Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 15. tammikuuta 2008 - Strasbourg

19. Yhteisessä maatalouspolitiikassa käyttöön otettujen kaukokartoitussovellusten avulla toteutettavat toimet (keskustelu)

  Puhemies. − Esityslistalla on seuraavana Friedrich-Wilhelm Graefe zu Baringdorfin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan puolesta laatima mietintö ehdotuksesta neuvoston asetukseksi toimista, joita komission olisi toteutettava vuosina 2008–2013 yhteisessä maatalouspolitiikassa käyttöön otettujen kaukokartoitussovellusten avulla (KOM(2007)0383 – C6-0273/2007 - 2007/0132(CNS)) (A6-0508/2007).

  Mariann Fischer Boel, komission jäsen. − Arvoisa puhemies, ennen kuin siirryn mietinnön sisältöön, haluaisin kiittää esittelijää Graefe zu Baringdorfia sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan jäseniä työstä, jonka he ovat tehneet komission ehdotuksen arvioimiseksi.

Haluaisin aluksi tehdä pari yleistä huomautusta komission ehdotuksen sijoittamiseksi oikeaan yhteyteen. Komission ehdotus koskee agrometeorologista järjestelmää, jota käytetään satojen ennustamiseen ja satojen kehittymisen seurantaan Euroopan unionissa. Järjestelmää kehitettiin koko 1990-luku ja se on ollut täysimääräisesti toiminnassa vuodesta 1998. Täytyy sanoa, että pidän sitä erittäin hyödyllisenä välineenä.

Järjestelmä tarjoaa komission yksiköille tarkkoja tietoja satoalan tilanteesta ja auttaa myös komissiota tekemään oikea-aikaisia päätöksiä yhteisen maatalouspolitiikan puitteissa, ja siksi katson, että on varsin luonnollista, että se rahoitetaan ohjausrahoituksella.

Haluan sanoa seuraavaa joistakin ehdotuksista, jotka sisältyvät maatalousvaliokunnan mietintöön. Olette huolestuneet kerättyjen tietojen käytöstä. Haluan tehdä tämän selväksi. Järjestelmän tavoitteena ei ole valvonta, eikä sitä voida käyttää maanviljelijöiden valvontaan Euroopan unionissa eikä käytetä.

Kun sitä tarkastellaan teknisestä näkökulmasta, järjestelmän kaukokartoituskuvien resoluutio on aivan liian alhainen valvontaan, ja tämä järjestelmä – sekin on selvää – ei liity mitenkään yhdennettyyn hallinta- ja valvontajärjestelmään.

Esittelijä toteaa myös, ettei ole yksimielisyytä siitä, että ehdotettu järjestelmä yleensäkään toimii. Työt järjestelmän kehittämiseksi käynnistyivät 1980-luvun lopulla ja, kuten sanoin, vuodesta 1998, jolloin siitä tuli täysin toimintakelpoinen, järjestelmä on itse asiassa antanut säännöllisesti satoennusteita komission yksiköille. Käytämme tietoja joka päivä, esimerkiksi analysoitaessa tarjonnan ja kysynnän kehitystä vilja-alalla.

Viime vuonna, syyskuussa 2007 komissio teki arvion järjestelmästä kertomuksessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ja siinä itse asiassa osoitettiin järjestelmän hyödyllisyys. Järjestelmää pannaan täytäntöön myös kansallisella tasolla useissa jäsenvaltioissa ja muut maat käyttävät tai kehittävät vastaavia välineitä, joten tästä kohdasta en ole täysin samaa mieltä kanssanne.

Lopuksi totean, että olen tyytyväinen periaatteeseen inventoida hankkeet ja aloitteet avaruuden ja kaukokartoituksen alalla. Tämä ehdotus ei ole kuitenkaan oikea paikka sille. Se kuuluisi todellakin ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuista seurantaa koskevan eurooppalaisen aloitteen piiriin. Emme siis näe asiaa aivan samalla tavalla, mutta odotan kiinnostuneena arvoisien jäsenten kommentteja.

  Friedrich-Wilhelm Graefe zu Baringdorf, esittelijä. − (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komissaari, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan koordinointikomiteassa pohdimme, tehdäkö mietintö tästä asiasta vai antaako sen mennä ilman mietintöä. Tehtäväni oli tutkia kysymystä syvemmin, ja päätimme lopulta, että laadimme mietinnön, mikä tarkoittaa, että me kaksi voimme keskustella asiasta vielä tänä iltana – sinänsä hyödyllinen asia.

Kompastuimme kuitenkin muutamaan kohtaan, ja se heijastuu muotoilemaamme tarkistukseen. Ensinnäkin komission kertomuksessa todetaan, että ehdotusta ei juurikaan vastustettu neuvostossa eikä muualla. Tutkimuksemme ovat kuitenkin paljastaneet, että jotkut maat, varsinkin Pohjois-Euroopassa, eivät voi tehdä paljoakaan näillä satelliittitiedoilla, koska kaikki on siellä vielä lumen peitossa, kun kuvat otetaan.

Toiseksi, tietoja keräävät yksityiset yritykset, jotka toimittavat ne komissiolle, ja kyseisten yksityisten yritysten pääasiakkaita ovat kaasu- ja öljyteollisuus, liiketoiminnan ala, johon liittyy paljon spekulaatiota. Meidän on varmistettava – ja siksi haluamme käyttää parlamentaarista tarkastusvaltaamme – että kerätyt tiedot eivät todellakaan päädy yksityisten keinottelijoiden käsiin vaan niitä käytetään todellakin, kuten sanoitte, vain satojen ennustamiseen. Kuten myös tiedätte, juuri näitä tietoja käytetään hyödykefutuureilla spekulointiin pörssissä, ja tällaisia ennusteita voitaisiin käyttää tähän tarkoitukseen.

Ennen kuin jatkan, haluan korostaa, että komissiolla ja parlamentilla on yhteinen etu tässä asiassa, mutta parlamentilla on tarkastustehtävä, ja siksi on järkevää puhua siitä ja pyytää komissiolta kertomuksia, joissa osoitetaan selvästi, mitä tiedoille on tapahtunut, miten ne tallennetaan ja mihin tarkoitukseen niitä käytetään. Se tarkoittaa pohjimmiltaan sitä, että teidät saatetaan vastuuseen tulevina vuosina.

Sitten olimme tietysti aika ymmällään, kun kuulimme, että tiedonkeruun rahoitusperustaa aiottiin yhtäkkiä muuttaa. Tähän saakka meillä oli ollut erityinen budjettikohta, jonka mukaan määrärahojen korotuksista ja ehdotuksista niiden pidättämiseksi oli keskusteltava. Nyt kyseiset toimet siirretään takuurahastolle, jonka suhteen parlamentilla on vähemmän valvontavaltaa. Nyt voimme olettaa, että kun sopimus tulee voimaan vuoden 2009 alussa, takuurahastoa ei enää ole ja kyseisissä asioissa täysi päätösvalta siirtyy parlamentille. Tätä lähestymistapaa ainakin ehdotettiin, ja kun saimme kertomuksen, ei ollut vielä selvää, milloin sopimus tulisi voimaan. Sanoimme siis ei; emme halunneet mitään muutoksia nyt. Sen pitäisi säilyä sellaisenaan eli budjettikohtana, jonka menopuolta parlamentti voisi valvoa.

Kaiken kaikkiaan, komissaari, uskon todella, että meillä on tärkeämpiäkin ongelmia, joista keskustella ja joita ratkaista ja jotka koskevat terveystarkastusta, kuin tämäniltainen puheenaiheemme. Maanviljelijät ovat kuitenkin erittäin herkkiä, kun he epäilevät, että heitä vakoillaan. Olette tehnyt selväksi, ettei kyse ole valvonnasta tai vakoilusta. Levitän mielelläni sitä viestiä, mutta teidän on ymmärrettävä meitä. Meidän on parlamenttina varmistettava, että te ymmärrätte. Johtuu vastuustamme äänestäjille, että olemme keskustelleet asiasta ja selvittäneet sen.

  Esther Herranz García, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komissaari, hyvää iltaa, taas keskustelemme maataloudesta. Kuten komissio toteaa kertomuksessaan, viime vuosina kaukokartoitus on osoittanut, miten voimme toimia oikein yhteisen maatalouspolitiikan hallinnollisten tarpeiden kanssa. Perinteinen tilastollinen ja maataloutta koskeva ennakointijärjestelmä alkaa käydä vanhanaikaiseksi, kun uusi teknologia tunkeutuu jokaiselle elämänalalle.

Se on mahdollistanut havaintojen tarkkuuden, objektiivisuuden, nopeuden ja lukumäärän kehittämisen ja seurantakustannusten säästöjen saavuttamisen sekä maatalousmenojen valvonnan. Kaukokartoitus on siksi erittäin myönteistä yhteisessä maatalouspolitiikassa.

Mietintöluonnoksessa, josta huomenna äänestetään, hyväksytään komissio, paitsi yhdessä kohdassa, jota pidän tärkeänä, koska se koskee toimen rahoitusta. Kannatin maatalousvaliokunnassa esittelijän ehdotusta perustaa erityinen 9,2 miljoonan euron talousarvio kaukokartoitukselle Euroopan maatalouden tukirahaston ulkopuolelle tulevan kaukokartoituksen kehitykseen kaikissa jäsenvaltioissa annettavan yhteisön tuen suojelemiseksi.

Olen siksi tyytyväinen äänestystulokseen maatalousvaliokunnassa, jonka mietinnössä asetetaan etusijalle Isprassa sijaitsevan yhteisen tutkimuskeskuksen tietokoneiden käyttäminen tietojen kokoamiseen avaruudesta sen sijaan, että luotaisiin uutta tietokoneinfrastruktuuria, kuten Euroopan komissio ehdottaa.

Haluamme siksi keventää sekä infrastruktuuria että talousarviota, ja täällä täysistunnossa olisi siksi tuettava asiakirjaa, josta huomenna toimitetaan äänestys.

Puhetta johti
varapuhemies Adam BIELAN

  Lily Jacobs, PSE ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa komissaari, hyvät naiset ja herrat, ei ole mitään mistä teknologia ei selviäisi. Edessämme on Euroopan komission ehdotus sellaisen ohjelman laajentamiseksi, joka käyttää viimeisintä tekniikkaa EU:n maatalouden valvomiseksi. Vuosien tutkimuksen jälkeen, asianosaiset tutkijat voivat olla syystäkin ylpeitä itsestään.

Käyttämällä satelliitteja on esimerkiksi mahdollista tarkkailla maan käyttöä ja tilaa, tutkia ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja jopa ennustaa satoja. Se tarkoittaa, että voimme tarkkailla tilannetta ja toimia hyvissä ajoin ongelmien, kuten viljasadon epäonnistumisen tänä vuonna, ennakoimiseksi ja torjumiseksi.

Olen taustaltani insinööri ja pidän tällaista periaatteellisen teknologian käytännön sovellusta hyvinvointimme edistämisessä erittäin jännittävänä. Maatalouden ”tom-tom”-järjestelmä. Kuka olisi osannut ajatella sitä? Nyt meidän on pohdittava, kannatammeko parlamenttina sen jatkotutkimusta ja käyttöä. Kuinka voisimme sanoa ei?

Suosittelen sosialistiryhmän kollegoitani äänestämään tämän direktiivin puolesta, mutta haluan tehdä pari huomautusta komission jäsenelle, joka on läsnä näin myöhäiseen ajankohtaan.

Ensinnäkin minulla on epäilykseni talousarvion ja ohjelman sisällyttämisestä maatalouden tukirahastoon. Tähän saakka hankkeella on ollut oma budjettikohtansa, joka on antanut parlamentille mahdollisuuden tarkkailla tilannetta ja pysyä ajan tasalla. Ohjelman todistetusta arvosta huolimatta tutkimus jatkuu edelleen. Pitäisin sitä erityisen onnettomana, jos komissio ei enää raportoisi meille ohjelman edistymisestä ja tuloksista, tai siihen liittyvistä kustannuksista. Parlamentin jäsenenä ja asianosaisena kehottaisin säilyttämään erillisen budjettikohdan, niin että saamme tietoja myös tulevaisuudessa ja voimme osallistua myös päätöksentekoon.

Toiseksi haluaisin nähdä kaikki tutkimustulokset annettavan ilmaiseksi muille asianosaisille, kuten yliopistoille ja tutkimuslaitoksille. Erityisesti ilmastotutkimuksen alalla MARSin ja LUCASin avulla esiin tulevat tiedot voivat olla erittäin hyödyllisiä.

Arvoisa puhemies, arvoisa komissaari, päätän ensimmäisen puheeni tälle täysistunnolle vetoamalla avoimuuteen. Toivon myönteistä vastausta Mariann Fischer Boelilta.

  Samuli Pohjamo, ALDE-ryhmän puolesta. – Arvoisa puhemies, haluan ensiksi kiittää esittelijä Graefe zu Baringdorfia hyvästä asian valmistelusta. Hän on tehnyt paljon työtä ja tuonut esille myös kaukokartoitustoimintaan liittyvät puutteet ja ongelmat.

Varovainen lähestymistapa, avoimuuden korostaminen ja soveltamisalan tarkka määrittäminen on paikallaan. Parhaimmillaan kaukokartoituksella saadaan nopeasti tietoa viljelmien tilasta, sadon määrästä ja kasvuolosuhteista. Näitä tietoja voidaan sitten käyttää mm. tutkimustoiminnassa, maatalouden markkinoinnin suunnittelussa ja yhteisen maatalouspolitiikan hallinnoinnissa.

Menetelmiin liittyy kuitenkin vielä monia puutteita kuten esittelijä huomauttaa. Olosuhteet vaihtelevat jäsenvaltioissa eivätkä jäsenvaltioiden tiedot ole täysin vertailukelpoisia. Esimerkiksi kotimaassani Suomessa lumen peitossa olevat viljelylohkot ovat usein niin pieniä, että pinta-alueiden määrittäminen satelliittikuvilta ei aina onnistu. Tämän vuoksi tarkistus jonka mukaan saatuja tietoja käytetään yksinomaan tuoton arviointiin eikä valvontaan, on paikallaan.

Viljelijöitä rasittaa tänä päivänä monimutkainen paperisota, alituinen raportointi ja jatkuva valvonta. Puutteellisesta neuvonnasta johtuvista tahattomista virheistä seuraa vielä kohtuuttoman kovia sanktioita. Kaukokartoitusmenetelmien kehittyessä olisi toivottavaa, että ne vähentäisivät viljelijöitä ahdistavaa byrokratiaa.

Ensiksi on kuitenkin saatava tarkempia tutkimustuloksia siitä, että menetelmät ovat todella luotettavia ja että ne kohtelevat kaikkia viljelijöitä tasapuolisesti. Uusia menetelmiä käyttöönotettaessa on myös varmistettava viljelijöiden yksityisyyden suoja ja koko prosessin avoimuus.

  Bogdan Golik (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komissaari, asianmukaisesti toimivan yhteisen maatalouspolitiikan aikaansaamiseksi tarvitaan ennen kaikkea tarkkoja ja luotettavia tietoja.

Kaukokartoitustekniikat mahdollistavat muiden sovellusten ohella viljelyn valvonnan ja satojen ennustamisen. Se on entistäkin merkittävämpää ilmastonmuutoksen edetessä. Kaukokartoituksella voidaan havaita varhaisessa vaiheessa tiloja, jotka ovat haitallisia kasvien kehitykselle ja sen seurauksena ennustaa entistä nopeammin ja tarkemmin, mitä alueita uhkaa kuivuus. Nämä tekniikat tarjoavat tietoja ekonometrisille malleille, joita käytetään usein, kun pohditaan muutosten toteuttamista yhteisen maatalouspolitiikan toimintaan. Alkutiedoilla se on tarkempaa, ja virheiden mahdollisuutta skenaarioiden ennakoinnissa voidaan vähentää.

Siitä syystä uskon, että on tärkeää jatkaa MARS-hanketta. Hankkeen rahoituslähteet on kuitenkin säilytettävä muuttumattomina eli erillisen budjettikohdan puitteissa eikä Euroopan maatalouden tukirahastosta. Koska hanke rahoitetaan EU:n varoista eli kansalaisten veroilla, katson, että olisi tehtävä tutkimus MARS-hankkeen tehokkuudesta ja sen mahdollisista sovelluksista, joita ei ole vielä toteutettu.

Kuten tavallista haluaisin onnitella esittelijää erinomaisesta mietinnöstä ja olen hänen kanssaan samaa mieltä siitä, että järjestelmästä tulee vakaampi ja ennen kaikkea tuottavampi ja hyödyllisempi.

Viimeinen asia, jota haluan käsitellä, on tietojen saatavuus. Jokaisella tulisi olla oikeus käyttää tätä tietolähdettä, ei vain EU:n päätöksentekijöillä vaan myös jäsenvaltioilla ja tutkimuslaitoksilla ja akateemisilla instituutioilla. Tiedot voisivat olla hyödyllisiä myös maatilatasolla: maanviljelijät voisivat soveltaa kaukokartoituksella saatuja tietoja maatalouskäsittelyjen optimointiin.

  Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, haluaisin tukea esittelijän kantaa ja korostaa, että kaukokartoitustekniikka voi olla hyödyllinen Euroopan komissiolle: ensinnäkin se auttaa hallinnoimaan maatalousmarkkinoita, toiseksi se mahdollistaa viljelyn valvonnan ja samalla satojen ennustamisen ja kolmanneksi ja viimeiseksi ennustamisen pitäisi vaikuttaa maatalouden raaka-aineiden hintoihin, jotka ovat lähivuosina erityisen tärkeitä, kun elintarvikkeiden hinnat nousevat jatkuvasti.

Vaikka jotkut edellä mainitut tavoitteet jäisivät saavuttamatta, riittää, kun tiedetään, että kaukokartoitus on menetelmä, joka tarjoaa tärkeitä tietoja, jotka auttavat yksittäisten maataloustuotteiden markkinoiden asianmukaisessa hallinnassa.

Samalla kun menetelmää arvioidaan myönteisesti, haluaisin myös todeta, että olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että tämän alan työ olisi rahoitettava erityisestä budjettikohdasta eikä maatalouden tukirahastosta.

  Paul Rübig (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komissaari, hyvät naiset ja herrat, minut kutsuttiin äskettäin Rotary-järjestön kokoukseen, jossa käytiin mielenkiintoinen keskustelu. Eräs järjestön jäsen, joka on EU:n kova arvostelija, valitti, että EU:ssa oli paljon petoksia, että niitä ei tutkittu ja että ongelmia oli erityisen paljon maatalouden alalla. Oli mielenkiintoista, että muutamaa minuuttia myöhemmin eräs maanviljelijä sanoi, että hänen luonaan oli juuri tehty tarkastus, joka oli suoritettu erittäin tiukasti ja täsmällisesti ja ettei hän tiennyt mitään toiminta-alaa, jolla tehtäisiin yhtä tiukkoja tarkastuksia kuin maataloudessa.

Mielestäni tämä osoittaa hyvin selvästi, mitä ihmiset tarvitsevat, eli tietoa siitä mitä tosiasiallisesti tapahtuu. Siksi parhaat käytännöt ja vertailuanalyysit ovat ehdottaman tärkeitä, jos haluamme selittää EU:n kansalaisille, miten tärkeää maatalouspolitiikka meille on.

  Jean-Claude Martinez (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komissaari, arvoisa Friedrich-Wilhelm Graefe zu Baringdorf, tämä ehdotus asetukseksi satelliitin välityksellä toimivan kaukokartoituksen käyttöönottamiseksi on mielenkiintoinen. Michel Debatisse, Ranskan maanviljelijöiden johtaja, antoi kaukokartoitusta koskevan ehdotuksen tässä parlamentissa jo vuonna 1990, ja sen soveltamisalana oli silloin karjankasvatus. Ajatuksena oli kiinnittää mikrosiruja nautojen ja lampaiden korviin osana järjestelmää palkkioiden maksujen valvomiseksi ja petosten torjumiseksi tietyissä Etelä-Ranskan osissa. On tehty jopa suunnitelma elektronisista kapseleista, jotka karja nielaisisi ja jotka sitten kiinnittyisivät suolitaskuun, mikä mahdollistaisi karjan tunnistamisen ja laskemisen satelliitin avulla.

Ehdotus, joka on edessämme tänään, on jotain muuta, vaikka se palautuu seitsemän vuoden päähän MARS- ja LUCAS-pilottihankkeisiin. Tässä ehdotuksessa suunnitelmaan sisältyvät tietojen toimittaminen maankäytöstä ja maan tai sadon tilasta, jotta voidaan ennustaa satoja ja samalla hallinnoida maatalousmarkkinoita ja tuottaa ekonometrisiä malleja.

Tähän tavoitteeseen, joka koskee tiedonkeruuta, tilastojen parantamista, ennusteiden tuottamista ja todellakin Internet-sivustojen luomista, liittyy ilmeinen riski: Tekee mieleni kutsua sitä kaukokartoituseliitin riskiksi, sillä vain suurviljelijät tai erittäin rikkaat alueet voivat hankkia teknologian, eikä kuka tahansa voi ennakoida hintoja – mikä on erittäin hyödyllinen toiminto, kun viljan hinta nousee. On selvää, että mahdollisuus ennakoida hintoja useita kuukausia etukäteen ennustamalla sato, on erittäin mielenkiintoinen näkymä Chicagon pörssille tai muille pörsseille.

Esittelijämme Graefe zu Baringdorf on oikeassa ollessaan erityisen kiinnostunut siitä, kuka järjestelmästä hyötyy, erityisesti hinnan osalta – uskon, että kyse on kymmenistä miljoonista euroista, vaikka ne jaetaankin viidelle tai kuudelle vuodelle – eivätkä kyseiset rahamäärät eivät tule riippumattomasta budjettikohdasta vaan maatalouden tukirahastosta. Järjestelmä on varmasti kokeilemisen tai tavoittelemisen arvoinen, arvoisa komissaari.

  Mariann Fischer Boel, komission jäsen. − Arvoisa puhemies, on totta, että meillä on joskus tilaisuus istua täällä myöhään illalla ja keskustella maatalousasioista, mutta minun on sanottava, että olen nauttinut mahdollisuudesta, olipa kuinka myöhä tahansa, keskustella tästä – ainakin meille nyt läsnä oleville – erittäin mielenkiintoisesta aiheesta.

Ensinnäkin on selvää, että tilanteessa, jossa alueet ovat lumen peitossa, ei ole mahdollista – ja tämä koskee suomalaisia ystäviämme – koota tietoja sadosta, mutta on mahdollista koota meteorologista tietoa, joka on saatavilla, olivatpa sääolosuhteet millaisia tahansa. Koska tämä liittyy läheisesti kehitykseen, jonka näemme ilmastonmuutoskeskustelussa, katson, että nämä tiedot ovat myös päteviä ja tärkeitä. On esitetty joitakin huolia tietojen saatavuudesta, ja voin vain todeta, että tiedot ovat saatavilla riippumatta siitä, mistä kysyjä tulee. Ne ovat saatavilla joko jäsenvaltioiden tai Internetin välityksellä, niin ettei tietojen keruussa eri alueilla ole mitään salaisuuksia.

Talousarviosta olen sitä mieltä, että tilanteessa, jossa meillä on rajallinen maatalousbudjetti, on tärkeää, huolehdimme rahojen käyttämisestä mahdollisimman asianmukaisella tavalla ja että (viittaan Martineziin) voimme puolustaa rahankäyttöä ja varmistaa, ettei petoksia tapahdu. Mielestäni olemme myös onnistuneet selittämään Euroopan parlamentille, miten käytämme rahat ja miten valvonta toteutetaan. On kuitenkin yhtä tärkeää, että toistan tänään sen, että järjestelmässä peltokasvien rekisteröimiseen käytetty teknologia ei mahdollista saman järjestelmän käyttämistä valvontaan. Teknologia on täysin erilaista, ja kuva on yksinkertaisesti kelvoton valvontaan, joten älkää yhdistäkö niitä, koska se on täysin epäasianmukaista. Uskon kuitenkin, että rahat, jotka käytämme tulevaisuudessa tähän järjestelmään, ovat perusteltuja. Se tulee olemaan vuosittain 1,5–1,7 miljoonaa euroa. Erityisesti tilanteessa, jossa olemme nähneet dramaattisia muutoksia maatalousalan hintojen vaihtelussa, on tärkeää, että meillä on päteviä tietoja, joihin perustaa ennusteemme.

  Friedrich-Wilhelm Graefe zu Baringdorf, esittelijä. − (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komissaari, uudessa järjestelmässä esittelijällä on viimeinen puheenvuoro, ja se antaa käsityksen siitä, miten Euroopan parlamentti näkee itsensä suhteessa komissioon. Kuten tiedätte, emme ole eri mieltä seuraavista toimista tässä asiassa. En ehdota, että järjestelmä poistetaan; olen vain ehdottanut muutamia parannuksia – joita en aio kerrata – parlamentin valvontavallan lisäämiseksi.

Kysymykseen tiedoista, joita voidaan käyttää ilmastoanalyysiin, me olemme ilmoittaneet, että on olemassa kaksi pilottihanketta: LUCAS ja MARS. Se osoittaa myös sen, että kerätyt tiedot todellakin ylittävät maatalouden alan. Siksi pyysin perusteluissa erillisen budjettikohdan säilyttämistä.

Haluan päättää pienellä anekdootilla, joka osoittaa millaista asiaa meidän on käsiteltävä. Kotini lähellä olevalle maatilalle tuli käymään tarkastusviranomaisen edustajia, koska satelliittijärjestelmä oli kuulemma onnistunut havaitsemaan kuopan, toisin sanoen kielletyn ojitusjärjestelmän. Tarkastajat sanoivat, että sen oli oltava tietyssä paikassa, jossa järjestelmä oli osoittanut sen olevan. Maanviljelijä oli kuitenkin vakuuttanut heille, ettei hän ollut tehnyt mitään. Mitä sitten oli tosiasiassa tapahtunut? Pellolla lojui muovimatto – mitä ei myöskään saisi tapahtua – ja ruoho oli kasvanut sen läpi. Sen satelliittijärjestelmä oli havainnut, ja nyt viranomaiset olivat tulleet läksyttämään maanviljelijää.

Me poliitikot voisimme varmasti kertoa enemmän tällaisia pikku tarinoita omasta alueeltamme – ja epäilemättä komission jäsen on kuullut itsekin muutaman – mikä osoittaa sen, minkä kanssa olemme tekemisissä. Ei ole mitään mieltä kieltä huoltamme siitä, että maanviljelijöitä tarkkaillaan tavalla, joka suuri yleisö ei voi käsittää ja jota parlamentti ei enää valvo. Siksi toivon, että ymmärrätte, miksi tämä mietintö oli annettava parlamentin käsiteltäväksi ja siitä oli keskusteltava, ja miksi meidän on oltava tulevaisuudessakin valppaana. Oli miten tahansa, aiomme tukea toisiamme näissä toimissa.

  Puhemies. − Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskiviikkona 16. tammikuuta 2008.