Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 11. joulukuuta 2007 - Strasbourg

15. EU:n vuosittainen ihmisoikeusraportti (keskustelu)

  Puhemies. – (PL) Esityslistalla on seuraavana neuvoston ja komission julkilausumat EU:n vuosittaisesta ihmisoikeusraportista.

  Manuel Lobo Antunes, neuvoston puheenjohtaja.−(PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, minulle on suuri kunnia olla täällä tänään seuraamassa tätä keskustelua EU:n yhdeksännestä vuosittaisesta ihmisoikeusraportista. Raportissa käsitellään ajanjaksoa 1. heinäkuuta 2006 – 30. kesäkuuta 2007, ja se esiteltiin Euroopan parlamentille virallisesti 26. marraskuuta Brysselissä.

Kuten aikaisempinakin vuosina EU:n yhdeksäs vuosittainen ihmisoikeusraportti 2007 on aidosti yhteinen raportti, jonka ovat valmistelleet puheenjohtajavaltio, komissio ja neuvoston pääsihteeristö. Tämän raportin tarkoituksena on tarjota yleiskatsaus Euroopan unionin ihmisoikeustyöhön Suomen ja Saksan puheenjohtajakaudella. Raportissa pyritään osoittamaan, miten yhteiset arvot, joille EU perustuu, muuttuvat konkreettisiksi ihmisoikeustoimiksi kahdenvälisissä suhteissa kolmansien maiden kanssa, monenvälisillä foorumeilla ja monissa aihekohtaisissa asioissa. Raportin toinen tavoite on varmistaa avoimuus EU:n ihmisoikeustoimissa ja varmistaa kyseisten moninaisten ja erittäin tärkeiden toimien näkyvyys.

Haluaisin nyt korostaa EU:n ihmisoikeuspolitiikan silmiinpistävimpiä yleisiä näkökohtia kyseisellä ajanjaksolla. Ne ovat seuraavat: EU:n ihmisoikeussuuntaviivojen täytäntöönpano – kuten tiedätte, meillä on jo kidutusta, kuolemanrangaistusta, ihmisoikeuksien puolustajia ja lapsia aseellisissa selkkauksissa koskevat suuntaviivat; uusien entistä laajempien EU:n suuntaviivojen kehittäminen lasten oikeuksista, joissa keskityttiin aluksi lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan; YK:n ihmisoikeusneuvoston toiminnan ensimmäinen vuosi; kyseisen uuden elimen perustamisprosessin päättäminen ja lopuksi ihmisoikeuksien sisällyttäminen kaikkeen EU:n politiikkaan, mukaan luettuna kriisinhallinta Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan operaatioissa.

Vaikka tämä raportti on rakenteeltaan pitkälti samanlainen kuin viime vuonna, tämän vuoden raportissa pyritään analysoimaan entistä laajemmin ja perusteellisemmin, miten ja kuinka tehokkaasti EU:n ihmisoikeuksia ja demokratisointia koskevat toimet vaikuttavat. Analyysiin keskittyminen perustuu Euroopan parlamentin ehdotuksiin, jotka sisältyvät huhtikuussa annettuun Coveneyn mietintöön.

Siksi raportissa esitellään EU:n ihmisoikeustoimia aihekohtaisesta ja maakohtaisesta näkökulmasta. Tänä vuonna on lisätty kaksi uutta lukua: toinen naapuruuspolitiikasta ja toinen uskonnon- ja uskonvapaudesta. Halusimme tällä lailla korostaa, kuinka tärkeänä pidämme uskoon tai uskontoon perustuvan suvaitsemattomuuden torjuntaa.

Vuosittainen raportti sisältää kommentteja asiaa koskevasta Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen vuonna 2006 antamasta päätöslauselmasta, jota Euroopan unioni tuki. Voin ilokseni kertoa teille, että tänä vuonna tuimme jälleen uskoon tai uskontoon perustavaa suvaitsemattomuutta koskevaa päätöslauselmaa, jonka YK:n kolmas komitea hyväksyi yksimielisesti.

Eilen 10. joulukuuta Genevessä alkaneessa ihmisoikeusneuvoston kokouksessa esitellään jälleen uusi EU:n päätöslauselma uskontoon liittyvästä suvaitsemattomuudesta. Sillä pyritään erityisesti uudistamaan erityisraportoijan mandaatti. Toivomme, että myös kyseinen päätöslauselma hyväksytään yhteisymmärryksessä. Raportissa on myös pitkä luku Euroopan parlamentin toimista ihmisoikeuksien ja demokratian tukemiseksi ja suojelemiseksi, erityisesti päätöslauselmilla mutta myös kuulemisilla ja keskusteluilla, joita järjestetään ihmisoikeuksien alivaliokunnassa, ulkoasiainvaliokunnassa ja kehitysyhteistyövaliokunnassa sekä kolmansien maiden edustajien kanssa.

Euroopan parlamentin tärkeä panos yhteisiin toimiimme ihmisoikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi on kiistaton. Raportissa mainitaan myös mekanismit, jotka on kehitetty EU:ssa ihmisoikeuksien kunnioittamisen takaamiseksi ja suojelemiseksi. Tässä yhteydessä olisi mainittava perusoikeusviraston perustaminen 1. maaliskuuta tänä vuonna. Virasto korvaa Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen. Raportissa korostetaan muiden toimien ohella toimia, joita on toteutettu EU:n ihmisoikeussuuntaviivojen täytäntöön panemiseksi.

Haluaisin mainita ensiksi toimet, jotka on toteutettu tänä vuonna kuolemanrangaistusta koskevien suuntaviivojen täytäntöön panemiseksi. Tekemällä yhteistyötä kaikkien alueiden valtioiden kanssa EU on antanut merkittävän sysäyksen kuolemanrangaistuksen vastaisessa kampanjassa. EU toteutti monia toimia koko raportointikauden ajan ja yritti vakuuttaa valtioita muuttamaan kantaansa tässä asiassa ja yritti myös pelastaa ihmishenkiä. Esittelimme kyseisten suuntaviivojen puitteissa julistuksen kuolemanrangaistuksesta vuonna 2006 Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokoukselle, mikä johti tänä vuonna kuolemanrangaistuksen vastaisen päätöslauselman hyväksymiseen 15. marraskuuta.

Olemme vahvistaneet myös kidutuksen vastaista kantaamme suuntaviivojen yhteydessä ja parannamme edelleen lapsia aseellisissa selkkauksissa sekä ihmisoikeuksien puolustajia koskevien suuntaviivojen täytäntöönpanoa. Tänä vuonna EU on käynnistänyt myös uuden aloitteen ja kehittänyt suuntaviivoja lasten oikeuksista, ja neuvosto hyväksynee ne tämän vuoden lopulla.

Raportin ytimenä ovat edelleen EU:n toimet yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla, ihmisoikeuksia koskevat vuoropuhelut eri maiden kanssa ja troikan neuvottelut. Siinä annetaan tietoa politiikan ja toimien kehittämisestä 20:ssä eri aihepiirissä, mukaan luettuna ne alat, joilla EU on antanut ihmisoikeussuuntaviivoja, sekä muut alat, kuten naisten oikeudet, lasten oikeudet, rasismin torjunta ja ihmiskauppa.

Mietintö sisältää analyysin EU:n toimista naapurimaissa ja antaa yleiskatsauksen EU:n toimista kansainvälisissä järjestöissä. Haluaisin muistuttaa tässä yhteydessä, että raportissa analysoitu kausi osuu yhteen ihmisoikeusneuvoston ensimmäisen toimintavuoden kanssa. EU on toiminut aktiivisesti jälkimmäisen työssä.

Yksi EU:n painopistealoista ihmisoikeuksien alalla on aikaisempien vuosien tavoin ollut ihmisoikeuksien sisällyttäminen kaikkeen EU:n politiikkaan. Ajattelen Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kriisinhallintaoperaatioiden suunnittelua ja toteutusta sekä ihmisoikeuksista ja sukupuolikysymyksestä vastaavien erityisneuvonantajien nimittämistä operaatioihin. Euroopan unionin erityisedustajien mandaateissa on nyt myös tätä alaa koskevia konkreettisia ohjeita.

  Benita Ferrero-Waldner , komission jäsen. − Arvoisa puhemies, minäkin olen tyytyväinen tähän EU:n raporttiin, joka on neuvoston ja komission yhteinen raportti. Ne teistä, jotka olivat läsnä, kun puhuin täällä ensimmäistä kertaa komission jäsenenä, tietävät, että toiveenani on aina ollut käsitellä tätä asiaa yhdessä. Haluaisin myös kiittää niitä parlamentin jäseniä, jotka ovat antaneet panoksensa raporttiimme. Loppujen lopuksi kyseessä on erittäin hyvä asiakirja, jossa ilmaistaan meidän sanomamme ja osoitetaan, mitä olemme tehneet ihmisoikeuksien alalla.

Maailma vietti eilen kansainvälistä ihmisoikeuksien päivää, joka on erityisen merkittävä tänä vuonna, koska se on alku yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen 60-vuotisjuhlille. Se oli ensimmäinen askel laajan kehyksen luomiseksi ihmisoikeuksien suojelemiselle, ja sitä on viime vuosikymmeninä seurannut vaikuttava kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö.

Nyt haasteena on muuttaa täytäntöönpano todellisuudeksi koko maailmassa. Esimerkiksi Burman/Myanmarin, Sudanin/Darfurin, Iranin ja Zimbabwen huonot ihmisoikeustilanteet ovat vahva muistutus kohtaamastamme haasteesta, ja Saharov-palkinnon voittaja Osman sai meidät tänään ymmärtämään sen. Hän on näyttänyt meille selkeästi tietä.

Haluaisin kiinnittää huomionne neljään keskeiseen kehityskulkuun, jotka ovat olleet erityisen tunnusomaisia Euroopan unionin toiminnalle viime vuonna. Ensinnäkin Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusjärjestelmässä on tapahtunut tärkeitä muutoksia. Ihmisoikeusneuvoston perustamisvaihe on saatu pääosin päätökseen, ja se antaa aihetta varovaiseen optimismiin edellyttäen, että neuvosto käsittelee ihmisoikeusrikkomuksia ajoissa, tapahtui niitä milloin ja missä tahansa.

Tässä valossa olemme olleet tyytyväisiä nähdessämme EU:n aloitteiden lisäksi, että ihmisoikeusneuvosto on ryhtynyt toimiin käsitelläkseen vakavia ihmisoikeusrikkomuksia Burmassa/Myanmarissa ja myös Sudanissa/Darfurissa. Olemme tyytyväisiä myös siihen, että on perustettu yleinen kausittainen arviointijärjestelmä, joka antaa ensi vuodesta alkaen mahdollisuuden tutkia säännöllisesti ja järjestelmällisesti jokaisen YK:n jäsenvaltion ihmisoikeustilanne.

Ihmisoikeusneuvoston perustamisesta huolimatta YK:n yleiskokouksen kolmas komitea säilyy tietysti yhtä tärkeänä foorumina ihmisoikeuskysymyksille. Euroopan unioni käyttää tulevaisuudessakin hyväkseen komiteaa ehdottaakseen aihekohtaisia ja maakohtaisia päätöslauselmia. Tämän vuoden istunnossa saavutettiin erityinen menestys – eli siellä hyväksyttiin ensimmäistä kertaa päätöslauselma, jossa vaaditaan kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon keskeyttämistä. EU:n aloitteen ja alueiden välisen koalition perustamisen ansiosta saavutettu historiallinen kuolemanrangaistuksen tuomitseminen merkitsee ratkaisevaa askelta kansainvälisen yhteisymmärryksen kehittämiseksi sen lopullista poistamista varten.

Toiseksi yksi tärkeimmistä käytössämme olevista välineistä ihmisoikeusasioiden käsittelyssä kolmansien valtioiden kanssa ovat ihmisoikeusvuoropuhelut. Ne antavat meille myös mahdollisuuden nostaa esiin erityisiä ihmisoikeuskysymyksiä kumppanivaltioiden kanssa, antaa suosituksia tilanteen parantamiseksi ja myös keskustella mahdollisista keinoista edistää uudistusta koulutushankkeilla tai yhteistyöllä. Ihmisoikeusvuoropuhelujen määrä kasvoi viime vuonna huomattavasti.

Käymme tällä hetkellä vuoropuhelua noin 25 kumppanivaltion kanssa. Olemme käynnistäneet ihmisoikeusvuoropuheluita esimerkiksi useimpien Euroopan naapuruusvaltioiden kanssa, ja ensimmäiset kokoukset ovat yleisesti olleet melko – ja joskus erittäin – rakentavia.

Ihmisoikeusasiantuntijoiden ensimmäinen kierros, myös Afrikan unionin kanssa, on avannut uusia mahdollisuuksia edistää ihmisoikeuksia Afrikan mantereella. Toukokuussa 2007 Euroopan unioni kävi ensimmäisen ihmisoikeusvuoropuhelun Uzbekistanin kanssa, ja Keski-Aasiaa koskevassa EU:n strategiassa suunnitellaan tällaisten vuoropuhelujen käynnistämistä kaikkien Keski-Aasian maiden kanssa.

Vuoropuhelujen määrän kasvaessa meidän on kuitenkin varmistettava valppaasti yhdenmukaisuus ja tehokkuus – mitä Euroopan unioni syystäkin korostaa 6. syyskuuta 2007 annetussa päätöslauselmassa.

Kolmanneksi aion käsitellä EU:n ihmisoikeussuuntaviivoja. Olen tyytyväinen siihen – ja neuvoston puheenjohtajavaltio on pannut sen merkille – että vuonna 2007 on annettu uusia suuntaviivoja lasten oikeuksien edistämisestä ja suojelusta yhdessä täytäntöönpanostrategian kanssa. Tärkeimpänä painopistealana kyseisissä suuntaviivoissa aiomme käsitellä lapsiin kohdistuvan väkivallan ratkaisevaa kysymystä.

Kuten kaikissa EU:n suuntaviivoissa, täytäntöönpano on tietysti tärkeintä. EU on ollut erityisen aktiivinen kuolemanrangaistusta, kidutusta ja pahoinpitelyä koskevien suuntaviivojen puitteissa, ja se on tehnyt monta yleistä virallista yhteydenottoa mutta esittänyt myös monia erityisiä vetoomuksia useille kolmansille valtioille yksittäisissä kuolemanrangaistus- tai kidutustapauksissa. Nostamme jatkuvasti esiin kyseiset asiat poliittisessa vuoropuhelussa kolmansien valtioiden kanssa.

Lopuksi minun on mainittava demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen aloite, joka käynnistettiin tammikuussa 2007. Kyseinen aloite mahdollistaa rahoituksen antamisen suoraan kansalaisyhteiskunnan järjestöille koko maailmassa ilman hallitusten väliintuloa. Siitä on tullut elintärkeä väline ruohonjuuritason järjestöjen vahvistamiseksi koko maailmassa. Ilman näitä järjestöjä ihmisoikeudet ja demokratia eivät voisi kukoistaa. Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen aloite korostaa uudella tavalla demokratian edistämistä ja antaa meille myös mahdollisuuden antaa tukea EU:n ihmisoikeussuuntaviivoja tukeville toimille.

Toinen innovaatio on se, että varoja voidaan nyt antaa niiden ihmisoikeuksien puolustajien avustamiseen, jotka ovat vaarassa toimintansa seurauksena. Tämä väline tarjoaa joka vuosi käyttöön noin 140 miljoonaa euroa, ja ensimmäiset hanke-ehdotuspyynnöt ovat nyt käynnissä.

Ajan takia voin käsitellä kyseisiä kohtia tänään vain ohimennen. Uskon kuitenkin, että tämän hyvän ja mielenkiintoisen vuosittaisen raportin lukijat hämmästyvät varmasti ihmisoikeustoimiemme maantieteellisestä laajuudesta ja käsiteltyjen aiheiden runsaudesta.

Jo mainitsemieni aiheiden lisäksi haluaisin sanoa, että Euroopan unioni on ollut aktiivinen niinkin erilaisissa kysymyksissä kuin kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsenyyden, naisten oikeuksien ja vammaisten oikeuksien edistäminen.

Vuosi 2007 on ollut saavutusten vuosi. Tiedämme kuitenkin, että ihmisoikeusrikkomukset ovat valitettavasti vieläkin tavallisia koko maailmassa. Yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen 60-vuotisjuhlavuonna jatkamme tietysti ponnistelujamme sen varmistamiseksi, että julistuksen sisältämät oikeudet muuttuvat lopulta konkreettiseksi todellisuudeksi meille kaikille.

Puhetta johti
varapuhemies Manuel AntónioDOS SANTOS

  Laima Liucija Andrikienė, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (LT) Ensinnäkin haluaisin kiittää kaikkia niitä, jotka ovat valmistelleet vuosittaista raporttia. Euroopan parlamentin lisäksi myös Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusneuvosto, Euroopan neuvosto ja kansalaisjärjestöt, jotka jatkavat ihmisoikeuksien suojelun alalla toimintaansa, vuoropuhelua, jonka arvoa ei voida liioitella, ovat odottaneet tätä asiakirjaa. Tarkoitan vuoropuhelua Euroopan parlamentin, sen ihmisoikeuksien alivaliokunnan ja YK:n ihmisoikeusneuvoston, yhteiskunnan ja niiden sisällä toimivien ryhmien välillä.

Yhdyn neuvoston puheenjohtajavaltion ja komission jäsenen ilmaisemiin ajatuksiin. Haluaisin kuitenkin korostaa useita kohtia.

Vuosittainen raportti on yksityiskohtainen tutkimus toimista, joita EU on toteuttanut ihmisoikeuksien alalla koko maailmassa. Siinä käsitellään EU:n jäsenvaltioiden, komission ja Euroopan parlamentin toimintaa. Raportissa kerrotaan tilanteista tietyillä maailman alueilla, mutta katson, että siitä puuttuu monia asioita, jotka olisivat tehneet raportista vieläkin arvokkaamman.

Ensinnäkin raportista puuttuu EU:n ihmisoikeuspolitiikan arviointi. Vuoden loppuun mennessä olisi hyvä saada kuulla neuvoston ja komission mielipide mainittujen toimien tuloksista ja tehokkuudesta. Tällainen arvio olisi paljon hyödyllisempi kuin sellainen, jossa annetaan vain luettelo toteutetuista toimista, oli luettelo kuinka pitkä tahansa. Tuloksiin keskittyvä katsaus korostaisi EU:n kaikkia ihmisoikeuksien suojelun alalla toteuttamia toimia ja korostaisi merkityksettömyyttä. Se pätee myös raportissa mainittuihin yksittäistapauksiin: mitä tuloksia Euroopan unioni on todellisuudessa saavuttanut? Voisiko olla, että taktiikkamme ja toimemme eivät ole tuottaneet lainkaan tuloksia tai niillä on ollut kielteisiä seurauksia?

Toisaalta olisin kaivannut selvempää selitystä Euroopan parlamentin toiminnasta ja sen antamista päätöslauselmasuosituksista. Euroopan parlamentin olisi hyödyllistä saada tietoa siitä, miten komissio ja neuvosto ovat ottaneet huomioon sen suositukset, mitkä niistä on pantu täytäntöön ja millaisia tulokset ovat olleet.

  Raimon Obiols i Germà, PSE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, haluaisin antaa kolme nopeaa kommenttia yhdeksännestä raportista, ja sitten pohtia lyhyesti tulevia raportteja.

Kommentit ovat myönteisiä kommentteja. Ensiksi haluaisin sanoa, että vaikka raportissa noudatetaan aikaisempien versioiden rakennetta, siinä on tehty yksityiskohtaisempi analyysi. Jotkut asiat on käsitelty jopa kahdesta näkökulmasta: maantieteellisestä ja aihekohtaisesta. Se on myönteinen piirre.

Toiseksi, myönteistä raportissa on sekin, että kuolemanrangaistuksen poistamista, kidutusta ja lasten oikeuksia painotetaan entistä enemmän ja paljon huomiota on kiinnitetty myös ihmisoikeuksien puolustajien suojeluun.

Meidän olisi oltava tyytyväisiä lisääntyneeseen huomioon naisten erityiseen haavoittuvuuteen hyväksikäyttötilanteissa ja siitä johtuvaan tarpeeseen vahvistaa heidän suojeluaan.

Kolmas kommenttini on se, että raportissa käsitellään YK:n ihmisoikeusneuvoston ensimmäistä vuotta. EU on toiminut aktiivisesti yleisen kausittaisen arviointijärjestelmän käyttöönotossa, ja tämä voisi luoda erittäin myönteistä synergiaa.

Lopuksi haluaisin pohtia asiaa, jota Laima Liucija Andrikienė osittain käsitteli. Joka vuosi pääsemme lähemmäs paljon laajemman arvioinnin tekoa, mutta meillä on vielä paljon tehtävää, jotta tästä laajasta ja tarkkanäköisestä analyysistä päästään konkreettisempiin ja tehokkaampiin EU:n toiminnan tuloksiin.

Se tarkoittaa, että meidän on kehitettävä käsitteellinen ja analyyttinen keino, jonka avulla voimme arvioida omia välineitämme. Meidän pitäisi tarkastella huolellisesti tapaa, jolla lähestymme kolmansien maiden kanssa käytävää vuoropuhelua, ehdollisuutta, keskustelua, jota käymme puuttuessamme tiettyihin tilanteisiin, käytimmepä kaksoisnormeja tai emme riippuen kyseisen maan suhteista tai strategisesta merkityksestä, siis kaikkea tätä, ja toivomme että sitä harkitaan tulevissa vuosittaisissa raporteissa.

(Suosionosoituksia)

  Sarah Ludford, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, mielestäni Euroopan parlamentti on lähtenyt hyvin liikkeelle yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen 60-vuotisjuhlavuoteen myöntämällä mielipiteenvapauden Saharov-palkinnon vaikuttavalle Salih Mahmoud Osmanille.

Hän kuitenkin kertoi meille, että emme onnistu täyttämään velvollisuuttamme Darfurin ihmisten suojelemiseksi ja että EU:n on käytettävä päättäväisyyttä ja resursseja, myös joukkoja. Miten on mahdollista, että EU, joka saarnaa ihmisoikeuksista, antaa murhata 600 000 ihmistä ja pakkosiirtää neljä miljoonaa? EU:n on kehitettävä valmiuttaan puuttua tällaisiin kriisitilanteisiin. Ilman toimintaa sanamme yhteisten arvojen edistämisestä ovat pelkkää puhetta. Luulen, että monet vaalipiirini asukkaat ja Darfurin kärsivä väestö ovat olleet hämmästyneitä nähdessään EU:n johtajien viime viikolla nauttivan cocktaileja Lissabonissa Zimbabwen ja Sudanin presidenttien kanssa.

Suuri puute neuvoston ja komission vuoden 2007 ihmisoikeusraportissa on vastauksen puuttuminen myös tämän parlamentin tekemiin paljastuksiin EU:n jäsenvaltioiden hallitusten salaisesta yhteistoiminnasta vankilennoissa. Meille on kerrottu, että EU on ollut aktiivinen kidutuskysymyksessä. Miten on mahdollista, että EU, joka tukee ihmisoikeuksia ja kidutuksen torjuntaa, ei ole toiminut vastuullisesti tai paljastanut totuutta vaan on antanut vain tyhjänpäiväisiä kieltäviä vastauksia ja laimeita vakuutuksia, kun kyse on sen omasta osallistumisesta tähän barbaariseen toimintaan? Perusoikeuskirjan allekirjoittaminen tällä viikolla – tervetullutta ainakin siksi, että ensimmäistä kertaa seksuaaliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä kielletään kansainvälisessä ihmisoikeusvälineessä – ei ole uskottavaa, jos näemme tekopyhyyttä käytännössä.

Lopuksi muistutan, että myös Salih Mahmoud Osman varoitti siitä, että oikeutta ja vastuuvelvollisuutta ei saa vaarantaa poliittisella sopimuksella ja että rankaisemattomuuden kierre on katkaistava. Uskon, että voimme soveltaa tätä varoitusta Balkanin nykyiseen tilanteeseen. Euroopan unioni ei saa antaa Serbian kiristää itseään allekirjoittamaan assosiaatiosopimusta korvaukseksi Kosovon menettämisestä, ennen kuin Ratko Mladić ja Radovan Karadžić toimitetaan Haagiin. Emme voi sivuuttaa Haagin syyttäjän Carla Del Ponten tuomiota, että Serbian hallitus on epäonnistunut tahallisesti Mladićin ja Karadžićin toimittamisessa oikeuden eteen. Emme voi palkita Serbiaa siitä, että se ei ole reagoinut väkivaltaisesti Kosovossa.

  Konrad Szymański, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, ihmisoikeuksien puolustamisen pitäisi olla omantunnonkysymys eikä viimeisimmän intellektuaalisen muodin seuraamista. Kehotan siksi Euroopan unionia kiinnittämään tällä alalla enemmän huomiota uskonnonvapauskysymykseen. Uskovien vakaumusta vastaan hyökätään yhä useammin, ja ongelma on nyt saavuttanut dramaattiset mittasuhteet.

Voisin mainita Kiinan, Burman, Pohjois-Korean, Iranin, Sudanin, Eritrean, Vietnamin ja myös Venäjän, Saudi-Arabian, Uzbekistanin ja Kuuban. Onko luettelo riittävän pitkä? Siksi on silmiinpistävää, että tähän ongelmaan kiinnitetään niin vähän huomiota, erityisesti raportin ensimmäisessä osassa. Olen tyytyväinen siihen, että sukupuolikysymykset ja lasten oikeudet on asetettu ohjelmassa ensisijaisiksi, mutta pahoittelen uskonnonvapauteen kohdistetun huomion vähäisyyttä. Se voidaan tulkita viitteeksi siitä, että tietyillä ihmisillä Euroopassa on ennakkoluuloja itse uskoa kohtaan.

Euroopan unionin olisi kehitettävä pikaisesti uskonnonvapautta koskevat yleiset suuntaviivat. Uskonnonvapaus on ihmisoikeus, johon nykymaailmassa sovelletaan yleisimmin rankaisemattomuutta.

  Hélène Flautre, Verts/ALE-ryhmän puolesta.– (FR) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen vuosittaiseen raporttiin. Se on tärkeä asiakirja, joka antaa meille hyvän kuvan aloitteista, jotka on toteutettu yhden vuoden ja kahden puheenjohtajakauden aikana EU:n ihmisoikeuspolitiikan täytäntöön panemiseksi. Se ei selvästikään ole hullumpi saavutus: se on käytännöllinen väline ja viiteasiakirja.

Kaiken tämän osalta katson, että Laima Liucija Andrikienė on oikeassa. Raportista puuttuu riippumatonta arviointia, analyysiä ja kriittistä henkeä, eikä siinä tehdä päätelmiä käsitellyistä asioista eikä siinä anneta suosituksia. Raportissa ei kehitetä riittävästi kyseisen politiikan menestyksiä tai epäonnistumisia. Toivon ja olen varma, että niin tehdään, kun parlamentin jäsenet laativat keväällä uutta raporttia: heidän työnsä on liikuttava tähän suuntaan.

Raportissa vaietaan huolestuttavasti tietyistä asioista. Kuten Sarah Ludford mainitsi, terrorismin torjuntaan liittyviä ihmisoikeuksia koskeva luku sisältää onneksi viittauksen parlamentin työhön CIA:n vankilennoista ja epätavanomaisista luovutuksista, mutta siinä ei sanota mitään neuvoston toiminnan puutteesta tutkimuksissa, syytteistä vastuuhenkilöitä vastaan ja vielä vähemmän korvauksista perusteettomasti luovutetuille, vangituille ja kidutetuille henkilöille.

Samoin turvapaikkaa ja siirtolaisuutta koskevassa luvussa ei sanota mitään siirtolaisten oikeuksien laajamittaisista rikkomuksista, ei tehdä arviota useita takaisinottoja koskevien sopimusten täytäntöönpanosta, ei sanota mitään lähes sotilaallisesta rajavalvonnasta, eikä mitään tuhansista ihmisistä, jotka kuolevat yrittäessään päästä rannikoillemme, vaikka jäsenet ovat käsitelleet kyseisiä asioista paljon ja säännöllisesti.

Raporttia lukiessa ei voi ymmärtää myöskään syitä siihen, miksi jäsenvaltiomme ovat saattaneet itsensä erittäin noloon asemaan kumppaneidemme ja kansainvälisen lainsäädännön suhteen kieltäytymällä suoraan ratifioimasta siirtotyöläisiä ja heidän perheitään koskevaa yleissopimusta. Näissä asioissa sisäpolitiikallamme on seurauksia ihmisoikeuksiin rajojemme ulkopuolella.

Olen tyytyväinen siihen, että on hyväksytty perusoikeuskirja, joka auttaa meitä tarkastelemaan viisaammin itseämme, mukaan luettuna Yhdistynyt kuningaskunta ja Puola. Menestystemme analysointi voisi myös innoittaa tulevia strategioitamme. Benita Ferrero-Waldner on oikeassa: on analysoitava EU:n ratkaisevaa roolia siinä, että YK:n ihmisoikeusneuvosto on ottanut käyttöön lupaavat ja haastavat työmekanismit ja on äskettäinen hyväksynyt päätöslauselman, jossa vaaditaan kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon keskeyttämistä. Aktiivinen puheenjohtajavaltio, mobilisoitu neuvosto, hyökkäävä Euroopan parlamentti ja voimakkaat kansalaisjärjestöt auttavat tekemään EU:sta tehokkaan toimijan maailmassa: se on erittäin hyvä ja rohkaiseva uutinen.

  Patrick Louis, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (FR) Hyvät naiset ja herrat, “on syntynyt uusi ihmisoikeusihminen, jolla ei ole vuoden 1789 esi-isänsä kanssa muuta yhteistä kuin nimi”: tämä oli filosofi Marcel Gauchet’n pettynyt kommentti täällä julistetusta perusoikeuskirjasta, josta tulee sitova Lissabonin sopimuksen 6 artiklalla.

