Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 12. joulukuuta 2007 - Strasbourg

11. EU:n ja Kiinan huippukokous – EU:n ja Kiinan ihmisoikeusvuoropuhelu (keskustelu)

  Puhemies. − (DE) Esityslistalla on seuraavana komission julkilausuma EU:n ja Kiinan huippukokouksesta.

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, suhtaudun myönteisesti tämänpäiväiseen keskusteluun EU:n ja Kiinan välisestä ihmisoikeusvuoropuhelusta. Kuten tiedätte, ihmisoikeuskysymyksestä keskusteltiin Pekingissä aivan äskettäin pidetyssä huippukokouksessa, ja myös yhteisessä julkilausumassa on selkeä viittaus siihen.

Minusta on oikeudenmukaista myöntää, että vaikka jäljellä on vielä vakavia ratkaisemattomia kysymyksiä, Kiina on saanut viime vuoden kuluessa aikaan myös merkittävää edistystä ihmisoikeuksien saralla. Tämä pätee erityisesti sosiaalisiin ja taloudellisiin oikeuksiin ja joihinkin muihin aloihin.

Kiinassa aiotaan uudistaa työleireillä tapahtuvaa uudelleenkoulutusta koskevaa järjestelmää. Tältä osin kannatamme suunnitteilla olevaa uutta lainsäädäntöaloitetta ja toivomme, että todellisia uudistuksia toteutetaan pikaisesti. Ihmisoikeuksien perusperiaatteisiin kuuluu, ettei yksilöltä riistetä hänen vapauttaan ilman asianmukaista ja oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä.

Kiina ponnistelee myös pannakseen täytäntöön YK:n kidutuksen vastaisen erityisraportoijan suositukset. Kiinan oikeusministeriö on antanut hiljattain tuomioistuimille ohjeeksi, etteivät nämä käyttäisi syyllisyyden todistamisessa pelkästään itse saamiaan tunnustuksia, jotka on voitu saada poliisin tai vankilahenkilökunnan harjoittaman kidutuksen tuloksena. Lisäksi Kiinassa on suunnitteilla julkisesta järjestyksestä vastaavalle henkilökunnalle suunnattuja erityisiä valmennustoimenpiteitä.

Panemme tyytyväisenä merkille myös sen, että Kiinan kansantasavallan korkein oikeus käyttää nykyisin täysivaltaisesti oikeuttaan tarkistaa alempien tuomioistuinten määräämät kuolemantuomiot. Tämän ansiosta todellisten ja toimeenpantujen kuolemantuomioiden määrä on käsittääksemme laskenut. Tämä on ilahduttava tieto Euroopan unionille. Kuten tiedätte, tämä on jo pitkään ollut unionin ensisijainen toiminnan tavoite.

Komissio on tästä huolimatta huolissaan – ja nyt minun on sanottava muutama kielteinen asia – Kiinan yleisestä ihmisoikeustilanteesta erityisesti kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien suhteen. Tässä tarkoitamme erityisesti sananvapautta, uskonnonvapautta ja kokoontumisen vapautta sekä vähemmistöjen, kuten esimerkiksi Tiibetin sekä Xinjiangin provinssin vähemmistöjen oikeuksien suojelua.

Suurin huoli on ihmisoikeuksien puolustajien sortaminen. Se, että he käyttävät oikeuttaan puhua vapaasti, johtaa usein väkivaltaiseen kohteluun ja kotiarestiin tai jopa vangitsemiseen. Internetin käyttöä – oikeutta saada tietoja – valvotaan tarkoin ja rajoitetaan, ja ne, jotka puhuvat esimerkiksi Tiibetin autonomian lisäämisen puolesta, saavat suhteettoman pitkiä vankilatuomioita. Valtionsalaisuuksia koskevan lainsäädännön ja muiden leväperäisesti määriteltyjen rikosoikeudellisten säännösten käyttö helpottaa niiden vainoamista, jotka haluavat puhua vapaasti tai harjoittaa vapaata julkaisutoimintaa.

Näin ollen komissio kehottaa Kiinan hallitusta sallimaan kaikenlaisten mielipiteiden ilmaisun. Tämä on mielestämme erittäin tärkeää myös Kiinan kansainvälisen imagon kannalta ja varsinkin, kun Kiina valmistautuu ensi vuoden olympiakisoihin, jolloin kaikkien katseet ovat Kiinassa. Historia osoittaa, että sananvapaus johtaa pitkällä aikavälillä entistä vakaamman yhteiskunnan syntymiseen. Me kaikki tiedämme tämän.

Kaikkia näitä kysymyksiä pohditaan säännöllisesti EU:n ja Kiinan ihmisoikeusvuoropuhelussa. Suhtaudummekin myönteisesti siihen, että edellisessä, lokakuussa Pekingissä pidetyssä vuoropuhelussa saatoimme käydä avointa ja perusteellista ajatustenvaihtoa kaikista meitä askarruttavista kysymyksistä, sekä siihen, että osa keskusteluista johtaa myös jatkotoimiin. On tärkeää tunnustaa, että ihmisoikeusvuoropuhelu on merkittävä foorumi, jossa molemmat osapuolet voivat puhua avoimesti todellisista huolenaiheistaan ja pyrkiä ymmärtämään entistä paremmin valtioidemme varsin suuria eroja.

Tältä osin on valitettavaa, että Kiina on päättänyt vetäytyä Berliinin ihmisoikeusseminaarista sen vuoksi, että siihen osallistuu kaksi kansalaisjärjestöä, ja on valitettavaa, että samasta syystä seminaaria ei voitu järjestää myöskään Pekingissä. Kansalaisyhteiskunnalla on kuitenkin mielestämme keskeinen rooli, ja kyseinen seminaari on sopiva foorumi kansalaisjärjestöille, jotka voivat antaa arvokkaan panoksensa. Uskon, että löydämme kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisun, jotta tätä tärkeää ja onnistunutta toimintaa voidaan jatkaa tulevaisuudessa, kuten EU:n ja Kiinan huippukokouksessakin painotettiin.

Lopuksi haluan nostaa esille vielä kaksi muuta keskeistä ihmisoikeuskysymystä, joista keskustelemme ensisijaisesti ja säännöllisesti Kiinan kanssa. Toinen on kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen ratifiointi Kiinassa ja toinen on Tiananmenin aukion mielenosoitusten aikaan vangittujen henkilöiden sekä vuoden 1989 tapahtumien vuoksi muistotilaisuutta myöhemmin viettäneiden vapauttaminen. Molempien osapuolten päättäväinen toiminta olisi erittäin tervetullut selkeä ja myönteinen viesti.

  Edward McMillan-Scott, PPE-DE-ryhmän puolesta. (EN) – Arvoisa puhemies, haluan kiittää komission jäsentä Benita Ferrero-Waldneria julkilausumasta.

Minusta on erittäin tärkeää, että EU:n ja Kiinan välisen huippukokouksen ja etenkin EU:n ja Kiinan ihmisoikeusvuoropuhelun jälkeen meillä parlamentin jäsenillä olisi mahdollisuus tarkastella niiden tuloksia. En aio nyt puhua tuosta huippukokouksesta vaan keskityn ihmisoikeusvuoropuheluun, jonka vuoksi matkustin Pekingiin viime toukokuussa ja jossa valmistelin yhdessä kollegani Hélène Flautren kanssa mietintöä Euroopan demokratia- ja ihmisoikeusaloitteen uudistuksesta.

Tänä iltapäivänä haluan puhua niiden puolesta, jotka eivät voi puhua omasta puolestaan. Tällä tarkoitan luonnollisesti valtaosaa Kiinan väestöstä, joka haluaa muutoksia ja uudistuksia. Liikettä johtaa muun muassa kristitty asianajaja Gao Zhisheng, joka katosi kotoaan Pekingissä, jossa häntä pidettiin viime vuonna kotiarestissa ”kumouksellisen vakaumuksen” vuoksi.

Tiedän, että hänen nimensä oli esillä vuoropuhelussa, mutta siitä huolimatta olen sitä mieltä, että parlamentin ongelmat liittyvät osittain juuri tuohon vuoropuheluun. Panin kyllä merkille komission huomautuksen vuoropuhelussa käydyn ajatustenvaihdon avoimuudesta ja perusteellisuudesta (ja uskon tämän pitävän paikkansa eurooppalaisten keskustelukumppanien kohdalla), mutta en ole niinkään vakuuttunut tästä kiinalaisten kohdalla. Omien kokemusteni perusteella – niiden kymmenen vuoden ajalta, jolloin olen vastannut EU:n ja Kiinan välisten asioiden raportoinnista vuodesta 1997 lähtien – Kiinan ihmisoikeustilanteessa ei ole tapahtunut lainkaan edistystä ihmisten elintason parantumisen, vankien vapauttamisen tai kidutusten lakkauttamisen suhteen. Myös Laogai-tutkimussäätiön johtaja Harry Wu raportoi yhä laajamittaisista vangitsemisista. Harry Wun arvion mukaan Kiinassa on nykyisin 6,8 miljoonaa tavalla tai toisella vangittua olevaa ihmistä, joista suurin osa on vangittu uskonnollisen vakaumuksensa tähden. Viittaan nyt erityisesti Falun Gong -liikkeen jäseniin, joita on kidutettu ja jopa tapettu syyttöminä heidän uskonsa tähden.

Seuraavaksi haluan pohtia hieman pian alkavia Kiinan olympiakisoja. On syytä muistaa, että olympialaisten peruskirjan 1 artiklan mukaan osanottajavaltioiden on noudatettava yleismaailmallisia eettisiä perusperiaatteita. Tämä tarkoittaa vain yhtä asiaa: Kiinaa ei voida pitää sopivana kisajärjestäjänä, koska vuoden 2001 jälkeen ei ole tapahtunut perusteellista edistystä. Toivon, että kaikki puolueryhmät tukevat yhteistä esitystä, jossa Kansainvälistä olympiakomiteaa kehotetaan arvioimaan, onko Kiina pannut täytäntöön vuonna 2001 sovitut ehdot. Pelkään pahoin, että täytäntöönpanosta löytyy puutteita. Minusta olympialaiset olisikin palautettava välittömästi Ateenaan ja pidettävä siellä.

  Hannes Swoboda, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, menen suoraan asiaan. Minusta olympiakisat voidaan hyvin pitää Kiinassa, sillä ne antavat meille oivan tilaisuuden vauhdittaa Kiinan kanssa käymäämme vuoropuhelua. Tämä todetaan myös yhteisessä julkilausumassa, hyvä Edward McMillan-Scott, ja jos pitäydytte ilmoittamassanne kannassa, ette kannata yhteistä julkilausumaa.

Arvoisa komission jäsen Benita Ferrero-Waldner, entinen kolleganne Madeleine Albright totesi toimiessaan ulkoministerinä, että on luonnollisesti paljon vaikeampaa puhua ihmisoikeusasioista Kiinan kuin Burman kanssa, koska Kiinassa geopoliittiset tekijät kuuluvat kuvaan mukaan. Tosiasia on, että tarvitsemme Kiinaa yhteistyökumppanina hakiessamme ratkaisua moniin globaaleihin ongelmiin. Tämä ei kuitenkaan saa estää meitä ottamasta esille myös ihmisoikeusasiaa, josta on voitava keskustella hyvin perusteellisesti, mutta ei välttämättä opettajamaiseen ja kaikkitietävään tapaan. Olen hyvin tyytyväinen perusoikeuskirjan allekirjoittamiseen tänään, sillä moni puhuja on huomauttanut, ettei meillä ole oikeus puhua ihmisoikeuskysymyksistä, ellemme itse noudata ihmisoikeuksia niin kuin pitää. Olemmekin täysin vakuuttuneita siitä, että on Kiinan etujen mukaista, ettei ihmisoikeuksia sivuuteta vaan että niitä noudatetaan asianmukaisesti.

Kiina haluaa vakautta. Kuinka Kiina voisi pysyä vakaana, ellei ihmisoikeuskysymystä oteta esille nykyistä empaattisemmin? Emme halua Kiinan murtuvan. Ei ole mitään mieltä rakentaa Eurooppaa ja samaan aikaan yrittää tuhota Kiinaa, mutta ihmisoikeuksien laiminlyöminen vaarantaa Kiinan vakauden. Haluamme, että Kiinaa hallitaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden periaatteiden mukaisesti. Kun otetaan huomioon myös komission puheenjohtajan Barroson mainitsema Kiinan huima talouskasvu, maan vakaus voidaan varmistaa ainoastaan ottamalla täysipainoisesti huomioon sosiaaliset tekijät. Sosiaalista oikeudenmukaisuutta ei kuitenkaan voida tavoitella, ellei ihmisoikeuksia kunnioiteta ja elleivät ammattiliitot tai kansalaisaloitteet ole sallittuja.

Toivomme, että Kiina keskittyisi entistä tiukemmin ympäristökysymyksiin, sillä ympäristö on tärkeä yhteinen ja globaali valttimme. Olemme tietoisia siitä, että Kiinassa on suunnitteilla monia laajamittaisia aloitteita ympäristöalan vähimmäisnormien rikkomista vastaan. Kiinalle olisi hyväksi ottaa ne huomioon, sillä se veisi kyseistä valtiota eteenpäin.

Edellä mainituista syistä olen sitä mieltä, ettei ole kyse Euroopan ylimielisyydestä vaan omien etujemme suojelusta. Aiomme ottaa ihmisoikeuskysymyksen esille Kiinan omien etujen vuoksi, ja Kiinan valistuneiden poliitikkojen olisi syytä kuunnella meitä ja ottaa huomioon päätöslauselmamme, joka on laadittu Kiinan etuja ajatellen ja joka voi auttaa Kiinaa menemään eteenpäin, mutta se ei pysty siihen, ellei se kunnioita ihmisoikeuksia.

  Graham Watson, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, ihailen kovin Kiinan panosta maailman sivilisaation kehityksessä. Teknologian, yhteiskunnan ja kulttuurin saralla Kiina on edistänyt ihmiskunnan kehitystä enemmän kuin kenties yksikään muu maa.

Sitä vastoin on valitettavaa, ettei Kiinan kasvava taloudellinen kypsyys ole saanut aikaan poliittista kypsyyttä. On myös valitettavaa, ettei Euroopan unioni tee enempää ohjatakseen Kiinaa oikealle tielle.

Kaksi päivää sitten maailmanlaajuisen ihmisoikeusjulistuksen 60-vuotispäivänä unioni julisti sitoumuksensa ihmisoikeuksien edistämiseen ja suojeluun kaikkialla maailmassa unionin ulkoisten toimien kulmakivenä.

Silti kaksi viikkoa sitten komission puheenjohtaja José Manuel Barroso ja Portugalin pääministeri José Socrates lähtivät huippukokouksesta kesken kaiken turvattuaan ensin Euroopan taloudelliset edut, ja jättivät virkamiehet neuvottelemaan päätelmistä, joissa ihmisoikeuksia – tämä ei ollut mikään yllätys – ei juurikaan mainita, mutta joissa tuetaan asevientikiellon purkamista ja vastustetaan Taiwanin tarjousta liittyä YK:hon. Tämä vei pohjaa Solanan edellisessä kuussa huolellisesti punnitsemasta lausunnosta.

Ihmettelenpä vain, mihin maailma on menossa, kun jopa Euroopan unioni, joka pitää itseään maailmanlaajuisten, toisistaan riippuvaisten ja jakamattomien ihmisoikeuksien puolustajana, ei kykene kritisoimaan selkeästi yhtä maailman pahinta ihmisoikeuksien rikkojaa.

Epäilenpä vain, että sekä Kiina ja muut valtiot saattavat katua päätöstään järjestää olympiakisat Pekingissä. Kiinan viranomaiset ovat luvanneet, että he lisäävät vapauden ja avoimuuden ilmapiiriä. Human Rights Watch -järjestön tietojen mukaan ihmisoikeusrikkomukset ovat kuitenkin lisääntyneet seitsemän viime vuoden kuluessa. Sen lisäksi, että Kiinassa teloitetaan enemmän ihmisiä kuin muissa maissa yhteensä, kisojen kynnyksellä on kiristetty rajusti toisinajattelijoiden valvontaa ja joukkotiedotusvälineiden toiminnanvapautta.

Nämä toimet ovat olympialaisten peruskirjan hengen vastaisia. Ne ovat räikeässä ristiriidassa niiden sitoumusten kanssa, jotka Pekingin viranomaiset tekivät kisaisäntäsopimuksessa, jonka ne allekirjoittivat kansainvälisessä olympiakomiteassa.

Sopimusta ei ole julkistettu, ja kysynkin, miksi ei? Siksi, että jos muu maailma huomaisi täydellisen ja totaalisen ristiriidan Kiinan lupausten ja tekojen välillä, emme voisi kuin boikotoida Pekingin kisoja samaan tapaan kuin boikotoimme Afrikkaa rotuerottelun takia.

En kuitenkaan usko boikotteihin. Olen myös sanonut, että Kiinan sitouttaminen uudistuksiin ja avoimuuteen tuo enemmän tuloksia kuin tehottomat uhkailut. Kiinan presidentin Hu Jintaon on kuitenkin hyväksyttävä, että sopimus on sopimus. Kisaisäntäsopimus, Kiinan perustuslakiin sisältyvä ihmisoikeuslauseke ja maailmanlaajuinen ihmisoikeusjulistus ovat Kiinan kansalaisille tehtyjä lupauksia. Jos Kiina haluaa, että olympialaiset ovat todiste sen laillisuudesta ja uskottavuudesta, sen on vastapainoksi osoitettava valmiutensa noudattaa ihmisoikeussitoumuksiaan parantamalla joukkotiedotusvälineiden toiminnanvapautta olympialupausten mukaisesti, lakkauttamalla kuolemanrangaistukset YK:n vaatimusten mukaisesti, lopettamalla Burman ja Darfurin sotilasdiktaattorien tukeminen sekä sallimalla yleisten vaalien järjestäminen Hongkongissa. Tällä tavoin Kiina voi hankkia itselleen paikan kansainvälisessä yhteisössä.

  Konrad Szymański, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, Kiinan kansantasavalta löytyy kaikilta ihmisoikeusrikkomuslistoilta, onpa kyse sitten sananvapaudesta tai kokoontumisen vapaudesta, pakkoaborteista, ihmisten katoamisista ja kidutuksista, uskonnonvapaudesta tai Taiwanin uhkailusta.

Kiina vainoaa edelleen katolisen kirkon jäseniä. Kanadan hallituksen entisen Aasian asioista vastanneen valtiosihteerin David Kilgourin raportin mukaan Falun Gong on järjestö, jota on vainottu eniten vuoden 1999 jälkeen ja jonka jäseniä on pakkosiirretty Kiinan työleireille. Näiden sittemmin jäljettömiin kadonneiden ihmisten ainoa rikos oli se, että he tapasivat Euroopan parlamentin varapuheenjohtajan Edward McMillan-Scottin.

Samaan aikaan kuppasuhteemme Kiinan kanssa kukoistavat. Kiina ulottaa vaikutusvaltansa jo Afrikkaan ja aikoo kutsua miljoonia vierailijoita olympiakisoihin. En voi käsittää, ettei tähän ole edelleenkään reagoitu niin kuin pitäisi: vapaan maailman on boikotoitava vuoden 2008 olympiakisoja.

  Hélène Flautre, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, keskustelemme tänään komission jäsenen Benita Ferrero-Waldnerin kanssa, mikä on hyvin myönteinen asia. Pekingissä 28. marraskuuta pidetyssä kymmenennessä EU:n ja Kiinan välisessä huippukokouksessa Euroopan unionia edusti kuitenkin komission puheenjohtaja, kauppapolitiikasta vastaava komission jäsen sekä talous- ja raha-asioista vastaava komission jäsen.

On totta, että Euroopan unionin ja Kiinan välinen kauppa on kasvanut vuoden 2000 jälkeen 150 prosenttia. Totta on kuitenkin myös se, että Kiinan pahenevasta ihmisoikeustilanteesta on yhä vaikeampi saada tietoja. Ei ole kiellettyä puhua ihmisoikeuskysymyksistä yhdessä kauppa-asioiden kanssa. Niiden välillä on selvä yhteys esimerkiksi suhteessa oikeuteen kuulua ammattiliittoon ja Kiinan työntekijöiden mahdollisuuteen vaatia parempia työoloja. Yleinen asenneilmasto on valitettava varsinkin siksi, että se vie turhaa aikaa: vuonna 2001 tehty päätös lupaili Kiinan avautumista sekä ihmisoikeustilanteen ja demokratian parantumista, mutta Kiinan kansa odottaa yhä tuon lupauksen täyttämistä ja tähyää siksi meihin.

Kiinan kansa on katkerasti pettynyt toiveissaan siitä, että olympialaisten järjestäminen johtaisi kaivattuun avautumiseen. Kisavalmistelut ovat johtaneet entistä tiukempiin tukahduttamistoimiin, mutta valitettavasti myös itse kisojen järjestämisellä on ollut kielteisiä vaikutuksia, kun sen varjolla on tapahtunut vakavia ihmisoikeusrikkomuksia. Viittaan tässä pakkolunastuksiin ja siirtolaisten työvoiman hyväksikäyttöön. Tämä ei kenties tullut yllätyksenä, kun muistetaan, että toisinajattelija Hu Jia on kertonut, että Pekingin turvajärjestely-yksikön johtaja on sama henkilö kuin kisojen järjestelyvastaava.

Saamme kenties vihdoin syyn ihmettelyyn ja kritisointiin, kun ulkomaisten toimittajien pelottelu ja painostus – joka on jo alkanut – saavat entistäkin tiukemman sävyn, sillä heitä on jo estetty tekemästä työtään. Ranskan tietotoimiston France-Pressen kahden toimittajan pidättäminen 12. syyskuuta on esimerkki siitä, että tammikuussa 2007 laadittuja sääntöjä on noudatettu vain satunnaisesti ja jos käsitellyt asiat eivät ole kiusallisia hallitukselle. Kiinan lupaukset ovat jääneet kuolleeksi kirjaimeksi, ja Kiina on jopa laatinut mustia listoja. Musta lista on laadittu 42 ihmisryhmästä, jotka on luokiteltu ”ei-toivotuiksi” olympiakisojen aikana. Näiden joukossa ovat muun muassa Dalai Lama, Falun Gongin jäsenet ja tietyt toisinajattelijat.

Neuvottelut EU:n ja Kiinan uudesta puitesopimuksesta käynnistyivät tämän vuoden tammikuussa. Tämä on myönteinen asia, koska uusi sopimus merkitsee myös uutta ihmisoikeus- ja demokratialauseketta. Näin voimme keskustella puhtaalta pöydältä ihmisoikeusasioista Kiinan viranomaisten kanssa. Vuonna 2007 Kiina kuitenkin jätti osallistumatta ihmisoikeusvuoropuhelun valmisteluseminaariin, koska Kiinan viranomaiset eivät hyväksyneet kahden kansalaisjärjestön osallistumista tuohon täysin lainmukaiseen seminaariin. Toinen niistä on tunnettu järjestö, jota edustaa ihmisoikeusaktivisti Sharon Hom. Oli ilahduttavaa, että unioni otti tässä asiassa tiukasti kantaa. Samaan aikaan on kuitenkin syytä kysyä, voidaanko vastaavanlaisia seminaareja järjestää tulevaisuudessa. Meidän mielestämme nämä kaksi asiaa eivät ole toisiaan poissulkevia, sillä on hyvin tärkeää, että näitä lainmukaisia seminaareja voidaan pitää vastedeskin. Emme kuitenkaan voi sallia, että Kiinan viranomaiset sanelevat seminaarien osanottajat.

  Koenraad Dillen (NI). - (NL) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentissa on annettu viime vuosikymmeninä useita hälyttäviä ihmisoikeusjulkilausumia. Perusoikeuskirjan julistaminen on jälleen kerran saanut meidät pohtimaan Euroopan tosiolemusta. Olemme solidaarisuuteen, suvaitsevaisuuteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen perustuva arvojen yhteisö.

Näin on ainakin teoriassa, mutta todellisuus on melko toisenlainen. Toisenlaista tapaa kaivataan myös Euroopan unionin toimintaan ihmisoikeusasioissa. Viime viikkoina on käynyt eritäin selväksi, että ihmisoikeuskeskusteluihin väsyneet ovat usein juuri niitä, jotka harjoittavat toisenlaista reaalipolitiikkaa, nimittäin sellaista, jossa pätee sääntö ”erst das Fressen, dann die Moral”, toisin sanoen moraalia mietitään vasta sitten, kun oma vatsa on täynnä.

Nicolas Sarkozy vierittää Pariisissa tuottoisten sopimusten vastineeksi punaista mattoa massamurhaajalle, joka vain muutama päivä sitten yritti laillistaa terrorismin ylpeilemällä, että hän on puhunut vuolaasti ihmisoikeuksista maassaan. Mugaben kaltainen verenhimoinen tyranni otettiin vastaan Lissabonissa kunniakkaasti, koska meidänhän on varmistettava kaupalliset etumme myös Afrikassa.

Kiinan kanssa harjoitamme samansuuntaista politiikkaa. Viime vuonna Amnesty International raportoi, että Kiinan kehitys on jäljessä keskeisissä asioissa, kuten kuolemanrangaistuksissa, oikeudenkäynneissä, lehdistönvapaudessa ja ihmisoikeusaktivistien vapaassa liikkumisessa. Samaan aikaan Kiinan pääkaupunkia sliipataan kovalla vauhdilla Amnesty Internationalin raportin mukaan. Muun muassa laskujen luvattomasta postittamisesta, laittoman taksin ajamisesta tai kerjäämisestä määrätään nykyisin uudelleenkoulutustyöleireille tai vangitaan ilman oikeudenkäyntiä.

Ihmisoikeusaktivistit vaiennetaan, mutta ensi vuonna stadionit loistavat ja täyttyvät, hyvät kuulijat. Euroopan silmäätekevät tekevät itseään tykö kisa-avajaisten parraspaikoilla. Kotiin palatessaan he epäilemättä jatkavat ääriliikkeiden vastaista taisteluaan Euroopassa. Tässä on jo tarpeeksi nieltävää.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE-DE). – (LT) Emme voida kieltää, etteivät Kiinan ja EU:n välisten huippukokousten alettua vuonna 1998 EU:n ja Kiinan väliset poliittiset, taloudelliset, kaupalliset ja tieteelliset suhteet olisi kehittyneet huomattavasti strategiseen kumppanuuteen asti. Strategiset kumppanuudet, niin kuin me ne miellämme, perustuvat kuitenkin yhteisiin arvoihin sekä demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.

EU on aina perustunut ihmisoikeuksien kunnioitukseen, ja näin on vastedeskin. Kyse ei ole mistään lyhytaikaisesta julistuksesta, kuten EU:n yli 50-vuotinen historia on selvästi osoittanut. Kaikkien EU:n kumppanuusmaiden on korkea aika ymmärtää, että on olemassa asioita, joista EU ei aio koskaan luopua. Siksi haluankin muistuttaa, että juuri tässä istuntosalissa allekirjoitettiin muutama tunti sitten historiallinen EU:n perusoikeuskirja.

Haluan tässä vaiheessa mainita, että tietyt aiheet vaikuttavat kielteisesti EU:n ja Kiinan välisten suhteiden kehittämiseen ja että ongelmien ratkaisu on useimmiten Kiinan viranomaisten käsissä.

Keskusteluissamme ja jopa kaupallisia ja taloudellisia yhteistyösopimuksia koskevissa neuvotteluissamme Kiinan edustajien kanssa olemme aina muistuttaneet siitä ja huomauttaneet, että kiinalaisia on yhä vankilassa poliittisten mielipiteittensä, uskonnollisen vakaumuksensa tai etniseen vähemmistöön kuulumisen vuoksi, ja että veronkierron kaltaisista talousrikoksista voi saada kuolemanrangaistuksen.

Viime vuosina Pekingin olympialaisten lähestyessä olemme saaneet kuulla toisenlaisesta ”kehityksestä”, kuten siitä, että ihmisten koteja on raivattu pois kisarakennelmien tieltä ilman, että asianosaisille olisi maksettu korvauksia, ja että Kiinan viranomaiset ovat laatineet listan 42 ihmisryhmästä, jotka eivät ole tervetulleita olympialaisiin. Heihin lukeutuvat muun muassa Dalai Lama, hänen seuraajansa sekä muita ihmisoikeusaktivisteja.

Voin sanoa vain yhden asian: tämä on ehdottomasti olympialaisten perinteiden ja hengen vastaista. Siten ehdotan, että olympialaisten kunniaksi nämä Kiinan kannalta häpeälliset listat mitätöidään sekä varmistetaan, että poliittiset vangit ja toisinajattelijat vapautetaan sekä julistetaan kuolemanrangaistuskielto.

Minusta on valitettavaa, että EU:n ja Kiinan välisestä Pekingin huippukokouksesta ei kehkeytynyt historiallista tapahtumaa ja etteivät osanottajat kyenneet poliitikkoina viemään EU:n ja Kiinan suhteita uudelle tasolle. Yksi asia puuttui: Kiinan kansalaisten oikeuksiin olisi pitänyt kiinnittää enemmän huomiota.

  Glyn Ford (PSE). - (EN) Arvoisa puhemies, puhun tässä keskustelussa EU:n ja Kiinan välisestä huippukokouksesta ja ihmisoikeusvuoropuhelusta, vaikka tietyistä parlamentin poliittisten puolueiden jättämistä päätöslauselmista olisi voinut päätellä, ettei keskustelun ensimmäistä osaa edes käydä.

Ihmisoikeuksista puhuminen Kiinan kanssa on täysin perusteltua, sillä Kiinan ihmisoikeustilanne on kaikkea muuta kuin tyydyttävä. Kiinassa on edelleen käytössä kuolemanrangaistus, kuten komission jäsen Benita Ferrero-Waldner totesi avauspuheenvuorossaan. Kinassa sorretaan Tiibetin autonomian puolesta kampanjoivia järjestöjä, virallisesti hyväksyttyihin hyvin harvoihin ryhmittymiin kuulumattomia uskonnollisia ryhmittymiä sekä muita, jotka puolustavat omaa uskontoaan, lehdistönvapautta tai oikeuttaan kuulua ammattijärjestöihin. Suuren ongelman aiheuttavat myös ne sadat miljoonat kiinalaiset siirtotyöläiset, jotka haluavat järjestäytyä ammatillisesti tehdäkseen lopun työvoimansa riistosta ja saadakseen kunnolliset työolot.

Silti monet parlamentin jäsenet kieltäytyvät ehdottomasti tunnustamasta, että Kiinassa on kahden viime vuosikymmenen kuluessa saatu aikaan myös paljon myönteistä kehitystä. Vaikka Kiinan ihmisoikeustilanne on kaikkea muuta kuin tyydyttävä, se on kuitenkin paljon parempi kuin Tiananmenin aukion tapahtumien aikaan. Kuten komission jäsen totesi, esimerkiksi kuolemanrangaistustuomio edellyttää nykyään korkeimman oikeuden vahvistusta. Omien kokemusteni mukaan Kiinassa voi jo nykyään varsin laajasti ilmaista mielipiteensä, mutta kiinalaisilla ei ole järjestäytymisen vapautta, jonka Kiinan viranomaiset vielä nykyäänkin ehdottomasti kieltävät.

Meidän on painostettava Kiinaa edelleen näissä asioissa, mutta myönteisen kehityksen tunnustamatta jättäminen ei kannusta eteenpäin pyrkiviä edistyksellisiä ja liberaaleja hallituspuolueita, jotka eivät saa tunnustusta teoilleen.

Kiina on taloudellinen, teollinen ja poliittinen suurvalta. EU:n on syytä harjoittaa kriittistä Kiinan-politiikkaa, jossa Kiinaa kritisoidaan perustellusti asioissa, joissa se on toiminut väärin ja jotka edellyttävät parannusta. Samaan aikaan on jatkettava vuoropuhelua ilmastonmuutoksesta, globalisaation haittavaikutuksista, Afrikan kehittämisestä ja terrorismin vastaisesta taistelusta.

  Dirk Sterckx (ALDE). - (NL) Arvoisa puhemies, kannatan lämpimästi strategista kumppanuutta Kiinan kanssa. Olen iloinen, että suhteemme eivät rajoitu vain kauppaan ja että esimerkiksi kulttuurivaihto välillämme on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina. On ilo huomata, että poliittisiin suhteisiin on kiinnitetty niin paljon huomiota, ja annan nyt yhden esimerkin.

Afrikka: meidän on syytä pitää yllä Kiinan-suhteitamme Kiinan Afrikka-politiikan osalta, ja nyt meillä on olemassa tähän myös oikea foorumi. Olen mielissäni siitä, että jäsen Michel matkustaa pian Pekingiin keskustelemaan tästä ja muista aiheista. Minusta on myös erittäin hyvä asia, että taloudellinen yhteistyömme kasvaa koko ajan. Olen kuitenkin hyvin huolissani taloudellisten suhteidemme epätasapainosta.

En esimerkiksi ole kuullut yhtäkään viittausta siihen, että meidän pitäisi kertoa yhtenäismarkkinoita koskevista kokemuksistamme kiinalaisille, jotka voisivat siten parantaa omia markkinoitaan huomattavasti. Sama koskee alueellista politiikkaa ja alueellisten erojen kaventamista. Meillä on kokemusta näistä asioista ja olemme oppineet niistä. Kiinalaiset eivät tosin ehkä ole kovin halukkaita ottamaan neuvojamme vastaan.

Komission jäsen Peter Mandelson on todennut, että Kiinaan kohdistuviin investointeihin liittyy melkoinen epävarmuus, mikä vahingoittaa EU:n vientiä Kiinaan ja on vahingollista myös Kiinan talouskasvulle. Hän on minusta oikeassa. Taloudellinen menestys edellyttää oikeusvaltion periaatteiden olemassaoloa ja varmuutta immateriaalioikeuksia, tuoteturvallisuutta ja pääoman hallintaa koskevissa asioissa. Nämä periaatteet ovat toki tarpeen myös yksilön ihmisoikeuksissa. Tämä on yhtä tärkeä asia ellei jopa tärkeämpi.

Olen iloinen, että aiomme laatia mietinnön ihmisoikeusvuoropuhelusta. Minusta se voitaisiin laatia joka kerta. Näen teidän tavoin, arvoisa komission jäsen, monia toiveita herättäviä merkkejä, mutta Euroopan parlamentin on keskityttävä muutaman asiaan, joita emme ole vielä ratkaisseet. Näitä ovat sananvapaus, vähemmistöihin sovellettava politiikka, valitettavasti edelleen jatkuva pakkotyö, vallan väärinkäyttö, jota esiintyy vielä valitettavan paljon, sekä edelleen käytössä oleva kuolemanrangaistus. Meidän Euroopan parlamentin jäsenten on tuotava esille jatkuvasti näitä kysymyksiä.

  Helga Trüpel (Verts/ALE). - (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, olemme jälleen kerran pohtimassa oikeaa tapaa edetä poliittisissa suhteissamme Kiinan kanssa. Dirk Sterckx puhui äsken täysin syystä strategisesta kumppanuudesta, joka on mielestäni ehdottoman suotava tavoite. Meidän on kuitenkin oltava realisteja, mitä emme vielä täysin ole, koska meiltä puuttuu yhteisiin arvoihin, ihmisoikeuksiin, vähemmistöjen oikeudenmukaiseen kohteluun ja kuolemanrangaistuksen kieltämiseen perustuva pohja, jolle aitoa strategista kumppanuutta voidaan rakentaa.

Minusta oli täysin oikein, että – sanon tämän nimenomaan vihreää puoluetta edustavan saksalaisen Euroopan parlamentin jäsenen ominaisuudessa – Angela Merkel tapasi Dalai Laman, sillä tämä osoittaa, että tarkoitamme todella sitä, mitä sanomme ihmisoikeuksien kunnioittamisesta.

Yhtä asiaa en sen sijaan pidä ollenkaan oikeana. Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy puhui hiljattain täällä parlamentissa, jossa hän totesi, että ihmisoikeuksien on oltava Euroopan unionin tunnuslause. Kolmen viikon kuluttua hän kuitenkin matkusti Kiinaan, jossa hän ei ottanut puheeksi ihmisoikeuksia. Tämä on osoitus EU:n kaksinaamaisuudesta, jota emme voi sallia.

Uskon vakaasti, että Kiinan kanssa käymämme vuoropuhelu, jota kannatan ja jonka jatkamiseen on löydyttävä poliittista tahtoa, ei voi olla pelkkää mielistelyä ja kauniita puheita, vaan on esitettävä myös eriäviä mielipiteitä. Jos käymme itsevarmaa vuoropuhelua Kiinan kanssa, meidän on voitava myös esittää suoraa kritiikkiä. Kiinan on päästävä asettamiinsa tavoitteisiin myös olympialaisissa, ja meidän eurooppalaisten on uskallettava kritisoida tarvittaessa Kiinaa suoraan.

  Tunne Kelam (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentin puhemies allekirjoitti muutama tunti sitten EU:n perusoikeuskirjan ja totesi, että Euroopan parlamentilla on moraalinen ja poliittinen velvollisuus puolustaa kaikkien maailman ihmisten ihmisarvoa. Lisäksi Portugalin pääministeri on todennut, että perusoikeuskirja on osa EU:n ulkopolitiikkaa.

Palataanpa Kiinaan. Tiedämme, että ottaessaan vastaan olympialaisten kisajäsenyyden Kiinan hallitus sitoutui noudattamaan sekä olympialaista ihannetta ihmisarvon kunnioituksesta että kansainvälisesti taattuja ihmisoikeuksia.

Euroopan parlamentin on nyt tunnustettava, että poliittiset vainot Kiinassa ovat viime aikoina lisääntyneet juuri olympialaisten vuoksi. Kaiken lisäksi Kiinassa on teloitettu enemmän ihmisiä kuin muissa maissa yhteensä eli jopa 10 000 henkilöä vuodessa.

Ihmisoikeusaktivisteja pidätetään, ja jopa seitsemän miljoonaa ihmistä on joutunut kidutuksen uhriksi kuuluisiksi tulleilla Laogai-leireillä.

Mitä meidän pitäisi tehdä? Vastauksen antoi eilen Saharov-palkinnon saaja Salih Mahmoud Osman, joka kehotti meitä lisäämään hallitusten painostamista ja ryhtymään konkreettisiin toimiin. Tiedostamme, että olemme laiminlyöneet vastuutamme toimia. Huolestuneisuuden toteaminen ääneen ei riitä, vaan on korkea aika ehdollistaa ja julistaa kollegamme Graham Watsonin sanoin: sopimus on sopimus.

Ainoa keino saada Kiinan kommunistiset diktaattorit kunnioittamaan kansalaisiaan on viestittää heille, että suhtaudumme solidaarisuuteen ja ihmisarvoon perustuviin arvoihimme tarpeeksi vakavasti, jotta diktaattorit ymmärtäisivät hävetä väärinkäytöksiään ja ylimielisyyttään.

  Józef Pinior (PSE). - (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentti on moneen otteeseen korostanut Kiinan ihmisoikeusrikkomuksia ja demokratian puutetta. Nämä ovat ilmeisiä asioita. Vasta eilen puhuimme Kiinan puutteellisesta ihmisoikeustilanteesta, demokratiasta ja oikeusvaltiosta käydessämme keskustelua Euroopan unionin ihmisoikeusraportista viime vuodelta.

Toisaalta minusta on väärin sivuuttaa Kiinassa tapahtuneet muutokset parempaan. Euroopan unionin olisi hyödynnettävä etenkin tulevaa olympiakisojen vuotta painostaakseen Kiinan viranomaisia jouduttamaan vapauttamis- ja demokratisointiprosessia, oikeusvaltioperiaatteen noudattamista sekä kaikkien poliittisten vankien vapauttamista.

Euroopan parlamentin ihmisoikeuksien alivaliokunnan valtuuskunta YK:n järjestössä tapasi 20. marraskuuta New Yorkissa Kiinan YK-edustajan Liu Zhenminin. Kokous oli mielestäni rakentava. Kiina osoitti merkkejä avautumisesta ja halukkuudesta viedä eteenpäin ihmisoikeuksia ja demokratiaa. Tätä korostivat myös Human Rights Watchin ja Amnesty Internationalin edustajat keskusteluissaan alivaliokunnan valtuuskunnan jäsenten kanssa.

  István Szent-Iványi (ALDE). - (HU) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, miljardit ihmiset odottavat innokkaina 8. elokuuta 2008 alkavia olympialaisia. Kisoja seuraavat paitsi urheilun ystävät myös ne, jotka odottavat Kiinan parantavan ihmisoikeustilannettaan. Valitettavasti emme kuitenkaan voi olla tyytyväisiä toistaiseksi saavutettuihin tuloksiin. Kiinan kommunistipuolue voi puolestaan iloita, sillä sen on täytynyt saavuttaa suurta menestystä valtansa oikeuttamisessa. Meillä on nyt tilaisuus ottaa kaikki irti myös valmistautumisajasta olympialaisiin ja vaatia painokkaasti selvitystä ihmisoikeusrikkomuksista. Euroopan unionin ja Kiinan välinen ihmisoikeusvuoropuhelu on jatkunut jo 24 vuotta. Tulokset ovat kuitenkin hyvin epätasaiset. Joillakin aloilla, kuten esimerkiksi kuolemanrangaistuksen soveltamisessa on tapahtunut jonkinasteista edistystä, mutta monissa kysymyksissä on menty tuntuvasti taaksepäin, kuten ilmaisun- ja lehdistönvapaudessa sekä oikeudessa käyttää Internetiä. Jos haluamme saada aikaan muutoksia, niitä on saatava aikaan myös ihmisoikeusvuoropuhelussa.

Ensinnäkin on muistettava, ettei ihmisoikeusvuoropuhelu ole ainoa foorumi näiden ongelmien esiin ottamiseksi. Myös kaikki jäsenvaltiot ovat velvollisia käyttämään tiukkoja otteita kahdenvälisissä suhteissaan.

Toiseksi on varmistettava kansalaisjärjestöjen mukanaolo ja neuvottelujen avoimuus. Avoimuus on tärkeää Kiinan tapahtumien seuraamiseksi. Koska vuoropuhelu ei ole tavoite sinänsä, siitä on hyötyä vain, jos sillä edistetään Kiinan ihmisoikeustilannetta.

Lopuksi haluan puhua uiguurivähemmistön asemasta. Tästä unohdetusta vähemmistöstä on puhuttu vähän. Uiguurit ovat paitsi Kiinan yleisen sorron kohteena myös etnisen, uskonnollisen ja kielellisen syrjinnän uhreja. Kehotankin toimimaan myös tämän vähemmistön edut huomioon ottavalla tavalla. Kiitos.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE). - (ES) Arvoisa puhemies, haluan ottaa tilaisuudesta vaarin ja muistuttaa Euroopan hallituksia muutamasta asiasta.

Ensimmäinen liittyy Kiinalle asetetun asevientikiellon purkamiseen, johon täällä on viitattu useaan otteeseen. Haluan muistuttaa, että parlamentti on toistuvasti korostanut, että asevientikiellon purkaminen on mahdollista vasta, kun vuonna 1989 Tiananmenin aukion tapahtumien johdosta pidätettyjen asemaan on tullut merkittävä parannus, ei yleisellä tasolla vaan nimenomaan ihmisoikeuksien osalta, sillä tämä on se, mitä odotamme Kiinan viranomaisilta juuri nyt: todellista parannusta, joka mahdollistaa asevientikiellon purkamisen.

Tätä ennen asevientikiellon purkaminen olisi minusta paitsi enneaikaista myös välittäisi täysin vääränlaisen viestin ja hyvin huonon kuvan Euroopasta, sillä asevientikielto asetettiin, toistan tämän, hyvin erityisistä syistä, joita ei ole vielä selvitetty.

Toinen muistutus vahvistaa kollegani Helga Trüpelin näkemyksen, jonka mukaan ei voida hyväksyä, että jotkin Euroopan valtiot alistuvat toisinaan Kiinan viranomaisten painostukseen olla pitämättä virallisia kokouksia Kiinan merkkihenkilöiden tai toisinajattelijoiden, kuten Dalai Laman kanssa vastineeksi kauppasuhteiden varmistamisesta Kiinan kanssa.

Varsinkin tänään unionin perusoikeuskirjan allekirjoituksen päivänä tämä on täysin ristiriidassa Euroopan unionilta vaatimamme peruslogiikan kanssa.

  Ana Maria Gomes (PSE). - (PT) EU puhui Kiinan ja EU:n välisessä huippukokouksessa selvin sanoin siitä, miten Kiina vääristelee WTO:n sääntöjä, ei kunnioita työntekijöiden oikeuksia, tuo Eurooppaan terveydelle haitallisia tuotteita, väärentää teknologian tuotteita ja estää Euroopan maiden pääsyn markkinoilleen. Kiinan johtajat, jotka eivät ole tottuneet näin suoraan puheeseen, antoivat takaisin viivyttämällä muutaman päivän yhteisen julkilausuman antamista. Euroopan johtajat sitä vastoin eivät valitettavasti kyenneet pitämään yllä painostusta. He tekivät ikäviä myönnytyksiä Taiwanin kansanäänestystä koskevassa asiassa eivätkä asettuneet vastustamaan ”yhden Kiinan politiikkaa” tai arvostelleet Pekingiä vakavista ihmisoikeusongelmista. Puheenjohtaja José Sócrates nimittäin totesi portugalilaisille toimittajille, että joskus näistä asioista puhutaan ajanpuutteen vuoksi päivällisillä.

Kuolemanrangaistukset sekä viivyttely Tiananmenin aukion verilöylystä asti vangittuina olleiden ihmisten vapauttamisessa ovat syitä siihen, että parlamentti kannattaa Kiinalle määrätyn asevientikiellon jatkamista. Mielivaltaiset pidätykset ja oikeudenkäynnit, korruptio ja pakkohäädöt, lehtimiesten ja Internetin käyttäjien vainoaminen ja sortaminen, tiibetiläisten ja vähemmistöjen sortaminen sekä vastuu Darfurin ja Burman tragedioista: yksikään näistä keskeisistä kysymyksistä ei ollut huippukokouksen asialistalla. EU ei tietenkään ole ainoa, jolla on velvollisuus vaatia Pekingiä tilille ennen vuoden 2008 olympiakisoja. Jos kansainvälinen olympiakomitea neuvottelee ilmanlaadusta, miksei Pekingiä voitaisi arvioida sen perusteella, miten se noudattaa olympialaisaatetta suhteissaan oman maansa ja muiden maiden kansalaisten kanssa? Ei kukaan, eikä ainakaan neuvosto tai komissio, voi enää sivuuttaa taistelua Kiinan vapauksien ja ihmisoikeuksien puolesta. Tämä on kuin maraton, joka voi saada vauhtia vain vuoden 2008 olympialaisista. Miljoonien kiinalaisten ohella sillä on vaikutuksia koko ihmiskuntaan.

  Milan Horáček (Verts/ALE). - (DE) Arvoisa puhemies, EU:n ja Kiinan välistä ihmisoikeusvuoropuhelua on käyty kaksi kertaa vuodessa suljettujen ovien takana jo 11 vuotta, mutta se ei ole johtanut Kiinan ihmisoikeustilanteen parantumiseen. Raportit teloituksista, vankiloissa tapahtuvista kidutuksista, työleireistä sekä tiibetiläisten sortamisesta ovat karu osoitus siitä, että me eurooppalaiset emme ole kantaneet vastuutamme.

Lähestyvät olympialaiset antavat Kiinalle hyvän syyn osoittaa aitoa uudistusintoa. Meidän ei kuitenkaan pidä sortua kaksinaamaisuuteen. On todella ilahduttavaa, että Saksan liittokansleri tapasi Dalai Laman voimakkaasta arvostelusta huolimatta. Olisi vain loogista, että Belgian, Ranskan ja muiden valtioiden johtajat tekisivät samoin. EU:ta pidetään maailmanlaajuisesti ihmisoikeuksien puolestapuhujana, joten olisi korkea aika toimia tämän mukaisesti kaikissa tilanteissa, myös vuoropuhelussamme Kiinan kanssa.

  Alexandra Dobolyi (PSE). - (EN) Arvoisa puhemies, keskustelemme tänään 10 päivää sitten pidetystä EU:n ja Kiinan välisestä huippukokouksesta sekä kaksi kuukautta sitten EU:n ja Kiinan välillä järjestetystä 24. ihmisoikeusvuoropuhelusta.

Haluan erityisesti tänään aloittaa jälkimmäisestä aiheesta. Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen on EU:n ja sen toiminnan keskeinen periaate, johon me kaikki kiinnitämme suurta huomiota ja jota me kannatamme. Kuulun kuitenkin niihin, joiden mielestä EU:n olisi suhtauduttava tuloskeskeisesti ihmisoikeustilanteen parantamiseen, ei pelkästään periaatteellisesti. Mikä tärkeintä, meidän on tunnustettava, että parannukset tapahtuvat pikku hiljaa. Tämä ei tarkoita, että EU:n olisi varottava arvostelemasta Kiinaa tai käyttämästä valtaansa vaatiakseen siltä demokraattisia uudistuksia.

Kuulun myös niihin, jotka kiinnittävät huomiota 550 miljoonaa Euroopan kansalaista koskevaan tuotteiden korkeatasoiseen turvallisuuteen, Kiinan ja EU:n välisen kaupan epätasapainoon, Euroopan pääsyyn Kiinan markkinoille, kansainvälisiin tekijänoikeuksiin sekä kansainväliseen kilpailupolitiikkaan, jotka vaikuttavat tuhansiin eurooppalaisiin yrityksiin ja miljooniin työntekijöihin. Lisäksi kiinnitämme huomiota yhteistyöhön ympäristönsuojelun, kansainvälisen ympäristönhoitojärjestelmän ja koko maailmaa koskettavan ilmastonmuutoksen alalla.

Koska kiinnitämme huomiota kaikkiin näihin edellä mainittuihin kysymyksiin, tuemme vahvasti komissiota, neuvostoa ja sen puheenjohtajavaltiota näiden ponnisteluissa ottaa nämä asiat esiin Kiinan kanssa käytävässä säännöllisessä vuoropuhelussa. EU:n ja Kiinan edellisessä huippukokouksessa annetun yhteisen 18-sivuisen julkilausuman lukeminen jo pelkästään auttaa ymmärtämään, että EU:n ja Kiinan välisen yhteistyön monitahoisuus, vaikeus ja tärkeys...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, tämä keskustelu osoittaa jälleen kerran, että yhteiskunnallinen muutos vie aikaa. Minusta meidän onkin aina muistettava Kiinan lähtökohdat. Meidän on myös mielestäni tunnustettava jonkinasteinen kehitys, kuten totesin alkupuheenvuorossani. Mutta totta on myös se, ettei Kiina ole vielä edennyt niin paljon, kuin olisimme halunneet.

Ihmisoikeusvuoropuhelu kansalaisjärjestöjen seminaarilla jatkettuna onkin minusta edelleen keskeinen foorumi ihmisoikeustilanteen esille ottamiseksi Kiinan kanssa.

Meidän on kuitenkin oltava sekä päättäväisiä että realisteja. Meidän on oltava päättäväisiä yrittäessämme vakuuttaa Kiinaa siitä, että ihmisoikeuksien täydellinen kunnioittaminen kaikissa tilanteissa on sen oman edun mukaista. Realisteja meidän on oltava siksi, että meidän on tunnustettava, että vain pitkäkestoisen sitoumuksen ja ponnistelujen avulla voimme odottaa, että Kiinassa tapahtuu todellisia uudistuksia. Tältä osin haluan sanoa myös, että kansalaisjärjestöseminaarien järjestäminen jatkossakin on sekä Kiinan että Euroopan unionin etujen mukaista. Myös huippukokous todisti tämän.

Siten uskon, että meillä on hyvät mahdollisuudet jatkaa kansalaisyhteiskunnan seminaareja seuraavan ihmisoikeusvuoropuhelun yhteydessä Slovenian puheenjohtajakaudella.

Muista kysymyksistä sanoisin vain, että ihmisoikeudet mainittiin myös yhteisessä julkilausumassa, josta luen nyt pari ensimmäistä riviä: ”Osapuolet painottivat sitoumustaan ihmisoikeuksien edistämiseen ja suojeluun sekä korostivat EU:n ja Kiinan välisen ihmisoikeusvuoropuhelun sekä sen jälkeen järjestettävien lainmukaisten kansalaisseminaarien merkitystä”. Kuten huomaatte, ihmisoikeudet mainitaan julkilausumassa. Osapuolet korostivat konkreettisten ihmisoikeustoimien merkitystä sekä vahvistivat sitoumuksensa kehittää vuoropuhelua edelleen.

Kuolemanrangaistuksista olen sanonut jo aiemmin, että ne ovat korkealla asialistallamme. Olemmekin vaatineet Kiinaa – ja vaadimme vastakin – vähentämään kuolemanrangaistuksia ja lopulta kumoamaan kuolemantuomiot kokonaan.

Ensimmäinen askel voisi olla se, että kuolemantuomioiden täytäntöönpanolle asetetaan väliaikainen kielto. Sen jälkeen, kuten totesin avauspuheenvuorossani, korkein oikeus tarkistaisi kuolemanrangaistustuomiot ensimmäisenä toimenaan, jota valvottaisiin jatkuvasti.

Minusta tämä keskustelu on osoittanut Kiinan epätasaisen kehityksen: se on kehittynyt monessa asiassa, mutta paljon on vielä tehtävää, ja voin sanoa, että jatkamme yhteistyötä Kiinan kanssa ja kannustamme sitä menemään eteenpäin. Minusta olympiakisat ovat Kiinalle oiva tilaisuus osoittaa, että kisoihin mennessä se on mennyt eteenpäin.

  Puhemies. − (DE) Olen saanut kuusi työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätettyä päätöslauselmaesitystä.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina 13. joulukuuta 2007.