Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2007/2671(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B6-0503/2007

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B6-0503/2007

Keskustelut :

PV 12/12/2007 - 15
CRE 12/12/2007 - 15

Äänestykset :

PV 13/12/2007 - 6.11
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2007)0625

Sanatarkat istuntoselostukset
Keskiviikko 12. joulukuuta 2007 - Strasbourg EUVL-painos

15. Useiden uponneiden alusten aiheuttamat öljyvahingot Mustallamerellä ja Asovanmerellä (keskustelu)
Pöytäkirja
MPphoto
 
 

  Puhemies. − (EN) Esityslistalla on seuraavana komission julkilausuma useiden uponneiden alusten aiheuttamista öljyvahingoista Mustallamerellä ja Asovanmerellä.

 
  
MPphoto
 
 

  Markos Kyprianou, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, haluan ensinnäkin välittää kollegani Stavros Dimasin pahoittelut sen johdosta, ettei hän päässyt ottamaan osaa tähän keskusteluun tänään, sillä hän osallistuu, kuten tiedätte, ilmastonmuutoskokoukseen, jossa hänen on edustettava yhteisöä.

Tämä on erittäin tärkeä kysymys. Tiedämme, että marraskuussa Mustanmeren alueella riehuneet voimakkaat myrskyt vaativat ihmishenkiä ja aiheuttivat suurta aineellista tuhoa ja ympäristövahinkoja. Mereen pääsi noin 1 300 tonnia öljyä, ja rikkilastissa olleita tankkereita upposi. Komissio lähetti kahdenvälisen sopimuksen nojalla alueelle viidestä EU:n asiantuntijasta koostuvan ryhmän, joiden lisäksi alueelle saapui komission ja YK:n ympäristöohjelman edustajia. EU:n asiantuntijaryhmä totesi, että Ukrainan puhdistusoperaatio oli päässyt hyvään alkuun. Paikallinen tekniikka ja resurssit todettiin riittäviksi, ja Ukraina ilmoitti, ettei se tarvitse lisää pelastuskalustoa. Operaation keskeiset tulokset esitellään Ukrainan viranomaisille Kiovassa 14. joulukuuta. Esittelytilaisuudessa keskustellaan myös yhteistyön lisäämisestä Mustanmeren ekologisen tilan seurannan parantamiseksi.

Öljytuhoja koskevien kansainvälisten tilastojen mukaan Mustanmeren onnettomuutta voidaan pitää keskisuurena onnettomuutena, jonka ympäristötuhot eivät olisi huomattavat. Tämä ei tietenkään tarkoita, ettemme olisi huolissamme, sillä aina on olemassa sekundaarisen saastumisen mahdollisuus. Ympäristöpaineiden suuruus, haavoittuvaisten lajien esiintyminen salmessa, alueen poliittinen sensitiivisyys ja samankaltaisten onnettomuuksien uusiutumisriski korostavat tarvetta arvioida tilannetta kokonaisvaltaisesti. Euroopan komissio harkitseekin seurannan järjestämistä muiden välineiden, kuten onnettomuuksien jälkeisten arviointioperaatioiden välityksellä. Odotankin innokkaana keskustelua aiheesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Stanisław Jałowiecki, PPE-DE-ryhmän puolesta. (PL) Arvoisa puhemies, tilaisuutemme keskustella tänään viime kuussa sattuneesta Mustanmeren onnettomuudesta on erittäin tervetullut ainakin kahdesta syystä.

Ensimmäinen on se, että Euroopan unionilla on monien maiden, myös Venäjän suhteen, julkisen mielipiteen korvaava rooli. Kuvitellaanpa, mitä EU:n tiedotusvälineissä tapahtuisi, jos samankaltainen onnettomuus sattuisi esimerkiksi Baltian alueella. Televisio välittäisi meille päivät pääksytysten kuvia tuhoutuneista kasveista ja eläimistä. Asiantuntijat ryöpyttäisivät meitä kertoen tuhojen pahaenteisistä vaikutuksista. Venäjän tiedotusvälineet sen sijaan ovat hiljaa. Vain suurella vaivalla sain kootuksi tiedon murusia lähinnä Ukrainan tietolähteistä. Euroopan parlamentin ääni on siis äärimmäisen tärkeä tässä asiassa.

Toista syytä voisin kutsua EU:n tietoisuuden lisäämiseksi siitä, että alueet, joihin olemme tähän asti kiinnittäneet vain vähän huomiota tai emme ollenkaan, kuten Mustameren alue, ovat olennainen osa maanosaamme niin maantieteellisessä mielessä kuin luonnon, ekologian, talouden ja kulttuurinkin kannalta, ja että olemme osa yhteistä kokonaisuutta, jonka eri osat vaikuttavat toisiinsa.

Tietoisuuden pitäisi lisätä vastuuntuntoamme, jonka puolestaan pitäisi ulottua myös Mustanmeren alueeseen. Vastuumme oikeuttaa meidät vaatimaan Mustanmeren alueen tekemistä entistä turvallisemmaksi. On syytä mainita, että lähitulevaisuudessa alueella on sattunut useita pieniä onnettomuuksia.

Tässä mielessä seuraavat kaksi tavoitetta ovat erityisen tärkeitä: Mustanmeren tilanteen seuranta nyt, kun onnettomuudesta on kulunut vajaa kuukausi, ja myös paljon myöhemmin tulevaisuudessa.

Toiseksi Euroopan unionin naapurimaat on saatava vihdoinkin uusimaan laivastojaan ja etenkin tankkejaan. Mustameri on tulossa mustemmaksi ja mustemmaksi, mutta ei luonnollisista syistä, joista se on saanut nimensäkin, vaan raakaöljyn väristä. Siitä on vaarassa tulla yksi suuri öljytankki. EU:n naapurimaita on painostettava kieltämään nopeasti vanhentuneet yksirunkoiset tankkerit.

Kehotan siis parlamenttia hyväksymään käsiteltäväksi jätetyn päätöslauselmaesityksen, jossa vaadimme neuvostoa ja komissiota vauhdittamaan yhteistyötä EU:n ulkopuolisten rannikkovaltioiden kanssa. Maarajat ovat suhteellisen helposti suljettavissa, mutta merirajat eivät. Koska emme aio rakentaa sulkuja, ehdotetut toimet ovat myös omien etujemme mukaiset.

 
  
MPphoto
 
 

  Silvia-Adriana Ţicău, PSE-ryhmän puolesta. (RO) Arvoisa puhemies, Mustanmeren hiljattaisten voimakkaiden myrskyjen seurauksena neljä alusta upposi ja seitsemän vahingoittui. Näistä aluksista kaksi oli öljytankkereita.

Onnettomuudet sattuivat Kertšinsalmessa, joka yhdistää Mustanmeren Asovanmereen ja muodostaa pääväylän Venäjän öljyntuonnille Eurooppaan.

Mereen valui 2 000 tonnia polttoöljyä, ja uponneiden tankkereiden lastina oli yli seitsemän tonnia rikkiä. Yhteisön pelastuspalvelumekanismista lähetettiin alueelle seitsemän hengen asiantuntijaryhmä arvioimaan tuhojen vaikutuksia ja määrittämään tarvittavat toimet.

Toimin Mustanmeren synergiasta komission antaman tiedonannon esittelijänä Euroopan parlamentin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa, ja tässä ominaisuudessa kehotin unionia ottamaan ohjat käsiinsä yhteisen meripolitiikan periaatteiden edistämisessä sekä meriliikennereittien kehittämisessä tuolla alueella.

Meriliikenteen lainsäädäntöpaketti on tärkeä Mustanmeren alueelle. Satamavalvonnasta annettu direktiivi ja satamien turvallisuudesta annettu direktiivi 65/2005 lisäävät meriliikenteen turvallisuutta Mustallamerellä.

Vuonna 2006 Mustanmeren yhteisymmärrysmuistion nojalla tarkastettiin yli 4 650 alusta, jotka kuuluivat 83 eri lipun alle. Bulgarian, Georgian, Romanian, Venäjän Federaation, Turkin ja Ukrainan viranomaisten suorittamista tarkistuksista kävi ilmi, että 69,39 prosenttia aluksista oli puutteellisesti varustettuja ja että noin kuusi prosenttia niistä sai kuitenkin jatkaa liikennöimistä. Näistä 8,7 prosenttia oli rahtialuksia, 2,9 prosenttia matkustaja-aluksia, 2,7 prosenttia kemiallisten aineiden kuljetukseen tarkoitettuja aluksia ja 0,5 prosenttia öljytankkereita. Alusten liikenteessä pitäminen johtui merenkulun turvallisuusjärjestelmien puutteista, pelastuskaluston puuttumisesta sekä alusten vakauden takaavien välineiden ja järjestelmien puutteista.

Lisäksi Mustanmeren rannikkovaltioita, kuten Georgia, kuuluu Pariisin yhteisymmärryspöytäkirjan mustalle listalle, ja viisi Mustanmeren rannikkovaltiota on harmaalla listalla.

Unionin olisi tehtävä mielestäni nykyistä enemmän meriliikenteen turvallisuuden parantamiseksi Mustallamerellä.

Euroopan meriturvallisuusvirasto, Pariisin yhteisymmärryspöytäkirjan sihteeristö sekä jäsenvaltiot rahoittavat yhdessä tutkimuksia ja ohjelmia meriliikenteen turvallisuuden lisäämiseksi. Meriturvallisuusvirasto myöntää vuodesta 2007 alkaen tukea jäsenvaltioille myrkyllisten aineiden aiheuttaman meren saastumisen ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan tarvittavien valmiuksien kehittämiseen.

Komissio on jo valmistellut Euroopan laajuisen liikenneverkon budjetin turvin hankkeita Mustanmeren alueen, Välimeren ja Länsi-Euroopassa sijaitsevien merien merireittien kehittämiseksi. Pyydän, että komissio toteuttaa vastaavanlaisen tutkimuksen myös Mustanmeren alueesta ja että otetaan käyttöön meriturvallisuusviraston kehittämä CleanSeaNet-palvelu, jonka avulla voidaan havaita öljyvuotoja ja valvoa Euroopan vesiä sekä myös Mustanmeren aluetta.

 
  
MPphoto
 
 

  Roberts Zīle, UEN-ryhmän puolesta. – (LV) Kiitoksia, arvoisa puhemies ja arvoisa komission jäsen. Ensinnäkin haluan kiittää Paolo Costaa, joka jätti liikenne- ja matkailuvaliokunnan puolesta päätöslauselmaesityksen aiheesta, josta keskustelemme tänään. Toivoisin kuitenkin paljon ripeämpää poliittista toimintaa kuin se, että vain tyydytään toteamaan, ettei neuvoston pidä viivytellä yhteisen kannan hyväksymisessä kolmanteen merenkulun turvallisuuspakettiin sisältyvästä seitsemästä lainsäädäntöehdotuksesta. Tämä ei mielestäni ratkaise tilannetta ympäristölle vaarallisilla sisävesillä, kuten Mustallamerellä tai Itämerellä, joiden rannikkovaltioina on sekä EU:n jäsenvaltioita että Venäjä. Kun otetaan huomioon öljyn korkea hinta ja korkeat tuotot, Venäjän öljynvienti meriteitse kasvaa hyvin nopeasti tulevaisuudessa. Tämä vastaa Venäjän liikennepolitiikkaa, jonka mukaisesti öljyä viedään sen omien satamien kautta, kun taas EU:n öljyterminaalien putket Ventspilsissä ja Butingessä pidetään kiinni. Voimmeko odottaa, että näiden tankkereiden tarve kasvaa ja että Venäjän tankkerilaivastoon investoidaan tarpeeksi, jotta vältytään jokikäyttöön tarkoitettujen ja 40 vuotta vanhojen yksirunkoisten tankkereiden ja alusten käytöltä? En usko. Suurin syy mahdollisille öljykuljetuksille meriteitse ovat mahdollisimman halvaksi tulevat haaksirikot. Katson, että jos tiukkoja meriturvallisuustoimia jatketaan vain Euroopan unionin alueella, jäsenvaltioita ympäröiviä meriä ei voida suojella, ellei unioni aseta kansainvälisiä normeja. Kiitoksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Péter Olajos (PPE-DE). - (HU) Viime vuosikymmeninä on tapahtunut räjähdysmäistä kasvua monilla aloilla, mutta mikään ei vedä vertoja maailmankaupan ja siihen liittyvien tavarakuljetusten kasvulle. Meriliikenne on vaikuttanut keskeisesti tähän kasvuun, sillä 90 prosenttia Euroopan unionin ulkoisesta kaupasta hoidetaan meriliikenteen välityksellä. Koska meriteitse tapahuvat kuljetukset ovat yleisin kuljetuksen muoto, minusta ihmisillä on oikeus myös vaatia, että henkilö- ja tavaraliikenne on turvallista ja saastuttamatonta, jotta merionnettomuusriskit ja alusten aiheuttama saastuminen vähenisivät.

Viime kuussa tapahtui kolme vakavaa onnettomuutta, joiden laajuus vastaa öljytankkeri Exxon Valdezin vuonna 1989 tapahtuneen haaksirikon aiheuttamien öljytuhojen laajuutta, mikä on hyvin masentava tieto. Huomiota onkin kiinnitettävä ennaltaehkäisyn ja tehokkaiden toimien merkitykseen. Tämänkaltaisten onnettomuuksien aiheuttamat ympäristövahingot eivät rajoitu muutaman maan tai maanosan rajoille, vaan ne varantavat ja lopulta tuhoavat peruuttamattomasti yhteisen omaisuutemme ja yhteiset luonnonvaramme. Siksi on kiireesti tehostettava kansainvälistä yhteistyötä sekä suhtauduttava vakavasti aktiiviseen ennaltaehkäisyyn sekä onnettomuuksien jälkeiseen kunnostustyöhön. Lisäksi on tarpeen tarkistaa viipymättä asiaa koskevaa kansainvälistä lainsäädäntöä, korjata puutteet, kieltää jokikäyttöön tarkoitettujen alusten liikennöinti merillä sekä panna tosiasiallisesti täytäntöön ”saastuttaja maksaa” -periaate. Euroopan unionin ensisijaisena tavoitteena on vaatia turvalliseen kansainväliseen meriliikenteeseen tähtääviä toimia, kuten on jo tapahtunut Euroopan unionissa. Kiitoksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Daciana Octavia Sârbu (PSE). - (RO) Arvoisa puhemies, marraskuun onnettomuus aiheutti ympäristötuhoja niin Mustallamerellä kuin Asovanmerelläkin. Tämä osoittaa, etteivät meret tunne rajoja ja että Euroopan unionin ulkopuolella tapahtuneiden onnettomuuksien synnyttämät öljyvuodot saattavat vahingoittaa myös jäsenvaltioiden rannikkoekosysteemejä.

Mustanmeren saastumisen aiheuttaneet uponneet alukset oli tarkoitettu sisävesiliikenteeseen, ei meriliikenteeseen, minkä vuoksi tonneittain öljyä valui mereen vahingoittaen meren luonnonympäristöjä. Yli 15 000 lintua ja delfiiniä jäi öljyn peittoon, ja useita harvinaisia kasvi- ja eläinlajeja löytyi kuolleina Mustanmeren rannikolta ja merenpohjasta. Tämä vaati huomattavia ponnisteluja Mustanmeren ekosysteemin palauttamiseksi entiseen tilaansa.

Vesiympäristöjen pilaantumisella on runsaasti kielteisiä seurauksia, koska ne vaikuttavat väestön ekologiseen turvallisuuteen, elämänlaatuun ja terveyteen. Mustanmeren ekosysteemin jatkuvan pilaantumisen, laittoman kalastuksen ja luonnonvarojen liikakäytön aiheuttama biodiversiteetin äkillinen ehtyminen on huolestuttavaa. Lisäksi öljyvahingot pahentavat maailman saastuneimpana pidetyn alueen ympäristötilaa.

Euroopan unionin valtion- ja hallitusten päämiehet ovat sitoutuneet biodiversiteetin ehtymisen pysäyttämiseen vuoteen 2010 mennessä. Nämä tavoitteet on saavutettava myös merenkulussa.

Meidän on varmistettava Euroopan unionissa, että meriliikenne tapahtuu turvallisesti ja että merirajoja suojellaan mahdollisimman tehokkaasti rajat ylittäviltä uhkilta. Markkinapohjaisista ohjauskeinoista ympäristöä ja asiaan liittyviä toimintapoliittisia tarkoituksia varten annetun uuden vihreän kirjan tarkoituksena on niin ikään tehostaa ”saastuttaja maksaa” -periaatteen soveltamista, ja toivonkin, että vihreällä kirjalla on myönteinen vaikutus tämäntyyppisten ympäristöonnettomuuksien estämismekanismeihin.

 
  
MPphoto
 
 

  Nickolay Mladenov (PPE-DE). - (BG) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Mustameri on paitsi Euroopan unionin ulkoraja Bulgarian ja Romanian liityttyä unioniin, myös merialue, jolla on valtava taloudellinen potentiaali unionin kehittämisessä. Jos Mustameri ja Kaspianmeri lasketaan yhdeksi merialueeksi, niiden ulkomaankaupan markkinapotentiaali on yli 200 miljoonaa euroa, ja väestön lukumäärä on yli 350 miljoonaa.

Saanen muistuttaa lyhyesti syyskuussa käydystä keskustelusta Euroopan tulvista ja metsäpaloista. Keskustelimme tuolloin tarpeesta yhdistää voimamme auttaaksemme jäsenvaltioita selviytymään tämän vuoden luonnononnettomuuksista. Sama tarve pätee nyt Mustanmeren alueeseen. Vetoan ennen kaikkea Euroopan komissioon ja luonnollisesti jäsenvaltioihin, varsinkin Bulgariaan ja Romaniaan, jotta nämä panisivat alulle ensisijaisen tutkimuksen tarpeesta perustaa Mustanmeren alueellinen pelastuskeskus, jonka tarkoituksena olisi auttaa jäsenvaltioita selviytymään viime kuussa tapahtuneen onnettomuuden kaltaisista vakavista onnettomuuksista. Toiseksi olisi laadittava perusteellinen selvitys näiden ja kaikkien muiden Mustanmeren alueen onnettomuuksien perimmäisistä syistä, jotta voimme ottaa opiksi ja antaa suosituksia Mustanmeren-politiikkaa varten. Kolmanneksi nyt on aika perustaa Mustanmeren alueen alueellinen meritiedotuskeskus, jolla parannetaan kuljetusreittien ja merenkulun turvallisuutta yleisesti.

Kertšinsalmen onnettomuus meidän on vain hyväksyttävä, ja etenkin niiden, jotka asuvat Mustaanmereen rajoittuvalla alueella, olisi selviydyttävä siitä mahdollisimman lyhyessä ajassa. Voimme kuitenkin käyttää tilannetta hyväksemme ja kartoittaa jäsenvaltioiden, komission ja Mustanmeren rannikkovaltioiden välisen yhteistyön perusteita ja mahdollisuuksia tämän tärkeän eurooppalaisen meriväylän turvallisuuden parantamiseksi. Kiitoksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Roberta Alma Anastase (PPE-DE). - (RO) Hyvät parlamentin jäsenet, Mustanmeren alueellista yhteistyötä koskevan aiheen esittelijänä olen iloinen tämän keskustelun käymisestä, mutta olen myös hyvin pahoillani siitä, että todellisuudessa keskustelumme teemana on vain sen ikävän tosiasian tunnustaminen, ettei Mustaanmereen kiinnitetä vieläkään tarpeeksi huomiota Euroopan unionissa ja ettei suunniteltuja toimia panna tyydyttävästi täytäntöön.

Tästä huolimatta haluan muistuttaa, että Bulgarian ja Romanian liityttyä Euroopan unioniin Mustastamerestä tuli osittain sisämeri ja ettemme voi sivuuttaa sen strategista merkitystä koko maailmalle.

Mustanmeren alue on äärimmäisen tärkeä Euroopan unionin energia- ja liikennepolitiikan kannalta. Tämä panee meidät kehittämään koko alueen kattavaa kokonaisvaltaista ja yhtenäistä strategiaa, jonka tavoitteena olisi meriliikenteen turvallisuuden ja kestävän kehityksen varmistaminen sekä ympäristönsuojelunäkökohtien perusteellinen huomioon ottaminen. Myös kaikkien rannikkovaltioiden yhteisiä, kansalliset ja kahdenväliset suhteet ylittäviä ponnisteluja tarvitaan todellisen alueellisen politiikan edistämiseksi.

Siksi olen iloinen vuonna 2007 käynnistetystä Mustanmeren synergiaa koskevasta aloitteesta, mutta haluan muistuttaa eräästä mietintöni tärkeästä kohdasta, nimittäin tarpeesta toteuttaa konkreettisia ja vankkoja toimia tämän yhteistyöaloitteen kehittämiseksi ja loppuun saattamiseksi niin alueilla, alueiden välillä kuin Euroopan unionissakin.

Marraskuun 11. päivänä tapahtunut öljyvahinko osoitti, että meidän on yhdistettävä voimamme tällä alalla. Euroopan unionin on otettava keskeinen rooli lisäämällä osallisuuttaan Mustanmeren synergiaa koskevassa aloitteessa ja kannustamalla myös naapurimaitaan ja kumppaneitaan toimimaan samoin. Tämä on ainoa keino vastata tehokkaasti niiden kansalaisten odotuksiin ja pyyntöihin, joita marraskuun onnettomuuden vaikutukset koskevat nyt suoraan.

 
  
MPphoto
 
 

  Rumiana Jeleva (PPE-DE). - (BG) Haluan ennen kaikkea kertoa olevani tyytyväinen siihen, että komissio on päätynyt tähän käsitykseen. Keskustelumme osoittaa, että Mustameri on nyt EU:n politiikan ja poliitikkojen painopistealana. Suositan tällaista lähestymistapaa ja uskon, että siitä hyötyvät kaikki Euroopan unionin kansalaiset. Kuten täällä on jo todettu aiemmin, paljon enemmän työtä olisi vielä tehtävä Mustanmeren alueen suojelemiseksi. Kyse onkin nyt siitä, miten estää Kertšinsalmen kaltaisia onnettomuuksia. Onnettomuuksia ei nimittäin voida estää kokonaan, mutta niiden perimmäiset syyt voidaan varmasti minimoida.

Meriemme suojelun parantaminen voidaan varmistaa kahdella tapaa. Ensinnäkin alueellista yhteistyötä on kehitettävä edelleen. Toiseksi alueellisen yhteistyön rinnalla tarvitaan entistä parempaa meriturvallisuuspolitiikkaa. Kolmannessa merenkulun lainsäädäntöpaketissa esitetyt toimet ovat oikeansuuntaisia, ja ne olisi pantava täytäntöön mahdollisimman hyvin. Niiden täytäntöönpano on välttämätöntä Kertšinsalmen kaltaisten onnettomuuksien estämiseksi Mustallamerellä. Koska Euroopan parlamentti ja komissio ovat antaneet tukensa lainsäädäntöpaketille jo jonkin aikaa sitten, neuvoston on nyt aika ryhtyä toteuttamaan aktiivisesti toimia turvallisuuspaketin soveltamiseksi. Lainsäädäntöpaketissa esitettyjen toimien onnistunut täytäntöönpano sekä alueellisen yhteistyön tiivistäminen esimerkiksi taloudellisen yhteistyön ja DABLAS-ympäristönsuojelualoitteen avulla voisivat edistää merkittävästi meriemme turvallisuutta ja lisätä merenkulun kilpailukykyä.

Minusta tämä onnettomuus on jälleen yksi todiste vesialueidemme tärkeydestä ja tarpeesta harjoittaa oikeaa politiikkaa tällaisten onnettomuuksien estämiseksi ja ympäristön suojelemiseksi. Siten uskon, että nyt on korkea aika panna meripolitiikan kolmas lainsäädäntöpaketti täytäntöön ja saattaa se voimaan. Kiitoksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Gabriele Albertini (PPE-DE). - (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, haluan kertoa liikenne- ja matkailuvaliokunnan puolesta, miksi olemme jättäneet tämän päätöslauselmaesityksen haaksirikoista Kertšinsalmessa Mustallamerellä. Myötätuntomme on onnettomuuden uhrien puolella.

Kehotamme neuvostoa ja komissiota seuraamaan tarkoin Mustanmeren tilannetta ja ryhtymään käytännön toimiin onnettomuuden ympäristövaikutusten lieventämiseksi. Euroopalla ei ole vielä käytössään säännöksiä, joita tarvitaan Mustanmeren alueella tapahtuvien vakavien onnettomuuksien estämiseksi. Säännöksillä olisi muun muassa saatava jäsenvaltiot vastuuseen oman valtionsa lipun alla liikennöivien alusten turvallisuudesta sekä saattamaan syytteeseen ympäristötuhoista vastuussa olevat henkilöt myös siviilioikeudessa.

Vaikka Euroopan parlamentti hyväksyi kolmannen merenkulun turvallisuuspaketin ensimmäisessä käsittelyssä huhtikuussa 2007, sitä ei ole vielä hyväksytty kokonaan, ja asia ei ole jostain selittämättömästä syystä edennyt neuvostossa huolimatta puheenjohtajavaltio Portugalin liikenne- ja matkailuvaliokunnalle antamasta lupauksesta hyväksyä se. Tämä seitsemän mietintöä käsittävä paketti on hyvin kattava: se panee vauhtia merenkulun turvallisuusnormien laatimiseen, varmistaa matkustajien turvallisuuden, lieventää onnettomuuksien ympäristövahinkoja sekä asettaa velvollisuuksia ja vastuuta jäsenvaltioille, liikennöijille ja alusten omistajille. Keskustelun hajanaisuus ja se, että siinä nostetaan esille tiettyjä näkökohtia, osoittaa, ettei neuvosto halua tarttua kunnolla turvallisuusasiaan vaan pyrkii tyrehdyttämään koko asian etenemisen.

Merenkulun turvallisuus on aivan liian tärkeä, jotta taktikointiin olisi varaa. Se on vakava asia jo sattuneiden onnettomuuksienkin takia: Erika, Prestige ja viimeisimpänä Segesta Jetin onnettomuus Messinan salmessa sekä Sea Diamondin onnettomuus Santorinissa. Kun otetaan huomioon kaikki jo sattuneet onnettomuudet sekä meriliikenteen kasvu Euroopassa, onnettomuuksien riski saattaa hyvinkin vielä kasvaa tulevaisuudessa.

Tämän vuoksi Euroopan parlamentti katsoo, että kaikkia seitsemää lainsäädäntöehdotusta on vietävä eteenpäin mahdollisimman pian ennen uusia, ihmishenkiä vaativia onnettomuuksia. On tarpeen yhdenmukaistaa luokitustyypit ja saatava jäsenvaltiot valvomaan aluksiaan ja varmistamaan, että ne tarkastetaan satamissa ja että niiden liikennöintiä valvotaan, jotta tiedetään, mihin toimiin ryhdytään onnettomuustilanteissa, ja jotta voidaan varmistaa vastuun hoitaminen sekä kolmansiin osapuoliin että matkustajiin nähden. Pyydämme siis, ettei neuvosto ummista silmiään näiltä Mustanmeren traagisilta onnettomuuksilta.

 
  
MPphoto
 
 

  Markos Kyprianou, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, sanon muutaman asian ensinnäkin Venäjästä, jonka moni puhuja on ottanut esille. Haluan aloittaa toteamalla, että yhteisön pelastuspalvelumekanismi voidaan ottaa käyttöön vain sen maan pyynnöstä, jota onnettomuus koskee. Sekä Ukrainalle että Venäjän Federaatiolle lähetettiin viralliset avuntarjontakirjeet. Ukraina otti avun vastaan ja pyysi apua, mutta Venäjä kieltäytyi avusta.

Merenkulun turvallisuudesta yleisesti puhuttaessa voin todeta, että kollegani, komission varapuheenjohtaja Jacques Barrot kirjoitti 10. joulukuuta kollegalleen, Venäjän liikenneministeri Levitinille nostaakseen esille nämä huolenaiheet ja korostaakseen EU:n ja Venäjän välisen, Mustanmeren ja Itämeren alueen yhteistyön tiivistämisen tärkeyttä merenkulun turvallisuuden parantamisessa.

Meriympäristöä koskevien ongelmien ratkaiseminen alueellisesti on Euroopan unionin meristrategian kulmakivi, ja ehdotettu meristrategiadirektiivi on hyväksytty neuvoston ja parlamentin toisessa käsittelyssä. Tämä on minusta oikein myönteinen kehityssuunta.

Komissio on ottanut kantaa Mustanmeren alueen strategiaan tiedonannossaan nimeltä ”Mustanmeren synergia – Uusi alueellinen yhteistyöaloite”. Ehdotuksella vauhditetaan aloitetta, jonka tarkoitus on kohdentaa poliittinen huomio asiaan alueilla. Mustanmeren onnettomuudet koskivat nimenomaan tietyn luokan aluksia eli niin sanottuja meri- tai jokiliikenteen öljytankkereita, jotka voivat liikennöidä avomerellä vain tietyin rajoituksin.

Komissio on yleisesti ottaen huolissaan mahdollisuudesta, että kyseiseen luokkaan kuuluvat alukset liikennöivät Euroopan unionin muilla merialueilla tai lähialueilla, erityisesti Itämerellä. EU:ssa on tiukat meriturvallisuutta ja alusten kuntoa koskevat säännöt. Meitä huolestuttaa myös se, mitä kansainvälisillä vesillä tapahtuu, koska tämä voi koskea helposti myös Euroopan unionia ja koska olemme huolissamme ympäristön tilasta koko maailmassa. Siten nämä onnettomuudet osoittavat myös, että on tärkeää painottaa jatkuvasti meriturvallisuusnäkökohtia sekä EU:ssa että kansainvälisesti.

Tässä suhteessa on tärkeää, että vauhditetaan kolmanteen merenkulun turvallisuuspakettiin sisältyvien seitsemän lainsäädäntöehdotuksen tarkastelua.

Lopuksi toteaisin valmiuskysymyksestä, että komissio on myös sitoutunut jatkuvasti parantamaan yhteisön valmiusvälineitä, kuten pelastuspalvelumekanismia, jotta mahdollisiin uusiin onnettomuuksiin voidaan reagoida nopeasti ja tehokkaasti. Tämä edellyttää yhteistyötä myös EU:n naapurimaiden, kuten Välimeren rannikkovaltioiden sekä luonnollisesti muiden kolmansien maiden kanssa.

Haluan kiittää parlamentin jäseniä käymästämme keskustelusta. Välitän luonnollisesti kollegalleni mielenkiintoiset näkemyksenne.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. − (EN) Olen saanut yhden työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan sekä 108 artiklan 5 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätetyn päätöslauselmaesityksen(1).

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina 13. joulukuuta 2007.

(Istunto keskeytettiin klo 19.30 ja sitä jatkettiin klo 21.00.)

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies Rodi KRATSA-TSAGAROPOULOU

 
  

(1) Ks. pöytäkirja.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö