Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 11. joulukuuta 2007 - Strasbourg

11. Äänestysselitykset

- Mietintö:Costa (A6-0457/2007)

  Andrzej Jan Szejna (PSE) , kirjallinen. – (PL) Kannatin äänestyksessä Paolo Costan mietintöä EY:n ja Marokon välisen tiettyjä lentoliikenteen näkökohtia koskevan sopimuksen muuttamisesta. Se liittyy ehdotukseen neuvoston päätökseksi pöytäkirjan tekemisestä Euroopan yhteisön ja Marokon kuningaskunnan välisen tiettyjä lentoliikenteen näkökohtia koskevan sopimuksen muuttamisesta Bulgarian tasavallan ja Romanian Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi.

Pöytäkirjassa tehdään olennaisia muutoksia Marokon kuningaskunnan kahdenvälisiin sopimuksiin Bulgarian tasavallan ja Romanian tasavallan kanssa jälkimmäisten liityttyä Euroopan unioniin.

Bulgaria on tehnyt lentoliikennettä koskevat sopimukset Marokon kanssa vuonna 1966 ja Romania vuonna 1971. Euroopan unioni kuitenkin teki horisontaalisen sopimuksen joulukuussa 2006. Siksi on tarpeen mukauttaa sopimukset yhteisön lainsäädäntöön ja antaa molemmille uusille jäsenvaltioille mahdollisuus liittyä horisontaaliseen sopimukseen.

- Mietintö:Costa (A6-0456/2007)

  Silvia-Adriana Ţicău (PSE), kirjallinen. −(RO) Euroopan parlamentin sosialistiryhmän romanialaiset jäsenet pidättyivät äänestämästä mietinnöstä EY:n ja Georgian, Libanonin, Malediivien, Moldovan, Singaporen ja Uruguayn välisten tiettyjä lentoliikenteen näkökohtia koskevien sopimusten muuttamisesta, koska Moldovan kanssa tehdyn sopimuksen tekstissä viitataan moldovan kieleen lauseessa: ”tämä pöytäkirja on tehty Luxemburgissa kahtena kappaleena bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin, viron ja moldovan kielellä”.

Romanian sosiaalidemokraattien valtuuskunta korostaa, että Romanian osallistuminen tähän sopimukseen ei tarkoita ”moldovan” kielen tunnustamista. Euroopan sosiaalidemokraattisen puolueen romanialaiset jäsenet toistavat, että tosiasiallisten ja tieteellisten todisteiden perusteella, myös Moldovan tasavallan tiedeakatemian tulkinnan mukaan, oikea nimitys on romanian kieli.

On syytä ottaa huomioon, että monissa muissa sopimuksissa komissio on käyttänyt neutraalia sanamuotoa ”tämä pöytäkirja on tehty ...ssa …päivänä …kuuta … kahtena kappaleena sopimuspuolten virallisilla kielillä, ja jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen”.

Pahoittelemme, että tätä sanamuotoa ei ole käytetty Moldovan tasavallan kanssa tehdyissä sopimuksissa ja suosittelemme tämän neutraalin sanamuodon käyttämistä virallisissa asiakirjoissa, jotka liittyvät EU:n ja Moldovan tasavallan suhteeseen.

  Brian Simpson (PSE), kirjallinen. −(EN) Haluaisin lyhyesti tuellani tälle mietinnölle nostaa esiin ongelmat, joita EU:n lentoyhtiöt edelleen kokevat Venäjän yli suuntautuvissa lennoissa.

Kyseisiä oikeuksia eivät rajoita vain Venäjän viranomaiset, vaan ne ovat myös kalliita. Ne myönnetään syrjivällä tavalla, jossa EU:n liikenteenharjoittajat ovat selvästi muita huonommassa asemassa, erityisesti ne, jotka lentävät useita vuoroja Kaukoitään.

Tämä ongelma on ollut tiedossa jo melko kauan, mutta Venäjän viranomaisten haluttomuus neuvotella uudelleen EU:n kanssa tässä asiassa on ollut kallista ja hyödytöntä.

Komission ja Venäjän viranomaisten on nyt jatkettava ponnistelujaan ratkaisun löytämiseksi tähän erittäin vakavaan ongelmaan.

- Mietintö:Mayer (A6-0475/2007)

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen.−(DE) Vaikka erilaisista reaktorionnettomuuksista on jo vuosia, maksamme vieläkin menneisyyden virheistä.Heti onnettomuuksien jälkeen riista, marjat ja sienet poistetaan hetkeksi ruokalistalta, mutta ne ilmestyvät sinne jälleen.On tärkeää antaa raja-arvoja, mutta saatavilla ei vieläkään ole tutkimuksia säteilyn vaikutuksista ihmisiin eikä vielä uutta alaa geenitekniikkaa ole tutkittu riittävästi.

EU:n on paneuduttava välittömästi tärkeisiin, kiireellisiin vaikutustutkimuksiin valmistellakseen ydinenergian käytöstä luopumista ja jätettävä geenitekniikan käyttöä koskevat päätökset jäsenvaltioille.Koska kyseisiä kohtia ei ole käsitelty riittävästi mietinnössä, pidätyn äänestämästä.

- Mietintö:Speroni (A6-0476/2007)

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. −(EN) Kalataloustuotteiden yhteisellä markkinajärjestelyllä pyritään varmistamaan markkinoiden vakaus ja turvaamaan alalla toimivien tulot. Nämä tavoitteet ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen tavoitteet ovat arvokkaita ja niiden pitänyt johtaa EU:n kalastusyhdyskuntien hyvinvointiin.

Valitettavasti menneet kaksi ja puoli vuosikymmentä keskitettyä Brysselin valvontaa yhteisen kalastuspolitiikan muodossa ovat olleet katastrofaalisia kyseisille yhdyskunnille. Kukoistavia markkinoita turvattuine työpaikkoineen ei voida saavuttaa yhteisen kalastuspolitiikan puitteissa, ja kalastuksen valvonta on palautettava kalastuksesta riippuvaisille valtioille.

- Mietintö: Gklavakis (A6-0480/2007)

  Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. −(SV) Äänestin mietintöä vastaan, koska siinä käsitellään sellaisia yhteisen maatalouspolitiikan säännöksiä, jotka haluamme poistaa. Yhteinen maatalouspolitiikka on uudistettava perusteellisesti, ja jo muutaman vuoden ajan olemme vaatineet keskustelun aloittamista mahdollisimman pian. Katsomme, että EU:n olisi aloitettava maataloustukien leikkaaminen jo vuonna 2010 vuosien 2007–2013 pitkän aikavälin talousarvion niin kutsutun terveystarkastuksen jälkeen.

Sen takia Kesäkuun listan jäsenet eivät yleensä voi äänestää Euroopan parlamentin käsiteltävänä olevista erilaisista maataloutta koskevista mietinnöistä.

  Diamanto Manolakou (GUE/NGL), kirjallinen. –(EL) Kasvihygienia ja hedelmäkasvien ja hedelmäpuiden lisäysaineiston sertifiointi ovat tuottajille erittäin tärkeitä, koska hedelmätarhan perustaminen on asianmukaisesti tehtynä takuu hyvistä tuotteista. Lainsäädäntöä on epäilemättä mukautettava alan kehitykseen.

Vaikka kuitenkin olemme samaa mieltä useimmista Ioannis Gklavakisin mietintöön jätetyistä tarkistuksista, olemme varautuneita ja eri mieltä niistä tarkistuksista, joissa hyväksytään muuntogeeninen lisäysaineisto, myös juurakkona, koska se aiheuttaa riskin ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Tähän mennessä ei ole tehty tieteellisiä tutkimuksia, joissa taataan, että vaikutuksia ei ole. Katsomme, että EU:n ulkopuolelta tuonnissa ei pitäisi tehdä poikkeuksia, koska uhkana on patogeenien leviäminen Euroopan unioniin, millä olisi vaikutuksia tuotantoon, tuotteiden laatuun ja maataloustuloihin.

- Mietintö:van den Burg (A6-0469/2007)

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. −(PT) Puolustamme toissijaisuusperiaatteen soveltamista. Sen tuloksena katsomme, että yhteisön ei pitäisi puuttua jäsenvaltioiden toimivaltaan. Näin käy esimerkiksi paikallisesti tuotetuissa palveluissa, joihin ei liity rajatylittäviä palveluita, ja siksi niillä ei periaatteessa ole vaikutusta sisämarkkinoiden toimintaan. Sen seurauksena välillisen verotuksen ja arvonlisäverokannan asettamisen alalla jokaisen jäsenvaltion on voitava toimia täysin vapaasti.

Vaikka neuvosto tekisi päätöksen yhteisön sisällä tapahtuvan myynnin verottamista koskevasta lopullisesta asetuksesta, jäsenvaltioiden olisi voitava soveltaa alennettuja verokantoja tai jopa nollaverokantoja tavaroihin ja palveluihin, joilla täytetään perustarpeita, kuten elintarvikkeet ja lääkkeet, ja myös paikallisesti tarjottuihin palveluihin, mukaan luettuna koulutukseen, hyvinvointiin, sosiaaliturvaan ja kulttuuriin liittyvät tavarat ja palvelut.

Vaikka yhteisön sisällä tapahtuvaa myyntiä koskevasta lopullisesta asetuksesta päätettäisiin vuoden 2010 loppuun mennessä, jäsenvaltioiden olisi voitava soveltaa alennettuja arvonlisäverokantoja vahvistaakseen ja ylläpitääkseen paikallisesti tarjottuja palveluja sekä niiden asemaan virallisessa taloudessa.

  Bruno Gollnisch (NI) , kirjallinen. – (FR) Kerrankin meitä houkuttelee äänestää tämän parlamentin laatiman arvonlisäveroa koskevan mietinnön puolesta. Siinä suositellaan hylkäämään tavoite lopullisista järjestelyistä, jotka perustuvat verotukseen kulutusvaltiossa, ja tämä tavoite yksin oikeuttaa verokantojen yhdenmukaistamisen. Mietinnössä suositaan myös toissijaisuusperiaatteen soveltamista, mikä antaisi jäsenvaltioille mahdollisuuden soveltaa paikallisesti tarjottujen palvelujen, ravitsemis- tai muiden palvelujen, arvonlisäveroon nollaverokantaa ratkaisuksi sosiaalisiin sekä koulutusta ja kulttuuria koskeviin tavoitteisiin ja niin edelleen. Siinä pyritään myös säilyttämään monet poikkeukset, joiden olisi pitänyt päättyä vuonna 2007, vuoteen 2010. Hyväksymme kaiken tämän.

Emme kuitenkaan hyväksy tavoitetta säilyttää arvonlisäveroa koskeva EU:n lainsäädäntö ja varmistaa samanlaiset verokannat tapahtui mitä tahansa kauppa- ja tullimuodollisuuksien yksinkertaistamiseksi EU:n sisäisessä kaupassa. Verotus on yksittäisten valtioiden vastuulla, ja yhdenlaisen veron erot tasoittuvat usein toisenlaisen veron erot. Ne eivät siis aina ole perusteettomia.

  Małgorzata Handzlik (PPE-DE), kirjallinen. – (PL) Siirtymäkauden arvonlisäverokantoja koskevan keskustelun yhteydessä Euroopan parlamentilta on pyydetty mielipidettä kyseisiä verokantoja koskevien väliaikaisten säännösten jatkamisesta. Äänestämme tänään kyseisestä kannasta. Se tulee hiukan myöhässä, kun tiedämme, että Euroopan unioni on päättänyt jatkaa etuuskohteluun perustuvia arvonlisäverokantoja 1. tammikuuta 2008 jälkeen. Katson kuitenkin, että tämä kanta on erittäin tärkeä.

Se on varmasti oikea päätös unioniin vuonna 2004 liittyneiden maiden kannalta, ja hyväksymme sen täysin. Parlamentin kanta tähän asiaan on selvä ja suosii tiettyjen väliaikaisten arvonlisäverokantoja koskevien säännösten säilyttämistä. Päätös ansaitsee laajan tuen.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. −(EN) Äänestin Ieke van den Burgin arvonlisäveroa koskevan mietinnön puolesta. Mietinnössä korostetaan toissijaisuusperiaatteen merkitystä veroasioissa ja todetaan nähdäkseni oikein, että periaatetta olisi sovellettava silloin, kun palveluilla ei ole rajatylittävää tekijää eikä siten vaikutusta sisämarkkinoihin.

  Jean-Claude Martinez (NI), kirjallinen.– (FR) Komissio ei koskaan ymmärrä arvonlisäveroa. Vuonna 1980 Cockfieldin mietinnössä vaadittiin monia arvonlisäverokantoja. Itse asiassa silloin oli vain 15 prosentin vähimmäisverokanta sekä viisi prosenttia normaalina ja alennettuna verokantana.

Sitten komissio halusi arvonlisäveron alkuperämaassa sovelletulla tasolla. Käytännössä arvonlisäveroa perittiin kohdemaassa sovellettavalla verokannalla. Se oli väliaikainen järjestelmä, josta tuli lopullinen järjestelmä: niin kutsuttua Bolkesteinin arvonlisäveroa ei otettu käyttöön. Ranskalaisille ravitsemisalan yksiköille, CD-levyille ja työllistäville toimille oli alhaisempia arvonlisäverokantoja.

Komissio antoi periksi ainakin väliaikaisesti kuudennen arvonlisäverodirektiivin liitteen H luettelossa vuonna 1977, koska se ymmärsi, että saksalaiset tuskin ajaisivat Mercedeksiään rajatylittävälle lounaalle alhaisen arvonlisäveron ravintolaan.

Mikä häpeä, ettei komissio ymmärtänyt vuonna 1993, että ilman rajatarkastuksia yhteisön sisäinen arvonlisävero oli laajamittaisten petosten loputon lähde. Arvonlisävero on älykäs vero, koska se on taloudellisesti neutraali, mutta sen filosofinen logiikka ylittää useimpien komission virkamiesten ymmärryksen. Sen takia asiaa koskeva lainsäädäntö on ollut jatkuvasti epäonnistunutta 20:n viime vuoden aikana.

  Joseph Muscat (PSE), kirjallinen. − (MT) Haluaisin kiinnittää huomiota kahteen tarkistukseen, joita ehdotin ja jotka on hyväksytty lopullisessa mietinnössä.

Ensimmäisessä ehdotuksessa todetaan, että jokaisella valtiolla pitäisi olla oikeus alentaa arvonlisäverokantoja tai poikkeusoloissa jopa nollaverokantaa perustavaroihin ja -palveluihin, kuten elintarvikkeisiin ja lääkkeisiin sosiaalisista ja ympäristöä koskevista syistä ja kuluttajan eduksi.

Toisessa ehdotuksessa todetaan, että pitäisi olla mahdollista soveltaa alennettua arvonlisäverokantaa tai jopa nollaverokantaa tavaroihin, jotka liittyvät koulutukseen, sosiaaliturvaan ja kulttuuriin.

Tällä hetkellä alennettua arvonlisäverokantaa voidaan jo soveltaa koulutukseen liittyviin tavaroihin. Tarkistuksella vahvistetaan se.

Vetoan ministerineuvostoon, jotta se noudattaa Euroopan parlamentin politiikkaa.

