Sanatarkat istuntoselostukset

Torstai 15. marraskuuta 2007 - Strasbourg

9.1. Kristilliset yhteisöt Lähi-idässä (keskustelu)

  Puhemies. – (EL) Esityslistalla on seuraavana keskustelu seitsemästä kristillisiä yhteisöjä Lähi-idässä koskevasta päätöslauselmaesityksestä⁽¹⁾.

  Mario Mauro (PPE-DE) ,päätöslauselmaesityksen esittäjä. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, uskonnollinen vapaus on objektiivinen tekijä ihmisoikeuksien kunnioituksen tunnustamisessa. Kristittyjen ympäri maailmaa kärsimä väkivalta on sekä ihmisarvon loukkaus että haaste sille.

Aioin esittää tätä päätöslauselmaesitystä lokakuun viimeiseen täysistuntoon, mutta poliittisten ryhmien koordinaattori pyysi lykkäämään sitä marraskuun täysistuntoon, jotta meillä olisi ollut enemmän aikaa valmistella yksityiskohtaisempi teksti, jonka tukena olisi laajempi yhteisymmärrys. Tekstissä, josta äänestämme tänä iltapäivänä ja joka on sosiaalidemokraattien, liberaalien, Unioni kansakuntien Euroopan puolesta -ryhmän ja Itsenäisyys ja demokratia -ryhmän välisen kompromissin tulos, ovat jäljellä alkuperäisen päätöslauselmaluonnoksen keskeisimmät piirteet.

Pystyimme myös lisäämään konkreettisia viittauksia väkivallantekoihin ja pahoinpitelyihin, joita tänä vuonna on kohdistettu kristillisiä yhteisöjä vastaan Lähi-idän lisäksi myös maailman muissa osissa. Nämä tapahtumat koskevat pääasiassa Irakia, Egyptiä, Pakistania, Turkkia, Kiina ja Vietnamia, ja itse asiassa muutaman viime päivän aikana suoritettu tiivis koordinointi ja siitä seurannut lukuisten Lähi-idän ulkopuolella tapahtuneiden välikohtausten paljastuminen on johtanut siihen, että olemme päätyneet uuteen, sopivampaan otsikkoon, joka on ”vakavat tapahtumat, jotka uhkaavat kristillisten yhteisöjen ja muiden uskonnollisten yhteisöjen olemassaoloa”.

Teksti ei tietenkään kata kaikkea kristittyjä kohtaan suunnattua väkivaltaa, esimerkiksi Eritreassa ja Pohjois-Koreassa. Hyvät naiset ja herrat, haluaisin pyytää teitä joka tapauksessa tunnustamaan tämän tekstin poliittisen viestin, joka on suunnattu myös niitä maita ja tapahtumia kohtaan, joita ei ole mainittu. Alusta alkaen yhteydenpito muiden ryhmien kanssa on auttanut minua selventämään, että tällä päätöslauselmalla ei missään nimessä yritetä sytyttää uudelleen kulttuurien välistä konfliktia. Eurooppa on aina ollut ensimmäisenä suojelemassa vähemmistöjen oikeuksia, eikä se voi enää olla välittämättä siitä kasvavasta haitasta, joka vaikuttaa niin moniin kristittyihin.

Hyvät naiset ja herrat, parlamenttimme voi nyt esittää näkemyksensä kiireellisestä ja merkittävästä aiheesta, elämän ja uskonnonvapauden suojelusta, ei pelkästään kristittyjen vaan miljoonien kaikkia uskontoja edustavien ihmisten puolesta. Siksi pyytäisin…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Glyn Ford (PSE), päätöslauselmaesityksen esittäjä. – (EN) Arvoisa puhemies, puhun sosiaalidemokraattisen ryhmän puolesta ilmaistakseni täyden tukemme tälle uskonnollista vainoa koskevalle yhteiselle päätöslauselmaesitykselle.

Yhdessä minuutissa pystyn sivuamaan vain joitakin kyseisen päätöslauselman osia ja haluaisin keskittyä eräässä vaiheessa kymmentä prosenttia Irakin väestöstä edustaneen kotoperäisen kristillisen yhteisön ahdinkoon. Ihmisenä, joka tukee Pelastakaa assyriaiset -kampanjaa ja jota tällä kampanjalla tuetaan, minun on sanottava, että tämä parlamentti on tottunut perustamaan toimintansa kompromississa saavutettuun yhteisymmärrykseen, joka joskus johtaa merkityksen häviämiseen ja menettämiseen.

