Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 11. joulukuuta 2007 - Strasbourg

7. Viinin yhteinen markkinajärjestely (keskustelu)

  Puhemies.− (ES) Esityslistalla on seuraavana Giuseppe Castiglionen maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan puolesta laatima mietintö ehdotuksesta neuvoston asetukseksi viinin yhteisestä markkinajärjestelystä ja eräiden asetusten muuttamisesta (KOM(2007)0372 - C6-0254/2007 - 2007/0138(CNS) (A6-0477/2007)).

  Mariann Fischer Boel, komission jäsen.– (EN) Arvoisa puhemies, kiitän teitä tilaisuudesta esittää muutamia huomautuksia viinialamme uudistamisesta.

Haluan kiittää erityisesti esittelijää, Giuseppe Castiglionea, hänen huomattavasta työstään tämän luonnoksen laatimisessa.Parlamentti on antanut arvokkaan panoksen keskustelulle, jonka tunnelataus on mielestäni ollut ajoittain erittäin voimakas.Olen valmis toimimaan ainakin jossain määrin ehdotustenne mukaan useilla aloilla.Näen esimerkiksi joitakin etuja viiden vuoden raivausjärjestelmän lyhentämisessä kolmeen vuoteen niin kuin mietinnössä on ehdotettu.Olen myös kuullut huolenaiheitanne joidenkin varojen ohjaamisesta viinialan käyttöön maaseudun kehittämisbudjetin kautta.Sallikaa minun muistuttaa, että kaikki viinibudjetin varat osoitetaan juuri viinialueiden käyttöön.Olen silti halukas ehdottamaan, että maaseudun kehittämisbudjettiin siirretään vähemmän tällaisia varoja.

On kolme suurta kysymystä, joissa komission, puheenjohtajavaltion ja useimpien jäsenvaltioiden on edelleen päästävä pian yksimielisyyteen viime hetken toimista, jotta uudistus voitaisiin viimeistellä tämän kuun aikana.Ensimmäinen kysymys koskee kansallisia määrärahoja.Suunnitteilla oli keskustelu siitä, mitä toimia nämä määrärahat tarkalleen kattaisivat, eli millaisia toimia määrärahojen käytön yhteydessä voitaisiin valita.Olen valmis joustamaan hieman tässä asiassa.Määrärahat voivat mielestäni esimerkiksi kattaa eräitä ajatuksia innovaatiosta ja viininmyyjiä koskevista rakenneuudistuksista, mutta meidän on silti vedettävä selvä raja kansallisten määrärahojen ja maaseudun kehittämispolitiikan tarjoamien mahdollisuuksien välille.Näin vältytään tilanteelta, jossa investointia voidaan rahoittaa molemmilta puolilta eli ns. kahdelta luukulta.

Toisaalta pysyvät kriisitislaustoimet eivät kuuluu kansallisten määrärahojen puitteisiin.Kriisitislaustoimien tukeminen on esteenä kilpailukyvylle.Meidän on lakkautettava se kokonaan eikä yritettävä ottaa sitä huomaamatta uudelleen käyttöön.Ei ole myöskään mahdollista aloittaa uudelleen yleistä keskustelua jäsenvaltioiden kansallisten määrärahojen suuruudesta.Mikäli aloitamme uudelleen tämän keskustelun, joka on kuin Pandoran lipas, voin taata, että emme pääse asiasta yksimielisyyteen tämän vuoden loppuun mennessä.Jos näin tapahtuu, näen edessämme hyvin pitkän ja vaikean keskustelun.

Toinen suuri kysymys on viinien väkevöiminen.Tästä on kiistelty paljon, enkä ole vain sulkenut asialta korviani.Tämänhetkiseen tilanteeseen liittyy kuitenkin eräs todellinen ratkaisua vaativa ongelma.Rypäleen puristemehulle väkevöimistä varten myönnettävää tukea ei voida jatkaa samantasoisena ja -kaltaisena.Tuki on vanhanaikainen, tehoton, kallis ja kauppaa vääristävä.Ymmärrän kuitenkin, että on tärkeää säilyttää sokerilla ja rypäleen puristemehulla väkevöimisen välinen tasapaino.Näin voidaan löytää kompromissiratkaisu, joka tyydyttää sekä Etelä- että Pohjois-Euroopan viinintuottajia.Ongelmaan voidaan löytää ratkaisu.Olen ottanut huomioon laajamittaiset pyynnöt sokerilla väkevöimisen sallimisesta jatkossakin.Haluan kuitenkin ilmaista selvin sanoin, että en ole taipuvainen hyväksymään tämänhetkistä tilannetta, joten mikä tahansa kompromissiratkaisu merkitsisi uusia edellytyksiä.

Kolmas suuri kysymys on keskustelu istutusoikeusjärjestelmän lakkauttamisesta.Otan vastaan ehdotuksia järjestelmän lakkauttamisajankohdasta.Meillä ei kuitenkaan ole varaa sysätä koko ajatusta syrjään.Viiniala kaipaa selvästi enemmän vapautta voidakseen vastata kysyntään niin pian kuin mahdollista.Ehdotukseni istutusoikeusjärjestelmän pidentämisestä vuoden 2013 loppuun saakka perustui ajatukseen viinialan tasapainottamisesta kahdessa vaiheessa – ensin otettaisiin käyttöön raivausjärjestelmä tuotannon vähentämiseksi, ja sen jälkeen istutusoikeudet vapautettaisiin, jotta menestyvät tuottajat saisivat mahdollisuuden laajentaa toimintaansa.Olen kuullut viinialan toimijoiden huomautuksia, mutta yksi asia on varma:istutusoikeusjärjestelmälle on ehdottomasti asetettava viimeinen soveltamispäivämäärä.Viimeinen soveltamispäivä esitetään osana lopullista kompromissia.

Kaiken kaikkiaan olen siis kuullut eri osapuolten argumentteja, mukaan lukien kaikki Euroopan parlamentin argumentit.Yksi kiistaton tosiasia ei kuitenkaan ole muuttunut:viiniala kaipaa edelleen uudistamista, mikäli haluamme säilyttää etusijamme.Meidän on tartuttava tilaisuuteen nyt ja sovittava uudistuksesta, jolla on todellista vaikutusta.Uudistus vaatii ponnistuksia, mutta olen varma, että pääsemme hyviin tuloksiin.Toimimatta jättämisen kustannukset ovat meille liian korkeat.Toivonkin, että voimme olla tästä asiasta yhtä mieltä.

  Giuseppe Castiglione, esittelijä.−(IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, olen kiitollinen komission jäsenelle hänen yhteistyöstään parlamentin kanssa tämän pitkän prosessin aikana. Kiitän häntä myös siitä, että hän arvostaa Euroopan parlamentin työtä, merkittävää ja mielenkiintoista työtä, johon maatalousvaliokunta sekä koko parlamentti ja kollegat ovat antaneet merkittävän panoksen. Arvoisa komission jäsen, kiitos siitä, että olette ehdottanut erittäin kunnianhimoista uudistusta, jonka tavoitteita meidän on tuettava.

Kulutus laskee ja tuonti kasvaa, mikä kaikki merkitsee sitä, että tarvitaan radikaalia uudistusta. Viinialamme tarvitsee uutta alkua: uutta verta, uutta energiaa ja uusia ehdotuksia. Olette oikeassa sanoessanne, että jos haluamme säilyttää kilpailukykymme, jos haluamme säilyttää maailmanlaajuisen johtoasemamme alalla, niin meidän on investoitava viinialaan. Meidän on seurattava markkinoiden kehitystä, meidän on tuotettava markkinoita varten ja meidän on päästävä markkinoille korkealaatuisilla tuotteilla.

Sen takia olen yrittänyt – yhdessä maatalousvaliokunnan ja Euroopan parlamentin kollegoiden kanssa, ja kiitän heitä vielä kerran – suunnitella mietinnössä laajaa, johdonmukaista uudistusta, joka on ennen kaikkea avoin. Järjestelmällä on voitava vastata tuottajien tarpeisiin. Sillä on annettava heille keinot kilpailukykyä ja menestymistä varten.

Kaiken kaikkiaan olemme pyrkineet laatimaan tekstin, jossa annetaan asianmukaisia vastauksia yleisiin vaatimuksiin mutta jossa myös kunnioitetaan ja tuetaan kansallisia erityispiirteitä ja joissain tapauksissa sovitellaan eroja niiden välillä. Minulla on vielä yksi alustava huomautus: meidän on muutettava ratkaisevasti ajattelutapaamme, tuotantostrategiaamme. Emme saa enää ajatella määrää vaan sen sijaan meidän on pyrittävä laatutuotantoon – huippuosaamiseen – tavalla, jossa kunnioitetaan Euroopan viinintuotannon kansallisia, alueellisia ja paikallisia erityispiirteitä.

Arvoisa komission jäsen, siksi olemme päättäneet poistaa markkinamekanismit, jotka ovat osoittautuneet tehottomiksi, jotka ovat tehottomia ja joilla vain lisätään ylituotantoa, heikkolaatuista tuotantoa. Annan vain yhden esimerkin: kriisitislaus, josta on nyt tullut tavanomainen rakenteellinen toimenpide ja jolla ei enää vastata kriisitilanteisiin. Tislaukseen käytetään 500 miljoonaa euroa vuodessa, eikä se voi enää jatkua. Siksi me tuemme taloudellisten resurssien tehokkaampaa käyttöä kansallisiin kehitysohjelmiin ja sellaisten toimenpiteiden täytäntöönpanoon, jotka soveltuvat paremmin kunkin tuottajamaan erityistarpeisiin.

Arvoisa komission jäsen, tästä syystä katsoimme parhaaksi laajentaa mietinnössä käytettävissä olevien toimenpiteiden luetteloa: päätimme sisällyttää siihen alan rakenneuudistuksen, tutkimuksen, innovoinnin ja laadun parantamista koskevat toimet. Kaikilla näillä toimilla kannustetaan yrittäjien luovuutta, jota viinialalla niin kipeästi tarvitaan. Samalla on tärkeää kannustaa menekinedistämiskampanjoita kansainvälisten markkinoiden lisäksi kotimaisilla markkinoilla. Olemme sanoneet niin ennenkin, ja asia tuli esille myös maatalousvaliokunnan teettämässä analyysissä.

On absurdia ajatella, että voimme kilpailla rajan toisella puolella, jos emme ole kehityksen kärjessä kotimarkkinoilla, jos emme voi vakuuttaa omia kansalaisiamme tuottamiemme viinien laadusta. Siksi mietinnössä kannatetaan yhdenmukaista järjestelmää alkuperänimitysten ja maantieteellisten merkintöjen suojeluun, selkeitä ja avoimia merkintöjä ja hyviksi havaittuja enologisia käytäntöjä. Vain siten kuluttajat, jotka ovat tässä keskeisiä, luottavat siihen, mitä he ostavat.

Arvoisa komission jäsen, siitä syystä on erittäin tärkeää, että alkuperänimitykset ja maantieteelliset merkinnät, jotka edustavat eurooppalaisen viinintuotannon laatua, suojellaan hyvin. Suojelu tarkoittaa velvollisuutta tuottaa viinejä määrätyllä alueella mutta myös vuosikertamerkinnän rajoittamista ainoastaan viineihin, joilla on alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä. Ainoastaan näille viineille tehdään jatkuvia tarkastuksia ja ne ovat ainoita, joiden osalta voidaan varmistaa annettujen tietojen paikkansapitävyys, muuten laatuviinien tuottajat olisivat huonommassa asemassa ja kuluttajia johdettaisiin harhaan.

Saman logiikan mukaan ja yhdenmukaisuuden takia mietinnössä tuetaan ehdotusta vapaaehtoisesta raivauksesta, josta maksetaan palkkio, niin että ne, jotka haluavat lähteä markkinoilla, voivat tehdä niin arvokkaasti. En voi myöskään olla ilmaisematta tyytyväisyyttäni siitä, että komission jäsen on juuri hyväksynyt ajatukseni viiden vuoden vähentämisestä kolmeen. Näyttää todellakin siltä, että raivaukseen kelpaavien hehtaarien määrä on pudonnut 200 000:sta 175 000:een.

Toisin kuin alkuperäisessä ehdotuksessamme, mietinnössä pyritään myös vastaamaan viininviljelijöiden turvattua tulevaisuutta koskevaan tarpeeseen. Koska tämä tarve on selviö, emme voi päättää istutusoikeuksien vapauttamisesta nyt, ennen kuin näemme, toimiiko uusi järjestelmä – ja ennen kaikkea, miten hyvin se toimii.

Siksi mietinnössä ehdotetaan istutusoikeuksien pidättämistä vähintään vuoteen 2013 ja kehotetaan komissiota esittämään vaikutustenarviointi uudistuksen ensimmäisestä vaiheesta, niin että jatkotoimista voidaan päättää kaikkien tosiasioiden pohjalta. On tietysti pidettävä mielessä, että maantieteellisillä merkinnöillä varustetuilla alueilla tehtävät päätökset on tehtävä ottaen huomioon ne, jotka ovat investoineet pääomansa ja työnsä kyseisiin hankkeisiin, ja heidän valvonnassaan. Jos sitten osoittautuu, että järjestelmä haittaa kilpailukykyisten toimijoiden kehitystä, voimme lisätä oikeuksia yhteisön tasolla ja varmistaa, että niitä käytetään asianmukaisesti siellä, missä varaa on.

Vielä yksi huomautus, arvoisa komission jäsen: ei voida kieltää, että keskustelua on hallinnut kysymys sokeroinnista. Koska tulen sellaisesta maasta kuin Italia, jossa sakkaroosin käyttö on kiellettyä, ja erityisesti koska tulen Sisiliasta, jossa tuotetaan rypälemehua, kukaan ei voi ymmärtää minua paremmin komission jäsenen pettymystä tässä asiassa. Puhumme kuitenkin tarpeesta antaa eurooppalaisille viineille uutta elämää ja tehdä niistä kilpailukykyisiä, jotta ne voivat kilpailla markkinoilla.

Se on tavoitteemme, ja sen saavuttamiseksi meidän on pyrittävä katsomaan kansallisten erojen tuolle puolen. Arvoisa komission jäsen, kiitos yhteistyöstä ja ennen kaikkea siitä, että arvostatte Euroopan parlamentin työtä. Olemme…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Elisabeth Jeggle, PPE-DE-ryhmän puolesta.– (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, olemme käyneet pitkää ja toisinaan hyvinkin ristiriitaista keskustelua tästä aiheesta.Kiitän esittelijäämme.Hän on ansainnut tunnustusta työstään.Hän on tehnyt määrätietoisesti yhteistyötä kaikkien parlamentin jäsenten kanssa.

Pitää paikkansa, että viinin yhteinen markkinajärjestely on uudistettava.Se on sopeutettava nykyisiin olosuhteisiin ja tuleviin markkinoihin.Arvoisa komission jäsen, esiin nousee kuitenkin kysymys:onko komission puututtava pieniin asioihin, jotka tukevat alueellista identiteettiä, joita on harjoitettu alueilla vuosisatoja ja joihin kyseisten alueiden kulttuuri perustuu?Se ei auta ihmisiä.Joskus ihmiset eivät ymmärrä mitä tapahtuu.On käsittämätöntä, jos sakkaroosi kielletään ja samalla allekijoitetaan sopimuksia, joilla Euroopan unioniin päästetään sen ulkopuolelta viinejä, jotka tuotetaan sakkaroosin avulla.

Arvoisa komission jäsen, komission on keskityttävä varsinaiseen tehtäväänsä kolmantena toimielimenä neuvoston ja parlamentin ohella.Sen on annettava ehdotuksia, jotka edistävät yhteisön kehitystä ja joilla tätä kehitystä tuetaan kokonaisuudessaan.Viinin yhteinen markkinajärjestely kuuluu siihen.

Haluaisin sanoa vielä, että olemme löytäneet valiokunnassa koko parlamentille hyviä kompromisseja, joiden edestä olemme ponnistelleet ja ponnistelemme osittain vieläkin.Tuen niitä PPE-DE-ryhmän puolesta – me kaikki tuemme kompromisseja.Hylkäämme kaikki tarkistukset, joilla kompromisseja vastustetaan.

  Katerina Batzeli, PSE ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio päättävät tänään sellaisen maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn tulevaisuudesta, joka on yksi monimutkaisimmista EU:ssa. Euroopan parlamentti antoi lausuntonsa hyvissä ajoin ennen neuvoston lausuntoa, ja se on esittelijä Giuseppe Castiglionen tehokkaiden ponnistelujen sekä kaikkien poliittisten ryhmien ponnistelujen ansiota.

Arvoisa komission jäsen, haluaisin korostaa tiettyjä kohtia, jotka teidän on otettava huomioon viinin yhteisen markkinajärjestelyn uudistusta koskevassa neuvoston lopullisessa päätöksessä.

Ensinnäkin viinimarkkinoiden uudistusta ei voida toteuttaa lineaarisella kirjanpitomallilla, jollaista käytitte sokerin yhteisessä markkinajärjestelyssä, jota meidän oli käsiteltävä uudelleen kaksi kuukautta sitten, koska se oli ajautunut umpikujaan. Viinimarkkinoiden uudistus ei voi perustua puuvillan ja tupakan yhteisen markkinajärjestelyn katastrofaaliseen malliin, jossa varoja on siirretty toiseen pilariin, mikä on johtanut kyseisen kahden tuotteen tuotannon supistumiseen, samalla kun maaseutu on autioitunut. Viinimarkkinat vaativat vahvaa talousarviota ensimmäisessä pilarissa, jotta toimia voidaan vahvistaa suoraan viininviljelijöille, joita kannustetaan parantamaan laatua ja valvomaan tuotantoaan, ja jotta myös viinien myyntiä voidaan edistää EU:ssa ja sen ulkopuolella, mikä lisää niiden kaupallista jakelua markkinoilla.

Arvoisa komission jäsen, Euroopan parlamentti haluaa uuden yhteisen markkinajärjestelyn, jossa aggressiivinen myynninedistämispolitiikka asetetaan etusijalle puolustuksellisen tuontipolitiikan sijasta. Euroopan parlamentin mietinnöllä turvataan tuki viininviljelijöille, jotka soveltavat toimia tuotannon vakauttamiseksi, laadun nostamiseksi ja ympäristön suojelemiseksi. Markkinoiden sääntelytoimet säilytetään ja mukautetaan nykyisiin tarpeisiin, esimerkiksi sivutuotteiden tislaus, jota käytetään laadunparannustoimena ja jolla säännellään samalla markkinoita ja tuotantoa. Mietinnössä ehdotetaan rationalisoitua raivausjärjestelmää, jossa arvokkaita yhteisön varoja ei tuhlata EU:n viinialan dynamiikan vähentämiseen, ja siinä määritellään tuki viininviljelijöille alueellisena keskiarvona ilman 350 euron rajoitusta hehtaaria kohden.

Arvoisa komission jäsen, katsomme, että rajoituksia on asetettava kaikkiin toimiin, jotka aiheuttavat ylijäämiä, häiritsevät markkinoiden tasapainoa ja luovat vääristyneitä ja epäreiluja hintoja muiden viinien kustannuksella. Sosialistiryhmän puolesta ja myös henkilökohtaisesti Katerina Batzelina tuen kaikkia komission ehdottamia toimia, joilla säilytetään tasapaino sokerointikysymyksessä, koska, kuten sosialistiryhmä on jo todennut, olemme antaneet panoksemme tasapainoiseen esitykseen, jotta siirtymävaiheen ongelmilta vältytään.

Uuden yhteisen markkinajärjestelyn olisi rikastutettava ja myös kunnioitettava kuluttajien viinitietoja ja edistettävä kuluttajansuojaa merkintäpolitiikalla. Maatalousvaliokunta on määritellyt muun muassa hiilidioksidin prosenttiosuuden merkinnän tarkistuksessa 166, kansanterveyttä koskevat tiedot tarkistuksessa 157 sekä hybridiviiniköynnöksistä tai geneettisesti muunnelluista viiniköynnöksistä tuotettuja viinejä koskevat tiedot Friedrich Wilhelm zu Graefe Baringdorfin tarkistuksessa. Meidän on vahvistettava kuluttajien kunnioittamista merkinnöillä, jotka sisältävät yksityiskohtia käytetystä viininvalmistusmenetelmästä.

Arvoisa komission jäsen, haluamme uutta politiikkaa kahdessa viiniluokassa: luokassa, jossa käytetään maantieteellisiä merkintöjä tai alkuperänimitystä, ja pöytäviineissä. Ne ovat kaksi erilaista tuotetta, ja kummallakin on paikkansa Euroopan kansainvälisillä markkinoilla, enkä katso, että meidän pitäisi vetää rajoja, joilla on alueellinen vaikutus.

Lopuksi haluaisin sanoa, että yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen monimutkaisuutta ei saa pitää umpikujana tai toimielinten epäonnistumisena. Se johtuu tämän tuotteen kulttuuriulottuvuudesta, jota meidän olisi kunnioitettava ehdotuksissamme.

  Jorgo Chatzimarkakis, ALDE-ryhmän puolesta.– (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, viinissä on totuus tai vapaasti Goetheä mukaillen:”Elämä on liian lyhyt huonon viinin juomiseen.”Juuri siinä on EU:n viinimarkkinoiden uudistuksen ydin.Mietinnössämme on kyse eurooppalaisen viinin laadusta, eikä sen tarvitse jäädä uuden mailman tuontiviinin varjoon.Mikä on nykyinen tilanne?Vuonna 2006 viinin tuotanto oli viisi prosenttia EU:n maataloustuotannon arvosta.EU on kärkisijalla maailman viinimarkkinoilla.Sen osuus viljelyalasta on 45 prosenttia, osuus tuotannosta 65 prosenttia, osuus kulutuksesta 57 prosenttia ja osuus viennistä 70 prosenttia.Olemme maailman viinisupervalta.

Siksi tätä viinisupervaltaa on myös laajennettava ja ennen kaikkea laatua on parannettava.Uudistus, jota te, arvoisa komission jäsen, olette ehdottanut, sisältää kriisitislauksen välittömän lopettamisen.Uskon, että monet asiat, joita te käsittelitte, esimerkiksi yksityinen varastointi, vientitukien lopettaminen, tuet rypälemehulle ja myös sokerin lisääminen viiniin, ovat uudistuksenne keskeisiä kohtia.Meidän on sanottava siitä myös, että se on alusta asti ollut suhteellisen teknokraattinen näkökanta, esimerkiksi sokerin lisääminen olisi yhdistettävä kysymykseen rypälemehutuista.

Mielestäni tämä parlamentti on neuvotellut hyvän kompromissin pohjoisen ja etelän välille, sillä se asia on ollut täällä etualalla.Maatalousvaliokunnassa olemme saavuttaneet erittäin hyvän tasapainon kompromissien välille.Haluaisin tässä yhteydessä kiittää erityisesti esittelijä Giuseppe Castiglionea, joka on todella ponnistellut kompromissien eteen, ja olemme onnistuneet ottamaan huomioon kaikkien mielipiteet.

Uskon, että olemme antaneet alunperin hyvin teknokraattiselle ratkaisulle uuden, elegantin muodon.Olemme saavuttaneet pohjoisen ja etelän tasapainon.Haluaisin kiittää teitä, arvoisa komission jäsen, siitä että ilmoititte juuri puheessanne haluavanne noudattaa periaatteessa tätä linjaa.

Mitkä ovat pääkohdat?Yksi tärkeä kohta kompromississamme sen lisäksi, että sokeria saa edelleen lisätä, on se, että alueelliset tuotteet suojataan.

Sen lisäksi, että eurooppalaisten viinien laatua parannetaan, tarvitaan edelleen myös kansallisia tukitoimia.Ne on nyt asetettu 1,3 miljardiin euroon.Katsomme, että näiden asioiden on pysyttävä ensimmäisessä pilarissa, jotta tuet menevät suoraan viininviljelijöitä.Sitä paitsi on myös korostettava – ja se on nähdäkseni yksi suurimmista saavutuksistamme – että alkuperänimitykset ja maantieteelliset merkinnät näkyvät etiketeissä.Se on meille erittäin tärkeää, sillä viinissä ja maantieteellisissä merkinnöissä on kyse henkisestä omaisuudesta.Sitä on suojeltava, ja olemme uskoakseni saavuttaneet erittäin hyvän kompromissin.

ALDE-ryhmä aikoo äänestää kyseisten kompromissien, koko suuren kompromissipaketin puolesta, koska pidämme sitä hyvänä kompromissina.Toivomme nyt, että neuvosto hyväksyy ehdotuksemme.Euroopan parlamentin ääni on kansalaisten ääni.Se on myös viininviljelijöiden ja viinin kuluttajien ääni.Pyydämme teitä, arvoisa komission jäsen, puolustamaan myös näitä asioita neuvostossa ja yleisesti julkisuudessa.

  Sergio Berlato, UEN-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, teksti, josta äänestämme, on hyvä kompromissi ja parantaa huomattavasti komission alkuperäistä ehdotusta.

Tavoitteenamme on vieläkin käynnistää uudistus, jolla alaa pyritään elvyttämään sisämarkkinoilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Maailmanlaajuinen kysyntä ei laske vaan nousee, joten oikea ratkaisu ei ole tuottaa vähemmän vaan investoida eurooppalaisten viinien laatuun ja luonteeseen, laskea kustannuksia, edistää viinien myyntiä markkinoiden laajentamiseksi ja auttaa nuoria perustamaan viinitiloja.

Yhtä tärkeää on rajoittaa EU:n viinintuotannon vähentämistä, jota komissio ehdottaa, lisäämällä jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeutta raivausjärjestelmän hallinnassa. Meidän pitää välttää sellaisten viinitarhojen hävittämistä, joilla ei ehkä ole erityisen vahva markkina-asema, mutta jotka tuottavat korkealaatuisia alueellisia viinejä ja joilla on vankat historialliset perinteet ja jotka vielä tänä päivänäkin muodostavat kokonaisten alueiden yhteiskuntarakenteen.

Vaikka uudistuksella luodaankin edellytykset paremmalle kilpailukyvylle, siinä on säilytettävä yhteys menneeseen ja edistettävä viininviljelyn jatkuvuutta tekijänä maan ja ympäristön suojelussa. Kannatamme siksi kyseisten resurssien jakamista kolmen eikä viiden vuoden aikana ja niiden jakamista ensisijaisesti historiallisten tietojen perusteella suunnilleen samojen perusteiden mukaisesti, kuin mitä on käytetty kaikissa tähän saakka toteutetuissa uudistuksessa.

Arvoisa komission jäsen, vastustamme uusien enologisten käytäntöjen vapauttamista ja maahantuodun rypälemehun käyttämistä viiniemme rikastamiseen tai niiden sekoittamista kolmansien maiden viineihin, koska uskomme, että se voisi haitata viinin julkisuuskuvaa ja heikentää kuluttajien luottamusta tuotteeseen, ja sillä olisi äärimmäisen vakavia vaikutuksia kulutukseen. Toisaalta pidämme välttämättömänä tuen tarjoamista rikastamiseen käytettäville tiivistetyille rypälemehuille ja puhdistetuille tiivistetyille rypälemehuille monilla yhteisön alueilla yleisen enologisen käytännön suojelemiseksi.

Uskomme, että tuottajien investoinnit olisi pidettävä mielessä ja että olisi vältettävä sellaisten kauppavirtojen katkeamisia, jotka voisivat lisätä tarjontaa. Tällä uudistuksella on edistettävä maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojelua, koska se merkitsee eurooppalaisten viinien parempaa takuuta ja suojelua monenvälisissä neuvotteluissa ja kahdenvälisissä kauppasopimuksissa.

Arvoisa komission jäsen, vastustamme istutusoikeuksien täyttä vapauttamista vuodesta 2014 alkaen viineille, joilla on alkuperänimitys ja maantieteellinen merkintä, emmekä voi vahvistaa esittelijän ehdotusta, että uuden uudistuksen olisi tultava voimaan 1. elokuuta 2009.

  Friedrich-Wilhelm Graefe zu Baringdorf, Verts/ALE-ryhmän puolesta.– (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluamme viinistä yksilöllisen nautintoaineen niin viljelyssä kuin kulutuksessa.Se tarkoittaa sitä, että emme halua enologisia menettelyjä, jotka menevät Coca-Colan suuntaan, vaan haluamme varmistaa alkuperänimitykset.Haluamme edistää luonnonmukaista viljelyä ja haluamme – ja sitä varten olemme jättäneet tarkistuksen – että siellä, missä alueet sitä enemmistöpäätöksellä haluavat, viiniä kaupataan vain pulloihin pullotettuna.Olemme samaa mieltä siitä, että viinin jatkuva tislaus ei ole soveliasta ja myös vienti takaoven kautta kriisitislaukseen on estettävä.Siitä olemme kanssanne samaa mieltä.

Istutusoikeuksien alalla uskomme, että tarvitaan raivausvaihtoehtoa. Itse asiassa, jos ei anneta ilmoitusta, että uudelle istutukselle annetaan lupa tiettyyn aikaan tietyssä paikassa, raivaus siellä ei perustu myytävän viinin määrään. Lyhyesti sanottuna yhteys täytyy olla olemassa, ja me tuemme sitä.

Kun puhutte rypälemehulla tai sokerilla rikastamisesta ja sanotte, että kyseisten menetelmien välistä tasapainoa on muutettava, se sopii meille, koska se tarkoittaa periaatteessa sitä, että kuivasokerointi säilyy laillisena. Jos siltä pohjalta löydetään kompromissi, pidämme sitä hyväksyttävänä tuloksena. Sokerointi on vanha enologinen prosessi. Siksi meidän pitäisi säilyttää se ja hylätä amerikkalaisten monet kohtuuttomat vaatimukset, jotka koskevat viininvalmistusprosessejamme.

Edellyttäen, että tarkistuksemme hyväksytään, tuemme esittelijän luonnosta kokonaisuudessaan.

  Vincenzo Aita, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, sanoisin Giuseppe Castiglionelle, että – kuten ministeri De Castro on todennut – asiasta vastaavan valiokunnan ehdotus, joka on nyt parlamentin käsiteltävänä, on huonompi kuin komission jäsenen esittämä. Puhumme nyt miljoonista ihmisistä, jotka ovat omistautuneet sellaiselle tuotteelle, joka on tehnyt Euroopasta suuren, laadun ja aluetta koskevien yhteyksien ansiosta.

Ensimmäinen kohta, josta haluaisin puhua, on raivaus. Meille on kerrottu, että raivausala laskee 175 000–200 000 hehtaariin. Ensimmäinen kysymykseni on: kuka raivaa viiniköynnökset ja kuka ottaa haltuunsa raivatun alan, ja mitä vikaa on ehdotuksessa, että varat käytetään – ja niitä ehkä jopa vähennetään eikä lisätä – viinitarhojen uudistamiseen laadun parantamiseksi? Kysyn parlamentilta seuraavaa: miksi meidän on karkotettava kymmeniä tai jopa satoja työntekijöitä ja viljelijöitä tilan tekemiseksi suurille monikansallisille yrityksille, kuten tapahtuu Sisiliassa, Giuseppe Castiglione?

Kysymys kuuluukin, miksi käyttää EU:n varoja raivaukseen sen sijaan, että niitä käytettäisiin laadun parantamiseen ja yritysten uudelleenjärjestelyyn? Olemme hyväksyneet niin monta toimenpidettä tässä parlamentissa ja yhteisön politiikassa viime vuosina!

Toinen kohta liittyy viinialueita koskevien oikeuksien vapaisiin markkinoihin. Miksi markkinat pitäisi vapauttaa koko EU:ssa? Mitä järkeä on ostaa hehtaari viinitarhaa Sisiliasta, Campaniasta, Kreikasta tai muualta ja siirtää se toiselle alueelle? Viinitarhan hehtaariin liittyy tietty laatu ja tuotanto, tyypillinen tuote, alueelle ominainen ekotyyppi. Miksi tehdä tällainen ehdotus?

Pyritäänkö silläkin kannustamaan laajamittaisiin yritysostoihin, joita tapahtuu joillain Välimeren alueilla? Tämä on keskeinen kysymys, ja siksi uskomme, että komission ehdotus oli parempi. Parlamentin antama ehdotus on huonompi kuin komission antama, jos me haluamme uudistusta, jolla parannetaan laatua ja pidetään viljelijät ja muut työntekijät maalla. Siksi me äänestämme tällaista uudistusta vastaan.

  Vladimír Železný, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (CS) Arvoisa puhemies, ehdotetulla viinialan uudistuksella Tšekin tasavalta asetetaan huonoon asemaan ja sitä syrjitään. Euroopan unioni ei vastustanut niiden yhdysvaltalaisten viinien laimentamista, jotka päästetään nyt laillisesti EU:n markkinoille ja jotka sisältävät jopa 30 prosenttia vettä, ja se hyväksyy hapon lisäämisen ylimakeisiin viineihin Etelä-Euroopassa, mutta nyt se ehdottaa sakkaroosin käytön kieltoa pohjoisemman Euroopan maissa. Sakkaroosin käyttö on ollut perinteenä maassani yli 200 vuoden ajan. EU haluaa korvata sen rypälemehutiivisteellä, jota Etelä-Euroopan maat toimittavat mielellään kohotetuilla hinnoilla. Tšekin tasavallan saama korvaus on 85 euroa viinitarhan hehtaaria kohden, kun taas jotkut suositummassa asemassa olevat maat saavat jopa 245 euroa. Se johtuu siitä, että Euroopan unioni yrittää ottaa käyttöön niin kutsutun historiallisen periaatteen, jolla uusia jäsenvaltioita syrjitään. Tšekin tasavallassa viljelty ja tuotettu viini kuitenkin myös kulutetaan siellä. Se ei lisää millään tavoin EU:n tuotannon ylijäämää. Sen lisäksi sama unioni vaatii nyt Tšekin tasavaltaa antamaan taloudellisen panoksen EU:n ylijäämäviinien markkinoimiseen kolmansissa maissa. Siksi vaadimme, että viinialan uudistukseen varatut rahat osoitetaan jäsenvaltiokohtaisiin määrärahoihin, niin että jäsenvaltiot voivat jakaa ne omien tarpeidensa mukaan.

Unionilla on kaksi tapaa käsitellä viinin ylituotantoa. Toinen on viinin järjetön ja sivistymätön tislaus teollisuusalkoholiksi ja toinen on viinitarhojen raivaus: raivaus kaikkialla, missä sitä ei pitäisi tehdä. Itse asiassa riittäisi, että kaikki laittomasti istutetut viinitarhat raivattaisiin perinteisissä etelän maissa sekä erityisesti yhdessä niistä, ja koko uudistus olisi toteutettu. Kyseisten laittomien viinitarhojen kokonaispinta-ala on sama kuin se, joka EU:n on raivattava. Aivan kuin EU ei tietäisi Italiassa salaa ja kiintiön lisäksi istutettujen viinitarhojen tarkkaa sijaintia eikä sillä olisi satelliittikuvia niistä. Lopuksi totean, että jälleen yksi eurokraattien suosima aihe tulee esiin ehdotetussa uudistuksessa: toimivallan siirtäminen asiassa neuvostolta komissiolle eli muille kuin vaaleilla valituille EU:n virkamiehille. Tällä tavoin pieniltä mailta riistetään niiden päätösoikeus, ja viinistä, jota on viljelty Tšekin tasavallassa Rooman legioonien ajoista asti, tulee jälleen uusi tuote, joka otetaan meiltä pois, jotta voidaan suosia usein laitonta tuotantoa EU:n eteläisissä jäsenvaltioissa. Meillä ei kuitenkaan ole aikomustakaan antaa niiden riistää meiltä tätä mainiota perinnettämme.

  Peter Baco (NI). – (SK) Ihmettelen, onko uudistuksessa todellakin kyse hyvästä viinistä? Kuten tiedämme, hyvä viini on viiniä, joka menee kaupaksi. Se tarkoittaa sitä, että asiakas hyväksyy sen laadun pyydettyyn hintaan. Kuitenkin jotkut EU:n jäsenvaltiot tuottavat 500 miljoonalla eurolla vuodessa viinejä, jotka eivät mene kaupaksi.

Slovakian tasavalta ja muut jäsenvaltiot ovat supistaneet jyrkästi viinialaansa, mikä on syy siihen, että ne eivät enää tuota viinejä, jotka eivät mene kaupaksi. Taloudellisen avun jäsenvaltiokohtaisten määrärahojen antaminen niin kutsutun ”historiallisen periaatteen” perusteella on vastoin markkinasääntöjä. Se syrjii meitä, rankaisee meitä pysyvästi siitä, että emme ole tukeneet kaupaksi menemättömien viinien tuotantoa.

Ehdotetun uudistuksen mukaan meidän olisi saatava pysyvästi vain pieni osa tuesta, jota maksetaan kaupaksi menemättömien viinien tuottajille. Sen takia me pyydämme, että tuki perustuu vain viininviljelyyn käytettyyn alaan, ja saman syrjinnän takia olemme eri mieltä muutoksista viinien merkintöihin ja haluamme säilyttää nykyisen järjestelmän.

  Esther Herranz García (PPE-DE). – (ES) Arvoisa puhemies, ensi viikonloppuna maatalousministerien neuvosto tekee todennäköisesti poliittisen päätöksen viinin yhteisen markkinajärjestelyn uudistuksesta.

Viini ei ole vain elintarvike; se on myös taloudellinen helmi maatalousalalla, jota on viime vuosina rankaistu ankarasti komission päätöksillä. Olemme ajoissa, ensimmäistä kertaa pitkään aikaan: parlamentti aikoo laatia mietinnön, jota neuvosto voi käyttää tehdäkseen ensi viikonloppuna lopullisen poliittisen päätöksen. Minun on sanottava, että olen aidosti tyytyväinen tähän, ja haluan onnitella esittelijää hänen työstään, koska ensimmäistä kertaa Euroopan parlamentti on päättänyt keskittyä laatuun, kulttuuriin ja perinteeseen. Kyseessä on välimerellinen tuote, joka on viety myös muualle Eurooppaan, tuote, joka lisää suuruuttamme omalla mantereellamme ja myös koko maailmassa.

Viinimme – eikä tästä pitäisi olla epäselvyyttä, hyvät naiset ja herrat – on maailman parasta; eurooppalainen viini on maailman parasta. Siksi meidän on suojeltava sitä ja keskityttävä sen myynnin edistämiseen: sen myyntiä on edistettävä EU:n ulkopuolella mutta myös täällä, koska nuoret eurooppalaiset ovat lakanneet juomasta viiniä viime vuosina. Miksi he ovat lopettaneet viinin juomisen? Koska emme ole vaivautuneet edistämään sen myyntiä tai kannustamaan heitä juomaan sitä.

Meidän on annettava viinialalle välineet kilpailukykyä varten, jotta se säilyy kilpailukykyisenä Euroopan unionissa ja sen ulkopuolella. Meidän on edistettävä viinin kulutusta ja saatava nuoret ja koko yhteiskunta osallistumaan kulttuuriin, viinimatkailun kulttuuriin, viinin kulutuksen kulttuuriin, viinitiedon kulttuuriin sekä keskustelun ja osallistumisen kulttuuriin yhteiskunnassa.

Hyvät kuulijat, maaseudun kehittämisestä puuttuu varoja, koska joulukuussa 2005 tehdyillä päätöksillä ei annettu tarpeeksi rahaa toista pilaria varten. Rahoitusta ei saa kuitenkaan varmistaa yhteisen markkinajärjestelyn kustannuksella vaan kannustamalla jäsenvaltioita osoittamaan vähän enemmän kansallisista talousarvioistaan yhteisön talousarvioon. Emme täytä niin suurta aukkoa kuin maaseudun kehittäminen nykyisten rahoitusnäkymien mukaisessa EU:n talousarviossa ottamalla rahaa pois maanviljelijöiltä.

Istutusoikeuksien alalla ei ole epäilystäkään siitä, että alalle on annettava välineitä, jotta se voi säännellä itseään. Kyseisten välineiden on oltava oikeudellisia välineitä ja ne on annettava täällä istutusoikeuksien suojelun jatkamiseksi, mikä mahdollistaa tuotannon valvonnan. On jo viitteitä siitä, että voi olla kannattavaa valvoa tällaista tuotantoa, aivan kuten alkuperänimityksiä valvotaan tiukasti.

Sitoumuksia on noudatettava, ja siksi me äänestämme kaikkia jätettyjä tarkistuksia vastaan, erityisesti niitä tarkistuksia vastaan, joissa ei kunnioiteta jo annettuja sitoumuksia, ja viittaan tässä sosialistien ryhmään.

  Luis Manuel Capoulas Santos (PSE). – (PT) Arvoisa puhemies, minäkin haluaisin aloittaa onnittelemalla esittelijää hänen työstään ja myös PSE-ryhmän varjoesittelijää varjoesittelijänä toimimisen lisäksi valiokunta-aloitteisesta mietinnöstä, joka edelsi tätä keskustelua.

Hänen työnsä edustaa sosialistien kompromissihenkeä ja rakentavaa asennetta tasapainoisen ratkaisun löytämiseksi. Kuukausia kestänyt keskustelu on vahvistanut kolme asiaa: tämän alan suuren taloudellisen ja sosiaalisen merkityksen, vaikka sitä on kohdeltu yhteisellä maatalouspolitiikalla niin huonosti menneisyydessä; sen, että nykyiset säännöt eivät sovellu nykyiseen markkinatilanteeseen ja muutoksiin kulutusmalleissa, sekä tarpeen toteuttaa uudistuksia ongelmien ratkaisemiseksi.

Tämä keskustelu on paljastanut myös laajan yksimielisyyden alan ongelmien luettelosta. Emme ole kuitenkaan kaikki hyväksyneet komission ehdottamia ratkaisuja, ja Euroopan parlamentin rakentavan asenteen osoittavat maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnassa saavutettu laaja kompromissi sekä PSE-ryhmän yksityiskohtaiset ehdotukset. Kyseisillä ehdotuksilla pyritään täydentämään tätä kompromissia kaikkein arimmissa kysymyksissä. Niitä ovat: istutusoikeuksien vapauttaminen, viinitarhojen raivaus, sokerin ja rypälemehun lisääminen, juotavaksi tarkoitetun alkoholin säilyttäminen, mikä on erittäin tärkeää joillekin arvoviineille kuten portviinille, jonka kilpailukyky on taattava, kriisien ennaltaehkäisy, menekinedistäminen ja niin edelleen.

Parlamentin kanta tarjoaa siksi todellisen sysäyksen ja on neuvostolle ja komissiolle hyvä osoitus tiestä, jota on seurattava. Parlamentin kannan yleinen linja osoittaa, että on mahdollista löytää lopulta ratkaisu, jolla voidaan vastata alan yleisiin ongelmiin ja myös tuotantoalueiden erityiskysymyksiin.

Arvoisa komission jäsen, hetkenä, jolloin alamme keskustella terveystarkastuksesta ja, mikä kiinnostaa meitä erityisesti, maatalouden näkymistä vuoden 2013 jälkeen, tämä uudistus on toteutettava nopeasti. Siksi toivon, että parlamentti innostaa neuvostoa päätöksissä, jotka on tehtävä, koska parlamentin asenne ja sen suositusten yleislinja ovat hyvä merkki Euroopan viinitiloille ja viinille.

  Donato Tommaso Veraldi (ALDE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, olen kiitollinen komission jäsenelle mutta haluan kiittää erityisesti esittelijää Giuseppe Castiglionea hänen erinomaisesta, perusteellisesta ja arvokkaasta työstään.

Kansainvälisen kilpailun haasteisiin vastaaminen järjestelmillä, joilla parannetaan laatua ja suojellaan tyypillisiä erityispiirteitä, on keskeinen tavoite, johon EU:n viinimarkkinoiden uudistuksella on pyrittävä. On kuitenkin tärkeää varmistaa, että säilytämme Euroopan yhteisössä tuotettujen tiivistettyjen rypälemehujen ja puhdistettujen tiivistettyjen rypälemehujen tuen, koska kyseessä on monilla yhteisön alueilla yleinen enologinen käytäntö. Sokerin osalta sakkaroosin lisäämisestä rikastamistarkoituksessa olisi ilmoitettava etiketissä avoimuuden ja kuluttajille suunnatun tiedotuksen parantamiseksi.

On käytettävä kansallisia tukiohjelmia menekinedistämiskampanjoihin Euroopan unionissa sekä kriisien ennaltaehkäisyyn, tutkimukseen, kehitykseen ja ennen kaikkea kaikki viinin laatua koskeviin parannuksiin.

Istutusoikeuksien vapauttamisen alalla lykkääminen vuoteen 2013 voisi olla hyväksyttävää viineille, joilla on alkuperänimitys ja maantieteellinen merkintä. Jotta muiden viinien osalta saavutetaan tasapainoinen tilanne, vapauttaminen olisi sallittava vasta sen jälkeen, kun komissio on toteuttanut vaikutustenarviointinsa vuoden 2012 loppuun mennessä.

  Andrzej Tomasz Zapałowski (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, yksi viinimarkkinoiden perusongelmista on se, että viiniä tuodaan yhä enemmän kolmansista maista. Voisimme pohtia sitä, onko kyseisten maiden viini parempaa. Vastaus on, että ei ole. Kolmansien maiden viinin laatu ei ole parempi kuin meidän viinimme, mutta niiden viini on paljon halvempaa.

Kotimaani on pääasiassa viininkuluttajamaa. Maanmieheni ovat kiinnostuneita kahdesta asiasta, hinnasta ja laadusta. Merkintä ei merkitse heille niinkään paljon, on kuitenkin yleistä maksaa enemmän merkistä kuin viinin laadusta. Pelkällä menekinedistämisellä ei saavuteta mitään. Sillä ei myöskään houkutella hintatietoisia kuluttajia EU:n vanhoissa viidessätoista jäsenvaltiossa. Olen havainnut sen itsekin Brysselin kaupoissa.

Olen erittäin tyytyväinen siihen, että mahdollisuus käyttää termiä hedelmäviini on säilytetty. Se on perinteisten markkinoiden erityinen segmentti, eikä se kilpaile rypäleviinien kanssa. Kuten votkan määrittelyn tapauksessa, ei ole hyväksyttävää toimia niin, että vahingoitetaan tiettyjen maiden perinteitä, merkkejä tai laatua vain siksi, että viiniala on vaikeuksissa.

  Marie-Hélène Aubert (Verts/ALE). - (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, olemme luonnollisesti samaa mieltä toiveestanne lakkauttaa tuet, joilla kannustetaan ylituotantoa ja joilla on sietämättömiä haittavaikutuksia, mutta emme voi hyväksyä sitä, että aiotte alistaa muodin ja markkinoinnin oikuille viinin, joka liittyy ennen kaikkea alueeseen ja joka on yhä useammin standardoitu tuote, jota myydään kaikkialla maailmassa. Haluaisin korostaa kahta seikkaa.

Ensimmäinen on ehdoton tarve suojella maantieteellisiä merkintöjä ja alkuperänimityksiä, jotka usein asetetaan kyseenalaisiksi mutta jotka kuitenkin luovat yhteyden alueeseen, mikä on tyypillistä Euroopan maatalousmallille. Haluamme teidän korostavan tätä mallia eikä uhraavan sitä suurempien markkinoiden alttarille ainoastaan voitontavoittelijoiden hyväksi. Vaadimme myös, että huomiota kiinnitetään paljon enemmän ekologisiin viininviljelymenetelmiin, joissa yhä käytetään monia kemikaaleja ja lisäaineita. Tässä suhteessa pyytäisimme teitä antamaan erityistukea luomuviinille, jota koskevia vaatimuksia laaditaan parhaillaan.

Alueiden biologinen monimuotoisuus, kulttuurit ja maut, laadun kehittäminen ja edistäminen sekä eurooppalaisten viinien tavaton rikkaus: ne ovat tulevaisuutta ja periaatteet, joiden olisi muodostettava uudistuksen perusta.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, suhtaudumme erittäin kriittisesti Euroopan komission ehdotukseen viinin yhteisen markkinajärjestelyn uudistuksesta. Viinitarhojen raivauksen ohella ehdotus istutusoikeuksien vapauttamisesta on erityisen huolestuttava. Katsomme, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan hyväksymä mietintö ei tarjoa mitään suojelua tässä suhteessa. Kyseessä on Euroopan viininviljelyperintö ja tulevaisuus laajoilla alueilla, jotka ovat viininviljelyalueita alkuperänimityksineen ja maantieteellisine merkintöineen, mutta myös alueilla, jotka tuottavat hyviä pöytäviinejä. Jotta perinteistä viinikulttuuria, työllisyyttä ja biologista monimuotoisuutta voidaan puolustaa, kehotamme puolustamaan istutusoikeuksia ja säilyttämään tuen viinitarhojen uudelleenjärjestelylle, tuotannon valvonnalle ja laadun ylläpitämiselle kiinnittäen erityishuomiota perhekeskeiseen maatalouteen ja osuuskuntien tuottajiin, tukeen juotavaksi tarkoitettu viinin tislaukselle ja alueella tuotetun rypälemehun käyttöön. Emme kuitenkaan tue sokerin lisäämistä.

  Jean-Claude Martinez (NI). - (FR) Arvoisa komission jäsen, määrärahoja, palkkioita tai istutuksia koskevan tekniikan ohella tämä hanke – kolmas 15 vuodessa – supistuu kolmeen ajatukseen, jotka keskittyvät yhteen tavoitteeseen. Ensimmäinen ajatus on malthusianismi. Viinintuottajat eivät ole komission mieleen, joten se haluaa raivata, heittää pois rypäleet, kieltää sokerin lisäämisen ja vähentää tuotantoa samalla tavalla kuin luotiin maito- tai vehnäpula.

Toinen ajatus on laissez-faire-kapitalismi voiton tekemiseksi, ja se koskee istutuksia, tuontia, veden lisäämistä, lastujen lisäämistä, väärennettyä viiniä ja maahantuotua rypälemehua ja tuloksena on maailmanlaajuinen viinisoppa.

Kolmas ajatus on globalisaatio. Yhtenäismarkkinoiden ja yhtenäisvaluutan jälkeen tulee yhtenäisviini: maustettu, puumainen, amerikkalaistettu Coca-Cola-viini, joka ei vaadi edes viininvalmistajia, koska todellisen tavoitteena on saada haltuun Välimeren alueen viinialueet, erityisesti 250 000 hehtaaria Languedoc-Roussillonissa, kaksi ja puoli miljardia neliömetriä maata, jossa on raivattu viinitarhoja talojen rakentamiseksi ja jonka markkinoiden arvo tuhat miljardia euroa. Viinin yhteisestä markkinajärjestelystä tulee lopulta kiinteistöjen yhteinen markkinajärjestely.

Olen täällä siis viiniä valmistavien intiaanien edustajana. En halua teidän päänahkaanne, arvoisa komission jäsen. Haluan vain, että viininvalmistajat, jotka ovat tehneet ihmisiä onnelliseksi 2000 vuoden ajan, jätetään rauhaan.

  Agnes Schierhuber (PPE-DE).- (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, kiitän ensiksi esittelijäämme, koska hän on tehnyt kaiken inhimillisesti mahdollisen saadakseen aikaan tämän kompromissin.Komission ensimmäisestä viinin yhteistä markkinajärjestelyä koskevasta asiakirjaluonnoksesta ja myös tämän päivän keskustelusta näemme, että viini on yksi maatalouden arimmista tuotteista, yksi eleganteimmista mutta myös yksi tunteikkaimmista.Mielestäni Euroopan parlamentti ja ennen kaikkea maatalousvaliokunta ovat onnistuneet kompromissipaketilla, jonka olemme esittäneet, valitsemaan järkevän etenemistavan: varmistamaan esimerkiksi sen, että perinteiset jäsenvaltioissa käytetyt viininvalmistusmenetelmät selitetään Euroopan viinikulttuurin erojen perusteella, sekä sen – tämä on minulle erityisen tärkeää – että laatuviinit erotetaan pöytäviineistä.On välttämätöntä säilyttää alkuperänimitykset.Se ei hyödytä vain viininviljelijöitä, vaan se on ennen kaikkea kuluttajien etujen mukaista.

Lisäämistä koskevien rajoitusten säilyttäminen vahvistaa Keski-Euroopan perinteistä viininviljelyä.Euroopan viininviljelyn erilaiset ilmastolliset, maantieteelliset ja rakenteelliset ehdot on otettava huomioon.Itävaltalaisena tiedän, miten välttämättömiä tietyt toimet ovat.Vastustan kuitenkin pakollista raivausta, sillä on valvottava tarkasti, mitä viiniä kuluttajat kuluttavat ja missä meillä on mahdollisuuksia lisätä kulutusta.Säästöt – tämä on minunkin toiveeni – joita uudistuksella saavutetaan on säilytettävä ensimmäisessä pilarissa, ja niiden on hyödytettävä edelleen jossain muodossa viininviljelyä ja -viljelijöitä.

Lopuksi haluaisin sanoa, että maatalousvaliokunnan on onnistunut esittää vakuuttava ja järkevä paketti, ja toivon, että annamme parlamentin huomisessa äänestyksessä neuvostolle ja komissiolle selvän viestin siitä, että me haluamme, että viininviljelyllä on Euroopassa tulevaisuus.

  Rosa Miguélez Ramos (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, ensiksi haluaisin onnitella Euroopan parlamentin esittelijää Giuseppe Castiglionea hänen erinomaisesta työstään. Mietinnön arvo on siinä, että se sisältää monta kysymystä, jotka meidän Euroopan parlamentin jäsenten lisäksi on ottanut esiin myös EU:n viiniala.

Arvoisa komission jäsen, on tapahtunut tiettyjä muutoksia sen jälkeen, kun jätitte ehdotuksen viinin uudesta markkinajärjestelystä. Jotkut kyseisistä näkökohdista ovat muuttuneet tuskin lainkaan, kun taas toiset ovat muuttuneet huomattavasti, mutta katson, että monet muutoksista ovat olleet myönteisiä. Esimerkiksi raivaus ei ole enää uudistuksen pääaihe, ja olin tyytyväinen, kun kuulin teidän sanovan aikaisemmin, että komissio työskentelee nyt kolmen vuoden aikataululla, kuten parlamentti pyysi, eikä viiden vuoden, kuten te ehdotitte.

Tämä yhteinen markkinajärjestely on erittäin tärkeä EU:n maataloudelle, ja sen uudistuksessa on joitain erittäin myönteisiä näkökohtia, kuten alusta asti on todettu, ja kiitän teitä siitä. Esimerkiksi asetuksia on yksinkertaistettu ja tehty joustavammiksi, ja se auttaa meitä parantamaan kilpailukykyämme. Esther Herranz onkin jo maininnut EU:n viinien menekinedistämisen Euroopassa ja sen ulkopuolella.

On jätetty monia tarkistuksia ehdotuksestanne poistaa nykyiset markkinajärjestelyt ja korvata ne jäsenvaltiokohtaisilla määrärahoilla. On selvää, että markkinatoimet ovat jo auttaneet ylläpitämään maanviljelijöiden tuloja ja taloudellista toimintaa maaseudulla, ja auttavat edelleen. Vaarantamatta Giuseppe Castiglionen kompromissia haluaisin jättää uuden tarkistuksen suoran tuen varmistamiseksi monipuolistamiselle. Kyseessä olisi tuki, jonka jäsenvaltiot voisivat sisällyttää kansallisiin määrärahoihinsa viljelijöiden auttamiseksi siirtymisessä uuteen yhteiseen markkinajärjestelyyn. Hallintokomitea määrittelisi sen keston ja käytettävät menetelmät.

Arvoisa komission jäsen, minusta tuntuu, että tämä on keino auttaa sidosryhmiä, jotka ovat työskennelleet tämän yhteisen markkinajärjestelyn kanssa nykyisten markkinatoimien tuella, siirtymässä monipuolistamiseen ja opastaa niitä uuteen yhteiseen markkinajärjestelyyn, jonka parlamentti toivoakseni hyväksyy huomenna.

  Anne Laperrouze (ALDE). – (FR) Arvoisa komission jäsen, toivon, että kuulette viestin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnasta, joka on tehnyt merkittäviä tarkistuksia uudistusehdotukseenne. Tuen kieltäytymistä vuonna 2014 tapahtuvasta automaattisesta istutusoikeuksien vapauttamisesta, erityisesti niiden viinien osalta, joilla on alkuperänimitys ja maantieteellinen merkintä. Muiden viinien osalta päätös istutusoikeuksien vapauttamisesta olisi tehtävä vasta sen jälkeen, kun yhteisen markkinajärjestelyn uudistuksen vaikutukset on arvioitu.

Katson, että meidän ei pitäisi tuhlata energiaamme sokerointikysymykseen. Tärkeintä on säilyttää enologiset käytännöt, jotka antavat eurooppalaisille viineille niiden laadun ja identiteetin.

Haluaisin mainita erityisesti pöytäviinit. Komission ehdotuksessa tarjotaan mahdollisuus viitata tiettyyn alkuperäpaikkaan: esimerkiksi viiniä Provencen rannikolta, viiniä Andalusiasta, viiniä Toscanasta ja niin edelleen. Se hämmentää varmasti kuluttajia ja johtaa epäreiluun kilpailuun tiukkojen vaatimusten mukaisten alkuperänimityksellä varustettujen laatuviinien ja paljon vapaammat tuotantovaatimukset omaavien pöytäviinien välillä. Säilytetään siitä syystä nykyinen lainsäädäntö, koska ainoan viitteen pitäisi olla maa, jossa viini on tuotettu: espanjalaista, italialaista, ranskalaista viiniä ja niin edelleen.

Etiketin sisältämistä tiedoista katson, että on tärkeää mainita, minkä tyyppisestä pullottajasta on kyse: onko se riippumaton viininvalmistaja, tuottajien ryhmä tai jokin muu. Viininvalmistajan ammatilla, sellaisena kuin sitä harjoitetaan Ranskassa, on erittäin myönteinen julkisuuskuva, mitä ei välttämättä voida sanoa muualla maailmassa tuotettujen viinien valmistajista. Siksi minusta on tärkeää tarjota jotain tietoja tässä asiassa.

Lopuksi haluan onnitella esittelijää, joka on pitkälti onnistunut yhdistämään jäsenet kompromissitekstistä keskustelussa, joka herätti usein suurta intohimoa, lähettäen selvän viestin siitä, että EU säilyy maailman johtavana viinin tuottajana, takaa tulevaisuuden yli puolelletoista miljoonalle viiniyritykselle ja säilyttää asemansa johtavana viejänä.

  Mikel Irujo Amezaga (Verts/ALE). - (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluaisin keskittyä istutusoikeuksiin, koska, kuten kaikki tietävät, uudistuksella pyritään vapauttamaan markkinat vuoteen 2013 mennessä poistamalla istutusoikeudet ja jäädyttämällä varat ilman todellista vaihtoehtoa EU:n 2,4 miljoonalle viininviljelijälle. Se poistaisi pienet ja keskisuuret viinivalmistusyritykset kertaheitolla ja jättäisi jälleen meille kulttuurisesti kuuluvat markkinat puolen tusinan monikansallisen yrityksen käsiin.

Minusta sitä ei voida hyväksyä. Eikö komissio ymmärrä, että istutusoikeuksien uskollisimpia puolustajia ovat alkuperänimitysten haltijat – esimerkiksi minun tapauksessani La Rioja – ja että he tuottavat, myyvät ja vievät suurimman osan viinistä ja parhaat laatuviinit? Tulen Navarrasta, jossa vapauttaminen on jo pantu täytäntöön: istutusoikeudet ovat arvottomia, mutta kun kilo rypäleitä maksaa Navarrassa 15 senttiä, sama rypälekilo on yli euron arvoinen kymmenen kilometrin päässä La Riojassa.

Kun La Rioja myy kaiken mitä sillä on, Navarrassa meidän on turvauduttava kriisitislaukseen. Ei voida kieltää sitä, että protektionismin asteittainen poistaminen on hyvä asia, mutta siitä ei pitäisi tulla dogmaa. Komissio ei ole antanut yhtään vakavaa kertomusta, jossa osoitettaisiin, että vapauttaminen, kyseisten oikeuksien poistaminen vuonna 2013 tai muulloin, hyödyttäisi viinimarkkinoita.

  Diamanto Manolakou (GUE/NGL).- (EL) Arvoisa puhemies, komission ehdotuksella pyritään vähentämään rahoitusta ja keskittämään tämä ala suurille kartelleille. Tiedämme hyvin, mikä tulos on: olemme nähneet sen muissa viljelylajeissa. Kun raivataan tuhansia hehtaareita, tuhannet pk-yritykset häviävät, ja alueet – erityisesti vuoristoiset tai epäsuotuisat alueet – autioituvat, mikä vaikuttaa biologiseen monimuotoisuuteen. Seuraukset ovat dramaattisia: työttömyys ja ympäristöongelmat kasvavat. Tuonti lisääntyy, ja se sisältää myös laadultaan epäilyttäviä viinejä, kansanterveyden kustannuksella.

Hylkäämme komission ehdotuksen ja myös maatalousvaliokunnan mietinnön, koska siinä ehdotetaan vielä pahempia toimia: siinä sallitaan sokerin lisääminen alkoholipitoisuuden lisäämiseksi ulkomaisella aineella, kun voisimme saavuttaa saman tuloksen rypälemehulla. Siinä hyväksytään myös termin ”viini” käyttö tuotteista, joita ei ole valmistettu rypäleistä, mikä alentaa eurooppalaisen viinin laatua, ja Eurooppa on maailman suurin viinin viejä.

Tämä petollinen, taantuva politiikka vahingoittaa eurooppalaisia viinejä sekä pieniä ja keskisuuria viininvalmistajia, ja vahvistaa suuryrityksiä. Tämä ehdotus olisi siksi hylättävä ja tuomittava.

  Dimitar Stoyanov (NI).- (BG) Arvoisa komission jäsen, huomautitte puheessanne toistuvasti, että viinimarkkinamme on uudistettava. Voisitteko selittää, mitkä viinimarkkinanne ovat, koska komission ehdotus ei merkitse markkinoiden suojelua Bulgariassa. Komission ehdotus sisältää räikeää syrjintää, kaksoisnormit Itä-Euroopan maita vastaan, joissa olosuhteet viinintuotannolle ovat vähemmän suotuisat.

Kun maani liittyi Euroopan unioniin, se odotti vapaita markkinoita ja talouskasvua mutta sai sen sijaan korkeat hinnat, korkean inflaation ja sääntelyn, jollaista kansani ei ollut nähnyt edes sosialismin ja suunnitelmatalouden aikana. Kiitos.

Puhetta johti
varapuhemies LuisaMORGANTINI

  Ioannis Gklavakis (PPE-DE).- (EL) Arvoisa puhemies, onnittelen esittelijää Giuseppe Castiglionea hänen mietinnöstään. Viinimarkkinoiden uudistuksesta on jo sanottu paljon, ja vaikka olen aina tukenut sitä, että yhteisön viinien laatu, perinteet ja aitous on säilytettävä, jos halutaan kehittää niitä ja hankkia niille kilpailukykyinen asema. Tunnustan kuitenkin, että Etelä-Euroopan auringonpaisteena nauttima etu ei saisi olla pohjoisen tuotannon tiellä.

Olen varma, että kaikki tässä salissa haluavat tasapainoisen päätöksen. Uskon siksi, että, koska neuvosto on liikkumassa kohti sokerin lisäämisen hyväksymistä, sen on oikein antaa määräys nykytilanteen säilyttämisestä eli tuesta rypälemehuille viinien rikastamiseksi, niin että sokerin ja rypälemehun merkittävä hintaero ei tule vakavana iskuna tuottajille, jotka ovat perinteisesti käyttäneet tiivistettyjä rypälemehuja alkoholipitoisuuden lisäämiseksi, erityisesti kun puhumme aidosta viinituotteesta.

Lopuksi haluaisin lisätä, että viinitarhojen raivausta koskeva toimea voidaan pitää keinona rajoittaa yhteisön tuotantoa, mutta meidän on otettava huomioon pienet saarialueet, joissa jäsenvaltion on voitava rajoittaa raivausta sosiaalisista, taloudellisista ja ennen kaikkea ympäristöä koskevista syistä. Eivätkä kyseiset viinitarhat ole vastuussa yhteisön ylituotannosta; päinvastoin useissa tapauksissa ne tuottavat laadultaan erinomaisia viinejä.

Lopetan toteamalla, että eurooppalainen viini on maailman parasta. Se on viiniä, jonka takana on perinteitä. Viini on täältä kotoisin! Siksi meidän on ylläpidettävä laatua ja perinnettä ja myös sovellettava entistä aggressiivisempaa politiikkaa: meidän olisi mainostettava, koska vain täällä Euroopassa nuorten alkoholinkäyttö lisääntyy – todella ikävä asia – kun taas heidän viininkulutuksensa vähenee, ja se osoittaa, että tiedosta on puutetta.

  Vincenzo Lavarra (PSE).- (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, tällä uudistuksella kirjoitetaan epäilemättä uusiksi viinialan perustekijät, jotta siitä tulee maailmanmarkkinoilla kilpailukykyinen. Giuseppe Castiglionen mietinnöllä olemme korostaneet sitä, että eurooppalaisen viinin kilpailuvahvuus on laatu, joka on mahdollistanut sille voiton Uuden maailman kilpailusta.

Laadun takia olemme myös parantaneet komission ehdotusta tietyissä kohdissa, kuten ajankohtaan ja ekologisiin sitoumuksiin liittyvä raivaus sekä istutusoikeuksien vapauttaminen tässä keskustelussa mainituilla lausekkeilla. Olemme tukeneet ajatusta lisätä huolellisia tarkastuksia sen varmistamiseksi, että enologisten käytäntöjen hyväksymisestä ei tehdä liian helppoa, ja olemme päätyneet kannattamaan yhteisön yhteisrahoituksen lisäämistä menekinedistämiskampanjoissa.

Laadulle antamaamme tukea ei kuitenkaan voi yhdistää sokerin lisäämistä koskevan käytännön kanssa. Ymmärrämme kyllä, hyvät kuulijat, että tätä käytäntöä suositaan tietyissä maissa taloudellisista syistä, mutta siinä tapauksessa vaadimme samoja normeja, samaa rypälemehun tukijärjestelmää kuin aikaisemmassa lainsäädännössä. Ennen kaikkea uskomme, että sakkaroosin käytöstä on ilmoitettava etiketissä, jotta kuluttajat saavat avoimesti täsmällisiä tietoja.

Hyvät kuulijat, ja puhuttelen nyt erityisesti eräitä teistä, kyse on jäljitettävyyden periaatteen noudattamisesta, jota olemme puolustaneet tässä parlamentissa kuluttajien suojelemiseksi.

  Puhemies.− (IT) Laatu ja terveys: omalta osaltani sokeri saa minut voimaan huonosti, joten muistetaan, että ne kaksi kulkevat käsi kädessä.

  Olle Schmidt (ALDE). – (SV) Viini on juoma, jolla on ikivanhat perinteet, ja juoma, joka kuuluu eurooppalaiseen kulttuuriin. In vino veritas, muinaiset roomalaiset tapasivat sanoa. Viini on kuitenkin myös alkoholijuoma, joka vahingoittaa kansalaisten terveyttä, erityisesti jos sitä nautitaan runsaasti. Viininviljely on tärkeä ala monissa EU:n jäsenvaltioissa ja antaa työtä ja elinvoimaa maaseutualueille. Pidän viiniä tuotteena, jonka pitäisi mennä kaupaksi, jos sen laatu on hyvä. Siksi minun on vaikea ymmärtää mietinnön ehdotuksia merkittävästä ja lisätystä tuesta sen markkinoinnille. EU:n veronmaksajien vastuulle ei voi kuulua EU:n viininviljelijöiden kustannusten tukeminen, niin että nämä voivat myydä tuotteita, jotka eivät menesty kilpailussa vapaissa markkinaolosuhteissa.

Toisaalta EU puhuu kohtuullisesta juomisesta; toisaalta se haluaa myydä lisää viiniä. Nämä kaksi eivät sovi yhteen. EU:n viinimarkkinoita on tietysti uudistettava, mutta tehdään se järkevästi. Viinimarkkinat vaihtelevat ja toimivat perinteisesti eri tavoin, ja myös unionin kansalaisten halut ja vaatimukset vaihtelevat.

  Adamos Adamou (GUE/NGL).- (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kaksi ehdotettua toimenpidettä, jotka erottuvat muista, ovat viinitarhojen raivaus ja sokerin lisääminen viiniin.

Ensin mainittu on kielteisesti vaikuttava ja ympäristölle haitallinen menetelmä, jolla pakotetaan tuhannet pienten ja keskisuurten tuottajat jättämään työnsä. Sen sijaan, että he saisivat tukea työnsä jatkamiseen, heidät lähetetään muualle halpatyövoimaksi.

Sokerin lisäämisen hylkäämme siksi, että sallittu 4,5 tilavuusprosentin lisäys ja termin ”viini” käyttö juomista, joita ei ole valmistettu rypäleistä, alentavat laatua ja viinin erityisluonnetta. Sen lisäksi niin kutsuttu merkintöjen yksinkertaistaminen alentaa laatua entisestään, koska siihen ei sisälly velvollisuutta ilmoittaa aluetta, jolla viini on tuotettu.

Tässä haluaisin huomauttaa, että esimerkiksi kotimaassani on toteutettu, oikein tai väärin, laajoja raivauksia, joille ei nyt anneta taloudellista tukea EU:n tasolla. Äänestämme ehdotusta vastaan hyvällä omallatunnolla ja tuemme vähemmistön ehdotusta, jossa käsitellään kotimaani Kyproksen tuottajien ja muiden eurooppalaisten tuottajien sosiaalisia ja taloudellisia huolia.

Nyt olisi aika tukea tuottajia sen sijaan, että heidät ajetaan työttömyyden ja alentuneiden tulojen kierteeseen.

  Struan Stevenson (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, tulen skotlantilaisesta vaalipiiristä, jossa ei tuoteta viiniä. Ilmastonmuutoksen täytyy todellakin muuttaa asioita huomattavasti, ennen kuin voimme tuottaa viiniä Skotlannissa! Tuotamme kuitenkin erittäin hyvää viskiä, jota suosittelen.

Puhun kollegani Neil Parishin puolesta. Hänen täytyy osallistua kokoukseen Michel Barnier’n kanssa Pariisissa. Puhun myös Yhdistyneen kuningaskunnan viinialan puolesta. Kuten jäsenet tietävät ala on erittäin pieni – sen osuus koko EU:n viinintuotannosta on 0,01 prosenttia – mutta se ei hae EU:lta minkäänlaista taloudellista tukea. Jos tuotannon de minimis -tasoa ei nosteta 50 000 hehtolitraan, Yhdistyneen kuningaskunnan on määrättävä istutuskielto vuoteen 2014. Näin pienellä alalla, jolla on tarvetta kasvuun, olisi todella epäreilua, jos tekisimme niin. Vaikka Yhdistyneen kuningaskunnan viinintuotanto nelinkertaistuisi istutusoikeusjärjestelmän loppuun mennessä, mikä on erittäin epätodennäköistä, se edustaisi silti vain 0,05 prosenttia EU:n koko tuotannosta, mikä on yksi kahdestuhannesosa EU:n kaikesta viinintuotannosta.

Siksi toivon, että jäsenet hyväksyvät Neil Parishin tarkistukset. En pyri millään tavalla väheksymään kompromissia. Giuseppe Castiglione on tehnyt erinomaista työtä – meillä oli 795 tarkistusta – ja hakemalla kompromissia hän on saanut tarkistukset hallittavalle tasolle. En halua tehdä mitään, mikä tekee sen tyhjäksi, mutta toivon, että Yhdistyneen kuningaskunnan kanta saa kannatusta.

  Gilles Savary (PSE). - (FR) Arvoisa puhemies, haluaisin aluksi onnitella esittelijäämme Giuseppe Castiglionea siitä, että hän saanut komission muuttamaan kantojaan huomattavasti. Tilanne on todella paradoksaalinen: toisaalta maailmassa ei ole koskaan juotu näin paljon viiniä, ja toisaalta, vaikka maailmanlaajuinen viininkulutus kasvaa seuraavan 10–15 vuoden aikana ennätysvauhtia, meille kerrotaan, että EU:ssa on ylituotantoa. Niinpä minulla on tunne, että ylituotannon sijasta meillä on myyntiongelma, joka johtuu ensisijaisesti markkinoinnista, ja siksi en halua meille tänään esitellyn uudistuksen alentavan alan normeja vähääkään sen takia, että se sopisi uusille viinintuottajamaille.

Meidän on muistettava, mitä on tapahtunut Euroopan teollisuudelle. Tällä hetkellä EU:n johtava teollisuustuottaja on Saksa. Saksa on pysynyt huipulla. Se on kieltäytynyt laskemasta tuotantoa, ja nyt se on maailman suurin viejä, vaikka Kiina ja Intia ovat tulleet kansainväliselle näyttämölle.

Emme voi laskea viinitarhojemme laatua ja niiden imagoa. Siksi emme saa antaa periksi viinialan raa’alle teollistamiselle, mikä tulevaisuudessa toisi meille Heineken-, Danone-, Coca-Cola- ja Pepsi-cola-viinit. Minusta tuntuu kuitenkin, että komissio haluaa päästä eroon pienimmistä ja suosia suurimpia. Sen seurauksena kadottaisimme sielumme!

Pyydänkin siksi teitä, arvoisa komission jäsen, varmistamaan kaikkien niiden tekijöiden säilyttämisen, jotka edistävät viinin laatua – satojen vähentäminen, markkinointituki, maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten huolellinen suojelu EU:n lisäksi sen ulkopuolella, kun käydään suuria monenvälisiä neuvotteluja. Mielestäni tämä on erittäin tärkeää, muuten menetämme yhden maatalousalamme ja eurooppalaisen sivilisaation tärkeimmistä tekijöistä: viini on kulttuurin ja sivilisaation tuote. Siksi emme voi antaa periksi markkinoiden ja teollistamisen illuusiolle.

  Astrid Lulling (PPE-DE).- (DE) Arvoisa puhemies, politiikka on mahdollisuuksien taidetta.Näin on myös tässä viinin yhteisen markkinajärjestelyn viimeisimmässä uudistuksessa.Komissio lähti kuitenkin vuonna 2006 liikkeelle myyntikelvottomista ylijäämistä EU:ssa, mikä ei ole toteutunut, ja se jätti lainsäädäntöehdotuksessaan pääosin huomiotta parlamentin helmikuussa ilmaiseman kannan.

Kuten jo vuonna 1999 olemme sitkeydellä, kekseliäisyydellä ja tiiviillä yhteistyöllä ammattikunnan kanssa sekä erityisesti ryhmien välisessä viinityöryhmässä saaneet aikaan kompromissin, jonka kanssa eurooppalaisen viinitalouden pitäisi tulevaisuudessa voida elää etelässä ja pohjoisessa edellyttäen, että se tuottaa hyvää viiniä ja osaa myydä sitä EU:n sisällä ja ulkopuolella.Siksi haluamme luoda menestyksekkäät välineet ja siirtää vastuun niiden käytöstä alueille asianmukaisessa rahoituskehyksessä.

Ikävässä komission turhaan aiheuttamassa riidassa viininvalmistusmenetelmistä olemme jälleen päässeet yksimielisyyteen pitkälti vuoden 1999 kompromissin pohjalta, vaikka se ei komission jäsentä vieläkään miellytä.Nyt ymmärretään ja tunnustetaan, että etelän myyntiongelmia ei poisteta sillä, että pohjoisen myyntikelpoisten viinien tuotannosta tehdään mahdotonta, ja se saa toivottavasti taakseen suuren enemmistön.

Tietysti ongelmat ovat yksityiskohdissa.Kunnioitan kompromissia, jonka tekemisessä myös esittelijä joutui tekemään myönnytyksiä, mistä annan hänelle tunnustusta.Luovun siksi uusista tarkistuksista, en kuitenkaan mielipiteistäni, jotka koskevat äänestystä epäonnistuneista yksityiskohdista, joilla ei ole kompromissin kanssa mitään tekemistä.

On esimerkiksi erittäin haitallista, että etiketissä on ilmoitettava lisätyn EU:n rypälemehun alkuperä, jos halutaan tukea tällaista lisäämistä.On tärkeää, että uudistuksella autetaan takaamaan määrällinen ja laadullinen tuotantopotentiaali, jotta pysymme maailmanlaajuisena markkinjohtajana ja jotta huolehdimme EU:ssa ja kolmansissa maissa siitä, että juomme paljon enemmän viiniä terveyden edistämiseksi!

(Suosionosoituksia)

  Bogdan Golik (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, haluaisin aloittaa kiittämällä esittelijää. Sen lisäksi haluaisin esittää kiitokseni kaikille maatalousvaliokunnan jäsenille kovasta työstä yksimielisyyden saavuttamiseksi niinkin tärkeässä mutta myös monimutkaisessa asiassa kuin viinimarkkinoiden uudistus.

Luulen, että olemme kaikki samaa mieltä siitä, että alalla tarvitaan muutoksia globalisaation ja kaupan vapauttamisen prosesseihin sopeutumiseksi. Emme kuitenkaan ole aina samaa mieltä siitä, miten tällaiset muutokset toteutetaan. Siksi meidän on syytä pitää viinintuottajien keskeisistä kysymyksistä saavutettua sopimusta yhteisenä menestyksenä. Sopimuksessa otetaan huomioon yhteisön eri alueiden tarpeet ja olosuhteet. Alueet eroavat toisistaan luonnonympäristön ja ilmaston osalta. Siksi viinintuotantomenetelmiä on vaihdeltava sen mukaan.

Haluaisin korostaa erityisesti tarkistusta, jolla jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus käyttää termiä ”viini” muistakin kuin rypäleviineistä. Tietyillä Euroopan alueilla hedelmäviiniperinne ulottuu niinkin kauas kuin 1100-luvulle. Se on kaikki yhteistä kulttuuriperintöämme. Siksi on tärkeää, että hedelmäviinien etiketteihin ei tehdä mahdollisesti sekaannusta aiheuttavia muutoksia. Hedelmistä, kuten omenista ja herukoista, valmistettuja viinejä markkinoidaan hedelmäviininä tai viininä, joka on nimetty kyseisen hedelmän mukaan. Kyseiset viinit ovat vakiinnuttaneet paikkansa Euroopan markkinoilla vuosia sitten, ja olen iloinen, että hedelmäviinejä koskeva säännös on säilytetty.

  Béla Glattfelder (PPE-DE). – (HU) Paljon kiitoksia. Haluaisin nostaa esiin kolme asiaa, koska viiniala on liian laaja, että voisin käsitellä kaikkia asioita. Ensimmäinen asia on raivaustuki, toinen on uudelleenjärjestelytuki viinitarhojen parantamiseksi ja kolmas on sivutuotteiden pakollinen tislaus.

Hyväksyn uudistuksen perusteet. Viinialan nykyiset säännöt ovat kestämättömiä. Tislaukselle annettava tuki on lopetettava, koska se on epätaloudellista. Sen sijaan syntyy ylituotantoa, ja sen lopettamiseksi meidän on raivattava merkittävä osa viinitarhoista. Tähän saakka olemme selviytyneet. Ongelmat alkavat tästä, koska asia voidaan hoitaa kunnolla vain, jos raivaamme viinitarhoja ja keskitämme raivaustuen alueille, joilla ylituotanto tuotetaan. Näin ei tapahdu. Sen sijaan on käymässä niin, että niiden jäsenvaltioiden ja alueiden, jotka eivät tuota ylijäämää, on kannettava uudistuksessa epäoikeudenmukainen taakka. Se on erityisen väärin uusia jäsenvaltioita kohtaan, koska ennen liittymistä, kun olimme vielä EU:n ulkopuolella, emme saaneet tislaustukea emmekä tuottaneet ylijäämää. Sen jälkeen noin kymmenen prosenttia Unkarin viinitarhoista on raivattu. Sitä ei ole otettu huomioon uudistuksessa, joka tapahtuu kaiken lisäksi nyt, kun emme tuota ylituotantoa ja kun meistä on tullut nettotuoja. Uudistus rasittaa eniten maita, jotka ovat tasapainottaneet viinintuotantonsa, ja tuotamme todellakin suunnilleen yhtä paljon kuin kulutamme.

Toinen kysymys, jota haluan käsitellä, on tuki viinitarhojen parantamiseksi. Ei voida hyväksyä varsinkaan sitä, että tämän tuen tämä muoto laskee Unkarissa. Arvoisan komission jäsenen ei pitäisi pelätä avaavansa Pandoran lippaan! On parempi keskustella kuin tehdä epäoikeudenmukainen päätös. Parlamentin päätös tarjoaa asianmukaisen ratkaisun, ja siinä suositellaan, että parannukseen annettavan tuen ei pitäisi olla missään jäsenvaltiossa vähempää kuin se oli kaudella 2007–2008, ja se olisi hyvä ratkaisu.

Tuen myös niiden sääntöjen kumoamista, jotka koskevat sivutuotteiden pakollista tislausta, koska se on tuhlaavainen, turha toimi eikä se ole kestävä ympäristönsuojelun näkökulmasta. Kiitos paljon.

  Csaba Sándor Tabajdi (PSE).- (HU) Hyvät naiset ja herrat, olen samaa mieltä siitä, että viiniasetus on ollut tähän saakka huono, ja samalla on erittäin kyseenalaista, tuleeko tästä viiniuudistuksesta hyvä. Kysymyksiä on lukemattomia, koska on selvää, että uudistus on välttämätön mutta se koituu köyhimpien viinintuottaja-alueiden haitaksi. Jäsenvaltiokohtaisten määrärahojen järjestelmän rahanjako – josta komission jäsen puhui – on erittäin haitallinen uusille jäsenvaltioille. Tämä viiniuudistus sisältää syrjintää ja palkitsee ne, jotka ovat tähän mennessä tuottaneet huonolaatuista viiniä tislaukseen, koska he saavat rahansa yhtälailla.

Parlamentti on liikkunut oikeaan suuntaan, ja lopullinen kompromissi voisi olla, että kaksi kolmasosaa perustuu alaan ja määrään ja yksi kolmasosa historiallisiin viitteisiin. On erittäin hyödyllistä säilyttää mahdollisuus lisätä alkoholipitoisuutta sokerin lisäämisen avulla. Markkinointi on myös erittäin tärkeä tekijä, mutta se on varmistettava myös unionin sisällä. Olen täysin samaa mieltä tislauksen lakkauttamisesta, ja se on uudistuksen myönteisen osa, mutta toistan, että kyseiset rahat menevät niille, jotka ovat tuottaneet viiniä tislattavaksi tähän saakka. Raivaustuen muoto on epäonnistunut, koska se on erittäin houkuttelevaa köyhimmille jäsenvaltioille. Meidän on uusissa jäsenvaltioissa raivattava myös rypäleitä, jotka tuottavat hyvää laatua. Kiitos huomiostanne.

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, uudistuksen päätavoitteena pitäisi olla unionin viinialan kestävä ja parantunut kilpailukyky. On myös tärkeää edistää nimekkäitä eurooppalaisia viinejä, joilla on vuosisatoja vanhat perinteet, niin että ne eivät häviä niin kutsutun Uuden maailman viineille. Kyseisille markkinoille osoitettu talousarvio olisi käytettävä viisaammin. Meidän ei pitäisi tukea tislausta. Sen sijaan meidän pitäisi edistää eurooppalaisten viinien myyntiä, jotta ne saavat takaisin menetetyt markkinat ja voittavat uusia.

Haluaisin mainita kolme tärkeää asiaa: Ensinnäkin sokerin lisäämisen alalla olisi säilytettävä nykyinen tilanne. Toiseksi nykytilanne olisi säilytettävä myös hedelmäviinien alalla. Se tarkoittaa sitä, että pitäisi olla mahdollista käyttää hedelmäviineistä termiä ”viini”. Kolmanneksi de minimis -sääntö olisi nostettava esimerkiksi 50 000 hehtolitraan. Se kannustaisi tuotantoa ja edistäisi paikallisen viinintuotannon kehitystä maissa, jotka eivät tuota suuria määriä viinejä. Muutoksella ei olisi mitään vaikutusta yhteisön viinimarkkinoihin.

  Christa Prets (PSE).- (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, viininviljelyllä on – kuten olemme tänään kuulleet – vuosisatoja pitkät perinteet.Vuosikymmenten ajan olemme pyrkineet parantamaan laatua ja tehneet sen onnistuneesti, minkä voin itävaltalaisena sanoa maastani – erityisesti omasta alueestani Burgenlandista.

Siihen kuuluu kuitenkin myös sakkaroosin käyttö tarpeen mukaan.Viinin sokeripitoisuuden parantaminen muilta alueilta tulevalla rypälemehutiivisteellä tarkoittaisi alueemme viinin luonteeseen vaikuttamista ja myös sen muuttamista.Sitä emme voi hyväksyä, eikä sitä ymmärtäisi yksikään viininviljelijöistämme, jotka vuosien ajan ovat noudattaneet korkeita laatunormeja.

Ei saa käydä niin, että sakkaroosin lisääminen poistetaan ja korvataan rypälemehulla kalliin kriisitislauksen poistamisen korvaamiseksi.Siksi kannatan sitä, että tuemme vanhaa kompromissipakettia, jotta voimme säilyttää alueelliset piirteet ja alueelliset kulttuurit viinialalla.

  Oldřich Vlasák (PPE-DE). – (CS) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, viinialalla tarvitaan epäilemättä uusia pelisääntöjä. Euroopan viininviljely on maatalouspolitiikan viimeinen osa, jota ei ole vielä uudistettu ja joka toimii vieläkin periaatteella ”mitä suurempi sato, sitä enemmän rahaa Brysselistä”. Se johtaa usein siihen, että viinintuottajat kiinnittävät enemmän huomiota määrään kuin laatuun, mikä ei ole jäänyt eurooppalaisilta asiakkailta huomaamatta. He valitsevat yhä useammin viinejä Kaliforniasta, Chilestä tai Etelä-Afrikasta määriläisten, tšekkiläisten, ranskalaisten tai italialaisten viinien sijasta. Meidän pitäisi tukea laatua ja kilpailukykyä. Se ei saa kuitenkaan sisältää tiettyjen jäsenvaltioiden syrjintää ja toisten suosimista. Jos haluamme todella sopia viinialan uudistuksesta, se ei voi sisältää ehdotettua juurikassokerin käytön kieltoa viinin rikastuksessa.

Kullakin maalla on erilaiset ilmasto-olosuhteet ja perinteet. Pohjoisemman Euroopan maiden maantieteellinen ympäristö poikkeaa huomattavasti eteläisten maiden ympäristöstä. Kylmempi ilmasto tekee sokerin lisäämisestä viiniin usein välttämätöntä. Kotimaassani sokeria on käytetty viinien rikastamiseen yli 200 vuotta; se on perinteinen menetelmä. Euroopan komissio ehdottaa sokerin lisäämisen kieltämistä ja sen korvaamista tiivistetyllä rypälemehulla. Tiivistetty rypälemehu, jos sitä ei tueta, maksaa vähintään kaksi kertaa enemmän kuin sokeri, sitä paitsi sitä tuotetaan vain harvoissa maissa. Jos haluaisimme käyttää tiivistettyä rypälemehua tai puhdistettua tiivistettyä rypälemehua viinien rikastamiseen, meidän olisi tuotava sitä muista maista, mikä olisi vastoin Euroopan viininviljellyn perusperiaatteita, joiden mukaan viinin alkuperä määritellään rypäleiden alkuperän perusteella. Se myös nostaisi viinin hintaa, minkä seurauksena viinin kilpailukyky heikkenisi markkinoilla. Se olisi minun mielestäni syrjintää. Vaikka komissio vastustaa viinien makeuttamista, ketään ei näytä haittaavan viinien hapattaminen, joka tarkoittaa viinihapon lisäämistä, lähinnä Etelä-Euroopan maissa. Haluaisin kohottaa maljan rehellistä viiniä rehelliselle uudistukselle, jossa ei esiinny syrjintää ja suosimista.

  Puhemies.− (IT) Pelkäänpä, että viini pitäisi tehdä rypäleistä!

  Gábor Harangozó (PSE). – (HU) Kiitos puheenvuorosta, arvoisa puhemies. Arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, viinimarkkinoiden uudistuksen tavoitteena on edistää tyydyttävien, korkealaatuisten viinien tuotantoa. Suhtaudumme myönteisesti siihen, että suosituksessa mahdollistetaan edelleen alkoholisisällön lisääminen sokerin avulla niillä alueilla, joilla se katsotaan perinteiseksi menetelmäksi. Uusissa jäsenvaltioissa, myös Unkarissa, on hyviä viinejä, eikä meillä yleensä ole ylituotantoa. Jos viinin laatu on hyvä, ei ole väliä, onko se tuotettu lisäämällä sokeria.

Tarvitaan kuitenkin uudistuksia ja uudelleenjärjestelyjä, jotta viini saadaan markkinoitua entistä paremmin. Markkinointi ja suuremman kansallisen budjettikehyksen tarjoaminen ovat erityisen tärkeitä investoinneille, joilla edistetään rakennemuutoksia, erityisesti uusissa jäsenvaltioissa. Juuri siitä syystä emme voi hyväksyä suositusta, että historiaan perustuvalla jaolla olisi tärkeä osa jäsenvaltiokohtaisten määrärahojen jakamisessa, mikä johtaisi syrjintään ja hyödyttäisi lähinnä maita, jotka ovat vastuussa ylituotannosta. Kiitos huomiostanne.

  Zita Pleštinská (PPE-DE).- (SK)Euroopan unioni on maailmanlaajuisesti merkittävä viinintuottaja. Tuottamalla korkealaatuisia viinejä se on varmistanut hallitsevan aseman maailmanmarkkinoilla. Globalisaation seurauksena EU:n viinintuotantoa uhkaa halvan viinin tuonti Yhdysvalloista, Etelä-Amerikasta, Etelä-Afrikasta, Australiasta ja Uudesta-Seelannista.

EU:n ulkopuolelta tulevat halvat viinit voivat tuottaa iloa eurooppalaisille kuluttajille, mutta ne aiheuttavat päänsärkyä eurooppalaisille tuottajille. Korkeiden tuotantokustannusten takia eurooppalaiset viinintuottajat joutuvat ponnistelemaan kovasti täysin avoimilla markkinoilla, ja siksi meidän on uudistettava viinialamme.

EU:n talousarviossa viinialalle osoitetaan 1,3 miljardia euroa. Meidän on käytettävä tuo rahamäärä myönteisiin toimiin, joilla lisätään viiniemme laatua ja houkuttelevuutta, sekä alan tutkimukseen ja kehitykseen.

Viininviljelyllä on Slovakiassa pitkä historia, ja se aina ollut ja on vieläkin vaikea liiketoiminnan ala. Koska viinikauppiaat painostavat tuottajia alentamaan hintojaan, nämä vuorostaan eivät voi maksaa viljelijöille asianmukaisia hintoja rypäleistä. Aiheestakin pelätään, että viininviljelijöiden selviytymistaistelu saa heidät tuhoamaan viinitarhansa tukien toivossa. Vaarana on se, että viinitarhoja tuhotaan alueilla, joilla ei tuoteta ylijäämää.

Poliittisesti olisi mahdotonta rajoittaa raivaus Etelä-Eurooppaan, jossa tuotetaan ylijäämää ja jossa toteutetaan tuettua kriisitislausta, kuten myös kieltää sokerin lisäämisen pohjoisempana Euroopassa. Slovakiassa, Saksassa ja Itävallassa sokerin lisäämisellä viiniin on erittäin pitkät perinteet.

Haluaisin kiittää esittelijää Giuseppe Castiglionea, joka on ottanut tasapainoisen lähestymistavan niinkin tunnepitoiseen aiheeseen kuin viini. Hän on onnistunut neuvottelemaan käyttökelpoisen kompromissin, jossa otetaan huomioon viinialan kaikki eri näkökohdat. Ennen kaikkea hän pyrkii sovittamaan yhteen kaikkien tuottajien, pohjoisen ja etelän, edut. Vain hyvällä viinialan uudistuksella voidaan säilyttää EU:n parhaat viininvalmistusperinteet, vahvistaa sosiaalisia rakenteita ja parantaa maaseudun laatua ja houkuttelevuutta ympäristöä suojellen. Olen varma, että matkailijat kaikilla Euroopan viininviljelyalueilla nauttivat paikallisesti viljellyistä rypäleistä tuotettujen tyypillisten viinien maistelusta.

  Christine De Veyrac (PPE-DE). - (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, viinin yhteisen markkinajärjestelyn uudistus on kylläkin toivottavaa, mutta ovatko komission ehdottamat keinot sopivimmat? Brysselin näkökulmasta voimme ymmärtää matemaattisen yhtälön tuotannon vähenemisen ja tuottajien määrän vähenemisen välillä, mutta Lounais-Ranskan, Italian tasankojen, Espanjan tai Portugalin rannikkojen näkökulmasta voin vakuuttaa teille, arvoisa komissio jäsen, että se ei ole sama asia ja tämä on kysymys, jota ei pitäisi tarkastella ekonomistin lasien lävitse. Viininvalmistus tarkoittaa miehiä ja naisia, jotka elävät työnsä hedelmistä. Viiniköynnökset ovat heidän elinkeinonsa, emmekä voi pakottaa heitä poistumaan alalta pohtimatta sitä, millä he aikovat elättää itsensä. Sitä paitsi, mikä on logiikka toteuttaa toisaalta raivauksia ja toisaalta ehdottaa istutusoikeuksien täydellistä vapauttamista vuodesta 2013 alkaen?

Toinen kysymykseni on seuraava: miksi poistaa sääntelyväline, kun meillä ei ole takuuta siitä, miten markkinat kehittyvät? Jos todella haluamme torjua ylituotantoa, ehdotan, että määräämme raivaamaan ensin laittomat istutukset. Tiedätte yhtä hyvin kuin minäkin, että niitä on EU:ssa melkoisesti.

Mietinnössä annetaan myös säännöksiä entistä monipuolisemmista toimista, joita voidaan toteuttaa kansallisten tukiohjelmien puitteissa. Se on hyvä asia, koska asiaa koskevat komission ehdotukset ovat varsin rajoittavia. Pahoittelen siksi kriisien ennaltaehkäisyä koskevan luvun riittämättömyyttä. Tiedämme kuinka herkkä viinintuotanto on vuosittaisille vaihteluille, jotka johtuvat sääolosuhteista, ja kriisien ennaltaehkäisytoimet vain auttavat lievittämään vaihteluita.

Haluaisin päättää toteamalla, että ymmärrän esittelijän varovaisuuden rikastamisen suhteen, sillä se on arka aihe, mutta on valitettavaa, ettei ole ehdotettu lupaa yhdistää lisäystä ja vähennystä koskevia rikastusmenetelmiä, jotka antaisivat tuottajille mahdollisuuden vähentää sakkaroosin käyttöä.

Mietinnön muissa osissa yleinen lähestymistapa näyttää olevan menossa oikeaan suuntaan, ja tuen esittelijän erinomaista työtä.

  Mariann Fischer Boel, komission jäsen.−(EN) Arvoisa puhemies, kuulen, että te ja muut Euroopan parlamentin jäsenet olette todella kiinnostuneita EU:n viinialan tulevaisuudesta. Minulla ei ole tässä vaiheessa tarpeeksi aikaa käydä läpi yksityiskohtia, ja olemme jo keskustelleet perusteellisesti maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnassa, joten jätän teille vain yksinkertaisen viestin, joka koskee viinialan uudistuksen tulevaisuutta.

Nyt on aika tehdä sopimus. Olen aivan varma siitä, että uudistuksella on merkittävä vaikutus viinialaamme ja nyt on aika tehdä sopimus, koska, kuten tänään mainittiin, tuonti kasvaa, tuotanto kasvaa, mutta kotimainen kulutus laskee. On aika tehdä sopimus, koska voimme käyttää viinialan talousarvion paljon älykkäämmin tai paremmin kuin nykyään tavoilla, jotka vahvistavat alaa ja jotka kansalaiset ja veronmaksajat ymmärtävät paljon paremmin.

Mielestäni sopimus on saavutettavissa, mutta sanon senkin, että sen on oltava oikea sopimus. Elämme todellisuudessa, ja olen osoittanut melkoista joustavuutta monissa alkuperäisissä ehdotuksissani, mutta en salli ehdotuksen vesittämistä niin, että lopputuote menettää makunsa ja arvonsa. Kompromissin, jonka teemme, on oltava uudistuksen arvoinen, ja sen on annettava meille todellinen mahdollisuus saavuttaa tavoitteet, jotka olemme itsellemme asettaneet.

Voimme vahvistaa viinialamme kilpailukykyä, voimme saavuttaa paremman tasapainon tuotannon ja kysynnän välillä ja voimme parantaa huomattavasti merkintöjä koskevia sääntöjä ja monia muita asioita. Voimme tehdä kaiken tämän niin, että viinintuotanto säilyy EU:n maatalouden kruununjalokivenä, kuten Esther Herranz García tänään osuvasti totesi.

Nyt ei ole aika esittää verukkeita toimettomuudelle ja katsoa esiin uusien mahdollisuuksien valuvan sormiemme läpi. Nyt on aika osoittaa viinialamme vakaasti tielle kohti uutta menestystä. Tiedän, että voin luottaa päätöksentekijöihin, jotka välittävät alan edusta oikeaa päätöstä tehdessään, ja tiedän, että voin luottaa Euroopan parlamentin yhteistyöhön. Haluaisin kiittää teitä ja vielä kerran Giuseppe Castiglionea tästä erittäin vaikeasta tehtävästä sovittaa yhteen kaikki erilaiset mielipiteet Euroopan parlamentissa.

  Puhemies.− (IT) Kiitos, arvoisa komission jäsen. Sallin itselleni tänään ylimääräisen huomautuksen, koska meillä on runsaasti aikaa. Osuitte naulan kantaan: kun olin pieni, melkein kuolin hengitettyäni sammiossa tallottujen rypäleiden erittämiä höyryjä, joten elämällä ja kuolemalla on tiivis yhteys.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskiviikkona klo 11.00.

Kirjalliset kannanotot (142 artikla)

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. – (IT) Italia ja Euroopan parlamentin italialaiset jäsenet ovat aina puolustaneet EU-hanketta sosiaalisten oikeuksien, kuluttajansuojelun ja kansalaistemme elämänlaadun nimissä. EU:n maatalouspolitiikka luotiin maanviljelijöiden tukemiseksi ja eurooppalaisten tuotteiden laadun parantamiseksi, jotta EU:n asema maailmanmarkkinoilla paranisi.

Tänään olemme kuitenkin viinimarkkinoiden uudistusta koskevan äänestyksen myötä ottaneet monta askelta taaksepäin tällä alalla, erityisesti Välimeren maissa ja alueilla, joille EU on velkaa eurooppalaisten viinien vaivalla ansaitun maailmanlaajuisen maineen ja menestyksen. Sakkaroosin lisääminen ilmoittamatta sitä edes etiketissä kuluttajien tiedottamiseksi, raivauksen suosiminen maan kunnostamisen kustannuksella, istutusoikeuksien kierrättäminen EU:ssa: kaikki nämä ovat käytäntöjä, joita eurooppalaiset ja erityisesti italialaiset eivät voi hyväksyä, koska ne vahingoittavat sellaisen tuotteen laatua ja imagoa, joka edustaa parhaiten EU:n maatalouden laatua koko maailmassa. Toivon, että kollegani neuvostossa onnistuvat paremmin puolustamaan viiniemme ja kaikkien viininviljelijöidemme tulevaisuutta.

  Robert Navarro (PSE), kirjallinen. –(FR) Euroopan komission on todella vaikeaa hylätä kaavamaista lähestymistapaa, jota se soveltaa valikoimatta kaikkiin aloihin. Viiniä ei voida kohdella kuin auton varaosia tai jotain muuta teollisuustuotetta. Se on tuote, joka muokkaa alueita, kulttuureita ja elämäntapoja.

Yhteisellä markkinajärjestelyllä, jos se on välttämätön, on säilytettävä EU:n viinintuotanto, ei lopetettava tai pilattava sitä. Sillä on tuettava viinintuottajien sopeutumista – erityisesti alojen rakenneuudistusta – ja annettava heille keinot valloittaa takaisin sisämarkkinat. Myöskään istutusoikeuksien rajoituksia ei pitäisi poistaa. Ne tarjoavat takuun valvoa tuotantoa ja jatkuvaa laatua. Kriisinhallintavälineiden alalla, jos Euroopan parlamentti parantaa tilannetta komission alkuperäisestä ehdotuksesta, voin vain pahoitella, että kriisitislaus – joka ei pakollisena loisi sellaisia ylijäämiä, joita nyt syntyy – ei ole enää vaihtoehto väliaikaisten kriisien torjuntaan käytettävissä olevissa välineissä.