Sanatarkat istuntoselostukset

Maanantai 14. tammikuuta 2008 - Strasbourg

15. Tappioiden verokohtelu rajatylittävissä tilanteissa (keskustelu)

  Puhemies. − Esityslistalla on seuraavana Piia-Noora Kaupin talous- ja raha-asioiden valiokunnan puolesta laatima mietintö (A6-0481/2007) tappioiden verokohtelusta rajatylittävissä tilanteissa [2007/2144(INI)].

  Piia-Noora Kauppi, esittelijä. − Arvoisa, puhemies, haluaisin aloittaa korostamalla, mistä tänään keskustelun kohteena olevasta mietinnöstäni on oikein kyse. Mietintöni käsittelee nimensä mukaisesti verotusta, mutta varsinaisesti kyse on EU:n sisämarkkinoiden moitteettomasta toiminnasta.

Maailmanlaajuinen talous kehittyy tavalla, joka lisää melkoisesti EU:n paineita säilyttää kilpailukykynsä. Tätä korostetaan eri yhteyksissä, kuten erityisesti Lissabonin strategiassa ja sen tarkistuksissa, ja siitä vallitsee laaja yksimielisyys. Meidän on aktiivisesti yritettävä vastata tähän haasteeseen, ja minusta täysin toimivat yhtenäismarkkinat ovat ensisijaisessa asemassa haasteeseen vastaamiseksi.

Tavaroiden, ihmisten ja palvelujen vapaan liikkuvuuden ohella on ratkaisevan tärkeää, että eurooppalaisilla yrityksillä on tasavertaiset mahdollisuudet perustaa yrityksiä missä tahansa Euroopassa samaan tapaan kuin yksittäisessä jäsenvaltiossa ja kotimarkkinoilla, todellisilla kotimarkkinoilla, joilla päätöksenteko perustuu todelliseen taloudelliseen hyötyyn ja jotka eivät ole vääristyneitä ja byrokratian rasittamia.

Tämän vapauden harjoittamisen esteet saattavat johtaa ei-optimaalisiin taloudellisiin valintoihin ja estää eurooppalaisia yrityksiä laajenemasta. On valitettavaa, että näitä esteitä on vielä olemassa, koska Euroopan laajuiset kotimarkkinat ovat eurooppalaisten yritysten kasvun tukijalka ja edellytys sille, että markkinajohtajat olisivat yhä useammin eurooppalaisia.

Tappioiden rajatylittävä konsolidointi – tämän mietinnön aihe – on askel kohti näin toimivia kotimarkkinoita. Nykyisin yksittäisessä jäsenvaltiossa toimiva konsernin verokohtelu on huomattavasti suotuisampi kuin rajatylittävässä tilanteessa olevan konsernin. Yksittäisessä jäsenvaltiossa toimiva yritys voi yleensä tasoittaa haarakonttoreissaan ja tytäryhtiöissään aiheutuneet tappiot emoyhtiön verotuksessa. Toisissa jäsenvaltioissa sijaitsevia haarakonttoreita ja tytäryhtiöitä koskeva kansallinen lainsäädäntö sitä vastoin vaihtelee suuresti.

Valtaosa tapauksista on sellaisia, että vaikka tappioiden konsolidointi verotuksessa on mahdollista samassa konsernissa, siinä tapahtuu melkoisia, vaihtelevia viiveitä. Näillä eroilla on vakavat vaikutukset sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta. Ne vääristävät investointipäätöksiä, mikä puolestaan estää tietyille markkinoille pääsyn ja on omiaan suosimaan epäoikeudenmukaisesti suuria markkinoita, joilla tappioiden vaimentaminen on helpompaa. Tämä on erityinen este pk-yritysten laajentumiselle, sillä pk-yrityksille aiheutuu usein perustamisvaiheessa tappioita, joita ne eivät voi välittömästi korvata, joten myös aikatekijällä on ratkaiseva merkitys pk-yrityksille. Erot jäsenvaltioiden lainsäädännössä kasvattavat niin ikään lakien noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia, joita pk-yritysten on vaikea kattaa, ja edistävät verokeinottelua suurissa yrityksissä.

Tappiovähennyksissä ilmenevät viivästykset käyvät luonnollisesti kalliiksi kaikille eurooppalaisille yrityksille ja rasittavat niitä. Kustannusrasitus on melkoinen, kun lainmukaisesti korvattavissa oleva pääoma on sidottu usein jopa vuosikausia siksi, että tappioiden korvaamista koskeva voimassa oleva kansallinen lainsäädäntö ei mahdollista välitöntä konsolidointia.

Mietinnössä esitetään lääkkeeksi sitä, että lisätään mahdollisuuksia korvata tappiot samana verovuonna, jolloin yritysten ei tarvitsisi enää kestää viivästysten aiheuttamaa kohtuutonta taakkaa, joka siirtyisi julkiselle sektorille. Tämä tasoittaisi myös yritysten toimintamahdollisuuksia ja alentaisi lainsäädännön noudattamisen kustannuksia yrityksissä. Se merkitsisi myös lisää työtä verotusalalla sen hyväksi, että sisämarkkinoita voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Tämä ei edellytä verokannan yhtenäistämistä, sillä verokilpailu on melko terveellä pohjalla EU:n taloudessa. Sitä vastoin se edellyttää lakien säätämistä rajatylittävän yritystoiminnan helpottamiseksi ja sellaisen tasapuolisen toimintakentän luomiseksi, jolloin investoinnit perustuvat vääristymättömään taloudelliseen hyötyyn.

Näin ollen kannatan komission toimia rajatylitttävien tappiovähennysten edistämiseksi. Toivoisin parlamentin antavan tukensa tälle kipeästi kaivatulle lainsäädännölle, ja olen kiitollinen viesteistä, joista olemme saaneet tuen osoituksena tämän prosessin kuluessa. Minusta parlamentin lausunto aiheesta on niin ikään hyvin tervetullut, sillä myös Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on toivonut poliittista ohjausta aiheesta.

Lisäksi haluaisin kannustaa komissiota vauhdittamaan yhteistä yhtenäistettyä yhtiöveropohjaa koskevaa CCCTB-ehdotusta pitkäaikaisena ratkaisuna, jolle toivon niin ikään parlamentin antavan tukensa mietinnössä. CCCTB-ehdotus on kuitenkin pitkäaikainen hanke, jonka toteutus on vielä kaukana tulevaisuudessa. Tällä välin kaivataan kipeästi rajatylittäviä lakeja, tappiovähennyksiä ja tappioiden konsolidointia väliaikaisena keinona ratkaista sisämarkkinoiden toiminnassa ilmeneviä vakavia ongelmia.

  László Kovács, komission jäsen. − Arvoisa puhemies, kuten muistatte, keskustelimme muutama viikko sitten vero- ja tullipolitiikan osuudesta talouskasvua, työllisyyttä ja kilpailukykyä käsittelevässä Lissabonin strategiassa. Rajatylittävien tappioiden korvaaminen on avainasemassa kilpailukykyisten ja esteettömien sisämarkkinoiden luomisessa ja siten talouskasvun ja työllisyyden edistämisessä.

Kertoisin seuraavaksi tappiovähennysten takaamisen tärkeydestä sisämarkkinoilla. Kuvitellaanpa, että meillä on pieni- tai keskisuuri kotimarkkinoilla menestyvä yritys. Heti kun se suunnittelee laajentumista sisämarkkinoilla muihin jäsenvaltioihin, se törmää vähintäänkin näiden muiden jäsenvaltioiden lainsäädännön noudattamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Näin ollen käy usein niin, ettei kyseinen pk-yritys kykenekään korvaamaan yritystoiminnan aloittamisesta mahdollisesti aiheutuvia tappioita voitoilla, joita se saa edelleen kotivaltiossaan.

Ulkomailla syntyneiden tappioiden sivuuttaminen johtaa kaksoisverotukseen ja estää monia pk-yrityksiä investoimasta muihin jäsenvaltioihin. Rajatylittäviä tappiovähennyksiä koskevan uuden aloitteen ansiosta suuret yritykset mutta erityisesti myös pk-yritykset voisivat nykyistä helpommin laajentaa toimintaansa ulkomaille ja saada sisämarkkinoiden kaikki edut.

Rajatylittäviä tappiovähennyksiä koskeva uusi aloite on lyhyen ja keskipitkän aikavälin väliaikainen täsmäratkaisu. Pyydän kuitenkin huomaamaan, että aloite voidaan myöhemmin liittää yhteistä yhtenäistettyä yhtiöveropohjaa koskevaan CCCTB-ehdotukseen etenkin yrityksissä, joita tämä ehdotus ei vielä kata.

Rajatylittäviä tappiovähennyksiä koskevan aloitteen soveltamisala on suppeampi kuin yhtenäistettyä yhtiöveropohjaa koskevan CCCTB-ehdotuksen mukaisessa veropohjan konsolidoinnissa, koska CCCTB-ehdotus mahdollistaa automaattisen ja kattavan voittojen ja tappioiden hyvityksen yhdessä ja samassa yritysryhmässä.

Arvostan paljon jäsen Kaupin mietinnössä annettua tukea komission aloitteelle rajatylittävistä tappiovähennyksistä, tukea yhteensovittamiseen keskittyvään lähestymistapaan ja tietenkin myös työhömme CCCTB-aloitteen parissa.

Olen teidän kanssanne vakuuttunut tarpeesta jatkaa ponnistelujamme verotuksellisten esteiden poistamiseksi sisämarkkinoilta.

  Zsolt László Becsey, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (HU) Kiitoksia, arvoisa puhemies. Haluaisin kiittää komission jäsentä ja esittelijä Kauppia tästä mietinnöstä. He puhuivat tärkeästä ja ristiriitaisia tunteita herättävästä aiheesta.

Minulla on kaksi huomiota. Ensinnäkin minusta on tärkeää, ettei sisämarkkinoilla pelättäisi, että emoyhtiöllä ja tytäryhtiöllä, jotka toimivat kahdessa jäsenvaltiossa, on huonompi asema verrattuna vain yhdessä jäsenvaltiossa toimiviin yrityksiin vain siksi, että ne toimivat kahdessa jäsenvaltiossa.

Näin ollen vaadin kaksoisverotuksen poistamista, kuten komission jäsen on todennut, mahdollisesti sähköisen yhteistyön kautta. Aikatekijät huomioon ottaen voisimme kannustaa talouden toimijoita tehokkaaseen rajatylittävään toimintaan sekä hyödyntää luotto- ja vapautusmenetelmiä.

Samaan aikaan minusta on syytä huoleen, jos tytäryhtiö tekee voittoa ja emoyhtiö tappiota. Jäsen Kauppi, esimerkiksi uusissa jäsenvaltioissa tämä on mielenkiintoisempi kysymys meidän näkökannaltamme.

Toinen huomioni kaksoisverotuksen poistamisesta koskee yhteistä yhtenäistettyä yhtiöveropohjaa, josta on vielä keskusteltava mutta josta minulla on epäilyni. En halua ajaa verotuksellista suvereniteettia, mutta en vielä näe selvästi, mikä yhteisen yhtenäistetyn veropohjan vaikutus voisi olla. Pelkään myös, että vähimmäisveropohjaan tulee kohdistumaan runsaasti poliittista painetta, kuten kävi alv:n tai tuloveron kohdalla. Sosialistien ja kommunistien sekä kenties myös vasemmistosiiven edustajienkin ehdotukset osoittavat tämän, vaikka Maastrichin kriteerit pistivät mielestäni lopun tälle.

Pelkoni liittyy kuitenkin siihen, etten tiedä kyseisen ehdotuksen vaikutuksia Itä-Euroopan jäsenvaltioiden kapitalistisiin uusköyhiin sisämarkkinoiden pääomavirtojen suhteen. Mihin hallinto sijoitetaan? Ja onko mahdollista säilyttää yksittäiset veromyönnytykset epäsuotuisan infrastruktuuritilanteen tasaamiseksi?

Näistä syistä pidätyn näistä kohdista, mutta haluan kiittää vielä kerran komission jäsentä ja esittelijää. Kiitoksia, arvoisa puhemies.

  Donata Gottardi, PSE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, päätöslauselma, josta äänestämme huomenna, on merkki tarpeesta saada EU:lle oma veropolitiikka.

Tämä ei tarkoita kansallisten veropolitiikkojen heikentämistä tai rajoittamista: kukaan ei aseta kyseenalaiseksi yksittäisten jäsenvaltioiden toimivaltaa verokysymyksissä. Se merkitsee kuitenkin veropolitiikkojen tukemista ja yhtenäistämistä varsinkin tilanteissa, joissa yritykset tekevät Euroopassa ja Euroopan ulkopuolella rajatylittäviä fuusio- ja siirtopäätöksiä, kuten tapahtuu rajatylittävissä yritystappiotilanteissa.

On selvää, että paitsi kansalliset säännökset myös kahdenväliset sopimukset ovat riittämättömiä, kun tiedetään, että globaalien rahoitusmarkkinoiden ja tuotannon aikakautena edellä mainittuja tapauksia esiintyy runsaasti yksittäisten maiden rajojen ulkopuolella. Päätöslauselman sisältö on useissa kohdissa saavutetun konsensuksen tulos, ja otan esille vain tärkeimmät ja kiitäen samalla lämpimästi esittelijää hänen jatkuvasta yhteistyöhalustaan.

27 erilaista verotusjärjestelmää ovat esteenä sisämarkkinoiden joustavalle toiminnalle ja erityisesti pienille yrityksille, kuten komission jäsen Kovács totesi. Mietinnön ensimmäinen väite on päivänselvä ja tuo esiin syvän huolen niistä kielteisistä vaikutuksista, joita jäsenvaltioiden rajatylittävien tappioiden erilaisella kohtelulla on sisämarkkinoiden toimintaan.

Ehdotettu ratkaisu on silti siirtymävaiheessa väliaikainen, koska ainoa paras ratkaisu on yhteistä yhtenäistettyä yhtiöveropohjaa koskeva CCCTB-ehdotus. Tämän vuoksi kannatamme komission tiedonantoa tärkeänä askeleena kohti tilanteen korjaamista. Samalla jäsenvaltioilta on vaadittava asianmukaista koordinointia ajoituksen ja ratkaisujen suhteen, kuten mietinnön 4 kohdassa todetaan.

On tärkeää muistaa EU:n yhteisten elinten, kuten Eurooppayhtiö ja Eurooppaosuuskunta, olemassaolo sekä yhteisönlaajuisia yritysryhmiä koskevat EU:n menettelyt. Näitä on hyödynnettävä, sillä niiden avulla on mahdollista korostaa yhteyttä työmarkkinasuhteisiin ja korostaa siten työllisyysvaikutuksia, ja on mahdollista hyväksyä vakaiden yhteisönlaajuisten yritysryhmien perustaminen. Mehän pyrimme loppujen lopuksi edistämään sellaisen tuotantojärjestelmän kehittämistä ja juurruttamista, jonka keskus on Euroopassa eikä yksittäisissä jäsenvaltioissa ja joka ei taivu houkutuksille eikä taktikoi siirtoja muihin maihin veroetuuksien toivossa ja hakien hyvityksiä kuluille ja tappioille aina kun se on mahdollista. Tuotantojärjestelmässä on voitava tukeutua tasavertaiseen kohteluun ja vältettävä eriarvoista tilinpitoa sen mukaan, onko määräysvaltaa käyttävä yritys sijoittunut yhteen vain useampaan maahan.

Tähän ei päästä ilman asianmukaisia sääntöjä ja yhtenäisiä ehtoja. Sen myöntäminen, että hyödyllinen verokilpailu pohjimmiltaan vesittäisi tämän ehdotuksen sisältöä, ei ole sama asia kuin verokilpailun vastustaminen ideologisista syistä.

  Olle Schmidt, ALDE-ryhmän puolesta. – (SV) Arvoisa puhemies, kiitokset Piia-Noora Kaupille hyvästä mietinnöstä. Hän antaa tasapainoisen selvityksen sisämarkkinoiden ongelmista ja vaikeuksista tilanteessa, jossa meillä on 27 erilaista verojärjestelmää. Keskustelussa mainittu globalisaatio on itse asiassa vain lisännyt tarvetta suhtautua yhtenäisesti EU:n verokysymyksiin, jotta voidaan välttää kilpailun esteet. Erilaiset säännöt ja byrokratia myös heikentävät yritysten taloudellista lujuutta ja vähentävät työpaikkoja EU:ssa. Kaivataan entistä selkeämpiä sääntöjä ja yritystoimintaa suosiva lähestymistapa, kuten Kauppi esittää. Ehkä myös meidän joukossamme on niitä, joiden on syytä poistaa laput silmiltä.

Verotus on, kuten tiedämme, hyvin hankala aihe. Avainsanoja ovat verokilpailu ja jäsenvaltioiden oikeus päättää veroasteesta. Komission pitkän aikavälin tavoitteena on ottaa käyttöön yhtenäistetty yhtiöveropohja. Koska tämä ei ole saavutettavissa, on ajettava kohdennettuja toimia aloilla, jotka lisäävät sisämarkkinoiden tehokasta toimintaa.

Mietinnössä tarkastellaan useita toimintavaihtoehtoja ja kerrotaan, että yksittäiset jäsenvaltiot ovat voineet valita erilaisia lähestymistapoja. Tämä on hyvä asia, mutta se ei kuitenkaan riitä. Periaatteessa on järkevää, että yritykset voivat hyvittää yrityksen tai samaan konserniin kuuluvien yritysten välisiä tappioita jopa rajojen yli. Tämän järjestelyn helpottamiseksi tarvitaan yhtenäistä ajatusta verotuskohteista, toisin sanoen tarvitaan yhtenäistettyä yhtiöveropohjaa. Me ALDE-ryhmässä olemme sitä mieltä, että tämä on oikea suunta. Yhteisen yhtenäistetyn yhtiöveropohjan käyttöönotto ei sinänsä estä verokilpailua, päinvastoin. Veropohja olisi sama ja avoimuus parantuisi. Tämä uusi järjestelmä parantaisi etenkin pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia hyvittää tappioitaan. Huolestuneet valtiovaranministerit – joita on paljon – voivat olla rauhassa, sillä heidän verotusvaltuuksiinsa ei kajota.

Ryhmämme toivoisi erillistä äänestystä tarkistuksesta 1. Äänestyksen ensimmäisessä osassa voitaisiin käsitellä valmisteveroja erikseen. Mitä muihin kohtiin tulee, haluamme pidättyä äänestämästä Donata Gottardin tarkistuksesta johdanto-osan kappaleisiin E ja F, jotta helpotetaan laajan konsensuksen ja tuen saamista tälle erinomaiselle mietinnölle.

  Dariusz Maciej Grabowski, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, esittelijä ansaitsee tunnustuksen työstään, vaikka mietintö onkin kiistanalainen. Aiomme äänestää sitä vastaan, ja kerron nyt, miksi.

Mietinnön pyrkimyksenä on yhtenäistää verojärjestelmät unionissa ja tyrkyttää veroratkaisuja jäsenvaltioille. Lisäksi siinä suositaan rajatylittäviä yrityksiä pk-yritysten kustannuksella, mikä puolestaan edellyttäisi, että moni kotimaan yritys joutuisi ilman taloudellista perustetta perustamaan haarakonttoreita ja tytäryrityksiä muihin maihin vain siksi, että ne voisivat hyötyä rajatylittäviin yrityksiin sovellettavista säännöksistä.

Haluaisin vain huomauttaa, että rajatylittävät yritykset ovat jo vuosikausia käyttäneet hyväkseen entisten kommunististen maiden virkamiesten epäpätevyyttä ja korruptoituneisuutta ja syyllistyneet vero- ja kirjanpitoväärennöksiin tappioiden ilmoittamis- ja veronkiertotarkoituksissa Unioni on antanut tämän tapahtua. Uusi säännös mahdollistaisi nykysuuntauksen jatkumisen ja tekisi siitä laillisesti hyväksyttävää. Tämä hämmästyttää erityisesti siksi, että yhtenäistämisellä olisi kielteiset vaikutukset unionin vanhoissa maissa, joissa verot alenisisvat.

Minusta ensin on ratkaistava rajatylittävien yritysten vero- ja kirjanpitoväärennöksiin liittyvä ongelma unionissa sekä parannettava etenkin uusien jäsenvaltioiden verojärjestelmiä. Tämä voisi olla avuksi verorikkomusten ennaltaehkäisyssä ja paljastamisessa.

  Sahra Wagenknecht, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, yhdestä asiasta voimme olla jokseenkin samaa mieltä: EU:n nykytilanne, jossa on 27 erilaista yhdennetyillä sisämarkkinoilla rinnakkain toimivaa verojärjestelmää pääoman liikkuessa täysin vapaasti, on täysin epäonnistunut. Tässä yhtenäistämiselle tulee todellakin raja vastaan. Verokilpailussa on kyse verotuksen dumppauksesta rikkaiden ja vaikutusvaltaisten hyväksi, ja se vain lisää tavallisten palkansaajien ja kuluttajien verotaakkaa. Ei ole mikään yllätys, että tämä on erityisesti kiinteistönomistajien ja suuryritysten mieleen.

Eniten minua kuitenkin ihmetyttää ja huolestuttaa se, että keskustelu aiheesta jatkuu edelleen täällä parlamentissa, jonka pitäisi totisesti edustaa muidenkin etuja kuin harvan eliitin. Kaupin mietintö on vivahteistaan ja vivahteikkaisista arvioistaan huolimatta vain tyyppiesimerkki asioiden pyörittelystä. Tämä pätee paitsi näkemykseen verokilpailun väitetyistä myönteisistä vaikutuksista myös tapaan, jolla mietinnössä käsitellään itse aihetta eli tappioiden verokohtelua rajatylittävissä tilanteissa.

On tunnettu tosiasia, että yritykset hyödyntävät säännöllisesti rajatylittäviä tappiovähennyksiä vähentääkseen verojensa määrää siirtämällä voittonsa alhaisen veron alueille ja maihin. Ne onnistuvat tässä erinomaisesti, kuten tilastoista ilmenee: tosiasiallisten tappioiden vähentäminen on itse asiassa johtanut siihen, että viimeisten 20 vuoden aikana monikansallisten yritysten voitoistaan maksaman veron määrä on laskenut jatkuvasti. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätöksillä on vain tehty helpommaksi tämäntyyppiset verojärjestelyt ja heikennetty siten huomattavasti jäsenvaltioiden suvereniteettia verotuksen alalla. Kaikki tämä vain kiihdyttää kilpajuoksua yritysverotuksen dumppaukseen.

Tällaista kehitystä puoltavat kannattavat selvästi Eurooppaa, jossa rikkaudet voivat kasautua harvojen käsiin samaan aikaan kun köyhyys pahenee ja entiset keskiluokat joutuvat tulemaan toimeen tuloilla, joiden reaaliarvo laskee. Me haluamme toisenlaista Eurooppaa ja sosiaalisesti oikeudenmukaista veropolitiikkaa. Tämän vuoksi ryhmämme aikoo hylätä Kaupin mietinnön.

  John Whittaker, IND/DEM-ryhmän puolesta. – Arvoisa puhemies, esittelijä väittää, että aloitteella kannustetaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä laajentamaan rajatylittävää liiketoimintaansa. Epäilenpä vain, monikansalliset suuryritykset ovat vahvasti tämän takana, sillä juuri ne hyötyisivät aloitteesta eniten. Kotimaassani Isossa-Britanniassa valtaosa yrityksistä on pieniä, ja ne työllistävät noin 70 prosenttia työvoimasta. Vain pienellä osalla näistä yrityksistä on kiinnostusta ulkomaiseen toimintaan. Vastustan kuitenkin pääasiassa sitä, että Euroopan unionin sekaantuu yhä enemmän veroasioihin. Kun otetaan huomioon EU:n toimet arvonlisäverotuksessa, lainsäädäntöä tullaan muuttamaan loputtomasti. Arvonlisäverosta on annettu tähän mennessä jo kahdeksan direktiiviä, mutta järjestelmä on yhä sekava ja altis petoksille.

Yritykset toimivat parhaiten, kun säännöt ovat yksinkertaiset ja selkeät, kuten jäsen Schmidt juuri totesi. EU osaa vain yhden asian, jonka se tekee täydellisesti: nimittäin asioiden monimutkaistamisen. Siten paljon parempi olisi kannustaa verokilpailua, mitä näkemystä moni muu jäsenvaltio ei tosin allekirjoita. Siten alhaisimman ja yksinkertaisimman verotuksen maat houkuttelisivat eniten yrityksiä.

  Elisa Ferreira (PSE). – (PT) Arvoisa puhemies, erilainen tappioiden verokohtelu eri jäsenvaltioissa vääristää kilpailua sisämarkkinoilla, on väärin ja suosii huonoja verokäytäntöjä. Sen vuoksi kannatamme komission aloitetta, jossa se ehdottaa vähimmäistasoa verotussääntöjen yhdenmukaistamiselle, ja toivomme neuvoston hyväksyvän ehdotuksen. Tällä alalla sääntelyn parantaminen on elintärkeää varsinkin siksi, että siten voidaan poistaa verotuskysymyksiin liittyvä oikeudellisen epävarmuus, joka on johtanut toistuvasti turvautumiseen Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen ja lisännyt epävarmuutta taloussuhteissa, mikä puolestaan on koitunut yritysten ja pk-yritysten vahingoksi.

On ehdottoman tärkeää varmistaa, että eri verokäytännöt vastaavat sisämarkkinoiden tosiasiallista toimintaa. Tärkeimmissä poliittisissa ryhmissä on mahdollisuus päästä laajaan yhteisymmärrykseen esittelijä Kaupin laadukkaan mietinnön keskeisistä kohdista. Sitä vastoin jotkin mietinnön vähemmän tärkeät, alkuperäisen version mukaiset kohdat saattavat estää konsensuksen. Erityisesti sosialistiryhmän mielestä tämä prosessi on ristiriidassa verokilpailukäytäntöjen avoimen kannatuksen kanssa. Nämä käytännöt edistävät yritysten, pääoman ja henkilöiden keinotekoista liikkuvuutta, joka puolestaan johtaa usein merkkeihin romahduksesta paitsi sosiaalisissa olosuhteissa myös tuotantorakenteissa. Joissakin talouksissa verokilpailu aiheuttaa lisäksi vakavia ongelmia makrotalouden vakaudessa vaihtelevin seurauksin erityisesti sen julkisen omaisuuden laadussa ja määrässä, jota nämä maat tarjoavat kansalaisilleen.

Euroopan parlamentin sosialistiryhmä katsoo, että strategisesti näin tärkeässä asiassa olisi todella hyödyllistä esittää komissiolle ja neuvostolle Euroopan parlamentin kanta, jolle on laaja tuki. Euroopan unionilla on vielä paljon tehtävää tämän aloitteen alalla. Tämä koskee erityisesti usein mainittua yhteistä yhtenäistettyä yhtiöveropohjaa CCCTB:tä. Tulevalle työlle on luotava poliittiset olot.

Mietinnöstä on mahdollisuus päästä yksimielisyyteen. Toivomme, että lopullisessa äänestyksessä pääpuolueryhmistä löytyvä kompromissihenki mahdollistaisi mietinnön tärkeimmistä viesteistä saavutetun konsensuksen säilymisen ja siten laajan lopullisen tuen. Ne toissijaiset näkökohdat, joista olemme poliittisesti eri mieltä mutta jotka eivät ole ylitsepääsemättömiä, eivät saa muodostua esteeksi tälle tuelle.

Suhtaudumme myönteisesti erityisesti PPE-DE-ryhmän jäsenten, myös esittelijän, aktiiviseen osallistumiseen tähän prosessiin, heidän kompromissihenkeensä ja avoimuuteensa, joiden ansiosta mietinnön keskeisistä kysymyksistä voidaan päästä yksimielisyyteen. Kiitos, arvoisa puhemies.

  Margarita Starkevičiūtė (ALDE). – (LT) Haluaisin kiinnittää huomionne aiheeseen, josta puhumme hyvin paljon, nimittäin sisämarkkinoiden eri puutteista, ja korostaa tosiasiaa, että sisämarkkinoilla on monia hyviä puolia. Tämä mietintö on tärkeä, koska se antaa etumatkaa yhtenäismarkkinoilla toimivien yritysten työn tuottavuuden parantamisessa. On kuitenkin eräs toinen näkökohta, jota ei pidä unohtaa. Edustan maata, jossa valtaosa yrityksistä kuuluu monikansallisiin eurooppalaisiin yrityksiin, eli ne eivät ole kansallisia. Sen vuoksi meidän on joskus hyvin vaikeaa kontrolloida talouttamme makrotaloudellisessa mielessä, koska yritysstrategioissa sivuutetaan kansallisen talouden tavoitteet, kuten julkisen talouden tasapaino. Sisämarkkinoiden kehittämisen etujen ja makrotaloudellisen vakauden välille onkin löydyttävä oikea tasapaino. Haluaisin kiinnittää komission jäsenen huomion tarpeeseen sovittaa yhteen politiikkaa ja taloudellisia kysymyksiä yhdessä komission jäsenen Almunian kanssa vielä kerran.

  Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, haluan korostaa muutamaa seuraavaa kysymystä käyttäessäni puheenvuoron tässä keskustelussa tappioiden verokohtelusta rajatylittävissä riitatilanteissa.

Ensinnäkään välittömät verot, kuten yritysverotus, eivät kuulu Euroopan komission toimivaltaan. Siksi komission ei periaatteessa pitäisi puuttua siihen.

Toiseksi olen hämmästynyt siitä, että mietinnössä paheksutaan sitä, että joissakin jäsenvaltioissa, kuten erityisesti uusissa, on otettu käyttöön yritysten alennettu tuloverokanta.

Kolmanneksi olen huolissani komission kehotuksesta vauhdittaa yhtenäistetyn yhtiöveropohjan käyttöönottoa Euroopan unionissa. Tällaisen veron luonne, verokanta sekä veropohjan asettaminen ovat niitä harvoja välineitä, jotka kuuluvat yhä jäsenvaltioiden toimivaltaan ja joita voidaan hyödyntää vähemmän kehittyneiden maiden talouskehityksen vauhdittamiseksi.

Neljänneksi tutkittaessa yhtenäistettyä yhtiöveropohjaa koskevia komission ehdotuksia ilmenee, että tavoitteena on varmistaa, että kaikkien jäsenvaltioiden talouskehityksen kasvuvauhti olisi enimmillään 2 prosenttia bruttokansantuotteesta vuodessa. Kuinka uudet jäsenvaltiot, jotka ovat 20 tai 30 vuotta jäljessä kehittyneempien maiden talouskasvusta, voisivat ikinä tässä tilanteessa ottaa ne kiinni?

  Katerina Batzeli (PSE). – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, verokysymystä ja mahdollisuutta siirtää rajatylittävien konsernien tappioita Euroopan unionissa ei voida käsitellä pelkästään siitä näkökulmasta, että näin helpotetaan yritysten rajatylittävää toimintaa. Tavoite on toki tärkeä sisämarkkinoiden joustavan toiminnan kannalta, mutta kun on kyse yritysten verottamisesta, kuten tänään käsittelemässämme Kaupin mietinnössä todetaan, asia olisi sijoitettava laajempaan yhteyteen keskustelussa verotuksen yhtenäistämisen laajentamisesta Euroopan unionissa.

Mikäli verokilpailu ei toteudu yhtäläisin ehdoin eikä yhteistä yhtenäistettyä yhtiöveropohjaa koskevalle sopimukselle ole vähimmäisvaatimusta, jotta voidaan laatia verokannan määräämistä koskevat yhtenäiset ja avoimet säännöt, rajatylittävien tappiovähennysten kaltaisten mahdollisuuksien tarjoaminen edellyttää varovaisuutta. Tämä sen vuoksi, että tappiovähennykset saattavat vääristää vakavalla tavalla jäsenvaltioiden verotus- ja tulojärjestelmiä ja sisämarkkinoiden toimintaa sekä yritysten välistä kilpailua.

  Olle Schmidt (ALDE). – Arvoisa puhemies, voisin tietysti käyttää tässä uudenmuotoisessa keskustelussa minuutin puheenvuoroni kysymällä komission jäseneltä, mikä on yhteistä yhtenäistettyä yhtiöveropohjaa koskeva nykytilanne neuvostossa, kun tiedämme, että jotkin valtiovarainministerit eivät ole kovin tyytyväisiä. Voisitteko siis kertoa, arvoisa komission jäsen, miten keskustelu etenee neuvostossa ja mitä 27 jäsenvaltiota ehdottavat?

  László Kovács, komission jäsen. − Arvoisa puhemies, olen seurannut keskustelua suurella mielenkiinnolla. Keskustelu on vahvistanut vakaumustani siitä, että rajatylittävien tappiovähennysten käyttöönotto on tärkeä tekijä sisämarkkinoiden syventämisen kannalta.

Yhdyn täysin Kaupin näkemykseen, että pinnalta katsoen on kyse verotuksesta mutta että todellisuudessa on kyse sisämarkkinoiden moitteettomasta toiminnasta.

Olen erityisen kiitollinen tuestanne etenkin pk-yritysten rajatylittävän taloudellisen toiminnan helpottamiseksi, mikä on hyvin tärkeää minulle. Haluan kiittää esittelijä Kauppia hyvin rohkaisevasta mietinnöstä, ja talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sekä oikeudellisten asioiden valiokuntaa niiden tuesta. Komissio on samaa mieltä suurimmasta osasta päätelmistä.

Parlamentin tuki on tervetullut, koska sillä voi olla myönteinen vaikutus neuvostossa myöhemmin käytävissä keskusteluissa. Voin vakuuttaa ponnistelujemme jatkuvan CCCTB-ehdotuksen sekä jäsenvaltioiden välittömien verojen järjestelmien yhteensovittamisen parissa, kuten mietinnössä esitetään. Myös CCCTB-ehdotus on minulle hyvin tärkeä, sillä olen täysin varma, että pienet ja keskisuuret yritykset hyötyisivät siitä suhteellisesti enemmän kuin monikansalliset suuryritykset.

Ymmärrän kuitenkin tältä osin esitetyn huolen, ja vastatakseni siihen keskustelun lopussa haluan kertoa, että asia on esillä neuvostossa, tosin ei konkreettisena ehdotuksena. Toistaiseksi asiaa käsitellään käsitteen tasolla, ja noin kaksi kolmasosaa jäsenvaltioista on ilmaissut tukensa tälle käsitteelle, kun taas vajaa kolmasosa on ilmaissut epäröivänsä tai vastustavansa sitä.

Mikä tahansa keskustelu, varsinkin sellainen, joka vahingoittaisi nykyistä keskustelua rajatylittävistä tappiovähennyksistä, olisi ennenaikainen, sillä aiheesta ei ole vielä toistaiseksi tehty konkreettista lainsäädäntöehdotusta. Komission lainsäädäntöohjelmassa on kuitenkin kohta, jossa todetaan, että komissio aikoo esittää vuoden jälkipuoliskolla konkreettisen lainsäädäntöehdotuksen ja laatia tarvittaessa vaikutuksenarvioinnin CCCTB-ehdotuksesta. Tuolloin meillä on tilaisuus keskustella, ovatko huolenaiheet oikeutettuja vai eivät.

Vielä yksi huomio: ellei yksimielistä sopua löydy – toistaiseksi en usko sitä löytyvän – voimme yhtenä ratkaisuna tukeutua tehostettuun yhteistyöhön. Siten yhtäkään yksittäistä jäsenvaltiota ei pakotettaisi hyväksymään ja soveltamaan yhteistä yhtenäistettyä yhtiöveropohjaa. Myöskään jäsenvaltioissa, jotka päätyisivät soveltamaan yhteistä veropohjaa, yrityksiä ei pakotettaisi ottamaan sitä käyttöön, koska ei olisi mitään mieltä pakottaa siihen yrityksiä, jotka eivät toimi sisämarkkinoilla eivätkä siten harjoita siellä liiketoimintaa. Ne voivat soveltaa edelleen kansallista veropohjaa, kuten ennenkin.

Näin ollen olen samaa mieltä päätelmästänne, että sisämarkkinoiden yhtenäisen kehittämisen ja moitteettoman toiminnan edistämiseksi on poistettava jäsenvaltioiden erilaisista yhtiöverojärjestelmistä juontuvat esteet mieluiten yhtenäisesti ja koordinoidusti.

Tappioiden hyvittämisestä mietinnössänne korostetaan useita erityisaloja, jotka vaativat lisätyötä. Näitä ovat muun muassa pk-yritysten erityistarpeiden huomioon ottaminen, yritysryhmien määrittely sekä automaattisen tiedonvaihtojärjestelmän soveltamisala.

Yksikköni aikovat tutkia näitä ehdotuksia ja huomioita ja viedä niitä mahdollisuuksien mukaan eteenpäin. Pk-yritysten näkökohta on jo keskeinen osa komission varapuheenjohtajan Günther Verheugenin työtä. Toinen näkökohta eli yritysryhmien määrittely puolestaan on keskeinen osa yhteisen yhtenäistetyn veropohjan parissa tehtävää työtä.

Voin vakuuttaa myös, että yritysten ja yritysryhmien rajatylittäviä tappiovähennyksiä koskevat suosituksenne ohjaavat työtämme tulevina kuukausina. Mietinnössänne on monta viittausta veronkiertoon. Tältä osin on hyvä panna merkille, että komissio antoi viime joulukuussa tiedonannon väärinkäytön vastaisten toimenpiteiden soveltamisesta välittömässä verotuksessa.

Komissio yhtyy mietinnössänne esitettyyn huoleen veronkierrosta. Jäsenvaltioiden on voitava estää aggressiivisen verosuunnittelun ja sen väärinkäytön takia tapahtuva veropohjien mureneminen. Samaan aikaan on elintärkeää varmistaa, ettei EY:n perustamissopimukseen sisältyviä vapauksia rajoiteta tarpeettomasti. Käynnistämällä tämän viimeisimmän aloitteensa komissio pyrkii vauhdittamaan lisäkeskusteluja muiden toimielinten kanssa siitä, miten kyseisiin tavoitteisiin voidaan päästä kansallisilla väärinkäytön vastaisilla toimenpiteillä. Huomionne veronkierron mahdollisuudesta tullaan ottamaan huomioon.

Lopuksi komissio kehottaisi vastustamaan mietintöön ehdotettuja tarkistuksia1, 2, 3, 4, 5 ja 6. Komissio voi kuitenkin antaa tukensa tarkistuksille 7 ja 8, jotka ovat tiedonannon hengen mukaisia.

  Piia-Noora Kauppi, esittelijä. − Arvoisa puhemies, puhun lyhyesti. Olen luonnollisesti iloinen huomatessani, että suurin osa ryhmistä aikoo antaa tukensa mietinnölle huomenna toimitettavassa äänestyksessä. Oma ryhmäni ehdottaa pidättymään äänestämästä tarkistuksista 7 ja 8, mikä on minusta sopusoinnussa komission suositusten kanssa sekä sen suhteen, että tarkistukset 7 ja 8 tullaan todennäköisesti hyväksymään, jolloin mietinnöllä olisi suuri enemmistö takanaan huomisessa äänestyksessä.

Haluaisin lisäksi palauttaa mieliin muutaman asian menneiltä ajoilta. Sen, miten vaikeaa näistä asioista oli puhua suoraan ennen kuin hyväksyimme 1990-luvulla ensimmäiset yritysverodirektiivit eli emoyhtiöitä ja tytäryhtiöitä koskevan direktiivin sekä korkoja ja rojalteja koskevan direktiivin. Nyt ne ovat kuitenkin esillä vakavan keskustelun jälkeen, ja uskon yhä, että saamme käsiteltyä kaikki käytännön asiat, kuten väärinkäytön vastaiset toimenpiteet, että voimme parantaa emo- tytäryhtiödirektiiviä ja siirtohinnoittelufoorumin toimintaa, joten tällaiset aloitteet ovat hyvin tarpeellisia.

Tarvitsemme kuitenkin loppujen lopuksi suuren mittakaavan ratkaisun ja yhteisen yhtenäistetyn yhtiöveropohjan. Se on toistaiseksi paras mahdollinen ratkaisu, joka meidän täytyy ottaa vakavasti. Toivon, että niin tehdään tämän parlamenttikauden aikana ennen vuoden 2009 vaaleja. Jotain on tehtävä ennen noita vaaleja, sillä meillä ei ole varaa odottaa, että jäsenvaltiot päättävät ratifioinneistaan ja kansanäänestyksistään. On toimittava nyt ja ennen tämän parlamenttikauden päättymistä.

  Puhemies. − Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna.