Puhemies. −(IT) Esityslistalla on seuraavana keskustelu
– Pedro Guerreiron, Jacky Héninin, Roberto Musacchion, Marco Rizzon, Ilda Figueiredon ja Helmuth Markovin GUE/NGL-ryhmän puolesta komissiolle laatimasta suullisesta kysymyksestä tiettyjä tekstiili- ja vaatetusalan tuotteiden tuontia koskevan EU:n ja Kiinan välisen niin sanotun ”yhteisymmärryspöytäkirjan” voimassaolon päättymisestä (O-0077/2007 - B6-0388/2007);
– Gianluca Sustan, Ignasi Guardans Cambón ja Johan Van Hecken ALDE-ryhmän puolesta, Robert Sturdyn, Tokia Saïfin, Georgios Papastamkosin ja Vasco Graça Mouran PPE-DE-ryhmän puolesta, Erika Mannin, Glyn Fordin, Kader Arifin ja Elisa Ferreiran PSE-ryhmän puolesta, Cristiana Muscardinin ja Eugenijus Maldeikisin UEN-ryhmän puolesta, Caroline Lucasin ja Alain Lipietzin Verts/ALE-ryhmän puolesta komissiolle laatimasta suullisesta kysymyksestä tekstiileistä (O-0074/2007 - B6-0383/2007).
Patrizia Toia (ALDE), laatijan sijainen. −(IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, puhun myös kollegani Gianluca Sustan, kysymyksen ensimmäisen allekirjoittajan, puolesta. Hän ei ole tänään läsnä Italiassa ilmenneiden tärkeiden velvollisuuksien vuoksi. Parlamentti haluaa jälleen kerran käsitellä tekstiiliteollisuuden monimutkaista tilannetta ja pyytää komissiota puuttumaan asiaan päättäväisemmin ja asianmukaisemmin.
Ala työllistää Euroopassa miljoonia työntekijöitä, ja sillä on monissa maissa merkittävä liikevaihto, jonka ansiosta Eurooppa on maailman toiseksi suurin tekstiilialan tuotteiden viejä ja antaa siis erittäin merkittävän panoksen eurooppalaiseen vientiin. On mielestäni väärin pitää alaa kypsänä, koska monissa tapauksissa sitä on mahdollista uudistaa teknologisten innovaatioiden ja uusien materiaalien tutkimisen avulla. Sillä on myös tiiviit yhteydet muotiin, muotoiluun ja muihin erikoisaloihin, joiden alalla monissa Euroopan maissa on todellista asiantuntemusta, joka tunnustetaan koko maailmassa.
Tähän tarvitaan luonnollisesti alan merkittävää tukemista sellaisella teollisuuspolitiikalla, jonka ansiosta se pystyy todella kohtaamaan maailmanlaajuisen kilpailun. Tätä ehdottaa myös korkean tason työryhmä, ja näin ollen kysymmekin komissiolta, mihin jatko- ja täytäntöönpanotoimiin se on ryhtynyt. Lähitulevaisuudessa kiireelliset ongelmat koskevat toimenpiteitä, joihin on ryhdyttävä kohtalokasta 1. tammikuuta 2008 varten.
Mainitsen vain kolme ongelmaa. Tarvitaan erittäin huolellisia tarkastuksia. Miten komissio aikoo panna täytäntöön valvontajärjestelmän varmistaakseen tehokkaat suojatoimet? Miten se selviytyy epäsuorien kuljetusten vaarasta ja siis lupien kaksinkertaisen valvonnan ongelmasta? Kaikista välineistä huolimatta, jotka näyttävät hyvältä paperilla, ongelma on periaatteessa se, miten ne pannaan täytäntöön. Toinen asia on se, miten voidaan taata tuotteiden aitous, ja se koskee siis tarvetta torjua väärentämistä, jäljentämistä ja sopimattomia kaupallisia menettelyitä, ja toivomme, että neuvosto, joka ei ole tänään läsnä, hyväksyy valmistusmaa-asetuksen, joka on todella tarpeellinen ja toimisi todellisena suojatoimenpiteenä.
Kolmas ongelma on kuluttajansuoja, myös terveyden ja turvallisuuden näkökulmasta. Meidän pitäisi soveltaa tuontituotteisiin samoja terveys- ja turvallisuusnormeja kuin tuotteiden valmistukseen Euroopan markkinoilla.
Lopuksi, ongelmana on halukkuus toimia. Tämä on osoitettu komissiolle. Jos vuoden 2008 alussa on jälleen tuontibuumi ja tuontihuippuja niin kuin aiemmin, pyydämme todellista halua käyttää uusia välineitä ja mahdollisesti soveltaa uusia toimenpiteitä sekä suojalausekkeita.
Tokia Saïfi (PPE-DE), laatija.–(FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kaksi vuotta sitten tekstiilialalla tapahtui todellinen räjähdys kiintiöiden poistamisen jälkeen. Kriisin ratkaisemiseksi te, arvoisa komission jäsen, suosittelitte väliaikaisia lieventäviä toimenpiteitä pyrkien valvomaan ja rajoittamaan eräiden kiinalaisten tekstiilien tuontia. Muutaman päivän kuluttua näitä suojatoimenpiteitä ei enää ole, ja tekstiilikauppaa valvovat yhdessä sekä Euroopan unioni että Kiina, joiden toivon olevan tarkkaavaisia ja valppaita.
Tällä hetkellä olemme huolissamme tavasta, jolla tämä yhteinen valvontajärjestelmä perustetaan. Mitä takeita meillä on siitä, että tämä kaksinkertainen valvontajärjestelmä on riittävä ja tehokas? Tekstiiliala on ollut aina yleismaailmallinen niin tuotannon kuin kulutuksen osalta, mutta se on maksanut globalisaatiosta kovan hinnan.
Globalisaatiota voidaan kuitenkin ennakoida ja säännellä. Sitä varten on oltava poliittista tahtoa luoda kilpailukehys eurooppalaiselle tekstiiliteollisuudelle. Meidän on kehityttävä suuntaan, jossa markkinoille pääsyn ehdot ovat oikeudenmukaiset ja vastavuoroiset. Meidän on jatkettava epäröimättä Euroopan unionin kaupan puolustusvälineiden käyttöä, sillä suojelu ei ole protektionismia. Meidän on pidettävä väärentämisen torjuntatoimia tärkeysjärjestyksessä ensimmäisinä. Huomispäivän Euroopassa ei ole enää teollisuutta, ellei eurooppalaisia tekijänoikeuksia ja asiantuntemusta suojella. Tulevaisuudennäkymät, joissa kaikki osapuolet voittavat, ovat mahdollisia vain silloin, kun kaikki noudattavat samoja pelisääntöjä.
Arvoisa komission jäsen Mandelson, toivon siis, että vuonna 2008 voimme pohtia tekstiilialan lupaavaa tulevaisuutta yhdessä rauhallisemmassa ilmapiirissä.
Kader Arif (PSE), laatija.–(FR) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, muutama viikko sen jälkeen, kun neuvottelut kiinalaisten tekstiilien tuontia rajoittavasta yhteisymmärryspöytäkirjasta päättyivät, on välttämätöntä, että Euroopan parlamentti ottaa voimakkaan kannan Euroopan tekstiilialan tulevaisuuteen. Alan rakenteita ja organisointimenettelyjä uhkaa äkillinen kilpailu Kiinan kanssa.
Yhteisessä päätöslauselmassa, jota esitämme, vaaditaan Euroopan komissiolta ja jäsenvaltioilta selkeää sitoutumista useisiin näkökohtiin.
Ensinnäkin, jotta alan yrityksiä ja työntekijöitä, jotka joutuvat kohtaamaan merkittävien rakenneuudistusten riskejä, tuettaisiin täysimääräisesti riittävillä yhteiskunnallisilla toimenpiteillä ja myöntämällä yritysten tuotantoyksiköiden uudistamisen tueksi varoja eurooppalaisista rahastoista.