- Mietintö:De Michelis (A6-0484/2007)

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. −(PT) Pidätymme äänestämästä tästä mietinnöstä, koska meillä on epäilyksemme ARTEMISin perustamisesta, toiminnasta ja hallinnosta. Yhteisyritysten perustaminen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden yhteydessä, kuten ARTEMISin perustamisen tapauksessa yhteisen teknologia-aloitteen toteuttamiseksi, kuten mietinnössä todetaan, sisältää ajatuksen julkisten varojen käyttämisestä yksityisiin tarkoituksiin ja etuihin, kun taas yhteistyö toiseen suuntaan, joko taloudellinen tai tiedonsiirtoa koskeva, näyttää puuttuvan siitä.

Tässä yhteydessä tavoitteet näyttävät ristiriitaisilta, kun yksityisen aloitteen pilari perustuu voitontavoitteluun, ja julkisen palvelun pilari perustuu yleisen edun palvelemiseen ja väestön huoliin vastaamiseen.

Tutkimukseen investoiminen, erityisesti integroitujen tietotekniikkajärjestelmien alalla, on kuitenkin panos, jota pidämme välttämättömänä teknologian kehittämiselle EU:ssa.

  Janusz Lewandowski (PPE-DE), kirjallinen. –(PL) Arvoisa puhemies, ARTEMIS on ensimmäinen neljästä ehdotetusta yhteisyrityksestä, joilla on yhteinen tavoite ja peruste. Muut ovat Clean Sky, ENIAC ja Innovatiiviset lääkkeet. Kaikilla neljällä yrityksellä on yhteinen päätoimipaikka Brysselissä, joka on vielä flaamien ja vallonien yhteinen pääkaupunki.

Euroopan parlamentin budjettivaliokunta on antanut tukensa seitsemännessä puiteohjelmassa säädetylle neljälle uudelle instituutille. Valiokunnan perusteena oli toive, että julkisen ja yksityisen kumppanuuden malli osoittautuu niissä realistisemmaksi kuin Galileo-ohjelmassa. On kuitenkin huomautettava, että ARTEMISin ja muiden yhteisyritysten (2008–2013) aikataulu ja budjettijärjestelyt eivät noudata seitsenvuotisissa rahoitusnäkymissä 2007–2013 annettuja normaaleja rahoitusjärjestelyjä. Se voi aiheuttaa tiettyjä ongelmia tulevaisuudessa.

Olemme panneet merkille myös neljän yhteisyrityksen kokonaismenoista hallintomenoille osoitetut suhteellisen pienet määrärahat eli 84 miljoonaa euroa vuosiksi 2008–2017. Se on vain noin 3,5 prosenttia kaikista menoista ja huolestuttaa meitä. Kysymys instituuttien lisääntymisestä Euroopan unionin puitteissa jää kuitenkin avoimeksi, ja se käsittää muutakin kuin seitsemännen puiteohjelman uudelleenjärjestelyn.

- Mietintö:Grossetête (A6-0479/2007)

  Miroslav Mikolášik (PPE-DE).- (SK) Innovatiiviset lääkkeet -aloite on ainutlaatuinen aloite, jonka Euroopan komissio ja EFPIA eli European Federation of Pharmaceutical Industries and Associations ovat käynnistäneet ja jonka talousarvio on kaksi miljardia euroa vuoteen 2013 saakka. Siksi myös äänestin mietinnön puolesta.

Olen vakuuttunut siitä, että tämä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus auttaa nopeuttamaan entistä parempien ja turvallisempien lääkkeiden jakelua.

Olen tyytyväinen siihen, että Innovatiiviset lääkkeet -aloite parantaa tutkimusolosuhteita ja niiden myötä mahdollisuuksia kehittää entistä parempia lääkkeitä laiminlyötyjen sairauksien hoitamiseen.

Toiseksi olen pk-yritysten liiton jäsenenä innostunut tästä ensimmäisestä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudesta, joka sisältää rahoitusta EFPIA:an kuuluvien pk-yritysten, yliopistojen, tutkimuskeskusten, akatemioiden ja yhdistysten väliselle yhteistyölle.

Rahoitusmenetelmä tarjoaa lopultakin vaadittuja resursseja ja luo siten suotuisan ympäristön tutkimukselle Euroopan unionissa ja parantaa sen kilpailukykyä. Jäsenvaltiomme voivat odottaa tuloksia…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Arvoisa puhemies, olen yksi niistä, jotka arvostelevat yhteistyön puutetta suurten yritysten ja yliopistojen välillä, ja vastustan myös tutkimusresurssien vähäisyyttä EU:ssa, mikä johtuu siitä, että Yhdysvaltoihin verrattuna vain yksi kolmasosa rahoituksesta tulee täällä yksityiseltä sektorilta. Tänään voimme lopultakin lähettää Strasbourgista EU:n tutkimusalalle erittäin hyviä uutisia hyväksymällä Innovatiiviset lääkkeet -seitsenvuotissuunnitelman kahden miljardin euron hintaan. Tämän yrityksen muoto on sinänsä innovatiivinen, koska se edustaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta. Se voi kaksinkertaistaa käytettävissä olevat resurssit ja auttaa myös yhdistämään tutkimustavoitteet. Uskon, että se antaa uuden sysäyksen tietojohtamiselle, koulutukselle ja ammatilliselle koulutukselle. Olen vakuuttunut siitä, että voimme kääntää nousuun EU:n farmasia-alan tehokkuuden laskun ja tarjota entistä paremmin saatavilla olevaa korkealaatuista hoitoa, erityisesti syövän ja Alzheimerin taudin tapauksessa. Haluaisin kiittää esittelijää mietinnön saattamisesta menestyksekkääseen toiseen käsittelyyn.

  Françoise Grossetête (PPE-DE) , kirjallinen. – (FR) Esittelijänä olen erittäin tyytyväinen siihen, että tämä mietintö, joka koskee Innovatiiviset lääkkeet -aloitteen yhteisyrityksen perustamista, on hyväksytty.

EFPIA:n ja Euroopan komission välisen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano on suuri lupaava askel eteenpäin laajamittaisissa tutkimusohjelmissa. Komission on tarkasteltava eurooppalaisia tarpeita toisesta näkökulmasta.

Innovatiiviset lääkkeet aloitteen talousarvio on vuosina 2008–2013 yhteensä kaksi miljardia euroa. Euroopan komission osuus eli miljardi euroa maksetaan pk-yrityksille ja yliopistoille. Suuret yritykset vastaavat tähän summaan luontoissuorituksilla. Ne tarjoavat pk-yrityksille ja yliopistoille välineitä ja menetelmiä, joiden avulla nämä voivat paremmin ennakoida lääkkeiden vaarattomuuden ja tehokkuuden, älykkäitä infrastruktuureita ja tietojohtamista.

Johtavien yritysten, pienten tutkimuskeskusten, pk-yritysten ja yliopistojen yhteistyö edistää tutkimushankkeiden muodostamista. Innovatiiviset lääkkeet -aloite edistää myös tiedonsiirtoa yliopistoissa ja yrityksissä ja pienten yritysten osallistumista EU:n tutkimukseen.

  Małgorzata Handzlik (PPE-DE), kirjallinen. – (PL) Innovatiiviset lääkkeet ovat erityisen lähellä sydäntäni, koska toimin Puolassa aktiivisesti harvinaisista geneettisistä sairauksista kärsivien lasten auttamiseksi. Valitettavasti kyseiset lapset eivät kuulu mihinkään sairausvakuutusohjelmaan, ja heidän tarvitsemansa lääkkeet ovat liian kalliita. Useimmissa Euroopan maissa korvataan lääkkeet, joilla tällaiset lapset saadaan pysymään hengissä ja joilla heille annetaan mahdollisuus elää lähes normaalia elämää.

Euroopan parlamentin jäsenenä ymmärrän, miten tärkeä on EU:n lähestymistapa koko lääkeasiaan. Viittaan innovointiin, unionin tutkimukselle ja tutkijoille antamaan tukeen ja myös siihen, miten unioni kannustaa lääkekonserneja kehittämään uusia lääkkeitä. Mielestäni Françoise Grossetêten mietintö on todellakin erittäin tärkeä.

Katson, että unionin on ryhdyttävä käyttämään uutta ja entistä tehokkaampaa menetelmää hallitakseen tutkimusta ja innovointia, jolla edistetään maanosamme taloudellista kehitystä, autetaan kansalaisia ja jopa pelastetaan heidän henkensä joissain tapauksissa. Euroopan komission ehdotus perustaa yhteisiä teknologia-aloitteita yhdenmukaistaa ja yksinkertaistaa hankkeiden rahoitusta.

Innovatiiviset lääkkeet -tutkimusohjelmassa on tärkeää ottaa mukaan pk-yritykset, yliopistot, potilaat, sairaalat ja lääketeollisuus sen varmistamiseksi, että lääkkeet ovat entistä turvallisempia, edullisempia ja helpommin saatavilla. Komission ehdottama julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus on siksi erinomainen ratkaisu. Se on uusi vaihtoehto lääkealan tutkimukselle.

- Mietintö:Ek (A6-0483/2007)

  Teresa Riera Madurell (PSE), kirjallinen. −(ES) Espanjan sosialistien valtuuskunta äänesti Clean Sky -yhteisyrityksen perustamisesta koskevan Lena Ekin mietinnön puolesta, mutta haluaisin tehdä selväksi, että kaikissa yhteisissä teknologia-aloitteissa on noudatettava tiukasti avoimuusperiaatetta. Erityisesti Clean Sky -hankkeessa Espanjan sosialistien valtuuskunta on aina tukenut avoimia ja kilpailullisia tarjouskilpailuita, jotta varmistetaan se, että kaikkien jäsenvaltioiden osallistujat voivat kilpailla tasaveroisesti osaamisen perusteella.

Kaikki tämä huomioon ottaen Espanjan sosialistien valtuuskunta haluaa pantavan merkille, että Clean Sky -yritys ei saa muodostaa ennakkotapausta tuleville yhteisille teknologia-aloitteille tai muille seitsemännen puiteohjelman välineille, ja pitää tarpeellisena sitä, että kaikki jäsenvaltiot osallistuvat siihen tasapuolisin ehdoin.

- Mietintö:Varvitsiotis (A6-0454/2007)

  Carlos Coelho (PPE-DE), kirjallinen. −(PT) Unionin kansalaisina nautimme tietyistä oikeuksista, mukaan luettuna oikeus diplomaatti- ja konsuliviranomaisten tarjoamaan suojeluun. Euroopan unionin kansalaisia voivat suojella minkä tahansa muun jäsenvaltion diplomaatti- tai konsuliviranomaiset, jos heidän kotimaallaan ei ole suurlähetystöä tai konsulaattia kolmannen valtion alueella.

Asia on erittäin tärkeä, kun otetaan huomioon se, että kaikilla EU:n jäsenvaltioilla on diplomaatti- tai konsuliedustusto vain kolmessa valtiossa – Kiinassa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa.

Sen lisäksi, että jäsenvaltioiden edustus kolmansissa maissa voi vaihdella huomattavasti, on myös tapauksia, joissa edustustoa ei ole lainkaan (kuten Malediivit).

Tuen tätä aloitetta, jolla pyritään varmistamaan, että Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 20 artikla ja perusoikeuskirjan 46 artikla voidaan panna tehokkaasti täytäntöön luomalla perusta aidosti yhdenmukaistetulle oikeudelle diplomaatti- ja konsulisuojeluun, joka koskee kaikkia EU:n kansalaisia kansallisuudesta riippumatta.

Lissabonin sopimuksella perustettava Euroopan unionin ulkoasiainhallinto omine toimivaltoineen ja vastuineen on myös myönteistä.

Katson, että kansalaisille on annettava tietoa, ja tuen uutta yhteistä eurooppalaista hätänumeroa, josta unionin kansalaiset saisivat tarvitsemansa tiedot, erityisesti vakavissa tilanteissa ja hätätilanteissa.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. −(EN) Kannatin äänestyksessä Ioannis Varvitsiotisin mietintöä, jolla pyritään parantamaan ulkomailla asuvien tai matkustavien unionin kansalaisten diplomaatti- ja konsulisuojelua maissa, joissa heidän kotimaallaan ei ole edustustoa. Kotimaallani Skotlannilla ei ole tällä hetkellä itsenäistä diplomaattista edustustoa missään päin maailmaa. Uskon, että tilanne muuttunee muutaman vuoden kuluessa, ja odotan innokkaasti sitä, että Skotlannin ulkomaan edustajat auttavat unionin kansalaisia hädän hetkellä.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen.−(DE) Mohammed-nallen tapaus nosti jälleen esiin sen, miten nopeasti ulkomailla voi joutua pulaan.Aina ei tarvitse olla kysymyksessä luonnonkatastrofi, onnettomuus tai passin häviäminen, pelkkä kulttuurinen väärinkäsitys riittää.Tällä alalla on vielä paljon tehtävää.Niin myös ehdokasvaltio Turkissa länsimaalainen matkailija voi elää vaarallisesti – kuten tuore tutkimus osoittaa – siellä aina mainostettu parantunut vähemmistöjen suoja toimii vain paperilla ja tilanne on tosiasiassa kärjistynyt.

Toisaalta on rakennettava asianmukainen diplomaattisten edustustojen verkko, joka voi auttaa pelastamaan kansalaisiamme, toisaalta on varmistettava, että kansalaiset tietävät suurlähetystön tehtävien lisäksi sen, että he voivat kääntyä minkä tahansa EU:n jäsenvaltioiden suurlähetystön puoleen.Tässä mielessä kannatan suunniteltua toimintaohjelmaa.

  Bogusław Rogalski (UEN), kirjallinen. – (PL) Maailmassa on vain kolme valtiota, joissa kaikilla Euroopan unionin jäsenvaltioilla on diplomaatti- ja konsuliedustusto, eli Kiina, Yhdysvallat ja Venäjä. Tietyissä suosituissa matkailukohteissa ei ole edustustoa lainkaan.

Komission aloitteen mukaan jokaisella unionin kansalaisella on oikeus minkä tahansa toisen jäsenvaltion, jolla on edustusto kolmannessa valtiossa, diplomaatti- ja konsulisuojeluun samoilla ehdoilla kuin kyseisen toisen jäsenvaltion kansalaisilla. Tämä kuitenkin vain siinä tapauksessa, että kansalaisen kotimaalla ei ole suurlähetystöä tai diplomaattista edustustoa kolmannessa valtiossa. Kannatan tällaista ratkaisua.

Valitettavasti tämän päätöslauselmaesityksen toisen osan takia minun oli äänestettävä sitä vastaan. Keskinäinen käytännön diplomaatti- ja konsuliapu käsitteen laajimmassa merkityksessä ei saa sisältää minkään muun jäsenvaltion toimivallan omaksumista. Valitettavasti päätöslauselmaesityksellä pyritään siihen.

  Ewa Tomaszewska (UEN), kirjallinen. – (PL) Pidättäydyin äänestämästä Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaisten diplomaatti- ja konsulisuojelua koskevassa äänestyksessä. On kuitenkin selvää, että haluaisin tällaista palvelua tarjottavan.

Belgian poliisi pahoinpiteli ja pidätti 11. syyskuuta 2007 Euroopan parlamentin jäsenen Mario Borghezion Euroopan parlamentin rakennuksen edessä, vaikka hän oli osoittanut olevansa Euroopan parlamentin jäsen ja oli kertonut poliisille parlamentaarisesta koskemattomuudestaan. Tämä tapaus osoittaa, ettei tarvitse hakea esimerkkejä kolmansista valtioista sen todistamiseksi, ettei suojelu ole tarpeeksi hyvää, edes parlamentin jäsenten tapauksessa. Mielestäni meidän pitäisi hoitaa ensi tilanne välittömässä läheisyydessämme.

- Mietintö:Elles (A6-0493/2007)

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. −(PT) Vuoden 2007 seitsemäs lisätalousarvio sisältää 4 324,8 miljoonaa euroa lisätuloja ja vähentää menoja 1 651,4 miljoonalla eurolla, mikä antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden vähentää maksujaan yhteisön talousarvioon noin 5 976,2 miljoonalla eurolla.

Kun tulojen kasvu johtuu pääasiassa arvonlisävero- ja BKTL-taseesta, talousarvion täytäntöönpanon vajaus on päävastuussa menojen huomattavasta vähenemisestä, ja leikkaukset vaikuttavat merkittävästi koheesion, kalastuksen, ympäristön ja maatalouden otsakkeisiin.

Vuosien 2007–2013 rakennerahastojen monien toimintaohjelmien (ja muiden) myöhäinen hyväksyminen on komission ja neuvoston antama perustelu vuoden 2007 määrärahojen käyttämättä jäämiselle. Kyseisiä määrärahoja ei kuitenkaan siirretä vuoden 2008 talousarvioon lisäämään kyseisten politiikanalojen määrärahoja. On huomautettava, että vuoden 2008 talousarvioon kyseisille otsakkeille suunnitellut määrärahat ovat vuosien 2007–2013 monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa.

Kyseisten määrärahojen käyttämättä jättäminen yhteisön talousarviossa on erittäin huolestuttavaa ja sitä pitäisi seurata hyvin huolellisesti, koska vuosi 2007 on uuden vuosien 2007–2013 rahoituskehyksen ensimmäinen vuosi ja koska N+2-sääntöä sovelletaan edelleen aikaisempaan rahoituskehykseen, jonka puitteissa määrärahat on käytettävä täysimääräisesti vuoteen 2008 mennessä.

- Mietintö:Heaton-Harris (A6-0466/2007)

  Małgorzata Handzlik (PPE-DE), kirjallinen. – (PL) Elämme 2000-luvulla, eikä meillä ole muuta vaihtoehtoa kuin sopeutua uusiin ja nopeasti muuttuviin olosuhteisiin.

Siksi olen erittäin tyytyväinen Christopher Heaton Harrisin mietintöön paperittomasta tullin ja kaupan toimintaympäristöstä.

Kyseisen asiakirjan määräykset ovat keskeisiä nykyajan Euroopassa, ja ne olisi otettava käyttöön pikaisesti. Ne viittaavat välineisiin, joilla tullille ja kaupalle luodaan uuden sukupolven työympäristö. Tarkoitan paperitonta ympäristöä, joka on kovin tarpeellinen lähinnä tuomaan helpotusta virkamiehillemme, jotka läkähtyvät tarpeettomien paperisten hallintoasiakirjojen vaatimuksiin. Meidän olisi muistettava myös kysymykset, jotka liittyvät ympäristönsuojeluun ja suureen määrään puita, jotka on uhrattava tähän tarkoitukseen käytetyn paperin kysyntään vastaamiseksi.

Mielestäni sähköisen tullijärjestelmän käyttöönotto on erityisen tärkeä ja kiireellinen. Kannatan myös yhden luukun palvelujen ja keskitettyjen palvelujärjestelmien perustamista. Olen vakuuttunut siitä, että EU:n olisi investoitava enemmän tämäntyyppiseen ratkaisuun sen varmistamiseksi, että Lissabonin strategian lausunnoista tulee enemmän kuin vain tyhjiä sanoja.

  Zuzana Roithová (PPE-DE), kirjallinen.– (CS) Meillä on nyt vakava ongelma, kun yritämme valvoa pääasiassa Aasiasta tulevaa valtavaa tuontitavaroiden määrää. Ongelman ratkaisu vaatii tullijärjestelmää, joka on sähköinen ja yhteiskäytössä. Sähköisestä kaupasta ja tullista on jo tullut välttämätön tehokkaille EU:n markkinoille, jopa tärkeämpi kuin uudistetun tullikoodeksin käyttöönotosta. Haluaisin muistuttaa, että tarvitsemme myös järjestelmän, jolla voidaan havaita tavarat, jotka eivät ole EU:n turvallisuusnormien mukaisia, ja estää niiden pääsy EU:hun. Tänään hyväksymämme teksti tarjoaa paljon tehokkaamman tuonnin valvonnan. Sillä on myös yhden luukun palvelujen ja keskitettyjen palvelujärjestelmien edut, jotka mahdollistavat tiedotuksen kansainvälisistä kaupoista tulliviranomaisten lisäksi toimittajille, ostajille ja kuljetusliikkeille. Kyseistä järjestelmää voivat epäilemättä käyttää myös kansalliset valvontaelimet, jotka vastaavat markkinoilla olevien tavaroiden turvallisuuden valvonnasta. Komissio on hidastanut järjestelmän täytäntöönpanon kolmeen vaiheeseen, jotka otetaan käyttöön kolmessa, viidessä ja kuudessa vuodessa. Pelkään kuitenkin, että tarvitaan paljon nopeampia toimia, ja toivon, että komissiota painostetaan pian tarkistamaan päätöksensä.

- Mietintö:Lienemann (A6-0389/2007)

  Danutė Budreikaitė (ALDE). – (LT) Olen tyytyväinen siihen, että Itämeri, Euroopan saastunein meri, on valittu pilottialueeksi meristrategiapuitedirektiivin täytäntöönpanoa varten.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä meristrategiapuitedirektiivin täytäntöönpano jätetään jäsenvaltioille, jotka ovat laatineet meripolitiikan yhdennetyn kehyksen Itämeren alueelle.

Yhdeksän valtiota Itämeren alueella on EU:n jäsenvaltioita, ja siellä on vain yksi EU:n ulkopuolinen valtio – Venäjä. On syytä epäillä, paraneeko Itämeren alueen ympäristön tila vuoteen 2010 mennessä. Epäilyyn antaa aihetta suunnitelma rakentaa Venäjän ja Saksan välinen kaasuputki koko Itämeren halki. Me kaikki kärsimme kyseisen kaasuputken rakentamisen ja käytön seurauksista. Merivettä käytetään kaasuputken paineen testaamiseen, ja jälkeenpäin se pumpataan takaisin mereen.

Sen lisäksi meren pohjassa olevat toisen maailmansodan aikaiset kemialliset aseet muodostavat uhan.

Kannatan asiakirjaa. Minun on kuitenkin vaikea kuvitella EU:n yhdennettyä kehystä, jolla parannetaan Itämeren ympäristön tilaa. Lisäksi meidän olisi mielestäni otettava Venäjä mukaan kyseisen kehyksen kehittämiseen ja täytäntöönpanoon.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. −(PT) Kannatin äänestyksessä Marie-NoëlleLienemannin suositusta toisesta käsittelystä (A6–0389/2007), joka koskee neuvoston yhteistä kantaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiapuitedirektiivi).

Euroopan parlamentin ja neuvoston välinen kompromissi antaa mahdollisuuden rakentaa puitteet meriympäristön suojelulle ja säilyttämiselle, sen tilan huononemisen estämiselle ja tarvittaessa ympäristön palauttamiselle ennalleen alueilla, jolla se on vahingoittunut.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. −(PT) Tänään hyväksyimme suosituksen toisesta käsittelystä, joka koskee yhteistä kantaa kehyksen antamiseksi yhteisön toimille meriympäristöpolitiikan alalla.

Kun otetaan huomioon taloutta, yhteiskuntaa ja ympäristöä koskevat näkökohdat, vaikuttaa varsin tärkeältä käynnistää meriympäristöä koskeva politiikka sekä tarvittava yhteistyö ja koordinointi eri maiden välillä sekä säilyttää niiden täysi itsenäisyys alueensa ja luonnonvarojensa osalta. Keskeinen kysymys on kuitenkin jäsenvaltioiden itsenäisyyden kunnioittaminen, erityisesti niiden talousvyöhykkeellä, ja niiden kyky toteuttaa itsenäisesti toimia luonnonvarojensa suojelemiseksi.

Sen takia emme voi unohtaa, että ehdotettu uudistussopimus sisältää lausekkeen, jolla pyritään antamaan Euroopan unionille yksinomainen toimivalta merten luonnonvarojen hallinnassa yhteisön kalastuspolitiikan puitteissa.

On otettava huomioon sekin, että merten saastuminen ja intensiivinen meriliikenne vaikuttavat kalastukseen ja merten luonnonvarojen suojeluun. Kalastajat ovat siksi erityisen kiinnostuneita merten luonnonvarojen suojelusta ja uudistumisesta. Sen takia kantojen palauttamista koskevien toimien on sisällettävä toimia, joilla on riittävä rahoitus taloudellisten ja sosiaalisten korvausten tarjoamiseksi alalle ja sen työntekijöille.

  Françoise Grossetête (PPE-DE) , kirjallinen. – (FR) Vastustin äänestyksessä tätä mietintöä, jolla jäsenvaltioita kannustetaan ryhtymään tarvittaviin toimiin ”ympäristön hyvän tilan” saavuttamiseksi meriasioissa vuoteen 2020 mennessä.

Meriympäristössä on elintärkeitä resursseja ja sen ekosysteemit tarjoavat keskeisiä palveluja, kuten ilmastonsääntelyä ja hapentuotantoa.

Meriliikennettä, kalastusta, energiaa tai jopa matkailua koskevat politiikat ovat kehittyneet erillään ja johtaneet toisinaan epäonnistumisiin, epäjohdonmukaisuuksiin ja käyttäjien konflikteihin.

Tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon Euroopan meriympäristön kestävän kehityspolitiikan kaikki näkökohdat.

Jäsenvaltioiden on luotava meriympäristöä koskevia strategioita useassa vaiheessa niitä vesialueita varten, jotka kuuluvat niiden hallintaan. Vuoteen 2015 mennessä kyseisistä strategioista pitäisi tuottaa toimenpideohjelma, jonka avulla saavutetaan ympäristön hyvä tila. Jäsenvaltioiden, jotka jakavat saman merialueen tai meren ala-alueen, on tehtävä yhteistyötä koordinoidakseen meriympäristöstrategian eri osatekijöitä.

Meriluonnonpuistojen perustamista koskevaa työtä on jatkettava, kuten Grenelle-ympäristöfoorumi on korostanut. Mietinnössä määrätään suojelualueiden perustamisesta, mutta se olisi voinut olla rajoittavampi.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. −(EN) Pystyin kannattamaan parlamentin saavuttamaa kompromissipakettia, joka koskee Marie-Noëlle Lienemannin mietintöä meriympäristöstä. Alan tulevan politiikan kannalta on välttämätöntä noudattaa kokonaisvaltaista ja tasapainoista lähestymistapaa. Yhteinen kalastuspolitiikka toimii ehkä mallina sille, miten hoitaa meriympäristöä. Brysselin keskitetty hallinto ei toimi Euroopan ja muun maailman merten ja valtamerten hallitsemiseksi. Tunnustan toki, että EU:lla on arvokas tehtävä meriympäristöpolitiikassa, mutta uskon myös, että yksittäisten meriyhteisöjen tarpeet ja näkemykset on otettava huomioon.

- Mietintö:Krahmer (A6-0398/2007)

  Ryszard Czarnecki (UEN). - (PL) Arvoisa puhemies, äänestin tämän mietinnön puolesta, koska edustan yhtä kahdeksasta valtiosta, joihin se suorimmin vaikuttaa, ja tiedän hyvin, mitä se koskee. Tein niin, koska Puolassa on merkittäviä hiukkaskeskittymiä, jotka ylittävät sallitut päivää ja vuotta kohden lasketut tasot. Sleesia on pahiten saastunut alue. Se on maan teollistunein alue. Katson, että tämä on askel erittäin hyvään suuntaan kotimaani sekä erityisesti Sleesian ympäristönsuojelun kannalta.

  Zuzana Roithová (PPE-DE).- (CS) (Puheen alkua oli mahdoton kuulla.) ...ja puhtaampi ilma Euroopassa on hyvä esimerkki siitä, miten unioni toimii. Yhteisyritys perustuu Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 251 artiklaan. Direktiivillä yksinkertaistetaan lainsäädäntöä, korvataan useita muita direktiivejä ja myös säädetään pienhiukkasten sallituista tasoista ilmassa. Se on poliittisten ryhmien ja valtioiden välisen yhteisymmärryksen tulos. Se on myös esimerkki herkästä lähestymistavasta unionin ja jäsenvaltioiden välisen toimivallan jakoon tällä alalla. Arvostan esittelijöiden tekemää työtä ja olen tyytyväinen siihen, että olemme hyväksyneet tämän nykyaikaisen direktiivin, jolla yksinkertaistetaan ja tuetaan kunnianhimoisia tavoitteitamme tällä alalla.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. −(PT) Kannatin äänestyksessä Holger Krahmerin suositusta toisesta käsittelystä (A6-0398/2007), joka koskee neuvoston yhteistä kantaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi ilmanlaadusta ja sen parantamisesta Euroopassa. Tein niin, koska katson, että parlamentin ja neuvoston neuvottelema teksti on yleisesti myönteinen kansanterveyden suojelun ja ympäristönsuojelun kannalta.

Euroopassa 360 000 ihmistä kuolee kymmenen vuotta aikaisemmin ilmansaasteiden vuoksi. Tutkimukset osoittavat, että ilmansaasteet vaikuttavat erityisesti lasten terveyteen, minkä takia ilmanlaatua koskevien suunnitelmien on sisällettävä toimia, joilla suojellaan erityisesti haavoittuvia ihmisryhmiä kuten lapsia.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. −(PT) Luonnonvarasta ”ilma” on tulossa yhä saastuneempaa, pääasiassa kaupunkialueilla ja niillä jäsenvaltioiden alueilla, joilla on suurin asukastiheys. Ilmansaasteet vahingoittavat ihmisten terveyttä hengityselinten sairauksina ja sydän- ja verisuonisairauksina sekä myös ekosysteemeitä. Tiedämme, että lapset, vanhukset ja tiiviisti asutettujen ja ruuhkaisten kaupunkialueiden asukkaat sekä tärkeiden liikenneväylien lähellä asuvat henkilöt ovat erityisen haavoittuvia.

Euroopan parlamentti on tänään ilmaissut toisessa käsittelyssä kantansa neuvoston yhteiseen kantaan ilmanlaadusta ja sen parantamisesta Euroopassa. Yhteisen kannan teksti sisältää joitakin parlamentin ehdotuksia, jotka jätimme ensimmäisessä käsittelyssä. On kuitenkin joitain kohtia, joissa neuvoston kanta on järkkymätön, se ei esimerkiksi hyväksy mitään muutoksia säännöksiin, jotka koskevat päivää ja vuotta kohden laskettuja raja-arvoja.

Euroopan parlamentti aikoo osaltaan puolustaa kannassaan kolmea pääkohtaa: kunnianhimoisempien tavoite- ja raja-arvojen asettamista, joustavuutta tiukempien toimien hyväksymisessä päästöjen lähteellä ja pitkän aikavälin tavoitteiden asettamista.

  Françoise Grossetête (PPE-DE) , kirjallinen. – (FR)Äänestin tämän mietinnön puolesta.

Kaikista saasteista ilmansaasteet ovat suurin huoli 54 prosentille ranskalaisista. Siksi on tärkeää antaa päivittäin tietoja kansalaisille, erityisesti allergikoille, ilmassa olevista hiukkasista.

Toimittuani Loiren departementin ilmanlaatuverkoston puheenjohtajana vuodesta 1991 lähtien olen erittäin tyytyväinen, että on otettu käyttöön asetuksia pienhiukkasista, jotka ovat usein kaikkein haitallisimpia ja joita ei tähän mennessä ole säännelty asetuksilla. Se antaa meille mahdollisuuden ottaa paremmin huomioon hengityselinten sairauksien, kuten astman, keuhkoputkentulehduksen ja emfyseeman nopea lisääntyminen.

Ulkoilman laadun säilyttämisessä ei saa laiminlyödä sisäilmaa, jossa vietämme yli 80 prosenttia ajasta. Ei ole juurikaan kiinnitetty huomiota tutkimuksiin ilmanlaadusta rakennusten sisällä, vaikka sillä on varmasti vähintään yhtä suuri merkitys terveyteemme kuin ulkoilman laadulla.

Tämä uusi direktiivi tarkoittaa sitä, että jäsenvaltioiden on perustettava hiukkasten näytteenottopaikkoja kaupunkialueille. Tämä toimenpide on samansuuntainen kuin työmme Ranskassa Grenelle-ympäristöfoorumin kanssa.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. −(EN) Kannatin kompromissiehdotusta, jonka eri poliittiset ryhmät tekivät ilmanlaatua koskevasta Krahmerin mietinnöstä. Ilmansaastuminen aiheuttaa vakavia haittoja koko EU:ssa ja johtaa tuhansiin ennenaikaisiin kuolemiin. Kompromissipaketilla otetaan käyttöön valvontavelvollisuuksia, jotka koskevat tiettyjä pienhiukkasia, ja se merkitsee toivottavasti askelta oikeaan suuntaan parantamalla ilmanlaatua ja sen myötä unionin kansalaisten elämänlaatua.

  Jean Lambert (Verts/ALE), kirjallinen. −(EN) En äänestänyt tämän mietinnön puolesta siksi, että uskoisin sen olevan merkittävä askel, joka meidän on otettava ilmanlaadun alalla, vaan siksi että se on ainakin pieni edistysaskel huolimatta eräiden parlamentin jäsenten yrityksistä heikentää suojelua.

Tunnustamme nyt, että on tärkeää torjua pienhiukkasia, jotka vahingoittavat vakavasti ihmisten terveyttä, ja olemme välttäneet täytäntöönpanokausien lisäämisen.

Paikallisviranomaiset ovat tärkeässä asemassa ilmanlaatua koskevien direktiivien täytäntöönpanossa, ja kyseiset normit on muistettava, kun harkitaan uusia kehityshankkeita – kuten lentokentän laajennusta tai uusia teitä koulujen tai sairaaloiden läheisyyteen.

  Jules Maaten (ALDE), kirjallinen.– (NL) Euroopan liberaalidemokraattien ryhmä kannatti tänään äänestyksessä ilmanlaatua koskevaa sopimusta, jossa sovitaan tiukoista hiukkasia koskevista normeista. Vuoteen 2015 mennessä sallitaan enintään 25 mikrogrammaa pienhiukkasia. On sovittu myös siitä, että tietyille alueille, joilla esiintyy suuria pitoisuuksia, voidaan antaa pidennyksiä, jos ne voivat osoittaa tehneensä kaiken voitavan ilmanlaadun parantamiseksi ja niillä on käynnissä tehokas päästöjen lähteiden valvonta. Tämä on erittäin tärkeää Alankomaille, koska se tarkoittaa, että rakennushankkeet eivät pysähdy. Se antaa mahdollisuuden edistää kansanterveyden ja ympäristön suojelua yhdessä taloudellisen kehityksen kanssa.

Samalla ALDE-ryhmä katsoo, että kompromissin tavoitetta 20 mikrogrammaa pienhiukkasia vuoteen 2020 mennessä ei voida toteuttaa. Olisi viisaampaa odottaa vuoden 2013 arviointia, ennen kuin asetetaan myöhempiä tavoitteita.

- Mietintö:Ortuondo Larrea (A6-0345/2007)

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. −(PT) Tässä mietinnössä asetettu tavoite on parantaa yhteisön rautatiejärjestelmän yhteentoimivuutta tai toisin sanoen lisätä mahdollisuutta saada yhdestä jäsenvaltiosta tulevalle junalle lupa kulkea toisen jäsenvaltion läpi.

Muiden tärkeiden näkökohtien, myös teknisten näkökohtien ohella tämän direktiivin perustavoitteena on poistaa kaikki esteet ”yhteisön junien” liikkumiselta.

Ei pitäisi unohtaa, että mietintö on osa strategiaa vapauttaa (ja yksityistää) rautatieliikenne EU:ssa. Kuten olemme nähneet muissa yhteisön liikennealan lainsäädäntöaloitteissa ja tässä aloitteessa, päätavoitteena on poistaa kaikki esteet kansainvälisen rautatieliikenteen vapauttamiselta, tässä tapauksessa poistamalla yhdenmukaistamisen avulla kaikki erilaiset säännöt tai vaatimukset, joita rautatiekalustoon sovelletaan kussakin valtiossa.

Lopuksi on huomautettava, että kansallisten lupamenettelyjen yhdenmukaistaminen ja yksinkertaistaminen ja keskinäisen tunnustamisen periaate eivät saisi koskaan syrjäyttää jäsenvaltiolle sopivampia sääntöjä tai poistaa jokaisen jäsenvaltion oikeutta antaa tällaisia sääntöjä.

  Robert Navarro (PSE), kirjallinen. – (FR) Kannatin äänestyksessä Josu Ortuondo Larrean mietintöä yhteentoimivuusdirektiivin uudelleenlaatimisesta, sillä yhteentoimivuus on keskeinen tekijä Euroopan rautatiejärjestelmän uudistamisessa. Rautatieliikenne voi todellakin palauttaa kilpailukykynsä – erityisesti maantieliikenteeseen verrattuna – vain jos se siirtyy mantereen tasolle, ja se riippuu pääasiassa junien mahdollisuudesta ylittää rajoja. Vaikka hallinnolliset esteet on suurelta osin poistettu, meillä on vielä jäljellä joitakin todellisia teknisiä esteitä. Olen siis erittäin tyytyväinen siihen, että tästä tekstistä sovittiin ensimmäisessä käsittelyssä, koska tällä alalla on saavutettava pikaisesti edistystä. Tekstin, jossa rautateiden yhteentoimivuudesta tehdään poliittinen prioriteetti, pitäisi edustaa suurta askelta eteenpäin Euroopan rautateillä.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. −(PT) Yhteisön rautatiejärjestelmän yhteentoimivuutta koskeva mietintö, josta äänestimme tänään, on tärkeä kannustin investoinneille rautatieliikenteeseen, ja on erityisen tärkeää luoda aito liikkumisvapaus EU:n alueella.

Toimet, joita on ehdotettu helpottamaan veturien yhteentoimivuutta yhteisössä, ovat toimia, joita me kaikki olemme odottaneet. Jotta voimme luoda ilman rajoja olevan Eurooppalaisen liikennealueen, jossa ihmisten ja tavaroiden vapaata liikkuvuutta kannustetaan aidosti, meidän on luotava tarvittavat olosuhteet, niin että matka Lissabonista Helsinkiin on mahdollinen kaikilla liikennemuodoilla.

Rautatieliikenteen on voitava kehittyä itsenäisenä kumppanina, jotta yhteisen liikennepolitiikan tavoitteet voidaan saavuttaa. Emme voi unohtaa, että se on turvallinen ja ympäristöystävällinen liikennemuoto, joka mahdollistaa suurten tavara- ja matkustajamäärien kuljetuksen. Se on liikennemuoto, joka on eturintamassa ilmansaasteiden sekä tieliikenteen vaarojen ja ruuhkien torjunnassa. Siksi äänestin kollegani Josu Ortuondo Larrean mietinnön puolesta.

  Geoffrey Van Orden (PPE-DE), kirjallinen. −(EN) Suhtaudun myönteisesti aloitteisiin, joilla voidaan auttaa kehittämään merkittävästi Euroopan rautatiejärjestelmiä. Itä-Englannissa olisi lisättävä matkustaja- ja tavaraliikenteen kapasiteettia ja siellä olisi käytettävä enemmän mahdollisuutta Euroopan laajuisten verkkojen rahoitukseen linjoilla, jotka palvelevat itärannikon satamia. Asiassa on kuitenkin toinenkin näkökohta ja se on mantereelta tulevien junien läpikulku ja mahdollisuudet, joita se tarjoaa laittomalle maahanmuutolle. Mietinnössä pyritään lisäämään junien vapaata liikkuvuutta poistamalla teknisiä ja toiminnallisia esteitä. Turvallisuusnäkökohtia ei ole otettu huomioon. Frethunin tavaraterminaalin ratapihalla Ranskassa oli suuria ongelmia, jotka vaikuttivat kanaalin tunnelin toimintaan, kunnes uusia turvatoimia otettiin käyttöön vuonna 2002. Koska tätä seikkaa ei ole otettu huomioon, pidättäydyin äänestämästä mietinnöstä.

- Mietintö:Mulder (A6-0470/2007)

  Jan Andersson, Göran Färm, Anna Hedh ja Inger Segelström (PSE), kirjallinen. −(SV) Äänestimme komission direktiiviehdotuksen puolesta. Katsomme, että tarvitaan yhteisiä säännöksiä suoran tuen järjestelmistä ja että on myönteistä korvata järjestelmä, jossa tuki on yhteydessä tuotantoon, järjestelmällä, jossa pääpaino on esimerkiksi maaseudun kehittämisessä, avoimissa maisemissa ja laadussa.

Kannatamme yksinkertaistamista koskevaa komission ehdotusta. Yksinkertaistettu menettely on tie eteenpäin, jos haluamme saada itse maanviljelijöiden hyväksynnän. Toisin kuin valiokunta, me pidämme tarkastuksia tärkeinä, jotta järjestelmä näyttää oikeutetulta EU:n veronmaksajien silmissä. Tarkastusten on kuitenkin oltava suhteessa olosuhteisiin, joissa ne tehdään. Sääntelyjärjestelmä olisi organisoitava niin, että se ei johda väärinkäsityksiin.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. −(PT) Emme ole samaa mieltä mietinnössä esitetyistä mielipiteistä tuotantotuen lopettamisesta tuottajien tuotantohistoriaan perustuvan tilatukijärjestelmän hyväksi, mikä pakottaa heidät noudattamaan täydentävien ehtojen järjestelmän tavoitteita. Tämä järjestelmä on johtanut siihen, että monet pienet ja keskisuuret tilat ja perhetilat ovat lopettaneet tuotantonsa ja maaseutualueita on hylätty, sekä biologisen monimuotoisuuden vähenemiseen ja entistä pienempiin mahdollisuuksiin saavuttaa elintarvikeriippumattomuus tietyissä jäsenvaltioissa, erityisesti Portugalissa.

Olemme kuitenkin samaa mieltä siitä, että maatalousalalla tarvitaan enemmän tietoa, jotta se voi sopeutua täydentäviin ehtoihin. Pidämme erittäin tärkeänä myös asianmukaista koulutusta niille, jotka tarkastavat maanviljelijöiden toimia, ja katsomme, että tarkastajien olisi otettava huomioon poikkeukselliset ja yllättävät tekijät, jotka lieventävät vaatimusten noudattamista jättämistä muusta kuin maanviljelijän syystä.

Maataloustoiminnan merkitys olisi otettava huomioon, koska maanviljelijät tekevät aitoa julkista palvelua yhteiskunnalle. Siksi tukitoimet olisi säilytettävä, mukaan luettuna tuen maksaminen ajoissa.

  Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. −(SV) Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan komission ehdotukseen tekemät tarkistukset ovat osittain hyviä ja osittain erittäin huonoja. Kesäkuun lista katsoo, että yksittäisten maatalousyritysten on nyt liian vaikeaa ymmärtää EU:n eri maatalousdirektiivien ja -asetusten sisältöä. Yksinkertaistaminen on välttämätöntä.

Vastustan kuitenkin maatalousvaliokunnan ehdottamaa tekstiä siltä osin, että siinä ennalta ilmoittamattomilla tarkastuksilla ei ole todellista paikkaa, sillä ne lisäävät ”suhteetonta mutta perusteltua pelkoa”. Silloin kun julkisia varoja maksetaan yksittäisille henkilöille, tarvitaan tehokkaita tarkastuksia. Emme voi tehdä kompromisseja siinä asiassa, mutta Euroopan parlamentin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta haluaa jostain syystä tehdä niin.

Siksi olen päättänyt äänestää asiaa koskevaa Euroopan parlamentin päätöslauselmaa vastaan.

  Diamanto Manolakou (GUE/NGL), kirjallinen. –(EL) Byrokratian keventäminen ja vähentäminen on toivottavaa, mutta tässä sitä käytetään tekosyynä maanviljelijöiden valvonnalle.

Moninkertainen vaatimustenmukaisuus on siksi erittäin kaksinaamainen käsite, koska siinä jätetään tietoisesti huomiotta keskeisiä asioita, jotka liittyvät ympäristöön ja kansanterveyteen, kuten muuntogeeniset organismit, ja korostetaan vain vähämerkityksisiä seikkoja. Eläinten hyvinvoinnin alalla se on tekosyy palvella ulkoisia, lähinnä kuljetusliikkeiden etuja karjankasvattajien ja kuluttajien kustannuksella, koska kustannukset kasvavat ilman merkittävää hyötyä yhteisölle.

Kaiken kaikkiaan moninkertainen vaatimustenmukaisuus on aiheuttanut raskaan taloudellisen taakan viljelijöille ja karjankasvattajille hyödyttämättä merkittävästi ympäristöä, kansanterveyttä tai eläinten terveyttä, mitä varten se oletettavasti otettiin käyttöön. Kotimaassani karjasuojia koskevien säännösten noudattamisen kustannukset ovat sietämättömiä vuohien ja lampaiden kasvattajille, ja vaikutukset ympäristöön, kansanterveyteen ja eläinten terveyteen ovat merkityksettömiä, vaikka ne ovat aloja, joilla ongelmat voidaan ratkaista tehokkaasti, jos tuotantomenetelmät sovitetaan eläinten ja kasvien fysiologiaan. Jos esimerkiksi muuntogeeniset kasvit, lihajauho, mineraaliöljyt ja hormonit kielletään ja torjunta-ainejäämät tarkastetaan järjestelmällisesti maataloustuotteista, niin tulokset kansanterveyden ja ympäristön kannalta ovat todellakin paljon parempia.