Se on totta tämän päätöslauselman osalta. Johdanto-osan K kappaleessa pahoitellaan tilannetta Turkin raja-alueille sijaitsevissa assyrialaiskylissä. Miksi? Koska Turkin hallitus tosiasiallisesti pommittaa assyrialaiskyliä väittäen, että niissä on PKK:n taistelijoita, mikä vaikuttaa epätodennäköiseltä. Johdanto-osan S kappaleessa viitataan tilanteeseen Syyriassa, jonne on paennut tuhansia, jopa satoja tuhansia pakolaisia Jordaniasta ja Irakista, mutta nyt raja on suljettu.

Se, mitä tarvitaan, on tuki ja apu.

  Adam Bielan (UEN), päätöslauselmaesityksen esittäjä. – (PL) Arvoisa puhemies, haluaisin aloittaa ilmaisemalla tyytyväisyyteni ja kiittämällä tämän päätöslauselman muita laatijoita, sillä siinä käsitellään sellaisia tärkeitä ongelmia, kuin kristittyihin yhteisöihin tietyissä Lähi-idän valtioissa ja koko maailmassa liittyviä tapahtumia.

Yhtenä päätöslauselman allekirjoittajista haluaisin myös korostaa, että uskonnonvapauden takaaminen on ensimmäinen askel perusihmisoikeuksien varmistamisessa ja että ympäri maailmaa tapahtuvat kristittyjen sortotoimet ovat perusesimerkki näiden oikeuksien rikkomisesta.

Lisäksi olen tietoinen, että emme näe viranomaisten, toimielinten ja poliittisten liikkeiden koko maailmassa reagoivan tähän asiaan, mutta haluaisin kuitenkin jälleen kerran korostaa käsiteltävänä olevan päätöslauselman merkitystä kristittyjen oikeuksien puolustamisessa ja korostaa, että Unioni kansakuntien puolesta -ryhmä tukee sitä täysimääräisesti.

  Hélène Flautre (Verts/ALE), päätöslauselmaesityksen esittäjä. – (FR) Arvoisa puhemies, en uskalla ajatella PPE-ryhmän kollegoideni ilmeitä, jos he saisivat selville, että Persianlahden valtioissa tai ASEAN-maissa olisi annettu muslimiyhteisöjä Euroopassa koskeva päätöslauselma. Sitä pidettäisiin ilkeänä iskuna, merkkinä vihamielisyydestä, EU:hun kuulumattoman maan uskonnollisen viranomaisen sekaantumisena jäsenvaltioidemme ja uskonnollisten vähemmistöjen suhteeseen, mitä ei voitaisi hyväksyä. Älkää tehkö muille, mitä ette haluaisi itsellenne tehtävän on myös kristillinen ohjenuora.

Vakavasti puhuen, pidettäisiinkö sellaista päätöslauselmaa kehotuksena suvaitsevaisuuteen ja kulttuurien ja uskontojen väliseen vuoropuheluun? Varmastikaan ei! Arvoistaan niin ylpeää Euroopan unionia neuvottaisiin osoittamaan näissä erittäin arkaluontoisissa aiheissa hieman arvostelukykyä ja kansainvälisten sopimusten kunnioitusta.

Uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvien ihmisten oikeuksien rikkomisen torjumiseksi ja kristittyjen murhien tai vapautta hartaudenharjoittamiseen koskevien rajoitusten tuomitsemiseksi meidän on valittava kahdesta yhtä hyvin perustellusta toimintatavasta. Ensimmäinen on puhua kyseiselle maalle meitä molempia sitovien kansainvälisten sitoumusten ja sopimusten nojalla ja pyytää sitä tutkimaan asiaa, asettaa vastuussa olevat syytteeseen ja varmistaa uskonnollisten vähemmistöjen oikeuksien kunnioittaminen, ja sitä me teemme täällä säännöllisesti.

Toinen toimintatapa on se, jota Yhdistyneet Kansakunnat soveltavat 12 maan ja kaikkien EU:n jäsenvaltioiden esittämän päätöslauselman nojalla. Se koskee uskontoon ja vakaumukseen perustuvan suvaitsemattomuuden ja syrjinnän kaikkien muotojen poistamista ja ajatuksen ja omantunnon vapautta, koska kansainvälisessä lainsäädännössä – ja tämä on hyvin arvokasta – ne liittyvät toisiinsa. Yksilön oikeudet vakaumukseen, uskontoon, ajatteluun ja omatuntoon ovat toisistaan riippuvaisia.

Mitä me teemme tänään, jos hyväksymme tämän ehdottamanne tekstin, jota on mahdotonta hyväksyä? Me jätämme huomiotta jäsenvaltioidemme Yhdistyneissä Kansakunnissa tekemän työn ja sovellamme erilaista lähestymistapaa, joka todennäköisesti kannustaa tiettyjä maita käyttämään uskonnollisia kysymyksiä hyväkseen kansainvälisissä suhteissa. Me toimimme vastoin tasapainoista lähestymistapaa, jota esimerkiksi tällä hetkellä Pakistanissa kotiarestissa oleva Yhdistyneiden Kansakuntien erityisraportoija Asma Jahangir suosittelee, ja loppujen lopuksi teemme koko maailman uskonnollisten vähemmistöjen, myös kristittyjen tilanteesta epävakaampaa.

Sanon jälleen kerran yhdessä uskonnon vapauden parissa työskentelevien asiantuntijoiden kuten Christian Solidarity Worldwide -järjestön kanssa, että tällä päätöslauselmalla vain lisätään niiden vaaroja, joita haluamme suojella.

  Bastiaan Belder (IND/DEM), päätöslauselmaesityksen esittäjä. – (NL) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, jos perusoikeudet ovat meille todella tärkeitä, emme voi jättää huomiotta Lähi-idän kristillisten yhteisöjen epävarmaa tilannetta. Käsiteltävänä olevalla päätöslauselmaesityksellä kannustetaan kaikkia Euroopan unionin toimielimiä tässä suhteessa.

Parlamenttimme valtuuskunnan äskettäinen vierailu antoi meille laajemman näkemyksen Libanonin kristittyjen jokapäiväisestä elämästä. He pelkäävät päätyvänsä eräänlaiseen toisen luokan kansalaisten asemaan, kuten samaa uskontoa tunnustaville ihmisille on tapahtunut melkein kaikissa muissa alueen maissa.

Heidän on tehtävä välitön valinta henkilökohtaisen turvallisuutensa ja henkilökohtaisen arvokkuutensa, uskonnollisten vakaumustensa välillä. Tämän päivän Libanonin kristityt haluavat pitää molemmat.

Viime vuosien todellinen poliittinen väkivalta kohdistuu nyt suoraan setripuun maan kristittyihin. Tietolähde Libanonissa sanoi juuri tällä viikolla, että vaikka kristityt eivät olekaan ensisijaisia kohteita, suurin osa murhatuista poliitikoista ja hyökkäyksien kohteiksi joutuneista toimittajista olivat taustaltaan kristittyjä, ja tämä pelottaa Libanonin kristittyä väestöä.

  Marios Matsakis (ALDE), päätöslauselmaesityksen esittäjä. – (EN) Arvoisa puhemies, tuhansien vuosien ajan ihmisen olemassaoloa maan päällä ovat uhanneet hänen puolustuskykynsä tai ymmärryksensä ulkopuolella olevat tappavat voimat. Kyseiset voimat vaihtelevat katastrofaalisista luonnonilmiöistä käsittämättömiin ruumiillisiin ja henkisiin sairauksiin. Ihmisen voimatonta asemaa on ollut helpompi käsitellä ihmisen ”jumalaksi” kutsuman yliluonnollisen tahon ansiosta. Eri ihmisryhmät ovat kehittäneet erilaisia näkemyksiä ja erilaisia lähestymistapoja jumalaan.

Tuloksena on ollut useiden uskontojen syntyminen. Kyseiset uskonnot ovat tietenkin ihmisten eivätkä jumalan luomia, ja siksi niissä on monia heikkouksia. Näitä heikkouksia ovat muun muassa fanatismi, dogmatismi ja kieltäytyminen hyväksymästä muiden ihmisten uskonnonvapautta. Kyseisten heikkouksien määrä ja voimakkuus vaihtelevat eri uskonnoissa, ja valitettavasti äärimmäisen uskonnolliset johtajat ja häikäilemättömät poliitikot ovat usein käyttäneet hyväkseen niitä.

Tämä on johtanut uskonsotiin ja halveksittavien rikosten tekemiseen ihmisiä vastaan uskonnon nimessä. Ihmiskunnan kaksi tärkeintä uskontoa, kristinusko ja islam, eivät kumpikaan ole vapaita näistä surullisista vastuksista, ja historia on täynnä häpeällisiä esimerkkejä sen todistamiseksi. Ajan myötä useimmista uskonnoista tietenkin kehittyy kypsempiä ja humaanimpia, ja näin on ehdottomasti käynyt kristinuskon kanssa. Mutta valitettavasti tällaista muutosta ei ole tapahtunut joidenkin muiden uskontojen osalta.

Tämän takia joissakin, pääasiassa islamilaisissa maissa, kristittyjä vainotaan joskus äärimmäisen ja rikollisen pontevasti ja joskus poliittisten ryhmien ja jopa hallitusten suostumuksella. Tämä asiaintila on todella hyvin surullinen, ja se koskee monia maita ja alueita koko maailmassa – jotkin niistä on jo mainittu tänään täällä parlamentissa – mutta se on tunnusmerkillisempää Lähi-idässä.

Toivomme, että tämän päätöslauselman avulla voimme kiinnittää huomiota kristittyjen vainoamiseen näissä maissa, ja toivottavasti auttaa varmistamaan, että sekä poliittiset että uskonnolliset viranomaiset kyseisissä maissa ymmärtäisivät täysimääräisesti, että kyseinen vihamielinen käytös ei vastaa ihmisoikeuksien kunnioittamisen periaatteita eikä rakkautta korostavan uskonnon todellisia opetuksia.

Kiitos, arvoisa puhemies, kuten näette, minulla on jäljellä vielä 20 sekuntia!

  Erik Meijer (GUE/NGL), päätöslauselmaesityksen esittäjä. – (NL) Arvoisa puhemies, Lähi-idän kristilliset yhteisöt ovat peräisin kristinuskon varhaisilta vuosilta. Ne ovat varhaisempia kuin kristinusko Euroopassa tai islam Lähi-idässä.

Vielä tänäkin päivänä niitä kuitenkin pidetään usein vieraana osana nykyisin lähinnä islamilaisella alueella. Tämä ei johdu pelkästään joidenkin islamin sisäisten tahojen suvaitsemattomuudesta, vaan syytä on myös Euroopassa.

Eurooppa ja kristinusko ovat kolme kertaa historian aikana herättäneet vastenmielisyyttä ja vihaa kyseisellä alueella. Ensimmäinen kerta oli myöhäiskeskiajan ristiretket, jolloin Euroopan miehityssotajoukot valtasivat paikkoja, jotka ovat pyhiä kristityille mutta myös juutalaisille ja muslimeille. Toinen kerta seurasi ottomaanien valtakunnan sortumista viime vuosisadan alussa, kun Egypti, Sudan, Jordania ja Irak joutuivat brittien siirtomaahallinnon ja Syyria ja Libanon Ranskan siirtomaahallinnon alaisuuteen.

Tällä hetkellä olemme kolmannessa vaiheessa. Euroopan kannat Israelista, Palestiinasta ja Irakista herättävät suurta vastustusta Lähi-idässä, jossa epäillään, että Eurooppa keskittyy pääasiassa omiin energiatoimituksiinsa, omien liikennereittiensä suojaamisen ja suosituimmuuskohtelun antamiseen niille etnisille tai uskonnollisille vähemmistöille, jotka suhtautuvat siihen myötämielisimmin.

Yksi mahdollinen seuraus on, että kristilliset vähemmistöt eivät ehkä pysty pitkällä aikavälillä puolustamaan itseään Lähi-idässä vaan joutuvat pakenemaan Eurooppaan. Liikkumavaran antaminen kristityille ja juutalaisille Lähi-idässä on parempi ratkaisu, ja se Euroopan on todella tehtävä myös muslimivähemmistönsä suhteen.

  Bernd Posselt, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, jos sallitte minun sanoa, Hélène Flautre puhuu pötyä. Muslimit tekevät huomattavasti muslimivähemmistöjen puolesta. Me tuemme muslimivähemmistöjä ja muita uskonnollisia vähemmistöjä. Valitettavasti on kuitenkin totta, että jos me emme tee mitään kristittyjen puolesta, ei tee kukaan mukaan.

Muslimi- tai arabiliitto ei ikinä ole puolustanut kristittyjen oikeuksia kuten me olemme puolustaneet muslimien oikeuksia. Siksi on korkea aika ottaa tämä asia esiin. Se on oikeudenmukainen toimenpide, vaikka minun onkin sanottava painokkaasti, että ongelma ei ole islam. Lähi-idän kristityt ovat selvinneet 1 200 vuotta islamilaisen hallinnon alaisuudessa. Vasta meidän oletettavasti edistyneellä aikakaudellamme he ovat vakavassa vaarassa, erityisesti Irakissa, joka on lännen miehittämä.

Meidän on tunnustettava oma vastuumme siitä, että he voivat selviytyä ja elää vapaasti ja arvokkaasti. Uskonnollista vainoa tapahtuu eniten kommunistisessa Kiinassa, valekristillisellä kansallismielisellä Venäjällä, kommunistisissa diktatuureissa – ja myös islamilaisten hallintojen alaisuudessa. Minulle islamismi on pelkästään järjetön diktatuuri ja 1900-luvun ideologia. Meillä eurooppalaisilla on tässä velvollisuutemme, ja meidän on täytettävä se.

(Suosionosoituksia)

  Paulo Casaca, PSE-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, onnittelut tämän yhteisen päätöslauselmaesityksen laatijoille. Haluaisin huomauttaa, että on asianmukaista muistaa, että ennen kristittyjen vainoa oli esimerkiksi juutalaisvainoja, ja Irakissa vainotaan edelleen jazideja, mandealaisia ja itse muslimeja, sekä shiioja että sunneja.

Ei olisi oikeudenmukaista eikä oikeasuhteista verrata Irakin tapahtumia Euroopan tapahtumiin. On itse asiassa muistettava, että Irakissa vainotuilla ei valitettavasti ole Euroopassa suojelua, johon he ovat oikeutettuja, olivatpa he kristittyjä tai muita kuin kristittyjä. Euroopan unionissa on kerta kaikkiaan uskomattomia esimerkkejä ymmärtäväisyyden puutteesta Irakissa vainottuja kohtaan. Haluaisin lopuksi, muita aliarvioimatta, muistuttaa teitä Isä Ragheed Gannista ja koko Mosulin pyhän hengen kirkon seurakunnasta, ehkä hirviömäisimmästä tänä vuonna tehdystä rikoksesta

  Marcin Libicki, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, puhumme täällä tänään kristittyjen ankarasta vainosta erityisesti Lähi-idässä. Emme saisi kuitenkaan unohtaa, että kristittyjä vainotaan koko maailmassa, ja minä en ole samaa mieltä Paulo Casacan kanssa siitä, että hyvin monia uskonnollisia vähemmistöjä vainotaan.

Voisiko hän antaa esimerkkejä siitä, missä näitä vähemmistöjä vainotaan mitenkään suuressa mittakaavassa? Minä en puhu vääräuskoisten satunnaisista tapoista, olivat ne sitten miten tuomittavia tahansa, vaan tapauksista, joissa toista uskontoa vainotaan samalla tavoin kuin kristittyjä vainotaan. Olen täysin samaa mieltä Bernd Posseltin kanssa, ja olen samaa mieltä paljosta muusta sanotusta, kun on annettu esimerkkejä kristittyjen vainosta, mutta en, kuten Paulo Casaca väittää, monien muiden uskontojen vainosta. Se ei ole totta. Kristityt ovat vainojen pääkohde, ja pääasiassa kristittyjä vainotaan.

Kuulimme eilen parlamentissa presidentti Sarkozyn puheen, jossa hän puhui tarpeesta puolustaa Euroopan identiteettiä. Mikä tämä identiteetti on? Kuka meitä puolustaa, jos me emme puolusta itseämme ja identiteettimme ydintä? Lähi-idän kristityt todistavat eurooppalaisesta identiteetistämme. He ovat olleet siellä 2 000 vuotta, ja meidän on puolustettava heitä, jos he aikovat pysyä siellä.

  Giusto Catania, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, uskon, että tänään otamme tämän päätöslauselmaesityksen avulla tärkeän askelen, koska tämän parlamentin on aina tuomittava toimet ja tapahtumat, jotka vaarantavat miesten ja naisten elämän heidän uskonsa, uskonnollisen vakaumuksensa tai poliittisen kantansa takia.

Uskonnonvapaus on arvo, joka meidän on otettava esiin. Vaikka on totta, että joissakin tapauksissa kristityt ottavat riskin vainosta ja kriminalisoinnista, juuri tästä syystä parlamentin on suojeltava ja puolustettava heitä, aivan kuin tämä parlamentti on aina suojellut ja puolustanut muslimikansalaisia, jotka ovat olleet syrjinnän uhreja lännessä. Meidän mielestämme kaikilla uskonnoilla voi olla myönteinen asema, rauhaa rakentava asema moninaisuuden kunnioittamisen edistämisessä. Tämän takia meidän on tuomittava ankarasti kaikki uskonnollisen fundamentalismin muodot, sillä se aiheuttaa usein konflikteja. Minun mielestäni tämän parlamentin on aina pyrittävä kuuntelemaan ja edistämään uskontojen välistä vuoropuhelua.

Jotkin huomattavat esimerkit osoittavat, miten on mahdollista rakentaa ratkaisu, jossa uskonnot voivat kuunnella toisiaan ja kehittyä yhteiseltä pohjalta. Muistelen myös innokkaasti joidenkin katolisten, joidenkin kristittyjen uhrauksia, kun he ovat taistelleet vapauttaakseen köyhät ja taistelleet kansojen ja yhteiskunnallisen vapautumisen puolesta. Tämän takia ryhmämme äänestää tämän päätöslauselman puolesta, sellaisten pappien kuin Peppino Diana ja Pino Puglisi muistoksi, jotka kuolivat mafiaa ja yleisesti järjestäytynyttä rikollisuutta vastustavan mielipiteensä takia.

  Kathy Sinnott, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, pidän myönteisenä tätä yhteistä päätöslauselmaesitystä, koska minun mielestäni on olennaista, että suojelemme kristillisiä vähemmistöjä Afrikassa, Aasiassa ja Lähi-idässä. On tärkeää, että suojelemme kaikkia uskonnollisia yhteisöjä vainolta. Minusta on tyrmistyttävää, että ihmisten on päivittäisissä rutiineissaan kohdattava rajoituksia siinä, mitä he voivat tehdä ja minne mennä, heidän omistusoikeudessaan ja koulutuksen tai työn saannissa, sekä uhkauksia hengelleen sen takia, että he kuuluvat kristilliseen yhteisöön.

Uskonnonharjoittamisen vapaus on perusihmisoikeus, ja siten on ensisijaisen tärkeää, että hallitukset varmistavat, että jopa uskonnolliset vähemmistöt voivat omissa maissaan harjoittaa uskontoaan ilman mitään rajoituksia, eli ilman, että heidän henkeään tai mitään muuta uhataan.

Muslimien on ymmärrettävä, että heidän on edistettävä uskonnonvapauden ja uskonnollisen suvaitsevaisuuden periaatetta, samaa vapautta ja suvaitsevaisuutta, joista he nauttivat muissa maissa, joissa useassa on laaja kristitty väestö.

  Eija-Riitta Korhola (PPE-DE).- (FI) Arvoisa puhemies, annan suuren arvon kollega Mauron aloitteelle. Joka päivä rauhaa rakastavat kristityt joutuvat sekä systemaattisen sorron uhreiksi että sijaiskärsijöiksi kriiseissä, joihin eivät ole osallisia. Tämä on täysin tuomittavaa ja välttämätöntä nostaa esille. Jotta kristittyjen asemaa voitaisiin todella parantaa, on kuitenkin tärkeää ymmärtää ongelma osana laajempaa kokonaisuutta. Kristittyjen lisäksi vaikeuksissa ovat monissa maissa myös muslimit, buddhalaiset, hindut, juutalaiset, sikhit, ahmadit. Lista on pitkä.

Uskonnonvapaus on avain ihmisoikeuksia ja kansalaisvapauksia kunnioittavaan yhteiskuntaan. Se on eräänlainen metaoikeus, jonka toteutuminen on käytännössä muiden ihmisoikeuksien olemassaolon edellytys ja joka kuvastaa koko yhteiskunnan kuntoa. Jos yhteiskunta alkaa sairastaa, se näkyy ensimmäisenä juuri rajoituksina uskonnonvapaudessa ja uskonnollisten vähemmistöjen asemassa. Tästä syystä meidän on ilmaistava vahva tuki YK:n yleiskokouksen päätöslauselmalle uskonnonvapaudesta.

On huomion arvoista, että monissa maissa, kuten Pakistanissa ja Indonesiassa, uskonnolliset yhteisöt ponnistelevat yhteisvoimin uskonnonvapauden ja vähemmistöjen suojan puolesta. Itse uskonto voi siis olla myös ratkaisu. Pluralistinen dialogi johtaa aina jännitteiden vähenemiseen, uskonnonvapauden ja koko yhteiskunnan hyvään.

  Ana Maria Gomes (PSE). – (PT) Uskonnollisten vähemmistöjen vainon monissa maissa pitäisi saada meidät miettimään haurauteen liittyviä näkökohtia sivilisaatiossa, jonka olemme mielestämme saaneet aikaan. Uskonnonvapaus on yleismaailmallisten ihmisoikeuksien olennainen ja erottamaton pilari. Kunnioitettavista aikomuksista huolimatta tämä päätöslauselma on vaillinainen.

Euroopan parlamentin on puhuttava suoraan erityisesti kristillisten vähemmistöjen vainosta, mutta ensiksi kaikista uskontoon tai vakaumukseen perustuvan suvaitsemattomuuden tai syrjinnän muodoista, jotka itse asiassa vaikuttavat kaikkiin uskonnollisiin yhteisöihin. Meidän pitäisi olla myös huolissamme islaminvastaisuudesta ja juutalaisvihasta, jotka ovat lisääntymässä Euroopassa ja muualla. Jos keskitymme miltei yksinomaan kristittyjen syrjintään, saatamme antaa väärän kuvan. Siksi on korostettava, että Euroopan parlamentti tukee täysimääräisesti EU:n jäsenvaltioiden YK:n yleiskokoukselle esittämää päätöslauselmaa uskontoon tai vakaumukseen perustuvan suvaitsemattomuuden ja syrjinnän kaikkien muotojen poistamisesta.

  Mieczysław Edmund Janowski (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, myös Lähi-idällä on kristilliset juurensa. Kristityt ovat monesti onnistuneet osoittamaan, että he pystyvät elämään muslimien, juutalaisten tai muiden uskontojen edustajien kanssa rauhassa ja toisiaan kunnioittaen huolimatta eroista heidän välillään.

Viime aikoina olemme kuitenkin nähneet islaminuskon kannattajien toimia, joissa on pantu täytäntöön väärää käsitystä, että kristinuskon vastaisuus osoittaa, miten hyvä muslimi on. Libanonilainen toimittaja Hazem Saghieh huomautti tästä äskettäin. Lukuisissa ja usein äärimmäisissä sellaisten ihmisten oikeuksien rikkomissa, joita pelkästään heidän kristillisen uskonsa takia kohdellaan toisen luokan kansalaisina, rikotaan ihmisen vapauden perusperiaatetta: uskonnon harjoittamisen vapautta.

On esitettävä joitakin kysymyksiä: Mitä me voimme Euroopan unionissa, joka on avoin muslimikansalaisille ja kunnioittaa heidän oikeuksiaan, tehdä niiden kristittyjen puolesta, joilla ei ole pienintäkään osaa kyseisistä oikeuksista noissa maissa? Missä tässä on pienintäkään vastavuoroisuutta? Sitä ei ole yhtään murhissa, joissa kannustimena on uskonto, ei laajalle levinneessä syrjinnässä, ei siinä, että kristillisten kirkkojen rakentamiseen ei anneta suostumusta, eikä kristillisen kulttuurin muistomerkkien tuhoamisessa.

Koko maailma haluaa rauhaa, ja ihmiset haluavat vapautta, myös uskonnonvapautta.

  Bogusław Sonik (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, nykyinen poliittinen tilanne Lähi-idässä tarkoittaa, että kyseisellä alueella asuvat kristityt tuntevat olonsa koko ajan uhatummaksi. Yksi syy tähän on islamilaisten fundamentalistien vaikutuksen lisääntyminen, sillä he syyttävät kristittyjä kaikista alueen ihmisten kärsimistä epäonnistumisista. Koska kristityillä on uskonnollisia siteitä ihmisiin lännessä, heitä myös syytetään perinteisten yhteiskuntarakenteiden länsimaistamisesta, mistä Lähi-idän ihmiset eivät mielellään puhu.

Yksi tapa, jolla fundamentalistit ilmaisevat tyytymättömyyttään, on järjestää lännenvastaisia mielenosoituksia, joiden aikana he tuhoavat kristinuskoon liittyviä symboleita ja kristittyjen hoitamia kauppoja. Äärimmäisissä tapauksissa tehdään jopa murhia. Hallitusten passiivisuus johtaa siihen, että monet kristityt perheet päättävät muuttaa pois maasta.

Päätöslauselmassa esitetään monia Lähi-idän kristittyjen kohtaamia ongelmia. Siinä eivät kuitenkaan ole kaikki esimerkit, joten minun mielestäni Euroopan parlamentin pitäisi laatia laaja mietintö kristittyjen tilanteesta Lähi-idässä tai yleisesti uskontojen tilanteesta. Meidän pitäisi myös miettiä hieman, miten voitaisiin käydä sellaista kulttuurien välistä vuoropuhelua, johon kristillinen yhteisö ja muslimialueet voisivat osallistua tehokkaasti.

  Jerzy Buzek (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, onnittelen Mario Mauroa. Minulla ei ole minkäänlaisia epäilyksiä tästä päätöslauselmasta. Tuen sitä täysin. Ainoa ongelma on se, olemmeko tehokkaita, tuleeko meistä tehokkaita ja muutammeko mitään. Voimme toimia kolmella tavalla.

Ensimmäinen tapa on diplomaattinen painostus. Sitä me teemme nyt. Euroopan hallitukset on kuitenkin saatava myös liikkeelle. Jokaisen diplomaatin olisi muistettava se. Voimme vaatia kyseisiä toimia kahden- ja monenvälisissä keskusteluissa. Ainoa tapa hyvän tuloksen saavuttamiseen on laaja diplomaattinen painostus.

Toinen tapa on talouspakotteet. Tiedän oman maani kokemuksista 20 tai 30 vuotta sitten, mitä talouspakotteet merkitsivät Varsovan kommunistiselle hallinnolle – hyvin valitut pakotteet, jotta kansalaisille ei aiheuteta harmia. Meidän on käytettävä myös tätä menetelmää.

Viimeinen tapa on toimintamme perusteellinen analysointi, koska Lähi-idän ja maailman muiden osien mailla on ylä- ja alamäkensä. Ne riippuvat myös meidän toimistamme, jotka eivät aina ole kovin johdonmukaisia tai viisaita. Tämä koskee interventioita, kulttuuritapahtumia sekä diplomaattien puheita. Emme halua salata vakaumuksiamme. Aivan päinvastoin – haluamme osoittaa ne selkeästi. Meidän pitää kuitenkin toimia sekä lujasti että oikeudenmukaisesti.

  Danuta Hübner, komission jäsen. −(EN) Arvoisa puhemies, komissio on tietoinen uskontoon ja vakaumukseen perustuvasta syrjinnästä ja tuomitsee sen ankarasti. Menettelytapanamme on kaikenlaisen syrjinnän torjuminen, ja teemme sitä myös kahdenvälisissä suhteissa ja YK:n kaltaisilla monenvälisillä foorumeilla.

EU on YK:n yleiskokouksessa omaksunut lähestymistavan, jonka mukaan se esittää totutun päätöslauselmansa uskontoon ja vakaumukseen perustuvan suvaitsemattomuuden ja syrjinnän kaikkien muotojen poistamisesta. Viime vuonna päätöslauselman tekstiä koskeva yhteisymmärrys sai ennätykselliset 99 muuta kannattajaa.

Yhdessä jäsenvaltioiden kanssa kiinnitämme erittäin tarkasti huomiota ihmisoikeuksiin ja demokratian tilanteeseen kumppanimaissa. Otamme kyseisiä asioita esiin poliittista vuoropuhelua koskevissa kokouksissa menettelytapojen ja julkisten lausuntojen avulla ja muistutamme kumppaneita heidän kansainvälisen lainsäädännön mukaisista sitoumuksistaan, joissa kielletään syrjintä kaikilla perusteilla.

EU pyrkii myös aktiivisesti edistämään ihmisoikeuksien suojelua naapuruuspolitiikan puitteissa. Euroopan naapuruuspolitiikan toimintasuunnitelmat kattavat laajan kirjon kysymyksiä tällä alalla. Ihmisoikeuksien alivaliokunnan yksittäisissä kokouksissa Jordanian, Israelin, Marokon, Libanonin ja Tunisian kanssa on jo tarkistettu ENP:n toimintasuunnitelman ihmisoikeuksia ja perusvapauksia koskevien sitoumusten täytäntöönpanossa saavutettu edistys. Ihmisoikeuksien alivaliokunnan ensimmäinen kokous Egyptin kanssa on suunniteltu pidettäväksi myöhemmin tässä kuussa.

Sen lisäksi, että meillä on kahdenvälisiä yhteyksiä hallituksiin ja tuemme poliittisia uudistuksia, tuemme maailmanlaajuisesti myös kansalaisjärjestöjä, jotka suojelevat ja edistävät aktiivisesti ihmisoikeuksia. Meidän mielestämme ihmisoikeuksien puolustajien asema yhteiskunnassa on välttämätön.

Meistä on yhtä tärkeää ylläpitää ja edelleen lisätä uskonnonvapautta Euroopassa. EU voi näyttää ja jakaa hyviä käytäntöjä.

  Puhemies. – (EL) Paulo Casaca on halunnut antaa henkilökohtaisen lausuman työjärjestyksen 145 artiklan mukaisesti.

  Paulo Casaca (PSE). – (PT) Arvoisa puhemies, olen pahoillani, että en ilmaissut itseäni tarpeeksi selkeästi. Tunnen täysimääräistä ja varauksetonta yhteenkuuluvuutta koko Lähi-idässä, erityisesti Irakissa vainottuja kristillisiä yhteisöjä kohtaan. Huomautin vain, ja aion toimittaa kollegalleni kaiken, minkä hän katsoo tarpeelliseksi, että sellainen vaino ei valitettavasti rajoitu vain kristilliseen yhteisöön ja että jazidien yhteisö, mandelaisyhteisö, enemmistöjen yhteisöjen ulkopuolella olevat shiiat ja sunnit ovat myös olleet hirvittävän vainon kohteena kyseisessä maassa, ja se on tosiseikka, jota ei voida jättää huomiotta. Halusin vain korostaa tätä ja sanoa, että olen halukas toimittamaan kaikki vaaditut asiakirjat.

  Puhemies. – (EL) Hyvä Paulo Casaca, olette ylittänyt henkilökohtaiselle lausumalle varatun ajan.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskustelujen päätteeksi.

(1) Ks. pöytäkirja.