Puhemies. − Esityslistalla on seuraavana keskustelu Giuseppe Garganin oikeudellisten asioiden valiokunnan puolesta komissiolle laatimasta suullisesta kysymyksestä Puolassa valittujen Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevista säännöistä (O-0082/2007) – B6-0002/2008).
Giuseppe Gargani, kysymyksen esittäjä. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, oikeudellisten asioiden valiokunta on tutkinut asian, josta keskustelemme tänä iltana, perinpohjaisesti useampaan kertaan, sen voin sanoa. Olen kyseisen valiokunnan puheenjohtaja, ja se on pyytänyt minua tällä kysymyksellä avaamaan keskustelun ja vaihtamaan näkemyksiä komission kanssa.
Kysymys koskee Puolassa valittujen Euroopan parlamentin jäsenten asemaa. Jäsenet eivät ole semassa asemassa, kun tarkastellaan vaaleja ja kaikkia säännöksiä, joilla säännellään muiden parlamentin jäsenten vaaleja toisissa jäsenvaltioissa. Euroopan parlamentin vaaleja säännellään Puolassa käytännössä 23. tammikuuta 2004 annetun säädöksen 9 pykälällä, jossa annetaan vaalikelpoisuutta koskevat vaatimukset: ehdokkaiden on oltava täyttänyt 21 vuotta vaalipäivään mennessä, heillä ei saa olla rikostuomiota, heidän on asuttava Puolassa ja heidän on täytettävä monia muita kriteereitä.
Kyseisen säädöksen 17 luvussa annetaan olosuhteet, joissa puolalainen Euroopan parlamentin jäsen voi menettää paikkansa: heidän kelpoisuutensa eli vaalipäivää koskevat kelpoisuusvaatimukset voidaan mitätöidä, mistä voi seurata paikan menettäminen, jos kyseisiä vaatimuksia ei ole täytetty ja monista muista syistä, joita en luettele, jotta pääsen siihen asiaan, josta haluaisin keskustella täällä.
Useiden yhdistettyjen säännösten perusteella, kuten me lakimiehet sanomme, Euroopan parlamentin jäsen menettää automaattisesti paikkansa, jos hän on saanut tuomion rikoksesta. Puolan parlamentin jäsenten tapauksessa, 12. huhtikuuta 2001 annettu laki – joka koskee Sejmin ja tasavallan senaatin vaaleja – ei sisällä tämän tyyppisiä säännöksiä, minkä takia kyseisiä säännöksiä sovelletaan puolalaisiin Euroopan parlamentin jäseniin muttei Puolan parlamentin jäseniin.
Siksi olemme keskustelleet kysymyksestä ja kysyneet itseltämme kysymyksen, joka vaikuttaa muun muassa parlamentaarista koskemattomuutta koskeviin pyyntöihin. Kuten tiedätte, meillä on – kuten komission jäsen Frattini tietää – valta päättää tästä kysymyksestä. Jos jäsen menettää automaattisesti paikkansa sellaisen tapahtuman seurauksena, josta koskemattomuutta ei voida myöntää, on olemassa toinenkin ongelma, lisää epävarmuutta.
Siksi kysymme ja minä kysyn valiokunnan puolesta komission jäseneltä, katsooko hän, että Puolan vaalilainsäädäntö, joka koskee kansallisen parlamentin vaaleja rikkoo erioikeuksia ja vapauksia koskevan pöytäkirjan 10 artiklaa, jossa todetaan, että Euroopan parlamentin istuntokauden ajan sen jäsenet nauttivat koskemattomuutta, jotka on myönnetty heidän kansallisten parlamenttiensa jäsenille oman valtionsa alueella. On siis täysin epäjohdonmukaista, jos säädetään, että puolalainen Euroopan parlamentin jäsen menettää paikkansa, jos kansallisen parlamentin jäseniä ei kohdella samalla tavalla.
Haluaisin myös kysyä komissiolta, aikooko se nostaa kanteen Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa, jotta Puola muuttaisi lainsäädäntöään ja soveltaisi perustamissopimusta oikein, koska näyttää siltä, että perustamissopimusta ei sovelleta niin kuin pitäisi. Koska kyseessä on poikkeus ja koska kaikkien jäsenvaltioiden jäsenten verrannollinen ja yhtäläinen kohtelu tarkoittaa, että tämä Puolan valtion jäseniä koskeva poikkeus on täysin ristiriidassa sen kanssa, mitä voidaan säätää ja mitä on säädetty jäsenvaltioiden kaikille muille jäsenille, kysyn komissiolta näitä kahta asiaa ja annan tiedot parlamentille ja kysyn, voiko komission jäsen vastata näihin kahteen kysymykseen ja onko mahdollista löytää ratkaisu esiin nostamiini kysymyksiin.
Franco Frattini, komission varapuheenjohtaja. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, Giuseppe Garganin esiin nostama kysymys on epäilemättä tärkeä: se on tärkeä, koska se koskee kahta periaatetta, joista molemmat ovat mielestäni keskeisiä ja tärkeitä.
Ensimmäinen periaate on epäilemättä se, johon viitataan erioikeuksia ja vapauksia ja Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevan pöytäkirjan 10 artiklassa, jossa määritellään, että valtioissa, joihin Euroopan parlamentin jäsenet kuuluvat, heille on myönnettävä samat erioikeudet kuin kyseisen maan kansallisen parlamentin jäsenille.
Tähän liittyy kuitenkin toinenkin määräys – joka on mielestäni myös tärkeä – ja se on vuonna 1976 annetun yhteisön säädöksen 13 artikla, joka koskee Euroopan parlamentin jäsenten vaalia. Kyseisessä artiklassa todetaan hyvin selvästi, että kun jäsenvaltio antaa kansallista lainsäädäntöä, joka koskee käsiteltävänä olevaa kysymystä eli, että aseman menettämisestä, Euroopan parlamentin jäsenyyden menettämisestä, Euroopan parlamentin mandaatin päättymisestä kyseisessä maassa säädetään kansallisessa lainsäädännössä.
Toisin sanoen tässä on ilmeinen konflikti, koska erioikeuspöytäkirjan säännöissä, kuten Giuseppe Gargani mainitsi, puhutaan samoista erioikeuksista Puolan parlamentin jäsenille ja Puolasta valituille Euroopan parlamentin jäsenille, mutta samalla vuoden 1976 yhteisön säädöksessä Euroopan parlamentin jäsenten vaalista säädetään Euroopan parlamentin jäsenen aseman menettämisen osalta ilmeisesti – tai sanoisin selvästi – Euroopan parlamentin jäsenen aseman menettämisestä ja todetaan, että aseman menettämisestä säädetään kansallisessa lainsäädännössä.
Mielestäni ongelmana on ennemminkin Euroopan unionin kolmannen ohjaavan periaatteen rikkominen: riippumatta siitä, onko tasa-arvoisen kohtelun periaate mainittu Puolan lainsäädännössä. Periaate, joka sisältyy kaikkien EU:n jäsenvaltioiden perustuslakiin ja jonka mukaan samankaltaisia tilanteita on käsiteltävä samalla tavalla. On pikemminkin niin, että kyseessä on yleinen periaate, mutta tuo yleinen periaate ei kuitenkaan salli Euroopan komission määrätä tavasta, jolla Puolan oikeusjärjestyksen olisi muutettava lainsäädäntöään, koska kun kysymys kuuluu kansallisen lainsäädännön piiriin, jos kansallisessa lainsäädännössä haluttaisiin säätää kansallisen parlamentin jäsenen aseman menettämisestä eri tavalla kuin Euroopan parlamentin jäsenen aseman menettämisestä, se olisi mahdollista. Tärkeä tekijä on se, että toista koskevat säännökset yhdenmukaistetaan toista koskevien säännösten kanssa.
Henkilökohtainen kantani on, että komissio ei voi nyt sanoa ”käännymme yhteisöjen tuomioistuimen puoleen tuomion saamiseksi siitä, että Puolan kansallista lainsäädäntöä on muutettava tietyllä tavalla”, mutta katson, että yleinen periaate voidaan muodostaa. Tuo yleinen periaate on se, että Puolan oikeusjärjestyksen on muutettava eroa kohtelussa ja se nähdäkseni on Puolan lainsäätäjän tehtävä. Koska tämä on kysymys, joka ei ole koskaan noussut esiin ja on liian arka käsiteltäväksi summittaisesti, uskon, että ensimmäinen tehtävä on päästä sopimukseen: jos Puolan lainsäätäjän, kuten uskon, on poistettava erilainen kohtelu, se on Puolan parlamentin tehtävä.
Toiseksi: noudattaako Puolan lainsäädäntö vuoden 1976 yhteisön säädöksen säännöksiä, jotka mainitsin aiemmin? Voin kertoa teille Giuseppe Gargani, että olen antanut tehtäväksi tehdä vertailututkimuksen uusista 12 jäsenvaltiosta sen varmistamiseksi, noudattaako niiden, siis 11 uuden jäsenvaltion, jotka liittyivät Euroopan unioniin vuosina 2004–2007, eikä vain Puolan lainsäädäntö vuoden 1976 säädöksen säännöksiä.
On siis toteutettava kaksi tehtävää. Ensinnäkin: tutkimus, jota suoritan, Puolan kansallisen lainsäädännön vaatimustenmukaisuudesta, eikä vain Puolan lainsäädännön, koska se, että Giuseppe Gargani on nostanut esiin Puolan tapauksen, ei tarkoita, ettei vastaavaa tilannetta esiinny muissa jäsenvaltioissa. Mielestäni tämä tutkimus on tehtävä niistä kaikista.
Toinen tehtävä on arvioida, voiko Puolan parlamentti poistaa lainsäädännöllä sen, mikä on ilmeinen ristiriita, koska Puolasta valittujen Euroopan parlamentin jäsenten ja Puolan parlamentin jäsenten asemassa on ilmeistä syrjintää. Konflikti on ilmeinen, ja ainoa seikka, jota mielestäni olisi vaikea hyväksyä on se, että Euroopan komissio saa päättää, kysyykö se Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta, mihin toimiin Puolan lainsäätäjän olisi ryhdyttävä.
Jos parlamentti yhtyy tähän kantaan, voisimme vain huomauttaa, että Puolassa esiintyy ilmeistä syrjintää kahden eri parlamentin jäsenten aseman välillä. Tämä on aivan uusi tehtävä, ja meidän olisi yritettävä edetä sen kanssa yhteistyön hengessä.
Tadeusz Zwiefka, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, puheenjohtaja Gargani esitteli Euroopan parlamentin jäsenten tilanteen Puolan lainsäädännön puitteissa erittäin selvästi, samoin heidän epätasa-arvoisen kohtelunsa samassa yhteydessä Puolan parlamentin jäseniin ja senaatin jäseniin verrattuna. Olen samaa mieltä komission jäsen Frattinin näkemyksestä, että se rikkoo periaatetta, jonka mukaan parlamentin jäseniä on kohdeltava tasa-arvoisesti lain edessä.
Haluaisin kertoa teille, että Puolan nykyinen hallitseva koalitio Platforma Obywatelska ja Polskie Stroonnictwo Ludowe on jo aloittanut työn kyseisen lain muuttamiseksi, jotta Euroopan parlamentin, Puolan parlamentin ja senaatin jäseniä kohdellaan samalla tavalla. Tämä muutos on samansuuntainen kuin säännös, joka sisältyy Euroopan parlamentin vaalilainsäädäntöön, niin että samaa periaatetta sovelletaan myös Puolan parlamentin ja senaatin jäseniin.
Olemme tässä yhteydessä, kuten Giuseppe Gargani totesi, avaamassa keskustelua, joka koskee ongelmaa, joka voi olla suurempikin kysymys. Mahtaneeko olla ajattelemisen arvoista pohtia yhteistä vaalilainsäädäntöä ainakin yleisten periaatteiden osalta, yhteistä Euroopan parlamenttia koskevaa vaalilainsäädäntöä Euroopan unionin kaikille jäsenvaltioille, sillä tällä hetkellä 27 jäsenvaltiossa olosuhteet ovat hyvin erilaiset. On vaikeaa olla eri mieltä, ja tietysti hyväksyn kaikki oikeudelliset rajoitukset, jotka koskevat Euroopan parlamentin jäseniä, mutta minun on vaikea suostua tilanteeseen, jossa henkilö menettää automaattisesti paikkansa Euroopan parlamentissa, jos hänet tuomitaan sakkoon yleisen syyttäjän nostamassa asiassa tahallisesta rikoksesta tai jos hän on syytettynä tällaisesta rikoksesta.
Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, PSE-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, tämän päivän keskustelussa nostetaan esiin kysymys puolalaisten Euroopan parlamentin jäsenten ja Sejmin jäsenten epätasa-arvoisesta kohtelusta vaalikriteerien sekä mandaatin menettämisen osalta.
23. tammikuuta 2003 Euroopan parlamentin vaaleista annetun säädöksen 9 artiklasta nähdään, että oikeus asettua ehdokkaaksi Euroopan parlamentin vaaleissa annetaan henkilöille, joita ei ole muun muassa tuomittu tahallisesta rikoksesta tai joita yleinen syyttäjä ei ole syyttänyt, ja 142 artiklassa todetaan, että mandaatti voidaan ottaa pois, jos esimerkiksi jäsenen valinta mitätöidään. Se tarkoittaa, että jäsenen tuomitseminen (tässä viitataan Euroopan parlamentin jäseneen, kuten aikaisemmin on mainittu) tahallisesti tehdystä rikoksesta, tarkoittaa automaattisesti mandaatin menettämiseen, kun taas kansallisten parlamenttien jäseniä tämä ei estä heitä asettumasta ehdolle, eikä aiheuta mandaatin menetystä.
Euroopan parlamentin työjärjestyksen 5 artiklan 1 kohdassa todetaan Euroopan parlamentin jäsenten erioikeuksista, että ”jäsenet nauttivat erioikeuksia ja vapauksia Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan mukaisesti“. Pöytäkirjan johdanto-osassa todetaan, että sillä säännellään erioikeuksia ja vapauksia, joita tarvitaan Euroopan yhteisöjen velvollisuuksien hoitamiseen, ja 10 artiklan a kohdassa todetaan että Euroopan parlamentin istuntojen ajan sen jäsenillä on ”oman valtionsa alueella kansanedustajille myönnetty koskemattomuus”. Puolan parlamentin ja Euroopan parlamentin jäseniä suojaa sama koskemattomuus. 11 artiklan mukaan ”jäsenvaltioiden edustajilla, jotka osallistuvat yhteisöjen toimielinten työhön, sekä näiden neuvonantajilla sekä teknisillä asiantuntijoilla on tavanomaiset erioikeudet, vapaudet ja helpotukset heidän hoitaessaan tehtäviään sekä matkustaessaan kokouspaikalle ja palatessaan sieltä”.
Ei ole epäilystäkään siitä, että Euroopan parlamentin jäsen edustaa jäsenvaltiota, joka osallistuu unionin toimielimen toimintaan. Koska Euroopan parlamentin ja Puolan parlamentin jäsenten pitäisi nauttia samoista erioikeuksista ja vapauksista, niin myös heidän vaalikelpoisuuttaan ja mandaatin menettämistä koskevien sääntöjen olisi myös oltava samat.
Liittyessään Euroopan unioniin Puola sitoutui noudattamaan EU:ssa voimassa olevaa lainsäädäntöä, erityisesti sitä lainsäädäntöä, joka vaikuttaa suoraan jäsenvaltioiden sisäiseen oikeusjärjestelmään. Haluaisin kannustaa standardoimaan Puolan parlamentin ja Euroopan parlamentin puolalaisten jäsenten asemaa koskevan lainsäädännön mahdollisimman pian, ja yhdyn täysin komission jäsen Frattinin asiasta esittämään näkemykseen.
Jens-Peter Bonde, IND/DEM-ryhmän puolesta. – Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentin vaalia koskeva Puolan vaalilaki on todellakin epäoikeudenmukainen ja epädemokraattinen verrattuna kansallisen parlamentin vaaleja koskevaan lakiin. Euroopan parlamentin jäsenen paikan menettäminen vaalikelpoisuutta koskevan lain perusteella on helppo tapa painostaa poliittisia vastustajia ja antaa mahdollisuuden selvittää tilejä poliittisesti niiden kanssa, joilla on enemmän auktoriteettia.
Vaikka entiset kommunistivaltiot kuuluvat Euroopan unioniin, lakia käytetään niissä valitettavasti edelleen väärin. Näin kävi myös Tomczakin tapauksessa. Euroopan parlamentin jäseninä puolalaiset parlamentin jäsenet edustavat puolalaisten lisäksi myös kaikkia eurooppalaisia.
Ei voida hyväksyä sitä, että kyseisiä kansalaisten edustajia syrjitään säilyttämällä erilainen lainsäädäntö Puolan parlamentin jäseniin verrattuna. Jos Puolasta valittu Euroopan parlamentin jäsen tuomitaan syylliseksi, häntä rangaistaan Puolan lainsäädännön mukaisesti mutta hän menettää myös paikkansa Euroopan parlamentin jäsenenä. Tämä seikka osoittaa selvästi puolalaisten Euroopan parlamentin jäsenten syrjinnän verrattuna kansallisen parlamentin jäseniin. Tilanne on sietämätön ja osoittaa selvästi, kuinka epäoikeudenmukainen ja epäreilu Puolan vaalilainsäädäntö on.
Saanko kehottaa Puolaa muuttamaan vaalilainsäädäntöään?
Aloyzas Sakalas (PSE). – Arvoisa puhemies, tämä suullinen kysymys on seurausta oikeudellisten asioiden valiokunnassa käydyistä Tomczakia koskevista keskusteluista.
Parlamentti nosti esiin Tomczakin koskemattomuuden muutama vuosi sitten. Oikeudellisten asioiden valiokunta sai äskettäin Tomczakilta pyynnön puolustaa hänen koskemattomuuttaan. Valiokunta käsitteli kyseisen pyynnön, ja siitä on valmisteltu päätösluonnos. Lopullisen päätöksen tekemistä lykättiin, koska valiokunta sai tiedon, että jos hänen koskemattomuutensa annetaan raueta, oikeudelliset seuraamukset puolalaisille Euroopan parlamentin jäsenille ja Puolan parlamentin jäsenille olisivat erilaiset.
Puolassa 23. tammikuuta 2004 annetun säädöksen mukaan Euroopan parlamentin jäsen menettää automaattisesti paikkansa, jos hänet tuomitaan rikoksesta. Tätä säännöstä ei sovelleta Puolan parlamentin jäseniin. Tällainen eroavaisuus rikkoo Euroopan yhteisön lainsäädäntöä ylläpitämällä erilaista lainsäädäntöä kansallisen parlamentin jäsenille ja Euroopan parlamentin puolalaisille jäsenille. Tämä ero Puolan ja Euroopan yhteisön lainsäädännössä on selvitettävä.
Siksi tuen täysin suullisen kysymyksen esittämistä komissiolle. Toivon, että Frattini käyttää kaiken vaikutusvaltansa tämän eron poistamiseksi Puolan ja Euroopan yhteisön lainsäädännön väliltä.
Paul Rübig (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komissaari Frattini, hyvät naiset ja herrat, uskon että demokratiaa on kehitettävä Euroopassa jatkuvasti, ja näemme monia hyökkäyksiä demokraatista järjestelmäämme vastaan Euroopan ulkopuolelta. Euroopan parlamentin jäsenet tekevät tietysti päätöksiä monista asioista, jotka vaikuttavat suoraan tai epäsuorasti EU:n kansalaisiin. Parlamenttien jäsenet eivät tee päätöksiä itseään varten, vaan he edustavat äänestäjiään.
Siitä syystä Euroopan parlamentin jäsenten asema ei saa olla heikompi kuin kansallisten parlamenttien jäsenten, päinvastoin kansallisten parlamenttien jäsenten aseman olisi oltava heikompi kuin Euroopan parlamentin jäsenten.
Siitä syystä uskon, että komission olisi tutkittava puolalaisten Euroopan parlamentin jäsenten vaikutus uusiin Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskeviin sääntöihin, joita sovelletaan vuodesta 2009 alkaen, ja tutkittava, millaisia muutoksia säännökset aiheuttavat ja onko mahdollista soveltaa niiden periaatteita näiden erojen poistamiseksi.
Manuel Medina Ortega (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, kuten aina, komission jäsen Frattini on tehnyt monimutkaisen oikeudellisen analyysin. Kuten hän totesi, nykyisissä olosuhteissa ei ole ilmeistä syytä nostaa suoraan kannetta Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa.
Kuunneltuani Zwiefkaa, joka on kertonut meille Puolan nykyisen hallituksen ehdotuksesta lain muuttamiseksi, kysyisin komission jäseneltä, uskooko hän, että komissio voisi itse asiassa lähestyä Puolan hallitusta parlamentin nykyisen keskustelun perusteella ja katsoa aikooko Puolan hallitus todellakin ehdottaa lain muuttamista Euroopan parlamentin jäsenten aseman yhdenmukaistamiseksi kansallisen parlamentin jäsenten aseman kanssa.
Marek Aleksander Czarnecki (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, Zwiefkan esittämä ehdotus muuttaa Euroopan parlamentin jäsenten asema samanlaiseksi kuin Puolan parlamentin jäsenten asema ei ratkaise ongelmaa. Uskon, että paras ratkaisu, joka itse asiassa on jo osa Puolan lainsäädäntöä, olisi se, että olosuhteissa, joissa henkilö tuomitaan tahallisesta rikoksesta, tuomioistuimen olisi päätettävä myös heidän julkisten oikeuksiensa riistämisestä, mikä tarkoittaisi, että kyseinen henkilö ei voisi asettua ehdolle vaaleissa.
Tämä ratkaisu on käytössä esimerkiksi Ranskassa. Haluaisin antaa esimerkin: kollegamme Onesta, Euroopan parlamentin varapuhemies, tuomittiin muutama kuukausi sitten Ranskassa useiden kuukausien ehdolliseen rangaistukseen teosta, joka Puolan lainsäädännön mukaan tietäisi automaattisesti mandaatin menettämistä Euroopan parlamentissa. Mielestäni nykyinen tilanne on täysin väärä. Mielestäni meidän olisi harkittava sensuuntaista ratkaisua, kuin mitä Frattini ehdotti.
Giuseppe Gargani (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, vielä muutama lyhyt kommentti: Olen tyytyväinen siihen, että keskustelussa on yleisesti tunnustettu, että käsillä on merkittävä ja hankala ongelma. Haluaisin kiittää erityisesti komission jäsen Frattinia, joka hyvänä lakimiehenä on tarkastellut yksityiskohtaisesti asiaa, joka, kuten hän aivan oikein toteaa, ei liity vain Puolaan. Kyseessä on yleinen periaate, ja siksi olen erittäin tyytyväinen kuten valiokuntakin siitä, että teette yleisen tutkimuksen siitä, noudatetaanko säännöksiä ja ovatko lakien kansallinen ja EU:n ulottuvuus yhdenmukaiset.
Yksi asia on kuitenkin varma, ei ole ilmeistä konfliktia, koska takuiden osalta Puolan laki on Euroopan yhteisön perustamissopimuksen vastainen; jos puolalainen Euroopan parlamentin jäsen menettäisi paikkansa, ilmeisesti perustamissopimuksen artikla, jossa annetaan mahdollisuus osallistua istuntoihin, kaatuisi. Valiokunnan näkökulmasta, kuten juuri kuulitte keskustelussa Medinalta ja minulta, asia ei koske kanteen nostamista, vaan kysymyksen jatkotoimia sen ratkaisemiseksi. Jos puolalainen kollegamme Zwiefka sanoo, että asia on jo nostettu esiin Puolassa, jotain edistystä on jo tapahtunut.
Tarvitaan verrannollisuutta, sillä verrannollisuuden avulla EU takaa yhtenäisyyden yhteistyötä tekevien valtioiden välillä, kansalaisuuden ja yhtäläiset oikeudet vapauden ja kaikkien aseman näkökulmasta.
Sylwester Chruszcz (NI). – (PL) Arvoisa puhemies, haluaisin vain antaa tukeni puheenvuoroille, joista suurinta osaa kannatan. Mielestäni meidän on tietysti yhdenmukaistettava säännöksemme niin pian kuin mahdollista. Osoittaakseni, miten tarpeellista se on, haluaisin kiinnittää huomiota kollegamme, erään tänään läsnä olevan Euroopan parlamentin jäsenen tarinaan: Tomczak, joka on ollut Puolassa monen vuoden ajan liitettynä rikostapaukseen, joka nyt lähestyy loppuaan ja joka voisi vaikuttaa hänen tulevaisuuteensa Euroopan parlamentin jäsenenä. Tapaukseen ei liity paljoakaan harmia, ja sen todistajat kieltävät mitään tapahtuneen. Tapauksen käsittely lopetettiin välillä, mutta otettiin ehkä tietyn poliittisen levottomuuden takia uudelleen käsiteltäväksi. Nyt Tomczakin, joka on valittu kahdesti (kollegastamme tuli parlamentin jäsen vuonna 2005 ja Euroopan parlamentin jäsen vuonna 2004), koskemattomuutensa ja mandaattinsa saatetaan poistaa. Se on uskomatonta, haitallista ja olisi lopetettava mahdollisimman pian ja poistettava tästä foorumista.
Franco Frattini, komission varapuheenjohtaja. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, mielestäni tämän illan keskustelu on osoittanut kaksi asiaa: ensinnäkin vallitsee näkemys, johon käsittääkseni kaikki puheenvuoron esittäneet yhtyvät – ja joka on mielestäni oikea – että Puolasta valittujen Euroopan parlamentin jäsenten ja Puolan parlamentin jäsenten erilainen kohtelu on poistettava ja tämä analyysi on ulotettava koskemaan kaikkia uusia Euroopan unionin jäsenvaltioita, joiden osalta ei ole tutkittu, noudattavatko ne yhteisön säädöstä vuodelta 1976.
Toinen päätelmä, ja viittaan tässä Medina Ortegan ehdotukseen, josta olen samaa mieltä, on toimittaa tämän keskustelun tulos Puolan hallituksen toimivaltaisille viranomaisille ja kertoa heille, että kyseinen ero kohtelussa on poistettava kansallisella lainsäädännöllä. Teen niin. Voin kertoa teille, että otan varmasti yhteyttä Puolan hallituksen oikeusministeriin toimittaakseni hänelle tämän parlamentin laajan mielipiteen, johon minäkin yhdyn, että vaikka Puolan kansallisella lainsäätäjällä on suvereeni valta päättää tavasta, jolla erilainen kohtelu lopetetaan, erilaisen kohtelun poistamiseen on pyrittävä.
Tämän mielipiteen esitin aluksi. En katso voivani kertoa Puolan lainsäätäjälle, miten edetä, mutta katson, että voin ilmoittaa tavoitteen, ja se tavoite on poistaa erilainen kohtelu Puolan kansallisen parlamentin jäsenten ja Puolasta valittujen Euroopan parlamentin jäsenten välillä.
Toimitan varmasti tiedot edelleen ja haluaisin lisätä, että raportoin takaisin Euroopan parlamentille ottaen huomioon Garganin ja oikeudellisten asioiden valiokunnan kiinnostuksen tutkimuksesta, joka koskee muita 11 uutta jäsenvaltiota, niin että muiden jäsenvaltioiden hallituksille, joita asia voi koskea, voidaan myös ilmoittaa asiasta.