Tiedämme, että monet sen sisältämistä oikeuksista ovat ristiriidassa omien perustuslakiemme oikeuksien ja vapauksien kanssa. EU:n lainsäädäntö on ylempänä kuin kansallinen laki, jopa perustuslaki. Mitä siinä tapauksessa jää jäljelle maallisuuden periaatteesta, kun sitä verrataan perusoikeuskirjan 10 artiklaan, jossa todetaan, että uskonnonvapaus käsittää vapauden tunnustaa omaa uskontoaan julkisesti ja yksityisesti? Mitä jää jäljelle tasa-arvon periaatteesta, kun sitä verrataan perusoikeuskirjan 20 artiklaan ja sitä seuraaviin artikloihin, joissa annetaan luettelo uhrien oikeuksista sen perusteella, mihin ryhmään he kuuluvat? Mitä jää jäljelle vapauden periaatteesta, joka sisältää oikeuden itsemääräämisoikeuteen, kun sitä verrataan 6 ja 19 artiklaan, joissa se sekoitetaan henkilökohtaisiin oikeuksiin ja yksinkertaiseen valtaan pyytää palvelua muilta?

Se, mitä yritämme tehdä, on nopeuttaa omaa tulevaisuuttaan hallitsevien kansalaisten muuttamista pelkiksi kuluttajiksi, passiivisiksi palveluntuottajiksi, emmekä voisi tehdä sitä tämän paremmin. Niille kollegoille, jotka arvostavat omien perustuslakiensa turvaamia maallisia vapauksia ja oikeuksia, voin sanoa vain yhden sanan: herätkää.

  Philip Claeys (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, epäjohdonmukainen ihmisoikeuspolitiikka on tekopyhää ja siltä puuttuu uskottavuus. Euroopan unioni on oikeassa halutessaan tukea ihmisoikeuksia kolmansissa valtioissa, mutta ollaksemme uskottavia meidän on kunnioitettava kaikkia demokraattisia perusoikeuksia myös omassa keskuudessamme.

Emme aina tee niin, varsinkaan ilmaisunvapauden tapauksessa. Se on yksi tärkeimmistä perusoikeuksista, ellei kaikkein tärkein, mutta sitä pidetään yhä useammin ongelmana. Varsinkin epäonnistuneen maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikan arvostelu leimataan aina rasismiksi ja siten kriminalisoidaan.

Raportissa, josta nyt keskustelemme, tehdään myös tämä virhe. Ihmisiä uhkaa syyttäminen ja tuomio ei sen takia, mitä he ovat tehneet, vaan heidän mielipiteidensä ja niiden ilmaisun takia. Tällä tavalla noudatettava politiikka ei tuota ratkaisuja ongelmiin, vaan itse politiikasta tulee osa ongelmaa.

  Ari Vatanen (PPE-DE).- (EN) Arvoisa puhemies, olen kiitollinen tästä raportista mutta haluaisin huomauttaa, että ihmisoikeutemme vieläkin valikoivia – ne ovat poliittisesti korrekteja. Edes tässä rakennuksessa emme voineet järjestää valokuvanäyttelyä Tšetšenian julmuuksista, koska pelkäsimme, että venäläiset eivät pitäisi siitä.

Kiinaa koskevassa ihmisoikeusvuoropuhelussa ei mainittu 30–40 miljoonaa tyttöä, jotka ovat Kiinassa kadonneet, demografisesti puhuen. Missä nuo lapset ovat? Heidät on abortoitu, murhattu syntymän jälkeen tai hylätty tai he ovat järjestäytyneen rikollisuuden käsissä. Siksi valtuuskuntamme pitäisi ensi kerralla ottaa tämä asia puheeksi Kiinan viranomaisten kanssa.

Ovatko asiat EU:ssa sen paremmin? En halua suinkaan saada ketään tuntemaan oloaan syylliseksi? Haluan teidän vain pohtivan, mikä on ihmisyyden perusta. Miksi osoitamme sormella – perustellusti – niitä maita, joissa on kuolemanrangaistus, kun meilläkin on kuolemanrangaistus EU:ssa, kun yli miljoona lasta murhataan EU:ssa ennen syntymää? Kysyn vain, onko tämä inhimillistä. Voimmeko rakentaa terveemmän yhteiskunnan, kun ihmiselämällä ei ole absoluuttista arvoa?

Ensimmäisenä tehtävänämme on puolustaa puolustuskyvyttömiä, niitä, jotka ovat kaikkein haavoittuvimpia. Se on todellista yhteisvastuullisuutta. Se ei ole ehkä poliittisesti korrektia, mutta meidän on kysyttävä mitkä ovat arvomme? Voidaanko niistä neuvotella? Voiko ihmisoikeuksien arvo riippua yhtenä päivänä saavutetusta enemmistöstä, joka jää toisena päivänä vähemmistöön? Yksinkertaisesti sanottuna ensimmäinen ihmisoikeus on oikeus syntyä. Olen erittäin onnellinen siitä, että olen syntynyt, ja olen varma, että kollegani ovat onnellisia siitä, että ovat syntyneet. Näkemällä ihmiselämän absoluuttisen arvon, voimme rakentaa myötätunnon ja rakkauden yhteiskunnan. Emme voi rakentaa parempaa huomista hiekalle, joka on kastunut syntymättömien lasten kyynelistä.

  Józef Pinior (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, edessämme on EU:n vuosittainen ihmisoikeusraportti. Se on erinomainen raportti. Se on itse asiassa yksi parhaista asiakirjoista, joita Euroopan unionissa on viime aikoina tuotettu ja se on myönteinen esimerkki EU:n toimielinten, tässä tapauksessa neuvoston ja komission, koordinoiduista toimista ihmisoikeuksien alalla.

Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikka on parhaiten kehitettyä sen kaikista politiikanaloista. Se symboloi sitä, mitä Euroopan unioni edustaa nykysivilisaatiossa 2000-luvun alussa yhteismarkkinoiden ohella. Euroopan unioni puhuu ihmisoikeuksista yhdellä äänellä kansainvälisellä näyttämöllä. Se ei epäröi esittää omaa kantaansa, joka ei aina ole yhdenmukainen Yhdysvaltojen kannan kanssa. Unioni osoittautuu yhä tehokkaammaksi ja auttavaisemmaksi niitä henkilöitä kohtaan, joita epädemokraattiset hallitukset vainoavat koko maailmassa.

Arvoisa puhemies, siitä huolimatta ymmärrämme, että paljon on vielä tehtävänä. Tämän vuoden Saharov-palkinnon voittaja Salih Mahmoud Osman on tehnyt asian selväksi tämänpäiväisessä puheessaan parlamentille. Meidän pitäisi miettiä, mitä toimia vaaditaan siihen, että Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikasta tulee entistä tehokkaampaa. Ajattelen erityisesti tutkimusta Venäjän ihmisoikeustilanteesta maassa pidettyjen vaalien jälkeen. Ajattelen myös tilannetta Kiinassa ensi vuonna pidettävien olympialaisten alla. Euroopan unionilla on siellä paljon tehtävää, erityisesti ihmisoikeuksien alalla.

  Anneli Jäätteenmäki (ALDE).- (FI) Arvoisa puhemies, neuvoston edustaja totesi, että ihmisoikeusasiat on otettava huomioon kaikessa politiikassa.Näin onkin, näin on tapahduttava ulkoasioissa mutta EU:n pitäisi uskaltaa katsoa myös omalle takapihalle ja omalle etupihallekin.Kohdellaanko EU:n sisällä vierastyöläisiä niin, että kaikkien ihmisoikeudet tulevat huomioon otetuiksi?Täällä on paljon köyhyyttä.Se ei itse asiassa kuulu EU:n viralliseen politiikkaan.Se on ulkoistettu kirkolle ja hyväntekeväisyysjärjestöille.EU:n pitää olla päättäväisempi ihmisoikeusasioissa, vain teot merkitsevät, eivät sanat.

