Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : O-0068/2007

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

O-0068/2007 (B6-0381/2007)

Keskustelut :

PV 14/11/2007 - 16
CRE 14/11/2007 - 16

Äänestykset :

Hyväksytyt tekstit :


Sanatarkat istuntoselostukset
Keskiviikko 14. marraskuuta 2007 - Strasbourg EUVL-painos

16. Tekijänoikeuden rajatylittävä kollektiivinen hallinnointi (keskustelu)
PV
MPphoto
 
 

  Puhemies. − (IT) Esityslistalla on seuraavana keskustelu komissiolle esitetystä suullisesta kysymyksestä, joka koskee Giuseppe Garganin oikeudellisten asioiden valiokunnan puolesta esittämää kysymystä laillisiin verkkomusiikkipalveluihin liittyvästä tekijänoikeuden ja lähioikeuksien rajatylittävästä kollektiivisesta hallinnoinnista annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman (Katalin Lévain mietintö (A6-0053/2007)) seurannasta (O-0068/2007 - B6-0381/2007).

 
  
MPphoto
 
 

  Cristian Dumitrescu (PSE), kysymyksen esittäjä. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, Euroopan parlamentti antoi 13. maaliskuuta 2007 päätöslauselman komission 18. lokakuuta 2005 antamasta suosituksesta, joka koskee laillisiin verkkomusiikkipalveluihin liittyvää tekijänoikeuden ja lähioikeuksien rajatylittävää kollektiivista hallinnointia.

Tässä päätöslauselmassa parlamentti pyysi komissiota tekemään selväksi, että vuoden 2005 suositusta sovelletaan yksinomaan musiikkiäänitteiden verkkokauppaan, ja antamaan mahdollisimman pian – kuultuaan huolellisesti asianomaisia osapuolia – ehdotuksen joustavaksi puitedirektiiviksi, jonka Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät yhteispäätösmenettelyllä, tavoitteena säännellä tekijänoikeuden ja lähioikeuksien kollektiivista hallinnointia rajatylittävien verkkomusiikkipalvelujen alalla, ja ottamaan huomioon digitaalisen aikakauden erityisluonteen ja suojelemaan Euroopan kulttuurista monimuotoisuutta.

Parlamentti myös korosti, että ehdotetulla direktiivillä ei saisi millään tavoin heikentää luovien yritysten kilpailukykyä, yhteisvalvontajärjestöjen tarjoamien palvelujen tehokkuutta tai kaupallisten käyttäjien – varsinkaan pienten oikeudenhaltijoiden ja käyttäjien – kilpailukykyä ja että sillä olisi toisaalta taattava oikeudenhaltijoille korkeatasoinen suojelu ja yhdenvertainen kohtelu, varmistettava, että asiaankuuluvat säännökset vaikuttavat todella, merkittävästi ja asiaankuuluvasti kaikkien oikeudenhaltijaryhmien tehokkaaseen suojeluun, korostettava vaihtoehtoisen riidanratkaisun käyttöä, tuettava yhteisvalvontajärjestöjen demokraattista, avointa ja vastuullista hallinnointia, edistettävä luovuutta ja kulttuurista monimuotoisuutta, sallittava vain reilu ja valvottu kilpailu ilman alueellisia rajoituksia mutta tarpeellisine ja sopivine laadullisine kriteereineen, otettava huomioon käyttäjien ja markkinoiden edut, tyydytettävä verkkomarkkinoiden tulevat tarpeet ja edistettävä laillisten verkkomusiikkipalvelujen kehitystä.

Tänään Euroopan parlamentti kysyy komissiolta, mihin toimiin se on ryhtynyt tässä päätöslauselmassa esitettyjen odotusten täyttämiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Joe Borg, komission jäsen.−(EN) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää Euroopan parlamenttia sen osoittamasta kiinnostuksesta musiikkioikeuksien rajatylittävää hallinnointia ja verkkomusiikista vuonna 2005 annettua suositusta kohtaan. Komission vuonna 2005 verkkomusiikista antamalla suosituksella halutaan mahdollistaa Euroopan musiikkimarkkinoiden kehittyminen digitaalisessa ympäristössä. Tavoitteena on luoda kehys, jossa paras verkkokäytön lisensiointimalli syntyy markkinatoimijoiden välisellä sopimuksella. Sen ansiosta tekijät, säveltäjät ja musiikkikustantajat saavat oikeudenmukaisen osuuden töidensä verkkojakelusta.

Suosituksessa ei säädetä tietystä EU:n lisensointimallista, vaan sen periaatteiden täytäntöönpano jätetään markkinoiden tehtäväksi. Täsmälleen kaksi vuotta suosituksen hyväksymisen jälkeen komissio arvioi verkkolisensointikäytäntöjen kehitystä Euroopan musiikkialalla. Sidosryhmiltä pyydettiin kommentteja verkkolisensoinnin syntyvistä suuntauksista 1. heinäkuuta 2007 mennessä. Komissio sai jäsenvaltioiden asianomaisilta osapuolilta, kuten yhteisvalvontajärjestöiltä, tekijöiltä ja musiikin käyttäjiltä 88 vastausta. Niiden arviointi on edelleen kesken. Komissio arvioi vasta perusteellisen tutkimuksen jälkeen, mihin poliittisiin toimenpiteisiin yhteisvalvontajärjestöjen verkkotoimintojen suhteen ryhdytään. Tähän mennessä analysoidut vastaukset osoittavat, että useimpien sidosryhmään kuuluvien mielestä puitedirektiiviä ei tarvita vaan markkinoihin perusteiset ratkaisut ovat parempia kuin sääntely.

Kysymykseen siitä, koskeeko vuoden 2005 suositus vain joidenkin musiikkiäänitteiden verkkomyyntiä, komissio vastaa, että suosituksessa määritettyjä avoimuuden ja hallinnoinnin periaatteita ei pitäisi rajoittaa koskemaan vain verkkomusiikkimyyntiä vaan niitä tulisi soveltaa yhteisvalvontajärjestöjen kaikkeen toimintaan.

Koska musiikin verkkomarkkinat ovat yhä muutostilassa, jonkin tietyn lisensointimallin suosiminen lainsäädännössä olisi ennenaikaista. Komissio seuraa kehitystä ja raportoi parlamentille ja neuvostolle suosituksen mukaisesti. Kaikkea tarvittavaa seurantaa koordinoidaan tiiviisti Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Manolis Mavrommatis, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentti antoi 13. maaliskuuta 2007 päätöslauselman laillisiin verkkomusiikkipalveluihin liittyvästä tekijänoikeuden ja rajatylittävästä kollektiivisesta hallinnoinnista.

Päätöslauselmassaan parlamentti pyysi komissiota antamaan mahdollisimman pian ehdotuksen puitedirektiiviksi, jonka tavoitteena on säännellä tekijänoikeuden ja lähioikeuksien kollektiivista hallinnointia rajatylittävien verkkomusiikkipalvelujen alalla. Se pyysi komissiota myös tekemään selväksi, että vuoden 2005 suositusta sovelletaan yksinomaan musiikkiäänitteiden verkkokauppaan.

Voiko komissio kertoa parlamentille, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt vastauksena parlamentin pyyntöihin?

Voiko komissio kertoa parlamentille, noudattaako se samoja puheenjohtaja Barroson antamia yhdistyneen Euroopan yhdenmukaista, demokraattista ja nopeaa kehitystä koskevia suuntaviivoja ja ohjeita? Milloin komissio aikoo noudattaa parlamentin menettelysääntöjä ja sen 785 jäsenen enemmistön hyväksymää kantaa?

Tämä 13. maaliskuuta annettu päätöslauselma kuvastaa Euroopan parlamentin selvää kantaa tekijänoikeuden rajatylittävästä kollektiivisesta hallinnoinnista. Komission suositus oli ensimmäinen askel kohti 27 jäsenvaltion erilaisten käytäntöjen tulevaa yhdentymistä. Itse esitin kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan puolesta antamassani lausunnossa, että on tärkeää varmistaa kaikkien oikeuksien haltijoiden, niin kirjailijoiden, säveltäjien, kustantajien, äänitetuottajien kuin esittävien taiteilijoidenkin tasapuolinen kohtelu.

Tämä asia koskee toisin sanoen miljoonia oikeuksien haltijoita koko Euroopassa. Verkkopalvelujen nykytilanteen ei katsota olevan sen paremmin oikeuksien käyttäjien ja kuin haltijoidenkaan kannalta riittävän tehokas. Siksi me kaikki olemme tehneet töitä komissiolle ja neuvostolle annettavien ehdotusten puolesta. Uskomme niiden aiheuttavan kollektiivisessa tekijänoikeuden hallinnoinnissa muutoksen kohti parempaa.

Kaikkien osapuolten etu on, että yhteisvalvontajärjestöjen tiivistä yhteistyötä jatketaan. Laiton kopiointi on edelleen musiikkialan suurin ongelma. Laittoman kopioinnin kansainväliseen leviämiseen on kolme syytä: halvan laittoman kopioinnin tekniset välineet, epäsuotuisa taloudelliset olosuhteet ja Internetin laajeneminen.

Meidän kaikkien on pidettävä mielessä, että musiikin laittoman kopioinnin leviäminen vaikuttaa eniten pieniin maihin, joissa musiikkiala on luonteeltaan pääasiassa paikallista ja alueellista. Tarkemmin sanottuna laittomasta kopioinnista seuraa laillisten musiikkimarkkinoiden supistuminen ja laillisen myynnin väheneminen. Siten se vaikuttaa kansallisen musiikkiäänitealan elinkelpoisuuteen.

Laiton kopiointi johtaa varmasti säveltäjien ja sanoittajien rojaltien menetyksiin, mutta myös valtiolta jää saamatta tuloveroja ja arvonlisäveroja. Siksi laittoman kopioinnin torjumisen on oltava yksi komission alkuperäisistä tavoitteista mahdollisessa kollektiivista tekijänoikeuden hallinnointia koskevassa lainsäädäntöehdotuksessa.

Haluaisin siksi pyytää komissiota ryhtymään mahdollisimman pian toimiin parlamentin pyyntöjen toteuttamiseksi ja esittävän puitedirektiivin rajat ylittävästä tekijänoikeuksien kollektiivisesta hallinnoinnista.

Lopuksi haluaisin sanoa saman kuin ennenkin: musiikki ei ole tavanomainen hyödyke, ja meidän kaikkien velvollisuus on suojella ja lujittaa luovuutta Euroopassa. Se, että direktiivi tulee kaikella todennäköisyydellä voimaan vasta vuonna 2010, on katastrofi miljoonille taiteilijoille EU:ssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Katalin Lévai, PSE-ryhmän puolesta. (HU) Oikein paljon kiitoksia. Haluaisin korostaa sitä, että kyse on äärimmäisen tärkeästä alueesta, koska tekijänoikeuksien ja lähioikeuksien suojelemista tavaroista ja palveluista saatavien tulojen osuus Euroopan unionin BKT:stä on 5–7 prosenttia. Se osoittaa, miten tärkeää näiden oikeuksien asianmukainen hallinnointi on.

Kuten tiedätte, Euroopan komissio hyväksyi vuonna 2005 suosituksen laillisten verkkomusiikkipalvelujen rajatylittävästä hallinnoinnista. Tuolloin komission jäsen McCreevy kuvaili suositusta ”ei-sitovaksi” oikeudelliseksi välineeksi, jonka tarkoitus on tarjota markkinoille mahdollisuus edetä oikeaan suuntaan.

Suosituksella on kauaskantoisia seurauksia tekijänoikeuksien markkinoille, ja markkinoiden merkittävimmät toimijat toimivat käyttävät sitä jo nyt toimintansa perustana. Se selvästi ulottuu laajemmalle kuin vain nykyisten sääntöjen tulkitsemiseen ja täydentämiseen, ja sen vaikutus vastaa täysin lainsäädäntöaloitetta.

Suosituksen antamisen aikaan siihen liittyi paljon pelkoja, kuten se, että se johtaisi hallitsemattomaan kilpailuun, markkinavoimat keskittyisivät muutaman suuren hallinnointiyhteisön käsiin ja syntyisi monopoleja. Juuri siksi ajattelin, että antaisin valiokunta-aloitteisessa mietinnössä suosituksen verkkomusiikkimarkkinoiden toisenlaisesta sääntelystä.

Joka tapauksessa suositus – jonka komissio hyväksyi – riisti Euroopan parlamentilta ja jäsenvaltioita mahdollisuuden vaikuttaa mitenkään merkittävästi kilpailua ja kulttuurien monimuotoisuutta koskeviin muutoksiin Euroopassa.

Juuri tästä syystä olen saanut mietinnölleni koko parlamentin ja kaikkien poliittisten ryhmien tuen, niin että päätöksenteossa toteutuu kolmijako eikä parlamenttia voida jättää näin tärkeän lainsäädännön ulkopuolelle, ja olen suositellut, että komissio laatii puitedirektiivin.

Mielestäni tämän suositellun direktiivin on täytettävä seuraavat vaatimukset: Sen on taattava oikeuksien haltijoille korkean tason suojelu ja tasapuolinen kohtelu. Sen on perustuttava oikeuksien haltijoiden väliseen yhteisvastuuseen ja valvontajärjestöjen väliseen asianmukaiseen, oikeudenmukaiseen tasapainoon. Siihen on sisällyttävä vähimmäisvaatimukset, jotka takaavat valvontajärjestöjen demokraattisen, avoimen ja vastuullisen hallinnoinnin mukaan lukien organisaatiorakenteen, avoimuuden, edustuksen, tekijänoikeutta ja tuotantoa koskevat säännöt sekä kirjanpidon.

Yhteisvalvontajärjestöjen täydellinen avoimuus on varmistettava. Luovuutta ja kulttuurista monimuotoisuutta on edistettävä. Reilu ja valvottu kilpailu voidaan sallia ilman alueellisia rajoituksia mutta tarpeellisine ja sopivine laadullisine kriteereineen tekijänoikeuden kollektiivista hallinnointia sekä oikeuksien arvon säilyttämistä varten.

Käyttäjille on tarjottava korkea oikeusvarmuus, ja maailmanlaajuisen valikoiman saatavuus on säilytettävä. Siksi me pyydämme tai minä pyydän teitä miettimään, tarvittaisiinko tämän tärkeän alueen sääntelyä varten direktiivi.

 
  
MPphoto
 
 

  Manuel Medina Ortega (PSE).- (ES) Arvoisa puhemies, komission jäsenen Borgin vastaus Cristian Dumitrescu kysymykseen on mielestäni huolestuttava: komission jäsen puhui asian jättämisestä markkinoiden käsiin. Mistä me sitten keskustelemme?

Keskustelemme oikeuksista, joiden kehittyminen on kestänyt kaksisataa vuotta: tekijöiden, kirjailijoiden, säveltäjien ja taiteilijoiden oikeuksista. Ja nyt meille sanotaan, että markkinoiden on säänneltävä näitä oikeuksia: minkä markkinoiden? Varkaiden markkinoidenko? Niiden ihmisten markkinoidenko, jotka ovat riistäneet ja tuottajilta ja tekijöiltä heidän tekijänoikeutensa käyttäen uusi viestintäkeinoja? Millaisista oikeuksista me keskustelemme?

Oikeuksia sääntelevät julkisoikeudelliset elimet. EU:n areenalla meillä on toimielimiä, komissio ja parlamentti: komissio aloiteoikeudellaan ja neuvosto sekä parlamentti yhteispäätösmenettelyllä.

Minusta nyt ei ole oikea aika seurata polkua, joka johtaa tekijänoikeuksien häviämiseen. Jos tekijänoikeudet häviävät, myös henkiset luomukset häviävät.

Tietoyhteiskunnan eduista meille tänään puhuvat miehet ja naiset sanovat, että säveltäjät ja musiikintekijäthän voivat kulkea kaduilla antamassa konsertteja aivan kuin keskiajalla. Aiommeko alentaa musiikintekijämme keskiajan kierteleviksi laulajiksi, jotka soittavat keskellä katua hattu edessään maassa toivoen, että joku antaa heille almun?

Mielestäni nyt on Euroopan unionin toimielinten aika ryhtyä tarmokkaasti toimiin tämän eurooppalaisen perinteen puolustamiseksi. Se on poliittisesti hyvin tärkeää ja henkisen luovuuden säilyttämisen kannalta ratkaisevaa. Vain tekijöiden yhteisöjen ja näiden yhteisöjen kollektiivisen hallinnoinnin kautta voidaan tänä päivänä, juuri nyt, suojella tekijänoikeuksia todellisilta varkailta, radio- ja televisioyhtiöiltä, jotka käyttävät henkistä luovuutta omaksi hyödykseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (PSE).- (PL) Arvoisa puhemies, komission suositukseen laillisiin verkkomusiikkipalveluihin liittyvästä tekijänoikeuden ja lähioikeuksien rajatylittävästä kollektiivisesta hallinnoinnista vastattiin parlamentin päätöslauselmassa vaatimalla puitedirektiivin laatimista tämän alueen sääntelemiseksi. Komissio ei kuitenkaan järjestänyt vaadittua sidosryhmien välttämätöntä ja laaja-alaista kuulemista parlamentti mukaan lukien, mikä oli demokraattisten menettelyjen vastaista. On mahdotonta hyväksyä se, että toimielinten kolmijako ohitetaan ja sen sijaan sovelletaan niin sanottua ei-sitovan säädöksen menettelyä ilman etukäteiskuulemista ja ilman parlamentin ja neuvoston virallista osallistumista.

Tällä suosituksella, jonka tavoitteena on käytännössä antaa tekijänoikeuksien haltijoille lisää vapauksia valita yhteisvalvonnasta huolehtiva järjestö vaatimusten mukaan, olisi kauaskantoisia seurauksia tekijänoikeuksille ja vastaaville markkinoille. Lisäksi suositus muodostaisi mahdollisen uhkan kilpailusääntöjen lisäksi myös kulttuurien monimuotoisuudella. Sen seurauksena markkinavoimat keskittyisivät muutamalle suurelle yksikölle, jotka voisivat silloin ohittaa kahdenvälisten sopimusten verkoston ja myöntää lisenssejä koko Euroopan markkinoille.

On syytä muistaa, että noin 5–7 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta koostuu sellaisten tavaroiden ja palvelujen myynnistä, joita suojelevat tekijänoikeus- tai vastaavat lait. Tämä tosiseikka kuvaa vieläkin paremmin sitä, miten tärkeää asiaankuuluvien oikeuksien tarkoituksenmukainen hallinnointi on, sekä tarvetta lujittaa niiden asemaa nykyisellä digitaalisella aikakaudella. Meidän on noudatettava kilpailun periaatteita ja vältettävä säveltäjien tulojen pienentämistä ja samanaikaisesti tarjottava musiikkiteosten käyttäjille mahdollisuus EU:n laajuiseen lupaan, joka vastaa tulevaisuuden liiketoimintamallia. Näin ollen komission pitäisi mahdollisimman antaa ehdotus asianmukaisesta välineestä, joka olisi tällä alueella työskentelevien tahojen kannalta oikeudellisesti sitova.

 
  
MPphoto
 
 

  Joe Borg, komission jäsen.− Arvoisa puhemies, haluaisin ensin kiittää kaikkia puheenvuoron käyttäneitä jäseniä heidän huomautuksistaan, jotka välitän varmasti kollegalleni komission jäsenelle McCreevylle.

Käsittelen nyt joitakin esiin tuotuja asioita: Lainsäädäntötoimien tarpeesta haluaisin sanoa, että komission vuoden 2005 suositus verkkomusiikin lisensoinnista on jo aiheuttanut huomattavaa edistystä markkinoilla. Suositus on kannustanut Euroopan yhteisvalvontajärjestöjä perustamaan EU:n laajuisia lisensointijärjestöjä, joiden ansiosta niiden valikoima on saatavana verkkomusiikkikaupoissa kaikkialla Euroopassa.

Annan tästä kolme esimerkkiä. Yhdistyneen kuningaskunnan ja Saksan yhteisvalvontajärjestöt ovat perustaneet EMI:n valikoiman EU:n laajuista lisensointia varten CELAS-nimisen yhtiön. Yhdistyneen kuningaskunnan ja Espanjan järjestöt tekevät yhteistyötä yhtiössä, joka hallinnoi englantilais-espanjalaista valikoimaa EU:n tasolla, ja Ranskan ja Espanjan järjestöt ovat ilmoittaneet yhteisestä lisensointijärjestöstä, joka myöntää EU:n laajuisia lupia ranskalais-espanjalaisen valikoiman käyttöön. Näissä olosuhteissa komissio ei näe olevan tarvetta ennenaikaisiin lainsäädäntötoimiin.

Haluaisin myös todeta, että komission verkkolisensoinnista vuonna 2005 antama suositus on jo saanut aikaan huomattavaa edistystä markkinoilla. Suositus on kannustanut Euroopan yhteisvalvontajärjestöjä perustamaan EU:n laajuisia lisensointijärjestöjä, joiden ansiosta niiden valikoima on saatavana verkkomusiikkikaupoissa kaikkialla Euroopassa. Viittaan kolmeen äsken mainitsemaani esimerkkiin. CELAS-yhteisyritys pystyy tosiasiassa yksinään lisensoimaan noin 25 prosenttia kaikista musiikkiteoksista mille tahansa eurooppalaiselle verkkomusiikin vähittäiskauppiaalle, kuten iTunesille, Sonyn CONNECTille ja eMusicille yhtenä liikatapahtumana.

Kulttuurisesta monimuotoisuudesta haluaisin sanoa, että suosituksemme ei vahingoita sitä. On selviä merkkejä siitä, että uudet angloamerikkalaista, ranskalaista ja espanjalaista musiikkia lisensoivat järjestöt ovat avoimia. Niihin voi sisältyä muiden kustantajien valikoimia tai koko olemassa olevien järjestöjen koko valikoima.

Kansalliset yhteisvalvontajärjestöt eivät katoaisi. Tekijät olisivat edelleen paikallisten järjestöjen jäseniä, ja tuotot jaettaisiin edelleen uusiin lisensointijärjestöihin liittyvien yhteisvalvontajärjestöjen kautta.

Oikeuksia koskevassa kysymyksessä haluaisin korostaa sitä, että ei ole mitään syytä ajatella, että tämä monialueellinen lisensointimalli on sen paremmin kulttuurisen monimuotoisuuden tai taiteilijoiden oikeuksien kannalta huono, sillä se on hyvä oikeuksien haltijoiden kannalta, koska he saavat enemmän rahaan kuin vanhan alueellisen mallin mukaan. Kulttuurisessa monimuotoisuudessa ja taiteilijoiden oikeuksissa on kyse siitä, että taiteilijoille annetaan lisää rahaa, niin että he voivat jatkaa luovaa työtään.

Lopuksi haluaisin vielä käsitellä yhtä asiaa. Komissio kannustaa aktiivisesti musiikin omien verkkolisensointimarkkinoiden kehittämistä. Sen vuoksi komissio seuraa tiiviisti näitä kehittyviä markkinoita ja punnitsee siten huolellisesti 5. maaliskuuta 2007 esitetyssä Katalin Lévain mietinnössä esitettyjä näkökohtia.

Jos esimerkiksi huomaamme vuoteen 2010 mennessä, että Internetiin syntyy monopolistisia lisensointirakenteita, Internetissä saatavilla oleva valikoima ei vastaa riittävästi Euroopan kulttuurista monimuotoisuutta ja että markkinat eivät yksinään tuota Internet-aikakauteen toteuta EU:n lisensointirakenteita, komissio harkitsee asianmukaisia keinoja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. − (IT) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina 29. marraskuuta Brysselissä.

Kirjalliset kannanotot (142 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Jacques Toubon (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Cristian Dumitrescun kysymyksen tarkoituksena on muistuttaa komissiota sen velvollisuuksista. Syyskuussa 2005 antamallaan suosituksella ja päätöksellään kyseenalaista yhteisvalvontajärjestöjen alueellinen toimivalta komissio on häirinnyt oikeuksien haltijoiden ja kansallisten yhteisvalvontajärjestöjen suhdetta – ja tämä on tapahtunut ilman mitään lainsäädäntö- ja yhdenmukaistamistoimenpiteitä.

Digitaaliseen ympäristöön sopeutumisen varjolla komissio on aiheuttanut sekaannusta tekijänoikeuksia ja lähioikeuksia koskevassa eurooppalaisessa järjestelmässä. Se on puolestaan edistänyt keskittymistä ja tallennemuotoon perustuvaa lähestymistapaa taiteilijoiden haitaksi ja teollisuusyritysten sekä muiden talouden toimijoiden eduksi.

Komission on pikaisesti lopetettava umpimähkäisten aloitteiden tekeminen ilman, että se arvioi vakavasti niiden vaikutukset. Komission on tutkittava kaikkien taiteen ja kulttuurin alojen tilanne yhdessä alan kaikkien sidosryhmien kanssa ja laadittava kokonaisvaltainen toimintalinja, joka vastaa kulttuurisen monimuotoisuuden vaatimuksia sekä Euroopan arvoja ja Lissabonin strategian tavoitteita osaamis- ja innovaatiotalouteen pohjautuen, ja esiteltävä parlamentille ja neuvostolle mainitsemieni periaatteiden mukaiset yhtenäiset direktiiviluonnokset.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö