Hakemisto 
Puheenvuorot
PDF 1183k
Torstai 13. joulukuuta 2007 - Strasbourg EUVL-painos
1. Istunnon avaaminen
 2. Parlamentin päätöslauselmien johdosta toteutetut toimet: ks. pöytäkirja
 3. Jalkaväkimiinojen kieltämistä koskevan Ottawan yleissopimuksen kymmenes vuosipäivä (käsiteltäväksi jätetyt päätöslauselmaesitykset): ks. pöytäkirja
 4. Tekstiilit (keskustelu)
 5. Kauppa- ja taloussuhteet Koreaan (keskustelu)
 6. Äänestykset
  6.1. Varainhoitovuosi 2008 (neuvoston muuttama) (äänestys)
  6.2. Neuvoston muuttama esitys yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2008 (kaikki pääluokat) (äänestys)
  6.3. EY:n ja Montenegron välinen vakautus- ja assosiaatiosopimus (äänestys)
  6.4. Euroopan perusoikeusviraston ja Euroopan neuvoston yhteistyö (äänestys)
  6.5. Lammas- ja vuohieläinten elektronisen tunnistamisen käyttöönottopäivämäärä (äänestys)
  6.6. Toimivalta ja yhteistyö elatusapuasioissa (äänestys)
  6.7. Jalkaväkimiinojen kieltämistä koskevan Ottawan yleissopimuksen kymmenes vuosipäivä (äänestys)
  6.8. EU:n ja Kiinan huippukokous – EU:n ja Kiinan ihmisoikeusvuoropuhelu (äänestys)
  6.9. Ääriainesten nousun torjunta Euroopassa (äänestys)
  6.10. Montenegro (äänestys)
  6.11. Useiden uponneiden alusten aiheuttamat öljyvahingot Mustallamerellä ja Asovanmerellä (äänestys)
  6.12. Talletusten vakuusjärjestelmät (äänestys)
  6.13. Omaisuudenhoito II (äänestys)
  6.14. Tekstiilit (äänestys)
  6.15. Kauppa- ja taloussuhteet Koreaan (äänestys)
 7. Istuntokalenteri: ks. pöytäkirja
 8. Äänestysselitykset
 9. Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset: ks. pöytäkirja
 10. Edellisen istunnon pöytäkirjan hyväksyminen: ks. pöytäkirja
 11. Keskustelut ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista (keskustelu)
  11.1. Itä-Tšad
  11.2. Naisten oikeudet Saudi-Arabiassa
  11.3. Oikeutta ”lohtunaisille”
 12. Äänestykset
  12.1. Itä-Tšad (äänestys)
  12.2. Naisten oikeudet Saudi-Arabiassa (äänestys)
  12.3. Oikeutta ”lohtunaisille” (äänestys)
 13. Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset: ks. pöytäkirja
 14. Valiokuntien ja valtuuskuntien kokoonpanot: ks. pöytäkirja
 15. Tiettyjä asiakirjoja koskevat päätökset: ks. pöytäkirja
 16. Määrärahojen siirrot: ks. pöytäkirja
 17. Luetteloon kirjatut kirjalliset kannanotot (työjärjestyksen 116 artikla): ks. pöytäkirja
 18. Tämän istuntojakson aikana hyväksyttyjen tekstien edelleen välittäminen: ks. pöytäkirja
 19. Seuraavien istuntojen aikataulu: ks. pöytäkirja
 20. Istuntokauden keskeyttäminen
 LIITE (Kirjalliset vastaukset)


  

Puhetta johti
varapuhemies Luigi COCILOVO

 
1. Istunnon avaaminen
  

(Istunto avattiin klo 9.00)

 
  
MPphoto
 
 

  Richard Corbett (PSE).- (EN) Arvoisa puhemies, käytän työjärjestyshuomautuksen kysyäkseni työjärjestyksen 147 artiklan mahdollisesta käytöstä eilisten häpeällisten tapahtumien jälkeen, joissa eräät kollegoistamme käyttäytyivät suoraan sanoen kuin huligaanit. Kehottaisin puhemiestä ja puheenjohtajakokousta tutkimaan asiaa, paneutumaan asiaan ja hoitamaan sen asianmukaisesti. Tämä on kuitenkin varmasti tapaus, jossa 147 artiklan mukaisten seuraamusten määräämistä pitäisi vähintään harkita.

Tarkistimme tätä sääntöä viime vuonna erottaaksemme erittäin tarkasti toisistaan harkitut protestit, jotka ovat näkyviä mutta jotka eivät häiritse istuntoa, ja käytöksen, joka todella häiritsee parlamentin istuntoa. Eilen puhujat – myös vieraamme Portugalin pääministeri – vaiennettiin huudoilla niin, ettei heidän puhettaan kuultu. Se ei ole sopivaa käytöstä moniarvoisessa, demokraattisessa parlamentissa, jossa nautimme asianmukaisesta keskustelusta emmekä vaienna muita huudoilla.

Kehottaisin puhemiestä tutkimaan asiaa ja ehkä tammikuun istunnossa ilmoittamaan, mitä seuraamuksia hän aikoo määrätä. Hänen tulisi määrätä vähintään työjärjestyksen mukainen huomautus tai ehkä jokin työjärjestyksen ankarammista seuraamuksista.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. − (IT) Arvoisa Richard Corbett, sivuutan henkilökohtaiset mielipiteeni, jotka ovat jokseenkin samanlaiset kuin teidän tunteenne ja mielipiteenne. Ongelma jätetään varmasti puhemiehistön käsiteltäväksi 147 artiklan mukaisesti, ja olen varma, että puhemies tutkii asiaa 147 artiklan säännösten mukaisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Joseph Daul (PPE-DE).- (FR) Arvoisa puhemies, tässä asiassa olen täysin samaa mieltä siitä, mitä Richard Corbett meille sanoi. Haluan vain lisätä, että olin tänä aamuna täällä istunnossa kuulemassa ryhmän puheenjohtajan Jens-Peter Bonden anteeksipyyntöä siitä, mitä vahtimestareille eilen tapahtui.

Emme voi hyväksyä sitä, että parlamentin henkilöstöä vastaan hyökätään sanallisesti tai puhein, joita en sanoisi edes liian voimakkaiksi vaan suoraan sanoen roskaksi – pyydän anteeksi ilmausta, mutta käytän samaa kieltä. Henkilöstö teki vain työtään puhemiehen ja puhemiehistön pyytämällä tavalla.

Huomaan, ettei virallisia anteeksipyyntöjä esitetä, joten meidän on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin parlamentin henkilöstön puolustamiseksi. Siksi olen tänä aamuna täällä.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. − (IT) Kiitos, arvoisa Joseph Daul. Päätän pyynnöt puhua tästä työjärjestystä koskevasta asiasta pyytämällä Christopher Beazleytä käyttämään puheenvuoron.

 
  
MPphoto
 
 

  Christopher Beazley (PPE-DE).- (EN) Arvoisa puhemies, puhun erittäin lyhyesti. Haluan vain kertoa, että olen täysin samaa mieltä sekä Richard Corbettin että ryhmäni puheenjohtajan Joseph Daulin kanssa. Se, mitä eilen tapahtui, on täysin anteeksiantamatonta. Kehottaisin puheenjohtajakokousta ehkä kuitenkin muistamaan Daniel Cohn-Benditin kenties viisaan neuvon olla antamatta näille ihmisille näkyvyyttä, jota he pyrkivät saamaan käytöksellään, jota ei todellakaan voida hyväksyä.

Mietin, voisivatko parlamentin yksiköt ehkä tutkia, löytyisikö parlamentin päiväkodille lisätiloja niille, jotka sairastavat oireyhtymää, jota ilmeisesti kuvataan hyökkääväksi Faragiaksi – oireisiin kuuluu omalaatuisuus ja hävyttömyys, ja oireyhtymä voi vakavimmassa muodossaan olla tarttuva. Niille, jotka kokevat velvollisuudekseen mennä tähän päiväkotiin, jonka valvojaksi ehdotan Nigel Faragea, ainoa tunnettu hoito on kävellä edestakaisin kantaen kylttejä, joissa lukee yksittäisiä sanoja, ja huutaa toisilleen täyttä kurkkua. Kuumeen laskiessa he voivat levätä ja liittyä jälleen aikuisten seuraan. Toivotan siis hyvää joulua niille, jotka pitelivät eilen naurettavia julisteita ja jotka käyttäytyivät hirvittävästi. Jos heillä on jouluna aikaa pohtia käytöstään, he saattavat jopa miettiä, mitä haluaisivat tehdä isona.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. − (IT) Otamme myös ehdotuksenne huomioon, vaikka minun on henkilökohtaisesti melko vaikea kuvitella kollegoita päiväkodissa, sillä eräiden osoittamien väkivaltaisten taipumusten vuoksi viattomien lasten henki olisi vaarassa. Toimimme täsmälleen työjärjestyksen 147 artiklan mukaisesti ja noudatamme sitä ehdottoman johdonmukaisesti.

 

2. Parlamentin päätöslauselmien johdosta toteutetut toimet: ks. pöytäkirja

3. Jalkaväkimiinojen kieltämistä koskevan Ottawan yleissopimuksen kymmenes vuosipäivä (käsiteltäväksi jätetyt päätöslauselmaesitykset): ks. pöytäkirja

4. Tekstiilit (keskustelu)
MPphoto
 
 

  Puhemies. − (IT) Esityslistalla on seuraavana keskustelu

– Pedro Guerreiron, Jacky Héninin, Roberto Musacchion, Marco Rizzon, Ilda Figueiredon ja Helmuth Markovin GUE/NGL-ryhmän puolesta komissiolle laatimasta suullisesta kysymyksestä tiettyjä tekstiili- ja vaatetusalan tuotteiden tuontia koskevan EU:n ja Kiinan välisen niin sanotun ”yhteisymmärryspöytäkirjan” voimassaolon päättymisestä (O-0077/2007 - B6-0388/2007);

– Gianluca Sustan, Ignasi Guardans Cambón ja Johan Van Hecken ALDE-ryhmän puolesta, Robert Sturdyn, Tokia Saïfin, Georgios Papastamkosin ja Vasco Graça Mouran PPE-DE-ryhmän puolesta, Erika Mannin, Glyn Fordin, Kader Arifin ja Elisa Ferreiran PSE-ryhmän puolesta, Cristiana Muscardinin ja Eugenijus Maldeikisin UEN-ryhmän puolesta, Caroline Lucasin ja Alain Lipietzin Verts/ALE-ryhmän puolesta komissiolle laatimasta suullisesta kysymyksestä tekstiileistä (O-0074/2007 - B6-0383/2007).

 
  
MPphoto
 
 

  Patrizia Toia (ALDE), laatijan sijainen. (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, puhun myös kollegani Gianluca Sustan, kysymyksen ensimmäisen allekirjoittajan, puolesta. Hän ei ole tänään läsnä Italiassa ilmenneiden tärkeiden velvollisuuksien vuoksi. Parlamentti haluaa jälleen kerran käsitellä tekstiiliteollisuuden monimutkaista tilannetta ja pyytää komissiota puuttumaan asiaan päättäväisemmin ja asianmukaisemmin.

Ala työllistää Euroopassa miljoonia työntekijöitä, ja sillä on monissa maissa merkittävä liikevaihto, jonka ansiosta Eurooppa on maailman toiseksi suurin tekstiilialan tuotteiden viejä ja antaa siis erittäin merkittävän panoksen eurooppalaiseen vientiin. On mielestäni väärin pitää alaa kypsänä, koska monissa tapauksissa sitä on mahdollista uudistaa teknologisten innovaatioiden ja uusien materiaalien tutkimisen avulla. Sillä on myös tiiviit yhteydet muotiin, muotoiluun ja muihin erikoisaloihin, joiden alalla monissa Euroopan maissa on todellista asiantuntemusta, joka tunnustetaan koko maailmassa.

Tähän tarvitaan luonnollisesti alan merkittävää tukemista sellaisella teollisuuspolitiikalla, jonka ansiosta se pystyy todella kohtaamaan maailmanlaajuisen kilpailun. Tätä ehdottaa myös korkean tason työryhmä, ja näin ollen kysymmekin komissiolta, mihin jatko- ja täytäntöönpanotoimiin se on ryhtynyt. Lähitulevaisuudessa kiireelliset ongelmat koskevat toimenpiteitä, joihin on ryhdyttävä kohtalokasta 1. tammikuuta 2008 varten.

Mainitsen vain kolme ongelmaa. Tarvitaan erittäin huolellisia tarkastuksia. Miten komissio aikoo panna täytäntöön valvontajärjestelmän varmistaakseen tehokkaat suojatoimet? Miten se selviytyy epäsuorien kuljetusten vaarasta ja siis lupien kaksinkertaisen valvonnan ongelmasta? Kaikista välineistä huolimatta, jotka näyttävät hyvältä paperilla, ongelma on periaatteessa se, miten ne pannaan täytäntöön. Toinen asia on se, miten voidaan taata tuotteiden aitous, ja se koskee siis tarvetta torjua väärentämistä, jäljentämistä ja sopimattomia kaupallisia menettelyitä, ja toivomme, että neuvosto, joka ei ole tänään läsnä, hyväksyy valmistusmaa-asetuksen, joka on todella tarpeellinen ja toimisi todellisena suojatoimenpiteenä.

Kolmas ongelma on kuluttajansuoja, myös terveyden ja turvallisuuden näkökulmasta. Meidän pitäisi soveltaa tuontituotteisiin samoja terveys- ja turvallisuusnormeja kuin tuotteiden valmistukseen Euroopan markkinoilla.

Lopuksi, ongelmana on halukkuus toimia. Tämä on osoitettu komissiolle. Jos vuoden 2008 alussa on jälleen tuontibuumi ja tuontihuippuja niin kuin aiemmin, pyydämme todellista halua käyttää uusia välineitä ja mahdollisesti soveltaa uusia toimenpiteitä sekä suojalausekkeita.

 
  
MPphoto
 
 

  Tokia Saïfi (PPE-DE), laatija.–(FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kaksi vuotta sitten tekstiilialalla tapahtui todellinen räjähdys kiintiöiden poistamisen jälkeen. Kriisin ratkaisemiseksi te, arvoisa komission jäsen, suosittelitte väliaikaisia lieventäviä toimenpiteitä pyrkien valvomaan ja rajoittamaan eräiden kiinalaisten tekstiilien tuontia. Muutaman päivän kuluttua näitä suojatoimenpiteitä ei enää ole, ja tekstiilikauppaa valvovat yhdessä sekä Euroopan unioni että Kiina, joiden toivon olevan tarkkaavaisia ja valppaita.

Tällä hetkellä olemme huolissamme tavasta, jolla tämä yhteinen valvontajärjestelmä perustetaan. Mitä takeita meillä on siitä, että tämä kaksinkertainen valvontajärjestelmä on riittävä ja tehokas? Tekstiiliala on ollut aina yleismaailmallinen niin tuotannon kuin kulutuksen osalta, mutta se on maksanut globalisaatiosta kovan hinnan.

Globalisaatiota voidaan kuitenkin ennakoida ja säännellä. Sitä varten on oltava poliittista tahtoa luoda kilpailukehys eurooppalaiselle tekstiiliteollisuudelle. Meidän on kehityttävä suuntaan, jossa markkinoille pääsyn ehdot ovat oikeudenmukaiset ja vastavuoroiset. Meidän on jatkettava epäröimättä Euroopan unionin kaupan puolustusvälineiden käyttöä, sillä suojelu ei ole protektionismia. Meidän on pidettävä väärentämisen torjuntatoimia tärkeysjärjestyksessä ensimmäisinä. Huomispäivän Euroopassa ei ole enää teollisuutta, ellei eurooppalaisia tekijänoikeuksia ja asiantuntemusta suojella. Tulevaisuudennäkymät, joissa kaikki osapuolet voittavat, ovat mahdollisia vain silloin, kun kaikki noudattavat samoja pelisääntöjä.

Arvoisa komission jäsen Mandelson, toivon siis, että vuonna 2008 voimme pohtia tekstiilialan lupaavaa tulevaisuutta yhdessä rauhallisemmassa ilmapiirissä.

 
  
MPphoto
 
 

  Kader Arif (PSE), laatija.–(FR) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, muutama viikko sen jälkeen, kun neuvottelut kiinalaisten tekstiilien tuontia rajoittavasta yhteisymmärryspöytäkirjasta päättyivät, on välttämätöntä, että Euroopan parlamentti ottaa voimakkaan kannan Euroopan tekstiilialan tulevaisuuteen. Alan rakenteita ja organisointimenettelyjä uhkaa äkillinen kilpailu Kiinan kanssa.

Yhteisessä päätöslauselmassa, jota esitämme, vaaditaan Euroopan komissiolta ja jäsenvaltioilta selkeää sitoutumista useisiin näkökohtiin.

Ensinnäkin, jotta alan yrityksiä ja työntekijöitä, jotka joutuvat kohtaamaan merkittävien rakenneuudistusten riskejä, tuettaisiin täysimääräisesti riittävillä yhteiskunnallisilla toimenpiteillä ja myöntämällä yritysten tuotantoyksiköiden uudistamisen tueksi varoja eurooppalaisista rahastoista.

Sen jälkeen meidän on omistauduttava Euroopan tekstiilialan kilpailukyvyn parantamiselle yleisemmissä voimakkaan ja kunnianhimoisen eurooppalaisen teollisuuspolitiikan puitteissa. Tätä tavoitetta ei voida saavuttaa, ennen kuin sanoista siirrytään tekoihin ja ennen kuin sijoitetaan runsaasti tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Lisäksi Eurooppa tarvitsee tehokkaita puolustusvälineitä eräiden sellaisten kilpailijoiden vilpillistä kilpailua vastaan, joiden suhteelliset edut perustuvat sosiaaliseen tai ympäristöperusteiseen polkumyyntiin tai molempiin. Tehokkuutta ei voida lisätä hätiköidyillä uudistuksilla, jotka heikentäisivät Euroopan unionin suojatoimenpiteitä, vaan käyttämällä olemassa olevia välineitä avoimemmalla ja ennustettavammalla tavalla.

Lopuksi, Euroopan on käytettävä Euroopan unionin ja Välimeren maiden välistä kumppanuutta yhdentyneen tuotantoalueen runkona, joka hyödyntää mahdollisimman paljon Välimeren maiden läheisyyttä parantaakseen kilpailukykyään kansainvälisillä tekstiilimarkkinoilla. Niiden Välimeren maiden kehitys, joiden kanssa haluamme solmia kumppanuussuhteet, riippuu kyvystämme tarjota niille lujia sitoumuksia yhteistä etua koskevilla toimialoilla ja politiikanaloilla.

 
  
MPphoto
 
 

  Cristiana Muscardini (UEN), laatija. (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, kun muutaman päivän kuluttua koittaa 31. joulukuuta 2007, kohtalokas määräaika, jolloin Kiinasta tuotavia tekstiileitä koskevat kiintiöt poistuvat lopullisesti, eurooppalaisen teollisuuden huolet lisääntyvät.

Kiina liittyi jokin aika sitten Maailman kauppajärjestöön, ja se on nauttinut sen seurauksena monista eduista alkaen kiellosta määrätä sen tekstiiliviennille uusia kiintiöitä. Hyväksyttyään nämä edut sen olisi pitänyt vastata niihin noudattamalla Maailman kauppajärjestön määrittelemiä ja ratifioimia vaatimuksia. Meistä niin ei näytä tapahtuneen, ja se ei ole hyväksi kansainväliselle kilpailulle, joka on edelleen kaukana rehellisestä ja siitä, että kaikilla olisi samat säännöt.

En puhu suhteellisista yhteiskunnallisista ja ympäristöä koskevista eduista, jotka eivät valitettavasti edelleenkään sisälly monenvälisissä kauppaneuvotteluissa minkäänlaiseen oikeudelliseen kehykseen ja jotka on jonain päivänä, toivottavasti hyvin pian, sisällytettävä kauppaa koskevaan kehykseen, jota voidaan todella kuvata oikeudenmukaiseksi. Puhun tänään säännöistä, joilla ohjataan väärennösten sinnikästä torjuntaa, monien tuotteiden turvallisuusnormeista aina leluista lääkkeisiin sekä yritystemme pääsystä Kiinan kaltaisille markkinoille, jotka eivät ole ainoat, joilla niin tekstiilialalla kuin muitakin aloilla on edelleen käytössä suojatulleja ja etenkin kaupan teknisiä esteitä, joiden vuoksi eurooppalaisen teollisuuden sekä alan pienten ja keskisuurten yritysten on hyvin vaikea päästä Kiinan markkinoille.

Edellyttäen, että oikeudellisia ja taloudellisia vaatimuksia noudatetaan, meidän ei pitäisi pelätä käyttää tällaisten kansainvälisen kaupan tilanteiden vuoksi käytettävissä olevia laillisia välineitä, jotka on otettu käyttöön monenvälisissä kansainvälisissä sopimuksissa tekstiiliteollisuuden suojelemiseksi ja turvaamiseksi, etenkin kiintiöiden poistumisen mahdollisten kielteisten vaikutusten vastapainoksi. Puhun korkean tason työryhmän tehtävästä ja tehokkuudesta tekstiilimarkkinoiden valvonnassa. Sen tehtävänä on markkinoiden toiminnan valvonta Euroopassa tuonti- ja vientilupien kaksinkertaisen valvontajärjestelmän avulla. Tämä on yksi menetelmä, jonka avulla epäsuorat kauppakuljetukset pitäisi tunnistaa ja tuontivirroista pitäisi antaa tietoa.

Meillä on oltava rohkeutta ja voimaa panna täytäntöön suojalauseke Maailman kauppajärjestö WTO:n sääntöjen pohjalta ja määrätä uudet kiintiöt edes väliaikaisesti, jos poikkeuksellisen suuret tuontimäärät vahingoittavat teollisuuttamme vakavasti. Tarkoitan kaupan suojavälineiden, kuten polkumyynnin ja tukien vastaisten sääntöjen, jatkuvaa käyttöä ja yleisemmin Kiinan ja Euroopan unionin välisen vertailukanavan pitämistä aina avoimena.

Tekstiiliteollisuutemme ei pelkää kilpailua, mutta sen on saatettava sellaiseen asemaan, että se voi selviytyä siitä. Meidän on siis toimittava kahdella eri rintamalla. Toisaalta on tärkeää kannustaa uudenaikaistamis- ja rakenneuudistusprosessia, joka lisää alan kilpailukykyä ja jossa yhteiskunnalliset iskunvaimentimet auttavat selviytymään mahdollisista takaiskuista, ja toisaalta meidän on varmistettava, että alan pelikenttä on tasaväkinen, ja kaikilla on samat säännöt.

Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, myös tämän vuoksi pyydämme komissiota ja neuvostoa saamaan tuotteiden alkuperän tunnistamisen voimakkaammin ja terävämmin alkuun.

 
  
MPphoto
 
 

  Caroline Lucas (Verts/ALE), laatija.–(EN) Arvoisa puhemies, haluan korostaa, että vihreät ovat erittäin tietoisia siitä, että täysin vapautettujen tekstiili- ja vaatemarkkinoiden seuraukset EU:ssa sijaitseville yrityksille on edelleen erittäin kiireellinen asia, etenkin eräiden EU:n sisäisten tuotantoalueiden osalta, joihin teollisuus on erityisen voimakkaasti keskittynyt. Vuoden 2005 alusta lähtien on menetetty useita satoja tuhansia työpaikkoja, vaikkakin vähemmän kuin eräissä synkimmistä ennusteista.

Vihreät ovat alun alkaen puhuneet huolesta, joka koskee kilpailun vaikutusta eurooppalaisiin valmistajiin. Meidän on mielestäni seurattava tilannetta tarkkaan ja oltava valmiita soveltamaan tuontirajoituksia, jos ensi vuoden tuontiaallot musertavat EU:ssa toimivan vaateteollisuuden sopeutumiskyvyn, ja tietenkin myös kanavoimaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan varoja tälle alalle.

Meidän on kuitenkin oltava tietoisia siitä, että ongelma on paljon vakavampi eräissä etelän köyhissä maissa, kuten Bangladeshissa ja Filippiineillä, jotka Maailmanpankki ja muut tuenantajat ovat taivuttaneet sijoittamaan voimakkaasti vaatteiden ja vaatetustuotteiden vientiin ja jotka nyt joutuvat kohtaamaan kutistuvat vientimahdollisuudet, jatkuvan velkataakan, alan sopeuttamiseen tarvittavien taloudellisten varojen puutteen ja kurjuuden, joka koskee etenkin miljoonia naisia, jotka tekevät lähes korvauksetta yövuoroja halvimman markkinahinnan alittamiseksi vielä halvemmalla tarjouksella.

Jälkimmäisessä näkökulmassa korostetaan itse asiassa sitä, että eräillä aloilla, joilla liian monet valmistajat valmistavat liian paljon tuotteita, tarvitaan jonkinlaisia välineitä tarjonnan hallintaan. Ne ovat myös enemmistön etujen mukaisia. Näin ollen kehotan kollegoita tukemaan seuraavaa tarkistusta, jonka vihreät ja sosiaalidemokraatit ovat yhdessä jättäneet käsiteltäväksi: ”kehottaa komissiota arvioimaan tarjonnan hallintaan perustuvien välineiden hyödyllisyyttä vaatetusalalla, jotta voidaan luoda maailmanlaajuisesti tasavertaiset kilpailuedellytykset ja välttyä kilpajuoksulta mahdollisimman alhaisten yhteiskunnallisten ja ympäristöä koskevien vaatimusten saavuttamiseksi.”

Täysin vapautetut markkinat aloilla, joita leimaa ylituotannon mahdollisuus, johtaa kurjuuteen valtaosassa yrityksistä. Tässä suhteessa meidän pitäisi mielestäni käyttää vaatetusteollisuutta esimerkkinä vaatiaksemme uutta ajattelua siitä, miten politiikan pitäisi säädellä markkinoita kaikkien etuja silmällä pitäen. Tarjonnan hallintavälineiden arvioinnissa pitäisi harkita jonkinlaisten kiintiöiden ottamista uudelleen käyttöön.

Yhteisessä päätöslauselmassa mainittu toinen vaihtoehto, joka ansaitsee laajempaa arviointia, on vaatetusteollisuuden Euromed-tuotantoalueen luominen. Tässä vaihtoehdossa ei tähdätä vain kehittämismahdollisuuksien parantamiseen eteläisissä Välimeren reunavaltioissa vaan tarjotaan myös mahdollisuuksia Etelä-Euroopan tekstiilien ja vaatteiden valmistajille, jotka hyötyisivät lyhyemmistä kuljetusajoista EU:n markkinoille. Se on yksi hyvä esimerkki siitä, miten Euromed-talousaluetta voitaisiin hallita sopeutetusti vapauttamatta koko Välimeren aluetta täysin vapaakauppasopimuksen myötä. Ryhmäni näkökulmasta pidämme tätä ehdotusta ansiokkaana vaihtoehtona, jota pitäisi vaalia erikseen, riippumatta kiistellystä vuoden 2010 Euromed-vapaakauppasopimushankkeesta, johon liittyisi komission kauppapoliittisen pääosaston kestävää kehitystä koskevien vaikutusarviointien perusteella huomattavan paljon varsin kielteisiä yhteiskunnallisia ja ympäristöä koskevia vaikutuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), laatija.(PT) Olemme iloisia, että keskustelemme tästä aiheesta, johon poliittinen ryhmäni on antanut suuren panoksen. Toivomme, että keskustelu auttaa turvaamaan työpaikkoja ja tekstiili- ja vaatetusalan toimintaa. Tätä Euroopan unionille strategisesti tärkeää alaa on aliarvostettu ja suojeltu erittäin vähän.

Meillä ei ole komissiolle esitettyihin kysymyksiin mitään lisättävää. Ne on jätetty käsiteltäväksi. Haluamme huomauttaa, että vaikka tänään Euroopan parlamentissa hyväksyttäväksi tuleva yhteinen päätöslauselmaesitys sisältää eräitä näkökohtia, jotka saattaisivat käytännössä suojata ja tukea tekstiili- ja vaatetusalaa Euroopan unionissa, suhtaudumme eräisiin muihin näkökohtiin varauksella.

Tässä vain kolme esimerkkiä: globalisaatiorahastoa ei pitäisi käyttää väliaikaisena pehmusteena sellaisia yritysten sulkemisen ja uudelleensijoittamisen aiheuttamia yhteiskunnallisia ja taloudellisia kustannuksia vastaan, joita emme voi hyväksyä ja jotka johtavat työpaikkojen katoamiseen. Meidän pitäisi siis puuttua syihin, ei seurauksiin. Nykyinen vapauttamiseen tähtäävä politiikka on kumottava, ja on myönnettävä taloudellisia varoja, jotka auttavat tehokkaasti suojaamaan työpaikkoja, uudenaikaistamaan alaa sekä tukemaan muiden, muun muassa sellaisten teollisuudenalojen perustamista, jotka ovat yhteydessä tekstiili- ja vaatetusalaan ja edistävät siis teollisuuden monipuolistamista alueilla, joille tämä toiminta on tällä hetkellä keskittynyt.

Ei kannata kehottaa Euroopan unionia kannustamaan muita tarkistamaan rahapolitiikkaansa, ellei EU ensin arvioi kriittisesti uudelleen vahvan euron politiikkaa ja sen vaikutusta eräiden EU:n jäsenmaiden vientiin. Ei myöskään olisi järkevää vaatia kaupan suojatoimia Kiinaa vastaan, kun samaan aikaan tuetaan Euro–Välimeri-vapaakauppa-alueen luomista.

Minulla ei ole tämän puheenvuoron aikana aikaa esittää lyhyesti kaikkia Euroopan unionin vaatetus- ja tekstiiliteollisuutta koskevia ehdotuksiamme. Ne on tuotu esiin päätöslauselmaesityksessämme. Haluamme kuitenkin mainita joitakin yhteisen päätöslauselman käsiteltäväksi jätettyjä tarkistuksia.

Niillä pyritään korjaamaan tekstiili- ja vaatetusteollisuuden maailmanlaajuisen vapauttamisen vakavia seurauksia koskevan maininnan puuttuminen. Vapauttamiseen liittyy useiden etenkin Pohjois-Afrikassa ja Aasiassa toimivien yritysten sulkeminen ja uudelleensijoittaminen, joka jättää jälkeensä työttömyyden ja vakavien sosiaalis-taloudellisten kriisien vanan. Niissä korostetaan myös, että niin sanotusta kaksinkertaisesta valvontajärjestelmästä ei ole mitään hyötyä, ellei sillä estetä vuoden 2005 tapahtumien toistumista ja että tarvitsemme uusia suojatoimenpiteitä tekstiili- ja vaatetusalan työllisyyden ja liiketoiminnan turvaamiseksi ja edistämiseksi EU:ssa. Ehdotuksissa korostetaan, että joissakin maissa on hyväksytty suojatoimenpiteitä, jotka ovat voimassa vuoden 2008 loppuun saakka, ja on siis vaikea ymmärtää, miksi EU ei ole seurannut niiden esimerkkiä.

Ehdotuksissa ilmaistaan myös huoli komission aikomuksesta tarkistaa kaupan suojatoimia sellaisten yritysten etujen mukaisesti, joka aikovat siirtää tuotantonsa maihin, joissa tuotantokustannukset ovat pienempien palkkojen ja yhteiskunnallisten normien sekä ympäristönormien vuoksi alhaisemmat. Niissä ehdotetaan, että tekstiili- ja vaatetusalaa varten laaditaan yhteisön toimintaohjelma, joka koskisi erityisesti heikommassa asemassa olevia alueita, jotka ovat riippuvaisia siitä ja pienten ja keskisuurten yritysten saamasta tuesta. Ehdotusten mukaan on luotava sääntelykehys rankaisemaan yrityssiirroista ja myöntämään julkista tukea yrityksille, jotka ovat tehneet pitkäaikaisia sitoumuksia alueelliseen kehitykseen ja työllisyyteen sekä vaatimaan tuen takaisinmaksamista, ellei ehtoja täytetä. Lopuksi, ehdotuksissa vaaditaan työntekijöiden edustajille merkittävämpää roolia yhtiöiden johtokunnissa ja perusluonteisessa ja organisaatiota koskevassa päätöksenteossa. Toivon, että nämä ehdotukset saavat Euroopan parlamentin kannatuksen.

 
  
MPphoto
 
 

  Peter Mandelson, komission jäsen.−(EN) Arvoisa puhemies, kuten parlamentin jäsenet tietävät, vuonna 2005 EU ja Kiina hyväksyivät yhteisymmärryspöytäkirjan, johon sisältyi kahden ja puolen vuoden siirtymäaikajärjestely, jonka tarkoituksena on antaa hengähdystauko EU:n tekstiilien valmistajille maailmanlaajuisen tekstiili- ja vaatekaupan vapauttamisen jälkeen.

Järjestelyllä rajoitettiin joka vuonna kymmenen erityisen herkän tekstiili- ja vaatetustuotteen tuotannon kasvua. Rajoitusten voimassaoloaika päättyy 31. joulukuuta 2007, vaikka yhteisymmärryspöytäkirja on voimassa vuoden 2008 loppuun saakka, ja siinä sekä teollisuus että hallitus sitoutuvat työskentelemään vakaan vapaaseen tekstiilikauppaan siirtymisen hyväksi.

Minä olen aina aikonut vaatia Kiinaa kantamaan vastuunsa. Komissio neuvotteli Kiinan kanssa kaksinkertaisen tarkkailun järjestelmästä vuodelle 2008. Se koskee kahdeksaa erityisen herkkää tekstiilituoteluokkaa.

Tämä tarkoittaa, että Kiina myöntää vientiluvan kaikille vientituotteille, ja EU:n lupavirastot myöntävät samanaikaisesti jäsenvaltioissa tuontiluvan. Se on tuttu järjestelmä, ja valmistajat, maahantuojat ja jälleenmyyjät ovat kaikki kannattaneet sitä. Sen arvo piilee siinä, että se antaa meille mahdollisuuden valvoa tekstiilien tuontimalleja, ja koska tuonnille on myönnettävä lupa, ennen kuin tavara voi lähteä satamasta Kiinassa, se antaa meille mahdollisuuden nähdä mahdollisen kehityksen etukäteen.

Myönnän ensimmäisenä, että tekstiili- ja vaatetusteollisuus käy läpi pitkää rakennemuutosten ajanjaksoa. Se alkoi kauan ennen kiintiöiden purkamista. Menestyvät eurooppalaiset yritykset eivät hyväksy massatuottajia suoraan vaan sijoittavat teknologiaan ja laatuun. EU on edelleen maailman toiseksi suurin tekstiilien viejä, ja se on aina mainitsemisen arvoista. Meillä on enemmän muoti- ja laatumerkkejä kuin koko muulla maailmalla yhteensä. Se, että eurooppalaiset tekstiilivalmistajat eivät ole vaatineet kiintiöiden jatkamista, on merkki heidän itseluottamuksestaan ja sinnikkyydestään. Heidän mukaansa heidän kilpailukykynsä riippuu nyt enemmän tehokkaista väärennösten vastaisista toimista ja pääsystä Kiinan markkinoille.

On sanomattakin selvää, että aion saada koko kauppapolitiikkamme painoarvon näiden kahden ongelman taakse. Markkinoille pääsyn osalta pyrimme saamaan tekstiilituotteita uusille markkinoille Dohan kierroksella ja kaikilla uusilla vapaakauppa-alueillamme. Olemme myös perustaneet erityisen tekstiilityöryhmän osana tarkistettua markkinoille pääsyä koskevaa strategiaa. Eurooppa on valmis hyödyntämään valtavia uusia kulutustavaramarkkinoita voimakkaasti kasvavissa talouksissa, emmekä vain istu kädet ristissä toivoen, että nämä suuntaukset ovat odotustemme mukaisia.

Väärentäminen jos mikään on vielä suurempi ongelma. Tavaramerkkien ja mallioikeuksien suojeleminen on ehdottomasti tekstiiliteollisuudelle erittäin tärkeää, ja tuon nämä aiheet esiin kiinalaisten kanssa jokaisessa tapaamisessa heidän kanssaan.

Olemme tehneet hyödyllistä yhteistyötä Kiinan tullin ja kauppamessujen järjestäjien sekä Kiinan patenttiviraston kanssa. Kiina on kaiken kaikkiaan kuitenkin valtava ongelma teollis- ja tekijänoikeuksien haltijoille. Markkinat tyhjennetään väärennöksistä yhtenä päivänä, ja kauppiaat hiipivät seuraavana päivänä takaisin. Kuten olen aiemmin sanonut, emme ole sulkeneet pois mahdollisuutta käyttää apuna Maailman kauppajärjestöä, ellei tilanne parane. Patrizia Toia mainitsi valmistusmaata koskevan ehdotuksen, josta olisi hyötyä tekstiileille. Minä tein tämän ehdotuksen, esitin sen komissiolle, ja komissio hyväksyi sen, mutta valitettavasti suurin osa jäsenvaltioista ei hyväksynyt sitä. Sen vuoksi en voi vaatia käsittelemään ehdotusta edelleen tai tehdä enemmän kuin olen jo tehnyt.

Viime kuussa EU:n ja Kiinan huippukokouksessa Pekingissä välitin erittäin huolellisesti eräitä suoria viestejä, ja ne koskevat tekstiilialaa siinä missä mitä tahansa muutakin alaa. EU:n ja Kiinan kauppasuhteet ovat muuttuneet viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Molemmat osapuolet ovat hyötyneet siitä valtavasti, mutta kauppasuhteet ovat joutuneet pahasti epätasapainoon. Kun Kiina hallitsee tuontimarkkinoitamme, yrityksemme häviävät Kiinassa väärennösten ja markkinoille pääsyyn kohdistuvien esteiden aiheuttamien menetettyjen liiketilaisuuksien vuoksi, joiden kustannukset nousevat 55 miljoonaan euroon vuorokaudessa. Jatkuvasti kasvava kauppavajeemme heijastaa molempia ongelmia.

Se ei johdu siitä, että eurooppalaiset valmistajat eivät olisi kilpailukykyisiä. Meillä on tavarakaupan ylijäämä muun maailman kanssa, ja siellä, missä voimme kilpailla vapaasti, voimme haastaa kenet tahansa. Kiinassa näin ei ole. Pelikenttä ei ole tasainen vaan kallistuu voimakkaasti meitä vastaan. Vastassamme on kauppa- ja sijoitusrajoituksia, käsistä riistäytynyttä väärentämistä ja sääntelyesteitä käytännöllisesti katsoen kaikilla aloilla. Kiina on vielä kuusi vuotta Maailman kauppajärjestön jäseneksi päästyäänkin liian usein jättänyt velvoitteensa täyttämättä.

Tekstiiliongelmat kuvaavat minun nähdäkseni laajempia ongelmia, joita kohtaamme Kiinassa. EU on Kiinan suurin vaatetus- ja tekstiilialan asiakas. Olemme kunnioittaneet Kiinan suhteellista työvoima- ja tuotantokustannusetua. Keskitymme omiin suhteellisiin etuihimme. Siirrymme ylöspäin arvoasteikolla sen osalta, mitä tuotamme. Odotamme, että saamme Kiinan markkinoilla samanlaiset yhtäläiset mahdollisuudet ja oikeudenmukaisen kohtelun kuin kiinalaiset valmistajat meidän markkinoillamme.

Äskettäisessä huippukokouksessa Kiinan pääministeri Wen Jiabao näytti kuulevan ja ymmärtävän voimakkaan huolemme ja tarjoutui luomaan EU:n kanssa korkeatasoisen strategisen järjestelmän, jolla keskityttäisiin tasapainottamaan kauppavajettamme Kiinaan.

Kannatan sitä yhtä ilmeistä vastalausetta lukuun ottamatta. Emme tarvitse jälleen uutta vuoropuhelua tai tiekarttaa vaan toimia – alueilla, markkinoilla ja tuomioistuimissa, siellä, missä sillä on merkitystä eurooppalaisille viejille. Emme tarvitse toimia vain kauppaministeriöltä vaan kautta linjan valvontaviranomaisilta ja ministeriöiltä, jotka rajoittavat pääsyä markkinoille ja tiukentavat lain täytäntöönpanoa kaikilla Kiinan talouden osa-alueilla. Euroopan omien markkinoiden avoimuus Kiinalle ei ole poliittisesti kestävää, ellei tällaisiin toimiin ryhdytä.

Puhun tekstiileistä ja vaatetustuotteista mutta myös kaikista muista aloista, joilla Euroopalla on vientietuja. Kiinan vilpittömyys pannaan lopullisesti koetukselle sillä, miten uusi korkeatasoinen kauppavajejärjestelmä, jonka suunnittelu ja käyttöönotto on minun ja kaupan alan kollegani vastuulla, saa käytännössä aikaan todellista muutosta. Toivon, että kiinalaiset haluavat ratkaista kohtaamamme ongelmat yhtä vilpittömästi kuin me turvautumatta vältettävissä olevaan selkkaukseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Robert Sturdy, PPE-DE-ryhmän puolesta.–(EN) Arvoisa puhemies, haluan sanoa komission jäsenelle, että olen kerrankin lähes sanaton. Onneksi olkoon! Uskon, että tämä on juuri sitä, mitä parlamentti halusi kuulla, ja toivon todella, että hän jatkaa näkökohdista, jotka hän toi tänään esiin neuvotteluissaan Kiinan kanssa. Se on rohkaisevaa, ja minusta näyttää siltä, että hän hallitsee tilanteen täysin. Hän ei odota minun sanovan niin, mutta sanon näin, koska hän on mielestäni tehnyt juuri sen, mitä toivotaan.

Haluan vain sanoa erittäin lyhyesti erään asian, tai kaksi tai kolme asiaa. Eilen kuulin parlamentissa yhden parhaista puheista, jonka olen koskaan kuullut valtionpäämiehen pitävän. Puheen pitäjä oli Jordanian kuningas. Yksi hänen mainitsemistaan asioista oli Euromedin tilanne, jolla on erityistä merkitystä tekstiileille ja joka on tietenkin erittäin tärkeä koko Euroopan ja Välimeren alueen vakaudelle. Ehkä komission jäsen voisi lisätä huomautuksensa tästä aiheesta, koska se nousee esiin neuvotteluissa. Se on mielestäni erityisen tärkeää, etenkin kun Turkki on yhdellä ja Marokko toisella puolellamme. Suhteemme Kiinaan vaikuttavat erityisen voimakkaasti kaikkiin.

Toiseksi, olen iloinen kuullessani, että hän on samoilla linjoilla minun kanssani, koska en usko kaupan suojatoimiin vaan pikemminkin vapaisiin markkinoihin, mutta vapaisiin ja oikeudenmukaisiin markkinoihin, joilla kilpailu on tasavertaista.

Kolmanneksi, kun pidetään mielessä, että Yhdysvallat on juuri ottanut käyttöön erittäin ankarat tuontiehdot, mitä tapahtuu sen jälkeen, kun komission kaksinkertainen valvonta päättyy? Komissio sanoi mielestäni sen päättyvän vuoden 2008 loppuun mennessä. Tarkoittaako se, että Euroopan markkinoille tulee enemmän tuotteita kuin tällä hetkellä?

Lopuksi, arvoisa komission jäsen, haluan tarttua tilaisuuteen ja toivoa teille, Renatelle ja muille henkilöstönne jäsenille erittäin hyvää joulua ja menestystä uudelle vuodelle.

 
  
MPphoto
 
 

  Harald Ettl, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, mitä muutoksia vuosi 2008 tuo Euroopan unionin tekstiiliteollisuuteen? Ei varmasti mitään hyvää. Kiinasta on tullut maailman aggressiivisin tekstiilimahti, ja yksinomaan vuonna 2006, 50–60 prosenttia tekstiiliteollisuuden huipputeknologiasta ostettiin Kiinaan rengaskehruun, kudonnan ja teksturoinnin alalla. Laitteet ovat nyt käyttövalmiita.

Eurooppalaiset vähittäiskauppiaat ja valmistajat eivät enää tee tilauksia vaan odottavat Kiinalta parempia tarjouksia. Tulossa on lisää konkursseja. Euroopan keskittyminen kauppaan aiheuttaa meille vielä suurempia ongelmia muilla aloilla, ei vain tekstiilialalla.

Meille tarjottavien tuotteiden määrä tietenkin kasvaa. Tekstiilivalikoima kuitenkin pienenee. Jos asialla on tarkoitus vielä olla merkitystä, teollisuuden rakenneuudistukseen on yhdistettävä Euroopan unionissa yhteiskunnallisia toimia, ja sitä on pehmustettava niillä tehokkaammin. Vain hyvin harvat valmistajat, joilla on erityisosaamista, selviävät.

Tällä kehityksellä on kuitenkin myös lisäulottuvuus. Kiinassa tekstiili-, vaatetus- ja nahka-alan työntekijöiden työ- ja palkkaolot ovat edelleen hirvittävät. Lisäksi eurooppalaiset vähittäiskauppiaat ja sijoittajat tinkivät hinnoista Kiinassa. Kaikkien Kiinan kilpailuetujen rinnalla selviytyminen on vaikeampaa, koska Eurooppa antaa voimakkaan tukensa Euroopan olemassa olevalle tekstiiliteollisuudelle. Rahaa ansaitaan aina nopeasti pienimpien toimijoiden kustannuksella.

Ammattiyhdistysliikkeen kannattajana odotan, että urheilutalous, joka järjestää Kiinassa olympialaiset, paljastaa, millaiset paikallisten naispuolisten työntekijöiden olot ovat. Tällä hetkellä Kiinan tekstiilitehtaissa kuolee päivittäin jo 350–400 ihmistä. Jopa sadan työntekijän kädet silpoutuvat päivittäin. Yhdeksän kymmenestä kiinalaisesta valmistajasta rikkoo kansainvälisiä työnormeja ja jopa Kiinan lainsäädännön mukaisia työnormeja!

Meillä vähittäiskauppiailla kuitenkin menee hyvin. Ammattiyhdistysliikkeen kannattajana ja tekstiili-, vaatetus- ja nahka-alan työntekijöiden kansainvälisen järjestön varapuheenjohtajana haluan sanoa teille, että on liian myöhäistä, mutta ei kuitenkaan liian myöhäistä ryhtyä yhteiskunnallisiin toimenpiteisiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Ignasi Guardans Cambó, ALDE-ryhmän puolesta.–(ES) Arvoisa puhemies, kuulemamme puheet ovat mielestäni kaikki samoilla linjoilla. Viime aikoina on ollut hyvin vähän keskusteluja, joissa olemme kuulleet parlamentin eri puolia ja erilaisia poliittisia näkemyksiä edustavia henkilöitä. Kaikki puhuvat samaa kieltä, ja tavoitteet ovat täsmälleen samat.

Kannatamme epäilemättä vapaata kauppaa, ja sen kannattaminen on erittäin selvästi periaatekysymys. Kyse ei siis ole esteiden luomisesta vaan sen varmistamisesta, että pelisäännöt ovat kaikille samat, ja sen hyväksymisestä, että Kiinan vilpillinen kilpailu, jossa markkinoille pääsyä rajoitetaan, jossa teollis- ja tekijänoikeuksia rikotaan erittäin vakavasti, pysyvästi ja järjestelmällisesti, jossa viennin valvonta puuttuu tai jossa valuuttakursseissa on eroja, mikä ei selvästikään vaikuta vain tekstiilialaan vaan myös moniin muihin aloihin, joita kauppasuhteemme koskevat, ja monet muut Kiinan toimenpiteet, saattavat teollisuuden erittäin vakavaan ja arkaluonteiseen tilanteeseen. Teollisuus on jatkossakin olemassa ja jatkaa puolustautumistaan selviytyäkseen, eikä se pyydä suojelua, kuten komission jäsen Mandelson puheenvuorossaan aivan oikein sanoi. Onnittelen häntä siitä todella. Teollisuudessa ei pyydetä esteitä vaan kaikille yhteisiä pelisääntöjä ja mahdollisuutta pelata tasaväkistä peliä.

Itse asiassa tilanne muuttuu täysin vuoden lopussa, eikä komissio voi vain panna sitä merkille, ikään kuin se olisi ilmatieteellinen ilmiö. Sillä on käytettävissään runsaasti aseita ja välineitä, kuten tuonnin valvonta, joiden avulla voidaan varmistaa, että pelisäännöt tosiaan ovat samat, ja se voi käyttää käytettävissään olevia suojajärjestelmiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Ryszard Czarnecki, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Mandelson haluaa pelata englantilaisen herrasmiehen tavoin šakkia. Hänen vastustajansa, kiinalainen kumppani, kuitenkin haluaa pelata aivan toista peliä aivan erilaisilla säännöillä.

Voimme selvästikin puhua nyt seurannasta ja kiinalaisten tuontitavaroiden valvonnasta, mutta meidän ei pidä unohtaa jälleenvientiä esimerkiksi Afrikan maihin, joihin Kiina vie eräitä tavaroita. Nuo tavarat tuodaan sen jälkeen meille afrikkalaisina tuotteina, vaikka ne on todellisuudessa valmistettu noissa maissa sijaitsevissa kiinalaisissa tehtaissa tai jopa Kiinassa.

Haluan korostaa erästä asiaa, josta puhutaan täällä liian vähän, nimittäin Kiinan valuutan arvon keinotekoista alentamista. Se ilmiselvästi helpottaa vientiä Eurooppaan. Se on vakava uhka.

 
  
MPphoto
 
 

  Bastiaan Belder, IND/DEM-ryhmän puolesta.(NL) Arvoisa puhemies, haluan aloittaa kiittämällä komission jäsen Mandelsonia erittäin lämpimästi hänen selkeistä huomautuksistaan. Olin jo lukenut niistä yksityiskohtaisesti eurooppalaisesta lehdistöstä.

Nyt haluan antaa oman panokseni. Eurooppalaisen tekstiilialan tulevaisuus Kiinan talouskasvun valossa on tässä keskustelussa etualalla. Euroopan unioni osoittautuu kerta toisensa jälkeen kykenemättömäksi ennakoimaan Kiinan kehitystä riittävästi. Syynä tähän on se, että Euroopan unioni ei pysty kehittämään selkeää kauppapolitiikkaa. Euroopan unioni on jakautunut pohjoiseen ja etelään, olipa kyse tekstiilituotteita koskevista kiintiöistä tai kaupan suojatoimien uudistamisesta.

Jäsenvaltioiden on siis korkea aika oppia näkemään pelkkiä omia etujaan pidemmälle. Tässä suhteessa ensimmäinen askel on se, että pohjoisessa myönnetään, että sen oman teollisuuden suojeleminen jäljennöksiltä ja laittomalta valtionavulta ei ole protektionismia ja että suojeluun tarvitaan sarja tehokkaita toimia. Etelässä on ymmärrettävä, että Kiinan nousulla on seurauksensa.

Euroopan unioni ei enää saa antaa yllättää itseään, niin kuin kävi vuonna 2005 monikuitusopimuksen päättyessä. Euroopan teollisuudenalojen on etsittävä hyvissä ajoin markkinarakoja. Mahdollisuudet määrätä uusia kiintiöitä ovat loppujen lopuksi rajalliset vuoden 2008 loppuun saakka.

 
  
MPphoto
 
 

  Luca Romagnoli (NI).- (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, koska EU:n ja Kiinan välisen yhteisymmärryspöytäkirjan voimassaolon on määrä päättyä pian, minusta näyttää siltä, että selkeästi esitetyissä kysymyksissä ilmaistaan teollisuuden ja tekstiilialan toimijoiden perusteltuja huolia vaikutuksista, joita kiinalaisten tuotteiden tuonnilla – tai pikemminkin niiden massiivisella tulvalla – on ollut ja on tulevaisuudessa Euroopan unionin jäsenvaltioihin.

Olen korostanut useita kertoja – enkä ole ainoa, joka niin on tehnyt – sitä, että aito kilpailu ja kyky kilpailla tuotteistamme sisämarkkinoilla, ja suuremmassa määrin kuin ulkoisilla markkinoilla, taataan pääasiassa puolustamalla alaa vilpilliseltä kilpailulta eikä ainoastaan tai kovin suuressa määrin kiintiöiden avulla. Sellainen kilpailu on vilpillistä, koska se perustuu huomattavasti alempiin kustannuksiin ja huonompiin tuotanto-olosuhteisiin. Kiinalaisten tuotteiden lisäarvo siihen hintaan on epäsuhtainen sellaisten tunnettujen tuotantotekijöiden vuoksi, jotka eivät vastaa paljon sivistyneemmän maanosamme tuotantotekijöitä.

Miten voimme kuvitella voivamme kilpailla valmistuksessa, kun kustannukset ovat äärettömän paljon alemmat ja kun tuotteet ovat nyt jopa laadun osalta lähes samanveroisia kuin monet eurooppalaiset tuotteet? Uskon, että meillä on todellisuudessa vain yksi vaihtoehto, joka on ainoa, jonka avulla voimme saada uudelleen aikaan hieman oikeudenmukaista kauppaa ja kestävää kilpailua: kiinalaisten tuontituotteiden valvontajärjestelmän pitäisi mielestäni perustua sen tarkistamiseen, että valmistusolosuhteet eivät eroa hyvin paljon niistä, joita meidän teollisuudessamme on tarjolla. Emme ehkä voi vaatia, että työvoimakustannukset olisivat samat, mutta voimme vaatia, että tuotteet valmistetaan ehdottomasti ilman lapsityövoimaa tai olosuhteissa, jotka eivät ole häpeälliset tai lähellä orjuutta, ja että ne valmistetaan aiheuttamatta valtavia ympäristövahinkoja sen lisäksi, että niiden ympäristöturvallisuutta, kuluttajien turvallisuutta ja sertifioitua laatua ei ole vahvistettu riittävästi.

Eurooppalaisiin teollisuudenaloihin, jotka siirtävät toimintansa EU:n ulkopuolelle ja ryhtyvät kilpailemaan vilpillisesti sellaisia teollisuudenaloja kohtaan, jotka jatkavat valmistusta Euroopassa, pitäisi myös soveltaa uuden tasapainon saavuttamiseksi erilaista politiikkaa, kenties sellaisten verotuksellisten toimenpiteiden avulla, joilla poistetaan etu verrattuna yhtiöihin, jotka eivät siirrä toimintaansa muualle.

Lopuksi, myös Euroopan jakeluolosuhteita pitäisi seurata tarkemmin sen vuoksi, mitä varmasti tapahtuu ainakin Italiassa, jossa tukkumarkkinointi naamioidaan vähittäiskaupaksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Papastamkos (PPE-DE).- (EL) Arvoisa puhemies, meitä Euroopan unionin edustajia vaaditaan nytkin luonnostelemaan uudelleen tärkeä tekstiili- ja vaatetusalaa koskeva strategiamme.

Yleiseurooppalainen strategia voitaisiin laatia pääpiirteittäin seuraavasti: ensin varmistetaan, että eurooppalaiset tuotteet pääsevät paremmin ulkomaisille markkinoille lähentämällä maailmanlaajuisesti matalan tason tullimaksuja mahdollisimman paljon ja poistamalla tulliesteitä.

Toiseksi tuontitavaroihin sovelletaan tehokkaasti alkuperää koskevia sääntöjä.

Kolmanneksi globalisaatiorahaston kautta myönnetään huomattavaa tukea pienille ja keskisuurille yrityksille, joihin vapauttaminen vaikuttaa. Mielestäni olisi myös hyödyllistä laatia yhteisön toimintaohjelma alan tukemiseksi etenkin Euroopan unionin heikommassa asemassa olevilla alueilla.

Neljänneksi varmistetaan, että jäljentämistä ja väärentämistä torjutaan tehokkaasti ottaen huomioon, että tekstiili- ja vaatetusalan osuus tietoon tulleista tapauksista on yli 50 prosenttia.

Viidenneksi ylläpidetään ja lujitetaan kaupan suojatoimia, jotka ovat ehdottoman välttämättömiä kilpailulle vahingollisten luvattomien käytäntöjen torjunnalle.

Kuudenneksi taataan, että Euroopan unioniin tuotavat tuotteet ovat vaikutukseltaan vastaavien turvallisuus- ja kuluttajansuojasääntöjen mukaisia.

Kiinan osalta ilmaisemme huolemme siitä, että sen sijaan, että kiintiöitä laajennettaisiin koskemaan kymmentä tuoteluokkaa, sovelletaan kaksinkertaista valvontajärjestelmää. Pyydämme joka tapauksessa komissiota – pyydämme teitä, arvoisa komission jäsen Mandelson – soveltamaan järjestelmää ankarasti ja tehokkaasti. Muistutan teitä myös viimeisestä keinosta, suojatoimista, jotka Euroopan unionilla on oikeus ottaa käyttöön.

Lopuksi, arvoisa puhemies, maailman kauppajärjestelmän vapauttaminen ei merkitse vilpillisen kilpailun, laittomien kaupankäyntikeinojen eikä myöskään taloudellisen ja yhteiskunnallisen mallin häiriöiden sallimista.

 
  
MPphoto
 
 

  Joan Calabuig Rull (PSE).- (ES) Arvoisa puhemies, haluan onnitella teitä, arvoisa komission jäsen, päättäväisyydestänne ja lokakuussa Kiinan kanssa solmitusta Euroopan unioniin tuotavien tekstiilien kaksinkertaista valvontajärjestelmää koskevasta sopimuksesta.

Kun kiintiöt tänä vuonna poistuvat, sopimus auttaa, tai sen ainakin pitäisi auttaa, takaamaan, että siirtyminen vapaisiin markkinoihin tapahtuu oikein koko vuoden 2008 aikana. Se on välttämätöntä eurooppalaisille valmistajille, jotka ovat jo joutuneet vastaamaan valtaviin haasteisiin, kuten muut puhujat ovat maininneet. Teollisuuden ja viranomaisten on työskenneltävä yhdessä seuratakseen tiiviisti kaupankäyntimallien kehittymistä Kiinan kanssa ja estääkseen vuoden 2005 tilanteen toistumisen.

Pahoittelemme kuitenkin sitä, että kesäkuun 2005 sopimus koski vain kahdeksan kymmenestä tuoteluokasta, joihin kohdistui rajoituksia tämän vuoden joulukuun 31. päivään saakka. Tässä asiassa haluan selventää, millaisessa roolissa komission strategia on niiden kahden tuoteluokan seurannan osalta, jotka eivät kuulu sovitun kaksinkertaisen valvontajärjestelmän piiriin. Näitä tuoteluokkia ovat puuvillakankaat sekä pöytä- ja keittiöliinat.

Ei ole kuitenkaan epäilystäkään siitä, että tämän sopimuksen lisäksi meidän on jatkossakin toimittava muilla aloilla taataksemme, että eurooppalainen teollisuus voi kilpailla oikeudenmukaisissa ja vastavuoroisissa olosuhteissa, esimerkiksi edistymällä alkuperämerkinnöissä – vaikka tässä asiassa onkin mainitsemianne vaikeuksia – tai edistämällä kauppasopimusneuvotteluissa parempia työoloja, yhteiskunnallisia oloja ja ympäristöolosuhteita.

Kaikkien laitosten ja yritysten on keskityttävä tutkimukseen ja kehitykseen käyttäen seitsemännen puiteohjelman tarjoamia laajoja mahdollisuuksia. Meidän on ennakoitava muutoksia ja otettava samanaikaisesti huomioon rakenneuudistusten vaikutukset hyväksymällä yhteiskunnallisia toimenpiteitä, joita tarvitaan työntekijöiden tukemiseen.

Lopuksi haluan ilmaista, että kannatan mainitsemaanne sopimusta, joka solmittiin kymmenennen EU:n ja Kiinan huippukokouksen yhteydessä ja jonka avulla perustetaan korkean tason työryhmä käsittelemään keskeisiä asioita, kuten kauppavajetta, vaikeuksia Kiinan markkinoille pääsemisessä sekä teollis- ja tekijänoikeuksia.

Tämä on toinen askel oikeaan suuntaan EU:n ja Kiinan suhteiden parantamisessa ja molemmille osapuolille edullisen ympäristön edistämisessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Johan Van Hecke (ALDE).- (NL) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, onko Euroopan tekstiiliteollisuudella vielä tulevaisuus? Vastaus on suurelta osin Euroopan komission käsissä. Viime kuussa komission jäsen Mandelson arvosteli Pekingissä ankarasti puutteita kiinalaisten tuotteiden turvallisuudessa, valtavaa väärennettyjen tuotteiden tulvaa ja kiinalaisten vientituotteiden polkumyyntiä. Hän uhkasi aivan oikein tehdä valituksen Maailman kauppajärjestölle. Euroopan päivittäinen tuonti Kiinasta on arvoltaan puoli miljardia euroa, ja kahdeksan kymmenestä takavarikoidusta tuoteväärennöksestä on lähtöisin juuri sieltä.

Euroopan tekstiiliala kärsii tällä hetkellä väärennösten lisäksi kuitenkin myös Yhdysvaltain dollarin alhaisesta kurssista. Heikko dollari ei vain vaaranna vientiämme vaan antaa myös keinotekoisen edun maille, joissa jatketaan dollarin käyttöä valuuttana. Nämä maat sijaitsevat sattumalta pääasiassa Aasiassa, ja Kiina pitää kiinni dollarista, mikä ei ole pelkkä yhteensattuma. Se on sietämätöntä tekstiilialalla, jolla työskentely perustuu suuriin määriin ja alhaisiin voittomarginaaleihin.

Teollisuutemme ei voi eikä saa joutua vahvan euron uhriksi. Näin ollen kauppasuhteissamme on käytettävä yhä enemmän euroa. Sehän oli mielestäni loppujen lopuksi yksi syy siihen, miksi yhtenäisvaluutta otettiin viisi vuotta sitten käyttöön.

 
  
MPphoto
 
 

  Vasco Graça Moura (PPE-DE).(PT) Globalisaation seuraus Euroopan alueella on se, että tuottoisat yritykset häviävät ja teknologiaa vievät yritykset voittavat. Se heijastuu erittäin selvästi sisäiseen yhtenäisyyteen. Tekstiiliteollisuuden tapauksessa se, että ala koostuu pääasiassa pienistä ja keskisuurista yrityksistä, on haitaksi markkinoilla, joiden osuus on kuusi prosenttia koko maailmankaupasta ja jonka arvioitu liikevaihto on 566 miljardia euroa. Lisäksi monet tuotantoalueet kärsivät taloudellisten rakenneuudistusten seurauksista, joten alalla on vaikea saada aikaan kestävää tilannetta.

Eurooppalainen tuotanto joutuu kilpailemaan sellaisten maiden tuotannon kanssa, jotka devalvoivat valuuttaansa keinotekoisesti, eivät noudata ympäristönsuojelusääntöjä eivätkä vastaa ympäristönsuojelukustannuksista, rikkovat usein teollis- ja tekijänoikeuksia ja mikä vielä vakavampaa, sen lisäksi, että niiden palkkakustannukset ovat paljon alhaisemmat kuin Euroopassa, ne eivät myöskään sovella yhteiskunnallisella rintamalla ja työllisyyden alalla yhtä ankaria työntekijöiden suojelutoimenpiteitä kuin Euroopassa. Näin ollen on sitäkin kiireellisempää varmistaa, että Maailman kauppajärjestön sääntöjä noudatetaan ja että komissio pystyy valvomaan tuontia eikä anna verhota keinotekoisesti Kiinan tekstiilituonnissa käytännössä havaittuja väärinkäytöksiä niin kuin aiemmin on tapahtunut.

Komission on hyväksyttävä kaikki toimenpiteet, joita tarvitaan Euroopan unionin etujen turvaamiseksi, mukaan lukien kiintiöiden määrääminen Kiinalle tarpeen niin vaatiessa, mahdollisesti vuoden 2008 loppuun saakka, Maailman kauppajärjestön oikeudellisen kehyksen puitteissa. Se on myös vaadittava, että reilun pelin sääntöjä noudatetaan täysimääräisesti. Eurooppalaisilta tuottajilta puuttuu tutkimukseen ja kehitykseen sekä työvoiman taitojen parantamiseen tarvittavia kannustimia, ne eivät pääse asianmukaisesti ulkoisille markkinoille eikä niillä ei ole tehokkaita keinoja väärentämisen ehkäisemiseksi. Henkinen omaisuus on alan lisäarvon perusluonteinen osa, ja sitä on puolustettava hinnalla millä hyvänsä sellaisen tuotannon kannustamista, jolla on suuri lisäarvo. Lopuksi, arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kuluttajien turvallisuutta ei saa unohtaa. Komission tehtäväksi jää estää mahdollisesti perheillemme vaarallisten tuotteiden tuominen Euroopan kansalaisten koteihin.

 
  
MPphoto
 
 

  Stavros Arnaoutakis (PSE).- (EL) Arvoisa puhemies, Euroopassa ja etenkin Kreikassa tekstiiliala koostuu pääasiassa pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Monet näistä yrityksistä kehittyvät alueella. Euroopan unionin edustajina olemme velvollisia varmistamaan alan elinvoimaisuuden rajojemme sisällä ja takaamaan, että yrityksiämme suojellaan vilpilliseltä kilpailulta ja laittomalta kaupalta.

Eurooppalaisen tekstiilialan kansainvälistä kilpailukykyä on lisättävä. Meidän on tuettava toimenpiteitä, joilla tähdätään yritystemme uudenaikaistamiseen, innovointiin, tutkimukseen ja kehitykseen. Meidän on tietenkin otettava vakavasti huomioon se, että kiinalaisten tekstiilituotteiden tuontikiintiöiden siirtymäkausi päättyy 1. tammikuuta 2008. Laajemmassa asiayhteydessä ja eurooppalaisten kuluttajien tähden meidän on kuitenkin myös varmistettava, että tekstiilituotteiden valmistusmaamerkintöjä koskevat sitovat säännöt pannaan täytäntöön ja että kolmansien maiden tuontituotteita koskevaa valvontajärjestelmää sovelletaan tehokkaasti.

 
  
MPphoto
 
 

  Anne Laperrouze (ALDE).- (FR) Arvoisa puhemies, kun puhuin tässä salissa samasta aiheesta heinäkuussa 2005, sanoin, että opetus, jonka saisimme tekstiilialan kriisistä, auttaisi meitä lopulta ylläpitämään ja kehittämään muita Euroopan talouden aloja. Olemme mielestäni edistyneet, mutta emme kovin paljon. Vaadimme edelleen lisää tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja pyydämme, että komissio valvoo teollis- ja tekijänoikeuksien kunnioittamista. Nämä tekijät ovat ratkaisevia, mutta ne eivät riitä. Näin ollen olen sitä mieltä, että sen sijaan, että Maailman kauppajärjestö olisi tekijä, joka lisää kaupan kasvua ja taloudellista kehitystä, se toimiikin sääntöineen jarruna. Kauppa lisää tietenkin kasvua, mutta sitä varten kauppaa on käytävä molempiin suuntiin. Tekstiilejä koskeva kysymys heijastaa itse asiassa kahta perusluonteista ongelmaa: Euroopan unionin teollisuuspolitiikan puuttumista ja kysymystä Euroopan edusta.

Mitä Euroopan etuun tulee, olen varsin tyytyväinen komission lokakuun alussa julkaisemaan tiedonantoon ”Euroopan yhteinen etu: menestyminen globalisaation aikakaudella”, jonka mukaan perussääntömme eivät saa vaarantaa kykyämme puolustaa etujamme tai kykyämme säilyttää tarkat normit, joita sovellamme tuotteisiin taataksemme turvallisuuden sekä suojan terveydelle, ympäristölle ja kuluttajille. Emme salli sitä, että kolmannet maat, jotka haluavat toimia Euroopan unionissa, kiertävät sisämarkkinoihin sovellettavia sääntöjä.

Arvoisa komission jäsen, aloittakaamme soveltamalla näitä periaatteita tekstiiliteollisuuteen.

 
  
MPphoto
 
 

  Ivo Belet (PPE-DE).- (NL) Arvoisa puhemies, haluan kiittää komission jäsentä hänen selkeästä väliintulostaan. Haluan kuitenkin esittää hänelle kaksi huomautusta. Tekstiiliala ei ole tärkeä vain Etelä-Euroopalle, sillä esimerkiksi Belgiassakin on edelleen erittäin kukoistava tekstiiliteollisuus, joka työllistää 25 000 henkilöä.

Arvoisa komission jäsen, kiintiöiden poistumisella kymmenen lopputuotteen osalta 1. tammikuuta saattaa olla jälleen vakavat seuraukset, ei vain kyseisille aloille vaan myös valmistusketjun edelliseen vaiheeseen kuuluville yrityksille. Jos esimerkiksi farkkuala hukkuu kiinalaisiin tuotteisiin joko polkumyyntihintaan tai muuhun hintaan, se vaikuttaa suoraan myös denim-kankaan tuottajiin ja langan tuottajiin. Näin ollen seuraukset ovat tietenkin paljon laajemmat kuin ensi silmäyksellä näyttäisi.

Toinen huomautukseni, arvoisa komission jäsen, on se, että tällä hetkellä niin sanotulla valvontajärjestelmällä valvotaan vain tuontitavaroiden määrää. Olisi paljon tehokkaampaa valvoa tuontitavaraa myös hintojen perusteella – etukäteen tai lupien myöntämisen yhteydessä. Todella ennakoiva, ennaltaehkäisevä lähestymistapa on mahdollinen vain tällä tavalla.

Arvoisa komission jäsen Mandelson, haluaisimme myös, että kerrotte meille, milloin komissio aikoo ryhtyä toimeen, sillä se on melko hämmentävää ja epämääräistä. Toisin sanoen, miten suureksi Kiinasta tuotavien tuotteiden määrän täytyy kasvaa ja miten paljon niiden hintojen täytyy laskea, ennen kuin todella ryhdytte toimeen? Meistä tuntuu vain johdonmukaiselta saada tästäkin asiasta etukäteen hieman selvyyttä.

 
  
MPphoto
 
 

  Peter Mandelson, komission jäsen.−(EN) Arvoisa puhemies, olen suurelta osin samaa mieltä useimpien tämän keskustelun aikana ilmaistujen näkemysten kanssa. Aluksi haluan kuitenkin torjua Bastiaan Belderin näkemyksen siitä, että meillä ei ole EU:ssa yhteistä kauppapolitiikkaa ja että jäsenvaltioiden väliset mielipide-erot ovat niin suuret, että emme voi harjoittaa esimerkiksi tekstiilipolitiikkaa.

Kokemuksemme tekstiilialalla osoittaa liiankin selvästi, että meillä itse asiassa on yhteinen kauppapolitiikka, jonka avulla olemme pystyneet yhdistämään jäsenvaltiot, jotka korostavat eri asioita ja jotka ovat suuntautuneet eri tavoin, jotta voisimme sulauttaa niiden näkemykset yhteen ja luoda yhteisen tekstiilikauppapolitiikan, jota harjoitetaan yhdenmukaisesti. Kaupan suojatoimien käytössä saattaa olla eroja, mutta haluan saada tarkistuksen ja ennakoidun uudistuksen avulla aikaan jäsenvaltioiden kesken uuden yksimielisyyden ja yhteisvastuullisuuden, joka koskee kaupan suojatoimien käyttöä sekä etenkin niiden laajempaa käyttöä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, josta haluan tehdä ehdotuksia.

On tehty eräitä erityisiä huomautuksia, esimerkiksi kaksinkertaisen tarkkailun järjestelmästä, joka otetaan käyttöön vuonna 2008. Komissio valvoo tekstiilien tuontia Kiinasta niin reaaliaikaisesti kuin mahdollista. Tähän sisältyy kaksinkertaisen tarkkailun järjestelmä ja kaikki muut komission käytössä olevat valvontakeinot, kuten verotuksen ja tulliliiton pääosaston tarkkailu, joka tarjoaa kauppatietoja todellisen kaupan pohjalta. Kiinalaisten tekstiilien tuonnin kasvaessa jyrkästi komissio on valmis käyttämään tilanteen vaatiessa kaikkia käytettävissä olevia välineitä.

Haluan kuitenkin korostaa, että vuoden 2005 sopimus oli lopullinen ja että komissio ei aio tehdä ehdotuksia sovittujen määrien lisäämisestä. Komissio ei kuitenkaan vastusta kaupan lisäämistä sinänsä, ja kasvua voi olla odotettavissa. Jos kasvu kuitenkin saavuttaa sellaiset mittasuhteet, että on perusteltua ryhtyä toimenpiteisiin, ne perustuvat olemassa oleviin vaatimuksiin ja kriteereihin. Luotamme Kiinan yhteisvastuullisuuteen, jotta siirtyminen olisi kitkatonta. Kiina on täysin tietoinen siitä, että ei ole sen etujen mukaista toistaa vuoden 2005 tapahtumia. Luotamme myös talouden toimijoiden oman edun tavoitteluun välttääksemme vuoden 2005 tapahtumien toistumisen. Tekstiilit siirtyvät nyt samaan luokkaan kaikkien muiden tuotteiden kanssa, joten niihin sovelletaan tavanomaisia välineitä tavanomaisine normeineen – kaupan suojatoimet mukaan lukien.

Esiin on tuotu EU:n tuki tekstiiliteollisuudelle. Sallikaa minun tehdä kaksi viimeistä huomautusta tästä asiasta. EU:n tasolla komissio on varannut yli 70 miljoonaa euroa kuudennen puiteohjelman mukaiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja tekstiili- ja vaatetushankkeisiin, ja kaksi innovaatiohanke-esitystä taas ovat saaneet rahoitusta Europe Innova -hankkeen puitteissa.

Globalisaatiorahasto on yhtä avoin tekstiilialalle kuin muillekin aloille. Tähän mennessä Euroopan globalisaatiorahaston tuen hakemiseksi on jätetty kahdeksan muodollista hakemusta, joista neljä koskee tekstiilialaa. Budjettivallan käyttäjä ei vielä ole hyväksynyt yhtäkään näistä tekstiilialan hakemuksista. Komission yksiköt arvioivat niitä edelleen.

Lopuksi siirryn Euro–Välimeri-aiheeseen, jonka Robert Sturdy toi esiin. Komissio on pannut alulle muodollisen Euro–Välimeri-vuoropuhelun tekstiili- ja vaatetusteollisuuden tulevaisuudesta, jotta voitaisiin määrittää yhteiset strategiat teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi Euro–Välimeri-alueella. Vuoropuhelun tavoitteena on saattaa Euro–Välimeri-maat ja ehdokasmaat yhteen, jotta voitaisiin löytää yhteisiä ratkaisuja niiden kilpailukyvyn parantamiseksi. Odotan innokkaasti tästä vuoropuhelusta syntyviä ehdotuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. − (IT) Olen vastaanottanut kuusi työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätettyä päätöslauselmaesitystä (1).

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tänään klo 11.30.

 
  

(1)Ks. pöytäkirja.


5. Kauppa- ja taloussuhteet Koreaan (keskustelu)
MPphoto
 
 

  Puhemies. − (IT) Esityslistalla on seuraavana David Martinin kansainvälisen kaupan valiokunnan puolesta laatima mietintö kauppa- ja taloussuhteista Koreaan (A6-0463/2007) (2007/2186(INI)).

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (PSE), esittelijä.−(EN) Arvoisa puhemies, tämä mietintö oli koottava melko nopeasti, koska odotimme ja jopa toivoimme, että Euroopan unionin ja Korean välinen vapaakauppasopimus solmittaisiin tämän vuoden loppuun mennessä. Näin ei selvästikään tapahdu, mutta olemme kuitenkin iloisia siitä, että parlamentti voi tänään keskustella mietinnöstä, ja toivomme, että voimme vaikuttaa komission kantaan tämänpäiväisellä mietinnöllämme.

Päästäksemme tämänpäiväiseen tilanteeseen eräät kollegani joutuivat työskentelemään erittäin ahkerasti, ja haluan kiittää kauppakomitean Christopher Fordia ja PSE-ryhmän Emmanuelle Le Texieriä, jotka tekivät tavanomaisten tehtäviensä lisäksi ylimääräistä työtä saadakseen mietinnön ajoissa valmiiksi. Haluan myös kiittää komission jäsen Mandelsonia ja hänen yksiköitään hyvästä yhteistyöstä, jota komissio teki kanssani tämän mietinnön laatimisessa, sekä Korean suurlähettilästä, jonka ansiosta sain käsityksen Korean kannasta näihin neuvotteluihin.

Historiallisesti katsoen Euroopan unionin ja Aasian maiden välisten vapaakauppasopimusten pääpaino ei ole nimestään huolimatta ollut kaupankäynnillä. Tämä saattaa mielestäni olla poikkeus. Korea on osoittanut halukkuutensa ja kykynsä neuvotella kauaskantoisen ja kattavan kahdenvälisen kauppasopimuksen.

Korea on Aasian alueella merkittävä toimija. Se on tällä hetkellä vauras maa, maailman 11. suurin talous. Sen tulot henkeä kohti ovat verrattavissa Espanjaan. Se on nopeasti kasvava talous, ja kauppa kahden alueemme – Korean ja Euroopan unionin – välillä kohosi viime vuonna 60 miljardiin euroon. Sopimus on siis solmimisen arvoinen, ja jos se saadaan aikaan oikealla tavalla, uskon molempien osapuolten voittavan. Esimerkiksi Korean tehdasteollisuus voi voittaa pääsemällä käyttämään eurooppalaisia palveluita, mikä antaa Korean teollisuudelle mahdollisuuden laajentua ja kilpailla edullisemmin ehdoin. Me voimme voittaa saamalla joitakin keskeisessä asemassa olevia tavaroita ja palveluita Korean markkinoille.

Kuten mainitsin, sopimus oli alkuperäisen aikataulun mukaan tarkoitus solmia tämän vuoden loppuun mennessä. Nyt näyttää realistisesti katsoen siltä, että neuvottelut saadaan päätökseen aikaisintaan ensi vuoden toukokuussa. Minua kuitenkin rohkaisee se, että viiden neuvottelukierroksen jälkeen näyttää siltä, että keskustelussa mennään asiaan ja sitä käydään vakavasti. Euroopan unionin kannassa on selvästi edelleen merkittäviä aukkoja sellaisissa aiheissa kuin alkuperämaamerkintä, autoteollisuuden tekniset normit ja tavaroita koskevat tariffimyönnytykset. Pääasia on kuitenkin se, että neuvotteluja käydään nyt vakavasti ja yksityiskohtaisesti.

Pääasialliset huolenaiheeni liittyvät ensisijaisesti yhteiskunnallisiin ja ympäristöä koskeviin normeihin. Viivästyksestä huolimatta Korean sopimus näyttää olevan ensimmäinen solmimistamme uuden sukupolven vapaakauppasopimuksista. Näin ollen se voi toimia myöhempien vapaakauppasopimusten mallina, ja haluan nähdä lisää kunnianhimoa ympäristöä koskevien ja yhteiskunnallisten normien osalta. Haluan varmistaa, että sopimukseen sisältyy riitojen ratkaisujärjestelmä. En usko, että meidän pitäisi tyytyä vähempään kuin Yhdysvallat, ja heidän mietintöönsä sisältyy riitojen ratkaisujärjestelmä. Uskon, että kansainvälisen työjärjestö ILO:n tärkeiden sopimusten ratifioinnin ja uusien ilmastonmuutossopimusten soveltamisen vuoden 2012 jälkeen kaltaisia asioita ei voi jättää herrasmiessopimusten tai pelkän toimintaan kannustamisen varaan. Meillä on todella oltava jokin järjestelmä riitojen ratkaisemista varten. Toivon, että komissio tutkii asiaa uudelleen.

Väitän myös, että Kaesongin teollisuusalueeseen pitäisi suhtautua myötämielisesti tällaisen sopimuksen yhteydessä. Hyväksyn komission lähestymistavan, jossa meidän on ensiksi solmittava vapaakauppasopimus, mutta jos se voidaan solmia, meidän pitäisi tarkastella ennen allekirjoittamista, miten voimme auttaa Etelä-Koreaa rohkaisemaan Pohjois-Koreaa palaamaan todelliseen maailmaan. Pohjois-Koreassa sijaitseva, mutta eteläkorealaisten yritysten johtama Kaesongin teollisuusalue on tapa yhdistää Pohjois-Korea muuhun maailmaan, ja meidän pitäisi kannustaa tätä prosessia. Uskon, että kauppasopimuksemme myötä voimme tehdä paljon Etelä-Korean tukemiseksi tässä prosessissa. Ei ole kyse vain Etelä-Korean edusta vaan koko maailman edusta. Maailmasta tulee turvallisempi, jos Pohjois- ja Etelä-Korea voivat tehdä yhteistyötä.

Uskon, että tämä on tärkeä vapaakauppasopimus. Uskon, että sekä EU että Korea voittavat, jos saamme aikaan oikean sopimuksen. Tuen komission näkemystä, että meidän ei pitäisi kiirehtiä ratkaisuun pääsemistä ja että on parempi päästä hyvään ratkaisuun myöhäisessä vaiheessa kuin huonoon ratkaisuun varhaisessa vaiheessa. Toivon, että kun Korean presidentti vaihtuu ensi vuoden alussa, uusi presidentti kehottaa hallintoaan työskentelemään väsymättä tämän sopimuksen solmimiseksi ennen kesää.

 
  
MPphoto
 
 

  Peter Mandelson, komission jäsen.−(EN) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen esittelijä Martinin sekä hänen kollegoidensa ja henkilöstönsä jäsenten erinomaiseen ja nopeaan työhön. He ovat laatineet yhdessä kattavan ja tasapainoisen mietinnön, jota haluan kiittää.

Parlamentin tälle päätöslauselmaesitykselle antama hyväksyntä antaa selkeän merkin tuesta komission politiikalle pyrkiä kunnianhimoiseen ja kattavaan vapaakauppasopimukseen Korean kanssa osana lokakuun 2006 Globaali Eurooppa -tiedonannossa esitettyä strategiaa. Etelä-Korean valitseminen kumppaniksi tämän sukupolven vapaakauppasopimuksissa heijastaa maan merkittäviä taloudellisia ja poliittisia mahdollisuuksia, mutta sen myötä tunnustetaan myös, että todellisuudessa on olemassa tärkeitä esteitä, ja pyritään tiiviimpiin taloudellisiin ja kaupallisiin yhteyksiin EU:n ja Korean välillä.

Päätöslauselmaesitys on ajankohtainen: vapaakauppaneuvottelut Etelä-Korean kanssa käynnistyivät toukokuussa 2007, ja ne ovat tähän saakka edistyneet nopeasti. Olemme valmiita työskentelemään, jotta sopimus solmittaisiin varhaisessa vaiheessa, kunhan lopputuloksen sisältö ja laatu ovat oikeanlaiset. Se on meille tärkein asia, ja sellaisena se pysyy.

Vapaakauppasopimuksemme Etelä-Korean kanssa pitäisi olla täysin Maailman kauppajärjestön vaatimusten mukainen. Se on itsestään selvää. Pyrimme tavaroita ja palveluita koskevan kaupan sekä sijoittamisen kauaskantoiseen vapauttamiseen. Kiinnitämme erityistä huomiota kaupan teknisiin esteisiin sekä tärkeiden alojen sääntöihin ja määräyksiin. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi teollis- ja tekijänoikeudet, kilpailu ja julkiset hankinnat. Olen mietinnön kanssa täysin samaa mieltä siitä, miten tärkeitä ovat kaupan tekniset esteet ja tehokas riitojen ratkaisujärjestelmä niin tämän näkökohdan kuin muidenkin tulevan sopimuksen näkökohtien kannalta.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että Koreassa eräillä aloilla kaupan tekniset esteet ovat nyt tärkeämpiä kuin itse tullit. Näihin rajan takaisiin kaupan esteisiin tehtävät merkittävät parannukset, joiden avulla EU:n vientitavarat pääsevät todella Etelä-Korean markkinoille, ovat ehdottomasti ratkaisevia vapaakauppasopimuksen solmimisen kannalta.

Kaesongin kysymys tuo esiin monimutkaisia teknisiä ja poliittisia kysymyksiä muutaman erityisen huolenaiheen osalta, jotka on tuotu esiin. Kannatamme tässä asiassa ehdotettuja tarkistuksia, koske niillä korostetaan kysymyksen monimutkaisuutta, joka vaatii huolellista harkintaa. Kaupan yhteiskunnallisten ja ympäristöä koskevien näkökohtien tunnustaminen ja edistäminen – kestävä kehitys – on olennainen osa Etelä-Korean kanssa solmittavaa vapaakauppasopimusta.

Olen samaa mieltä siitä, että normien tehokas täytäntöönpano on ratkaisevan tärkeää, jotta tässä sopimuksessa voitaisiin varmistaa kunnianhimoinen ja tehokas tulos kestävän kehityksen kannalta. Yhteistyöllä voidaan kuitenkin saada tällä alalla aikaan paljon enemmän kuin tiukoilla vaatimuksilla. Tarkoituksenamme on kattaa suurempi määrä monenvälisiä ympäristösopimuksia, sisällyttää sopimukseen ihmisarvoisen työn ja voimakkaamman kansainvälisen työjärjestö ILO:n perussopimuksiin sitoutumisen kaltaisia asioita sekä mennä pidemmälle kuin muissa viimeaikaisissa sopimuksissa, kuten Korean ja Yhdysvaltain välisen vapaakauppasopimuksen kattamissa sopimuksissa. Pyrimme myös saamaan työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan mukaan tähän yhteistyöhön.

Kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arviointi on käynnistetty. Mietintöluonnosten eri vaiheiden pääasiallisista havainnoista käydään keskustelua kansalaisyhteiskunnan kanssa. Olemme laatineet kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnin sen varmistamiseksi, että neuvotteluprosessissa saadaan jatkuvaa ja nopeaa palautetta. Se perustuu yhteyksiin, joita meillä alkuaan oli kansalaisyhteiskuntaan neuvottelujen alkaessa.

Olemme myös tehneet tiivistä yhteistyötä parlamentin kanssa. Yhteistyö esittelijän ja kansainvälisen kaupan valiokunnan kanssa on ollut erinomaista. Sekä minä itse että pääjohtaja olemme päivittäneet valiokuntaa säännöllisesti. Ratifiointiprosessi riippuu sopimuksen sisällöstä, mutta komissio kannattaa parlamentin osallisuutta siinä määrin kuin se on perustamissopimuksen mukaan mahdollista.

Lopuksi, mahdollinen tuleva vapaakauppasopimus, joka kattaa kahdenväliset kauppasuhteet Etelä-Korean kanssa, on osa yleisiä ja yhtenäisiä puitteita, jotka koskevat EU:n suhteita Etelä-Koreaan. Olemassa olevalla kahdenvälisellä puitesopimuksella ohjataan jatkossakin kahdenvälistä yhteistyötä ja poliittista vuoropuhelua.

Lopuksi, vapaakauppasopimuksen tavoitteena on täydentää kunnianhimoista Dohan neuvottelujen lopputulosta tekemällä Etelä-Korean kanssa syvempää ja laajempaa kahdenvälistä yhteistyötä. Aiemmat kokemukset osoittavat, että tällaisilla sopimuksilla voidaan koeajaa vapauttamisratkaisut ja että niistä voi tulla astinlautoja Maailman kauppajärjestön tulevaa kehitystä varten. Kunnianhimoinen ja kattava vapaakauppasopimus Etelä-Korean kanssa ei ole vain kaupallisesti merkittävä vaan se merkitsee myös tärkeää parannusta EU:n ja Korean kahdenvälisissä suhteissa. Se on myös tunnustus EU:n sitoutumisesta Korean niemimaahan ja alueeseen. Laajemmassa merkityksessä se on osa laajempaa sitoutumistamme sen varmistamiseksi, että EU:n kauppapolitiikka pysyy Aasiassa alueen dramaattisen kehityksen tahdissa ja että molemmat osapuolet hyötyvät siitä työpaikkojen, kasvun ja lisääntyvän kaupan osalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Werner Langen (PPE-DE), teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon valmistelija.− (DE) Arvoisa puhemies, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntakiittää esittelijää ehdotustemme hyväksymisestä. Sopimus on mielestämme melko hyvä, mutta haluamme silti huomauttaa, että Korean kanssa on menneisyydessä ollut huomattavia alakohtaisia ongelmia. Tarkoitan tässä esimerkiksi keskustelua laivanrakennusteollisuuden hintojen polkemisesta viime vuosina, jota käsiteltiin myös oikeudessa. Haluamme varmistaa, ratkaistaanko nämä alakohtaiset ongelmat, jotta voitaisiin varmistaa, että molemmat osapuolet todella avautuvat, ja Korea ei ole yksipuolinen edunsaaja, ja että vastavuoroisuus on taattu myös lääketeollisuudessa, autoteollisuudessa ja monilla muilla teollisuudenaloilla.

Kaesong oli aivan erityinen aihe. Komission jäsen käsitteli juuri sitä, miten nämä Pohjois-Korean erityisalueet saadaan mukaan. Sen mukaan, mitä olen kuullut, suunnitteilla on kahdeksan muuta erityisaluetta. Teollisuusvaliokunnan mielestä tässä asiassa on sovellettava kansainvälisiä normeja. Emme voi heikentää tällä tavoin omia vapaakauppasopimuksiamme. Pyydämme siis tarkistamaan etenkin tämän näkökohdan perusteellisesti. Muuten paljon kiitoksia näistä neuvotteluista, myös komissiolle!

 
  
MPphoto
 
 

  Peter Šťastný, PPE-DE-ryhmän puolesta.–(EN)Arvoisa puhemies, sallikaa minun ensin onnitella kollegaani, esittelijä Martinia, korkealaatuisesta ja kattavasta mietinnöstä. Neuvottelijoidemme pitäisi ottaa se huomioon. Meidän pitäisi myös ottaa oppia äskettäin solmitusta Yhdysvaltain ja Korean välisestä vapaakauppasopimuksesta, joka osoittaa, että sopimuksen solmimisvauhti on tärkeä, mutta sen ei pitäisi olla tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä. Päätavoitteena pitäisi selvästi olla laadukkuus ja tasainen pelikenttä kauppavirrassa. Tällä hetkellä kauppavirroille on edelleen ei-kaupallisiin näkökohtiin liittyviä vakavia esteitä.

Korea ei noudata ajoneuvoalan tuotteita tai muita tärkeitä tuotteita, kuten lääkkeitä, kosmetiikkaa ja elektroniikkaa koskevia kansainvälisiä normeja tai merkintävaatimuksia. Selvennystä tarvitaan myös teollis- ja tekijänoikeuksien ja väärentämisen alalla. Nämä kysymykset on ratkaistava ennen vapaakauppasopimuksen allekirjoittamista vapaan ja oikeudenmukaisen kaupan varmistamiseksi. Ellei näitä kysymyksiä ratkaista niin, että olemme täysin tyytyväisiä, neuvoisin komissiota jättämään sopimuksen allekirjoittamatta.

Ihailen Etelä-Korean talousihmettä, joka heijastuu siinä, että maa on Euroopan unionin neljänneksi suurin kauppakumppani. Voimakkaasta demokratiasta on selvästi ollut maalle paljon hyötyä, ja on tunnettava myötätuntoa heidän Pohjois-Koreassa eläviä veljiään ja sisariaan kohtaan.

Meidän pitäisi olla valmiita tekemään kaikkemme, jotta saisimme aikaan samanlaisen henkisen uudelleenyhdistymisen kuin se, joka nähtiin 1980-luvun lopulla Itä- ja Länsi-Saksan välillä. Sen pitäisi tietenkin perustua demokratian periaatteeseen, joka on tuonut Etelä-Korealle niin paljon menestystä.

 
  
MPphoto
 
 

  Erika Mann, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, haluan tarkastella kolmea näkökohtaa. Aluksi haluan kiittää esittelijä Martinia ryhmäni puolesta. Mietintö on kirjoitettu erittäin huolellisesti, ja siinä itse asiassa viitataan kaikkiin tärkeisiin näkökohtiin, joista on keskusteltava. Siinä neuvotaan myös asianmukaiseen varovaisuuteen eräissä asioissa, esimerkiksi ajoneuvoalalla. Uskon, että mietintö on siinä suhteessa erinomainen. Se on hyvä edellytys, ja komission ja neuvoston pitäisi siis ottaa se huomioon. Olen iloinen, että komission jäsen on vastannut siihen niin huolellisesti.

Toiseksi haluan kysyä komission jäseneltä, miten neuvottelut Korean kanssa mielestänne yleisesti edistyvät? Neuvottelut ovat todellakin käynnissä ja erittäin vaikeassa vaiheessa. Se tuntui uskoakseni aluksi paljon paremmalta kuin olemme tällä välin ajatelleet. Niihin lisätään tietenkin myös rinnakkaiset neuvottelut kaikkien ASEAN-maiden kanssa. Niin kuin olen pöytäkirjan perusteella päätellyt, myös nämä neuvottelut ovat erittäin vaikeassa vaiheessa. Mikä on komission arvio asiasta? Mikä vaikutus ASEAN-maiden kanssa käytävillä neuvotteluilla on Korean kanssa käytäviin neuvotteluihin?

Viimeinen kysymykseni komission jäsenelle liittyy siihen, että valtioiden tai hallitusten päämiehet allekirjoittavat uudistussopimuksen hyvin pian tänään, 13. joulukuuta. Uudistussopimuksen mukaisesti parlamentilla on tulevaisuudessa paljon enemmän vaikutusvaltaa vähittäiskaupan alalla, mistä olemme taistelleet erittäin kauan täällä parlamentissa. Haluan kiittää komissiota ja etenkin komission jäsen Mandelsonia siitä, että he ovat aina tukeneet sitä.

Kysyn kuitenkin, voitteko kuvitella, että komissio tukee meitä, kun pyydämme neuvostolta oikeutta, joka on jo tuotu esiin tulevan vapaakauppasopimuksen nojalla ja jonka mukaan parlamentti saa pitää tärkeän hyväksyntävelvoitteen? Voimmeko olettaa, että olette tässä asiassa puolellamme, arvoisa komission jäsen?

 
  
MPphoto
 
 

  Ignasi Guardans Cambó, ALDE-ryhmän puolesta.–(ES) Arvoisa puhemies, minäkin haluan onnitella erittäin muodollisesti ryhmäni puolesta esittelijä David Martinia hänen parlamentille esittelemänsä mietinnön todella korkeasta laadusta. Kaikki mietinnöt eivät ole tosiasiassa samanarvoisia. On tärkeää, että vaikka äänestämme kaikenlaisista asiakirjoista, huomautamme asiasta, kun joidenkin sisältö ja yhtenäisyys antavat meille mahdollisuuden tarkastella niitä yksityiskohtaisesti ja käsitellä kaikkia käsiteltävänä olevia aiheita. Onnittelen näin ollen esittelijää ja ryhmää, joka tuki häntä sen saavuttamisessa.

On totta, että emme puhu täällä kovin paljon Koreasta. Emme puhu siitä riittävästi, vaikka se on epäilemättä yksi merkittävimmistä kaupallisista liittolaisistamme ja niistä neljänneksi suurin Euroopan ulkopuolella, kuten mietinnössä todetaan. Euroopan unioni on johtava sijoittaja Koreassa, joka on epäilemättä myös yksi koko alueen voimakkaimmista demokratioista.

Jos otamme siis toisaalta huomioon sen, mitä juuri sanoin, ja toisaalta monenväliset vaikeudet ja sen, että eurooppalaisten tuotteiden ja palveluiden markkinoille pääsemiselle on tosiasiassa esteitä, merkittäviä kaupan teknisiä esteitä, on ilmeistä, että tämä sopimus on erittäin selvästi ehdolla kahdenväliseksi sopimukseksi, jolla on parlamentin täysi kannatus. Sopimuksen on kuitenkin oltava hyvin laadittu, hyvin neuvoteltu ja kunnianhimoinen.

Vaikeuksia on tietyillä aloilla. Haluan korostaa palveluita, jotka on jo mainittu, ja henkisen omaisuuden jäljentämistä maassa, jossa Internetin levinneisyys on yksi maailman suurimmista ja jossa siis on aivan erityisiä ongelmia sen seurauksena, että tekijänoikeuksia ja audiovisuaalialaa suojaavia oikeuksia ei oteta vakavasti.

Lopuksi haluan sanoa Kaesongin kysymyksestä, että ryhmäni aikoo kannattaa tekstiä sellaisena, kuin se mietinnössä esitetään. Me toisin sanoen tunnustamme ja ymmärrämme, mitä tämä Etelä- ja Pohjois-Korean välinen alue pitää poliittisesti sisällään, mutta ymmärrämme, että jos Euroopan unionin kanssa vain aloitettaisiin tässä yhteydessä vapaa kauppa, se aiheuttaisi vakavia ongelmia, ja näin ollen emme voi kannattaa sitä, että Kaesongin alue yksinkertaisesti sisällytetään mahdolliseen Euroopan unionin kanssa solmittavaan sopimukseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, kun puhun Euroopan unionin ja Korean välisiä talous- ja kauppasuhteita koskevassa keskustelussa Unioni kansakuntien Euroopan puolesta -ryhmän puolesta, haluan kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin. Tilanne, jossa Korea on allekirjoittanut vapaakauppasopimuksen EFTA:n ja ASEAN:in sekä Yhdysvaltain kanssa mutta ei allekirjoita tällaista sopimusta Euroopan unionin kanssa, johtaa sellaisten eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn heikkenemiseen, jotka käyttävät hyväkseen tullitonta pääsyä Korean markkinoille. Tällä on kielteinen vaikutus talouskasvun ja työllisyyden tasoon EU:n jäsenvaltioissa.

Toiseksi, riippumattomien tutkimuskeskusten tekemien arvioiden mukaan Korea saisi vapaakauppasopimuksen solmimisen seurauksena sopimuksen tuomasta hyödystä kaksi kolmannesta ja Euroopan unioni vain yhden kolmanneksen. Korean on näin ollen sopimuksen lisäksi luvattava EU:lle, että se ryhtyy noudattamaan eurooppalaisia yhteiskunnallisia normeja sekä ympäristönsuojelu- ja kuluttajansuojanormeja ja etenkin kunnioittamaan ihmisarvoiseen työhön liittyviä perusasioita.

Kolmanneksi, tämä lähestymistapa antaa mahdollisuuden saada korealaiset ja eurooppalaiset yhtiöt kilpailemaan rehellisesti. Korealaiset yhtiöt sisällyttävät vain siinä tapauksessa valmistuskustannuksiin kaikki työvoima-, ympäristönsuojelu- ja kuluttajansuojakustannukset, ja näin ollen tuotteiden hintaan heijastuvat kaikki valmistuskustannukset.

 
  
MPphoto
 
 

  Caroline Lucas, Verts/ALE-ryhmän puolesta.–(EN) Arvoisa puhemies, sallikaa minun aloittaa kiittämällä David Martinia hänen mietinnöstään ja korostamalla tämän asian ratkaisevaa merkitystä. EU:n ja Korean välinen sopimus on ensimmäinen EU:n uuden kauppaa koskevan Globaali Eurooppa -tiedonannon sovellus. Tiedonanto on erittäin kiistanalainen, eikä vähiten siksi, että siinä pyritään todella perusteellisiin markkinoille pääsyä koskeviin ehtoihin poistamalla kaikki kokonaisvaltaisen maahantuonnin esteet aikana, jolloin yhä useammat ihmiset tulevat tietoisiksi siitä, että täysin vapautetussa maailmanlaajuisessa taloudessa on erittäin paljon häviäjiä ja muutamia voittajia.

Myönteiseltä kannalta mietinnössä asetetaan kaupalle sekä yhteiskunnallisille ja ympäristöä koskeville aloille eräitä todella hyviä normeja, joita vihreät ehdottomasti kannattavat, ja siinä suhteessa mietinnöstä mielestäni tulee erittäin tärkeä ennakkotapaus parlamentin tulevia vastauksia varten, joita annetaan muille vapaakauppasopimuksille esimerkiksi Intian ja ASEAN-maiden kanssa. Kannatamme siis mietinnön vaatimusta siitä, että sääntöön, jonka mukaan pääsy Euroopan markkinoille riippuu ympäristönsuojelunormien noudattamisesta, ei tehdä poikkeuksia.

Kannatamme mietinnön vaatimusta siitä, että Korean kanssa solmittavaan kauppasopimukseen sisällytetään sitovat yhteiskunnallista ja ympäristöalaa koskevat lausekkeet, ja meidän mielestämme tämä tekee sinänsä vaikeaksi ajatella, että pohjoiskorealainen Kaesongin teollisuusalue sisällytettäisiin vapaakauppasopimuksen sääntöjen puitteisiin. Tärkeintä on, että mietinnössä halutaan antaa sitoville lausekkeille aseet vaatimalla, että niihin sovelletaan vakiomallista riitojen ratkaisujärjestelmää.

Meillä on kuitenkin myös tähän mietintöön liittyviä vakavia epäilyksiä. Ensinnäkin mietinnössä vaaditaan hylkäämään kaikki kaupan tekniset esteet pyrkimättä lainkaan tekemään eroa perusteltujen ja perusteettomien kaupan teknisten esteiden välillä. Meidän ei pitäisi olettaa, että kaikki kahlitsemattoman, vapaan kaupan esteet ovat perusteettomia esteitä. On eräitä erittäin hyviä syitä hyväksyä kaupankäynti, etenkin silloin, kun yleisen edun vuoksi halutaan ottaa käyttöön valvontatoimia yhteiskunnallisista, terveydellisistä ja ympäristönsuojelua koskevista syistä.

Vastustamme myös niin sanottujen Singaporen kysymysten sisällyttämistä täysimääräisinä vapaakauppasopimukseen. Lisäksi on hyviä syitä jättää täydellinen sijoitusvapaus tai julkiset hankinnat vapaakauppasopimuksen ulkopuolelle. Korean kokemus pääoman vapaasta virrasta 1990-luvun lopulla oli tuhoisa, ja korealaiset ovat käyttäneet suojattua julkisia hankintoja koskevaa politiikkaa päästäkseen sen jälkeen takaisin jaloilleen. Ei ole meidän asiamme päättää, pitäisikö heidän tarjota omalta puoleltaan nämä asiat, mutta voimme päättää omasta puolestamme, ja minun ryhmäni ei kannata rajatonta vapautta ulkomaisille sijoittajille Euroopassa eikä sitä, että poistetaan mahdollisuus käyttää julkisia varoja yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi erityisen kansallisen hankintapolitiikan avulla.

 
  
MPphoto
 
 

  Philip Claeys (NI).- (NL) Arvoisa puhemies, Etelä-Korea on yksi EU:n tärkeimmistä kauppakumppaneista Euroopan ulkopuolella. Sitä korostetaan tässä tasapainoisessa mietinnössä selkeästi. Maa herättää myötätuntoa, koska sen rajanaapurina on maailman jälkeenjäänein ja totalitaarisin kommunistihallinto.

Kauppasuhteet ovat lisääntyneet huomattavasti viime vuosina, mikä on sinänsä erittäin hyvä asia, mutta se ei tarkoita, ettei ongelmia ole. Jos solmimme Etelä-Korean kanssa vapaakauppasopimuksen, sen on perustuttava täydelliseen vastavuoroisuuteen. Etelä-Korealla on edelleen aivan liian paljon suojatulleja ja kaupan teknisiä esteitä, jotta voisimme todella puhua vastavuoroisuudesta.

Euroopan on vaadittava kaikkien näiden esteiden poistamista ja päästävä sopimuksiin, jotka ovat vähintään yhtä edulliset kuin Etelä-Korean ja Yhdysvaltain välisessä vapaakauppasopimuksessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Hubert Pirker (PPE-DE).- (DE) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentin Korean niemimaan suhteiden valtuuskunnan johtajana haluan onnitella esittelijää aivan erityisesti ja sanoa, että kannatan hänen mietintöään erittäin mielelläni.

Haluan myös korostaa erästä asiaa, josta monet eivät vieläkään ole tietoisia: Korean tasavalta on merkittävä kauppakumppani. Juuri sen vuoksi on tärkeää, että solmimme vapaakauppasopimuksen. Sopimuksen tavoitteena on oltava kohtuullisten ja oikeudenmukaisten kaupankäyntiedellytysten luominen molemminpuolista etua ja hyötyä varten.

Voin myös sanoa olevani iloinen, että neuvottelut ovat viidennellä kierroksella sujuneet huomattavasti paremmin kuin neljännellä kierroksella. Haluan rohkaista Koreaa kannattamaan EU:n ehdotuksia tuontitullien nopeammasta ja vastavuoroisesta poistamisesta. EU:n tavoitteena on poistaa ne vuoteen 2015 mennessä.

Kuten me kaikki tiedämme, moottoriajoneuvoala on neuvotteluissa haaste nyt ja jatkossakin. Euroopan unionin edustajina odotamme, että Korea hyväksyy turvallisuusnormimme niin kuin mekin hyväksymme tällä alalla Korean normit.

Suhtaudun optimistisesti lääkevalmisteiden ja palvelualojen sekä etenkin pankkialan ja oikeudellisen neuvonnan alojen esteiden poistamiseen. Kaesongin osalta haluan sanoa, että olisi tärkeää, että neuvottelukumppanit löytävät tavan tukea Kaesongin hanketta ja muita hankkeita taloudellisin ja poliittisin perustein, etenkin Pohjois-Korean esittelemiseksi kansainväliselle valtioyhteisölle.

Olemme yleisesti ottaen oikeilla jäljillä, ja toivon, että sopimus solmitaan vuoden 2008 alussa tai sen ensimmäisellä puoliskolla.

 
  
MPphoto
 
 

  Kader Arif (PSE).- (FR) Arvoisa puhemies, aluksi haluan kiittää David Martinia hänen laadukkaasta mietinnöstään. Meidän on muistettava tätä uutta Korean kanssa solmittavaa kaupallista sopimusta koskevissa neuvotteluissa, että meidän on jatkossakin asetettava etusijalle monenvälisyys. Tiedämme, että kahdenvälisten sopimusten liiallinen lisääntyminen vahingoittaa säädeltyä monenvälistä rakennetta, johon kuulumme. Jos siis siirrymme uuteen kahdenvälisten kauppasopimusten aikakauteen, niiden on sisällettävä takuut ja periaatteet, joista muutamat mainitaan David Martinin mietinnössä.

Itse asiassa Korean kanssa tehtävän tulevan vapaakauppasopimuksen on oltava luonteeltaan uudenaikainen, ja sen on sisällettävä sitovat ympäristöä koskevat ja yhteiskunnalliset normit sellaisina kuin ne on kirjattu kansainvälisen työjärjestö ILO:n perussopimuksiin, joilla pyritään edistämään ihmisarvoista työtä.

Lisäksi olen iloinen, että sen jälkeen, kun parlamentti sitoutui parantamaan geneeristen lääkevalmisteiden saatavuutta, sopimukseen sisällytettiin kansanterveyttä koskevat säännökset. Samoin minua ilahduttaa, että kunnioitettiin toivomustamme siitä, että sopimukseen ei sisällytetä vaatimuksia, jotka rajoittaisivat kumppaniemme kykyä hyödyntää joustavuutta, josta on säädetty poikkeuksellisessa Dohan julistuksen sopimuksessa.

Näistä myönteisistä näkökohdista huolimatta ei kuitenkaan voida hyväksyä, että tekstissä ei viitata siihen, miten menetellään Kaesongin vapaakauppa-alueen työntekijöiden osalta, niin kuin esittelijä toivoi, ja pahoittelen sitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Bogusław Rogalski (UEN).(PL) Arvoisa puhemies, Korea on yksi maailman johtavista talouksista, mutta siellä on kuitenkin OECD-valtioiden suurimmat tuloerot. Korea on Euroopan ulkopuolella EU:n neljänneksi suurin kauppakumppani, ja vuonna 2006 EU oli Koreassa suurin ulkomainen sijoittaja.

Kahdenvälisten kauppasuhteidemme pääasiallinen ongelma on markkinoille pääsemisen vaikeus, joka johtuu kaupan teknisistä esteistä, joihin kuuluu hyväksyttyjen normien ja kansainvälisten standardien puuttuminen. Korean kanssa solmittavan vapaakauppasopimuksen pitäisi sisältää ulkomaisille sijoituksille tarjottava suoja, kilpailupolitiikka, yleisen järjestyksen avoimuus ja kaupan helpottaminen.

Meidän on kuitenkin myös pidettävä mielessä, että tällä sopimuksella saattaa olla kielteinen vaikutus eurooppalaiseen autoteollisuuteen, joten komission on harkittava huolellisesti strategiaa EU:n tuontitullien asteittaiseksi poistamiseksi. Aluksi Korean puolelta on poistettava kaupan tekniset esteet, jotta ei kävisi ilmi, että yhteistyöstä hyötyy ainoastaan Korea.

 
  
MPphoto
 
 

  Glyn Ford (PSE).- (EN) Arvoisa puhemies, haluan yhtyä muihin puhujiin ja onnitella David Martinia hänen Etelä-Korean kanssa solmittavaa vapaakauppasopimusta koskevasta mietinnöstään. Etelä-Korea on EU:n neljänneksi suurin Euroopan ulkopuolinen kauppakumppani ja maailman 11. suurin talous.

Haluan käsitellä lyhyesti kahta kysymystä. Ensimmäinen on se, että ammattiyhdistykset ja maanviljelijäryhmät vastustavat Korean kanssa solmittavaa vapaakauppasopimusta, ja toinen on teollisuusalueen tapaus. Ensimmäisessä tapauksessa meidän on suhteutettava vastustus oikein. Tuhannet ihmiset osoittivat mieltään Yhdysvaltain ja Korean välistä sopimusta vastaan, ja monet ihmiset polttivat itsensä hengiltä. Sen sijaan, että mielenosoittajia olisi tuhansia, heitä on vain muutamia kymmeniä, mahdollisesti siksi, että yritämme sisällyttää vapaakauppasopimukseemme siihen liittyvän sopimuksen poliittisesta yhteistyöstä – yhteiskunnallisia, poliittisia ja työvoimaa koskevia lausekkeita, jotka auttavat suojaamaan työnormeja etelässä ja saattavat hyvinkin parantaa niitä. Emme kuitenkaan keskustele Korean kanssa Yhdysvaltain tapaan riisistä.

Kaikella kunnioituksella Kaesongia kohtaan, emme väitä, että se pitäisi sisällyttää sopimukseen. Väitämme, että meidän ei pitäisi sulkea sitä automaattisesti pois. Se on melko erilainen kanta, ja toivon, että liberaalit pystyvät muuttamaan äänestyskäyttäytymistään tältä pohjalta. Kuten Jamaikan entinen pääministeri kerran sanoi, hyväksikäytetyksi tulemista pahempaa on vain se, että ei tule hyväksikäytetyksi. Jotkut meistä saivat viime kuussa tilaisuuden vierailla Kaesongissa osana EU:n Pohjois-Koreassa järjestettyä talousuudistustyöpajaa. Näin tuhansien onnellisten, tyylikkäästi pukeutuneiden pohjoiskorealaisten tulvivan alueelta, koska heidän elintasonsa on kuusi kertaa parempi kuin pohjoisessa. Tämä on todellinen poliittinen ja taloudellinen tilaisuus muuttaa hallintojärjestelmää ja saada asiat etenemään oikeaan suuntaan. Kaesongin avulla Pohjois-Koreassa voidaan saada aikaan muutos, ja vaikeuksista huolimatta sitä pitäisi rohkaista eikä tyrmätä.

 
  
MPphoto
 
 

  Peter Mandelson, komission jäsen.−(EN) Arvoisa puhemies, haluaisin huomauttaa lyhyesti kolmesta asiasta. Ensinnäkin, Kaesongin kysymyksessä Glyn Fordin suhtautuminen asiaan – että meidän ei pitäisi automaattisesti sulkea Kaesongia pois – on oikea lähestymistapa. Komissiossa olemme tässä asiassa erittäin varovaisia, mutta uskon tältä pohjalta, että tarkistus kannattaa todennäköisesti tehdä.

Toiseksi minulle esitettiin kysymys neuvotteluiden yleisistä näkymistä. Tässä työssä en ole törmännyt kauppaneuvotteluihin, joissa ei olisi jonkinlaisia vaikeuksia. Sanoisin kuitenkin, että näissä neuvotteluissa on vähemmän vaikeuksia kuin eräissä muissa tuntemissani kauppaneuvotteluissa.

Lopuksi, Erika Mann kysyy, voiko Euroopan parlamentti saada tämän sopimuksen osalta oikeuksia ennen uudistussopimuksen ratifiointia. Kun minulta kysyttiin tätä toisessa yhteydessä, ylitin innoissani yhteiset komissiota koskevat valtuuteni, joten tänään olen hieman varovaisempi ja korostan vain, että pyrimme saamaan parlamentin mukaan niin suuressa määrin kuin mahdollista.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. − (IT) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tänään klo 11.30.

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies Gérard ONESTA

 

6. Äänestykset
MPphoto
 
 

  Puhemies. - (FR) Martin Schulz on pyytänyt ennen äänestyksen alkua työjärjestyspuheenvuoroa.

 
  
MPphoto
 
 

  Martin Schulz, PSE-ryhmän puolesta.(DE) Arvoisa puhemies, pyysin tilaisuutta puhua ryhmäni puolesta kahdesta syystä. Ensimmäinen syy on erittäin yleinen – se koskee parlamentin eilisiä tapahtumia – ja toinen on se, että haluan tehdä tuleviin äänestykseen liittyvän pyynnön.

Haluan kuitenkin ensin käsitellä yleistä syytä. Arvoisa puhemies, pyydän teitä tekemään ryhmäni puolesta ilmoituksen eilisistä tapahtumista, etenkin aivan erityisestä tapauksesta, nimittäin parlamentin vahtimestareista. Haluan sanoa, että jokaisella miehellä ja naisella on ehdoton oikeus ilmaista tässä parlamentissa mielipiteensä. Olemme myös tottuneet näkemään julisteita ja T-paitoja ja antamaan jokaisen ilmaista täällä mielipiteensä vapaasti. Kaikilla, jotka kannattavat kansanäänestystä, on oikeus ilmaista se parlamentissa. Eilisiä tapahtumia ei kuitenkaan voi hyväksyä mielipiteenvapautena.

(Suosionosoituksia)

Voimme kiistellä siitä, mitä yksittäiset kollegat täällä tekevät, miten he käyttäytyvät ja huutavatko he. Yhtä asiaa ei kuitenkaan voida hyväksyä – että parlamentin vahtimestarit, joita kunnioitan henkilökohtaisesti ja ammatillisesti erittäin paljon, ja puhun kaikkien kollegoideni, uskoakseni lähes kaikkien parlamentin jäsenten puolesta…

(Suosionosoituksia)

Puhun myös erityisesti kollegani Joseph Daulin puolesta ja uskoakseni myös Graham Watsonin, Daniel Cohn-Benditin ja Francis Wurtzin puolesta. Ei ole oikein, että parlamentin vahtimestareita vastaan hyökätään fyysisesti ja sanallisesti kiihkeän keskustelun aikana. Vahtimestareita, jotka hoitivat virkatehtäviään, kutsuttiin eilen Gestapoksi ja SS:ksi. Arvoisa puhemies, se on häpeällistä! Parlamentin pitäisi mielestäni ilmaista vahtimestareille täysi solidaarisuutensa.

(Jatkuvia suosionosoituksia)

Hyvät naiset ja herrat, parlamentin vahtimestarit eivät ole yksityishenkilöitä vaan parlamentin työntekijöitä. He toimivat parlamentissa puhemiehen kättä pidempänä. Kun vahtimestarin kimppuun hyökätään täällä fyysisesti, kun vahtimestaria lyödään, on vain yksi mahdollisuus: on tunnistettava parlamentin jäsen, joka on siitä vastuussa! Rikkomuksesta on ilmoitettava poliisille, ja syyllisen koskemattomuus on kumottava välittömästi!

(Suosionosoituksia)

Arvoisa puhemies, haluan osoittaa sanani ryhmäni puolesta Unioni kansakuntien Euroopan puolesta -ryhmälle, etenkin Brian Crowleylle, vaikka en tiedä, onko hän täällä. Asia koskee äänestyksiä – siis äänestyksiä ääriaineksia, EU:n ja Kiinan välistä ihmisoikeusvuoropuhelua, Montenegroa ja maamiinojen kieltämistä koskevista päätöslauselmista. UEN-ryhmä on allekirjoittanut nämä päätöslauselmat. Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän edustajana en näe mahdollisuutta jatkaa yhteistyötä UEN-ryhmän kanssa, ennen kuin se pyytää virallisesti anteeksi parlamentin eilisiä tapahtumia.

Viittaan etenkin päätöslauselmaan ääriainesten nousun torjunnasta Euroopassa. Muun muassa UEN-ryhmän puolesta tehdyssä kolmannessa johdanto-osan kappaleessa huomautettiin, että tuomitsemme rasismin Euroopassa ja että teemme niin Euroopan unionin perusoikeuskirjan nojalla. Se olisi pitänyt allekirjoittaa täällä eilen, ja suuri osa tuon ryhmän jäsenistä vaiensi sen huudoillaan. Olkaa hyvä ja vetäkää allekirjoituksenne pois tästä yhteisestä päätöslauselmasta. Ette voi allekirjoittaa perusoikeuskirjaan liittyvää päätöslauselmaa, koska pilkkasitte eilen perusoikeuskirjaa huudoillanne!

(Suosionosoituksia ja hälinää)

Ilmaisitte eilen, että ette halua tätä perusoikeuskirjaa. Poistakaa allekirjoituksenne! Yhteistyömme kanssanne on päättynyt!

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. - (FR) Hyvät naiset ja herrat, minulla on edessäni paperipino, josta saatte käsityksen työstä, joka meillä on vielä tehtävänä tänä aamuna. Eräät kollegani ovat kuitenkin pyytäneet puheenvuoroa. En halua aloittaa pitkää keskustelua. Joseph Daul ja Cristiana Muscardini ovat pyytäneet puheenvuoroa, ja myönnän heille minuutin puheaikaa, en enempää.

(Hälinää)

 
  
MPphoto
 
 

  Joseph Daul, PPE-DE-ryhmän puolesta.–(FR) Arvoisa puhemies, puhun erittäin lyhyesti. Tänä aamuna olin salissa kello yhdeksän ja odotin anteeksipyyntöä vahtimestareihin kohdistuneesta henkilökohtaisesta hyökkäyksestä. En saanut sitä, ja tein ilmoitukseni tänä aamuna kello yhdeksän, joten en toista sitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Cristiana Muscardini, UEN-ryhmän puolesta.−(IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, olen toiminut tässä parlamentissa yli 18 vuotta, ja olen aina puolustanut yhdessä kollegoideni kanssa parlamentissa ihmis- ja kansalaisoikeuksia, ja parlamentissa pitämäni puheet, kysymykseni ja päätöslauselmaehdotukseni ovat osoituksena siitä.

En anna Martin Schulzin läksyttää minua, koska hän ei ole mikään totuuden torvi parlamentissa tai sen ulkopuolellakaan. Arvoisa puhemies, demokratia on arvo, jota on puolustettava, ja siihen kuuluu myös kunnioituksen osoittaminen yksilöille ja ryhmille. Olen hämilläni Martin Schulzin puolesta, koska hän sanoi asioita, joita hän varmasti häpeää.

UEN-ryhmä tukee kaikkia parlamentin työntekijöitä, etenkin vahtimestareita, jotka ovat tänä vuonna yrittäneet useita kertoja puolustaa sanan- ja ilmaisuvapautta, jonka muutamat parlamentin enemmistöryhmät ovat niin usein kieltäneet. Sen vuoksi, arvoisa puhemies, UEN-ryhmä tukee vahtimestareita, UEN-ryhmä uskoo perusoikeuksiin ja vaatii noudattamaan velvollisuuksia ja kunnioittamaan ihmisiä. Hyvä Martin Schulz, poistakaa itse allekirjoituksenne!

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. - (FR) Hyvät naiset ja herrat, onko muita ryhmien puheenjohtajia, jotka haluavat ilmaista mielipiteensä? Puhun tarkoituksella ryhmien puheenjohtajista, sillä en aio myöntää tässä asiassa puheenvuoroa jokaiselle 785 kollegalle.

En näe ryhmien puheenjohtajia, joten asia on loppuun käsitelty.

(Suosionosoituksia)

Lisään vain sen, mitä eräs runoilija on sanonut – että kauneimmat hymnit lauletaan pommien pudotessa. Mielestäni se, mitä kuulimme täällä eilen, oli siinä mielessä suurenmoista!

(Suosionosoituksia)

José Ignacio Salafranca haluaa puhua toisesta aiheesta.

 
  
MPphoto
 
 

  José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra (PPE-DE).- (ES) Arvoisa puhemies, Beirutissa tehtiin eilen julma terroristihyökkäys, jossa kuoli libanonilainen kenraali François el Hajj.

Arvoisa puhemies, kuten parlamentissa tiedetään, Libanon on solminut Euroopan unionin kanssa assosiaatiosopimuksen. Brysselin pienessä täysistunnossa parlamentti hyväksyi tärkeän mietinnön, jossa Libanonille myönnettiin makrotaloudellista apua, ja selvänä esimerkkinä siitä maassa vieraili viime viikolla ulkoasiainvaliokunnan valtuuskunta, johon kuuluivat Véronique De Keyser, Ana Maria Gomes, Bastiaan Belder ja minä. Näin ollen voisimme ilmaista solidaarisuutemme rauhan asialle, ymmärrykselle, sopusoinnulle ja sovinnolle maassa, niin kuin monien jäsenvaltioiden ministerit ovat tehneet.

Haluan pyytää puhemiestä välittämään tukemme pääministeri Sinioralle vastauksena tähän julmaan terroristihyökkäykseen sekä kiistattoman ja peruuttamattoman sitoutumisemme suvereeniin, demokraattiseen, vakaaseen, elinvoimaiseen ja rauhalliseen Libanoniin.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. - (FR) Arvoisa José Ignacio Salafranca, uskon, että kollegoiden suosionosoitukset osoittavat teille aivan selvästi, että läsnäolijat kannattavat ilmoitustanne. Se toimitetaan eteenpäin.

Viimeisen puheenvuoron pyysi Hubert Pirker, joka haluaa käyttää työjärjestyspuheenvuoron, ja sen jälkeen siirrymme äänestyksiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Hubert Pirker (PPE-DE).− (DE) Arvoisa puhemies, tämä ei oikeastaan liity millään tavalla keskusteluun, ja halusin itse asiassa sanoa tämän heti edellisen keskustelun jälkeen. Parlamentissa on yksinkertaisesti sietämättömän kylmä. Eilen se oli ehkä melko hyvä, koska tunteet eivät kuumenneet niin paljon kuin muuten. Yleensä ottaen on kuitenkin yksinkertaisesti liian kylmä, ja halusin ehdottaa Korean kanssa solmittavaa vapaakauppasopimusta koskevan keskustelun yhteydessä, että yrittäisimme ehkä joskus saada kohtuullisen lämpötilan korealaisen ilmastointijärjestelmän avulla, ellemme onnistu siinä eurooppalaisen järjestelmän avulla.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. - (FR) Uskon, että olemme käsitelleet kaikki haluamamme asiat ennen äänestyksiä.

Esityslistalla ovat siis seuraavana äänestykset.

(Äänestysten tulokset ja äänestysten kulkua koskevat yksityiskohdat: ks. pöytäkirja.)