Sen jälkeen meidän on omistauduttava Euroopan tekstiilialan kilpailukyvyn parantamiselle yleisemmissä voimakkaan ja kunnianhimoisen eurooppalaisen teollisuuspolitiikan puitteissa. Tätä tavoitetta ei voida saavuttaa, ennen kuin sanoista siirrytään tekoihin ja ennen kuin sijoitetaan runsaasti tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Lisäksi Eurooppa tarvitsee tehokkaita puolustusvälineitä eräiden sellaisten kilpailijoiden vilpillistä kilpailua vastaan, joiden suhteelliset edut perustuvat sosiaaliseen tai ympäristöperusteiseen polkumyyntiin tai molempiin. Tehokkuutta ei voida lisätä hätiköidyillä uudistuksilla, jotka heikentäisivät Euroopan unionin suojatoimenpiteitä, vaan käyttämällä olemassa olevia välineitä avoimemmalla ja ennustettavammalla tavalla.
Lopuksi, Euroopan on käytettävä Euroopan unionin ja Välimeren maiden välistä kumppanuutta yhdentyneen tuotantoalueen runkona, joka hyödyntää mahdollisimman paljon Välimeren maiden läheisyyttä parantaakseen kilpailukykyään kansainvälisillä tekstiilimarkkinoilla. Niiden Välimeren maiden kehitys, joiden kanssa haluamme solmia kumppanuussuhteet, riippuu kyvystämme tarjota niille lujia sitoumuksia yhteistä etua koskevilla toimialoilla ja politiikanaloilla.
Cristiana Muscardini (UEN),laatija. –(IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, kun muutaman päivän kuluttua koittaa 31. joulukuuta 2007, kohtalokas määräaika, jolloin Kiinasta tuotavia tekstiileitä koskevat kiintiöt poistuvat lopullisesti, eurooppalaisen teollisuuden huolet lisääntyvät.
Kiina liittyi jokin aika sitten Maailman kauppajärjestöön, ja se on nauttinut sen seurauksena monista eduista alkaen kiellosta määrätä sen tekstiiliviennille uusia kiintiöitä. Hyväksyttyään nämä edut sen olisi pitänyt vastata niihin noudattamalla Maailman kauppajärjestön määrittelemiä ja ratifioimia vaatimuksia. Meistä niin ei näytä tapahtuneen, ja se ei ole hyväksi kansainväliselle kilpailulle, joka on edelleen kaukana rehellisestä ja siitä, että kaikilla olisi samat säännöt.
En puhu suhteellisista yhteiskunnallisista ja ympäristöä koskevista eduista, jotka eivät valitettavasti edelleenkään sisälly monenvälisissä kauppaneuvotteluissa minkäänlaiseen oikeudelliseen kehykseen ja jotka on jonain päivänä, toivottavasti hyvin pian, sisällytettävä kauppaa koskevaan kehykseen, jota voidaan todella kuvata oikeudenmukaiseksi. Puhun tänään säännöistä, joilla ohjataan väärennösten sinnikästä torjuntaa, monien tuotteiden turvallisuusnormeista aina leluista lääkkeisiin sekä yritystemme pääsystä Kiinan kaltaisille markkinoille, jotka eivät ole ainoat, joilla niin tekstiilialalla kuin muitakin aloilla on edelleen käytössä suojatulleja ja etenkin kaupan teknisiä esteitä, joiden vuoksi eurooppalaisen teollisuuden sekä alan pienten ja keskisuurten yritysten on hyvin vaikea päästä Kiinan markkinoille.
Edellyttäen, että oikeudellisia ja taloudellisia vaatimuksia noudatetaan, meidän ei pitäisi pelätä käyttää tällaisten kansainvälisen kaupan tilanteiden vuoksi käytettävissä olevia laillisia välineitä, jotka on otettu käyttöön monenvälisissä kansainvälisissä sopimuksissa tekstiiliteollisuuden suojelemiseksi ja turvaamiseksi, etenkin kiintiöiden poistumisen mahdollisten kielteisten vaikutusten vastapainoksi. Puhun korkean tason työryhmän tehtävästä ja tehokkuudesta tekstiilimarkkinoiden valvonnassa. Sen tehtävänä on markkinoiden toiminnan valvonta Euroopassa tuonti- ja vientilupien kaksinkertaisen valvontajärjestelmän avulla. Tämä on yksi menetelmä, jonka avulla epäsuorat kauppakuljetukset pitäisi tunnistaa ja tuontivirroista pitäisi antaa tietoa.
Meillä on oltava rohkeutta ja voimaa panna täytäntöön suojalauseke Maailman kauppajärjestö WTO:n sääntöjen pohjalta ja määrätä uudet kiintiöt edes väliaikaisesti, jos poikkeuksellisen suuret tuontimäärät vahingoittavat teollisuuttamme vakavasti. Tarkoitan kaupan suojavälineiden, kuten polkumyynnin ja tukien vastaisten sääntöjen, jatkuvaa käyttöä ja yleisemmin Kiinan ja Euroopan unionin välisen vertailukanavan pitämistä aina avoimena.
Tekstiiliteollisuutemme ei pelkää kilpailua, mutta sen on saatettava sellaiseen asemaan, että se voi selviytyä siitä. Meidän on siis toimittava kahdella eri rintamalla. Toisaalta on tärkeää kannustaa uudenaikaistamis- ja rakenneuudistusprosessia, joka lisää alan kilpailukykyä ja jossa yhteiskunnalliset iskunvaimentimet auttavat selviytymään mahdollisista takaiskuista, ja toisaalta meidän on varmistettava, että alan pelikenttä on tasaväkinen, ja kaikilla on samat säännöt.
Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, myös tämän vuoksi pyydämme komissiota ja neuvostoa saamaan tuotteiden alkuperän tunnistamisen voimakkaammin ja terävämmin alkuun.
Caroline Lucas (Verts/ALE), laatija.–(EN) Arvoisa puhemies, haluan korostaa, että vihreät ovat erittäin tietoisia siitä, että täysin vapautettujen tekstiili- ja vaatemarkkinoiden seuraukset EU:ssa sijaitseville yrityksille on edelleen erittäin kiireellinen asia, etenkin eräiden EU:n sisäisten tuotantoalueiden osalta, joihin teollisuus on erityisen voimakkaasti keskittynyt. Vuoden 2005 alusta lähtien on menetetty useita satoja tuhansia työpaikkoja, vaikkakin vähemmän kuin eräissä synkimmistä ennusteista.
Vihreät ovat alun alkaen puhuneet huolesta, joka koskee kilpailun vaikutusta eurooppalaisiin valmistajiin. Meidän on mielestäni seurattava tilannetta tarkkaan ja oltava valmiita soveltamaan tuontirajoituksia, jos ensi vuoden tuontiaallot musertavat EU:ssa toimivan vaateteollisuuden sopeutumiskyvyn, ja tietenkin myös kanavoimaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan varoja tälle alalle.
Meidän on kuitenkin oltava tietoisia siitä, että ongelma on paljon vakavampi eräissä etelän köyhissä maissa, kuten Bangladeshissa ja Filippiineillä, jotka Maailmanpankki ja muut tuenantajat ovat taivuttaneet sijoittamaan voimakkaasti vaatteiden ja vaatetustuotteiden vientiin ja jotka nyt joutuvat kohtaamaan kutistuvat vientimahdollisuudet, jatkuvan velkataakan, alan sopeuttamiseen tarvittavien taloudellisten varojen puutteen ja kurjuuden, joka koskee etenkin miljoonia naisia, jotka tekevät lähes korvauksetta yövuoroja halvimman markkinahinnan alittamiseksi vielä halvemmalla tarjouksella.
Jälkimmäisessä näkökulmassa korostetaan itse asiassa sitä, että eräillä aloilla, joilla liian monet valmistajat valmistavat liian paljon tuotteita, tarvitaan jonkinlaisia välineitä tarjonnan hallintaan. Ne ovat myös enemmistön etujen mukaisia. Näin ollen kehotan kollegoita tukemaan seuraavaa tarkistusta, jonka vihreät ja sosiaalidemokraatit ovat yhdessä jättäneet käsiteltäväksi: ”kehottaa komissiota arvioimaan tarjonnan hallintaan perustuvien välineiden hyödyllisyyttä vaatetusalalla, jotta voidaan luoda maailmanlaajuisesti tasavertaiset kilpailuedellytykset ja välttyä kilpajuoksulta mahdollisimman alhaisten yhteiskunnallisten ja ympäristöä koskevien vaatimusten saavuttamiseksi.”
Täysin vapautetut markkinat aloilla, joita leimaa ylituotannon mahdollisuus, johtaa kurjuuteen valtaosassa yrityksistä. Tässä suhteessa meidän pitäisi mielestäni käyttää vaatetusteollisuutta esimerkkinä vaatiaksemme uutta ajattelua siitä, miten politiikan pitäisi säädellä markkinoita kaikkien etuja silmällä pitäen. Tarjonnan hallintavälineiden arvioinnissa pitäisi harkita jonkinlaisten kiintiöiden ottamista uudelleen käyttöön.
Yhteisessä päätöslauselmassa mainittu toinen vaihtoehto, joka ansaitsee laajempaa arviointia, on vaatetusteollisuuden Euromed-tuotantoalueen luominen. Tässä vaihtoehdossa ei tähdätä vain kehittämismahdollisuuksien parantamiseen eteläisissä Välimeren reunavaltioissa vaan tarjotaan myös mahdollisuuksia Etelä-Euroopan tekstiilien ja vaatteiden valmistajille, jotka hyötyisivät lyhyemmistä kuljetusajoista EU:n markkinoille. Se on yksi hyvä esimerkki siitä, miten Euromed-talousaluetta voitaisiin hallita sopeutetusti vapauttamatta koko Välimeren aluetta täysin vapaakauppasopimuksen myötä. Ryhmäni näkökulmasta pidämme tätä ehdotusta ansiokkaana vaihtoehtona, jota pitäisi vaalia erikseen, riippumatta kiistellystä vuoden 2010 Euromed-vapaakauppasopimushankkeesta, johon liittyisi komission kauppapoliittisen pääosaston kestävää kehitystä koskevien vaikutusarviointien perusteella huomattavan paljon varsin kielteisiä yhteiskunnallisia ja ympäristöä koskevia vaikutuksia.
Pedro Guerreiro (GUE/NGL), laatija. – (PT) Olemme iloisia, että keskustelemme tästä aiheesta, johon poliittinen ryhmäni on antanut suuren panoksen. Toivomme, että keskustelu auttaa turvaamaan työpaikkoja ja tekstiili- ja vaatetusalan toimintaa. Tätä Euroopan unionille strategisesti tärkeää alaa on aliarvostettu ja suojeltu erittäin vähän.
Meillä ei ole komissiolle esitettyihin kysymyksiin mitään lisättävää. Ne on jätetty käsiteltäväksi. Haluamme huomauttaa, että vaikka tänään Euroopan parlamentissa hyväksyttäväksi tuleva yhteinen päätöslauselmaesitys sisältää eräitä näkökohtia, jotka saattaisivat käytännössä suojata ja tukea tekstiili- ja vaatetusalaa Euroopan unionissa, suhtaudumme eräisiin muihin näkökohtiin varauksella.
Tässä vain kolme esimerkkiä: globalisaatiorahastoa ei pitäisi käyttää väliaikaisena pehmusteena sellaisia yritysten sulkemisen ja uudelleensijoittamisen aiheuttamia yhteiskunnallisia ja taloudellisia kustannuksia vastaan, joita emme voi hyväksyä ja jotka johtavat työpaikkojen katoamiseen. Meidän pitäisi siis puuttua syihin, ei seurauksiin. Nykyinen vapauttamiseen tähtäävä politiikka on kumottava, ja on myönnettävä taloudellisia varoja, jotka auttavat tehokkaasti suojaamaan työpaikkoja, uudenaikaistamaan alaa sekä tukemaan muiden, muun muassa sellaisten teollisuudenalojen perustamista, jotka ovat yhteydessä tekstiili- ja vaatetusalaan ja edistävät siis teollisuuden monipuolistamista alueilla, joille tämä toiminta on tällä hetkellä keskittynyt.
Ei kannata kehottaa Euroopan unionia kannustamaan muita tarkistamaan rahapolitiikkaansa, ellei EU ensin arvioi kriittisesti uudelleen vahvan euron politiikkaa ja sen vaikutusta eräiden EU:n jäsenmaiden vientiin. Ei myöskään olisi järkevää vaatia kaupan suojatoimia Kiinaa vastaan, kun samaan aikaan tuetaan Euro–Välimeri-vapaakauppa-alueen luomista.
Minulla ei ole tämän puheenvuoron aikana aikaa esittää lyhyesti kaikkia Euroopan unionin vaatetus- ja tekstiiliteollisuutta koskevia ehdotuksiamme. Ne on tuotu esiin päätöslauselmaesityksessämme. Haluamme kuitenkin mainita joitakin yhteisen päätöslauselman käsiteltäväksi jätettyjä tarkistuksia.
Niillä pyritään korjaamaan tekstiili- ja vaatetusteollisuuden maailmanlaajuisen vapauttamisen vakavia seurauksia koskevan maininnan puuttuminen. Vapauttamiseen liittyy useiden etenkin Pohjois-Afrikassa ja Aasiassa toimivien yritysten sulkeminen ja uudelleensijoittaminen, joka jättää jälkeensä työttömyyden ja vakavien sosiaalis-taloudellisten kriisien vanan. Niissä korostetaan myös, että niin sanotusta kaksinkertaisesta valvontajärjestelmästä ei ole mitään hyötyä, ellei sillä estetä vuoden 2005 tapahtumien toistumista ja että tarvitsemme uusia suojatoimenpiteitä tekstiili- ja vaatetusalan työllisyyden ja liiketoiminnan turvaamiseksi ja edistämiseksi EU:ssa. Ehdotuksissa korostetaan, että joissakin maissa on hyväksytty suojatoimenpiteitä, jotka ovat voimassa vuoden 2008 loppuun saakka, ja on siis vaikea ymmärtää, miksi EU ei ole seurannut niiden esimerkkiä.
Ehdotuksissa ilmaistaan myös huoli komission aikomuksesta tarkistaa kaupan suojatoimia sellaisten yritysten etujen mukaisesti, joka aikovat siirtää tuotantonsa maihin, joissa tuotantokustannukset ovat pienempien palkkojen ja yhteiskunnallisten normien sekä ympäristönormien vuoksi alhaisemmat. Niissä ehdotetaan, että tekstiili- ja vaatetusalaa varten laaditaan yhteisön toimintaohjelma, joka koskisi erityisesti heikommassa asemassa olevia alueita, jotka ovat riippuvaisia siitä ja pienten ja keskisuurten yritysten saamasta tuesta. Ehdotusten mukaan on luotava sääntelykehys rankaisemaan yrityssiirroista ja myöntämään julkista tukea yrityksille, jotka ovat tehneet pitkäaikaisia sitoumuksia alueelliseen kehitykseen ja työllisyyteen sekä vaatimaan tuen takaisinmaksamista, ellei ehtoja täytetä. Lopuksi, ehdotuksissa vaaditaan työntekijöiden edustajille merkittävämpää roolia yhtiöiden johtokunnissa ja perusluonteisessa ja organisaatiota koskevassa päätöksenteossa. Toivon, että nämä ehdotukset saavat Euroopan parlamentin kannatuksen.
Peter Mandelson,komission jäsen.−(EN) Arvoisa puhemies, kuten parlamentin jäsenet tietävät, vuonna 2005 EU ja Kiina hyväksyivät yhteisymmärryspöytäkirjan, johon sisältyi kahden ja puolen vuoden siirtymäaikajärjestely, jonka tarkoituksena on antaa hengähdystauko EU:n tekstiilien valmistajille maailmanlaajuisen tekstiili- ja vaatekaupan vapauttamisen jälkeen.
Järjestelyllä rajoitettiin joka vuonna kymmenen erityisen herkän tekstiili- ja vaatetustuotteen tuotannon kasvua. Rajoitusten voimassaoloaika päättyy 31. joulukuuta 2007, vaikka yhteisymmärryspöytäkirja on voimassa vuoden 2008 loppuun saakka, ja siinä sekä teollisuus että hallitus sitoutuvat työskentelemään vakaan vapaaseen tekstiilikauppaan siirtymisen hyväksi.
Minä olen aina aikonut vaatia Kiinaa kantamaan vastuunsa. Komissio neuvotteli Kiinan kanssa kaksinkertaisen tarkkailun järjestelmästä vuodelle 2008. Se koskee kahdeksaa erityisen herkkää tekstiilituoteluokkaa.
Tämä tarkoittaa, että Kiina myöntää vientiluvan kaikille vientituotteille, ja EU:n lupavirastot myöntävät samanaikaisesti jäsenvaltioissa tuontiluvan. Se on tuttu järjestelmä, ja valmistajat, maahantuojat ja jälleenmyyjät ovat kaikki kannattaneet sitä. Sen arvo piilee siinä, että se antaa meille mahdollisuuden valvoa tekstiilien tuontimalleja, ja koska tuonnille on myönnettävä lupa, ennen kuin tavara voi lähteä satamasta Kiinassa, se antaa meille mahdollisuuden nähdä mahdollisen kehityksen etukäteen.
Myönnän ensimmäisenä, että tekstiili- ja vaatetusteollisuus käy läpi pitkää rakennemuutosten ajanjaksoa. Se alkoi kauan ennen kiintiöiden purkamista. Menestyvät eurooppalaiset yritykset eivät hyväksy massatuottajia suoraan vaan sijoittavat teknologiaan ja laatuun. EU on edelleen maailman toiseksi suurin tekstiilien viejä, ja se on aina mainitsemisen arvoista. Meillä on enemmän muoti- ja laatumerkkejä kuin koko muulla maailmalla yhteensä. Se, että eurooppalaiset tekstiilivalmistajat eivät ole vaatineet kiintiöiden jatkamista, on merkki heidän itseluottamuksestaan ja sinnikkyydestään. Heidän mukaansa heidän kilpailukykynsä riippuu nyt enemmän tehokkaista väärennösten vastaisista toimista ja pääsystä Kiinan markkinoille.
On sanomattakin selvää, että aion saada koko kauppapolitiikkamme painoarvon näiden kahden ongelman taakse. Markkinoille pääsyn osalta pyrimme saamaan tekstiilituotteita uusille markkinoille Dohan kierroksella ja kaikilla uusilla vapaakauppa-alueillamme. Olemme myös perustaneet erityisen tekstiilityöryhmän osana tarkistettua markkinoille pääsyä koskevaa strategiaa. Eurooppa on valmis hyödyntämään valtavia uusia kulutustavaramarkkinoita voimakkaasti kasvavissa talouksissa, emmekä vain istu kädet ristissä toivoen, että nämä suuntaukset ovat odotustemme mukaisia.
Väärentäminen jos mikään on vielä suurempi ongelma. Tavaramerkkien ja mallioikeuksien suojeleminen on ehdottomasti tekstiiliteollisuudelle erittäin tärkeää, ja tuon nämä aiheet esiin kiinalaisten kanssa jokaisessa tapaamisessa heidän kanssaan.
Olemme tehneet hyödyllistä yhteistyötä Kiinan tullin ja kauppamessujen järjestäjien sekä Kiinan patenttiviraston kanssa. Kiina on kaiken kaikkiaan kuitenkin valtava ongelma teollis- ja tekijänoikeuksien haltijoille. Markkinat tyhjennetään väärennöksistä yhtenä päivänä, ja kauppiaat hiipivät seuraavana päivänä takaisin. Kuten olen aiemmin sanonut, emme ole sulkeneet pois mahdollisuutta käyttää apuna Maailman kauppajärjestöä, ellei tilanne parane. Patrizia Toia mainitsi valmistusmaata koskevan ehdotuksen, josta olisi hyötyä tekstiileille. Minä tein tämän ehdotuksen, esitin sen komissiolle, ja komissio hyväksyi sen, mutta valitettavasti suurin osa jäsenvaltioista ei hyväksynyt sitä. Sen vuoksi en voi vaatia käsittelemään ehdotusta edelleen tai tehdä enemmän kuin olen jo tehnyt.
Viime kuussa EU:n ja Kiinan huippukokouksessa Pekingissä välitin erittäin huolellisesti eräitä suoria viestejä, ja ne koskevat tekstiilialaa siinä missä mitä tahansa muutakin alaa. EU:n ja Kiinan kauppasuhteet ovat muuttuneet viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Molemmat osapuolet ovat hyötyneet siitä valtavasti, mutta kauppasuhteet ovat joutuneet pahasti epätasapainoon. Kun Kiina hallitsee tuontimarkkinoitamme, yrityksemme häviävät Kiinassa väärennösten ja markkinoille pääsyyn kohdistuvien esteiden aiheuttamien menetettyjen liiketilaisuuksien vuoksi, joiden kustannukset nousevat 55 miljoonaan euroon vuorokaudessa. Jatkuvasti kasvava kauppavajeemme heijastaa molempia ongelmia.
Se ei johdu siitä, että eurooppalaiset valmistajat eivät olisi kilpailukykyisiä. Meillä on tavarakaupan ylijäämä muun maailman kanssa, ja siellä, missä voimme kilpailla vapaasti, voimme haastaa kenet tahansa. Kiinassa näin ei ole. Pelikenttä ei ole tasainen vaan kallistuu voimakkaasti meitä vastaan. Vastassamme on kauppa- ja sijoitusrajoituksia, käsistä riistäytynyttä väärentämistä ja sääntelyesteitä käytännöllisesti katsoen kaikilla aloilla. Kiina on vielä kuusi vuotta Maailman kauppajärjestön jäseneksi päästyäänkin liian usein jättänyt velvoitteensa täyttämättä.
Tekstiiliongelmat kuvaavat minun nähdäkseni laajempia ongelmia, joita kohtaamme Kiinassa. EU on Kiinan suurin vaatetus- ja tekstiilialan asiakas. Olemme kunnioittaneet Kiinan suhteellista työvoima- ja tuotantokustannusetua. Keskitymme omiin suhteellisiin etuihimme. Siirrymme ylöspäin arvoasteikolla sen osalta, mitä tuotamme. Odotamme, että saamme Kiinan markkinoilla samanlaiset yhtäläiset mahdollisuudet ja oikeudenmukaisen kohtelun kuin kiinalaiset valmistajat meidän markkinoillamme.
Äskettäisessä huippukokouksessa Kiinan pääministeri Wen Jiabao näytti kuulevan ja ymmärtävän voimakkaan huolemme ja tarjoutui luomaan EU:n kanssa korkeatasoisen strategisen järjestelmän, jolla keskityttäisiin tasapainottamaan kauppavajettamme Kiinaan.
Kannatan sitä yhtä ilmeistä vastalausetta lukuun ottamatta. Emme tarvitse jälleen uutta vuoropuhelua tai tiekarttaa vaan toimia – alueilla, markkinoilla ja tuomioistuimissa, siellä, missä sillä on merkitystä eurooppalaisille viejille. Emme tarvitse toimia vain kauppaministeriöltä vaan kautta linjan valvontaviranomaisilta ja ministeriöiltä, jotka rajoittavat pääsyä markkinoille ja tiukentavat lain täytäntöönpanoa kaikilla Kiinan talouden osa-alueilla. Euroopan omien markkinoiden avoimuus Kiinalle ei ole poliittisesti kestävää, ellei tällaisiin toimiin ryhdytä.
Puhun tekstiileistä ja vaatetustuotteista mutta myös kaikista muista aloista, joilla Euroopalla on vientietuja. Kiinan vilpittömyys pannaan lopullisesti koetukselle sillä, miten uusi korkeatasoinen kauppavajejärjestelmä, jonka suunnittelu ja käyttöönotto on minun ja kaupan alan kollegani vastuulla, saa käytännössä aikaan todellista muutosta. Toivon, että kiinalaiset haluavat ratkaista kohtaamamme ongelmat yhtä vilpittömästi kuin me turvautumatta vältettävissä olevaan selkkaukseen.
Robert Sturdy, PPE-DE-ryhmän puolesta.–(EN) Arvoisa puhemies, haluan sanoa komission jäsenelle, että olen kerrankin lähes sanaton. Onneksi olkoon! Uskon, että tämä on juuri sitä, mitä parlamentti halusi kuulla, ja toivon todella, että hän jatkaa näkökohdista, jotka hän toi tänään esiin neuvotteluissaan Kiinan kanssa. Se on rohkaisevaa, ja minusta näyttää siltä, että hän hallitsee tilanteen täysin. Hän ei odota minun sanovan niin, mutta sanon näin, koska hän on mielestäni tehnyt juuri sen, mitä toivotaan.
Haluan vain sanoa erittäin lyhyesti erään asian, tai kaksi tai kolme asiaa. Eilen kuulin parlamentissa yhden parhaista puheista, jonka olen koskaan kuullut valtionpäämiehen pitävän. Puheen pitäjä oli Jordanian kuningas. Yksi hänen mainitsemistaan asioista oli Euromedin tilanne, jolla on erityistä merkitystä tekstiileille ja joka on tietenkin erittäin tärkeä koko Euroopan ja Välimeren alueen vakaudelle. Ehkä komission jäsen voisi lisätä huomautuksensa tästä aiheesta, koska se nousee esiin neuvotteluissa. Se on mielestäni erityisen tärkeää, etenkin kun Turkki on yhdellä ja Marokko toisella puolellamme. Suhteemme Kiinaan vaikuttavat erityisen voimakkaasti kaikkiin.
Toiseksi, olen iloinen kuullessani, että hän on samoilla linjoilla minun kanssani, koska en usko kaupan suojatoimiin vaan pikemminkin vapaisiin markkinoihin, mutta vapaisiin ja oikeudenmukaisiin markkinoihin, joilla kilpailu on tasavertaista.
Kolmanneksi, kun pidetään mielessä, että Yhdysvallat on juuri ottanut käyttöön erittäin ankarat tuontiehdot, mitä tapahtuu sen jälkeen, kun komission kaksinkertainen valvonta päättyy? Komissio sanoi mielestäni sen päättyvän vuoden 2008 loppuun mennessä. Tarkoittaako se, että Euroopan markkinoille tulee enemmän tuotteita kuin tällä hetkellä?
Lopuksi, arvoisa komission jäsen, haluan tarttua tilaisuuteen ja toivoa teille, Renatelle ja muille henkilöstönne jäsenille erittäin hyvää joulua ja menestystä uudelle vuodelle.
Harald Ettl, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, mitä muutoksia vuosi 2008 tuo Euroopan unionin tekstiiliteollisuuteen? Ei varmasti mitään hyvää. Kiinasta on tullut maailman aggressiivisin tekstiilimahti, ja yksinomaan vuonna 2006, 50–60 prosenttia tekstiiliteollisuuden huipputeknologiasta ostettiin Kiinaan rengaskehruun, kudonnan ja teksturoinnin alalla. Laitteet ovat nyt käyttövalmiita.
Eurooppalaiset vähittäiskauppiaat ja valmistajat eivät enää tee tilauksia vaan odottavat Kiinalta parempia tarjouksia. Tulossa on lisää konkursseja. Euroopan keskittyminen kauppaan aiheuttaa meille vielä suurempia ongelmia muilla aloilla, ei vain tekstiilialalla.
Meille tarjottavien tuotteiden määrä tietenkin kasvaa. Tekstiilivalikoima kuitenkin pienenee. Jos asialla on tarkoitus vielä olla merkitystä, teollisuuden rakenneuudistukseen on yhdistettävä Euroopan unionissa yhteiskunnallisia toimia, ja sitä on pehmustettava niillä tehokkaammin. Vain hyvin harvat valmistajat, joilla on erityisosaamista, selviävät.
Tällä kehityksellä on kuitenkin myös lisäulottuvuus. Kiinassa tekstiili-, vaatetus- ja nahka-alan työntekijöiden työ- ja palkkaolot ovat edelleen hirvittävät. Lisäksi eurooppalaiset vähittäiskauppiaat ja sijoittajat tinkivät hinnoista Kiinassa. Kaikkien Kiinan kilpailuetujen rinnalla selviytyminen on vaikeampaa, koska Eurooppa antaa voimakkaan tukensa Euroopan olemassa olevalle tekstiiliteollisuudelle. Rahaa ansaitaan aina nopeasti pienimpien toimijoiden kustannuksella.
Ammattiyhdistysliikkeen kannattajana odotan, että urheilutalous, joka järjestää Kiinassa olympialaiset, paljastaa, millaiset paikallisten naispuolisten työntekijöiden olot ovat. Tällä hetkellä Kiinan tekstiilitehtaissa kuolee päivittäin jo 350–400 ihmistä. Jopa sadan työntekijän kädet silpoutuvat päivittäin. Yhdeksän kymmenestä kiinalaisesta valmistajasta rikkoo kansainvälisiä työnormeja ja jopa Kiinan lainsäädännön mukaisia työnormeja!
Meillä vähittäiskauppiailla kuitenkin menee hyvin. Ammattiyhdistysliikkeen kannattajana ja tekstiili-, vaatetus- ja nahka-alan työntekijöiden kansainvälisen järjestön varapuheenjohtajana haluan sanoa teille, että on liian myöhäistä, mutta ei kuitenkaan liian myöhäistä ryhtyä yhteiskunnallisiin toimenpiteisiin.
Ignasi Guardans Cambó, ALDE-ryhmän puolesta.–(ES) Arvoisa puhemies, kuulemamme puheet ovat mielestäni kaikki samoilla linjoilla. Viime aikoina on ollut hyvin vähän keskusteluja, joissa olemme kuulleet parlamentin eri puolia ja erilaisia poliittisia näkemyksiä edustavia henkilöitä. Kaikki puhuvat samaa kieltä, ja tavoitteet ovat täsmälleen samat.
Kannatamme epäilemättä vapaata kauppaa, ja sen kannattaminen on erittäin selvästi periaatekysymys. Kyse ei siis ole esteiden luomisesta vaan sen varmistamisesta, että pelisäännöt ovat kaikille samat, ja sen hyväksymisestä, että Kiinan vilpillinen kilpailu, jossa markkinoille pääsyä rajoitetaan, jossa teollis- ja tekijänoikeuksia rikotaan erittäin vakavasti, pysyvästi ja järjestelmällisesti, jossa viennin valvonta puuttuu tai jossa valuuttakursseissa on eroja, mikä ei selvästikään vaikuta vain tekstiilialaan vaan myös moniin muihin aloihin, joita kauppasuhteemme koskevat, ja monet muut Kiinan toimenpiteet, saattavat teollisuuden erittäin vakavaan ja arkaluonteiseen tilanteeseen. Teollisuus on jatkossakin olemassa ja jatkaa puolustautumistaan selviytyäkseen, eikä se pyydä suojelua, kuten komission jäsen Mandelson puheenvuorossaan aivan oikein sanoi. Onnittelen häntä siitä todella. Teollisuudessa ei pyydetä esteitä vaan kaikille yhteisiä pelisääntöjä ja mahdollisuutta pelata tasaväkistä peliä.
Itse asiassa tilanne muuttuu täysin vuoden lopussa, eikä komissio voi vain panna sitä merkille, ikään kuin se olisi ilmatieteellinen ilmiö. Sillä on käytettävissään runsaasti aseita ja välineitä, kuten tuonnin valvonta, joiden avulla voidaan varmistaa, että pelisäännöt tosiaan ovat samat, ja se voi käyttää käytettävissään olevia suojajärjestelmiä.
Ryszard Czarnecki, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Mandelson haluaa pelata englantilaisen herrasmiehen tavoin šakkia. Hänen vastustajansa, kiinalainen kumppani, kuitenkin haluaa pelata aivan toista peliä aivan erilaisilla säännöillä.
Voimme selvästikin puhua nyt seurannasta ja kiinalaisten tuontitavaroiden valvonnasta, mutta meidän ei pidä unohtaa jälleenvientiä esimerkiksi Afrikan maihin, joihin Kiina vie eräitä tavaroita. Nuo tavarat tuodaan sen jälkeen meille afrikkalaisina tuotteina, vaikka ne on todellisuudessa valmistettu noissa maissa sijaitsevissa kiinalaisissa tehtaissa tai jopa Kiinassa.
Haluan korostaa erästä asiaa, josta puhutaan täällä liian vähän, nimittäin Kiinan valuutan arvon keinotekoista alentamista. Se ilmiselvästi helpottaa vientiä Eurooppaan. Se on vakava uhka.
Bastiaan Belder, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, haluan aloittaa kiittämällä komission jäsen Mandelsonia erittäin lämpimästi hänen selkeistä huomautuksistaan. Olin jo lukenut niistä yksityiskohtaisesti eurooppalaisesta lehdistöstä.
Nyt haluan antaa oman panokseni. Eurooppalaisen tekstiilialan tulevaisuus Kiinan talouskasvun valossa on tässä keskustelussa etualalla. Euroopan unioni osoittautuu kerta toisensa jälkeen kykenemättömäksi ennakoimaan Kiinan kehitystä riittävästi. Syynä tähän on se, että Euroopan unioni ei pysty kehittämään selkeää kauppapolitiikkaa. Euroopan unioni on jakautunut pohjoiseen ja etelään, olipa kyse tekstiilituotteita koskevista kiintiöistä tai kaupan suojatoimien uudistamisesta.
Jäsenvaltioiden on siis korkea aika oppia näkemään pelkkiä omia etujaan pidemmälle. Tässä suhteessa ensimmäinen askel on se, että pohjoisessa myönnetään, että sen oman teollisuuden suojeleminen jäljennöksiltä ja laittomalta valtionavulta ei ole protektionismia ja että suojeluun tarvitaan sarja tehokkaita toimia. Etelässä on ymmärrettävä, että Kiinan nousulla on seurauksensa.
Euroopan unioni ei enää saa antaa yllättää itseään, niin kuin kävi vuonna 2005 monikuitusopimuksen päättyessä. Euroopan teollisuudenalojen on etsittävä hyvissä ajoin markkinarakoja. Mahdollisuudet määrätä uusia kiintiöitä ovat loppujen lopuksi rajalliset vuoden 2008 loppuun saakka.
Luca Romagnoli (NI).-(IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, koska EU:n ja Kiinan välisen yhteisymmärryspöytäkirjan voimassaolon on määrä päättyä pian, minusta näyttää siltä, että selkeästi esitetyissä kysymyksissä ilmaistaan teollisuuden ja tekstiilialan toimijoiden perusteltuja huolia vaikutuksista, joita kiinalaisten tuotteiden tuonnilla – tai pikemminkin niiden massiivisella tulvalla – on ollut ja on tulevaisuudessa Euroopan unionin jäsenvaltioihin.
Olen korostanut useita kertoja – enkä ole ainoa, joka niin on tehnyt – sitä, että aito kilpailu ja kyky kilpailla tuotteistamme sisämarkkinoilla, ja suuremmassa määrin kuin ulkoisilla markkinoilla, taataan pääasiassa puolustamalla alaa vilpilliseltä kilpailulta eikä ainoastaan tai kovin suuressa määrin kiintiöiden avulla. Sellainen kilpailu on vilpillistä, koska se perustuu huomattavasti alempiin kustannuksiin ja huonompiin tuotanto-olosuhteisiin. Kiinalaisten tuotteiden lisäarvo siihen hintaan on epäsuhtainen sellaisten tunnettujen tuotantotekijöiden vuoksi, jotka eivät vastaa paljon sivistyneemmän maanosamme tuotantotekijöitä.
Miten voimme kuvitella voivamme kilpailla valmistuksessa, kun kustannukset ovat äärettömän paljon alemmat ja kun tuotteet ovat nyt jopa laadun osalta lähes samanveroisia kuin monet eurooppalaiset tuotteet? Uskon, että meillä on todellisuudessa vain yksi vaihtoehto, joka on ainoa, jonka avulla voimme saada uudelleen aikaan hieman oikeudenmukaista kauppaa ja kestävää kilpailua: kiinalaisten tuontituotteiden valvontajärjestelmän pitäisi mielestäni perustua sen tarkistamiseen, että valmistusolosuhteet eivät eroa hyvin paljon niistä, joita meidän teollisuudessamme on tarjolla. Emme ehkä voi vaatia, että työvoimakustannukset olisivat samat, mutta voimme vaatia, että tuotteet valmistetaan ehdottomasti ilman lapsityövoimaa tai olosuhteissa, jotka eivät ole häpeälliset tai lähellä orjuutta, ja että ne valmistetaan aiheuttamatta valtavia ympäristövahinkoja sen lisäksi, että niiden ympäristöturvallisuutta, kuluttajien turvallisuutta ja sertifioitua laatua ei ole vahvistettu riittävästi.
Eurooppalaisiin teollisuudenaloihin, jotka siirtävät toimintansa EU:n ulkopuolelle ja ryhtyvät kilpailemaan vilpillisesti sellaisia teollisuudenaloja kohtaan, jotka jatkavat valmistusta Euroopassa, pitäisi myös soveltaa uuden tasapainon saavuttamiseksi erilaista politiikkaa, kenties sellaisten verotuksellisten toimenpiteiden avulla, joilla poistetaan etu verrattuna yhtiöihin, jotka eivät siirrä toimintaansa muualle.
Lopuksi, myös Euroopan jakeluolosuhteita pitäisi seurata tarkemmin sen vuoksi, mitä varmasti tapahtuu ainakin Italiassa, jossa tukkumarkkinointi naamioidaan vähittäiskaupaksi.
Georgios Papastamkos (PPE-DE).-(EL) Arvoisa puhemies, meitä Euroopan unionin edustajia vaaditaan nytkin luonnostelemaan uudelleen tärkeä tekstiili- ja vaatetusalaa koskeva strategiamme.
Yleiseurooppalainen strategia voitaisiin laatia pääpiirteittäin seuraavasti: ensin varmistetaan, että eurooppalaiset tuotteet pääsevät paremmin ulkomaisille markkinoille lähentämällä maailmanlaajuisesti matalan tason tullimaksuja mahdollisimman paljon ja poistamalla tulliesteitä.
Toiseksi tuontitavaroihin sovelletaan tehokkaasti alkuperää koskevia sääntöjä.
Kolmanneksi globalisaatiorahaston kautta myönnetään huomattavaa tukea pienille ja keskisuurille yrityksille, joihin vapauttaminen vaikuttaa. Mielestäni olisi myös hyödyllistä laatia yhteisön toimintaohjelma alan tukemiseksi etenkin Euroopan unionin heikommassa asemassa olevilla alueilla.
Neljänneksi varmistetaan, että jäljentämistä ja väärentämistä torjutaan tehokkaasti ottaen huomioon, että tekstiili- ja vaatetusalan osuus tietoon tulleista tapauksista on yli 50 prosenttia.
Viidenneksi ylläpidetään ja lujitetaan kaupan suojatoimia, jotka ovat ehdottoman välttämättömiä kilpailulle vahingollisten luvattomien käytäntöjen torjunnalle.
Kuudenneksi taataan, että Euroopan unioniin tuotavat tuotteet ovat vaikutukseltaan vastaavien turvallisuus- ja kuluttajansuojasääntöjen mukaisia.
Kiinan osalta ilmaisemme huolemme siitä, että sen sijaan, että kiintiöitä laajennettaisiin koskemaan kymmentä tuoteluokkaa, sovelletaan kaksinkertaista valvontajärjestelmää. Pyydämme joka tapauksessa komissiota – pyydämme teitä, arvoisa komission jäsen Mandelson – soveltamaan järjestelmää ankarasti ja tehokkaasti. Muistutan teitä myös viimeisestä keinosta, suojatoimista, jotka Euroopan unionilla on oikeus ottaa käyttöön.
Lopuksi, arvoisa puhemies, maailman kauppajärjestelmän vapauttaminen ei merkitse vilpillisen kilpailun, laittomien kaupankäyntikeinojen eikä myöskään taloudellisen ja yhteiskunnallisen mallin häiriöiden sallimista.
Joan Calabuig Rull (PSE).-(ES) Arvoisa puhemies, haluan onnitella teitä, arvoisa komission jäsen, päättäväisyydestänne ja lokakuussa Kiinan kanssa solmitusta Euroopan unioniin tuotavien tekstiilien kaksinkertaista valvontajärjestelmää koskevasta sopimuksesta.
Kun kiintiöt tänä vuonna poistuvat, sopimus auttaa, tai sen ainakin pitäisi auttaa, takaamaan, että siirtyminen vapaisiin markkinoihin tapahtuu oikein koko vuoden 2008 aikana. Se on välttämätöntä eurooppalaisille valmistajille, jotka ovat jo joutuneet vastaamaan valtaviin haasteisiin, kuten muut puhujat ovat maininneet. Teollisuuden ja viranomaisten on työskenneltävä yhdessä seuratakseen tiiviisti kaupankäyntimallien kehittymistä Kiinan kanssa ja estääkseen vuoden 2005 tilanteen toistumisen.
Pahoittelemme kuitenkin sitä, että kesäkuun 2005 sopimus koski vain kahdeksan kymmenestä tuoteluokasta, joihin kohdistui rajoituksia tämän vuoden joulukuun 31. päivään saakka. Tässä asiassa haluan selventää, millaisessa roolissa komission strategia on niiden kahden tuoteluokan seurannan osalta, jotka eivät kuulu sovitun kaksinkertaisen valvontajärjestelmän piiriin. Näitä tuoteluokkia ovat puuvillakankaat sekä pöytä- ja keittiöliinat.
Ei ole kuitenkaan epäilystäkään siitä, että tämän sopimuksen lisäksi meidän on jatkossakin toimittava muilla aloilla taataksemme, että eurooppalainen teollisuus voi kilpailla oikeudenmukaisissa ja vastavuoroisissa olosuhteissa, esimerkiksi edistymällä alkuperämerkinnöissä – vaikka tässä asiassa onkin mainitsemianne vaikeuksia – tai edistämällä kauppasopimusneuvotteluissa parempia työoloja, yhteiskunnallisia oloja ja ympäristöolosuhteita.
Kaikkien laitosten ja yritysten on keskityttävä tutkimukseen ja kehitykseen käyttäen seitsemännen puiteohjelman tarjoamia laajoja mahdollisuuksia. Meidän on ennakoitava muutoksia ja otettava samanaikaisesti huomioon rakenneuudistusten vaikutukset hyväksymällä yhteiskunnallisia toimenpiteitä, joita tarvitaan työntekijöiden tukemiseen.
Lopuksi haluan ilmaista, että kannatan mainitsemaanne sopimusta, joka solmittiin kymmenennen EU:n ja Kiinan huippukokouksen yhteydessä ja jonka avulla perustetaan korkean tason työryhmä käsittelemään keskeisiä asioita, kuten kauppavajetta, vaikeuksia Kiinan markkinoille pääsemisessä sekä teollis- ja tekijänoikeuksia.
Tämä on toinen askel oikeaan suuntaan EU:n ja Kiinan suhteiden parantamisessa ja molemmille osapuolille edullisen ympäristön edistämisessä.
Johan Van Hecke (ALDE).- (NL) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, onko Euroopan tekstiiliteollisuudella vielä tulevaisuus? Vastaus on suurelta osin Euroopan komission käsissä. Viime kuussa komission jäsen Mandelson arvosteli Pekingissä ankarasti puutteita kiinalaisten tuotteiden turvallisuudessa, valtavaa väärennettyjen tuotteiden tulvaa ja kiinalaisten vientituotteiden polkumyyntiä. Hän uhkasi aivan oikein tehdä valituksen Maailman kauppajärjestölle. Euroopan päivittäinen tuonti Kiinasta on arvoltaan puoli miljardia euroa, ja kahdeksan kymmenestä takavarikoidusta tuoteväärennöksestä on lähtöisin juuri sieltä.
Euroopan tekstiiliala kärsii tällä hetkellä väärennösten lisäksi kuitenkin myös Yhdysvaltain dollarin alhaisesta kurssista. Heikko dollari ei vain vaaranna vientiämme vaan antaa myös keinotekoisen edun maille, joissa jatketaan dollarin käyttöä valuuttana. Nämä maat sijaitsevat sattumalta pääasiassa Aasiassa, ja Kiina pitää kiinni dollarista, mikä ei ole pelkkä yhteensattuma. Se on sietämätöntä tekstiilialalla, jolla työskentely perustuu suuriin määriin ja alhaisiin voittomarginaaleihin.
Teollisuutemme ei voi eikä saa joutua vahvan euron uhriksi. Näin ollen kauppasuhteissamme on käytettävä yhä enemmän euroa. Sehän oli mielestäni loppujen lopuksi yksi syy siihen, miksi yhtenäisvaluutta otettiin viisi vuotta sitten käyttöön.
Vasco Graça Moura (PPE-DE). – (PT) Globalisaation seuraus Euroopan alueella on se, että tuottoisat yritykset häviävät ja teknologiaa vievät yritykset voittavat. Se heijastuu erittäin selvästi sisäiseen yhtenäisyyteen. Tekstiiliteollisuuden tapauksessa se, että ala koostuu pääasiassa pienistä ja keskisuurista yrityksistä, on haitaksi markkinoilla, joiden osuus on kuusi prosenttia koko maailmankaupasta ja jonka arvioitu liikevaihto on 566 miljardia euroa. Lisäksi monet tuotantoalueet kärsivät taloudellisten rakenneuudistusten seurauksista, joten alalla on vaikea saada aikaan kestävää tilannetta.
Eurooppalainen tuotanto joutuu kilpailemaan sellaisten maiden tuotannon kanssa, jotka devalvoivat valuuttaansa keinotekoisesti, eivät noudata ympäristönsuojelusääntöjä eivätkä vastaa ympäristönsuojelukustannuksista, rikkovat usein teollis- ja tekijänoikeuksia ja mikä vielä vakavampaa, sen lisäksi, että niiden palkkakustannukset ovat paljon alhaisemmat kuin Euroopassa, ne eivät myöskään sovella yhteiskunnallisella rintamalla ja työllisyyden alalla yhtä ankaria työntekijöiden suojelutoimenpiteitä kuin Euroopassa. Näin ollen on sitäkin kiireellisempää varmistaa, että Maailman kauppajärjestön sääntöjä noudatetaan ja että komissio pystyy valvomaan tuontia eikä anna verhota keinotekoisesti Kiinan tekstiilituonnissa käytännössä havaittuja väärinkäytöksiä niin kuin aiemmin on tapahtunut.
Komission on hyväksyttävä kaikki toimenpiteet, joita tarvitaan Euroopan unionin etujen turvaamiseksi, mukaan lukien kiintiöiden määrääminen Kiinalle tarpeen niin vaatiessa, mahdollisesti vuoden 2008 loppuun saakka, Maailman kauppajärjestön oikeudellisen kehyksen puitteissa. Se on myös vaadittava, että reilun pelin sääntöjä noudatetaan täysimääräisesti. Eurooppalaisilta tuottajilta puuttuu tutkimukseen ja kehitykseen sekä työvoiman taitojen parantamiseen tarvittavia kannustimia, ne eivät pääse asianmukaisesti ulkoisille markkinoille eikä niillä ei ole tehokkaita keinoja väärentämisen ehkäisemiseksi. Henkinen omaisuus on alan lisäarvon perusluonteinen osa, ja sitä on puolustettava hinnalla millä hyvänsä sellaisen tuotannon kannustamista, jolla on suuri lisäarvo. Lopuksi, arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kuluttajien turvallisuutta ei saa unohtaa. Komission tehtäväksi jää estää mahdollisesti perheillemme vaarallisten tuotteiden tuominen Euroopan kansalaisten koteihin.
Stavros Arnaoutakis (PSE).-(EL) Arvoisa puhemies, Euroopassa ja etenkin Kreikassa tekstiiliala koostuu pääasiassa pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Monet näistä yrityksistä kehittyvät alueella. Euroopan unionin edustajina olemme velvollisia varmistamaan alan elinvoimaisuuden rajojemme sisällä ja takaamaan, että yrityksiämme suojellaan vilpilliseltä kilpailulta ja laittomalta kaupalta.
Eurooppalaisen tekstiilialan kansainvälistä kilpailukykyä on lisättävä. Meidän on tuettava toimenpiteitä, joilla tähdätään yritystemme uudenaikaistamiseen, innovointiin, tutkimukseen ja kehitykseen. Meidän on tietenkin otettava vakavasti huomioon se, että kiinalaisten tekstiilituotteiden tuontikiintiöiden siirtymäkausi päättyy 1. tammikuuta 2008. Laajemmassa asiayhteydessä ja eurooppalaisten kuluttajien tähden meidän on kuitenkin myös varmistettava, että tekstiilituotteiden valmistusmaamerkintöjä koskevat sitovat säännöt pannaan täytäntöön ja että kolmansien maiden tuontituotteita koskevaa valvontajärjestelmää sovelletaan tehokkaasti.
Anne Laperrouze (ALDE).-(FR) Arvoisa puhemies, kun puhuin tässä salissa samasta aiheesta heinäkuussa 2005, sanoin, että opetus, jonka saisimme tekstiilialan kriisistä, auttaisi meitä lopulta ylläpitämään ja kehittämään muita Euroopan talouden aloja. Olemme mielestäni edistyneet, mutta emme kovin paljon. Vaadimme edelleen lisää tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja pyydämme, että komissio valvoo teollis- ja tekijänoikeuksien kunnioittamista. Nämä tekijät ovat ratkaisevia, mutta ne eivät riitä. Näin ollen olen sitä mieltä, että sen sijaan, että Maailman kauppajärjestö olisi tekijä, joka lisää kaupan kasvua ja taloudellista kehitystä, se toimiikin sääntöineen jarruna. Kauppa lisää tietenkin kasvua, mutta sitä varten kauppaa on käytävä molempiin suuntiin. Tekstiilejä koskeva kysymys heijastaa itse asiassa kahta perusluonteista ongelmaa: Euroopan unionin teollisuuspolitiikan puuttumista ja kysymystä Euroopan edusta.
Mitä Euroopan etuun tulee, olen varsin tyytyväinen komission lokakuun alussa julkaisemaan tiedonantoon ”Euroopan yhteinen etu: menestyminen globalisaation aikakaudella”, jonka mukaan perussääntömme eivät saa vaarantaa kykyämme puolustaa etujamme tai kykyämme säilyttää tarkat normit, joita sovellamme tuotteisiin taataksemme turvallisuuden sekä suojan terveydelle, ympäristölle ja kuluttajille. Emme salli sitä, että kolmannet maat, jotka haluavat toimia Euroopan unionissa, kiertävät sisämarkkinoihin sovellettavia sääntöjä.
Arvoisa komission jäsen, aloittakaamme soveltamalla näitä periaatteita tekstiiliteollisuuteen.
Ivo Belet (PPE-DE).- (NL) Arvoisa puhemies, haluan kiittää komission jäsentä hänen selkeästä väliintulostaan. Haluan kuitenkin esittää hänelle kaksi huomautusta. Tekstiiliala ei ole tärkeä vain Etelä-Euroopalle, sillä esimerkiksi Belgiassakin on edelleen erittäin kukoistava tekstiiliteollisuus, joka työllistää 25 000 henkilöä.
Arvoisa komission jäsen, kiintiöiden poistumisella kymmenen lopputuotteen osalta 1. tammikuuta saattaa olla jälleen vakavat seuraukset, ei vain kyseisille aloille vaan myös valmistusketjun edelliseen vaiheeseen kuuluville yrityksille. Jos esimerkiksi farkkuala hukkuu kiinalaisiin tuotteisiin joko polkumyyntihintaan tai muuhun hintaan, se vaikuttaa suoraan myös denim-kankaan tuottajiin ja langan tuottajiin. Näin ollen seuraukset ovat tietenkin paljon laajemmat kuin ensi silmäyksellä näyttäisi.
Toinen huomautukseni, arvoisa komission jäsen, on se, että tällä hetkellä niin sanotulla valvontajärjestelmällä valvotaan vain tuontitavaroiden määrää. Olisi paljon tehokkaampaa valvoa tuontitavaraa myös hintojen perusteella – etukäteen tai lupien myöntämisen yhteydessä. Todella ennakoiva, ennaltaehkäisevä lähestymistapa on mahdollinen vain tällä tavalla.
Arvoisa komission jäsen Mandelson, haluaisimme myös, että kerrotte meille, milloin komissio aikoo ryhtyä toimeen, sillä se on melko hämmentävää ja epämääräistä. Toisin sanoen, miten suureksi Kiinasta tuotavien tuotteiden määrän täytyy kasvaa ja miten paljon niiden hintojen täytyy laskea, ennen kuin todella ryhdytte toimeen? Meistä tuntuu vain johdonmukaiselta saada tästäkin asiasta etukäteen hieman selvyyttä.
Peter Mandelson,komission jäsen.−(EN) Arvoisa puhemies, olen suurelta osin samaa mieltä useimpien tämän keskustelun aikana ilmaistujen näkemysten kanssa. Aluksi haluan kuitenkin torjua Bastiaan Belderin näkemyksen siitä, että meillä ei ole EU:ssa yhteistä kauppapolitiikkaa ja että jäsenvaltioiden väliset mielipide-erot ovat niin suuret, että emme voi harjoittaa esimerkiksi tekstiilipolitiikkaa.
Kokemuksemme tekstiilialalla osoittaa liiankin selvästi, että meillä itse asiassa on yhteinen kauppapolitiikka, jonka avulla olemme pystyneet yhdistämään jäsenvaltiot, jotka korostavat eri asioita ja jotka ovat suuntautuneet eri tavoin, jotta voisimme sulauttaa niiden näkemykset yhteen ja luoda yhteisen tekstiilikauppapolitiikan, jota harjoitetaan yhdenmukaisesti. Kaupan suojatoimien käytössä saattaa olla eroja, mutta haluan saada tarkistuksen ja ennakoidun uudistuksen avulla aikaan jäsenvaltioiden kesken uuden yksimielisyyden ja yhteisvastuullisuuden, joka koskee kaupan suojatoimien käyttöä sekä etenkin niiden laajempaa käyttöä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, josta haluan tehdä ehdotuksia.
On tehty eräitä erityisiä huomautuksia, esimerkiksi kaksinkertaisen tarkkailun järjestelmästä, joka otetaan käyttöön vuonna 2008. Komissio valvoo tekstiilien tuontia Kiinasta niin reaaliaikaisesti kuin mahdollista. Tähän sisältyy kaksinkertaisen tarkkailun järjestelmä ja kaikki muut komission käytössä olevat valvontakeinot, kuten verotuksen ja tulliliiton pääosaston tarkkailu, joka tarjoaa kauppatietoja todellisen kaupan pohjalta. Kiinalaisten tekstiilien tuonnin kasvaessa jyrkästi komissio on valmis käyttämään tilanteen vaatiessa kaikkia käytettävissä olevia välineitä.
Haluan kuitenkin korostaa, että vuoden 2005 sopimus oli lopullinen ja että komissio ei aio tehdä ehdotuksia sovittujen määrien lisäämisestä. Komissio ei kuitenkaan vastusta kaupan lisäämistä sinänsä, ja kasvua voi olla odotettavissa. Jos kasvu kuitenkin saavuttaa sellaiset mittasuhteet, että on perusteltua ryhtyä toimenpiteisiin, ne perustuvat olemassa oleviin vaatimuksiin ja kriteereihin. Luotamme Kiinan yhteisvastuullisuuteen, jotta siirtyminen olisi kitkatonta. Kiina on täysin tietoinen siitä, että ei ole sen etujen mukaista toistaa vuoden 2005 tapahtumia. Luotamme myös talouden toimijoiden oman edun tavoitteluun välttääksemme vuoden 2005 tapahtumien toistumisen. Tekstiilit siirtyvät nyt samaan luokkaan kaikkien muiden tuotteiden kanssa, joten niihin sovelletaan tavanomaisia välineitä tavanomaisine normeineen – kaupan suojatoimet mukaan lukien.
Esiin on tuotu EU:n tuki tekstiiliteollisuudelle. Sallikaa minun tehdä kaksi viimeistä huomautusta tästä asiasta. EU:n tasolla komissio on varannut yli 70 miljoonaa euroa kuudennen puiteohjelman mukaiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja tekstiili- ja vaatetushankkeisiin, ja kaksi innovaatiohanke-esitystä taas ovat saaneet rahoitusta Europe Innova -hankkeen puitteissa.
Globalisaatiorahasto on yhtä avoin tekstiilialalle kuin muillekin aloille. Tähän mennessä Euroopan globalisaatiorahaston tuen hakemiseksi on jätetty kahdeksan muodollista hakemusta, joista neljä koskee tekstiilialaa. Budjettivallan käyttäjä ei vielä ole hyväksynyt yhtäkään näistä tekstiilialan hakemuksista. Komission yksiköt arvioivat niitä edelleen.
Lopuksi siirryn Euro–Välimeri-aiheeseen, jonka Robert Sturdy toi esiin. Komissio on pannut alulle muodollisen Euro–Välimeri-vuoropuhelun tekstiili- ja vaatetusteollisuuden tulevaisuudesta, jotta voitaisiin määrittää yhteiset strategiat teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi Euro–Välimeri-alueella. Vuoropuhelun tavoitteena on saattaa Euro–Välimeri-maat ja ehdokasmaat yhteen, jotta voitaisiin löytää yhteisiä ratkaisuja niiden kilpailukyvyn parantamiseksi. Odotan innokkaasti tästä vuoropuhelusta syntyviä ehdotuksia.
Puhemies. −(IT) Olen vastaanottanut kuusi työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätettyä päätöslauselmaesitystä (1).