Sanatarkat istuntoselostukset

Maanantai 10. joulukuuta 2007 - Strasbourg

18. Väestölaskennat ja asumiskyselyt (keskustelu)

  Puhemies. − (PL) Esityslistalla on seuraavana Ona Juknevičienėn työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan puolesta laatima mietintö ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi väestölaskennoista ja asumiskyselyistä (KOM(2007)0069 – C6-0078/2007 – 2007/0032(COD)) (A6-0471/2007).

  Meglena Kuneva, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, väestölaskennat ja asumiskyselyt ovat kaiken Euroopan unionissa eläviä ihmisiä koskevan tilastollisen raportoinnin kulmakivi. Lähes kaikilla politiikanaloilla, joilla EU toimii, olipa kyse sitten talous-, sosiaali- tai ympäristöalasta, tarvitaan korkealaatuisia väestötietoja toimintatavoitteiden laatimista ja kehityksen arvioimista varten. Kansainväliset, eurooppalaiset ja kansalliset toimielimet tarvitsevat väestölaskenta- ja asumiskyselytietoja voidakseen vertailla EU:n jäsenvaltioita asianmukaisesti.

Tarkkoja väestötietoja tarvitaan tärkeän lainsäädännön noudattamiseksi. Esimerkkeinä tästä ovat määräenemmistöpäätökset neuvostossa tai rakennerahastovarojen jakaminen (henkeä kohti lasketun BKT:n perusteella).

Nykyisen asetuksen tarkoituksena on tarjota selkeät eurooppalaiset puitteet, jotta EU:n jäsenvaltioissa suoritettujen väestölaskentojen ja asumiskyselyjen tulokset olisivat vertailukelpoisia. Se selkeyttää tilastoelinten vastuuta ja roolia kansallisella ja eurooppalaisella tasolla ja asettaa yhteisiä vaatimuksia käytettyjen tulosten, menetelmien ja tekniikan laadulle ja avoimuudelle.

Tästä tulee merkittävä edistysaskel demografisten ja sosiaalisten tilastojen yhdenmukaistamisessa. Tämän päivän Euroopan unionin valtioilla on pitkä väestölaskentaperinne, joka ulottuu joissakin maissa vuosisatojen päähän. Väestölaskentoja varten luodaan ensimmäistä kertaa eurooppalainen lainsäädäntökehys. Tätä kehitystä voidaan hyvin kuvata historialliseksi. Asetus on myös tärkeä kansainvälisen yhteistyön virstanpylväs väestölaskennan ja asumiskyselyiden alalla, jolla Euroopan komissio on Eurostatin kautta toiminut monen vuoden ajan.

Kaikki toimielimet, joita asia koskee, komissio, neuvosto ja parlamentti, ovat laajalti yhtä mieltä siitä, että lainsäädäntö on tärkeää. On vain luonnollista ja yleisesti tunnettua, että väestölaskentaa ja asumiskyselyitä koskeva lainsäädäntö herättää keskustelua. Tehän päätätte kaikkia Euroopan kansalaisia koskevien tietojen keräämisestä sekä kaikkein kalleimmasta ja raskaimmasta tilastollisesta toiminnasta.

Asia on poliittisesti arkaluonteinen ja vaatii huomattavaa veronmaksajien rahojen sijoittamista sekä kansalaisten hyvää tahtoa jäsenvaltioissa.

Meidän ei kuitenkaan pidä unohtaa, että subjektiivisten ja vertailtavien väestölaskenta- ja asumiskyselytietojen puuttuminen johtaisi kielteisiin seurauksiin. Tietoja käytetään politiikan suunnitteluun ja arviointiin, hallinnollisiin tarkoituksiin ja yhteiskunnalliseen tutkimukseen, joka lisää Euroopan unionissa elävien ihmisten hyvinvointia. Yhdenmukaistettujen väestölaskenta- ja asumiskyselytietojen hyödyt ovat huomattavasti suuremmat kuin niiden keräämiseen tarvittavat ponnistukset.

Jäsenvaltiot ovat tehneet kansallisia väestölaskentojaan ja asumiskyselyitään vuosikymmeniä. Eurooppalaisen lainsäädännön avulla voimme saada niiden ponnistukset tuottamaan tuloksia varmistamalla, että väestölaskenta- ja asumiskyselytiedot ovat mahdollisimman korkealaatuisia ja vertailtavissa Euroopan unionin eri alueiden välillä.

Tämän vuoksi Euroopan komissio kannattaa edelleen käynnissä olevaa keskustelua ja toivoo vilpittömästi, että asiaan löydetään ratkaisu, jonka sekä parlamentin enemmistö että neuvostossa edustettuina olevat jäsenmaat voivat hyväksyä. Vetoamme kaikkiin esittelijä Ona Juknevičienėn, tukemiseksi hänen pyrkimyksissään tällaiseen kompromissiin pääsemistä varten.

  Ona Juknevičienė, esittelijä. – (LT) Komission jäsen sanoi juuri, että tämä asetus on historiallinen tapahtuma. Haluan sanoa aluksi, että se kyllä on historiallinen tapahtuma, mutta se on samanaikaisesti myös yksi Euroopan järkyttävimmistä tapahtumista. Voimmeko myöntää itsellemme tänään, vaikka se tuntuukin ilmeiseltä, että tähän saakka meillä ei ole ollut luotettavia tilastotietoja eikä aavistustakaan siitä, kuinka monta ihmistä Euroopan unionissa elää ja millaisissa asuinoloissa? Ensin haluan kiittää kollegoitani, etenkin varjoesittelijöitä, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan edustajia ja aluekomiteoiden jäseniä heidän tiivistä yhteistyöstään tämän asiakirjan valmistelussa. Paljon kiitoksia komission ja neuvoston edustajille, jotka osallistuivat aktiivisesti keskusteluihin ja yhteisiin ponnistuksiimme saadakseen aikaan kompromissin, jonka mukaan asetukseen pitäisi sisällyttää vain tarpeellisia tietoja. Tarpeettomia tietoja, jotka saattavat joissakin tapauksissa rikkoa ihmisten oikeutta yksityisyyteen, ei pitäisi kerätä.

EU:n tilastoilla ja siis myös asetuksella on oikeudellinen perusta, josta on säädetty Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 285 artiklassa. Ei ole epäilystäkään siitä, etteivätkö asiakirjan perusteet ole kunnossa. Artiklassa määritellään tarve noudattaa erittäin tärkeitä kriteereitä – puolueettomuutta, luotettavuutta, objektiivisuutta, tieteellistä riippumattomuutta, kustannustehokkuutta ja tilastotietojen luottamuksellisuutta.

Asetuksen pääasiallisena tavoitteena on tehdä yksityiskohtainen selonteko väestörakenteesta ja väestön ominaisuuspiirteistä, jotta voitaisiin arvioida tietoja ja käyttää tuloksia strategioiden kehittämiseen monilla EU:n politiikanaloilla.

Kuten komission jäsen sanoi, vuosittaisten väestölaskentojen tietoja käytetään varmistamaan tärkeitä kriteereitä, kuten äänestäminen ja ääntenenemmistön vahvistaminen neuvostossa. Korkealaatuisia alueellisia tietoja tarvitaan sellaisten alueiden tunnistamiseen, jotka täyttävät vaatimukset EU:n tuen saamiseksi, ja alueellisen koheesiopolitiikan edistymisen arviointiin. Voiko jokin muu asiakirja siis olla tärkeämpi sisältämiensä tietojen vertailukelpoisuuden ja luotettavuuden suhteen?

Asetus tarjoaa tilaisuuden kerätä korkealaatuisia tietoja asumisesta. Näitä tietoja tarvitaan veden, energian ja muiden hyödykkeiden kuluttajien määrän vahvistamiseen sekä asuntojen kysynnän ja tarjonnan sekä tarvittavan rahoituksen määrittämiseen.

Edellinen väestölaskenta vuodelta 2001 perustui herrasmiessopimukseen, eikä se tuottanut myönteisiä tuloksia. Tiedot eivät mielestäni ole riittävän perusteellisia. Ne eivät ole luotettavia, niiden vertaileminen ja eri ajanjaksoihin yhdistäminen on vaikeaa. Tämän vuoksi voidaan epäillä, että on EU:n varoja jaettu ja käytetty aiheettomasti. Se tietenkin tekee myös tulevaisuudensuunnitelmien laatimisesta vaikeaa.

Ehdotettu asetus takaisi luotettavat, avoimet ja vertailukelpoiset tulokset. Siinä myös vaadittaisiin eräissä asioissa vain välttämättömiä tietoja.

Näin ollen, hyvät naiset ja herrat, pyydän teitä kannattamaan ehdottamiani tarkistuksia, joilla pyritään helpottamaan jäsenmaissa tarpeettomien tietojen keräämisen ja säilyttämisen taakkaa.

Tästä asetuksesta toimitettavaa äänestystä on lykätty seuraavaan täysistuntoon. On erittäin tärkeää saada aikaan kompromissi. Meidän on saatettava asetus voimaan tavoitteidemme saavuttamiseksi.

Tarvitsemme myös EU:n kansalaisten tukea. On tärkeää, että he ymmärtävät väestölaskennan ja asumiskyselyiden merkityksen ja kannattavat niitä. Ihmisten on voitava olla varmoja, että yhteinen tilastojärjestelmä on luotettava ja välttämätön heidän hyvinvoinnilleen. Mikä tärkeintä, tiedot on tallennettava turvallisesti, ja niitä on käytettävä vain oikeaan tarkoitukseen.

  José Albino Silva Peneda, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ja Euroopan demokraattien ryhmän varjoesittelijänä olen seurannut mietinnön valmistelua sekä komission kanssa käytyjä neuvotteluja. Tämä on itse asiassa erittäin tärkeä mietintö, jolla pyritään suunnittelemaan ja arvioimaan alue- ja sosiaalipolitiikkaa useissa jäsenvaltioissa, ja siinä suhteessa Euroopan väestön sosiaalis-taloudellinen profiili ja asuinolot kuuluvat elinolojen paranemisen mittaamisessa ratkaisevimpien tekijöiden joukkoon.

Meidän mielestämme komissio näyttää olevan oikealla linjalla niiden indikaattoreiden suhteen, joiden ansiosta tällainen arviointi on mahdollista, ja kannatamme sitä. Näin ollen meidän on jatkettava tällaisten tilastotietojen kattavuuden, laadun ja luotettavuuden parantamista. Olemme kuitenkin sitä mieltä, että on aina huolehdittava hyvän kustannus-hyötytasapainon löytämisestä toimitettavien tietojen yksityiskohtaisuuden suhteen, yksityisyyttä unohtamatta.

Mietintö on hyödyllinen vain, jos se auttaa lisäämään näiden tietojen määrää, vertailukelpoisuutta ja oikeellisuutta EU:n tasolla. Sitä varten on välttämätöntä, että jäsenvaltioiden toimittamien tietojen suhteen ollaan erityisen huolellisia. Tietojen on oltava johdonmukaisia, täydellisiä ja luotettavia. Se on ainoa tapa tehdä vertailevaa tutkimusta ja arvioita alueellisen, kansallisen ja Euroopan yhteisön tason sosiaalis-taloudellisesta tilanteesta. Tietojen käsittelytapa on vielä tärkeämpi, koska alueiden luokittelu rakennerahastojen soveltamista varten perustuu suurelta osin tällaisiin indikaattoreihin. Se tarkoittaa, että asioiden edetessä tavanomaiseen tapaan prosessi johtaa päätöksiin, joilla saattaa olla merkittäviä seurauksia useille Euroopan alueille ja jäsenvaltioille itselleen.

Toivon, että neuvoston kanssa käytyjen neuvotteluiden tuloksena pystymme lisäämään yhtenäisyyttä, selkeyttä ja tarkkuutta kaikkialla. Haluan vain, että pöytäkirjaan merkitään, että PPE-DE-ryhmä pitää tämän mietinnön suhteen kiinni alkuperäisestä kannastaan senkin jälkeen, kun olemme kuulleet komission antamia selityksiä, esittelijän kannan mukaisesti. Toivon, että pysymme kannassamme loppuun saakka. Kannatamme etenkin liitteen 1.3 ja 2.3 kohtien sekä eräiden myöhempien tarkistusten poistamista, jotka eivät mielestämme vastaa tietojen laadun ja luotettavuuden parantamista koskevia tavoitteita.

  Emanuel Jardim Fernandes, PSE-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, Jamila Madeira, jonka oli tarkoitus puhua Euroopan parlamentin sosiaalidemokraattisen ryhmän puolesta, ei pystynyt saapumaan paikalle liikenteen ongelmien vuoksi. Näin ollen esitän yhteiset näkemyksemme tämän mietinnön merkityksestä sekä yhteiset huolenaiheemme. Esitin ne aiemmin tässä täysistunnossa kehityspolitiikan yhteydessä.

Kun hyväksytään Lissabonin sopimus, joka valtion- tai hallitusten päämiesten on määrä allekirjoittaa tällä viikolla, on ehdottoman välttämätöntä, että Euroopan unionin väestötiedot ovat luotettavat. Sopimuksen sisältämä uusi äänestysmenettely, jossa otetaan vastedes huomioon sekä jäsenvaltioiden ääni että väestömäärä, tarkoittaa, että meidän on oltava tietoisia väestölaskentojen ratkaisevasta merkityksestä Euroopan unionin tehokkaalle toiminnalle. Asetus on kuitenkin tärkeä muistakin kuin äänestysmenettelyyn liittyvistä syistä. Se on tärkeä myös kaikille työllisyyttä, alueellisia, rakenteellisia tai yhteiskunnallisia asioita koskeville indikaattoreille, joissa otetaan huomioon jokaisen jäsenvaltion toimittamat tiedot, jotka usein johtavat riittämättömiin arvioihin ja kyseenalaisiin tuloksiin käytettyjen tietojenkeruumenetelmien tai viitekausien epäjohdonmukaisuuden vuoksi. Tietoja kerättiin viimeksi vuonna 2000, mutta ne olivat saatavilla vasta vuonna 2005, joten niiden oikeellisuus oli kyseenalainen.

Tänään käsiteltävänä olevassa asetuksessa, josta on poistettu eräät sopimattomat kohdat, jotka järkyttivät jopa kaikkein tarkkaamattomimpia lukijoita, otetaan huomioon sarja tekijöitä, jotka ovat välttämättömiä hyvien väestölaskenta- ja asumiskyselytulosten saamiseksi ja joiden ansiosta meillä on jäsenvaltioille yhteisiä, etukäteen määriteltyjä viitevuosia ja kysymysluetteloita, joiden avulla voidaan tehdä luotettavia vertailuja.

Lopuksi toistan, että kannatan vapaaehtoisten aiheiden sisällyttämistä asetukseen. Pakollisten aiheiden ulkopuolelle jäävien kysymysten käyttäminen tarjoaa jäsenvaltioille yhtenäisen ja johdonmukaisen luettelon perustaksi lisätietojen keräämistä varten sen sijaan, että he joutuisivat laatimaan sen itse, mikä saattaisi johtaa mielenkiintoisiin mutta täysin tarpeettomiin tuloksiin. Väitteessä, että väestölaskennat pitäisi poistaa tekstistä, koska ne aiheuttavat kustannuksia, ei ole järkeä. Meidän pitäisi juuri niihin liittyvien suurten kustannusten vuoksi asettaa arvioitavat aiheet selkeästi oikeudellisen kehyksen puitteisiin, jotta tulokset eivät osoittautuisi monien tulevien käyttötarkoitusten kannalta arvottomiksi.

  Ewa Tomaszewska, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, väestölaskentaa ja asumiskyselyitä koskeva asetusluonnos on erittäin tärkeä asiakirja. Väestölaskennoista ja asumiskyselyistä saadut tiedot antavat mahdollisuuden kehitysstrategioiden järkevään laatimiseen ja väliintulotoimiin. Tämän vuoksi on niin tärkeää, että tiedot ovat avoimia ja vertailukelpoisia. Siinä tapauksessa Euroopan yhteisön ratkaisuja sovelletaan todellisiin ja hyvin tutkittuihin ilmiöihin.

Vertailukelpoisuudessa ei ole kyse vain hyvin määritellyistä tiedoista. Se tarkoittaa myös, että tiedot on kerätty samalta ajanjaksolta. Tietojenkeruukausien sekä päivitys-, korjaus- ja julkaisupäivämäärien tarkka määrittely on erittäin tärkeää, ja se on todettu selkeästi asetuksessa ja sen tarkistuksissa.

Eräs tärkeä kysymys on se, miten paikallisia yhteisöjä koskevat tiedot kerätään. Kannatan tarkistusta, jossa se määritellään erikseen. Kannatan myös tarkistusta, jossa aluepolitiikan rinnalle lisätään ympäristöpolitiikka. Säännölliset tilastotutkimukset, joissa tarkastellaan perheitä ja asumista koskevia, yhteiskunnallisia ja taloudellisia piirteitä, ovat epäilemättä tarpeen Euroopan kohtaamien demografisten ja yhteiskunnallisten ongelmien vuoksi.

Näin ollen olen sitä mieltä, että tarkistus, jossa poistetaan maantieteellisiä tasoja koskevat suositellut aiheet ja etenkin muut kuin johdetut aiheet, kuten koulujen ja korkeamman asteen oppilaitosten sijainti, työ- ja koulumatkoihin käytetyt kulkuvälineet, etäisyys koulusta tai työpaikalta, elävinä syntyneiden lasten lukumäärä, taloudellinen toimiala, työttömyyden kesto, pääelinkeino, tulot, asumisolot, sairaudet tai vammat, jotka kuvaavat perheiden todellisia elinoloja, on virheellinen.

On tärkeää, että tekstissä korostetaan kansallista henkilötietosuojaa koskevan oikeuden kunnioittamista, ja tällä alalla noudatetaan aivan oikein toissijaisuusperiaatetta edelleen. Onnittelen Ona Juknevičienėä hänen perusteellisesta työstään mietintöluonnoksen laatimisessa.

  Puhemies. − (PL) Haluan huomauttaa, että keskusteluumme on liittynyt henkilö, josta tuli vasta eilen parlamentin täysivaltainen jäsen. Hän on Puolassa hyvin tunnettu Krzysztof Hołowczyc. Tervetuloa, arvoisa Krzysztof Hołowczyc! Olkaa hyvä ja tutustukaa menettelyihin.

Krzysztof Hołowczyc on Puolassa erittäin hyvin tunnettu ralliautoilija, ja lauantaina hän voitti Barbórka-rallin legendaarisen osuuden. Onnittelen häntä vilpittömästi! Me harrastamme täällä kuitenkin erilaista urheilua, joten olkaa hyvä ja vaihtakaa nopeasti paikkaa, hyvä Krzysztof Hołowczyc.

  Elisabeth Schroedter, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, on totta, että alueiden tärkeimpiä taloudellisia ja yhteiskunnallisia piirteitä koskevien tilastotietojen kerääminen ja yhdenmukaistaminen on Euroopan unionille välttämätöntä. Rakennerahastojen varojen myöntäminen, joka kattaa talousarviosta kolmanneksen, itse asiassa riippuu näistä perustiedoista. Todellisuudessa sillä, mitä komissio ehdottaa väestölaskentaa koskevassa asetuksessaan, ei kuitenkaan ole mitään tekemistä näiden perusedellytysten kanssa. Tiedot, joita se haluaa kerätä ja yhdenmukaistaa tässä lakitekstissä, joka koskee suoraan kaikkia EU:n jäsenvaltioita, ovat muita ihmisiä koskevia henkilötietoja, jotka eivät oikeastaan lainkaan kuulu EU:lle. Tähän sisältyvät perhettä ja seksuaalielämää, asumistilannetta ja uskonnollista vakaumusta koskevat henkilötiedot. Lisäksi komissio haluaa häpeämättömästi sisällyttää nämä tiedot lain nojalla yhtenäisiin standardeihin viittaamatta laissa lainkaan tietosuojaan.

Näin ollen meidän kansalaisten edustajien velvollisuus on estää tällainen yksilön oikeuksiin puuttuminen, etenkin kun ei ole syytä yhdenmukaistaa perhe-elämää, henkilökohtaista tilannetta tai asumistilannetta koskevia tietoja, kun ne eivät millään tavalla kuulu Euroopan unionin toimivallan piiriin, eikä niistä säädetä uudistussopimuksessa. Emme voi sallia EU:n vaativan takaoven kautta tässä asiassa toimivaltaa, jonka on kuuluttava vain jäsenvaltioille, ja tietojenkeruun valvonta edellyttäisi sitä. Meidän kannaltamme kyse ei ole ajasta tai nopeudesta vaan siitä, että henkilötietosuojan on ehdottomasti oltava etusijalla. Komission teksti ei takaa sitä. Olen iloinen, että esittelijä haluaa poistaa valinnaisen tekstin. Kannatimme jo sitä myös valiokuntatasolla. Esittelijä ei valitettavasti ollut silloin saanut enemmistön kannatusta.

Kansalaiset odottavat meidän varmistavan, että se, mitä päätöksessä nyt vaaditaan, nimittäin lykkäys, pakottaa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan varmistamaan, että tietosuoja tarkistetaan vielä kerran täällä ja että päätös parlamentin kannasta ja ensimmäisestä käsittelystä tehdään vasta sitten. Pyydän kaikkia ryhmiä pitämään tässä asiassa sanansa.

  Jiří Maštálka, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (CS) Hyvät naiset ja herrat, uskon, että komission esittelemä ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi väestölaskennoista ja asumiskyselyistä on askel oikeaan suuntaan samoin kuin aiemmat ehdotukset työterveys- ja työturvallisuustilastoista sekä avoimista työpaikoista. Olen myös samaa mieltä julkilausumasta, jonka komissio antoi edellisten väestölaskentojen ja asumiskyselyjen aikana vuonna 2001 ja jonka mukaan pelkkiin ”herrasmiessopimuksiin” perustuva tietojenkeruu yksittäisissä jäsenvaltioissa ei riitä kyllin vertailukelpoisten tulosten saamiseen. Näin ollen lainsäädäntö on hyväksyttävä Euroopan tasolla. Vain näin voimme taata tulosten luotettavuuden, avoimuuden ja vertailukelpoisuuden.

Toisaalta huolestuin nähdessäni asetusehdotuksen liitteen 1.3 kohdassa luettelon Eurostatin pyytämistä tiedoista. Uskon, että komissio meni tässä suhteessa liian pitkälle, vaikka otettaisiinkin huomioon, että indikaattorit ovat vain suosituksia. Ei ole perusteita esittää ihmisille henkilökohtaisia kysymyksiä heidän yksityiselämästään. Minua hämmensi vielä enemmän se, että näitä tietoja oli tarkoitus kerätä vain naisilta. Näin ollen kannatin täysin työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan päätöstä poistaa nämä tunkeilevat ja sopimattomat vaatimukset komission ehdotuksesta.

Tällaiset tiedot sopivat ehkä paremmin terveyskeskukseen. Näiden tietojen nimettömyyden on mielestäni oltava verrattavissa pankkitietoihin. Tilastotietoja kootessamme meidän on mielestäni ennen kaikkea kunnioitettava henkilötietosuojaa ja yksittäisten ihmisten yksityisyyttä. Meidän on myös estettävä tietojen antajilta vaadittavien tehtävien suhteeton lisääntyminen. Suosittelen, että GUE/NGL-ryhmä äänestää sen puolesta.

  Derek Roland Clark, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, 20. marraskuuta olin iloinen voidessani kannattaa työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnassa esittelijä Ona Juknevičienėn tarkistusta 32 1.3.2 kohdan poistamiseksi, jotta poistettaisiin tungetteleva ja loukkaava kysymys naisten ensimmäisestä sukupuoliyhdynnästä, joka verhottiin ilmaisuun ”ensimmäinen avoliitto”. Komission edustaja, joka oli tuolloin läsnä valiokunnassa, lupasi minulle, että tämä ”epähienotunteinen kysymys” poistettaisiin, eikä sitä lisättäisi uudelleen. Pidin tätä omana ja puolueeni UKIP:in voittona, mutta enimmäkseen terveen järjen voittona, ja olin valmis onnittelemaan komissiota siitä. Muuten, tämä poisto todistaa, että olin oikeassa kuvatessani ilmaisua sukupuoliyhdyntää koskevaksi, sillä jos se koski vain yhteiselämää, niin kuin väitettiin, miksi komission edustaja lupasi poistaa viattoman kysymyksen? Olin siis oikeassa.

Nyt, kun tänään näin, että tästä ehdotuksesta ei äänestetä alkuperäisen aikataulun mukaisesti huomenna vaan sitä lykätään epämääräiseen tulevaisuuteen, vaikka keskustelu on ilmiselvästi edelleen käynnissä, haistoin palaneen käryä, koska äänestys tapahtuu yleensä hyvin pian keskustelun jälkeen. Olin oikeassa. Viimeisin versio, jonka tulostin tietokoneelta vasta tunti sitten, osoittaa sivun 1 ”komission tekstin” mukaan, että uusi tarkistus 39 on tehty. Se ei mitenkään liity alkuperäiseen tarkistukseen 39, joka on viaton ja koskee muodollisuuksia. Se on vanha 1.3.2 kohta, johon sisältyy koko kysymysluettelo, mukaan lukien tungetteleva kysymys naisille ensimmäisestä avoliitosta.

Tuolloin en pitänyt valiokunnassa siitä, että kun seuraavana päivänä äänestettiin, esittelijä oli antanut jossain määrin vesittää tarkistustaan 32 kompromissiksi A, jossa vain poistettiin 1.3.2 kohdan kysymysluettelo, ja johdantokappaleet 1.3 ja 1.3.1 jäivät ennalleen. Se oli tietenkin tekosyy lisäkysymysten esittämiseksi, ja olin oikeassa suhtautuessani siihen epäilevästi.

Komissio on häpeällisesti lisännyt tämän epämiellyttävän, tungettelevan ja loukkaavan kysymyksen uudelleen tarkistukseen 39 vastoin lupausta, jonka komissio teki minulle valiokunnassa. Arvoisa puhemies, en ole ollut pitkään aikaan näin vihainen. Minulle luvattiin, että tämä kohta poistettaisiin, ja komissio on palauttanut sen tekstiin. Tämä on häpeällinen kysymys, jota yhdenkään naisen ei pitäisi sietää. Tämä on häpeällistä naisia kohtaan ja häpeäksi valiokunnalle, jonka on keskusteltava asiasta. Tämän vuoksi pyydän kollegoitani äänestämään tarkistusta 39 vastaan ja varmuuden vuoksi äänestämään koko turmeltunutta, vääristynyttä esitystä vastaan.

  Andreas Mölzer (NI). - (DE) Arvoisa puhemies, niiden jatkuvasti leimahtavien etnisten konfliktien vuoksi, joita ilmenee ylen määrin esimerkiksi Pariisin viimeisimmissä mellakoissa, on miellyttävää huomata, että näytämme lopulta heräävän täällä EU:ssa monikulttuurisista unelmistamme ja haluamme esittää koko Euroopan unionin laajuisessa väestölaskennassa vuonna 2011 kysymyksiä etnisestä alkuperästä ja uskonnosta.

Nämä tiedot on ehdottomasti kerättävä, jotta voimme tässä suhteessa arvioida paremmin mahdollisia uhkia. Kuten olemme yhä enemmän nähneet viime aikoina, kulttuurierot voivat voimistua erittäin helposti. Tässä suhteessa me täällä Euroopassa, jossa eräät maat ovat kerskaillen julistautuneet maahanmuuttomaiksi, istumme ruutitynnyrillä, jota ei pidä aliarvioida edes suurkaupunkialueilla.

Kuten yleisesti tiedetään, tuoreimmat konfliktit kurdien ja turkkilaisten välillä ovat vaatineet poliisin massiivista läsnäoloa suurissa ja pienissä kaupungeissamme. Vakinaisen väestön etnistä ja kulttuurista rakennetta koskevat tilastotiedot saattavat siis olla erittäin tarpeellisia ja edistää väkivaltaisuuksien ennaltaehkäisemistä.

PUHETTA JOHTI
varapuhemies Edward McMILLAN-SCOTT

  Jan Březina (PPE-DE). - (CS) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, väestölaskentaa ja asumiskyselyitä koskeva ehdotus on aivan uusi osa EU:n lainsäädäntöä alalla, jota ei ole aiemmin säädelty. Herää kysymys, tarvitaanko tällaista lainsäädäntöä. Komission väitteet tarpeesta taata tilastotietojen vertailukelpoisuus ja laatu ovat suhteellisen vakuuttavia, etenkin yleisellä tasolla. Meidän on kuitenkin suhtauduttava kriittisesti aloihin, joita koskevia tietoja halutaan kerätä ja arvioida. Komission ehdotus sisältää suuren ryhmän tietoja, joiden käyttökelpoisuus on erittäin kyseenalaista. Pidän kiistanalaisena Laekenin Eurooppa-neuvoston päätelmiin perustuvaa asumistietojen keräämistä. Niitä voidaan pitää vain poliittisen tahdon ilmentyminä, ei pätevänä oikeudellisena asiakirjana. Lisäksi EU:lla ei ole toimivaltaa asumisen alalla, ja niin ollen asumista koskevia tilastotietoja, toisin kuin muita tietoja, ei voida käyttää olemassa olevan politiikan täytäntöönpanon tukemiseen, ellei tuloksia ole tarkoitus käyttää mahdollisena katalysaattorina uuden yhteisen asumispolitiikan käyttöönottoa varten. Se olisi kuitenkin vallan väärinkäyttöä ja perustamissopimuksen rikkomista.

Ehdotukselle kerätä suuri määrä kansalaisten yksityiselämää koskevia tietoja ei ole minkäänlaisia perusteita. Yhteisen politiikan täytäntöönpanon näkökulmasta EU:n toimielimillä ei ole mitään syytä päästä tutustumaan tietoihin jokaisen naispuolisen kansalaisen avioliittojen ja kumppaneiden määrästä tai näiden suhteiden kestosta. Se on kuin ”isoveljen” esittämistä, ihmisten yksityiselämään puuttumista ja heidän henkilökohtaisen vapautensa sopimatonta loukkaamista. Jos jotkin EU:n toimielimet tuntevat houkutusta tehdä niin, on oikein puuttua asiaan ja asettaa selvät rajat, joita ei voi ylittää. Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta teki mielestäni näin rajoittamalla huomattavasti kerättävien tietojen aloja, ja se ansaitsee siitä kiitokset. Avoiminta ratkaisua ehdottaa minun ryhmäni, PPE-DE, joka poistaa liitteestä kaikki viittaukset tietyntyyppisiin tilastotietoihin. Suosittelen, että tutustutte tähän ehdotukseen ja kannatatte sitä.

  Silvia-Adriana Ţicău (PSE). - (RO) Arvoisa puhemies, haluan onnitella esittelijää ja ymmärrän tämän jäsenvaltioiden keräämiä asumista koskevia tilastotietoja käsittelevän asetusehdotuksen merkityksen.

Jäsenvaltioiden on käytettävä yhteistä järjestelmää vakiotietojen säännöllistä keräämistä ja raportointia varten. Asumista koskevien oikeiden ja tarkkojen tilastotietojen ansiosta Euroopan unioni ja jäsenvaltiot voivat panna tällä alalla täytäntöön sopivaa politiikkaa. Tietojenkeruussa on kuitenkin aina kunnioitettava yksilön yksityiselämää. Euroopan unioni ei perustu vain taloudellisiin kriteereihin, vaan meidän on rakennettava myös sosiaalista Eurooppaa.

Kohtuulliseen elämiseen liittyy aivan ilmeisesti kohtuullinen asuminen. Tällä hetkellä 60 miljoonaa kansalaista valitettavasti elää Euroopan unionissa köyhyysrajan alapuolella, ja lapset altistuvat köyhyysriskille kaikkein eniten. Näillä ihmisillä on selvästi vaikeuksia myös kohtuullisen asunnon löytämisessä.

Tuettuun asumispolitiikkaan vaikuttavat pääasialliset yhteiskunnalliset ja demografiset suuntaukset syntyvät väestön ikääntyessä, väestön siirtyessä Euroopan unionin sisällä ja muuttaessa maaseudulta kaupunkialueille sekä pääasiassa kaupunkialueiden kehittymisen myötä.

Ei ole kuitenkaan yhtenäistä mallia, jota voitaisiin soveltaa kaikkiin jäsenvaltioihin. Joissakin jäsenvaltioissa on suuri määrä taloja, joissa asuu yhdessä saman perheen useita eri sukupolvia. Itävallassa, Suomessa, Tšekin tasavallassa ja Puolassa on ohjelmia tuetun asumisen tarjoamiseksi nuorille. Ranskassa, Saksassa, Unkarissa, Espanjassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa on lisääntynyt sellaisten talojen määrä, joissa on vain yksi vuokralainen. Romaniassa 95 prosenttia taloista on yksityisomistuksessa ja vain 5 prosenttia taloista annetaan vuokralle tai niissä asumista tuetaan. Tanskassa 47 prosentissa taloista asuu vuokralaisia tai niissä asumista tuetaan. Itävallassa tällaisia taloja on 42 prosenttia, Suomessa 37 prosenttia, Ranskassa 44 prosenttia ja Saksassa 57 prosenttia.

Tilastot ovat vain lähtökohtana riittävän asumispolitiikan kehittämiselle jokaista jäsenvaltiota varten. Politiikka riippuu julkisten varojen myöntämisestä kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla sekä kiinteistömarkkinoiden kehityksestä. Uskon, että jäsenvaltioiden pitäisi käyttää myös rakennerahastoja talojen rakentamiseen etenkin silloin, kun ne on tarkoitettu alueelliseen kehittämiseen.

Asumiskysymys vaatii kuitenkin tilastotietoihin perustuvaa sekä maailmanlaajuista, moniulotteista lähestymistapaa, joka perustuu kansalliseen ja yhteisön oikeuteen. Lisäksi tarvitaan myös käytännöllistä lähestymistapaa, joka perustuu kansalaisten tarpeisiin. Euroopassa on valitettavasti kansalaisia, jotka asuvat puutteellisissa, vaarallisissa taloissa, mutta on myös Euroopan kansalaisia, joilla ei ole taloa eikä edes kattoa päänsä päällä. Miten Eurooppa vastaa näiden kansalaisten tarpeisiin ja miten se tukee niitä?

  Kathy Sinnott (IND/DEM). - (EN) Arvoisa puhemies, yksi tärkeimmistä palveluista, joita Eurooppa voi tarjota, on luotettavien ja vertailukelpoisten tietojen keräämisen tukeminen. Tämän vuoksi annan varauksellisen tukeni ajatukselle eurooppalaisesta väestölaskennasta ja asumiskyselyistä.

Muutamia näkökohtia on kuitenkin harkittava. Ensinnäkin mietinnössä on annettava jossain määrin tunnustusta kansalliselle väestölaskennalle. Jäsenvaltiot järjestävät jo väestölaskentoja, ja nyt ne joutuvat järjestämään sekä kansallista että eurooppalaista väestölaskentaa ja asumiskyselyitä.

Väestölaskennan järjestäminen on erittäin kallista, koska se on työvoimaintensiivistä toimintaa, ja on kohtuullista odottaa, että jäsenvaltiot yhdistävät yhä enemmän kansallisen ja eurooppalaisen väestölaskennan ja asumiskyselyt. Tämä on otettava huomioon. On erittäin tärkeää, että annamme jäsenvaltioille mahdollisuuden käyttää eurooppalaista väestölaskentaa sellaisten kysymysten esittämiseen, jotka ovat niille kansallisesti tärkeitä ja tutkia näitä kysymyksiä erillään yhteisistä tai yksinomaan eurooppalaisista kysymyksistä.

Lisäksi väestölaskennan ja asumiskyselyiden kysymysten on saatava osakseen enemmän huomiota. Nämä kysymykset on valittava huolellisesti, eivätkä ne saa ylittää perusteltujen tietojen sekä tungettelun ja yksityiselämään kohdistuvien hyökkäysten välistä rajaa. Haluamme ymmärtää suuntauksia ja yritämme tehdä toimistamme merkityksellisempiä, emme urkkia ihmisten yksityiselämää. Kun yksityiselämää kunnioittavat kysymykset on valittu, meidän on varmistettava tarkkaan, että niitä ei vain käännetä kohdekielelle vaan ne myös sopeutetaan kohdekulttuuriin. Koska mietinnön tarkoituksena ei ole väestölaskentasääntöjen yhdenmukaistaminen, näihin toimiin on ryhdyttävä sen varmistamiseksi, että jäsenvaltioista saatavat tiedot ovat oikealla tavalla vertailukelpoisia.

  Lambert van Nistelrooij (PPE-DE). - (NL) Arvoisa puhemies, haluan kiinnittää huomiota tietojenkeruutavoitteen ja tämänkaltaiseen arvioon todella sisällytettyjen tietojen määrän väliseen suhteeseen, koska siinä on selvästi jotain vikaa. Esimerkiksi Euroopan unionin asumispolitiikkaa koskevien tehtävien ja tämänhetkisten vaatimustemme välisessä suhteessa on jotain vialla. Euroopan unionilla ei ole tällä alalla toimivaltaa. Myöskään Euroopan parlamentilla ei ole toimivaltaa käsitellä uskomusten, etnisen alkuperän ja mahdollisten sopeutumiseen liittyvien kysymysten välistä suhdetta. Ei ole yleensä ottaen Euroopan unionin asia antaa tästä asiasta lausuntoja.

Käsiteltävänä on kuitenkin se, miten myönnämme varoja ja miten jaamme rakennerahastojen varoja. Tässä asiassa on tärkeää, että meillä on tarkka käsitys kyseisten yhteiseen tilastollisten alueyksikköjen nimikkeistöön NUTS:iin kuuluvien alueiden asukasluvusta. Siihen asti, kun meillä on siitä tarkat tiedot ja kun tuloksiin suuntautuminen on taloudellisesti mahdollista, näitä toimia todella tarvitaan. Homogeenisuus ja luotettavuus ovat tässä tärkeimpiä näkökohtia.

Haluan tehdä vielä yhden huomautuksen aiheesta, josta Ljudmila Novak teki aluekehitysvaliokunnassa eräitä erittäin mielenkiintoisia ehdotuksia. Äänestämme perhepiiriin, kansalaisten yksityisalueeseen, puuttumisen suhteen ehdotusta vastaan, ellei sitä poisteta siitä. Ehkä nämä näkökohdat poistetaan kolmikantakokouksen yhteydessä. Luotan siinä suhteessa esittelijään. Parlamentti ja Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ja Euroopan demokraattien ryhmä voi vain siinä tapauksessa ja vain sillä ehdolla antaa sille kannatuksensa.

  Marie Panayotopoulos-Cassiotou (PPE-DE). - (EL) Arvoisa puhemies, kuten esittelijä ja lähes kaikki puhujat ovat maininneet, on tärkeää vertailla jäsenvaltioiden väestötietoja sekä pääasiallisia yhteiskunnallisia, taloudellisia, perhettä ja asumista koskevia indikaattoreita, jotta jokainen jäsenvaltio voisi näiden tietojen pohjalta ratkaista paremmin ongelmiaan politiikkansa puitteissa. Euroopan tasolla meidän on kuitenkin tähdättävä tietoihin, jotka johtavat parempaan koheesiopolitiikkaan ja parempaan aluekehitykseen, jotta eriarvoisuus poistuu ja jotta eri yhteiskuntaryhmien ja Euroopan eri alueiden välinen kuilu kapenisi.

Kun luodaan yhteiset määritelmät ja indikaattorit, asetusehdotuksella varmistetaan tietojen vertailukelpoisuus ja sen seurauksena edistetään parempaa käytäntöä jäsenvaltioissa. Toimivaltaisten virastojen keräämät tilastotiedot on kuitenkin säännöllisesti arvioitava ja vahvistettava, ja näille virastoille on tehtävä laadunvalvonta- ja avoimuustarkastukset. Tietojen objektiivisuus, edustavuus ja oikeellisuus ovat tärkeitä asioita. Vaikka komissio kumoaa asetuksen liitteet, se kannattaa kuitenkin paradoksaalisesti sellaisten suositeltujen aiheiden sisällyttämistä, jotka saattavat vaikuttaa tietojen selkeyteen ja oikeellisuuteen, koska se antaa jäsenvaltioiden toimia toiveidensa mukaan. Jos ehdotuksen tavoitteena on hyväksyä sitova lainsäädäntö, jossa vahvistetaan yhteiset tietojen vertailukelpoisuutta koskevat määritelmät, nämä kohdat on mielestäni poistettava.

Meidän on siirryttävä kustannus-hyötysuhteen arviointiin 5 artiklan a kohdan mukaisesti, sillä tällaisten tietojen keräyskustannukset ovat erityisen korkeat niissä jäsenvaltioissa, joissa on rajalliset mahdollisuudet yksityiskohtien arviointiin.

Lopuksi haluan huomauttaa, että ellei tarkistuksia hyväksytä, asetusluonnos sivuaa erittäin arkaluonteisia asioita, jotka liittyvät perhe- ja yksityiselämään, kuten pyyntö kerätä tietoja avoliitoista, joka on poistettava, tai kylpyveden lämpötilasta! Miksi keräisimme tietoja ja yksityiskohtia asioista, jotka eivät liity Euroopan unionin politiikkaan? Köyhyyttä ei voi hallita lukujen ja tietojen avulla.

  Ljudmila Novak (PPE-DE). - (SL) Kannatan väestölaskentaa ja asumiskyselyitä koskevaa asetusta.

Kun tiedot kerätään tämän asetuksen perusteella, voimme arvioida paremmin Euroopan unionin asukkaiden sosiaalis-taloudellista tilannetta alueellisella ja kansallisella tasolla sekä Euroopan unionin tasolla. Lisäksi näiden tietojen avulla on mahdollista arvioida tarkemmin, miten tehokasta on aluepolitiikan täytäntöönpano ja kehitys alueellisen yhteenkuuluvuuden saavuttamisessa. EU myöntää näihin tarkoituksiin yhä enemmän varoja.

Jos tarkoitus on saavuttaa haluamamme tavoitteet asetuksen avulla, on varmistettava kaksi asiaa. Asetuksen mukaisesti keräämiemme tietojen määrä ei saa olla liian suuri, ja kerättyjen tietojen on oltava korkealaatuisia ja vertailukelpoisia. Tiedot, jotka eivät tarjoa tarvittavaa lisäarvoa ja vain lisäävät hallinnointia ja kustannuksia, on jätettävä pois. Nämä ehdotukset löytyvät liitteistä 1.3 ja 2.3, ja jäsenvaltioiden pitäisi raportoida niistä omasta halustaan.

Samanaikaisesti on kuitenkin varottava häiritsemästä liiaksi Euroopan unionissa elävien miesten ja naisten yksityiselämää. Emme myöskään saa syrjiä näiden tietojen keruun myötä kumpaakaan sukupuolta.

Perustietojen vertailukelpoisuus jäsenvaltioiden välillä sekä väestölaskennassa kerättyjen tietojen luotettavuus ovat tarpeen, jotta eurooppalaista politiikkaa voitaisiin arvioida ja kansallisen politiikan tuloksia voitaisiin vertailla Euroopan tasolla. Näin ollen asetuksella on varmistettava, että kaikki jäsenvaltiot käyttävät tietojen keräämiseen samoja menetelmiä ja kriteereitä.

  Miroslav Mikolášik (PPE-DE). - (SK) Arvoisa puhemies, tarkat väestötiedot ja luotettavat tiedot asumisesta EU:ssa ovat tällä hetkellä välttämätön edellytys eurooppalaisen politiikan kaikkien alojen oikealle arvioinnille sekä toimintatavoitteiden laatimiselle ja yksittäisten jäsenvaltioiden kehityksen arvioinnille.

Koska tiedot sopivat moniin perusluonteisiin tarkoituksiin, haluan korostaa niiden luotettavuuden ja laadun suurta merkitystä. Haluan mainita kaksi esimerkkiä, joissa tarkat väestölaskentatiedot ovat olennaisia: neuvoston määräenemmistöpäätöksenteko ja rakennerahastojen varojen myöntäminen heikommassa asemassa olevien alueiden kehittämiseen. On mielestäni tärkeää, että tätä alaa säädellään yhtenäisesti. Näin yksittäisten jäsenvaltioiden toimittamat tiedot ovat vertailukelpoisia sekä Euroopan tasolla että alueellisella tasolla, mikä on usein tarpeen.

Aluekehitysvaliokunnan jäsenenä haluan korostaa tilastoyksiköiden luokittelun suurta merkitystä. Tällaisten tietojen laatu ja vertailukelpoisuus voidaan taata vain selkeiden eurooppalaisten puitteiden eli eurooppalaisen väestölaskentoja ja asumiskyselyitä koskevan lainsäädännön avulla.

Kannatan näkemystä, että lainsäädännön on tähdättävä pääasiassa lopputuloksiin eikä kerättäviin tietoihin. Niin varmistetaan luotettavasti tilastotietojen vertailukelpoisuus, jonka puuttuminen saattaa heikentää tietojen laatua.

Jäsenvaltioiden on voitava valita vapaasti parhaat väestölaskentatavat ja -menetelmät, tosin eräiden sitovien standardien ja laatuvaatimusten mukaisesti. On sanomattakin selvää, että aiheiden sekä aikakehysten ja täytäntöönpanomääräaikojen pitäisi olla kaikille maille samat. Väestölaskentatiedot voivat vain siinä tapauksessa olla avoimia, luotettavia ja vertailukelpoisia, mikä on olennainen tekijä monien tärkeiden tavoitteiden saavuttamisessa.

  Puhemies. − (EN) Ennen kuin annan puheenvuoron komission jäsenelle, mieleeni muistuu, että noin 2 000 vuotta sitten kuningas Herodes järjesti väestölaskennan, mutta silloin se koski vain poikalapsia.

  Meglena Kuneva, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, tämä on minulle hyvin kannustava alku.

Olen iloinen voidessani ilmoittaa, että komissio on valmis hyväksymään suurimman osan parlamentin tarkistuksista. Kuten tämä keskustelu on osoittanut, tällä hetkellä käydään neuvotteluja, joissa käsitellään huolenaiheitanne. Kompromissi saattaa antaa mahdollisuuden tulevaan kehitykseen. Komissio kannattaa edelleen käynnissä olevaa keskustelua ja toivoo vilpittömästi, että asiaan löydetään ratkaisu, jonka sekä tämän parlamentin laaja enemmistö että neuvostossa edustettuina olevat jäsenvaltiot voivat hyväksyä.

Ei kuitenkaan pidä unohtaa, että uusien aiheiden sisällyttäminen väestölaskentaan ja asumiskyselyihin vaatii perusteellisia ja pitkällisiä valmisteluja. Olen varma, että löydämme oikean tasapainon erittäin tärkeän EU:n väestöstä ja asumisesta raportoimisen sekä tietojen keräämisen kustannusten ja sen vaatimien ponnistusten välillä.

Haluaisin kiinnittää erityistä huomiota Elisabeth Schroedterin esittämään kysymykseen. Tärkein asia oli se, että tämä lainsäädäntö ei riitä varmistamaan tietojen luottamuksellisuutta. Vastaukseni on, että Eurostat ja kaikki kansalliset tilastokeskukset suhtautuvat tietojen luottamuksellisuuteen erittäin vakavasti. Sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla on olemassa tietojen luottamuksellisuutta koskeva puitelainsäädäntö. Väestölaskentaa ja asumiskyselyitä koskeva ehdotus ei riko tai muuta tätä lainsäädäntöä millään tavalla. Päinvastoin. Se noudattaa kaikkia säännöksiä riippumatta siitä, ovatko ne kansallisia vai eurooppalaisia.

Nykyistä tietojen luottamuksellisuutta koskevaa puitelainsäädäntöä ei tarvitse toistaa tässä väestölaskentaa ja asumiskyselyitä koskevassa ehdotuksessa. Mitkään Eurostatille lähetetyt tiedot eivät anna tiettyjä yksityishenkilöitä koskevia tietoja. Tiedot ovat nimettömiä. Lisäksi nykyisen luonnoksen lainsäädännössä sallitaan vain kokonaistietojen eikä mikrotietojen lähettäminen.

  Puhemies. − (EN) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan myöhemmällä istuntojaksolla.