Haluaisin lopuksi nostaa esille Irakin humanitaarisen kriisin, joka on räjähtämässä käsiin.Noin 4,5 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa, ja irakilaiset olivat viime vuonna suurin ryhmä turvapaikanhakijoina Euroopassa.EU on vastannut ahdinkoon osoittamalla YK:n pakolaisviraston ja Hollannin Punaisen Ristin työhön 4 miljoonaa euroa, ja maan terveys- ja koulupalveluille suunnitellaan vielä 11 miljoonan euron pottia.Mutta, onko tämä riittävä tuki rikkaalta Euroopan unionilta näille 4,5 miljoonalle ihmiselle, jotka ovat ilman omaa syytään joutuneet ahdinkoon?Irakin kriisi on tällä hetkellä yksi maailman pahimpia kriisejä.

  Hanna Foltyn-Kubicka (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, tässä raportissa suhtaudun erityisen myönteisesti lukuun Euroopan parlamentin jäsenten toimista. Saharov-palkinnon myöntäminen Aljaksandr Milinkevitšille sekä Anna Politkovskajan murhan selvä ja voimakas tuomitseminen osoittivat, että EU ei katsele toimettomana sivusta, kun ihmisoikeusrikkomuksia tapahtuu itärajan takana. Tässä suhteessa jää kuitenkin vielä paljon tehtävää.

Venäjän viimekertaiset parlamenttivaalit osoittivat, että perusperiaatteiden ja -vapauksien rikkominen on siellä itsestäänselvyys. Venäjän tapahtumat asettavat kyseenalaiseksi Euroopan unionin ja Venäjän federation säännölliset neuvottelut ihmisoikeuksien alalla. On tullut kenties aika määritellä uudelleen kyseisten neuvottelujen luonne, ottaa käyttöön seuraamuksia tehtyjen sitoumusten täytäntöönpanon laiminlyöntejä varten ja perustaa mekanismeja täytäntöönpanon valvomiseksi. Yksi asia on varma. Venäjä loittonee yhä kauemmas demokratiasta.

Voimme vain toivoa, että ensi vuonna meillä on enemmän syytä onnitella itseämme siitä, ettemme ole tuhlanneet aikaa ja tilaisuuksia tehdä maailmasta parempi paikka.

  Milan Horáček (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, raportissa on hyviä uudistuksia.Siinä on esimerkiksi luku Euroopan naapuruuspolitiikasta.Siinä kuvataan myös Venäjän heikkenevää ihmisoikeustilannetta ja varoitetaan samalla maan eristämisestä.Olisi kuitenkin tärkeää, että seuraavissa vuoropuheluissa käsiteltäisiin kysymyksiä kuten sanan-, lehdistön- ja uskonnonvapautta, kansalaisjärjestöjä koskevaa ja ääriryhmien vastaista lainsäädäntöä, terrorismin torjuntaa sekä myös Tšetšeniaa.Neuvoston ja komission olisi luotava seurantameknismi.Sitä paitsi Venäjän puolelta puuttuu kaikki valmiudet kanssakäymiseen kansalaisjärjestöjen kanssa.Olisi myönteistä, jos Venäjän hallitus osallistuisi lopulta ihmisoikeusvuoropuheluun liittyviin neuvotteluihin.

Raportti osoittaa, että EU on aktivoitunut ihmisoikeuksien alalla, mutta jättää kriittisen kuvan ihmisoikeustilanteesta itse EU:ssa.Ihmisoikeustilanteen on oltava hyvä uskottavan ihmisoikeuspolitiikan toteuttamiseksi.

  Roberta Alma Anastase (PPE-DE). – (RO) Hyvät naiset ja herrat, haluaisin onnitella EU:n toimielimiä tästä raportista, joka osoittaa selvästi, miten tärkeänä Euroopan unioni pitää ihmisoikeuksia ja demokraattisten arvojen edistämistä maailmassa. Se on yksityiskohtainen raportti, ja arvostan aloitetta laajentaa sitä myös muille aloille. Samalla haluaisin mainita samasta kehittämisen aiheesta kolme erittäin tärkeää näkökohtaa, joiden pitäisi olla tulevaisuudessa EU:n painopistealoina.

Ensinnäkin haluaisin korostaa ihmisoikeuksien edistämisen ja kunnioittamisen merkitystä rauhan takaajana Euroopassa. Nykypäivän Eurooppa on globalisoitunut ja monikansainen, ja oikeuksiemme ja vapauksiemme tunnustaminen ja keskinäinen kunnioittaminen on suvaitsevaisuuden ja ymmärryksen perustana. Siksi vähemmistöjen oikeuksien takaaminen erityisesti Länsi-Balkanilla ja naapuruuspolitiikassa sekä Euroopan unionin toimien tehostaminen tällä alalla on erittäin tärkeää.

Samalla romanien oikeuksien edistämistä ja heidän integroimistaan Euroopan yhteisöön, myös perustamalla virasto, joka on vastuussa tällä alalla, olisi edelleen vahvistettava.

Ihmisoikeustilanne Euroopan unionissa, joka pyrkii toimimaan ihmisoikeuksien edistäjänä, on yhtä tärkeää ja toimii siksi viitteenä. Tässä suhteessa olen huolestunut romanialaisten tilanteen viimeaikaisesta heikkenemisestä Italiassa, mikä on johtanut heidän oikeuksiensa laajamittaiseen rikkomiseen. Pyydän siksi komissiota ja neuvostoa ryhtymään lujiin toimiin romanialaisten oikeuksien palauttamiseksi ja estämään tämäntyyppiset tilanteet tulevaisuudessa.

Lopuksi haluaisin kiinnittää neuvoston ja komission huomion siihen, että Euroopan unionin arviointijärjestelmiä olisi vahvistettava vuosittaisen ihmisoikeusraportin puitteissa. Voimme kehittää kyseisiä toimia johdonmukaisesti ja tehokkaasti, vain kun tiedämme konkreettiset tulokset. Tuleviin raportteihin olisi sisällytettävä myös Euroopan unionin alueellisten toimien tutkiminen ja arviointi, mukaan luettuna Mustanmeren synergian kehittäminen.

  Richard Howitt (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, minäkin olen tyytyväinen neuvoston ja komission tämänvuotiseen raporttiin. Siinä on todellakin edistytty yksityiskohtien osalta, mitä olemme viime vuosina pyytäneet. Jos kuitenkin saan sanoa, niin kuvauksen osuus on hieman pidempi ja analyysin osuus hieman lyhyempi kuin olisimme toivoneet.

Haluan kuitenkin onnitella koko sydämestäni puheenjohtajavaltio Portugalia sen uusista lasten oikeuksia koskevista suuntaviivoista, jotka ovat suuri askel eteenpäin.

Toivon puheenjohtajavaltioiden varmistavan ensi vuonna, että perusoikeusvirasto ja EU:n lainsäädännön tarkistus toimivat tehokkaasti, jotta kaikenlainen syrjintä saadaan tehokkaasti torjuttua ja Länsi-Balkanin maita painostetaan tuomaan sotarikolliset oikeuden eteen.

Haluan myös pyytää tänään erityistä eurooppalaista tukea ensi vuonna yritystoiminnasta ja ihmisoikeuksista vastaavalle YK:n pääsihteerin henkilökohtaiselle edustajalle. Asiasta vastaavana parlamentin esittelijänä olen erittäin huolestunut siitä, että Intian tuomioistuimet aikovat antaa tällä viikolla Bangaloressa kansainvälisen pidätysmääräyksen seitsemästä Clean Clothes -kampanjan alankomaalaisesta aktivistista, koska nämä ovat julkaisseet internetissä raportin G-Star-muotimerkin intialaisten toimittajien työrikkomuksista, mukaan luettuna pakotettu ylityö ja fyysinen ja verbaalinen hyväksikäyttö.

Se on ristiriidassa kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 19 artiklassa Intian hallitukselle annettujenvelvollisuuksien kanssa. Pyydän neuvostoa ja komissiota tutkimaan tämän tapauksen ja vetoan kaikkiin EU:n jäsenvaltioiden hallituksiin, jotta ne eivät noudata tätä pidätysmääräystä periaatekysymyksessä, joka koskee työoikeuksia ja sananvapautta.

  Ewa Tomaszewska (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, raportti sisältää tietoa Venäjän ja Kiinan johtajien kanssa ihmisoikeuksien kunnioittamisesta käydyistä keskusteluista. Valitettavasi tiedot eivät ole kovinkaan tarkkoja. Tällä välin Venäjän poliisin ja armeijan välinen riita tšetšeeneille kuuluvista elimistä jatkuu. Tšetšeeneitä siepataan heidän kotoaan, ja kun kaikki elinsiirtoon sopivat elimet on poistettu, heistä hankkiudutaan eroon.

Kiinassa elimiä poistetaan poliittisilta vangeilta. Euroopan neuvosto antoi lausuntoja tällaisista tapauksista aikaisemmin tänä vuonna. Kaikki mitä meidän parlamenttimme sai aikaan, oli poistaa näyttely, jossa kuvattiin Venäjän tšetšeenejä vastaan tekemiä rikoksia. Näyttely purettiin yhtenä iltana, koska sitä pidettiin liian järkyttävänä. Haluaisin korostaa, että näyttelyä pidettiin liian järkyttävänä eikä siinä kuvattuja toimia.

Kuinka kauan katsomme kansanmurhaa sormien läpi? Haluaisin pyytää selvitystä siitä, käsiteltiinkö mainitsemaani ongelmaa keskusteluissa Venäjän ja Kiinan kanssa.

  Ana Maria Gomes (PSE). – (PT) Haluan onnitella puheenjohtajavaltio Portugalia tästä raportista, joka sisältää yksityiskohtaisen kuvauksen arvokkaasta työstä, jota minulle edustaa erityisesti kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon keskeyttäminen. Siitä puuttuu kuitenkin kriittinen ja ennen kaikkea itsekriittinen analyysi. Viittaan siihen, että Eurooppa-neuvosto ei ole vastannut tämän parlamentin ja senaattori Dick Martyn suosituksiin niin kutsutuista CIA:n vankilennoista. Huolimatta todisteista siitä, että eri jäsenvaltioiden aluetta on käytetty ja niiden agentit ovat osallistuneet terroristiepäiltyjen sieppaukseen ja kidutukseen, ja näiltä on siten evätty oikeuden saanti, Eurooppa-neuvosto ja erityisesti puheenjohtajavaltio Portugali eivät ole tähän mennessä tehneet mitään saadakseen selville, mitä todella on tapahtunut, etsiäkseen syyllisiä ja estääkseen rikollisten toimien toistumisen.

Huolimatta tunnustuksista ja tutkimuksista Yhdysvalloissa EU:n hallitusten päät ovat edelleen tiukasti hiekassa, mikä on vastoin eurooppalaisia perusarvoja ja etuja ja vaarantaa vakavasti EU:n uskottavuuden ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa edistämisessä.

  Genowefa Grabowska (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, haluaisin kertoa, miten iloinen olen siitä, että kotimaani Puola on päättänyt poistaa varauksensa kuolemanrangaistuksen vastaisen teemapäivän järjestämisen suhteen. Päätös heijastaa oikein Puolan kansan tunteita, ja antaa myös unionille mahdollisuuden puhua yhdellä äänellä.

Edessämme olevassa raportissa olen tyytyväinen lukuun 4.5, joka on otsikoitu naisten oikeudet ja sukupuolten tasa-arvo. On hyvä, että Euroopan komissio on sisällyttänyt sukupuolten tasa-arvon ja naisten oikeudet painopistealoihinsa ja toimiinsa vuodelle 2010. Jokaisen jäsenvaltion on nyt pidettävä nämä asiat mielessä ja otettava ne huomioon kaikissa poliittisissa aloitteissa ja yhteistyötoimissa, joilla pyritään kehitykseen.

Meidän olisi syytä pohtia näiden asioiden tilannetta itse paikalla. Voimmeko olla tyytyväisiä, kun kuulemme, mitä itse asiassa tapahtuu? Voisin viitata esimerkiksi 24-vuotiaaseen iranilaiseen naiseen Delaram Aliin, joka tuomittiin 32 kuukaudeksi vankilaan ja kymmeneen ruoskaniskuun vain, koska hän osallistui naisten vainoamisen vastaiseen mielenosoitukseen. Sen lisäksi tämän vuoden heinäkuussa Basrassa löydettiin 42 naisen ruumiit. Miten reagoimme siihen, että kyseiset naiset murhattiin vain, koska he eivät olleet peittäneet päätään tai olivat käyttäneet meikkiä? Emme voi katsoa sormien läpi kyseisten naisten tarpeetonta kuolemaa?

  Manuel Lobo Antunes, neuvoston puheenjohtaja.−(PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, puhun lyhyesti. Ensinnäkin minun on kiitettävä teitä tuestanne raportille, joka esiteltiin ja josta keskusteltiin tänään, ja tavasta, jolla siitä keskusteltiin. Sitäkin enemmän minun on kiitettävä teitä tunnustuksesta, jota annatte neuvoston, komission ja myös neuvoston pääsihteeristön työlle tämän raportin ja sen sisällön valmistelusta. Kommentit, joita olemme tänään kuulleet, ovat olleet musiikkia meidän korvillemme, koska niissä on tunnustettu yksityiskohdat, ansiot ja ponnistelut, joita raportti on vaatinut. Olemme kuulleet myös arvostelua, erityisesti siitä, että olisimme siellä täällä voineet parantaa analyysiä ja käsitellä perusteellisemmin syitä ja seurauksia. Raportti kehittyy selvästi siihen suuntaan: se on tai pyrkii olemaan entistä analyyttisempi kuin aikaisemmat raportit, eikä teillä hyvät kuulijat ole mitään syytä epäillä, että jatkamme siihen suuntaan, mitä olette neuvoneet ja ehdottaneet.

Myös sisältöä kommentoitiin. Yksi jäsen sanoi, että EU on tehnyt jotain tai on tehnyt paljon, mutta että tehtävää on vielä paljon jäljellä. Uskon, että EU on todennäköisesti suurin vapauden, oikeuden, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteena alue. EU on seurannut johdonmukaista ja pysyvää tietä puolustaen entistä vahvemmin ja vakaammin ihmisoikeuksia. On kuitenkin selvää, että aina on enemmän tehtävää, koska emme koskaan pääse perille vapauden ja ihmisoikeuksien alalla: on aina jotain puolustettavaa, kehitettävää, suojeltavaa ja turvattavaa. Meidän olisi kuitenkin tunnustettava, että Euroopan unioni on saanut sisäisesti ja ulkoisesti paljon aikaan. Keskustelussa mainittiin tuore tapaus: päätökset tai toimet, jotka olemme hyväksyneet tällä alalla, esimerkiksi lasten oikeuksien suojelussa. Olemme tehneet sen.

Haluaisin muistuttaa ihmisoikeuksien alalla neljästä tai viidestä aloitteesta, jotka osoittavat kiistattomasti, mitä EU yrittää tehdä ihmisoikeuksien puolustamiseksi. Huomenna julkaisemme täällä juhlallisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjan. Vuoden 2007 tällä puoliskolla Euroopan unioni on varmistanut Yhdistyneissä Kansakunnissa kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon keskeytystä koskevan päätöslauselman hyväksymisen. Olemme perustaneet Euroopan perusoikeusviraston, joka on valmistelun loppuvaiheessa. Olemme järjestäneet myös kuolemanrangaistuksen vastaisen eurooppalaisen teemapäivän. Nämä ovat konkreettisia, erityisiä ja tuoreita esimerkkejä siitä, miten ihmisoikeuksien puolustamista koskeva toimintamme on jatkuvaa, peräänantamatonta ja vakaata. Meidän on hyväksyttävä se, että esiintyy ongelmia ja toimia tai asenteita, jotka eivät ole täydellisiä!

Meidän on kuitenkin myös tunnustettava suuret menestykset, joita meillä on ollut tällä alalla. Erityisesti ulkosuhteiden alalla viitattiin EU:n ja Afrikan huippukokoukseen, josta keskustellaan seuraavaksi. Ihmisoikeudet ja hyvä hallintotapa olivat epäilemättä tärkeä, itse asiassa erittäin tärkeä aihe vuoropuhelussa, joka järjestettiin EU:n ja Afrikan huippukokouksen aikana. Hyvät kuulijat, tiedätte kaikki kuten kaikki unionin kansalaisetkin, että vuoropuhelussamme kolmansien maiden kanssa ihmisoikeuksien puolustaminen on jatkuva ja tärkeä aihe ohjelmassamme ja kahdenvälisessä vuoropuhelussa. Sitä osoittaa tuomitsemisemme, aina kun ihmisoikeuksia rikotaan kolmansissa valtioissa, ja toimet, joihin olemme ryhtyneet vastauksena kolmansissa valtioissa tapahtuviin ihmisoikeusrikkomuksiin, erityisesti hyväksymällä seuraamuksia, jotka on kohdistettu nimenomaan tällaisten rikkomisten toistumisen torjuntaan. Meidän olisi siksi tunnustettava ansiomme ja toteuttamamme toimet. Tietysti meidän on myös tehtävä tarvittavat korjaukset, mutta meillä olisi oltava tässä asiassa luottavainen ja myönteinen asenne ja usko siihen, että olemme oikealla tiellä, joka on yhdenmukainen humanistisen traditiomme kanssa.

  Benita Ferrero-Waldner , komission jäsen. −(EN) Arvoisa puhemies, ennen kuin vastaan joihinkin seikkoihin, jotka on mainittu keskustelun aikana, haluan sanoa, että olemme toimittaneet teillä useita kopioita siltä varalta, että haluatte niitä. Ne ovat saatavilla.

Keskustelun aluksi haluaisin aloittaa yleisillä kommenteilla raportista. Olen iloinen siitä, että monet teistä pitävät sitä hyödyllisenä ja otamme huomioon myös ehdotukset ja suositukset, jotka mainitsitte keskustelussa. Haluaisin vain huomauttaa oman politiikkamme tehokkuuden analysoinnista, jonka jotkut nostivat esiin, että luvussa 7, joka on omistettu asialle, on arvioita ja analyysejä, mutta on myös totta, että pystymme parempaan; voimme tehdä enemmän. Haluan sanoa myös, että on tiettyjä rajoituksia, koska hyvin usein ihmisoikeuskysymykset liittyvät koko yhteiskunnan muutokseen, siksi niitä ei voida mitata yhtä helposti kuin muita asioita, jotka pannaan nopeasti täytäntöön.

Haluan sanoa myös muutaman yleisen asian. Keskustelussa mainittiin uskonnonvapaus. Euroopan unioni vastustaa tietysti voimakkaasti uskonnollisten ryhmien syrjintää, ja vuoropuhelumme kolmansien valtioiden kanssa odotetaan vahvistavan kyseisten hallitusten omia ponnisteluja ihmisoikeusperiaatteiden noudattamiseksi ja soveltamiseksi myös esimerkiksi kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden avulla.

Muista tässä keskustelussa mainituista kysymyksistä, esimerkiksi romanien tilanteesta ehdokasvaltioissa, raportissa todetaan, että olemme sitoutuneet kunnioittamaan täysin kaikkien ihmisten, myös vähemmistöjen jäsenten, ihmisoikeuksia. Romaniyhteisöt on todettu yhdeksi haavoittuvimmista vähemmistöistä EU:ssa ja ehdokasvaltioissa. Katson, että meidän on käsiteltävä tätä kysymystä ja parannettava tilannetta.

Sitten mainittiin kysymys luovutuksista yleensä. Mielestämme ”luovutuksina” tai ”salaisina pidätyksinä” mainitut käytännöt ovat perusoikeuksien rikkomuksia. Se on mainittu selkeästi. Tässä kysymyksessä komissio on alusta asti aktiivisesti tukenut ja helpottanut Euroopan neuvoston ja Euroopan parlamentin käynnistämiä tutkimuksia luovutuksista ja salaisista pidätyksistä. Haluaisin vain mainita sen tässä yhteydessä. Asiassa on toimittu.

Sitten Sudan: kuulimme tänään Salih Mahmoud Osmania. Yksi huippukokouksen yhteisen strategian keskeisiä elementtejä oli kysymys kumppanuudesta turvallisuuden ja rauhan alalla. Tarjoamme merkittävää tukea konfliktien torjunnassa, rauhanoperaatioissa ja vahvistamme Afrikan valmiuksia käsitellä konflikteja alueellisella ja kansallisella tasolla. Puheenjohtaja Barroso ja komission jäsen Michel ovat käyttäneet kaikki tilaisuudet, myös viimeisimmän Afrikan ja EU:n huippukokouksen, esteiden poistamiseksi.

Olin läsnä tänään, kun Salih Mahmoud Osman puhui, ja hän totesi nimenomaan, että hän on saanut paljon tukea Euroopan komission valtuuskunnilta. Tukea on siis paljon, mutta aina voidaan tietysti tehdä enemmän.

Irakin ihmisoikeustilanteesta, joka myös mainittiin täällä, tiedämme, että tilanne on vieläkin hälyttävä, erityisesti huonon turvallisuustilanteen takia, ja myös naisten, lasten, vähemmistöjen ja karkotettujen henkilöiden osalta. Siellä katson, että hyvä hallintotapa, demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate ovat politiikkamme keskiössä, jotta ne kehittyvät vähitellen oikeaan suuntaan. Olemme kehottaneet irakilaisia usein poistamaan kuolemanrangaistuksen. Korostin tässä vain muutamaa seikkaa.

Sitten Venäjä: järjestämme EU:n ja Venäjän ihmisoikeusneuvottelut kahdesti vuodessa, ja Venäjä mainitaan myös raportissamme kahdesti, sivuilla 72 ja 73: ensiksi korostetaan neuvotteluja ja toiseksi puhutaan selkeästi ihmisoikeustilanteesta, myös Tšetšeniassa. Siis vielä kerran: Tšetšeniaa ei ole unohdettu.

Lopuksi haluaisin puhua Intiasta. Tiedämme, että Fibres and Fabrics International on ryhtynyt toimiin Clean Clothes -kampanjaa vastaan. Tämä asia on erityisen tärkeä niille komission pääosastoille, jotka käsittelevät oikeudenmukaisia työkäytäntöjä. Olemme pyytäneet komission Delhin lähetystöä pitämään meidät ajan tasalla tilanteesta, joka on käynnissä Intian tuomioistuimissa, ja meidän on tutkittava mainittua pidätysmääräystä.

Olisi vielä paljonkin sanottavaa, mutta keskustelu oli mielestäni laaja enkä halua käyttää enempää aikaa.

  Puhemies. −(PT) Keskustelu on päättynyt.