 

6.1. Varainhoitovuosi 2008 (neuvoston muuttama) (äänestys)
  

– Varainhoitovuosi 2008

– Ennen äänestystä

 
  
MPphoto
 
 

  Kyösti Virrankoski (ALDE), esittelijä.−(EN) Arvoisa puhemies, budjettivallan käyttäjän kahden haaran välisen talousarviota koskevan neuvottelumenettelyn toinen käsittely pidettiin 23. marraskuuta 2007. Parlamentti laati talousarvion saadakseen päätavoitteissaan aikaan tuloksia. Niitä ovat Galileo-ohjelman rahoitus (2,4 miljardia euroa) vuosien 2007–2013 monivuotisen rahoituskehyksen (MRK) tarkistuksen puitteissa ja joustovälineen käyttö (200 miljoonaa euroa) sekä joustovälineen merkittävä lisäkäyttö (70 miljoonaa euroa) yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) kasvavien kustannusten rahoittamiseksi.

Budjettivaliokunta äänesti toisen käsittelyn tarkistuksista 29. marraskuuta 2007 sovittelun tulokseen viitaten. Lukujen teknisen tarkistamisen jälkeen tarvittiin muutamia teknisiä muutoksia, jotta voitaisiin varmistaa 23. marraskuuta aikaansaatujen sovittelutulosten täysimääräinen noudattaminen tarkistetun rahoituskehyksen ylärajojen ja maksujen yleisen tason osalta.

Hyväksyttiin seuraavat muutokset:

Ensin, otsakkeessa 1a maksusitoumusmäärärahoja muutettiin seuraavasti:

Tarkistus 335:

06 02 09 01 (Galileo-valvontaviranomainen) 7 460 000 euroon

06 02 09 02 (Galileo-valvontaviranomainen) 3 100 000 euroon

08 07 01 (tutkimusyhteistyö – liikenne) 348 922 000 euroon

Tarkistus 331:

02 02 01 (kilpailukyky ja innovaatio) 126 300 000 euroon

Tarkistus 69:

06 03 03 (Euroopan laajuiset verkot) 955 852 600 euroon

Toiseksi otsakkeessa 1b maksumäärärahoja on muutettu seuraavissa kohdissa, jotta noudatettaisiin sovittelussa sovittua yleistä maksutasoa:

Tarkistus 27:

04 02 17 (ETS) 3 823 198 181 euroon

Tarkistus 140:

13 03 16 (EAKR-lähentyminen) 10 606 637 496 euroon

Tarkistus 141:

13 03 18 (EAKR-kilpailukyky) 2 540 832 078 euroon

Budjettivaliokunta hyväksyi kaikki nämä tekniset muutokset yksimielisesti maanantaina 10. joulukuuta.

Kolmanneksi tehdään useita teknisiä tai nimikkeistöä koskevia muutoksia pääasiassa pilottihankkeisiin ja valmistelutoimiin. Nämä muutokset on esitetty parlamentin puhemiehelle. Luvut tai MRK-luokitukset eivät muutu näiden muutosten myötä.

 
  
  

(Tekniset muutokset hyväksyttiin.)

– Äänestyksen jälkeen

 
  
MPphoto
 
 

  Emanuel Santos, neuvoston puheenjohtaja. – (PT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, ennen kuin esitän huomautuksia Euroopan unionin vuoden 2008 talousarvion hyväksymisen tuloksista, haluan korostaa, että tämä päivä on minulle erittäin mieluinen, ei ainoastaan eurooppalaisena vaan myös Portugalin kansalaisena. Viittaan tietenkin historialliseen tapahtumaan, Lissabonin sopimuksen allekirjoittamiseen, jonka on määrä tapahtua tunnin sisällä maani pääkaupungissa. Sen jälkeen, kun Euroopan unioni laajeni 27 jäsenvaltion unioniksi, se on uusi ratkaiseva askel Euroopan yhdentymisessä, joka tekee Euroopasta demokraattisemman, edustavamman, joustavamman ja toimintatavaltaan entistä tehokkaamman.

Jos voisin tiivistää lyhyesti Portugalin puheenjohtajakauden saavutukset, viittaisin menestykseen kolmella tärkeällä Euroopan unionin tulevaisuutta koskevalla alalla. Niitä ovat sopimus, jonka ansiosta EU:n uudistussopimus, Lissabonin sopimus, voidaan allekirjoittaa tänään, ja EU:n ja Afrikan sekä EU:n ja Brasilian välisten huippukokouksien järjestäminen. Voisimme nyt lisätä siihen tärkeän sopimuksen, johon pääsimme strategisen Galileo-ohjelman rahoituksen osalta.

Hyvät naiset ja herrat, tänään ohjelmassamme on vuoden 2008 talousarvion toinen käsittely, viimeinen vaihe pitkässä neuvotteluprosessissa, joka lopulta päättyi erittäin hyvin. Olen iloinen voidessani ilmoittaa, että sopimuksessa, johon toimielimemme pääsivät yhteisessä tapaamisessa 23. marraskuuta, käsiteltiin täysimääräisesti kaikkia vuoden 2008 talousarvioehdotuksia, joista olimme siihen päivään mennessä sopineet.

Minun on huomautettava menettelyjen mukaisesti, että neuvosto voi hyväksyä toisesta käsittelystänne johtuvan enimmäismäärän, jolla menoja voidaan korottaa. Totean kuitenkin, että menojen luokitteluun, jonka osalta neuvosto pitää kiinni oikeuksistaan, tarvitaan vielä eräitä pieniä muutoksia.

Lopuksi, arvoisa puhemies, haluan käyttää tämän tilaisuuden ilmaistakseni vielä kerran kiitollisuuteni budjettivaliokunnan puheenjohtajalle Reimer Bögelle ja kahdelle esittelijälle, Kyösti Virrankoskelle ja Ville Itälälle, neuvostossa toimiville kollegoilleni, komission jäsen Grybauskaitélle ja kaikille niille, jotka ovat auttaneet saamaan tämän erittäin vaativan talousarviomenettelyn onnistuneesti päätökseen, joka huipentuu parlamentin hyväksyntään.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. - (FR) Arvoisa ministeri, sanoitte muun muassa lauseen, jota odotin. Totean siis, että talousarviomenettely on päättynyt sopimuksen säännösten ja 17. toukokuuta 2006 solmitun toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti. Totean myös, että toimielinten välisen sopimuksen 13 artiklan mukaan neuvosto ja parlamentti sopivat ei-pakollisten menojen lisäämisen enimmäismäärän hyväksymisestä. Se on peräisin parlamentin toisesta käsittelystä. Näin ollen talousarviomenettely voidaan julistaa päättyneeksi ja talousarvio lopullisesti hyväksytyksi.

(Suosionosoituksia)

Tiedätte, että puhemies on tällä hetkellä Lissabonissa, jossa pidetään pieni allekirjoitustilaisuus. Varapuhemiehen valtuuteni päättyvät tähän. Varainhoitovuoden 2008 talousarvio allekirjoitetaan virallisesti tiistaina 18. joulukuuta täysistunnossa Brysselissä.

 

6.2. Neuvoston muuttama esitys yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2008 (kaikki pääluokat) (äänestys)
  

– Mietintö: Kyösti Virrankoski, Ville Itälä (A6-0492/2007)

 

6.3. EY:n ja Montenegron välinen vakautus- ja assosiaatiosopimus (äänestys)
  

– Suositus: Marcello Vernola (A6-0498/2007)

 

6.4. Euroopan perusoikeusviraston ja Euroopan neuvoston yhteistyö (äänestys)
  

– Mietintö: Adamos Adamou (A6-0443/2007)

 

6.5. Lammas- ja vuohieläinten elektronisen tunnistamisen käyttöönottopäivämäärä (äänestys)
  

– Mietintö: Friedrich-Wilhelm Graefe zu Baringdorf (A6-0501/2007)

 

6.6. Toimivalta ja yhteistyö elatusapuasioissa (äänestys)
  

– Mietintö: Genowefa Grabowska (A6-0468/2007)

 

6.7. Jalkaväkimiinojen kieltämistä koskevan Ottawan yleissopimuksen kymmenes vuosipäivä (äänestys)
  

– Päätöslauselmaesitys (B6-0518/2007)

 

6.8. EU:n ja Kiinan huippukokous – EU:n ja Kiinan ihmisoikeusvuoropuhelu (äänestys)
  

– Päätöslauselmaesitys (B6-0543/2007)

– Äänestyksen jälkeen

 
  
MPphoto
 
 

  Toine Manders (ALDE).- (NL) Arvoisa puhemies, esitän 114 ja 166 artiklan mukaisen työjärjestyshuomautuksen, jonka komission jäsen Mandelson hyväksyy: kun meidät otetaan Kiinassa vastaan, käytämme virallista tunnusmerkkiä, lippua. Se aiotaan nyt poistaa sopimuksesta, ja haluan kehottaa kaikkia maita seuraamaan Saksan esimerkkiä ja tunnustamaan lipun jälleen kerran viralliseksi vertauskuvaksi, jotta meidät voidaan ottaa koko maailmassa vastaan virallisen tunnusmerkin kera.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. - (FR) Tämä kaikki toimitetaan eteenpäin toimivaltaisille viranomaisille.

 

6.9. Ääriainesten nousun torjunta Euroopassa (äänestys)
  

– Päätöslauselmaesitys (B6-0512/2007)

 

6.10. Montenegro (äänestys)
  

– Päätöslauselmaesitys (B6-0494/2007)

 

6.11. Useiden uponneiden alusten aiheuttamat öljyvahingot Mustallamerellä ja Asovanmerellä (äänestys)
  

– Päätöslauselmaesitys (B6-0503/2007)

 

6.12. Talletusten vakuusjärjestelmät (äänestys)
  

– Mietintö: Christian Ehler (A6-0448/2007)

 

6.13. Omaisuudenhoito II (äänestys)
  

– Mietintö: Wolf Klinz (A6-0460/2007)

– Ennen tarkistuksesta 2 toimitettua äänestystä

 
  
MPphoto
 
 

  Margarita Starkevičiūtė (ALDE).- (EN)Arvoisa puhemies, haluan selventää tarkistustamme ja lisätä seuraavat sanat: ”välillisesti esimerkiksi”, niin että teksti on nyt seuraava: ”...tuotetta vähittäissijoittajille suoraan tai välillisesti esimerkiksi sitomalla se muihin vähittäissijoittajille tarkoitettuihin tuotteisiin”.

 
  
  

(Suullinen tarkistus hyväksyttiin.)

 

6.14. Tekstiilit (äänestys)
  

– Päätöslauselmaesitys (B6-0495/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. - (FR) Ennen viimeisestä mietinnöstä toimitettavaa äänestystä haluan omistaa viimeisen äänestyksen kollegalle, joka jättää Euroopan parlamentin muutaman päivän kuluttua ja joka on tehnyt erinomaista työtä täällä parlamentissa sekä meidän että koko Euroopan hyväksi. Kyseessä on tietenkin Jean-Louis Bourlanges.

(Suosionosoituksia)

Arvoisa Jean-Louis Bourlanges, uskon, että lämpimät suosionosoitukset osoittavat puheita paremmin, miten paljon jäämme teitä kaipaamaan. Toivomme teille kaikkea hyvää.

 

6.15. Kauppa- ja taloussuhteet Koreaan (äänestys)
  

– Mietintö: David Martin (A6-0463/2007)

 

7. Istuntokalenteri: ks. pöytäkirja

8. Äänestysselitykset
  

Suulliset äänestysselitykset

 
  
  

– Päätöslauselmaesitys (B6-0543/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Frank Vanhecke (NI).- (NL) Arvoisa puhemies, haluan vain sanoa, että en hyväksynyt päätöslauselmaa EU:n ja Kiinan ihmisoikeusvuoropuhelusta monista syistä. Olen etenkin sitä mieltä, että tässä salissa olemme jo syytäneet ulos liikaakin liioittelevia tekstejä ja että Euroopan unionin toimielinten toiminnassa noudatetaan harvoin, jos koskaan, näitä liioittelevia tekstejä ja julkilausumia.

Pekingin olympialaisten lähestyessä korkea-arvoiset eurooppalaiset yrittävät jälleen kerran mielistellä Kiinan viranomaisia. Se näkyy selvästi jo nykyisestä päätöslauselmasta, jossa väitetään erittäin monien järkevien osien rinnalla, että hiljattain pidetyssä Kiinan kommunistisen puolueen kansallisessa kongressissa – lainaan päätöslauselmaa – ”esiintyi – – näkökulmia – – suhteessa tärkeimpien kansainvälisten ihmisoikeusnormien täytäntöönpanoon”. Kylläpä parlamentti piittaa vähän maallisista asioista. Tämän päivän Pekingissä todellisuuteen kuuluvat uhkailu, karkotukset, pidätykset ja työleirit. Euroopan unionin on aika hylätä kaksinaismoralistinen Kiinan politiikkansa.

 
  
  

– Päätöslauselmaesitys (B6-0512/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Dimitar Stoyanov (NI).- (BG) Äänestin ääriaineksia koskevaa päätöslauselmaa vastaan, koska se on saman vihan hedelmä, joka siinä kehotetaan tuomitsemaan. Entä kuka luennoi meille ääriaineksista? Toverit Schulz ja Cohn-Bendit, marxismin ja leninismin esitaistelijat, joiden puolustaman ideologian nojalla viime vuosisadan alussa murhattiin kymmeniä miljoonia venäläisiä ja ukrainalaisia? Vai toveri Vigenin, jonka puolue piti Bulgarian kansaa otteessaan viisikymmentä vuotta ja murhasi tuhansia bulgarialaisia keskitysleireillään? Tekö opetatte meille, minkälaisia ääriainekset ovat? Kiitos.

 
  
MPphoto
 
 

  Frank Vanhecke (NI).- (NL) Kyllä, arvoisa puhemies, näin asiat ovat tässä parlamentissa. Ellei nimemme ole Schulz, meidän on käytettävä mielipiteemme ilmaisemiseen äänestysselityksiä. Parlamentti on jälleen kerran muninut säännöllisesti munansa ”tarpeesta” torjua ”ääriaineksia”, mutta se ei puhu todellisista ääriaineksista ja todellisesta väkivallasta, esimerkiksi islamin noususta Euroopassa. Sen sijaan se puhuu vaikka kuinka monetta kertaa niiden sananvapauden rajoittamisesta, jotka puolustavat rauhallisesti vapautta yksilöllisyyteen, oikeutta suojella ja säilyttää kielemme, identiteettimme, kulttuurimme ja vapautemme.

On lähes traagista, että parlamentissa puhutaan jatkuvasti vapaudesta ja ihmisoikeuksista, mutta ankarimmilla, jyrkimmillä säännöillä vaiennetaan ihmiset, joilla on asiasta eri mielipiteet ja jotka eivät esimerkiksi yksinkertaisesti palvo yhdessä muiden parlamentin jäsenten kanssa maankuulua monikulttuurisen yhteiskunnan pyhää lehmää. Omalta osaltani en suhtaudu tähän päätöslauselmaan vakavasti, ja minun mielestäni ei voi olla vapautta ilman täydellistä poliittista ilmaisuvapautta.

 
  
MPphoto
 
 

  Philip Claeys (NI).(NL) Arvoisa puhemies, minäkin äänestin ääriaineksia koskevaa mietintöä vastaan. Se ei johdu siitä, että tuntisin termin koskevan minua – päinvastoin – vaan siitä, että perusteltu poliittinen keskustelu massamaahanmuuton jatkumista vastaan yhdistetään jälleen kerran tietoisesti ääriaineksiin ja väkivaltaan.

Jopa päätöslauselman nimi on harhaanjohtava ja puolueellinen. Vasemmistolaisia ääriaineksia ei ilmeisesti sinänsä voi olla olemassa, eikä kukaan täällä selvästikään ole kuullut islamilaisen fundamentalismin noususta. Tämä on kuin ote Kafkan teoksista. Se olisi huvittavaa, ellei se olisi niin masentavaa. Kaikki, jotka eivät sovi poliittisen korrektiuden muottiin, kriminalisoidaan. Ehkä joku voisi selittää, miten tällainen liittyy eilen allekirjoittamaamme perusoikeuskirjaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Koenraad Dillen (NI).- (NL) Arvoisa puhemies, minäkin äänestin vilpittömästi päätöslauselmaa vastaan, sillä kettua ei pidä päästää viekkaudella kanatarhaan. Olen harvoin nähnyt tekopyhempää asiakirjaa kuin tämä päätöslauselmaesitys ”ääriainesten noususta” Euroopassa – ja Luoja tietää, että Eurooppa ja tämä parlamentti ovat jo rikkoneet tehopyhyyden alalla ennätyksiä.

Loppujen lopuksi, kuten kollegani ovat jo sanoneet, vasemmistolaisia ääriaineksia ei ole olemassakaan. Islamilaisia ääriaineksia ei edes osoiteta sormella. Pariisin lähiöissä paloi, mutta ongelmana on ilmeisesti pieni toisinajattelijoiden vähemmistö, josta on tullut tässä ylevässä toimielimessä ikuinen riesa.

Ehkä meidän pitäisi avata jälleen työleirien portit niille, jotka edelleen rohkenevat arvostella Euroopan kulttia ja kaikkein pyhintä monikulttuurista yhteiskuntaa – yhdessä inkvisition ja kerettiläisten Pirunsaarelle karkottamisen kanssa. Vain siinä tapauksessa Eurooppa voidaan puhdistaa viimeisistä arvostelijoistaan, ja Euroopan kultti voi jatkaa rauhassa käännytystehtäväänsä.

 
  
MPphoto
 
 

  Mogens Camre (UEN).- (DA) Arvoisa puhemies, päätöslauselmassa arvostellaan perustellusti eräiden Euroopan maiden uusfasistisia ja fundamentalistisia liikkeitä. Näyttää kuitenkin siltä, että kokonaisuutena se kohdistuu yksipuolisesti ongelmaan, jota kuvataan Euroopan kansalaisiksi, joilla on fasistisia ja rasistisia asenteita, ja se tekee päätöslauselmasta merkityksettömän. Tanskassa toistuvat mielipidemittaukset ovat osoittaneet, että länsimaiden ulkopuolelta lähtöisin olevat maahanmuuttajat eivät tunne, että heihin kohdistuu minkäänlaista rasismia tai vihamielistä kohtelua. Jotkut Euroopan ulkopuolelta lähtöisin olevat maahanmuuttajat ovat kuitenkin syyllistyneet erittäin laajalle levinneeseen väkivaltaan sekä Tanskan kansalaisia että muita maahanmuuttajia kohtaan. Virallisissa rikostilastoissa länsimaiden ulkopuolelta lähtöisin olevien maahanmuuttajien osuus on suhteettoman suuri.

Viime kuukausina kaduilla on ollut viikko toisensa jälkeen paljon ampumavälikohtauksia, joihin on osallistunut maahanmuuttajajengejä, sekä yksittäisiä hyökkäyksiä. Etnisesti muuta kuin tanskalaista alkuperää olevien maahanmuuttoviranomaisten henkeä on uhattu, ja heitä on käsketty jättämään työnsä. Näin eivät ole toimineet tanskalaiset vaan muista kulttuureista lähtöisin olevat ihmiset, joita viranomaiset yrittävät auttaa sopeutumaan tanskalaiseen yhteiskuntaan. Tanskassa on Syyriasta lähtöisin oleva huomattava maahanmuuttajapoliitikko. Häntä on suojeltava 24 tuntia vuorokaudessa, ei tanskalaisilta vaan islamilaistaustaisilta fundamentalisteilta. Tiedustelupalvelumme osallistuu jatkuvasti tanskalaisiin ja Tanskan yhteiskunnallisiin instituutioihin kohdistuvien väkivaltaisten hyökkäysten ehkäisemiseen. Niitä eivät yritä tehdä tanskalaiset vaan ulkomaalaiset. Näin ollen päätöslauselma on tanskalaisesta näkökulmasta naurettava. Tanskassa väkivaltainen rasismi kohdistuu demokratiaan ja ihmisoikeuksiin. Näillä perusteilla en voinut äänestää päätöslauselman puolesta.

 
  
  

– Päätöslauselmaesitys (B6-0503/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Miroslav Mikolášik (PPE-DE).- (SK) Arvoisa puhemies, Mustastamerestä on tulossa yksi tämän alueen tärkeimmistä öljynvientireiteistä, ja viime vuosina se on valitettavasti ollut lukuisten säiliöalus- ja lastialusonnettomuuksien tapahtumapaikkana. Kaksitoista alusta upposi tai ajoi karille rajussa myrskyssä. Näillä tapahtumilla oli vakavia seurauksia, ne vaikuttivat ihmisten elämään ja aiheuttivat laajamittaisia ekologisia katastrofeja.

Exxon Valdezin öljyvuoto Alaskassa yli 18 vuotta sitten on esimerkki laajamittaisesta katastrofista, jonka seuraukset näkyvät tähän päivään saakka.

Kun otetaan huomioon, että maailman merillä liikkuu päivittäin 200 säiliöalusta, olen sitä mieltä, että tilannetta pitäisi seurata säännöllisesti ja tarkasti, ei vain Mustallamerellä vaan myös muilla merillä. Jäsenvaltioiden, samoin kuin Euroopan unionin naapurivaltioiden, pitäisi varmistaa, että nykyistä yhteisön lainsäädäntöä ja meriturvallisuusnormeja sovelletaan ankarammin. Kehotan tässä yhteydessä neuvostoa nopeuttamaan käsittelyään ja hyväksymään jäljellä olevia lainsäädäntötoimia koskevat yhteiset kannat kolmannessa meriturvallisuuspaketissa.

 
  
  

– Päätöslauselmaesitys (B6-0495/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Zuzana Roithová (PPE-DE).- (CS) Arvoisa puhemies, kiintiöiden poistaminen ja kiinalaisten tuontitekstiilien valvonnan käyttöönotto ensi vuonna johtaa epäilemättä parempiin valvontajärjestelmiin. En kuitenkaan ole samaa mieltä siitä, että villatuotteita ei pitäisi valvoa. Päätöslauselmamme on poliittinen vetoomus komissiolle. Siinä ilmaistaan toivomuksemme, että korostettaisiin enemmän vaatimusta kansainvälisten velvoitteiden noudattamisesta. Se on myös vastalause Kiinan eurooppalaisten tuotteiden tuonnille asettamille esteille. Kannatan sitä, että Kiinan on myönnettävä tuontilupia, joiden avulla on mahdollista suorittaa valvontatoimenpiteitä kiinalaisissa satamissa ja suojella Eurooppaa paremmin väärennetyiltä tuotteilta. Samaan aikaan on komission velvollisuus suojella eurooppalaisia kuluttajia myrkyllisiltä aineilta, esimerkiksi atsoväreiltä, joita kiinalaisissa tuotteissa on toisinaan käytetty. Näin ollen kehotan komissiota vaatimaan sellaisten tekstiilien takavarikoimista, jotka aiheuttavat terveysriskejä Euroopan unionin rajoilla.

 
  
  

Kirjalliset äänestysselitykset

 
  
  

– Mietintö: Kyösti Virrankoski ja Ville Itälä (A6-0492/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Bastiaan Belder (IND/DEM), kirjallinen. – (NL) Neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat päässeet sopimukseen Galileo-satelliittijärjestelmän lisärahoituksesta ja ulkoasioita koskevista menoista, mukaan lukien Kosovon poliisioperaatio. Tätä varten on lisätty vuosien 2007–2013 monivuotista rahoituskehystä ja käytetty joustovälinettä, ja varoja on kohdistettu uudelleen myös olemassa olevien budjettikohtien sisällä. Varoja olisi voitu kohdistaa uudelleen paljon kauaskantoisemmin.

Tärkeimmät asiat, joista en ole samaa mieltä, ovat muutos aiemmin sovittuun kattoon, joka koskee EU:n varoja vuoteen 2013 saakka, sekä joustovälineen käyttö tähän tarkoitukseen. Joustovälineen käyttöä on vältettävä, ja sen on hinnalla millä hyvänsä rajoituttava erittäin poikkeuksellisiin olosuhteisiin. Kaikki kustannusten muutokset on pääasiallisesti sulautettava muita budjettikohtia supistamalla. Ajattelen pääasiassa kustannuksia, jotka eivät koske Euroopan unionin keskeisiä tavoitteita, ja budjettikohtia, joiden täytäntöönpano on jo jäämässä jälkeen suunniteltujen kustannusten osalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Komission, neuvoston ja parlamentin välinen sopimus vuoden 2008 EU:n talousarviosta paljastaa ”suurten maiden” ja ”rikkaiden maiden” todellisen painoarvon vastatessaan niiden vaatimuksiin EU:n budjettikaton rajoittamista mahdollisimman paljon.

Huolimatta kaikista yrityksistä salata se, totuus on, että komission, neuvoston ja Euroopan parlamentin ehdotukset EU:n talousarvioksi, ja tämä sopimus, alittivat vuoden 2008 luvun, jota oli suunniteltu vuosien 2007–2013 rahoituskehyksessä. Niin kävi myös viime vuonna ja vuosien 2000–2006 rahoituskehyksessä.

Tosiasiassa EU:n vuoden 2008 talousarviossa maksuja on yli 9 miljardia euroa vähemmän kuin vuoden 2008 rahoituskehyksessä sovittiin. EU:n talousarviota on siis supistettu maksujen osalta 1,04 prosentista 0,96 prosenttiin yhteisön bruttokansantulosta. Toisaalta EU:n talousarviossa tärkeimmiksi näkökohdiksi on asteittain noussut EU:n uusliberaalisen, federalistisen ja sotilaallisen politiikan rahoittaminen.

Näin ollen emme hyväksy sopimusta.

 
  
MPphoto
 
 

  Gunnar Hökmark (PPE-DE), kirjallinen. (SV) Kannatamme vuoden 2008 EU:n talousarvion perusperiaatteita ja korostamme, että sen on annettava laadukasta vastinetta veronmaksajien rahoille. On pysyttävä rahoitusnäkymien asettamissa puitteissa, ja näin ollen suhtaudumme myönteisesti siihen, että talousarvio pysyy näissä puitteissa melko suurella marginaalilla.

Maataloustuki on yksi aloista, joilla on mahdollista tehdä leikkauksia sellaisten tavoitteiden hyväksi, jotka sopivat paremmin yhteen Lissabonin päämäärien kanssa – niiden mukaan EU:sta pitäisi tulla maailman menestynein talousalue.

 
  
MPphoto
 
 

  Gay Mitchell (PPE-DE), kirjallinen. −(EN) Talousarvioneuvotteluiden aikana parlamentti ja neuvosto päättivät kohdistaa uudelleen 50 miljoonaa euroa hajautetuista erillisvirastoista Euroopan maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmäohjelmien (EGNOS/GALILEO) ja Euroopan teknologiainstituutin osittaiseen rahoittamiseen. Ei ilmoitettu, mitä virastoja asia koskee.

Uudelleenkohdistaminen koskee 1A-otsakkeen alla olevia virastoja, joihin kuuluu myös Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö Eurofound. Eurofound sijaitsee Dublinissa. Säätiö on tärkeä työvoimamarkkina- ja työoloyksikkö. Leikkauksella olisi kielteinen vaikutus, eikä sitä voida hyväksyä.

 
  
MPphoto
 
 

  José Albino Silva Peneda (PPE-DE), kirjallinen.– (PT) Äänestin vuoden 2008 talousarvioehdotuksen puolesta ensinnäkin siksi, että ehdotus on selvästi yhdenmukainen vuosien 2007–2013 rahoitusnäkymien periaatteiden kanssa.

Toiseksi äänestin sen puolesta siksi, että ehdotus, josta äänestettiin sen jälkeen, kun siitä neuvoteltiin komission ja neuvoston kanssa, selvisi lopulta vakavista ongelmista, joita ilmeni Galileon rahoittamisen osalta. Myös ongelman ratkaisu on erittäin myönteinen ja antaa mahdollisuuden tarjota kohtuullista rahoitusta hankkeille, jotka sisältyvät Euroopan laajuisiin verkkoihin.

Kolmanneksi olen sitä mieltä, että varainhoitoratkaisut ovat erittäin myönteisiä sen budjetin osalta, josta rahoitetaan Euroopan sosiaalirahaston ja Euroopan aluekehitysrahaston hankkeet. Ne ovat erittäin tärkeitä, koska ne antavat Portugalille mahdollisuuden kehittää hankkeita, joita se tarvitsee lisätäkseen talouskasvua paljon viime vuosia enemmän ja päästäkseen niin lähemmäs EU:n keskitasoa.

 
  
  

– Mietintö: Adamos Adamou (A6-0443/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Coelho (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Noin 50 vuotta sitten Euroopan neuvosto laati sääntöjen sekä oikeudellisten ja lainkäyttövälineiden järjestelmän perusoikeuksien suojelemiseksi ja edistämiseksi. Siitä on tullut Euroopassa ihmisoikeuksien, oikeusvaltion ja demokratian mittapuu.

Perusoikeusviraston, joka on Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen lakimääräinen perillinen, pitäisi auttaa parantamaan EU:n perusoikeuspolitiikan yhtenäisyyttä ja johdonmukaisuutta.

Koska molemmilla laitoksilla on sama tavoite (perusoikeuksien suojelun lujittaminen), on välttämätöntä varmistaa, että ne tekevät tiivistä yhteistyötä.

Sopimuksella pyritään varmistamaan täydentävyys ja lisäarvo ja välttämään päällekkäisyyttä Euroopan neuvoston toiminnan kanssa Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta annetun asetuksen 9 artiklan mukaisesti.

Kannatan sopimuksen solmimista yhteistyön, avoimuuden ja täydentävyyden hengessä ja etenkin yhteistyöpuitteiden luomista kahden elimen välille, mikä johtaa säännölliseen yhteydenpitoon ja tapaamisiin, tietojenvaihtoon ja toiminnan koordinointiin, jotta vältyttäisiin päällekkäisyydeltä ja voitaisiin taata resurssien paras mahdollinen käyttö.

 
  
MPphoto
 
 

  Marine Le Pen (NI), kirjallinen.(FR) Euroopan parlamentin paradoksi tai ehkä koko Euroopan parlamentin tekopyhyys piilee siinä, että saarnataan äänekkäästi demokraattisista periaatteista ja arvoista, mutta niitä pidetään samanaikaisesti pilkkana ja niitä kieltäydytään noudattamasta, kun se ei sovi parlamentille.

Näin kävi eilen, kun täysistuntoon kokoontunut Euroopan parlamentti antoi juhlallisen julistuksen perusoikeuskirjasta yleisen hälinän keskellä vähätellen näin separatistien vastalauseita. Nämä vaativat kansanäänestystä uuden perustuslakisopimuksen hyväksymiseksi.

Euroopan parlamentti pilaa maineensa kieltäytymällä keskustelemasta ja leimaamalla omat jäsenensä, jotka pyrkivät edistämään kansallisen identiteetin ja suvereniteetin säilyttämistä.

Ilmaisuvapaudella on arvoa vain silloin, kun poliittiset vastustajatkin voivat nauttia siitä. Konservatiivisten poliittisten ryhmien mukaan näyttää siltä, että jotkin puheenvuorot ovat perusteettomia, ja niiden pitäminen on estettävä hinnalla millä hyvänsä. Vaikka parlamentti saattaisi itsensä huonoon valoon vaatimalla perusoikeuskirjaa, Front national -puolueen edustajat puolestaan vakuuttavat selväsanaisesti, ettei heillä ole samaa käsitystä ihmisoikeuksista ja että he jatkavat taisteluaan Euroopan kansakuntien suvereniteetin ja identiteetin kunnioittamisen puolesta.

 
  
  

– Mietintö: Friedrich-Wilhelm Graefe zu Baringdorf (A6-0501/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen.– (PT) Äänestän Friedrich-Wilhelm Graefe zu Baringdorfin mietinnön puolesta, koska pian on kiire ottaa käyttöön lammas- ja vuohieläinten elektroninen tunnistaminen. Pahoittelen komission ehdotuksen viivästymistä 17 kuukaudella.

Kannatan komission ehdotuksen tarkistusta, jonka mukaan pitäisi asettaa tietty määräaika, johon mennessä järjestelmä on otettava käyttöön. Kuten Friedrich-Wilhelm Graefe zu Baringdorfin mietinnössä esitetään, 31. joulukuuta 2009 on sopivin määräaika.

En kannata tarkistuksia 4 ja 5, jotka viivästyttäisivät järjestelmän nopeaa käyttöönottoa. En kannata myöskään tarkistusta 3, koska kyseisen asiakirjan tavoitteena on mielestäni asettaa aikataulu eikä keskustella periaatteista.

 
  
  

– Mietintö: Genowefa Grabowska (A6-0468/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Andersson, Göran Färm, Anna Hedh ja Inger Segelström (PSE), kirjallinen. (SV) Me ruotsalaiset sosiaalidemokraatit äänestimme mietinnön puolesta, sillä on tärkeää poistaa nykyiset esteet elatusmaksujen perimiseksi kansalaisilta, joiden asuinpaikka on toisessa jäsenvaltiossa kuin elatusapuun oikeutetun henkilön asuinpaikka. Tässä yhteydessä on erityisen tärkeää suojella heikompaa osapuolta perimismenettelyssä. Vastustamme kuitenkin tarkistusten 9 ja 26 sanamuotoa, joissa osapuolia vaaditaan solmimaan riippumattoman oikeudellisen neuvonnan jälkeen kirjallinen sopimus tuomioistuimen tuomiovallasta ja kansallisesta lainsäädännöstä, jota pitäisi soveltaa, jotta sopimus olisi tuomioistuimessa lainvoimainen. Tällaiset vaatimukset eivät ole yhdenmukaisia ruotsalaisen oikeusperinteen kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Coelho (PPE-DE), kirjallinen.– (PT) Liikkuvuuden lisääntyminen EU:ssa sekä yhä useampien parien eroaminen on johtanut rajat ylittävien elatusapua koskevien kiistojen kasvuun.

Nykyiset menettelyt elatusmaksujen saamiseksi ovat yleensä liian pitkiä ja monimutkaisia, ja monissa tapauksissa niiden avulla on mahdotonta saada aikaan tuloksia. Sillä välin elatusvelkojat, joista valtaosa on lapsia, elää erittäin köyhissä oloissa, eikä heillä usein ole edes rahaa eloonjäämiseen.

Tämä aloite on siis erittäin tärkeä, sillä sen pitäisi helpottaa sisämarkkinoiden toimintaa ja liikkumisvapautta poistamalla jäsenvaltioiden välisten erojen aiheuttamat esteet, jotka koskevat elatusvelvollisuuden täytäntöönpanoa. Sen avulla pitäisi varmistaa, että tällaiset päätökset tunnustetaan ja pannaan täytäntöön koko Euroopan unionissa nopeimmalla ja tehokkaimmalla tavalla sekä mahdollisimman alhaisin kustannuksin.

Se helpottaa kansalaisten elämää, ja sillä pitäisi samanaikaisesti olla myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia siinä mielessä, että toisessa jäsenvaltiossa asuvien elatusvelkojien on helpompi esittää vaatimus toimivaltaiselle tuomioistuimelle, ja kun tuomioistuin on antanut päätöksensä, se tunnustetaan kaikissa jäsenvaltioissa ilman lisämuodollisuuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Bogusław Liberadzki (PSE), kirjallinen. − (PL) Arvoisa puhemies, äänestän ehdotusta neuvoston asetukseksi tuomioistuimen toimivallasta, sovellettavasta lainsäädännöstä, tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja yhteistyöstä elatusapuun liittyvissä asioissa koskevan mietinnön puolesta (KOM(2005)0649 – C6-0079/2006 – 2005/0259(CNS)).

Genowefa Grabowska on oikeassa arvioidessaan, että tällä hetkellä EU:n tasolla ei ole elatusapupäätösten yhteistä, yhdenmukaistettua tunnustamis- ja täytäntöönpanojärjestelmää.

Olen samaa mieltä aloitteesta elatusapuvaatimusten nopeaa, maksutonta täytäntöönpanoa varten, etenkin henkilöiden rajat ylittävän liikkeen yhteydessä.

Mietinnössä korostetaan aivan oikein tarvetta ottaa käyttöön tällaisia toimia, jotta päätöksellä olisi ilman lisämuodollisuuksia sama vaikutus kuin jäsenvaltiossa, jossa se tehtiin.

 
  
  

– Päätöslauselmaesitys (B6-0518/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen.(PT) Vuodesta 1997 lähtien, jolloin Ottawan sopimus allekirjoitettiin, sen on allekirjoittanut viime marraskuussa saatavilla olleiden tietojen perusteella 156 valtiota. On merkittävää ja valitettavaa, että Yhdysvallat ei ole yksi näistä valtioista.

Tänään hyväksytyssä mietinnössä huomautetaan aivan oikein, että Euroopan komission toimet ovat ristiriitaisia, kun se ilmoittaa toisaalta aikeestaan pyrkiä jalkaväkimiinojen hävittämiseen ja tukea uhreja, jotka, kuten varmaankin muistatte, ovat suurimmaksi osaksi lapsia, ja kun se toisaalta poistaa vuoden 2006 lopussa erityisen jalkaväkimiinoja koskevan budjettikohdan.

Koska nämä toimet ovat tärkeitä, ja uhrien saama tuki ei lainkaan riitä vastaamaan heidän tarpeisiinsa, olemme sitä mieltä, että erityinen jalkaväkimiinoja koskeva budjettikohta miinojen torjunnan, uhrien avustamisen ja varastojen hävittämisen rahoittamiseksi pitäisi ottaa uudelleen käyttöön. Haluamme myös lisätä, että varoja pitäisi myöntää huomattavasti enemmän.

Pahoittelemme, että poliittinen ryhmämme ei hyväksynyt ehdotusta, jossa kaikkia maita vaadittiin välittömästi keskeyttämään jalkaväkimiinojen valmistus ja EU:n joukkoja kehotettiin olemaan käyttämättä miinoja missään olosuhteissa.

 
  
  

– Päätöslauselmaesitys (B6-0543/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Robert Goebbels (PSE), kirjallinen.(FR) En äänestänyt EU:n ja Kiinan välisiä suhteita koskevasta päätöslauselmasta, koska en halua olla mukana antamassa holhoavia moitteita tai pitämässä hurskastelevia puheita, joita tällaiset päätöslauselmat pitävät sisällään. Euroopan unionin, joka ei kykene hyväksymään koko alueellaan voimassa olevaa perusoikeuskirjaa, ei ole sopivaa ryhtyä opettamaan muuta maailmaa.

 
  
  

– Päätöslauselmaesitys (B6-0512/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Jim Allister (NI), kirjallinen. −(EN) Koska edustan Pohjois-Irlantia, jossa Sinn Fein, äskettäin nuoren Paul Quinn -nimisen nuoren miehen murhanneen terroristijärjestön haara, on hyväksytty hallitukseen, johon kuuluu ainoastaan demokraattisia puolueita, minua kannustettiin panemaan merkille tarkistus 14 ja äänestämään sen puolesta. Tarkistus on seuraava:

”pahoittelee, että muutamat valtavirtaa edustavat puolueet ovat pitäneet asianmukaisena tarjota ääripuolueille uskottavuutta ja hyväksyntää tekemällä niiden kanssa koalitiosopimuksia ja uhraamalla siten moraalisen koskemattomuutensa lyhyen aikavälin poliittisen hyödyn ja voitontavoittelun vuoksi”.

 
  
MPphoto
 
 

  Gerard Batten (IND/DEM), kirjallinen. −(EN) Vaikka UKIP-puolue vastustaa ääriaineksia niiden kaikissa muodoissa, se ei usko, että meidän brittien on kuunneltava tässä asiassa EU:n neuvoja, eikä UKIP-puolue myöskään vaadi EU:ta ryhtymään toimiin. Kuten kaikkien muidenkin asioiden, senkin pitäisi olla itsenäisten, demokraattisten kansallisvaltioiden etuoikeus.

 
  
MPphoto
 
 

  Derek Roland Clark (IND/DEM), kirjallinen. −(EN) Vaikka UKIP-puolue vastustaa ääriaineksia niiden kaikissa muodoissa, se ei usko, että meidän brittien on kuunneltava tässä asiassa EU:n neuvoja, eikä UKIP-puolue myöskään vaadi EU:ta ryhtymään toimiin. Kuten kaikkien muidenkin asioiden, senkin pitäisi olla itsenäisten, demokraattisten kansallisvaltioiden etuoikeus.

 
  
MPphoto
 
 

  Hanna Foltyn-Kubicka, Wojciech Roszkowski ja Konrad Szymański (UEN), kirjallinen. − (PL) Arvoisa puhemies, vastustamme rasismia, muukalaisvihaa ja poliittisia ääriaineksia. Viimeaikaiset menettelyt Euroopan parlamentissa, jossa näitä käsitteitä herjataan jatkuvassa poliittisessa kamppailussa, jossa sanavapaus on uhattuna ja josta tämän vuoden 12. joulukuuta parlamentissa sattuneet välikohtaukset olivat räikeänä esimerkkinä, antaa meille kuitenkin syytä uskoa, että perusoikeuskirjan kannattajat rikkoivat tuolloin itse ehdottamiaan periaatteita. On kuitenkin sanottava, että perusoikeuskirjassa kielletään järjenvastaisesti syrjintä, joka perustuu ”poliittisiin tai muihin mielipiteisiin”.

Pidättäydymme äänestämästä, koska ääriainesten torjuntaan tarkoitetussa päätöslauselmassa ei ole määritelty tarkkaan poliittisia ääriaineksia eikä muukalaisvihaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen.(FR) Front national, Vlaams Belang tai FPÖ eivät ole ääripuolueita, rasistisia eivätkä muukalaisvihamielisiä puolueita. Kaikki niin sanotut konservatiiviset puolueet yrittävät kuitenkin niputtaa ne yhteen epäterveellä ja epäaidolla tavalla ja edelleen syyttää niitä ääripuolueiksi ainoastaan siitä syystä, että ne haluavat edistää kansallisen identiteetin säilyttämistä.

Demokratia on kyllä vaarassa, mutta järjestelmän etukäteen nimeämät syylliset eivät ole sille todellinen uhka. Sitä eivät vaaranna ne, jotka arvostelevat ja vastustavat etenkin maahanmuuttopolitiikkaa ja joita syytetään tällä perusteella ääriaineksiksi. Sen vaarantavat ne, jotka tukahduttavat järjestelmällisesti ilmaisuvapautta ihmisoikeuksien ja poliittisen korrektiuden nimissä ja jotka itse asiassa vain salaavat epäonnistuneensa kohtaamiensa maahanmuutto-, turvattomuus- ja identiteettiongelmien ratkaisemisessa.

Lisätessään merkittävästi ääriainesten torjuntaan tarkoitettua lainsäädäntöä Euroopassa parlamentti olisi voinut ylpeillä osallistumisellaan demokraattisten periaatteiden ja arvojen säilyttämiseen. Valitettavasti asia on juuri päinvastoin. Parlamentti, joka on kaukana ääri-islamismiin tai totalitaarisiin kommunistisiin hallintojärjestelmiin kohdistuvista toimista, tyydyttää jälleen kerran nationalismin vastaista ja globalisaatiota suosivaa pakkomiellettään.

 
  
MPphoto
 
 

  Mieczysław Edmund Janowski (UEN), kirjallinen. − (PL) Arvoisa puhemies, vastustan ehdottomasti rasismia, muukalaisvihaa ja poliittisia ääriaineksia. Olen kuitenkin sitä mieltä, että Euroopan parlamentin tuella hyväksytyissä asiakirjoissa erityisesti poliittiset ääriainekset ja muukalaisviha pitäisi määritellä selkeästi. Ellei niin tehdä, asiakirjat saattavat jalosta tarkoituksesta huolimatta itse asiassa palvella päinvastaisia tarkoitusperiä ja muuttua loukkausten taistelutantereeksi poliitikkojen julkisessa toiminnassa sekä hukuttaa alleen vapaan ilmaisun ja vapauden sanoa mielipiteet ääneen.

Yksi esimerkki tällaisesta käsitteiden valikoivasta tulkinnasta annettiin tilanteessa, joka syntyi Euroopan parlamentin täysistunnossa Strasbourgissa tämän vuoden 12. joulukuuta. Miten esimerkiksi perusoikeuskirjan artiklan säännös, jossa sanotaan, että ”Kielletään kaikenlainen syrjintä, joka perustuu – – poliittisiin tai muihin mielipiteisiin” sopii yhteen sen kanssa, että jäsenten käsistä revitään väkisin paperinpalasia, joissa on tekstinä KANSANÄÄNESTYS? Se oli harvojen ja valittujen parlamentin jäsenten rauhallinen mielipiteenilmaus.

Pidättäydyin tämän tilanteen vuoksi äänestämästä päätöslauselmasta, joka koskee ääriainesten nousun torjuntaa Euroopassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Carl Lang (NI), kirjallinen. –(FR) On ällistyttävää, että Euroopan parlamentti osaa katsoa vain yhteen suuntaan, oikealle! PSE-ryhmän, liberaalien, vihreiden ja jopa kommunistien esittämissä erilaisissa päätöslauselmissa ääriaineksia tarkastellaan vain niin sanotun äärioikeiston kannalta.

Entä ääri-islamismi tai kaikki trotskistit ja kommunistit? Näitä ääriaineksia ei mainita kertaakaan.

Se loukkaa kaikkia totalitaaristen kommunististen hallintojärjestelmien uhreja ja kaikkia niitä, jotka kärsivät päivittäin ääri-islamismista johtuvista opinkappaleista ja käytännöistä. Euroopan parlamentin mielestä nämä ääriainekset eivät ole tuomittavia. Niitä ei yksinkertaisesti ole olemassa, koska ne eivät kuulu täällä voimassa olevaan poliittisesti korrektiin vakioterminologiaan.

Sosiaalidemokraattinen ryhmä ei sen lisäksi epäröi demokratian, tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden periaatteiden ja arvojen kunnioittamisen hengessä ”pitää myönteisenä Euroopan parlamentin äärioikeistolaisen ITS-ryhmän hajoamista”, ennen kuin se vaatii parlamentin poliittisten ryhmien muodostamista koskevien ehtojen tiukentamista. Näiden parlamentin jäsenten johtoaatteena on poliittisten vastustajien järjestelmällinen mustamaalaaminen, jotta he voisivat pakottaa kaikki hyväksymään patavanhoillisuutensa.

Nämä päätöslauselmat ovat tekopyhyyden, sokeuden ja obskurantismin aikaansaannoksia. Äänestämme niitä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Geoffrey Van Orden (PPE-DE), kirjallinen.(EN) Vaikka kannatan täysin aitoja toimenpiteitä rasismin ja ääriainesten voittamiseksi, tällaisesta vasemmiston laatimasta päätöslauselmasta ei ole hyötyä. Sen tarkoitus on vain viedä eteenpäin vasemmiston omaa vääristynyttä ohjelmaa. Itse asiassa on vain vähän sellaista, mikä erottaa äärivasemmiston ja äärioikeiston toisistaan, ja ne ruokkivat toisiaan. Vasemmisto on kuitenkin onnistunut viemään huomion pois omista ääriaineksistaan ja tukemaan sellaisia laitoksia ja politiikkaa, jotka edistävät sen omia tarkoitusperiä. Jatkuvissa pyrkimyksissään laajentaa toimialuettaan EU on usein osallinen tähän. En hyväksy EU:n virastoja, kuten Euroopan unionin perusoikeusvirastoa tai myöskään vasemmiston ohjelmaa eteenpäin vievien kansalaisjärjestöjen kirjon rahoittamista julkisista varoista. En näin ollen äänestänyt päätöslauselmasta.

 
  
MPphoto
 
 

  Thomas Wise (IND/DEM), kirjallinen. −(EN) Vastustan ääriaineksia niiden kaikissa muodoissa, mutta en hyväksy sitä, että brittien on kuunneltava EU:n neuvoja tässä tai missään muussakaan asiassa. Minua ei valittu edustajaksi siksi, että EU voisi laajentua ohjaamaan Yhdistynyttä kuningaskuntaa. Asian pitäisi pysyä itsenäisten, demokraattisten kansallisvaltioiden hallinnassa ja niiden etuoikeutena.

 
  
  

– Päätöslauselmaesitys (B6-0494/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Erik Meijer (GUE/NGL), kirjallinen. – (NL) Vuonna 1918 itsenäinen Montenegro yhdistyi vapaaehtoisesti naapurimaidensa Serbian, Kroatian, Bosnia ja Hertsegovinan ja Slovenian kanssa. Vuonna 2006 Jugoslavian hajottua Montenegron, viimeisen edelleen Serbian kanssa yhteen liittyneenä olleen valtion, äänestäjät päättivät päättää liiton demokraattisesti. Niin Montenegrosta tuli Euroopan 49. itsenäinen valtio. Nyt on tärkeää, että Montenegrosta tulee tavanomainen valtio eikä suurempi versio Monacosta, rikkaiden ulkomaalaisten paratiisi, jossa he voivat maksaa vähän veroja, pestä rahaa ja rakentaa palatseja. Montenegron on tehtävä enemmän ympäristön saastumisen ja savukkeiden salakuljetuksen torjumiseksi.

Olen iloinen, että ulkoasiainvaliokunta on hyväksynyt serbialaisille ja kosovolaisille pakolaisille tarjottavia asuntoja ja työpaikkoja koskevat tarkistukseni. Valtiottomat henkilöt eivät voi ikuisesti pysyä valtiottomina, ja Montenegron on kunnioitettava tässä suhteessa Euroopan neuvoston sopimuksia. Jopa ehdotukseni etelän ja pohjoisen välisten, Bosnian rajalle Nikšićiin ja Albanian Shkoderiin johtavien rautatieyhteyksien palauttamisesta on hyväksytty. Lisääntyvät maantiekuljetukset eivät ole kelvollinen ratkaisu. Toisin kuin aiemmassa vuosittaisessa mietinnössään, esittelijä Vernola ei onneksi kehota maata liittymään nopeasti Naton jäseneksi eikä vaadi myöskään talouspolitiikkaa, joka on vieläkin uusliberaalimpi kuin muualla Euroopassa on tavallista. Natoon liittyminen ei voi olla edellytys EU:hun liittymiselle.

 
  
  

– Päätöslauselmaesitys (B6-0503/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen.– (PT) Tänään Euroopan parlamentissa hyväksytyssä päätöslauselmassa ilmaistaan solidaarisuutta Kertšinsalmessa tapahtuneiden, ympäristökatastrofin aiheuttaneiden haaksirikkojen uhreille. Salmi yhdistää Mustanmeren ja Asovanmeren.

Salmeen päässeiden öljyn johdannaisten ympäristövaikutuksia pahensi saasteiden nopea leviäminen voimakkaan tuulen ja korkeiden aaltojen vuoksi.

Olemme yleensä samaa mieltä päätöslauselman kantojen kanssa, joissa korostetaan jäsenvaltioiden merkittävää roolia varmistettaessa, että niiden kansallisten rekisterien alukset ovat kansainvälisten normien mukaisia, ja ehkäistäessä merenkulkuonnettomuuksia ja torjuttaessa tällaisten onnettomuuksien seurauksia.

Olemme samaa mieltä tarpeesta panna täytäntöön toimenpiteitä ympäristöriskien vähentämiseksi ja meriturvallisuuden edistämiseksi, ja EU:n tasolla näissä puitteissa tehtyjen aloitteiden on mielestämme perustuttava jäsenvaltioiden tehostettuun yhteistyöhön tinkimättä niiden vastuusta tällä alalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Marie Anne Isler Béguin (Verts/ALE), kirjallinen.(FR) Euroopan unionin laajeneminen vaatii meiltä solidaarisuutta väestölle, joka elää 431 000 neliökilometrin alueella Mustanmeren ympäristössä.

Tätä solidaarisuutta ilmaistaan sopimuksessa neuvottelujen käynnistämiseksi Turkin kanssa, naapuruuspolitiikan käyttöönotossa Georgian ja Ukrainan kanssa sekä Venäjän kanssa perustetussa strategisessa kumppanuudessa. Myrskyn rajuus saa meidät ajattelemaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia myös omalla seudullamme. Tarvitaan riskinhallintapolitiikkaa, jossa yhdistyvät sekä ennaltaehkäisy että biologisen monimuotoisuuden suojelu.

Muistamme, että neljä alusta jäi myrskyn kouriin, ja se aiheutti kahdeksan merimiehen kuoleman. Venäläinen rahtialus myös murtui kahtia vapauttaen 4 000 tonnia polttoöljyä Siperiasta tulevien sukelluslintujen muuttoreitille. Euroopan unioni lähetti paikalle ryhmän seuranta- ja tiedotuskeskuksen toiminnan puitteissa. Osana tätä aloitetta pitäisi tehdä enemmän. Tulevien katastrofien ehkäisemiseksi EU:n on varmistettava, että Venäjän laivastoon sovelletaan järjestelmällisesti korkeita turvallisuusnormeja. EU:n on vaadittava venäläistä kumppaniaan käyttämään öljykuljetuksissa kaksoisrungolla varustettuja rahtialuksia. Kun Mustanmeren taloudellisen yhteistyön järjestön parlamentaarinen yleiskokous kokoontuu, meidän pitäisi vaatia normien noudattamista Euroopan meriturvallisuuspaketissa.

 
  
  

– Mietintö: Christian Ehler (A6-0448/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. − (PL) Arvoisa puhemies, äänestän Christian Ehlerin talletusten vakuusjärjestelmiä koskevan mietinnön puolesta.

Esittelijä on esitellyt erittäin hyvän mietinnön, jossa kiinnitetään huomiota uusiin haasteisiin, joita vakuusjärjestelmissä kohdataan markkinoiden lisääntyvän yhdentymisen vuoksi. Näihin haasteisiin on vastattava, jos halutaan varmistaa rahoitusmarkkinoiden vakaus. Talletusten vakuusjärjestelmät ovat erittäin tärkeä osa EU:n rahoitusmarkkinajärjestelmää, ja niiden toimintaa pitäisi parantaa jatkuvasti.

Esittelijä kiinnittää aivan oikein huomiota ongelmaan, joka koskee kriisinhallintaa ja rajat ylittävien talletusten turvaverkkoa kriisinhallinnassa.

Olen samaa mieltä siitä, että kriisinhallinnan pitäisi perustua parannettuun, varhaiseen riskien havaitsemiseen, paremmin määriteltyihin ja suunniteltuihin vuorovaikutusmenettelyihin kaikkien asianosaisten välillä sekä sen selventämiseen, missä vaiheessa taakat on jaettava. Erot järjestelmien välillä ja asianosaisten vaihtelevuus julkisella ja yksityisellä sektorilla on otettava huomioon.

 
  
  

– Päätöslauselmaesitys (B6-0495/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen.(FR) Massatuonti, kieroutunut rooli, joka vahvalla eurolla on harkitusti alihinnoiteltuun ulkomaiseen valuuttaan verrattuna, yhteiskunnallinen ja ympäristöperusteinen polkumyynti, väärennökset, jäljentäminen, vaaralliset tuotteet ja kaupan tekniset esteet iskivät eurooppalaisiin valmistajiin: niin tekstiilialalla kuin muillakin aloilla parlamentin Kiinan kauppasuhteita koskevat mietinnöt ja päätöslauselmat ovat kaikki samanlaisia.

Miksi Kiina hyväksyttiin näissä olosuhteissa Maailman kauppajärjestön jäseneksi? Äänestimme sitä vastaan. Miksi kieltäytyisimme näkemästä, että kaupan vapauttaminen sellaisten maiden kanssa, jotka ovat päättäneet olla noudattamatta sääntöjä, johtaa vain taloudelliseen katastrofiin ja yhteiskunnalliseen pirstoutumiseen kokonaisilla alueilla ja aloilla? Tehän ette koskaan aseta vapauttamista kyseenalaiseksi. Miksi hyväksyä tekstiilikiintiöiden poistaminen ja kymmenien tuhansien eurooppalaisten työntekijöiden irtisanominen? Olette nyt huolissanne siitä, mutta puhutte vain arasti mahdollisesta kaupallisesta puolustuksesta, suojatoimenpiteistä ja viennin yhteisestä valvonnasta. Se ei ole paljon, eikä se riitä, mutta se on parempi kuin ei mitään.

Vaikka tämä päätöslauselma on suunnilleen yhtä hyödyllinen kuin laastari puujalassa, äänestämme siis sen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen.(PT) Olemme iloisia, että hyväksyitte ehdotuksemme, joissa:

- todetaan, että kaksinkertaisesta valvontajärjestelmästä ei ole hyötyä, ellei sillä estetä vuoden 2005 tilanteen toistumista, ja että tarvitaan uusia suojatoimenpiteitä;

- toistetaan ehdotus, että tekstiili- ja vaatetusalaa varten laaditaan yhteisön toimintaohjelma, joka koskisi erityisesti heikommassa asemassa olevia alueita, jotka ovat riippuvaisia siitä, ja pienten ja keskisuurten yritysten saamaa tukea.

Pahoittelemme, että suurin osa Euroopan parlamentin jäsenistä ei hyväksynyt ehdotuksiamme, joissa esimerkiksi:

- viitattiin tekstiili- ja vaatetusalan vapauttamisen vakaviin seurauksiin maailmanlaajuisella tasolla, joka johtaa yritysten sulkemiseen tai uudelleensijoittumiseen, työttömyyteen ja vakaviin sosiaalis-taloudellisiin kriiseihin;

- huomautettiin, että joissakin maissa on hyväksytty suojatoimenpiteitä, jotka ovat voimassa vuoden 2008 loppuun saakka, eikä siis ymmärretä, miksi EU ei ole seurannut niiden esimerkkiä;

- vakuutetaan, että on luotava sääntelykehys rankaisemaan yrityssiirroista ja myöntämään julkista tukea yrityksille, jotka ovat sitoutuneet pitkäaikaisesti alueelliseen kehitykseen ja työllisyyteen, ja vaaditaan maksamaan avustus takaisin, ellei ehtoja täytetä;

- vaadittiin työntekijöiden edustajille merkittävämpää roolia yhtiöiden johtokunnissa ja perusluonteisessa sekä organisaatiota koskevassa päätöksenteossa.

 
  
MPphoto
 
 

  Carl Lang (NI), kirjallinen. –(FR) Tekstiiliala on Ranskassa ja Euroopassa johtanut monikuitusopimuksen päätyttyä eräiden alueiden taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen autioitumiseen. Köyhyys ja puute vallitsevat tuhansien työnsä menettäneiden miesten ja naisten elämässä.

Näiden yhtiöiden ja tämän yhteiskuntarakenteen tuhoutuminen globalisaation ja Eurooppa-myönteisen ultraliberalismin nimissä on merkki yhdestä Euroopan unionin suurimmista taloudellisista epäonnistumisista.

Tämä lähestymistapa on vuosien ajan johtanut siihen, että silloinkin, kun teollisuus oli erittäin korkeatasoista, se siirrettiin kaikilla talouden aloilla ja koko maailmassa muihin maihin, Pohjois-Afrikkaan ja etenkin Aasiaan. Tämä maailmanlaajuinen uudelleentäsmäytys ei itse asiassa tarjoa näille kolmansille maille mitään, lukuun ottamatta taloudellisen orjuuden pahenemista pienen eliitin hyväksi kiinalaisissa tehtaissa ja pitkäaikaistyöttömyyden vakiinnuttamista Euroopassa sitkeän talouskriisin taustaa vasten.

Maailman kauppajärjestön kannustama maailmanlaajuinen kilpailu on Euroopassa selvästi pääasiallisena syynä laajalle levinneeseen köyhtymiseen ja dynaamisuuden puutteeseen. Euroopan unionin on tehtävä kiireesti loppu tästä mielettömyydestä ja vihdoin otettava käyttöön yhteisön suoja ja etuuskohtelu.

 
  
  

– Mietintö: David Martin (A6-0463/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen.(PT) Mietinnössä on muun muassa eräs todella väärä käsitys. Siinä väitetään, että ”köyhyys on ratkaisematon ja paheneva ongelma Koreassa ja että OECD:n tilastojen mukaan Korea on yksi niistä kolmesta OECD:n jäsenvaltiosta, joissa tuloerot ovat suurimmat ja joissa ne kasvavat eniten”. (Voitaisiin lisätä, että se ei ole ainoa tapaus, sillä rikkaiden ja köyhien väliset tuloerot ovat kasvaneet myös EU:ssa, etenkin Portugalissa, jossa ero rikkaimpien ja köyhimpien välillä kasvaa edelleen, ja noin kaksi miljoonaa portugalilaista elää toimeentulon rajoilla).

Mietinnössä kuitenkin vaaditaan EU:n ja Korean välistä ”vapaakauppasopimusta” ja kaupan vapauttamista, vaikka tiedetään, että tällainen politiikka on edistänyt ja edistää jatkossakin varallisuuden keskittymistä suuriin taloudellisiin ryhmiin niin EU:ssa kuin Koreassakin. Sopimuksella työntekijöitä painostetaan entistä enemmän hyväksymään pieniä palkkoja ja menettämään oikeuksia sekä niin sanotun kilpailukyvyn nimissä saatuja yhteiskunnallisia etuja sekä lisäämään harvojen suunnattomia voittoja.

Samaan aikaan ei mainita laivanrakennusteollisuutta...

 
  
MPphoto
 
 

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. − (PL) Arvoisa puhemies, äänestän David Martinin Korean kanssa solmittavia kauppa- ja taloussuhteita koskevan mietinnön hyväksymisen puolesta.

Esittelijä on laatinut erittäin hyvän mietinnön, jossa hän tuo esiin Korean suuren taloudellisen merkityksen Euroopan unionin kauppakumppanina. Vapaakauppasopimuksen solmiminen Korean kanssa on osa strategiaa, jolla Euroopalle halutaan antaa maailmanlaajuinen ulottuvuus.

Korean ja Euroopan unionin välinen vapaakauppasopimus voisi toimia perustana korkeiden yhteiskunnallisten ja ympäristönormien edistämiselle ja esimerkkinä muille sopimuksille, jotka ovat tällä hetkellä neuvotteluvaiheessa.

Olen samaa mieltä siitä, että meidän on tehtävä kaikkemme varmistaaksemme, että Euroopan unioni ja Korea sitoutuvat itse kunnioittamaan ihmisoikeuksia – joko tällä hetkellä neuvoteltavan tai erillisen sopimuksen turvin.

 
  
  

(Istunto keskeytettiin klo 12.50 ja sitä jatkettiin klo 15.00)

 

9. Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset: ks. pöytäkirja
  

Puhetta johti
varapuhemies Rodi KRATSA-TSAGAROPOULOU

 

10. Edellisen istunnon pöytäkirjan hyväksyminen: ks. pöytäkirja

11. Keskustelut ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista (keskustelu)

11.1. Itä-Tšad
MPphoto
 
 

  Puhemies. - (EL) Esityslistalla on seuraavana keskustelu kuudesta Itä-Tšadia koskevasta päätöslauselmaesityksestä(1).

 
  
MPphoto
 
 

  Adam Bielan (UEN), laatija. − (PL) Arvoisa puhemies, haluan sanoa, että olen erittäin huolestunut taistelujen kiihtymisestä Tšadissa mutta myös siitä, että konfliktin poliittisen ratkaisun löytämisessä ei ole tapahtunut edistystä. Näin ollen haluan kiinnittää erityistä huomiota Euroopan unionin sotilasoperaation rooliin Tšadin tasavallassa ja Keski-Afrikan tasavallassa. Myös YK:n tukeman eurooppalaisen aloitteen päätavoitteena on varmistaa turvallisuus humanitaarisella alueella.

Kun pidämme mielessä käynnissä olevan Darfurin kriisin ja tavan, jolla se horjuttaa tilannetta alueella, kannattaa muistaa, että konflikti on jo ylittänyt Tšadin ja Keski-Afrikan tasavallan rajat. On mielestäni ratkaisevan tärkeää ottaa mahdollisimman pian käyttöön EU:n jäsenvaltioiden puolueettomat joukot. Haluan kuitenkin korostaa, että tällaisen rauhanturvaoperaation onnistuminen riippuu suurelta osin poliittisista ponnistuksista, joita on tehtävä onnistuneen rauhanprosessin aikaansaamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Mary Lou McDonald (GUE/NGL), laatija.−(EN) Arvoisa puhemies, haluan tehdä muutaman tärkeän ja välttämättömän huomautuksen. Ei ole minkäänlaista epäilystä siitä, että Tšadissa tarvitaan väliintuloa. Ei ole epäilystäkään siitä, että tuossa maailmankolkassa pakolaisten valtava kurjuus on sietämätöntä katseltavaa, mutta haluan sanoa erittäin selvästi, että ehdotettuun operaatioon liittyy useita ratkaisevan tärkeitä vaikeuksia.

Ensimmäinen niistä on operaation mandaatin epäselvyys. Sanomme sitä humanitaariseksi ja rauhanturvaoperaatioksi. Jos asia on todella niin, se on tehtävä kaksin verroin selväksi, kun viitataan lähettämiimme joukkoihin. Se ei mielestäni ole riittävän selvää.

Minun on oltava eri mieltä kollegani kanssa. En nimittäin usko, että tällainen väliintulo todella parantaa turvallisuutta. Olemme äskettäin nähneet konfliktin voimistuvan ja raaistuvan. Olemme myös kuulleet monien kapinallisryhmien johtajilta, että kaikkea väliintuloa, erityisesti tätä väliintuloa, pidetään vihamielisenä. Se aiheuttaa valtavia vaikeuksia.

Minun on jälleen oltava eri mieltä kollegani kanssa ja sanottava, että nykyisessä kokoonpanossaan joukot eivät ole tarvitsemiamme puolueettomia joukkoja. Minun on sanottava kaikella kunnioituksella Ranskaa ja ranskalaisia kohtaan, että näin suuri Ranskan osuuden korostaminen operaatiossa on lähes provosoivaa, ja se on mielestäni erittäin harkitsematonta.

En usko, että voimme luoda yhteisen eurooppalaisen puolustus- tai turvallisuuspolitiikan. Syntyneet vaikeudet – tässä tapauksessa Tšadin osalta – osoittavat erittäin selvästi, miksi. Sen luominen on mielestäni mahdotonta, koska meillä on hyvin erilaiset perinteet ja historia sekä hyvin erilaiset ulkopoliittiset tavoitteet ja näkymät. Jos voin sanoa näin, koska olen kotoisin maasta, joka on edelleen ainakin nimellisesti sotilaallisesti puolueeton, erityisesti tämän vuoksi on todella ikävää, että sotilaallisesti puolueettomien valtioiden velvoitteita, vastuualueita ja kykyjä ei tunnusteta riittävästi Euroopan unionissa eikä etenkään Lissabonin sopimuksessa. Uskon, että maat, joissa on tämä perinne, voitaisiin saada aikaan sellainen arvostettu, puolueettomuuteen perustuva väliintulo, jonka kollegani mainitsi.

Lopuksi haluan sanoa, että väliintulo on Tšadissa tarpeen. Olennaista on kuitenkin se, miten se tehdään. Operaation on oltava keskitetty. Sen on ehdottomasti oltava puolueeton ja sillä on ennen kaikkea oltava mahdollisuus onnistua.

 
  
MPphoto
 
 

  Matsakis, Marios (ALDE).- (EN) Arvoisa puhemies, huomaan, että taululla ei näy aikaa. Tarkoittaako se, että meillä on tänä iltapäivänä käytettävissämme rajattomasti aikaa, vai onko kyseessä tekninen häiriö?

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. - (EL) Arvoisa Marios Matsakis, pidämme kiinni ajasta, jonka tiedämme olevan käytettävissämme.

 
  
MPphoto
 
 

  Colm Burke (PPE-DE), laatija.−(EN) Arvoisa puhemies, tein aloitteen tästä kiireellisestä päätöslauselmasta painostaakseni EU:ta poliittisesti ja julkisesti käynnistämään rauhanturvaoperaationsa Itä-Tšadin raja-alueella niin pian kuin mahdollista. Tšadin viimeaikaiset levottomuudet, joihin kuuluvat myös voimakkaat yhteenotot kapinallistaistelijoiden ja Tšadin armeijan välillä, korostavat sitä, että meidän läsnäoloamme tarvitaan alueella kiireellisesti viattomien pakolaisten ja kotimaansa sisällä siirtymään joutuneiden henkilöiden suojelemiseksi, jotta he eivät joutuisi ristituleen. Nämä sotilaalliset rikokset pahentavat rikollisuutta ja johtavat maansisäisten pakolaisten leirien ympärillä kasvavaan turvattomuuteen. Sen lisäksi, että humanitaarista avustushenkilöstöä estetään pääsemästä leireille, he joutuvat myös kamppailemaan ryöstelyn kanssa, mikä rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan antaa erittäin tarpeellista humanitaarista apua.

Kehotan EU:ta ja jäsenvaltioita kunnioittamaan tehtyä poliittista päätöstä ja myöntämään tähän operaatioon enemmän joukkoja ja asianmukaista taloudellista ja huollollista tukea ja ilmatukea sekä riittävän määrän helikoptereita niin pian kuin mahdollista. EU:n ulkopolitiikan uskottavuus maailmanlaajuisella näyttämöllä on vaakalaudalla, ellei se pysty panemaan liikekannalle riittävästi joukkoja ja varusteita operaation toimintakyvyn takaamiseksi. Tämä on EU:n rauhanturvaoperaatio, ja näin ollen se koskee kaikkia EU:n jäsenvaltioita riippumatta siitä, osallistuvatko ne siihen vai eivät.

Haluan rikkoa tässä ja nyt myytin siitä, että Ranska hallitsee operaatiota. Operaatioon osallistuu joukkoja Ruotsista, Alankomaista, Puolasta, Itävallasta ja Irlannista. Lisäksi sitä ei johda Ranska vaan Irlanti. Irlantilainen kenraaliluutnantti Pat Nash on nimitetty operaation johtoon, ja hän siis antaa paikan päällä joukkoja koskevat käskyt. Operaatiota ei peruuteta, ja tuollaiset huomautukset eivät yksinkertaisesti auta Tšadin paikallista väestöä ja kapinallisryhmiä ymmärtämään operaatiota ja mahdollisesti hyväksymään sen.

Tällä viikolla muissa EU:n jäsenvaltioissa on ollut toiveikkaita merkkejä liikkeestä sen jälkeen, kun Irlanti pyysi varustamaan operaation riittävän hyvin. Näyttää siltä, että yksi valtio on tarjonnut lääkintätarvikkeita, kun taas muut jäsenvaltiot keskustelevat rahoituksen tarjoamisesta muiden maiden avustamiseksi tarvittavan huollollisen tuen sekä lentokoneiden toimittamista varten. On kutsuttava välittömästi koolle toinen neljännen sukupolven konferenssi välttämättömyystarvikkeiden hankkimiseksi joukkojemme suojelemista varten kentällä, jotta he voisivat tehdä tärkeää työtään eli suojella pakolaisia. Nyt on aika toimia. Toimettomuutemme johtaa ihmishenkien menetykseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Alain Hutchinson (PSE), laatija. (FR) Arvoisa puhemies, kapinallisjoukkojen ja hallituksen joukkojen taistelujen jatkuminen Tšadissa on johtanut satojen kuolemaan ja haavoittumiseen sekä aiheuttanut uusia jännitteitä Sudanin ja Keski-Afrikan tasavallan rajaseudulla. Tilanne on tosiasiassa rajoittanut tuhansien ihmisten pääsyä pakolaisleireille ja tehnyt humanitaaristen avustustyöntekijöiden työstä huomattavasti monimutkaisempaa.

Minun pitäisi myös muistuttaa teille, että tällä hetkellä naiset ja lapset joutuvat tässä maailmankolkassa edelleen erityisen vastenmielisen väkivallan uhreiksi ja että jo yli 450 000 asuinseudultaan siirtymään joutunutta ihmistä elää hirvittävissä oloissa juuri siellä, missä konflikti on alkanut uudelleen.

Tätä taustaa vasten voimme ilmiselvästi vaatia, että sotivat ryhmät lopettavat taistelut etenkin siellä, missä ne vaikuttavat siviiliväestöön. Vaadimme myös, että ne kunnioittavat kansainvälisen humanitaarisen lain perusperiaatteita, mikä merkitsee humanitaaristen alueiden kunnioittamista ja avustuskuljetusten sallimista sekä sitä, että humanitaaristen avustushenkilökunnan kimppuun ei hyökätä.

Yleisemmin olemme myös erityisen huolissamme siitä, että konfliktien osapuolet myös uhmaavat humanitaarista lakia yhä useammin tai jopa jättävät sen kokonaan huomiotta. Euroopan unionin on ryhdyttävä etenkin tämän huolestuttavan kehityksen vastaisiin toimiin. Kehotamme myös Tšadin viranomaisia tekemään järjestelmällisesti kaikkensa raiskauksiin, sotarikoksiin ja kaikkiin vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin syyllistyneiden asettamiseksi syytteeseen.

Sanoisin kuitenkin, että viestimme on enimmäkseen osoitettu Euroopan unionille, etenkin ministerineuvostolle. Niin meillä on epäilemättä paremmat mahdollisuudet tulla kuulluiksi. Pyydämme neuvostoa kantamaan vastuunsa. 15. lokakuuta neuvosto hyväksyi yhteiset toimet Euroopan unionin sotilasoperaatiota varten Tšadin tasavallassa ja Keski-Afrikan tasavallassa tarjotakseen suojelua siviileille, humanitaarista apua ja turvaa paikalliselle ja ulkomaiselle humanitaariselle avustushenkilöstölle. Vain kaksi kuukautta myöhemmin EUFOR:in joukkoja ei vieläkään ole sijoitettu resurssien ja riittävien varusteiden puutteen vuoksi. Tätä ei voida hyväksyä, ja neuvoston ja komission on siis kiireesti nopeutettava päätöksentekoprosessia, jotta tämä operaatio voitaisiin suorittaa niin nopeasti kuin mahdollista.

Haluan myös huomauttaa, että mikään rauhanturvaoperaatio Itä-Tšadissa tai Keski-Afrikan tasavallan pohjoisosassa ei voi olla tehokas ilman koko aluetta koskevaa yleistä sovitteluprosessia. Tiedämme jo, että EUFOR:in läsnäolo Sudanin porteilla vaikeuttaa kapinallisten vapaata liikkumista rajojen yli ja johtaa näin ollen joidenkin hyökkäysten siirtymiseen muualle. Kiireellinen ja välttämätön tuki, jota Euroopan unioni on sitoutunut tarjoamaan, saattaa siis osoittautua hyvin nopeasti riittämättömäksi.

Nyt on myös välttämätöntä, että EU tekee kaikkensa kannustaakseen rauhanneuvottelujen jatkamista alueellisella tasolla, yhdessä kaikkien konfliktin osapuolten ja kansainvälisen yhteisön erilaisten edustajien kanssa.

Lopuksi haluan huomauttaa, että uskomme, että eurooppalaisten joukkojen puolueettomuus on erityisen tärkeää ja strategista. Koska kapinalliset ovat jo uhanneet kohdistaa hyökkäyksensä niihin, jos kyse on pelkästä naamioidusta ranskalaisesta operaatiosta, pyydämme muita jäsenvaltioita osallistumaan kokoonpanoon yhtenä joukkona, jotta kaikille olisi selvää, että kyse todella on eurooppalaisista joukoista.

 
  
MPphoto
 
 

  Marios Matsakis (ALDE), laatija.−(EN) Arvoisa puhemies, Itä-Tšadista on tullut uusi Darfur, ja viattomien siviilien tutuiksi tulleet murha- ja tuhoamiskohtaukset palaavat jälleen kummittelemaan mielessämme.

Tällä välin me täällä EU:ssa, osana maailman etuoikeutettua eliittiä, keskustelemme loputtomasti siitä, miten tilanne pitäisi ratkaista. Sillä aikaa, kun me harkitsemme sekä erittäin viisaasti että erittäin hitaasti yhä uudelleen päätöstämme lähettää alueelle tehokkaita sotilaallisia rauhanturvajoukkoja, rikolliset, jotka suorittavat etnistä puhdistusta, jatkavat halpamaisia tekojaan esteettä.

Eräs tärkeä – ehkä tärkein – viesti, joka tämän keskustelun on tänään saatava aikaan, on tiukka komissiolle ja neuvostolle esitettävä vaatimus, että EUFOR on saatava asianmukaisesti toimintakuntoon ja sijoitettava erittäin kiireesti konfliktialueelle. Ne, jotka viivyttävät näitä toimia neuvostossa, komissiossa tai muualla, ovat vastuussa väkivallan laajenemisesta ja murhenäytelmästä, joka sitä väistämättä pian seuraa.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), laatija. (ES) Arvoisa puhemies, on mielestäni erityisen tärkeää, että kolmella kiireellisellä päätöslauselmalla, joista keskustelemme tänään, on jotain yhteistä siinä mielessä, että ne koskevat erilaista naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Se osoittaa, että tällainen väkivalta vaikuttaa koko maailmaan, vaikka se ilmenee jokaisessa tapauksessa aivan erityisissä muodoissa.

Tänään käsiteltävästä kolmesta tapauksesta ensimmäinen, Tšadin tilanne, on surullinen esimerkki siitä, miten naisia käytetään sodan yhteydessä usein seksuaaliobjekteina, ja raiskauksesta tulee sodan väline. Tätä tilannetta esiintyy erityisesti pakolaisleireillä mutta myös muualla.

Päätöslauselman tavoitteena on ainakin joidenkin parlamentin jäsenten mielestä huomauttaa, että kansainvälisen yhteisön ja etenkin Euroopan unionin on reagoitava tilanteeseen ja kannettava vastuunsa uhrien suojelemiseksi.

Kun tämä muistetaan, Euroopan unionin erityinen sotilasoperaatio Tšadin tasavallassa ja Keski-Afrikan tasavallassa, on ehdottomasti saatava toimintavalmiiksi kiireesti mutta myös vastuullisesti. Haluan yhtyä niihin, jotka huomauttavat, että on ehdottomasti olemassa vaara, että operaation katsotaan olevan liian tiiviissä yhteydessä yhteen maahan, nimittäin Ranskaan. Se olisi mielestäni vahingollista ja vaikuttaisi varmasti kielteisesti operaation tavoitteisiin.

Näin ollen haluan myös korostaa, että operaation kokoonpanon pitäisi heijastaa Euroopan unionin jäsenvaltioiden erilaisuutta, jotta vältyttäisiin sekoittamasta keskenään tätä operaatiota ja ranskalaista Èpervier (”Varpushaukka”) -operaatiota. Meidän on myös tuomittava kaikkien mahdollisten elinten kuullen Janjaweed-joukkojen ja muiden tšadilaisryhmien siviiliväestöön kohdistamien hyökkäysten raakuus, ja näin ollen kehotan myös neuvostoa ja komissiota tekemään niin.

Seksuaalisen väkivallan käyttö sodan välineenä on erityisen valitettavaa, emmekä voi hyväksyä sitä, että tällaiset rikokset jäävät rankaisematta. Näin ollen kehotan Tšadin viranomaisia kantamaan vastuunsa näiden raiskausten ja pahoinpitelyjen tutkimisessa ja tuomaan syylliset oikeuden eteen.

 
  
MPphoto
 
 

  Bernd Posselt, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, Bourbon-sukuisista kuninkaista on sanottu, että he ryhtyivät aina liian myöhään toimeen ajatusten, hallituksen tai armeijan osalta. Asia näyttää valitettavasti olevan tällä hetkellä lännen ja Euroopan osalta samoin, sillä olemme jo antaneet Darfurin ja Itä-Tšadin katastrofin jatkua aivan liian pitkään. Mitä myöhemmin puutumme asiaan, sitä kalliimmaksi se tulee, ei vain taloudellisesti vaan myös sotilaallisesti ja poliittisesti. Olen näin ollen erittäin kiitollinen Karl von Wogaulle sotilas- ja turvallisuuspolitiikan ratkaisevasta edistämisestä ja erittäin kiitollinen Albert Dessille siitä, että hän on tehnyt samoin humanitaarisella alalla. Meidän on lopulta ryhdyttävä toimeen. Kansakunnat kuitenkin viivyttelevät sekä tarvittavien varusteiden että joukkojen osalta. Tarvitsemme paikan päällä joukkoja, joilla on tietoa ja kokemusta paikallisista oloista. Olen erittäin voimakkaasti sitä mieltä, että tämän ei pitäisi olla naamioitu ranskalainen operaatio, mistä kukaan ei myöskään puhu, mutta tarvitsemme ranskalaisten kokemusta ja tietoa paikallisista oloista. Tarvitsemme kuitenkin myös Afrikan unionin ja Arabiliiton yhteistyötä. Ne pysyttelevät valitettavasti edelleen täysin erossa asiasta. Tämän ei kuitenkaan pitäisi vapauttaa meitä eurooppalaisia vastuustamme.

Sanon erittäin selvästi, että haluamme osallistua, mutta emme saa tehdä samoja virheitä kuin Afganistanissa, nimittäin puuttua asiaan ilman poliittista strategiaa. Väliintulijoiden on myös tiedettävä, että heillä on oltava strategia rauhanneuvotteluita ja etnisten ryhmien välisiä keskusteluita varten sekä ratkaisun löytämiseksi massiiviseen heimoutumiseen ja muihin konflikteihin, joita esiintyy sekä Itä-Tšadissa että Darfurissa keinotekoisten rajojen varrella. Euroopan parlamentin jäseninä meidän pitäisi siis kampanjoida joukkojen sijoittamisen ja humanitaarisen avun hyväksi, mutta meidän pitäisi myös antaa mahdollisimman nopeasti panoksemme alueen kestävään poliittiseen rauhanstrategiaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Toomas Savi, ALDE-ryhmän puolesta.–(EN) Arvoisa puhemies, puhun erittäin lyhyesti. Toinen EU:n ja Afrikan välinen huippukokous epäonnistui täysin: osapuolet eivät solmineet talouskumppanuussopimusta, ja kahden maanosan väliset suhteet on jäädytetty.

Itä-Tšadin jännittynyt tilanne ei ole myöskään juuri auttanut asiaa. Yksi hedelmällisen yhteistyön edellytyksistä olisi Afrikan vuosikymmeniä jatkuneiden sotilaallisten konfliktien päättyminen. Itä-Tšadin konflikteja ratkaistessaan Euroopan unionin on osoitettava, että olemme päättäneet löytää rauhanomaisen ratkaisun ja lähettää sotilaallisen rauhanturvaoperaatiomme Itä-Tšadiin niin pian kuin mahdollista.

 
  
MPphoto
 
 

  Koenraad Dillen (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, viime viikonloppuna Lissabonissa pidettiin EU:n ja Afrikan huippukokous. Siellä oli tarkoitus luoda perusteet uudelle Euroopan ja Afrikan väliselle kumppanuudelle, jonka piti Euroopan parlamentin ja yleisafrikkalaisen parlamentin yhteisen julistuksen mukaan perustua yhteisille arvoille ja periaatteille, kuten demokratialle, ihmisoikeuksille ja hyvälle hallinnolle.

Valitettavasti Euroopan asenne sellaisia henkilöitä kuin Zimbabwen Robert Mugabe ja Libyan Muammar Gaddafi – mainitakseni vain kaksi, joista molemmille levitettiin tervetuliaisiksi punainen matto – osoittaa, että periaatteellisten julistusten ja todellisuuden välillä ammottaa edelleen valtava kuilu. Jos tarvittaisiin todisteita, myös Tšadin tilanne osoittaa, että suuri osa Afrikkaa ei ole lainkaan valmis olemaan osa tätä niin sanottua yhteisöä, jolla on yhteiset arvot.

Jos me eurooppalaiset siis haluamme olla jatkossakin uskottavia puhuessamme ihmisoikeuksista emmekä vain harjoittaa reaalipolitiikkaa, väliintulon pitäisi todella olla selvä merkki siitä, että laittomuuden ja mielivaltaisuuden on väistyttävä mahdollisimman nopeasti perusluonteisimpien demokraattisten periaatteiden tieltä. Tšadia koskeva arvio pätee valitettavasti myös hyvin moniin muihin afrikkalaisiin hallitusjärjestelmiin. Tšad ei ole Afrikan ainoa potilas.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. - (EL) Kiitoksia selvennyksestä. Minun on ilmoitettava puhujat, jotka ovat ilmoittautuneet puhumaan edustamiensa poliittisten ryhmien puolesta. Poliittisesta ryhmästänne ei ole epätietoisuutta, niin kuin ei kenenkään muunkaan ryhmästä, ja kaikki täällä tietävät, mitä ryhmää edustatte.

 
  
MPphoto
 
 

  Alain Hutchinson (PSE).- (FR) Arvoisa puhemies, korjaan sitä, mitä juuri sanoitte edellisestä puheenvuorosta: Puhuin sekä laatijana että PSE-ryhmän puolesta. En halua kenenkään luulevan, että emme olleet tästä asiasta huolissamme.

 
  
MPphoto
 
 

  Geoffrey Van Orden (PPE-DE).- (EN) Arvoisa puhemies, olemme kaikki erittäin tietoisia Itä-Tšadin hirvittävästä humanitaarisesta ja turvallisuustilanteesta. Sitä ei voi erottaa laajemmasta alueellisesta katastrofista Darfurissa, jossa on murhattu 300 000 ihmistä, kaksi miljoonaa on joutunut siirtymään kotiseudultaan ja neljä miljoonaa ihmistä elää länsimaisen ruoka-avun varassa. Kansainvälinen yhteisö on nyt väännellyt kolme vuotta käsiään. Myönnän, että Euroopan unioni on rahoittanut laajamittaista humanitaarista apua alueelle. Se on tilanteen hyvä puoli.

Poliittisesti EU:n panos ei ole niin kiitettävä. Se juhlii Sudanin diktaattoria Omar El Bashiria sekä Zimbabwea sortavaa Mugabea Lissabonissa, jossa he allekirjoittavat merkkinä kaikkein iljettävimmästä tekopyhyydestä jopa julistuksen ihmisoikeuksista ja hyvästä hallinnosta.

EU:n toinen panos on pyrkiä jonkinlaiseen surkeaan sotilaalliseen operaatioon antaakseen toiselle sotilaalliselle operaatiolle ETPP:n tunnuksen. Tosiasiassa ehdotettu operaatio on huonosti suunniteltu. Joukkoja ei ole riittävästi, ja ratkaisevan tärkeä lääkintä-, huolto- ja kuljetustuki puuttuu. Operaatio on jo kolme kuukautta aikataulusta jäljessä, eikä tilanteen pahenemisen varalle ole vararahastoja.

Meidän on vain tarkasteltava sattumanvaraista osallistumista tähän operaatioon – se on loppujen lopuksi pääasiassa ranskalaisten johtama – ymmärtääksemme, miksi monet Tšadissa, Sudanissa ja Keski-Afrikan tasavallassa, omista sotilasupseereistamme puhumattakaan, suhtautuvat tähän hankkeeseen erittäin epäilevästi. Sotilaselämä pitäisi jättää muiden huoleksi.

YK:n ja Afrikan unionin ponnistuksia osana koko aluetta koskevaa johdonmukaista strategiaa pitäisi lujittaa kiireellisesti. YK:n turvallisuusneuvoston pitäisi johtaa sitä poliittisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Günter Verheugen, komission varapuheenjohtaja.(DE)Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, komissio tutkii Itä-Tšadin pahenevaa turvallisuustilannetta erittäin tarkkaan ja tukee voimakkaasti EUFOR:in joukkojen sijoittamista alueelle täysilukuisina suojelemaan pakolaisia ja asuinseudultaan siirtymään joutuneita henkilöitä. Euroopan unioni käyttää sitä varten Itä-Tšadissa kaikkia käytettävissään olevia välineitä. Komissio ei tarjoa vain EUFOR:in joukkoja vaan myös yli 50 miljoonaa euroa osana kokonaisvaltaista suunnitelmaa.

Näillä varoilla rahoitetaan toimenpiteitä kolmella tärkeällä alalla, jotka vaihtelevat hätäavusta pitkäaikaiseen kehitysapuun.

Ensimmäinen ala koskee humanitaarista apua, jota varten ECHO myönsi vuonna 2007 jo 30,5 miljoonaa euroa hätäaputoimenpiteiden muodossa pakolaisten ja kotiseudultaan siirtymään joutuneiden henkilöiden tukemiseksi eri aloilla Tšadissa. Samantasoiset resurssit on myös siirretty sivuun näiden toimenpiteiden jatkamiseksi vuonna 2008.

Toiseen alaan kuuluu Tšadin poliisivoimien järjestäminen. Se vastaa jatkossa humanitaarisista suojelutoimenpiteistä. Yhdistyneet Kansakunnat luo, kouluttaa ja varustaa EU:n ja YK:n Tšadin operaatioiden yhteydessä jopa 850 tšadilaisen poliisin joukot, jotka sijoitetaan Itä-Tšadin pakolaisleireille. Euroopan unioni tukee tätä YK:n ohjelmaa 10 miljoonalla eurolla, jotka saadaan vakautusvälineestä.

Kolmas ala koskee yhteiskuntaan sopeuttamista ja kuntoutusta. Vuonna 2008 komissio myöntää yhdeksännestä Euroopan kehitysrahastosta 10,1 miljoonaa euroa jälleenrakentamista, konfliktinratkaisua sekä hallinnollisten resurssien järjestämistä edistäviin kehitystoimenpiteisiin. Näitä toimenpiteitä tarvitaan YK:n ja EU:n operaation alueiden turvallisuustilanteen parantamiseen. Lisätoimenpiteitä suunnitellaan osana kymmenettä Euroopan kehitysrahastoa, joka arvioidaan 311 miljoonan euron suuruiseksi vuodesta 2008 vuoteen 2013 saakka.

Kotiseudultaan siirtymään joutuneiden henkilöiden palauttamista kotimaahansa pitäisi tukea lyhytaikaisesti näiden toimenpiteiden avulla. Pitkällä aikavälillä niiden tavoitteena on vakauttaa tilanne pysyvästi Tšadissa ja koko alueella.

Edelliset puhujat ovat aivan oikein viitanneet hallitukselle ystävällismielisten kapinallisten ja presidentti Idriss Débyn joukkojen välisten taisteluiden leimahtamiseen Itä-Tšadissa. Se on selvästi vaikeuttanut humanitaarista apua. Edes pakolaisleirejä ympäröivillä alueilla ei enää voi taata turvallisuutta. Lisäksi epävarma humanitaarinen tilanne on kärjistymässä yhä enemmän, koska taistelualueilta tulee yhä enemmän pakolaisia. Alueen turvallisuuden palauttaminen on tässä erittäin huolestuttavassa tilanteessa erittäin kiireellistä.

Tästä tehtävästä suoriutumiseen tarvitaan ehdottomasti sotilaallista läsnäoloa. EUFOR:in joukot pitäisi siis sijoittaa juuri näille kriisialueille. Ne onnistuvat kuitenkin vain siinä tapauksessa, että konfliktiin johtaneet syyt ratkaistaan ja poliittinen prosessi otetaan samanaikaisesti käyttöön tavoitteena rauhoittaa perimmäisiä jännitteitä ja vähentää köyhyyttä helpottamalla taloudellista kehitystä.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. - (EL) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tänään keskustelujen jälkeen.

 
  

(1)Ks. pöytäkirja.


11.2. Naisten oikeudet Saudi-Arabiassa
MPphoto
 
 

  Puhemies. - (EL) Esityslistalla on seuraavana keskustelu kuudesta naisten oikeuksia Saudi-Arabiassa koskevasta päätöslauselmaesityksestä(1).

 
  
MPphoto
 
 

  Adam Bielan (UEN), laatija. − (PL) Arvoisa puhemies, viittaan jälleen lokakuun 2006 välikohtaukseen. Pidän samaan aikaan mielessä naisten oikeussuojan puuttumisen Saudi-Arabiassa. Vaadin kuitenkin ennen kaikkea niiden tosiasioiden perusteella, joista on jälleen ollut osoituksena raiskauksen uhrien äänen yhteiskunnallinen tuomitseminen, kun he ovat yrittäneet saada aiheesta aikaan julkista keskustelua, Saudi-Arabian viranomaisia lakkauttamaan tällaisen käytännön välittömästi.

Arvoisa puhemies, haluan korostaa, että Euroopan unionin ei pitäisi vaieta, kun naisten oikeuksia ja henkilökohtaisia vapauksia rikotaan kolmansissa maissa hävyttömästi. Valtio, joka on vastuussa kansalaistensa suojelemisesta, ei saa turvautua oikeusvaltion periaatteiden rikkomiseen sillä tekosyyllä, että se vartioi tuomioistuinten riippumattomuusperiaatteen säilymistä, niin kuin tapahtui Qatifista kotoisin olevan naisen saadessa tuomion. Näin ollen vaadin Saudi-Arabian hallitusta lisäämään ponnistuksiaan naisten perusoikeuksien kunnioittamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Eva-Britt Svensson (GUE/NGL), laatija. −(SV) Arvoisa puhemies, minun täytyy sanoa, että on todella surullista, että naisiin kohdistuvat pahoinpitelyt ja väkivalta eivät koskaan näytä päättyvän. Se koskee sekä tätä että seuraavaa päätöslauselmaa. Haluan kiittää kaikkia, jotka auttoivat tämän päätöslauselman laatimisessa. On lähes käsittämätöntä, että Saudi-Arabiassa naisilla ei vuonna 2007 vieläkään ole mitään ihmisoikeuksia.

Ei ilmeisesti kuitenkaan riitä, että naiset joutuvat halventavien ja hävyttömien joukkoraiskausten kohteeksi. Viranomaiset myös rankaisevat heitä, ja syylliset pääsevät vapaaksi. Meidän kaikkien, sekä naisten että miesten, on mielestäni tehtävä solidaarisuuden nimissä voitavamme varmistaaksemme, että ihmisoikeudet koskevat naisia myös Saudi-Arabiassa. Vaadimme komissiota ja neuvostoa ja tietenkin kaikkia jäsenvaltioita tuomaan nämä aiheet esiin kaikissa yhteyksissään Saudi-Arabiaan.

Meillä on suuri määrä kansainvälisiä sopimuksia, ja EU on antanut monissa yhteyksissä julkilausumia. Toisinaan on turhauttavaa, että me vain puhumme, ja väkivalta vain jatkuu. Kiitos kaikille, jotka tekivät aloitteen ja auttoivat työskentelemään tämän päätöslauselman parissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Charles Tannock (PPE-DE), laatija.−(EN) Arvoisa puhemies, Saudi-Arabian kuningas Abdullah kutsuttiin äskettäin kiistanalaiselle valtiovierailulle Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Varaulkoministerimme ylisti Yhdistyneen kuningaskunnan ja Saudi-Arabian yhteisiä arvoja. Pidin tätä imartelua naurettavana, koska minun arvoni, demokratia, ihmisoikeudet ja sukupuolten tasa-arvo, ovat saudiarabialaiselle perinteelle vieraita.

EU:n ja Saudi-Arabian kuningashuoneen välinen suhde perustuu tietenkin alueelliseen vakauteen ja merkittäviin kaupallisiin yhteyksiin, etenkin öljy- ja asekauppaan. Suhde on itse asiassa niin tärkeä, että pääministeri Tony Blairin käskystä tehtiin kansallisen turvallisuuden perusteella loppu kolmivuotisesta brittiläisestä tutkimuksesta, joka koski asekauppiaan saudiarabialaisille ministereille oletettavasti maksamia lahjuksia.

On huolestuttavaa, että saudiarabialaista fundamentalismia, wahhabilaista islamia, viedään kaikkialle maailmaan. Lontoossa – minun vaalipiirissäni – Saudi-Arabian rahoittaman koulun oppikirjoista löydettiin kappaleita, jotka olivat täynnä vihaa kristittyjä ja juutalaisia kohtaan.

Tämä Qatifin tapaus, jossa nainen joukkoraiskattiin ja hänelle määrättiin 200 ruoskaniskua, on järkyttänyt koko maailmaa. Parlamentin yhteisessä päätöslauselmassa ilmaistaan inhoa kuningaskunnan arvoja kohtaan ja ne torjutaan. Kaksikymmentä vuotta sitten brittiläisessä televisiodokumentissa kerrottiin samaan tapaan saudiarabialaisen prinsessan tarina. Hänet teloitettiin julkisesti aviorikoksesta.

EU:lla ja Saudi-Arabialla on ollut ratkaisevan tärkeitä yhteisiä ulkopoliittisia etuja, kuten Lähi-idän rauhanprosessin tukeminen, saudiarabialaisten eli sunnalaisten muslimien kannustaminen pitämään kurissa laajentumaan pyrkivää shiialaista Irania ja Saudi-Arabian tukeminen sen taistelussa al-Qaidaa vastaan. Monet sen kannattajista ovat valitettavasti lähtöisin Saudi-Arabiasta.

Meidän on kuitenkin myös vaadittava saudiarabialaisia noudattamaan YK:n yleissopimuksesta johtuvia velvoitteitaan naisiin kohdistuvan syrjinnän poistamiseksi. Saudi-Arabiassa naiset eivät voi edes ajaa autoa tai äänestää rajallisissa paikallisvaaleissa. Emme saa huijata itseämme ja väittää, että meillä ja tällä fundamentalistisella ja keskiaikaisella hallinnolla on yhteiset arvot.

 
  
MPphoto
 
 

  Marios Matsakis (ALDE), laatija.−(EN) Arvoisa puhemies, puhun tästä asiasta henkilökohtaisessa ominaisuudessa. Saudi-Arabian hallitus on häikäilemätön diktatuuri, joka on häpeällisesti laillistettu suurimmassa osassa läntistä maailmaa, myös monissa EU:n jäsenvaltioissa, koska Saudi-Arabialla on suunnattomat määrät öljydollareita, joista se käyttää osan länsimaissa lahjoakseen ne teeskentelemään, että ne eivät näe, kuule eivätkä ymmärrä, mitä maassa tapahtuu.

Koululaisetkin kuitenkin tietävät, että Saudi-Arabian hullunkuriset hallitsijat, jotka koostuvat enimmäkseen yhden miehen, hänen mitä korkeimman kuninkaallisen korkeutensa, jumalaisen kuningas Abdullahin perheestä, sortavat kansaansa julmasti. Yhtenä ilmeisenä esimerkkinä siitä on se, että he kohtelevat naisia kuin orjia tai kodin kalusteita, ja kuitenkin, kuten Charles Tannock juuri mainitsi, Abdullah ja hänen kuuden lentokoneen seurueensa sai vain muutama viikko sitten Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Vatikaanissa ylenpalttisen upean vastaanoton. Englannin kuningatar, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri ja paavi vaikenivat myös täysin ihmisoikeuksista. Tekisi mieli sanoa: siinäpä tekopyhyyttä ja kaksinaismoraalia kerrakseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), laatija.−(ES) Arvoisa puhemies, vuonna 2005 meillä oli tilaisuus puhua naisten tilanteesta Saudi-Arabiassa, ja silloin teimme niin kunnallisvaalien yhteydessä ja keskustelimme siitä, että naiset eivät saaneet äänestää.

Tämän poliittisia oikeuksia koskevan syrjinnän lisäksi on monia muita syrjintätyyppejä, joista on raportoitu monissa tiedotusvälineissä, äskettäin ja jatkuvasti. Siihen perustui tänään keskustelunaiheena oleva toinen päätöslauselma.

Sen laukaisi tietenkin käsittämätön tuomio, joka langetettiin naiselle, joka tunnetaan niin sanottuna Qatifin naisena ja joka tuomittiin saamaan 200 ruoskaniskua sen jälkeen, kun hänet oli löydetty autosta puhumasta miehelle, joka ei ollut hänen sukulaisensa. Emme voi hyväksyä oletettua rikosta emmekä näin ollen myöskään tuomiota. Lisäksi niitä pahentaa se, että tuomittu nainen ei saanut riittävää oikeudellista neuvontaa.

Tämä ei valitettavasti ole ainoa tapaus, jossa voidaan pahoitella selvästi syrjiviä tuomioita rikoksista ja oikeusjärjestelmän epäonnistumista naisten suojelemisessa. Se on valitettavasti pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Miten järjestelmää voidaan pitää oikeudenmukaisena, kun siinä esimerkiksi pidetään raiskauksen uhria syyllisenä tuohon hirmutekoon?

Saudi-Arabiassa tarvitaan rakennemuutosta, ja Euroopan unionin on autettava niitä, jota työskentelevät sen saavuttamiseksi sekä Saudi-Arabiassa että sen ulkopuolella. Relativismilla ei ole tässä asiassa painoarvoa. Ihmisoikeudet, joihin myös naisten oikeudet kuuluvat, ovat ja niiden on oltava yleismaailmallisia, ja niitä on puolustettava kaikissa yhteyksissä.

Näin ollen yhdyn Eva-Britt Svenssonin pyyntöön ja pyydän komissiota ja neuvostoa jälleen kerran käyttämään kaikki mahdolliset tilaisuudet pyytääkseen Saudi-Arabian viranomaisia tekemään asianmukaiset rakenteelliset ja institutionaaliset muutokset naisiin kohdistuvan syrjinnän poistamiseksi sen kaikissa muodoissa ja tunnustamaan kaikki heidän oikeutensa niin yksityiselämässä kuin julkisessa elämässä, tarkemmin sanoen politiikan, oikeuden ja lainkäytön aloilla.

 
  
MPphoto
 
 

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (PSE), laatija. − (PL) Arvoisa puhemies, Saudi-Arabia on maa, jossa laki pannaan täytäntöön wahhabilaisten periaatteiden mukaan. Se on islamissa sunnalaisuuden jyrkin suuntaus. Poliittista, yhteiskunnallista ja uskonnollista vapautta rajoitetaan huomattavasti, ja ruoskinnan, käsien tai jalkojen amputoinnin tai kuolemanrangaistuksen kaltaisia rangaistuksia langetetaan päivittäin.

Maassa, jota Human Rights Watch -järjestö on kutsunut ihmisoikeuksien autiomaaksi, pääasiassa naiset joutuvat monien syrjinnän muotojen uhreiksi yksityisessä ja julkisessa elämässään. Naisten henkilöllisyys tunnustettiin vain muodollisesti vuonna 2001 myöntämällä heille valokuvalliset henkilöllisyystodistukset. Ennen sitä he saattoivat todistaa henkilöllisyytensä perheen henkilöllisyystodistuksella, jossa oli valokuva heidän aviomiehestään tai isästään. Vaikka heillä olisi varaa autoon, heillä ei ole lupaa ajaa sitä. He voivat opiskella, mutta naispuoliset opiskelijat katselevat miesten pitämiä luentoja videolta. Heillä ei ole äänioikeutta, ja miehillä on etuoikeus tehdä avioeroa ja lastenhoitoa koskevat päätökset.

Naiset joutuvat toistuvasti epäoikeudenmukaisten ja loukkaavien oikeuden päätösten uhriksi. Qatifilaisen tytön tapaus koskee 19-vuotiasta joukkoraiskauksen uhria, joka tuomittiin saamaan 200 ruoskaiskua ja kuuden kuukauden vankeusrangaistus, koska hän oli sieppauksen aikana yksin vieraan miehen kanssa.

Vaikka Saudi-Arabia on allekirjoittanut kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen, se ei noudata siitä johtuvia velvoitteita. Viranomaisten on aloitettava poistamalla kaikki naisten liikkumisvapautta koskevat rajoitukset ja ryhdyttävä toimenpiteisiin lisätäkseen vähitellen naisten osallistumista poliittiseen päätöksentekoon tasa-arvoisina miesten kanssa. Naisilla on oltava yleinen mahdollisuus saada työtä kaikilla hallinnon tasoilla ja tilaisuus suorittaa kaikkia julkisia tehtäviä.

On myös vaadittava ruoskimisen ja muiden alentavien ruumiillisten rangaistusten täydellistä kieltämistä, sillä se rikkoo kansainvälistä oikeutta ja kidutuksen vastaista YK:n yleissopimusta, jonka Saudi-Arabia on allekirjoittanut.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Casaca, PSE-ryhmän puolesta.(PT) Arvoisa puhemies, haluan lisätä ääneni kaikkien niiden muiden parlamentin jäsenten ääniin, jotka ovat puhuneet, ja haluan etenkin huomauttaa, että juhlimme Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuotta, eikä yhdenvertaisilla mahdollisuuksilla sinänsä voi olla rajoja, emmekä yksinkertaisesti voi olla välittämättä siitä, mitä naisille tapahtuu Saudi-Arabiassa ja myös muualla Lähi-idässä.

Haluan etenkin tuoda esiin Charles Tannockin mainitseman kysymyksen, joka koskee nimenomaan oikeutta ajaa autoa. Riadissa perustettiin 27. syyskuuta valiokunta, joka vaatii naisille autonajo-oikeutta. 6. marraskuuta valiokunta vietti tämän kiellon vastaisen mielenosoituksen 17. vuosipäivää. Se on jo kerännyt tuhansia allekirjoituksia, ja se on erittäin vaikutusvaltainen. Sitä johtaa neljä saudiarabialaista naista. Haluan kehottaa koko parlamenttia, etenkin puhemiehistöä, antamaan täyden tukensa tälle saudiarabialaiselle aloitteelle. Haluan myös muistuttaa teille, että Saudi-Arabian lisäksi Irakissa on tällä hetkellä vielä vakavampia tilanteita. Haluan muistuttaa, että tänä vuonna Basrassa teloitettiin 40 naista, koska he eivät kunnioittaneet tällä hetkellä voimassa olevia pukeutumissääntöjä Irakissa, jossa naiset saivat äänioikeuden ennen kuin Portugalissa ja jossa tällä hetkellä valtaa on saamassa erittäin barbaarinen fanaattisuus. Emme voi suhtautua tähänkään tilanteeseen välinpitämättömästi.

 
  
MPphoto
 
 

  Toomas Savi, ALDE-ryhmän puolesta.–(EN) Arvoisa puhemies, kun käsittelemme naisten oikeuksia Saudi-Arabiassa, meidän on muistettava eräs asia. Islamilaisissa yhteiskunnissa uskontoa ja valtiota ei eroteta toisistaan. Valtio on uskonto ja päinvastoin. Välinpitämättömyys naisten oikeuksia kohtaan johtuu islamilaisesta laista, ja ymmärtämällä tämän yksinkertaisen asian ja ottamalla sen huomioon voimme päästä askeleen verran lähemmäs tilanteen parantamista.

Emme voi tyrkyttää arvojamme, jotka ovat menneet juutalais-kristillisiä perinteitämme pidemmälle, mutta voimme käynnistää vuoropuhelun, jossa vaaditaan molemminpuolista ymmärrystä ja valmistellaan maaperää uudistukselle, sillä monet käsitykset, jotka eivät vastaa maailmanlaajuista näkemystämme, osoitetaan nyt vääriksi.

Naisten tilanne Saudi-Arabiassa on kuitenkin kauhea, ja sille on kiireesti tehtävä jotain. Näin ollen kehotan kollegoitani kannattamaan tätä mietintöä yksimielisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Koenraad Dillen (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, tänään täällä käytävää keskustelua Saudi-Arabiasta, etenkin naisten oikeuksien kauheasta tilanteesta, pitäisi itse asiassa laajentaa koskemaan suurta osaa islamilaisesta maailmasta. Vain harvat, kuten Alankomaiden kansalainen Ayaan Hirsi Ali, uskaltavat puhua siitä julkisesti. Naisten syrjiminen ja alistaminen on peräisin itse islamin pyhistä teksteistä.

Naisiin kohdistuva syrjintä Saudi-Arabiassa ja lähes koko islamilaisessa maailmassa perustuu Koraaniin ja sitä perustellaan Koraanilla. Tämä on perusluonteinen totuus, joka meidän on uskallettava myöntää tässä keskustelussa. Se osoitettiin vasta äskettäin Sudanissa, jossa 54-vuotias opettaja tuomittiin 15 vuorokaudeksi vankeuteen, koska hän antoi nallekarhulle nimeksi Muhammed, kunnes hänet armahdettiin kansainvälisen diplomatian painostuksen ansiosta. Saudi-Arabiassa 20-vuotias nainen joutui joukkoraiskauksen uhriksi, mutta hän sai itse tuomion. Asia ei voisi olla vertauskuvallisempi.

Saudi-Arabia on kuitenkin Yhdysvaltain liittolainen ja pääsee sen verran helpommalla. Loppujen lopuksi Saudi-Arabia on Kiinan tavoin rikas maa, ja voimme uskaltaa olla hieman joustavampia, kun kyseessä ovat jalot periaatteet, joista olemme tällä viikolla niin usein keskustelleet. Euroopan pitäisi siis kehottaa Washingtonia käyttämään kaikki vaikutusvaltansa Saudi-Arabian tilanteen parantamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Günter Verheugen, komission varapuheenjohtaja. −(DE) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, komissio on erittäin kiitollinen tilaisuudesta sanoa tänään jotain Saudi-Arabian naisten oikeuksia koskevasta tilanteesta.

Päätöslauselmanne taustalla oleva tapaus antaa meille syytä mitä suurimpaan huoleen. Nuori nainen tuomittiin saamaan 200 ruoskaniskua ja kuuden kuukauden vankeusrangaistus sen jälkeen, kun seitsemän miestä joukkoraiskasi hänet. EU käsitteli asiaa välittömästi. EU:n troikka valitti asiasta Saudi-Arabian hallitukselle Riadissa ja ilmaisi EU:n tyrmistyksen Qatifin tuomioistuimen päätöstä kohtaan. Päätös ei vain selvästi riko Saudi-Arabian kansainvälisiä velvoitteita, etenkin kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaista YK:n yleissopimusta, vaan myös kääntää syyllisyyden periaatteen päälaelleen julistamalla uhrin syylliseksi.

Tämä tapaus saattaa julkisuuden valokeilaan maan, jossa naisiin kohdistuva syrjintä on valitettavasti osa jokapäiväistä elämää. Euroopan parlamentti on perustellusti useita kertoja pyytänyt Saudi-Arabian hallitusta poistamaan naisten vapaata liikkumista koskevat rajoitukset, myös ajokiellon. Pyyntö koskee myös naisten työnsaantia sekä heidän oikeushenkilön asemaansa koskevia rajoituksia ja rajoituksia, jotka koskevat heidän edustustaan oikeudenkäyntiprosesseissa. Yhdyn varauksetta parlamentin huoliin Saudi-Arabian naisten tilanteesta.

Samaan aikaan Saudi-Arabia on YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenenä velvollinen suojelemaan ja edistämään ihmisoikeuksia. Saudi-Arabia on kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen YK:n yleissopimuksen sopimuspuoli. Se on eittämättä ratifioinut yleissopimuksen yhdellä varauksella: jos yleissopimuksen lausekkeet ja islamilaisen lain vaatimukset ovat keskenään ristiriidassa, kuningaskunta ei ole sen jälkeen velvollinen noudattamaan mitään sellaisen yleissopimuksen lausekkeita, joka on tämän lain kanssa ristiriidassa. Euroopan unioni on toistuvasti kehottanut Saudi-Arabiaa poistamaan tätä YK:n yleissopimusta koskevat varauksensa – etenkin sen osalta, että naisille ja miehille myönnettäisiin yhtäläiset oikeudet lastensa kansalaisuuden osalta – ja kehottaa sitä jatkossakin tekemään niin.

Ihmisoikeuskysymykset, kuten naisten tilanne, ovat säännöllisesti Euroopan unionin Saudi-Arabialle tekemien vastalauseiden aiheena. Euroopan unioni muistuttaa Saudi-Arabiaa sen kansainvälisten ihmisoikeusnormien mukaisista velvoitteista. Se ottaa puheeksi tarpeen kohdella naisia ja miehiä tasa-arvoisesti ja torjua naisiin kohdistuvaa väkivaltaa sekä pyytää Saudi-Arabiaa suojelemaan ja edistämään naisten oikeuksia.

Kaksi äskettäistä muutosta, jotka olemme havainneet, saattavat – sanon tämän erittäin varovasti – ehkä olla merkki siitä, että Saudi-Arabiassa tapahtuu kehitystä.

Saudi-Arabian kansallinen ihmisoikeusyhdistys laati ensimmäisen mietintönsä Saudi-Arabian ihmisoikeustilanteesta tämän vuoden toukokuussa. Naisten, vankien ja työntekijöiden oikeuksiin kohdistuvat rikkomukset julkaistaan tässä mietinnössä samoin kuin tuomioistuinten päätökset. Saudi-Arabian hallituksen pitäisi toimia mietinnön tulosten ja suositusten mukaan ja ehdottomasti seurata niitä.

Lisäksi kuningas Abdullah ilmoitti lokakuussa perusteellisesta oikeudellisesta uudistuksesta, tuomareiden riippumattomuuden lujittamisesta ja korkeimman oikeuden valvoman sharia-lain mukaisen tosiasioiden selvittämisen yksinkertaistamisesta.

Saudi-Arabian kaltaisessa maassa nämä ovat rohkaisevia askelia. Meidän ei siis pitäisi vain kiinnittää tarvittaessa huomiota Saudi-Arabian ihmisoikeusrikkomuksiin vaan myös kannattaa ja tukea uudistuksia, joita on viime aikoina hiljaa tehty.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. - (EL) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tänään keskustelujen jälkeen.

 
  

(1) Ks. pöytäkirja.


11.3. Oikeutta ”lohtunaisille”
MPphoto
 
 

  Puhemies. - (EL) Esityslistalla on seuraavana keskustelu viidestä oikeutta lohtunaisille koskevasta päätöslauselmaesityksestä(1).

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), laatija.−(ES) Arvoisa puhemies, minun täytyy sanoa, että tämän päätöslauselman liikkeellepanevana voimana olen erityisen tyytyväinen, että olemme lopulta löytäneet riittävästi tilaa ja päässeet riittävään yhteisymmärrykseen sen käsiteltäväksi jättämiseksi, koska uskon vilpittömästi, että aihe on sen arvoinen ja paljon arvokkaampikin.

Kyseessä on lähes 200 000 naista, jotka tunnetaan kaunistelevasti lohtunaisina, jotka Japanin keisarillinen armeija pakotti ennen toista maailmansotaa ja sen aikana seksuaaliorjiksi. 62 vuotta myöhemmin eloonjääneet kaipaavat edelleen oikeutta.

He ovat kärsineet elämänsä aikana huonosta fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä, eristyneisyydestä ja häpeästä ja usein äärimmäisestä köyhyydestä. Tähän saakka Japanin hallitus ei ole noudattanut kansainvälisiä korvaussääntöjä, joihin kuuluvat korvaukset, kuntoutus ja hyvitys sekä asian täydellinen julkistaminen, anteeksipyyntö ja sen takaaminen, että kohtelu ei toistu. Se on erityisen tärkeää, koska Japani on sodanjälkeisen ajan tärkeimpiä avunantajia.

Näin ollen tarvittiin pikaista reaktiota ja oli huomautettava, niin kuin eloonjääneet tekevät, että totuuden on kuljettava käsi kädessä oikeudenmukaisuuden kanssa ja että anteeksipyyntö ei merkitse mitään, ellei asiasta sen lisäksi oteta vastuuta. Haluan korostaa, että tässä ei ole kyse vain yksittäisten uhrien oikeuksista vaan yhteisistä oikeuksista, jotka tuovat mukanaan vastuun, joka on muistettava, jotta tällaisia rikkomuksia ei enää tapahtuisi.

Tämä merkitsee, että meidän on pyydettävä japanilaisia olemaan rehellisiä historiansa osalta eikä vain tunnustamaan tosiasioita vaan myös pyytämään anteeksi edeltäjiensä puolesta ja korvaamaan uhrien kärsimät vahingot.

Lopuksi haluan ilmaista suuren kunnioitukseni ja tunnustukseni naisille, joilla oli ja joilla on edelleen rohkeutta puhua avoimesti ja vaatia oikeutta, ja Amnesty Internationalin kaltaisille järjestöille, jotka tukevat heitä tällä tiellä.

 
  
MPphoto
 
 

  Eva-Britt Svensson (GUE/NGL), laatija. −(SV) Arvoisa puhemies, päätöslauselmassa vaaditaan oikeutta ja hyvitystä sadoille tuhansille naisille, niin sanotuille lohtunaisille, jotka pakotettiin tarjoamaan seksuaalisia palveluita ennen toista maailmansotaa ja sen aikana. Kaikki nämä halventamisen kohteeksi joutuneet naiset, joita pidettiin seksuaalisessa orjuudessa, odottavat edelleen oikeutta ja hyvitystä. Japanin viranomaiset ovat kyllä tehneet jonkin verran ponnistuksia, mutta kuten päätöslauselma osoittaa, Japanin hallituksella ja viranomaisilla on edelleen paljon tehtävää, jotta nämä naiset saisivat oikeutta ja hyvitystä.

Suurin osa naisista, jotka joutuivat tähän kauheaan tilanteeseen, olivat silloin hyvin nuoria. Se tarkoittaa, että nämä hirvittävät kokemukset ovat tuhonneet heidän koko elämänsä. He ovat joutuneet kärsimään elämänsä loppuun saakka huonosta fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä, eristyneisyydestä, häpeästä ja usein äärimmäisestä köyhyydestä. Se, että nämä naiset eivät ole saaneet täyttä oikeutta ja hyvitystä, tarkoittaa myös, että näiden rikosten tekijät ovat itse asiassa nauttineet koskemattomuutta teoistaan.

Uhreja, naisia, rangaistaan jälleen, kun taas syylliset eivät joudu vastuuseen teoistaan. Tämä päätöslauselma on tärkeä myös siksi, että siinä korostetaan sitä, mitä sota- ja konfliktialueilla aina tapahtuu. Naiset ovat aina pääasiallisia uhreja. On siis tärkeää, että kiinnitämme tähän asiaan huomiota. Meidän on yritettävä tehdä siitä loppu.

 
  
MPphoto
 
 

  Marcin Libicki (UEN), laatija. − (PL) Arvoisa puhemies, kun puhumme rikoksista ja ajattelemme 1900-luvun rikoksia, ajattelemme ennen kaikkea saksalaisten ja bolshevikkien tai laajemmin sanottuna kommunistien rikoksia. Euroopassa ei tiedetä niin laajalti, että Japani teki Kaukoidässä valtavia rikoksia 1930-luvulta sodan loppuun saakka. Yksi suurimmista rikoksista oli naisten seksuaalinen hyväksikäyttö tuohon aikaan.

Japanin keisarilliset asevoimat pakottivat noin 100 000 Kaukoidän valloitettujen maiden naista seksuaaliseen orjuuteen. Tällä seksuaalisella orjuudella, joka oli sinänsä täysin rikollista, oli muitakin seurauksia. Näitä seurauksia olivat pakkoabortit, laajamittaiset silpomiset ja murhat sekä laajamittaiset itsemurhatapaukset näiden naisten keskuudessa. Naiset, jotka ovat edelleen elossa, ovat selvästi hyvin iäkkäitä.

On myönnettävä, että sodan jälkeen Japanin hallitus teki paljon korvatakseen nämä kauheat rikokset naisille, jotka joutuivat ne kokemaan. Tänään tässä päätöslauselmassa Japanin hallitusta vaaditaan tekemään lopullinen poliittinen, moraalinen ja taloudellinen hyvitys naisille, jotka ovat vielä elossa, ja kuolleiden naisten perheille. Se on varmasti sen velkaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophia in 't Veld (ALDE), laatija. – (NL) Arvoisa puhemies, haluan aloittaa ilmaisemalla solidaarisuuteni näille naisille – uskoakseni meidän kaikkien puolesta. Olen iloinen, että tämä on esityslistalla, koska siihen on mennyt hyvin paljon aikaa. Euroopan parlamentti on epäröinyt viisi kuukautta, pitäisikö naisten ihmisoikeuksien olla etusijalla vai ei.

Koenraad Dillen, joka ei ole enää paikalla, sanoi juuri, että naisten sortaminen on Koraanille tyypillistä – se on pelkkää pötyä, sillä niin sanottujen lohtunaisten tapaus osoittaa, että miehet eivät tarvitse Koraania naisten sortamiseen ja hyväksikäyttöön.

Olen itse asiassa myös melko pettynyt Euroopan parlamentin asenteeseen. Kuten juuri sanoin, parlamentti epäröi tässä asiassa hyvin pitkään, ja olen kuullut jopa tämän parlamentin jäsenten esittävän esimerkiksi seuraavanlaisia väitteitä: ”Kyllä, mutta 90 prosenttia näistä naisista teki sen omasta vapaasta tahdostaan” ja ”No, se on heidän kulttuuriaan, sitä täytyy ymmärtää”. Minusta se on suoraan sanottuna kuvottavaa. Se on raiskaus, ja raiskaus on poikkeuksetta rikos kaikkina aikakausina ja kaikissa kulttuureissa.

Olen ymmärtänyt, että japanilaisia koulukirjoja on muutettu, mutta sitten kuulen Japanin suurlähetystöstä, että tarina on kerrottu erittäin varovasti, koska oppilaat eivät vielä tiedä paljon seksuaalisuudesta, ja se saattaisi olla heille psykologisesti haitallista. Kukaan ei puhu ”lohtunaisille” aiheutuneesta psykologisesta vahingosta. Minusta se on suoraan sanoen järkyttävää. Olen joka tapauksessa iloinen, että asia on nyt esityslistallamme ja että olemme juuri hyväksymässä sitä.

On mielestäni tärkeää, että anteeksipyynnöt ovat vilpittömiä ja yksiselitteisiä. Se ei ole pelkkä muodollisuus. Koska edellinen pääministeri Shinzo Abe saattoi koko kysymyksen jälleen kerran epäilyttävään valoon, ei riitä, että nykyinen hallitus sanoo: ”Mehän jatkamme vanhaa politiikkaa”. Tarvitaan vilpittömyyttä ja yksiselitteisyyttä.

Kun myös kuulen väitteet, joita on tullut viime päivinä Japanin suurlähetystöstä ja joihin muuten kuuluu tunnustus kaikesta, mitä on jo tehty, uskon, että vilpittömyyden alalla on vielä tapahduttava paljon edistystä. Toivon siis, että tässä päätöslauselmassa ilmaistaan meidän kaikkien solidaarisuutta uhreille.

 
  
MPphoto
 
 

  Karin Scheele (PSE), laatija. − (DE) Arvoisa puhemies, olen erittäin kiitollinen edelliselle puhujalle, koska hän kiinnitti huomiota siihen, että mikään maailman uskonnoista ei ole turvassa laajamittaisilta naisiin kohdistuvilta ihmisoikeusrikkomuksilta, mutta sillä on enemmän tekemistä diktatuurien ja autoritaaristen järjestelmien kuin jonkin tietyn uskonnon kanssa.

Japanin keisarilliset asevoimat pakottivat sadat tuhannet naiset prostituutioon ennen toista maailmansotaa ja sen aikana. Historioitsijoiden arvioiden mukaan noin 200 000 näistä Koreasta, Kiinasta, Taiwanista ja Filippiineiltä lähtöisin olleista ”lohtunaisista” annettiin seksiorjiksi japanilaisille sotilaille. Niin sanottu lohtunaisjärjestelmä on yksi 1900-luvun suurimmista ihmiskauppatapauksista, ja se johti laajamittaisiin joukkoraiskauksiin ja pakkoabortteihin.

Sodan päätyttyä asevoimat murhasivat monia naisia tai estivät heitä palaamasta kotiin. Monet eloonjääneistä vaikenivat häpeissään menneisyydestään. Heidät leimattiin ja siirrettiin yhteiskunnan laidalle. Pakkoprostituutiokysymystä ei otettu puheeksi sotarikosoikeudenkäynneissä, eikä korvauksista puhuttu.

Lohtunaisten kohtalo tuli uudelleen esiin vasta 1980-luvun lopussa. Syynä siihen ei ollut automaattinen muutos tietoisuudessa vaan Etelä-Korean nopeasti kasvava naisliike. Vähitellen prostituutioon pakotetut naiset alkoivat puhua asiasta julkisesti. Vuonna 1992 alkoivat viikoittaiset mielenosoitukset Soulissa Japanin suurlähetystön edessä seuraavin sanoin: Japanin hallituksen pitäisi hävetä, ei meidän.

Vuonna 1997 Japanin hallitusta pyydettiin ensimmäistä kertaa kantamaan kansainvälisesti oikeudellinen ja moraalinen vastuu naisiin kohdistuneista erittäin vakavista ihmisoikeusrikkomuksista. YK:n erityisraportoija vaati naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevassa raportissaan taloudellista hyvitystä uhreille ja tuomioita syyllisille. Japanin hallitus reagoi tuolloin hylkäämällä vaatimukset täysin.

Tänään on sanottu jo useita kertoja, että totuus on otettava huomioon. Näin ollen pyydämme Japanin hallitusta hylkäämään julkisesti kaikki väitteet, joissa kielletään tai kyseenalaistetaan lohtunaisten alistaminen ja orjuuttaminen. Vaadimme myös, että he kantavat moraalisen ja oikeudellisen vastuun 200 000 ihmisen orjuuttamisesta. Kehotamme Japanin hallitusta ottamaan käyttöön järjestelmiä korvausten tarjoamiseksi mahdollisimman pian kaikille elossa oleville uhreille ja heidän perheilleen.

Monet lohtunaisjärjestelmän uhreista ovat kuolleet tai he ovat vähintään 80-vuotiaita, minkä vuoksi on erittäin tärkeää toimia nopeasti. Kehotamme kuitenkin myös Japanin kansalliskokouksessa toimivia kollegoitamme antamaan parlamentissa panoksensa, jotta nämä järjestelmät hyväksyttäisiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Andrikienė, Laima Liucija, PPE-DE-ryhmän puolesta.–(EN)Arvoisa puhemies, maailmanhistoriassa on sivuja, joiden emme halua koskaan toistuvan missään.

Yksi näistä sivuista on ”lohtunaisten” tarina. Viittaan Japanin hallituksen virallisesti valtuuttamaan nuorten naisten hankintaan 1930-luvulta lähtien ja toisen maailmansodan aikana yksinomaan Japanin keisarillisten asevoimien seksiorjiksi. Emme tiedä tarkkaan orjuutettujen naisten määrää, mutta tiedämme, että niin sanottuun lohtunaisjärjestelmään sisältyi joukkoraiskauksia, pakkoabortteja, nöyryyttämistä ja seksuaalista väkivaltaa, joka johti silpomiseen, kuolemaan tai lopulta itsemurhaan, ja että se oli yksi 1900-luvun suurimmista ihmiskauppatapauksista, joka ei koskenut vain satoja vaan tuhansia naisia.

Elossa olevat uhrit ovat nyt vähintään 80-vuotiaita, ja voitaisiin väittää, että ongelma ei ole enää tärkeä. Ymmärrän kuitenkin täysin näiden naisten ja heidän perheidensä halun puhdistaa nimensä. Ilmaisemme tänään solidaarisuutemme naisille, jotka joutuivat tämän järjestelmän uhreiksi. Vaadimme Japanin hallitusta muodollisesti tunnustamaan ja hyväksymään historiallisen ja oikeudellisen vastuunsa ja ottamaan käyttöön tehokkaita hallinnollisia järjestelmiä tarjotakseen korvauksia kaikille niin sanotun lohtunaisjärjestelmän elossa oleville uhreille ja menehtyneiden uhrien perheille.

Kun otetaan huomioon Euroopan unionin ja Japanin erinomaiset suhteet, jotka perustuvat yhteisiin arvoihin, oikeusvaltioon ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, toivon, että Japanin hallitus ja parlamentti ryhtyvät kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin tunnustaakseen seksiorjien kärsimykset ja poistaakseen olemassa olevat esteet korvausten saamiselle japanilaisissa tuomioistuimissa ja että nykyisiä ja tulevia sukupolvia valistetaan näistä tapahtumista. Olen varma, että niin sanotun lohtunaisjärjestelmän olemassaolon virallinen tunnustaminen ja Japanin hallituksen anteeksipyyntö edistäisi myös paljon kipeän yhteisen historian haavojen paranemista.

 
  
MPphoto
 
 

  Marios Matsakis, ALDE-ryhmän puolesta.–(EN) Arvoisa puhemies, ihmisille voidaan antaa heidän syntinsä anteeksi, mutta ihmisten rikoksia ei voi unohtaa. Tämä koskee yhtä paljon Japania kuin esimerkiksi natsi-Saksaa tai Stalinin Venäjää.

Japanilaiset tekivät 1930- ja 1940-luvuilla erittäin raakoja sotarikoksia. He saivat tavallaan maksaa sen kalliisti, kun Yhdysvaltain mahtava ydinpommi aiheutti laajaa tuhoa ja tuhosi kaksi heidän kaupungeistaan, Hiroshiman ja Nagasakin.

Japani on kuitenkin saanut maailmassa ennen aikaan paljon todella pahoja asioita, ja yksi niistä – niin sanottujen lohtunaisten seksuaalinen orjuus – nousi esiin vasta suhteellisen vähän aikaa sitten. Eräät näistä köyhistä ja nyt heiveröisistä iäkkäistä naisista ovat kuitenkin vielä elossa jäänteinä menneisyydestä, joka on epämukavaa Japanille mutta kidutusta heille itselleen.

Nämä naiset pyytävät tämän päivän rikkaalta ja vaikutusvaltaiselta Japanilta kahta hyvin yksinkertaista asiaa: virallista anteeksipyyntöä ja hyvin vaatimatonta humanitaarista apua. Euroopan parlamentti varmasti odottaa ja vaatii tällä yhteisellä päätöslauselmaesityksellä, että Japanin hallitus tarjoaa molempia ja nopeasti. Muuten, häpeään saattamisen lisäksi, EU:n on harkittava erityisen tehokkaita toimia entistä keisarillista Japania vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Urszula Krupa, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, tämänpäiväisen keskustelun aiheena on ihmisoikeusrikkomus, joka tapahtui 1930-luvulla Japanin miehityksen aikana, kun nuoria naisia käytettiin keisarillisissa asevoimissa seksuaalisesti hyväksi ja pakotettiin prostituutioon huolimatta siitä, että Japanin hallitus oli allekirjoittanut kansainvälisiä yleissopimuksia naisten ja lasten kaupan torjumiseksi ja kannatti YK:n naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevaa päätöslauselmaa.

Japanin pääministerin vilpitöntä myötätuntoa heikentää tällä hetkellä japanilaisten upseerien yhteys Aasian naisten rahasto -ohjelman toiminnan ja mandaatin päättymiseen maaliskuussa 2007. Rahastosta maksettiin naisille vain rahallista korvausta.

Vaikka kannatamme päätöslauselmaa ja korvausvaatimuksia, haluamme kuitenkin huomauttaa, että normaalisuuden ja sairaalloisuuden raja hämärtyy myös nykyaikana, ja se uhmaa moraalisääntöjä, joten tarvitaan ankaria toimia prostituution, nykypäivän orjuuden, torjumiseksi. Prostituoidut eivät ole vain 50 vuotta sitten käytyjen sotien uhreja. Myös nykypäivänä naisia käytetään hyväksi, esimerkiksi Belgian Kongossa, kuten lehdistössä kerrotaan, ja monissa muissa maissa, myös rikkaissa maissa.

Ihmisen kunnioittamisen nimissä meidän pitäisi myös paljastaa sellaisen hedonistisen ja kaupallisen kulttuurin leviäminen, joka viittaa seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja jossa jopa hyvin nuoria naisia ja tyttöjä houkutellaan prostituutioon ja muuhun turmelukseen.

Naisten identiteetin ja arvokkuuden kunnioittaminen ei perustu yksinomaan rikosten tai hyväksikäytön paljastamiseen seksuaalisen syrjinnän tai muun epäoikeudenmukaisuuden alalla. Se perustuu pääasiassa kehitysohjelmien laatimiseen ja siihen, että tosielämässä noudatetaan periaatteita, jotka koskevat kaikkia naisen elämänalueita. Näiden periaatteiden on synnyttävä uudesta käsityksestä, joka koskee naisen arvoa vaimona, äitinä, hoitajana tai työntekijänä, ihmisenä ja henkilönä, joka on tasa-arvoinen miehen kanssa huolimatta siitä, että hän on erilainen kuin mies.

 
  
MPphoto
 
 

  Günter Verheugen, komission varapuheenjohtaja.− (DE) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, vuonna 1993 Japanin hallituksen tuolloinen puhemies Yohei Kono laajensi Japanin ”vilpittömiä anteeksipyyntöjä ja katumusta kaikkia niitä kohtaan,… jotka kärsivät rajatonta kipua ja saivat parantumattomia fyysisiä ja psyykkisiä vammoja lohtunaisina”. Vuonna 1995 tuolloinen pääministeri Murayama pyysi myös lohtunaisilta julkisesti anteeksi toisen maailmansodan päättymisen 50. vuosipäivänä. Samana vuonna perustettiin Aasian naisten rahasto myöntämään Japanin hallituksen ja kansan puolesta korvauksia ja lääketieteellistä apua eloonjääneille.

Yritykset saada lohtunaisille korvauksia ja uusi julkinen anteeksipyyntö Japanin entiseltä pääministeriltä Junichiro Koizumilta toisen maailmansodan päättymisen 60.vuosipäivänä vuonna 2005 ovat Japanilta myönteisiä askelia. Japani on siis tunnustanut olevansa vastuussa näistä sanoin kuvaamattomista ihmisoikeusrikkomuksista. Japanin ulkoasiainministeri vahvisti vain muutama päivä sitten Japanin viralliseksi kannaksi hallituksen puhemies Konon julistuksen, jota lainasin alussa.

Meillä on nyt eloonjääneiden koskettava todistus, ja se on jälleen herättänyt kiinnostusta tätä hirveää ajanjaksoa kohtaan niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassakin.

Tässä asiassa toimemme eivät koske ainoastaan menneisyyttä. Niissä pyritään vetämään tapahtumista oikeat johtopäätökset sekä tekemään kaikki voitavamme nykypäivän orjuuden muotojen, seksuaalisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan, torjumiseksi.

Komissio tukee Euroopan demokratia- ja ihmisoikeusvälineen avulla aktiivisesti koko maailmassa kansalaisjärjestöjä, jotka osallistuvat naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisemiseen ja seksuaaliseen orjuuteen tähtäävän ihmiskaupan torjumiseen. 23. marraskuuta 2007, kansainvälisenä päivänä naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi, komissio antoi uuden merkin vahvistamalla voimakkaan sitoumuksensa sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumiseen.

Euroopan unioni käy Japanin kanssa säännöllisesti ihmisoikeusvuoropuhelua, jossa sivutaan kaikkia EU:n huolenaiheita – myös naisten oikeuksia. Japani on samanmielinen maailmanlaajuinen toimija, joka tekee kanssamme rakentavaa yhteistyötä monenvälisillä foorumeilla parantaakseen ihmisoikeuksien kunnioittamista ja suojelemista. Japani on näin ollen antanut yhdessä Euroopan unionin kanssa päätöslauselman ihmisoikeuksista Pohjois-Koreassa ja tuominnut Myanmarin hallituksen toimet.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. - (EL) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys näistä kolmesta aiheesta toimitetaan tämänpäiväisen istunnon jälkeen.

 
  

(1) Ks. pöytäkirja.


12. Äänestykset

12.1. Itä-Tšad (äänestys)
  

– Yhteinen päätöslauselmaesitys (RC-B6-0527/2007)

 

12.2. Naisten oikeudet Saudi-Arabiassa (äänestys)
  

– Yhteinen päätöslauselmaesitys (RC-B6-0526/2007)

 

12.3. Oikeutta ”lohtunaisille” (äänestys)
  

– Yhteinen päätöslauselmaesitys (RC-B6-0525/2007)

– Ennen äänestystä

 
  
MPphoto
 
 

  Charles Tannock (PPE-DE), laatija.−(EN) Arvoisa puhemies, PPE-DE-ryhmän äänestyslistaan on tehty muutos. Suosittelen, että kollegani tekevät muutoksen myönteisestä kielteiseksi. Alkuperäisessä tekstissä, johdanto-osan B kappaleessa, pyydetään äänestämään UEN-ryhmän alkuperäisestä tekstistä, ja suosittelen, että kollegani äänestävät nyt tuon kohdan poistamisen puolesta eli äänestämään sitä vastaan. Nyt näkyy, että ääni on annettu puolesta. Haluamme muuttaa sen ääneksi sitä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Andrikienė, Laima Liucija (PPE-DE).- (EN)Arvoisa puhemies, haluan siirtää suullista tarkistusta, niin että päätöslauselmaesityksen nimi olisi seuraava: Oikeutta ”lohtunaisille” (seksiorjat Aasiassa ennen toista maailmansotaa ja sen aikana).

 
  
MPphoto
 
 

  Marios Matsakis (ALDE).- (EN) Arvoisa puhemies, suulliseen tarkistukseen on selvästi tehty muutos, ja laatija kannattaa nyt suullista tarkistusta.

 
  
  

(Suullinen tarkistus hyväksyttiin.)

– Ennen tarkistuksesta 9 toimitettua äänestystä

 
  
MPphoto
 
 

  Sophia in 't Veld (ALDE), laatija.−(EN) Arvoisa puhemies, ehdotamme, että ensimmäisen lauseen ensimmäisen osan jälkeen lisätään sanat ”koska tämä on jokaisen maan moraalinen velvollisuus”, niin että teksti olisi seuraava: ”rohkaisee Japanin kansaa ja hallitusta ryhtymään lisätoimiin kansakunnan koko historian tunnustamiseksi, koska tämä on jokaisen maan moraalinen velvollisuus”.

 
  
  

(Suullinen tarkistus hyväksyttiin.)

 

13. Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset: ks. pöytäkirja

14. Valiokuntien ja valtuuskuntien kokoonpanot: ks. pöytäkirja

15. Tiettyjä asiakirjoja koskevat päätökset: ks. pöytäkirja

16. Määrärahojen siirrot: ks. pöytäkirja

17. Luetteloon kirjatut kirjalliset kannanotot (työjärjestyksen 116 artikla): ks. pöytäkirja

18. Tämän istuntojakson aikana hyväksyttyjen tekstien edelleen välittäminen: ks. pöytäkirja

19. Seuraavien istuntojen aikataulu: ks. pöytäkirja

20. Istuntokauden keskeyttäminen
MPphoto
 
 

  Puhemies. (EL) Julistan Euroopan parlamentin istuntokauden keskeytetyksi.

(Istunto päättyi klo 16.20)

 

LIITE (Kirjalliset vastaukset)
KYSYMYKSET NEUVOSTOLLE(Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltio on yksin vastuussa annetuista vastauksista.)
Kysymyksen nro 1 esittäjä Manuel Medina Ortega (H-0872/07)
 Aihe: Alusten aiheuttamasta ympäristön pilaantumisesta johtuvat rikosoikeudelliset seuraamukset
 

Lokakuun 23. päivänä 2007 yhteisön tuomioistuin antoi tuomion, jolla kumottiin alusten aiheuttaman ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevan rikosoikeudellisen kehyksen vahvistamisesta annettu neuvoston puitepäätös. Mihin toimenpiteisiin neuvoston mielestä on ryhdyttävä tästä johtuvan lainsäädännöllisen tyhjiön täyttämiseksi?

 
  
 

Tämä on puheenjohtajavaltion laatima vastaus, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä.

Haluaisin tuoda ilmi, että jäsenvaltioissa hyväksytyt lait, jotka ovat kumotun puitepäätöksen mukaisia ja joihin arvoisa parlamentin jäsen viittaa, eivät muutu automaattisesti pätemättömiksi kumoamisen seurauksena.Kansallisessa lainsäädännössä on päätettävä, millaiset seuraukset on sillä, että kansallisiksi säädöksiksi muutettava yhteisön säädös julistetaan pätemättömäksi (katso 20. lokakuuta 1975 asiassa 23/75 annettu Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomio).Näin ollen komission on nyt päätettävä, antaako se neuvostolle ehdotuksen, jotta voimassa olevaan direktiivin sisällytetään vaatimus jäsenvaltioille siitä, että niiden on varauduttava rikosoikeudellisiin seuraamuksiin varmistaakseen, että yhteisön normeja kunnioitetaan alusten aiheuttaman ympäristön pilaantumisen osalta.

 

Kysymyksen nro 2 esittäjä Georgios Papastamkos (H-0874/07)
 Aihe: Euroopan koulutusalue
 

Mitä tuloksia puheenjohtajavaltio Portugali on tähän mennessä saavuttanut Euroopan koulutusalueen perustamisessa, ja mitkä ovat sen ensisijaiset painopistealueet ohjelmakauden loppuun saakka?

 
  
 

Tämä on puheenjohtajavaltion laatima vastaus, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä.

Eurooppalaisen tutkintokehyksen osalta puheenjohtajavaltio Portugali on tehnyt tiivistä yhteistyötä Euroopan parlamentin esittelijän kanssa sellaisen tekstin laatimiseksi, jonka kaikki osapuolet voivat hyväksyä ja joka voitaisiin hyväksyä virallisesti ensi vuoden alussa joistakin menettelymuodollisuuksista huolimatta.Toivottavasti tämä uusi, kunnianhimoinen väline osoittautuu hyödylliseksi yhdyssiteeksi eri valtioiden tutkintojärjestelmien välille. Se voisi toimia keinona tehdä tutkintojen tulkitsemisesta ymmärrettävämpää jäsenvaltioille, työnantajille ja yksityishenkilöille, minkä ansiosta kansalaisten olisi helpompaa liikkua valtiosta toiseen tekemään työtä tai opiskelemaan.

Toinen ala koskee parlamentin ja neuvoston välisiä keskusteluja, joissa pyritään yhteisymmärrykseen ehdotuksesta Euroopan teknologiainstituutin perustamisesta.Jos kaikki käy yhtä sujuvasti ja rakentavasti kuin tähänkin mennessä, on todennäköistä, että sopimukseen päästään nopeasti toisessa käsittelyssä vuoden 2008 alussa. Vaikka korkeakoululaitokset eivät olekaan suoraan yhteydessä eurooppalaisen korkeakoulutuksen alueen luomiseen, niillä on epäilemättä tärkeä osa Euroopan teknologiainstituutissa, minkä tähden on toivottavaa, että ne osallistuvat huomattavasti alueen luomiseen.

Näiden kahden asiakirjan lisäksi puheenjohtajavaltion Portugalin työssä korkeakoulutuksen alalla on keskitytty kolmeen kysymykseen.Ensinnäkin Lissabonissa järjestettiin konferenssi 4.–5. lokakuuta 2007 Erasmus-ohjelman 20-vuotispäivän johdosta.Ministerit käsittelivät yhtä konferenssin kysymyksistä – kuinka laajentaa ohjelman sosiaalista ulottuvuutta – neuvoston kokouksessa 15.–16. marraskuuta 2007. Toiseksi ministerit keskustelivat Erasmus-ohjelman ”sisarohjelman”, Erasmus Mundusin, laajentamisehdotuksesta kokouksessa 15. marraskuuta, ja neuvosto odottaa kuulevansa parlamentin kannan asiasta.Viimeiseksi, kolmantena asiana, on löytää paras mahdollinen tapa toimia eurooppalaisten yliopistojen uudistamisohjelmassa, josta neuvosto antoi päätöslauselman samassa kokouksessa marraskuussa.Kaikkia näitä asioita voidaan pitää toimina, joilla edistetään eurooppalaisen korkeakoulutusalueen luomista.

 

Kysymyksen nro 3 esittäjä Claude Moraes (H-0877/07)
 Aihe: EU-maiden yhteistyö astman torjunnassa
 

Astma on yleisin lasten krooninen sairaus Euroopassa, ja siitä aiheutuu Euroopan yhteisössä yli 3 miljardin euron kustannukset vuosittain. Asthma UK -järjestön mukaan 5,2 miljoonaa ihmistä Isossa-Britanniassa käyttää nykyään astmalääkkeitä, ja 1,1 miljoonaa heistä on lapsia; lisäksi joka viidennessä brittitaloudessa asuu yksi astmaa sairastava henkilö.

EU rahoittaa paraikaa suurta Gabriel-tutkimushanketta, johon osallistuu yli 150 tutkijaa 14:sta Euroopan maasta. Tavoitteena on tunnistaa tärkeimmät astmaa aiheuttavat tekijät. Tähän mennessä on ilmennyt, että astman taustalla on sekä geneettisiä että ympäristötekijöitä ja että yhteiskuntien lisääntyvä kaupungistuminen voi olla sairastumista lisäävä tekijä.

Mitä toimia jäsenvaltiot toteuttavat tutkimuksen täydentämiseksi käytännön toimilla astman torjumiseksi?

 
  
 

Tämä on puheenjohtajavaltion laatima vastaus, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä.

Neuvosto on perehtynyt jo useisiin keskeisimpiin astmaa aiheuttaviin tekijöihin.Kansanterveystoimien osalta neuvosto osoittaa 2. joulukuuta 2002 antamassaan tupakoinnin ehkäisemistä ja aloitteita tupakoinnin torjunnan tehostamiseksi koskevassa suosituksessa (EYVL L 22, 25.1.2003, s. 31.), että passiiviseen tupakointiin liittyvien terveysriskien (esimerkiksi astman) takia jäsenvaltioiden olisi pyrittävä suojelemaan tupakoivia ja tupakoimattomia henkilöitä altistumiselta ympäristön tupakansavulle.

Neuvosto suosittelee, että jäsenvaltioiden olisi pantava täytäntöön lainsäädäntöä ja/tai muita tehokkaita toimia, joilla suojellaan ympäristön tupakansavulle altistumiselta suljetuissa julkisissa tiloissa ja julkisessa liikenteessä.Useat jäsenvaltiot ovat kieltäneet tupakoinnin jo tehokkaasti julkisissa tiloissa varsinkin lasten ja raskaana olevien naisten suojelemiseksi tupakansavulle altistumiselta.

Ilmanlaadun osalta neuvosto vahvisti 25. kesäkuuta 2007 yhteisen kantansa ehdotuksesta direktiiviksi ilmanlaadusta ja sen parantamisesta Euroopassa.Yksi ilmanlaatua koskevan ehdotuksen tavoitteista on ihmisten terveyden suojeleminen. Tavoitteena on muun muassa puuttua astmakohtauksia pahentaviin saastepäästöihin.Tärkeimpien ilmansaasteiden lisäksi ehdotuksessa kiinnitetään huomiota erityisesti lentopölyyn (eli pienhiukkasiin) ja troposfäärin otsoniin, koska ne ovat merkittäviä vaaroja ihmisten terveydelle.Tässä ehdotuksessa esitetään säännöt ilmassa olevista pienhiukkasista eli PM2.5:tä, joita kulkeutuu syvälle ihmiskeuhkoihin.

Astmasta kärsiville olisi varmistettava pääsy terveys- ja lääkärinpalveluihin, ja olisi muistettava, että terveyspalveluiden ja lääkärinhoidon tarjoaminen ja erityisesti potilaille tarjolla olevat neuvonta-, diagnostiikka- ja hoitopalvelut ovat yksin jäsenvaltioiden vastuulla.

 

Kysymyksen nro 4 esittäjä Sarah Ludford (H-0882/07)
 Aihe: Kansainvälisten ihmisoikeussopimusten täytäntöönpano jäsenvaltioissa
 

Onko neuvosto vahvistanut virallisen yhteisen kannan, jonka mukaan jäsenvaltioiden pitäisi allekirjoittaa ja ratifioida pakotettuja katoamisia koskevan YK:n yleissopimuksen, korruptiota koskevan YK:n yleissopimuksen, Euroopan ihmisoikeussopimuksen pöytäkirjan N:o 13 (kuolemanrangaistuksen poistamisesta kaikilta osin) ja ihmiskauppaa koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen?

Mitä mekanismeja neuvostolla on sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot panevat täytäntöön nämä ja muutkin merkittävät kansainväliset ihmisoikeussopimukset?

 
  
 

Tämä on puheenjohtajavaltion laatima vastaus, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä.

Euroopan unionin neuvosto pyrkii varmistamaan aina, että jäsenvaltiot ottavat käyttöön omat ratifiointivälineensä samaan aikaan.Jäsenvaltiot eivät kuitenkaan ole siihen velvollisia.

Neuvosto voi kertoa arvoisalle parlamentin jäsenelle, että tähän mennessä 17 jäsenvaltiota on allekirjoittanut jokaisen kansalaisen suojelemista pakotetulta katoamiselta koskevan YK:n yleissopimuksen.

Korruptiota koskevan YK:n yleissopimuksen on allekirjoittanut 25 jäsenvaltiota ja ratifioinut 17.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 13. pöytäkirjan on ratifioinut 22 EU:n jäsenvaltiota ja lisäksi allekirjoittanut viisi.

On myös huomattava, että ihmiskauppaa koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen on allekirjoittanut jo 23 jäsenvaltiota ja ratifioinut kuusi.

 

Kysymyksen nro 5 esittäjä Marie Panayotopoulos-Cassiotou (H-0884/07)
 Aihe: Alennetut ALV-kertoimet
 

Kysyn neuvostolta, aikooko se alennetuista ALV-kertoimista käytävien keskustelujen yhteydessä päättää alennettujen kertoimien soveltamisesta lastentarvikkeisiin, kun otetaan huomioon, että vastaaviin aikuisille tarkoitettuihin tuotteisiin, kuten suojasiteisiin (vaippoihin) sovelletaan poikkeusta silloin, kun ne on tarkoitettu naisille ja aikuisille eikä lapsille?

 
  
 

Tämä on puheenjohtajavaltion laatima vastaus, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä.

Komissio toteaa heinäkuussa 2007 antamassaan, muita kuin tavallisia ALV-kantoja koskevassa tiedonannossaan neuvostolle ja Euroopan parlamentille, että tarvitaan poliittista keskustelua yleisistä suuntaviivoista, ennen kuin voidaan laatia yksityiskohtaisempi ehdotus alennettuja kantoja koskevista uusista puitteista.

Keskustelua käydään parhaillaan neuvostossa, joka ei siis vielä voi vastata arvoisan parlamentin jäsenen kysymykseen.

 

Kysymyksen nro 6 esittäjä Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (H-0886/07)
 Aihe: Euroopan teknologiainstituutti (P6_TA(2007)0409)
 

Euroopan parlamentti käsitteli 26. syyskuuta 2007 ensimmäisessä käsittelyssä ehdotusta Euroopan teknologiainstituutista, jonka työn on määrä alkaa vuonna 2008.

Missä vaiheessa instituutin kotipaikan valinta on? Mitä kaupunkeja on ehdotettu ja mitä valintakriteerejä neuvosto käyttää?

 
  
 

Tämä on puheenjohtajavaltion laatima vastaus, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä.

Neuvosto ei ole keskustellut asiasta vielä perusteellisesti ja haluaisi kiinnittää arvoisan parlamentin jäsenen huomion neuvoston julkilausumaan, joka esitetään (kilpailuasioiden) neuvoston 25. kesäkuuta 2007 antaman yleisnäkemyksen (11058/07) liitteessä II, jossa todetaan seuraavasti:”Neuvosto toteaa, että EIT:n kotipaikasta olisi päätettävä viimeistään 12 kuukautta tämän asetuksen voimaantulon jälkeen.”On syitä olettaa, että EIT-asetus voisi tulla voimaan vuoden 2008 ensimmäisellä puoliskolla, mutta tällä välin tarvitaan kuitenkin aikaa keskustelulle kotipaikkakysymyksestä.

Jo ehdotettuja kaupunkeja koskevan kysymyksen osalta neuvosto kehottaa arvoisaa parlamentin jäsentä kääntymään komission puoleen, sillä hakemukset lähetettiin virallisesti komissiolle.

 

Kysymyksen nro 7 esittäjä Olle Schmidt (H-0887/07)
 Aihe: Khat-huumeen kriminalisointi EU:ssa
 

Khat-huumeen käyttö on käymässä yhä yleisemmäksi Euroopassa. Pelkästään Juutinrauman sillan kautta salakuljetetaan vuosittain noin 60 tonnia khat-huumetta kotikaupunkiini Malmöhön. Käyttäjät kuuluvat usein perinteisiin riskiryhmiin, kuten pakolaisiin tai sosiaalisten ongelmien vaivaamien alueiden asukkaisiin. Siten tullin pyrkimykset khat-huumeen salakuljetuksen pysäyttämiseksi eivät palvele ainoastaan väärinkäytön torjumista, vaan ne täyttävät lisäksi tärkeän tehtävän syrjäytymisen ja yhteiskunnallisen leimautumisen estäjänä.

EU:n rintama ei kuitenkaan ole ikävä kyllä yhtenäinen khat-kysymyksen suhteen. Kyseistä ainetta ei ole luokiteltu Englannissa ja Hollannissa huumeeksi. Sen vuoksi näitä maita hyödynnetään välityspaikkoina, joista tuoretuotteena käytettävä, pitkää varastointia kestämätön khat toimitetaan edelleen maihin, joissa sen käyttö on laitonta.

Aikooko puheenjohtajavaltio Portugali pyrkiä siihen, että khat-huume kriminalisoitaisiin koko EU:ssa, mikä merkitsisi nykyistä rajoittavampaa huumepolitiikkaa?

 
  
 

Tämä on puheenjohtajavaltion laatima vastaus, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä.

Neuvoston toimielimissä ei ole keskusteltu khat-huumeen täydestä kriminalisoimisesta tällaisissa yhteyksissä.Laittoman huumausainekaupan rikostunnusmerkistöjä ja seuraamuksia koskevien vähimmäissääntöjen vahvistamisesta annetussa neuvoston puitepäätöksessä 2004/757/YOS katetaan huumeet, jotka ovat laittomia vuonna 1961 tehdyn huumausaineyleissopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna vuonna 1971 tehdyllä pöytäkirjalla, ja vuonna 1972 tehdyn psykotrooppisia aineita koskevan Wienin yleissopimuksen nojalla, sekä yhteisen toiminnan 97/396/YOS mukaisen valvonnan aineet.Khat-huume ei kuulu mihinkään kyseisistä välineistä, eikä sen sisällyttämisestä ole tehty aloitetta.

 

Kysymyksen nro 8 esittäjä Helmuth Markov (H-0888/07)
 Aihe: Bulgarialaisen Belenen ydinvoimalan rahoitus
 

Bulgarian hallitus on ilmoittanut, että se aikoo hakea varoja Belenessä sijaitsevaan ydinvoimalaan tehtäviä investointeja varten Euroopan keskuspankilta sekä Euratomilta.

Onko neuvostolla tietoja siitä, onko Bulgarian hallitus hakenut varoja ydinvoimalan rakentamista varten, minkätyyppisiä nämä varat ovat ja kuinka paljon niitä on anottu?

Millaisia varoja Euroopan investointipankki, Euratom tai muut eurooppalaiset rahastot ovat neuvoston tietojen mukaan luvanneet tai suunnitelleet?

 
  
 

Tämä on puheenjohtajavaltion laatima vastaus, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä.

Neuvosto ei ole tietoinen arvoisan parlamentin jäsenen mainitsemista hankkeista, eikä sillä ole tietoa, onko Bulgarian hallitus hakenut – tai kuinka paljon se olisi hakenut – varoja mainitun ydinvoimalan rakentamiseen.

Jos tällainen hakemus jätettäisiin, olisi muistettava, että komission valtuuttamisesta hankkimaan varoja Euratomille ydinlaitosten rahoittamiseen osallistumiseksi annetun neuvoston päätöksen 77/270/Euratom mukaan hakemukset Euratomin rahoituksen saamiseksi osoitetaan komissiolle, jolla on päätösvalta tässä asiassa.

On myös hyvä muistaa, että Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 267 artiklassa kuvatuista yleisistä lainamenettelyistä huolimatta Euroopan investointipankki on riippumaton toimielin, jonka johdossa on sen valtuusto ja hallintoneuvosto.

On siis komission ja Euroopan investointipankin tehtävä antaa tietoa arvoisan parlamentin jäsenen esittämiin kysymyksiin.

 

Kysymyksen nro 9 esittäjä Dimitrios Papadimoulis (H-0890/07)
 Aihe: EY:n ja Turkin välisen assosiaatiosopimuksen ja sen lisäpöytäkirjan täytäntöönpano Turkin taholta
 

Euroopan unionin ja Turkin välisistä suhteista 24.10.2007 antamansa päätöslauselman (P6_TA(2007)0472) 12 kohdassa Euroopan parlamentti ”vaatii Turkin uutta hallitusta täyttämään kokonaisuudessaan EY:n ja Turkin välisen assosiaatiosopimuksen ja sen lisäpöytäkirjan mukaiset velvoitteensa” ja ”muistuttaa, että jos Turkki laiminlyö liittymiskumppanuuden mukaiset sitoumuksensa, se vaikuttaa vakavasti neuvotteluprosessiin”.

Millä tavoin neuvosto painostaa Turkkia panemaan EY:n ja Turkin välisen assosiaatiosopimuksen ja sen lisäpöytäkirjan täysimääräisesti täytäntöön? Onko Turkki antanut neuvostolle sitoumuksen lisäpöytäkirjan allekirjoittamista koskevan aikataulun noudattamisesta?

 
  
 

Tämä on puheenjohtajavaltion laatima vastaus, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä.

Viime vuoden joulukuussa neuvosto pani merkille, että Turkki ei ollut täyttänyt velvoitettaan assosiaatiosopimuksen lisäpöytäkirjan täysimääräisestä, tasapuolisesta täytäntöönpanosta.Hallitustenvälisessä konferenssissa tavanneet jäsenvaltiot päättivät tämän takia aloittaa neuvottelut luvuista, jotka koskevat Turkin Kyproksen tasavallalle asettamiin rajoituksiin liittyviä toiminta-aloja, kunnes komissio olisi vahvistanut, että Turkki on täyttänyt sitoumukset, joihin se oli velvollinen lisäpöytäkirjan mukaan.Luvut ovat seuraavat:1 luku:tavaroiden vapaa liikkuvuus; 3 luku:sijoittautumisoikeus ja palvelujen tarjoamisen vapaus; 9 luku:rahoituspalvelut; 11 luku:maatalous ja maaseudun kehittäminen; 13 luku:kalastus; 14 luku:liikennepolitiikka; 29 luku:tulliliitto; 30 luku:ulkosuhteet.Lisäksi neuvosto hyväksyi, että hallitustenvälisessä konferenssissa tapaavat jäsenvaltiot eivät sulkisi väliaikaisesti mitään lukua, ennen kuin komissio olisi vahvistanut, että Turkki olisi pannut sitoumuksensa täysimääräisesti täytäntöön lisäpöytäkirjan mukaisesti.

Neuvosto sopi myös valvovansa ja analysoivansa edistystä niissä kysymyksissä, joita käsiteltiin 21. syyskuuta 2005 annetussa julkilausumassa, ja pyysi komissiota täydentämään tietoja tämän osalta seuraavissa vuosikertomuksissaan, nimittäin vuosina 2007, 2008 ja 2009 tarpeen mukaan.Vuonna 2007 Turkista antamassaan kertomuksessa komissio pani merkille, että edeltävän vuoden joulukuussa annetusta neuvoston päätöksestä lähtien Turkki ei ollut edistynyt mitenkään lisäpöytäkirjan täysimääräisessä, tasapuolisessa täytäntöönpanossa.Neuvosto analysoi ja arvioi kertomusta tarkkaan kokouksessaan maanantaina 10. joulukuuta.Päätelmissään neuvosto pani valitettavasti merkille, että Turkki ei ollut täyttänyt velvoitettaan assosiaatiosopimuksen lisäpöytäkirjan täysimääräisestä, tasapuolisesta täytäntöönpanosta, ja lisäsi, että se jatkaisi kyseisten kysymysten seuraamista ja arviointia.Voin kuitenkin vain toistaa, kuinka tärkeää on, että Turkki toimii tässä asiassa mahdollisimman nopeasti, sillä tämä tosiaankin vaikuttaa liittymisneuvottelujen etenemiseen.

 

Kysymyksen nro 10 esittäjä Bernd Posselt (H-0891/07)
 Aihe: Angolan tilanne
 

Mitä mieltä neuvosto on Angolan tilanteesta, ottaen huomioon että maa on jo pitkään kärsinyt sodasta ja kansalaissodasta? Mitä neuvosto on tehnyt vuonna 2007 tämän Euroopan unionin tärkeän kumppanuusmaan vahvistamiseksi?

 
  
 

Tämä on puheenjohtajavaltion laatima vastaus, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä.

Neuvosto on seurannut Angolan tilannetta tiiviisti.EU:n ja Angolan välisiä suhteita ohjaava yleiskehys on edelleen Cotonoun sopimus. Suhteisiin kuuluu siis kyseisen sopimuksen 8 artiklan mukainen poliittinen vuoropuhelu ja kehitysyhteistyö Euroopan kehitysrahaston nojalla.8 artiklan mukainen vuoropuhelu käynnistettiin joulukuussa 2003 sitoutuen tehtävään, ja vaikka vuoropuhelun puhti olikin hieman poissa seuraavina vuosina, EU pyrkii tällä hetkellä elvyttämään ja vahvistamaan tätä tärkeää välinettä. (Tiedoksenne kerron, että viimeisimmät keskustelut käytiin lokakuussa 2007.)

EU:n ja Angolan väliset suhteet ovat yleensä kehittyneet hitaasti tärkeimmillä, Cotonoun sopimuksen turvin luoduilla yhteistyön aloilla, joita ovat demokratisointi, kansalaisyhteiskunnan kehitys, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, hyvä hallinto ja korruption torjuminen.Kuitenkin suhteet ovat yleisesti parantuneet vain hieman 13. lokakuuta 2003 jälkeen, jolloin aihetta käsiteltiin viimeksi neuvostossa.

Angola on erityisen kiinnostunut Kongon demokraattisesta tasavallasta, ja samalla se on tärkeä kumppani suurten järvien alueen vakauttamisessa. Se on myös osallistunut EU:n poliisioperaatioon Kongon demokraattisessa tasavallassa (”EUPOL Kinshasa”).Angola komensi 13 angolalaista poliisia vaalikauden ajaksi (heinäkuusta 2006 maaliskuuhun 2007) auttamaan Kongon poliisia takaamaan turvalliset vaalit.Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Angolan poliisivoimat ottivat vastaan tämänkaltaisen kansainvälisen tehtävän.Lisäksi suurten järvien alueen Euroopan unionin erityisedustaja on säännöllisesti yhteydessä Angolan viranomaisiin.

 

Kysymyksen nro 11 esittäjä Esko Seppänen (H-0893/07)
 Aihe: Galileon sotilaskäyttö
 

Galileon rahoitus on muuttumassa yritysten koalition jättäytyessä pois. Alun perin kyseessä oli yksinomaan siviilikäyttöön tarkoitettu projekti. Kun sen rahoitus muuttuu, mikä on puheenjohtajavaltion arvio, tullaanko siihen liittämään nyt sotilaallisia elementtejä ja tutkitaanko sitä mahdollisuutta?

 
  
 

Tämä on puheenjohtajavaltion laatima vastaus, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä.

Kuten arvoisa parlamentin jäsen tietää, neuvosto on todennut useissa yhteyksissä, että Galileo on itsessään maailmanlaajuinen siviilisatelliittinavigointiohjelma siviilivalvonnan ja EU:n valvonnan nojalla.Sotilaallisten elementtien mahdollista yhdistämistä Galileo-hankkeeseen ei ole koskaan esitetty keskusteluissa tämän tärkeän eurooppalaisen hankkeen tulevaisuudesta, jota käsitellään parhaillaan toimivaltaisissa neuvoston elimissä.

 

Kysymyksen nro 12 esittäjä Mairead McGuinness (H-0894/07)
 Aihe: Uudistussopimuksen ratifiointi
 

Voisiko neuvosto kertoa näkökantansa uudistussopimuksen ratifioinnista eri EU-maissa? Ottaen huomioon, että Irlanti on luultavasti ainut maa, joka tulee pitämään uudistussopimusta koskevan kansanäänestyksen, onko neuvosto huolissaan siitä, että kansanäänestyskampanjasta tulee kiintopiste yleisesti Euroopan yhdentymishankkeen ja erityisesti uudistussopimuksen vastustajille kaikissa EU-maissa? Voisiko neuvosto antaa lausunnon asiasta?

 
  
 

Tämä on puheenjohtajavaltion laatima vastaus, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä.

Uudistussopimuksen ratifiointimenettelyn valitseminen kuuluu jokaisen jäsenvaltion toimivaltaan.Tämän takia neuvosto ei voi esittää asiasta omaa kantaansa tai antaa siitä lausuntoa.

 

Kysymyksen nro 13 esittäjä Marian Harkin (H-0928/07)
 Aihe: Uudistussopimuksen konsolidoitu teksti
 

Aikooko neuvosto laatia uudistussopimuksesta konsolidoidun tekstin ennen sopimuksen ratifioimista jäsenvaltioissa, erityisesti ennen Irlannissa todennäköisesti kesällä 2008 järjestettävää kansanäänestystä?

 
  
 

Tämä on puheenjohtajavaltion laatima vastaus, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä.

Tätä kysymystä on määrä käsitellä myöhemmin.

 

Kysymyksen nro 14 esittäjä Colm Burke (H-0896/07)
 Aihe: ETPP-operaatio Tšadin, Keski-Afrikan tasavallan ja Darfurin rajalla
 

Voiko neuvosto luetella, mitkä jäsenvaltiot, Irlantia, Ranskaa, Belgiaa ja Puolaa lukuun ottamatta, ovat lähettämässä joukkoja Euroopan turvallisuus- ja puolustuspoliittista operaatiota varten Tšadin, Keski-Afrikan tasavallan ja Darfurin rajalle? Pystyvätkö neuvosto ja EU:n jäsenvaltiot saamaan tämän tehtävän muodostaville joukoille tarpeeksi poliittista, taloudellista, logistista ja teknistä tukea?

Ymmärtääkö neuvosto, miten tärkeää on, että joukkomme eivät olisi huonosti varustettuja, niin kuin Sudanissa piiritetyn Afrikan unionin operaation (AMIS) tapauksessa? Onko neuvosto samaa mieltä siitä, että jos lähetämme joukkoja epävakaaseen ympäristöön, meidän on annettava heille täydet varusteet itsensä suojelemiseen?

Mikä oli neuvoston vaikutelma Tripolissa lokakuun lopussa käydyistä Darfuria koskevista neuvotteluista? Mitä toimia neuvosto on toteuttanut suostutellakseen monet hajanaiset kapinallisryhmittymät neuvottelemaan? Onko neuvosto samaa mieltä siitä, että neuvottelut olivat jokseenkin epäonnistuneet eräiden Darfurin keskeisten kapinallisryhmien jäätyä pois? Onko neuvosto kehottanut Sudanin hallitusta ja kapinallisryhmittymiä tekemään täysimittaista yhteistyötä Haskanitaan tehtyä hyökkäystä koskevan riippumattoman tutkinnan kanssa, ja tuomaan kaikki edesvastuulliset oikeuden eteen?

Miten neuvosto on vastannut Sudanin hallituksen jatkuvan kieltäytymiseen tehdä yhteistyötä kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa?

 
  
 

Tämä on puheenjohtajavaltion laatima vastaus, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä.

Itä-Tšadiin ja Keski-Afrikan tasavaltaan suuntautuvan ETTP-operaation valmisteluja jatketaan, ja tähän kuuluu myös joukkojen kokoonpanon suunnitteleminen.Toistaiseksi Belgia, Kreikka, Espanja, Ranska, Irlanti, Alankomaat, Itävalta, Puola, Romania, Suomi ja Ruotsi ovat luvanneet osallistua joukkoihin.Joukot saavat käyttöönsä asianmukaiset varusteet ja tuen.EUFOR-operaatio Tšadissa ja Keski-Afrikan tasavallassa toimii VII luvun alalla YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1778 yksimielisen hyväksymisen perusteella sovittaen toimeksiannon paikallisen tilanteen mukaiseksi.

Neuvosto on ollut huolissaan rauhanneuvotteluista Darfurissa viime kuukausina.Näin ollen (ulkosuhteiden) neuvoston kesäkuun, heinäkuun ja lokakuun 2007 kokousten päätelmissä määritetään selvästi menettely, jota on noudatettu useissa kahdenvälisissä ja monenvälisissä yhteydenotoissa, mukaan lukien pääsihteerin ja korkean edustajan Javier Solanan ja EU:n Sudanin erityisedustajan yhteydenotoissa.Menettelyn mukaan kaikkia osapuolia vaaditaan osallistumaan neuvotteluihin rakentavasti ja tavoittelemaan sopimusta, jolla väkivaltaisuudet loppuisivat välittömästi.Lisäksi neuvosto on korostanut, että Haskanitan hyökkäys on tutkittava riippumattomasti ja että kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa on tehtävä yhteistyötä.Neuvosto painotti myös, että se on valmis harkitsemaan uusia toimia Yhdistyneiden Kansakuntien puitteissa kaikkia niitä osapuolia vastaan, jotka estävät YK:n avustuspaketin täytäntöönpanon ja UNAMIDin käynnistämisen. Lisäksi harkitaan toimia, joilla taataan humanitaarinen apu ja siviilien suojelu.

Darfurin rauhanneuvottelujen osalta neuvosto tukee vakaasti Afrikan unionin ja Yhdistyneiden Kansakuntien yhteistä sovittelua, jota johtavat Afrikan unionin ja YK:n erityislähettiläät.Neuvottelut oli vaikeaa aloittaa Sirtessä viime lokakuussa, mikä sai aikaan erityisen haasteen.Tällä hetkellä ei ole vielä selvää, voidaanko neuvottelut käynnistää uudelleen, koska, missä muodossa ja missä elimessä.Vaikeuksista huolimatta pyrimme jatkamaan prosessia, ja tällä hetkellä tehdäänkin paljon sen eteen, että rauhanneuvotteluista tulee aidosti ymmärrettävät ja että niihin osallistutaan laajalti.Edessämme on selvästikin vaikea ja monimutkainen prosessi, sillä erilaisten kapinallisryhmien mielipiteet on yhdistettävä ja ryhmien osallistuminen tuleviin neuvotteluihin taattava.Tämä tavoite mielessään EU:n Sudanin erityisedustaja, lähettiläs Torben Brylle on tiiviisti yhteydessä prosessin tärkeimpien sidosryhmien kanssa.

 

Kysymyksen nro 15 esittäjä Jim Higgins (H-0898/07)
 Aihe: Palestiina
 

Voisiko neuvosto esittää ajantasaisen selonteon tämänhetkisestä Palestiinan ja Israelin välisestä tilanteesta ja EU:n roolista tässä yhteydessä?

 
  
 

Tämä on puheenjohtajavaltion laatima vastaus, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä.

Israel ja palestiinalaiset ovat osallistuneet poliittiseen vuoropuheluun viime kesästä alkaen. Vuoropuhelu alkoi useilla pääministeri Olmertin ja presidentti Abbasin välisillä tapaamisilla.Neuvosto kehui molempien osapuolten tekemää työtä, jotka johtivat Annapolisin konferenssiin 26.–27. marraskuuta.EU on tyytyväinen Annapolisin konferenssin pitämiseen ja pääministeri Olmertin ja presidentti Abbasin yhteislausuntoon siitä, että kahdenväliset neuvottelut aloitetaan välittömästi uudelleen vilpittömästi ja että niiden tavoitteena on rauhansopimuksen allekirjoittaminen vuoden 2008 loppuun mennessä. Tällaisten neuvottelujen olisi johdettava itsenäisen, demokraattisen ja mahdollisen palestiinalaisvaltion perustamiseen Länsirannalle ja Gazaan. Valtio yhdistäisi kaikki palestiinalaiset, ja se olisi olemassa sovussa, rauhassa ja turvassa Israelin ja muiden naapuriensa rinnalla.On myös olennaista, että yhtä aikaa neuvottelujen kanssa molemmat osapuolet täyttävät vaatimukset rauhansuunnitelman puitteissa.EU on tyytyväinen, että arabimaat osallistuivat konferenssiin laajalti, ja kehottaa niitä jatkamaan rakentavassa roolissa.

EU:n aseman osalta – johon arvoisa parlamentin jäsen viittaa kysymyksessään – korkea edustaja on laatinut yhdessä komission kanssa EU:n toimintastrategian, jossa eritellään EU:n toimia, joilla tähdätään osapuolten jatkuvaan tukemiseen heidän nykyisissä neuvotteluissaan ja tulevan täytäntöönpanokauden aikana.Tämä asiakirja on perustana EU:n tulevalle työlle, ja siinä otetaan huomioon kansainvälisen Annapolisin tapaamisen tulokset sekä seuraavan, 17. joulukuuta pidettävän Pariisin lahjoittajakonferenssin tuloksetEU vauhdittaa ohjelmiaan, joilla edistetään toimielinten perustamista, hyvää hallintoa ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista. Se tukee Palestiinan talouskasvua tehden tiivistä yhteistyötä kvartetin edustajan kanssa.Neuvosto on tyytyväinen Tony Blairin työhön, erityisesti hänen jokin aika sitten antamaansa ilmoitukseen pika-apuprojektien sarjasta.

 

Kysymyksen nro 16 esittäjä Gay Mitchell (H-0900/07)
 Aihe: Pakistan
 

Mitä toimenpiteitä neuvosto toteuttaa Pakistanin poliittisen tilanteen heikentymisen johdosta?

 
 

Kysymyksen nro 17 esittäjä Sajjad Karim (H-0904/07)
 Aihe: Pakistanin poikkeustila
 

Pakistanin presidentti, kenraali Musharraf julisti armeijan ylipäällikön ominaisuudessaan poikkeustilan 3. marraskuuta 2007 ja lakkautti perustuslain. Satoja ihmisoikeusaktivisteja, poliittisia toimijoita ja lakimiehiä, muun muassa Aitzaz Ul Ahsan, on pidätetty. Näillä toimilla Pakistan rikkoo kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteitaan.

Pakistan on YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsen, ja sen olisi kunnioitettava korkeimpien normien mukaisia ihmisoikeuksia ja vapautettava pidätetyt henkilöt.

Voiko neuvosto kertoa, mitä konkreettisia toimia se toteuttaa tai aikoo toteuttaa, jotta varmistetaan kaikissa oloissa ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen kansainvälisten ihmisoikeusnormien ja Pakistanin ratifioiminen kansainvälisten sopimusten mukaisesti?

 
  
 

Tämä on puheenjohtajavaltion laatima vastaus, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä.

Neuvosto toimi nopeasti ja näkyvästi Pakistanin viimeaikaisissa tapahtumissa.Ennen poikkeustilan julistamista korkea edustaja Javier Solana oli käynyt puhelinkeskustelun kenraali Pervez Musharrafin kanssa ja yrittänyt suostutella tätä luopumaan kyseisestä toimintatavasta.Kun poikkeustilanne oli tullut virallisesti voimaan, EU päätti välittömästi lykätä poliittisten johtajien troikan tapaamista sen kollegoiden kanssa Islamabadissa ja lähetti näin erittäin selvän viestin siitä, että tällaiset olosuhteet vaikuttaisivat EU:n ja Pakistanin välisiin suhteisiin.

Lähetystöjen päälliköt Islamabadissa tapasivat pian poikkeustilan julistamisen jälkeen ja antoivat lausunnon, joka julkaistiin useissa pakistanilaisissa lehdissä.Myös korkea edustaja Javier Solana antoi lausunnon, jossa hän ilmaisi huolensa ja vetosi oikeusvaltion pikaiseen palauttamiseen.Kolmannessa lausunnossa puheenjohtajavaltio muotoili selvästi EU:n vaatimukset Pakistanin hallitukselle.Lausunnon mukaan hallituksen olisi i) palautettava perustuslaki, ii) luotava tarvittavat olosuhteet vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien takaamiselle tammikuussa; iii) vapautettava kaikki poliittiset vangit, myös oikeuslaitoksen jäsenet, sekä Asma Jahangir, YK:n uskonnon- ja vakaumuksenvapauden erityistarkkailija; iv) hyväksyttävä presidentin sitoumus väistyä armeijan ylipäällikön tehtävistä 15. marraskuuta mennessä; v) jatkettava aktiivisesti pyrkimyksiä päästä sovintoon poliittisen opposition kanssa; ja vi) lievennettävä tiedotusvälineille asetettuja rajoituksia.

Neuvosto on samaa mieltä arvoisan parlamentin jäsenen kanssa myös siitä, että ihmisoikeusneuvoston jäsenenä Pakistan on sitoutunut erityisesti pitämään yllä ihmisoikeuksia ja niitä koskevia YK:n järjestelmiä.(Tässä asiayhteydessä on mahdotonta hyväksyä YK:n erityistarkkailijoiden pidätystä tai pidätysmääräyksen antamista heistä.)

Neuvosto tarkkailee Pakistanin tilannetta tiiviisti jatkossakin ja tutkii, mihin uusiin toimenpiteisiin voitaisiin ryhtyä.Juuri äskettäin yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston kokouksessa 19. marraskuuta 2007 ministerit vaihtoivat lounaalla näkemyksiään Pakistanin nykytapahtumista, ilmaisivat huolensa tilanteesta ja vetosivat poikkeustilan lopettamiseen.

 

Kysymyksen nro 18 esittäjä Manolis Mavrommatis (H-0907/07)
 Aihe: Yhteisön tuki romaneille
 

Komission puheenjohtajan ilmoituksen mukaan Italia ei ole käyttänyt oikeuttaan saada EU:lta tukea romanien sosiaaliseen integroimiseen. Romanien integroimiseen EU:n jäsenvaltioissa varattu yhteisön rahoitus on 275 miljoonaa euroa. Vuosien 2000–2006 aikana jaettiin esimerkiksi seuraavia määriä joillekin jäsenvaltioille: Espanjalle 52 miljoonaa euroa, Puolalle 8,5 miljoonaa euroa, Tšekin tasavallalle 4 miljoonaa euroa ja Unkarille 1 miljoona euroa.

Kysyn neuvostolta, mitkä ovat eriteltyinä ne määrät, jotka kullekin jäsenvaltiolle on varattu säädetyn rahoituksen puitteissa, mitkä jäsenvaltiot ovat hakeneet tätä rahoitusta romanien integroimiseksi joustavasti niiden yhteiskuntiin, ja millaiselta näyttää täydellinen taulukko tämän tuen käyttöönottoasteista EU:n jäsenvaltioissa?

 
  
 

Tämä on puheenjohtajavaltion laatima vastaus, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä.

Tämä kysymys olisi osoitettava komissiolle, sillä asia kuuluu sen toimivaltaan.

 

Kysymyksen nro 19 esittäjä Nikolaos Vakalis (H-0911/07)
 Aihe: Uusien ydinvoimaloiden rakentamista Välimeren alueelle koskevat suunnitelmat
 

Egypti aikoo rakentaa vuoteen 2020 mennessä neljä ydinvoimalaa, joiden yhteisteho on 4 000 MW. Muutkin Välimeren alueen valtiot ovat tehneet samankaltaisia päätöksiä, esimerkiksi aikaisemmin Israel ja äskettäin Marokko, Algeria ja Libya, ja Turkin sekä Albanian ydinvoimasuunnitelmista on julkistettu tietoja.

Kun otetaan huomioon, että edellä mainitut maat ovat EU:n naapurivaltioita ja joko sen kumppaneita Euro–Välimeri-yhteistyössä tai ehdokkaita EU:n jäseniksi, aikooko neuvosto pyytää niitä perustamaan todella riippumattoman ydinenergiaviranomaisen, jolla on päätöksentekovaltuudet. Aikooko se pyytää niitä tekemään yhteistyötä Kansainvälisen atomienergiajärjestön kanssa ydinvoimaloiden rakentamisen valvomiseksi ja ydinenergian rauhanomaisen käytön varmistamiseksi? Tuleeko neuvostolla olemaan mitään sananvaltaa, mitä tulee näiden voimaloiden rakentamispaikkoihin, kun otetaan huomioon, että Välimeri on erityisen maanjäristysaltista aluetta? Ottaen huomioon, etteivät jotkut edellä mainituista maista ole vielä ratifioineet ydinaseiden leviämisen estämistä ja ydinkokeiden täydellistä kieltämistä koskevia kansainvälisiä sopimuksia, aikooko neuvosto suositella ydinvoimaloiden rakentamisen ja ydinpolttoainekierron alalla toimiville eurooppalaisille kumppaneille, etteivät ne tee sopimuksia näiden maiden kanssa, ennen kuin tämä ratifiointi on tapahtunut?

 
  
 

Tämä on puheenjohtajavaltion laatima vastaus, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä.

Mainittujen Barcelonan prosessin kumppanimaiden osalle EU:lla ei ole erityisiä toimia, joilla voitaisiin puuttua kolmansien maiden energiavalintoihin.Kuitenkin – kuten jäsenvaltioidensakin kohdalla – EU pyrkii varmistamaan, että kolmansien maiden valinnat eivät riko yleisesti annettuja, ilmastonmuutosta koskevia periaatteita.Niin kuin luonnollista on, EU on sitoutunut aktiivisesti edistämään hyviä käytäntöjä ja korkeita normeja sekä soveltamaan kansainvälisiä tämän alan normeja erityisesti lähimmillä naapurialueillaan.Egypti, joka on Kansainvälisen atomienergiajärjestön perustajajäsen, on teoriassa sitoutunut noudattamaan kyseisen kansainvälisen järjestön levittämiä hyviä käytäntöjä.

 

Kysymyksen nro 20 esittäjä Brian Crowley (H-0917/07)
 Aihe: Fyysisen kunnon edistäminen Euroopassa
 

Voisiko neuvosto kertoa, tukeeko se sitä, että Euroopan unioni toimeenpanee EU:n laajuisen tiedotuskampanjan edistääkseen ihmisten fyysisen kunnon parantamista Euroopassa?

 
  
 

Tämä on puheenjohtajavaltion laatima vastaus, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä.

Neuvosto on sitoutunut aktiivisesti tukemaan liikuntatoiminnan parantamista ja on antanut asiasta päätelmiä.Liikuntaa Euroopassa koskevista päätelmistä seuraavat on hyvä ottaa huomioon:liikalihavuudesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta 3. kesäkuuta 2005 annetut neuvoston päätelmät(1) ja terveyden edistämisestä ravitsemuksen ja liikunnan alalla 31. toukokuuta 2007 annetut neuvoston päätelmät(2).

 
 

(1) Asiakirja 8980/05 (Presse 117).
(2) Asiakirja 10026/05 (Presse 119).

 

Kysymyksen nro 21 esittäjä Eoin Ryan (H-0919/07)
 Aihe: Heroiinin tuotanto Afganistanissa
 

Voiko neuvosto esittää perusteellisen arvioinnin siitä, kuinka paljon heroiinia tuotetaan tätä nykyä Afganistanissa? Voiko neuvosto ilmoittaa, mitä yhteensovitettuja toimia EU:n tasolla toteutetaan, jotta voitaisiin lopettaa heroiinin tuonti Euroopan unionin alueelle?

 
  
 

Tämä on puheenjohtajavaltion laatima vastaus, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä.

Ennätyksellisen mittava viljely ja suuri tuotanto johtivat oopiumin tuotannon 34 prosentin kasvuun Afganistanissa vuonna 2007. YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjumisesta vastaavan viraston antamien lukujen mukaan oopiumin tuotanto kasvoi Afganistanissa 8 200 tonniin vuonna 2007. Afganistanin osuus maailmanlaajuisesta oopiumin tuotannosta nousi 92 prosentista 93 prosenttiin vuonna 2007.

Jos kaikki oopiumi jalostettaisiin heroiiniksi, tuloksena saataisiin 1 170 tonnia heroiinia.YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjumisesta vastaava virastosta kerrotaan myös, että suurin osa Afganistanissa tuotetusta oopiumista jalostetaan heroiiniksi maan sisällä.Vuonna 2007 Afganistanin heroiinilaboratorioiden määrä kasvoi.Kuitenkaan jalostamisessa tarvittavia kemiallisia lähtöaineita ei ole saatavilla Afganistanista, joten niitä siis tuodaan maahan naapurimaiden kautta.Afganistan vie osan opiaateista ja tuo kemiallisia lähtöaineita naapurimaistaan.

Jotta heroiinin tuonti Euroopan unioniin voitaisiin lopettaa, neuvosto hyväksyi toukokuussa 2006 asiakirjan, jossa määritetään toimenpiteet, joilla parannetaan EU:n tukea huumeiden tuotannon ja salakuljetuksen torjumiseksi Afganistanissa ja laittoman kaupan vähentämiseksi kyseisestä valtiosta, mukaan lukien kuljetusreiteillä.Asiakirjassa käsiteltiin erityisesti Afganistanin auttamista työssä, jota se on tehnyt huumeiden tuotannon ja laittoman kaupan torjumiseksi ja laittoman kaupan lopettamiseksi valtiossa.Komissio ja jäsenvaltiot ovat Afganistanin tärkeimpiä kansainvälisiä tukijoita (452 miljoonaa euroa).Ponnistukset keskitetään vaihtoehtoiseen viljelyyn ja tuhoamiseen.

Kuljetusreittien osalta käytetään Pariisin sopimuksen mekanismia.Myös Iran ja Pakistan ovat mukana.Kabulissa järjestettiin äskettäin tapaaminen, johon nämä valtiot osallistuivat.Huipputason kokouksessa, joka järjestettiin Haagissa kuulemismekanismin nojalla, Euroopan unioni ehdotti, että Mustastamerestä/Itä-Euroopasta ja Itä-Afrikasta olisi järjestettävä pyöreän pöydän keskusteluja.

Työssään Afganistanissa Euroopan unioni pyrkii antamaan tuelle afganistanilaisella tavalla Afganistanin rahaston kautta.Afganistanista virtaavan heroiinin pysäyttäminen on toiminut kannustimena laatia toimintasuunnitelmia Keski-Aasialle ja Länsi-Balkanille.Troikan tapaamisia pidetään säännöllisesti Iranissa, ja troikan ensimmäinen huipputason kokous, johon Pakistan osallistuu, järjestetään 12. joulukuuta 2007.

 

Kysymyksen nro 22 esittäjä Liam Aylward (H-0921/07)
 Aihe: Euroopan unionin rauhanturvaoperaatio Tšadissa
 

Voiko neuvosto antaa perusteellisen tilannekatsauksen siitä, miten EU:n rauhanturvaoperaatio Tšadissa tällä hetkellä etenee?

 
  
 

Tämä on puheenjohtajavaltion laatima vastaus, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä.

Suunnitteluprosessin osalta neuvosto hyväksyi operaation toiminta-ajatuksen (CONOPS) 12. marraskuuta 2007, ja joukkojen kokoaminen on jo aloitettu.

Brysselissä järjestettiin kolme joukkojen muodostamiskokousta 9., 14. ja 21. marraskuuta 2007. Kuten kaikkien operaatioiden yhteydessä, tehtävä on osoittautunut vaikeaksi keskeisten voimavarojen puuttumisen takia.Siirrymme seuraavaan vaiheeseen – operaation suunnitteluun – kun vaikeudet niukkojen voimavarojen yhdistämisestä on voitettu.Seuraava vaihe on operaatiosuunnitelman (OPLAN) hyväksyminen ja operaation käynnistäminen.

Seuraavat kolmannet maat on kutsuttu virallisesti osallistumaan joukkoihin: EU:n ulkopuoliset Naton jäsenmaat ja ehdokasmaat (Turkki, Norja, Islanti, Kroatia, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Yhdysvallat ja Kanada) yhdessä Sveitsin, Ukrainan ja Albanian kanssa.Yksikään näistä valtioista ei ole toistaiseksi osallistunut minkäänlaisin välinein.

Tällä välin neuvottelut joukkojen asemaa koskevasta sopimuksesta ovat edenneet tyydyttävästi asianosaisten hallitusten kanssa (Tšad ja Keski-Afrikan tasavalta), ja ne on tarkoitus päättää pian.

YK:n ja EU:n sihteeristöt ovat työskennelleet tiiviisti yhdessä alusta alkaen.Naton eurooppalaisille, EU:n ulkopuolisille jäsenille ja afrikkalaisille kumppaneillemme (Tšadin, Keski-Afrikan tasavallan, Kamerunin ja Sudanin hallitukset) ja Afrikan unionille ja afrikkalaisille osa-alueellisille järjestöille on tiedotettu tilanteesta säännöllisesti.

 

Kysymyksen nro 23 esittäjä Seán Ó Neachtain (H-0923/07)
 Aihe: Laajakaistatekniikan lisääminen Euroopassa
 

Voiko neuvosto selvittää tarkasti, millaisia erityisaloitteita se suunnittelee laajakaistatekniikan paremman saatavuuden edistämiseksi Euroopan unionissa ja erityisesti unionin maaseutualueilla?

 
  
 

Tämä on puheenjohtajavaltion laatima vastaus, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä.

Laajakaistatekniikka on mainittu usealla politiikanalalla: sähköinen osallisuus, digitaalisen sisällön saatavuus, radiotaajuuspolitiikka, tutkimus ja kehitys ja verkostoja ja sähköisen viestinnän palveluja koskeva sääntelykehys liittyvät kaikki laajakaistatekniikkaan, samoin kuin koheesiopolitiikka ja maaseudun ja alueellisen kehityksen strategiat.

Riiassa 11. kesäkuuta 2006 pidetyssä tieto- ja viestintäteknologiaa osallistavassa yhteiskunnassa koskevassa ministerikonferenssissa hyväksyttiin yksimielisesti julistus, jossa ministerit sopivat pitävänsä ensisijaisena sitä, että internetiin pääsyn eroavaisuuksia eri alueilla pienennetään ja laajakaistan saatavuutta alipalvelluilla alueilla parannetaan.Tavoitteena on, että vähintään 90 prosenttia EU:n väestöstä katetaan vuoteen 2010 mennessä erityisesti käyttämällä rakennerahastoja ja maaseudun kehittämisrahastoa ja tukemalla tarpeen mukaan laajakaistaisten julkisten internetpisteiden perustamista.Ministerit päättivät myös, että kansallisia i2010-laajakaistastrategioita on päivitettävä, jotta voidaan antaa lisäohjeita ja tavoitteita kattavuuden ja verkkoon liittymisen osalta julkishallinnossa, kouluissa, terveyskeskuksissa ja muissa keskeisissä paikoissa.

Lisäksi komission tiedonannossa ”Tietoyhteiskuntaan osallistamista koskeva eurooppalainen i2010-aloite: osallisuus tietoyhteiskuntaan”, joka julkistettiin neuvoston kokouksessa 29. marraskuuta 2007, kerrotaan, että Riian julistuksessa annettu tavoite 90 prosentin väestön kattamisesta vuoteen 2010 mennessä oli täytetty jo vuoden 2006 lopussa, jolloin 89 prosenttia EU:n väestöstä oli katettu, ja 70 prosenttia maaseudun väestöstä oli katettu vuonna 2007.

Samassa komission tiedonannossa esitetään eurooppalainen aloite sähköisestä osallisuudesta, johon kuuluu strateginen toimintakehys Riian ministerikonferenssin julistuksen täytäntöönpanemiseksi tarjoamalla kaikille mahdollisuuden osallistua tietoyhteiskuntaan, kuromalla umpeen laajakaistan levinneisyyserot ja saatavuuserot ja poistamalla eroja taidoissa.

Komissio kannustaa alueellisiin osallistuvaa tietoyhteiskuntaa koskeviin aloitteisiin teemaverkostojen kautta Euroopan komission Alueet talouden muutosten edistäjinä -aloitteen puitteissa.Koheesiopolitiikan rahasto kohdistetaan edelleen sijoituksiin tietoon alueilla, joissa tieto- ja viestintäteknologian infrastruktuurin ja palveluiden kaupallinen järjestäminen ei ole sopivaa.

EU:n alueellisten ja paikallisten viranomaisten on pyrittävä kuromaan umpeen laajakaistakuilua käyttämällä esimerkiksi EU:n rakennerahastoja ja maaseudun kehittämisrahastoa, jotta osallistavaa tietoyhteiskuntaa voidaan edistää syrjäseuduilla ja maaseutualueilla.Viranomaisten on myös tuettava infrastruktuuria sekä sähköisiä palveluita ja sovelluksia kansalaisille (sähköiset terveydenhuoltopalvelut, viranomaispalvelut, verkko-opiskelu ja sähköinen osallisuus).

Komissio tukee tieto- ja viestintäpolitiikan tukiohjelman puitteissa verkkofoorumia alueellista aloitteista tietoyhteiskunnalle ja aikoo teettää tutkimuksen EU:n rahoituksesta alueellisille tietoyhteiskunnan hankkeille.

Neuvosto tarkastelee parhaillaan kahta komission ehdotusta (toinen GSM-direktiivin kumoamisesta ja toinen matkaviestintäpalveluista). Tarkoituksena on tutkia mahdollisuutta vapauttaa taajuuksia langattomille viestintäsovelluksille ohjaamalla niitä matkaviestintäpalveluihin, jotka voisivat olla hyödyllisiä maaseutu- ja syrjäalueilla.

GSM-direktiivin kumoamisen ja taajuuksien 3G-palveluissa käyttämisen osalta toivotaan, että toimenpide hyödyttää Euroopan kansalaisia vähentämällä merkittävästi esteitä edistyneiden matkaviestintäpalveluiden kehittämisessä ja auttamalla selviämään maantieteellisistä digitaalisista eroavaisuuksista.

Matkaviestintäpalveluita koskevan päätöksen osalta on hyvä panna merkille, että tällaisten Euroopan laajuisten järjestelmien tarjoama kattavuus mahdollistaa laajakaistatekniikan paremman kattavuuden maaseutu- ja syrjäalueilla, mikä tarkoittaa maantieteellisten digitaalisten eroavaisuuksien pienenemistä.

Lisäksi jäsenvaltiot suunnittelevat laajakaistastrategioitaan kansallisten uudistussuunnitelmien avulla osana Lissabonin strategiaa, ja jotkut uudet jäsenvaltiot ovat laatimassa erityisiä kansallisia laajakaistastrategioita.

 

Kysymyksen nro 24 esittäjä Bill Newton Dunn (H-0925/07)
 Aihe: Tony Blairin rahoittaminen
 

Komissio ilmoitti parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle marraskuussa, että se maksaa osan Blairin toimistokuluista sekä yhdestä avustajasta aiheutuvat kulut. Miten paljon neuvosto maksaa?

 
  
 

Tämä on puheenjohtajavaltion laatima vastaus, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä.

Vastauksena Tony Blairin rahoittamista koskevaan, arvoisan parlamentin jäsenen esittämään kysymykseen neuvosto voi vakuuttaa, että minkäänlaisia tähän liittyviä maksuja ei ole tehty Euroopan unionin yleisen talousarvion pääluokassa II (neuvosto).

 

Kysymyksen nro 25 esittäjä David Martin (H-0926/07)
 Aihe: Väärin henkilötiedoin tehtävät petokset
 

Miten neuvosto on viime aikoina käsitellyt väärin henkilötiedoin tehtävien petosten vastustamista?

 
  
 

Tämä on puheenjohtajavaltion laatima vastaus, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä.

Neuvosto haluaisi ilmoittaa arvoisalle parlamentin jäsenelle, että tätä kysymystä käsiteltiin laajemmassa, tietoverkkorikollisuuden torjumista koskevassa yhteydessä.Neuvosto haluaisinkin viitata tietoverkkorikollisuudesta 8. marraskuuta 2007 annettuihin neuvoston päätelmiin.Kyseissä päätelmissä neuvosto mainitsi erityisesti, että olisi harkittava, onko kussakin jäsenvaltiossa tarpeen antaa lainsäädäntöä väärin henkilötiedoin tehtävistä varkauksista erityisesti tietoverkkorikollisuudessa tai tarvittaisiinko lisätoimia EU:n tasolla.

 

Kysymyksen nro 26 esittäjä Johan Van Hecke (H-0935/07)
 Aihe: LRA:n kapinallisjohtajan Konyn vastaiset toimet
 

Vaikka kansainvälinen rikostuomioistuin on antanut kansainvälisen pidätysmääräyksen kapinallisjohtaja Konysta ja neljästä hänen komentajastaan, Kony ja hänen Herran vastarinta-armeijansa (Lord's Resistance Army) eivät ole lähteneet minnekään Kongon demokraattisessa tasavallassa sijaitsevasta Garamban kansallispuistosta. Sieltä käsin hän terrorisoi Ugandan pohjoisosaa ja horjuttaa sen vakautta.

LRA:n ja Ugandan hallituksen välinen rauhanprosessi, jolla on neuvoston nimenomainen tuki, ei juuri ole edistynyt. Viimeisimpien tietojen mukaan Kony on lisäksi sysännyt syrjään oikean kätensä ja tärkeän neuvottelijan Vincent Ottin. Yhteistyö ei ollut enää mahdollista, koska Kony epäilee Ottin vakoilevan Ugandan hallitukselle. Ottia pidettiin keskeisenä neuvottelijana ja neuvottelujen puolestapuhujana, ja hänen lähtönsä on vakava isku rauhanneuvotteluille. Lisäksi vaikuttaa siltä, että Kony on jo kokoamassa joukkoja ja aseistautumassa siltä varalta, että rauhanneuvottelut epäonnistuvat. Kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjän Luis Moreno-Ocampon mukaan LRA on järjestelmällisesti myynyt elintarvikeapua aseita vastaan.

Aikooko neuvosto näiden uusimpien tapahtumien valossa lisätä Kongon demokraattisen tasavallan ja Sudanin hallitukseen kohdistuvaa painostusta, jotta Kony luovutettaisiin kansainväliselle rikostuomioistuimelle, vai pyrkiikö se mieluummin saamaan neuvottelut taas käyntiin? Aikooko neuvosto jatkossa huolehtia elintarvikeavun tiukasta valvonnasta?

 
  
 

Tämä on puheenjohtajavaltion laatima vastaus, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä.

Neuvosto on tietoinen Kansainvälisen rikostuomioistuimen antaman neljän pidätysmääräyksen (Joseph Konyn, Vincent Ottin, Okot Odhiambon ja Dominic Ongwen pidättämiseksi) toteuttamisen merkityksestä.

Neuvosto hyväksyi Ugandaa koskevat päätelmät 18. kesäkuuta 2007. Tuolloin neuvosto toisti tukensa parhaillaan Jubassa käytäville rauhanneuvotteluille ja oli tyytyväinen Joaquim Chissanon nimitykseen YK:n pääsihteerin erityisedustajaksi LRA:n vaikutusalueella.Neuvosto korosti rauhansopimuksen tekemisen tärkeyttä. Sopimuksella paikalliset yhteisöt saisivat rauhan ja oikeusjärjestyksen, mikä vastaisi paikallisten yhteisöjen, kansallisen oikeuden ja Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön toiveita.

Neuvosto aikoo käsitellä kysymystä elintarvikeavusta ja mahdollisesta muunlaisesta kansainvälisestä avusta tärkeiden kansainvälisten kumppanien kanssa.Elintarvikeavun osalta neuvosto haluaisi toistaa, että Euroopan unionin perustamissopimusten mukaisesti asia ei kuulu neuvoston toimivaltaan.Euroopan unioni, tai oikeammin Euroopan yhteisö, rahoittaa maailman elintarvikeohjelman ja osittain kansalaisjärjestöjen jakaman elintarvikeavun.

 

Kysymyksen nro 27 esittäjä Athanasios Pafilis (H-0937/07)
 Aihe: Kansainvälisen atomienergiakomission Iranin ydinohjelmaa koskevat päätelmät
 

YK:n kansainvälisen atomienergiakomission (IAEA) johtajan Mohamed El Baradein uusimmassa raportissa osoitetaan, että Iranin ydinohjelma on rauhanomainen eikä sitä käytetä sotilaallisiin tarkoituksiin, ja todetaan, että pakotteita koskevat päätökset ovat tähän saakka perustuneet vääriin tietoihin. Raportissa todetaan selkeästi, että Iranin viranomaiset ovat toimineet täysimääräisessä yhteistyössä ja että heidän toimittamansa tiedot vastaavat kaikilta osin IAEA:n keräämiä tietoja. Edellä esitetyistä vakuutuksista huolimatta Yhdysvallat ja EU uhkailevat Irania edelleen pakotteilla, jotka, kuten aiemmin Irakia vastaan asetetuista pakotteista saadut kokemukset osoittavat, ovat perusteettomia ja aiheuttavat vahinkoa Iranin kansalle.

Hyväksyykö neuvosto IAEA:n raportin päätelmät? Aikooko EU peruuttaa mahdolliset uhkailut Iranin vastaisista pakotteista, jotka perustuvat vääriin tietoihin, kuten edellä on osoitettu?

 
  
 

Tämä on puheenjohtajavaltion laatima vastaus, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä.

Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n pääjohtajan viimeisimmässä kertomuksessa, jonka järjestön hallintoneuvosto analysoi 22.–23. marraskuuta pidetyssä tapaamisessa, on sekä hyviä että huonoja puolia.

Hallintoneuvostolle lähetetyssä lausunnossa EU ilmaisee huolensa kysymyksistä, joita on edelleen ratkaistava Iranin ydinohjelmassa, ja pahoittelee sitä, että – kuten kertomuksessa ilmaistaan – Iranin yhteistyö on ollut pikemminkin reaktiivista kuin proaktiivista.Lausunnossa mainitaan myös EU:n huoli siitä, että IAEA:n pääjohtajan ilmoituksen mukaan järjestö saa vähemmän tietoja Iranin nykyisestä ydinohjelmasta ja että jos lisäpöytäkirjaa ei panna täysimääräisesti täytäntöön, virasto ei voi antaa varmoja takeita siitä, että Iranissa ei ole ilmoittamatonta ydinmateriaalia tai -toimintaa.

IAEA:n hallintoneuvostolle lähetetyssä lausunnossa EU esitti myös kasvavan huolensa siitä, että Iran uhmasi jatkuvasti YK:n turvallisuusneuvoston pakollisia vaatimuksia, ja painotti, että IAEA:n ilmoituksen mukaan Iran jatkoi edelleen rikastamistoimintaa ja rakensi raskasvesireaktoria Arakiin.EU vaati Irania ottamaan huomioon pääjohtajan vetoomuksen toteuttamalla YK:n turvallisuusneuvoston päättämät toimenpiteet.

15. lokakuuta pidetyssä tapaamisessaan EU:n ministerineuvosto toisti tukevansa turvallisuusneuvoston päätöslauselmia 1696, 1737 ja 1747 ja osoitti, että päätöslauselmissa 1737 ja 1747 turvallisuusneuvosto oli osoittanut aikomuksensa hyväksyä asianmukaisia uusia toimenpiteitä Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 41 artiklan, VII luvun nojalla, jos Iran kieltäytyy keskeyttämästä uraanin rikastamistoimiaan.Jos tarpeellista, EU harkitsee, mihin muihin toimenpiteisiin voitaisiin ryhtyä YK:n prosessin tukemiseksi ja kansainvälisen yhteisön yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

 

Kysymyksen nro 28 esittäjä Ryszard Czarnecki (H-0941/07)
 Aihe: Unionin jäsenvaltioiden ja Afrikan maiden väliset kauppasuhteet
 

Mikä on neuvoston arvio Kigalissa Ruandassa viime viikolla päättyneen AKT:n ja EU:n 14. yhteisen parlamentaarisen yleiskokouksen tuloksista erityisesti EU:n jäsenvaltioiden ja Afrikan maiden kauppasuhteiden osalta?

 
  
 

Tämä on puheenjohtajavaltion laatima vastaus, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä.

Neuvosto panee merkille, että AKT:n ja EU:n yhteisessä parlamentaarisessa yleiskokouksessa, joka pidettiin Kigalissa Ruandassa 19.–22. marraskuuta 2007, hyväksyttiin talouskumppanuussopimuksia koskeva Kigalin julistus.Julistus koskee EU:n ja kaikkien AKT-maiden, mukaan lukien Afrikan maiden, välisiä suhteita.

Neuvosto pitää julistusta ennakkotoimena talouskumppanuussopimuksia koskevan kuulemis- ja vuoropuhelumenettelyn alalla.Neuvosto on tyytyväinen tähän menettelyyn ja tukee sitä.

Neuvoston mukaan talouskumppanuussopimuksia koskeva laaja-alainen kuuleminen on erittäin tärkeää.Talouskumppanuussopimuksista toukokuussa 2007 annetuissa päätelmissä neuvosto korosti erityisesti AKT:n ja EU:n vuoropuhelua talouskumppanuussopimuksista. Niiden lisäksi tärkeitä ovat vuoropuhelut sekä AKT-maista että EU:sta olevien parlamenttien jäsenten, kansalaisyhteiskunnan ja liike-elämän edustajien kanssa. Tämä ajatus otettiin uudelleen esiin talouskumppanuussopimusten valvonnan yhteydessä neuvoston päätelmissä marraskuussa 2007.

Neuvosto tunnustaa yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen tärkeän aseman Cotonoun järjestelmässä ja on siihen tyytyväinen.Cotonoun kumppanuussopimuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti edustajakokouksen tehtävä neuvoa-antavana elimenä on edistää demokratiakehitystä vuoropuhelun ja kuulemisen kautta ja keskustella kehitykseen ja AKT–EU-kumppanuuteen liittyvistä kysymyksistä.

 

Kysymyksen nro 29 esittäjä Georgios Toussas (H-0944/07)
 Aihe: Työntekijöiden ja heidän kokoontumistensa valvonta
 

Marraskuun 17. päivänä 2007, Ateenan teknillisen korkeakoulun kansannousun juhlimiseksi järjestettyjen tapahtumien yhteydessä, tietosuojaviranomaisen suorittaman tarkastuksen jälkeen paljastui, että Kreikan poliisi seurasi teknillisen korkeakoulun vuosipäivän suurta mielenosoitusta muka liikenteen valvontaa varten asennettujen kameroiden kautta. Tietosuojaviranomaisen puheenjohtaja D. Gurgurakis, sen varapuheenjohtaja sekä neljä muuta sen jäsentä jätti tämän jälkeen eronpyyntönsä vastalauseena tietosuojaviranomaisen toimintaa ja velvollisuuksia sääntelevien säännösten rikkomiselle ja sille, että tietosuojaviranomainen oli käytännössä syrjäytetty.

Tuomitseeko neuvosto sen, että kokoontumisten, joukkotapahtumien, mielenosoitusten ja yleensä työntekijöiden joukkoliikehdinnän turvallisuudesta vastaavat kreikkalaiset viranomaiset käyttivät kameravalvontaa? Katsooko se, että kameroiden asentaminen ja käyttö työntekijöiden ja heidän joukkokokoustensa seurannassa on sopusoinnussa henkilötietojen suojelun ja vapaan kokoontumisoikeuden kanssa?

 
  
 

Tämä on puheenjohtajavaltion laatima vastaus, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä.

Neuvosto ei puutu jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toteuttamiin lainvalvontatoimiin.Neuvoston toimivaltaan ei kuulu arvioida, ovatko tällaiset lainvalvontatoimet henkilötietojen suojelun mukaisia.

 

Kysymyksen nro 30 esittäjä Diamanto Manolakou (H-0948/07)
 Aihe: Latvian hallituksen uudet demokratian vastaiset toimet
 

Latvian oikeusministeriö aikoo ehdottaa maan parlamentille lähipäivinä rikoslakiin uusia muutoksia, joiden myötä henkilöitä, jotka esittävät julkisesti myönteisiä lausumia neuvostovallasta ja kieltävät neuvostomiehityksen olemassaolon, uhkaa jopa viiden vuoden vankilatuomio. Oikeusministeriö väittää, että nämä muutokset perustuvat EU:n suuntaviivoihin, joiden mukaan rasismin ja muukalaisvihan kannattaminen avoimesti sekä kansanmurhaksi luonnehdittaviin rikoksiin syyllistyminen on rangaistavaa.

Tuomitseeko neuvosto nämä uudet demokratian vastaiset toimet, joihin Latvian hallitus aikoo ryhtyä ja jotka rikkovat perusyksilönoikeuksia ja työntekijöiden demokraattisia poliittisia oikeuksia, kuten sanan- ja ilmaisunvapautta? Onko se samaa mieltä Latvian hallituksen kanssa siitä, että EU:n rasismin ja muukalaisvihan vastaisiin rikosoikeudellisiin toimenpiteisiin sisältyy edellä kuvatun kaltaisia toimia, joihin Latvian hallitus nyt aikoo ryhtyä?

 
  
 

Tämä on puheenjohtajavaltion laatima vastaus, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä.

Neuvosto päätyi huhtikuussa 2007 yleiseen lähestymistapaan neuvoston puitepäätösluonnoksesta rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmentymien torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin. Arvoisa parlamentin jäsen viittaa tähän tekstiin.

Puitepäätöksen tarkoituksena on lähentää jäsenvaltioiden rikosoikeudellisia säännöksiä ja torjua tehokkaammin rikoksia, jotka perustuvat rotuun, väriin, uskontoon, syntyperään ja kansalliseen tai etniseen alkuperään.

Puitepäätöstä ei ole hyväksytty vielä virallisesti, sillä se odottaa eri valtuuskuntien parlamentaaristen varausten poistamista.

Kun puitepäätös on hyväksytty, on jäsenvaltioiden vastuulla soveltaa sitä käytännössä.Vaadittavat täytäntöönpanotoimet on toteutettava viimeisten kahden vuoden kuluessa hyväksymisestä.

Viimeistään viiden vuoden kuluttua puitepäätöksen hyväksymisestä neuvoston on määrä tarkistaa komission kertomuksen perusteella, ovatko jäsenvaltiot toteuttaneet tarvittavat toimet puitepäätöksen mukaisesti.

Neuvosto ei tämän takia voi ilmaista kantaa arvoisan parlamentin jäsenen esittämiin kysymyksiin.

 

Kysymyksen nro 31 esittäjä Pedro Guerreiro (H-0951/07)
 Aihe: USA:n ohjuspuolustusjärjestelmän asentaminen Eurooppaan
 

USA ja sen liittolaiset kiihdyttävät asevarustelukilpailua ja militarisoivat kansainvälisiä suhteita, minkä puitteissa Yhdysvaltojen hallitus pyrkii asentamaan ohjuspuolustusjärjestelmänsä osia Eurooppaan.

Mikä on neuvoston kanta tällaiseen pyrkimykseen ottaen huomioon, että tällainen päätös lisää sotilaallista toimintaa Euroopan mantereella?

 
  
 

Tämä on puheenjohtajavaltion laatima vastaus, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä.

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen mukaan EU noudattaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, joka ei kata alueellista puolustusta, joka on kansallinen vastuuala. Lisäksi jotkut jäsenvaltiot noudattavat yhteistä puolustuspolitiikkaa Naton puitteissa.

Yhdysvaltojen ja joidenkin jäsenvaltioiden yhteistyö ohjustentorjuntajärjestelmien sijoittamisessa on kahdenvälinen kysymys, joka kuuluu asianosaisten jäsenvaltioiden toimivaltaan.Neuvosto ei sen tähden tee minkäänlaista tutkimusta Yhdysvaltojen ohjustentorjuntapuolustussuunnitelmista Euroopassa.Kuitenkin ohjustentorjuntakysymystä käsitellään keskusteluissa Natossa.

 

Kysymyksen nro 32 esittäjä Laima Liucija Andrikienė (H-0954/07)
 Aihe: Venäjän valtionduuman 2. joulukuuta 2007 pidettävien vaalien tarkkailu
 

EU:n puheenjohtajavaltio pahoitteli 16. marraskuuta 2007 esittämässään lausunnossa, että ”ennennäkemättömien rajoitusten ja useiden byrokraattisten esteiden vuoksi Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto ODIHR ei pysty noudattamaan Venäjän federaation kutsua saapua tarkkailemaan 2. joulukuuta pidettäviä Venäjän valtionduuman vaaleja”. Puheenjohtajavaltio ilmaisi kuitenkin jälleen täyden tukensa ODIHR:n vaalitarkkailutyölle sekä toimille, joilla on pyritty takaamaan vaalitarkkailuvaltuuskunnan lähettäminen.

Mihin toimiin neuvosto on ryhtynyt edellä mainittujen rajoitusten ja esteiden poistamiseksi? Miten neuvosto arvioi 2. joulukuuta järjestettäviä Venäjän valtionduuman vaaleja? Pitääkö se niitä vapaina ja oikeudenmukaisina sekä kansainvälisiä normeja vastaavina?

 
  
 

Tämä on puheenjohtajavaltion laatima vastaus, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä.

Kuten arvoisa parlamentin jäsen osoittaa, demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto (ODIHR) kohtasi esteitä valmistellessaan tarkkailijoiden lähettämistä Venäjän parlamenttivaaleihin 2. joulukuuta, minkä takia vaalitarkkailuvaltuuskuntaa ei ole voitu lähettää.Puheenjohtajavaltio pahoittelee, että ODIHR pakotettiin tekemään tämä päätös, kun otetaan huomioon, että se on lähettänyt vaalitarkkailijoita joka vuosi moniin eri Etyj-maihin ilman minkäänlaisia vaikeuksia.Kuitenkaan ODIHRille ei jäänyt juurikaan vaihtoehtoja, koska sen toimintaan kohdistui rajoituksia: esimerkiksi kutsut saapuivat liian myöhään, tarkkailijoiden määrälle asetettiin rajoituksia, ja vaalitarkkailijat kohtasivat vaikeuksia viisumin saamisessa.

Kun otetaan huomioon, että aiemmissa Venäjän vaaleissa useimmat kansainvälisten tarkkailijoiden havaitsemat pääpuutteet ovat liittyneet vaaleja edeltäviin seikkoihin, on valitettavaa, että Venäjän viranomaisten asettamat rajoitukset ovat vaikuttaneet erityisesti pitkän aikavälin vaalitarkkailutyöhön.Jotta vaaleja voidaan arvioida puolueettomasti, on ODIHRin olennaista tarkkailla vaaleja paitsi äänestyspäivänä myös vaalikampanjan aikana.

Neuvoston toimenpiteiden osalta arvoisa parlamentin jäsen on epäilemättä tietoinen siitä, että on ODIHRin yksinomaisella vastuulla päättää, lähetetäänkö vaaleihin tarkkailijaryhmä.Puheenjohtajavaltio on ilmaissut huolensa Venäjälle ja jatkaa tätä tulevina päivinä.

Neuvosto ilmaisee huolensa jatkossakin venäläisille kumppaneillemme säännöllisissä tapaamisissa ja vaatii Venäjää toimimaan kansainvälisten sitoumustensa mukaisesti.

 

Kysymyksen nro 33 esittäjä Justas Vincas Paleckis (H-0956/07)
 Aihe: Euroopan unionin itänaapureiden viisumihinnat
 

Schengen-alueen laajeneminen on mitä kaunein joululahja uusien EU-maiden kansalaisille. Tämä on historiallinen tapahtuma, jolla on valtaisa symboliarvo. EU:n itäisten naapureiden – Valko-Venäjän, Venäjän, Ukrainan ja Moldovan – rajalla on nyt kuitenkin uusi esirippu: talouden ja byrokratian esirippu. Vielä vähän aikaa sitten itänaapurimme saattoivat matkustaa moneen EU-maahan viisumitta, mutta tästä lähtien he joutuvat maksamaan viisumista kolmanneksen tai neljänneksen kuukausipalkastaan. Esimerkiksi Valko-Venäjän kansalaisille tämä tarkoittaa, että uusiin EU-maihin matkustamiseen tarvittavan viisumin hinta on noussut viidestä eurosta kuuteenkymmeneen euroon.

Aikooko neuvosto tarkastella uudelleen EU:n itänaapureilta Schengen-viisumeista perittäviä hintoja?

 
  
 

Tämä on puheenjohtajavaltion laatima vastaus, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä.

Neuvosto [aikoo päättää][päätti](1)6. joulukuuta 2007 Schengenin säännöstön määräysten täysimääräisestä täytäntöönpanosta 21. joulukuuta 2007 alkaen Tšekin tasavallassa, Viron tasavallassa, Latvian tasavallassa, Liettuan tasavallassa, Unkarin tasavallassa, Maltan tasavallassa, Puolan tasavallassa, Slovenian tasavallassa ja Slovakian tasavallassa.

Tämän perusteella edellä mainitut jäsenvaltiot alkavat myöntää viisumeja diplomaatti- ja konsuliedustustoille annetun yhteisen konsuliohjeiston mukaisesti kolmansien maiden kansalaisille, jotka mainitaan 15. maaliskuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 539/2001 liitteen I luettelossa, jossa luetellaan ne kolmannet maat, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja ne kolmannet maat, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske.Asetuksessa säädetään viisumikohtaiseksi perushinnaksi 60 euroa.

Kuitenkin viisumien myöntämisen helpottamista ja takaisinottoa koskevat sopimukset on allekirjoitettu EY:n ja muiden valtioiden, mukaan lukien Venäjän, Ukrainan ja Moldovan välillä.Viisumien myöntämisen helpottamista koskevissa sopimuksissa säädetään näille maille alennetusta, 35 euron hinnasta.

Tällaista sopimusta ei ole tehty EY:n ja Valko-Venäjän välillä, ja tällä hetkellä asiaan ei ole esitetty neuvotteluvaltuuksia.

 
 

(1) Tarkistettava ennen lopullisen vastauksen julkaisemista.

 

KYSYMYKSIÄ KOMISSIOLLE
Kysymyksen nro 39 esittäjä Danutė Budreikaitė (H-0947/07)
 Aihe: Lääkkeiden mainonta
 

Euroopan unionin jäsenvaltioiden televisiokanavat esittävät useita terveysaiheisia ohjelmia, joiden varsinaisena tarkoituksena on lääkkeiden, erityisesti ravintolisien, suora- tai piilomainonta. Ihmisiä ei kannusteta syömään terveellisesti tai urheilemaan, vaan käyttämään yhä enemmän vitamiinivalmisteita ja lääkkeitä, joiden käyttö ilman lääkärin valvontaa saattaa aiheuttaa terveysongelmia. Mainos ei usein myöskään vastaa lääkkeen todellista vaikutusta.

Voiko komissio ottaa kantaa lääkkeiden mainontaan sovellettavaan EU:n lainsäädäntöön?

 
  
 

Ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevassa EU:n lainsäädännössä asetetaan erittäin selvät ja tiukat säännöt kyseisten tuotteiden mainostamisesta.

Säännöt esiteltiin 1990-luvun alussa niin kutsutussa ”järkevän käytön” -paketissa.Paketissa kerrotaan perustavoitteista: kohtuullista kulutuksesta ja siitä, että jos lääkkeiden mainonta on sallittua, sen ei pitäisi edistää lääkkeiden liiallista käyttöä.

Säännöt sisältyvät nyt direktiiviin 2001/83/EY. Siinä kielletään reseptilääkkeiden suoramainonta asiakkaille ja sallitaan ilman lääkemääräystä saatavien lääkkeiden mainonta direktiivissä määritetyissä olosuhteissa.

Ilman lääkemääräystä saatavien lääkkeiden on vastattava valmisteen ominaisuusyhteenvetoa, joka on myönnetty saatettaessa valmiste markkinoille. Yhteenvedolla edistetään lääkkeen järkevää käyttöä esittelemällä se objektiivisesti ja liioittelematta sen ominaisuuksia. Yhteenveto ei saa olla harhaanjohtava.Mainonnan ei siis pitäisi edistää lääkkeiden lisäkulutusta.

Direktiivillä 2002/46/EY säännellään ravintolisiä, joita pidetään kaupan ja jotka on tarkoitettu käytettäviksi elintarvikkeina. Direktiivillä säädetään, että ravintolisiin ei saa mainonnassa liittää ihmisten sairautta ehkäiseviä, sitä hoitavia tai sitä parantavia ominaisuuksia, eikä mainonnassa saa viitata tällaisiin ominaisuuksiin. Lisäksi ravintolisien mainontaan ei saa sisällyttää mainintaa, jossa vahvistettaisiin tai esitettäisiin, että tasapainoisesta ja monipuolisesta ruokavaliosta ei yleensä saisi riittävästi ravintoaineita.

Lisäksi elintarvikkeita koskevista ravitsemus- ja terveysväitteistä annettu asetus (EY) N:o 1924/2006 koskee myös ravintolisiä ja erityisesti kyseisten tuotteiden mainontaa.Asetuksella varmistetaan, että kaikki elintarvikkeita koskevat ravitsemus- ja terveysväitteet ovat selkeitä, täsmällisiä ja perusteltuja.Väitteitä koskevaa asetusta on sovellettu jäsenvaltioissa 1. heinäkuuta 2007 alkaen, mutta sallittujen terveysväittämien luettelo on vielä hyväksyttävä.Hyväksyminen tapahtuu todennäköisesti vuoden 2010 alussa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen arvioitua väittämien tieteelliset ansiot.

On tärkeää korostaa, että lääkkeiden ja ravintolisien mainonnasta annetun EU:n nykyisen lainsäädännön täytäntöönpano ja soveltaminen ovat jäsenvaltioiden vastuulla.

 

Kysymyksen nro 44 esittäjä Gay Mitchell (H-0901/07)
 Aihe: Öljy
 

Miksi öljyn hinta lähentelee 100 dollaria tynnyriltä? Mitä seurauksia sillä on EU:n kuluttajille ja vaihtoehtoisia energialähteitä koskevalle tutkimukselle?

 
  
 

Ennenkuulumattoman korkea öljyn hinta (lähes 100 Yhdysvaltain dollaria tynnyriltä) johtuu useista tekijöistä, joista seuraavat ovat tärkeimpiä:

öljyn maailmanlaajuisen kysynnän kasvaminen (lähinnä muissa kuin OECD(1)-maissa, erityisesti Kiinassa ja Intiassa) nopeammin kuin uusia esiintymiä löytyy ja kuin tuotantokapasiteettiin investoidaan;

OPECin sitoutuminen tuotannon kasvattamiseen on ollut pienempää kuin kuluttajamaiden kysyntä ja markkinatoimijoiden odotukset;

öljyn ja öljytuotteiden epätavallisen pienet varastot useissa öljyä paljon kuluttavissa kansantalouksissa (erityisesti Yhdysvalloissa), minkä takia markkinoilla ollaan epävarmoja siitä, pystytäänkö niillä kestämään jopa suhteellisen pienet toimitusten katkokset;

tärkeiden tuontimaiden (esimerkiksi Irak, Nigeria) alueelliset konfliktit, joiden takia suuri osa maiden tuotantokapasiteetista ei ole käytössä tai on rajallista;

jatkuva epävarmuus Iranin tarjonnasta;

dollarin heikon arvon takia öljyntuottajat pyytävät korkeampia nimellishintoja, koska öljysopimukset ovat lähinnä dollarimääräisiä.

Asiakkaisiin hinnannousu vaikuttaa selvimmin bensiinin ja dieselin maksettavien hintojen osalta.On kuitenkin huomattava, että EU:n kuluttajat ovat suhteellisen hyvin suojassa öljyn hinnannousun vaikutuksilta, koska verorakenne ja nykyiset valmisteverot vähentävät iskun välittymistä.Euron vahvistuminen suhteessa dollariin on myös lievittänyt hinnan nousua.Nykyisten markkinaolosuhteiden myönteisenä sivuvaikutuksena on, että yleinen kiinnostus energian säästämiseen, energiatehokkuuteen ja vaihtoehtoisiin polttoaineisiin saattaa kasvaa.

Tällä hetkellä vaihtoehtoiset liikennekäyttöön tarkoitetut polttoaineet ovat kalliimpia kuin diesel ja bensiini, mutta öljyn hinnan viimeaikainen nousu – jos sen oletetaan jatkuvan pitkään – pienentää hintaeroa merkittävästi.Näin myös vaihtoehtoisiin polttoaineisiin liittyvien teknologioiden tutkimus-, demonstrointi- ja kaupallistamissijoituksista tulee yhä kiinnostavampia.Näistä taloussuuntauksista huolimatta komissio on sitoutunut osoittamaan merkittävän osan tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman energiatutkimuksen talousarviosta biopolttoaineisiin ja loppukäyttäjän energiatehokkuuteen.

 
 

(1) Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö.

 

Kysymyksen nro 45 esittäjä Esko Seppänen (H-0913/07)
 Aihe: Uusiutuvan energian kiintiöt
 

Komissio on ehdottamassa maakohtaisia tavoitteita, joiden avulla uusiutuvan energian osuus primäärienergian tuotannosta voitaisiin nostaa EU:ssa vuoteen 2020 mennessä 20 prosentin tavoitteeseen. Kuinka ydinvoiman lisärakentaminen vaikuttaa maakohtaiseen tavoitteeseen eli pitääkö vastaavasti lisätä uusiutuvan energian tuotantoa?

 
  
 

Komission kantana on, että sitovat maakohtaiset uusiutuvaa energiaa koskevat tavoitteet olisi säädettävä tietyiksi prosenttiosuuksiksi kokonaisenergiankulutuksesta vuonna 2020. Näin ollen ydinvoiman lisärakentaminen ei ole oleellinen kysymys tässä yhteydessä.Suuremmalla ydinvoimakapasiteetilla on kuitenkin pienempi merkitys kokonaisenergiankulutukseen, kun kulutusta mitataan primäärienergian kulutuksen sijaan energian loppukulutuksena.

Kasvihuonekaasutavoitteiden osalta ydinvoimalla saavutetaan hiilidioksidisäästöjä fossiiliseen sähköntuotantoon verrattuna.Jokaisella valtiolla on kuitenkin tästä huolimatta velvollisuus saavuttaa uusiutuvaa energiaa koskeva tavoite.

 

Kysymyksen nro 46 esittäjä Vural Öger (H-0914/07)
 Aihe: EU:n energia-alan ulkosuhteet
 

Euroopan parlamentti vaati EU:n yhteisestä energiapolitiikasta (A6-0312/2007P6_TA(2007)0413) hyväksymässään mietinnössä nimittämään yhteisen energiaulkopolitiikan korkean edustajan, jolla olisi yhteys sekä komissioon että neuvostoon. Mitä mieltä komissio on EU:n energiaulkoministeriä (”Mr. Energy”) koskevasta ehdotuksesta? Millainen voisi komission mielestä olla tällaisen korkean edustajan toimenkuva?

Mitä mieltä komissio on väittämästä, että yhteinen energiaulkopolitiikka on ainoa toimiva keino antaa EU:lle ulkopoliittisena toimijana merkittävä rooli kansainvälisissä yhteyksissä? Miten voitaisiin yhdenmukaistaa erilaiset kansalliset mallit energiaulkopolitiikassa? Miten EU:lle saataisiin poliittisesti ja taloudellisesti näkyvämpi rooli energiapoliittisesti tärkeillä maantieteellisillä alueilla, kuten Mustanmeren ja Kaspianmeren alueilla ja Keski-Aasiassa?

 
  
 

Parlamentin mietinnössä(1) todetaan, että EU:n on esitettävä yhteinen lähestymistapa energia-alan kansainvälisissä suhteissa.Komissio toteaa, että parlamentti on pohtinut ehdotusta siitä, kuinka yhteisö voisi noudattaa parhaiten ulkoista energiapolitiikkaansa.Meidän on pohdittava lisää tätä tärkeää aihetta ja sitä, kuinka voimme varmistaa mahdollisimman tehokkaasti, että EU toimii asiassa johdonmukaisesti.Komissio antaa oman kantansa ulkoisen energiapolitiikan laajemmista näkökohdista myöhemmässä vaiheessa.

Komissio uskoo, että selkeä ja yhtenäinen yhteinen kanta ja vastaavasti jäsenvaltioiden ja yhteisön selkeät ja yhtenäiset toimenpiteet tämän politiikan tukemisessa antavat EU:lle vahvuutta, uskottavuutta ja vaikutusvaltaa kansainvälisissä neuvotteluissa.

Komissio on samaa mieltä siitä, että jäsenvaltioiden olisi tiedotettava toisilleen ja komissiolle ja kuultava toisiaan ja komissiota strategisista päätöksistä, jotka saattavat vaikuttaa toisten jäsenvaltioiden ja koko EU:n etuihin.Tämä koskisi tärkeitä kolmansien maiden kanssa tehtäviä energiaprojekteja koskevia kahdenvälisiä sopimuksia.Jäsenvaltioiden ja komission välinen yhteisvastuu ja avoimuus auttaisivat merkittävästi, kun halutaan varmistaa, että EU:n toimet ovat koko EU:n etujen mukaisia.Tämä koskee erityisesti Mustanmeren ja Kaspianmeren alueiden ja Keski-Aasian kaltaisia alueita.

 
 

(1) ”Tavoitteesta luoda EU:lle yhteinen energiapolitiikka” (A6-0312/2007P6_TA(2007)0413).

 

Kysymyksen nro 47 esittäjä Brian Crowley (H-0918/07)
 Aihe: Energiatehokkuusohjelmat Euroopassa
 

Euroopan unioni pyrkii politiikallaan varmistamaan, että hiilidioksidipäästöjä vähennetään 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Voiko komissio ilmoittaa, mitä uusia yksittäisiä aloitteita se toteuttaa edistääkseen energiatehokkuuden lisäämistä Euroopassa?

 
  
 

Energiatehokkuus on komissiolle ensisijaisen tärkeä asia.Jäsenvaltioilta saatujen energiatehokkuutta koskevien toimintasuunnitelmien ensimmäinen arvio esitellään tammikuussa.Tämän jälkeen ryhdytään toimiin, jotka lueteltiin energiatehokkuuden toimintasuunnitelmassa(1).Vuodelle 2008 on suunniteltu erityisesti seuraavia aloitteita:

Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen:

ehdotus rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin(2) laatimisesta uudelleen

Laitteiden energiatehokkuuden parantaminen:

ehdotus energiamerkintöjä koskevan puitedirektiivin (3) laatimisesta uudelleen

Ekologinen suunnittelu(4), jolla pannaan täytäntöön toimenpiteitä tuoteryhmille, mukaan lukien kaikkien sähkölaitteiden valmiustilakulutus

Toimintasuunnitelma, jolla asetetaan seuraaviksi kolmeksi vuodeksi luettelo tuoteryhmistä, joita pidetään ensisijaisina ekologisen suunnittelun täytäntöönpanotoimenpiteissä

Liikenteen energiatehokkuuden parantaminen:

Ehdotus asetukseksi edistyksellisistä turvallisuusominaisuuksista (rengaspaineen valvontajärjestelmä) ja alhaisen pyörimiskitkan renkaista

Ehdotus direktiiviksi saastuttamattomien ja energiatehokkaiden maantieajoneuvojen edistämisestä

Polttoainetta tehokkaasti käyttävien ajoneuvojen markkinoille saattamisen tukemiseksi komissio valmistelee autojen merkinnöistä annetun direktiivin (5) tarkistusta.

Komissio on ehdottanut lentoliikenteen siirtämistä päästökauppajärjestelmään(6).Tämä on taloudellinen lisäkannustin lentokoneiden suunnittelun ja käytön tehokkuuden parantamiseksi.

Komissio on ehdottanut(7), että käyttöön otettaisiin pakollinen tavoite liikenteessä käytettävistä polttoaineista aiheutuvien kasvihuonekaasujen elinkaaren lyhentämiseksi.Tavoite kannustaisi merkittävästi parantamaan tieliikenteen polttoaineen tuotantoprosessien energiatehokkuutta.

Myös seuraavia monialaisia toimenpiteitä suunnitellaan:

Energiatuotteiden verotuksesta annetun direktiivin tarkastaminen energiaverotuksen kohdennetun ja yhdenmukaisen käytön helpottamiseksi erityisesti energiatehokkuus- ja ympäristönäkökohtien yhteensovittamisella.

Joissakin tapauksissa alennettujen arvonlisäverokantojen tehokkuuden tarkastelu alennetuista arvonlisäverokannoista käynnistyneen keskustelun yhteydessä.

Parhaita käytettävissä olevia tekniikoita koskeva vertailuasiakirja energiatehokkuuden osalta IPPC-direktiivin(8) nojalla toteutettavan tietojenvaihdon tuloksena.

Ehdotus tarkistetuksi asetukseksi, jolla mahdollistetaan organisaatioiden vapaaehtoinen osallistuminen yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS).Asetuksen mukaan osallistuvien organisaatioiden on annettava selonteko tärkeimpien indikaattorien, mukaan lukien energiatehokkuuden, perusteella ja parannettava ympäristönsuojelun tasoaan jatkuvasti.Selonteot annetaan riippumattomien ympäristötarkastajien tarkastettaviksi ja vahvistettaviksi ja ne julkaistaan.

Komissio suunnittelee myös, että käyttöön otettaisiin ympäristöystävällisiä julkisia hankintoja koskeva tiedonanto, jossa asetetaan tavoitteet ympäristöystävällisille julkisille hankinnoille ja jossa aloitetaan menettely, jolla määritetään tarjousasiakirjoissa käytettävät ympäristölaatuvaatimukset, mukaan lukien energiatehokkuuteen liittyvät edellytykset.

 
 

(1) Tiedonanto energiatehokkuuden toimintasuunnitelmasta: Mahdollisuuksien toteuttaminen – KOM(2006)0545 lopullinen 19.10.2006.
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/91/EY rakennusten energiatehokkuudesta, EYVL L 1, 4.1.2003, s. 65.
(3) Neuvoston direktiivi 92/75/ETY kodinkoneiden energian ja muiden voimavarojen kulutuksen osoittamisesta merkinnöin ja yhdenmukaisin tuotetiedoin, EYVL L 297, 13.10.1992, s. 16.
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/32/EY energiaa käyttävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista, EUVL L 191, 22.7.2005, s. 29.
(5) Direktiivi 1999/94/EY.
(6) Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta ilmailualan toimintojen sisällyttämiseksi yhteisön kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmään KOM/2006/0818 lopullinen.
(7) Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi direktiivin 98/70/EY muuttamisesta bensiinin, dieselin ja kaasuöljyn eritelmien osalta sekä tieliikenteen polttoaineiden käytöstä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen seurantaan ja vähentämiseen tarkoitetun mekanismin käyttöönottamisesta, neuvoston direktiivin 1999/32/EY muuttamisesta sisävesialusten käyttämien polttoaineiden eritelmien osalta ja direktiivin 93/12/ETY kumoamisesta KOM(2007)18.
(8) Neuvoston direktiivi 96/61/EY ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi.

 

Kysymyksen nro 48 esittäjä Alain Hutchinson (H-0932/07)
 Aihe: Maatalousperäiset polttoaineet
 

Monesta syystä (elintarvikkeiden viljelyn harvinaistuminen, ruoan hinnan nouseminen, taloudellinen keinottelu...) näyttää siltä, että eräs suuntaus maatalousperäisten polttoaineiden tuotannossa saattaa nopeasti pahentaa nälkäongelmaa etelän maissa ja erityisesti Afrikassa. YK:n elintarvike-erityistarkkailijan raportti julkaistiin 25. lokakuuta 2007. Siinä pyydetään keskeyttämään viideksi vuodeksi kasvien tuotanto polttoaineiden valmistusta varten ja siirtymään sen jälkeen suoraan biopolttoaineiden toisen sukupolven tuotteisiin, jotka valmistetaan maatalouden jätteistä. Toinen mahdollisuus olisi tuottaa maatalousperäisiä polttoaineita syötäväksi kelpaamattomista kasveista kuivilla tai lähes kuivilla alueilla. Aikooko komissio tukea tämän viljelykiellon hyväksymistä ja/tai edistää voimakkaan tuen antamista maatalousperäisten polttoaineiden toisen sukupolven tutkimukselle, jotta ”vihreä öljy” ei tulisi yleismaailmalliseksi vähemmän kehittyneiden maiden ja niiden pientuottajien kustannuksella, varsinkin kun tiedetään, että suurilla maataloustuottajilla ja monikansallisilla yhtiöillä on paremmat mahdollisuudet hyötyä tästä energiamarkkinoiden uudesta jaosta?

 
  
 

Komissio ei ole samaa mieltä YK:n erityistarkkailijan kanssa.Maatalouden raakamateriaalien hintojen äskettäinen kohoaminen johtuu huonojen sääolosuhteiden aiheuttamista pienistä sadoista ja nousevan talouden maiden kysynnän kasvusta.Komissio katsoo, että keskeyttämisellä jätettäisiin huomiotta se, että biopolttoaineilla on mahdollista parantaa maaseutualueiden elinkeinoja erityisesti kehitysmaissa.Komissio seuraa kuitenkin tarkasti ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden mahdollisia vaikutuksia elintarviketurvallisuuteen.

Komissio on samaa mieltä siitä, että toisen sukupolven biopolttoaineteknologioita on pyrittävä kehittämään ja että tällaiset polttoaineet on saatava markkinoille.Ne parantavat toimitusvarmuutta tekemällä käytettävien raaka-aineiden valikoiman monipuolisemmaksi.Toisen sukupolven biopolttoaineiden kehittyminen riippuu kuitenkin merkittävästi ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden kehittämisestä.Komissio tukee näiden teknologioiden kehittämistä tutkimuksen ja teknologian kehityksen ohjelmillaan.Se on esitellyt äskettäin lisästrategian Euroopan strategisessa energiateknologiasuunnitelmassa(1).Komissio pohtii myös kannustustoimenpiteitä seuraavaan uusiutuvasta energiasta annettavaan direktiiviin.

 
 

(1) KOM(2007)0723.

 

Kysymyksen nro 49 esittäjä Paul Rübig (H-0938/07)
 Aihe: Energiatehokkuudesta annetussa direktiivissä 2006/32/EY tarkoitettujen säästötavoitteiden tulkinta
 

Direktiivin 2006/32/EY(1) yleisen tulkinnan mukaan säästötavoitteeseen saa laskea vain sellaiset toimet, joilla on vaikutusta myös vuonna 2016. Säästötoimia, joiden vaikutusaika on lyhyempi, saisi siten toteuttaa vasta vähän ennen vuotta 2016 (tai 2020). Tämän tulkinnan mukaan jäsenvaltioita kannustetaan siihen, että ne eivät ryhdy tällaisiin toimiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa vaan siirtävät toteutusta, jotta vaikutus olisi mahdollisimman suuri tavoitevuonna 2016.

Onko tämä tulkinta kuitenkin oikea? Entä mihin toimiin komissio aikoo ryhtyä näiden mahdollisten vaikutusten torjumiseksi?

 
  
 

Energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista annetun direktiivin (2006/32/EY) tarkoituksena on tehdä energian loppukäytön tehokkuudesta kustannustehokkaampaa.Tähän tavoitteeseen pyritään luomalla energiatehokkuudelle rakenteellinen perusta jäsenvaltioihin.Direktiivissä jäsenvaltioille asetetaan ohjeellinen yhdeksän prosentin energian loppukäytön säästötavoite ajalle 1. tammikuuta 2008 – 31. joulukuuta 2016.Säästöt arvioidaan kauden aikana saatujen vuosittaisten kokonaissäästöjen perusteella.Tällä ajalla tehtävät toimet voivat vaikuttaa säästöihin.Ehtona on kuitenkin, että saavutetut energiasäästöt ovat tarkistettavissa ja mitattavissa tai ainakin arvioitavissa yhdeksännen vuoden lopussa.

Lyhyen aikavälin säästötoimet voidaan siis laskea mukaan.Niiden on kuitenkin oltava tarkistettavissa ja mitattavissa tai arvioitavissa yhdeksännen vuoden lopussa.Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että toimien vaikutusten olisi jatkuttava edelleen, kun säästöt mitataan tai arvioidaan.

 
 

(1) EUVL L 114, 27.4.2006, s. 64.

 

Kysymyksen nro 50 esittäjä Ryszard Czarnecki (H-0942/07)
 Aihe: Mahdollisuudet toteuttaa unionin yhteistä energiapolitiikkaa EU:n ja Venäjän huippukokouksen jälkeen
 

Miten komissio arvioi käytännön mahdollisuuksia toteuttaa unionin yhteistä energiapolitiikkaa äskettäisen EU:n ja Venäjän huippukokouksen taustaa vasten?

 
  
 

Ennakkovaroitusmekanismin hyväksyminen oli yksi viimeisimmän, lokakuussa Mafrassa pidetyn EU:n ja Venäjän välisen huippukokouksen konkreettisista tuloksista.Mekanismilla pyritään mahdollisten tarjonta-, siirto- ja kysyntäongelmien ja riskien tunnistamiseen ajoissa, jotta mahdollisten häiriöiden vaikutuksia pystytään pienentämään.Mekanismin teknisiä järjestelyjä toteutetaan parhaillaan.

Mekanismin perustaminen on konkreettinen tulos EU:n ja Venäjän välillä käytävästä rakentavasta ja kummallekin osapuolelle hyödyllisestä vuoropuhelusta energia-alalla.Se osoittaa myös, että jäsenvaltioiden keskinäinen ja jäsenvaltioiden ja komission välinen yhteistyö ja yhteisvastuu voivat johtaa konkreettisiin aloitteisiin ja toimiin yhteisen ulkoisen energiapolitiikan puitteissa.

Lisäksi EU:n yhteisen kannan muodostumiseen vaikuttavat ne toimet, joihin ryhdytään EU:n ja Venäjän välisen energiaa koskevan vuoropuhelun teemakohtaisten työryhmien yhteydessä, esimerkiksi molempien osapuolten yhteistä etua koskevan infrastruktuurihankeluettelon päivittäminen.

Komissio uskoo, että jäsenvaltioiden on jatkettava tiivistä yhteistyötä keskenään ja komission kanssa ulkoisen energiapolitiikan alalla, jotta voidaan määrittää selvät ja yhdenmukaiset yhteiset kannat ja samoin selvät ja yhdenmukaiset toimet tämän politiikan tukemiseksi.Tällainen jatkuva yhteensovittaminen antaa EU:lle vahvuutta, uskottavuutta ja vaikutusvaltaa kolmansiin maihin nähden.

 

Kysymyksen nro 51 esittäjä Anni Podimata (H-0945/07)
 Aihe: Laadittava uusiutuvan energian edistämiseen tähtääviä alueellisia ja paikallisia tavoitteita
 

Euroopan unioni on tunnustanut energiapolitiikan merkityksen ympäristönsuojelulle ja alueelliselle kehitykselle ja asettanut kunnianhimoisia, sitovia tavoitteita tuleville vuosille uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseksi jäsenvaltioissa.

Kun otetaan huomioon tarve edistää uusiutuvia energialähteitä dynaamisella tavalla, onko suunnitelmissa laatia kansallisten tavoitteiden lisäksi vastaavia alueellisen ja paikallisen tason tavoitteita? Millä tavoin tätä mahdollisuutta tarjotaan alue- ja paikallisviranomaisille? Tuetaanko ja lisätäänkö esimerkiksi investointeja uusiutuvien energiamuotojen paikallisiin esiintymiin ja paikallisverkkoihin, kun otetaan huomioon, että alueilla, joilla uusiutuvien energialähteiden potentiaali on suurta, ei ole tarvittavaa infrastruktuuria energian tuotantoa ja jakelua varten (esimerkkinä tästä on kreikkalaisten saarialueiden infrastruktuuri)? Edellytetäänkö paikallistason tutkimuksia, joissa osoitettaisiin alueet, joilla on suurta potentiaalia uusiutuvia energialähteitä varten, jotta tuetaan toimia niiden hyödyntämiseksi ensisijaisuusjärjestyksessä?

 
  
 

Komissio ei aio ehdottaa alueelliselle ja paikalliselle tasolle uusiutuvan energian kulutustavoitteita sitovien kansallisten tavoitteiden lisäksi.

Komissio kuitenkin kannustaa alueita asettamaan alueellisia tavoitteita osana koheesiopolitiikasta ja maaseudun kehittämisohjelmista käytäviä keskusteluja.Monet alueet ovat asettaneet uusiutuvaa energiaa koskevia paikallisia tavoitteita.Yksi sovituista yhteisistä indikaattoreista alueellisissa maaseudun kehittämisohjelmissa liittyy itse asiassa uusiutuvan energian tuotannon lisäämiseen.

Tähän mennessä jäsenvaltiot ovat osoittaneet jo noin kahdeksan miljardia euroa uusiutuvien energialähteiden ja energiatehokkuuden edistämiseen paikallistasolla koheesiopolitiikan kauden 2007–2013 rahoituksen puitteissa. Alueille osoitetun avun kokonaismäärän arvioiminen on kuitenkin vaikeaa, koska muiden lähteiden täydentävä rahoitus, esimerkiksi kilpailukyvyn ja innovoinnin ohjelman (2007–2013) ”Älykäs energiahuolto Euroopassa” -aloite ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, ovat merkittävässä asemassa, kun kannustetaan uusiutuvien energialähteiden käyttöön paikallistasolla.

Komissio aikoo ehdottaa uusiutuvien energialähteiden puitedirektiiviä, jossa jäsenvaltioita vaadittaisiin antamaan kansalliset toimintasuunnitelmat uusiutuvien energialähteiden kansallisten tavoitteiden saavuttamiskeinoista.Joissakin jäsenvaltioissa olisi erittäin tärkeää tarkastella alueellisia näkökohtia, esimerkiksi luonnonvarojen saatavuutta eri alueilla.Komissio on arvioinut yksittäisten jäsenvaltioiden mahdollisuuksia, mutta työssä ei edetty jäsenvaltioiden tiettyjen alueiden mahdollisuuksien arviointiin.

 

Kysymyksen nro 52 esittäjä Laima Liucija Andrikienė (H-0955/07)
 Aihe: Strateginen energiateknologiasuunnitelma
 

Komissio on antanut strategista energiateknologiasuunnitelmaa koskevan tiedonannon, joka sisältää alaa koskevia aloitteita ja alaa koskevan tutkimuksen tehostamista osana suunnitelmia, joiden mukaan vähän CO2-päästöjä tuottavan teknologian käyttöönottoa on lisättävä Euroopan unionissa, mutta jonka mukaan rahoituskysymykset on siirretty seuraavaan vuoteen.

Onko komissio jo arvioinut strategisen energiateknologiasuunnitelman vahvuuksia ja heikkouksia ja mihin tulokseen komissio on päätynyt arvioinnissaan? Onko komissiolla tiedossa se, kuinka strategisen energiateknologiasuunnitelman täytäntöönpano rahoitetaan ja mikä taho sen rahoittaa?

 
  
 

Komissio toteutti strategista energiateknologiasuunnitelmaa varten yksityiskohtaisen analyysin Euroopan energiateknologiatutkimuksen ja innovaatiojärjestelmän vahvuuksista ja heikkouksista ja erilaisista tällä hetkellä käytetyistä teknologiakeinoista.Tiedot löytyvät kapasiteettikartasta ja teknologiakartasta, jotka esitellään SET-suunnitelmasta annetun tiedonannon kanssa.Arvioinnin tuloksena on, että energia-alan innovoinnissa kohdataan monia vaikeuksia, mutta ne voidaan voittaa tehokkaasti tiiviillä EU:n tason yhteistyöllä.Meidän on:tunnustettava energiateknologian merkittävä ja strateginen rooli energian ja ilmastonmuutoksen käsittelemisessä; suunniteltava tutkimus- ja innovointitoimintaamme; pyrittävä tehokkaasti tavoitteisiimme tarkemmin kohdennetuin ja tehokkaammin välinein; kasvatettava inhimillisiä ja taloudellisia voimavaroja ja vahvistettava kansainvälistä yhteistyötä.

Rahoituskysymyksen osalta komissio haluaa painottaa, että rahoituksen pitäisi olla yhteistä toimintaa, minkä tähden haluaisimme ottaa käyttöön paitsi julkiset varat myös yksityisen sektorin varat sekä EU:n tasolla että kansallisella tason.Komissio ilmoittaa SET-suunnitelmassa vuoden 2008 lopussa annettavasta tiedonannosta, jossa analysoidaan mahdollisia uusia sijoituslähteitä, joihin EU:n talousarviokin kuuluu.

 

Kysymyksen nro 56 esittäjä Ioannis Gklavakis (H-0881/07)
 Aihe: Ympäristön saastuminen
 

Yhdysvaltalaisen Blacksmith-instituutin tuoreen tutkimuksen (syyskuu 2007) mukaan Kiinan, Intian, Venäjän ja Argentiinan kehittyvät taloudet kuormittavat ympäristöä sekä niiden ihmisten kustannuksella, jotka asuvat ympäristöä saastuttavien teollisuusyksiköiden lähellä, että valitettavasti myös koko maapallon kustannuksella, sillä useimmat saasteet päätyvät meriin ja ilmakehään, jotka, kuten tiedämme, eivät tunne rajoja. Lisäksi saastunut ympäristö on syynä tiettyjen sairauksien ilmenemiseen ihmisissä, esimerkiksi erityyppisten syöpien yleisyyden lisääntymiseen.

Euroopan unioni on onneksi ymmärtänyt ajoissa, miten tärkeää ympäristön suojeleminen on ihmisten terveyden kannalta, ja kaikkien sen politiikkojen tärkeänä ulottuvuutena on tämänsuuntaisia toimia. Mutta mitä ympäristölle tapahtuu maailmanlaajuisesti? Kansainvälisillä foorumeilla esitetään toteamuksia ja tehdään virallisia johtopäätöksiä, muttei mitään itse asiaa koskevia konkreettisia poliittisia aloitteita.

Aikooko komissio painostaa kansainvälistä yhteisöä tehokkaiden ympäristönsuojelutoimien toteuttamiseen, mikä loppujen lopuksi vaikuttaa paitsi saastuttajiin myös niihin, jotka eivät saastuta, jotta varmistaisimme lapsillemme terveen tulevaisuuden ennen kuin se on liian myöhäistä?

 
  
 

Komissio suhtautuu vakavasti suurten kehittyvien talouksien, eritoten Kiinan, Intian ja Venäjän, vaikutukseen ympäristöön, ja kahdenvälistä yhteistyötä näiden maiden kanssa on vahvistettu.Ympäristökysymykset pyritään nostamaan nykyään esiin kaikissa kahdenvälisissä ja monenvälisissä yhteyksissä, jotta kyseiset maat saadaan mukaan toimintaan.

Ympäristöstä on tullut kulmakivi EU:n kahdenvälisissä strategisissa kumppanuuksissa Kiinan, Intian ja Venäjän kanssa, ja näiden maiden kanssa on aloitettu korkean tason ympäristövuoropuheluita.Vuoropuheluiden tuloksena on päädytty konkreettisiin toimiin ilman ja veden pilaantumisen, ilmastonmuutoksen, puhtaamman tuotannon ja jätehuollon aloilla.

EU:n huippukokouksissa Intian ja Kiinan kanssa vuonna 2005 sovittiin ilmastonmuutosyhteistyön laajentamisesta luomalla ilmastonmuutoskumppanuussuhteet.EU:n ja Kiinan välisen kumppanuusyhteistyön puitteissa Kiinaan rakennetaan parhaillaan lähes päästötöntä koehiililaitosta, jossa hiilidioksidi otetaan talteen ja varastoidaan. Laitoksella torjutaan Kiinan hiilen käytöstä johtuvia nopeasti kasvavia kasvihuonepäästöjä.

Komissio tukee Aasian ja Latinalaisen Amerikan alueellisilla strategiaohjelmilla ympäristönsuojelua vahvistamalla ympäristöhallintoa ja edistämällä asiantuntemusta.

Ympäristön ja metsien aihekohtaisessa budjettikohdassa (2000–2006) osoitettiin yli 300 miljoonaa euroa sen varmistamiseen, että ympäristöstä tuli kiinteä osa aluekehitystä.Luonnonvarojen kestävä hallinta kuului ensisijaisiin kohdealoihin.

Ympäristö on myös yksi tärkeimmistä politiikan aloista, joita rahoitetaan Aasian alueellisesta strategiasta (2007–2013).Ympäristö-, energia- ja ilmastonmuutostoimintaan osoitetaan yli 30 miljoonaa euroa vuosittain.Aloitteet auttavat Aasiassa tarpeellisten lainsäädännöllisten, hallinnollisten ja tieteellisten valmiuksien kehittämisessä ympäristöä koskeviin haasteisiin vastaamiseksi.

Komissio työskentelee myös monenvälisillä foorumeilla Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) useiden elinten, erityisesti YK:n kestävän kehityksen toimikunnan ja YK:n ympäristöohjelman kautta ja vaatii laajempia kansainvälisiä toimia maailmanlaajuisten ympäristökysymysten käsittelemiseksi.

Yhteisöä edustava komissio osallistuu aktiivisesti monenvälisten ympäristösopimusten (yleissopimukset/pöytäkirjat) laatimiseen, ratifiointiin ja täytäntöönpanoon ja on tällä hetkellä osapuolena yli 50 ympäristösopimuksessa, jotka käsittelevät esimerkiksi ilmastonmuutosta, otsonikerroksen suojelua, aavikoitumista, luonnonsuojelua, kemikaali- ja jätehuoltoa ja rajat ylittävää ilman ja veden pilaantumista.

Ilmansaasteiden torjumisessa komissiolla on ollut tärkeä asema, kun kumppanien (mukaan lukien Venäjän) kanssa on tehty sopimus raskasmetalli- ja rikkipäästöjen vähentämiseksi ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevan yleissopimuksen (CLRTAP) mukaisesti.

Maailmanlaajuisesti komissio on kannattanut Tukholman yleissopimuksen vahvaa ja tehokasta täytäntöönpanoa ja jatkokehittämistä. Sopimus on keskeisin kansainvälinen sopimus ympäristön suojelemiseksi pysyviksi orgaanisiksi yhdisteiksi kutsutuilta myrkyllisiltä kemikaaleilta.Pysyvien orgaanisten yhdisteiden poistaminen vaatii merkittäviä taloudellisia ja teknisiä resursseja.Komissio työskentelee tiiviisti kehitysmaiden kanssa pysyvien orgaanisten yhdisteiden poistamiseksi.

Tämä on vain yhteenveto monista käynnissä tai suunnitteilla olevista aloitteista. Yhteenveto osoittaa, että komissio on sitoutunut monitahoiseen työskentelyyn, jolla edistetään maailmanlaajuista ympäristönsuojelua koko ihmiskunnan hyväksi.

 

Kysymyksen nro 57 esittäjä Sarah Ludford (H-0883/07)
 Aihe: Energiansäästölamput
 

EU haluaa päästä eroon tehottomien hehkulamppujen käytöstä. Millä toimilla komissio aikoo varmistaa, että jäsenvaltiot täyttävät niille sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta annetusta direktiivistä 2002/96/EY(1) johtuvat velvoitteensa ja varmistavat, että jakelu- ja vähittäismyyntiporras luovat kuluttajia varten elohopeaa sisältävien energiansäästölamppujen palautusjärjestelmän?

 
  
 

Komissio on ryhtynyt moniin toimenpiteisiin varmistaakseen, että jäsenvaltiot noudattavat sähkö- ja elektroniikkaromusta annetun direktiivin(2) vaatimuksia.

Ensinnäkin komissio tarkistaa, että toimenpiteet, joilla direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä jäsenvaltioissa, ovat teknisesti ja lainsäädännöllisesti säännönmukaisia.Nämä toimenpiteet velvoittavat tuottajat järjestämään ja rahoittamaan sähkö- ja elektroniikkalaitteiden ja erityisesti valaistuslaitteiden keräyksen, käsittelyn, hyödyntämisen ja ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavan hävittämisen.Kansallisessa lainsäädännössä on varmistettava, että tuottajat tiedottavat kuluttajille erillisestä keräyksestä, kuluttajakäytössä olevista palautus- ja keräysjärjestelmistä, kuluttajien asemasta uudelleenkäytössä, kierrätyksestä ja hyödyntämisestä ja elektroniikkalaitetta tarkoittavasta tunnuksesta, jossa on pyörillä varustettu jäteastia, jonka yli on vedetty risti.Sääntöjen noudattamista koskevat tarkistukset ovat jo johtaneet rikkomismenettelyjen käynnistämiseen kahta jäsenvaltiota vastaan (lokakuu 2007).Rikkomismenettelyjä jäsenvaltioita vastaan käynnistetään todennäköisesti jatkossakin.

Toiseksi komissio arvioi jäsenvaltioiden pakollisia kertomuksia tämän direktiivin täytäntöönpanosta.Ensimmäinen kertomuskierros päättyi syyskuussa 2007. Komissio arvioi kertomuksia parhaillaan.Se julkaisee havaintonsa vuonna 2008.

Kolmanneksi jäsenvaltioiden on ilmoitettava jäsenvaltioissa kerätyn, uudelleen käytetyn, kierrätetyn ja hyödynnetyn tai maastaviedyn sähkö- ja elektroniikkaromun määrät ja luokat.Ensimmäiset kertomukset on annettava vuoden 2008 puolivälissä.

Lisäksi jäsenvaltioiden kanssa järjestetään säännöllisiä kokouksia edistyksen arvioimiseksi, ongelmien ratkaisemiseksi ja parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi. Tällaisia kokouksia pidetään keskimäärin kolmesti vuodessa.

 
 

(1) EUVL L 37, 13.2.2003, s. 24.
(2) Direktiivi 2002/96/EY, EUVL L 37, 13.2.2003, s. 24–38.

 

Kysymyksen nro 58 esittäjä Marie Panayotopoulos-Cassiotou (H-0885/07)
 Aihe: Lasten oikeus terveelliseen ympäristöön
 

Maailman terveysjärjestön tietojen mukaan yli kolme miljoonaa lasta kuolee vuosittain syistä, jotka ovat suoraan yhteydessä ympäristöön, ja ympäristötekijät ovat osallisina yli 80 prosenttiin sairauksista.

Kun otetaan huomioon tuleva lasten oikeuksia koskeva EU:n strategia, jossa tunnustetaan, että ympäristömuutokset vaikuttavat huomattavalla tavalla lasten terveyteen ja hyvinvointiin, kysyn Euroopan komissiolta, mihin konkreettisiin toimiin se aikoo ryhtyä turvatakseen lasten oikeuden puhtaaseen ja terveelliseen ympäristöön ja mitä toimia se ehdottaa lapsia koskevien erityisten riskien, kuten sisäisen kontaminaation, ilmansaasteiden ja myrkyllisten aineiden käytön, vähentämiseksi?

Miten se aikoo vahvistaa yhteistyötä kansainvälisten elinten, kuten Maailman terveysjärjestön ja UNICEFin kanssa, tietojen keräämiseksi ja tutkimusten toteuttamiseksi, jotta varmistetaan lasten hyvinvointi laadullisesti paremmassa ympäristössä?

 
  
 

Komissio tukee lasten oikeuksien suojelemista sekä unionissa että sen ulkoisissa toimissa.Toteutetut aloitteet ovat yhdenmukaisia niiden lasten oikeuksien kanssa, jotka sisältyvät Euroopan unionin perusoikeuskirjan 24 artiklaan.Lisäksi ne vastaavat lapsen oikeuksia koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen säännöksiä.

Tärkeää on myös huomata, että Lissabonin sopimusluonnoksen 5 artiklassa todetaan, että ”unioni […] kansainvälisissä suhteissaan […] edistää osaltaan […] ihmisoikeuksien, erityisesti lapsen oikeuksien suojelua”.

Komissio on tietoinen siitä, että ympäristönmuutokset ja erityisuhat vaikuttavat merkittävästi lasten terveyteen ja hyvinvointiin.

Siksi lapset heikommassa asemassa olevana väestöryhmänä kuuluvat Euroopan ympäristöterveysstrategiaan, jonka komissio antoi kesäkuussa 2003 SCALE-aloitteessa(1), jossa C-kirjain viittaa erityisesti lapsiin (”children”).

Lapsiin liittyvät kysymykset kuuluvat myös ympäristöterveystoimintasuunnitelmaan, joka otettiin käyttöön kesäkuussa 2004.

Komissio puuttuu useissa tutkimushankkeissa ympäristön vaikutuksiin lasten terveyteen.Rahoitusta on myönnetty esimerkiksi herkkyyttä tutkiville hankkeille, jotta poliittiset toimet voitaisiin mukauttaa lasten tarpeisiin sopiviksi sellaisissa tapauksissa, joissa lapset ovat erityisen heikossa asemassa.

Erityisenä huolenaiheena ovat ilmansaasteet, jotka aiheuttavat merkittävän terveysriskin ihmisille.Herkät ryhmät, joihin lapset kuuluvat, kärsivät eniten haitallisista terveysvaikutuksista.

Sen tähden yhteisön ilmanlaadun parantamiseen tähtäävien ja koko suureen yleisöön vaikuttavien toimenpiteiden toteuttamisen lisäksi on annettu herkkiä ryhmiä koskevia lisäsäännöksiä.Esimerkkinä tällaisesta on otsonin tiedotuskynnys, jolla ehkäistään tiettyjen väestönosien lyhyttäkin liiallista altistumista.

Lisäksi uuteen ilmanlaatua koskevaan direktiiviin – tällä hetkellä toisessa käsittelyssä(2) – kuuluu tavoitteita, joilla pyritään vähentämään erityisesti kaupunkiperäisiä PM2.5-pienhiukkaspitoisuuksia. Tämän odotetaan tuovan merkittävän terveysedun erityisesti herkille ryhmille, joihin lapset kuuluvat.

Lasten altistuminen sisäympäristöille on myös erityinen huolenaihe.Komissio on perustanut sisäilmanlaadun asiantuntijatyöryhmän neuvomaan mahdollisissa kyseisen alan poliittisissa aloitteissa. Komissio on myös rahoittanut useita aiheeseen liittyviä tutkimusohjelmia.

 
 

(1) Science, Children, Awareness, Legislation and Evaluation (tiede, lapset, tiedotus, lainsäädäntö ja arviointi).
(2) Toimielinten välinen asiakirja 2005/0183(COD).

 

Kysymyksen nro 59 esittäjä Marian Harkin (H-0908/07)
 Aihe: Vesipuitedirektiivi 2000/60/EY
 

Voiko komissio selvittää mekanismeja, joiden avulla arvioitiin vesipalveluista aiheutuvien kustannusten kattamista vesipuitedirektiivin 2000/60/EY(1) 9 artiklassa tarkoitetulla tavalla liitteen III taloudellisen analyysin mukaisesti? Onko käytössä mekanismeja, joiden avulla kuluttajat voivat olla hyväksymättä poikkeuksellisen korkeita kustannuksia?

 
  
 

Vesipuitedirektiivin(2) mukaan jäsenvaltioiden on luotava vuoteen 2010 mennessä veden hinnoittelupolitiikka, jonka tavoitteena on sekä kattaa vesipalveluiden kustannukset että kannustaa palvelujen käyttäjiä kestävään vedenkäyttöön.

Kulujen (taloudellisten kulujen ja ympäristö- sekä resurssikulujen) arvioimismekanismin, kulujen perimisen valvontamekanismin ja eri vedenkäyttäjien asianmukaisen osallistumisen arviointimekanismin on kuuluttava vesipiirin hoitosuunnitelmaan (ks. vesipuitedirektiivin 13 artikla), joka on laadittava vuoden 2009 loppuun mennessä. Jäsenvaltioiden on tiedotettava suunnitelmista komissiolle 22. maaliskuuta 2010 mennessä.

Vesipuitedirektiivillä asetetaan päävelvoitteet, mutta jäsenvaltioiden tehtäväksi jää vedenhinnoittelupolitiikan yksityiskohtien kehittäminen toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.

Tämän työn tueksi komissio käynnisti ja järjesti epävirallisen oppaan ja muiden apuvälineiden valmistelun. Kyseisiä välineitä käytetään vesipuitedirektiivin taloudellisten ohjauskeinojen toteuttamiseen.Valmistelut on tehty tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa(3).

Vesipiirin hoitosuunnitelman kehittämisessä jäsenvaltioiden on kuultava yleisöä.Vesipiirin hoitosuunnitelman luonnoksen on oltava saatavilla kuulemista varten joulukuussa 2008. Tuolloin asianomaiset osapuolet voivat ilmaista mielipiteensä suunnitelluista toimenpiteistä, joihin kuuluvat kustannusten kattamiseen liittyvät toimet.

Vesipuitedirektiivissä todetaan, että jäsenvaltiot voivat ottaa huomioon sosiaaliset ja taloudelliset näkökohdat määritellessään kustannusten kattamistason eri käyttäjille (ks. 9 artiklan 1 kohta).Lisäksi jäsenvaltiot voivat jättää tietyt vedenkäyttöön liittyvät toimet 9 artiklan 1 kohdan säännösten soveltamisalan ulkopuolelle, jos se ei vaaranna direktiivin tavoitteiden saavuttamista (ks. 9 artikla 4 kohta).

Myös veden hinnoittelujärjestelmien avoimuus on erittäin tärkeää, jotta tällaiset taloudelliset ohjauskeinot olisivat tehokkaita.Vesipuitedirektiivissä itsessään ei anneta kuluttajansuojaan liittyviä säännöksiä, sillä ne eivät kuulu direktiivin oikeusperustan soveltamisalaan.Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltioiden tehtävänä on luoda sopivat mekanismit.Fyysiset henkilöt voivat kuitenkin hakea oikeussuojaa kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista annetun direktiivin 93/13/ETY(4) kautta.

 
 

(1) EYVL L 327, 22.12.2000.
(2) Direktiivi 2000/60/EY, EYVL L 327, 22.12.2000.
(3)http://water.europa.eu tai http://ec.europa.eu/environment/water/index_en.htm.
(4) EYVL L 95, 21.4.1993.

 

Kysymyksen nro 60 esittäjä Hélène Goudin (H-0910/07)
 Aihe: Ruotsalaisten puhdistamoiden muutostyöt
 

Komissio on haastanut Ruotsin Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen, koska Ruotsi ei ole muuttanut puhdistamoita niin, että niiden typpikäsittely paranisi. Käytännössä kyse on 60 puhdistamosta, joita on muutettava, mistä aiheutuu vähintään miljardin kruunun kustannukset. Puhdistamot sijaitsevat etupäässä Norrlannissa ja sisämaassa Etelä-Ruotsissa. Puhdistamojen ammattialajärjestö Svenskt Vatten on syyttänyt komissiota riittämättömistä tiedoista kyseisessä tapauksessa. Ruotsin luonnonsuojeluvirasto on todennut, ettei muutostöillä olisi mitään myönteisiä seurauksia. Ruotsissa tutkijat ja viranomaiset ovat yhtä mieltä siitä, ettei Itämeren rehevöitymisen suurimpana syynä ole typpi, vaan pikemminkin fosfori, jonka Ruotsin puhdistamot poistavat lähes kokonaan.

Millä perustella komissio on todennut, että Ruotsin puhdistamojen muuttaminen todella parantaisi typpikäsittelyä? Missä määrin komissio katsoo nykyisten puhdistamojen aiheuttavan rajat ylittäviä ympäristöongelmia?

 
  
 

Itämeri on yksi Euroopan rehevöityneimmistä vesialueista suurten fosfori- ja typpipitoisuuksien takia.

Näiden ravinnepäästöjen merkittävimpiä lähteitä ovat maatalous ja riittämättömästi käsitelty jätevesi.

Tämä päätelmä kuuluu nimenomaan Itämeren toimintasuunnitelmaan, jonka HELCOM hyväksyi 15. marraskuuta 2007. HELCOM on Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio, johon Ruotsi kuuluu.

HELCOM on arvioinut, että fosforia pitäisi vähentää vuosittain 15 000 tonnia ja typpeä 135 000 tonnia, jotta Itämereen saataisiin hyvä ekologinen tila.

Jotta ympäristöä voitaisiin suojella jätevesipäästöjen haitallisilta vaikutuksilta, Euroopan unioni antoi vuonna 1991 yhdyskuntavesien käsittelyä koskevan direktiivin, jossa asetetaan kyseistä alaa koskevat määräajat ja edellytykset(1).Yksi direktiivin tärkeimmistä kysymyksistä on sellaisten haavoittuvaisten alueiden määrittäminen, joilla tarvitaan tiukempaa jäteveden käsittelyä.

Itämeren ympärillä sijaitsevat kahdeksan jäsenvaltiota ovat määrittäneet rannikkovetensä alttiiksi alueiksi yhdyskuntajätevesiä koskevan direktiivin nojalla, mikä osoittaa, että Itämeren rehevöityminen on rajatylittävä ympäristöongelma.

Kysymyksessä mainitut käsittelylaitokset päästävät vettä alueille, jotka Ruotsi on määrittänyt alttiiksi.Tehokkaampi vedenkäsittely piti ottaa käyttöön näissä laitoksissa viimeistään 31. joulukuuta 1998.

Koska Ruotsi ei noudattanut tätä velvollisuutta, komissio aloitti rikkomismenettelyn Ruotsia vastaan vuonna 2002. Komissio itse asiassa katsoi, että kun otetaan huomioon sekä Ruotsin yhdyskuntajätevesiä koskevan direktiivin mukaiset velvollisuudet että koko Itämeren korkea rehevöitymisaste, Ruotsin pitää poistaa typpeä jätevedestä.

Ruotsin jätevesien typpipäästöjen pieneneminen hyödyttää koko Itämerta.

On kuitenkin myönteistä, että Ruotsi on ryhtynyt muihin toimenpiteisiin tällä alalla.Esimerkkinä on syytä mainita, että huhtikuussa 2007 Ruotsi lupasi Itämeren valtioiden neuvoston puitteissa lisätä jäteveden käsittelyä typen tehokkaammaksi poistamiseksi.

Itämeren rehevöitymisen vähentäminen on vastuullamme, jotta pystymme varmistamaan Euroopalle parhaat mahdolliset ympäristöolot.

 
 

(1) Direktiivi 91/271/ETY – EYVL L 135, 30.5.1991.

 

Kysymyksen nro 61 esittäjä Georgios Toussas (H-0915/07)
 Aihe: Suolanpoistolaitoksen rakentaminen Kiladanlahdelle Kranidin kuntaan estettävä
 

Mind Compass Parks A.E. -yritys aikoo rakentaa Kiladaan Kranidin kuntaan suolanpoistolaitoksen, jonka tarkoituksena on toimittaa vettä matkailukohteisiin, joita ovat esimerkiksi rakenteilla olevat Delprizan matkailun kehittämishanke, Killada Hills ja Seascape Hills, ja hyödyntää tuotettua vettä kaupallisesti. Hanke perustuu ympäristövaikutusten tutkimukseen, joka on Kreikan tekniikkakamarin ympäristön ja kestävän kehityksen pysyvän komitean arvion mukaan puutteellinen. Tämän laitoksen rakentamisella on erityisen haitallisia vaikutuksia kalastukseen, maataloustuotantoon ja kansanterveyteen ja se vaikuttaa tuhoisasti Kiladanlahden ympäristöön, jossa sijaitsee myös antiikin kaupunki Massitos. Alueen ympäristö on jo valmiiksi kuormittunut, koska Kranidin kunnan biologista puhdistusyksikköä ei ole saatu valmiiksi ja Argoliinlahdella toimii kalanviljelylaitoksia.

Onko komissio tietoinen suunnitelmista kyseisen suolanpoistolaitoksen rakentamiseksi ja onko sille toimitettu hakemus yhteisön rahoitusta varten? Ovatko alueelle aiheutuvat ympäristöongelmat komission tiedossa, ja mihin toimiin se aikoo ryhtyä, jotta Argoliinlahden ympäristöä ei kuormitettaisi entisestään tällä suolanpoistolaitoksella?

 
  
 

Komissio ei ole tietoinen Kiladanlahden Kranidin kunnan suolanpoistolaitoshankkeesta.EU ei yhteisrahoita tätä hanketta.

Suolanpoistolaitokset eivät kuulu muutetun, tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin 85/337/ETY(1) soveltamisalaan.

Arvoisan parlamentin jäsenen toimittamien tietojen perusteella vaikuttaa, että tätä projektia varten tehtiin kuitenkin ympäristövaikutusarviointi.

Tässä tapauksessa Kreikan viranomaiset ovat ilmeisesti ylittäneet EY:n lainsäädännön mukaiset tiukat oikeudelliset velvoitteensa.Tästä seuraa, että komissiolla ei ole perusteita jatkaa tätä tapausta pidemmälle.

Lopuksi todetaan, että jos Kreikan toimivaltaisten viranomaisten toteuttamassa ympäristövaikutustenarvioinnissa on puutteita, tapaus kuuluu jäsenvaltion hallinnollisten viranomaisten ja oikeusviranomaisten yksinomaisen toimivallan piiriin.

 
 

(1) EYVL L 175, 5.7.1985.

 

Kysymyksen nro 62 esittäjä Eoin Ryan (H-0920/07)
 Aihe: Ilmastonmuutospolitiikka
 

YK:n viimeaikaisissa raporteissa on todettu, että ilmastonmuutokseen liittyvät ongelmat ovat entistä uhkaavampia. Olisiko EU:n komission mielestä asetettava kunnianhimoisempia tavoitteita Euroopan hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi? Tällä hetkellä EU on sitoutunut vähentämään CO2-päästöjä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä.

 
  
 

Ympäristöasioista vastaava komission jäsen on tällä hetkellä Balilla Yhdistyneiden Kansakuntien ilmastonmuutoskonferenssissa. EU toivoo yhdessä monien kumppaniemme kanssa, että kansainvälinen yhteisö sopii konferenssissa vuoden 2012 jälkeen sovellettavaa, uutta maailmanlaajuista ja kattavaa ilmastonmuutossopimusta koskevien neuvottelujen käynnistämisestä. Komission jäsen puhui tästä perusteellisesti Balin konferenssia koskevassa täysistuntokeskustelussa marraskuussa(1).

Kuten komission jäsen selitti, EU:n ilmasto- ja energiastrategia ja keskeisten globaalien kumppanien kanssa tänä vuonna tehty työ, mukaan lukien äskettäiset EU:n ja Kiinan ja EU:n ja Intian väliset huippukokoukset, ovat olleet avuksi laadittaessa tavoitteita Balia varten ja suunniteltaessa vuoden 2012 jälkeen sovellettavaa ilmastosopimusta.

Jotta ilmaston lämpeneminen voitaisiin rajoittaa kahteen celsiusasteeseen, päästöjä on vähennettävä vuoteen 2050 mennessä vähintään 50 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna. EU:n itselleen asettamat tavoitteet vastaavat tätä tavoitetasoa, mutta se saavutetaan vain, jos myös muut toimivat samoin.

Jos EU haluaa osoittaa olevansa johtoasemassa, sen on saavutettava tavoitteensa kotikentällä.Komissio hyväksyy ensi vuoden alussa ilmastoa ja energiaa koskevat ehdotukset, jotka tarjoavat tarvittavat välineet vähintään 20 prosentin yksipuoliseen päästövähennystavoitteeseemme ja 30 prosentin tavoitteeseen sellaisessa tapauksessa, että kyseessä on kansainvälinen sopimus, johon muut kehittyneet maat ovat sitoutuneet samanlaisin ponnisteluin.

Kehittyneillä kumppanimaillamme onkin nyt paineita seurata johtajaa ja sitoutua kunnianhimoisiin tavoitteisiin päästövähennysten osalta.Emme voi olettaa toisten ryhtyvän toimiin tarvittavalla laajuudella, jos emme itse toimi tällä tavalla.

Päästöjen maailmanlaajuisen kasvun ennusteet kertovat kuitenkin selkeästi siitä, että myös kehitysmaiden on osallistuttava, vaikkakin tällä hetkellä vain osittaisin päästövähennyksin. Kehitysmaiden olisi hidastettava päästöjen kasvuvauhtia, ja me olemme valmiita auttamaan.Maailmanlaajuisten kasvihuonekaasupäästöjen on kohdattava huippunsa 10–15 vuoden kuluessa.Vain näin pystymme pitämään maailmanlaajuisen keskilämpötilan nousun kahden asteen rajan sisäpuolella.

 
 

(1) Ks. Ilmastonmuutosta käsittelevää Balin konferenssia varten laadittua komission strategiaa (COP 13 ja COP/MOP 3) koskevasta suullisesta kysymyksestä O-0058/07 käytävä keskustelu parlamentin marraskuun I täysistunnossa Strasbourgissa, 14.11.2007.

 

Kysymyksen nro 63 esittäjä Liam Aylward (H-0922/07)
 Aihe: Kiinan ja Intian kannustaminen CO2-päästöjen vähentämiseen
 

Voiko komissio antaa poliittisia takuita siitä, että Euroopan unioni tulee käyttämään kaikkia mahdollisia kansainvälisiä foorumeja kannustaakseen sekä Kiinaa että Intiaa liittymään täysimääräisesti kansainvälisiin sitoumuksiin vähentääkseen CO2-päästöjä alueillaan?

 
  
 

Komissio käyttää hyväkseen jokaisen tilaisuuden kahdenvälisillä ja monenvälisillä foorumeilla kannustaakseen kaikkia keskeisimpiä kansainvälisiä osapuolia käynnistämään neuvottelut vuoden 2012 jälkeen sovellettavan sopimuksen ilmastonmuutospuitteista ja tehostamaan toimia omalla alueellaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.

Viime vuonna EU toi nämä kysymykset esille entistäkin laajemmalle yleisölle ja varmisti näin, että ilmastonmuutoksen todellisia vaikutuksia ja seurauksia pohditaan mahdollisimman laajoissa yhteyksissä.

Tänä vuonna korkean tason ilmastonmuutoskeskusteluja on käyty ennennäkemättömän paljon: Yhdistyneissä Kansakunnissa, G8-kokouksessa, Yhdysvaltojen järjestämässä tärkeimpien talousmaiden tapaamisessa ja EU:n kahdenvälisissä suhteissa täydessä laajuudessaan, esimerkiksi viime kuun EU–ASEAN-(1), EU–Kiina- ja EU–Intia-huippukokouksissa.Ympäristöasioista vastaava komission jäsen on parhaillaan Balilla YK:n ilmastonmuutoskonferenssissa, jossa toivomme varmistavamme kaikilla näillä foorumeilla saavuttamamme edistykset ja aloittavamme maailmanlaajuiset ja kattavat vuoden 2012 jälkeen sovellettavaa sopimusta koskevat ilmastonmuutosneuvottelut.

Voimme havaita, että osapuolet ottavat vastuualueensa vakavasti.Kiina julkisti tänä vuonna kansallisen ilmastonmuutosohjelmansa, jossa ilmoitetaan kunnianhimoisista päästövähennyspyrkimyksistä. Intian pääministeri on perustanut neuvoa-antavan ilmastonmuutoskomitean.

EU:lla on käytettävissään useita mekanismeja, joilla voidaan helpottaa kahdenvälistä kanssakäymistä Intian ja Kiinan kanssa ilmastonmuutoskysymyksissä. Mekanismeihin kuuluvat esimerkiksi EU:n ja Kiinan välinen ilmastonmuutoskumppanuus ja EU:n ja Intian välinen aloite puhtaasta kehityksestä ja ilmastonmuutoksesta.Näissä keskitytään konkreettisiin käytännön toimenpiteisiin, joilla edistetään vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavia teknologioita ja torjutaan ilmastonmuutosta.

Lisäksi EU:n kehitysavussa on useita ympäristöprojekteihin varattuja rahoitusvirtoja.

 
 

(1) Kaakkois-Aasian alueellisen yhteistyön liitto.

 

Kysymyksen nro 64 esittäjä David Martin (H-0927/07)
 Aihe: Euroopan meriliikenteen rikkipäästöt
 

Mihin toimiin komissio suunnittelee ryhtyvänsä meriliikenteen rikkipäästöjen vähentämiseksi?

 
  
 

Meriliikenne on merkittävä ilmansaasteiden lähde, mitä korostettiin ilman pilaantumista koskevassa teemakohtaisessa strategiassa(1).

Direktiivissä 1999/32/EY(2), jota muutettiin direktiivillä 2005/33/EY(3), kaksi eurooppalaista merialuetta nimettiin rikin oksidipäästöjen valvonta-alueiksi.Alueet ovat Itämeri sekä Pohjanmeri ja Englannin kanaali.Tämän seurauksena näiden alueiden läpi kulkevat laivat saavat käyttää ainoastaan sellaista polttoainetta, jonka enimmäisrikkipitoisuus on 1,5 prosenttia painosta (tai 15 000 mg/kg tai ppm).Määrä on noin 40 prosenttia vähemmän kuin kansainvälisessä laivaliikenteessä käytetyssä polttoaineessa keskimäärin (2,7 prosenttia).Vaatimus koskee myös matkustaja-aluksia, joilla on säännöllistä liikennettä mihin tahansa yhteisön satamaan tai mistä tahansa yhteisön satamasta.Lisäksi 1. tammikuuta 2010 alkaen ankkuripaikalla olevissa laivoissa saa käyttää vain sellaista polttoainetta, jossa on alle 0,1 prosenttia rikkiä (1000 ppm).

On kuitenkin selvää, että laivojen ilmansaastepäästöjä on pienennettävä entisestään.Mainituilla toimenpiteilläkin Euroopan vesillä liikkuvien laivojen kokonaisrikkioksidipäästöt (ja typpioksidipäästöt) ovat yhtä suuria kuin kaikista maalta peräisin olevista lähteistä olevat päästöt vuoteen 2020 mennessä. Tämän takia komissio ja jäsenvaltiot yhdessä ovat ryhtyneet kansainvälisessä tasolla toimiin kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) avulla.Komissio on kuitenkin todennut ehdottavansa yhteisön toimenpiteitä, jos IMO:ssa ei tapahdu edistystä(4).Komissio aikoo toteuttaa myös direktiivin 1999/32/EY tarkistamisen vuonna 2008, mikä on otettava huomioon IMO:n ehdotuksissa, joita odotetaan hyväksyttäviksi ensi vuoden lokakuussa.

 
 

(1) KOM(2005) 446 lopullinen.
(2) EYVL L 121, 11.5.1999.
(3) EUVL L 191, 22.7.2005.
(4) Euroopan unionin yhdennetty meripolitiikka, KOM(2007) 575 lopullinen.

 

Kysymyksen nro 65 esittäjä Stavros Arnaoutakis (H-0950/07)
 Aihe: Yhdyskuntajätevesien talteenottoa ja käsittelyä koskevat yhtenäiset ehdot
 

Välimeren maita viime vuosina piinanneen kuivuuden myötä esiin on noussut myös kysymys veden kierrätyksestä. Kun otetaan huomioon, että jätevesien uudelleenkäytössä piilee vaaroja kansanterveydelle, monet maat ja kansainväliset järjestöt ovat laatineet jätevesien talteenottoa ja käsittelyä koskevia ehtoja. Euroopan unionin osalta neuvoston direktiivin 91/271/ETY(1) 12 artiklan 1 kohdassa todetaan, että ”käsitellyt jätevedet on käytettävä uudelleen aina kun se on tarkoituksenmukaista”.

Kysyn Euroopan komissiolta, onko Euroopan unionin tasolla laadittu yhdyskuntajätevesien talteenottoa ja käsittelyä koskevia yhtenäisiä ehtoja ja jos on, sovelletaanko niitä? Mitä ne ovat? Onko Kreikasta samoin kuin muista Välimeren maista kerätty tietoja jätevesien käsittelystä, ja onko olemassa yhteisön ohjelmia, joissa kannustetaan jätevesien uudelleenkäyttöön?

 
  
 

Yhdyskuntajätevesikysymys on erityisen merkityksellinen niille maille ja alueille, joissa vettä on vähän.

Kansainväliset järjestöt ovat luoneet suuntaviivoja käsitellyn jäteveden uudelleenkäytölle, mutta EU:n tasolla asiasta ei ole tällä hetkellä erityistä lainsäädäntöä.Kuten arvoisa parlamentin jäsen huomauttaa, yhdyskuntajätevesistä annetun direktiivin(2) 12 artiklassa säädetään, että ”käsitellyt jätevedet on käytettävä uudelleen aina kun se on tarkoituksenmukaista”, kuitenkin tietyin ehdoin, mutta direktiivissä ei määritetä yhdenmukaisia kriteerejä uudelleenkäytölle.

EU:n ympäristöoikeudellinen kehys pätee kuitenkin täysimääräisesti (erityisesti veteen liittyvät direktiivit(3)), samoin kuin elintarvikehygieniasta annettu asetus(4) maataloudessa tapahtuvan uudelleenkäytön osalta.

Vuoden 2000 vesipuitedirektiivissä säädetään tavoite veden hyvän laadun (”hyvän tilan”) saavuttamiseksi vuoteen 2015 mennessä vesipiirin hoitosuunnitelmien ja vuoteen 2009 mennessä kehitettävien toimenpideohjelmien puitteissa. Näihin määräyksiin kuuluvat kannustimet kestävästä vedenkäytöstä sekä tehokkuudesta ja uudelleenkäyttötoimista.

Komissio on käsitellyt veden niukkuutta ja kuivuutta 18. heinäkuuta 2007 parlamentille ja neuvostolle antamassaan tiedonannossa ”Veden niukkuuden ja kuivuuden asettamiin haasteisiin vastaaminen Euroopan unionissa”(5).Siinä tuetaan muun muassa vedenkäyttöä tehostavia tekniikoita ja käytäntöjä.

Maatalous- ja koheesiopolitiikka ja niiden rahastojen käyttö tukevat yhteisön säännöstön täytäntöönpanoa, minkä tähden niillä voidaan edistää edellä mainittua tarkoitusta.

Käytännössä käsiteltyä jätevettä käytetään nykyään uudelleen EU:ssa, Välimeren maissa ja muualla.

Lisäksi osallistuvien maiden asiantuntijat, sidosryhmät ja kansalaisjärjestöt ovat laatineet vuoden 2007 aikana kattavan asiakirjan ”Selonteko Välimeren jäteveden uudelleenkäytöstä” komission ja Maltan toimiessa yhdessä puheenjohtajina.Selonteossa arvioidaan tämän hetkistä tietämystä ja kokemusta (mukaan lukien yksityiskohtaisia tapaustutkimuksia), annetaan yleiskuva asiaan liittyvistä eduista ja riskeistä, pääpiirteet Euroopan unionin ympäristölainsäädännöstä ja useiden maiden lainsäädäntökehyksistä ja esitetään suosituksia.

Asiakirjasta pitäisi tulla perusta jatkosuunnitelmille ja -toimille EU:n tasolla ja EU:n ja Välimeren tasolla.

 
 

(1) EYVL L 135, 30.5.1991, s. 40.
(2) Direktiivi 91/271/ETY.
(3) Muun muassa direktiivi 2000/60/EY yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1) ja direktiivi 91/271/ETY yhdyskuntajätevesien käsittelystä (EYVL L 135, 30.5.1991, s. 40).
(4) Asetus (EY) N:o 852/2004 (EUVL L 226, 25.6.2004, s. 3).
(5) KOM(2007)0414.

 

Kysymyksen nro 66 esittäjä Neena Gill (H-0958/07)
 Aihe: Tiikerit kuolemassa sukupuuttoon
 

Intian tiikeripopulaatio on vähentynyt puoleen viiden vuoden aikana. Parhaidenkin arvioiden mukaan Intiassa saattaa olla jäljellä vain 1 300 tiikeriä. Intia ei ole onnistunut pyrkimyksissään ehkäistä salametsästystä, koska tiikerinnahasta ja tiikerinluusta valmistettujen tuotteiden kysyntä kasvaa Kiinassa ja Kaukoidässä.

Tiikerien kuoleminen sukupuuttoon ei ole vain Intian ongelma, vaan se olisi suunnaton menetys meille kaikille. Voiko komissio sen vuoksi selventää, mitä rahoitusta ja teknistä apua EU voi antaa luonnonvaraisten eläinten suojeluun ja erityisesti uusien suojelualueiden perustamiseen tiikerien suojelun ja lisääntymisen edistämiseksi?

Ja aikooko komissio Kiinan kanssa käytävissä neuvotteluissa puuttua tiikerinnahasta ja tiikerinluusta valmistettujen tuotteiden laittomaan kauppaan ja rajoittaa mainittujen tuotteiden kysyntää kaikkialla maailmassa?

 
  
 

Luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kauppaa koskevan yleissopimuksen (CITES) mukaisesti tiikerien ja tiikerinnahasta ja tiikerinluusta valmistettujen tuotteiden kansainvälinen kauppa on ollut kiellettyä vuodesta 1975 asti.

Komissio on kuitenkin erittäin huolestunut jatkuvasta salametsästyksestä ja laittomasta kaupasta, jotka uhkaavat jäljellä olevia, luonnossa eläviä tiikerikantoja.

Yhteisö on täysin sitoutunut CITES-sopimukseen, ja sillä on merkittävä asema yleissopimuksessa sen varmistamisessa, että sopimuksen määräysten toteuttamista ja täysimääräisinä täytäntöönpanoa.Yhteisö tuki täysin päätöksiä, joilla tähdätään täytäntöönpanon vahvistamiseen ja tiikerikannan suojelupyrkimyksiin. Päätökset hyväksyttiin kesäkuussa 2007 pidetyssä CITES-sopimuksen osapuolten 14. konferenssissa (CITES CoP14).

Komission kantana on, että CITES-sopimuksen osapuolten on annettava enemmän painoarvoa luonnonvaraisten eläinten laittoman kaupan torjumiselle.Tämän takia komissio hyväksyi kesäkuussa 2007 EU:n toimintasuunnitelman CITES-sopimuksen täytäntöönpanosta. Yhteisö esitti myös ehdotuksen, joka hyväksyttiin CITES CoP14 -konferenssissa ja jossa tähdätään lain täytäntöönpanon vahvistamiseen ja alueellisen yhteistyön parantamiseen.

Komissio on ilmaissut useissa yhteyksissä halukkuutensa tarjota Intialle rahoitusta ja teknistä apua lajien suojeluohjelmien tukemiseksi ja salametsästyksen poistamiseksi.Vaikka Intia ei toistaiseksi olekaan pyytänyt tällaista rahoitusta ja apua, komissio on tarjonnut rahoitusta CITES-sopimuksen täytäntöönpanoa ja voimaansaattamista käsittelevälle aasialaiselle työryhmälle monenvälisen ohjelman kautta Kiinassa vuonna 2005. Työryhmä puuttui voimaansaattamiskysymyksiin ja alueelliseen yhteistyöhön tiikerinnahasta ja tiikerinluusta valmistettujen tuotteiden laittoman kaupan torjumiseksi.Komissio aikoo tarjota rahoitusta myös vuodelle 2008 suunnitellulle kokoukselle, jossa CITES-sopimuksen tiikerikauppaa koskevat kohdat saatetaan voimaan.

Komissio kehotti Kiinaa tehostamaan toimia laittoman villieläinkaupan torjumisessa.Komissio ymmärtää, että Kiina on edistynyt CITES-sopimuksen voimaansaattamisessa, mutta komissio aikoo ottaa asian esille Kiinan kanssa sopivissa tilaisuuksissa, jotta voidaan varmistua CITES-sopimuksen tehokkaasta voimaansaattamisesta.

 

Kysymyksen nro 68 esittäjä Bilyana Ilieva Raeva (H-0960/07)
 Aihe: Komission Bulgarialle myöntämät kasvihuonekaasupäästöoikeudet kaudella 2007 ja 2008-2012
 

Bulgarialle kaudelle 2007–2012 myönnettyjen hiilidioksidipäästöoikeuksien määrä on komission 26. lokakuuta 2007 tekemän päätöksen mukaan 42,27 miljoonaa tonnia ekvivalenttisena hiilidioksidina. Se on 37,4 prosenttia vähemmän kuin Bulgarian pyytämä kiintiö, mikä heikentää EU:n köyhimmän jäsenvaltion kehitys- ja kasvumahdollisuuksia tärkeimmillä teollisuusaloilla. Miten näin suureen eroon päädyttiin?

Komissio hyväksyi väärin perustein Bulgarian esittämät vuoden 2005 suunnitelmaa koskeneet tiedot analyysin ja laskennan lähtökohdaksi eikä ottanut huomioon perusolosuhteita maassa direktiivin 2003/87/ET(1) mukaisesti. Komissio jätti huomiotta Kozloduyn ydinvoimalan kolmannen ja neljännen reaktorin sulkemisen, joka vähentää päästöjä noin 17 miljoonaa tonnia ekvivalenttisena hiilidioksidina vuodessa. Komissio arvioi Bulgarian talouden hiili-intensiteettiä käyttämällä nimellistä bruttokansantuotetta ostovoimakorjatun BKT:n sijasta. Valmistelussa tarvittavia keskeisiä tausta-asiakirjoja (päivitettyä PRIMES-mallia) ei ollut saatavilla, niitä ei koordinoitu ja ne olivat myöhässä. Selvät tekniset virheet alentavat huomattavasti maan saamien päästöoikeuksien kokonaismäärää.

Miten komissio aikoo korjata tämän epäreilun ja perusteettoman kohtelun?

 
  
 

Arvioidessaan jäsenvaltioiden toimittamia kansallisia jakosuunnitelmia komissio noudatti avointa ja yhdenmukaista menettelytapaa.Menettelyssä kauden 2008–2012 tulevien päästöjen arvioimisessa käytettiin vuoden 2005 päästöjä. Siinä otettiin huomioon tuleva bruttokansantuotteen (BKT) kasvu ja oletetut parannukset hiili-intensiteetissä.Menettelyä sovellettiin samalla tavalla kaikkiin jäsenvaltioihin.Koska Bulgarian tapauksessa saatavilla ei ollut vahvistettuja päästötietoja vuodelta 2005, komissio käytti Bulgarian kansallisessa jakosuunnitelmassa annettuja vuoden 2005 päästötietoja.

Käyttäessään vuotta 2005 laskelmiensa perustana komissio otti huomioon Kozloduyn ydinvoimalan kahden reaktorin sulkemisen.Bulgaria saa EU:lta rahoitusta vielä käytössä olevien Kozloduyn reaktorien käyttötehon parantamiseen ja uusiutuvien energianlähteiden ja energiatehokkuuden rahoittamiseen.Lisäksi Bulgarian Kozloduyssa tuotetusta energiasta merkittävä osa meni vientiin.

Komissio käytti PRIMES-mallia oman arvionsa perusteena, koska se oli komission saatavilla olevista välineistä paras.Se on riippumattomien asiantuntijoiden kehittämä vankka taloudellinen malli, joka perustuu nykyaikaiseen talousteoriaan.Siihen syötetään jäsenvaltioilta säännöllisesti saatavia tietoja.Malli on jo ollut komission ja muiden julkisten instituutioiden käytössä poliittisissa päätöksissä.Lisäksi malli käsittää kaikki Euroopan unionin 27 jäsenvaltiota.

Teknisiin virheisiin kohdistuvat väitteet ovat perusteettomia.Komission päätös perustuu oikeudenmukaiseen menettelyyn, jota sovelletaan kaikkiin jäsenvaltioihin.

 
 

(1) EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32.

 

Kysymyksen nro 69 esittäjä Manuel Medina Ortega (H-0873/07)
 Aihe: Maataloushinnat
 

Minkä ennusteen komissio tekee maataloushintojen kehityksestä tulevien kuukausien aikana?

 
  
 

Maataloustuotteiden hinnat ovat kohonneet merkittävästi viime kuukausien aikana. Hinnannousu koskee erityisesti vehnää, maissia, siipikarjaa ja monia maitotuotteita.Tähän kehitykseen on useita syitä.Jotkut syyt ovat rakenteellisia, ja ne olivat aiheuttaneet viimeisten 18 kuukauden aikana hintojen nousun tasolle, joka on vakaampi kuin yli vuosikymmenen ajan tarkkailtu taso. Näin ennakoitiin tapahtuvan maatalousmarkkinoille annetussa keskipitkän aikavälin tulevaisuudennäkymässä, jonka komissio julkisti heinäkuussa 2007.

Rakenteellisten tekijöiden ohella maatalousala on kärsinyt viime kuukausina erilaisista haitallisista sääolosuhteista useilla tuotanto- ja vientialueilla.Nämä rakenteelliset ja lyhyen aikavälin tekijät yhdessä ovat muodostaneet hyvin tiukat markkinaolosuhteet, mikä on aiheuttanut monien maataloustuotteiden markkinahinnan nousun.

Komissio hallinnoi ja seuraa maatalousmarkkinoita säännöllisen ja perusteellisen markkina-analyysiin perusteella sekä lyhyellä että keskipitkällä aikavälillä. Vaikka komissio ei laadi lyhyen aikavälin hintaennusteita, on yhä selvempää, että lyhyen aikavälin tekijöiden vaikutus hintoihin vähenee tulevien kuukausien aikana vähitellen.

Komissio katsoo keskipitkällä aikavälillä ja markkinoiden kehitystä mahdollisimman varovaisesti arvioiden, että rakenteellisten tekijöiden, esimerkiksi ruoan maailmanlaajuisen kysynnän kasvun ja uusien myyntikanavien kehityksen, voidaan kohtuullisen varmasti ennustaa pitävän hintoja tasaisella, joskin viimeaikaista matalammalla tasolla.

 

Kysymyksen nro 70 esittäjä Robert Evans (H-0876/07)
 Aihe: EU:n junaliikenteen kilpailukyky
 

Onko komissio harkitsemassa toimia, joilla EU:n junaliikenteen kilpailukykyä lentoliikenteeseen nähden voitaisiin lisätä ja näin vähentää lentojen määrää?

 
  
 

Yksi Euroopan unionin tärkeimmistä poliittisista tavoitteista rautatiealalla on sellaisen sääntelykehyksen luominen, joka tukee kyseisen liikennemuodon kilpailukykyä. Rautatieliikenteen osuus kaikesta liikenteestä on pienentynyt tasaisesti viime aikoihin asti.Ratkaisuksi valittiin rautatiemarkkinoiden asteittainen avaaminen, jotta tehokkuudesta, luotettavuudesta ja saatavuudesta saatavat sisäiset edut muuttuvat myös ulkoisiksi eduiksi muihin liikennemuotoihin, esimerkiksi lentoliikenteeseen, verrattuina.

Suurten nopeuksien linjojen avaaminen antoi rautateille mahdollisuuden merkittäviin markkinaosuuksiin reiteillä, joilla lentoliikenne oli ennen hallitsevassa asemassa.Euroopan yhteisön ponnistukset Euroopan suurten nopeuksien rautatieverkoston kehittämisen tukemiseksi ovat olleet merkittäviä taloudellisen tuen ja teknisen yhdenmukaisuuden osalta.

Äskettäin hyväksytty lainsäädäntöehdotus markkinoiden avaamisesta kansainvälisille rautatiematkustajapalveluille tammikuuhun 2010 mennessä tukee tätä suuntausta.Lisäksi komissio työskentelee yleiseurooppalaisen rautatiematkustajien telematiikkastandardin hyväksi. Standardin avulla matkustajien olisi mahdollista tehdä rautatiepalveluihin ja niiden saatavuuteen liittyviä perustellumpia ja tehokkaampia valintoja käyttämällä huipputeknologiaa.

 

Kysymyksen nro 71 esittäjä Katerina Batzeli (H-0902/07)
 Aihe: Tulipaloista kärsineiden alueiden kunnostaminen Kreikassa
 

Äskettäin Kreikassa sattuneet tulipalot aiheuttivat kallisarvoisiin metsäekosysteemeihin kohdistuneen suunnattoman tuhon.

Vahinkojen korjaamisella ympäristössä ja taloudellisesti sekä myös metsien oikealla hallinnolla ja suojelulla on suuri merkitys paitsi kansallisella myös eurooppalaisella tasolla, ja asiantuntijat pitävät metsäkarttojen olemassaoloa tässä suhteessa välttämättömänä työkaluna.

Onko mahdollista, että metsäkarttojen laatimishankkeeseen myönnetään yhteisön yhteisrahoitusta kaudella 2007–2013 yhteisrahoitettavien hankkeiden puitteissa?

Onko kreikkalainen osapuoli tehnyt asiaa koskevan ehdotuksen vuosien 2007–2013 maaseudun kehittämisohjelman laatimisvaiheessa, ja mitä kommentteja komissio on esittänyt tätä koskien?

Mitä muutoksia kreikkalainen osapuoli on pyytänyt tehtävän vuosien 2000–2006 maaseudun kehittämisohjelmaan, jotta helpotettaisiin tulipaloista kärsineiden alueiden kunnostamista, ja missä vaiheessa niiden hyväksymistä koskeva menettely on komission puolelta?

 
  
 

Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 säännösten ja sen täytäntöönpanosääntöjen mukaan metsäkarttojen laatimista ei katsota oikeutetuksi saamaan yhteisrahoitusta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston tuen (maaseuturahaston) puitteissa.Tästä seuraa, että tällaista toimenpidettä ei voida sisällyttää Kreikan maaseudun kehittämisohjelmaan kaudelle 2007–2013.

Kolmannen ohjelmakauden (2000–2006) yhteydessä ja tärkeän ”Tieto- ja tietotekniikkainfrastruktuuri Kreikan uudenaikaista rekisteriä varten” -hankkeen puitteissa maaseuturahastosta yhteisrahoitetaan alahanke metsäalueiden määrittämisestä.Näin ollen EU:n yhteisrahoitusta tällaiselle tai vastaavalle hankkeelle ei harkita neljännen ohjelmakauden aikana kaudella 2007–2013.

Komissio on hyväksynyt 29. marraskuuta 2007 Kreikan maaseudun kehittämisohjelman 2007–2013(1).Asetuksen (EY) N:o 1698/2005 määräysten mukaan toimenpide luonnonmullistusten vahingoittamien maatalouden tuotantomahdollisuuksien palauttamiseksi ja toimenpide metsätalouden tuottokyvyn palauttamiseksi ja ehkäisevien toimien käyttöönotto molemmissa toimenpiteissä kuuluvat ehdotettuun ohjelmaan.

Vuosien 2000–2006 maaseudun kehittämisohjelman osalta Kreikan viranomaiset eivät ole vielä esittäneet ohjelman muutosehdotusta äskettäisten metsäpalojen takia.

 
 

(1) Päätös C(2007) 6015.

 

Kysymyksen nro 72 esittäjä Yiannakis Matsis (H-0903/07)
 Aihe: Suu- ja sorkkatauti koettelee Kyprosta
 

Kyproksella vuohiin ja lampaisiin on iskenyt suu- ja sorkkatauti. Satoja tartunnan saaneita eläimiä teurastetaan päivittäin. Kyproksen karjankasvatus ja karjankasvattajat sekä muut siihen liittyvät ammattialat kärsivät ja tulevat kärsimään asiasta vastaisuudessa. Sama pätee myös Kyproksen tasavallan talouteen. Seuraukset ovat tuhoisat.

Mitä konkreettisia tukitoimia ja mitä korvauksia Euroopan unioni on tähän mennessä tarjonnut ja/tai aikoo tarjota vahinkoa kärsineille karjankasvattajille, ja millä tavoin se aikoo auttaa Kyproksen tasavaltaa? Onko konkreettista suunnitelmaa laadittu? Millä tavoin tällaista suunnitelmaa on toteutettu tai tullaan jatkossa toteuttamaan yhteisymmärryksessä Kyproksen tasavallan kanssa?

 
  
 

Jo scrapie-positiivisten eläinten hävittämisvelvollisuus ja rehunjakelun ongelmat olivat raskas taakka Kyproksen lammas- ja vuohialueille.Suu- ja sorkkataudin puhkeaminen on lisärasitus kyproslaisille karjankasvattajille.

Vaikka terveysvaatimukset eivät vaikutakaan tunnetun halloumi-juuston vientiin, on selvää, että sen tuotanto heikkenee, koska halloumin perinteiseen tuotantoon tarvitaan erityistä Khiosin lammasrotua.Terveyssyistä lopetettujen eläinten korvaaminen on mahdollista vain, jos sopivia eläimiä on saatavilla.

Suu- ja sorkkataudille varattuja yhteisön menoja hoidetaan niin kutsutun eläinlääkintärahaston puitteissa.Neuvoston päätöksen 90/424/ETY mukaan komissio voi korvata jäsenvaltiolle suu- ja sorkkataudin torjunnasta aiheutuvia kuluja.Suu- ja sorkkatautia koskevaksi yhteisrahoitustasoksi on asetettu 60 prosenttia niiden korvauksien osalta, jotka myönnetään omistajille teurastetuista tai hävitetyistä eläimistä, maidon hävittämisestä, omaisuuden puhdistamisesta ja desinfioinnista, saastuneen rehun hävittämisestä ja saastuneesta välineistöstä, jos sitä ei pystytä desinfioimaan.Korvauksia voidaan myöntää myös ruhojen kuljetukseen käsittelylaitokselle.Näille toimenpiteille annetaan täytäntöönpanosäännöt komission asetuksessa (EY) N:o 349/2005.

Komissio seuraa tilannetta.

 

Kysymyksen nro 73 esittäjä Sajjad Karim (H-0905/07)
 Aihe: Kasvua ja työllisyyttä koskeva Lissabonin strategia
 

Kasvua ja työllisyyttä koskeva Lissabonin strategia on asianmukaisen perusta sille, miten Eurooppa vastaa globalisaatioon. Eurooppa ei ole pystynyt menestyksekkäästi mukautumaan globalisaatioon tukeutumalla Hampton Courtin huippukokouksessa lokakuussa 2005 sovittuun laaja-alaiseen lähestymistapaan, jossa keskityttiin alun perin vuonna 2000 käyttöön otettuun, keväällä 2005 uudistettuun kasvua ja työllisyyttä koskevaan Lissabonin strategiaan. Globalisaatio myös kehittyy jatkuvasti, ja Lissabonin tavoitteiden saavuttamista koskeva edistys on ollut melko masentavaa. Tutkimusta ja kehittämistä on lisättävä, mutta tavoitteiden on oltava realistisia ja niillä on oltava selkeät perusteet. Tällä hetkellä Lissabonin tavoite, kolme prosenttia EU:n BKT:sta T&K-menoihin, ei ole kumpaakaan, joten sitä olisi muutettava.

Mihin toimenpiteisiin komissio on ryhtynyt varmistaakseen, että yhteisö vahvistaa sekä ulko- että sisäpolitiikkojaan, jotta tilannekohtaisesti – esimerkiksi energiamarkkinoiden muutosten tai rahoitusmarkkinoiden viimeaikaisten häiriöiden vuoksi – oltaisiin valmiita hienosäätämään niitä ja jotta Lissabonin tavoitteet saavutetaan?

 
  
 

Euroopan unionin globalisaatioon liittyvät toimet ovat hyvin keskeisiä EU:n poliittisessa ohjelmassa.Lissabonin sopimuksen elvyttäminen keväällä 2005 palautti Euroopan takaisin raiteilleen osallistumaan kilpailuun, joka on keskeisessä asemassa kasvun ja työllisyyden edistämisessä nykyisessä maailmanlaajuisessa taloudessa.Lokakuussa 2005 Hampton Courtissa pidettiin epävirallinen kokous, johon kevään 2006 Eurooppa-neuvosto, valtionpäämiehet ja hallitukset vastasivat ja painottivat, että kasvua ja työllisyyttä koskevan uudistetun Lissabonin strategian toteuttamisessa on kiristettävä tahtia Euroopan taloustoimien teroittamiseksi.

EU työskentelee monilla poliittisilla aloilla, joita tarvitaan vastattaessa globalisaation haasteisiin.Uudistetun Lissabonin strategian myönteiset tulokset näkyvät selvästi lähestyessämme uudistusten ensimmäisen kolmivuotiskauden loppua.Talouden alijäämät ovat pienentyneet vuoden 2005 bruttokansantuotteen (BKT) 2,5 prosentista ennustettuun 1,1 prosenttiin vuonna 2007, ja julkinen velka on supistunut vuoden 2005 62,7 prosentista hieman alle 60 prosenttiin vuonna 2007. Tuottavuus kasvoi 1,5 prosenttia vuonna 2006, kun vuosina 2000–2005 vuosittainen kasvutaso oli 1,2 prosenttia. EU:n ja Yhdysvaltojen välinen tuottavuuskuilu on pienentymässä ja on havaittavissa, että tähän vaikuttavat muutkin tekijät kuin suotuisat suhdanteet.Vuonna 2006 talouskasvu oli 3,0 prosenttia EU:n 27 jäsenvaltiossa (verrattuna 1,8 prosenttiin vuonna 2005), ja kasvun oletetaan pysyvän 2,9 prosentissa ja 2,4 prosentissa vuosina 2007 ja 2008. Viimeisten kahden vuoden aikana on luotu lähes 6,5 miljoonaa uutta työpaikkaa.Lisäksi arvioidaan, että vuoteen 2009 mennessä uusia työpaikkoja luodaan vielä 5 miljoonaa. Työttömyyden odotetaan laskevan alle 7 prosenttiin, mikä on matalin taso 1980-luvun puolivälin jälkeen. Tämänhetkinen työllisyysaste on 66 prosenttia, mikä lähestyy Lissabonin 70 prosentin yleistavoitetta.

Muutosvauhdin nopeutuessa työskentelyaloja on tehostettava, jotta EU:lla on paremmat valmiudet globalisaatiotavoitteiden asettamiseen.Komissio kerää uusia ideoita voidakseen vastata näihin keskeisiin haasteisiin.

- Sisämarkkinoiden täysimääräinen hyödyntäminen:EU:n yhtenäismarkkinat luovat eurooppalaisille tukevan pohjan, johon globalisaatio ja rakennemuutokset voidaan sopeuttaa.Yhtenäismarkkinoita koskevassa 20. marraskuuta 2007 annetussa katsauksessa komissio esitteli joukon aloitteita, joilla voidaan nykyaikaistaa Euroopan yhtenäismarkkinoita ja saavuttaa etuja eurooppalaisille aiempien menestysten perusteella.Yhtenäismarkkinoiden ansiosta kilpailukykyisten yritysten perustaminen, hintojen pieneneminen, laajempien valikoimien tarjoaminen kuluttajille ja sijoittajille houkuttelevan Euroopan aikaansaaminen ovat tulleet jo mahdollisiksi.Komission toimenpiteet perustuvat kattavaan kuulemismenettelyyn.Toimenpiteillä varmistetaan, että yhtenäismarkkinoilla saadaan entistäkin enemmän hyötyä globalisaatiosta, annetaan kuluttajille enemmän valtaa, avataan mahdollisuuksia pienyrityksille, edistetään innovointia ja autetaan ylläpitämään korkeita ympäristö- ja sosiaalinormeja.Yhtenäismarkkinapaketin tärkeimpiä poliittisia toimia ovat seuraavat aloitteet:kuluttajien auttaminen heidän sopimusoikeutensa käytössä ja rajatylittävän oikeussuojan saamisessa; paremman tiedotuksen tarjoaminen kuluttajille ja pienyrityksille; heikkouksiin vastaaminen aloilla, joilla yhtenäismarkkinoita voitaisiin hyödyntää tehokkaammin; pienyrityssäädöksen ehdottaminen; tutkijapassin käyttöönotto; yleishyödyllisiä palveluita ja sosiaalipalveluita koskevien EU:n säännösten soveltamisen selventäminen ja sosiaalipalveluiden laadun edistäminen koko EU:ssa.Keskeisimpien kumppaniemme kanssa käytävistä sääntelyyn liittyvistä vuoropuheluista on tullut ensisijaisen tärkeitä globalisaation takia.Vuoropuheluiden tarkoituksena on tietenkin edistää laajempaa taloudellista yhdentymistä.Tavoitteena on myös siirtyä lähemmäksi korkeita vaatimuksia (esimerkiksi kirjanpidon yhteydessä) ja kehittää monenvälisiä toimia vastauksena maailmanlaajuisiin haasteisiin kuten äskettäiseen taloudelliseen myllerrykseen.EU on käynyt vuoropuheluita Yhdysvaltojen, Kiinan, Japanin, Venäjän ja Intian kanssa.

- EU:n uuteen sosiaaliseen todellisuuteen vastaaminen:Tällä hetkellä käytävässä Euroopan sosiaalisen todellisuuden kartoittamisessa tarkastellaan yhteiskunnissamme tapahtuvia suuria muutoksia.Työ vaatii uutta lähestymistapaa sosiaalipoliittiseen ohjelmaan.EU tarvitsee tehokkaampia tapoja, joilla se voi varmistaa kansalaisten nykyiset oikeudet työhön, koulutukseen, sosiaalipalveluihin, terveydenhuoltoon ja muihin sosiaalisen suojelun muotoihin koko Euroopassa.EU:n on sopeuduttava paremmin nykyisiin välineisiin ja politiikkoihin aloilla, joilla se vaikuttaa suoraan, mutta sen on kehitettävä myös uusia poliittisia toimia, esimerkiksi globalisaatiorahastoa.

- Kestävä energiapolitiikka vähähiilistä tulevaisuutta varten:Komission energiapolitiikka-aloitteet osoittavat selvästi, että se on päättänyt vahvistaa EU:n politiikkaa muuttuvaan maailmantilanteen mukaiseksi.Keväällä 2007 pidetyn Eurooppa-neuvoston päätelmissä, joissa pääosin hyväksytään komission ”Energiapolitiikka Euroopalle” -tiedonannossa(1) esitetyt ehdotukset, asetetaan EU:n kunnianhimoinen lähestymistapa energiaan ja ilmastonmuutokseen.Lähestymistapa perustuu sitoviin tavoitteisiin: kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseen 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä, tai 30 prosentilla, kun kansainvälinen sopimus tulee voimaan, ja uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvattamiseen EU:n energiayhdistelmässä nykyisestä alle 7 prosentista 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Lähestymistavassa sitoudutaan myös vähentämään energian kysyntää 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä ja toteuttamaan täysin toimivat energian sisämarkkinat.Tällä hetkellä komissio toteuttaa Eurooppa-neuvoston hyväksymää toimintasuunnitelmaa.Komissio jätti energian sisämarkkinapaketin 19. syyskuuta 2007. Strateginen energiateknologiasuunnitelma esiteltiin 21. marraskuuta 2007. Vuoden 2008 alussa komissio esittelee tärkeimmät lainsäädäntöaloitteet, joilla pyritään saavuttamaan ilmastonmuutos- ja energiatavoitteet, joihin kuuluvat uusiutuva energia ja hiilidioksidin talteenotto ja varastoiminen.Kansainvälisellä tasolla on erittäin tärkeää, että Balin ilmastonmuutoskonferenssissa joulukuussa 2007 EU pyrkii varmistamaan, että voimassa olevien Kioton sitoumusten päättyessä käynnistetään viralliset neuvottelut vuoden 2012 jälkeiselle kaudelle suunniteltavasta kattavasta kansainvälisestä ilmastonmuutoksen torjumissopimuksesta.

– Lisää tutkimusta, kehitystä ja innovointia:EU:n tutkimusta ja kehitystä koskeva edistys on ollut toistaiseksi vähäistä: vuonna 2006 se oli 1,84 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä jää merkittävästi jälkeen vuodelle 2010 asetetusta tutkimuksen ja kehityksen 3 prosentin tavoitteesta. Jäsenvaltiot ovat kuitenkin asettaneet kansallisia tavoitteita ja lisänneet hallituksiensa talousarvioiden tutkimukselle ja kehitykselle varattujen osuuksia nimellisarvona.Jos kaikki jäsenvaltiot saavuttavat kansalliset tavoitteensa, EU:n tutkimus- ja kehitysmenojen ennustetaan olevan 2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2010.

EU on osoittanut huomattavasti suurempaa rahoitusta kasvua ja työpaikkoja varten.Koheesiopolitiikan ohjelmien uudessa sääntelykehyksessä kasvuun ja työpaikkoihin tehtäviin sijoituksiin osoitetaan noin 210 miljardia euroa vuosille 2007–2013. Rahoitus on yli 25 prosenttia suurempi kuin vuosina 2000–2006. Tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin olosuhteita on pyritty parantamaan uuden tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin valtionapukehyksen käyttöönotolla, verokannustimilla ja tiedonsiirrolla.Menopuolella käyttöön otettiin seitsemäs puiteohjelma, joka nostaa tutkimukseen ja kehitykseen varattuja menoja EU:n tasolla 75 prosentilla vuosina 2007–2013 ja tukee tärkeimpiä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyösopimuksia.

– Dynaamisempi liiketoimintaympäristö:pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ja yrittäjyys ovat tärkeässä asemassa uudistusohjelmassa.Eurooppa-neuvosto pyysi jäsenvaltioita asettamaan kansalliset hallinnollisen rasituksen keventämistavoitteet vuoteen 2008 mennessä niin, että ne vastaavat komission asettamaa tavoitetta (esimerkiksi 25 prosentin kevennys).Tähän mennessä yhdeksän jäsenvaltiota (AT, DE, DK, ES, IT, NL, SE, SK, UK) ovat asettaneet 25 prosentin kansallisen keventämistavoitteen ja kaksi jäsenvaltiota (CZ, FR) 20 prosentin tavoitteen.Yksityisen osakeyhtiön perustamisaika ja -kustannukset ovat keskimäärin noin puolet siitä, mitä ne olivat vuonna 2002: tällä hetkellä ajaksi arvioidaan 12 päivää ja kustannuksiksi 485 euroa.

Komissio pyytää pk-yrityksiltä ja niiden edustajilta mielipiteitä Euroopan pienyrityslain muotoiluun, jotta se voisi tehdä useita pk-yrityksiä tukevia ehdotuksia vuoden 2008 loppuun mennessä. Parempi sääntelykulttuuri on alkanut saada jalansijaa koko Euroopassa:toimielinten on näytettävä tietä.Komissio on muuttanut merkittävästi tapoja, joilla se kehittää uusia ehdotuksia ja valvoo nykyisen säännöstön täytäntöönpanoa.Nykyisen taakan keventämisen lisäksi olisi pohdittava erityisesti sitä, onko EU:n lainsäädännön kaikkia hallinnollisia tavoitteita sovellettava kokonaisuudessaan pk-yrityksiin.

– Parempi työllistettävyys ja sijoitukset ihmisiin:Globalisaatio ja teknologiset muutokset saattavat lisätä eriarvoisuutta, koska ne syventävät kuilua pätevien ja epäpätevien välille.Suoritukset parantuvat nykyaikaistamalla opetus- ja koulutusohjelmia.Joustoturvasta ollaan entistä kiinnostuneempia.Sen avulla ihmiset pystyvät hallitsemaan työllisyysmuutoksia paremmin nopeiden talousmuutosten aikoina.Komissio on ehdottanut yhteisiä periaatteita käsiteltäviksi joulukuun 2007 Eurooppa-neuvostossa.Periaatteet tarjoaisivat jäsenvaltioille perustan, jonka ne ottaisivat huomioon työskennellessään kansallisten työmarkkinaosapuolten kanssa mukauttaessaan joustoturvaa kansallisiin olosuhteisiin ja ottaessaan tämän lähestymistavan huomioon kansallisissa uudistusohjelmissaan.

 
 

(1) KOM(2007) 1 lopullinen.

 

Kysymyksen nro 74 esittäjä Manolis Mavrommatis (H-0906/07)
 Aihe: Savuketeollisuuden tuotannon maailmanlaajuinen kasvu
 

Savuketeollisuuden tuotanto on jyrkästi vähentynyt läntisissä teollisuusmaissa, ja yksi perussyistä tähän on julkisissa tiloissa tapahtuvaa tupakointia koskevan säännöstön jatkuva parantuminen. Maissa, joissa tupakointi julkisissa tiloissa on kielletty, esimerkiksi Italiassa, Espanjassa ja Ranskassa, myös savukkeiden kulutus on vähentynyt. Tämän käytännön seurauksena savukkeiden kokonaiskulutus on laskenut 2–3 prosenttia Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Äskettäin tehty tutkimus osoitti, että vuoteen 2010 mennessä kehittyneiden maiden osuus savukkeiden kulutuksesta tulee olemaan 29 prosenttia ja kehitysmaiden 71 prosenttia. Edelleen vuoteen 2025 mennessä tupakoitsijoiden määrän odotetaan kasvavan ja nousevan 500 miljoonaan, joista 90 prosenttia tulee olemaan Euroopan ja Yhdysvaltojen ulkopuolella. Voisiko komissio kertoa, kun otetaan huomioon tupakoinnin julkisissa tiloissa täysin kieltäneissä jäsenvaltioissa laaditun tiukan sääntelyn tuomat myönteiset tulokset, aikooko se toteuttaa yhteisön lisätoimenpiteitä kuluttajien terveyden suojelemiseksi tupakoinnin haitallisilta vaikutuksilta?

 
  
 

Komissio kiittää arvoisaa parlamentin jäsentä kysymyksestä ja erityisesti tilastoista, jotka voisivat olla hyödyllisiä vaikutusten arvioimisessa, lähteen saatavuudesta riippuen.

Savuttomia ympäristöjä koskevan politiikan osalta terveydestä vastaava komission jäsen aikoo esittää ehdotuksen neuvoston suositukseksi vuoden 2008 loppuun mennessä kattavien savuttomuuslakien käyttöönoton helpottamiseksi kansallisella tasolla.

Maailman terveysjärjestön arvioiden mukaan tupakka on maailmanlaajuisesti toiseksi tärkein kuolinsyy, ja se aiheuttaa noin 4,9 miljoonaa kuolemaa vuosittain.

Maailman terveysjärjestö ennustaa, että ilman lisätoimia vuonna 2020 tupakasta johtuvien kuolemien määrä kasvaa maailmanlaajuisesti kaksinkertaiseksi, ja noin 70 prosenttia näistä kuolemista tapahtuu kehitysmaissa.

EU on sitoutunut terveystavoitepyrkimyksiin kumppanuussuhteissaan kolmansien maiden ja alueiden kanssa ja haluaa päättää ensisijaisista tavoitteista ja välineistä kehitystä koskevan eurooppalaisen konsensuksen ja Pariisin julistuksen periaatteiden mukaisesti omistajuutta kunnioittaen ja avun yhteensovittamista ja ennakoitavuutta parantaen.

EU on toiminut johtoasemassa ja tukenut tupakoinnin torjuntaa koskevaa puitesopimusta (FCTC) tämän tarkoituksen keskeisimpänä kansainvälisenä välineenä.

Euroopan yhteisö ja 25 jäsenvaltiota ovat nykyään sopimuksen osapuolia ja prosessin keskeisiä tekijöitä.Muu maailma kääntyy usein EU:n puoleen oppiakseen sen kokemuksesta esimerkiksi sellaisilla aloilla kuin mainonnan kieltäminen tai laittoman kaupan torjuminen.

Komissio on sitoutunut yhteistyöhön ja on valmis auttamaan toisia osapuolia FCTC:n täytäntöönpanossa käytössä olevien mekanismien avulla.

Komissio kannattaa tupakoinnin torjumista maailmanlaajuisella tasolla.Euroopan komissio kannustaa kehitysmaiden merkittävimpien terveysongelmien perusteelliseen analyysiin ja tukee maiden terveysstrategioiden suunnittelua ja rahoitusta.Kun kumppanuusmaat määrittävät tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen toimet ensisijaisiksi, komissio tukee maiden strategioita tupakoinnin torjumiseksi.

 

Kysymyksen nro 75 esittäjä María Isabel Salinas García (H-0909/07)
 Aihe: Marokkolaiselle tomaatille asetettujen tuontikiintiöiden ylittäminen
 

Euroopan komission verotuksen ja tulliliiton pääosaston virallisten tietojen mukaan Marokosta peräisin olevien tomaattien tuonti Euroopan unioniin ylitti 16 259,27 tonnilla markkinointivuodeksi 2006–2007 vahvistetun 235 330 tonnin kiintiön (johon sisältyy 1 prosentin toleranssiraja). Se, että sisämarkkinoiden kyllästymisestä johtuva hintakriisi ja marokkolaisen tomaatin mittava tuonti Euroopan markkinoille osuvat samaan aikaan, osoittaa, että säännönvastainen tuonti ja Euroopan markkinoiden häiriöt liittyvät suoraan toisiinsa.

Edellä kuvatun tilanteen laittomuus on silmiinpistävä. Aikooko komissio ryhtyä sen korjaamiseksi tehokkaisiin toimiin vai ainoastaan pienentää seuraavan markkinointikauden kiintiötä EU:n ja Marokon assosiaatiosopimuksen 25 artiklan mukaisesti? Aikooko komissio yksinkertaistaa markkinoille pääsyä koskevaa järjestelmää valvonnan parantamiseksi?

 
  
 

Jäsenvaltioiden antamien ja komission tilastoimien tietojen mukaan Marokosta tuotiin EU:hun 251 589 tonnia tomaatteja, mikä on 16 259 tonnia enemmän kuin assosiaatiosopimuksen pöytäkirjassa nro 1 asetetaan.Voimassa olevien asetusten mukaan komissio pienensi lisätariffikiintiötä 20 000 tonnilla ajalle 1. marraskuuta 2007 – 31. toukokuuta 2008.

Maailman kauppajärjestön sääntöjen mukaisesti osapuolten välille ei voida asettaa vapaaehtoisia rajoituksia (GATT-sopimuksen XI artikla).Tästä seuraa, että Marokolla on oikeus viedä tomaatteja suositelluista tariffikiintiöistä poikkeava määrä, ja tähän vientimäärään sovelletaan vastaavia tullitariffeja.Komissio ei siis voi olla samaa mieltä marokkolaisen tomaatin suosituskiintiön ylittävän viennin ”laittomuudesta” arvoisan parlamentin jäsenen kanssa.

Assosiaatiosopimuksen 25 artiklassa säädetään tapauksesta, jossa aiheutuu vakavaa haittaa kansallisille tuottajille, joiden tuotteet ovat samankaltaisia tai suoraan kilpailuasemassa jommankumman sopimuspuolen alueella, tai vakavia häiriöitä jollakin talouden alalla tai vaikeuksia, jotka saattavat johtaa jonkin alueen taloudellisen tilanteen huomattavaan heikentymiseen.Komissiolla ei ole tällä hetkellä tietoa sellaisista näkökohdista, jotka oikeuttaisivat tällaisten säännösten soveltamiseen.

Komissio on samaa mieltä arvoisan parlamentin jäsenen kanssa tarpeesta yksinkertaistaa ja päivittää markkinoille pääsyn hintajärjestelmään liittyviä sääntöjä.Komissio onkin julistanut virallisesti 21. marraskuuta 2007 pidetyssä johtokunnan kokouksessa, että näistä tärkeistä kysymyksistä on keskusteltava ja että niiden käsittelyssä tähdätään aiheellisten muutosehdotusten esittelyyn ennen 1. heinäkuuta 2008.

 

Kysymyksen nro 76 esittäjä Nikolaos Vakalis (H-0912/07)
 Aihe: Uusien ydinvoimaloiden rakentamista Välimeren alueelle koskevat suunnitelmat
 

Egypti aikoo rakentaa vuoteen 2020 mennessä neljä ydinvoimalaa, joiden yhteisteho on 4 000 MW. Muutkin Välimeren alueen valtiot ovat tehneet samankaltaisia päätöksiä, esimerkiksi aikaisemmin Israel ja äskettäin Marokko, Algeria ja Libya, ja Turkin sekä Albanian ydinvoimasuunnitelmista on julkistettu tietoja.

Kun otetaan huomioon, että edellä mainitut maat ovat EU:n naapurivaltioita ja joko sen kumppaneita Euro–Välimeri-yhteistyössä tai ehdokkaita EU:n jäseniksi, aikooko komissio pyytää niitä perustamaan todella riippumattoman ydinenergiaviranomaisen, jolla on päätöksentekovaltuudet. Aikooko se pyytää niitä tekemään yhteistyötä Kansainvälisen atomienergiajärjestön kanssa ydinvoimaloiden rakentamisen valvomiseksi ja ydinenergian rauhanomaisen käytön varmistamiseksi? Tuleeko komissiolla olemaan mitään sananvaltaa, mitä tulee näiden voimaloiden rakentamispaikkoihin, kun otetaan huomioon, että Välimeri on erityisen maanjäristysaltista aluetta? Ottaen huomioon, etteivät jotkut edellä mainituista maista ole vielä ratifioineet ydinaseiden leviämisen estämistä ja ydinkokeiden täydellistä kieltämistä koskevia kansainvälisiä sopimuksia, aikooko komissio suositella ydinvoimaloiden rakentamisen ja ydinpolttoainekierron alalla toimiville eurooppalaisille kumppaneille, etteivät ne tee sopimuksia näiden maiden kanssa, ennen kuin tämä ratifiointi on tapahtunut?

 
  
 

Komissio seuraa tarkasti ydinvoimaan liittyvää viimeaikaista kehitystä EU:n lähialueella Välimeren alue mukaan lukien.

Vaikka Euroopan unionin tai komission tehtävänä ei olekaan tehdä päätöksiä kolmansien maiden ydinvoiman käytöstä, emme voi jättää kyseistä kehitystä huomiotta.

On hyödyllistä huomauttaa, että kaikki muut Välimeren alueen valtiot paitsi Israel ovat allekirjoittaneet ydinsulkusopimuksen.

Komissio otti asian äskettäin esille kahdenvälisissä yhteydenotoissa joihinkin maihin ja korosti seuraavia edellytyksiä:

Komissio suosittelee, että valtioiden, jotka haluavat kehittää omaa ydinohjelmaansa, olisi ensinnäkin otettava yhteyttä Kansainväliseen atomienergiajärjestöön (IAEA) Wienissä.Kyseisten valtioiden olisi allekirjoitettava tarvittavat sopimukset ydinturvavalvonnan noudattamisen varmistamisesta ja keskeisiin ydinturvallisuutta, fyysistä turvallisuutta ja ydinjätehuoltoa koskeviin kansainvälisiin yleissopimuksiin liittymisestä.

On tärkeää, että jokaisessa omaa ydinohjelmaansa kehittävässä valtiossa otetaan käyttöön mahdollisimman edistykselliset puitteet ydinturvallisuudelle.Tässä yhteydessä olisi perustettava riippumaton sääntelyelin, joka varmistaisi, että korkeiden turvallisuus-, turvaamis- ja sulkuvaatimuksien noudattamisessa tarpeelliset toimet otetaan käyttöön ja niitä noudatetaan.Ydinvoimaloiden turvallisuus on kuitenkin ainoastaan niitä käyttävän valtion vastuulla.

Komissiolla voisi olla merkittävä asema ydinturvallisuuden alalla, jos se tukisi lainsäädäntö- ja sääntelykehyksen kehittämistä. Komissio voisi myötävaikuttaa myös merkittävästi ydinturvallisuuskäytäntöjen kehittämiseen EU:n lähialueilla.

Komissiolla ei kuitenkaan ole toimivaltaa tukea tai helpottaa ydininfrastruktuurin kehittämistä.

 

Kysymyksen nro 77 esittäjä Philip Bushill-Matthews (H-0916/07)
 Aihe: Vapaa liikkuvuus EU:n alueella
 

Voiko komissio vahvistaa sen, että vapaata liikkuvuutta koskevan EU:n lainsäädännön mukaisesti jäsenvaltiot eivät voi laillisesti asettaa kansallisuuteen perustuvia kiintiöitä urheilujoukkueiden pelaajia varten?

Voiko komissio vahvistaa myös sen, voiko mikään yksittäisen jäsenvaltion työnantaja tai järjestö ilmoittaa avoimesti antavansa etusijan asianomaisen jäsenvaltion kansalaiselle suhteessa muiden jäsenvaltioiden kansalaisiin huolimatta siitä, että kaikilla ehdokkailla on työlupa ja että kaikki ehdokkaat ovat yhtä päteviä?

Voiko komissio vahvistaa, missä olosuhteissa mainittu syrjintä mahdollisesti saattaisi olla sallittua?

 
  
 

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on esittänyt useita kertoja kantansa yhteisön lainsäädännön ja urheilun suhteesta(1).Tuomioistuin totesi, että urheilu kuuluu yhteisön lainsäädännön soveltamisalaan vain, kun se on ammattilaisurheilijoiden tai amatööriurheilijoiden harjoittamaa taloudellista toimintaa.Jos urheiluun liittyy palkallista työntekoa, se kuuluu EY:n perustamissopimuksen 39 artiklan alaisuuteen, ja siihen sovelletaan EU:n kansalaisten kansalaisuuteen perustuvaan syrjintään koskevaa kieltoa EY:n perustamissopimuksen 12 ja 39 artiklojen mukaan.

Lisäksi sovelletaan myös työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta yhteisön alueella annetun asetuksen ETY N:o 1612/68(2) 7 artiklaa 4 kohtaa, jonka mukaan kollektiiviset sopimukset tai määräykset työn sääntelystä eivät saa olla syrjiviä.Tämä koskee myös sekä julkisviranomaisten että yksityisten elimien, esimerkiksi UEFA:n(3), tekemiä sopimuksia.Tuomioistuin teki kuitenkin poikkeuksen yleiseen syrjinnän vastaiseen sääntöön niiden otteluiden osalta, joita järjestetään pelkästään urheilun eikä taloudellisten syiden takia (esimerkiksi maajoukkueiden väliset pelit).Samalla muistutetaan tuomioistuimen painottaneen, että kun vedotaan sääntöihin pelkkään urheiluun perustuvasta tapahtumasta, on aina analysoitava huolellisesti ja tarkasti syyt, joiden takia sopimuksen soveltamisen tiettyä sääntöä ei oteta huomioon.

Näin ollen kaikki säännöt, joilla asetetaan kansalaisuuteen perustuvia kiintiöitä muiden kuin maajoukkueiden ammattilaisryhmien muodostamiselle, vaikuttavat olevan työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskevan yhteisön lainsäädännön vastaisia.Kun otetaan huomioon EY:n perustamissopimuksen 39 artiklan suora vaikutus, henkilöillä, jotka katsovat tulleensa syrjityiksi, on mahdollisuus ryhtyä oikeustoimiin kansallisen lainsäädännön ja kansallisten käytäntöjen mukaisesti.

 
 

(1) Katso erityisesti 15. joulukuuta 1995 asiassa C-415/93 (Bosman) annettu tuomio.
(2) Neuvoston asetus (ETY) N:o 1612/68, annettu 15. lokakuuta 1968, työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta yhteisön alueella, EYVL L 257, 19.10.1968.
(3) Union of European Football Associations, Euroopan jalkapalloliitto.

 

Kysymyksen nro 78 esittäjä Seán Ó Neachtain (H-0924/07)
 Aihe: Verovapaussäännöt
 

Komissio on tehnyt Singaporen kanssa sopimuksen, jonka mukaan EU:n lentokenttäviranomaisilla ei ole oikeutta takavarikoida verovapaasti ostettuja nesteitä Singaporesta johonkin Euroopan unionin maahan tulevilta matkustajilta, jotka jatkavat matkaansa toiselle Euroopan unionin alueella sijaitsevalle lentokentälle. Kyseessä on ensimmäinen tämänkaltainen sopimus, jonka komissio tekee kyseisestä asiasta yhteisön ulkopuolisen maan kanssa.

Voiko komissio ilmoittaa, mitkä muut maat voivat neuvotella Euroopan unionin kanssa lähitulevaisuudessa vastaavanlaisesta sopimuksesta, jonka mallina pidetään EU:n Singaporen kanssa tekemää sopimusta?

 
  
 

Parlamentin käytettyä valvontaoikeuttaan komissio antoi heinäkuussa 2007 asetuksen (EY) N:o 915/2007(1) ja antoi näin mahdollisuuden poiketa nesteiden kuljetuskiellosta turvatarkastuspisteiden ohi Euroopan yhteisön lentokentillä niiden nesteiden osalta, jotka on ostettu kolmansien maiden lentokentiltä sillä ehdolla, että ne täyttävät tietyt turvallisuusstandardit.

Asetuksen mukaisesti komissio tarkasti Singaporen turvallisuusstandardit ja havaitsi, että ne vastaavat asetuksen vaatimuksia.Näin ollen komissio ehdotti poikkeusta Singaporen lentokentältä ostetuille nesteille.Kun komitologiamenettely saatiin päätökseen, komissio antoi asetuksen 31. heinäkuuta 2007.

Asetuksen (EY) N:o 915/2007(2) antamisen jälkeen useat maat, mukaan lukien Argentiina, Armenia, Australia, Kroatia, Kanada, Dubai, Israel, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Malesia ja Mauritius, ovat pyytäneet poikkeuslupaa.Komissio on pyytänyt maita laatimaan selvityksen kyseisten turvallisuusnormien täyttämisestä ja odottaa nyt näitä selvityksiä.Kun selvitykset on saatu, komissio arvioi huolellisesti, täyttääkö maa standardit ja suorittaa todennäköisesti tarkastuksia lentokentillä.Tämän jälkeen se päättää, mille maille voidaan myöntää poikkeukset.

 
 

(1) Komission asetus (EY) N:o 915/2007, annettu 31 päivänä heinäkuuta 2007, toimenpiteistä ilmailun turvaamista koskevien yhteisten perusvaatimusten täytäntöönpanemiseksi annetun asetuksen (EY) N:o 622/2003 muuttamisesta.
(2) Komission asetus (EY) N:o 915/2007, annettu 31 päivänä heinäkuuta 2007, toimenpiteistä ilmailun turvaamista koskevien yhteisten perusvaatimusten täytäntöönpanemiseksi annetun asetuksen (EY) N:o 622/2003 muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti), EYVL L 200, 1.8.2007, s. 3–4.

 

Kysymyksen nro 79 esittäjä Mikel Irujo Amezaga (H-0929/07)
 Aihe: Euroopan sosiaalirahaston tukien hallinnointi Navarrassa
 

Komissio toteaa vastauksessaan suulliseen kysymykseeni H-0769/07(1) sääntöjenvastaisuuksista Navarran aluehallituksen Euroopan sosiaalirahaston tukien hallinnoinnissa, että se lähettää Euroopan sosiaalirahaston hallinnointiviranomaiselle Espanjassa postia ja pyytää lisätietoja kertomuksesta ja toimenpiteistä, joita pidetään asianmukaisina Navarran itsehallintoalueen tilintarkastusviranomaisen havaitsemien sääntöjenvastaisuuksien korjaamiseksi. Se myös lupaa tutkia tilintarkastusviranomaisen kertomuksessa esitetyt sääntöjenvastaisuudet. Kuten komissio on voinut todeta, tämä kertomus (Fondos recibidos en Navarra desde la Unión Europea – Área Fondo Social 1997–2003) ulottuu vain vuoteen 2003 asti.

Aikooko komissio toteuttaa toimenpiteitä saadakseen tietoja, miten Navarran aluehallitus on hallinnoinut Euroopan sosiaalirahaston tukia vuosina 2004–2007?

 
  
 

Navarran itsehallintoalueen tilintarkastusviranomaisen suullisen kysymyksen (H-0769/07). joka koskee Navarran Euroopan unionilta sosiaalirahastoalueen puitteissa vuosina 1997–2003 saamaa rahoituskertomusta, vastauksessa todetaan, että komissio pyysi Espanjan Euroopan sosiaalirahaston hallintoviranomaiselta lisätietoja kertomuksen sisällöstä ja toimenpiteistä, joilla voidaan korjata Navarran tilintarkastusviranomaisen havaitsemat epäkohdat.

Lisäksi komissio tekee yhteistyötä asiasta vastaavien Espanjan viranomaisten kanssa, jotta Navarran tulevat maksupyynnöt eivät sisälly sääntöjenvastaisiin menoihin ja jotta jo hyväksytyille menoille tehtäisiin tarvittaessa rahoitusoikaisu.

Komissio vahvistaa myös, että Navarran itsehallintoalueen tilintarkastusviranomaisen kertomuksesta on toimitettu kopio Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF).Komissio muistuttaa, että OLAF arvioi kaikki saapuvat tiedot pystyäkseen päättämään, kuuluvatko tapaukset sen toimivallan alalle.Kun arviointi on valmistunut, OLAF ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin, joihin tarvittaessa kuuluu tutkimuksen käynnistäminen, 25. toukokuuta 1999 Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1073/1999 esitettyjen menettelyjen mukaisesti(2).

 
 

(1) Kirjallinen vastaus 23.10.2007.
(2) EYVL L 136, 31.5.1999.

 

Kysymyksen nro 80 esittäjä Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk (H-0930/07)
 Aihe: Vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjen noudattaminen
 

Euroopan komissio on kieltäytynyt lopettamasta liiallista alijäämää koskevaa menettelyä Puolaa vastaan huolimatta siitä, että komission omien ennusteiden mukaan Puolan budjettivaje tulee olemaan 2,7 prosenttia BKT:sta vuonna 2007 ja talouskasvua sekä inflaatiota vuonna 2008 koskevat ennusteet viittaavat siihen, että budjettivaje tulee olemaan alhaisempi kuin 3 prosenttia BKT:sta vuonna 2008. Puola on yksi niistä harvoista EU:n jäsenvaltioista, jotka ovat toteuttaneet eläkeuudistuksia, mikä kuormittaa sen budjettia vuosittain usealla miljardilla zlotylla. Sitä vastoin kaksi euroalueen suurinta jäsenvaltiota, Saksa ja Ranska, ovat selvästi ylittäneet enimmäisvajeen vuosina 2002–2005, toisin sanoen neljän vuoden ajan peräkkäin, mutta jotta vältettäisiin määräämästä näille maille miljardien eurojen sakkoa vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti, sopimuksen sääntöjä muutettiin. Kumpikaan maa ei ole vielä saattanut loppuun eläkejärjestelmiensä uudistuksia. Tämä tilanne synnyttää väistämättä sen vaikutelman, ettei komissio käytä samaa mittapuuta EU:n kaikkien jäsenvaltioiden kohdalla. Suuremmat jäsenvaltiot, jotka jo kuuluvat euroalueeseen, voivat olla noudattamatta vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjä, kun taas toisia maita, jotka ovat vain ehdokkaina euroalueen jäseniksi, kehotetaan, niiden toteuttamista merkittävistä julkisen talouden uudistuksista huolimatta, jatkuvasti toteuttamaan lisäuudistuksia. Voisiko komissio kertoa, milloin jäsenvaltioiden eriarvoinen kohtelu, mitä tulee vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamiseen, lopetetaan?

 
  
 

Komissio antoi neuvostolle 20. marraskuuta 2007 tiedonannon niiden toimien arvioinnista, jotka Puola on toteuttanut vastauksena EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan 7 kohdan mukaisesti 27. helmikuuta 2007 annettuun neuvoston suositukseen liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn nojalla.Neuvoston suosituksessa Puolalle suositeltiin liiallisen alijäämän korjaamista vuoteen 2007 mennessä, ja tähän tähtäävien toimien määräajaksi asetettiin 27. elokuuta 2007. Puolan hallitus ilmoitti komissiolle toteutetuista toimenpiteistä, ja komissio arvioi ne elokuussa 2007 tehdyn ennusteen perusteella ja tuli siihen tulokseen, että Puolan osalta liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä ei tarvita lisätoimia tässä vaiheessa.

Komission neuvostolle antama tiedonanto on toimenpiteiden määräajan umpeutumisen jälkeinen väliarvio.Muiden liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn maiden osalta komissio on myös antanut tiedonannon neuvostolle toimenpiteiden määräajan umpeutumisen jälkeen, mutta jos tehdyt toimet on arvioitu negatiivisiksi, komissio on antanut suosituksen tehtyjen toimien riittämättömyyttä koskevaksi neuvoston päätökseksi

Päätöksen kumoaminen tai kumoamatta jättäminen on seuraava vaihe Puolan liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä.Liiallista alijäämää koskeva menettely voidaan kumota vain todellisten tietojen perusteella.Eurostat vahvistaa vuoden 2007 todelliset talousarviotiedot huhtikuussa 2008, joten kumoamista ei voida toteuttaa sitä ennen.Lisäksi liiallisen alijäämän menettelyn kumoamisessa on tärkeää, että alijäämän korjauksen kestävyys voidaan varmistaa.Tämä arvioidaan komission yksiköiden kevään 2008 ennusteessa vuoteen 2009 asti kestävälle kaudelle. Ennuste julkaistaan huhtikuun 2008 loppuun mennessä.

Uudistetussa vakaus- ja kasvusopimuksessa annetaan mahdollisuus ottaa huomioon kustannukset, jotka liittyvät eläkeuudistuksen käyttöönottoon ja eläkejärjestelmän täysimääräiseen luomiseen.Puolan liiallisen alijäämän menettelyn kumoamisen tai kumoamatta jättämisen osalta näiden kustannusten katsotaan olevan vakaus- ja kasvusopimuksen ehtojen alaisia, eli jos oletetaan, että alijäämä on supistunut merkittävästi ja jatkuvasti ja saavuttanut tason, joka on lähellä viitearvoa.

Komissio kohtelee kaikkia valtioita tasa-arvoisesti.Vakaus- ja kasvusopimusuudistuksen tavoitteena oli esitellä taloudellisempia periaatteita, vastata paremmin laajentuneen EU:n kasvanutta taloudellista heterogeenisyyttä ja tehostaa kansallista osallisuutta.Kaikkien jäsenvaltioiden, mukaan lukien Puolan, hallitukset neuvottelivat ja hyväksyivät uudistetun vakaus- ja kasvusopimuksen säännöt.Komissio seuraa tiiviisti jäsenvaltioiden taloudellista kehitystä ja ryhtyy tarvittaessa toimiin.

 

Kysymyksen nro 81 esittäjä Antonios Trakatellis (H-0931/07)
 Aihe: Aksios-joen saastuminen
 

Aksios-joen varrella ja erityisesti Titov Velesin kaupungissa EJTM:ssa sijaitsevat teollisuuslaitokset päästävät vaarallisia jätteitä jokeen, ja siihen lasketaan myös yhdyskuntajätteitä. Aksios-joki virtaa myös Kreikan puolella ja laskee Thermaikoslahteen.

Onko komissio tietoinen tästä tilanteesta ja siitä johtuvasta Aksios-joen saastumisesta, ja jos on, aikooko se toteuttaa toimia niiden vaarojen rajoittamiseksi, joita aiheutuu rikkihapon päästämisestä jokeen, ja mahdollisesti kyseisten teollisuuslaitosten toiminnan lopettamiseksi, kun otetaan huomioon, että EJTM tavoittelee EU:n jäsenyyttä?

Ottaen huomioon, että Aksios-joen suisto kuuluu Ramsar-sopimuksella sekä Euroopan unionin Natura 2000 -ohjelmalla valvottuihin ja suojeltuihin kosteikkoihin sekä sen tosiseikan, että EU, EJTM:n kanssa solmimansa Eurooppa-kumppanuuden pohjalta, myöntää sille taloudellista tukea liittymistä valmistelevan tukivälineen kautta, aikooko komissio toteuttaa asianmukaisia toimia, jotta myös EJTM:n ympäristökysymykset liitettäisiin myönnettävään tukeen?

 
  
 

Komissio on tietoinen ympäristöongelmista, jotka liittyvät Vardar/Aksios-jokeen päästettävistä saasteista.Kuten komissio osoitti vastauksissaan kysymyksiin E-0637/06 ja H-442/00, ongelmaan puuttumiseen on annettu taloudellista tukea vuodesta 1997 lähtien. Nykyään on olemassa tarkkailupisteiden verkosto ja asemia, joissa tarkkaillaan jatkuvasti Vardar/Aksios-vesialueen hydrologista ja ympäristöllistä tilaa. Näin vedenlaatua pystytään analysoimaan laajasti.Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian viranomaiset ovat ilmoittaneet julkaisevansa selonteon kaikista tärkeistä joen vedenlaatuun liittyvistä hydrologisista, morfologisista, kemikaalisista ja biologisista tiedoista vuoden 2007 aikana.

On kansallisten viranomaisten vastuulla ryhtyä toimiin saastuttajia vastaan.Tämän vuoden edistymiskertomuksessa korostetaan, että alueen vedenlaatuun liittyvissä kysymyksissä on edistytty vain vähän.Kuitenkin hallitus hyväksyi uuden vesilain, jossa vesivarojen hallinnointi osoitetaan selvästi ympäristö- ja fyysisen suunnittelun ministeriön vastuualueeksi, mikä on edistysaskel.Komissio kannustaa viranomaisia saattamaan ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämisestä annetun direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöä ja panemaan direktiivin täytäntöön mahdollisimman pian.Vaikka direktiivin saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä ollaan edistytty, viranomaiset ovat ilmoittaneet, että direktiivin sääntöjä ei pystytä panemaan tällä alalla täysin täytäntöön ennen vuoden 2009 loppua. Komissio valvoo kysymystä jatkossakin ja ottaa sen jälleen esille kahdenvälisissä tapaamisissa.

Liittymistä valmistelevan tuen osalta komissio myöntää liittymistä valmistelevaa tukivälinettä (IPA(1)) koskevassa strategisessa ohjelma-asiakirjassaan kaudelle 2007–2009, että vedenlaatua koskevaa tilannetta on parannettava edelleen.Komissio onkin ehdottanut rahoitusta III-osioon kuuluville toimille jäteveden käsittelyn alalla.Kuitenkin tämän alan tulevat toimet riippuvat myös entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian hallituksen kyvystä käyttää III-osioon kuuluvaa EU:n rahoitusta.

 
 

(1) IPA, Instrument for Pre-Accession, eli liittymistä valmisteleva tukiväline.

 

Kysymyksen nro 82 esittäjä Ivo Belet (H-0936/07)
 Aihe: Distrigas-osuuden siirtäminen
 

Euroopan komissio asetti Suez- ja Gaz de France -yhtiöiden yhdistämisen ehdoksi muun muassa sen, että Suezin on luovutettava osuutensa belgialaisesta Distrigas-maakaasuyhtiöstä jollekin kolmannelle osapuolelle.

GDF:n sisaryritys EDF, jossa siinäkin Ranskan valtio on määräävässä asemassa, on jo ilmoittanut olevansa kiinnostunut Distrigas-yhtiöstä.

Voiko komissio hyväksyä Distrigasin siirtymisen EDF:n haltuun?

Miten komissio aikoo taata, että kilpailu Belgian kaasu- ja energiamarkkinoilla säilyy, jotta kuluttajilla ja yrityksillä on mahdollisuuksia valita toimittajansa ja hinnat halpenevat?

 
  
 

Yksi ehdoista, jonka komissio asetti Gaz de France- ja Suez-yhtiöiden yhdistämiselle, oli tosiaankin se, että Suezin on luovutettava kolmannelle osapuolelle osuutensa belgialaisesta Distrigas-maakaasuyhtiöstä.

On Gaz de Francen ja Suezin tehtävänä ehdottaa ostajaa luovutettavalle toiminnalle, mukaan lukien Distrigasille.Komissio arvioi sen jälkeen ehdotetun ostajan sopivuuden ottaen huomioon kriteerit, jotka esitetään 14. marraskuuta 2006 tehdyssä komission päätöksessä, jossa vahvistetaan yhdistymisen ehdot ja velvoitteet.Ehdotetun ostajan hyväksyminen riippuu näiden ehtojen täyttämisestä.Komissio ei ole toistaiseksi saanut ehdotuksia Distrigasin ostajasta.Komissio ei voi tehdä olettamuksia mahdollisesti ehdotettavan ostajan sopivuudesta.

Lisäksi, jos Distrigasin osto täyttää yhteisön asettamat kelpoisuusehdot tai kansalliset yhdistymiselle asetetut valvontasäännöt, osto siirtyy toimivaltaisen elimen tai toimivaltaisten elinten tarkasteltavaksi.

 

Kysymyksen nro 84 esittäjä Johan Van Hecke (H-0940/07)
 Aihe: Lepra ja tuberkuloosi Kiinassa
 

Avustusjärjestöjen mukaan sellaisia sairauksia kuin lepraa ja tuberkuloosia esiintyy Kiinassa vielä runsaasti ja niiden torjunta ja hoito on täysin riippuvainen ulkomaisesta avusta. Viiden viime vuoden aikana Kiinassa on todettu yli 700 uutta lepratapausta, mikä on hälyttävän suuri luku. Esimerkiksi Guangxissa, yhdellä maan köyhimmistä alueista, jonka BKT on samansuuruinen kuin Afrikan maalla Lesotholla, sairastuneet karkotetaan kauas nykyaikaisesta Kiinasta eristettyihin kyliin, joiden talot ovat ränsistyneitä. He saavat valtiolta kuukausittain tukea 150 yuania eli 15 euroa, mikä on selvästi alle YK:n määrittelemän äärimmäisen köyhyyden rajan.

Onko komissio tietoinen sairaustilanteesta Kiinassa ja esimerkiksi lepran ja tuberkuloosin erittäin puutteellisesta hoidosta? Pyydetäänkö Kiinan viranomaisia itse panostamaan enemmän näiden tautien leviämisen torjumiseen, jotta se ei olisi yksin ulkomaisen avun varassa?

 
  
 

Komissio on arvoisan parlamentin jäsenen tavoin myös huolissaan leprasta ja tuberkuloosista Kiinassa.

Tuberkuloosi on kiinalaisten aikuisten tärkein kuolinsyy tarttuvista taudeista.Maailman terveysjärjestön (WHO) arvioiden mukaan Kiinassa kärsitään maailman toiseksi suurimmasta tuberkuloosiepidemiasta heti Intian jälkeen, ja uusia tuberkuloositapauksia tulee ilmi vuosittain yli 1,3 miljoonaa.

Viime vuosina Kiina on kuitenkin vakavan äkillisen hengitystieoireyhtymän (SARS) puhkeamisen seurauksena osoittanut vahvaa sitoumusta tuberkuloosin ja muiden tartuntatautien torjumiseen muun muassa paremmalla kotimaisella rahoituksella.

Tämän tuloksena Kiina on nyt toisena niiden valtioiden luettelossa, jotka ovat laajentaneet valvotun lyhytkestoisen hoidon kattavuutta. Yleisten tuberkuloositavoitteiden mukaan Kiinassa tunnistettiin 70 prosenttia tapauksista, ja hoito johti paranemiseen 85 prosentissa tapauksista vuoden 2005 loppuun mennessä. On kuitenkin pantava merkille, että lääkkeelle tai lääkkeille vastustuskykyistä tuberkuloosia (MDR-TB) ei juurikaan vielä esiinny, ja Kiinan on vastattava myös maan sisäisten siirtolaisten aiheuttamaan tuberkuloosihaasteeseen ja varmistettava, että kaikki potilaat diagnosoidaan, hoidetaan ja rekisteröidään.

Tällä hetkellä Euroopan komissio rahoittaa EU:n ja Kiinan välistä sosiaaliturvahanketta, johon se osallistuu 20 miljoonalla eurolla.Tällä tärkeällä, vuonna 2006 käyttöönotetulla hankkeella tuetaan sosiaalialan uudenaikaistamista ja kustannustehokkuutta, myös sairausvakuutusjärjestelmissä keskushallinnon tasolla ja kuudessa pilottimaakunnassa.Parannettujen sairausvakuutusmallien avulla hankkeen toivotaan vaikuttavan merkittävästi Kiinan köyhimpien väestönosien sosiaaliturvaan.

Kiinassa ei ole vielä saavutettu tärkeää kansanterveydellistä tavoitetta eli lepran hävittämistä.WHO:n mukaan uusia lepratapauksia ilmeni Kiinassa vuosittain 1400–1600 vuosina 2002–2005. Kuitenkin vuonna 2005 tapauksia on tunnistettu aiempaa paremmin, ja ensimmäisen tason alueellisessa hävittämisessä on onnistuttu Kiinassa.

Euroopan komissio rahoitti Guanxin maakunnassa muutama vuosi sitten valmistuneen lepraa koskevan erityishankkeen (Euroopan komission rahoitus 0,5 miljoonaa euroa). Kyseisen hankkeen pani täytäntöön Handicap International.

Lisäksi komissio rahoittaa ”Tuberculosis China” -tutkimushanketta, jossa analysoidaan useita eri Kiinan 31 maakunnasta peräisin olevia Mycobacterium tuberculosis -kantoja.Näin saadaan lisää tietoa kiinalaisten tuberkuloosikantojen moninaisuudesta.Hankkeella pyritään parantamaan kiinalaisten tutkijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä ja teknisen tietämyksen siirtoa ja keräämään tietoja yhteiseen tietokantaan ja tuottamaan väestöanalyysejä.Tekninen tietämys välitetään kiinalaisille laboratorioille.

Komissio on tietoinen Kiinaa koskevista haasteita, jotka aiheutuvat taudeista, esimerkiksi tuberkuloosista ja leprasta.

 

Kysymyksen nro 85 esittäjä Athanasios Pafilis (H-0943/07)
 Aihe: Kärsimysten leimaaman Makronisos-saaren historiallisten muistojen häpäiseminen
 

Makronisos-saarta, joka on kulttuuriministeriön 1989 tekemällä päätöksellä ja presidentin 1992 antamalla asetuksella nimetty historialliseksi alueeksi ja joka kuuluu myös ICOMOSin historiallisiin alueisiin, käytetään nykyään laiduntamiseen sekä laittomaan metsästykseen, ja toimivaltaisen poliisiviranomaisen virallisen raportin mukaan sen rakennuksia, teatteria ja kirkkoja, jopa niitä, jotka on entisöity, on tärvelty ja käytetään eläinsuojina sekä lannan keräyspaikkoina, ja ne ovat kärsineet vakavia vaurioita. Euroopan komissio on jo ilmaissut, vastauksessa aikaisempaan kysymykseeni (H-0205/04(1)) aikomuksensa tutkia mahdollisuutta rahoittaa tämän historiallisen alueen ja sillä sijaitsevien muistomerkkien kunnostus- ja hyödyntämishankkeita, mikäli kreikkalaiset viranomaiset toimittavat sille tätä koskevan pyynnön.

Voisiko komissio kertoa, ovatko kreikkalaiset viranomaiset toimittaneet sille kärsimysten värittämän historian omaavan Makronisos-saaren hankkeiden rahoittamista koskevan pyynnön, tietääkö se, onko tämän historiallisen alueen hyödyntämistä ja kunnostamista koskevia suunnitelmia tehty ja aikooko se tutkia saarella harjoitettavaa laitonta toimintaa, joka häpäisee tätä historiallista muistomerkkiä ja ”ajattelun ja ideoiden vapauden alttaria”?

 
  
 

Jäsenvaltioiden viranomaisia vaaditaan jättämään hakemus komissiolle vain, jos se koskee tärkeää hanketta neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999(2) 25–26 artiklan tarkoittamalla tavalla kaudelle 2000–2006 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006(3) 39–41 artiklan tarkoittamalla tavalla kaudelle 2007–2013. Kaikkien muiden hankkeiden sisällyttäminen on kansallisten viranomaisten vastuulla.

Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti rakennepolitiikan toimenpiteiden täytäntöönpano perustuu jäsenvaltioiden ja komission välisen kumppanuuden periaatteelle.Tämän yhteisrahoitettujen suunnittelu-, valmistelu-, täytäntöönpano-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimien kumppanuuden puitteissa, aloite erityisohjelmien ottamisesta mukaan toimintaohjelmiin kuuluu Kreikan viranomaisille.

Asetuksen (EY) 1080/2006(4) 4 artiklan 7 kohdan mukaan ”kulttuurialan investoinnit, mukaan lukien kulttuuriperinnön suojelu, edistäminen ja vaaliminen; kulttuuri-infrastruktuurin kehittäminen sosioekonomisen kehityksen ja kestävän matkailun tukemiseksi ja alueellisen kiinnostavuuden lisäämiseksi; sekä kulttuuripalvelujen parantaminen uusia korkeamman lisäarvon palveluja tarjoamalla” saavat Euroopan aluekehitysrahaston tukea kaudella 2007–2013.Periaatteessa arvoisan parlamentin jäsenen mainitsema ohjelma voisi siis saada yhteisrahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta.

Komissio ehdottaakin arvoisaa parlamentin jäsentä esittämään saman kysymyksen toimivaltaisille Kreikan viranomaisille.Komissio ei tiedä Makronisos-saareen liittyvistä hankkeista.

 
 

(1) Kirjallinen vastaus 20.4.2004.
(2) Neuvoston asetus (EY) N:o 1260/1999, annettu 21 päivänä kesäkuuta 1999, rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä, EYVL L 161, 26.6.1999.
(3) Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1260/1999 kumoamisesta 11. heinäkuuta 2006 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1083/2006.
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1080/2006, annettu 5. heinäkuuta 2006, Euroopan aluekehitysrahastosta ja asetuksen (EY) N:o 1783/1999 kumoamisesta, EUVL L 210, 31.7.2006.

 

Kysymyksen nro 86 esittäjä Milan Gaľa (H-0946/07)
 Aihe: Israelilaisten sotilaiden sieppaus Gazassa
 

Kolme israelilaissotilasta siepattiin Gazassa noin puolitoista vuotta sitten. Näillä nuorukaisilla on perheet Israelissa ja he elivät aiemmin siviilielämää. Tähän mennessä sotilaiden perheet eivät ole saaneet mitään tietoja läheistensä kohtalosta, mikä on vastoin kaikkia sivistysmaissa sovellettavia humanitaarisia lakeja.

Haluaisin tietää aikooko komissio ryhtyä toimiin saadakseen tietoja siepattujen sotilaiden kohtalosta ja terveydentilasta sekä heidän nykyisistä olosuhteistaan? Aikooko komissio toteuttaa toimia heidän vapauttamisekseen ilman ennakkoehtoja tai tarvittaessa heidän jäännöstensä palauttamiseksi ihmisarvon mukaisella tavalla heidän kotimaahansa?

 
  
 

Komissio on arvoisan parlamentin jäsenen tavoin huolestunut kolmen kaapatun israelilaissotilaan vangitsemisen jatkumisesta.

Komissio käyttää jatkossakin laajoja poliittisia, eurooppalaisia ja kansainvälisiä kehyksiä laajentaakseen pyyntöään sotilaiden vapauttamisesta.

Kvartetti ja yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvosto ovat pyytäneet toistuvasti heidän vapauttamistaan.Komissio jatkaa myös poliittista vuoropuhelua Libanonin hallituksen, palestiinalaishallinnon ja alueella olevien kumppaniensa kanssa ja huomioi niiden työn tässä asiassa.

 

Kysymyksen nro 87 esittäjä Diamanto Manolakou (H-0949/07)
 Aihe: Yhteisön neljäs tukikehys ja metsäkartat
 

Euroopan komissio kieltäytyy sisällyttämästä yhteisön neljännen tukikehyksen tukikelpoisiin hankkeisiin Kreikan metsäkarttojen laatimista, mikä estää kaikki pyrkimykset suojella maamme metsäekosysteemejä, koska metsäkartat toimivat perustana metsärekisterin ja maarekisterin laatimiselle, mikä on metsäekosysteemien rajaamisen ja suojelun perusedellytyksiä. Perusteluna kieltäytymiselleen Euroopan komissio vetoaa siihen, että yhteisön kolmanteen tukikehykseen on jo sisällytetty Kreikan Ktimatologio A.E. -yrityksen vastaava hanke, jonka aiheena on metsäalueiden ja metsäekosysteemien rajaaminen. Kyseisellä Ktimatologio A.E. -yrityksen hankkeella ei toimivaltaisten viranomaisten ja tieteellisten tahojen mukaan ole kuitenkaan mitään tekemistä metsäkarttojen laatimisen kanssa.

Aikooko komissio käsitellä tätä asiaa uudelleen ja hyväksyä Kreikan metsäkarttojen laatimisen yhteisön neljännen tukikehyksen tukikelpoiseksi hankkeeksi?

 
  
 

Maaseudun kehittämisessä metsäkarttojen laatiminen ei ole yhteisrahoituskelpoista Euroopan maaseudun kehittämisen maataloustuen nojalla, koska se ei kuulu tukikelpoisiin toimiin Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 nojalla.

Kolmannella ohjelmakaudella (2000–2006) päähanketta ”Tieto- ja tietotekniikkainfrastruktuuri Kreikan uudenaikaista rekisteriä varten” yhteisrahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta Tietoyhteiskunta-toimintaohjelman nojalla.Näissä puitteissa on suunniteltu alahanketta metsäalueiden määrittämiseksi.Sen päätavoitteena on selventää koko valtion metsäalueita käyttäen vanhoja ja uusia peruskarttoja, jotta metsistä vastaavat viranomaiset voivat varautua ajoissa ilmoituksiin valtion omistamasta maasta metsäalueilla.

 

Kysymyksen nro 88 esittäjä Pedro Guerreiro (H-0952/07)
 Aihe: Tulevaa eurooppalaista meripolitiikkaa koskeva yhteisön rahoitus
 

Komissio on äskettäin esitellyt tulevaa yhdennettyä Euroopan unionin meripolitiikkaa koskevat ehdotuksensa.

On otettava huomioon, että kaikkien tätä alaa koskevien ehdotusten on turvattava jäsenvaltioiden toimivalta alueidensa hallinnon, erityisesti aluevesiensä ja yksinomaisten talousvyöhykkeidensä niiden eri soveltamisaloilla. Näitä ovat resurssien hyödyntäminen, liikenne, tutkimus, rajahallinto ja turvallisuus, aluesuunnittelu, ympäristönsuojelu ja taloudellinen toiminta, kuten kalastus.

Miten komissio aikoo rahoittaa tätä politiikkaa – joka komission omien sanojen mukaan vaatii vakaata taloudellista pohjaa – yhteisön talousarviosta soveltamalla periaatetta, jonka mukaan uusille painopisteille on myönnettävä uutta rahoitusta?

 
  
 

Yhteisön lainsäädäntö vaikuttaa monin tavoin toimintaan aluevesillä ja yksinomaisilla talousvyöhykkeillä, esimerkiksi varojen hyödyntämiseen, liikenteeseen, tutkimukseen, rajavalvontaan ja turvallisuuteen, aluesuunnitteluun, ympäristöön ja kalastukseen.

Tällaiseen toimintaan liittyy rahoitusvälineitä, ja rahoitusta on saatavilla erityisesti Euroopan aluekehitysrahastosta, yhteisön seitsemännestä tutkimuksen puiteohjelmasta ja Euroopan kalatalousrahastosta.

Ajan myötä kokonaisvaltainen ja kaiken yhdistävä, mereen liittyviä asioita koskeva lähestymistapa, jonka komissio esitteli äskettäin tiedonannossaan ”Euroopan unionin yhdennetty meripolitiikka”, johtaa parempaan yhtenäisyyteen alakohtaisissa politiikanaloissa, jotka liittyvät valtameriin ja meriin, ja yhtenäisempään tämän alan rahoituksen käyttöön.

On myös muistettava, että parlamentti vaatii 12. heinäkuuta antamassaan meripolitiikkaa koskevassa päätöslauselmassa ”luomaan budjettikohdan ”Meripolitiikkaa koskevat pilottihankkeet” sellaisten pilottihankkeiden tukemiseksi, joiden avulla yhdistetään erilaisia merivalvontajärjestelmiä, kootaan yhteen merta koskevia tieteellisiä tietoja sekä laajennetaan verkkoja ja levitetään parhaita käytäntöjä meripolitiikan ja rannikkotalouden alalla; kannattaa, että meripolitiikka otetaan asianmukaisella tavalla huomioon EU:n eri politiikanalojen ja välineiden talousarviossa vuoden 2013 jälkeen”.Jos parlamentti hyväksyy budjettikohdan meripolitiikkaa koskevista pilottihankkeista, se olisi tärkeä edistys kohti meripolitiikan rahoittamista.

 

Kysymyksen nro 89 esittäjä Jörg Leichtfried (H-0953/07)
 Aihe: Eläinkuljetukset
 

Viitaten kysymykseemme H-0869/07 toteamme, että komissio on valitettavasti jättänyt vastaamatta yhteen seikkaan. Esitämme samalla suuret kiitokset 13. marraskuuta 2007 esitettyyn kirjalliseen vastaukseen sisältyneistä seikkaperäisistä tiedoista ja kysymme vielä seuraavaa:

Miten jo yli 60 000:tta kerättyä allekirjoitusta voidaan hyödyntää tehokkaasti niin, että parlamentti ja myös komissio ja neuvosto käsittelevät eläinkuljetusten epäkohtia entistä tehokkaammin?

 
  
 

Lisäyksenä kysymykseen H-0869/07 annettuun komission vastaukseen komissio haluaisi vahvistaa kunnioittavansa yli 60 000 kansalaisen mielipidettä ja heidän huoltaan eläinkuljetuksista.

Komissio on samaa mieltä arvoisan parlamentin jäsenen kanssa siitä, että eläinten hyvinvointia eläinkuljetuksissa koskevat säännöt olisi pantava paremmin täytäntöön EU:ssa.

Komissio on aiemmassa vastauksessaan omalta osaltaan jo selittänyt toteutetut toimenpiteet ja tulevaisuuden suunnitelmat tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Komissio on saanut aiemmin muitakin vetoomuksia eläinten hyvinvoinnista ja ottaa ne jatkossakin huomioon kyseistä menettelyä valmistellessaan.

 

Kysymyksen nro 90 esittäjä Hans-Peter Martin (H-0957/07)
 Aihe: Sopimussuhteisten toimihenkilöiden eläkekulut Euroopan yhteisön erillisvirastoissa
 

Euroopan yhteisön erillisvirastoissa työskentelee tällä hetkellä useita satoja sopimussuhteisia toimihenkilöitä. Heillä on oikeus yhteisön talousarviosta maksettaviin eläkerahoihin.

Onko komissiossa esitetty minkäänlaisia pohdintoja ja/tai laskelmia sopimussuhteisten toimihenkilöiden eläkerahoista yhteisön talousarvioon tulevaisuudessa aiheutuvista menoista?

Mihin näissä pohdinnoissa ja/tai laskelmissa on päädytty? Onko sopimussuhteisten toimihenkilöiden eläkekuluista komission mielestä tulossa ongelma?

 
  
 

Toimeenpanovirastojen ja sääntelyvirastojen palveluksessa työskentelevät sopimussuhteiset toimihenkilöt suorittavat saman maksun eläkejärjestelmään kuin virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt (tasapainon varmistamiseen tarvittavasta maksuosasta 1/3, joka on tällä hetkellä 10,25 prosenttia peruspalkasta), ja heillä on samat eläkeoikeudet (1,9 prosenttia heidän lopullisesta peruspalkastaan vuotta kohden aina 70 prosentin enimmäismäärään asti).

Sopimussuhteisten toimihenkilöiden tilanne ei siis eroa mitenkään virkamiesten ja väliaikaisten toimihenkilöiden tilanteesta, ja jakautuu kahteen luokkaan:

kuten virkamiehet ja väliaikaisten toimihenkilöt, myös sopimussuhteiset toimihenkilöt, jotka jättävät tehtävänsä saavuttamatta oikeutta vanhuuseläkkeeseen Euroopan toimielinten järjestelmässä (alle kymmenen vuoden palvelus tai alle 63 vuoden ikä), ovat velvollisia siirtämään vanhuuseläkeoikeutensa vakuutusteknisen vastikkeen, päivitettynä todellisen siirtopäivän mukaan, toiseen eläkejärjestelmään (muuhun henkilöstöön sovellettavien sääntöjen 109 artiklan 1 kohta ja liite VIII, henkilöstösääntöjen 11 artiklan 1 kohta);

sopimussuhteiset toimihenkilöt, jotka jättävät tehtävänsä vähintään kymmenen vuoden palveluksen jälkeen tai 63 ikävuoden jälkeen, ovat oikeutettuja eläkkeeseen samoin ehdoin kuin virkamiehet (muuhun henkilöstöön sovellettavien sääntöjen 109 artiklan 1 kohta ja henkilöstösääntöjen 77 artikla).

Eläkemaksuihin tarvittaviin varoihin varaudutaan talousarviossa (30 osasto, 1 luku, 13 artikla).Vuoden 2008 alustavassa talousarvioesityksessä on laskelmaerittely, josta käy ilmi virastojen eläkkeensaajien arvioitu määrä(1).

 
 

(1) Katso KOM(2007)0300, s. 313 alkaen.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö