Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 16. tammikuuta 2008 - Strasbourg

1. Istunnon avaaminen

Puhetta johti
puhemies Hans-Gert PÖTTERING

Präsident

(Istunto avattiin klo 9.05.)

2. Slovenian puheenjohtajuuskauden ohjelma (keskustelu)

  Puhemies. − Hyvät naiset ja herrat, tänään on merkittävä päivä. Tänään on merkittävä päivä siksi, että ensimmäistä kertaa Euroopan unionin historiassa Slovenian pääministeri toimii Euroopan unionin puheenjohtajana. Slovenia liittyi Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004 yhdessä yhdeksän muun maan kanssa. Tämä on myös ensimmäinen kerta, kun eräs nykyään vapauden, demokratian ja parlamentarismin perusperiaatteiden mukaan toimivista entisistä kommunistimaista – siis Slovenia – toimii Euroopan unionin puheenjohtajavaltiona. Toivotan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajana toimivan Slovenian pääministeri Janez Janšan lämpimästi tervetulleeksi. Tervetuloa Euroopan parlamenttiin!

(Suosionosoituksia)

Tänään on merkittävä päivä myös eräästä toisesta syystä. Toivotan erityisen lämpimästi tervetulleeksi Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Durão Barroson, sillä tänään on kulunut päivälleen 50 vuotta siitä, kun Euroopan komission ensimmäinen puheenjohtaja Walter Hallstein kutsui komission ensimmäistä kertaa koolle. Euroopan komission 50. syntymäpäivä on siis toinen juhlimisen arvoinen asia. Lähetän komissiolle tässä muuten vaatimattomassa yhteydessä parhaat onnitteluni erityisen merkkipäivän johdosta.

(Suosionosoituksia)

Hyvät naiset ja herrat, seuraavaksi kuulemme Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan puheenvuoron.

  Janez Janša, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja. – (SL) On ilo ja kunnia saada olla täällä tänään. Olen myös ylpeä täällä olostani. Olen ylpeä siitä, että Slovenia on ensimmäinen EU:n uusista jäsenvaltioista, joka on saanut tehtäväkseen toimia Eurooppa-neuvoston puheenjohtajana. Olen ylpeä myös siitä, että Euroopan unioni on siirtymässä vuoteen 2008 mukanaan allekirjoitettu Lissabonin sopimus sekä laajentuneet euroalue ja Schengen-alue.

Jos kutsu käy, tulen mielelläni useamminkin vieraaksenne kevään kuluessa, ja joka tapauksessa aina Eurooppa-neuvoston kokoonnuttua. Odotan mielenkiinnolla tiivistä ja rakentavaa yhteistyötä Euroopan parlamentin kanssa tulevien kuuden kuukauden aikana.

Tänään on monessa mielessä historiallinen päivä. Slovenia esittelee puheenjohtajakautensa painopisteet Euroopan parlamentille ensimmäisenä uutena jäsenvaltiona, ensimmäisenä rautaesiripun takaa tulevana jäsenvaltiona sekä ensimmäisenä slaavilaisena maana, joka toimii Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana.

Tämä ei olisi mahdollista ilman Manner-Euroopassa viimeisen neljännesvuosisadan aikana tapahtuneita merkittäviä muutoksia. Eurooppa on yhdentynyt niiden ansiosta rauhan, vapauden, yhteisvastuun ja edistyksen unioniksi. Vielä 20 vuotta sitten miljoonat eurooppalaiset eivät olisi uskaltaneet edes uneksia siitä.

Tämän vuoden toukokuussa tulee kuluneeksi 20 vuotta eräästä henkilökohtaisesta kokemuksestani. Haluaisin kertoa teille siitä, koska se symboloi äsken mainitsemiani muutoksia.

Vuonna 1988 minut ja kaksi muuta toimittajaa sekä eräs aliupseeri pidätettiin, vangittiin, asetettiin syytteeseen ja tuomittiin sotatuomioistuimessa, koska olimme arvostelleet Jugoslavian silloista totalitaarista kommunistihallintoa ja erityisesti silloisen Jugoslavian armeijan sotilaallisia pyrkimyksiä. Meillä ei ollut oikeutta puolustautua, oikeutta asianajajaan tai oikeutta julkiseen käsittelyyn. Oikeudenkäynti pidettiin Ljubljanassa, silloin vielä Jugoslaviaan kuuluvan Slovenian pääkaupungissa, ja se käytiin meille vieraalla kielellä.

Vaikka oikeudenkäynti pidettiin salassa ja Jugoslavian armeija uhkasi puuttua tilanteeseen, kymmenet tuhannet ihmiset valtasivat kadut rauhanomaisessa mielenosoituksessa. He vaativat ihmisoikeuksien ja demokratian kunnioittamista. Muutokset käynnistyivät heidän ansiostaan.

Tänään, lähes 20 vuotta myöhemmin, seison edessänne tässä arvostetussa istuntosalissa Euroopan parlamentissa keskellä Strasbourgia, jonne voin matkustaa ilman, että minut pysäytetään valtioiden välisillä rajoilla. Slovenian tasavallan pääministerin ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan ominaisuudessa voin pitää puheeni äidinkielelläni.

Jos joku olisi kertonut tämän minulle istuessani sotilasvankilassa 20 vuotta sitten, en luonnollisesti olisi uskonut sanaakaan. Näin kuitenkin kävi, ja vieläpä vain 20 vuoden kuluttua saman sukupolven aikana.

Kuluneessa ajassa Sloveniasta on tullut parlamentaarinen demokratia, joka on saavuttanut markkinatalouden ja itsenäisyyden ja on kansainvälisesti tunnustettu valtio. Siitä on tullut Euroopan unionin ja Naton jäsen sekä osa euroaluetta ja Schengen-aluetta. Vuonna 1988 eli 20 vuotta sitten kuluttajien ostovoima maassamme oli 4 000 euroa, kun se vuonna 2007 oli 22 000 euroa. Olemme päässeet ostovoimassa 91 prosenttiin Euroopan unionin keskiarvosta, viime vuonna talouskasvumme yli 6 prosenttia ja työttömyysasteemme on historiamme alhaisin ja samalla eräs Euroopan unionin alhaisimmista. Maamme köyhyysaste on euroalueen toiseksi alhaisin, olemme euroalueen kolmanneksi vähiten velkaantunut maa ja kuulumme EU:n uudistusbarometrissa kuuden ensimmäisen jäsenvaltion joukkoon.

Berliinin muurin murruttua ja samanlaisten demokraattisten muutosten johdosta myös muissa, nykyään Euroopan unioniin kuuluvissa Keski- ja Itä-Euroopan entisissä kommunistimaissa on tapahtunut samanlaista edistystä.

Schengen-alueen rajan poistuttua viime vuoden joulukuussa Italian, Itävallan, Unkarin ja Slovenian väliltä kymmenet tuhannet ihmiset Sloveniassa ja entisen rajan toisella puolella juhlivat tätä symbolista tapahtumaa. Ne teistä, jotka olivat tuolloin paikalla, näkivät, että ihmisten reaktiot olivat hyvin tunteikkaita. Euroopan komission puheenjohtaja oli paikan päällä, ja kylmästä säästä huolimatta muuallakin riemuittiin. Tilanne oli sama kaikkialla Baltiasta Adrianmerelle ulottuvan entisen rautaesiripun rajalla.

Tapasin tuolloin entisellä rajanylityspaikalla iäkkään slovenialaisen pariskunnan. Kummallakin oli kyyneleet silmissään. He kertoivat vastoinkäymisistä, joita he olivat kohdanneet rajalla asuessaan vuosikymmenien ajan, sekä nöyryytyksistä, joista he olivat joutuneet lähes aina rajan ylittäessään kärsimään. Nainen kertoi olevan vaikeaa uskoa todeksi, ettei rajaa enää ole olemassa, ja että tapahtuu asioita, joista hän ei 20 tai edes 15 vuotta sitten olisi uskaltanut edes uneksia.

Toivon, että Euroopan unionin ja Schengen-alueen laajentamista tukeneet Euroopan parlamentin jäsenet olisivat voineet olla siellä tuona joulukuisena iltana. Sen näkeminen olisi varmasti tuottanut heille tyydytystä. Koska kaikki eivät kuitenkaan voineet olla paikalla, haluaisin kiittää teitä kaikkia nyt.

Kiitos entisellä rajanylityspaikalla olevan iäkkään pariskunnan puolesta, tuhansien, kymmenien tuhansien ja miljoonien ihmisten puolesta, niiden yli sadan miljoonan keski- ja itäeurooppalaisen puolesta, jotka vielä 20 vuotta sitten elivät rautaesiripun toisella puolella, jotkut heistä vankilassa vailla poliittisia ja lukuisia ihmisoikeuksia. Nyt he elävät yhdentyneessä Euroopassa, jossa heillä on todellinen mahdollisuus parempaan elämään, mahdollisuus, jota edeltäjillämme ei ollut.

(Suosionosoituksia)

Ette välttämättä edes tiedä, miten suuri vaikutus päätöksellänne tukea pyrkimystämme vapauteen ja yhteisvastuunne osoituksella on meille ollut. Koko ihmiskunnan historiassa ei todennäköisesti ole koskaan ennen tehty vastaavanlaista päätöstä, joka on saanut niin monille ihmisille niin paljon hyvää aikaan. Kiitän teitä kaikkien niiden puolesta, jotka ovat päässeet tähän saakka teidän ansiostanne. Teidän ei olisi ollut pakko tehdä epäitsekästä päätöstänne – vapaus ja yhteisvastuu voittivat, koska te osoititte välittävänne.

Ne meistä, jotka kuuluvat ennen Euroopan unioniin liittymistä syntyneisiin sukupolviin, suhtautuvat todennäköisesti tunteikkaammin viime vuosien ja vuosikymmenien tapahtumiin. Meille Euroopan unioni ei ole itsestäänselvyys. Tiedämme, että olemassa on toinen, huomattavasti pahempi vaihtoehto, minkä vuoksi olemme valmiit tekemään kaikkemme Euroopan unionin säilymisen, kehittämisen ja vahvistamisen eteen.

Tärkein tavoitteemme on, että Eurooppa edistyy mahdollisimman monilla alueilla tulevien kuuden kuukauden aikana. Määrittelimme kyseiset painopistealueet laatiessamme hiljattain 18-kuukautista puheenjohtajuusohjelmaa yhdessä Saksan ja Portugalin kanssa. Se oli ainutlaatuinen kokemus ja kolmikkomme työskentely oli erinomaista samoin kuin EU:n toimielinten osallistuminen siihen. Olemme jo kertoneet parlamentille ohjelmastamme sekä osapuolten yhteisen ohjelman täytäntöönpanossa saavutetusta merkittävästä edistyksestä.

Slovenia tekee kaiken tarvittavan, jotta työ saadaan päätökseen. Pidämme lähtökohtanamme edellä mainitun ohjelman, koska tavoitteenamme on säilyttää Euroopan unionin politiikkojen jatkuvuus. Samalla paneudumme myös uusiin haasteisiin. Kolmikon viimeisenä maana varmistamme kitkattoman siirtymisen seuraavaan kolmikkoon.

Tähän mennessä tärkein saavutus ohjelman täytäntöönpanossa on ollut viime joulukuussa Lissabonissa allekirjoitettu EU:n uudistussopimus. Haluan kiittää liittokansleri Angela Merkeliä ja pääministeri José Sócratesta heidän ponnisteluistaan tämän tuloksen saavuttamiseksi. Muistanette vielä ne epävarmat ja vaikeat olosuhteet, joissa puheenjohtajana toiminut Saksa otti hankkeen hoidettavakseen vuosi sitten. Berliinin julistuksessa todettiin, että Euroopan unionille on luotava uusi sopimuspohja, mikä oli ensimmäinen läpimurto matkalla kohti Lissabonin sopimusta. Kesäkuun Eurooppa-neuvostossa sovittiin menestyksekkäästi valtuutuksesta hallitustenväliselle konferenssille, minkä jälkeen Saksan seuraajaksi puheenjohtajavaltiona tuli Portugali. Portugalin johdolla hallitustenvälinen konferenssi saatiin onnistuneesti päätökseen, ja sen tuloksena oli Lissabonin uudistussopimus.

Haluaisin korostaa Euroopan parlamentin ja erityisesti sen hallitustenvälisessä konferenssissa olleiden edustajien asemaa uudistussopimuksen laatimisessa. Myös Euroopan komissiolla oli merkittävä osuus uudistussopimuksesta päätettäessä. Pääsin seuraamaan työskentelyä läheltä. Tunnen sen eri vaiheet, joten voin puhua omasta kokemuksestani. Parlamentin puhemies Hans-Gert Pöttering ja komission puheenjohtaja José Manuel Barroso osoittivat henkilökohtaista sitoutumista tarjoamalla strategista apua viime vuonna puheenjohtajuutta hoitaneille maille. Lissabonin sopimuksen allekirjoittaminen oli kaikkien kolmen Euroopan unionin toimielimen yhteisvaikutuksen ansiosta.

Uudistussopimus varmistaa laajentuneen Euroopan unionin tehokkaamman ja demokraattisemman toiminnan. Se yksinkertaistaa päätöksentekoa useilla uusilla alueilla sekä vahvistaa Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien asemaa.

Työ ei kuitenkaan päättynyt sopimuksen allekirjoittamiseen. Olemme siirtyneet ratifiointivaiheeseen, joka on herkin vaihe uuden sopimuksen täytäntöönpanossa, kuten vuonna 2005 saimme todeta. Ratifiointi kuuluu kunkin jäsenvaltion yksinomaiseen toimivaltaan. Siksi onkin syytä onnitella Unkaria, joka on jo saattanut ratifiointiprosessinsa päätökseen. Toivomme, että suurin osa jäsenvaltioista on noudattanut Unkarin esimerkkiä maamme puheenjohtajuuskauden loppuun mennessä. Slovenian parlamentti päättää ratifioinnista tämän kuun lopussa.

Tavoitteena on, että sopimus tulee voimaan 1. tammikuuta 2009. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että meillä on edessämme suuri määrä valmisteluja. Teemme tiiviisti yhteistyötä seuraavan puheenjohtajavaltion Ranskan kanssa, jotta kaikki valmistelut saadaan ajoissa valmiiksi. Aiomme tehdä asiassa yhteistyötä myös Euroopan parlamentin kanssa.

Hyvät naiset ja herrat, Euroopan unionissa viime vuosina tapahtunut kehitys jäsenvaltioiden talousuudistuksen ja sisämarkkinoiden luomisen alalla on ollut rohkaisevaa. Tänä aikana EU:n talous on vahvistunut ja tuottavuus ja työllisyys ovat lisääntyneet merkittävästi.

Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian seuraavina kolmena täytäntöönpanovuotena meidän on ennen kaikkea jatkettava entisellä linjalla ja keskityttävä ihmisiin investoimiseen, työmarkkinoiden uudistamiseen, yrittäjyyden tukemiseen, luotettavien ja edullisten energialähteiden tarjoamiseen sekä ympäristönsuojeluun. Jotta uusi kolmevuotiskausi saataisiin tehokkaasti käyntiin kevään Eurooppa-neuvostossa, EU:n toimielinten on laadittava sille hyvissä ajoin yhtenäiset suuntaviivat. Arvoisat Euroopan parlamentin jäsenet, haluaisin tässä yhteydessä toistaa toimielinten välisen rakentavan yhteistyön tärkeyden.

Hyvin suunniteltujen uudistusten toteuttaminen jäsenvaltioissa toimielinten tuella Euroopan unionin tasolla, jossa yhteisten politiikkojen täytäntöönpano merkitsee lisäarvoa, on avain talouskasvun säilyttämiseen. Useat eri ongelmat voisivat vaarantaa talouskasvun, minkä vuoksi jatkuva uudistaminen ja sopeutuminen ovat tarpeen. Edessämme on useita suuria haasteita, joista tärkeimpiä ovat öljyn ja elintarvikkeiden hintojen nousu sekä rahoitusmarkkinoilla jatkuva epävarmuus, joka johtuu Yhdysvaltain lainamarkkinoiden tapahtumista. Puheenjohtajavaltio Slovenia aikoo tehdä kaikkensa tilanteen helpottamiseksi. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla laaditaan kattava ohjelma rahoitusmarkkinoiden vakauden lisäämiseen tähtäävistä EU:n toimista. EU:ssa tarvitaan markkinoiden suurempaa avoimuutta, parempia valvontajärjestelmiä sekä tiiviimpää kansainvälisen tason yhteistyötä.

Eräs Lissabonin strategian perustavoitteista on edelleen investoiminen ihmisiin, tietoon, tutkimukseen ja uusiin teknologioihin. Luovuuteen ja tietoon perustuvasta yhteiskunnasta on tulossa yhä enenevässä määrin perusedellytys nykyaikaiselle Euroopalle. Pelkkään tietoon investoiminen ei kuitenkaan riitä. Tänä vuonna meillä on mahdollisuus keskustella syvällisesti siitä, minkälaiset yhtenäismarkkinat EU:ssa tarvitaan. Meidän on varmistettava, että ideoiden ja tiedon vapaalle liikkumiselle ei ole esteitä. Siksi haluaisimmekin lisätä Euroopan unionin neljään vapauteen kevään Eurooppa-neuvostossa vielä viidennen vapauden – tiedon vapaan liikkuvuuden – jossa on jo tapahtunut poikkeuksellista kehitystä. Sitä edistetään myös opiskelijoiden, tutkijoiden ja luennoitsijoiden paremmalla liikkuvuudella. EU:n sisämarkkinoiden etujen on oltava paremmin kuluttajien sekä pienten ja keskisuurten yritysten käytettävissä. Palvelujen ja innovaatioiden sisämarkkinoiden perustamisen nopean kehityksen jatkuminen on avain Euroopan unionin uudistusstrategian täytäntöönpanoon. Aiomme tehdä kaiken voitavamme, jotta energian sisämarkkinoiden vapauttaminen edistyisi. Toivon voivani puheenjohtajakautemme lopussa kertoa teille, että asiassa on päästy myönteiseen tulokseen. Toivomme onnistuvamme tarvittavien toimenpiteiden toteuttamisessa paremman, edullisemman ja luotettavamman energiantoimituksen varmistamiseksi kansalaisille ja yrityksille.

Arvoisat Euroopan parlamentin jäsenet, puhuttaessa EU:n tulevaisuudesta on syytä viitata yhä käynnissä olevaan laajentumisprosessiin. Laajentuminen on eräs Euroopan unionin menestyksekkäimmistä politiikoista. Euroopan komissio totesi vuonna 2006 tiedonannossaan ”Kaksi vuotta laajentumisesta – talouden menestystarina” vakuuttavasti, että tähän saakka suurimmasta, vuonna 2004 tapahtuneesta laajentumisesta oli hyötyä sekä vanhoille että uusille Euroopan unionin jäsenvaltioille.

Katsaus Euroopan karttaan vahvistaa, että laajentuminen on edelleen kesken. On ensisijaisen tärkeää, että prosessia jatketaan tehtyjen sitoumusten mukaisesti ja noudattaen perusperiaatteita, joihin kuuluu ensisijaisesti jäsenyysperusteiden täyttyminen. Puheenjohtajavaltio Slovenia pyrkii jatkamaan jäsenyysneuvotteluja Kroatian ja Turkin kanssa tältä pohjalta.

Länsi-Balkanin maat ovat oma lukunsa. Kun EU:n puheenjohtajana viimeksi toimi kyseiseen alueen rajanaapurina oleva maa, eli Kreikka, Länsi-Balkanin maiden liittymiselle luotiin perusta Thessalonikin toimintasuunnitelmassa. Mielestämme nyt, viisi vuotta myöhemmin, on aika vahvistaa ja koontaa näiden maiden mahdollisuudet liittyä EU:hun. Slovenia aikoo puheenjohtajan ominaisuudessaan tukea tätä kehitystä. On syytä korostaa, että emme pyri alentamaan liittymisperusteita tai käyttämään oikoteitä. Päinvastoin. Haluamme Euroopan unionin tukevan kyseisiä maita niiden uudistusprosesseissa aiempaa aktiivisemmin.

On syytä muistaa, että varma mahdollisuus EU-jäsenyyteen on olennainen kannustin tarvittavien muutosten ja uudistusten aikaansaamiseksi kyseisissä maissa. Toivomme siksi voivamme vahvistaa mahdollisuutta jäsenyyteen myös toteuttamalla eri alueilla siihen tähtääviä toimenpiteitä.

Kosovo sijaitsee Länsi-Balkanin ytimessä. Siitä tuli 1970-luvulla autonominen ja osa entisen Jugoslavian liittovaltiojärjestelmää. Kosovo oli käytännössä samassa asemassa kuin liittotasavallat. Miloševic poisti tämän aseman 15 vuotta myöhemmin ja yritti suorittaa etnisen puhdistuksen, jonka vasta kansainvälinen yhteisö onnistui pysäyttämään. Kansainvälisen yhteisön väliintulon jälkeen rauha palautettiin, mutta kysymys Kosovon asemasta jäi ratkaisematta.

Nykyään se on eräs vaativimmista Euroopan unionin kohtaamista haasteista. Olisi ilman muuta toivottavaa, että Kosovon kysymys voitaisiin ratkaista tavalla, jonka kumpikin osapuoli voisi täysin hyväksyä. Valitettavasti pitkittyneet neuvottelut osoittavat, että sellaisen ratkaisun löytäminen on mahdotonta. Lisäksi vaikuttaa epätodennäköiseltä, että asiasta päästäisiin lähitulevaisuudessa yhteisymmärrykseen YK:n turvallisuusneuvostossa.

Toisaalta me kaikki tiedämme, että mikäli asian selvittäminen edelleen viivästyy, tilanne saattaa muuttua huomattavasti epävakaammaksi suuressa osassa Länsi-Balkania. Se olisi pahin mahdollinen ratkaisu. Kosovon kysymys on ennen kaikkea eurooppalainen kysymys. Puheenjohtajavaltio Slovenia perustaa toimintansa joulukuun Eurooppa-neuvostossa tehtyihin päätöksiin. Meillä on perusta, jolle voimme rakentaa konsensuksemme, meillä on Euroopan unionin poliittinen päätös perustaa siviilioperaatio Kosovoon, ja olemme yhtä mieltä siitä, että Kosovon nykytilanne on kestämätön ja että Kosovon kysymys on ainutlaatuinen ongelma, jota ei voi verrata mihinkään muuhun tilanteeseen maailmassa. Puheenjohtajavaltio koordinoi näissä puitteissa ratkaisuja, jotka saavat Euroopan unionissa laajimman mahdollisen tuen ja samalla varmistavat pitkäaikaisen vakauden alueella.

Kosovo ei toki kuitenkaan ole Länsi-Balkanin ainoa merkittävä alue. Kaikki Länsi-Balkanin maat ovat tärkeitä Euroopalle ja Euroopan unionille. Alueella on enemmän merkitystä Slovenialle kuin useimmille muille Euroopan unionin jäsenvaltioille, koska se sijaitsee Slovenian välittömässä läheisyydessä ja koska Balkanin geopoliittinen muotoutuminen on yhä kesken kylmän sodan päättymisen jäljiltä. Toivomme, että tilanne saadaan onnellisesti päätökseen. Euroopan unioni kantaa siitä vastuun, sillä EU on tämän velkaa alueen kansoille ja kulttuureille. Alueen vakaudella on suuri merkitys koko Euroopan unionille, ja se on saavutettavissa ainoastaan eurooppalaisesta näkökulmasta.

Serbialla on ollut Länsi-Balkanilla perinteisesti tärkeä asema. Serbiaa on kannustettava sen tiellä Eurooppaan asianmukaisella lähestymistavalla väliaikaisesta kuohunnasta ja epävakaudesta huolimatta.

Entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle myönnettiin ehdokasmaan asema vuonna 2005, mutta jäsenyysneuvottelujen aloittamispäivämäärää ei ole vieläkään päätetty. Kyseinen valtio on toteuttanut useita menestyksekkäitä uudistuksia, mutta sen on yhä tehtävä myös muita uudistuksia, ja meidän tehtävämme on auttaa siinä. Se ei saa joutua kärsimään alueella vallitsevasta tilanteesta. Kosovon aseman mahdollisimman pikainen ratkeaminen on myös erittäin tärkeää maan sisäisen vakauden kannalta.

On syytä mainita myös Albania, jolla oli erityinen historiansa toisen maailmansodan jälkeen, mutta jota nykyään arvostetaan sen pyrkimyksistä alueen vakauden lisäämiseksi ja sen rakentavasta lähestymistavasta Kosovon tulevan aseman ratkaisemiseksi. Samaan luokkaan voidaan sijoittaa Montenegro, joka on myös toteuttanut uudistuksia Thessalonikin toimintasuunnitelmaan päästäkseen.

Daytonin rauhansopimuksessa päätetty Bosnia ja Hertsegovinan rakenne, maassa olevat kansainväliset joukot ja sisäpoliittinen epävakaus ovat osoittaneet meille viime kuukausina maan tarvitsevan erityishuomiota. Sen hyväksi on jo tehty paljon ja sen EU-jäsenyys saa yhä enemmän kannatusta, mutta silti se tarvitsee lisää tukea. Emme saa unohtaa pakolaisia, jotka eivät vieläkään ole päässeet palaamaan koteihinsa, sekä vakavia rikoksia, joista ei vieläkään ole annettu rangaistuksia. Rangaistusten antaminen näistä ihmisyyden vastaisista rikoksista sekä rauha ja sovinto ovat ensisijaisen tärkeitä Bosnia ja Hertsegovinan tulevaisuudelle Euroopassa.

On olemassa useita syitä vahvistaa yhteistyötä naapureidemme, strategisten kumppaneidemme ja muiden tahojen kanssa. Mainitsin tänään jo Euroopan unionin ulkorajat. Niiden ulkopuolella meillä on tärkeitä ja arvokkaita kumppaneita, jotka meidän on syytä ottaa voimakkaammin mukaan eri toimiin.

Euroopan naapuruuspolitiikka on tervetullut väline rajojemme ulkopuolelle ylettyvän vakauden ja vaurauden alueen vahvistamiseksi. Itäinen ja Välimeren ulottuvuus ovat yhtä tärkeitä. Ei pidä myöskään unohtaa Ukrainaa, Moldovaa, Etelä-Kaukasusta ja Pohjois-Afrikkaa. Tarvitsemme intensiivistä vuoropuhelua, ja uudet olosuhteet edellyttävät jatkuvasti uusia yhteistyömuotoja. Ne ovat erittäin tervetulleita.

Haluaisimme vahvistettavan Barcelonan prosessin ja Euro–Välimeri-kumppanuuden kaltaisia elimiä ja prosesseja. Emme tarvitse kahta samaa elintä tai EU:n toimielinten kanssa kilpailevia elimiä, jotka kattavat samanaikaisesti osan Euroopan unionista ja osan naapurialueesta. EU on kokonaisuus, ja ainoastaan kokonaisena se voi luoda riittävän tehokkaasti rauhaa, vakautta ja edistystä naapurialueilla ja niiden ulkopuolella.

Aiomme myös vahvistaa yhteistyötämme strategisten kumppaneidemme kanssa eri puolilla maailmaa. Järjestämme puheenjohtajakautemme aikana neljä huippukokousta: Yhdysvaltain, Venäjän federaation, Japanin sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden kanssa. Ryhdymme yhteistyöhön Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden kanssa kestävän kehityksen luomiseksi sekä ilmastonmuutoksen ja köyhyyden torjumiseksi. Slovenia pyrkii puheenjohtajakaudellaan vahvistamaan ja mahdollisuuksien mukaan virallistamaan kumppanuutta ja yhteistyötä Venäjän federaation kanssa.

Slovenian puheenjohtajakaudella Euroopan unioni tarjoaa luotettavan tukensa Lähi-idän rauhaprosessille. EU tekee yhteistyötä Annapolisissa ja Pariisissa tehtyjen sitoumusten täyttämiseksi. Haluamme sekä israelilaisten että palestiinalaisten voivan elää turvallista, vapaata ja onnellista elämää ja sitoudumme siksi tukemaan kahden rauhanomaisen valtion rinnakkaiseloa.

Hyvät naiset ja herrat, Euroopan unionin on aika ottaa maailmassa haltuunsa uusi ja entistä vahvempi asema. EU siirtyi vuoteen 2008 mukanaan allekirjoitettu Lissabonin sopimus, laajentuneet euroalue ja Schengen-alue, vakaa talouskasvu, vakaa euro sekä yli kolme ja puoli miljoonaa uutta työpaikkaa enemmän kuin viime vuoden alussa. Siksi meillä on useita syitä johtaa Eurooppa-neuvostoa kunnianhimoisesti, optimistisesti ja – toivottavasti ranskalaiset ystäväni eivät pane tätä pahakseen – uusin visioin. Visioita tarvitaan aina. Jos ei osaa käyttää peräsintä, mikä tahansa tuulensuunta on väärä. Ja tuulia riittää, erityisesti muutoksen tuulia. Kuluneet kaksi vuosikymmentä eivät ole vaikuttaneet vain Eurooppaan, sillä koko maailma on muuttunut. Viime vuosina muutos on tapahtunut aiempaa nopeammin.

Kaikkia tapahtuneita muutoksia ei ole vielä täysin arvioitu. Intian ja Kiinan talouskasvusta on paljon puhuttavaa. Kuuntelin pääministeri Tony Blairin puheen, jonka hän piti tämän arvostetun parlamentin edessä Yhdistyneen kuningaskunnan puheenjohtajakauden alussa vuonna 2005. Hän viittasi kyseisiin muutoksiin ja uusien taloudellisten supervaltojen Intian ja Kiinan lisääntyvään vahvuuteen. Kyseiset kaksi maata allekirjoittivat muuten tällä viikolla kahdenväliset talous- ja kauppasopimukset. Uudet toimijat investoivat nopeasti tietoon, tutkimukseen ja kehitykseen sekä parantavat kilpailukykyään. On ihan oikea päätelmä, että Euroopan unionin on pakko harkita asiaa uudelleen ja toteuttaa toimenpiteitä varmistaakseen, että sen kilpailukyky ei heikenny. Olemme viime vuosina luetelleet kaikki puutteemme ja keskustelleet toimenpiteistä niiden korjaamiseksi. Useita noista toimenpiteistä on toteutettu, joitakin valitettavasti ei. Tarkoituksenani ei kuitenkaan enää ollut puhua Lissabonin strategiasta juontuvista tavoitteista ja velvoitteista.

Lopuksi on todettava, että ei riitä, että Euroopan unionin kohtaamiin maailmanlaajuisiin muutoksiin etsitään ratkaisua ainoastaan kilpailukyvystä ja terrorismin torjumisesta. Ne ovat oikeanlaisia keinoja, mutta eivät yksin riitä.

Euroopan unioni kohtaa maailmanlaajuisella tasolla seuraavat tärkeät haasteet, joihin sen on ennen pitkää löydettävä uusia ratkaisuja jo kuultujen lisäksi.

Haasteista ensimmäinen on YK:n uudistaminen ja uuden maailmanjärjestyksen luominen. Euroopan unioni voi olla tässä uudistuksessa merkittävässä asemassa.

Toinen haaste on köyhyyden torjuminen. Se on eräs etusijalla olevista haasteista. Euroopan unionin antama kansainvälinen kehitysapu on merkittävää, mutta sitä ei aina käytetä tehokkaasti. Se olisi kohdennettava tehokkaammin, mikä onnistuisi tekemällä kaksi muutosta: ensinnäkin sen painopisteen olisi oltava koulutuksessa eli koulutuksen tasoa olisi parannettava köyhissä yhteiskunnissa, ja toiseksi olisi ostettava ruokaa ja muita tuotteita, jotka lahjoitettaisiin kehitysapuna avun saajamaihin ja -alueille. Tämä on ainoa keino vahvistaa maiden maataloutta ja taloutta tehokkaasti ja pitkäaikaisesti sekä kitkeä köyhyyden syyt. Kansainvälisessä kehitysavussa sana ”kilpailukyky” on korvattava sanalla ”yhteistyö”. Meidän olisi saatava uutta pontta siitä tosiasiasta, että kehitysmaat kehittyvät ja köyhistä on tulossa rikkaampia. Mitä enemmän maat kehittyvät, sitä enemmän ne pystyvät auttamaan köyhyyden torjumisessa.

Kolmas haaste on ilmastonmuutoksen torjuminen. Eurooppa-neuvoston viime vuonna tekemien päätelmien myötä Euroopan unionista tuli entistäkin luotettavampi maailmanlaajuinen johtaja, jonka vaikutusvalta on kasvanut. Meidän on säilytettävä tämä asema. Onnistumme siinä myös vakuuttamalla kansainvälisten kumppaneidemme kanssa käymissämme neuvotteluissa, että sisäisesti soveltamiamme perusteita sovelletaan myös ulkoisesti jaettaessa vastuuta ilmastonmuutoksen torjumisessa.

Neljäs haaste on luonnollisesti kulttuurienvälinen vuoropuhelu. Sitä tarvitaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Maailmanrauhan ehtoja ja ratkaisua nykyaikaisen maailman suurimpaan turvallisuusuhkaan ei voida löytää pitkällä aikavälillä ilman kulttuurienvälistä vuoropuhelua. Siksi onkin ilahduttavaa, että Euroopan unioni painottaa vuonna 2008 kulttuurienvälisen vuoropuhelun merkitystä. Myös se on ilahduttavaa, että Euroopan parlamentin puhemies osallistui kuukauden alussa Ljubljanassa pidettyyn avajaisseremoniaan ja että Euroopan parlamentti aikoo järjestää useita tärkeitä asiaa koskevia tapahtumia. Näin parlamentti myötävaikuttaa merkittävästi tietoisuuden lisääntymiseen vuoropuhelun tarpeesta sekä auttaa meitä ottamaan edistysaskelia.

Ajoittain kuulee sanottavan, että edellä mainitut asiat eivät kuulu Euroopan unionin todellisiin painopisteisiin ja että meidän olisi keskityttävä unionin sisäisiin kysymyksiin. Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että tämä näkökulma on liian kapea, koska rauhan ja turvallisuuden varmistaminen kansalaisille, vakaan ja varman energiantoimituksen takaaminen sekä Euroopan unioniin kohdistuvan siirtolaispaineen hallinta riippuvat suurelta osin siitä, miten ratkaisemme mainitsemani neljä kysymystä tulevaisuudessa ja miten Euroopan unioni hoitaa laajentunutta rooliaan ja vaikutusvaltaansa maailmassa.

Mitä paremmin Euroopan unioni onnistuu näissä kysymyksissä maailmanlaajuisen toimijan roolissaan, sitä paremmin se voi taata kansalaisilleen rauhallisen ja turvallisen elämän sekä vakaan taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen.

Hyvät naiset ja herrat, saanen päättää puheenvuoroni vakuuttaen, että Slovenia ottaa, tai on ottanut, tämän tehtävän vastaan vastuuntuntoisesti ja kolmen vuoden intensiivisten valmistelujen jälkeen. Puheenjohtajakautemme ei ehkä ole yhtä laaja-alainen kuin Ranskan tai yhtä näkyvä kuin Saksan, eikä virkamiehillämme ehkä ole yhtä pitkiä ja erinomaisia perinteitä kuin Isossa-Britanniassa. Saatamme tehdä virheitä tai sanoa asioita liian suoraan tai naiivisti. Lupaamme joka tapauksessa toimia vastuullisesti ja keskittyä olennaisiin kysymyksiin. Tarkoituksenamme ei ole kilpailla huomiosta. Se ei ole meille tärkeää. Muistamme vielä lähtökohtamme 20 vuotta sitten, kun Sloveniaa väheksyttiin monella taholla. Tiesimme, mitä meidän pitää tehdä menestyäksemme ja päästäksemme tähän pisteeseen.

Suurin toiveemme on, että luomme kuukausi kuukaudelta entistä tyytyväisempiä eurooppalaisia, jotta kuka tahansa, jolta jonain kauniina päivänä kysytään missä tahansa Euroopan kaupungissa, onko tämä huolissaan Euroopan unionin tulevaisuudesta, vastaa: ”Minulle Euroopan tulevaisuus on tärkeä, koska tiedän Euroopan pitävän huolta minusta.”

Hyvät naiset ja herrat, emme ehkä vielä ole saavuttaneet sitä pistettä, mutta se ei ole enää kaukana ja olemme selvästi oikealla tiellä. Kiitos.

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. − Kiitokset neuvoston puheenjohtajalle pääministeri Janšalle. On hienoa, että Slovenia toimii nyt puheenjohtajana. Poliittisten ryhmien puheenjohtajat pitävät pian puheenvuoronsa, mutta voin sanoa koko Euroopan parlamentin puolesta, että se seisoo Slovenian rinnalla luotaessa menestyvää Euroopan unionia ja että olemme siksi vakuuttuneita siitä, että Slovenian puheenjohtajakaudesta tulee erittäin onnistunut.

Nyt pyytäisin komission puheenjohtajaa pitämään puheenvuoronsa.

  José Manuel Barroso, komission puheenjohtaja. − Arvoisa puhemies, arvoisa pääministeri, hyvät parlamentin jäsenet, ensimmäiseksi haluan puhutella puheenjohtajavaltio Sloveniaa. Kyseessä on todellakin ensimmäinen kerta, kun viimeisimmässä laajentumisessa unioniin liittynyt jäsenvaltio on ottanut hoitaakseen tämän suuren vastuun. Slovenia on erinomainen esimerkki laajentumisen onnistumisesta. Se otti ensimmäisenä maana käyttöön euron.

Slovenian esimerkki osoittaa, että vuosina 2004 ja 2007 Euroopan unioniin liittyneet valtiot ovat nyt Euroopan yhdentymisen keskipisteessä. Se osoittaa myös Slovenian nauttivan suurta luottamusta Euroopassa. Aion tukea pääministeri Janšaa kaikin tavoin tärkeässä tehtävässä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajana seuraavien kuuden kuukauden aikana. Te, pääministeri ja hyvä ystävä, muodostatte maanne kanssa symbolin pyrkimykselle vapauteen, joka on eräs Euroopan perusarvoista. Kiitos myös, että muistutitte Schengen-alueen laajentumisen juhlallisuuksista. Olin hyvin liikuttunut ollessani teidän ja monien muiden kanssa Slovenian ja Italian välisellä rajalla. Mieleeni painuivat tuolloin lausumanne sanat. Muistutitte meitä siitä, että 20 vuotta sitten samalla paikalla Jugoslavian armeija tappoi vapauteen pyrkiviä ihmisiä, ihmisiä, jotka yrittivät päästä Italiaan ja Euroopan unioniin.

Matkani pääministeri Sócratesin ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan kanssa oli vaikuttava. Vierailimme joulukuun lopussa Saksassa, Puolassa ja Tšekissä ja lisäksi kävimme Viron ja Suomen sekä Slovakian, Unkarin ja Itävallan rajoilla ja näimme lukemattomien ihmisten kasvoilta kuvastuvat tunteet.

Meidän on tärkeää muistuttaa itseämme saavuttamastamme tilanteesta. Pääministeri Janša, äskeisen puheenne kuunteleminen vahvisti entisestään uskoani siihen, että Euroopan rauhan ja demokratian puitteissa yhdistänyt laajentuminen vuosina 2004–2007 on eräs Euroopan historian mittavimmista saavutuksista, ja meidän tulisi olla siitä ylpeitä.

Komissio tekee puheenjohtajavaltio Slovenian kanssa tiivistä yhteistyötä ohjelman painopisteissä, joihin kuuluvat Länsi-Balkanin ja erityisesti Kosovon ja Bosnian vakauden lisäksi laajentuminen, Euroopan naapuruuspolitiikka, turvapaikka- ja maahanmuuttoasiat, yhteistyö strategisten kumppanien kanssa sekä kulttuurienvälinen vuoropuhelu.

Haluaisin keskittyä kolmeen kysymykseen, jotka liittyvät läheisesti omaan vastuualueeseemme. Käsittelen kolmea painopistettä, jotka ovat Lissabonin sopimus, energian ja ilmastonmuutoksen lakipaketti sekä uudistettu Lissabonin strategia.

Euroopan unioni on vuoden 2007 jäljiltä hyvällä mallilla. Uudistussopimuksen tekemiseen johtanut kehitys täytti odotuksemme. Unioni seurasi komission toukokuussa 2006 esittelemää tiekarttaa: ensin Berliinin julistus, jolla juhlistettiin Rooman sopimuksen 50-vuotispäivää ja linjattiin unionin tulevaisuudennäkymät, sitten kesäkuun Eurooppa-neuvosto, jossa sovittiin – Saksan toimiessa puheenjohtajana – hallitustenvälisen konferenssin tarkasta valtuutuksesta, ja lopuksi Lissabonin sopimuksen allekirjoittaminen joulukuussa.

Sopimukseen pääseminen osoitti, että jäsenvaltioiden ja unionin toimielinten välillä vallitsee merkittävä yhteisymmärrys.

Laadimme uskottavan ja tasapainoisen sopimuksen ja uskon sen luovan tukevan perustan tulevaisuudelle. Olemme välttyneet suurelta osin aiemmissa toimielimiä koskevissa keskusteluissa ilmenneiltä kiistoilta ja erimielisyyksiltä. Tämän ansiosta unioni on voimissaan ja voi varmistaa saavuttavansa tämän vuoden poliittiset tavoitteet. Tämän vuoden tärkein poliittinen tavoite on Lissabonin sopimuksen onnistunut ratifiointi. Kehotan kaikkia jäsenvaltioita toimimaan ripeästi ja päättäväisesti sopimuksen ratifioinnin varmistamiseksi.

Ensi viikolla komissio hyväksyy ilmastonmuutosta ja uusiutuvia energiamuotoja koskevan lakipaketin. Ehdotuksissamme vastataan valtion- ja hallitusten päämiesten viime vuoden kevään Eurooppa-neuvostossa asettamiin haasteisiin, joissa vaaditaan tarkkoja ja oikeudellisesti sitovia tavoitteita.

Komissio toimii nyt saamansa valtuutuksen mukaisesti. On erittäin ilahduttavaa huomata, että tämä on etusijalla sekä neuvoston puheenjohtajavaltio Slovenian että parlamentin suunnitelmissa. Meidän on tehtävä lujasti töitä, jotta lakipaketti saataisiin hyväksyttyä vuoden 2008 loppuun mennessä. Pakettimme täydentää viime vuonna esiteltyjä energian sisämarkkinoita koskevia ehdotuksia. Eurooppalaiset energiamarkkinat tarjoavat kansalaisille enemmän vaihtoehtoja ja edullisemmat hinnat. Euroopan unionin on olennaisen tärkeää vastata energia-alan kolmeen keskeiseen haasteeseen, jotka ovat kilpailukyky, kestävyys ja toimitusvarmuus.

Meille oli alusta alkaen selvää, että Euroopan muuttaminen alhaisten hiilidioksidipäästöjen taloudeksi ei olisi helppo tehtävä. Nyt on kuitenkin aika suhtautua tekemäämme sitoumukseen vakavasti, vastuuntuntoisesti ja johdonmukaisesti. Komissio soveltaa jäsenvaltioilta edellytettäviin ponnistuksiin tasapainotettua lähestymistapaa. Jäsenvaltiot aloittavat eri lähtökohdista, niissä vallitsevat erilaiset olosuhteet ja osa niistä pystyy rahoittamaan sijoituksensa muita paremmin. Meidän on myös minimoitava EU:n teollisuuden sopeuttamiskustannukset ja käsiteltävä energiavaltaisten teollisuudenalojen kohtaamia haasteita. Komissio on täysin tietoinen tästä kaikesta, ja se käy ilmi myös tulevista ehdotuksistamme.

Emme kuitenkaan missään tapauksessa aio vaarantaa Euroopan etua, jonka mukaista on toimia johtajana maailmanlaajuisissa ponnisteluissa ilmastonmuutoksen torjumiseksi, varmistaa energian toimitusvarmuus ja luoda alueemme talouksille kilpailuetu. Sekä kansainvälinen uskottavuutemme että uskottavuutemme EU-kansalaisten silmissä riippuu maaliskuussa 2007 asetettujen tavoitteiden toteutumisesta.

Balin kokous oli menestys, sillä siellä laadittiin sopimuksen tiekartta, mutta ensi viikolla esiteltävä pakettimme on selkeä osoitus halustamme ryhtyä toimeen.

Energian ja ilmastonmuutoksen lakipakettia olisi pidettävä Euroopalle taloudellisena mahdollisuutena. Se tulee kannustamaan innovaatioihin ja lisäämään kilpailukykyä. Olisi virhe asettaa vastakkain ilmastonmuutoksen torjunta ja EU:n teollisuudenalojen kilpailukyky. Unionin on toimittava ilmastonmuutoksen vastaisten toimien maailmanlaajuisena johtajana ja Euroopan teollisuudenalojen on pysyttävä edelleen maailman huipulla. Samalla luomme uusia markkinoita ja uusia työpaikkoja ja voimme hyötyä ensimmäisen markkinoille tulijan asemasta useilla aloilla.

Pitää paikkansa, että paketin tavoitteena on tehdä Euroopasta ympäristöystävällisempi, mutta lisäksi myös teollisuusystävällisempi, työystävällisempi ja kuluttajaystävällisempi Eurooppa. Tässä aloitteessa kaikki voittavat.

Kolme vuotta vuonna 2005 tapahtuneen käynnistymisensä jälkeen kasvun ja työllisyyden Lissabonin strategia on edelleen voimissaan. Se on lisännyt Euroopan talouden suorituskykyä ja erityisesti auttanut luomaan kuusi ja puoli miljoonaa uutta työpaikkaa viimeisten kahden vuoden aikana.

Odotamme luotavan vuoteen 2009 mennessä viisi miljoonaa uutta työpaikkaa. Rakenneuudistukset tukevat myös talouskasvua ja parantavat näkymiä Euroopan pitkäaikaiselle vauraudelle. Nämä ovat rohkaisevia saavutuksia.

Seuraavan Lissabonin kierroksen alkaessa kevään Eurooppa-neuvostossa on tehtävä kunnianhimoisia päätöksiä muun muassa tutkimuksen, innovaation, elinkeinoelämän, ammattitaidon ja työvoiman pätevyyden alalla.

Komissio tekee ehdotuksia viidennen vapauden eli tiedon vapaan liikkuvuuden toteuttamiseksi Euroopassa, jotta innovointi nopeutuisi ja olisi yhä useamman eurooppalaisen ulottuvilla.

Tarvitsemme myös pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen säädöksen, jolla tuetaan pienten ja keskisuurten yritysten kasvua. Pienet ja keskisuuret yritykset luovat yhdeksän kymmenestä työpaikasta. Tämä aihe on komission painopistealueena vuonna 2008.

Eurooppa tarvitsee viimeisimpänä mutta ei vähäisimpänä aktiivisen työllisyyspolitiikan, jonka ansiosta ihmiset voivat hyödyntää mahdollisuuksiaan ja varmistaa työllistymisensä. Ihmisiin investoiminen on varmin keino vakuuttaa kansalaisillemme, että heille riittää töitä työpaikan vaihtumisesta huolimatta. Vauraus on mahdollistettava harvojen tai enemmistön sijaan kaikille. Tämän vuoksi ihmisiin investoiminen ja työmarkkinoiden uudistaminen muodostavat edelleen yhden uuden Lissabonin kierroksen neljästä painopistealueesta.

Meidän on edistettävä eurooppalaisten yrittäjähenkeä, sillä työpaikkojen luominen, innovointi ja kilpailukyky ovat Euroopan menestyksen avain. Vuosien 2008 ja 2009 talouskasvuennusteissa optimismi on jo hieman vähentynyt, ja näihin merkkeihin on syytä suhtautua vakavasti. Tiedämme, että tähän on syynä Atlantin toiselta puolelta tuleva taloudellinen epävakaisuus.

Meidän on kuitenkin vältettävä kielteisiä keskusteluja. Taloutemme on vakaalla pohjalla. Talouden laskusuhdanne saattaisi heikentää valmiutta taloudellisten ja sosiaalisten uudistusten edistämiseen. Reaktio on luonnollinen, mutta siihen ei ole kuitenkaan aiempien kokemusten perusteella syytä.

Maailmanlaajuinen kilpailu ja kansalaistemme hyvinvointi edellyttävät, että Euroopan uudistusprosessia jatketaan talouden kilpailukyvyn lisäämiseksi. Tämä on ainoa tapa säilyttää eurooppalainen sosiaalisen yhteenkuuluvuuden malli.

Eräs vuoden 2007 menestyksen avaimista oli komission kyky tehdä yhteistyötä parlamentin ja neuvoston kanssa. Ilman tätä kumppanuuden lähestymistapaa emme olisi koskaan päässeet yhteisymmärrykseen Lissabonin sopimuksesta tai saaneet ratkaistua Euroopan teknologiainstituutin ja Galileon kaltaisia vaikeita kysymyksiä.

Parlamentin, neuvoston puheenjohtajavaltio Slovenian ja komission välisellä kolmen tahon yhteistyöllä on ratkaiseva merkitys vuonna 2008. Ratifioidun sopimuksen, hyväksytyn energiaa ja ilmastonmuutosta koskevan lakipaketin sekä toteutettavan kasvun ja työllisyyden Lissabonin strategian ansiosta Eurooppa voi vuonna 2009 kohdata tulevaisuutensa hyvin valmistautuneena ja luottavaisin mielin.

Lopuksi haluaisin kiittää puhemies Pötteringiä onnitteluista komission ensimmäisen kokoontumisen 50-vuotispäivän johdosta. Tämän toimielimen vuonna 1958 alkanut matka on todellakin ollut pitkä. Euroopan komissio on ollut Euroopan yhdentymisprosessin keskipisteessä dynaamisuuden ja kunnianhimon lähteenä kaikille, jotka uskovat hankkeeseen nimeltä Eurooppa. Olen ylpeä saadessani johtaa tätä toimielintä 2000-luvun alussa kohdatessamme uusia haasteita ja joutuessamme etsimään uusia ratkaisuja.

Euroopan komissio pysyy uskollisena Walter Hallsteinille ja muille komission perustajille, jotka 50 vuotta sitten käynnistivät tämän toimielimen toiminnan yhteisen hankkeemme keskeiseksi osaksi. Edistämme edelleen yhteistyössä parlamentin ja neuvoston kanssa yhteisiä tavoitteitamme, joihin kuuluvat vahva ja avoin Eurooppa sekä vapauden, vaurauden ja yhteisvastuun Eurooppa. Olemme vakuuttuneita siitä, että yhteistyössä puheenjohtajavaltio Slovenian ja pääministeri Janšan kanssa voimme pian esitellä kansalaisille konkreettisia tuloksia.

  Puhemies. − Kiitokset komission puheenjohtajalle. Lainaan Walter Hallsteinin 16. tammikuuta 1958 komission jäsenille osoitettuja sanoja: ”Työnne tulee kantamaan hedelmää, mutta ainoastaan, jos teette tiivistä yhteistyötä muiden elinten, erityisesti ministerineuvoston ja edustajakokouksen kanssa”. Lainaus päättyy.

Nykyään muodostamme Euroopan parlamentin, ja vuonna 1958 sanottu pätee myös vuonna 2008. Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö EU:n toimielinten työskentely olisi hedelmällistä niiden tehdessä yhteistyötä.

  Joseph Daul, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission puheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat, on hyvä, että Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä haluaa vuonna 2008 puheenjohtajavaltio Slovenian tapaan työskennellä tehokkaasti ja puuttua kansalaistensa huolenaiheisiin.

Pääministeri Janšan kotimaa Slovenia on selvästi tehokkaasti toimiva valtio. Tämän todistavat makrotalouden indikaattorit ja poliittisen keskustelun luonne. Slovenialaiset yrittävät saada kaikki tuntemaan itsensä tervetulleiksi Eurooppaan.

Slovenia on eräs tehokkaimmista Lissabonin tavoitteiden täyttäjistä. Matkallaan kohti EU:n jäsenyyttä ja vuonna 2004 tapahtuneen liittymisensä jälkeen Slovenia on menestynyt useissa asioissa.

Slovenia on onnistunut tekemään kymmenessä vuodessa sen, minkä me olemme lähes saavuttaneet 50 vuodessa, siirtyen samalla sosialismista markkinatalouteen yhteiskuntaa kuitenkaan hajottamatta.

Vahva yksityistetty talous, vakaa inflaatio, nousevat palkat, suhteellisen matala työttömyysaste ja ennen kaikkea vahva valuutta olivat seikkoja, joiden ansiosta Slovenia pystyi liittymään euroalueeseen vuonna 2007. Maa liittyi myös Schengen-alueeseen ja on ensimmäinen EU:n puheenjohtajana toimiva uusi jäsenvaltio.

Slovenian puheenjohtajuus on kiistaton merkki uusien jäsenvaltioiden integroitumisesta Euroopan unioniin. Ottamalla vastuun Lissabonin sopimuksen ratifiointiprosessin valvonnasta, ohjaamalla 27 jäsenvaltion ponnisteluja energiaa ja ilmastonmuutosta sekä kasvua ja työllisyyttä koskeviin haasteisiin vastaamiseksi, jatkamalla Länsi-Balkanin yhdistämisprosessia sekä edistämällä aloittein Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuotta, joka tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa avoimuuden, suvaitsevuuden ja vuoropuhelun arvoja, jotka ovat Eurooppa-hankkeen keskipisteessä, puheenjohtajavaltio Slovenia osoittaa, että vuonna 2004 unioniin liittyneet valtiot tuntevat sekä EU:n toimielinasiat että sen sisäisen toiminnan ja tavan, jolla EU puolustaa etujaan kansainvälisellä tasolla.

Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, PPE-DE-ryhmä tukee teitä painopisteiksi asettamienne tavoitteiden saavuttamisessa. Euroopan tulevaisuus ratkeaa Lissabonin sopimuksen tullessa voimaan. Tehokkuus on ensisijaisen tärkeää, mikäli sopimus aiotaan saada ratifioitua niin, että uudet välineet ovat käytettävissä vuonna 2009 pidettäviin Euroopan parlamentin vaaleihin mennessä. Ryhmämme tukee myös ponnistelujanne Lissabonin strategian uuden kierroksen käynnistämiseksi ja Euroopan vauraan, oikeudenmukaisen ja ympäristöystävällisen tulevaisuuden takaamiseksi sekä sen varmistamiseksi, että EU:n talous pystyy hyötymään globalisaation tarjoamista mahdollisuuksista.

Jotta EU voisi luoda edulliset olosuhteet yhteiskunnalliselle kasvulle, valjastaa tiedon ja innovaation kasvun edistäjiksi sekä löytää vastaukset väestörakennetta, energiahuoltoa ja ilmastonmuutosta koskeviin haasteisiin, sen on oltava johtavassa asemassa käydessään kansainvälisten kumppaniensa kanssa keskusteluja Kioton jälkeisestä järjestelmästä.

Arvoisa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, tuemme pyrkimyksiänne edistää Balkanin ja mahdollisesti Euroopan unioniin liittyvän Länsi-Balkanin vakautta ja yhteistyötä, koska niillä on merkitystä koko EU:n turvallisuudelle ja hyvinvoinnille.

EU:n ja puheenjohtajavaltion on molempien tehtävä osuutensa Kosovon aseman ratkaisemiseksi. Slovenian Euroopassa usein omaksumasta idän ja lännen välisestä historiallisesta ja maantieteellisestä välittäjäroolista on etua sekä EU:lle että sen jäsenvaltioille. Slovenia on maanosamme historiaa muokanneiden vaikutteiden risteyksessä ihmisten, tavaroiden ja erilaisten kulttuurivirtausten läpikulkupaikka. Se on eri kulttuurien, uskontojen ja hengellisten perinteiden välisen vuoropuhelun ihanteellinen edistäjä Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuonna.

Arvoisa puhemies, arvoisa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat, PPE-DE-ryhmän puolesta voin sanoa odottavani Euroopan olevan vuonna 2008 tehokas ja menestyvä. Kuten sanoitte, EU:n puheenjohtajuus on varmasti suuri haaste Slovenian kaltaiselle maalle etenkin sen inhimillisten voimavarojen ja hallintokoneiston koon kannalta. Arvoisa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, muut EU:n jäsenvaltiot, esimerkiksi Luxemburg ja Itävalta, ovat kuitenkin osoittaneet useita kertoja, että EU:n vakuuttavuus, perinteet ja tehokkuus eivät ole kiinni maiden koosta.

Toivotan puheenjohtajavaltio Slovenialle hyvää puheenjohtajakautta.

(Suosionosoituksia)

  Martin Schulz, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, haluaisin toistaa teille, pääministeri, ryhmäni puolesta Ljubljanassa kahteen eri otteeseen lausumani sanat: Euroopan parlamentin sosiaalidemokraattinen ryhmä on valmis tukemaan puheenjohtajakauttanne kaikin mahdollisin tavoin. Kuten sanoitte, kyseessä on historiallinen puheenjohtajakausi. Se, että puheenjohtajana toimii kommunistidiktatuurista selviytynyt valtio, jonka pääministeri oli yksi diktatuurin uhreista, ansaitsee kaikkien demokraattien tuen. Se myös avaa mahdollisuuden voittaa takaisin ihmisten sydämet, koska puheenjohtajakauden ansiosta me parlamentin jäsenet samoin kuin muu Eurooppa voimme jälleen kerran osoittaa, että muutokset ovat mahdollisia ja että pitkällä aikavälillä vapaus ja demokratia voittavat aina.

Maanne on osoittanut myös sen, että diktatuurit eivät ole pitkäikäisiä. Ne saattavat pysyä pystyssä kymmenen, kolmekymmentä tai sata vuotta, mutta lopulta demokratia aina voittaa, mikä on myönteinen merkki.

Pitämänne esittely on asiallisuudessaan erittäin virkistävä ja suuntaa-antava koko vuodelle. En tiedä, mitä vuoden toisella puoliskolla tapahtuu, mutta olemme joka tapauksessa keskustelleet tänään politiikasta, mikä on erittäin myönteistä.

Se, että tänään on keskusteltu henkilökohtaisten asioiden sijaan enemmän politiikasta, saattaa olla ensimmäinen ero kuluvan vuoden toiseen puoliskoon verrattuna. On kuitenkin huolestuttavaa, että joitakin eroja on jo löytynyt. Eräs ero, jota haluaisin täsmentää on se, että Euroopan unionin laajentuminen ei tosiaankaan vielä ole päättynyt. Kyllä, Euroopan unionin laajentumisesta käydään parhaillaan neuvotteluja. Kyllä, neuvotteluja käydään sekä Makedonian, Kroatian että Turkin kanssa.

Kerroitte pyrkivänne neuvottelemaan Turkin kanssa liittymisestä EU:hun. Vuoden 2008 toisen puoliskon puheenjohtaja ei kuitenkaan kannata ajatusta. Me haluamme neuvoston tuovan asiaan selvyyttä. Pyritäänkö Turkin kanssa tällä hetkellä käytävissä neuvotteluissa jäsenyyteen vai ei? Tämä on eräs tärkeimmistä asioista, jotka teidän on selvitettävä troikassa neuvoston puheenjohtajuuskaudellanne parhaanne mukaan.

Toinen ero on – olemme kuunnelleet puhettanne hyvin tarkkaavaisesti – että katsotte EU:n elinten olevan riittävän vahvoja selviämään naapuruuspolitiikasta omin voimin. Hyvin sanottu. Torjuitte näin selkeästi teitä seuraavan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan ehdotuksen erillisistä Välimeren unionin elimistä. Myös tässä seisomme takananne.

(Suosionosoituksia)

Neuvostossa tulee siis todennäköisesti olemaan erimielisyyksiä, mutta voitte luottaa sosiaalidemokraattisen ryhmän olevan puolellanne, pääministeri Janša.

Neuvoston puheenjohtaja puhui myös Schengen-alueen rajojen avaamisesta. Myös tämä on tärkeä huomio, kiitos niiden suurten mahdollisuuksien tunnustamisesta, joita liikkumisen vapaus tarjoaa kansalaisillemme. Kiitän Sloveniaa myös siitä, että vaikka maalla on vaikea historia, se katsoo tämän tarjoavan kansalle mahdollisuuden vapauteen. Samalla se osoittaa vastustuksensa Euroopan äärioikeistolle, joka käyttää näitä vapauksia pelon luomiseen Euroopassa ja saa ihmiset pelkäämään arvaamattomia tapahtumia sen sijaan, että heille kerrottaisiin vapauden mukanaan tuomista mahdollisuuksista.

(Suosionosoituksia)

Minulla olisi pyyntö komission puheenjohtajalle. Nokian siirtyminen ulkomaille kuohuttaa parhaillaan Saksaa. Sanoitte äsken, että Euroopan talouden vahvuus on pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Se pitää paikkansa, mutta myös teollisuudessa on valtavasti työpaikkoja. Kotimaassani Nordrhein-Westfalenin talousministeri väittää, että Nokian siirtyminen Saksan Bochumista Romaniaan rahoitettaisiin EU:n varoilla. En usko näin olevan, mutta voisitteko kuitenkin tarkistaa asian ja kertoa, että näin ei ole. Tällaiset katkerat puheet vain lisäävät vettä Euroopan yhdentymisen vastustajien myllyyn, vaikka ne eivät olisikaan totta. Siksi asian selvittäminen on erittäin tärkeää.

(Suosionosoituksia)

Vielä yksi huomio Euroopan parlamentin puhemiehelle ja komission puheenjohtajalle. Walter Hallstein oli todellakin hieno mies. Hän sai suuria aikaan yhtenä Euroopan unionin perustajista ja komission puheenjohtajana. Hallsteinin perintöä vaalivat tahot ovat kuitenkin nyt, 50 vuotta myöhemmin, jo etääntyneet hänen luomistaan perusteista, mikä on nähtävissä teistä. Walter Hallstein oli Turkin EU-jäsenyyden äänekäs puolestapuhuja. Te, samoin kuin kolleganne, vaikutatte olevan epäileväisempiä asian suhteen. Näin ollen voidaan sanoa, että Walter Hallstein todellakin oli suuri eurooppalainen.

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. − Paljon kiitoksia kollegalleni Martin Schulzille. Parlamentin käytäntöjen vuoksi puhemiehen on mahdotonta tai ainakin epätavallista vastata ryhmäpuheenjohtajien esittämiin leikkimielisiin kommentteihin. Toisessa asemassa olisin mielelläni vastannut tähän, mutta olen kiitollinen Walter Hallsteinia koskevista ystävällisistä sanoista.

  Graham Watson, ALDE-ryhmän puolesta. – Arvoisa puhemies, haluaisin sanoa pari sanaa pääministeri Janšalle. Arvoisa puheenjohtaja, ryhmälläni on teille yksinkertainen viesti: ”Eurooppa odottaa”. Se odottaa vuoden 2008 olevan edistyksen vuosi. Odotamme edistyksen alkavan välittömästi. Odotamme myös, että pystytte puheenjohtajana vastaamaan tähän haasteeseen.

En epäile hetkeäkään, ettettekö pystyisi siihen. Eikö kyseessä ollutkin ärhäkkä slovenialainen, joka nousi mahtavaa imperiumia vastaan julistaen: ”Kaikki tiet eivät johda Roomaan!” Ne eivät johda myöskään Pariisiin, eikä nyt ole alkamassa Ranskan puheenjohtajakausi. Tämä on historiallinen ensimmäinen puheenjohtajakausi unioniin vuonna 2004 liittyneille maille.

Arvoisa puheenjohtaja, maanne on pieni mutta urhea, ja tiedämme Euroopan daavidien puheenjohtajakausien olevan usein goljatien puheenjohtajakausia onnistuneempia. Puheenjohtajakautenne ohjelmassa hillitty tavoitteellisuus yhdistyy yhteisymmärrykseen perustuvaan tyyliin, minkä ansiosta sillä on mahdollisuuksia yhdistää maanosamme. Yhtenäisyys on ehdottoman tärkeää Lissabonin sopimuksen ratifioimiseksi mahdollisimman varhain sekä tuen keräämiseksi toimielinten väliselle sopimukselle siitä, miten Eurooppaa tulisi uudistussopimuksen nojalla hallita.

Toivomme, että pääsemme keskustelemaan usein kanssanne toimielinten välisestä yhteistyöstä ja että hallituksenne on täysilukuisempana paikalla parlamentin täysistunnoissa. On harmillista, että paikkanne oli eilen tyhjä kuullessamme kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuoden ensimmäistä vierasta.

Ohjelmassanne puhutaan sisäisen dynaamisuuden merkityksestä. Juuri sisäinen dynaamisuus on tapa luoda työpaikkoja ja säilyttää ne tässä maanosassa. Arvoisa puheenjohtaja, luotamme teidän edistävän energian, televiestinnän ja terveydenhuoltopalvelujen yhtenäismarkkinoita. Euroopan unionin on vaikeaa vakuuttaa kansalaisensa siitä, että se tuo lisäarvoa heidän päivittäiseen elämäänsä. Niinpä silloin, kun kyseessä on ripeämpää terveydenhuoltoa, pienempiä laskuja ja suurempaa kuluttajien valinnanvapautta koskeva selkeä tapaus, olisi typerää jättää potilaiden oikeuksia koskevat ehdotukset huomiotta vain siksi, että ne ovat kiisteltyjä.

Muissa asioissa joudutte ponnistelemaan sitäkin enemmän etenkin puheenjohtajakollegoidenne kanssa, jotka haluavat edistää ydinvoiman käyttöä ilmastonmuutoksen vastaisena yleislääkkeenä. Yhteisvastuu ja vastuun jakaminen ovat avain menestykseen leikattaessa päästöjä ja saavutettaessa uusiutuvia energiamuotoja koskevat tavoitteet. Kuten puheenjohtaja Barroso totesi, unionin on vuonna 2008 osoitettava pystyvänsä siirtymään ilmastonmuutoksen torjunnassa puheista tekoihin.

Edistyminen Länsi-Balkanilla on oikeutetusti eräs painopisteistänne, ja kokemuksenne ja alueen tuntemuksenne ovat etu unionille. En kuitenkaan usko väitteenne siitä, että Bosnia ja Hertsegovinan tilanne olisi pahempi kuin Kosovon tilanne, edustavan yleistä mielipidettä unionissa. Se ei myöskään ole sopiva tapa motivoida Bosnia ja Hertsegovinan asukkaita. Jos tavoitteena on lepyttää Serbia, se ei onnistu. Vakautus- ja assosiaatiosopimus saattaisi auttaa Kosovon itsenäistymisestä aiheutuneen kohun laannuttamisessa. Sillä aikaa kun ministeri Ðelić teroittaa kynäänsä Brysselin-matkaansa varten, ryhmäni toistaa painokkaasti, että vakautus- ja assosiaatiosopimusta ei synny, ellei Serbia tee yhteistyötä ICTY:n kanssa.

(Suosionosoituksia)

Uusi pääsyyttäjä Serge Brammertz kaipaa yhteistyöstä tuoretta näyttöä. Arvoisa puheenjohtaja, kukaan meistä ei halua Serbian jäävän Euroopassa sivustakatsojaksi, ja kohtelias ja rakentava asenteenne voi hyvinkin saada Serbian liittymään joukkoomme ja luovuttamaan Ratko Mladičin.

Siihen asti voimme viljellä slovenialaista sanontaa ”rukoile hyvää satoa, mutta älä kuitenkaan lopeta kuokkimista”.

(Suosionosoituksia)

  Brian Crowley, UEN-ryhmän puolesta. – (GA) Arvoisa puhemies, Slovenian hallitus ottaa EU:n puheenjohtajan tehtävät hoidettavakseen hyvin haasteellisena aikana. EU:n jäsenvaltioiden on pyrittävä ratifioimaan uudistussopimus, kaikki katseet kohdistuvat Balkanille, EU:n tasolla on päästävä sopuun energiapaketista ja Palestiinan ja Israelin välisen konfliktin ratkaisemiseksi on löydettävä uutta puhtia.

(EN) Kuten muutamat kollegat jo ihan oikein totesivat, EU:n vielä tekemättömien töiden lista on loputon. Käsiteltävien aiheiden ja päätösten sekä kiinnostuksen kohteiden ja eturistiriitojen kirjo on valtava.

Sen sijaan että luennoisin teille, mistä ette selviä tai mistä muut eivät tule selviämään tulevaisuudessa, keskityn lyhyesti kolmeen aiheeseen.

Ensimmäinen on uudistussopimus eli Lissabonin sopimus. Sen ratifiointi on olennaista Euroopan unionin tulevan kehityksen kannalta.

Toinen on tulevat laajentumiset. Ehdokasvaltioiden on voitava uskoa mahdollisuuksiinsa liittyä Euroopan unionin jäseniksi lähitulevaisuudessa.

Kolmas ja mielestäni tärkein seikka on Kosovo ja sen tapahtumat sekä sen siirtyminen nykyisestä asemastaan tulevaan asemaansa, mikä se sitten onkin. Kosovossa on jo otettu mittavia edistysaskelia. Siellä on muun muassa muodostettu kummastakin etnisestä ryhmästä muodostetut yhteiset poliisivoimat, jotka partioivat toistensa alueilla. Enää ei pyritä luomaan yksiä poliisivoimia yhdelle kansalle, vaan yhteiset poliisivoimat kaikille Kosovon asukkaille.

Arvoisa pääministeri, teidän kokemuksenne eräänlaisena kapinallisena, älykkönä sekä mikä tärkeintä demokraattina ja järjen äänenä, joka johti maansa pimeistä kommunismin ajoista valoon – joka tosin toisinaan himmenee energiakriisin vuoksi – ja Euroopan unionin tulevaisuuteen, muodostavat tärkeän esikuvan Bosnian, Serbian, Kosovon ja myös Turkin kansalle.

Odotan mielenkiinnolla yhteistyötä hallituksenne kanssa. Vaikka maanne onkin pieni, teiltä ei puutu rohkeutta ja luonnetta. Olette jo osoittaneet tämän prosessin alkaessa uskaltavanne tarvittaessa nousta vastustamaan isompianne. Mutta mikä tärkeintä, tiedätte keitä te olette ja mistä tulette.

Euroopan unioni tarvitsee uusia sankareita, jotka tietävät, minkälaista on elää ilman vapautta ja jotka tietävät, minkälaista on elää ilman sananvapautta, oikeuksia ja demokratiaa. Tämä on tehokkain keino valaista Euroopan mantereen pimeimmät nurkat.

  Monica Frassoni, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat, suhtaudumme hyvin tunteellisesti Eurooppaan ja sen saavutuksiin rauhan ja demokratian esikuvana sekä siihen, mitä se voisi saada aikaan ihmisten vapauksien ja hyvinvoinnin lisääjänä, innovointikeskuksena sekä maailmanlaajuisten ympäristöhaasteiden väsymättömänä käsittelijänä.

Olemme iloisia läsnäolostanne täällä tänään, mutta samalla myös alakuloisia, sillä tämä saattaa olla ainutlaatuinen elämys. Kuten tiedätte, eräs Lissabonin sopimuksen sisältämistä uudistuksista on Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan valitseminen. Tämä huolestuttaa meitä, osittain siksi, että yksikään esitetyistä ehdokkaista ei mielestäni pystyisi edistämään Euroopan asiaa erityisen hyvin.

Haluaisin kuitenkin mainita muutaman Vihreät/Euroopan vapaa allianssi -ryhmälle erityisen tärkeän seikan. Kuten komission puheenjohtaja totesi, puheenjohtajakaudellanne on tarkoitus esitellä energiapaketti. Se on viime vuonna tehdyn työn tulos ja tiedämme, että siihen liittyy laajaa levottomuutta ja kohdistuu jo nyt sen arvoa ja vaikutusta alentavia paineita. Mielestämme puheenjohtajakautenne perustan muodostaa näiden paineiden torjuminen enemmän ja vähemmän vaikutusvaltaisilta tahoilta, jotka pyrkivät rajoittamaan ja heikentämään kyseisten asetusten vaikutusta.

Jatkamme myös periaatteellista taistoa, josta todennäköisesti tulee erimielisyyksiä. Mielestämme vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttava talous – kohdistan sanani myös komission puheenjohtajalle – ei voi olla ydinvoimaan perustuva talous. Ajan ja varojen tuhlaaminen ydinvoiman tulevaisuuteen, jota ei vielä ole olemassa, tai soveltamistavaltaan epävarmoihin kalliisiin teknologioihin kuten hiilidioksidin loppusijoittamiseen tai varastointiin kilpailee todellisten uusiutuvien energiamuotojen kanssa, joiden käyttöä meidän olisi tuettava ja rahoitettava. Kyseessä ovat aurinko- ja tuulienergia sekä energian säästäminen, joka tarjoaa erittäin lupaavat näkymät innovoinnin ja työllistymisen alalle.

Toinen tärkeä asia puheenjohtajakaudellanne tulee olemaan alue- ja kaupunkikehityksen koordinoiminen, mikä on erittäin tärkeää kevään Eurooppa-neuvoston kannalta ja missä viitataan Leipzigin peruskirjan seurantaan. Kaupunkiemme laadun varmistaminen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden parantaminen saattavat olla vähemmän muodikkaita kuin muut asiat, mutta me uskomme niiden olevan ratkaisevan tärkeitä ilmastonmuutoksen torjumisessa.

Jätelainsäädäntö saataneen myös valmiiksi puheenjohtajakautenne aikana. Emme ole huolestuneita ainoastaan kotimaassani Italiassa sijaitsevan Napolin tapahtumista, vaan myös siitä, että jätestrategioiden hierarkiaa koskevat tyhjät korulauseet, joissa torjunta ja kierrätys asetetaan etusijalle, ovat itse asiassa kyseisen lainsäädännön vastaisia. Lainsäädännössä painopisteeksi asetetaan jälleen kerran jätteenpolttouunit, jotka eivät meidän mielestämme ole missään nimessä ainoa ratkaisu ongelmaan.

On olemassa kaksi tärkeää kauppaa ja tietosuojaa koskevaa kysymystä. Haluaisimme saada niiden avulla selville, syntyykö puheenjohtajavaltio Slovenian ja parlamentin välille ystävyyssuhde. Joudutte käymään eräiden kollegoidenne kanssa kovaa vääntöä parlamentin suostumuksesta AKT-maiden kanssa tehtäviin talouskumppanuussopimuksiin, jotka ovat Lissabonissa Afrikan maiden kanssa syntyneiden voimakkaiden erimielisyyksien jälkeen entistäkin elinvoimaisempia. Toinen kysymys koskee oikeutta tutustua Kiinan kaltaisten maiden kanssa tehtäviä kumppanuus- ja yhteistyösopimuksia koskeviin neuvotteluasiakirjoihin. Euroopan parlamentille ei ole edes kerrottu neuvottelujen edistymisestä. Kaikki tapahtuu täysin salassa. Asiasta olisi käytävä avointa keskustelua ja parlamentille pitäisi edes ilmoittaa, mitä on tekeillä.

Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, lopuksi haluaisin mainita tietosuoja-asian. Tiedämme neuvoston aikovan päättää asiasta puheenjohtajakautenne aikana, mutta toivoisimme teidän pyytävän rohkeasti, että puitepäätös pantaisiin täytäntöön vasta Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen, jotta parlamentti voisi olla suoraan mukana uudistuksessa. Arvoisa puheenjohtaja, eräs toinen parlamentin jäsen aikoo keskustella tästä asiasta myöhemmin, mutta haluaisin itsekin pyytää teitä järjestämään romanien ensimmäisen kansalliskokouksen puheenjohtajakautenne aikana. Se edistäisi merkittävästi kulttuurienvälistä vuoropuhelua.

  Francis Wurtz, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission puheenjohtaja, Slovenia on uusista jäsenvaltioista ensimmäinen, joka ottaa hoidettavakseen neuvoston puheenjohtajuuden. Samalla se perii edeltäjiltään muutamia aika epäkiitollisia tehtäviä. Näin ollen teidän on Lissabonin sopimuksen ratifioinnin yhteydessä varmistettava, että Irlannin lisäksi yksikään toinen jäsenvaltio ei näytä huonoa esimerkkiä kansanäänestyksen muodossa mukaan lukien valtiot, jotka ovat vakaasti aikoneet niin tehdä. Näin tavallaan otetaan askel taaksepäin, vaikka näinä aikoina EU:n kansalaisten ja toimielinten olisi tarkoitus lähentyä toisiaan. Suoraan sanottuna olisitte ansainneet ylevämmän haasteen.

Sosiaalisella tasolla neuvoston puheenjohtajavaltion ensimmäisenä, vaikeana tehtävänä on jatkaa ponnisteluja kahden symbolisen direktiiviluonnoksen hyväksymiseksi. Ne koskevat työaikaa ja surullisen kuuluisaa direktiivin ulkopuolelle jättäytymistä sekä määräaikaisia työsuhteita ja työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua. Se ei myöskään välty olennaiselta keskustelulta ryhtymisestä toimiin Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen Laval/Vaxholmin ja Viking Linen tapauksissa antamien tuomioiden johdosta, joissa oikeutetaan sosiaalinen polkumyynti. Ryhmäni on myös pyytänyt, että parlamentin seuraavan täysistunnon esityslistalle lisättäisiin keskustelu asiasta. Tapaus nostaa jälleen kerran esille Bolkesteinin direktiivin ja sen perustana olevan sopimuksen määräysten ongelmallisuuden. Meidän on syytä varautua sekasortoon pyrkiessämme ratifioimaan kaikki kyseiset määräykset sisältävän uuden tekstin.

Euroopassa sosiaalisella tasolla palkankorotuspaineet kasvavat. Palkkojen osuus lisäarvosta on todellakin laskenut jo muutaman vuosikymmenen ajan. Kuten talouslehdet jo ovat huomauttaneet, tämä osuus on laskenut ennätysmäisen alhaiselle tasolle. Euroopan keskuspankki uhkasi kuitenkin äskettäin korkotason nostamisella, mikäli tähän oikeutettuun vaatimukseen suostutaan, vaikka voitot eivät ole asiantuntijoiden arvion mukaan vielä koskaan olleet näin suuria. Jos emme ota tätä asiaa esityslistalle, se ilmestyy sinne hyvin pian jotain muuta tietä. Saksan, Portugalin ja Slovenian puheenjohtajakausia koskevan yhteisen asiakirjan 68 kohdassa korostetaan, että ”kolmen puheenjohtajavaltion yhteisenä tavoitteena on Euroopan sosiaalisen mallin vahvistaminen osana Lissabonin strategiaa”. Vasta käytännössä selviää, toteutuuko tämä aikomus.

Vielä pari sanaa toisesta arkaluontoisesta aiheesta eli laittomista maahanmuuttajista. Heidän palauttamistaan koskeva direktiiviluonnos ansaitsee tämänhetkisessä muodossaan ihmisoikeusjärjestöjen sille antaman nimen ”pöyristyttävä direktiivi”. Sen hyväksyminen nykymuodossa saattaisi EU:n hyvää tarkoittavat pyrkimykset kulttuurienvälisessä vuoropuhelussa epäedulliseen valoon.

Lopuksi haluaisin mainita Kosovoa koskevan ongelman. Ennen päätöksen tekemistä meillä on varmaankin oikeus saada vastaus kolmiosaiseen kysymykseen? Ensiksi: Miten on selitettävissä, että kansainvälisen yhteisön antama kahden miljardin euron avustus on johtanut seitsemän vuoden aikana olemattomaan taloudelliseen kehitykseen, kasvavaan köyhyyteen, 50 prosentin työttömyyteen sekä korruption ja mafiaverkostojen lisääntymiseen? Toiseksi: Miten on selitettävissä, että 17 000 Nato-sotilasta eivät ole pystyneet estämään kymmenien ortodoksirakennusten tuhoamista, satojen vähemmistöihin kuuluvien kosovolaisten sieppauksia tai murhia ja tuhansien muiden karkottamista maasta? Lopuksi: Miten Kosovon julistautumisen itsenäiseksi ja YK:n väliaikaisen hallinnon korvaamisen Euroopan unionilla odotetaan ratkaisevan nämä mittavat ongelmat varmistaen samalla Balkanin vakauden? Olen utelias kuulemaan vastauksenne.

  Jens-Peter Bonde, IND/DEM-ryhmän puolesta. – Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää neuvoston puheenjohtajaa joulun alla Sloveniaan tekemästämme mukavasta matkasta. Arvoisa puheenjohtaja, toivon teidän johtavan Eurooppa-neuvostoa paremmin kuin poliittisten ryhmien puheenjohtajien kanssa pitämäänne kokousta. Tuolloin käytitte suurimman osan puheajasta itse kertomatta kuitenkaan mitään uutta. Ette sallinut asiansa varmasti osaavien ministerienne vastata useimpiin kysymyksistämme ettekä lähettänyt vastauksia jälkikäteen kirjallisina. Myös oppositiolla on parlamentissa tietyt oikeudet.

Eilen sain 571 slovenialaisen toimittajan allekirjoittaman vetoomuksen, jossa väitetään, että ette kunnioita lehdistönvapautta. Aiotteko sallia riippumattoman tahon tutkivan asian?

Viime viikolla teidän kerrottiin pyytäneen Portugalia perumaan mahdollinen kansanäänestys, jonka kannalla suurin osa portugalilaisista äänestäjistä on. Saanko muistuttaa teitä voimassa olevasta Nizzan sopimuksesta, jossa päätökset velvoitetaan tekemään mahdollisimman lähellä kansalaisia? Kansanäänestyksen peruminen on kyseisen artiklan vastaista. Jäsenvaltioita voidaan arvostella mutta ei rankaista, koska ratifiointi kuuluu edelleen jäsenvaltioiden toimivaltaan. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan ja komission käytös on yhteisön tason asia. Teidän on kunnioitettava kansallisia ratifiointimenettelyjä. Teidän tehtävänne on muistuttaa jäsenvaltioita yhteisestä oikeudellisesta velvoitteesta säätää lakeja mahdollisimman lähellä kansalaisia.

Rikotte Nizzan sopimusta samoin kuin Euroopan komissio silloin, kun se ei suojele sopimuksen kyseistä artiklaa. Olette osallisena pääministerien tekemässä kansanäänestyksen välttämiseen tähtäävässä poliittisessa sopimuksessa. Sellaisella sopimuksella rikotaan Nizzan sopimusta. Komission olisi pitänyt vastustaa sitä sen sijaan, että se tukee yritystä vältellä Euroopan kansalaisia. Suosittelen teitä lukemaan vielä kerran Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 1 artiklan: ”päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia”. Tämä olisi valtavan hieno lause, jos sitä sovellettaisiin käytännössä!

Lissabonin sopimus hyväksyttiin mahdollisimman pienessä piirissä ja mahdollisimman kaukana äänestäjistä. Näyttääkin siltä, että ainoastaan Irlanti pystyy pelastamaan Euroopan demokratian. Neuvosto voisi edes julkaista konsolidoidun version Lissabonin sopimuksesta, jotta voisitte lukea, mitä tulitte allekirjoittaneiksi. Unkari allekirjoitti 17. joulukuuta 2007 tekstin, jota se ei ollut edes vielä saanut! Tällä tavoin ei tehdä päätöksiä lähellä kansalaisia tai parlamentin jäseniä.

  Puhemies. − Jäsen Bonde, odotamme teiltä ryhmänne puheenjohtajana sekä kollegoiltanne parlamentin jäsenten arvolle sopivaa käytöstä. Tarttukaa haasteisiin myös itse sen sijaan, että vaaditte sitä ainoastaan muilta.

(Suosionosoituksia)

  Andreas Mölzer (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission puheenjohtaja, Slovenian naapurialueelta Itävallan Kärntenistä tulevana jäsenenä on kunnioitusta herättävää ja ilahduttavaa seurata, kuinka vielä 20 vuotta sitten kommunismin ikeen alla ollut kansakunta toimii nyt puoli vuotta Euroopan unionin puheenjohtajana. Tämä osoittaa sen, että Euroopan yhdentyminen 1900-luvun katastrofien jälkeen on oikea tie vapauteen ja yhtenäisyyteen.

Slovenia sanoo puheenjohtajakautensa tavoitteena olevan erityisesti myös kaikkien entisen Jugoslavian valtioiden lähentäminen Euroopan unioniin. Tämä on mielestäni oikein ja tärkeää Euroopan yhdentymisprosessin viimeistelemiseksi tältä osin alueellisesti. Mielestäni tämä on huomattavasti tärkeämpää kuin jäsenyysneuvottelujen käyminen Turkin kaltaisen maan kanssa, jonka ensisijainen toiminta-alue on Anatoliassa Aasiassa.

Katson, että entisen Jugoslavian valtioiden lähentämisen EU:hun olisi tapahduttava ilman Yhdysvaltain tai Venäjän kaltaisten Euroopan ulkopuolisten voimien vaikutusta. Toivon, että Slovenia muistaa erityisesti Kroatian halun liittyä EU:n jäseneksi ja että esimerkiksi Kroatian ja Slovenian väliset kalastusalueisiin liittyvät kiistat eivät olisi sille esteenä. Entisen Jugoslavian valtioista Slovenian lisäksi juuri Kroatia on eittämättä EU:ta varten valmein ja demokraattisesti kypsin keskieurooppalainen maa.

Kosovon kysymys tulee epäilemättä rasittamaan Slovenian puheenjohtajakautta eniten. Meidän on otettava toisaalta huomioon kansojen itsemääräämisoikeus ja Kosovon albaanien enemmistöoikeus ja toisaalta myös serbien historialliset oikeudet. Kosovosta ei saa tulla Yhdysvaltain satelliittivaltiota eikä Serbiaa pidä ajaa Moskovan ja Kremlin syliin. Kosovon itsehallinnosta ei saa tulla ennakkotapausta Kyproksen turkkilaiselle pohjoisosalle. Tavoitteena on oltava Balkanin vakaus ja Euroopan yhdentymisen pyöristäminen alueellisesti.

Saanen vielä puuttua Slovenian ja Itävallan kahdenväliseen ongelmaan eli Kärntenin topografisiin merkintöihin. Toivon Itävallan liittohallituksen löytävän pian oikeudenmukaisen ratkaisun, joka tyydyttää myös hyvässä asemassa olevaa Itävallan sloveenivähemmistöä. Toivon myös Slovenian löytävän järkevän ratkaisun Sloveniassa asuvan saksankielisen itävaltalaisvähemmistön tapauksessa ja tunnustavan nämä ihmiset autoktoniseksi väestöksi, jotta Itävallan ja Slovenian välisestä kulttuurisopimuksesta tulisi tässä suhteessa hieman konkreettisempi.

  Mihael Brejc (PPE-DE). – (SL) Hyvät naiset ja herrat, Slovenian puheenjohtajakauden ohjelma sisältää kaikki tämän hetken tärkeimmät kysymykset, ja se on hyvä pohja seuraavien kuuden kuukauden työrupeamallemme. Näiden kahden minuutin aikana keskityn ainoastaan yhteen aiheeseen, joka on kansalaisvapaudet, oikeusjärjestelmän hallinto ja sisäasiat. Odotan puheenjohtajavaltio Slovenian kiinnittävän asianmukaista huomiota SIS one4all -tietojärjestelmään ja jouduttavan SIS II -tietojärjestelmän täytäntöönpanoa.

Yhteisen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan on perustuttava kauttakulku- ja alkuperämaan kanssa tehtävään tiiviiseen yhteistyöhön. Tällä hetkellä ongelmaa yritetään ratkaista 27 erilaisella järjestelmällä ja lähestymistavalla, emmekä me luonnollisesti kuvittele, että näin monimutkainen kysymys voitaisiin ratkaista näin lyhyessä ajassa. Tähän vaikeaan tehtävän on joka tapauksessa tartuttava.

Kolmas alue on Frontexin kanssa tehtävä yhteistyö, jonka puitteissa Slovenia aikoo komission kertomuksen analyysin perusteella laatia suuntaviivat viraston tulevaa toimintaa varten. Neljäs asia on Euroopan viisumipolitiikan yhdenmukaistaminen ja lainsäädäntöperustan muokkaaminen Euroopan viisumitietojärjestelmän käynnistämiseksi.

Tähän mennessä kaikille puheenjohtajakausille yhteinen aihe on ollut järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin vastainen toiminta. Kannatan esitettyjä toimenpiteitä ja ehdotan, että ryhtyisimme viimein torjumaan myös terrorismin syitä.

Slovenia on sähköisen hallinnon ja hallinnon esteiden poistamisen alalla eräs Euroopan unionin menestyneimmistä jäsenistä. Odotan siksi Slovenian jakavan puheenjohtajakautensa aikana kaikkien alojen hyvät käytäntönsä muiden jäsenvaltioiden kanssa. Toivon puheenjohtajavaltio Slovenian yhteistyön parlamentin ja komission kanssa toimivan hyvin ja olen vakuuttunut siitä, että Slovenian puheenjohtajakauden jälkeen voimme todeta Euroopan unionin päässeen jälleen askeleen eteenpäin.

  Borut Pahor (PSE). – (SL) Olen ylpeä siitä, että Slovenian pääministeri puhuu tänään Euroopan parlamentille Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan ominaisuudessa. Kuten pääministeri sanoi, tämä on todiste paitsi Sloveniassa viimeisten 20 vuoden aikana tapahtuneista dramaattisista muutoksista myös koko Euroopassa tässä hyvin lyhyessä ajassa tapahtuneista lähes käsittämättömistä muutoksista.

Euroopan komission varapuheenjohtaja sanoi Ljubljanassa, että Slovenian Eurooppa-neuvoston puheenjohtajuuden alku merkitsee Euroopan unionin vanhojen ja uusien jäsenvaltioiden välisen kuilun umpeutumista.

Haluaisin jatkaa tuota kaunista ajatusta sanoen, että vielä vähän aikaa sitten voimme ainoastaan kuunnella, mitä ehdokasmaat ja sittemmin Euroopan unionin uudet jäsenvaltiot odottivat kulloiseltakin puheenjohtajakaudelta. Nyt Euroopalla on oikeus kysyä Slovenian pääministeriltä ja puheenjohtajavaltio Slovenialta, mitä Eurooppa voi Slovenialta odottaa. Uskon, että edessämme on poikkeuksellinen historiallinen tapahtuma, jolla on sekä symbolisia että todellisia seurauksia.

Henkilökohtaisesti uskon, että Eurooppa voi odottaa Slovenian antavan kaikkensa. Slovenia on mielestäni hyvin valmistautunut ja täysin keskittynyt kansainväliseen rooliinsa ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajuuteen.

Haluaisin kiittää kollega Schulzia ryhmämme antamasta tuesta Slovenian puheenjohtajakaudelle. Slovenian suurimman oppositiopuoleen eli sosiaalidemokraattien puheenjohtajana haluaisin myös vakuuttaa Euroopan parlamentille, että en aio käyttää Slovenian EU-puheenjohtajakauden päätyttyä pidettäviä parlamenttivaaleja Slovenian puheenjohtajakauden EU-politiikan arvostelemiseen tai uhrata niitä yhteisille ponnisteluillemme Slovenian menestymiseksi tässä tärkeässä kansainvälisessä tehtävässä. Pääministerin menestyminen merkitsee koko Slovenian yhteisen pääministerin menestymistä ja samalla myös omaa menestymistäni.

Voimme Slovenian puheenjohtajakauden päättyessä varmasti todeta, etteivät jotkut Euroopan unionin jäsenet ole muita arvokkaampia ja että on olemassa vain jäseniä, jotka ovat unionin puheenjohtajan tehtävissä muita enemmän tai vähemmän menestyksekkäitä. Toivon, että meillä on onni myötä, ja Slovenian pääministeri ja hallitus voidaan lukea menestyksekkäisiin jäsenvaltioihin.

  Jelko Kacin (ALDE). – (SL) Arvoisa pääministeri, saapumisenne tänne ja pitämänne puhe käynnistävät viimeisen vaiheen Slovenian täydelliselle yhdentymiselle Euroopan unioniin. Slovenia on yhdestätoista uudesta jäsenvaltiosta ensimmäinen, joka ottaa hoitaakseen puheenjohtajan tehtävät. Se on suuri kunnia sekä Slovenialle että Euroopalle. Toivon teille menestystä puheenjohtajan tehtävissä.

Puheenjohtajan tehtävä on kuitenkin työläs, minkä vuoksi haluaisinkin esittää kysymyksen Euroopan unionissa tapahtuvista vääryyksistä. Osoitan tämän kysymyksen teidän lisäksenne myös parlamentin puhemiehelle ja Euroopan komission puheenjohtajalle. Vuonna 2004 Euroopan unioniin liittyi kymmenen valtiota. Oikeastaan niitä oli ainoastaan yhdeksän ja puoli, koska Kyproksesta liittyi vain puolet. Kaksi vuotta myöhemmin Romanian ja Bulgarian ilmoitettiin liittyvän unioniin, ja jälleen Kyproksen pohjoisosa unohdettiin. Romanian ja Bulgarian liittymisen jälkeenkään Kyproksesta ei puhuttu mitään.

Pääministeri, puhuitte tänään Länsi-Balkanista, Ukrainasta, Moldovasta, Kaukasuksesta ja Pohjois-Afrikasta mainitsematta sanallakaan Pohjois-Kyproksen kysymystä. Pohjois-Kypros on jätetty kokonaan huomiotta, mikä ei ole hyväksi. Käynnistitte Ljubljanassa kulttuurien ja uskontojen välisen vuoropuhelun. Juuri Kyproksessa meillä olisi mahdollisuus toimia menestyksekkäästi. Kyproksessa tarvitaan kulttuurien ja uskontojen välistä vuoropuhelua, jotta 200 000 viatonta ihmistä saisi mahdollisuuden liittyä Euroopan unioniin. Kypros myös hyväksyi hiljattain euron uudeksi valuutakseen. Pohjoisosassa käytössä on yhä liira.

Vielä yksi asia, arvoisa pääministeri. Kun kerroitte, että oikeudenkäyntinne pidettiin vieraalla kielellä, olisi ollut hyvä mainita kielen olleen serbokroaatti tai serbi. Jotkut tässä istuntosalissa olevista saattavat luulla, että oikeudenkäynti pidettiin venäjäksi. Vielä kerran onnea puheenjohtajakaudellenne.

  Adam Bielan (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, haluaisin aloittaa onnittelemalla pääministeri Janšaa siitä, että hän ottaa hoitaakseen EU:n puheenjohtajan tehtävän. Tämä on historiallinen hetki Euroopan yhdentymisen historiassa, sillä kyseessä on ensimmäinen kerta, kun puheenjohtajavaltiona on uusi jäsenvaltio.

Mantereellamme tapahtuneet rajojen muutokset ovat vaikuttaneet Sloveniaan usean otteeseen. Slovenia on siksi hyvä esimerkki Euroopan yhdentymisestä sekä taloudellisesta että geopoliittisesta näkökulmasta.

Tästä syystä uskon, että tulevat kuusi kuukautta ovat hedelmällisiä Länsi-Balkanin tilanteen vakauttamisen kannalta. Toivon unionin naapuruus- ja laajentumispolitiikan olevan tällä kaudella etusijalla. Odotan myös, että itäisen naapurimme Ukrainan pyrkimyksiin suhtaudutaan suuremmalla ymmärryksellä.

Olen ilahtunut siitä, että myös energiapolitiikka kuuluu Slovenian painopistealueisiin. Tiedämme liiankin hyvin, että Euroopan turvallisuutta ei voida taata varmistamatta energian toimitusvarmuutta. Euroopan unionia ei saa tulevaisuudessa kiristää energialla, ja olen vakuuttunut siitä, että 40 vuotta kommunismin ikeen alla ollut Slovenia ymmärtää tämän asian erityisen hyvin.

  Elly de Groen-Kouwenhoven (Verts/ALE). – Arvoisa puhemies, haluaisin onnitella Sloveniaa ja toivottaa pääministeri Janšan tervetulleeksi. Slovenia on ollut vasta neljä vuotta EU:n jäsen ja on jo nyt sen puheenjohtaja. Se tarkoittaa työtä ja vastuuta, mutta on myös luottamuksenilmaus nuorta valtiotanne kohtaan, arvoisa puheenjohtaja.

Olemme pettyneitä siihen, että suuri määrä eri maista ja ryhmistä tulevia parlamentin jäseniä ei ole vieläkään saanut selkeää vastausta toistuvasti esittämäänsä kysymykseen siitä, aikooko Slovenia isännöidä ensimmäistä vuotuista romanikonferenssia. Se on suuri asia ja samalla suuri haaste, mutta ette ole yksin. Euroopan komissio on tarjonnut sitä varten taloudellista tukea. Moraalista tukea saatte Eurooppa-neuvostolta, jonka päätelmien 50 kohdassa korostetaan, että EU:n olisi ryhdyttävä romaneja koskevissa kysymyksissä konkreettisiin toimiin.

Logistista tukea tarjoaa Euroopan romaniyhteisö, joka on ilmoittanut halukkuutensa yhteistyöhön mahdollisuuksiensa mukaan. Poliittinen tuki tulee lukuisilta Euroopan parlamentin jäseniltä, jotka tietävät, että monet Euroopan unohdetun kansan eli romanien edustajista elävät yhä viimeisimmän Balkanin sodan jäljiltä pakolaisina eri puolilla Eurooppaa.

Slovenia selvisi täpärästi ahdingosta, mutta se joutui myös kokemaan vapauden ja turvallisuuden puutteen. Toivon, että ensimmäisen vuotuisen romanikonferenssin isännöiminen on Slovenialle kunnia-asia. Sillä on useita tukijoita, tai pitäisikö sanoa jopa faneja.

  Mary Lou McDonald (GUE/NGL). – Arvoisa puhemies, minäkin toivotan Slovenian puheenjohtajakaudelle kaikkea hyvää. Tänään on todellakin historiallinen päivä. En epäile hetkeäkään Slovenian kykyä onnistua puheenjohtajakaudellaan, vaikka maa onkin pieni.

Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, toivon teidän olevan tosissanne sanoessanne, että haluatte nähdä Euroopan, joka todella välittää kansalaisistaan ja asettaa heidät etusijalle. Minun on todettava, että mikäli todella aikoisimme siirtyä puheista tekoihin, meidän olisi muutettava radikaalisti lähestymistapaamme ja politiikkamme sisältöä sekä tässä että muissa Euroopan unionin toimielimissä.

Olen erään aiemman puhujan tapaan huolissani siitä, että jäsenvaltioissa ei järjestetä Lissabonin sopimuksesta kansanäänestyksiä. Minun maassani kansanäänestys aiotaan järjestää, jotta ihmisillä on tilaisuus todella arvioida, miten hanke heidän mielestään edistyy ja kehittyy.

Arvoisa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, olette aiheuttanut Irlannissa melkoista hämmennystä. Tiedotusvälineissä kerrottiin teidän sanoneen, että on syytä välttää keskusteluja, jotka saattaisivat aiheuttaa maassamme ongelmia. Tämä osoittaa, että haluatte lykätä kiisteltyjen tai hankalien kysymysten käsittelyä. Haluaisimme tietää, mitä ne asiat ovat.

Mikäli olemme tosissamme demokraattisen ja välittävän EU:n suhteen, meidän on ehdottomasti varmistettava, että ihmiset saavat kaiken poliittisia aloitteita ja suuntauksia koskevan tiedon.

  Bernard Wojciechowski (IND/DEM). – (PL) Arvoisa pääministeri, vähän aikaa sitten sanoitte, että yhteisen talouden ja politiikan lisäksi Euroopan unionia yhdistävät yhteisten muistojen, yhteisen kulttuurin ja yhteisen luovuuden arvot. Olen samaa mieltä.

Arvoisa pääministeri, terveiset Puolasta, Adam Mickiewiczin kotimaasta. Tämä profeetta, kuten ranskalaiset häntä kutsuvat, kysyi kerran: ”Slaavit, mitä uutta teillä on tarjota? Mitä te tuotte maailmannäyttämölle?” Hänen sanomansa oli, että kristitty henki on erityisesti tunkeutunut tiettyihin eurooppalaisiin kansoihin ja että kaikki kristitty edistys pitää sisällään myös kansakuntien edistyksen. Kristitty kulttuuri yhdistää Euroopan – kansakuntien äidin – sekä lännessä että idässä. Ranskan presidentti Valéry Giscard D’Estaing kertoi minulle hiljattain täällä parlamentissa toivoneensa aina, että Euroopan perustuslakiin liitettäisiin viittaus kristinuskon Jumalaan.

Arvoisa pääministeri, olette oikeassa sanoessanne, että Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuosi tarjoaa Euroopalle tilaisuuden vahvistaa itseään kulttuurin avulla. Pariisissa tunnustuksettomassa Panthéonissa lepäävä Jean Monnet tapasi sanoa, että jos hänen pitäisi tehdä kaikki uudelleen, hän aloittaisi kulttuurista. Münchenin lähelle Schöndorfiin haudattu professori Tadeusz Zieliñski sanoi, että kristillinen kulttuuri ja uskonto näkyvät ihmisten kaipauksessa. Antakaa siis Slovenian, tuon pienen EU-maan, ilmaista kaipauksensa kristinuskoa Euroopassa edistävillä toimillaan. Se tekee maastanne EU:ssa niin suurenmoisen ja se tekee slaavilaisista maistamme EU:ssa niin suurenmoisia.

(Puhemies keskeytti puhujan)

  Jana Bobošíková (NI). – (CS) Hyvät naiset ja herrat, olen ilahtunut siitä, että Slovenia aikoo puheenjohtajakaudellaan käsitellä ilmastonmuutoksen uhkaa sekä turvallisia ja kestäviä energiamuotoja koskevaa politiikkaa. Meidän on aika riisua vihreät populistisilmälasimme ja vapautua perusteettomasta ydinvoimapelosta. Meillä on mahdollisuus lopettaa kansalaisten rahojen tuhlaaminen moraalittomalla päästökaupalla, joka on ainoastaan pahimpien saastuttajien anekauppaa. Meillä on tilaisuus poistaa absurdit polttoaineverot ja tekniset pseudoratkaisut, joista aiheutuvat kulut ovat huomattavasti suuremmat kuin niiden edut.

Hyvät naiset ja herrat, ydinvoima on tieteellisten tutkimusten mukaan energiamuoto, joka ei tuota hiilidioksidia ja keventää ilmastonmuutoksen vaikutusta. Se on myös halvin vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttava energiamuoto ja lisäksi luotettavaa ja turvallista. Ydinenergia myös vähentää maan riippuvuutta polttoaineen toimittamisesta epävakailta alueilta. Olen vakuuttunut siitä, että mikäli haluamme toimia unionin kansalaisten edun mukaisesti ja puuttua ilmastonmuutokseen, meidän on investoitava ydinenergiaa koskevaan tutkimukseen, kehitykseen ja koulutukseen.

  Werner Langen (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin onnitella neuvoston puheenjohtajavaltio Sloveniaa sen kattavasta ohjelmasta, kolmen neuvoston puheenjohtajan laatiman ohjelman viimeisestä vaiheesta sekä maanne myönteisestä kehityksestä.

Olette osa Schengen-aluetta ja euroaluetta, ja tämä on todellakin historiallinen neuvoston puheenjohtajakausi. Toivon, että ette tee kuten kaikki muut teitä ennen ja esittele ohjelmaa, josta edes suuri maa ei selviytyisi kuudessa kuukaudessa. Pienenä maana teillä on puolellanne suurempien maiden ja Euroopan parlamentin yhteisvastuu. Toivon kuitenkin, että ette liioittele toimissanne. YK:n uudistaminen ei missään tapauksessa ole mahdollista Slovenian kuusikuukautisen neuvoston puheenjohtajuuden aikana.

Asialistallanne onkin joitakin kiireellisistä ongelmistamme. Vaikein niistä on Kosovon kysymys. Tässä tilanteenne on erityisen hankala. Toinen aihe on energian sisämarkkinoiden kehittäminen edelleen sekä sopuun pääseminen Venäjän kanssa – nämä ovat painopisteitä, jotka pystytte käsittelemään. Ja jos onnistutte edistämään Lissabonin sopimuksen ratifiointia, voitte sanoa puolivuotisen puheenjohtajuutenne jälkeen pystyneenne ensimmäisenä entisenä kommunistiblokin maana muokkaamaan neuvoston puheenjohtajuudesta myönteisen roolimallin vauraudelle, vapaudelle ja rauhalle.

Lopuksi vielä pieni huomautus kollega Schulzille, joka ei enää ole paikalla. Hän puhui sosiaalidemokraattisesta ryhmästä – Saksassa hän vaikenee asiasta, mutta täällä tiedämme hänen puhuneen siitä. Puheenvuoronsa lopussa hän varoitti oikeistoradikalismista ikään kuin kommunismi olisi ollut äärioikeistolainen järjestelmä! Jos olen ymmärtänyt oikein, hän on myös pyytänyt teitä edistämään Turkin jäsenyyspyrkimyksiä. Komissio on jo vahvistanut kohtelevansa Kroatiaa ja Turkkia tasapuolisesti. Ei siis kannata sekaantua asiaan. Jättäkää se isompien maiden huoleksi, sillä nekään eivät ole saaneet asiaa ratkaistua. Keskittymällä Länsi-Balkaniin teette Euroopalle suuren palveluksen ja menestytte mahdollisesti paljon paremmin kuin yrittäessänne ratkaista Turkin ongelmia.

  Hannes Swoboda (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa pääministeri, älkää salliko toimintanne rajoittamista Balkanille. Jatkakaa eurooppalaisena puheenjohtajana. Aloitan kuitenkin pienillä asioilla ja toivon, että oma maani Itävalta avustaa teitä myös puheenjohtajakaudellanne ratkaisemalla Itävallan slovenialaisvähemmistöä koskevat ongelmat, jotta että slovenialaisvähemmistö saisi vihdoinkin oikeutensa.

Kroatiaa koskevien asioiden esittelijänä toivon, että Kroatiassa tapahtuisi paljon edistystä puheenjohtajakautenne aikana. Sekä teidän että Kroatian on toimittava asian hyväksi. Odotan Slovenian panevan puheenjohtajakautensa aikana täytäntöön pääministeri Sanaderin kanssa tehdyn sopimuksen ratkaisun löytämiseksi rajakiistaan kolmannen osapuolen avustamana. Kroatialta odotan suurempia ponnistuksia ja ekologisen kalastusvyöhykkeen osalta odotan, että sitä ei laajenneta eikä sovelleta Kroatiaan ja Italiaan.

Suurin ongelma on Kosovon kysymys, mutta mielestäni olette oikealla tiellä. Toimitte varovaisesti ja rauhallisesti mutta samalla määrätietoisesti. Tähän ratkaisuun me pyrimme Kosovossa, koska rehellisesti sanoen ei olisi mahdollista eikä Kosovon tai Serbian kannalta edes järkevää, että Kosovo jakaisi alueensa Serbian kanssa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettemmekö jakaisi Serbian huolta tai ymmärtäisi, miksi tilanne on Serbian kannalta ongelmallinen. Serbian ja erityisesti pääministeri Koštunican on kuitenkin syytä kuulla yksi asia: uskomme, että demokraattisen, ICTY:n kanssa yhteistyötä tekevän Serbian tulevaisuus on Euroopassa. Jos pääministeri Koštunica uskoo Serbian tulevaisuuden olevan Venäjällä, se on hänen ongelmansa. En kuitenkaan usko serbialaisten olevan hänen kanssaan samaa mieltä.

Puheenjohtajakautenne aikana Serbialle on siksi tehtävä selväksi yksi asia: heidän on valittava tässä kysymyksessä joko Venäjä tai Euroopan unioni. Teemme koko alueelle ja erityisesti Serbialle selkeän tarjouksen jatkaa kohtuullisen ajan tiellään kohti Euroopan unionia. Tämä on valtava tehtävä, mutta olen varma, että suoriudutte siitä hyvin.

(Suosionosoituksia)

  Lena Ek (ALDE). – Arvoisa puhemies, haluan yhdistää kaksi kevään Eurooppa-neuvostossa käsiteltävää asiaa. Ensimmäisenä tulevat ilmastonmuutos sekä ilmastoa ja energiaa koskeva lakipaketti. Tavoitteista keinoihin siirtyminen on luonnollisesti vaikeaa. Se on taakka kaikille jäsenvaltioille. Se on kuitenkin tehtävä. Haluaisin mainita kaksi aluetta, joilla meidän on oltava hyvin varovaisia ryhtyessämme vihreää lainsäädäntöpakettia koskeviin neuvotteluihin.

Ensimmäinen niistä on sosiaalikysymykset. Tässä parlamentissa on keskusteltu paljon Lissabonin strategiasta ja taloudellisen kehityksen lisäämisestä kestävää sosiaalista kehitystä ja ympäristöä koskeviin kysymyksiin. On erittäin tärkeää, että vihreän lainsäädäntöpaketin valmistuessa ensi viikolla siinä mainitaan kestävä taloudellinen kehitys.

Toinen alue on teknologinen neutraalius. Slovenia on runsasmetsäinen maa kuten myös kotimaani Ruotsi, ja mielestäni on erittäin tärkeää, että pidätte esillä kaikki vaihtoehtoiset polttoaineet, joista voitte valita, ja annatte hyödyntää niitä innovoinnissa. Älkää unohtako myöskään metanolia ja selluloosaa.

Lissabonin strategiassa on yhdistettävä ilmasto ja taloudellinen kehitys. Kuljetusala on täydellinen esimerkki siitä, kuinka junilla ja autoilla voidaan saavuttaa taloudellisen kehityksen ja paremmin toimivien sisämarkkinoiden lisäksi myös energiapaketin tavoitteet. Vain ryhtymällä toimeen mahdottomasta tulee mahdollista. Arvoisa puheenjohtaja, toivotan teille valtavasti onnea.

  Mirosław Mariusz Piotrowski (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, Slovenia on ensimmäinen uusi jäsenvaltio, josta on tullut Euroopan unionin puheenjohtaja. Puheenjohtajakausi sattuu vuodelle 2008, joka on samalla kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuosi. Niinpä kulttuurienvälinen vuoropuhelu on eräs ohjelman painopisteistä. On kuitenkin syytä muistaa, että vuoropuhelu on mahdollista vain silloin, kun osapuolilla on vahva kulttuuri-identiteetti ja halu jakaa tämä rikkaus muiden kanssa.

Euroopan kulttuurin perusta on kristinusko, minkä vuoksi kristillisiä arvoja olisi tuettava ja vahvistettava sen sijaan, että niitä heikennetään. Kyseistä myönteistä lähestymistapaa on vaikeaa löytää tärkeimmistä laadituista EU:n asiakirjoista kuten perusoikeuskirjasta tai uudistussopimuksesta. Niissä ei viitata millään tapaa Euroopan kristillisiin juuriin. Aiheesta ei ole myöskään keskusteltu vakavasti Euroopan parlamentissa.

Siksi herääkin kysymys, onko Euroopan unioni, joka lyö laimin ja näin ollen tuhoaa omat juurensa, riittävästi valmistautunut kulttuurienväliseen vuoropuheluun muualta maailmasta tulevien vahvojen kumppanien kanssa.

  Roberto Musacchio (GUE/NGL). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, kuten puheenjohtaja Barroso totesi, puheenjohtajavaltio Slovenia edustaa jo itsessään historiallista saavutusta, mikä tarjoaa meille tilaisuuden pohtia Euroopan ja Balkanin alueen välistä suhdetta. Asiaa on arvosteltu paljon, osin siihen liittyvän pirstovan vaikutuksen vuoksi, ja Euroopan olisikin nyt vastattava siihen edistämällä rauhaa ja lähentymistä, johon tämän suhteen pitäisi kannustaa.

Siksi meidän on vältettävä yksipuolisia toimia Kosovon kysymyksessä, jota varten pitäisi olla yhteinen eurooppalainen politiikka, kuten uudistussopimuksessakin todetaan. Meidän on torjuttava uusia ulkorajoja koskevia ongelmia, jotka syntyivät eräiden maiden liityttyä Euroopan unioniin. Tarvitsemme koko alueen käsittävän sosiaalista, taloudellista ja ympäristökysymyksissä tapahtuvaa yhdentymistä koskevan aktiivisen politiikan. Suoraan sanoen en pidä ydinvoimaa ratkaisuna energiaongelmiin.

Lopuksi haluaisin muistuttaa puheenjohtajavaltio Sloveniaa ”poistettuja” koskevasta ongelmasta, millä tarkoitetaan entisiä Jugoslavian kansalaisia, joilla on edellään ongelmia kansalaisuutensa kanssa Sloveniassa. Tämä kysymys on ehdottomasti ratkaistava.

  Hans-Peter Martin (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, lapsena meille kerrottiin hyvin elävästi, kuinka Tito rynnisti läpi Belgradin katujen ja ihmiset hyppivät pois alta. Tiet olivat poikki eivätkä liikennesäännöt olleet voimassa. Meidän lapsen mielissämme tämä oli tietyn järjestelmän puhdasta mielivaltaisuutta ja häikäilemättömyyttä.

Myöhemmin huomasimme, miten mielivaltaisesti oikeudenkäyntejä pidettiin toisinajattelijoita ja politiikan arvostelijoita kohtaan maassa, josta he pääsivät pakoon. Nyt olette täällä ja ilonne on ymmärrettävää, mutta olkaa varuillanne. Asenteensa puolesta Titona toimii täällä pääsihteerimme Harald Rømer, joka rynnii läpi Strasbourgin katujen seurauksista piittaamatta, vaikka mittarissa olisi sata kilometriä tunnissa ja ihmiset joutuisivat hyppimään turvaan. Mielivaltaisia menettelyjä sovelletaan ei-toivottuja arvostelijoita vastaan valitettavasti myös Euroopan unionissa.

  Puhemies. − Kiellän ehdottomasti hyökkäämästä tällä tavoin Euroopan parlamentin pääsihteeriä vastaan.

  Giles Chichester (PPE-DE). – Arvoisa puhemies, toivotan pääministerin tervetulleeksi parlamenttiin ja toivon hänelle kaikkea hyvää neuvoston puheenjohtajakaudelle. Olen varma, että Slovenia hoitaa tehtävänsä asiantuntevasti.

Suhtaudun myönteisesti Lissabonin strategian seuraavan vaiheen saamaan merkitykseen. Jäljellä on vielä paljon työtä jäsenvaltioiden suostuttelemiseksi uudistamaan taloutensa, ja toivon, että puheenjohtaja tukee laajempaa vapauttamista ja työmarkkinoiden uudistamista sekä varmistaa, että Euroopan liike-elämä hyötyy globalisaatiosta. Euroopasta on tultava kilpailukykyisempi, sen on keskityttävä enemmän uusien työpaikkojen luomiseen ja vähemmän työllisyyden kasvua vaikeuttavan sosiaalisen mallin suojeluun.

Haluan nähdä toimia, joilla saatetaan valmiiksi sisämarkkinat ja erityisesti televiestintäala. Suhtauduin myönteisesti komission viime vuonna ilmoittamaan televiestintämarkkinoiden vapauttamisen jatkamiseen. Meillä on nyt tilaisuus arvioida nykyiset puitteet uudelleen pullonkaulojen poistamiseksi ja kilpailukykyisemmän tulevaisuuden kartoittamiseksi tälle merkittävälle teollisuudenalalle.

Odotan kuulevani puheenjohtajan aikeista asian edistämiseksi teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa, jossa toimin PPE-DE-ryhmän edustajana. Suhtaudun myös myönteisesti sitoumukseen edistää voimakkaasti energiaa ja ilmastonmuutosta koskevaa pöytäkirjaa. EU on laatinut tiukat hiilidioksidipäästöjä koskevat tavoitteet, ja nyt on jäsenvaltioiden velvollisuus ryhtyä sanoista tekoihin sen varmistamiseksi, että vastuu todellakin jaetaan.

Olen viime viikkoina lukenut huolestuneena lehdistä, että eräät jäsenvaltiot yrittävät heikentää viime vuonna tehtyä ilmastonmuutosta koskevaa EU:n sopimusta. Aiomme kiinnittää erityistä huomiota siihen, että Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus noudattaa tekemiään sitoumuksia.

  Jan Marinus Wiersma (PSE). – (NL) Arvoisa puhemies, haluaisin palata Serbian tilanteeseen. On hyvä ajatus perustaa puheenjohtajavaltio Slovenian ehdotuksen mukaisesti samanlainen työryhmä kuin Kroatiassa, joka auttaisi Serbiaa toimimaan täysin tehokkaassa yhteistyössä Haagissa sijaitsevan entistä Jugoslaviaa koskevan kansainvälisen sotarikostuomioistuimen kanssa. Tämä mielestäni voisi raivata tien vakautus- ja assosiaatiosopimuksen solmimiselle. Vetoan myös kotimaani Alankomaiden hallitukseen, jotta se tekisi asiassa yhteistyötä ja tukisi puheenjohtajavaltio Slovenian ehdotusta sekä ottaisi huomioon, kuinka hyvin asia toimi Kroatian kohdalla.

Toinen huomautukseni koskee naapuruuspolitiikkaamme. Ukrainassa on nyt uusi hallitus, ja pian aloitetaan maan kanssa tehdyn kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen seuraajaa koskevat neuvottelut. Olisimme kiinnostuneita kuuleman Slovenian hallituksen ehdotukset ja ideat sekä sen, miten neuvottelut aiotaan käydä ja mihin tulokseen niissä pyritään. Emme kannata tässä vaiheessa jäsenyyden tarjoamista Ukrainalle – se ei vielä tule kysymykseen – mutta on tärkeää tarjota sille jotakin kouriintuntuvampaa, mikä liittyy sen yhteyksiin Euroopan unioniin.

Seuraavaksi haluaisin sanoa pari sanaa tilanteesta Georgiassa, johon myös sovelletaan Euroopan naapuruuspolitiikkaa. Itse pidin Euroopan unionin reaktiota vaalituloksiin ja itse vaaleihin turhan hätiköitynä ja turhan myönteisenä. Jälkeenpäin järjestettiin suuria mielenilmauksia. Vaalien aikana ilmenneistä säännönvastaisuuksista keskustellaan edelleen. Mielestäni on tärkeää, että sekä Euroopan unioni että neuvoston puheenjohtaja vähintään tekevät aloitteita maan opposition ja presidentti Saakashvilin välisten yhteyksien tukemiseksi.

Lopuksi haluaisin kommentoida Venäjän tilannetta. Siellä järjestetään piakkoin presidentinvaalit. Näyttäisi siltä, että maan kanssa voidaan pian ryhtyä neuvottelemaan uudesta kumppanuussopimuksesta. Energia-alan avoimuudella on erityisen suuri merkitys uuden sopimuksen valmisteluneuvotteluissa.

Haluamme kuitenkin myös keskustella Venäjän kanssa maan demokratian laadusta ja erityisesti hiljattain kokemistamme ongelmista vaalitarkkailussa sekä siitä, miten me näemme asian ja miten Venäjä näkee sen. Toivon, että tämäkin asia sisältyy Slovenian puheenjohtajakauden ohjelmaan.

  Bronisław Geremek (ALDE). – (PL) Arvoisa puhemies, me kaikki odottanemme, että vuonna 2008 pääsemme puheenjohtajavaltio Slovenian johdattamana sopuun uudistussopimuksesta ja voimme valmistella sen ratifiointia. Odotamme Slovenian myös edistävän ratkaisun löytymistä yhteen arkaluontoisimmista Euroopan kohtaamista ongelmista eli Kosovon kysymykseen. On kuitenkin tärkeää mainita, että näiden painopisteiden lisäksi on myös tiettyjä tehtäviä, jotka tukevat niitä. Mielestäni kulttuurienvälistä vuoropuhelua voitaisiin pitää sellaisena tehtävänä. Uskon sen olevan eräs Euroopan yhtenäisyyden muodostavista arvoista ja luovan perustan myös tietylle geopoliittiselle arvolle, joka EU:n politiikalla voi olla.

Vaikuttaa siltä, että erityisesti tässä yhteydessä Eurooppa voi toimia rauhanlähettiläänä tilanteessa, jossa maailma näyttää olevan kansainvälisessä kaaoksessa. Haluaisin vielä lisätä Kosovon kysymyksestä keskusteltaessa olevan erityisen tärkeää, että samalla otetaan huomioon kulttuurienvälistä vuoropuhelua koskeva ongelma. Se on Kosovon tulevaisuuden ongelma.

Arvoisa pääministeri, toivotan Slovenian puheenjohtajakaudelle menestystä.

  Jan Tadeusz Masiel (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, onnittelen Sloveniaa unionin puheenjohtajuudesta ja toivotan sille onnea erityisesti uudistussopimuksen ratifiointiin.

Pieni Slovenia on ohittanut suuren Puolan, minkä pitäisi antaa ajateltavaa meille puolalaisille. Ehkä Slovenian esimerkin ansiosta pelkomme unionia kohtaan vähenee ja uskomme unionin tarpeellisuuteen kasvaa. Arvoisa puheenjohtaja, te olette Johannes Paavali II:n jälkeen toinen slaavi, joka johtaa koko Euroopan kulttuuria sen länsiosa mukaan luettuna. Unioni odotti vuoden 2004 laajentumisensa jälkeen uutta verta, uutta aivokapasiteettia ja uusia näkymiä, ja te täytätte odotukset ehdottamanne unionin viidennen vapauden eli tiedon vapaan liikkuvuuden ansiosta.

Maanne oli osa entistä Jugoslaviaa ja tuntee siksi kristinuskon ja islamin hallitsemien maailmojen ongelmat. Se pystyy varmasti antamaan uutta puhtia oikeudenmukaisen ja serbien oikeuksia kunnioittavan ratkaisun löytämiseksi Kosovon tilanteeseen.

  Alojz Peterle (PPE-DE). – (SL) Olen iloinen ja ylpeä voidessani jakaa kanssanne tämän juhlallisen hetken, johon sisältyy luonnollisesti myös suuri vastuu ja suuria mahdollisuuksia. Olen vakuuttunut Slovenian osoittavan puheenjohtajakaudellaan, että sen perustaminen vuosia sitten ei ollut ainoastaan geopoliittinen päätös vaan myös osoitus siitä, että olimme valmiita tekemään vastuuntuntoisesti yhteistyötä vapaan, demokraattisen ja onnistuneesti yhdentyneen Euroopan luomiseksi.

Tuen voimakkaasti Lissabonin strategian täytäntöönpanoa, sillä se on olennaisen tärkeää tulevaisuutemme kannalta. Odotan Slovenian tekevän kaikkensa yhteisen tietotekniikka- ja televiestintäpolitiikan edistämiseksi. Se on olennaista Lissabonin strategian täytäntöönpanon kannalta, sillä kilpailukyvyn kasvamisen lisäksi unioni pääsee myös lähemmäs kansalaisia. EU-kansalaiset haluavat tuntea yhteisen politiikan kukkaroissaan, ja onnistuimmekin siinä verkkovierailudirektiivillä, jonka ansiosta Euroopan sisäiset puhelut ovat tulleet edullisemmiksi. Tämän alan yhteisen politiikan ansiosta tällaisia etuja tulee yhä useammin.

Toinen painopistealueeni on terveys. En ole ainoa parlamentin jäsen, joka on ilahtunut siitä, että Slovenian puheenjohtajakauden painopistealueisiin kuuluu myös syövän torjuminen. Siitä pitäisi tulla pysyvä aihe Eurooppa-neuvoston esityslistalle.

Syöpä ei kuulu ainoastaan terveysministerien vastuualueeseen. Joka kolmas Euroopan kansalainen voi odottaa sairastuvansa tähän tautiin eivätkä näkymät ole lupaavia. Se on laaja sosiaalinen ja poliittinen kysymys, joka liittyy myös Lissabonin strategian täytäntöönpanoon. Jos yhä useammat ihmiset sairastuvat, emme pysty saavuttamaan korkeampaa tuottavuutta ja parempaa kilpailukykyä. Terveys on visio ja ulottuvuus eikä pelkkä toimiala. Olen tyytyväinen, mikäli saavutamme Slovenian puheenjohtajakauden aikana kaksi tavoitetta. Ensiksi on kiinnitettävä huomiota syövän torjumiseen ja toiseksi on perustettava syövän torjumiseen erikoistuvia toimielinten välisiä työryhmiä. Torjuntatyö edellyttää hyvää ja yhtenäistä koordinaatiota Euroopan parlamentin, neuvoston ja Euroopan komission välillä.

Neuvoston puheenjohtaja, toivotan teille menestyksekästä puheenjohtajakautta.

  Magda Kósáné Kovács (PSE). – (HU) Kiitos, arvoisa puhemies. Arvoisa pääministeri, puheenjohtajuutenne ansiosta uudet jäsenvaltiot ovat ottaneet uuden askeleen kohti täysi-ikäisyyttä. Puheenjohtajuutenne todennäköisesti auttaa poistamaan varaukset, joita ei ole tosin koskaan ollut EU:n toimielimissä mutta jotka ovat olleet läsnä Euroopan unionin arjessa.

Olette ensimmäinen puheenjohtaja Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuonna. Alueellamme asuvat tietävät, että maapallon valtavan punaisen läntin vieressä sijaitsevasta itäisestä Keski-Euroopasta tuli vaaleanpunainen läntti, joka ei kuitenkaan ole koskaan ollut väriltään täysin tasainen. Se on aina säilyttänyt historiallisen värikkyytensä ja monimuotoisuutensa. Tämä tiedetään erityisen hyvin Länsi-Balkanilla Jugoslavian piilotettua rajat pystymättä kuitenkaan täysin poistamaan niitä.

Ei siis ole sattumaa, että suurimmat vaikeutemme ovat kansallisen, kielellisen ja kulttuurisen identiteettimme uudelleenarvioinnissa ja vahvistamisessa. Odotamme teidän auttavan meitä siinä, koska puheenjohtajuutenne voi auttaa meitä rakentamaan uudelleen identiteetin, joka on nyt erottamaton osa EU-kansalaisten tietoisuutta.

Puheenjohtajavaltio Slovenialla on mahdollisuus ja velvollisuus saattaa alueen Eurooppa-missio ja laajentuminen uuteen vaiheeseen. Slovenia on portti Länsi-Balkanille, ja Euroopan tie johtaa sen läpi. Jäsenvaltioiden laajentumisväsymyksestä ei saa tulla kyseisellä alueella uudistusväsymystä, sillä se vaarantaisi koko alueen vakauden.

Lopuksi vielä sananen uudistussopimuksesta: Olen ylpeä, että Unkari oli ensimmäinen uudistussopimuksen ratifioinut maa. Vaikka Unkarissa on nykyään mahdollista päästä poliittiseen yhteisymmärrykseen vain harvoista asioista, EU oli yksi niistä. Alueellamme tarvitaan enemmän ja paremmin toimiva unioni, ja luotamme asiassa puheenjohtajavaltio Slovenian yhteistyövalmiuteen ja apuun.

Toivotan teille onnea puheenjohtajakaudellenne.

  Alexander Lambsdorff (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, Alpit ovat tänä vuonna tärkeässä asemassa Euroopassa. Slovenia on Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja Sveitsi ja Itävalta isännöivät jalkapallon Euroopan mestaruuskisoja, joten kaikkien katseet ovat vuorilla. Onnittelen puheenjohtajaa kauden virallisesta avauksesta.

Tämä on merkittävä puheenjohtajakausi. Lissabonin sopimuksen ratifiointiprosessi on oikeutetusti ensisijainen tehtävänne. Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikka joutuu koetukselle Kosovossa. Me parlamentissa odotamme teidän tekevän selväksi – ellemme saa päätöslauselmaa turvallisuusneuvostolta – että päätöslauselma 1244 on vedenpitävä oikeusperusta kaikille Euroopan turvallisuus- ja puolustuspoliittisille toimenpiteille. Ryhmäni puheenjohtaja on todennut meidän vastustavan Serbian kanssa nopeutetusti tehtävää vakautus- ja assosiaatiosopimusta, ellei Serbia suostu yhteistyöhön ICTY:n kanssa.

Olemme iloisia siitä, että Slovenia on ensimmäinen puheenjohtajan tehtäviin siirtynyt uusi jäsenvaltio. Me liberaalit olemme aina olleet voimakkaasti tämän laajentumisen kannalla. Olemme myös aina tukeneet sitä kohdatessamme vastustusta kotimaassamme.

Emme kuitenkaan ole juuri nyt juhlatuulella. Olen kotoisin Nordrhein-Westfalenista, jossa 2 300 ihmistä sai eilen kuulla Nokian sulkevan Bochumin tehtaansa ja siirtävän toimintansa Romaniaan. Alkoi kiertää huhu, jonka mukaan tämä kaikki tapahtuisi EU:n rahoituksella. Haluan tehdä selväksi FDP:lle, että työpaikkojen siirtämistä Euroopan unionissa ei saa tukea EU:n varoista. Aiomme tehdä kaikkemme sen varmistamiseksi, että tapauksessa ei käytetä EU:n tukia. Näen komission puheenjohtajan nyökkäävän. Toivon komission antavan tähän selkeän vastauksen. Tämä on tärkeä asia, joka saa ihmiset pelkäämään Euroopan unionia. Näin ei saa tapahtua. Varmistamme myös, että oikeutus tukiin tarkistetaan, mikäli Romaniassa alkaa virrata kansallisia tukia. Tämä on ongelma, ja toivomme, että Bochumin ammattitaitoiset ja motivoituneet ihmiset löytävät pian uuden työpaikan.

  Ryszard Czarnecki (UEN). – (PL) Arvoisa pääministeri, sympatiani ja myötätuntoni ovat puolellanne. Liityttyänne euroalueeseen maanne inflaatio on noussut viime vuodesta sata prosenttia. Kuten komission jäsen Almuda totesi kaksi kuukautta sitten, te, komission puheenjohtaja, olette myöntänyt inflaation nousun olevan eräs euroalueeseen liittymisen seurauksista.

Eräs mainitsemistanne painopisteistä on Kosovon kysymys. Muistakaa, että maan itsenäistyminen olisi ensimmäinen Euroopassa tapahtuva yksipuolinen rajojen muuttaminen sitten toisen maailmansodan. Juuri tähän Georgiassa sijaitsevat Etelä-Ossetia ja Abhasia pyrkivät, mutta myös Moskova on kiinnostunut Etelä-Kaukasian tilanteen horjuttamisesta. Tästä saattaa syttyä alueella jopa sota ja samalla Euroopan suurin aseellinen selkkaus Balkanin 1990-luvun alun väkivaltaisuuksien jälkeen. Meidän on ilman muuta kunnioitettava Kosovon itsemääräämisoikeutta.

  Francisco José Millán Mon (PPE-DE). – (ES) Arvoisa puhemies, toivotan onnea Slovenian puheenjohtajakaudelle. Se on erinomainen esimerkki Euroopan unionin muuttumisesta. Seuraavan puolen vuoden aikana käsitellään tärkeitä asioita, joista mainitsen muutaman.

Ensimmäinen niistä on kevään Eurooppa-neuvosto, jossa keskitytään Lissabonin strategiaan. Olemme taloudellisesti vaikeassa tilanteessa. Kasvuennusteet pienenevät rahoituskriisin, inflaation nousun, vahvan euron ja heikon dollarin sekä äärimmäisen korkean öljyn hinnan vuoksi. Myös ruoan hinta nousee.

Suuri yleisö odottaa tehokkaita päätöksiä, joiden avulla usko voidaan säilyttää epävarmoina aikoina.

Ulkoasioihin kuuluu Kosovon kysymys, joka vaikuttaa rajojen vakauden kaltaisiin kysymyksiin koko Euroopassa. Asiassa ei pidä hätiköidä. Joulukuun Eurooppa-neuvostossa toimittiin mielestäni hieman hätiköiden. Siellä päätettiin muun muassa Kosovoon lähetettävästä siviilioperaatiosta, jolle ei kuitenkaan ilmeisesti ole sovittu oikeusperustaa. On ristiriitaista, että tämä tapahtuu EU:ssa, joka on oikeusvaltioon perustuva yhteisö.

Kosovon kysymys on arkaluontoinen ja edellyttää varovaisuutta. Ponnistelkaa lujasti uuden päätöslauselman saamiseksi turvallisuusneuvostolta.

Kuten mainitsitte, toukokuussa pidetään tärkeä Liman huippukokous Latinalaisen Amerikan maiden kanssa, jotka ovat periaatteiltaan ja arvoiltaan lähellä Eurooppaa. Liman huippukokousta olisi käytettävä vapauttamaan Mercosurin kanssa käytävät lukkiutuneet neuvottelut sekä edistämään assosiaatiosopimuksia koskevia neuvotteluja Andien alueen maiden ja Keski-Amerikan maiden kanssa.

Maaliskuussa Schengen-alueen laajentuminen on todellisuutta lentokentillä. Tämä on ratkaisevaa aikaa EU:n ulkorajoilla, mistä saankin aasinsillan laittoman maahanmuuton torjumiseen. Rajavalvonnasta vastaavat ministerit suunnittelevat yhteistä kokousta, ja ajankohta on mielestäni hyvin valittu. Ministerien yhteistyötä on tehostettava ja ulkorajoja valvovien viranomaisten on oltava tietoisia siitä, että he eivät työskentele ainoastaan kansallisella vaan myös eurooppalaisella tasolla ja että he ovat yhdessä vastuussa siitä, mitä Schengen-alueella tapahtuu.

Lopuksi pyytäisin teitä tekemään terrorismin vastaista työtä. Suuri yleisö odottaa Euroopan unionin saavan aikaan tuloksia tässä asiassa, joka on niin merkittävä heidän elämänsä kannalta.

  Kristian Vigenin (PSE). – (BG) Arvoisa puhemies, arvoisa komission puheenjohtaja Barroso, arvoisa pääministeri Janša, en voi olla huomauttamatta, että Slovenian puheenjohtajuus on tärkeä merkki Euroopan kansalaisille ja erityisesti Keski- ja Itä-Euroopan kansalaisille.

Slovenialla on tilaisuus saada heidät vakuuttuneiksi siitä, että he ovat yhdenvertaisia sidosryhmiä Euroopan yhdentymisprosessissa. Tunnemme Slovenian maana, joka käsitteli muutoksen edellyttämät asiat viivyttelemättä sinnikkäästi ja johdonmukaisesti, minkä vuoksi sitä voidaan nyt kutsua Itä-Euroopan parhaaksi suorittajaksi. Tämä oli mahdollista maan poliittisen konsensuksen ansiosta. Juuri sitä me odotamme Slovenian puheenjohtajakaudelta: sen on ilman sen kummempia fanfaareja ja suuria lupauksia jatkettava sinnikkäästi esitellyssä ohjelmassa korostettujen, Euroopan unionin tulevaisuuden kannalta tärkeiden asioiden edistämistä. Teillä on siihen kaikki mahdollisuudet, koska tämänpäiväinen keskustelu on osoittanut poliittisen ja toimielinten konsensuksen olevan puolellanne.

Mielestäni Slovenian puheenjohtajuus tulee juuri oikeaan aikaan etenkin Länsi-Balkaniin liittyvien haasteiden kannalta. Slovenian historiallisen ja poliittisen kokemuksen ansiosta Euroopan unioni voi toteuttaa tehokkaammin kyseisiä maita koskevaa politiikkaansa. Nämä maat tarvitsevat uusia virikkeitä uudistusten jatkamiseen ja kehityksensä nopeuttamiseen päästäkseen lähemmäs Euroopan unionia. Tämä tavoite on täysin realistinen, kuten ennen Jugoslaviaan kuulunut Slovenia on esimerkillään osoittanut.

Uskon Euroopan unionin pystyvän Slovenian kautta tekemään asiansa paremmin ymmärrettäväksi useille Länsi-Balkanin kansoista. Tarkoitan tätä sekä sanan varsinaisessa merkityksessä että kuvaannollisesti. Minusta on tarpeen mainita, että neuvosto puhuu ensimmäistä kertaa slaavilaista kieltä. Mielestäni yksikään muu maa ei pystyisi käsittelemään Kosovon kysymystä yhtä menestyksekkäästi kuin Slovenia. Koko alueeseen kohdistuvat riskit ovat valtavat, ja siksi odotuksemme teidän suhteenne ovatkin korkealla, pääministeri Janša. Odotamme teidän onnistuvan säilyttämään Euroopan unionin yhtenäisyyden sekä maakunnan asemaa koskevan päätöslauselman osalta että unionin sitoumuksen osalta päätöstä seuraavana vaikeana aikana.

Pääministeri Janša, meille sosiaalidemokraateille on tärkeää, että Slovenian puheenjohtajakaudesta tulee menestyksekäs. Emme aio pelkästään seurata toimintaanne sivusta, vaan annamme myös todellisen tukenne pyrkimyksillenne parhaamme mukaan, jotta voitte panna ohjelmanne täytäntöön. Toivotan teille menestystä, jotta voitte osoittaa, että myös pieni maa voi olla Euroopassa suuri.

  Marco Pannella (ALDE). – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa pääministeri Janša, hyvät naiset ja herrat, tervetuloa, arvoisa pääministeri, sen radikaalin puolueen ja niiden toverien puolesta, jotka kiirehtivät teidän ja Mladina-lehdessä työskentelevien toverienne ja ystävienne vapauttamista vuoden 1988 lopulla. Olitte vankilassa demokratian ja Euroopan puolesta. Nyt olette puheenjohtajana Euroopan unionissa, joka poistaa hymninsä ja lippunsa ja jossa – tämä teidän on syytä panna merkille – eurokolikoissa olevat perinteiset geopoliittiset rajat ovat euroryhmän vuoksi vääristyneet. Olette laajentumisen puolestapuhuja, mutta kyseessä on sama Eurooppa, joka oli kuuro Jugoslavian tragedialle ja joka on nykyään kuuro Turkille ja kaikille toivomillemme laajentumisille.

Olin itsekin mukana Ljubljanassa Serbian ilmahyökkäysten aikaan. Tapasimme tuolloin Skolkin, AZMSS:n nuoret, presidentti Kucanin sekä ystävämme Jelko Kacinin. Siihen aikaan taistelitte oman Eurooppanne puolesta, joka oli erilainen kuin se, joka petti teidät, joka halusi neutraalin Jugoslavian omia tarkoitusperiään varten.

Tervetuloa. Jos aiotte olla maanne puolesta se, mitä olette ollut, silloin edustatte Altiero Spinellin Eurooppaa toisin kuin me, jotka usein edustamme sen pirstoutumista.

(Puhemies keskeytti puhujan)

  Othmar Karas (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, Schengen-alue laajeni yöllä 20.–21. joulukuuta 2007. Saavutimme tuolloin jälleen hieman isomman palan vapautta ja pääsimme askeleen lähemmäksi toisiamme. Piikkilanka-aidat on vihdoinkin poistettu ja Slovenia otti 1. tammikuuta hoitaakseen yhdistyneen Euroopan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan tehtävät. Olen siitä iloinen eurooppalaisena ja erityisesti itävaltalaisena, ystävänä, naapurina ja liittolaisena.

Arvoisa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, tässä keskustelussa on kysymys kuudesta asiasta. Ensinnäkin sillä, että olette neuvoston puheenjohtaja, on muutakin kuin symbolista arvoa. Se saa meidät tietoisiksi historiallisesta kehityksestä, josta joko on tullut monille jo itsestäänselvyys tai jonka jotkut kokevat uhkana.

Toiseksi: ratifiointiprosessi alkoi Unkarista. Teidän on luotava prosessille rakenne ja tehtävä siitä dynaaminen sekä tarjottava Euroopan kansalaisille riittävästi koordinoitua tietoa.

Kolmanneksi: hyödyntäkää ilmastonmuutosta ja Euroopan suurempaa riippumattomuutta energiasta koskevia tavoitteita kasvun, työllisyyden ja sosiaalisen koheesion edistämiseksi Lissabonin strategian täytäntöönpanon yhteydessä.

Neljänneksi: maantieteellisen sijaintinne, historiallisten kokemustenne ja puheenjohtajakautenne ajankohdan vuoksi teillä on erityinen vastuu Kroatian liittymisestä unioniin, Kosovon vapaudesta ja sopuun pääsystä Serbian kanssa.

Viidenneksi: käynnistämme kanssanne Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuoden. Tehkää puheenjohtajakaudestanne rinnakkaiselon, keskinäisen kunnioituksen, toisten huomioonottamisen ja yhteisymmärryksen kausi.

Kuudes ja viimeinen asia: älkää sekoittako eurooppalaista vastuutanne selvittämättömiin kahdenvälisiin kysymyksiin tai Itävallan vastuuseen maassa asuvasta sloveenivähemmistöstä. Kahden jäsenvaltion väliset sopimukset eivät kuulu Euroopan unionin vastuualueeseen.

  Bernard Poignant (PSE). – (FR) Arvoisa puheenjohtaja, esiinnyitte meille hyvin vaatimattomana. Olette jopa maininneet mahdolliset tulevat virheet ja myöntäneet taipumuksenne naiiviuteen. Ehdotan troikkaa silmällä pitäen, että siirrätte nöyryyden tunteen seuraajallenne Ranskan presidentille.

Minulla on teille ainoastaan yksi sanoma: opettakaa Euroopalle joitakin oman historianne parhaista opetuksista. Te olette kelttejä, kuten minäkin. Maatanne on hallinnut Baijeri, Venetsian tasavalta yritti saada teidät omakseen, sitten teidät liitettiin Itävalta-Unkariin, Napoleon miehitti maanne – pahoitteluni siitä – minkä jälkeen teidät jaettiin Saksan, Italian ja Unkarin kesken ja liitettiin Jugoslavian liittotasavaltaan. Itsenäinen maastanne tuli vuonna 1990 pidetyssä kansanäänestyksessä.

Uskomaton historia. Kuka olisi teitä parempi puhumaan kulttuurienvälisestä vuoropuhelusta? Kuka muu olisi siinä uskottavampi? Tehkää siitä tärkeämpi painopiste. Sijoititte sen neljännelle sijalle, mutta ehdottaisin, että siirrätte sen pari sijaa ylöspäin.

Älkää kuitenkaan rajoittako kulttuurienvälistä vuoropuhelua uskontojenväliseen vuoropuheluun. Muistakaa myös niiden ponnistukset, jotka uskovat, ettei uskontoa ja politiikkaa pitäisi sekoittaa, koska historia on osoittanut niiden yhdistämisen johtavan aina ongelmiin.

Sallinette, että luen kollegoilleni äsken mainitsemieni seikkojen hengessä otteen kauniista kansallishymnistänne. ”Jumala siunatkoon kaikkia kansoja, jotka kaipaavat ja tavoittelevat sitä kirkasta päivää, jolloin maailmaa eivät enää uhkaa sodat ja kiistat ja jotka odottavat aikaa, jolloin kaikista vapaista ihmisistä tulee vihollisten sijaan naapureita.” Tämä on sekä puheenjohtajakautenne että Euroopan henki. Olen ranskalainen enkä halua luopua Marseljeesista, mutta puolen vuoden ajan olen erittäin mielelläni slovenialainen!

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. − Hyvä kollega Poignant, kuulisin mielelläni teidän laulavan Marseljeesia tai vaikkapa Eurooppa-hymniä.

  Zbigniew Zaleski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa pääministeri, olette ilmoittanut puheenjohtajakautenne tavoitteiksi uudistussopimuksen, Lissabonin strategian, ilmaston, energian ja Länsi-Balkanin, ja jos tähän lisätään vielä kulttuurienvälinen vuoropuhelu, on se aikamoinen asialista noin pienelle maalle suuren menestyksenne jälkeen, josta onnittelen teitä ja koko Slovenian kansaa.

Ulkoasiainvaliokunnan edellisessä kokouksessa ulkoasiainministeri Luís Amado ei maininnut sanallakaan itäistä ulottuvuutta, ja te olette puhunut siitä ainoastaan yleisellä tasolla. Olen ymmärtänyt sen kuitenkin olevan yksi tavoitteista, ja erityisesti slaavilaisten maiden edustajana teillä pitäisi olla itäisestä ulottuvuudesta portugalilaisia parempi käsitys – josta minulla ei tosin ole huomautettavaa. Kysymys kuuluu, käsittääkö laajentuminen seuraavan puheenjohtajavaltion Ranskan ennustuksen mukaisesti lähinnä Länsi-Balkanin vai jotain muutakin. Toivoisin teidän selventävän näkemystänne asiasta.

Toinen asia on, että maanne puheenjohtajakausi osuu Euroopan parlamentin vaaleja edeltävälle ajalle, ja kuten tiedämme, 20 prosentin äänestysvilkkaus ei ole erityisen hyvä, ja suuntaus on laskeva. Olisiko teillä joitakin parannusehdotuksia? Miten eurooppalaiset saataisiin vakuutettua siitä, että tästä talosta on hyötyä ja että osallistuminen kannattaa?

Viimeisenä haluaisin puuttua asiaan, joka liittyy ensimmäiseen kommenttiini. Slovenian Ukrainan suurlähettiläs totesi, että Ukrainan pitäisi liittyä tai se aikoo liittyä vapaakauppavyöhykkeeseen puheenjohtajakautenne aikana. Se olisi tietenkin hyvä asia. Maan täytyy tosin vielä täyttää muutama ehto, kuten saada duuman hyväksyntä ja parantaa rajojensa toimintaa. Miten puheenjohtaja aikoo tukea Ukrainaa tässä prosessissa?

Arvoisa puhemies, haluaisin lopuksi vielä sanoa:

teillä on valta ja vastuu rajoittaa puheaikaa ja pyydän teitä tekemään niin vastaisuudessa.

  Véronique De Keyser (PSE). – (FR) Arvoisa puheenjohtaja, puheenjohtajakaudelleen voi osittain valita haluamiaan asioita, mutta on myös sellaisia asioita, jotka tulevat juhliin kuokkimaan, esimerkiksi Lähi-idän turvallisuus ja Iran. Iranin ydinohjelma on tässä suhteessa osa monimutkaista prosessia, joka sivuaa Lähi-idän ja muslimimaailman turvallisuutta. Luottamuksen palauttamiseksi meidän on keskusteltava Irakista, Palestiinasta, Libanonista, ääriryhmistä, ihmisoikeuksista ja köyhyydestä.

Monet alueen asukkaista joutuvat tulemaan toimeen alle kahdella dollarilla päivässä. Voiko sellaista hyväksyä? En puhu moraalisesta näkökulmasta vaan turvallisuudesta. Näistä ihmisistä tulee ääriainesta, koska heillä ei ole mitään hävittävää ja he tuntevat itsensä nöyryytetyiksi. Kukaan ei synny itsemurhapommittajaksi tai terroristiksi. Meidän on luotava ympäristö, jossa kaikki voivat elää arvokkaasti, rauhassa ja vapaina. Nämä eivät ole minun sanojani, vaan ne on lausunut Kansainvälisen atomienergiajärjestön johtaja ja Nobelin rauhanpalkinnon saaja Mohamed El Baradei. Ne tarkoittavat, että luottamuksellisen suhteen muodostaminen on aloitettava arabimaailmasta ja erityisesti Iranista, että siinä ei saa välttää vaikeita aiheita – ei maan juutalaisten joukkotuhoa koskevaa tyrmistyttävää revisionismia eikä Israelin turvallisuutta – ja että sen pitäisi perustua molemminpuoliseen luottamukseen ja arvokkuuteen.

Ottaako puheenjohtajavaltio Slovenia nämä sanat ohjenuorakseen? Entä uskooko se todella, että alue voitaisiin jonain päivänä riisua ydinaseista välttäen mainitsemasta tabua nimeltä Israelin ydinohjelma?

  Monica Maria Iacob-Ridzi (PPE-DE). – (RO) Arvoisa pääministeri, haluaisin onnitella teitä siitä, että puhutte meille tänään neuvoston puheenjohtajana.

Muut Euroopan maat ihailevat Sloveniaa sen merkittävästä kehityksestä vuoden 1990 jälkeen sekä jäsenyysedellytysten täyttämisestä, olivatpa sitten kyseessä neuvotteluvaiheet, yhteisen valuutan käyttöönotto tai neuvoston puheenjohtajuus.

Haluaisin onnitella teitä myös EU:n painopisteiden määrittämisestä seuraavien kuuden kuukauden ajaksi yhdessä Saksan ja Portugalin hallitusten kanssa.

On epäilemättä toivottavaa, että Lissabonin sopimus, joka päättää Euroopan unionin pitkittyneen identiteettikriisin, ratifioidaan mahdollisimman pian ja tunnustetaan demokraattiseksi asiakirjaksi kaikkialla Euroopassa.

Samalla on myös toivottavaa, että Lissabonin strategian tavoitteet toteutetaan mahdollisimman pian, koska kansalaiset suhtautuvat tähän politiikkaan yhä pessimistisemmin. Euroopan komission joulukuussa 2007 laatima tuorein Eurobarometri osoittaa kansalaisten luottamuksen laskeneen kumpaankin strategian osaan – sekä talouskasvuun että työllisyyteen.

Työttömyys on edelleen EU-kansalaisten suuri huolenaihe, vaikka merkittävää parannusta onkin tapahtunut vuoteen 2006 verrattuna. Lissabonin strategian uuden kierroksen alkaessa vuonna 2008 Euroopan parlamentti hyväksyy työvoiman liikkuvuutta koskevan toimintasuunnitelman työllisyyden parantamiseksi Euroopan tasolla. Silti on yhä selvittämättä kysymys rajoitetusta pääsystä Euroopan työmarkkinoille, joka vaikuttaa yli sataan miljoonaan EU-kansalaiseen.

Pääministeri, kehotan teitä näin ollen tukemaan vapaata pääsyä työmarkkinoille koskevia parlamentin ja Euroopan komission aloitteita. Uskon vakaasti, että Eurooppa voi näin turvata taloutensa tulevaisuuden varmistamalla EY:n perustamissopimukseen kirjatut perusvapaudet.

  Claudio Fava (PSE). – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat, italialaisena suhtaudun erityisen myönteisesti siihen, että Slovenia on neuvoston puheenjohtaja sekä siihen, että hiljattain Euroopan unioniin liittyneistä maista juuri Slovenia saa ensimmäisenä puheenjohtajuuden hoitaakseen ja kuuluu nyt Schengen-alueeseen yhdessä muiden Euroopan maiden kanssa.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtajana tärkein tehtävänne on edistää voimakkaasti Lissabonin sopimuksen ratifioimista. Sopimus antaa parlamentille suuremmat valtuudet soveltaa yhteispäätösmenettelyä. Sen ansiosta päätökset voidaan tehdä määräenemmistöllä tärkeissä asioissa ja alueilla, joilla kansalaisten perusoikeudet otetaan paremmin huomioon ja niitä suojellaan paremmin. Tarkoitan oikeudellista yhteistyötä ja laillista maahanmuuttoa.

Ehdotuksemme perustuu tähän, ja tulevina kuukausina meidän on pyrittävä löytämään tilaa eri kysymyksiä koskevalle toimielinten väliselle siirtymävaiheen sopimukselle. Tarkoitan esimerkiksi Europol-pakettia, josta äänestetään huomenna. Huomenna parlamentti pyytää neuvostolta sitoutumista kuulla Euroopan parlamenttia uudelleen kuuden kuukauden kuluessa sopimusten voimaantulosta niiden uusien määräysten nojalla, jotka kyseisillä sopimuksilla saadaan aikaan.

Yhteisen maahanmuuttopolitiikan osalta haluaisin pyytää teitä sitoutumaan turvallisen kehyksen laatimiseen, koska laitonta maahanmuuttoa voidaan torjua ainoastaan kunnioittamalla perusoikeuksia tiukasti, uskottavasti ja tarkasti. Näin voidaan välttää muutaman kuukauden takaisten tapahtumien toistuminen, jolloin sadat Eurooppaan pyrkivät ihmiset tarttuivat Välimerellä tonnikalaverkkoihin.

  Valdis Dombrovskis (PPE-DE). – (LV) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, ensimmäiseksi haluaisin onnitella Sloveniaa siitä, että se on ensimmäinen uusi jäsenvaltio, josta on tullut EU:n puheenjohtaja. Muut uudet jäsenvaltiot voivat ottaa mallia Sloveniasta omiin puheenjohtajakausiinsa valmistautuessaan.

Eräs Slovenian puheenjohtajakauden tärkeimmistä tehtävistä on Lissabonin sopimuksen ratifiointiprosessin edistäminen. Omalta osaltani voin sanoa, että Latvia aikoo ratifioida Lissabonin sopimuksen toukokuussa Slovenian puheenjohtajakaudella. Meidän on syytä suhtautua myönteisesti puheenjohtajavaltio Slovenian pyrkimyksiin vahvistaa EU:n roolia ilmastonmuutoksen torjumisen ja uusiutuvien energiamuotojen käytön maailmanlaajuisena edelläkävijänä. Ilmastonmuutos ja energiaongelmat ovat olleet jo vuosien ajan suuren yleisön ja poliitikkojen huomion keskipisteessä. On kuitenkin tärkeää, että tätä painopistettä ei pidetä ainoastaan hyvänä pyrkimyksenä vaan että se näkyy painopisteenä myös EU:n talousarviossa. Koska rahoitusnäkymien väliarvioinnin pitäisi alkaa tänä vuonna, sen yhteydessä olisi hyvä kuulla puheenjohtajavaltio Slovenian ajatuksia mahdollisista EU:n talousarvion painopisteistä. Mielestäni ilmastonmuutosta ja energiaa koskevien kysymysten tulisi kuulua näihin painopistealueisiin ja EU:n rakennerahastoista ja koheesiorahastosta olisi kohdistettava enemmän varoja energiatehokkuuden lisäämiseen ja uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseen.

Puheenjohtajavaltio Slovenian aikomus kiinnittää enemmän huomiota Länsi-Balkanin ja Kosovon kysymykseen on ymmärrettävä. Slovenian pääministerin näkemys, jonka mukaan Bosnia ja Hertsegovinan tilanne saattaisi olla Kosovon tilannetta pahempi, on saanut aikaan monenlaisia reaktioita. Siksi olisi tärkeää ymmärtää puheenjohtajavaltio Slovenian asema suhteessa Balkanin tilanteeseen ja sen ehdotukset tilanteen rauhoittamiseksi. Kiitos mielenkiinnostanne. Toivotan puheenjohtajavaltio Slovenialle kaikkea hyvää tähän työrupeamaan.

  Anne Van Lancker (PSE). – (NL) Neuvoston puheenjohtajalla on tärkeä velvollisuus käynnistää Lissabonin prosessin uusi kierros kevään Eurooppa-neuvostossa. Suoraan sanottuna me Euroopan parlamentin sosiaalidemokraattisessa ryhmässä katsomme, että komission puheenjohtajan joulukuussa tekemät ehdotukset eivät ole riittävän kunnianhimoisia.

Pitää toki paikkansa, että Lissabonin strategian edellisellä kierroksella tapahtui kasvua ja luotiin työpaikkoja, mutta totta on myös se, että Euroopan on nyt toimittava ympäristössä, jossa globalisaatio kiihtyy ja jossa on uusia maailmanlaajuisten toimijoita. Sosiaalidemokraatit ovat siksi vakuuttuneita, että Eurooppa voi jatkaa asemassaan vain, jos se keskittyy kestävään kehitykseen, tutkimukseen ja innovointiin sekä ihmisiin investoimiseen, toisin sanoen laatuun alhaisten kustannusten ja alhaisten standardien sijaan.

Meille on selvää, että tämän täytyy koskea kaikkia eurooppalaisia. Lissabonin strategialla ei estetty tilannetta, jossa 78 miljoonaa ihmistä on luisumassa köyhyyteen ja lukuisat luoduista työpaikoista ovat epävarmoja eivätkä takaa riittäviä tuloja. Siksi Lissabonin prosessi ei voi onnistua ilman sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamista.

Komission puheenjohtaja, tämä edellyttää muutakin kuin kannanottoja. Sillä on oltava näkyvä ja tärkeä asema suuntaviivoissa sekä tavoitteellisessa sosiaalipoliittisessa ohjelmassa. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, luotamme puheenjohtajavaltio Slovenian tekevän tämän selväksi kevään Eurooppa-neuvostossa.

  Elmar Brok (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission puheenjohtaja, minäkin olen iloinen siitä, että Slovenia siirtyy neuvoston puheenjohtajan tehtäviin. Toimin parlamentin kahtatoista uutta jäsenvaltiota koskevan laajentumiskierroksen yleisesittelijänä, ja se, että yksi näistä maista toimii nyt ensimmäistä kertaa Eurooppa-neuvoston puheenjohtajana, ilahduttaa minua suuresti.

Slovenia on myös uusista jäsenvaltioista menestynein, sillä kuuluu sekä Schengen-alueeseen että euroalueeseen ja on osoittanut, että uudet jäsenvaltiot menestyvät Euroopassa erittäin hyvin. On myös todettava, että pienet valtiot menestyvät neuvoston puheenjohtajan tehtävissä usein parhaiten, koska ne paneutuvat niihin täysin. Toivotan teille menestystä.

Teillä on edessänne monenlaisia tehtäviä. Tehtävänne on valvoa ja tukea tärkeän Lissabonin sopimuksen ratifioimista ja myös jo valmistella sen täytäntöönpanoa, mikä on vähintään yhtä tärkeää. Edessänne on myös vaikea Kosovon kysymys, ja teillä on poikkeuksellinen tilaisuus ratkaista se, koska tunnette kyseisen alueen niin hyvin. Tämä osoittaa kuitenkin myös, että Euroopan unionia usein painostetaan ulkopoliittisissa asioissa ja että amerikkalaiset ja venäläiset ovat usein vastustajiamme.

Kun huomaan Gazpromin tekevän kaasusopimuksia Kazakstanin kanssa samalla, kun me keskustelemme Keski-Aasiaa koskevista strategioista, minun on todettava, ettemme etene kovinkaan strategisesti meille tärkeissä tulevaisuutta koskevissa kysymyksissä. Minusta meidän pitäisi pystyä tässä parempaan.

Minulla olisi vielä yksi huomautus. Myös minä olen kotoisin Nordrhein-Westfalenista ja olisin kiitollinen komission puheenjohtajalle, mikäli hän voisi selventää Nokiaa koskevaa kysymystä. Yritykset voivat ilman muuta siirtää toimintansa muualle. Haluaisin myös todeta, että Saksa on eräs eniten Euroopan sisämarkkinoista tai laajentuneista Euroopan sisämarkkinoista hyötyvistä maista. Tämä on kuitenkin erittäin vaikeaa selittää ihmiselle, jonka työpaikan menetystä on edistetty EU:n varoilla tai luvattomilla kansallisilla tuilla. Pyydämme selvittämään asian, koska mikäli nämä huhut pääsevät leviämään, niistä olisi suurta haittaa eurooppalaisuuden käsitteelle.

  Ioannis Varvitsiotis (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, puheenjohtajavaltio Slovenia on onnekas voidessaan jatkaa kahden onnistuneen puheenjohtajakauden työtä. Slovenia on myös ensimmäinen kahdestatoista uudesta jäsenvaltiosta tuleva puheenjohtaja, mikä tekee sen vastuusta entistä suuremman.

Slovenian puheenjohtajakauden ohjelmassa on totisesti arvokkaita asioita. Mielestäni siinä olisi kuitenkin pitänyt antaa enemmän painoa yritykselle saada suuri yleisö ymmärtämään ja hyväksymään paremmin sekä uudistussopimuksen että perusoikeuskirjan.

Puheenjohtajavaltio Slovenia tukee Länsi-Balkanin alueiden suunnitelmia liittyä Euroopan unioniin. Tämä on myös minun valtuuskuntani näkemys, mutta kuten kokemus on meille osoittanut, on muistettava, että jäsenyysneuvottelujen aloittamispäivämäärän määrääminen liian varhain voi johtaa koko prosessin ajautumiseen umpikujaan. On kuitenkin myös pidettävä mielessä, että Euroopan yleinen mielipide näyttäisi suhtautuvan uusiin laajentumisiin hyvin varovaisesti, mitä ei voida jättää huomioimatta.

Meidän kaikkien on oltava erityisen varovaisia Kosovon kysymyksen suhteen. On ymmärrettävä, että alueella käydään valtataistelua. Toisaalta Yhdysvallat pyrkivät hallitsemaan koko aluetta ja toisaalta Venäjä haluaa säilyttää yhteytensä alueeseen, johon sillä on ollut jo satojen vuosien ajan erityinen suhde. Kosovoa pallotellaan tässä pelissä puolelta toiselle.

Hiljattain pidetyssä huippukokouksessa Euroopan valtioiden päämiehet eivät tehneet päätöstä siitä, tunnustaisivatko he Kosovon itsenäiseksi yksipuolisen itsenäisyysjulistuksen jälkeen. Toivottavasti kaikki harkitsevat yksipuoliseen tunnustamiseen liittyviä vaaroja ja toimivat erityisen varovaisesti, sillä varomaton toiminta saattaa aiheuttaa laajalla alueella ketjureaktioita, joilla voi olla arvaamattomia seurauksia.

  John Bowis (PPE-DE). – Arvoisa puhemies, minulle on kerrottu, että Slovenian hiljattain avatessa rajansa ihmiset vertailivat muistiinpanojaan siitä, kuinka paljon tavaraa he olivat onnistuneet salakuljettamaan kommunistiaikoina. Siellä oli ollut jopa pienoisrippituoli syntien tunnustajille, joille tarjoiltiin ripittäytymisen jälkeen kahvia ja konjakkia. Ei siis ihme, että puheenjohtaja Barroso kiirehti mukana juhlimaan.

Arvoisa pääministeri, te kuitenkin soitte meille alussa liikuttavan katsauksen sekä omaanne että maanne historiaan. Puhuitte ylpeydellä Sloveniasta ja tunteikkaasti kokemuksistanne vankilasta. Toivon, että hyödynnätte näitä tunteita myös puheenjohtajakaudellanne – uskoanne ihmisoikeuksiin sekä vakuuttuneisuutta siitä, että myös Eurooppa voi olla ylpeä itsestään.

Haluan antaa teille evääksi kaksi aihetta. Ensimmäinen niistä on ympäristö, koska ihmisoikeuksiin ja Lissabonin ohjelmaan kuuluvat myös puhdas ja terve ympäristö sekä terveet ihmiset. Ympäristöasioissa on kuitenkin päästävä Balia pidemmälle, sillä siellä kuultiin pelkkiä puheita. Nyt tarvitaan tekoja. Tarvitsemme todellisia ja realistisia tekoja, joiden on käynnistyttävä ensi viikolla yhdessä ilmastonmuutosta koskevan lainsäädäntöpakettimme kanssa.

Terveydenhuoltoalalla tarvitsemme rajat ylittävää terveydenhuoltoa koskevan oikeusvarmuuden. Onnistuessaan se tarjoaa hienoja uusia mahdollisuuksia Euroopan kansalaisille eli potilaille. Olemme odottaneet ja lykänneet sitä. Nyt odottaminen kuitenkin riittää. Meidän on varmistettava asian edistyvän tällä kertaa. Toimettomuus ei ole vaihtoehto. Vaihtoehtona on, että lakimiehet ryhtyvät politikoimaan puolestamme.

Kolmanneksi pyydän teitä kiinnittämään erityistä huomiota mielenterveyteen. Ainoa kritiikkini Sloveniaa kohtaan on se, että se on ollut hidas hyväksymään mielenterveyttä koskevaa lainsäädäntöä. Nyt teillä on mahdollisuus olla vihreän kirjan jälkeen mielenterveysasioissa johtoasemassa, ja toivon teidän hyödyntävän tilanteen.

Maanne on pieni ja ylpeä, ja pienet maat ovat yleensä parhaita Euroopan unionin puheenjohtajia. Toivotan teille menestystä tehtävissänne. Luotan siihen, että Sloveniasta tulee teidän johdollanne saavutuksissaan tuon ylpeyden arvoinen, kun puheenjohtajakautenne kuuden kuukauden kuluttua päättyy.

  Puhemies. − Meillä on vielä kymmenen minuuttia aikaa catch the eye -menettelyn mukaisille, korkeintaan minuutin mittaisille puheenvuoroille.

  Romana Jordan Cizelj (PPE-DE). – (SL) Slovenian saamat lukuisat onnittelut neuvoston puheenjohtajan tehtävien vastaanottamisen johdosta ensimmäisenä uusista jäsenvaltioista ennakoi Slovenian toiminnan saavan osakseen erityistä huomiota. Odotukset ovat korkealla ja vastuu on suuri.

Uusissa jäsenvaltioissa poliittisin elimiin kuulumattomat ihmiset ajattelevat usein, että unionia johtavat ainoastaan sen suurimmat maat. Slovenialla on nyt poikkeuksellinen tilaisuus osoittaa unionin koostuvan 27 valtiosta, jotka ovat yhdessä vastuussa yhteisen politiikan laatimisesta. Odotan Slovenian kiinnittävän painopistealueita ja perimäänsä asialistaa työstäessään huomiota koheesioon ja Euroopan sisäisten erimielisyyksien vähentämiseen.

Haluaisin tämän lyhyen minuutin aikana mainita vielä ilmastonmuutoksen ja energiapolitiikan, koska EU on asettanut itselleen äärimmäisen kunnianhimoiset tavoitteet kehittyäkseen alhaisten hiilidioksidipäästöjen yhteiskunnaksi. On tärkeää luoda vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttava yhteiskunta. Toivon Slovenian esittävän alalla konkreettisia ehdotuksia ja hankkeita sekä saavan aikaan tuloksia.

  Genowefa Grabowska (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa pääministeri, puheenjohtajavaltio Slovenialla on edessään useita haastavia tehtäviä. Näiden haastavien tehtävien etunenässä on uudistussopimuksen ratifiointi. Te olette sen vartija ja teillä on koko prosessin ohjat käsissänne. Pyydän teitä siksi ottamaan huomioon myös ne maat, jotka eivät ole hyväksyneet perusoikeuskirjaa, vaan jättäytyivät sen ulkopuolelle.

Puola ja Yhdistynyt kuningaskunta jättäytyivät perusoikeuskirjan ulkopuolelle, mutta olen varma siitä, että ne ymmärtävät pian tehneensä virheen ja haluavat hyväksyä sen. Jossakin vaiheessa ne haluavat tarjota kansalaisilleen perusoikeuskirjan. Niitä on autettava siinä, ja siksi pyydänkin teitä tarjoamaan niille yksinkertaistetun, helpon ja nopean menettelyn, jotta ne voivat tulla mukaan ilman ratifiointia.

Arvoisa pääministeri, puheenjohtajakauden menestyminen on yleensä kääntäen verrannollinen maan kokoon. Olen varma, että myös te sovellatte tätä periaatetta.

  Mojca Drčar Murko (ALDE). – (SL) Arvoisa pääministeri, suhtaudun myönteisesti tänään mainitsemiinne ihmisoikeusasioihin. Slovenialaisena liberaalina parlamentin jäsenenä ja entisenä toimittajana katson sananvapauden ja lehdistönvapauden olevan kaksi tärkeintä ihmisoikeutta. Siksi haluaisin käyttää tämän juhlallisuuden tilaisuuden hyödyksi korostaakseni, että slovenialaiset toimittajat ovat erittäin vakavissaan vetoomuksessaan, jossa he vastustavat heihin sekä avoimesti että salassa kohdistuvaa painostusta.

Allekirjoittaneet on saatettu julkisuudessa huonoon valoon poistaen heidän kirjoituksiaan asiayhteyksistään ja pyrkien näin antamaan heistä kuva epäluotettavina ihmisinä. Tämä on erittäin sopimatonta. Mielestäni Euroopan unionin puheenjohtajan tehtävänä on varmistaa, että sen edustajat käsittelevät vetoomuksen sisältämät lausunnot ja todisteet.

  Adamos Adamou (GUE/NGL). – (EL) Arvoisa puhemies, suurin Kosovon kysymyksen ratkaisuehdotuksia koskeva huolenaiheemme liittyy yritykseen asettaa yksipuolinen itsenäisyysjulistus oikeudelliselle perustalle, millä olisi merkittäviä seurauksia kansainväliselle oikeudelle.

Kosovon yksipuolisen itsenäisyysjulistuksen tunnustaminen Yhdistyneiden Kansakuntien ulkopuolella olisi vaarallista, sillä se saattaisi jopa johtaa verenvuodatukseen ja rajojen muuttamiseen. Sillä myös rikottaisiin selkeästi kansainvälistä oikeutta ja uskomme, että sitä käytettäisiin kiistojen ratkaisemiskeinona muissakin selkkauksissa. Näin saatettaisiin toimia myös EU:n jäsenvaltioissa, esimerkiksi Kyproksessa.

Kosovon tilanne on seurausta interventionistisesta politiikasta, ja se on ongelma, joka voidaan ratkaista ainoastaan YK:n puitteissa ja kansainvälisen oikeuden nojalla ulkopuolisten puuttumatta asiaan ja peruskirjan periaatteita rikkomatta.

Yksipuolisesti toteutettujen toimenpiteiden vaikutus on parhaillaan nähtävissä Irakissa. Rauha voidaan taata ainoastaan laillisilla ja yhteisillä poliittisilla ratkaisuilla.

  Avril Doyle (PPE-DE). – Arvoisa puhemies, toivotan kollegoideni tavoin pääministerin tervetulleeksi. Arvoisa puheenjohtaja, olette kulkenut 20 vuoden aikana melkoisen matkan: nousitte sellistä Slovenian pääministeriksi ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaksi, ja kuten kerroitte, maanne kuuluu nykyään Euroopan unioniin, Natoon, euroalueeseen ja Schengen-alueeseen.

Pitää paikkansa, että Balkanin nykytilanne johtuu keskeneräisistä asioista. Rauhan saaminen alueelle on tärkeää meille kaikille. Kiitos erityisesti tahdikkaasta toiminnastanne Lissabonin sopimuksen ratifioinnin edellyttämän Irlannin tulevan kansanäänestyksen suhteen.

Voisin ottaa päätössananne kansanäänestyksemme tunnuslauseeksi: ”Välitän Euroopasta, koska Eurooppa välittää minusta”. Parempaa iskulausetta ei Irlannin kansanäänestykselle voisi olla. Emme voi pitää mitään itsestään selvänä, ja työtä on tehtävä vielä kovasti, mutta vakuutan, että puolueeni Fine Gael Party, sen johtaja ja kaikki Euroopan parlamentin jäsenet tekevät kaikkensa myönteisen tuloksen saavuttamiseksi Lissabonin sopimusta koskevassa Irlannin kansanäänestyksessä. Kiitos. Toimitamme tuloksen teille puheenjohtajakautenne aikana.

  Alexander Stubb (PPE-DE). – Arvoisa puhemies, suomalaisena olen suuri mäkihypyn ystävä. Arvoisa pääministeri, vertauskuvallisesti voisi sanoa, että puheenjohtajavaltio Slovenian tehtävät ovat kuin Planican mäki ja käyttämänne välineet kuin Elanin sukset. Toivon lisäksi, että teillä on Primož Peterkan tahdonvoima.

Uskon tästä tulevan menestyksekäs puheenjohtajakausi kolmesta syystä: ensiksi, olette valmistautuneet erittäin hyvin, toiseksi, kuten puheestanne kävi ilmi, olette erittäin nöyriä, ja kolmanneksi, olette hyvin järjestelmällisiä. Tämä on menestyksen resepti.

Teillä on kolme suurta tehtävää. Jos olette saaneet ne suoritettua puheenjohtajakauden loppuun mennessä, olette onnistuneet. Ensimmäinen on uudistussopimus: jos useat jäsenvaltiot ovat ratifioineet sopimuksen ongelmitta, olette onnistuneet loistavasti. Toinen on energiapaketti: jos olette saaneet osan siitä valmiiksi, olette onnistuneet loistavasti. Ja kolmantena: jos olette onnistuneet Kosovon kysymyksessä, olette saaneet kaiken valmiiksi.

Uskon Slovenian puheenjohtajakaudesta tulevan yksi parhaista pitkiin aikoihin. Onnea matkaan!

  Tunne Kelam (PPE-DE). – Arvoisa puhemies, Slovenia on ensimmäinen jäsenvaltio, joka saa kommunismin ikeen alta päästyään johtaa yhtenäistä Eurooppaa. Arvoisa pääministeri, siksi historiallisena haasteenanne ja tilaisuutenanne on olla johtavassa asemassa myös erilaisten historiallisten kokemusten yhdentämisen edistäjänä eli luoda historiastamme yhtenäinen ja tasapainoinen näkemys Euroopan yhteisenä historiana.

Mielestäni teidän, ja meidän kaikkien, on luotettava siihen, että kommunismin aikana tehdyt joukkomurhat eivät enää koskaan toistu. Tämä on mahdollista vain, jos Eurooppa tuomitsee totalitaarisen kommunismin moraalisesti ja poliittisesti yhtenäisenä rintamana samalla tavoin kuin se on tuominnut kansallissosialismin.

  Puhemies. − Pyydettynä on vielä kaksi puheenvuoroa, molemmat PPE-DE-ryhmästä, joka vastusti voimakkaimmin catch the eye -menettelyä. Siksi onkin mielenkiintoista nähdä, kuka hyödyntää menettelyä eniten.

  Anna Ibrisagic (PPE-DE). – (SV) Arvoisa puhemies, saanen ensin onnitella Sloveniaa sydämellisesti ja toivottaa puheenjohtajakaudelle kaikkea hyvää. Kollegani Janez Janša esitti jo kysymyksen lausunnostanne, jossa totesitte turvallisuustilanteen olevan Bosniassa huonompi kuin Kosovossa. Haluan varmistaa teidän vastaavan tähän kysymykseen. Siksi kysyn uudelleen: Mihin perustatte väitteenne? Se ei nimittäin yksinkertaisesti pidä paikkaansa.

Kyseisellä väitteellä paljastitte tiedon puutteenne lisäksi myös diplomatian puutteenne. Mikäli Bosnian tilanne olisi niin hankala ja pahempi kuin Kosovossa, lausuntonne olisi suorastaan vaarallinen. Siksi odotan teidän vastaavan kysymykseeni.

  Paul Rübig (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa pääministeri, meillä on useita tärkeitä hankkeita, joihin kuuluu muun muassa pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskeva tutkimushanke. Pyydän neuvostoa vaatimaan päätelmissään, että asia on saatava päätökseen ensimmäisessä käsittelyssä, koska se on kiireellinen kysymys pienille ja keskisuurille yrityksille.

Toinen asiani on, että tuotannon ja kulutuksen energiatehokkuuden olisi oltava keskustelumme painopiste. Alalla voitaisiin luoda suuri määrä työpaikkoja. Uusia työpaikkoja ja työllisyyttä koskeva Lissabonin ohjelma on meille kaikille erittäin tärkeä.

  Janez Janša, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Hyvät naiset ja herrat, kiitos kiinnostavista keskusteluista, kysymyksistä, esityksistä ja ehdotuksista. Otamme seuraavien kuuden kuukauden aikana ilomielin huomioon monet tänään kuulemistamme asioista. Olen ilahtunut siitä, että tuette painopistealueitamme, ja olin erittäin liikuttunut kuullessani slovenialaisen kollegan sijaan ranskalaisen kollegan siteeraavaan Slovenian kansallishymniä. Myös slovenialaisten tuotteiden kuten Elanin suksien mainitseminen liikutti. Lyhyesti sanottuna keskustelua oli mielenkiintoista kuunnella, ja vastaan mielelläni kysymyksiinne. En valitettavasti kuitenkaan ehdi vastaamaan kaikkiin.

Eräs Euroopan unionin vuoden 2008 tärkeimmistä poliittisista tavoitteista on epäilemättä Lissabonin sopimuksen ratifiointi. Olimme erityisen tietoisia sopimuksen merkityksestä ennen sen allekirjoittamista. Tuolloin kaikki puhuivat kriisistä. Sopimus on allekirjoittamisensa jälkeen edelleen yhtä tärkeä, vaikka sitä ei olekaan vielä ratifioitu. Tämä onkin meidän vastuualueemme. Tarkemmin sanottuna kullakin jäsenvaltiolla on velvollisuus ratifioida sopimus kansallisessa perustuslaissaan tai lainsäädännössään säädettyjen menettelyjen mukaisesti. Tämä olisi mahdollisuuksien mukaan tehtävä sovitussa aikataulussa. Emme halua puuttua yhdenkään maan sisäisiin asioihin jäsenvaltiona emmekä puheenjohtajan tehtäviä kuuden kuukauden ajan hoitavana valtiona. Jotkut maat ovat käsittäneet osan lausunnoistamme väärin. Emme ole koskaan väittäneet mitään muuta ja olemme aina vedonneet solidaarisuuteen keskusteltaessa arkaluontoisista asioista, jotka saattavat vaikuttaa ratifiointiprosessiin sellaisissa jäsenvaltioissa, joissa aihe saattaa olla kiistelty.

Euroopan unionin kehitys ei ala Slovenian puheenjohtajuuskaudesta, ja olemme vakuuttuneita siitä, että se jatkuu kaikilla alueilla. Mainitut painopistealueet eivät olleet missään erityisessä järjestyksessä, eli emme siirry seuraavaan aiheeseen saatuamme edellisen valmiiksi. Yritämme päästä kaikilla painopistealueilla ja myös muissa aiheissa mahdollisimman pitkälle.

Euroopan komission puheenjohtaja onneksi käsitteli tarkemmin asioita, jotka jäivät minulta ajan loppumisen vuoksi kesken. Ympäristö- ja energiapaketti on ilman muuta eräs seuraavien kuuden kuukauden ja loppuvuoden tärkeimmistä haasteista. Meidän on osoitettava käytännössä, että olimme tosissamme viime vuoden maaliskuussa asettamiemme tavoitteiden suhteen.

Haluaisin vielä kerran korostaa, että en epäile terveen talouskasvun olevan vaurauden ainoa perusta. Sen on ilman muuta oltava etusijalla. Se on mainittu selkeästi Lissabonin strategiassa, mutta tarina ei pääty vielä tähän. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tarinamme on vasta alkamassa, ja kumpikin näistä tarinoista on tärkeä. Meidän on kuitenkin tunnustettava, että ensin on tehtävä työtä, jotta voisimme jakaa kaiken oikeudenmukaisesti.

Haluaisin vastata eräisiin tiettyihin, usein esitettyihin Länsi-Balkanin tilannetta koskeviin kysymyksiin ja aloittaa niistä, jotka liittyvät ongelman ratkaisun oikeusperustaan. Euroopan unionin ei pitäisi aloittaa pitkää keskustelua siitä, mikä oikeusperusta on vahvempi ja mikä heikompi, kun viimeinkin olemme löytäneet sopivan ratkaisun.

Tämän asian ei tarvitse välttämättä jakaa Eurooppaa, vaikka muut tahot olisivatkin jakautuneet. Euroopan unionin yhtenäisyys tätä ongelmaa ratkaistaessa on eräs meille olennaisen tärkeistä asioista.

Haluaisin muistuttaa, että 1990-luvun puolivälissä samanlainen kysymys ja oikeusperustasta käydyt keskustelut johtivat yli 100 000 ihmisen kuolemaan Bosnia ja Hertsegovinassa sekä miljoonan ihmisen joutumiseen maanpakoon. Menetettyä aikaa on vaikeaa korvata, mutta voimme oppia siitä jotain.

Bosnia ja Hertsegovinan tilanteen ei koskaan sanottu olevan Kosovon tilannetta suurempi turvallisuusongelma. Sen kuitenkin sanottiin olevan erittäin vakava ongelma esimerkiksi pakolaisten paluun osalta. Bosnia ja Hertsegovinassa on yhä paljon pakolaisia, jotka eivät ole voineet palata koteihinsa. Maassa on jo suunniteltu paljon tarpeellisia toimenpiteitä, mutta niitä ei voida panna täytäntöön ennen kuin pakolaiset pääsevät palaamaan koteihinsa. Se on eräs edessämme olevista haasteista, ja pelkään, että eräät sitä koskevat lausunnot on ymmärretty väärin.

Hyvät naiset ja herrat, arvoisa puhemies, arvoisa komission puheenjohtaja, esitellyt painopistealueet ovat yhteinen haasteemme. Olen ilahtunut, että tuette niiden toteuttamista yhdessä. Haluaisin vielä kerran korostaa yhteistyön ja yhteisvaikutuksen merkitystä. Pystymme siihen Euroopan unionin tärkeimpien elinten eli Euroopan parlamentin, Euroopan komission ja luonnollisesti neuvoston yhteisellä toiminnalla.

Teemme kaiken voitavamme yhteisvaikutuksen maksimoimiseksi. Odotan mielenkiinnolla tapaamisiamme ja tämänpäiväisen kaltaisia vilkkaita keskusteluja kanssanne Slovenian puheenjohtajakauden aikana.

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. − Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, vilpittömät kiitokseni puheenjohtajakautenne ohjelman vakuuttavasta esittelystä. Sain poliittisten ryhmien puheenjohtajien puheenvuoroista sen käsityksen, että voitte luottaa Euroopan parlamentin laajaan ja varauksettomaan tukeen. Toivotan teille kaikkien puolesta menestystä työssänne.

  José Manuel Barroso, komission puheenjohtaja. − Arvoisa puhemies, kiitos mielenkiintoisesta keskustelusta. Uskon, että täällä vallitsee laaja yhteisymmärrys puheenjohtajavaltio Slovenian esittelemien painopistealueiden tukemisesta. Ensimmäisessä puheenvuorossani korostin eräitä seuraavien kuuden kuukauden painopisteistä, joskaan en voinut käsitellä kaikkia yksityiskohtaisesti. Niitä ovat Lissabonin sopimuksen ratifiointi, Lissabonin strategian uusi kierros sekä ilmasto- ja energiapaketti. Erityisesti tässä kohtaa olin erityisen ilahtunut monien teistä tarjoamasta tuesta. Meidän on nyt tärkeää täyttää omat lupauksemme.

Valtion- ja hallitusten päämiehet asettivat kunnianhimoiset tavoitteet – 20 prosenttia vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä ja 20 prosenttia uusiutuvia energialähteitä. Emme voi ensin asettaa tavoitteita ja sitten jättää laatimatta tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat keinot. Kyse on johdonmukaisuudesta ja uskottavuudesta, ja tänään keskustelun aikana ilmaistu tuki oli hyvin kannustavaa.

Haluaisin vastata Schulzin, Lambsdorffin ja Brokin esittämään kysymykseen Saksassa keskustelun kohteena olevasta ongelmasta eli kysymyksestä erään yrityksen toiminnan siirtämiseen mahdollisesti myönnetystä rahoituksesta. Voin kertoa, että Romanian kilpailukykyä koskevassa toimintaohjelmassa on lauseke, jossa kielletään rakennerahastojen varojen käyttö yritystoiminnan siirtämisen yhteisrahoittamiseen. Euroopan komissio ei ole saanut käsiteltäväkseen asiaa koskevaa hanketta, joten se voi vahvistaa, että kyseiseen toiminnan siirtämiseen ei ole osoitettu rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta. Euroopan unionin varoja ei missään nimessä voida käyttää yritystoiminnan siirtämiseen Euroopan unionissa.

(Suosionosoituksia)

Pitää kuitenkin paikkansa, että Euroopan unioni on rahoittanut Phare-ohjelmasta Romaniassa sijaitsevan teollisuuspuiston, johon useat yritykset tällä hetkellä investoivat. Tämä on tärkeä asia, ja kiinnitänkin erityisesti saksalaisten kollegoidemme huomion tähän keskusteluun ja siihen, miten tärkeää on ottaa vastuu käytävästä keskustelusta.

Meidän on erotettava toisistaan toiminnan siirtäminen Euroopan unionin ulkopuolelle ja toiminnan siirtäminen sen sisällä. Jos investoinnit siirretään Suomesta Saksaan, ne voidaan siirtää myös Saksasta Romaniaan. Olkaamme tässä totuudenmukaisia. Meidän on tehtävä selväksi, että kyse ei ole toiminnan siirtämisestä Euroopan unionin ulkopuolelle. Kuten muistanette, komissio on ehdottanut perustettavan Euroopan globalisaatiorahasto, joka toimii jo juuri sellaisissa tapauksissa, joissa toiminnan siirtämisellä Euroopan unionin ulkopuolelle olisi vaikutuksia työpaikkoihin. On erittäin tärkeää, että kaikkien Euroopan unionin tasojen – komission, Euroopan parlamentin ja myös kansallisen tason – eurooppalaisilla johtajilla on myös rohkeutta selittää kansalaisille laajentumisen edut.

(Suosionosoituksia)

Saksa on valtio, joka tällä hetkellä vie runsaasti tuotteitaan uusiin jäsenvaltioihin. Euroopan unionin laajentumisen ansiosta myös Saksassa syntyy uusia työpaikkoja. Saksalaiset yritykset tekevät myös paljon investointeja uusiin jäsenvaltioihin. Meidän kaikkien on siis eurooppalaisesta näkökulmasta erittäin tärkeää selittää, että Euroopan unionin laajentuminen ei ole hyvä asia ainoastaan uusille jäsenvaltioille vaan myös mahdollisuus koko Euroopan unionille.

(Suosionosoituksia)

Olen kuitenkin samalla yhtä mieltä tarpeesta varmistaa, että rakennerahastojen varoista ei rahoiteta minkään yrityksen yritystoiminnan siirtämistä. Se olisi epäreilua kilpailua. Kehotan Euroopan unionin kannattajia puolustamaan yhtenäistä laajentunutta Eurooppaa sekä hyödyntämään etuja, jotka tarjoutuvat uusien jäsenvaltioiden myötä meille kaikille entistä dynaamisemmassa Euroopassa, jota me kaikki olemme rakentamassa.

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. − Paljon kiitoksia komission puheenjohtajalle puheenvuorosta. Toivotamme Slovenian puheenjohtajakaudelle menestystä. Siirrymme nyt yhdessä lehdistötilaisuuteen. Äänestys toimitetaan sen jälkeen täällä. Kiitos hyvästä ja intensiivisestä keskustelusta.

Kirjalliset kannanotot (142 artikla)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Pääministeri Janša, onnittelut Euroopan parlamentille pitämästänne puheesta. Olette ensimmäinen kommunismin ikeen alta vapautuneista, vuonna 2004 Euroopan unioniin liittyneistä maista, josta on tullut Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja.

Se on haaste sekä teille, kansallenne että hallituksellenne. Ei ole olemassa isoja ja pieniä maita, on ainoastaan hyviä ja huonoja. Taloudelliset tuloksenne, liittymisenne hiljattain euroalueeseen ja kansanne vauraus tekevät teistä esimerkin, jonka pitäisi inspiroida lukuisia maita.

Olette Saksan aloittaman ja Portugalin jatkaman troikan viimeinen lenkki ja viitoitatte tien seuraavan troikan eli Ranskan, Tšekin tasavallan ja Ruotsin puheenjohtajakausien menestykselle. Kirjoittaessani näitä rivejä ajatukseni ovat Länsi-Balkanilla sijaitsevassa veljessänne Kosovossa ja sen tulevaisuudessa Euroopassa.

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. – (IT) Kiitos, arvoisa puhemies. Slovenian puheenjohtajakausi alkaa aikana, jolloin Euroopassa aletaan jälleen tuntea EU:n tulevaisuuden suhteen maltillista optimismia. Muutaman hämmennyksen ja epävarmuuden vuoden jälkeen 27 jäsenvaltion EU:n on viimeinkin tullut aika ottaa tuulta alleen. Haluaisin jälleen kerran pyytää neuvoston puheenjohtajaa pohtimaan Euroopan parlamentin kahden kokoontumispaikan kysymystä.

Koska pyydämme jäsenvaltioidemme kansalaisia jatkuvasti tekemään uhrauksia, meidän puoleltamme olisi suuri ele keskittää kaikki toimintamme Brysseliin. Tästä kuukausittaisesta paikan vaihdosta rahavarojen ja hallinnollisten hankaluuksien muodossa aiheutuvat kustannukset eivät ole kansalaisten silmissä hyväksyttäviä, sillä he eivät ymmärrä syitä tähän järjettömään tilanteeseen. Ihastuttavassa Strasbourgissa sijaitsevaa toimipaikkaa voitaisiin käyttää EU:n toiminnassa muihin arvokkaisiin tarkoituksiin. Näyttäkäämme siis hyvää esimerkkiä ja ryhtykäämme sanoista tekoihin.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Kuten keskustelusta kävi ilmi ja kuten Slovenian ohjelmassa todettiin, puheenjohtajavaltio Slovenia jatkaa Saksan puheenjohtajakauden ohjelman toteuttamista asettaen etusijalle Lissabonin sopimuksen ratifioinnin. Tiedämme Euroopan unionin poliittisen eliitin haluavan, että kaikki jäsenvaltiot ratifioivat uudistussopimuksen ennen vuoden 2009 vaaleja. Ne harjoittavat siksi voimakasta painostusta estääkseen kansanäänestysten järjestämisen muualla paitsi Irlannissa, jonka perustuslaki edellyttää sitä. Näin ne tekevät erittäin selväksi asenteensa demokratiaa ja kansalaisläheisyyttä kohtaan: ne ovat tervetulleita ainoastaan silloin, kun ei ole olemassa vaaraa, että kansalaiset äänestävät heidän mielipiteidensä ja etujensa vastaisesti.

Heidän seuraava tärkein painopisteensä näyttäisi olevan niin sanottu Lissabonin strategian toinen kierros, jolla pyritään lisäämään julkisten palvelujen vapauttamista ja hyökkäämään sekä niitä että sosiaalisia ja työntekijöiden oikeuksia vastaan. Pelkäämme myös Kosovon tilanteen olevan uhka Euroopan rauhalle ja kehitykselle, mikäli Kosovo julistautuu yksipuolisesti itsenäiseksi.

Tällä välin vakavat sosiaaliset ongelmat kuten työttömyys, epävakaa työllisyys, köyhyys ja kasvava sosiaalinen ja alueellinen eriarvoisuus jäävät hoitamatta.

Jatkamme taistelua näiden uusliberaalien politiikkojen hylkäämiseksi ja uudenlaisen sosiaalisen oikeuden, rauhan ja sosiaalisen kehityksen Euroopan tukemiseksi.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Slovenian tullessa neuvoston puheenjohtajaksi alkaa kolmas näytös farssissa, jota johtavat Euroopan federalistista, uusliberaalia ja sotilaallista yhdentymistä edistävät voimat ja jossa EU – Saksa peräsimessään – tuputtaa sopimusta, joka alun perin hylättiin, vältellen kansanäänestysten järjestämistä asiasta.

Kansanäänestyksiä ei heidän mukaansa tarvita, koska:

- kaikissa maissa ja erityisesti kansallisissa parlamenteissa vallitsee ”laaja yksimielisyys” sopimuksen sisällöstä. Eräs Ranskan ja Alankomaiden kansanäänestysten tärkeimmistä opetuksista oli se, että ne paljastivat kansan tahdon ja parlamentin enemmistön välillä olevan syvän ristiriidan.

- parlamenttien suorittama ratifiointi on yhtä oikeutettu ja demokraattinen kuin ratifiointi kansanäänestyksellä. Kuinka meidän olisi sitten ymmärrettävä väite, että kansanäänestyksen järjestäminen Portugalissa lisäisi riskiä, että sopimus ei tulisikaan voimaan? He pelkäävät kansanäänestyksen tuloksen eroavan heidän tahdostaan, joten kansanäänestys on parempi jättää järjestämättä.

- sopimusehdotus eroaa aiemmin hylätystä ja siihen on tehty ”merkittäviä muutoksia”. He eivät kuitenkaan kerro mitä muutoksia. Ja eivätkö sopimuksen tukijat itse väitä sisällön olevan entisensä? Lukekaa Giscard d’Estaingin lausunnot asiasta.

Niissä on vaikuttimena pelko.

  Małgorzata Handzlik (PPE-DE), kirjallinen. – (PL) Slovenian puheenjohtajakauden ohjelma täyttää kaikki sellaisen taloudesta kiinnostuneen ihmisen vaatimukset, joka on vakuuttunut siitä, että talouden hyvä kunto on eräs unionin avaimista menestykseen.

Löysin puheenjohtajavaltion ohjelmasta useita tärkeitä viitteitä Lissabonin strategiaan sekä sisämarkkinoiden rooliin vahvistettaessa EU:n asemaa kansainvälisellä tasolla.

Unionin on 2000-luvulla keskityttävä yleissivistävään ja ammattikoulutukseen. Hyvin koulutetulla yhteiskunnalla on hyvät edellytykset, joita on voitava soveltaa taloudessa, joka perustuu pääasiassa kukoistaviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joita on helppo perustaa ilman tarpeettomia muodollisuuksia ja kuluja. Näillä yrityksillä on oltava ulottuvillaan muuan muassa hyvin koulutettuja työntekijöitä, tutkimusvoimavaroja ja uutta tekniikkaa. Puheenjohtajavaltio on kiinnittänyt tähän runsaasti huomiota.

Puheenjohtajan aikomus pyrkiä poistamaan esteitä ja keskittyä parempaan sääntelyyn on tärkeä viesti yrityksille. Varmaa on, että ei ole olemassa mitään pahempaa kuin huono lainsäädäntö.

Vaikuttaisi olevan erityisen tärkeää yhdistää hallinnollisten esteiden poistaminen yrityksiltä uusien reittien avaamiseen uusille teknologioille.

Puheenjohtajavaltio muistaa myös kuluttajia. Heidän etunsa on yhtä tärkeä kuin yritysten etu, ja sitä on ajettava ja suojeltava samalla tavoin.

Puheenjohtajakauden ohjelma on hyvin kunnianhimoinen, mutta painopisteet kuvaillaan siinä selkeästi ja ne ovat mielestäni asianmukaisia.

Haluaisin lopuksi onnitella teitä ja toivottaa menestystä tehtävissänne.

  Gábor Harangozó (PSE), kirjallinen. – (HU) Ennen kuin aloitan haluaisin ilmaista tukeni Slovenian puheenjohtajakauden ohjelmalle, jossa Länsi-Balkanin yhteenkuuluvuutta koskevaa tärkeää kysymystä käsitellään koko EU:lle merkittävänä kysymyksenä.

Komission vuoden 2006 vuosikertomuksen mukaan vuoden 2004 laajentuminen oli erinomainen ratkaisu sekä vanhoille että uusille jäsenvaltioille, mutta prosessin sulava hallinta oli sen menestyksen tärkein tekijä. EU:lla on edessään suuria ponnistuksia vaativia uusia haasteita. Puheenjohtajavaltio Slovenian täysi tuki on olennaisen tärkeää kaikissa sen ohjelman painopisteiden työstämisessä, jotta kysymykset voitaisiin käsitellä asianmukaisesti. Näihin kysymyksiin sisältyy myös ehtojen luominen Kroatian ja Turkin jäsenyydelle.

EU:n perimmäisenä etuna on Länsi-Balkanin uudistusprosessin tukeminen ja Kosovon tilanteen selvittäminen eurooppalaisesta näkökulmasta tavalla, joka on kaikkien kannalta hyväksyttävä. Laajentuminen on EU:n strateginen ja turvallisuuspoliittinen etu, ja se edellyttää tehokasta kehityspolitiikkaa ja yhteistyötä kumppanuuksien muodossa.

Painopisteen on edelleen oltava sellaisissa Länsi-Balkanin ohjelmissa, joilla pyritään pienentämään kehitysasteiden välisiä eroja ja vahvistamaan sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Inhimillisiin voimavaroihin investoimiseen kannustaminen ja tietoon perustuvan, luovan yhteiskunnan kehittämiseen tukeminen on olennaisen tärkeää tasapainon varmistamiseksi kilpailukyvyn ja yhteenkuuluvuuden lisäämisen sekä Länsi-Balkanin kehittämiseen kannustamisen välillä. On ponnisteltava köyhyyden poistamiseksi ja suoran avun varmistamiseksi myös Länsi-Balkanin valtioissa Euroopan yhteisvastuullisuuden periaatteen mukaisesti. Slovenian puheenjohtajakauden ohjelman tukeminen on yhteinen vastuumme, jotta unionin tärkeimmät tavoitteet voitaisiin saavuttaa.

  Janusz Lewandowski (PPE-DE), kirjallinen. – (PL) Kaikki vuonna 2004 ja sen jälkeen Euroopan unioniin liittyneet valtiot ovat ylpeitä siitä, että yksi niistä – Slovenia – on nyt neuvoston puheenjohtaja. Suhtaudumme myönteisesti puheenjohtajan ilmoituksiin ja ensimmäisiin toimiin. Vuoden 2008 ensimmäisen puolen painopistealueet ovat suurelta osin osoitus siitä, että Slovenia jatkaa edeltäjiensä työtä. Tähän kuuluvat lähinnä Lissabonin ohjelman elvyttäminen, uudistussopimuksen ratifiointi ja ilmaston lämpenemisen ehkäisytoimenpiteet. Työn jatkuvuus on Euroopan unionissa tavoiteltava ominaisuus, koska puheenjohtajakauden pituus on ainoastaan puoli vuotta.

Julkistamistaan painopisteistä riippumatta Slovenia nähdään maantieteellisen sijaintinsa ja historiansa vuoksi maana, jolla on yhteyksiä Balkaniin. Tämä tuo mukanaan sekä mahdollisuuksia jatkaa unionin laajentamista että ennen kaikkea vakavia ongelmia Kosovon itsenäistymiskysymyksen suhteen. Tämän ongelman ymmärtäminen on uuden puheenjohtajavaltion valttikortti.

Toivomme myös, että maa, joka on käynyt läpi muodonmuutoksen ja sopeutumisen EU-standardeihin, ymmärtää uusien jäsenvaltioiden kohtaamia ongelmia, joihin kuuluvat uusiutuvia energialähteitä ja kasvihuonekaasupäästöjä koskevat velvoitteet. On löydettävä tasapaino ympäristön suojelun ja Euroopan talouden pitämistä maailmanlaajuisesti kilpailukykyisenä koskevan tarpeen välillä. Toivotan teille menestystä ja kiitän mielenkiinnostanne.

  Zita Pleštinská (PPE-DE), kirjallinen. – (SK) Vuoden 2008 eli Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuoden alku on merkittävää aikaa EU:lle ennen kaikkea siksi, että EU:n puheenjohtajuus on vuoden ensimmäisellä puoliskolla ensimmäistä kertaa uuden jäsenvaltion eli Slovenian vastuulla.

Lissabonin strategian täytäntöönpanoa korostavat neljä painopistealuetta eli kasvu ja työllisyys, energia, ilmastonmuutos ja suhteet Länsi-Balkaniin voivat edistää yhteisvaikutusta Euroopassa. Slovenialla on tilaisuus tehdä EU:sta ilmaston lämpenemisen vastaisen taistelun johtaja.

Euron käyttöönotto on Slovakiassa tällä hetkellä vilkkaan keskustelun kohteena. Slovakian liittymisestä euroalueeseen päätetään Slovenian ollessa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja. Slovenia on Slovakialle hyvä esimerkki, sillä se oli ensimmäinen EU-10-maa ja kolmastoista kaikista EU:n jäsenmaista, joka otti euron käyttöön. Tämä tapahtui vuonna 2007. Slovakia voi ottaa oppia Slovenian kokemuksista ja hyödyntää niitä valmistautuessaan euron käyttöönottoon. Odotan Slovenian tekevän kaikkensa sen varmistamiseksi, että päätös euron käyttöönotosta Slovakiassa suunnitelman mukaisesti 1. tammikuuta 2009 mennessä on myönteinen.

Toivon puheenjohtajavaltio Slovenian vakuuttavan toimillaan 500 miljoonaa EU-kansalaista siitä, että myös pieni, kahden miljoonan asukkaan maa pystyy johtamaan unionia menestyksekkäästi kuusikuukautisen puheenjohtajakauden ajan. Uskon Slovenian menestykseen.

  Margie Sudre (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Lämpimät onnentoivotukseni puheenjohtajavaltio Slovenialle, jonka puheenjohtajuus edustaa tavallaan kylmän sodan jakaman Euroopan uutta yhdistämistä.

Slovenia, joka on valmistellut 18-kuukautisen ohjelman yhdessä Saksan ja Portugalin kanssa, päättää kauden, jonka puheenjohtajuuksia leimasi toimielinten menestyksekäs uudistaminen sekä raskas velvollisuus saattaa Lissabonin sopimuksen ratifiointiprosessi päätökseen.

Se on suuri haaste, johon meidän kaikkien on jäsenvaltioissamme osallistuttava sen varmistamiseksi, että seuraava puheenjohtajavaltio Ranska saa tämän uuden perustan lopullisesti valmiiksi ennen vuonna 2009 pidettäviä Euroopan parlamentin vaaleja.

Myös puheenjohtajavaltio Slovenian on jatkettava ja täydennettävä Lissabonin strategiaa, jotta Eurooppa voisi vastata kohtaamiinsa energiaa ja ilmastonmuutosta sekä kasvua ja työllisyyttä koskeviin haasteisiin.

Toivon vilpittömästi, että puheenjohtajavaltio Slovenia pystyy varmistamaan rauhan ja vakauden Länsi-Balkanilla sekä luomaan yhtenäisen EU:n lähestymistavan Kosovon lopulliseen asemaan, jotta Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuosi 2008 olisi eurooppalaisille todellinen mahdollisuus vahvistaa suvaitsevaisuuden ja yhteisymmärryksen arvojaan.

  Csaba Sándor Tabajdi (PSE), kirjallinen. – (HU) On historiallisesti merkittävää, että unioniin vuonna 2004 liittynyt uusi jäsenvaltio toimii puheenjohtajana vuoden 2008 ensimmäisellä puoliskolla. Tämä on suuri edistysaskel, jonka ansiosta hiljattain unioniin liittyneet maat saavat unionissa ansaitsemansa paikan.

Ensimmäisellä uusista jäsenvaltioista tulevalla puheenjohtajavaltiolla on paljon pelissä, ja Slovenia hoitaa puheenjohtajan tehtäviä tärkeänä aikana. Slovenian puheenjohtajakauden tärkeimpiä tehtäviä ovat Lissabonin sopimuksen ratifiointiprosessin edistäminen, Lissabonin strategian uuden kolmivuotiskauden saaminen kunnolla käyntiin ja yhdennetyn energia- ja ilmastonsuojelupolitiikan kehittäminen edelleen.

Puheenjohtajavaltio Slovenia pitää painopisteenään Länsi-Balkanin yhdentämistä ja erityisesti kysymystä Kosovon tulevasta asemasta. Slovenian hienotunteisuus ja alueen tuntemus saattavat hieman helpottaa monimutkaisia järjestelyjä ja auttaa säilyttämään Eurooppa-neuvostossa joulukuussa 2007 saavutetun yksimielisyyden Kosovoon lähetettävistä valtuuskunnista.

Slovenian puheenjohtajakaudella maaliskuussa Euroopan komissio ehdottaa lainsäädäntöä yhteisen maatalouspolitiikan tarkistamiseksi, joka olisi tunnustelu yhteisen maatalouspolitiikan kattavaa käsitteellistä ja rahoituksellista uudistamista varten. Puheenjohtajavaltio painottaa myös Euroopan kulttuurisen vuoropuhelun teemavuoden ohjelmia.

Toivotamme slovenialaisille ystävillemme menestyksekästä puheenjohtajakautta. Olen vakuuttunut, että Slovenia onnistuu politiikkansa ja diplomatiansa ansiosta suorittamaan vaikeat tehtävänsä ja että uutena jäsenvaltiona voimme olla ylpeitä naapuristamme.

Puhetta johti
varapuhemies WALLIS

3. Esityslista

  Puhemies. − Ennen kuin aloitamme, minulla on ilmoitus, joka liittyy tämän iltapäivän keskusteluihin. Ehdotan, että keskustelemme Europolia koskevasta jäsen Díaz de Mera García Consuegran mietinnöstä ja otamme sen esityslistan toiseksi kohdaksi ennen neuvoston ja komission julkilausumia Pakistanin tilanteesta.

Siispä tämän iltapäivän käsittelyjärjestys olisi seuraavanlainen: kello 15.00–18.00 esityslistalla on ensimmäisenä neuvoston ja komission julkilausumat Kenian tilanteesta, minkä jälkeen käsittelemme jäsen Díaz de Mera García Consuegran mietintöä Europolista. Sen jälkeen esityslistalla on neuvoston ja komission julkilausumat Pakistanin tilanteesta. Kello 18.00 jatkamme tavalliseen tapaan neuvoston kyselytunnilla.

Onko teillä kysyttävää tai huomautettavaa?

  Hannes Swoboda, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, olemme kerrankin samaa mieltä. Haluaisin komission kuitenkin ottavan huomioon, että esityslistan asettaa parlamentti ja että voimme vastata komission yksittäisten jäsenten toivomuksiin vain poikkeustapauksissa. Tänään kuitenkin hyväksymme ehdotuksen poikkeuksellisesti.

  Puhemies. − Hyvä jäsen Swoboda, kiitos huomautuksestanne. Tämä on todellakin poikkeus. Kiitän silti parlamenttia sen antamasta suostumuksesta.

(Parlamentti hyväksyi pyynnön.)

4. Äänestykset

  Puhemies. − Esityslistalla ovat seuraavana äänestykset.

(Äänestysten tulokset ja niiden kulkua koskevat yksityiskohdat: ks. pöytäkirja)

4.1. - (A6-0508/2007, Friedrich-Wilhelm Graefe zu Baringdorf) Yhteisessä maatalouspolitiikassa käyttöön otettujen kaukokartoitussovellusten avulla toteutettavat toimet (äänestys)

4.2. - (A6-0504/2007, Kurt Lechner) Kulutusluottosopimukset (äänestys)

– Ennen äänestystä:

  Meglena Kuneva, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, haluan hyödyntää tilaisuuden selventääkseni erästä seikkaa, joka tuotiin eilen esiin keskustelussa ehdotuksesta kulutusluottodirektiiviksi. Se liittyi 8 artiklan uuteen versioon, joka koskee velvollisuutta arvioida kuluttajien luottokelpoisuutta. Tarkistusten 45 ja 46 mukaisesti jäsenvaltiot, joiden lainsäädännössä edellytetään, että luotonantajien on arvioitava kuluttajien luottokelpoisuutta hakemalla tietoja sopivasta tietokannasta, voivat pitää tämän vaatimuksen voimassa. Ymmärrän tämän tarkoittavan myös sitä, että jäsenvaltiot voivat säilyttää myös kansallisen lainsäädäntönsä mukaiset rangaistusseuraamukset, joita langetetaan, jos luotonantaja jättää noudattamatta näitä vaatimuksia.

  Kurt Lechner, esittelijä. − (DE) Arvoisa puhemies, olemme nyt keskustelleet tästä suuntaviivasta toimielimissä kuusi vuotta, ja haluaisin esittää aiheesta muutaman huomion. Haluan ensinnäkin todeta – eikä tätä pidä ottaa arvosteluna – että tähän kulunut aika on osoitus siitä, että EU:n lainsäätäjät ovat suhtautuneet tähän monimutkaiseen asiaan hyvin vakavasti ja että kuluttajansuoja on hyvin tärkeää meille eurooppalaisille. Suhtaudun luottavaisesti siihen, että lainsäädäntömenettely päättyy tämän päivän äänestykseen. Tähän olen myös pyrkinyt huolimatta kaikista asiaa koskevista, eri kohtiin liittyvistä mielipide-eroista. Haluan nimenomaan todeta, että mielestäni kaikki edessämme olevat yhteiset tarkistukset parantavat poikkeuksetta neuvoston tekstiä, yhteistä kantaa. Useimmat niistä muistuttavat myös eittämättä omia ehdotuksiani.

Asian selventämiseksi haluan todeta, että olemme halunneet päästä sopimukseen, ja päästäksemme sopimukseen – myös 16 artiklan 2 kohdasta, josta kiisteltiin vielä hetki sitten lähinnä sen sanamuodon vuoksi – päätimme hyväksyä sosialistien ja liberaalien ehdotuksen ratkaistaksemme kiistan hyvässä hengessä ja peruimme myös muutaman muun tarkistuksen sovun saavuttamiseksi.

Haluan lisäksi kiittää nimenomaisesti komissiota, neuvostoa ja parlamenttia yhteistyöhalukkuudesta ja miellyttävästä tiimityöstä. Olemme käyneet tiukkoja, jopa kuumentuneita keskusteluja. Korostan myös, että jäljellä olevat ehdotukset ovat nähdäkseni vain lisäparannuksia yhteiseen kantaan eivätkä ne vaaranna millään tavalla kuluttajansuojaa tai heikennä tapaa, jolla direktiivillä edistetään kuluttajansuojaa, ja että kuluttajansuoja on hyvin tärkeä asia myös meille.

Haluan lopuksi todeta toivovani, että direktiiviin liittyvät myönteiset odotukset myös täyttyvät.

(Suosionosoituksia)

  Marios Matsakis (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, IND/DEM-ryhmä pyysi eilen, että kaikki äänestykset olisivat nimenhuutoäänestyksiä. Huomaan, että myös tänään kaikki äänestykset ovat nimenhuutoäänestyksiä. Puhemies sanoi eilen aikovansa selvittää, voiko IND/DEM-ryhmä ylipäätään pyytää pitämään nimenhuutoäänestyksiä. Onko tästä nyt ymmärrettävä, että näin voi tehdä ja että tästä lähtien kaikki äänestyksemme ovat nimenhuutoäänestyksiä?

  Puhemies. − Hyvä jäsen Matsakis, asiasta keskustellaan huomenna puheenjohtajakokouksessa. Tämä on kuitenkin tärkeä äänestys, joten lienee meidän kaikkien etumme, että se pidetään nimenhuutoäänestyksenä.

Jäsen Bonde on pyytänyt puheenvuoroa.

  Jens-Peter Bonde, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, pyysin puheenvuoroa aikaisemmin.

Äänestys sujui eilen erittäin hyvin. Se kävi tavallista nopeammin, sujuvasti ja rauhallisesti, eikä kukaan pyytänyt aikaa vievää ja ärsyttävää tarkistusta. Siksi ryhmäni ehdottaa, että pidämme jatkossa koneäänestyksiä.

Noin puoli vuotta sitten minulle luvattiin muutos, jonka myötä mietintöjen numerot ja tarkistusten numerot näkyisivät äänestyksen aikana. Uusissa, selvästi isommissa ruuduissa voidaan näyttää koko äänestysluettelo, mikä säästää paljon aikaa, sillä voimme äänestää välittömästi nähdessämme eri väriset numerot näytöllä eikä meidän tarvitse odottaa tulkkausta. Vältämme näin tilanteet, joissa reletulkkausta odottavat jäsenet äänestävät yhdestä asiasta, samalla kun muut jäsenet, jotka eivät tarvitse sitä, äänestävät jo seuraavasta asiasta. Säästäisimme näin paljon aikaa.

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. − Hyvä jäsen Bonde, kiitos, olemme panneet asian merkille. Asian käsittely etenee. Uskon kuitenkin parlamentin haluavan siirtyä nyt tämän aamun äänestyksiin.

4.3. - (A6-0520/2007, Roberta Angelilli) Tavoitteena lasten oikeuksia koskeva EU:n strategia (äänestys)

– Ennen äänestystä:

  Francesco Enrico Speroni (UEN). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan käyttää työjärjestyspuheenvuoron. En halua puuttua menettelyyn, mutta haluaisin tietää, onko olemassa jokin sääntö, jonka mukaan teidän on mainittava joka kerta paitsi äänestystulos myös äänestäneiden, tyhjää äänestäneiden ja muiden määrä, vai onko tämä oma valintanne.

  Puhemies. − Ellette halua minun ilmoittavan näitä asioita teille, jätän ne ilmoittamatta, mutta asia on varmastikin hyvä tehdä selväksi.

– Kohdasta 60 toimitetun äänestyksen jälkeen:

  Thomas Wise (IND/DEM). – (EN) Arvoisa puhemies, voisitteko ainakin näyttää tulokset näytöillä edessämme, ellette aio ilmoittaa niitä ääneen?

  Puhemies. − Näette tuloksen kohottamalla katseenne.

– Äänestyksen jälkeen:

  Robert Evans (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, olen saanut yksiköiltä sellaisen tiedon, että jokainen ylimääräinen nimenhuutoäänestys maksaa 400 euroa, joten eilinen hurjastelumme maksoi ylimääräiset 25 000 euroa.

Siispä kehottaisin kaikkia nimenhuutoäänestyksiä pyytäneitä miettimään, onko niiden järjestäminen heidän mielestään hyvä tapa käyttää veronmaksajien rahoja.

  Daniel Hannan (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, jos jokaisesta nimenhuutoäänestyksestä aiheutuu todella 400 euron kustannukset, kehotan Euroopan parlamenttia edellyttämään omalta toiminnaltaan samanlaista tehokkuutta kuin se edellyttää yhteiseltä maatalouspolitiikalta, rakennetuelta, kansainväliseltä kehitysyhteistyöltä ja EU:n muulta talousarviolta. Voimme varmasti tehdä saman edullisemminkin!

  Kathy Sinnott (IND/DEM). – (EN) Arvoisa puhemies, esitän käytännöllisen ehdotuksen. Äänestysten kääntäminen aiheuttaa kuluja. Kyse on kuitenkin vain numeroista, joten tarvitsemme niistä vain yhden version. Numeroita ei tarvitse kääntää kaikille kielille, ja nimetkin ovat samat kaikilla kielillä. Voimme siis leikata kuluja tässä asiassa. Tuotamme parlamentissa valtavan määrän paperia. Kansalaisille on tärkeintä tietää, kuinka me äänestämme.

(Suosionosoituksia)

4.4. - (A6-0502/2007, Doris Pack) Aikuiskoulutus: Oppia ikä kaikki (äänestys)

*

* *

  Arlene McCarthy, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan puheenjohtaja. – (EN) Arvoisa puhemies, halusin käyttää puheenvuoron jäsen Lechnerin mietinnöstä pidetyn äänestyksen jälkeen. En halunnut keskeyttää äänestystä, vaan halusin yksinkertaisesti kiittää PPE-DE-ryhmää yhteisen kannan tukemisesta. Sitä tukee nyt erittäin suuri enemmistö. Tämä on erittäin hyvä viesti kuluttajille ja yrityksille siitä, että yritämme avata markkinat ja suojella kuluttajia.

Arvoisa puhemies, tiedän, että olette toimineet hyvin aktiivisesti tämän asian parissa, ja mielestäni on kunniaksi kaikille osapuolille, että useiden epäilysten ja epäluulojen jälkeen olemme saaneet asialle valtaenemmistön tuen.

5. Äänestysselitykset

Suulliset äänestysselitykset

– Graefe zu Baringdorfin mietintö (A6-0508/2007)

  Christopher Heaton-Harris (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, olen seurannut talousarvion valvontavaliokunnassa lukuisia tilintarkastustuomioistuimen kertomuksia maatalousbudjetin varojen väärinkäytöstä ja vilpillisestä käytöstä ja haluan siksi kertoa, että olin erittäin tyytyväinen huomatessani Euroopan parlamentin toivottavan uuden teknologian tervetulleeksi monilla eri tavoilla, erityisesti maatalouden alalla.

Toivon, että tulevaisuudessa tämä tieto – jota yksi tähän mietintöön ehdotetuista tarkistuksista koski – leviää Internetin kautta Euroopan unionissa kaikille niille, jotka haluavat tutustua siihen, erityisesti kunkin jäsenvaltion erilaisille kansallisille tarkastusviranomaisille, niin että ne näkevät, jos esimerkiksi Kreikassa vaaditaan oliivinviljelyyn enemmän tilaa kuin mitä tosiasiassa onkaan käytettävissä.

Halusin käyttää puheenvuoron myös puhuakseni perustuslakisopimuksesta. Haluan varmistaa, että Euroopan parlamentti saa sanottua oman sanansa asiasta ja että kansalaisille järjestetään tulevaisuudessa kansanäänestys, ja annan siksi äänestysselitykset kaikista mietinnöistä.

  Syed Kamall (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, koska edustan lontoolaisia, ei välttämättä ole täysin ilmeistä, miksi annan äänestysselityksen maataloutta ja yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevasta asiasta. Meidän on kuitenkin huomattava, että yhteinen maatalouspolitiikka vaikuttaa kuluttajien oikeuksiin kaikkialla Euroopan unionissa hintojen nousun muodossa.

Siksi meidän kaikkien tehtävänä on seurata veronmaksajien rahojen käyttöä monilla eri aloilla, myös yhteisen maatalouspolitiikan alalla.

Ymmärrän, että yhteisen maatalouspolitiikan hallinnointiin tarvitaan todella maankäyttöä koskevia tietoja, ja uskon siksi meidän kaikkien pitävän paremman teknologian käyttöä myönteisenä asiana. Toivon, että useimmat äänestäjäni hyötyvät tämän teknologian käyttöönotosta.

Kollegani tavoin annan äänestysselityksen muun muassa siksi, että EU:n kansalaisille ja Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisille pitäisi antaa mahdollisuus tuoda esiin kantansa perustuslakisopimuksesta kansanäänestyksen muodossa.

  Puhemies. − Hyvät parlamentin jäsenet, muistutan teille, että äänestysselitysten on koskettava kyseisiä mietintöjä. Jos joku yrittää puhua jostakin muusta, joudun valitettavasti keskeyttämään puheen työjärjestyksen mukaisesti.

  Daniel Hannan (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, puhun ilomielin itse mietinnöstä. Jäsen Graefe zu Baringdorfin mietinnössä kerrotaan uusista petoksentorjuntamenetelmistä ja YMP:n mukaisesta maatalouspolitiikasta. Toisin sanoen siinä käsitellään yhtä kaikkien aikojen tehottomimmista, kalliimmista, epätaloudellisimmista, byrokraattisimmista ja moraalittomimmista tilatukijärjestelmistä. Tätä järjestelmä ei pelasteta millään maatalous-meteorologisilla tempuilla. Johtopäätösten tekeminen YMP:stä saaduista kokemuksista tarkoittanee siihen perustuvaa arvailua.

Ennen kuin annamme lisää valtaa yhdellekään organisaatiolle, meidän pitäisi ensin tarkastella sitä, kuinka se käyttää jo saamaansa valtaa. Maatalous on kuulunut EU:n toimivaltaan 1960-luvulta lähtien. Tällä on saatu aikaan valtavaa sotkua: pilattu luontoa, tuhottu ylijäämiä ja aiheutettu köyhyyttä Afrikassa. Haluammeko me todella antaa tälle organisaatiolle nyt toimivallan ulkopolitiikan, rikosoikeuden tai puolustuksen alalla? Jos haluamme, eikö meidän pitäisi selvittää kansan mielipide kansanäänestyksillä, jotka meille luvattiin?

Marcus Porcius Cato vanhemman sanotaan päättäneen jokaisen puheensa sen aiheesta riippumatta vaatimukseen Karthagon tuhoamisesta. Päätän omani nyt vaatimukseen Lissabonin sopimusta koskevasta kansanäänestyksestä: Pactio Olisipio censenda est!

  Jim Allister (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, katson, ettei kenenkään meistä tarvitse olla turhaan huolissaan uudesta teknologiasta. On kuitenkin tärkeää, että sitä käytetään asianmukaisesti, ei vääriin tarkoituksiin.

Yhteiseen maatalouspolitiikkaan liittyviä väärinkäytöksiä tapahtuu kuitenkin paljon erityisesti Etelä-Euroopassa, ja luotan siihen, että tällä teknologialla niitä voidaan torjua ainakin jossakin määrin. Jos näin on, voisimme säästää paljon enemmän kuin äänestyksen avoimuuden lisäämiseen tarvittavat 400 euroa, joista joku valitti.

Tässä mietinnössä puhutaan kaukokartoituksesta. Toteanpa vain, että jos EU alkaisi kartoittaa yleistä mielipidettä, se huomaisi, kuinka eri puolilla EU:ta paheksutaan sitä, että kansalaiset jätetään päätöksenteon ulkopuolelle ja heiltä evätään heidän oikeutensa ilmaista mielipiteensä kaikkein tärkeimmästä asiasta – siitä, kuinka heitä pitäisi hallita.

  Roger Helmer (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, yhteinen maatalouspolitiikka on jäänne 1900-luvulta. Väestörakenteen muutos ja biopolttoaineiden kysyntä kasvattavat maataloustuotteiden kysyntää. Ajatus, jonka mukaan Euroopan unionin pitäisi käyttää suuri osa talousarviostaan maataloustuotannon tukemiseen, on yksinkertaisesti vanhanaikainen, eikä siis ole mitään syytä, miksi väärän asian tekemiseen tarvittaisiin uutta teknologiaa. Väärän asian tekeminen pitäisi lopettaa.

Minun on myönnettävä, että lojaalina konservatiivina noudatin ryhmäkuria ja äänestin tämän mietinnön puolesta, mutta tein sen erittäin vastentahtoisesti.

Lisäksi minun on kyseenalaistettava se, onko Euroopan parlamentilla oikeutta – demokraattista oikeutusta – hyväksyä tämä toimenpide tai mikä tahansa muu toimenpide, ellei se kerran kuuntele kansan mielipidettä Lissabonin sopimuksesta.

  Nirj Deva (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, minusta tuntuu, että tämä kaukokartoitusta koskeva toimenpide voisi itse asiassa vähentää tehokkaasti eläinten korvamerkitsemiseen liittyvää byrokratiaa, joka haittaa tällä hetkellä joidenkin Kaakkois-Englannissa asuvien maanviljelijöiden työtä. Jos tämä mekanismi toimii kunnolla, se voisi tehostaa YMP:n eli äärimmäisen tehottoman byrokraattisen järjestelmän toimintaa. Siispä lojaalina konservatiivina noudatin ryhmäkuria ja kannatin tätä toimenpidettä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että koko YMP:n järjestelmä olisi pitänyt uudistaa jo kauan sitten, ja vetoankin muihin samoin ajatteleviin Euroopan parlamentin jäseniin tämän prosessin nopeuttamiseksi. Ihmettelen kuitenkin sitä, että jos voimme kaukokartoittaa lehmiä, miksemme kartoita kansalaisten mielipiteitä kansanäänestyksestä.

  Derek Roland Clark (IND/DEM). – (EN) Arvoisa puhemies, käytän mielelläni puheenvuoron puhuakseni jäsen Graefe zu Baringdorfin mietinnöstä, jota vastaan äänestin. Äänestin mietintöä vastaan, koska kaikenlaiset kaukokartoituslaitteet johtavat vääjäämättä kaukoseurantaan. Mihin se puolestaan päättyy? Emme halua, että EU:n kansalaisia seurataan minkäänlaisilla kaukokartoituslaitteilla – taivaalla kulkevilla kameroilla – ja juuri siihen jäsen Graefe zu Baringdorfin mietintö laajemmin johtaisi.

Meidän on mietittävä, onko tämä tekosyy, jolla pyritään keksimään käyttöä Galileo-hankkeelle. Sen kustannukset olivat niin valtavat, että jos rahat olisi käytetty johonkin muuhun, niillä olisi esimerkiksi voitu maksaa kaikki Euroopan parlamentissa pidettävät nimenhuutoäänestykset kymmeneksi vuodeksi eteenpäin.

Jos EU haluaa kerran kartoittaa jotakin, kartoittakoon sitten EU:n kansalaisten mielipiteitä ja järjestäköön viipymättä kansanäänestyksen Lissabonissa allekirjoitetusta uudesta perustuslaista.

  Godfrey Bloom (IND/DEM). – (EN) Arvoisa puhemies, tiedän teidän olevan kanssamme samaa mieltä tästä kansanäänestyksestä, sillä tiedän, että toivotte kansanäänestystä itsekin, koska se toisi Euroopan parlamentille legitimiteetin. En kuitenkaan puhu tästä poliittisesta kiistakapulasta sen enempää, vaan totean, etten ole onnekseni konservatiivi eikä minun tarvitse siksi äänestää sokeasti täyden hölynpölyn puolesta, vaan voin äänestää maalaisjärkeäni käyttäen. Äänestin jäsen Graefe zu Baringdorfin mietintöä vastaan, koska mielestäni koko ajatus satelliiteista ja taivaalta käsin tapahtuvasta vakoilusta on erittäin vastenmielinen ja äärimmäisen pelottava. Uskon sen johtavan pitkällä aikavälillä vain ja ainoastaan väärinkäytöksiin. Niin käy vääjäämättä – ja tiedän, että naisystävämme täällä, joka näkee kaiken ruusunpunaisena, pitää ajatusta kerrassaan ihastuttavana – mutta meidän on mietittävä asioita myös seuraavan sukupolven kannalta. Valitettavasti en luota poliitikkoihin lainkaan. Jos heillä on mahdollisuus käyttää valtaansa väärin, he tekevät niin varmasti. En näe tässä tapauksessa minkäänlaista poikkeusta, joten äänestin mietintöä vastaan.

  Graham Booth (IND/DEM). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan selittää, miksi äänestin jäsen Graefe zu Baringdorfin mietintöä vastaan. Yhteisellä maatalouspolitiikalla on tuhottu yli 30 vuoden ajan Yhdistyneen kuningaskunnan maataloutta. Emme halua EU:n sekaantuvan enää asiaan, ja tämä mietintö laajentaisi EU:n valtaa sekaantua asioihin. Äänestin mietintöä vastaan siis siksi, että haluaisimme Yhdistyneelle kuningaskunnalle takaisin vallan hoitaa omaa maatalouttaan. Toiveemme toteutuminen on kuitenkin erittäin epätodennäköistä, koska emme ota huomioon edes sitä, miten ranskalaiset ja hollantilaiset äänestivät kansanäänestyksessä, joka perustuslaista pitäisi järjestää.

– Lechnerin mietintö (A6-0504/2007)

  Jan Březina (PPE-DE). – (CS) Haluan tuoda esiin äänestäneeni kulutusluottosopimuksia koskevan mietinnön puolesta, koska katson sen olevan askel oikeaan suuntaan. Olen iloinen siitä, että olemme onnistuneet taltuttamaan komission ja neuvoston innostuksen säätää yksityiskohtaisempi laki, jota emme mielestäni tarvitse. Jäsenvaltioiden välillä on eroja, jotka johtuvat niiden erilaisista oikeusperinteistä ja rahoituskulttuureista, eikä pyrkimys poistaa nämä erot väkisin johda mielestäni hyvään lopputulokseen. Siksi on hyvä, että Euroopan parlamentti on keskittynyt perusasioihin: kulutusluottosopimusten yhtenäistämisen periaatteisiin (joista haluaisin korostaa oikeutta perua sopimus sekä kuluttajan mahdollisuutta maksaa luotto ennenaikaisesti takaisin ilman taloudellisia seuraamuksia). Katson, että kahden viikon määräaika, jonka aikana kumpi tahansa osapuoli voi purkaa sopimuksen, on tarpeen kummankin osapuolen oikeusturvan kannalta. Samalla on tärkeää varmistaa, että liitännäisen luottosopimuksen kohdalla määräaikaa voidaan lyhentää kuluttajan pyynnöstä kolmeen päivään. Tämän ansiosta kuluttajat voivat saada ostamansa tuotteen aiemmin haltuunsa. Katson, että säännös, jolla taataan, ettei luoton ennenaikainen takaisinmaksu koidu kuluttajan vahingoksi, on enemmän kuin riittävä. Jäsenvaltioiden on sisällytettävä tämä säännös osaksi kansallista lainsäädäntöään, ja näin suojelemme kuluttajien etuja.

  Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Hyvät parlamentin jäsenet, olen iloinen siitä, että Euroopan unioni on saanut tänään, kuusi vuotta kestäneiden neuvottelujen jälkeen, luottosopimuksia koskevat yhtenäiset säännöt.

Kuluttajansuoja paranee – myös yli rajojen. On mahdollista, että tämä auttaa myös vähentämään kotitalouksien ei-toivottua velkaantumista. Neljäntoista päivän määräaika, jonka aikana sopimuksen voi irtisanoa ilman seuraamuksia, pitäisi auttaa, samoin kun sen, että lainan ottajalle on annettava etukäteen vakiomuotoiset tiedot lainan kaikista kuluista. Oikeus maksaa laina ennenaikaisesti takaisin on puolestaan uusi asia. Parlamentin jäsenten mielipiteitä on jakanut eniten se, kuinka varmistetaan, etteivät pankit peri suunnattomia lisämaksuja lainan ennenaikaisesta takaisinmaksusta. Näiden lisämaksujen pitäisi vastata suuruudeltaan todellisia kuluja. Katson kuitenkin, että kuluja pitäisi rajoittaa myös sillä perusteella, minkä verran lainaa on jäljellä. Olemme äänestäneet tänään juuri tämän asian puolesta.

  Zita Pleštinská (PPE-DE). – (SK) Arvoisa puhemies, olen äänestänyt neuvoston yhteisen kannan puolesta, johon tehtiin tarkistuksia jäsen Lehnerin mietinnöllä.

Yli kuusivuotisen lainsäädäntötyön tuloksena syntynyt direktiivi kulutusluottosopimuksista on merkittävä askel eteenpäin sopimusvapauden suojelun alalla, ja se kannustaa kuluttajia tekemään vastuullisia päätöksiä. On muistettava, ettei suuri määrä säännöksiä paranna automaattisesti kuluttajansuojaa. Tietotulva voi hämmentää kokemattoman kuluttajan, jolloin yksinkertaisuuden ja avoimuuden tavoite ei täyty. Lisäksi se aiheuttaa suuret kustannukset, jotka siirretään viime kädessä kuluttajan maksettaviksi.

Vaikka kuluttajat ovat edelleen kiinnostuneita ostamaan luotolla ja käyttävät kulutusluottotuotteita, hyvin harvat heistä ovat selvillä kulutusluottoihin liittyvistä riskeistä, kuten siitä, että sairastuessaan tai menettäessään työnsä he eivät välttämättä kykenisi maksamaan luottoaan takaisin. Katson, että tämä direktiivi auttaa kuluttajia tekemään nopeasti ja helposti oikeita päätöksiä, kun he voivat verrata keskenään useita kotimaisten ja ulkomaisten luotonantajien tarjouksia.

  Christopher Heaton-Harris (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, tätä mietintöä on käsitelty sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnassa pitkään molemmissa käsittelyissä. Siellä tiedetään hyvin, että olen suhtautunut asiaan erittäin kriittisesti jo aivan alkuvaiheissa, jolloin siellä sekoitettiin yhdellä markkina-alueella saatavissa olevat uudet tuotteet – esimerkiksi Yhdistyneen kuningaskunnan markkinoilla asuntolainat, joita kuluttaja voi lyhentää saatavillaan samalta pankilta – jotka olisi alustavien ehdotusten mukaan kielletty tässä mietinnössä. Suhtaudun asiaan kriittisesti myös nyt, kuusi vuotta myöhemmin, kun huolenaiheemme liittyvät luoton ennenaikaisesta takaisinmaksusta aiheutuviin kustannuksiin – huolimatta siitä, että olemme todellakin käsitelleet tätä asiaa kuusi vuotta.

Tämä säädös on erittäin tärkeä. Se vaikuttaa valtavaan määrään ihmisiä: myös omassa vaalipiirissäni jokaiseen kansalaiseen, joka omistaa asunnon. Puhuin asiasta konservatiivien tapaamisessa Harpolen kylässä Michael Orton-Jones -nimisen miehen talolla. Hän otti kysymyksen kulutusluottodirektiivistä sekä parlamentin hyväksymistä rahanpesudirektiiveistä henkilökohtaisesti kanssani esiin.

Meidän on käsiteltävä tällaisia hyvin tärkeitä säädöksiä paljon varovaisemmin.

  Syed Kamall (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, edustan Lontoota, maailman mahtavinta kaupunkia, jossa sijaitsee Euroopan kaksi suurinta rahoitusalan keskusta: Lontoon City, joka on, kuten kaikki tiedämme, maailman suurin talousmahti, sekä Docklands, Canary Wharf, josta käsin käytiin ennen kaikenlaista kauppaa eri puolille maailmaa ja josta kaupataan nyt rahoituspalveluja eri puolille maailmaa.

Joukko ruotsalaisfilosofeja lauloi muinoin: "Money, money, money, I work all day, I work all night to pay the bills I have to pay, ain’t it sad. But in my dreams I have a plan. I’ll get myself a wealthy man."

Minun kohdallani näin ei käy, sillä makuni on sattumoisin hieman toisenlainen. Mielestäni on kuitenkin tärkeää – paitsi Lontoossa sijaitsevien vaalipiirieni myös rahoituspalvelualan kannalta – että tutkimme jatkossakin eurooppalaisten kuluttajien puolesta tapoja helpottaa kulutusluottojen saamista.

  Puhemies. − Hyvä jäsen Kamall, yritän ottaa tämän hyvin vakavasti, mutta toivon, ettei keskustelu taannu briteille varsin tutun Just a Minute -radio-ohjelman tasolle.

(Naurua)

  Daniel Hannan (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, minuutin puheenvuoro ilman toistoa, sivupolkuja tai – mikä se yksi olikaan? Epäröintiä! Juuri niin.

Aloitetaanpa sitten perimmäisistä periaatteista. Mihin Euroopan unioni tarvitsee politiikkaa kulutusluottosopimuksia koskevien lakien yhdenmukaistamisesta? Mielestäni tämä mietintö perustuu ajatusvirheeseen. Vapaa kauppa ja avoimet markkinat eivät edellytä yhteisiä lakeja kaupallisen toiminnan jokaisesta näkökohdasta. Itse asiassa asia on pikemminkin päinvastoin. Vapaat markkinat perustuvat monipuolisuuteen, erilaisuuteen ja moniarvoisuuteen, ja vaikka tietynlainen kevyt kansallinen sääntely saattaa joskus olla paikallaan, se ei tarkoita markkinoiden toiminnan jokaisen näkökohdan yhdenmukaistamista EU:ssa.

Tämä on tärkeä asia, sillä minusta vaikuttaa siltä, että EU:n toimivallan laajentaminen monille Lissabonin sopimuksessa ehdotetuille aloille – paitsi kuluttajansuojelun myös oikeus- ja sisäasioiden, ulkoasioiden ja puolustuksen alalle sekä kaikille muille aloille – perustuu samaan ajatusvirheeseen.

Jos aiomme siirtää näitä aloja koskevan toimivallan suureksi osaksi tai kokonaan Brysseliin, meidän pitäisi edes kohteliaisuuttamme kuulla ensin äänestäjiämme. Lissabonin sopimuksesta pitäisi järjestää kansanäänestys. Pactio Olisipio censenda est!

  Jim Allister (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, kuten kaikki tiedämme, lainsäädännön yhdenmukaistaminen on ollut EU:n tärkein työkalu sen perustamisesta lähtien. Se on saanut otteen elämämme jokaisesta osa-alueesta, ja on jokseenkin selvää, että tämä on sen strategia – strategia, jolla heikennetään kansallisten päätösten merkitystä ja vaikutusta, jäsenvaltioiden kykyä tehdä kansallisia päätöksiä sekä tällä tavoin kansallisia toimielimiä.

Tällä toimintatavalla on tehostettu Euroopan yhdentymistä, ja suhtaudun siihen siksi melko vihamielisesti. Uskon nimittäin vakaasti, että jäsenvaltioilla on oltava oikeus hallita omien rajojensa sisällä asioita, jotka vaikuttavat niiden kansalaisiin.

Yhdenmukaistamiseen liittyy yksi näkökohta, jossa voimme olla avuksi. Voimme antaa EU:n kansalaisille mahdollisuuden ilmaista mielipiteensä Lissabonin sopimuksesta.

  Roger Helmer (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, mielestäni äänestysselityksen yhteydessä on aiheellista kertoa, kuinka oikein äänesti. Äänestin itse tämän mietinnön puolesta ja tein niin jälleen lojaalina konservatiivina ryhmäkuria noudattaen. Jos olisin voinut päättää asiasta itse, olisin jälleen äänestänyt sitä vastaan syistä, jotka muutamat kollegat ovat tuoneet hyvin selvästi esiin. Mainitsen heistä erityisesti jäsen Hannonin, joka viittasi siihen, että vapaat markkinat edellyttävät monipuolisuutta.

  Christopher Heaton-Harris (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, pyydän saada keskeyttää jäsen Helmerin. Ajattelin, voisiko hän punnita uudelleen sanojaan: kyseessä on toisen käsittelyn mietintö, joten…

(Puhemies keskeytti puhujan)

  Puhemies. − Pahoittelen: kuulemme nyt jäsen Helmerin äänestysselityksen. Jokaisella puhujalla on yksi minuutti aikaa äänestysselityksen antamiseen. Hyvä jäsen Helmer, olkaa hyvä ja jatkakaa.

  Roger Helmer (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, olen samaa mieltä siitä, että luottosopimusten pitäisi kuulua jäsenvaltioiden omaan toimivaltaan ja että niihin pitäisi soveltaa paikallisia tapoja ja käytäntöjä. Kansainvälisten luottosopimusten määrä ei ole vielä itsessään riittävä syy yhdenmukaistaa lainsäädäntöä. Väitänkin, että EU on menettämässä luottoaan kansalaistensa silmissä, koska se ei suostu ryhtymään tarpeellisiin toimiin ja hankkimaan itselleen oikeutusta järjestämällä kansanäänestyksiä.

  Nirj Deva (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, tämä tuo mieleeni ajat, jolloin toimin Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin alahuoneessa. Jos tämä mietintö olisi voinut vähänkin auttaa Gordon Brownia ja Labour-puolueen taitamatonta hallitusta välttämään kotimaassani Northern Rock -kriisin tai jos se olisi jollakin tapaa opettanut tälle Labour-puolueen hallitukselle kotimaassani, kuinka taloutta hoidetaan, olisin saattanut sanoa tämän mietinnön olevan hyvä.

Lojaalina konservatiivina minun oli kuitenkin noudatettava ryhmäkuria ja äänestettävä sen puolesta. Kun kerran puhumme luotoista, totean, että luotto edellyttää luottamusta. Johtuuko se, ettei kansanäänestystä järjestetä, siitä, ettei Euroopan unioni luota kansalaisiinsa eivätkä EU:n kansalaiset luota EU:n toimielimiin? Onko syynä se, ettemme luota kansalaistemme tekevän oikean päätöksen?

  Derek Roland Clark (IND/DEM). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin tämän mietinnön puolesta auttaakseni jäsenvaltioita ja nostan siksi esiin seuraavat kohdat: tarkistuksessa 46 äänet jakaantuivat – jäsenvaltioiden oman lainsäädännön mukaisista oikeuksista ei saa luopua. Äänestin tämän tarkistuksen puolesta ja olen iloinen siitä, että asia sai kannatusta. Äänestin myös tarkistuksen 9 puolesta. Sen 1 kohdassa kavennettiin velvollisuuden soveltamisalaa. Tarkistusta ei valitettavasti hyväksytty. Äänestin myös tarkistuksen 29 puolesta. Siinä todetaan, että korvauksen on oltava kansallisen lainsäädännön mukainen. Valitettavasti sitäkään ei hyväksytty.

Pyrin auttamaan äänestykselläni jäsenvaltioiden hallituksia. Tätä ei pidä kuitenkaan tulkita siten, että haluaisin yksittäisten jäsenvaltioiden hallitusten puuttuvan rahoituslaitosten ja pankkien toimintaan. Kuten jäsen Deva jo huomautti, niillä on erittäin huonot edellytykset tehdä niin. Northern Rockin pelastamiseen on käytetty puolet valtion varoista, eikä kukaan tiedä, onko se jo päättynyt. Tiedämme vain, että kansanäänestysten järjestäminen Lissabonin sopimuksesta on päättynyt, vaikka asian ei pitäisikään olla niin.

  Graham Booth (IND/DEM). – (EN) Arvoisa puhemies, minun on tunnustettava eräs asia. Minulla ei ole minkäänlaista pätevyyttä tähän työhön, ja silti istun täällä laatimassa lainsäädäntöä, joka vaikuttaa noin 400 miljoonaan ihmiseen. Katsellessani tätä täyttä istuntosalia pelkään, ettei monikaan parlamentin jäsen ole sen pätevämpi kuin minä, koska täällä käymämme keskustelu ei ole järin tasokasta. Jäsenvaltioiden kansalaisilla on itsellään kaiken kaikkiaan valtava määrä tietoa, ja silti epäämme heiltä oikeuden itse tehdä omat päätöksensä. Mielestäni tämä on alue, jolta poliitikkojen pitäisi pysyä poissa ja jolla ihmisten pitäisi antaa tehdä omat päätöksensä. Pyydän erityisesti, että kansalaisille järjestettäisiin kansanäänestys EU:n perustuslaista.

– Angelillin mietintö (A6-0520/2007)

  John Attard-Montalto (PSE). – (MT) Haluan selittää lyhyesti, kuinka äänestin, kiinnittääkseni Maltan viranomaisten huomion asiaan. Haluan tuoda esiin erityisesti kaksi tapausta. Niistä ensimmäinen koskee gozalaista poikaa, jonka tapausta on käsitelty tiedotusvälineissä kahden viimeisen vuoden ajan. Hänen isänsä, herra Attard, on joutunut kärsimään ennakkoluuloista: häneltä on evätty hänen oikeutensa isänä ja häntä on estetty viemästä lasta asumaan kotimaahansa Gozon saarelle. Toinen liittyy puolestaan 13-vuotiaan tytön rikostapaukseen. Koska viranomaiset eivät tienneet, minne sijoittaa hänet, tyttö lähetettiin ensin vankilaan, sitten mielisairaalaan. Nämä ovat vakavia virheitä. Kiitos.

  Hubert Pirker (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, puhun Itävallan kansanpuolueen Eurooppa-klubin (ÖVP-Europa-Club) puolesta. Olemme äänestäneet kaikkia niitä kohtia vastaan, joissa puhutaan oikeudesta seksuaali- ja lisääntymisterveyteen, koska näiden kohtien voidaan tulkita puoltavan raskauden keskeyttämistä missä vaiheessa tahansa, mitä vastustamme.

Kohdassa 127 jäsenvaltioita kehotetaan kieltämään huivin käyttö. Äänestimme tämän kohdan puolesta siksi, ettei nuoria pitäisi rohkaista käyttämään poliittisia symboleja, ja siksi, että haluamme varmistaa, että äänioikeus ja valinnanvapaus taataan nuorille jatkossakin.

Äänestimme myös 116 kohdan puolesta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tämän kohdan perusteella pitäisi ryhtyä lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin.

  Christopher Heaton-Harris (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, tämä mietintö huolestutti minua jossakin määrin, koska useissa mietinnöissä kehotetaan laajentamaan parlamentin toimivaltuuksia, joita ei edes varsinaisesti vielä ole.

Edustan omassa vaalipiirissäni Leicestershiressa sijaitsevaa Rothleyn kaupunkia, jossa McCannin perhe asuu. McCannit ovat vaatineet voimakkaasti parlamenttia pitämään aktiivisemmin rekisteriä kadonneista lapsista ja monista muista asioista.

Edustan myös Northamptonin kaupungissa uutta hyväntekeväisyysjärjestöä nimeltä KidsAid. Sen on perustanut David Mackintosh, joka oli vahvasti sitä mieltä, että tämä mietintö on pääosin erittäin hyvä.

Kuten tavallista, poliittinen korrektius vei kuitenkin parlamentissa jälleen voiton, ja jos katsotte tarkistuksia 162, 163 ja 164, huomaatte, kuinka parlamentti yrittää laajentaa toimivaltaansa.

Euroopan parlamentissa on käytössä uusi motto: ellet menesty, määrittele menestys uudelleen. Juuri niin te olette toimineet Lissabonin sopimuksen kohdalla, ja toivon todella, että oman vaalipiirini asukkaat pääsevät sanomaan sanansa asiasta.

  Syed Kamall (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, käytän puheenvuoron antaakseni äänestysselityksen jäsen Angelillin mietinnöstä "Tavoitteena lasten oikeuksia koskeva EU:n strategia". Panen merkille, että mietinnön perusteluosassa esittelijä toteaa haluavansa korostaa, ettei tätä työasiakirjaa ole tarkoitettu "luetteloksi etusijalle asetettavista ongelmista tai oikeuksista".

Edustan maailman mahtavimman kaupungin ja maailman mahtavimman maan pääkaupungin Lontoon vaalipiiriä. Vaalipiirissäni on paljon lapsia. Olen myös kahden lapsen isä, ja kuten suuri filosofi muinoin sanoi, uskon, että lapsissa on tulevaisuus. Siksi on tärkeää, että lasten oikeudet otetaan huomioon. Suhtaudun kuitenkin hyvin epäilevästi siihen, onko asia hoidettava Euroopan unionin tasolla.

Mietitäänpä esimerkiksi sitä, haluammeko, että nuorille annetaan valitusta ja opetusta sellaisesta kirosanasta kuin "seksuaali- ja lisääntymisoikeudet". Mielestäni meidän on etsittävä paikallisia ratkaisuja hyvin varovasti – ja annettava briteille oikeus sanoa sanansa perustuslaista kansanäänestyksessä.

  Daniel Hannan (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, Benjamin Disraeli vastasi kerran eräälle delegaatiolle: "Pidän enemmän meidän vapauksistamme kuin heidän liberalismistaan ja englantilaisten oikeuksista kuin ihmisoikeuksista".

Sen lisäksi, että oikeuksia koskeva kansallinen perinteemme on erilainen kuin Euroopan käsitys yleismaailmallisista oikeuksista, se on ristiriidassa niiden kanssa. Me vetoamme tiettyihin oikeuksiin, jotka on kirjattu tiettyinä ajankohtina tiettyihin asiakirjoihin – Magna Cartaan, Bill of Rights -lakiin tai muihin asetuksiin – emmekä luota yleismaailmallisiin ihmisoikeussääntöihin, joita tulkitsevat tuomarit, joita emme voi valita.

Minun on todettava, että meidän perinteemme on ollut menestyksekkäämpi kuin muutaman Manner-Euroopan maan valitsema yleismaailmallinen linja. Meillä ei ole tapahtunut vallankumouksia, eikä meillä ole ollut diktaattoreja. Uskomme, että kaikki oikeudet ovat viime kädessä kiinni yksilöstä itsestään.

Aldous Huxley totesi kerran, ettei vapauksia anneta, vaan ne otetaan. Siksi vastustan voimakkaasti Euroopan unionin perusoikeuskirjan sisällyttämistä Lissabonin sopimukseen ilman kansanäänestystä. Kansan mielipidettä on kuunneltava. Pactio Olisipio censenda est!

  Jim Allister (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, mietinnössä käsitellään vakavia asioita, ja toisaalta siihen liittyy myös vakavia moraalisia ongelmia. Nämä ongelmat vaikuttivat voimakkaasti tapaan, jolla äänestin. Mielestäni osa tämän mietinnön kohdista on loukkaavia. On inhottavaa ajatella, että meidän pitäisi antaa lapsille oikeuksia, joita joku pitää omasta mielestään nuorten lisääntymisterveyttä koskevina oikeuksina. Asiaa käsitellään johdanto-osan L kappaleessa sekä kohdissa 162, 163 ja 164.

Mielestäni on väärin ja sopimatonta asettaa yhteiskunnalle ideologisia ja moraalisesti arveluttavia arvoja, jotka voivat olla ristiriidassa jollakin alueella vakiintuneen eettisen ajattelutavan kanssa. Siksi vastustan pohjimmiltani tätä mietintöä, ja kuten jäsen Hannan totesi, perusoikeuskirja vie meidät juuri tähän suuntaan. Siksi haluan, että kotimaani kansalaisille annetaan mahdollisuus joko hyväksyä tai hylätä se.

  Roger Helmer (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin tätä mietintöä vastaan. Meillä on ensimmäistä kertaa edessämme teksti, josta konservatiivit saivat äänestää vapaasti, ja käytin tätä vapautta hyväkseni.

Olen hyvin pitkälti samaa mieltä siitä, mitä kollegani jo sanoivat. Tämä mietintö sisältää paljon sellaista, mistä olen samaa mieltä. Sen henki on hyvin äidillinen, eikä äidillisyyttä varmasti vastusta kukaan.

Toisaalta siinä ehdotetaan, että ehkäisisimme teiniraskauksia ja torjuisimme sukupuolitautien leviämistä järjestämällä sukupuolivalistusta. Oman kokemukseni mukaan käy niin, että jos lapsille kertoo jostakin ja heille opettaa, kuinka se tehdään, he haluavat heti kokeilla sitä. Siksi meidän on turha yllättyä, jos näin käy! Täällä on puhuttu aivan liikaa nuorten lisääntymisterveyteen liittyvistä oikeuksista eikä riittävästi lisääntymisterveyteen liittyvästä vastuusta. Meidän pitäisi suhtautua lapsiin vastuullisemmin. Lisäksi näiden asioiden käsittely pitäisi jättää vanhemmille ja paikallisille toimijoille.

Lopuksi, ennen kuin jatkamme asian käsittelyä, totean, että Lissabonin sopimuksesta pitäisi järjestää kansanäänestys.

  Nirj Deva (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, olen hyvin pettynyt tähän mietintöön. Sain äänestää mietinnöstä vapaasti, ja minun on todettava, että äänestin epäröimättä sitä vastaan. Tässä mietinnössä ei ole kyse lasten oikeuksista. Siinä on kyse lasten oikeudesta harrastaa seksiä ja tehdä abortteja, ja sitä minun on vaikeaa hyväksyä.

Vaan kuinka onkaan käynyt lasten ja heidän vanhempiensa oikeudelle päättää Euroopan unionin ja Lissabonin sopimuksen tulevaisuudesta – edessämme olevasta tulevaisuudesta? On muistettava, ettei näitä toimielimiä ole perustettu meitä varten, vaan lapsiamme varten. Aiommeko kysyä heiltä, mitä mieltä he ja heidän vanhempansa ovat siitä, mihin suuntaan EU:n pitäisi kehittyä? Emme. Me päätämme heidän kohtalostaan, ilman että heille on annettu mitään oikeutta vaikuttaa asiaan. Se on väärin.

(Suosionosoituksia)

  Frank Vanhecke (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, haluan vain kertoa äänestäneeni jäsen Angelillin mietintöä vastaan. Tämä ei johdu siitä, että vastustaisin lasten oikeuksia – päinvastoin. Mielestäni on hyvä asia, että tällä mietinnöllä rikotaan muutamia Euroopan parlamentin tabuja, joista yksi on tyttöihin kohdistuva rakenteellinen väkivalta muslimiyhteisöissä. Mietinnössä jopa todetaan, että muslimityttöjen velvollisuus käyttää huivia haittaa heidän persoonallisuutensa kehittymistä – ja mielestäni tämä pitää paikkansa.

Vaikka olen tästä kaikesta samaa mieltä, äänestin tätä mietintöä vastaan, sillä se on jälleen yksi esimerkki EU:n sekaantumisesta asioihin. Katson, että kaikki nämä asiat voitaisiin hoitaa paremmin kansallisesti ja ettei EU:lla pitäisi olla mitään tekemistä asian kanssa.

Annan teille yhden esimerkin. Mietinnössä vastustetaan erittäin voimakkaasti alaikäisten vankeusrangaistuksia. Sen sijaan kotimaassani kannatetaan laajalti myös vakaviin rikoksiin syyllistyneiden alaikäisten vangitsemista, jotta heidät saataisiin muuttamaan tapansa.

– Packin mietintö (A6-0502/2007)

  Miroslav Mikolášik (PPE-DE). – (SK) Arvoisa puhemies, meidän on kehitettävä osaamistamme koko työuramme ajan eikä ainoastaan koulussa.

Koulutus on tärkeää henkilökohtaisen kasvun sekä työllistymismahdollisuuksien parantamisen kannalta. Koska yritykset ratkaisevat sen, millaista uutta osaamista tarvitaan ja millaisia vaatimuksia työmarkkinoilla asetetaan, aikuiskoulutusta on muutettava vastaamaan näitä vaatimuksia. Näin päästään eroon työmarkkinoilla vallitsevista ristiriitaisuuksista. Kaikki tämä otetaan huomioon aikuiskoulutussuunnitelmaa koskevassa komission ehdotuksessa, ja äänestin siksi sen puolesta. Olen samaa mieltä siitä, että EU:n jäsenvaltioiden pitäisi edistää aikuiskoulutusta hyväksymällä aktiivisesti toimenpiteitä sekä motivoimalla kansalaisia kouluttautumaan ja työnantajia järjestämään asianmukaiset olosuhteet koulutukselle. Tätä varten tarvitaan taloudellisia kannustimia, kuten apurahoja, verohelpotuksia, tukia tai yhteisrahoitusta.

Tähän on käytettävä aktiivisemmin rakennerahastoja, erityisesti Euroopan sosiaalirahastoa. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että ikäihmiset osallistuvat elinikäiseen oppimiseen ja löytävät tällä tavoin oman paikkansa työmarkkinoilla.

  Toomas Savi (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin jäsen Packin mietinnön puolesta, koska elinikäisellä oppimisella pyritään muun muassa lisäämään työmarkkinoiden joustavuutta. Tällainen politiikka tarjoaa yli 50-vuotiaille – myös siis minulle – paremmat mahdollisuudet reagoida työmarkkinoiden muutoksiin ja sopeutua uuteen tilanteeseen ilman merkittäviä seuraamuksia. Mietinnössä korostetaan elinikäisen oppimisen myönteisiä vaikutuksia sosiaaliseen osallisuuteen ja työllistettävyyteen, eikä tätä seikkaa pidä missään nimessä sivuuttaa ikääntyvässä yhteiskunnassa, kuten kotimaassani Virossa.

  Agnes Schierhuber (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, jäsen Packin mietintö aikuiskoulutuksesta, "Oppia ikä kaikki", on mielestäni yksi Euroopan unionin tärkeimmistä toimintaohjelmista: sillä pyritään lisäämään motivaatiota osallistua aikuiskoulutusohjelmiin ja suorittaa korkeakouluopinnot loppuun sekä edistämään vieraiden kielten opiskelua. Tämä puolestaan parantaa kansalaisten työllistymismahdollisuuksia ja heidän tulotasoaan sekä mahdollistaa maahanmuuttajien kotouttamisen paremmin yhteiskuntaan. Sopivat lastenhoitoa koskevat puiteohjelmat ovat kuitenkin naisille erityisen tärkeitä.

Meidän on kiinnitettävä erityistä huomiota mahdollisuuteen siirtää tietoa sukupolvelta toiselle. Tästä syystä ÖVP-Europa-Clubilla oli ilo äänestää tämän mietinnön puolesta.

  Nina Škottová (PPE-DE). – (CS) (Puheenvuoron alku ei kuulu) … tämän aikuiskoulutusta koskevan mietinnön johdanto-osassa korostetaan selvästi sitä, että Euroopan unionin kaikissa toimielimissä on kiinnitettävä huomiota elinikäiseen oppimiseen. Asiakirjojen valtava määrä, kauniit sanat, pyynnöt ja puoltoäänet – myöskään omani – eivät kuitenkaan riitä. Meidän on rohkaistava oppilaitoksia osallistumaan todella elinikäisen oppimisen prosessiin. Elinikäisen oppimisen prosessia ei pitäisi pitää perinteisen koulutuksen jatkeena, vaan siitä pitäisi tulla kokonaisvaltainen osa koulutusjärjestelmää. Tämä edellyttää perustavanlaatuisia muutoksia. Siksi tämä prosessi voi aiheuttaa jäsenvaltioille huomattavia taloudellisia rasitteita, ja ne saattavat puolestaan rajoittaa mahdollisuuksia kehittää koulutusta. Kun pohdimme yksittäisten politiikanalojen rahoitusta ja sitä, mihin varat pitäisi ohjata, emme saa unohtaa tätä osa-aluetta emmekä varsinkaan yliopistoja, jotka ovat luonnollisia keskuksia oppimiselle.

  Christopher Heaton-Harris (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, tämän mietinnön otsikko on "Aikuiskoulutus: Oppia ikä kaikki". Toivon, että Euroopan komissio ja Lissabonin sopimuksen kannattajat ottaisivat itse opikseen tästä ilmaisusta.

Aikuiskoulutus on yksi koulutusjärjestelmän tärkeimmistä osista. Uskon myös, että Euroopan parlamentin useimmat jäsenet pitävät elinikäistä oppimista erittäin hyvänä asiana.

Meillä jokaisella on ollut koulussa erinomaisia opettajia, ja muistamme kaikki heidät. Minulla oli loistava matematiikanopettaja, joka opetti minulle, että ihmisiä on kolmenlaisia: on niitä, jotka osaavat laskea, ja niitä, jotka eivät osaa.

Minulla oli loistava opettaja myös luonnontieteissä: hän opetti minulle, että radioaktiivisilla kissoilla on 18 puolikasta elämää. Uskon kuitenkin, että tärkein asia tiivistyy lauseeseen, jonka varmasti tunnistatte ja jota nykyajan nuoret käyttävät yhä enemmän: "We don’t need no education; we don’t need no thought control".

Toimimalla niin kuin olemme toimimassa Lissabonin sopimuksen suhteen lisäämme jälleen yhden tiilen äänestäjiemme ja heitä hyväksikäyttävän eurooppalaisen eliitin väliseen muuriin.

  Syed Kamall (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan antaa teille tunnustusta kärsivällisyydestänne näiden äänestysselitysten aikana. Arvostan myös siitä, että nauroitte joillekin vitseille.

Saatatte ehkä muistaa, että edustan maailma mahtavinta kaupunkia ja maailman mahtavimman maan pääkaupunkia Lontoota. Lontoossa toimii paljon oppilaitoksia. Kävin itse kouluni Lontoossa ja suoritin maisterintutkinnon London School of Economics -korkeakoulussa.

Haluan kuitenkin tuoda tässä äänestysselityksessä esiin sen, ettei meidän pidä aliarvioida jatkokoulutuksen merkitystä elinikäisen oppimisen kannalta. Muutamat oppilaitokset ovat kerrassaan erinomaisia: Bromley College, jota johtaa ansioitunut Peter Jones – halusin mainita hänet nimenomaisesti – sekä Westminster College. Meillä kaikilla on oikeus saada sanoa sanamme perustuslaista.

  Puhemies. − Vastaan imarteluun toteamalla, että ajattelin tähän saakka asioiden etenevän hyvin, mutta nyt tämä alkaa käydä jo hieman yksitoikkoiseksi.

  Daniel Hannan (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, minäkin haluan kiittää teitä, henkilökuntaanne ja tulkkeja kärsivällisyydestä ja hyväntuulisuudesta.

Saanko kysyä, miten tämä asia liittyy Euroopan unioniin? Minkä sopimuksen artiklan nojalla tai minkä ihmeen logiikan perusteella aikuiskoulutus kuuluu Euroopan unionin toimivaltaan?

Useimmat meistä hyväksyvät sen, että rajat ylittävistä asioista on perusteltua tehdä monen valtion välisiä aloitteita. Hyväksyn tämän – ja voin myös hyväksyä sen, että esimerkiksi saastumista tai tariffialennuksia koskevat asiat tai muun muassa ilmailun joihinkin näkökohtiin liittyvät asiat edellyttävät koordinoitua eurooppalaista strategiaa. Tosin näissäkään asioissa koordinointi EU:n tasolla ei tarkoita sitä, että EU olisi toimivaltainen.

Entä sitten aikuiskoulutus? Kaikista aloista juuri aikuiskoulutus kuuluu niihin, joista pitäisi päättää jäsenvaltioissa demokraattisia mekanismeja ja menettelyjä käyttäen.

Miksi me aina oletamme, että Brysselin herrat ovat viisaampia kuin tavalliset äänestäjät? EU:n perustuslaista, jota kutsutaan nyt Lissabonin sopimukseksi, on tehty sama typerä olettamus. Siksi siitä pitäisi järjestää kansanäänestys. Pactio Olisipio censenda est!

  Jim Allister (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, tämä mietintö on hyvin äidillinen. Keskeisintä siinä on kuitenkin se, että siinä tuodaan esiin ajatus, jonka mukaan EU:n toimielimillä olisi oikeus käynnistää ohjelmia ja sanella jäsenvaltioille, kuinka niiden on priorisoitava asiat ja menot, jotka kuuluvat ilmiselvästi ja joiden pitääkin kuulua niiden yksinomaiseen toimivaltaan, koska jokaisella alueella on oikeus päättää omista painopisteistään oman talousarvionsa asettamien rajojen mukaisesti. Kunkin alueen tai maan on ratkaistava itse, onko aikuiskoulutus ja menojen lisääminen on ensiarvoisen tärkeää. Tällaisen päätöksen tekeminen ei kuulu EU:lle, eikä sitä pidä tehdä EU:n vuoksi, vaan siksi, että se on oikein vallitsevissa olosuhteissa.

Oppia ikä kaikki – olen oppinut itse paljon sen jälkeen, kun tulin tänne vuonna 2004. Olen oppinut erityisesti sen, että EU:n eliitti todellakin ylenkatsoo kansalaisiaan ja epää siksi kansalta sille kuuluvan perusoikeuden, äänioikeuden.

  Roger Helmer (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin tällä kertaa tätä mietintöä vastaan. Näin tehdessäni noudatin konservatiivien ryhmäkuria, mutta tein niin mielelläni, sillä olisin joka tapauksessa äänestänyt mietintöä vastaan syistä, jotka ystäväni ja kollegani, erityisesti jäsen Hannan ja jäsen Allister, ovat tuoneet selvästi esiin.

Tällä asialla ei ole mitään tekemistä Euroopan unionin kanssa. Kannatan kouluttautumista. Kannatan aikuiskoulutusta. Vastustan kuitenkin ehdottomasti sitä, että EU:n toimielimet päättävät, kuinka se toteutetaan. Jäsen Hannanin tavoin en kykene keksimään, mihin perussopimusten artiklaan tämä kaikki oikein perustuu. Meillä ei ole sopimusten nojalla oikeutta hyväksyä tällaista mietintöä.

Meillä ei myöskään ole oikeutta hyväksyä Ranskassa ja Hollannissa hylättyä perustuslakia. Perustuslaista pitäisikin järjestää kansanäänestys kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa.

  Thomas Wise (IND/DEM). – (EN) Arvoisa puhemies, käytän työjärjestyspuheenvuoron. Koulutettuna aikuisena haluaisin kysyä jäsen Hannanilta, joka on mitä ilmeisimmin käynyt enemmän kouluja kuin minä, mitä hänen latinankielinen ilmaisunsa tarkoittaa.

  Puhemies. − Hän kertoo sen teille varmasti istunnon päätyttyä!

  Nirj Deva (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, tämä on ollut yksi Euroopan parlamentin eloisimmista keskusteluista aivan sen alusta asti. Jos olisimme käyneet tällaisia keskusteluja aikaisemmin, täällä saattaisi olla televisiokameroita ja äänestäjämme saisivat tietää, mitä oikein teemme niiden tylsien, vaikeaselkoisten asioiden sijasta, joita käsittelemme päivästä toiseen.

Puhun kuitenkin nyt aikuiskoulutuksesta. Mietinnön otsikossa todetaan "oppia ikä kaikki". Tähän asiaan pitäisi kuitenkin epäilemättä soveltaa toissijaisuusperiaatetta: jäsenvaltioiden pitäisi päättää itse omista painopisteistään. Ei todellakaan ole Euroopan komission tai Euroopan parlamentin tehtävä päättää, onko aikuiskoulutus välttämätöntä vai ei!

Mietinnössä kuitenkin todetaan, ettei koskaan ole liian myöhäistä oppia. Meidän onkin otettava hyvin nopeasti opiksemme se, ettemme voi erottaa EU:n kansalaisia päätöksentekijöistä. Meidän on kerrottava heille, kuinka haluamme kehittää Euroopan unionia, ja siksi meidän on järjestettävä kansanäänestys.

  Derek Roland Clark (IND/DEM). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin tätä mietintöä vastaan ensisijaisesti siksi, että olen opettaja. Tämä toimenpide liittyy epäilemättä suoraan tai välillisesti eurooppalaisten tutkintojen viitekehykseen, jota voidaan luonnehtia kaappaukseksi. Sen seurauksena opiskelijat suorittavat tutkintoja perinteisissä yliopistoissaan mutta heidän tutkintotodistuksensa korvataan uudella asiakirjalla, jossa on EU:n logo, EU:n vaakuna ja EU:n motto ja jossa ei viitata millään tavalla opetusta antaneeseen suurenmoiseen yliopistoon tai korkeakouluun. Tämä on varsin ilmeinen ja inhottava tapa kääntää selkä itse oppilaitokselle, ja tämä asia koskee EU:n kaikkia yliopistoja, ei ainoastaan Yhdistyneen kuningaskunnan maineikkaita yliopistoja.

Palaan vielä aikuiskoulutukseen ja esitän teille asiaa koskevan ehdotuksen. Tuetaan aikuiskoulutusta kaikin mokomin: annetaan jokaiselle aikuiselle Euroopan unionissa kopio Lissabonin sopimuksesta ja pyydetään heitä äänestämään siitä.

  Graham Booth (IND/DEM). – (EN) Arvoisa puhemies, kyllä, äänestin tätä mietintöä vastaan. Syynä on se, että Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuolue kannattaa Yhdistyneen kuningaskunnan apurahajärjestelmän palauttamista, ja haluan tuoda esiin, että juuri EU-jäsenyytemme johti alun perin tämän järjestelmän lakkauttamiseen Englannissa ja Walesissa. Lisäksi on jäsenvaltioiden, ei EU:n, tehtävä päättää verokannusteista ja -helpotuksista työnantajille, jotka tekevät yhteistyötä aikuiskoulutukseen liittyvissä asioissa. Kuten tavallista EU:n pitäisi sekaantua asioihin vähemmän, ei enemmän.

Koska minulla on vielä aikaa jäljellä, lisään, että on epädemokraattista, raukkamaista ja lainvastaista, että Euroopan unionin perustuslaki aiotaan ratifioida, vaikka se hylättiin kahdessa kansanäänestyksessä.

  Puhemies. − Aikaa oli kyllä, mutta puhuitte väärästä aiheesta.

  Philip Claeys (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, äänestin jäsen Packin mietintöä vastaan. Tämä ei tietenkään johtunut siitä, että vastustaisin elinikäistä oppimista. Päinvastoin kenenkään ei pitäisi epäillä aikuiskoulutuksen merkitystä jatkuvasti muuttuvassa maailmassamme.

Katson kuitenkin, ettei Euroopan unionin eikä ennen kaikkea Euroopan komission pitäisi puuttua liikaa asioihin, jotka kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan. Tämä on paitsi maalaisjärjen myös toissijaisuusperiaatteen mukaista. Euroopan parlamentissa puhutaan paljon toissijaisuusperiaatteesta, mutta käytännössä se on osoittautunut merkityksettömäksi sanaksi.

– Angelillin mietintö (A6-0520/2007)

  Milan Horáček (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan käyttää puheenvuoron jäsen Angelillin erinomaisesta mietinnöstä, jonka aiheena on lasten oikeuksia koskeva EU:n strategia. Lapsiprostituutioon ja seksimatkailuun on erittäin tärkeää puuttua voimakkaasti. Näiden rikosten uhreja löytyy aivan omilta kulmiltamme. Esimerkiksi Saksan, Tšekin tasavallan ja Itävallan välisellä raja-alueella naisiin ja yhä enenevässä määrin lapsiin kohdistuva prostituutio on lisääntynyt valtavasti rajojen avaamisen jälkeen. Asiaan ei kuitenkaan kiinnitetty Euroopan unionissa pitkään lainkaan huomiota.

Lapsiprostituutioon liittyviin keskeisiin ongelmiin, kuten rikollisten verkostoitumiseen Internetissä sekä rajat ylittävän valvontayhteistyön ja lainvalvontayhteistyön puutteeseen, voidaan puuttua vain EU:n tasolla. Tässä mietinnössä käsitellään näitä asioita ja yhdistetään ne kattavaksi strategiaksi. Tämä on rohkaiseva merkki, vaikka lasten hyväksikäytön estäminen edellyttää vielä paljon työtä.

Kirjalliset äänestysselitykset

– Graefe zu Baringdorfin mietintö (A6-0508/2007)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin saksalaisen kollegani Graefe zu Baringdorfin mietinnön puolesta. Samalla kannatin ehdotusta neuvoston asetukseksi toimista, joita komission olisi toteutettava vuosina 2008–2013 yhteisessä maatalouspolitiikassa käyttöön otettujen kaukokartoitussovellusten avulla.

Kannatan sitä ajatusta, että kaukokartoitus pitäisi rahoittaa asianmukaisin määrärahoin eikä maataloustukirahastosta. Vaikka kollegoideni mielestä painopisteen pitäisi olla pikemminkin EU:n yhteisen tutkimuskeskuksen maatalousyksikön nykyisen verkkosivuston parantamisessa siten, että kaikki asiaankuuluvat tutkimustiedot olisivat vapaasti yleisön saatavilla, kannatan voimakkaasti paikkatietoinfrastruktuurin ja verkkosivun luomista, kuten Euroopan komission asiakirjassa ehdotetaan.

Kannatan ehdotuksia, jotka koskevat luettelon laatimista kaikista paikkatieto- ja kaukokartoitushankkeista sekä agrometeorologisista hankkeista ja olemassa olevan paikkatietoinfrastruktuurin ja verkkosivujen yhdistämistä.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Euroopan komissio katsoo, että yhteisen maatalouspolitiikan hallinnointiin liittyviin tarpeisiin vastaamiseksi tarvitaan huomattavasti tietoja maankäytöstä sekä maatalousmaan ja viljelmien tilasta. Siksi se on esittänyt tutkimusmenetelmäksi kaukokartoitusta, jolla helpotetaan perinteisissä maatalouden tilasto- ja arviointijärjestelmissä käytettävän tiedon saantia.

Ehdotuksessa otettiin huomioon sillä välin neuvoston päätöksen N:o 1445/2000/EY nojalla käynnistetty kaukokartoitustekniikoita koskeva kokeiluhanke. Komission mukaan tämän hankkeen ansiosta agrometeorologista tuoton arviointia ja viljelmien tilan seurantaa koskevaa järjestelmää saatiin kehitettyä pitkälle.

Nyt komissio ehdottaa, että kaukokartoitustekniikan soveltamista maatalousmarkkinoiden seurantaan jatketaan kaudella 2008–2013. Uusi hanke käynnistyy 1. tammikuuta 2008 ja kestää kuusi vuotta. Kaukokartoitussovellukset olisivat näin ollen komissiolle keino toteuttaa ja seurata yhteistä maatalouspolitiikkaa, vaikka tiedoista voikin olla hyötyä myös jäsenvaltioille.

Keskeinen kysymys on se, kuinka niitä käytetään ja kuka niitä käyttää. Siksi äänestimme tyhjää.

  Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Kannatan yleisesti ottaen Euroopan komission ehdotusta ja äänestän jäsen Graefe zu Baringdorfin mietinnön puolesta, sillä siinä esitetään hyvin keskeisiä huomioita.

Ymmärrän esimerkiksi sen, että esittelijä on huolissaan siitä, etteivät jäsenvaltioiden tiedot ole vertailukelpoisia tutkimustiheyteen liittyvien erojen vuoksi.

Kannatan silti luettelon laatimista, paikkatietoinfrastruktuurin ja asiaankuuluvien verkkosivujen yhdistämistä sekä maatalousyksikön verkkosivujen parantamista siten, että tiedot ovat yleisön saatavilla.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Äänestämme tätä mietintöä vastaan, sillä tavalliseen tapaan Euroopan parlamentin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta pyrkii tekemään tarkistuksia, joilla EU:n talousarviosta siirrettäisiin lisää rahaa maatalouspolitiikkaan. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan tarkistuksessa 4 ehdotetaan, että ohjelmaa varten varattaisiin erilliset 9,2 miljoonan euron määrärahat sen sijaan, että tämä summa kanavoitaisiin Euroopan maatalouden tukirahaston kautta. Tulkitsemme tämän pyrkimykseksi varmistaa määrärahojen korottaminen.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Katson, että asiakirja, jolla täydennetään ehdotusta yhteisen maatalouspolitiikan jakautumisen tarkentamisesta, auttaa skotlantilaisia viljelijöitä saamaan oikeudenmukaisen sopimuksen. Kun satoja voidaan arvioida paremmin ja asiaa koskevat tiedot voidaan asettaa kaikkien saataville, voidaan parantaa politiikkaa, jota ei ole pidetty tähän saakka tasapuolisena, avoimena ja ympäristöystävällisenä.

– Lechnerin mietintö (A6-0504/2007)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Saksalaisen kollegani Kurt Lechnerin erinomaisen mietinnön perusteella hyväksyn sen, että Euroopan parlamentti hyväksyy yhteispäätösmenettelyn toisessa käsittelyssä lainsäädäntöpäätöslauselman neuvoston yhteisestä kannasta direktiivin antamiseksi jäsenvaltioiden kulutusluottosopimuksia koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta ja vuonna 1987 hyväksytyn ja kahdesti muutetun yhteisön kehyksen kumoamisesta. Mielestäni on hyvä, että Euroopan komissio haluaa luoda edellytykset kulutusluottojen todellisille sisämarkkinoille, varmistaa kuluttajien korkeatasoisen suojelun ja selventää yhteisön säännöksiä muotoilemalla uudelleen tämäntyyppisistä luotoista vuosina 1987, 1990 ja 1998 annetut direktiivit.

Lisäksi kiitän ranskalaista kollegaani Jean-Paul Gauzès'ta hänen tekemästään tärkeästä työstä. Hänen viisautensa ja luja vakaumuksensa ovat vaikuttaneet huomattavasti tähän merkittävään kompromissiin, joka on erittäin tärkeä talouskasvun, kuluttajansuojan ja luottolaitosten kannalta.

  Gérard Deprez (ALDE), kirjallinen. – (FR) Viisi vuotta kestäneiden keskustelujen jälkeen EU:n kuluttajat saavat pian kuluttajaluotoista samanlaista tietoa, minkä ansiosta heidän on helpompaa vertailla ulkomaisia luotonantajia ostaessaan auton, astianpesukoneen tai vuodesohvan.

Vaikka EU:n kansalaiset voivatkin jo ottaa pankkilainoja ulkomailta kulutustuotteiden ostamista varten, vain harvat käyttävät tätä mahdollisuutta: luottojen kokonaismäärässä laskettuna alle prosentti tämäntyyppisistä luotoista otetaan tällä hetkellä ulkomailta. Korkojen välinen ero voi kuitenkin olla jopa 100 prosenttia (Portugalissa 12 prosenttia, Suomessa 6 prosenttia). Suurimpina esteinä pidetään kielimuuria, välimatkaa ja kuluttajien luottamuksen puutetta.

Kannatan tätä direktiiviä, sillä sen pitäisi lisätä kuluttajien luottamusta, auttaa pitämään kuluttajat paremmin ajan tasalla, helpottaa valintojen tekemistä ja tarjota kuluttajille heidän suojeluaan koskevat yhtenäiset säännöt (jotka koskevat ennenaikaista takaisinmaksua, oikeutta purkaa sopimus jne.).

Esitän lopuksi kaksi kysymystä.

Rohkaisemmeko ihmisiä ottamaan liikaa lainaa, ellemme paranna lainanantajien edellytyksiä tarkistaa kuluttajien luottokelpoisuutta? Eikö meidän pitäisi avata kiireesti myös asuntolainamarkkinat rajat ylittävälle kilpailulle?

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä äänestysselitys liittyy Euroopan komission vuonna 2002 tekemän ehdotuksen toiseen käsittelyyn. Näillä kompromisseilla pyritään saavuttamaan neuvoston kanssa sopimus tekstistä, jolla kumottaisiin nykyinen direktiivi 87/102/ETY ja luotaisiin kulutusluottosopimuksia koskeva yhteinen oikeudellinen kehys.

Ajatuksena on edistää kansallisten markkinoiden avaamista ja rajat ylittävää kulutusluottotoimintaa, millä puolestaan pyritään lisäämään kilpailua ja kehittämään sisämarkkinoita.

Teksti sisältää muun muassa todellisen vuosikoron laskentakaavan, ennenaikaista takaisinmaksua koskevat ehdot sekä säännökset siitä, mitä tietoja kuluttajille on annettava kulutusluottosopimuksista.

Äänestimme sellaisten ehdotusten puolesta, joilla pyritään parantamaan kuluttajansuojaa. Kuluttajansuojan parantaminen on erittäin tärkeää Portugalissa, missä perheiden velkaantuneisuusaste kasvaa koko ajan ja on yli 124 prosenttia perheiden käytettävissä olevista tuloista ja missä suuret rahalaitokset korjaavat hävyttömät voitot.

Äänestimme kaikkia sellaisia ehdotuksia vastaan, joilla pyritään avaamaan rahoitusmarkkinoita ja edistämään rajat ylittävää luottotoimintaa, sillä niillä pyritään pikemminkin helpottamaan suurten rahalaitosten toimintaa kuin suojelemaan kuluttajia.

  Françoise Grossetête (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin jäsenvaltioiden kulutusluottolakien yhdenmukaistamista koskevan mietinnön puolesta.

Vaikka EU:n kotitaloudet voivatkin jo ottaa pankkilainoja ulkomailta kulutustuotteiden ostamista varten, vain harvat käyttävät tätä mahdollisuutta: Suurimpina esteinä pidetään kielimuuria, välimatkaa ja luottamuksen puutetta.

Uusi direktiivi lisää markkinoiden avoimuutta, ja tämä hyödyttää 200–75 000 euron lainan ottavia kuluttajia. Kuluttajat saavat tarvitsemansa tiedot voidakseen tehdä valintansa tietoisina kaikista olennaisista seikoista, jos he päättävät ottaa luoton toisesta jäsenvaltiosta.

Luottotarjouksissa kuluttajille annetaan tietoja "Vakiomuotoiset eurooppalaiset kulutusluottotiedot" -lomakkeen muodossa. Lisäksi kuluttajat hyötyvät siitä, että luottojen vuosikorot ovat vertailukelpoisia koko Euroopan unionissa.

Direktiivin ansiosta kuluttajat saavat hyvät perustiedot, joita on helppo vertailla. Se, että kuluttajille annetaan oikeus purkaa sopimus ja maksaa laina ennenaikaisesti takaisin ilman liiallisia kuluja ja että heidän oikeutensa ja velvoitteensa esitetään avoimesti, lisää heidän luottamustaan, mikä on tarpeen hintojen vertailemisen kannalta.

  Astrid Lulling (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Kompromissi, josta parlamentin on annettava lausuntonsa, on toki parempi kuin neuvoston kanta, mutta sen monet kulutusluottosopimuksia koskevat keskeiset kohdat ovat edelleen puutteellisia.

Kahdensadan euron alaraja eli luoton vähimmäismäärä, josta alkaen direktiiviä sovelletaan, on mielestäni liian matala ottaen huomioon useimmissa jäsenvaltioissa vallitsevan elintason.

Mielestäni ei myöskään ole tarpeen yhdenmukaistaa sääntöjä, jotka koskevat lainan ennenaikaisesta takaisinmaksusta perittäviä korvauksia. Jäsenvaltioiden väliset erot ovat liian suuret. Neuvoston neuvottelemaan "kompromissiin" on vain lisätty erilaisia kansallisia sääntöjä, ja se pikemminkin monimutkaistaa kuin yhtenäistää tilannetta.

Mielestäni direktiivi on aivan liian byrokraattinen yritysten, luottolaitosten ja kuluttajien kannalta. Annettavia vähimmäistietoja on liikaa, ja ne ovat vaikeaselkoisia. Vaarana on, että direktiivi aiheuttaa vain hämmennystä valistuneiden kuluttajien keskuudessa.

  Toine Manders (ALDE), kirjallinen. − (NL) Tämänpäiväinen äänestystulos Euroopan parlamentissa tarkoittaa sitä, että olemme viiden vuoden jälkeen saaneet viimeinkin aikaan sopimuksen kulutusluottodirektiivistä. Euroopan komission, neuvoston ja parlamentin välinen vuoropuhelu oli vielä viime viikon lopussa hedelmätöntä, sillä esittelijä vastusti ennenaikaiseen takaisinmaksuun liittyvää kompromissiehdotusta, jonka kaikki muut osapuolet olivat valmiita hyväksymään. Tämän jälkeen Euroopan parlamentin sosialistiryhmän ja Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän neuvottelijat saivat aikaan kompromissin, jonka myös Euroopan komissio ja neuvosto hyväksyivät ja joka on saanut tänään parlamentin laajan tuen. Olen iloinen siitä, että Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ja Euroopan demokraattien ryhmä on päättänyt antaa tukensa kompromissille, koska olen vakuuttunut siitä, että tämä on paras mahdollinen kuluttajien ja alan välinen kompromissi. Kiitän kaikkia osapuolia, erityisesti esittelijää, sitoutumisesta tähän prosessiin.

  Diamanto Manolakou (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Kreikassa kulutusluottojen ja asuntolainojen määrä on kasvanut 95 miljardiin euroon. Kulutusluottojen määrä kasvaa nopeammin kuin missään muussa euroalueen maassa ja lähentelee EU:n vuotuista kokonaisbudjettia. Tämä on merkki kasvavasta köyhyydestä.

Kaksi miljoonaa kotitaloutta on ottanut lainaa, eikä 3–4 prosenttia niistä kykene maksamaan lainaansa takaisin. Useimmissa tapauksissa lainan määrä ylittää 40 prosenttia tuloista, mikä johtaa jatkuviin ulosmittauksiin. Sama koskee myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joiden on pakko turvautua lainanottoon.

Pankit saavat huikeat voitot perimällä korkeita lainakorkoja ja maksamalla pieniä talletuskorkoja, tekevät sääntöjenvastaisia pidätyksiä ja perivät laittomia maksuja ja syyllistyvät muun muassa harhaanjohtavaan mainontaan. Tämän seurauksena työläisten pankkitilien saldot painuvat yhä voimakkaammin pakkasen puolelle.

EU tukee rahalaitoksia takaamalla tuotot ja lieventämällä epäsuositun politiikkansa seurauksia, mikä heikentää työläisten ostovoimaa ja elämänlaatua.

Direktiiviehdotuksella turvataan vapaus tehdä sopimuksia sopimuspuolten neuvotteluasemien epätasaväkisyydestä huolimatta. Sillä kasvatetaan rahoituslaitosten varallisuutta siirtämällä vastuu kuluttajalle. Se suojataan kuluttajia ennenaikaisesta takaisinmaksusta perittäviltä korvauksilta, yhtenäistetään lainsäädäntöä ja edistetään kansallisten kulutusluottomarkkinoiden avaamista, ja siitä on tehty tarkoituksella lainanottajille monimutkainen ja vaikeaselkoinen.

Kreikan kommunistipuolueen jäsenet äänestävät rahoitusluottojen määrän kasvattamista vastaan ja puolustavat työläisiä hyödyttävää taloutta, todellista kansan taloutta.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − Kannatan kulutusluottolakien yhdenmukaistamista Euroopan unionissa. Mietinnöllä luodaan kulutusluottojen sisämarkkinat, ja se sisältää joukon vaatimuksia, joilla varmistetaan, että sopimukset ovat oikeudenmukaisia sekä kuluttajille että luotonantajille. Kulutusluottoja koskevien sääntöjen, etenkin ennenaikaisesta takaisinmaksusta perittäviä korvauksia koskevien sääntöjen, on oltava kuluttajien näkökulmasta edullisia. Mielestäni mietinnössä puututaan asianmukaisesti näihin huolenaiheisiin. Myös yhdenmukaistamalla mainontaa varmistetaan, että asiakkaat ovat eri puolilla Euroopan unionia yhtä lailla perillä keskeisistä seikoista tehdessään kulutusluottoja koskevia päätöksiä.

  Béatrice Patrie (PSE), kirjallinen. – (FR) Äänestin PSE-ryhmän ja neuvoston saavuttaman kompromissin puolesta (tarkistus 46), koska sen avulla voidaan säilyttää viime keväänä Saksan puheenjohtajuuskaudella saavutettu tasapaino.

Olen tyytyväinen siihen, että tässä direktiiviehdotuksessa määriteltyjen kulutusluottojen alaraja on 200 euroa ja yläraja 75 000 euroa. Mielestäni olisi kuitenkin ollut vielä parempi, että ylärajaksi olisi asetettu 50 000 euroa.

Olen erityisen tyytyväinen täysistunnossa saavutettuun määräenemmistöön: näin varmistetaan, että kuluttajan etua todella suojellaan, jos hän päättää maksaa luottonsa ennenaikaisesti takaisin. Pankkien perimiä korvauksia rajoitetaan voimakkaasti ja pankkeja voidaan kieltää perimästä korvausta alle 10 000 euron lainoista.

Meidän pitäisi joka tapauksessa pyrkiä torjumaan ensisijaisesti kansalaisten liiallista velkaantumista, ja luottoihin pitäisi turvautua vain kohtuullisessa määrin. On harhaanjohtavaa ajatella, että kulutusta voidaan elvyttää tarjoamalla kotitalouksille luottoja: tämä toimintamalli johtaa ainoastaan siihen, että heikoimmassa asemassa olevat kuluttajat ajautuvat köyhyyteen.

Kasvua elvytetään kulutuksen keinoin nostamalla palkkoja eikä tarjoamalla kuluttajille lisää luottoa!

  Pierre Pribetich (PSE), kirjallinen. – (FR) Jäsen Lechnerin mietintö EU:n kulutusluottomarkkinoiden avaamisesta hyväksyttiin tänään.

Katson, että tähän saakka lähes kokonaan kansallisten markkinoiden muuttaminen eurooppalaisiksi markkinoiksi ja kuluttajien korkeatasoisen suojelun säilyttäminen ovat ensimmäinen askel kohti kulutusluottoja koskevien sääntöjen yhtenäistämistä.

Kuluttajien velkaantumisen vaara on edelleen aivan liian suuri. Valvonnan ja avoimuuden varmistaminen luomalla kunkin kuluttajan luottotiedot sisältäviä tietokantoja näyttää olevan välttämätöntä.

Äänestin kuitenkin useimpien kollegoideni tavoin 16 artiklaa koskevaa tarkistusta 29 vastaan ja olen iloinen, että se hylättiin. Mielestäni tällä kohdalla olisi rangaistu kuluttajia, jotka päättävät maksaa lainansa ennenaikaisesti takaisin.

Se, että kuluttajille tarjotaan mahdollisuus maksaa laina ennenaikaisesti takaisin, on hyvä aloite. Sitä ei pidä pilata antamalla lainanantajalle mahdollisuus vaatia korvausta kustannuksista, kun se ei ole oikeudenmukaista eikä perusteltua.

Siksi oli asetettava selvät rajat. Lainanantaja voi vaatia korvausta enintään yhden prosentin lainan arvosta.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Kulutusluottoja koskevan direktiivin on sisällettävä selvät, yksinkertaiset ja ytimekkäät säännöt, jotta voimme tarjota eurooppalaista lisäarvoa ja kehittää sisämarkkinoita.

Siksi haluan kiittää Euroopan parlamenttia siitä, että se on saanut aikaan tästä säädöksestä hyvän sopimuksen. Pidän kansallisten kulutusluottomarkkinoiden avaamista erittäin tärkeänä, sillä se lisää kilpailua, mikä puolestaan hyödyttää suuresti kuluttajia.

EU pyrkii selvästikin edistämään tällä uudella ehdotuksella rahoituslaitosten välistä kilpailua ja selventämään sitä, mitä tietoja kuluttajalle on annettava ennen luottosopimuksen tekemistä sekä itse luottosopimuksessa. Nämä tiedot ovat mielestäni kuluttajansuojan kannalta erittäin tärkeitä. Lisäksi ehdotus saattaa laskea lainakorkoja tarjonnan lisääntyessä erityisesti pienillä markkinoilla.

Myös tämän sopimuksen mukaiset luoton ylärajat ovat hyvin myönteinen asia Portugalin markkinoille. Olen vakuuttunut siitä, että tämä uusi kehys parantaa luotonottomahdollisuuksia, koska tilannetta on parannettava nykyisestä turvaamalla asianmukainen kuluttajansuoja, varmistamalla kuluttajien luottokelpoisuus ja estämällä kuluttajien liiallinen velkaantuminen terveen sosiaalipolitiikan mukaisesti. Tarkoituksena on, että direktiivi tuottaa meille hyötyä ja ettei ongelmia yritetä ratkoa luomalla uusia ongelmia.

  Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Direktiivi, jonka Euroopan parlamentti hyväksyi tänään, on erittäin kiistanalainen säädös, ja se on ollut "jäissä" lähes kuusi vuotta. Se on kuitenkin EU:n kansalaisille hyvin tärkeä säädös, koska sillä yhtenäistetään kulutusluottomarkkinoita.

Kulutusluottomarkkinat ovat 800 miljardin euron markkinat (kaksi kolmesta eurooppalaista ostaa huonekaluja, television tai auton luotolla), ja korot vaihtelevat tällä hetkellä Suomen 6 prosentista yli 12 prosenttiin Portugalissa. Silti kulutusluottomarkkinat ovat olleet lähes kokonaan kansalliset: tällä hetkellä alle prosentti luotoista otetaan ulkomailta.

Tällä direktiivillä avataan rajat parhaita luottosopimuksia etsiville kuluttajille: he saavat mahdollisuuden valita parhaan tarjouksen, heille taataan samat oikeudet ja annetaan samat vakiomuotoiset tiedot vertailua varten ja, mikä tärkeintä, heitä suojellaan liialliselta velkaantumiselta. Direktiivin tärkeimpiin tavoitteisiin kuuluvat muun muassa lainanottajan luottokelpoisuuden arvioiminen, ilmainen ja nopea tiedonsaanti epäämistilanteessa sekä 14 päivän oikeus purkaa sopimus.

Direktiivissä on kuitenkin yksi puute – ja suuri sellainen: siinä ei säädetä selvästi ennenaikaista takaisinmaksua koskevista ehdoista. Jos kuluttajia rangaistaan voimakkaasti luoton ennenaikaisesta takaisinmaksusta, yhtenäistämisen hyödyt ovat täysin turhia!

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, äänestin jäsen Lechnerin kulutusluottoja koskevan mietinnön puolesta. Mielestäni on hyvin tärkeää, että EU:lla on yleinen viitekehys, jonka avulla kuluttajia suojellaan viime aikoina voimakkaasti kasvaneella alalla.

Etenkin Italiassa kulutusluottosopimusten liikevaihto on kasvanut räjähdysmäisesti. Kuluttajat tekevät usein sopimuksia houkuttelevien mainoskampanjoiden perusteella ilman, että he ovat täysin perillä oikeuksistaan ja sopimusehdoista, ja jälkeenpäin he huomaavat sitoutuneensa monenlaisiin ehtoihin ja velvoitteisiin. Tätä taustaa vasten olen vahvasti sitä mieltä, että kuluttajansuojaa on parannettava – myös tällä direktiivillä.

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. − (PL) Äänestän jäsen Lechnerin mietinnön puolesta. Mietintö koskee suositusta toiseen käsittelyyn neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi kulutusluottosopimuksista ja neuvoston direktiivin 87/102/ETY kumoamisesta.

Pidän neuvotteluissa saavutettua kompromissia tyydyttävänä. Ratkaisuehdotuksella pyritään yksinkertaistamaan luottojen myöntämismenettelyä ja helpottamaan kuluttajien luotonottoa kaikkialla Euroopan unionissa. Sääntöjen yhdenmukaistaminen lisää kilpailua luottoja tarjoavien rahoituslaitosten välillä, pienentää kustannuksia ja luo todelliset kulutusluottojen sisämarkkinat.

  Jacques Toubon (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Kulutusluottosopimuksia koskevan direktiiviehdotuksen äänestystulos on Union pour un Mouvement Populaire (UMP) -puolueeseen kuuluvien Euroopan parlamentin ranskalaisjäsenten mielestä suuri edistysaskel.

Euroopan parlamentin ja erityisesti esittelijän, jäsen Lechnerin panoksen ansiosta lopullisella tekstillä kannustetaan avaamaan rajat tällä päivittäisen elämän tärkeällä osa-alueella sekä säilyttämään samalla kuluttajien, myös ranskalaiskuluttajien, oikeudet.

Siispä direktiivin siirtäminen osaksi kansallista lainsäädäntöä mahdollistaa parempien luottoehtojen tarjoamisen tulevaisuudessa sekä kuluttajien liiallisen velkaantumisen torjumisen.

  Bernadette Vergnaud (PSE), kirjallinen. – (FR) Vaikka euron käyttöönotosta on kulunut kuusi vuotta, Euroopan unionilla ei ole toistaiseksi ollut pankkipalvelujen alalla yhteismarkkinoita, jotka auttaisivat kansalaisia hyötymään konkreettisesti yhteisen valuutan tarjoamista eduista.

Nyt koroista ja luottoehdoista annettavat tiedot yhdenmukaistetaan, joten tarjouksia on helpompi vertailla. Kuluttajat voivat tehdä valintansa olennaisten tietojen perusteella ja saada parhaat luottoehdot.

Luotonantajien on kerrottava kuluttajille selvästi luottotarjouksensa hyvistä ja huonoista puolista. Sopimuksen purkamisoikeudesta liitännäisen luottosopimuksen yhteydessä (heti tuotteen toimituksen jälkeen) sekä luoton ennenaikaisen takaisinmaksun yhteydessä maksettavista korvauksista annetaan selkeät säännöt. Näiden korvausten on oltava "oikeudenmukaisia ja oikeudenmukaisesti perusteltuja". Korvauksen määrä ei saa ylittää prosenttia ennenaikaisesti takaisinmaksetun luoton määrästä, eikä sitä saa periä vaihtuvakorkoisesta lainasta. Olen erityisen iloinen siitä, että nyt Ranskan lisäksi muutkin jäsenvaltiot voivat todeta, ettei korvauksia saa periä alle 10 000 euron luotoista. Siksi äänestin tämän mietinnön puolesta.

– Angelillin mietintö (A6-0520/2007)

  Charlotte Cederschiöld, Christofer Fjellner, Gunnar Hökmark ja Anna Ibrisagic (PPE-DE), kirjallinen. − (SV) Ruotsin maltillisen kokoomuspuolueen jäsenet ovat äänestäneet lasten oikeuksia koskevaa EU:n strategiaa käsittelevän ehdotuksen puolesta. Katsomme, että lasten oikeuksia on kunnioitettava samalla tavalla kuin ihmisoikeuksiakin, ja kannatamme tietenkin esimerkiksi lapsipornografian ja lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjumista. Korostamme kuitenkin, että mietinnön monissa kohdissa käsitellään asioita, joiden sääntely pitäisi jättää jäsenvaltioille. Yksi esimerkki tästä ovat adoptiot. Lisäksi mietinnössä käsitellään asioita, joista yhteisö on jo laatinut lainsäädäntöä, esimerkiksi televisiomainontaa ja tuotemerkintöjä.

  Proinsias De Rossa (PSE), kirjallinen. − (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä katson sen edistävän kaikenlaisen lapsiin kohdistuvan väkivallan ja hyväksikäytön torjumista. Lisäksi katson sen edistävän myös köyhyyden ja syrjinnän torjumista sekä parantavan lasten mahdollisuuksia saada koulutusta.

Mielestäni on erityisen hyvä, että Euroopan parlamentti kannattaa mekanismia, jonka avulla lapsityövoimalla tuotettuja tuotteita myyvät yritykset voitaisiin asettaa syytteeseen Euroopassa. Kehotan myös komissiota ottamaan kiireesti käyttöön mekanismeja, joiden avulla päähankkijasta tehdään vastuuvelvollinen tapauksissa, joissa hankintaketjussa on rikottu lapsityövoimaa koskevia YK:n yleissopimuksia.

Mielestäni on kuitenkin valitettavaa, että tekstistä pyrittiin poistamaan viittaukset nuorten oikeuteen saada seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja perhesuunnittelua koskevaa valistusta ja niihin liittyviä palveluja.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. – (PT) Jäsen Angelillin mietinnön aiheena on lasten oikeuksia koskeva EU:n strategia. Äänestin sen puolesta, koska mielestäni on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että monet EU:n hyväksymät välineet vaikuttavat suoraan tai välillisesti lasten oikeuksiin. Siksi katson, että on tärkeää laatia lainsäädäntökehys, jossa tunnustetaan lasten oikeudet, niin että ne voidaan kodifioida lain muotoon.

Tätä taustaa vasten tämä mietintö auttaa merkittävällä tavalla varmistamaan, että lasten oikeuksia kunnioitetaan, koska siinä kannatetaan yhteisön lainsäädännön laatimista kaikenlaisen lapsiin kohdistuvan väkivallan kieltämiseksi ja korostetaan koulutuksen, terveyden, adoption sekä köyhyyden ja syrjinnän torjumisen kaltaisten asioiden merkitystä. Lisäksi haluan korostaa, että uusi Lissabonin sopimus sisältää oikeusperustan lasten oikeuksille, joten niiden turvaaminen kuuluu nyt Euroopan unionin tavoitteisiin.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Lasten oikeudet ovat ehdottomasti yleismaailmallisia ja loukkaamattomia oikeuksia. Junilistan panee tyytyväisenä merkille, että kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat ratifioineet lasten oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen. Tämä tarkoittaa sitä, että meillä on jo olemassa oikeudellisesti sitovaa kansainvälistä lainsäädäntöä, jolla suojellaan lapsia lapsityöltä, ihmiskaupalta, väkivallalta ja muilta heihin kohdistuvilta loukkauksilta. Lisäksi lasten oikeudet ovat Ruotsin lainsäädännössä osa-alue, jossa etusijalle asetetaan aina lapsen etu.

Olemme päättäneet äänestää mietinnöstä tyhjää siitä yksinkertaisesta syystä, että meistä vaikuttaa siltä, ettei esittelijä ole onnistunut keskittymään mietinnössään lapsen etuun. Mietinnössä keskitytään lähes yksinomaan siihen, mikä sosiaalinen malli jäsenvaltioissa pitäisi ottaa käyttöön, jotta voitaisiin toteuttaa se, mitä juuri Euroopan parlamentti pitää parhaana ratkaisuna. Tämä mietintö kattaa kaiken mahdollisen televisioväkivallan ja väkivaltaisten tietokonepelien kieltämisestä pakkoavioliittoihin, laittomiin adoptioihin ja laittomaan työhön.

Olemme tietenkin äänestäneet niiden tarkistusten puolesta, joissa korostetaan, että lasten oikeusturvan suojelemiseksi ja lasten yleismaailmallisten ihmisoikeuksien turvaamiseksi on noudatettava lasten oikeuksista tehtyä YK:n yleissopimusta.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tässä mietinnössä on lähes 200 kohtaa. Kannatamme sen joitakin näkökohtia – joitakin taas emme. Tapa, jolla äänestimme, johtuu juuri tästä.

Haluamme huomauttaa, ettei tässä mietinnössä puututa siinä esitettyjen ongelmien syihin.

Mietinnössä vältellään vastuuta, koska siinä ei arvostella EU:n uusliberalistista politiikkaa, josta miljoonien ihmisten ja etenkin lasten köyhyys johtuu. Tällainen politiikka johtaa voimakkaaseen ja sietämättömään sosiaaliseen epätasa-arvoon, joka johtuu kapitalistisesta sorrosta ja keskittämisestä. Se lisää sosiaalisia ongelmia: työläisten palkkojen arvo heikkenee, irtisanominen on helppoa, sopimusjärjestelyt käyvät yhä epävarmemmiksi, työpäivät pitenevät, työaikoihin vaaditaan joustoa ja julkisia palveluja liberalisoidaan ja yksityistetään. Tällä politiikalla on voimakkaita haittavaikutuksia työläisten työtehoon ja heidän perheidensä ja lastensa elinoloihin.

Lasten oikeuksien kunnioittaminen ja suojeleminen edellyttää muun muassa vaurauden oikeudenmukaista jakamista, työpaikkoja, joissa työntekijöillä on kunnon oikeudet, asianmukaisia palkkoja, lyhyempiä työpäiviä, vankkojen julkisten sosiaaliturvajärjestelmien kehittämistä, terveydenhuoltoa sekä yleistä ja ilmaista koulutusta.

  Marian Harkin (ALDE), kirjallinen. − (EN) Vaikka äänestinkin tämän mietinnön puolesta, haluan tehdä selväksi kantani sen 2 kohdasta. Siinä sanotaan, että hallitustenvälisen konferenssin 19. lokakuuta 2007 tekemä päätös lasten oikeuksien sisällyttämisestä Lissabonin sopimuksessa vahvistettaviin EU:n tavoitteisiin on uusi oikeusperusta lasten oikeuksille. Sillä perustella, miten komission jäsen Frattini vastasi kysymykseeni tässä täysistunnossa käydyssä keskustelussa, Lissabonin sopimus ei sisällä uutta erityistä oikeusperustaa. Tämä asia on tärkeää tehdä selväksi. En myöskään kannata 127 kohtaa, sillä en kannata huivin ja hijabin käytön kieltämistä.

  Milan Horáček (Verts/ALE), kirjallinen. − (DE) Haluan kommentoida jäsen Angelillin mietintöä lasten oikeuksia koskevasta EU:n strategiasta. Mietintö on erinomainen. Lapsiprostituutioon ja seksimatkailuun on erittäin tärkeää puuttua voimakkaasti.

Näiden rikosten uhreja löytyy aivan omilta kulmiltamme. Esimerkiksi Saksan, Tšekin tasavallan ja Itävallan välisellä raja-alueella naisiin ja yhä enenevässä määrin lapsiin kohdistuva prostituutio on lisääntynyt valtavasti rajojen avaamisen jälkeen. Tätä asiaa on kuitenkin alettu pitää EU:ssa tärkeänä vasta vähän aikaa sitten.

Lapsiprostituutioon liittyviin keskeisiin ongelmiin, kuten rikollisten verkostoitumiseen Internetissä sekä rajat ylittävän valvontayhteistyön ja lainvalvontayhteistyön puutteeseen, voidaan puuttua vain EU:n tasolla.

Tässä mietinnössä käsitellään näitä asioita ja yhdistetään ne kattavaksi strategiaksi. Tämä on rohkaiseva merkki, vaikka lasten hyväksikäytön estäminen edellyttääkin vielä paljon työtä.

  Jean Lambert (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä katson sen olevan kattava kannanotto ja täynnä hyviä ehdotuksia. Mielestäni on erityisen hyvä asia ottaa lasten oikeudet huomioon päätöksissä, jotka vaikuttavat heihin suoraan, ja on tärkeää, että lapsilla on asianmukainen edustus oikeuskäsittelyissä tai hallinnollisissa käsittelyissä. Mietinnössä tuodaan voimakkaasti esiin, että lapset tarvitsevat terveellisen ja turvallisen ympäristön ja että heillä on oikeus leikkiin. Siinä todetaan myös, että lapsille, joilla on lain mukaan oikeus tehdä työtä, on maksettava palkkaa samapalkkaisuusperiaatteen mukaisesti: nuoria käytetään monilla aloilla aivan liian usein vanhempien työntekijöiden edullisina korvikkeina, vaikka he hoitavatkin työtehtävänsä yhtä hyvin ja tekevät yhtä kovasti työtä. Äänestin myös sen kohdan poistamisen puolesta, jossa jäsenvaltioita kehotettiin kieltämään nuorten tyttöjen hijabin käyttö. Mielestäni tämä kohta oli huono ehdotus naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta, koska siinä hijabin oletettiin olevan automaattisesti merkki naisten alistamisesta, mitä se ei ole. Minua itseäni suututtaa nähdä varhaismurrosikäisten tyttöjen käyttävän vaatteita, joihin on painettu seksuaalisesti vihjailevia tekstejä. En kuitenkaan pyri sisällyttämään näitä vaatteita kieltävää kohtaa parlamentin mietintöön. Olen iloinen siitä, että kyseinen kohta poistettiin mietinnöstä.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Kannatan voimakkaasti ajatusta lasten oikeuksia koskevasta, kattavasta ja johdonmukaisesta EU:n strategiasta. Lasten kokeman väkivallan, köyhyyden ja syrjinnän kaikkien muotojen torjuminen on asia, jota ei pitäisi tyytyä käsittelemään vain kansallisesti. Lapsilla on oikeus koulutukseen, terveyteen ja adoptioon. Nämä ovat oikeuksia, jotka koko EU:n pitäisi tunnustaa ja joita sen pitäisi suojella myös jatkossa.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Vanhaa islamilaista traditiota noudattavissa rinnakkaisyhteiskunnissa kukoistaa väkivalta. Lapset antavat heihin juurrutetun, rappiolliseen länsimaiseen kulttuuriin kohdistuvan vihan purkautua koulujen pihoilla ja kaduilla, ja heistä saattaa jopa tulla potentiaalisia terroristeja. Olemme sulkeneet silmämme ensimmäisiltä varoitusmerkeiltä, sillä olemme ymmärtäneet väärin, mitä suvaitsevaisuus oikein on, ja olemme kieltäytyneet kiinnittämästä huomiota ongelman räjähdysmäiseen kasvuun.

Myös lapsiin kohdistuvan ihmiskaupan ja pornografian kasvu on erittäin huolestuttavaa. On yleisesti tiedossa, että suuri osa seksuaalirikollisista uusii rikoksensa. Olemme saaneet myös selville, kuinka epäilyttävillä tavoilla lapsia adoptoidaan kehitysmaista. Adoptiomenettelyihin liittyy ihmiskauppaa, elinkauppaa ja prostituutiota.

Koska lähinnä idässä valtava määrä orpoja odottaa adoptiota ja koska Euroopassa miljoonat pariskunnat eivät saa lasta, lapsiin kohdistuvaa ihmiskauppaa voitaisiin torjua tehokkaasti kieltämällä tiukasti lasten adoptointi Euroopan ulkopuolelta, ottamalla käyttöön rekisteri seksuaalirikollisista ja langettamalla tiukempia rangaistuksia lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja lapsipornografian hallussapidosta. Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä asiana mainittakoon se, että meidän on torjuttava väkivallan kierrettä torjumalla maahanmuuttajaperheissä ilmenevää väkivaltaa ja rajoittamalla ulkomaalaisten osuutta kouluissa.

  Emma Nicholson of Winterbourne (ALDE), kirjallinen. − (EN) Vaikka lasten oikeuksien puolustaminen asetetaankin Lissabonin sopimuksessa EU:n yleistavoitteeksi, siinä ei myönnetä EU:lle uutta lainsäädäntövaltaa tätä tarkoitusta varten. Katson, että kaikkien tällä alalla toteutettavien toimien pitäisi perustua olemassa olevaan oikeuskehykseen. Tässä mietinnössä on merkittäviä osa-alueita, jotka jäävät näiden rajojen ulkopuolelle. Mietintö ei myöskään tarjoa toteuttamiskelpoisia ratkaisuja lasten ongelmiin. Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita laitoshoito. Olemme äänestäneet sen puolesta, että laitoshoito olisi vain tilapäistoimenpide. Eri puolilla Eurooppaa elää kuitenkin satoja tuhansia lapsia, joilla on jo syntyessään tai joille kehittyy myöhemmin sellainen fyysinen tai henkinen vamma, että he tarvitsevat lääketieteellisistä tai sosiaalisista syistä pitkäaikaista laitoshoitoa. Neliraajahalvauksesta, selkärankahalkiosta tai vesipäästä kärsivät lapset voivat elää arvokkaan ja onnellisen elämän, kun heitä hoitaa asiantunteva henkilökunta ja kun heidän perheenjäsenensä käyvät katsomassa heitä. On siis ensisijaisen tärkeää vahvistaa järjestelmää – ei lakkauttaa sitä.

Me eurooppalaiset olemme sitoutuneet noudattamaan lapsen oikeuksia koskevaa Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimusta. Tässä mietinnössä vääristellään useita yleissopimuksen tärkeitä viestejä. Siksi en voi valitettavasti äänestää tämän mietinnön puolesta, vaikka olenkin mietinnön kannattajien tavoin huolissani lasten hyvinvoinnista.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Tämä pitkä mietintö on täynnä kaunokirjallisuudelle ominaista retoriikkaa. Sillä pyritään peittämään se, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat vastuussa sivistymättömästä politiikastaan, jonka seurauksena tavallisten perheiden lapset ja aikuiset joutuvat elämään epäinhimillisissä oloissa. Kuinka tekopyhää onkaan, että EU:n pitäisi osoittaa mielenkiintoa lasten oikeuksia kohtaan, samalla kun se on pyrkinyt musertamaan työläiset työttömyydellä ja osa-aikatyöllä, heikentämällä heidän elintasoaan, yksityistämällä terveydenhuolto- ja koulutuspalvelut ja kaupallistamalla urheilun ja kulttuurin. Vaikka mietinnössä puhutaan valistavaan tapaan muun muassa lapsiin kohdistuvan väkivallan ja lapsipornografian torjumisesta, sillä ei kyetä peittämään sitä tosiseikkaa, että järjestelmä, jonka tärkein arvo on voitto, kohtelee lapsia voiton lähteenä. Se kaupallistaa adoption ja ajaa ihmiset lapsityöhön, prostituutioon ja elinkauppaan. Kuinka EU:n puolustajat kehtaavatkin puhua lasten oikeuksista, kun EU:n/Naton lentokoneet pommittivat Belgradin äitiysneuvolaa! On muistettava, että EU:n/Naton sotavoimat tappavat tuhansia lapsia Afganistanissa, Irakissa ja muualla. On muistettava, että niiden vuoksi sadat tuhannet lapset kuolevat nälkään ja sairauksiin Afrikassa, Aasiassa ja eri puolilla planeettaamme. Näistä rikoksista ei mietinnössä mainita halaistua sanaa.

  Zita Pleštinská (PPE-DE), kirjallinen. – (SK) Lapset ovat ihmisiä, joilla on omat oikeutensa aina hedelmöittymisestä lähtien. Jokaisella lapsella on oikeus perheeseen, joka on hänen kasvunsa perusta. Emme saa unohtaa katulapsia ja siirtolaislapsia, joihin myös kohdistuu väkivaltaa. Lasten oikeuksien on oltava EU:n tärkein painopiste. Kannatan aloitetta luottamuksellisen hätänumeron perustamisesta.

Olen ilmaissut kannattavani lasten oikeuksia koskevaa EU:n strategiaa äänestämällä tämän mietinnön puolesta. Tätä strategiaa käsitellään kollegani jäsen Angelillin erinomaisessa mietinnössä, jossa annetaan myös paljon hyödyllisiä tietoja.

Meidän on ymmärrettävä, että meiltä puuttuu yhä oikeusperusta. Siksi meidän on hyväksyttävä osana pitkän aikavälin strategiaa konkreettisia, lasten oikeuksiin liittyviä toimenpiteitä ja pantava ne mahdollisimman pian täytäntöön. Kun Lissabonin sopimus ratifioidaan, EU:n perusoikeuskirjasta tulee oikeudellisesti sitova. Sen 24 artiklassa käsitellään nimenomaan lasten oikeuksia.

Meillä on edessämme useita suuria haasteita: meidän on vähennettävä verkkorikollisuutta mahdollisimman nopeasti, pantava piste pedofilialle sekä lasten ja nuorten seksuaaliselle hyväksikäytölle ja asetettava kansainvälistä adoptointia koskevat säännöt, joiden on oltava lasten edun, ei aikuisten edun, mukaisia. Väkivallan kaikkia muotoja on torjuttava.

Nyt meidän on aika siirtyä sanoista tekoihin. EU:n on kuunneltava lapsia – he ovat tulevan yhteiskuntamme perusta. Euroopan on oltava turvallinen paikka lapsille. Onnelliset lapset merkitsevät onnellista yhteiskuntaa.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Keskustellessamme lasten oikeuksia koskevan EU:n strategian kehittämisestä meidän pitäisi mielestäni asettaa etusijalle "lapsen edun" käsite, joka ei ole vastakkainen oikeuksien käsitteelle vaan joka täydentää oikeuksia ja toimii myös strategiaa ohjaavana teemana.

Lasten oikeuksiin kohdistuvat uhkatekijät vaihtelevat luonteeltaan ja vakavuusasteeltaan koko Euroopassa ja laajemmin maailmassa. Joissakin paikoissa on ensiarvoisen tärkeää torjua köyhyyttä ja sen syitä tai ryhtyä toimiin lapsisotilaiden käytön tai lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjumiseksi, kun taas toisaalla on turvattava lasten oikeus terveydenhoitopalveluihin, suojeltava lapsia seksuaaliselta hyväksikäytöltä tai ihmiskaupalta, turvattava lasten oikeus oikea-aikaiseen ja avoimien sääntöjen mukaiseen adoptioon sekä vahvistettava perheen roolia. Näissä kaikissa tapauksissa pitäisi kuitenkin käyttää kriteerinä "lapsen etua".

Kaikkien päätösten, säädösten ja toimien hyödyllisyyttä, tarpeellisuutta ja hyviä puolia pitäisi arvioida nimenomaan tämän kriteerin valossa. Katson siksi, että tätä strategiaa laadittaessa on tärkeintä vakiinnuttaa "lapsen edun" käsite ja että sen on oltava ensisijainen oikeuksiin nähden, sillä oikeudet eivät ole aina kohtuullisia, toteutettavissa tai asianmukaisia.

  Lydia Schenardi (NI), kirjallinen. – (FR) Tämän mietinnön ansioksi voidaan katsoa se, että siinä määritellään hyvin selvästi lapsen oikeudet ja ennen kaikkea tuomitaan lähes kaikki lapsiin kohdistuvat vaarat, jotka vaihtelevat lasten altistumisesta tiedotusvälineissä esitettävälle kauhulle, pornografialle ja väkivallalle aina kunniarikoksiin, pakkoavioliittoihin ja sukuelinten silpomiseen kulttuurisista tai uskonnollisista syistä.

Esittelijä ei mainitse mietinnössään sanoja "islam" tai "islamismi", sillä ne ovat suuria tabuja poliittiseen korrektiuteen liittyvistä syistä. Lisäksi kostotoimien pelko estää täysin tämän uskonnon kommentoimisen, joten mietinnössä ei myöskään esitetä kritiikkiä. Tästä huolimatta esittelijä on kuitenkin onnistunut tuomitsemaan yleisillä kommenteillaan sääntöjen mukaisesti kaiken syrjinnän, jota islamin harjoittaminen aiheuttaa. Mietinnössä tuomitaan siis se, että tyttöjä kielletään osallistumasta tiettyyn opetukseen ja tiettyihin urheilulajeihin, kuten uintiin, sekä kaikki perinteet ja tavat, jotka ovat julmia ja vahingoksi nuorille muslimitytöille.

Olemme tästä iloisia. Tämä mietintö on ensimmäinen askel kohti mielipiteenvapautta ja terävänäköisyyttä. Äänestämme sen puolesta.

  Olle Schmidt (ALDE), kirjallinen. − (SV) Yksi kohta huolestutti kaikkia ryhmiä. Alkuperäisen mietinnön 127 kohdassa kehotettiin kaikkia EU:n jäsenvaltioita kieltämään huivin ja hijabin käyttö koulussa. Voimme yksityishenkilöinä kannattaa perusajatusta eli sitä, että turvaisimme lasten oikeuden leikkiä vapaasti, osallistua koulun liikuntatunneille ja saada alaikäisinä tiettyä suojelua vanhempien pakolta ja vallalta. Näin monimutkaista ja arkaluonteista kysymystä voidaan tuskin kuitenkaan ratkaista Euroopan unionissa. Euroopan maat pyrkivät luomaan tasapainon lasten, vanhempien ja valtion oikeuksien ja velvollisuuksien välille oman historiansa ja poliittisen tilanteensa valossa. Kannatamme täysin sitä, että EU:n pitäisi laatia asialle hyvä kehys. On kohtuullista, että mietinnön 127 kohta jätetään tällaisen kehyksen ulkopuolelle.

  Kathy Sinnott (IND/DEM), kirjallinen. − (EN) Olin iloinen siitä, että valiokunta keskittyi mietinnössään voimakkaasti perheeseen ja pani merkille perheen merkityksen lapsen kannalta. Kannatan myös sitä, että lapsia suojellaan voimakkaasti ihmiskaupalta, laitoshoidolta, pornografialta ja vammautumiselta.

Mietinnössä kuitenkin sidotaan EU:n politiikka lasten oikeuksia koskevaan YK:n kansainväliseen yleissopimukseen ja siirretään tällä tavoin valta lasten suhteen vanhemmilta valtiolle. Vaikka tätä ei tuodakaan nimenomaisesti esiin, kyse on järisyttävästä siirrosta, johon liittyy merkittäviä huolenaiheita.

Vaikka tässä mietinnössä oli myönteisiä piirteitä – esimerkiksi ne, jotka olen maininnut edellä – mietinnöllä pyrittiin valitettavasti edistämään sukupuoli- ja lisääntymisterveyteen liittyviä oikeuksia, joihin YK:n yleissopimuksessa luetaan mukaan abortti. Tilanteen huomioon ottaen tämä tuntui varsin omituiselta, koska aiheenamme ovat lapset ja lasten suojelu. Vaikka kannatan voimakkaasti kaikenlaista lasten suojelua, en voinut äänestää tämän mietinnön puolesta.

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. − (NL) Vaikka monet jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen, lasten ja nuorten perusoikeuksia rikotaan aivan liikaa.

Siksi komission aloite EU:n strategian laatimisesta on paikallaan. Vaikka lasten oikeudet kuuluvatkin yhä kansallisvaltioiden toimivaltaan, sekä komissio että Euroopan parlamentin esittelijä, jäsen Angelilli, ovat korostaneet monia tärkeitä seikkoja, kuten väkivallan kaikkien muotojen, lapsiin vaikuttavan köyhyyden ja heihin kohdistuvan syrjinnän torjumista sekä maahanmuuttajalasten oikeuksien kunnioittamista. Vihreiden / Euroopan vapaan allianssin ryhmä on onnistunut lisäämään mietintöön kohdat, jotka koskevat lasten oikeutta osallistua heitä koskevien päätösten tekemiseen, lasten oikeusasiamiehen perustamista, lapsityövoiman kieltämistä, samapalkkaisuusperiaatteen noudattamista alle 18-vuotiaiden kohdalla, pakolaislasten oikeuksien tunnistamista sekä oikeutta puhtaaseen ja suojattuun ympäristöön.

Olen ilahtunut siitä, että parlamentti on varannut aikaa keskustelun käymiseen tästä aiheesta. Kannatan täysin tätä mietintöä.

  Konrad Szymański (UEN), kirjallinen. − (PL) En voinut kannattaa mietintöä lapsen oikeuksia koskevasta strategiasta, sillä vasemmisto on onnistunut sisällyttämään siihen viisi viittausta, jotka koskevat näitä niin sanottuja lisääntymisterveyttä koskevia oikeuksia ja joissa viitataan muun muassa abortintekomahdollisuuteen.

  Jeffrey Titford (IND/DEM), kirjallinen. − (EN) Kannatan sitä, että EU suojelee lasten oikeuksia. Haluan kiinnittää komission huomion lapsiin kohdistuvaan syrjintään antamalla yhden tuoreen esimerkin, jossa on kyse lasten oikeudesta matkustaa lentäen. Alaikäiset lapset eivät voi nimittäin lentää yksin ilman vanhemman henkilön seuraa. Jos vammaisille tai muille vastaaville ryhmille asetettaisiin samanlainen kielto, asiasta nousisi kunnon meteli. Ilmeisesti EU kuitenkin katsoo, että lasten oikeuksia voidaan hyvin polkea tällaisella mielivaltaisella tavalla.

Myös mietinnön 127 kohta on aiheuttanut kiistaa. Siinä Euroopan parlamentti "kehottaa jäsenvaltioita kieltämään huivin ja hijabin käytön ainakin peruskoulussa". Äänestin tätä kohtaa vastaan, koska tämä ilmaisu on monitulkintainen ja koska tämä asia on mielestäni liian tärkeä käsiteltäväksi sivuseikkana tällaisessa mietinnössä. Olisin kuitenkin pettynyt, jos tällainen käytäntö yleistyisi eurooppalaisissa peruskouluissa.

  Geoffrey Van Orden (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Olen voimakkaasti sitä mieltä, että lapset on kasvatettava vahvassa, rakastavassa ja turvallisessa perheympäristössä, että lapsia on suojeltava vaaroilta ja hyväksikäytöltä, että he tarvitsevat moraalista ohjausta ja ensiluokkaista opetusta ja että heille on annettava mahdollisimman hyvät eväät elämään. Mielestäni valtion rooli on tässä asiassa rajallinen. Sen ei pitäisi pyrkiä kumoamaan vanhempien, koulun ja kirkon oikeuksia ja velvollisuuksia. Siksi en näe mitään syytä, miksi EU:n pitäisi sekaantua asiaan. Mielestäni on valitettavaa, että tekstistä poistettiin kohta, jossa parlamentti kehotti jäsenvaltioita kieltämään huivin ja hijabin käytön ainakin peruskoulussa. Miten länsimaiseen yhteiskuntaan kotiutuminen voi muka onnistua, jos tällaisen asun käyttö sallitaan? Mielestäni on myös valitettavaa, että tekstiin on sisällytetty viittauksia nuorten seksuaalisiin "oikeuksiin". Tämä haperoittaa entisestään lapsuuden käsitettä. Näistä ja monista muista syistä äänestin mietintöä vastaan.

– Packin mietintö (A6-0502/2007)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Saksalainen kollegani jäsen Pack on laatinut erinomaisen mietinnön aiheesta "Aikuiskoulutus: oppia ikä kaikki", ja äänestin sen perusteella Euroopan parlamentin päätöslauselman puolesta.

Oppiminen ja koulutus, erityisesti elinikäinen oppiminen, ovat ratkaisevassa asemassa pyrkiessämme saavuttamaan Lissabonin strategian tavoitteet, jotka koskevat talouskasvun lisäämistä, kilpailukyvyn parantamista ja sosiaalista edistystä. Tämä aloite, joka sai alkunsa jo vuonna 2001, on hyvä uutinen EU:lle ja sen kansalaisille niin kilpailukyvyn, aikuisten sosiaalisen osallisuuden kuin väestörakenteen muutokseen liittyvien haasteidenkin kannalta.

Oppimisen ja yritysasioiden osalta ehdotan, että asian käsittely siirretään työmarkkinaosapuolille. Meitä on muistutettava jatkuvasti siitä, että niillä on nykyisten sopimusten – EY:n perustamissopimuksen 137 artiklan ja sitä seuraavien artiklojen – nojalla oikeudelliset keinot rakentaa EU:n sosiaalilainsäädäntöä. Asia vahvistetaan Lissabonin sopimuksessa, joka on parhaillaan ratifioitavana.

  Proinsias De Rossa (PSE), kirjallinen. − Äänestin tämän mietinnön puolesta siksi, että nykyisen taloudellisen ja sosiaalisen muutoksen laajuus, nopea siirtyminen tietopohjaiseen yhteiskuntaan ja EU:n väestön ikääntymisestä johtuvat väestörakenteen muutokset ovat kaikki haasteita, jotka edellyttävät uudenlaista tapaa käsitellä opetusta ja koulutusta osana elinikäistä oppimista.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. – (PT) Jäsen Packin mietinnön aiheena on "Aikuiskoulutus: oppia ikä kaikki". Äänestin sen puolesta, sillä katson, että aikuiskoulutuksella voidaan hankkia tärkeitä taitoja ja että sillä on siksi ratkaiseva merkitys talouskasvua, kilpailukykyä ja sosiaalista osallisuutta koskevien Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

Toisaalta olen myös samaa mieltä siitä, että elinikäisellä oppimisella on erittäin suuri merkitys pyrkiessämme tarttumaan nykyisiin haasteisiin, jotka koskevat taloudellista ja sosiaalista muutosta, nopeaa siirtymistä tietopohjaiseen yhteiskuntaan sekä väestön ikääntymisestä johtuvia väestörakenteen muutoksia.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Aikuiskoulutukseen on tärkeää kiinnittää lisää huomiota. Aikuiskoulutusta on vietävä eteenpäin. Aikuisten osallistumista opetukseen ja koulutukseen on lisättävä, jos EU haluaa saavuttaa tavoitteen, jonka mukaan aikuiskoulutukseen osallistuvien aikuisten osuutta nostetaan 12,5 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä.

Aikuiskoulutuksen laatu on kuitenkin taattava kiinnittämällä erityistä huomiota laadukkaan opiskelun eri tekijöihin, ennen kaikkea kouluttajien kehittämiseen, laadunvarmistusmekanismeihin, opetusmenetelmiin ja opetusmateriaaliin.

Kuten mietinnössä todetaan, aikuiskoulutus on keskeinen osa elinikäistä oppimista ja hyvin monitahoinen ala. Aikuisten on liitettävä oppiminen osaamiseensa, kokemuksiinsa ja kulttuuritaustaansa.

Lisäksi on tärkeää korostaa sukupuolten tasa-arvoa elinikäisen oppimisen ohjelmissa, jotta niin miehet kuin naisetkin voivat hyötyä yhtä lailla elinikäisen oppimisen tarjoamista mahdollisuuksista. On myös tärkeää varmistaa kaikin käytettävissä olevin keinoin miesten ja naisten tasa-arvoisuus aikuiskoulutuspolitiikan kehittämiseen tähtäävissä toimenpiteissä yhteistyössä Euroopan tasa-arvoinstituutin kanssa.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Luotamme voimakkaasti jäsenvaltioiden kykyyn käsitellä kysymyksiä, jotka koskevat aikuiskoulutuksen kaltaista erittäin tärkeää asiaa. On tärkeää, että jäsenvaltioiden opetusministeriöillä on käytettävissään riittävästi määrärahoja aikuiskoulutuksen kehittämiseen. Yksi tapa saada jäsenvaltioiden käyttöön resursseja on pienentää niiden maksuosuuksia EU:n talousarvioon, jolloin ne voivat investoida enemmän hoitoalaan, opetukseen ja hyvinvointiin.

Huomautamme jälleen kerran, ettei Euroopan parlamentin liittovaltiohenkinen enemmistö kunnioita sitä, että opetuksen järjestämiseen ja koulutusjärjestelmän sisältöön liittyvä toimivalta kuuluu yksinomaan jäsenvaltioille.

Tätä Euroopan parlamentin oma-aloitteista mietintöä ei olisi tarvinnut laatia alkuunkaan, ja sitä voidaankin pitää vain Euroopan parlamentin kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan työllistämishankkeena.

  Janusz Lewandowski (PPE-DE), kirjallinen. − (PL) Mietintö, josta äänestämme, koskee aikuiskoulutusta eli asiaa, joka on saamassa valtavasti merkitystä Euroopan unionissa. Aikuiskoulutus on myös muuttunut siitä, mitä se oli kotimaassani – se on hyödyllinen kehityssuuntaus ja tuhansien ihmisten intohimo. Tämän ilmiö ei johdu ainoastaan kaupallisista syistä. Haluan kiinnittää huomionne erääseen aikuiskoulutusta ja täydennyskoulutusta koskevaan näkökohtaan, joka liittyy sekä nykyajan väestörakenteellisiin ja sivistyksellisiin haasteisiin että vanhan yhteiskuntajärjestelmän perintöön. Sosialistinen järjestelmä lujitti tietynlaista koulutusmallia, jossa humanistiset aineet olivat täynnä propagandaa ja joka heijasteli muilla aloilla irrottautumista maailmalla ilmenevistä suuntauksista. Siksi aikuiskoulutus merkitsee uusissa jäsenvaltioissa paitsi tilaisuutta korjata sosialistisen koulutusmallin edellä kuvattuja puutteita myös todellista avautumista maailmalle.

Mitä tulee vieraiden kielten opiskeluun, valmiuteen ottaa uudelleenkoulutuksen ja työpaikan vaihdon riski sekä eurooppalaisten koulutusstandardien edistämiseen, aikuiskoulutus on liikkuvuuden ilmeinen edellytys ja tarjoaa mahdollisuuden löytää työtä. Tämä puolestaan selittää sen, miksi kaltaiseni Keski- ja Itä-Euroopan maiden kansalaiset ovat erittäin kiinnostuneita täydennyskoulutuksesta.

  Bogusław Liberadzki (PSE), kirjallinen. − (PL) Jäsen Pack toteaa mietinnössään, ettei koulutus voi rajoittua vain kouluvuosiin, vaan sen on jatkuttava koko työelämän ajan.

Olen samaa mieltä siitä, että nykyiset talouden ja yhteiskunnan nopeat muutokset kasvattavat jatkuvan, pitkäaikaisen henkilökohtaisen kehityksen tarvetta. Lisäksi aikuiskoulutus parantaa aikuisten omanarvontuntoa, edistää sosiaalista integraatiota ja auttaa kehittämään kulttuurien välistä vuoropuhelua.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Katson, että mietinnössä asetettu tavoite eli se, että aikuiskoulutukseen osallistuisi vuoteen 2010 mennessä 12,5 prosenttia jäsenvaltioiden aikuisista, parantaisi EU:n kilpailukykyä ja mahdollistaisi sosiaalisen osallisuuden ja kulttuurien välisen ymmärtämyksen lisäämisen – ja juuri sitä tarvitsemme kulttuurien välisen vuoropuhelun teemavuotena. Teknologian käytön lisääminen sekä lastenhoitopalvelujen lisäämistä koskevat ehdotukset parantavat kaikkien mahdollisuuksia hyötyä todella koulutuksesta. Äänestin siksi tämän mietinnön puolesta.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) On ensinnäkin haitallista estää oman maansa kansalaisia oppimasta ja toisaalta laatia "sinistä korttia" koskevia suunnitelmia, sillä epätavanomaisten työsuhteiden lisääntyessä ja kilpailun aiheuttaman paineen kasvaessa hyvä perus- ja jatkokoulutus eivät suojaa enää millään tavalla työttömyydeltä. Yritykset ovat torjuneet riittävän hyvin koulutettuja ihmisiä vain siksi, että ne etsivät vastavalmistuneita pätkätöihin mahdollisimman pienellä palkalla tai haluavat vain tehdä yhä epätavanomaisempia työsopimuksia.

Olen siis periaatteesta sitä mieltä, ettei osaavan työvoiman puutetta pitäisi käyttää tekosyynä. Ellei tämä ole mahdollista, etusijalle pitäisi asettaa kausiluonteinen malli. Näin voidaan estää joukkomuuton jatkuminen.

Vaikka EU:n tavoitteissa, toimissa ja ohjelmissa onkin ristiriitaisuuksia, elinikäinen oppiminen ansaitsee yhä tukemme.

6. Äänestymiskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset: ks. pöytäkirja

  Puhemies. − Äänestys on päättynyt.

Haluan kiittää eri yksiköitä, erityisesti tulkkeja, siitä, että maltoitte työskennellä kanssamme lounasajalla.

(Istunto keskeytettiin klo 13.30 ja sitä jatkettiin klo 15.00.)

Puhetta johti

varapuhemies Adam BIELAN

7. Sprejetje zapisnika predhodne seje: glej zapisnik

8. Kenian tilanne (keskustelu)

  Puhemies. − Esityslistalla ovat seuraavana neuvoston ja komission julkilausumat Kenian tilanteesta.

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Arvoisa puhemies, olen hyvin iloinen siitä, että Euroopan parlamentti keskustelee tänään Kenian tilanteesta sekä maan tilannetta koskevasta päätöslauselmaehdotuksesta.

Lähettäessään Keniaan jäsen Lambsdorffin johtaman vaalitarkkailuvaltuuskunnan ja jäsen Mulderin johtaman oman valtuuskuntansa Euroopan parlamentti antoi Kenialle tärkeän merkin siitä, että se on kiinnostunut maan tilanteesta.

Kuten tiedämme, Keniassa pidettiin vaalit 27. joulukuuta. Kenian korkea äänestysprosentti on todiste siitä, että maan kansa on sitoutunut demokraattiseen prosessiin ja luottaa siihen.

Jäsen Lambsdorffin johtama EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunta oli läsnä paikan päällä. Se varoitti lukuisista äänten laskentaan ja kirjaamiseen liittyvistä sääntöjenvastaisuuksista näiden vaalien aikana. Nämä sääntöjenvastaisuudet kyseenalaistavat vakavalla tavalla vaalien lopputuloksen. Kuten tiedämme, tulosten julkaisemisen jälkeen Kenian pääkaupungissa Nairobissa ja maan muissa osissa puhkesi väkivaltaisuuksia.

Oppositiojohtaja Raila Odingan kannattajat ottivat useita kertoja yhteen turvajoukkojen kanssa ja hyökkäsivät myös presidentti Mwai Kibakin kannattajia vastaan. Turvajoukot ampuivat ihmisjoukkoon laukauksia. YK:n ihmisoikeusvaltuutetun Louise Arbourin mukaan turvajoukot käyttivät liiallisia voimakeinoja.

Ainakin 600 ihmistä kuoli ja lähes 250 000 joutui lähtemään kotoaan – ja tämä kaikki tapahtui Keniassa, maassa, jonne naapurimaiden, Somalian ja Etelä-Sudanin, pakolaiset yleensä suuntaavat.

Tapahtumat ovat vaikuttaneet paitsi Kenian omaan talouteen myös naapurimaiden talouteen, etenkin niihin maihin, joilla ei ole omaa rantaviivaa. Tämä on todellinen tragedia. Samalla tapahtumat ovat voimakas isku demokratiakehitykselle ja koko Afrikan mantereelle, missä Keniaa on pidetty esimerkillisenä maana.

Euroopan unioni tuomitsi Kenian väkivaltaisuudet. Vetosimme Kenian johtajiin: pyysimme niitä vastaamaan epäilyihin vaalien sääntöjenvastaisuuksista ja käynnistämään ennen kaikkea vuoropuhelun ja etsimään asiaan poliittisen ratkaisun. Reagoimme luonnollisesti myös kenialaisten humanitaarisiin tarpeisiin. Euroopan unioni kiittää Afrikan unionin puheenjohtajana toimivaa Ghanan presidenttiä John Kufuoria sovittelusta.

Ilmaisimme myös tukemme arvovaltaisten afrikkalaisten henkilöiden ryhmälle, jota johti YK:n entinen pääsihteeri Kofi Annan ja jonka pitäisi saapua Nairobiin lähiaikoina. Samaan aikaan presidentti Kibaki on nimittänyt hallituksen jäsenet kuulematta oppositiojohtaja Odingaa, joka on puolestaan kehottanut kansaa järjestämään Keniassa joukkomielenosoituksia kolmen päivän ajan.

Myönteistä on kuitenkin se, että Kenian parlamentti kokoontui eilen ensimmäiseen istuntoonsa. Parlamentin puhemieheksi valittiin opposition ehdokas. Tämä oli siinä mielessä rohkaisevaa, että maassa on yhä noudatettu tiettyjä demokraattisia sääntöjä ja että oppositiota kuullaan edelleen.

Euroopan unionille on täysin selvää, ettei asioiden hoitaminen normaaliin tapaan ole Kenian kanssa mahdollista, ennen kuin poliittinen kompromissi on saatu aikaan. Tämän kompromissin on johdettava pysyvään ratkaisuun, joka on kenialaisten tahdon mukainen, jolla saavutetaan kenialaisten luottamus ja jolla palautetaan Keniaan vakaus.

Voin sanoa Euroopan unionin puolesta, että olemme hyvin pettyneitä Kenian vaalien jälkeisiin tapahtumiin ja että tilanne on yhä huolestuttava. Pettymyksemme ei ole kuitenkaan verrattavissa siihen, kuinka pettyneitä kenialaiset ovat osallistuttuaan vaaleihin paremman tulevaisuuden toivossa.

  Louis Michel, komission jäsen. − (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, on sanomattakin selvää, että Euroopan komissio on hyvin huolissaan Kenian vakavasta kriisistä. Nähdessämme päivä vaalien jälkeen varoitusmerkit ääntenlaskun aikaisten tapahtumien aiheuttamasta kaaoksesta ryhdyimme toimiin ja otimme yhteyttä kumpaakin puolta – enemmistöä ja oppositiota – edustaviin viranomaisiin. Minun on myös kerrottava, että sain helposti suoran ja henkilökohtaisen yhteyden oppositiojohtaja Raila Odingaan. Sen sijaan toistuvista yrityksistäni huolimatta en ole onnistunut saamaan tämän jälkeen presidentti Mwai Kibakiin suoraa, henkilökohtaista yhteyttä. Tämä on yllättävää sikäli, että aikaisemmin häneen oli varsin helppo saada yhteys. Tämä kertonee melko hyvin Keniassa vallinneesta levottomuudesta.

Vaalien jälkeiset väkivaltaisuudet, joissa on kuollut yli 600 henkeä ja joiden vuoksi yli 250 000 kenialaista on joutunut lähtemään kodistaan, ovat tuoneet selvästikin esiin sen, kuinka paljon sosioekonominen epätasa-arvo ja Kenian yhteiskuntaa syövyttävä korruptio turhauttavat ja suututtavat kenialaisia. Tähän liittyy myös eri etnisten ryhmien yhteenoton vaara. Nämä vaalit ovat kuitenkin tuoneet myös esiin sen, kuinka kovasti kenialaiset tavoittelevat demokratiaa. Vaalipäivänä tapahtuneet sääntöjenvastaisuudet loukkasivat näitä tavoitteita, mikä kyseenalaistaa voimakkaasti virallisten tulosten lainvoimaisuuden. Olemme täysin samaa mieltä jäsen Lambsdorffin johtaman EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan päätelmistä ja julkilausumista. Haluan kiittää jäsen Lambsdorffia lämpimästi hänen tekemästään merkittävästä työstä. Jopa EU:n ulkopuoliset kansainväliset viranomaiset, joiden lähtökohdat eivät olleet yhtä ehdottomat eivätkä objektiiviset, päätyivät kannattamaan ja tukemaan jäsen Lambsdorffin havaintoja ja päätelmiä.

Komission kanta Kenian poliittisesta tilanteesta on äärimmäisen selvä. Kenian poliittisten johtajien on arvioitava kiireesti velvoitteitaan ja sitouduttava välittömästi ja tosissaan poliittisen sovinnon tavoittelemiseen. Ellei tällaista sitoumusta tehdä, Euroopan unionin ainoana vaihtoehtona on tarkistaa suhteitaan Keniaan. On todettava, että nämä suhteet ovat olleet tähän saakka erinomaiset. Kenian katsottiin olevan oikealla tiellä hallinnon, ihmisoikeuksien ja demokratian suhteen, ja sillä oli merkittävä tehtävä myös alueellisen vakauden kannalta. Nämä asiat meidän on pidettävä mielessämme.

Siksi poliittisen sovinnon tekeminen on ennen kaikkea Kenian johtajien vastuulla. Se edellyttää provosoinnin ja kiihkoilun välitöntä lopettamista paitsi kaduilla myös tiedotusvälineissä ja julkisissa kannanotoissa. On ratkaisevan tärkeää, että presidentti Kibaki ja oppositiojohtaja Odinga suostuvat kompromissiin ja tunnustavat, etteivät valtuudet ja velvoitteet vastaa kunnolla vaalitulosta ja että valtaa on välttämätöntä jakaa poliittisen kriisin pysäyttämiseksi. Tämä vallan jakaminen voisi olla väliaikainen ratkaisu esimerkiksi siihen saakka, kunnes uudet vaalit saadaan järjestettyä.

Lisäksi on tärkeää, että kenialaispoliitikot tunnustavat, että väkivaltaisuuksiin johtaneet perimmäiset ongelmat on ratkaistava – koskivatpa ne sitten vallan jakamista perustuslain mukaan, maan poliittista hallinnointia, räikeää syrjintää tai sosioekonomista epätasa-arvoa.

Koko komissio ja Euroopan unioni tukevat täysin afrikkalaista sovintomenettelyä, jonka presidentti Kufuor käynnisti ja jota Kofi Annan jatkoi Graça Machelin ja Benjamin Mkapan ansiosta. Komissio ja EU kehottavat presidentti Kibakia ja oppositiojohtaja Odingaa tekemään täysipainoisesti yhteistyötä poliittisen sovinnon saavuttamiseksi. Kriisin alkaessa puhuin pitkään Desmond Tutun kanssa hänen ollessaan sovittelutehtävissä. Kävin myös pitkän keskustelun Kofi Annanin kanssa. Hän totesi olevan parasta, että afrikkalaisten hoitaman sovittelun rinnalla toteutettaisiin lähentymisprosessi. Olen luvannut komission tukevan tätä sovittelua tarpeen mukaan poliittisesti tai taloudellisesti.

Meidän on oltava joka tapauksessa tyytyväisiä siihen, että Kenian parlamentin puhemies valittiin asianmukaisesti eilen illalla. Meidän on otettava tämä merkkinä perustuslaillisen kehyksen kunnioittamisesta ainakin tästä näkökulmasta. Seuraavat päivät ovat kuitenkin ratkaisevia. Seuraamme tilannetta tiiviisti ja pidämme jatkuvasti yhteyttä afrikkalaisiin sovittelijoihin. Mukautamme suhteitamme Keniaan, myös yhteistyön osalta, tilanteen kehittymisen ja kummankin puolen toimien mukaan.

Kaikki kortit ovat nyt pöydällä. Tarvitsemme eurooppalaista ja kansainvälistä vuoropuhelua, jotta toimillamme olisi mahdollisimman suuri vaikutus. Näyttää siltä, että kansainvälinen yhteisö on tällä hetkellä samalla aaltopituudella ja ettei lähestymistavasta, poliittisista pyrkimyksistä tai edes strategiasta ole enää erimielisyyttä Tämä on tärkeää. Näin ei nimittäin ollut aivan alussa heti vaalien jälkeen. Tämä on nähdäkseni uusi saavutuksemme, ja se on hyvä asia.

Humanitaarisesta tilanteesta totean, että komissio on toiminut hyvin nopeasti. Se myönsi humanitaarisen avun toimiston asiantuntijoiden ja paikan päällä toimivien kumppaneidemme tekemien arvioiden perusteella alustavaa hätäapua 5,5 miljoonaa euroa, jotta siirtymään joutuneille henkilöille voitiin tarjota vettä, ruokaa, suojaa ja terveydenhuoltopalveluja.

  Maria Martens, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, kuten täällä on jo todettu, Kenia on ollut vuodesta 2002 lähtien alueella tärkeä esimerkki demokratiasta ja vakaudesta. Se on ottanut viime vuosina hienoja poliittisia ja taloudellisia edistysaskeleita. Kenian vaalit ovat osoittaneet, että valtaosa kenialaisista kannattaa demokratiaa diktatuurin sijaan. Kenialaiset ovat osoittaneet luottavansa enemmän vaaleilla valittuihin ehdokkaisiin kuin armeijaan. Tästä huolimatta maassa on puhjennut hälyttäviä väkivaltaisuuksia ja siellä vallitsee humanitaarinen kriisi, jonka seurauksena satoja on kuollut ja yli 250 000 kenialaista on paennut kodeistaan. Tämä vaikuttaa myös maan taloudelliseen tilanteeseen.

Mitä meidän pitäisi tehdä? On tärkeää, että Euroopan unioni tarjoaa täyden tukensa Afrikan unionin nimittämälle ja Kofi Annanin johtamalle arvovaltaisten afrikkalaisten henkilöiden paneelille. Jos voimme ottaa menneisyydestä opiksemme jotakin, niin meidän pitäisi muistaa ainakin se, ettei meidän pidä kuvitella, että me, eurooppalaiset, voisimme ratkaista Afrikan ongelmat. Afrikan ongelmiin tarvitaan afrikkalaiset ratkaisut, ja olen iloinen siitä, että Euroopan komissio kannattaa tätä ajattelutapaa.

Arvoisa puhemies, ryhmämme kannattaa täysin päätöslauselmaa. Minulla on kuitenkin sydämelläni vielä yksi asia, jota ryhmämme pitää erittäin valitettavana, nimittäin se, että päivä vaalien jälkeen – eli kun vaalituloksesta oli päätetty ja kun lukuisia sääntöjenvastaisuuksia oli jo todettu, kuten komission jäsenkin totesi – Euroopan komissio siirsi Kenian hallitukselle yli 40 miljoonaa euroa budjettitukena. Se ei edes odottanut oman tarkkailuryhmämme havaintoja, jotka muuten julkaistiin vain kolme päivää myöhemmin.

Tämä poliittinen päätös ei ole perusteltavissa sellaisella muotoseikalla, että maksua oli jo lykätty kerran vaalien jälkeiseen aikaan ja että se oli vain kolmasosa kokonaissummasta ja yksi maksu useampien maksujen joukossa. Tätä maksua olisi voitu ja sitä olisi pitänyt lykätä. Tämä päätös oli erityisen valitettava erityisesti siksi, että jäsenvaltiot ovat jo jäädyttäneet omat tukensa. Tämä ei saa toistua.

  Emilio Menéndez del Valle, PSE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, samaan aikaan presidentinvaalien kanssa järjestettiin parlamenttivaalit, joissa oppositiojohtaja Raila Odingan puolue sai yli kaksi kertaa niin paljon ääniä kuin presidentti Mwai Kibakin puolue. Myös tämä puhuu sen puolesta, ettei valtaosa kenialaisista kannattanut presidentti Kibakia.

Kuten tiedämme, parlamentin puhemiehen tehtävä annettiin näin oppositiojohtaja Odingan puolueen ehdokkaalle, kun maan parlamentti kokoontui eilen ensimmäiseen istuntoonsa Nairobissa. Lisäksi kaksikymmentäkaksi parlamenttiin pyrkinyttä Kibakin ministeriä kokivat vaalitappion.

Presidentti Kibaki on nähdäkseni pitkälti vastuussa kaikesta tapahtuneesta – eikä ainoastaan vaalivilpin vuoksi. Ne viisi vuotta, jotka hän oli vallassa, johtivat turhautumiseen, pettymykseen ja petokseen. Maan talous on toki kasvanut kuusi prosenttia, mutta yli puolet kenialaisista asuu yhä köyhyysrajan alapuolella. Lisäksi hallituksen useat ministerit, joiden nimittäminen oli Kibakilta selvää provokaatiota, ovat sekaantuneet korruptioon.

Tämä presidentti pyrkii vilpillisin keinoin pitämään edelleen kiinni vallan kahvasta. Lisäksi hän on vastuussa toisesta vakavasta asiasta: siitä, että hänen toimintansa johti etnisten ryhmien välisen konfliktin puhkeamiseen. Tästä syntyvä kierre saattaa olla vaikeaa pysäyttää.

Lisäksi, aivan kuin tämä ei vielä riittäisi, Kenian vaalikomission puheenjohtaja totesi kaksi viikkoa sitten, kuten hyvin tiedätte, ettei hän tiennyt, kuka oli voittanut presidentinvaalit.

Tämän kaiken perusteella on mielestäni täysin loogista kehottaa – kuten parlamentin yhteisen päätöslauselmaesityksen 11 kohdassa tehdään – kenialaisia järjestämään uudet vaalit, ellei riippumaton eli voi laskea uudelleen 27. joulukuuta pidetyissä vaaleissa annettuja ääniä uskottavalla ja oikeudenmukaisella tavalla.

  Alexander Lambsdorff, ALDE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, haluan aivan aluksi kiittää neuvostoa, komissiota ja kollegoitani täällä Euroopan parlamentissa. Toimielinten keskuudessa vallitsee hieno yhteishenki. Olen tästä henkilökohtaisesti hyvin iloinen, ja sanon tämän myös työryhmäni puolesta. Siihen kuuluu yli 150 vaalitarkkailijaa, joista ainakin 50 on ollut Keniassa yli kuukauden. Yksimielisyytemme on hyvä merkki.

Jotkut näistä vaalitarkkailijoista – haluan mainita asian täällä – ovat nyt matkalla tai jo saapuneet Pakistaniin, missä järjestetään seuraavat hankalat vaalit. Vaalitarkkailu on toisinaan vaikeaa ja vaarallista työtä. Haluan kiittää näitä henkilöitä vilpittömästi heidän sitoutumisestaan tehtäväänsä.

Mitä itse kukin sitten puolustaakaan, EU on yhteinen arvo. Kuten komission jäsen juuri totesi, voimme olla ylpeitä siitä, että muut vaalitarkkailuvaltuuskunnat, kuten itsenäisten valtioiden yhteisön valtuuskunta ja Yhdysvaltojen International Republican Institute -järjestö, ovat antaneet tukensa arviollemme. Uskon, että vaalitarkkailutyöllä on näin ollen luotu perusta yhteisille toimille, joissa Euroopan unioni, Afrikka ja Yhdysvallat puhaltavat kaikki yhteen hiileen löytääkseen ratkaisun Kenian kriisiin.

Euroopan parlamentti tuo päätöslauselmassaan esiin sopivina pitämiään toimintatapoja. Vaalitarkkailuvaltuuskunnan johtajana en ole osallistunut näihin kuulemisiin itse. Toimintamme puolueettomuus on mielestäni turvattava tehtävän loppuun saakka. Ilmaisulla "loppuun saakka" tarkoitan sitä, kunnes julkaisemme lopullisen raporttimme, jota laadimme parhaillaan.

Puolueettomuutemme oli suurin valttimme kentällä toimivien vaalitarkkailijoiden tekemän ammattimaisen työn lisäksi. Puolueettomuus ja ammattimaisuus tarkoittavat myös sitä, että työmme perustuu yksinomaan todistusaineistoon. Havaitsimme työmme tuloksena, että presidentinvaalien tulos on epäilyttävä. Vaalitarkkailuvaltuuskuntana emme ole koskaan sanoneet tietyn ehdokkaan voittaneen vaaleja. Olemme vain todenneet, ettei vaalivoittajaa ole mahdollista määrittää.

Lainaan seuraavaksi erään Kenian vaalitarkkailijan englanninkielistä tekstiä:

"In our view, considering the entire electoral process, the 2007 general elections were credible in as far as the voting and counting process is concerned. The electoral process lost credibility towards the end with regard to the tallying and announcement of presidential results."

ALDE-ryhmän puolesta. Tämän lausunnon ovat esittäneet Kenian kansalliset tarkkailijat, jotka on sijoitettu 16 000–20 000 ihmisen keskuuteen. Lausunto vastaa täysin havaintojamme.

Haluan nyt sanoa jotakin omasta puolestani sekä työryhmäni ja kaikkien puolesta: toivomme, että kriisi saadaan ratkaistua pian, että väkivaltaisuudet saadaan päättymään ja että pakolaiset voivat palata kotimaahansa mahdollisimman pian.

  Konrad Szymański, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa pääministeri, arvoisa komission jäsen, Kenian tapauksessa ei ole kyse pelkästään presidentti Mwai Kibakin vaalivilpin aiheuttamista ongelmista. Meillä on käsissämme siviiliväestöä koskevat humanitaarinen kriisi.

Tilanne lienee dramaattisin Eldoretissa, Pyhän Hengen katolisessa kirkossa Langasissa. Siellä tehdään lukuisia murhia poliittisen ja etnisen taustan perusteella. Monet kenialaiset on ajettu pois kodeistaan ja heidän talonsa on poltettu tuhkaksi. Tammikuun 1. päivänä 2008 yli 3 000 ihmistä etsi turvapaikkaa Langasin seurakunnasta. Pakolaisilla ei ole ruokaa, puhdasta vettä eikä saniteettijärjestelmiä. Tämän vuoden tammikuun 2. päivänä katolisen lähetyspalvelun uutistoimisto MISNA raportoi 7 000–10 000 ihmisen paenneen Langasin kirkkoon. Nyt tarvitaan paitsi poliittista sovittelua myös toimia sen varmistamiseksi, ettei etnisen ja uskonnollisen vihan puhkeamista sallita.

  Marie-Hélène Aubert, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, mielestäni nykytilanteen valossa Euroopan unionin pitäisi pyrkiä hankkimaan uskottavuutta vaalitarkkailuvaltuuskunnille, joita se lähettää näihin maihin. Tämä on tarpeen siksi, että jos vaalituloksen havaitaan olevan selvästi vilpillinen, kuten tällä kertaa todellakin kävi, ja jos presidenttiä ei voida pitää laillisesti valittuna, Euroopan unionin pitäisi olla politiikassaan johdonmukainen ja aivan aluksi kieltäytyä tunnustamatta presidenttiä, tässä tapauksessa Mwai Kibakia. Toiseksi EU:n on ehdotettava uusien presidentinvaalien järjestämistä mahdollisimman pian ja toimittava tämän asian puolesta, jotta presidentti saadaan valittua asianmukaisella tavalla, tällä kertaa ilman vilppiä.

Valitettavasti esimerkiksi Etiopiassa on käynyt aiemmin niin, että presidentti on käyttänyt voimakeinoja päästäkseen valtaan vilppiin viittaavista todisteista huolimatta, mikä on johtanut sortotoimiin ja väkivaltaan. Se, että Euroopan unioni hyväksyy tapahtuneen, heikentää vaalitarkkailuvaltuuskunnan lähettämisen merkitystä.

Mitä järkeä meidän on lähettää paikalle EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunta, jonka jäsenet suhtautuvat asiaan vakavasti ja sitoutuvat tekemään johtopäätöksiä, jotka kaikki hyväksyvät, jos panemme viime kädessä päämme pensaaseen ja hyväksymme sellaisen presidentin tekemän vallankaappauksen, joka ei halua edes kuunnella? Hyväksyisimmekö tällaisen tilanteen omassa maassamme? Emme tietenkään.

Siksi emme voi, jos kerran kannatamme demokratiaa ja vaaliprosesseja, syyllistyä kaksinaismoraaliin ja soveltaa yhtä sääntöä Euroopan unionissa ja toista sääntöä aina sen mukaan, mikä on kenenkin edun mukaista näillä alueilla.

Uskon, että kenialaiset haluavat selvittää tämän asian perin pohjin ja vaativat tätä varten uusia vaaleja.

  Gabriele Zimmer, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, olemme varmastikin kaikki yhtä mieltä siitä, että Kenian tapahtumat ovat traagisia ja että nykyiset jatkuvat väkivaltaisuudet on saatava ehdottomasti loppumaan. Kenian kriisi on erittäin vakava eikä mielestäni luonteeltaan pelkästään poliittinen. Käytännöllisesti katsoen tilanne saattaa myös vaikuttaa Kenian naapurimaiden tilanteeseen.

On totta, että kansankiihottajat yrittävät synnyttää Keniassa vihaa etnisten ryhmien välille saadakseen itselleen valtaa. On kuitenkin hyvin rohkaisevaa nähdä, kuinka esimerkiksi monet Kenian vapaan lehdistön toimittajat pyrkivät jatkuvasti puolustamaan maan yhtenäisyyttä ja Kenian kansan yhtenäisyyttä sekä torjumaan yhteiskunnan pirstoutumista. Ongelman ydin on siinä, ettei suuri osa kenialaisista ole päässyt hyötymään maan talouskasvusta ja että tämä on mahdollistanut väkivaltaisuuksien leviämisen. Meidän pitäisi pikemminkin korostaa kehitysyhteistyössämme sitä, että pyrimme todella saamaan aikaan muutosta ja erityisesti toteuttamaan käytännön kampanjan köyhyyden torjumiseksi Keniassa.

Pidän myös keskusteluja Kenian budjettituen lakkauttamisesta ongelmallisina, sillä ne ruokkivat huolta Kenian tulevaisuudesta. Arvoisa komission jäsen Michel, mielestäni on erittäin hyvä, että EU pitää selvästi Kofi Annanin ja muiden Afrikan unionin sovittelijoiden puolta näiden pyrkiessä ratkaisemaan Kenian konfliktin afrikkalaisten poliitikkojen avustuksella.

  Valdis Dombrovskis (PPE-DE). – (LV) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, haluan aivan ensimmäiseksi kehua Kenian kansalaisten aktiivisuutta vaalipäivänä. Vaalien äänestysprosentti oli korkea, ja kansalaiset olivat kärsivällisiä, vaikka joissakin vaalipiireissä oli teknisiä ongelmia ja äänestäjät joutuivat jonottamaan pitkään. Presidentinvaalien tulosten tehtailun suhteen tilanne oli kuitenkin täysin toinen. Ääntenlaskenta ei ollut riittävän avointa. Lukuisat rikkomukset ja tiedotukseen liittyvät ristiriidat saavat vaalituloksen näyttämään arveluttavalta. Olemme saaneet valitettavasti sen vaikutelman, että tulokset tehtailtiin noudattaen sitä periaatetta, ettei tärkeää ole se, miten äänestää, vaan se, miten äänet lasketaan. Ellei ääniä ole mahdollista laskea uudelleen luotettavalla ja avoimella tavalla, Keniassa pitäisi järjestää uudet presidentinvaalit. Vaalitulosten ilmoittamisen jälkeen jo entisestään kireä ilmapiiri kärjistyi väkivallaksi. Nyt on tärkeintä saada väkivalta loppumaan ja ehkäistä humanitaarinen kriisi. Euroopan unionin on tuettava Afrikan unionin ja Kofi Annanin johtamaa, presidentin ja opposition välistä sovittelutyötä, jotta väkivalta saadaan loppumaan ja poliittiseen kriisiin löydetään ratkaisu. Euroopan unionin pitäisi olla tarvittaessa valmis jatkamaan tätä sovittelua. Euroopan unionin on varmastikin annettava Kenialle humanitaarista apua, jolla voidaan helpottaa niiden tuhansien ihmisten tilannetta, jotka ovat joutuneet lähtemään kodeistaan väkivaltaisuuksien vuoksi. Humanitaarista apua pitäisi kuitenkin antaa siten, että se saavuttaa todella siirtymään joutuneet henkilöt, ja varojen käyttöä pitäisi valvoa asianmukaisella tavalla. Tästä näkökulmasta Euroopan komission päätös siirtää päivä vaalien jälkeen Kenian hallitukselle 40 miljoonaa euroa budjettitukea ottamatta huomioon EU:n vaalitarkkailijoiden esittämää kritiikkiä vaalien toimittamisen suhteen on kyseenalainen. Budjettituki ei valitettavasti takaa varojen käytön tiukkaa valvontaa, ja tällaisen tuen myöntämistä presidentille ja hallitukselle, jotka ovat päässeet valtaan kyseenalaisten vaalien jälkeen, pitäisikin arvioida huolellisesti. Kehotan Euroopan komissiota arvioimaan tätä tapausta ja tiedottamaan Euroopan parlamentille tällaisen tilanteen toistumisen ehkäisemiseksi toteutetuista toimenpiteistä.

  Glenys Kinnock (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, meidän selvästikin pantava merkille se, että Kenia on maa, jossa useimmat kansalaiset elävät muutamalla dollarilla päivässä.

Kansa on tyytymätöntä ja elää köyhyydessä. Kuten olemme nähneet, maan tilanne on synnyttänyt kokonaisen tyytymättömien armeijan, sillä kenialaiset ymmärtävät hyväosaisten ja huono-osaisten välisen kuilun syventyneen. Lisäksi näin on päässyt tapahtumaan, vaikka maan bruttokansantuote kasvaa kuuden prosentin vauhtia.

Kenian tulot ovat pienet ja resurssit vähäiset. On myös traagista, että suojelujärjestelmä ja korruptio rehottavat maassa. Lisäksi – samaan aikaan kun puhumme täällä tänään – ihmiset hamstraavat ruokaa ja ovat jälleen kaduilla Nairobissa ja Kenian muissa osissa.

Yhdyn siksi niihin, jotka ovat todenneet, että EU:n on keskeytettävä budjettituen maksaminen Kenialle, kunnes nykyiseen kriisiin on löydetty poliittinen ratkaisu. Emme voi tietenkään hyväksyä sitä, että Keniaan lähetettiin 40,6 miljoonaa euroa päivä sen jälkeen, kun vaaleja kohtaan esitettiin kritiikkiä.

Mielestäni on hyvin rohkaisevaa, että komission jäsen Michel antoi ymmärtää maanantaina valiokuntamme kokouksessa, että budjettitukea tarkistettaisiin välittömästi. Haluaisin kuulla asiasta tarkemmin. Meidän ei pitäisi ohjata varoja linjavastuussa oleville Kenian ministeriöille, vaan meidän pitäisi tutkia tapoja kanavoida rahat hanketuen muodossa. Näin varmistettaisiin myös se, etteivät nämä toimet ole haitaksi Kenian köyhille.

Katson, että meidän on tuotava selvemmin esiin, että tuen myöntäminen edellyttää hyvää hallintoa. Asiasta määrätään Cotonoun kumppanuussopimuksissa, emmekä ole toimineet näin. Pelkäänpä, että olemme sivuuttaneet monet vakavat Keniaa koskevat korruptiosyytteet.

Lisäksi meidän on asetettava vaalitarkkailijoiden raportoimien sääntöjenvastaisten vaalitulosten tehtailijat vastuuseen. He eivät saa päästä kuin koirat veräjästä.

Myös Euroopan unionin on seurattava omalta osaltaan sovitteluprosessia. Olemme olleet ensimmäisinä pyytämässä näiden seikkojen huomioon ottamista, ja haluaisin siksi neuvoston ja Euroopan unionin suhtautuvan asiaan tiukemmin ja johdonmukaisemmin sekä varmistavan, että Kofi Annan saa EU:lta kaiken tarvitsemansa tuen ja että uusi vaalilautakunta voidaan asettaa mahdollisimman pian.

  Anna Záborská (PPE-DE). – (SK) Arvoisa puhemies, haluan esittää muutaman kysymyksen ja muutaman huomion.

Mitä tapahtui Euroopan unionin rahoille, jotka lähetettiin Nairobiin marraskuussa? Miksi maksua siirrettiin vaalien yli ja rahat maksettiin päivä vaalien jälkeen? Tuolloin saatavilla oli vasta alustavia tuloksia, mutta ensimmäiset epäilyt menettelyn luotettavuudesta oli jo esitetty. Kuka oikein valvoo kehitysapuun varattujen EU:n veronmaksajien rahojen käyttöä? Kun kerran vaalimenettely vaikutti arveluttavalta, meillä olisi pitänyt olla jo etukäteen selvät säännöt siitä, ettei varoja siirrettäisi ennen tulosten virallista julkistamista.

Kävin Keniassa kuukausi ennen vaaleja. Silloin monet korostivat minulle ja myös komission jäsen antoi ymmärtää, että tilanne saattaisi kärjistyä väkivaltaiseksi. Koska taloudellinen tuki on tarkoitettu kansalle, sen myöntämisen ehdoksi ei pidä asettaa tilanteen vakiintumista – muutoin meidän pitäisi keskeyttää taloudellisen tuen myöntäminen monille maille, myös muille kuin Afrikan maille.

Mielestäni kehitysapua ei saa käyttää manipuloinnin välineenä. Maksujen keskeyttäminen on poliittista painostusta, josta joutuvat maksamaan ne, joille apu oli tarkoitettu. EU:n veronmaksajat lyöttäytyvät yhteen, eikä auttamistamme ihmisistä saa tulla poliittisten johtajien panttivankeja. Kehitysapu ei saa vaikuttaa sopimuksiin – useinhan edes maan ihmisoikeustilanne ei vaikuta niihin. Kenialaiset tarvitsevat apuamme riippumatta siitä, kannattavatko he Kibakia vai Odingaa. He elävät vieri vieressä slummeissa äärimmäisessä köyhyydessä.

Tiedämme, että Afrikassa järjestettiin vaalit. Kenialaiset katsovat, että vaikka ääntenlaskussa tapahtui mahdollisesti virheitä, tulokset eivät olisi muuttaneet mitään. Siksi meidän ei pidä rangaista avustamme riippuvaista kansaa, ja osoitan sanani nyt sekä Slovakian että EU:n muiden jäsenvaltioiden kansalaisille, jotka ovat vakavasta tilanteesta huolimatta pysyneet paikoillaan ja jatkaneet kahdenvälisten hankkeiden toteuttamista. Voin taata, että näihin hankkeisiin osoitetut varat käytetään tehokkaasti ja ilman korruptiota.

  Josep Borrell Fontelles (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, me eurooppalaiset emme voi vain sanoa, että olemme hyvin huolissamme mutta toivomme kovasti tilanteen normalisoituvan, koska emme voi hyväksyä sitä, että tilanteen normalisoitumisen hintana on se, että meidän pitäisi hyväksyä Mwai Kibakin vaalivilppi.

Vaalitulosten vääristely on vienyt aivan liian monessa Afrikan maassa kansalaisilta kaiken toivon ja uskon demokraattiseen järjestelmään. Tällaisen toistuminen, tällä kertaa Keniassa, olisi kuolettava isku afrikkalaisten demokratiatoiveille.

Voimakas ulkoinen painostus on ainoa ratkaisu. Ilman voimakasta ulkoista painostusta nämä kaksi johtajaa eivät pääse minkäänlaiseen sopimukseen. Meidän onkin kerrottava Mwai Kibakille selvästi, että hänen hallituksensa on laiton, ja toimittava sen mukaisesti – muuten vaalitarkkailuvaltuuskunnan lähettämisessä ei ole mitään mieltä.

Olemme puhuneet afrikkalaisten velvollisuuksista, mutta meidän pitäisi puhua myös omista velvollisuuksistamme. Olemme sulkeneet silmämme aivan liian pitkään Kenian tapahtumilta. Olemme ylistäneet aivan liian pitkään Kenian olevan demokratian mallimaa ja olemme unohtaneet sosiaalisen epätasa-arvon ja koko maahan levinneen korruption. Kenia on saanut itsenäistymisensä jälkeen tukea 16 miljardia dollaria, ja maassa on ollut vain neljä presidenttiä.

Kenialaiset maksavat kalliisti suojelusta ja tuesta, jota olemme antaneet maan huonoille hallituksille arvostelematta niitä. Emme saa sulkea silmiämme tällä kertaa.

  Thijs Berman (PSE). – (NL) Arvoisa puhemies, Kenian poliisi on jälleen tänään tukahduttanut mielenosoituksia erittäin väkivaltaisin ottein. Maassa on kuollut lisää ihmisiä. Saadaanko jännitteet purettua ilman uusia presidentinvaaleja? Epäilen sitä. Tästä vaalipetoksesta on joka tapauksessa tehtävä riippumaton tutkinta, jonka tuloksia kaikkien osapuolten on kunnioitettava, vaikka se edellyttäisi uusien vaalien järjestämistä.

Kenia ottaa suuria riskejä. On kaikkien kenialaisten, alueen ja jopa EU:n etu, että levottomuudet saadaan päättymään. Tässä tilanteessa olisi vastuutonta kieltäytyä vuoropuhelusta. Lisäksi yksi asia on varsin selvä: ei tule kuuloonkaan, että maksaisimme lisää budjettitukea tällaiselle epädemokraattiselle hallitukselle.

Kofi Annan on sairastunut äkillisesti. Paha flunssa osuu harvoin näin huonoon ajankohtaan. Euroopan unioni ei saa kuitenkaan tuhlata aikaa, vaan sen on tuettava täysin Kofi Annanin toimintaa ja annettava tarvittaessa teknistä ja taloudellista tukea. Sovittelun on tietenkin oltava ensisijaisesti afrikkalaisten johtajien tehtävä, mutta jos tilanne uhkaa kärjistyä entisestään ennen Kofi Annanin saapumista, EU:n on oltava valmis tukemaan Afrikan unionia ja lähettämään Nairobiin korkean tason valtuuskunta viipymättä. Keniasta ei saa tulla uutta Somaliaa. Vielä ei ole liian myöhäistä.

  David Martin (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, olen samaa mieltä jäsen Borrell Fontellesin kanssa siitä, että jos Kenian vaalien jälkeisestä tilanteesta on seurannut jotakin hyvää, se on ainakin paljastanut, että Kenian niin sanottu menestystarina on rakennettu heikolle perustalle. On totta, että tavalliset kenialaiset janoavat kovasti demokratiaa ja että Kenian talous on kasvanut voimakkaasti. Aivan yhtä totta on se, että tätä talouskasvua valvonut hallitus ei ole näiden vuosien aikana kyennyt varmistamaan, että koko kansa hyötyisi kasvusta taloudellisesti ja sosiaalisesti.

Tiedämme nyt, että maan sosiaalisen ja taloudellisen epäjärjestyksen juuret ulottuvat syvälle ja että maan hallitus on syyllistynyt vuosien ajan korruptioon ja talouden huonoon hallinnointiin. Kuten jäsen Kinnock aivan oikein totesi, EU:n tuen pitäisi edellyttää hyvää hallintoa ja demokratian kunnioittamista. Olen kuitenkin muiden puhujien kanssa eri mieltä, sillä katson, ettei tämä tarkoita, että meidän pitäisi hylätä Kenia. Se tarkoittaa, että meidän pitäisi kanavoida apumme uudelleen sellaisille toimistoille ja järjestöille, joiden kautta raha saavuttaa köyhät, puutteessa elävät ja heikoimmat kenialaiset. Ellei vaalituloksia valvota ja noudateta asianmukaisesti, emme voi kanavoida enää jatkossa rahaa Kenian hallituksen kautta. Meidän on annettava selvä viesti: Euroopan unionin tuki edellyttää hyvää hallintoa.

  Anders Wijkman (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, kuten kaikki muutkin ovat todenneet, tämä tilanne on varsin traaginen: se muistuttaa paljon sitä, mitä Addis Abebassa tapahtui muutama vuosi sitten.

Suhtaudun kuitenkin epäilevästi siihen, löydetäänkö tilanteeseen ratkaisua ilman uusia vaaleja. Ihannetilanteessa Keniassa päästäisiin nyt ratkaisuun vuoropuhelun avulla, mieluiten Afrikan unionin tuella. Edistystä on kuitenkin tapahtunut toistaiseksi vain vähän. Aikaa on vähän: maan rakenteet romahtavat samalla kun puhumme täällä.

Emme voi tyytyä sivustakatsojan rooliin, ellei tilannetta saada ratkaistua. Näissä olosuhteissa tuen maksaminen on pakko keskeyttää. Lisäksi jos tämä sovittelu epäonnistuu, EU:n on tarjouduttava sovittelijaksi. Ovatko neuvosto ja komissio valmiita tähän? Ehdottaisin pitkän aikavälin näkökulmasta, että tarkistamme vakavasti paitsi kehitysyhteistyötämme myös erityisesti hallinto-ohjelmaamme, että autamme erityisesti poliittisia puolueita kehittymään todellisiksi puolueiksi ja että vahvistamme sen lisäksi Kenian parlamenttia toimielimenä, sillä tämä on juuri nyt keskeinen ongelma.

  Colm Burke (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, olen käynyt aikaisemmin Keniassa ja erityisesti Nairobin slummialueilla ja tiedän, että maassa oli korruptiota jo ennen näitä vaaleja. Tuomitsen sen, että Keniassa on menetetty yli 600 ihmishenkeä, sekä 27. joulukuuta pidettyjä vaaleja seuranneen kriittisen humanitaarisen tilanteen. Kehotan asiaankuuluvia viranomaisia ja sidosryhmiä tekemään kaikkensa rauhan palauttamiseksi Keniaan ja turvaamaan ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen.

On erittäin valitettavaa, että Kenia, yksi Itä-Afrikan vakaimmista ja taloudellisesti kehittyneimmistä maista, on vajonnut tällaiseen kaaokseen, joka vaikuttaa haitallisesti myös naapurimaihin. Euroopan unionin vaalitarkkailuvaltuuskunta tuli siihen lopputulokseen, että avoimuuden ja asianmukaisten turvatoimien puute heikensi vakavasti presidentinvaalien äänestystuloksen uskottavuutta.

Raila Odingan oppositiopuolue on kehottanut jälleen tänään kenialaisia kokoontumaan maanlaajuisiin mielenosoituksiin viime kuussa järjestettyjen presidentinvaalien lopputulosta vastaan. Näiden mielenosoitusten on määrä kestää kolme päivää hallituksen kiellosta huolimatta. Ne saattavat johtaa verenvuodatukseen. Monien surmatöiden syynä ovat olleet yksinomaan etnisten ryhmien erimielisyydet. Hirvittävin näistä tapauksista oli Eldoretin kaupungin lähellä sijaitsevaan kirkkoon tehty raaka hyökkäys, jossa uskotaan kuolleen yli 30 Kikuyu-heimon jäsentä.

Vaadin Mwai Kibakia kunnioittamaan Kenian kansallista perustuslakia sekä Afrikan ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien peruskirjaa, joissa määrätään hänen maansa sitoutumisesta demokratiaan. Kehotan EU:n puheenjohtajavaltiota ja Euroopan komissiota seuraamaan tiiviisti myöhemmin tällä viikolla Kofi Annanin johtamaa sovittelutyötä sekä varmistamaan sen, että EU:n korkean tason valtuuskunta jatkaa tarvittaessa tätä sovittelua, mahdollisesti EU:n ja Afrikan yhteisenä aloitteena.

  Karin Scheele (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan esittää lisäkysymyksiä, jotka liittyvät kysymyksiin, joita kollegani jäsen Kinnock esitti komission jäsen Michelille. Mitkä ovat pääkohdat? Kuinka voimme visualisoida tämän? Mihin suuntaan budjettitukea muutetaan?

Vielä yksi kysymys: onko nykyisessä budjettitukijärjestelmässä, kuten oletan, sääntöjä tuen maksamisen keskeyttämisestä vastaavassa tilanteessa kuin Kenian tilanteessa vaalien jälkeen?

  Jan Mulder (ALDE). – (NL) Arvoisa puhemies, olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että Kenian ongelmat johtuvat tavasta, jolla presidentinvaalit toimitettiin. Sen sijaan parlamenttivaalit sujuivat suhteellisen hyvin, ja niissä valittiin jäsenet maan kansanedustuslaitokseen.

Olen samaa mieltä komission jäsen Michelin kanssa siitä, että Kenian parlamentin eiliset tapahtumat ovat rohkaisevia. Puhemies on valittu. Puolueet ja oppositio olivat riittävän vahvoja viedäkseen uuden puhemiehen valinnan päätökseen. Katson siksi, että Euroopan parlamentin on tehtävä kaikkensa tukeakseen parlamentaarista demokratiaa Keniassa ja vahvistaakseen sitä mahdollisuuksien mukaan. Tasan päivä vaalien jälkeen maksettu budjettituki on saanut osakseen arvostelua monelta suunnalta Euroopan parlamentissa.

Haluan esittää komission jäsenelle seuraavan kysymyksen, vaikka tätä ei kenties sallita virallisesti. Onko hän sitä mieltä, että budjettituen myöntämispäätöksen pitäisi edellyttää jatkossa Euroopan parlamentin lausuntoa? Mielestäni tällaisten päätösten tekemisen ei pitäisi olla Euroopan kehitysrahaston komitean pienen virkamiesryhmän vastuulla, vaan komission jäsenen pitäisi pyytää ensin lausunto Euroopan parlamentilta. Pyydän selvää vastausta tähän kysymykseen.

  Filip Kaczmarek (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, Kenian esimerkki osoittaa, mihin demokratian sääntöjen rikkominen voi johtaa ja miten tärkeää on, että vaalit ovat vapaat, avoimet, vilpittömät ja oikeudenmukaiset.

Vaaleissa hävinneiden ei pitäisi kuitenkaan turvautua väkivaltaan ja tuhoon – johtuipa tappio sitten rehellisestä vaalitaistelusta tai vaalien järjestäjien vilpistä. Ihmisten, kuten naisten ja lasten satuttamisella umpimähkään ei ole mitään tekemistä omien oikeuksien hyväksyttävän puolustamisen kanssa. Meillä on toivoa löytää tämäntyyppisiin ongelmiin toimiva ratkaisu vain, jos saamme vakuutettua vallanpitäjät ja opposition siitä, ettei politiikan ensisijaisena päämääränä ole vallan hankkiminen tai sen säilyttäminen, vaan politiikalla ajetaan kansan etua.

Siksi Keniassa on lopetettava ensin väkivalta ja tuhoaminen, jotta maahan voidaan palauttaa normaalitilanne. Tämä on ymmärtääkseni Afrikan unionin sovittelijoiden tavoite, ja Euroopan unionin on tuettava tätä prosessia. Kiitän komission jäsen Micheliä asian toteamisesta ääneen.

  Michael Gahler (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, Kenian korruption laajuudesta on tiedetty jo pitkään, ja siksi monet jäsenvaltiot, itse asiassa kaikki jäsenvaltiot, ovat keskeyttäneet viime vuosina budjettituen maksamisen ja jopa siirtyneet hanketukeen. Tämä on yksi seikka, josta haluan esittää komissiolle kritiikkiä, sillä komissio ei ole ilmeisesti tiedottanut jäsenvaltiolle näistä ongelmista vaan on jatkanut budjettituen maksamista. Kannatan nyt myös itse sitä, että tuen maksamista jatketaan sopivassa muodossa – ei kuitenkaan sellaisessa muodossa, että vanhat vallanpitäjät saisivat mahdollisuuden hallinnoida rahoja budjettituen muodossa.

Kannatan myös voimakkaasti sitä, että tuemme tulevaisuudessa vasta valitun toimielimen eli Kenian parlamentin työtä. Emme voi olettaa automaattisesti parlamentin kaikkien jäsenten toimivan asianmukaisesti ja korruption katoavan tyystin. En elättele harhaluuloja asian suhteen. Meidän pitäisi kuitenkin ohjata suuri osa tuesta Kenian poliittisille toimielimille maan parlamentin ja sikäläisten kollegoidemme työn tukemiseksi. Näin tarjoamme näille vasta valituille kollegoillemme tilaisuuden hallita Keniaa tulevaisuudessa paremmin kuin maan nykyinen hallitus tähän saakka.

  Eoin Ryan (UEN). – (EN) Arvoisa puhemies, kaikki ovat yleisesti samaa mieltä siitä, että Kenian presidentinvaaleissa oli puutteita. Tämä on mielestäni todella harmillista, sillä Kenia on ollut poliittisesti vakaa maa monien vuosikymmenten ajan. Valitettavasti tilanne on muuttunut viimeisten kahden viikon aikana: yli 600 ihmistä on kuollut ja 250 000 ihmistä joutunut lähtemään kotoaan. Valitettavasti väkivalta on jälleen luonteeltaan etnistä.

Kyse on nyt siitä, mitä kansainvälinen yhteisö voi tehdä ja mitä me voimme tehdä poliittisen vakauden palauttamiseksi Keniaan, ennen kuin tilanne pahenee entisestään. Osapuolten välisen rakentavan poliittisen vuoropuhelun on oltava keskeinen tavoite, ja olen muiden puhujien kanssa samaa mieltä siitä, että eilinen oli hieno päivä Kenian parlamentille. Sopimusta ei kuitenkaan synny ilman poliittista sitoumusta, ja Euroopan unioni vaatii poliittista vuoropuhelua. On hienoa, että Kofi Annan sekä Tansanian ja Ugandan presidentit pääsevät pian paikalle ja yrittävät saada aikaan jonkinlaisen sopimuksen.

Monet kotoaan paenneet ihmiset ovat menneet Ugandaan. Tämä tarkoittaa, että tapahtumat ovat jo vaikuttaneet suoraan Keniaa ympäröiviin alueisiin. Tuesta sekä EU:n tuen lisäämisestä Keniassa toteutettaville humanitaarisille ohjelmille totean, että edellisten puhujien tavoin haluaisin komission jäsen Michelin vastaavan siihen kysymykseen, kuinka rahat tarkkaan ottaen käytetään ja kuinka rahojen asianmukainen käyttö varmistetaan.

Mielestäni meidän kaikkien pitäisi muistaa ja erityisesti Kenian kansan ja poliitikkojen pitäisi muistaa se, että historia on osoittanut kerta toisensa jälkeen, että ääriliikkeiden kannattajat valtaavat usein poliittiset tyhjiöt, mutta Kenian kansa ansaitsee parempaa.

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Arvoisa puhemies, jäsen Borrell varoitti minua siitä, ettemme saa tyytyä vain ilmaisemaan olevamme huolissamme. Olen asiasta samaa mieltä, ja haluankin tältä osin vastata jäsen Wijkmanin kysymykseen siitä, onko Euroopan unioni valmis tarjoamaan apuaan ratkaisun löytämiseksi. Puheenjohtajavaltio katsoo, että EU:n on oltava valmis osallistumaan aktiivisesti ratkaisun etsimiseen. Mutta millaisen ratkaisun?

Jäsen Martens korosti, että Afrikan ongelmiin tarvitaan afrikkalaiset ratkaisut. Olen samaa mieltä myös tästä. Toisin sanoen Euroopan unionin ei pitäisi tuputtaa omia ratkaisujaan tällaisiin ongelmiin – päinvastoin. EU:n on kuitenkin tuettava aktiivisesti pyrkimyksiä löytää sopiva ratkaisu yhdessä kansainvälisen yhteisön muiden neuvottelupuolten kanssa kunnioittaen erityisesti meille yhteisiä arvoja, joihin jäsen Lambsdorff viittasi. Tässä mielessä puheenjohtajavaltio pyrkii tukemaan voimakkaasti YK:n entisen pääsihteerin Kofi Annan johtamaa arvovaltaisten afrikkalaisten henkilöiden ryhmää. Mielestämme meidän on myös jatkettava humanitaarisen avun antamista, tietenkin asianmukaisella tavalla.

Arvoisa puhemies, haluan kiittää kaikkia parlamentin jäseniä heidän puheenvuoroistaan. Kerromme niistä varmasti kollegoillemme neuvostossa. Olemme hyvin iloisia siitä, että toimielinten yleiset näkökannat ovat lähellä toisiaan. Seuraamme Kenian tilanteen kehittymistä hyvin tiiviisti.

  Louis Michel, komission jäsen. − (FR) Arvoisa puhemies, mainitsen ensin nopeasti, että köyhyyden vähentämiseen tarkoitetun 120 miljoonan euron budjettitukipaketin toinen osa, joka maksettiin monta kuukautta sitten, ei ollut 30 miljoonaa euroa vaan 40,6 miljoonaa euroa.

Päätöstä tuen maksamisesta lykättiin, sillä odotimme kyseistä budjettitukiohjelmaa koskevan kolmannen katsauksen tuloksia ja suosituksia Kansainväliseltä valuuttarahastolta.

Saimme nämä tulokset marraskuun alussa. Marraskuussa komissio lähetti Kansainvälisen valuuttarahaston myönteisen lausunnon perusteella Kenian valtiovarainministerille kirjeen, jossa se ilmoitti tehneensä päätöksen 40,6 miljoonan euron maksamisesta.

Koska vaalit olivat kuitenkin tulossa ja koska vaarana oli, että hallitus saattaisi käyttää näitä varoja vaalikampanjointiin, komissio päätti jäsenvaltioita kuultuaan, että maksu suoritettaisiin vasta vaalien jälkeen joulukuun 31. päivään eli rahoitussitoumuksille asetettuun määräpäivään mennessä asiaan sovellettavien menettelyjen mukaisesti. Siksi maksu suoritettiin muodollisuussyistä 28. joulukuuta.

Ymmärrän tämän aiheuttavan närkästystä, mutta haluan muistuttaa teille, että sääntöjenvastaisuuksia alkoi ilmetä perjantai-iltana 28. joulukuuta ja lauantaina 29. joulukuuta, kun 210 vaalipiiristä 49 viimeisen vaalipiirin tulosten ilmoittaminen viivästyi epänormaalilla tavalla. Lisäksi, kuten tiedätte, EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunta raportoi alustavassa analyysissaan vasta maanantaina 1. tammikuuta viikonlopun tapahtumien pohjalta, etteivät vaalit täyttäneet kansainvälisiä vaatimuksia. Teknisistä syistä tämän 40,6 miljoonan euron summan maksaminen oli siis liian myöhäistä estää tai jäädyttää.

Toiseksi haluan mainita, koska asia on tärkeä argumentoinnin näkökulmasta, että olen samaa mieltä monista täällä sanotuista asioista, mutta osaan puheenvuoroista en voi yhtyä lainkaan. Väite siitä, ettei budjettitukea koskeviin menettelyihin kuulu ehtoja tai valvontaa, on täysin väärä. Haluan kiinnittää huomionne siihen seikkaan, että ennen kuin keskeytämme äkillisesti budjettituen maksamisen, meidän pitäisi ensin varmistaa, että jäsen Kinnockin ja muiden ehdotus muuttaa budjettituki hanketueksi on toteutettavissa nopeasti – tai niin nopeasti kuin budjettituki sen sallii – jotta emme pahenna kenialaisten tilannetta ja köyhyyttä entisestään. Periaatteista puhuminen on helppoa. Meidän on kuitenkin myös varmistettava, ettei niiden täytäntöönpano pahenna tilannetta entisestään.

Tämä tuo mieleeni kaksi ajatusta budjettituesta. Budjettitukeen liittyy valvontaa. Tuensaajien on toimitettava todisteita, eikä hanketukijärjestelmä ole budjettitukijärjestelmää avoimempi.

Hyvä jäsen Kinnock ja muut jäsenet, on sanomattakin selvää, että elleivät osapuolet pääse nopeasti sovintoon ja onnistu palauttamaan rauhaa ja järjestämään mahdollisesti uudet vaalit, joita toivon ja joita jäsen Wittmann toivoo, budjettitukea, jota saavien maiden katsotaan tietyssä määrin täyttävän tietyt vaatimukset, ei varmastikaan voida enää käyttää ja meidän on löydettävä muita keinoja antaa tukea. En ole kuitenkaan samaa mieltä siitä, että meidän pitäisi vain keskeyttää kehitysavun maksaminen Kenialle. Meidän on muistettava, että tämä tuki menee sitä tarvitseville ihmisille. Halusin selventää asian ja pidän sitä tärkeänä.

Vastaan vielä lopuksi kahteen muuhun kysymykseen. Onko vaalit järjestettävä heti? Mielestäni olisi hyvä, että osapuolet pääsisivät asiasta sopimukseen. Voimme esittää toivomuksia niin paljon kuin ikinä haluamme, mutta on epärealistista ajatella, että vaalit järjestettäisiin heti ilman osapuolten välistä sopimusta asiasta. Meidän on myös pidettävä huolta siitä, ettemme kärjistä tilanteita tavalla, joka pahentaa entisestään ihmisten ongelmia ja kurjuutta. Tämä on asia, jota emme saa unohtaa, ja mielestäni meidän on toimittava hyvin varovaisesti. Kannatan vaaleja sillä edellytyksellä, että ne järjestetään sovittelun tuloksena.

Tuemme täysin afrikkalaista sovittelumenettelyä, ja kuten neuvosto totesi, komissio on tietenkin käytettävissä sovittelutehtäviin. Olen ottanut yhteyttä Kofi Annaniin ja käynyt hänen kanssaan pitkän keskustelun. Kerroin hänelle, että olemme ja että myös korkea edustaja on käytettävissä sovittelutyöhön. Toivomme nyt tietenkin sitä, että asia voidaan ratkaista ensisijaisesti afrikkalaisten sovittelulla. Tämä on mielestäni asia, jota emme saa unohtaa.

Haluan lopuksi vastata jäsen Mulderin kysymykseen. Jos Euroopan kehitysrahasto budjetoitaisiin, kuten parlamentti toivoo ja minä itse toivon, budjettituen myöntäminen – kuten tuen maksaminen, tekniikka, valvonta, varmistukset ja seuranta – automatisoituisi, ja tämä yksinkertaistaisi menettelyä suuresti.

Ette aavistakaan, kuinka paljon helpompaa ja tehokkaampaa työni olisi, jos olisin riippuvaisempi parlamentin päätöksistä, valinnoista ja valvonnasta budjetin käyttöön liittyvissä asioissa.

Nykytilanteessa pelkään, ettei tämä ole valitettavasti mahdollista, mutta haluaisin ehdottomasti keskustella tästä asiasta. Esittämänne kysymys osoittaa jälleen kerran sen, että Euroopan kehitysrahaston budjetointi tehostaisi merkittävällä tavalla tukeamme.

  Puhemies. − Olen vastaanottanut kuusi työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätettyä päätöslauselmaesitystä1.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina 17. tammikuuta 2008.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Glyn Ford (PSE). – (EN) On surullista osallistua tähän keskusteluun. Olin viisi vuotta sitten joulukuussa 2002 jäsen Nicholsonin johtaman Euroopan parlamentin vaalitarkkailuvaltuuskunnan jäsenenä mukana seuraamassa Kenian vaaleja. Tuolloin vaalit järjestettiin kansainvälisten suuntaviivojen mukaisesti ilman vilppiä, ja oppositio voitti laillisesti nämä vaalit. Tavattuamme tulevan presidentin, Mwai Kibakin, olimme kaikki vakuuttuneita siitä, että hänet oli valittu oikeudenmukaisesti, ja meistä kaikista tuntui siltä, että Kenialla olisi edessään valoisampi ja tehokkaampi tulevaisuus ja että maan korruptio olisi vähenemään päin.

Toisin kuitenkin kävi: aivan kuten George Orwellin "Eläinten vallankumouksen" lopussa sioista on tullut miehiä ja miehistä sikoja. Lupaavasta hallituksesta on tullut yhtä korruptoitunut ja kyvytön kuin edeltäjästään, ja nämä tapahtumat vievät miljoonilta kenialaisilta toivon ja tulevaisuuden. Kiitän EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan johtajaa hänen voimakkaista lausunnoistaan. Toivon, että komissio kannustaa kiistan osapuolia tekemään sovinnon ja että se uhkaa niitä voimakkailla toimenpiteillä, ellei sopimusta synny.

  James Nicholson (PPE-DE), kirjallinen. – (EN) Kenian vaaleja seuranneena Euroopan parlamentin entisenä vaalitarkkailijana olen erittäin huolissani joulukuun vaalien saamasta käänteestä. Se, että Kenia on ollut vuosien ajan Itä-Afrikan vakain maa, tekee tilanteesta vieläkin huolestuttavamman. Kenia on kotimaani tavoin Kansainyhteisön jäsen. Kannatan Kansainyhteisön tarkkailuryhmän ehdotusta siitä, että Kansainyhteisön riippumattomat tuomarit tarkistaisivat vaalitulokset. EU:n oma vaalitarkkailuvaltuuskunta ehdotti, että riippumaton taho tarkistaisi tulokset. Olen vakuuttunut siitä, että kenialaiset luottaisivat tällaiseen, Kansainyhteisön riippumattomien tuomareiden tekemään tarkistukseen.

Lähitulevaisuuden tavoitteenamme on normaalitilanteen palauttaminen Keniaan. Tarkoitan tällä rauhallista yhteiskuntaa, jossa demokratiaa ei kyseenalaisteta. Tämänpäiväiset uutiset siitä, kuinka turvajoukot estivät oppositiopoliitikkoja osallistumasta mielenosoitukseen, eivät enteile hyvää. Kehotan EU:ta tekemään yhdessä muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa kaiken voitavansa normaalitilanteen ja demokratian palauttamiseksi takaisin Keniaan.

9. EUROPOL (keskustelu)

  Puhemies. − Esityslistalla on seuraavana jäsen Díaz de Mera García Consuegran laatima kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietintö ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan poliisiviraston (EUROPOL) perustamisesta (KOM(2006)0817 – C6-0055/2007 – 2006/0310(CNS)) (A6-0447/2007).

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Arvoisa puhemies, haluan ensimmäiseksi kiittää jäsen Díaz de Mera García Consuegraa tästä mietinnöstä, joka koskee komission ehdotusta neuvoston päätökseksi Euroopan poliisiviraston eli Europolin perustamisesta.

Päätösluonnoksesta keskustellaan parhaillaan neuvostossa, ja puheenjohtajavaltio ottaa näissä keskusteluissa huomioon jäsen Díaz de Mera García Consuegran laatiman mietinnön. Puheenjohtajavaltio ottaa tai pyrkii ottamaan huomioon esittelijän esiin tuomat epäilyksenaiheet erityisesti henkilötietojen suojelun ja demokraattisen valvonnan alalla.

Puheenjohtajavaltion tärkeimpiin tavoitteisiin kuuluu neuvoston päätöksen viimeistely kesäkuun 2008 loppuun mennessä. Päätöksellä on tarkoitus korvata Europol-yleissopimus. Sen ensisijaisena tavoitteena on parantaa Europolin operatiivista ja hallinnollista toimintaa, jotta se voisi reagoida nopeammin ja tehokkaammin uusiin haasteisiin.

Minun on korostettava, että Saksa ja Portugali saavuttivat puheenjohtajakausiensa aikana huomattavaa edistystä asiassa ja että luvut yksi, kaksi, kolme, kuusi, seitsemän ja yhdeksän on laadittu tämän työn pohjalta. Nämä luvut koskevat Europolin perustamista ja sen tehtäviä, tietojenkäsittelyjärjestelmiä, tietojenkäsittelyä koskevia yhteisiä säännöksiä, organisaatiota, salassapitovelvollisuutta ja muita säännöksiä.

Siksi puheenjohtajavaltio Slovenia keskittyy vastedes ensisijaisesti muihin lukuihin, jotka koskevat suhteita yhteistyökumppaneihin, tietosuojaa ja tietoturvallisuutta, talousarviosäännöksiä, kuten seurantaa ja valvontaa, sekä siirtymäsäännöksiä ja loppusäännöksiä.

Neuvoston viime vuoden kesäkuussa tekemien päätösten mukaisesti puheenjohtajavaltio pyrkii löytämään keskeneräisistä luvuista käytävissä neuvotteluissa sopivat ratkaisut eri asioihin: ensinnäkin kysymykseen, joka koskee yhteisissä tutkimusyksiköissä työskentelevien Europolin virkamiesten syytesuojan poistamista, toiseksi vuorotteluperiaatteeseen ja siihen, että yhteisissä tutkimusyksiköissä toimivat Europolin työntekijät voisivat saada ohjeita yksikön päälliköltä, ja kolmanneksi talousarviovaikutuksia koskevaan kysymykseen.

Asiantuntijaryhmät ovat jo käynnistäneet keskustelunsa mainitsemistani seikoista, ja myös Europolin työryhmä ja komitea jatkavat neuvotteluja 36 artiklan mukaisesti. Kaikissa näissä keskusteluissa pyritään parantamaan Europolin toimintavalmiuksia ja otetaan huomioon talousarviovaikutuksia koskeva periaate.

Puheenjohtajavaltio pyrkii saamaan näistä kysymyksistä aikaan sopimuksen jo vuoden 2008 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Puheenjohtajavaltio seuraa myös tiiviisti täytäntöönpanosuunnitelmaan liittyvien asioiden etenemistä. Tässä suunnitelmassa määritellään kaikki keskeiset seikat, joihin on löydettävä ratkaisu, jos Europolia koskevan päätöksen on määrä tulla voimaan 1. tammikuuta 2010. Alustavat keskustelut näistä täytäntöönpanotoimenpiteistä on määrä aloittaa tämän vuoden ensimmäisen puoliskon aikana.

Puhetta johti

varapuhemies Martine ROURE

  Franco Frattini , komission varapuheenjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kiitän neuvoston puheenjohtajaa, joka edustaa puheenjohtajavaltio Sloveniaa ja totesi juuri äsken, että komission joulukuussa 2006 antama ehdotus Europol-yleissopimuksen korvaamisesta neuvoston päätöksellä kuuluu puheenjohtajavaltion tärkeimpien tavoitteiden joukkoon. Lisäksi puheenjohtaja totesi toivovansa, että asiasta päästään mahdollisimman pian poliittiseen sopimukseen. Puheenjohtajavaltio saa tietysti kaiken tukeni, sillä katson, että päätös parantaa selvästi Europolin operatiivista ja hallinnollista toimintaa ja että uudistuksen keskeisenä tavoitteena on parantaa Europolin kykyä toimia tehokkaasti, kuten oikeus- ja sisäasioista vastaavien ministerien neuvosto toi esiin kesäkuussa.

Kiitän myös lämpimästi esittelijää, jäsen Díaz de Mera García Consuegraa laadukkaasta mietinnöstä ja korostan, että hänen ehdotuksensa pohjalta tehdyt tarkistukset olivat varsin laadukkaita. Kuten neuvoston puheenjohtaja jo mainitsikin, ehdotukseen on tehty kuitenkin useita muutoksia Saksan ja Portugalin puheenjohtajuuskausien aikana käytyjen keskustelujen perusteella. Komissio aikoo tutkia sitä, kuinka nämä tarkistukset voidaan ottaa huomioon.

Näistä tarkistuksista komissio panee merkille jäsen Díaz de Mera García Consuegran ehdotuksen, jonka mukaan parlamentin harjoittama Europolin demokraattinen valvonta voisi toimia siten, että Europol rahoitettaisiin Euroopan unionin yleisestä talousarviosta. Kannatan myös johdanto-osan 5 kappaleeseen liittyvässä tarkistuksessa 6 esitettyä ajatusta yhteisön rahoituksesta. Kannatan lisäksi tarkistuksen 5 mukaista pyyntöä siitä, että Europol otettaisiin osaksi yhteisön oikeusjärjestelmää. Olen myös yleisesti ottaen hyvin kiinnostunut tietosuojasta vastaavan henkilön tehtävää koskevista tarkistuksista, kuten tarkistuksesta 9, sekä tietosuojaa koskevista tarkistuksista. Niitä on paljon, mutta mainitsen niistä erityisesti tarkistukset 13, 16, 17, 18, 23, 24 ja 25 ja olen samaa mieltä niiden tavoitteesta.

Europolin virkamiesten roolista yhteisten tutkintaryhmien koordinoinnissa haluan korostaa, ettei neuvosto kannattanut tätä koordinointitehtävää. Asiasta keskusteltiin pitkään, ja yhteisiin tutkintaryhmiin sovellettavan lainsäädännön nojalla jäsenvaltiot voivat yhä perustaa yhteisen tutkintaryhmän osana osallistuvien jäsenvaltioiden välisiä järjestelyjä sekä määritellä ja rajoittaa Europolin virkamiesten tehtäviä. Siksi meidän on jatkettava tältä osin keskusteluja päästäksemme hyvään kompromissiin. Siispä tässä vaiheessa tällaisen säännöksen sisällyttäminen Europolia koskevaan päätösehdotukseen ei valitettavasti riittäisi turvaamaan oikeudellisesti ja järjestelmällisesti Europolin virkamiesten laajempia, tutkimusten koordinointia koskevia tehtäviä, joita tietenkin, hyvät parlamentin jäsenet, toivoisin itse kovasti. Kannatan tarkistusta 15, jossa ehdotetaan erityisen suhteen luomista kansallisen yksikön ja toimivaltaisten kansallisten viranomaisten välille.

Tässä olivat huomioni tästä mietinnöstä. Kiitän esittelijää vielä kerran. Toivon, että parlamentti voi äänestää asiasta tällä viikolla, jotta voimme tarjota Europolille yhdessä hyvät tulevaisuudennäkymät ja sen toiminnalle uuden perustan, jonka pohjalta se voi tehostaa toimintaansa.

  Agustín Díaz de Mera García Consuegra, esittelijä. − (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission varapuheenjohtaja, kiitän teitä sanoistanne ja tuestanne.

Pyydän aivan aluksi neuvostoa antamaan Euroopan parlamentille lupauksen siitä, että Euroopan parlamentti voi tarkistaa käsiteltävänä olevaa ehdotusta kuuden kuukauden sisällä Lissabonin sopimuksen voimaantulosta.

Euroopan parlamentin jäsenenä kannatan voimakkaasti parlamentin toimivaltuuksien laajentamista, erityisesti kun kyse on valtuuksista, joiden myötä parlamentti saa lähitulevaisuudessa oikeuden käyttää lainsäädäntövaltaa yhdessä neuvoston kanssa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen kaltaisissa tärkeissä asioissa.

Katson kuitenkin myös, ettei parlamentti voi asettaa työnsä edellytykseksi Lissabonin sopimuksen voimaantuloa eikä keskeyttää työtään sen mukaan, koska sopimuksen on määrä tulla voimaan. Meidän on siis jatkettava työtämme. Meidän on jatkettava meneillään olevaa prosessia ja käytettävä sitä kahdella tavalla: rikollisuuden torjunnan tehostamiseen sekä siihen, että vaadimme päättäväisesti Euroopan parlamentille lisää valtaa.

Siksi Europolin ja kansalaisten turvallisuuden suojelemiseen tähtäävien muiden välineiden on mukauduttava yhä nopeammin muuttuviin tilanteisiin. Heinäkuussa 1995 tehty yleissopimus on vanhentunut, joten on äärimmäisen tärkeää, että Europolia koskeva päätös lukuisine parannuksineen tulee pian voimaan, jotta voimme suojella EU:n kansalaisia paremmin.

Järjestelmä, jossa yleissopimusta tarkistetaan pöytäkirjoilla, on aikansa elänyt. Uudessa ehdotuksessa, jota esitän parlamentille keskusteltavaksi, tehdään merkittäviä muutoksia. Ensinnäkin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan 2 kohtaan perustuvalla päätöksellä luodaan joustavampi väline. Toiseksi ehdotuksessa esitetään merkittäviä, perustavanlaatuisia muutoksia, kuten se, että Europol muutettaisiin EU:n virastoksi, jolloin sen henkilökunta saisi EU:n virkamiesten aseman ja sen toiminta rahoitettaisiin yhteisön talousarviosta. Tämä on toivottavaa.

Toinen merkittävä muutos on se, että Europolin valtuuksien soveltamisalaa laajennettaisiin kattamaan muukin kuin järjestäytynyt rikollisuus. Myös riippumattoman tietosuojavaltuutetun tehtävän perustaminen olisi merkittävä askel seurannan ja takeiden kannalta.

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan tekemällä työllä on saavutettu kaksi tavoitetta. Ensinnäkin valiokunta on muuttanut neuvoston ehdotusta antamalla Europolille erityisen kehyksen henkilötietojen suojelua varten. Haluan tältä osin korostaa sitä, että neuvoston olisi suotavaa hyväksyä ehdotus asiaa koskevaksi puitepäätökseksi mahdollisimman pian. Toiseksi parlamentille on annettu enemmän valtaa valvoa Europolin toimintaa. Olemme ehdottaneet tätä varten sellaisen väliaikaisen valiokunnan perustamista, joka muodostuisi Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien jäsenistä, sitä, että Euroopan parlamentti osallistuisi johtajan nimittämiseen ja irtisanomiseen, sekä muita toimenpiteitä, joilla pyritään varmistamaan tähän uuteen virastoon ja sen työohjelmaan kohdistuva budjettivalvonta.

Uskon vilpittömästi, että valiokuntamme hyväksymät ehdotukset ovat parannuksia neuvoston alkuperäiseen asiakirjaan, jossa jo itsessään ehdotetaan paljon muutoksia. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, pyydän tästä syystä teitä tukemaan mietintöämme.

Haluan lopuksi kiittää vilpittömästi eri poliittisiin ryhmiin kuuluvia kollegoitani heidän tekemästään arvokkaasta työstä. Haluan kiittää erityisesti jäsen Moraesia, jäsen Alvaroa ja jäsen Favaa heidän neuvottelutyöstään sekä jäsen Buitenwegia ja jäsen Cataniaa heidän työpanoksestaan.

  Jutta Haug, budjettivaliokunnan lausunnon valmistelija. − (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission jäsen, budjettivaliokunta suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen, joka koskee Europolin aseman muuttamista valtioiden välisestä organisaatiosta yhteisölliseen suuntaan. Jos Europol on tarkoitus rahoittaa pian kokonaan yhteisön talousarviosta, rakenteiden on suojattava myös parlamentin budjettioikeuksia. Asiasta vastaava valiokunta on ystävällisesti hyväksynyt kaikki asiaa koskevat tarkistuksemme.

Toivon myös, että komission jäsen Frattinin juuri ääneen lukema luettelo ei ole tyhjentävä, sillä huomasin, että luettelosta puuttui useita tarkistuksia.

Olemme kuitenkin kaikki tehneet selväksi sen, että hallintopuoli rahoitettaisiin jälleen operatiivisin varoin. Pyydämme nyt neuvostoa istumaan kanssamme välittömästi neuvottelupöytään ja neuvottelemaan kanssamme vastavuoroisen sopimuksen Europolin rahoittamisesta, sillä yksi asia on varma: lähitulevaisuudessa tekemiemme päätösten soveltaminen edellyttää neuvoston neuvottelutulosta toukokuussa 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 47 artiklan mukaisesti.

  Hubert Pirker, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, annan Euroopan kansanpuolueen ryhmän (kristillisdemokraattien) ja Euroopan demokraattien puolesta nimenomaisesti tukeni neuvoston ehdotukselle Europolin liittämisestä EU:n toimielinten yhteyteen useista eri syistä.

Näistä syistä ensimmäinen on se, että saamme uuden oikeusperustan, joka säästää meidät pitkältä ratifiointiprosessilta ja jonka ansiosta Europol voi mukautua nopeasti ja joustavasti uusiin tilanteisiin. Toinen syy on se, että jatkossa ei enää hyväksytä vain pöytäkirjoja, vaan toimivaltaa laajennetaan kattamaan valmistelutiedot ja tiedot varojen hankinnasta, että määrärahoja toiminnalle lisätään ja että rahoitus on peräisin EU:n talousarviosta, mikä lisää Europolin riippumattomuutta ja tarjoaa Euroopan parlamentille paremmat seurantamahdollisuudet. Lisäksi viimeisin muttei vähäisin syy on se, että tulevaisuudessa myös tietosuojan turvaaminen jatkuu hyvin korkealla tasolla. Haluan kiittää esittelijää varsin realistisista tarkistuksista, erityisesti tarkistuksista, jotka koskevat sekavaliokunnan tehtäviä, Europolin työntekijöiden syytesuojaa heidän operatiivisessa toiminnassaan, parlamentin roolia johtajaa nimitettäessä sekä etenkin tietosuojaa. Esittelijä on tehnyt erinomaista työtä Euroopan parlamentin puolesta.

Jos kaikki nämä ehdotukset hyväksytään, Europolista tulee aikaisempaa tehokkaampi, joustavampi ja helpompi johtaa.

En kannata lainkaan liberaalien ehdotuksia kaikkien näiden Europolia lujittavien ja kansalaisten turvallisuutta parantavien toimenpiteiden lykkäämisestä siihen saakka, kunnes sopimus tulee voimaan. Tarvitsemme turvaa nyt. Se tarkoittaa, että tarvitsemme Europolia nyt. Meidän on tehtävä tämä työ nyt, ja tarvittaessa käsittelemme asiaa varmasti uudelleen sitten, kun sopimus on tullut voimaan.

Kehotan siksi liberaaleja punnitsemaan uudelleen ehdotustaan ja perumaan tarkistuksensa, jos se on mahdollista.

  Claudio Fava, PSE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, sosialistiryhmä kannattaa Europolia koskevan mietinnön hyväksymistä sekä ehdotusta Europolin muuttamisesta EU:n virastoksi. Olemme hyvin pitkän odotusajan jälkeen vihdoin tilanteessa, jossa voimme tehdä Europolista konkreettisen ja tehokkaan välineen järjestäytyneen rikollisuuden sekä monien muiden vaarallisten, EU:ssa ilmenevien rikollisuuden muotojen torjumiseksi. Viittaan muun muassa toimiin, joilla Europol voi torjua rahanpesua.

Ryhmämme halusi lisätä ehdotuksessa määriteltyjä valvontavaltuuksia, jotta kyse olisi todellisesta parlamentaarisesta valvonnasta eikä valtuuksia rajattaisi pelkästään budjettivaltaan. Lisäksi halusimme vahvistaa henkilötietojen suojelua ja tietosuojelua koskevia säännöksiä, etenkin siksi, ettei kolmannessa pilarissa ole vieläkään kauan odotettua puitepäätöstä tietosuojelusta.

Emme voi kuitenkaan sivuuttaa jäsen Díaz de Mera Garcían esiin tuomaa tosiseikkaa: tilanne on muuttunut. Lissabonin sopimuksen allekirjoittamisen myötä poliisiyhteistyöhön sovelletaan lähitulevaisuudessa Euroopan parlamentin yhteispäätösmenettelyä, jolloin se kuuluu täysimääräisesti Euroopan parlamentin vastuualueeseen, sitä koskevat päätökset tehdään määräenemmistöllä neuvostossa ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on siihen liittyvissä asioissa toimivaltainen. Siksi pyydämme puheenjohtajavaltio Slovenialta muodollista lupausta siitä, että asiaa tarkistetaan Euroopan parlamentissa kuuden kuukauden sisällä Lissabonin sopimuksen voimaantulosta.

Sosialistiryhmä katsoo edelleen, että esittelijän olisi ollut sopivampaa vetäytyä tietyssä määrin näin arkaluonteisesta asiasta niiden tapahtumien vuoksi, jotka liittyivät hänen kotimaansa politiikkaan. Ryhmämme on kuitenkin päättänyt, ettemme hylkää hänen panostaan asiaan, jota pidämme Euroopan yhdentymisprosessille strategisesti tärkeänä.

  Alexander Alvaro, ALDE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission varapuheenjohtaja, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, ennen kuin aloitan, haluan kiittää jäsen Díaz de Mera García Consuegraa rakentavasta ja erinomaisesta yhteistyöstä. Tiimityömme, myös yhteistyömme Euroopan parlamentin sosialistiryhmän jäsenten kanssa, on toiminut erinomaisesti lukuun ottamatta yksittäistä tapausta, jossa sosialistit arvostelivat esittelijää.

Meillä ei ole minkäänlaisia epäilyksiä Europolin laajentamisen suhteen. Europol perustettiin vuonna 1994 Euroopan huumeyksiköksi, ja vuodesta 1999 lähtien se on toiminut nykyisessä muodossaan. Laajentaminen on tarpeen, jotta voimme suojella kansalaisiamme järjestäytyneeltä rikollisuudelta, joka ei tunne rajoja maalla, merellä eikä ilmassa. EU:n viranomaisten on voitava ryhtyä toimiin ja torjua rikollisuutta samalla tavalla. On kuitenkin aivan yhtä selvää, että poliisityössä on tiettyjä perussääntöjä.

On pakko sanoa, ettei Europolin virkamiesten syytesuojassa, josta määrätään lisäyksissä, ole mitään järkeä. Siinä, että EU:n poliisiviranomaisilla pitäisi olla enemmän valtaa kuin Europolin virkamiehillä, ei ole mitään järkeä. Myöskään siinä, ettei poliisiyhteistyöhön sovelleta parlamentaarista valvontaa, ei ole mitään järkeä. Viime kädessähän me haluamme luoda tehokkaan viranomaisen, jotka voidaan vaatia vastuuseen sen tekemistä virheistä, emmekä mitään Nottinghamin seriffiä!

Sama koskee Europolin oikeudellista valvontaa. On käsittämätön ajatus, että eurooppalaisen poliisiviranomaisen pitäisi voida toimia ilman, että sen toimien laillisuutta voidaan tarkastella. Siispä me liberaalit (kollegamme jäsen Pirker on kenties ymmärtänyt asian väärin) olemme esittäneet tarkistuksen tarkistuslausekkeen hyväksymisestä, kuten jäsen Fava jo totesikin, jotta Euroopan parlamentti voi käsitellä asiaa uudelleen kuusi kuukautta Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen.

Muilta osin me, ainakin me Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmässä, odotamme neuvostolta selvää lausuntoa siitä, että tämä tarkistuslauseke otetaan huomioon ja että sitä käsitellään neuvotteluissa. Rakenteellisen enemmistön edessä emme haluaisi turvautua työjärjestyksen 53 artiklaan tai 168 artiklaan, joka koskee palauttamista valiokuntakäsittelyyn, sillä mekin katsomme, että Europolia tarvitaan nyt eikä sen laajentamista pidä lykätä. Emme kuitenkaan epäröi turvautua näihin artikloihin, jos meidän on pakko tehdä niin.

  Seán Ó Neachtain, UEN-ryhmän puolesta. – (GA) Arvoisa puhemies, haluan aivan aluksi kiittää esittelijää, jäsen Díaz de Mera García Consuegraa hänen mietinnöstään. Kuten tiedämme, EU:n kansalaiset voivat matkustaa jäsenvaltioissa vapaasti, mutta oikeuteen ja sisäasioihin liittyvien kysymysten koordinoinnin pitäisi olla EU:ssa keskeisemmällä sijalla.

Järjestäytyneestä rikollisuudesta on tulossa yhä kansainvälisempää, ja siksi EU:n on annettava Europolille mahdollisuus toimia aktiivisesti EU:n ulkopuolisista maista tulevan huumausaineiden laittoman virran pysäyttämiseksi. Europolin on pyrittävä kitkemään laiton ihmiskauppa, jonka seurauksena Euroopan unioniin kuljetetaan valtava määrä ihmisiä – useimmiten vastoin tahtoaan – työskentelemään esimerkiksi seksiteollisuudessa.

Irlanti järjestää pian kansanäänestyksen EU:n uudesta sopimuksesta, ja haluan pöytäkirjaan kirjattavan, että hoidamme jatkossakin omat tehtävämme oikeuden ja sisäasioiden alalla, aivan kuten olemme tehneet tähänkin saakka. Emme aio myöskään kieltäytyä yhteistyöstä, ellei esiin nouse ongelmia, joissa jokin asia on ristiriidassa kansallisen lainsäädäntömme kanssa.

  Kathalijne Maria Buitenweg, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, haluan kiittää vilpittömästi esittelijää, jäsen Díaz de Mera García Consuegraa hänen tekemästään työstä. Hän teki ensin erinomaista työtä ja käsitteli sitten jäsenten esittämiä ehdotuksia erittäin rakentavalla tavalla. Ryhmäni kannattaa siksi hänen mietintöään.

Haluan kuitenkin tehdä selväksi neuvostolle, että jäsen Díaz de Mera García Consuegran mietinnön tukeminen ei tarkoita neuvoston päätöksen tukemista, sillä näiden kahden asiakirjan välillä on vielä joitakin eroja erityisesti tietosuojan suhteen. Mietinnössä kielletään tietokantojen rajoittamaton käyttö: tietoja voidaan käyttää vain tiettyihin tarkoituksiin, niiden laillisuutta on valvottava jäsenvaltioissa ja niitä voidaan käsitellä vain tapauskohtaisesti.

Kysynkin siis, haluaisiko neuvosto vastata näihin tarkistuksiin. Komission jäsen Frattini on juuri näyttänyt hyvää esimerkkiä käsittelemällä mietinnön yksityiskohtia, joten me saimme selvän kuvan siitä, mitä komissio kannattaa. Kiitän komission jäsentä tästä vilpittömästi. Toivon nyt neuvoston puheenjohtajan kertovan selvästi, mitä neuvosto ajattelee Euroopan parlamentin lisäyksistä.

Kaikki ryhmässäni eivät kannata vankkumattomasti poliisivoimien vahvistamista, mutta tuemme voimakkaasti kaikkia parannuksia, jotka koskevat laillisuuden ja demokratian valvontaa. Kannatamme siksi sitä, että Europolista tehdään virasto, jolloin myös parlamentin valta budjettivalvonnan alalla kasvaa. Kannatamme myös laillisuuden valvonnan lisäämistä. Siksi Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän ehdotukset ovat mielestäni varsin järkeviä ja kannatan niitä.

Kuten jäsen Alvaro juuri totesi, tosin melko varovaisesti, voimme tarkastella asiaa kuuden kuukauden päästä uudelleen. Minun mielestäni meidän pitäisi paitsi tarkastella myös muuttaa ehdotusta. Siksi kysyn neuvostolta, aikooko se hyväksyä tämän ehdotuksen. Jos vastaus on myönteinen, mitä vaikutusta neuvosto uskoo olevan sillä, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuin valvoo muun muassa myös Europolia?

  Giusto Catania, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, minäkin katson, että tarvitsemme kansainvälisen poliisiviranomaisen, joka voi torjua erityisesti kansainvälistä rikollisuutta, sillä se ei tunne enää kansallisia rajoja.

Vain muutama päivä sitten Italian parlamentin mafian vastainen valiokunta matkusti Saksaan, missä sille selvisi, että Saksaan on sijoitettu valtava summa rahaa, joka on kulkenut sellaisen mekanismin kautta, johon sisilialaiset ja calabrialaiset rikolliset ovat sekaantuneet suoraan. Katson tämän osoittavan, että rikollisuutta on torjuttava kansainvälisesti. Yksi keino tehdä niin on perustaa eurooppalaiset poliisivoimat.

Uskon, että Europol kykenee suoriutumaan tästä tehtävästä, mutta epäilen, voiko Europolin muuttaminen virastoksi pelastaa sen välittömästi. Meidän tehtävänämme on arvioida Europolin toimintaa vuodesta 1994 lähtien tähän päivään saakka, ja katson, että meidän pitäisi kenties tarkistaa myös sen tehtäviä, sillä mielestäni sen ensisijaisena tavoitteena pitäisi olla huumekaupan, rahanpesun ja kansainvälisten rikollisjärjestöjen torjuminen.

Lisäksi katson, että parlamentin valtuuksien täysipainoiseen tunnustamiseen liittyy yhä ongelmia. Parlamentilla on oltava valvontavaltaa. Tämä koskee kaikkia kansallisia parlamentteja, joilla on valta valvoa kansallista poliisia. Siksi katson, että myös Euroopan parlamentilla pitäisi olla valta valvoa EU:n virastoa, jonka keskeisenä tehtävänä on valvoa ja torjua kansainvälistä rikollisuutta. Katson myös, että tietosuojasäännöksiä on selvennettävä.

Olen asiasta äärimmäisen huolissani, koska ehdotuksessa on nykymuodossaan ja siinä muodossa, jossa neuvosto sen todennäköisesti hyväksyy, vakavia puutteita, joiden vuoksi EU:n kansalaisten henkilötiedot ovat vakavassa vaarassa.

  Roger Knapman, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, esittelijä oli ymmärtääkseni Espanjan poliisin pääjohtaja vuosina 2002–2004. Oletan tämän tarkoittavan, että hänen viimeisimpiin virkatehtäviinsä kuului muun muassa Madridin hirvittävän pommi-iskun välittömien jälkiseurausten selvittäminen. Siksi uskon hänen vilpittömyyteensä hänen esittäessään Europolin valtuuksien laajentamista uusien terroristiuhkien torjumiseksi.

On kuitenkin tarpeetonta muistuttaa hänelle, että myös kotimaani on joutunut torjumaan pitkään terrorismia. Samoin kuin Espanjassa myös kotimaassani uhka on johtunut monia vuosia separatisteista. Sen rinnalle on noussut viime vuosina ääri-islamismin uhka. Kotimaani on hyvin kiitollinen naapuriensa antamasta avusta ja tekemästä yhteistyöstä, mutta viime kädessä sen täytyy voida käyttää omia menetelmiään ja menettelyjään ja toimia omasta aloitteestaan.

Sen lisäksi, että tässä tekstissä ehdotetaan Europolin toimivallan laajentamista aloille, jotka pitäisi jättää jäsenvaltioiden vastuulle, komissio haluaa muuttaa Europolin oikeudellista kehystä, jotta jäsenvaltioiden ei tarvitsisi ratifioida Europolin valtuuksien laajentamista. Esittelijä tiivistää mietinnössään, että Euroopan parlamentin on varmistettava Europolin mahdollisimman suuri demokraattinen oikeutus. Tämä osoittaa jälleen kerran, että Euroopan unionilla, joka pyrkii viemään valtaa jäsenvaltioilta – jopa poliisiasioissa – on varsin kummallinen näkemys demokraattisesta oikeutuksesta.

  Jim Allister (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, riippumatta siitä, kuinka paljon haluamme torjua terrorismia ja järjestäytynyttä rikollisuutta – ja haluamme sitä kovasti – on selvää, että tässä Europolin roolin laajentamisessa ja sen oikeusperustan ja nimityksen muuttamisessa on kyse jostain aivan muusta. Näillä muutoksilla pyritään itse asiassa antamaan Euroopan unionille itsenäisen valtion koneisto.

Valtioilla on luonnollisesti omat poliisivoimansa. Nyt EU:n on määrä saada oikeus ylläpitää omia eurooppalaisia poliisivoimia, jotka rahoitettaisiin EU:n talousarviosta ja joiden henkilökunta muodostuisi EU:n virkamiehistä. Totuus on, että nämä työntekijät olisivat EU:n poliiseja, jotka tottelisivat EU:ta nöyrästi ja kulkisivat ympäri Eurooppaa sekaantumassa kansallisten poliisivoimien työhön, etenkin kun niiden valtaa käynnistää ja johtaa tutkimuksia aiotaan laajentaa järjestäytyneen rikollisuuden alalta yhä useammalle rikoslain osa-alueelle.

Tämä kaiken järjettömyyden huippu on se, että nämä EU:n poliisit olisivat suojassa kansallisilta säännöiltä eikä heidän toimiensa laillisuutta voitaisi tarkastella. Näistä syistä vastustan näitä ehdotuksia. Ne ovat vain ja ainoastaan viimeinen osoitus siitä, että EU:sta halutaan tehdä supervaltio ja että kaikki halutaan siirtää perustuslain piiriin. Tähän ei kuitenkaan pyydetä EU:n kansalaisten lupaa, koska EU:n johtajat vehkeilevät keskenään kukistaakseen demokratian ja evätäkseen mahdollisuuden kansanäänestyksiin.

  Carlos Coelho (PPE-DE). – (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa varapuhemies Frattini, hyvät parlamentin jäsenet, kun Euroopan parlamenttia kuultiin vuonna 1998 Europoliin liittyvistä yksityiskohdista, se hylkäsi kaikki sille esitetyt aloitteet. Se teki näin johdonmukaisesti niin kauan kuin Europol ei kuulunut hallitustenvälisenä organisaationa demokraattisen ja oikeudellisen valvonnan piiriin. Tämä aloite on vastaus pyyntöihin, joita olemme esittäneet jatkuvasti täällä täysistunnossa. Sen tarkoituksena on tehdä Europolista EU:n virasto, jonka toiminta rahoitetaan yhteisön talousarviosta, ja vahvistaa meidän rooliamme demokraattisen valvonnan alalla.

Vaikka tämä ehdotus aiheuttaakin suuria erimielisyyksiä neuvostossa, sitä ei pidä enää lykätä. Euroopan parlamentin velvollisuutena on osoittaa kannattavansa komission aloitetta Europolin muuttamisesta EU:n virastoksi. Europolin nykyinen oikeuskehys, kansainvälinen yleissopimus, estää myös toimivallan saattamisen ajan tasalle tai valtuuksien muuttamisen ja aiheuttaa vuosien viivästyksiä. Uusien turvallisuusuhkien, kuten terrorismin, lisääntyminen on Europolille haaste ja edellyttää uudenlaista lähestymistapaa.

Siksi tämä päätös on tärkeä. Ensinnäkin sillä annetaan Europolille samanlaiset lähtökohdat kuin Eurojustille ja Euroopan poliisiakatemialle ja toiseksi sillä tehostetaan Europolin toimintaa, laajennetaan sen toimivaltaa järjestäytyneen rikollisuuden lisäksi muihin rikoksiin sekä muutetaan sen mekanismeja joustavampaan suuntaan. Samalla on lisättävä toiminnan avoimuutta ja parannettava demokraattista ja oikeudellista valvontaa.

Kannatan siksi jäsen Díaz de Mera García Consuegran erinomaista mietintöä ja hänen esittämiään tärkeitä tarkistuksia, jotka koskevat erityisesti tietosuojaa. Haluan kiittää jäsen Díaz de Mera García Consuegraa ja tuoda esiin kannattavani hänen laatimaansa erinomaista mietintöä. Haluan myös ilmaista solidaarisuuteni häntä kohtaan etenkin siksi, että osa jäsenistä on yrittänyt vähätellä epäoikeudenmukaisella tavalla hänen työtään viittaamalla kansallisiin tapahtumiin, joihin Espanjan korkein oikeus on jo reagoinut asianmukaisesti.

  Marek Aleksander Czarnecki (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan poliisiviraston tärkeimpänä tehtävänä on tehostaa jäsenvaltioiden viranomaisten välisiä toimia ja yhteistyötä järjestäytyneen kansainvälisen rikollisuuden ehkäisemisen ja torjunnan alalla. Europolin tehtävänä on edistää omalta osaltaan tähän rikollisuuden muotoon liittyvää Euroopan unionin poliisityötä. Tämä on käymässä yhä tärkeämmäksi terrorismin uhkan vuoksi ja siksi, että rikollisuuden uusia muotoja syntyy jatkuvasti.

Olosuhteiden vuoksi meidän on pakko laajentaa Europolin toimivaltuuksia ja muuttaa sen toimintaperiaatteita ottamalla käyttöön yhä joustavampia mekanismeja. Jos Europolista kuitenkin tehdään mietinnössä ehdotettu virasto, on erittäin tärkeää ottaa käyttöön Europolin demokraattista valvontaa ja henkilötietojen suojelua koskevat selvät periaatteet.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL) . – (EL) Arvoisa puhemies, Euroopan poliisiviraston perustamista koskevalla ehdotuksellaan komissio pyrkii muuttamaan Europolin valtioiden väliseen sopimukseen perustuvasta elimestä Euroopan unionin toimielimeksi. Mielestäni tämä osoittaa sen, kuinka laaja-alaisia Europolin poliisioperaatiot ovat, ja sen, että Euroopan unionin lainvalvontakehystä ja -mekanismeja halutaan yleisesti vahvistaa.

Euroopan unionissa on kaksi asiaa, jotka kasvavat nopeasti: yritysten ja pääoman tuotot sekä aggressiiviset lainvalvontamekanismit. Olemme täyttäneet omat kotimaamme poliisiviranomaisilla ja lainvalvontamekanismeilla, ja nyt sama tapahtuu myös EU:ssa.

Samaan kehitykseen kuuluu myös Europolin toiminta-alueen laajentaminen ja kaikkien rangaistavien tekojen liittäminen sen toimialaan. Europol saisi oikeuden puuttua jopa jäsenvaltioissa merkittäviin kansainvälisiin tapahtumiin, jotka vaikuttavat yleiseen järjestykseen, esimerkiksi kansainvälisiin mielenosoituksiin. Laajojen SIS II- ja VIS-seurantajärjestelmien ja muiden vastaavien järjestelmien rinnalla käytettäisiin Europolin tietojärjestelmää, johon tallennettaisiin paitsi eurooppalaisten työntekijöiden henkilötietoja myös poliittista ja sosiaalista toimintaa, ammattiyhdistystoimintaa ja henkilökohtaisia vakaumuksia koskevia tietoja. Näitä tietoja vaihdettaisiin paitsi EU:n jäsenvaltioiden turvallisuuspalvelujen ja salaisten palvelujen myös yksityishenkilöiden, kuten Irakissa toimivien riippumattomien sala-ampujien kesken.

Väitteet, joiden mukaan Europolin muuttamisessa on kyse demokraattisesta kehityksestä, ovat itsepetosta tai vähintäänkin naiiveja. Miksi? Siksi, ettei Europolin valloittamatonta linnaketta ole todellisuudessa mahdollista valvoa eikä sen lainvalvontatoimia voida rajoittaa. Lisäksi monet ovat esittäneet huomioita Europolin poliisiviranomaisten syytesuojasta sekä kansallisen valvonnan riittämättömyydestä. Näistä syistä vastustamme ehdotusta voimakkaasti.

  Nils Lundgren (IND/DEM). – (SV) Arvoisa puhemies, olemme luoneet sisämarkkinat, joilla tavarat, palvelut, pääoma ja ihmiset voivat liikkua vapaasti. Lähes kaikki maat ovat liittyneet Schengen-alueeseen. Euroopan unionissa on lakkautettu käytännössä kaikki rajavalvonta. Liberalistisesta näkökulmasta tämä on valtava askel eteenpäin. Meidän ei tarvitse enää seistä lakki kädessä byrokraattien edessä halutessamme opiskella, työskennellä, matkailla tai käyttää terveydenhoitopalveluja toisessa jäsenvaltiossa.

Vapauteen liittyy myös varjopuolia. Rajavalvonnan hävitessä järjestäytynyt rikollisuus pääsi valloilleen. Tämä on helpottanut huumekauppaa, varastetun tavaran kauppaa ja ihmiskauppaa. Toisinaan järjestäytyneen rikollisuuden lisääntymistä käytetään perusteluna sille, että EU:ta tarvitaan. Ajatus on järjetön. EU on edesauttanut järjestäytyneen rikollisuuden kasvua. Tämä on hinta, jonka joudumme maksamaan vapauden ja vaurauden lisääntymisestä. Kuinka korkea tämä hinta oikein on? Jotta järjestäytyneen rikollisuuden määrä saadaan kääntymään laskuun, poliisin resursseja on kasvatettava jäsenvaltioissa summalla, joka on noin 1–2 prosenttia niiden bruttokansantuotteesta. Kansallisten resurssien lisääminen onkin tärkein ja ehkä myös ainoa tapa saada takaisin rehti ja rehellinen Eurooppa.

Esittelijä haluaa siirtää poliisivoimiin kohdistuvan vallan Brysselille. Europolista on määrä tulla EU:n elin, jonka toiminta rahoitetaan EU:n talousarviosta. Esittelijä ottaa riippumattomuutta ja demokraattista oikeutusta koskevat kysymykset kevyesti. Siksi meidän on äänestettävä tätä mietintöä vastaan, lisättävä kansallisten poliisiviranomaisten resursseja ja pidettävä Europol valtioiden välisenä yhteistyöelimenä.

  Fernand Le Rachinel (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, tässä mietinnössä ehdotetaan Euroopan poliisiviraston, Europolin aseman muuttamista muuttamalla sen nykyistä oikeusperustaa.

Tarkoituksena on siis korvata jäsenvaltioiden vuonna 1995 tekemä Europol-yleissopimus neuvoston päätöksellä, jonka myötä Europol muuttuisi hallitusten välisestä virastosta Euroopan unionin virastoksi, jonka toiminta rahoitettaisiin EU:n talousarviosta ja jonka työntekijöihin sovellettaisiin Euroopan yhteisöjen virkamiesten henkilöstösääntöjä. Tämä merkittävä muutos johtuu siitä, että Europolin toimivaltuuksia halutaan laajentaa siten, että se voi toimia myös muilla aloilla kuin pelkän järjestäytyneen rikollisuuden alalla, ja siitä, etteivät jäsenvaltiot kykene saavuttamaan näitä uusia laajoja tavoitteita asianmukaisesti. Neuvosto vakuuttaa meille, että Euroopan unionille näiden tavoitteiden saavuttaminen on helpompaa.

Tämä on kuitenkin vain silmänkääntötemppu. Tosiasia on se, että olemme jo sitoutuneet noudattamaan ja soveltamaan Lissabonin sopimusta, jossa melkein kaikki oikeus- ja sisäasioiden alan kysymykset siirretään neuvoston määräenemmistöpäätöksenteon piiriin. Tähän asti poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä koskevat asiat ovat edellyttäneet yksimielistä päätöksentekoa. Tosiasia on se, että kansalliset ja eurooppalaiset johtajamme pyrkivät tekemään muutoksia, jotka kaikki vievät kohti ylikansallista ja byrokraattista mallia.

Ranskalaiset ja hollantilaiset hylkäsivät kansanäänestyksissä touko- ja kesäkuussa 2005 juuri nämä samat uudistukset, jotka sisältyvät nyt Lissabonin sopimukseen. Kansaa on petkutettu, johdettu harhaan ja ylenkatsottu. Euroopan unionia ei voida rakentaa kansalaisten tahdon vastaisesti ja ottamatta huomioon jäsenvaltioissa vallitsevia olosuhteita. EU-myönteisten poliitikkojen on jo korkea aika ymmärtää tämä ja antaa eurooppalaisten rakentaa Eurooppaa siltä pohjalta, että sen kansakunnilla ja kansalaisilla on oikeus identiteettiin, riippumattomuuteen, vapauteen ja turvallisuuteen.

  Margaritis Schinas (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, budjettivaliokunnan jäsenenä ja EU:n ulkorajan läheltä kotoisin olevana Euroopan parlamentin jäsenenä haluan puhua kolmesta asiasta.

Ensinnäkin Europolin muuttaminen yhteisön virastoksi edellyttää sitä, että saamme sen työstä enemmän vastinetta rahoillemme. Tällaisen yhteisön Europolin on oltava läsnä siellä, missä me tarvitsemme sitä, eli Balkanilla torjumassa järjestäytynyttä rikollisuutta – ei toimistoissa tai henkilökunnan kahvihuoneessa.

Toiseksi yhteisön Europolin myötä kansallisten poliisiviranomaisten on päästävä vähitellen eroon keskinäisestä epäluottamuksestaan. Jäsenvaltioiden poliisiviranomaisten on opittava tekemään yhteistyötä rajoihin ja kansallisiin etuihin katsomatta. Europolin muuttaminen yhteisön virastoksi mahdollistaa tämän.

Kolmanneksi, mikä tärkeintä, olemme käyttäneet paljon aikaa tämän asian institutionaaliseen puoleen. Jäsen Díaz de Mera García Consuegra on valinnut käytännöllisen ja realistisen ratkaisun, ja hän saa täyden tukeni. Emme voi jäädyttää tätä prosessia vuoteen 2009 saakka odottaessamme täydellistä toimielinratkaisua emmekä voi jatkaa teologisia keskusteluja, kun asioilla on kiire. Nyt on aika toimia – meidän on toimittava nyt. Tätä taustaa vasten kannatan täysin esittelijän hahmottelemaa lähestymistapaa ja toivon tämän keskustelun olevan ensimmäinen vaihe prosessissa, jossa perustamme yhteisön todellisen poliisiviranomaisen, joka kykenee tarttumaan ongelmiin.

  Georgios Georgiou (IND/DEM). – (EL) Arvoisa puhemies, meidän on jälleen kerran kiiteltävä tämän Europolina tunnetun suuren lainvalvontaelimen kehitystä. Olemme tehneet niin vuodesta 1992. Se on suoriutunut tehtävistään hyvin. Minusta tuntuu, että tämä uusi asema, jonka yritämme antaa sille, aiheuttaa vielä ongelmia, kun Yhdistyneen kuningaskunnan poliisi toimii Pariisissa ja Kreikan poliisi Berliinissä. Saamme nähdä, kuinka selviydymme tästä ongelmasta, mutta poliisiviranomaisten vastavuoroista epäluottamusta koskeva ongelma säilyy silti.

Kiitän jäsen Díaz de Mera García Consuegraa hänen tekemästään erittäin huolellisesta työstä. Jos meidän on rajattava Europolin toiminta terrorismia koskeviin kysymyksiin, Europolin on yritettävä löytää muiden rikollisten joukosta todelliset terroristit, sen sijaan että se kehittää mekanismin, jolla ei jahdata terroristeja vaan joka tukahduttaa hirttosilmukan tavoin EU:n kansalaisten ihmisoikeudet ja poliittiset oikeudet.

  Hynek Fajmon (PPE-DE). – (CS) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, olen vakuuttunut siitä, että Europolin oikeudellisen aseman muuttaminen, josta keskustelemme parhaillaan, ei ole askel oikeaan suuntaan. Europol toimii nykyisellään hyvin, eikä sen asemaa ole tarpeen muuttaa. Poliisityö kuuluu jäsenvaltioiden toimialaan. Siksi sitä koskeva päävastuu kuuluu loogisesti ja oikeutetusti jäsenvaltioiden hallituksille, joita kansalliset parlamentit valvovat. Tämä toimintamalli on lähtökohtana myös Schengen-alueen yhteistyössä, johon Tšekin tasavalta on osallistunut täysipainoisesti viime vuoden lopusta lähtien. Siksi Euroopan unionin poliisiyhteistyöhön pitäisi loogisesti soveltaa hallitusten välistä lähestymistapaa. Komissio haluaa nyt hylätä tämän asianmukaisen ja loogisen toimintamallin ja muovata Europolista EU:n toimielinten alaisuudessa toimivan uuden viraston. Virastomalli ei kuitenkaan sovi Europolille eikä tuo mukanaan mitään etuja. Jäsenvaltioiden edellytykset valvoa Europolia heikkenevät, eikä uusi toimintamalli edistä millään tavalla rikollisuuden torjumista. Mielestäni Lissabonin sopimus pitäisi ensinnäkin ratifioida asianmukaisella ja demokraattisella tavalla, koska sillä on yhteys myös Europolin oikeusperustaan. Vasta sen jälkeen voidaan käynnistää neuvottelut oikeusperustan mahdollisista muutoksista. Tästä syystä äänestän tätä mietintöä vastaan.

  Alexander Stubb (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, osoitan PPE-DE-ryhmän olevan monipuolinen toteamalla olevani täysin eri mieltä edellisen puhujan kanssa ja kiittämällä aivan aluksi esittelijää erinomaisesta mietinnöstä.

Mielestäni tämä mietintö on erinomainen. Se on hyvä kolmesta eri syystä. Ensimmäinen syy on se, että siinä laajennetaan Europolin valtaa. Siinä Europol siirretään yhteisön talousarvion piiriin, siitä tehdään virasto ja sen toimivaltaa laajennetaan kattamaan myös muita kysymyksiä kuin järjestynyt rikollisuus. Mielestäni tämä on hyvin tärkeä askel eteenpäin.

Toiseksi mietintö on hyvä siksi, että siinä vaaditaan lisää joustavuutta. Ei tarvitse olla Sherlock Holmes ymmärtääkseen, että jos organisaatio on perustettu vuonna 1995, jos sitä koskevia perussopimuksia on tarkistettu kolme kertaa vuosina 2000–2003 ja jos nämä muutokset tulevat voimaan vasta vuonna 2007, se ei toimi. Se ei ole riittävän joustava. Joustavuutta on lisättävä, ja juuri sitä ehdotetaan tässä mietinnössä. Maailmassa ei ole mitään konservatiivisempaa kuin sisäministeriö tai poliisilaitos, ja mielestäni tämä asia ilmenee selvästi Europolin tapauksessa.

Kolmas hyvä asia mietinnössä on se, että sillä siirrytään hallitusten välisestä toimintamallista ylikansalliseen ja yhteisölliseen suuntaan. Sillä lisätään oikeudellista valvontaa ja demokratiaa, ja juuri tämä on kaikista yhteistyöalueista tärkein. Mitä vapaammin voimme liikkua, mitä useampi valtio kuuluu Schengeniin ja mitä enemmän meillä on kansainvälistä rikollisuutta, sitä enemmän meidän on tehtävä yhteistyötä Euroopan unionissa. Mielestäni tämä mietintö on hyvä askel tähän suuntaan.

  Javier Moreno Sánchez (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, haluan selventää erään asian. Kuten sosialistiryhmän koordinaattori totesi, me sosialistit katsomme edelleen, ettei esittelijä ole sopivin henkilö laatimaan mietintöjä poliisiyhteistyöstä ja oikeudellisesta yhteistyöstä.

Kuten jäsen Coelho sanoi, pitää paikkansa, että asia on käsitelty loppuun korkeimmassa oikeudessa. Kyse on silti etiikasta ja poliittisesta itsekunnioituksesta.

Täsmennän sanomaani: haluan tehdä selväksi, että esittelijä kieltäytyi tekemästä yhteistyöstä Espanjan oikeuslaitoksen kanssa ja sai tästä sakon. Tämä ei ole mikään sivuseikka: kyseessä oli Euroopan unionin historian pahimman terroristi-iskun tehneiden rikollisten oikeudenkäynti.

Katsomme siksi, että johdonmukaisuussyistä kukaan ei voi kieltäytyä tekemästä yhteistyötä Espanjan oikeuslaitoksen kanssa ja saarnata sitten EU:lle siitä, kuinka jäsenvaltioiden pitäisi tehdä keskenään yhteistyötä oikeus- ja poliisiasioissa.

  Geoffrey Van Orden (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, tässä keskustelussa on sekoitettu keskenään kaksi asiaa: yhteistyö ja yhdentyminen. Annan tukeni niille, jotka ovat tuoneet esiin olevansa huolissaan siitä, että EU pyrkii laajentamaan Europolin valtuuksia ja toimivaltaa. Poliisivoimien ja turvallisuuspalvelujen välille tarvitaan toki tehokasta yhteistyötä. Uskon, että operatiivinen yhteistyö on ollut aina hyvää, mutta sitä voidaan toki aina parantaa. Olen varmaankin yksi niistä harvoista Euroopan parlamentin jäsenistä, jotka ovat vierailleet Europolissa useita kertoja, ja kokemukseni mukaan suurin osa Europolin toiminnasta on kahdenvälistä, joten ajatus siitä, että sillä olisi jokin muu tärkeä tehtävä, on valheellinen.

EU:n toimielinten sekaantuminen asiaan ei vastaa sitä yhteistyötä, jota tarvitsemme, ja tämä sekaantuminen onkin pelkästään osa EU:n laajempia pyrkimyksiä kohti poliittista yhdentymistä.

  Charles Tannock (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, yhdyn siihen, mitä kollegani jäsen Van Orden ja edellä puhunut tšekkiläiskollegani ODS:stä sanoivat. Olen eri mieltä jäsen Stubbin kanssa. Minua hermostuttaa ajatus siitä, että Europolista tehtäisiin Euroopan unionin ylikansallinen aloitteleva FBI-tyyppinen organisaatio, enkä usko, että monikaan äänestäjistäni Yhdistyneessä kuningaskunnassa kannattaisi sitä.

Kaikkien muiden jäsenten tavoin kannatan tietenkin hallitustenvälistä yhteistyötä poliisi-, tiedustelu- ja turvallisuusasioissa, etenkin kun edessämme on kasvavia haasteita, jotka liittyvät kansainväliseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen, kansainväliseen terrorismiin jne. Europolilla on kuitenkin jo jokseenkin laajat toimivaltuudet ihmiskaupan kaltaisilla aloilla, eikä meidän siis tarvitse laajentaa sen valtuuksia. Europolin pitäisi olla virasto, joka toimisi portinvartijana tietojenvaihdon alalla ja kasvattaisi kansallisten poliisivoimiemme ja omien turvallisuus- ja tiedustelupalvelujemme välistä luottamusta. Joidenkin jäsenvaltioiden perinteisten lainvalvontaviranomaisten välillä vallitsee syvä epäluottamus. Europolin pitäisi toimia eräänlaisena koordinaattorina, eikä sille pitäisi antaa erityisoikeuksia. Vastustan erityisesti kaikenlaisia ehdotuksia EU:n poliisien pidätysoikeudesta jäsenvaltioissa.

  Alexander Stubb (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, en kykene vastustamaan kiusausta vastata kollegoilleni jäsen Van Ordenille ja jäsen Tannockille. Meidän tarkoituksenamme ei ole perustaa Yhdysvaltojen FBI:n kaltaista organisaatiota. Yritämme ainoastaan luoda toimivampaa, tehokkaampaa, avoimempaa ja joustavampaa poliisiyhteistyötä. Meillä ei ole sellaista vielä, ja juuri sitä me yritämme saada aikaan.

En halua sekaantua Yhdistyneen kuningaskunnan sisäisiin väittelyihin enkä vaivaudu enää vastaamaan kauhunlietsontaväitteisiin, joiden mukaan yritämme perustaa jonkinlaisen FBI:n, jolla on sellaiset supervaltuudet, että EU:n poliisi voi rynnätä koska tahansa kenen tahansa kotiin pidättämään hänet. Se ei ole tavoitteemme. Yritämme vain saada kolmannen pilarin poliisiyhteistyön toimimaan paremmin. Siinä kaikki.

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Arvoisa puhemies, saanen esittää muutaman huomion tästä äärimmäisen mielenkiintoisesta keskustelusta, johon minulla on kunnia osallistua.

Ensimmäinen kommenttini liittyy siihen, kuinka neuvosto suhtautuu lukuisiin tarkistuksiin, vaikken voikaan esitellä neuvoston kantaa vielä nyt. Kuten totesin keskustelun alussa, neuvosto keskustelee tästä päätöksestä edelleen ja jatkaa keskustelujaan näissä puitteissa tarkistukset saatuaan. Voin kuitenkin todeta sen, että puheenjohtajavaltio Slovenia pyrkii saamaan aikaan yksityiskohtaista keskustelua, jossa otetaan huomioon kaikki hyväksyttävät tarkistukset. Pyrimme myös siihen, että mahdollisimman suuri osa niistä sisällytettäisiin päätöstekstiin. En voi luvata teille tämän enempää. Kuten tiedämme, päätöksen hyväksyminen edellyttää tällä hetkellä vielä jäsenvaltioiden yksimielisyyttä asiasta.

Tästä syystä minun on esitettävä tarkistuslausekkeesta eräs huomautus. Neuvostolla ei ole siitäkään vielä erityistä kantaa, mutta katson voivani esittää neuvoston puolesta tiettyjä epäilyksiä sen suhteen, että tämän kaltaiseen säädöstekstiin lisättäisiin mekanismi, joka aktivoituisi automaattisesti tietyn ajan kuluttua Lissabonin sopimuksen voimaantulosta. Lissabonin sopimus ei ole vielä tullut voimaan. Sen voimaantulo on jäsenvaltioiden parlamenttien ja ainakin yhdessä tapauksessa äänestäjien käsissä.

Olen sitä mieltä, että jos lisäämme tämänkaltaisiin säädöksiin tällaisia mekanismeja, emme helpota tällaisten säädösten hyväksymistä, ja mikä tärkeintä, emme myöskään helpota meneillään olevia ratifiointiprosesseja. Katson myös, että tähän kysymykseen saatiin tyydyttävä ratkaisu Lissabonin sopimukseen liitetyssä julistuksessa nro 50.

  Alexander Alvaro (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, minusta tuntuu, että ministeri on ymmärtänyt asian väärin, joten totean lyhyesti, ettei tarkistuslauseke vaaranna millään tavalla sopimuksen ratifiointia eikä vaikuta siihen mitenkään, vaan takaa ainoastaan sen, että ratifioinnin jälkeen parlamentti käsittelee Europol-mietintöä vielä uudelleen. Olen kuullut muita pysyviä edustajia, eikä minusta vaikuta siltä, että tätä pidettäisiin yleisesti uhkana.

  Franco Frattini , komission varapuheenjohtaja. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kiitän teitä kaikkia puheenvuoroistanne. Esitän asiani hyvin lyhyesti.

Vastaan ensin yleisesti kaikille niille, jotka ovat epäilleet sitä, onko Europolia vahvistettava, ja niille, jotka ovat puhuneet kansan tahdosta ja kansalaisten huolenaiheista. Totean sen, että juuri poliisiyhteistyöllä vastataan rikollisten vapaata liikkumista koskevaan pelkoon, jota valtaosa EU:n kansalaisista tuntee, sekä kansalaisten pyyntöihin turvallisuuden lisäämisestä. Kuten jäsen Stubb jo totesikin, mitä vapaammin ihmiset saavat liikkua, sitä enemmän tarvitsemme EU:n toimia ja koordinointia kansainvälisen rikollisuuden torjumiseksi. Suunnitteilla oleva EU:n virasto ei siis todellakaan olisi byrokraattinen elin, vaan nopea ja tehokas operatiivinen työkalu.

Olen siksi vakuuttunut siitä – enkä ainoastaan siksi, että ehdotus on minun esittämäni – että tämä päätös on hyväksyttävä nopeasti, kuten puheenjohtajavaltio Slovenia toivoo. Tarkistuksista totean, että olen jo maininnut jäsen Alvaron esittämän tarkistuksen. Muistutan teille, että äsken mainitun julistuksen nro 50 nojalla voimme tarkistaa säännöllisesti nykyisen "kolmannen pilarin" aloitteiden kitkatonta toimintaa. Mitä tässä julistuksessa sitten sanotaan? Siinä sanotaan, että komissio ehdottaa tapauskohtaisesti ja sopivassa tilanteessa sopimuksen voimaantulon jälkeen kolmanteen pilariin kuuluvien välineiden tarkistamista, jotta ne voidaan muuttaa välineiksi, joista parlamentti saa päättää yhteispäätösmenettelyssä ja joihin sovelletaan menettelyjä, joita parlamentti mielestäni aivan oikeutetusti pyytää. Siispä tätä tarkoitusta varten on jo olemassa väline.

Tämä väline on mielestäni ongelmallinen juuri sen takia, että sille asetetut määräajat ovat niin tiukat. Lisäksi ihmettelen – ilman että minulla on mitään ennakkokäsityksiä asian suhteen – onko meidän järkevää suunnitella Europol-päätöksen kaltaisen välineen tarkistamista, kun päätös ei ole edes vielä tullut voimaan. Esitän tämän kysymyksen siksi, että te tiedätte, että jos hyväksymme tämän päätöksen ennen Slovenian puheenjohtajakauden päättymistä kesäkuussa 2008, päätös tulee voimaan tammikuussa 2010. Onko meidän siis järkevää suunnitella tarkistavamme välinettä, jonka on määrä tulla voimaan vasta tammikuussa 2010?

Jos päätöksen tultua voimaan syntyy ongelmia, jotka liittyvät demokraattisen valvonnan riittämättömyyteen, en kiistä tämän olevan Euroopan komissiolle erinomainen syy soveltaa julistusta nro 50 ja siirtää väline kolmannesta pilarista uuteen järjestelmään. Annan teille tämän esimerkin muun muassa todetakseni, että meidän on toki otettava huomioon se, että parlamentti vaatii demokraattista valvontaa, mutta tämän tiukan ja velvoittavan tarkistusmenetelmän toteutustapa ja määräajat saattavat aiheuttaa meille ongelmia.

  Agustín Díaz de Mera García Consuegra, esittelijä. − (ES) Arvoisa puhemies, ennen kuin ryhdytte laskemaan aikaa, pyydän teiltä yhtä asiaa. Pyydän teitä antamaan minulle aikaa kahden minuutin puheenvuoroon, johon minulla on oikeus, jotta voin vastata, niin kuin kohteliasta on, kaikille kollegoilleni, neuvostolle ja komissiolle. Sen lisäksi pyydän vilpittömästi teitä antamaan vielä hieman lisäaikaa, jotta voin vastata minusta tehtyihin hyvin vakaviin, asiattomiin vihjauksiin. Arvoisa puhemies, voinko luottaa ymmärrykseenne tässä asiassa? Kiitos.

Kiitän suuresti lähes kaikkia kollegoitani – ja korostan sanaa "lähes" – heidän esittämistään huomautuksista, jotka otan huomioon. Haluan todeta, että esiin tuodut huolenaiheet ovat paitsi esittelijän myös Euroopan parlamentin huolenaiheita. On ollut erittäin ilahduttavaa kuulla neuvoston suhtautuvan myönteisesti asiaan ja varapuheenjohtaja Frattinin puhuvan kompromissista ja antavan selvennyksiä.

Haluan siksi kiittää kaikkia jäseniä, jotka ovat tukeneet minua, sekä kaikkia niitä jäseniä, jotka ovat antaneet minulle kritiikkiä. Pyydän teitä muistamaan, että olen ollut Euroopan parlamentin jäsen 17 vuoden ajan ja että olen sitä edelleen ja että olin Espanjan poliisin pääjohtaja kahden vuoden ajan. Painotan jälleen sanaa "olin". Olen päässyt tällä tavoin näkemään kolikon molemmat puolet.

Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, haluan näin ollen korostaa jälleen kerran meitä huolestuttavia seikkoja. Emme onnistu torjumaan rikollisuutta yksinämme. Rikollisuus on luonteeltaan kansainvälistä ja rajat ylittävää. Siksi kansalliset poliisiviranomaisemme tarvitsevat tuekseen Europolin – välineen, joka vahvistaa niitä. Ne eivät tarvitse Europolia, joka sekaantuu niiden työhön tai tekee niiden kanssa päällekkäistä työtä, vaan Europolin, joka tukee ja vahvistaa niitä.

Takuut ovat meille hyvin tärkeä asia. On hyvin tärkeää, että tuemme ja vahvistamme Europolia. Asiaan liittyy kuitenkin kolme ehtoa: luottamus, valvonta ja takuut. Asia on tuotu selvästi esiin mietinnössä ja parlamentin jäsenten puheenvuoroissa.

Meille on hyvin tärkeää saada mahdollisimman pian aikaan kolmannen pilarin mukainen tietosuojaa koskeva puitepäätös. Parlamentin valvontaoikeudet ovat meille äärimmäisen tärkeät, ja meille on hyvin tärkeää torjua yhdessä päättäväisesti ja määrätietoisesti järjestäytynyttä rikollisuutta.

Arvoisa puhemies, haluan nyt vastata täällä esitettyjen vihjailujen takia toiseen, paljon epämiellyttävämpään kysymykseen. Jäsen Moreno ei kunnioita oikeuden päätöksiä. Espanjan korkein oikeus ja Espanjan korkeimman oikeuden yleinen syyttäjä lausuivat tapaukseni yhteydessä seuraavat sanat. En tiedä, kuinka hyvin niiden kääntäminen onnistuu, mutta ne lausuivat juuri nämä sanat: "minkäänlaista rikosta ei ole tapahtunut".

Joillakuilla, kuten jäsen Morenolla, ei ole kuitenkaan ollut eikä ole edelleenkään älyllistä ja moraalista selkärankaa pyytää anteeksi sellaisten asioiden levittämistä, joita heidän ei olisi pitänyt levittää. Tavalliseen tapaansa jäsen Moreno on vain myrkyttänyt parlamentin ilmapiiriä puhumalla asioista, joilla ei ole mitään tekemistä mietinnön tai asian ytimen kanssa.

Hän on puhunut moraalista ja kunniallisuudesta. On moraalitonta ja kunniatonta olla kunnioittamatta oikeuden päätöksiä ja kaiken kukkuraksi käyttää niitä vielä aseena moraalisääntöjä noudattavaa ja kunniallista kollegaa vastaan. En väitä jäsen Morenon olevan kunniaton ja moraaliton, mutta totean hänen toimineen kunniattomalla ja moraalittomalla tavalla.

Totean kuitenkin hänen puolustuksekseen haluavani ajatella, etteivät nämä ajatukset ole hänen omiaan, vaan että hän on ottanut julkeasti itselleen viestinviejän tehtävän sen sijaan, että tämä tehtävä olisi annettu hänelle. Miksi? Saattaakseen minut aiheetta huonoon valoon sekä mahdollisesti turhamaisuuttaan eli saadakseen Espanjan lehdistössä lisää näkyvyyttä muutaman palstamillimetrin verran.

  Puhemies. – Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tiistaina 17. tammikuuta 2008.

10. Pakistanin tilanne Benazir Bhutton murhan jälkeen (keskustelu)

  Puhemies. – Esityslistalla ovat seuraavana neuvoston ja komission julkilausumat Pakistanin tilanteesta Benazir Bhutton murhan jälkeen.

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Arvoisa puhemies, Pakistanin pääministerin ja tärkeimmän oppositiojohtajan Benazir Bhutton murha pahensi maan vaaleja edeltänyttä, jo entisestään mutkikasta tilannetta. Lisäksi sillä oli haitallinen vaikutus Pakistanin asteittaiseen demokratisoitumisprosessiin. Benazir Bhutto olisi voinut epäilemättä saada aikaan edistystä talouskehityksen, korruption torjunnan ja tiedotusvälineiden vapauden lisäämisen aloilla.

Viime vuoden marraskuun 3. päivästä lähtien, jolloin maassa julistettiin hätätila, Euroopan unioni ja Euroopan parlamentti ovat korostaneet vakauden merkitystä, pyytäneet sovittelua ja kehottaneet palauttamaan demokratian. Pakistanin vakaus kuuluu epäilemättä strategisiin etuihimme. Tämä tarkoittaa sitä, että tuemme pakistanilaisten maltillisen enemmistön taistelua vähemmistön väkivaltaisia ääriryhmiä vastaan.

Etumme – Euroopan unionin edut Pakistanissa – liittyvät myös tiiviisti ensisijaisiin tavoitteisiimme Afganistanissa ja laajemmin alueella. Ne liittyvät terrorismin ja joukkotuhoaseiden leviämisen torjuntaan ja ihmisoikeuksien puolustamiseen, ja olemme korostaneet tätä moneen otteeseen viesteissämme Pakistanin viranomaisille.

Presidentti Musharraf tulee todennäköisesti Brysseliin ensi viikolla. Tämä on meille ainutlaatuinen tilaisuus välittää viestimme eteenpäin. Olemme myös ottaneet yhteyttä Pakistanin muihin merkittäviin tahoihin yhdessä kansainvälisten kumppaniemme kanssa.

Euroopan unionin neuvoston keskeinen viesti on se, että on erittäin tärkeää, että Pakistanissa järjestetään ensi kuussa kaikille avoimet, vapaat ja vilpittömät vaalit. Pakistanin hallituksen on pyrittävä järjestämään tällaisten vaalien edellyttämät asianmukaiset poliittiset olot ja turvallisuustilanne. Lisäksi kaikkien osapuolten on kunnioitettava vaalilautakunnan päätöstä siitä, että 18. helmikuuta pidettävät vaalit on järjestettävä arvokkaasti ja maltillisesti.

Kehotamme myös Pakistanin viranomaisia käyttämään vaaleja edeltävän ajan vaaliolosuhteiden parantamiseen kansainvälisten määräysten mukaisesti. Viranomaisten on ennen kaikkea taattava tekevänsä kaikkensa ehkäistäkseen vaalivilppiä ja pelottelua ja varmistaakseen vaalien avoimuuden, jotta tiedotusvälineet voivat toimia vapaasti, sekä vapauttavansa poliittiset vangit. Kaikki tämä edistäisi demokraattisten ja avointen vaalien järjestämistä ja auttaisi varmistamaan asianmukaisen turvallisuustilanteen. Kuten tiedämme, Euroopan unioni lähettää paikalle täysilukuisen vaalitarkkailuvaltuuskunnan. Toivomme, että kansainväliset vaalitarkkailijat voivat seurata näitä vaaleja kokonaisuudessaan.

Ulkoministerit keskustelevat tämän kuun lopussa yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston ensimmäisessä kokouksessa Pakistanin tilanteesta yksityiskohtaisesti ja neuvottelevat siitä, millä tavoin EU voisi auttaa jatkamaan ja vahvistaa maan demokratiaprosessia.

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, Benazir Bhutton murha on todellinen kansallinen tragedia, ja se oli šokki meille kaikille. Benazir Bhutto symboloi uskoakseni meille kaikille maltillista ja liberaalia Pakistania. Hänellä oli kansan tuki takanaan sekä rohkeutta uhmata ääriliikkeitä ja vastustaa terrorismia. Valitettavasti juuri tämä rohkeus maksoi hänelle lopulta hänen henkensä. Hänen murhansa on menetys miljoonille pakistanilaisille, jotka panivat toivonsa häneen ja uskoivat demokratiaan ja parempaan tulevaisuuteen. Hänen kuolemansa on myös menetys Euroopalle ja koko maailmalle.

On ikävää, että kuulemme nykyisin huonoja uutisia Pakistanista aivan liian usein, miltei joka päivä. Maassa tapahtuu suuria terrori-iskuja miltei joka viikko, ja itsemurhapommittajat ovat tappaneet viimeisten kuuden kuukauden aikana noin 700 pakistanilaista. Uskon, että voimme ottaa Benazir Bhutton kuolemasta opiksemme sen, että Pakistanin kasvaviin haasteisiin tarttuminen edellyttää sitä, että maahan saadaan toimiva demokratia ja vahva kansalaisyhteiskunta ja että Pakistanista tulee oikeusvaltio.

Muistatte epäilemättä sen, että Pakistaniin julistettiin hätätila 3. marraskuuta. Parlamenttivaalien alla tämä luonnollisesti heikensi huomattavasti luottamusta demokratiaprosessiin. Hätätila päättyi 15. joulukuuta, tosin vasta sen jälkeen, kun tiedotusvälineille oli asetettu uudet rajoittavat säännöt ja useimmat ylimmistä tuomareista oli vaihdettu. Monet tuomarit ja lakimiehet ovat edelleen pidätettyinä. Heidät pitäisi vapauttaa viipymättä.

Benazir Bhutton murhasta kumpuava viha johti levottomuuksiin siviilien keskuudessa ja viime kädessä päätökseen siirtää vaalit tammikuun 8. päivästä helmikuun 18. päivään. Nämä vaalit pitäisi järjestää nyt suunnitelmien mukaisesti ilman pidempiä viivytyksiä. Katson, että Pakistanin on jatkettava eteenpäin järjestämällä demokraattiset ja avoimet vaalit, joiden myötä uusi hallitus saa laajan ja uskottavan kansan tuen sekä liittovaltion tasolla että maakunnissa. Meidän pitäisi välittää yhdessä tämä viesti presidentti Musharrafille, kun hän tulee Eurooppaan ensi viikolla.

Osa toimijoista yrittää saada Bhutton murhasta poliittista hyötyä. Meidän on muistettava, että viime kädessä juuri ääriliikkeet haluavat Pakistaniin epävakautta ja ovat vastuussa tästä tuomittavasta teosta. Heidän ei pidä antaa onnistua. Uskottava murhatutkimus voi auttaa palauttamaan rauhan, mutta vain, jos kaikki säilyttävät malttinsa. Haluan todeta myös, että Scotland Yard tekee kiitettävää työtä auttaessaan tässä suhteessa.

Puhuessaan kansalle 2. tammikuuta presidentti Musharraf sanoi, että Pakistanissa on tehtävä kansallinen sovinto. Mielestäni hän oli täysin oikeassa. Oppositio on otettava mukaan nykytilanteen ratkaisemiseen. On huomattava, että kaikki suurimmat oppositiopuolueet osallistuvat tuleviin vaaleihin. Valitettavasti Pakistanin aiempiin vaalituloksiin ei ole aina ollut luottamista, mikä saattaa pahentaa poliittista kahtiajakoa. Kansallisen sovittelun onnistumismahdollisuudet paranevat tietenkin huomattavasti, jos presidentti Musharraf ja asiaankuuluvat viranomaiset tekevät kaikkensa varmistaakseen näiden vaalien avoimuuden ja oikeudenmukaisuuden.

Koska nämä vaalit ovat hyvin tärkeät paitsi Pakistanille myös koko alueelle, päätin tukea maan demokratiaa ja vakautta lähettämällä paikalle vaalitarkkailuvaltuuskunnan. Jos vaalit olisi pidetty alkuperäisen suunnitelman mukaisesti 8. tammikuuta, olisimme voineet lähettää paikalle vain pienen vaalitarkkailuvaltuuskunnan. Koska vaaleihin on kuitenkin nyt aikaa, päätin laajentaa vaalitarkkailuvaltuuskunnan täysilukuiseksi neuvoteltuani vaalitarkkailuvaltuuskunnan johtajan, parlamentin jäsen Gahlerin kanssa. Olemme kaikki tietoisia siitä, että tällä valtuuskunnalla on tärkeä tehtävä hoidettavanaan tulevina viikkoina.

Olen edelleen hyvin huolissani olosuhteista, joissa nämä vaalit järjestetään, ja siitä, että vaalitarkkailuvaltuuskunnan on kenties annettava kriittinen lausunto, ellei näihin huolestuttaviin olosuhteisiin puututa kiireesti. Pakistanin tilanteeseen vaikuttavat kaikki keskeiset ongelmat, kuten epäluottamus vaaliviranomaisia kohtaan, tulosten julkistamisprosessin avoimuuden puute sekä sellaisten tehokkaiden valitus- ja muutostenhakumenettelyjen puuttuminen, joihin sidosryhmät luottaisivat.

Valtio ja vaaliviranomaiset voivat yhä ryhtyä konkreettisiin toimiin vaaliolosuhteiden parantamiseksi. Ymmärtääkseni EU:n edustuston johtaja Islamabadissa ja vaalitarkkailuvaltuuskunnan johtaja kentällä ovat jo määritelleet, mitä keskeisiä parannuksia tarvitaan. Mielestäni meidän pitäisi pyrkiä kaikin voimin korostamaan näitä seikkoja Pakistanin viranomaisille, myös maan presidentille, joka saapuu pian Brysseliin.

Olen myös edelleen huolissani Pakistanin turvallisuustilanteesta erityisesti Benazir Bhutton murhan vuoksi mutta myös Lahoressa, Karachissa ja tietenkin myös Luoteisprovinssissa viime aikoina tehtyjen pommi-iskujen takia. Kehotamme Pakistanin viranomaisia tekemään kaikkensa turvatakseen turvallisemman ympäristön, jossa vaalit voidaan järjestää, ja arvioimme turvallisuustilannetta tarkasti EU:n tarkkailijoiden avustuksella.

Presidentti Musharraf on riisunut univormunsa lupauksensa mukaisesti. Toivon tämän auttavan vahvistamaan Pakistanin siviili-instituutioita ja edistämään kestävää demokratiaa. On kuitenkin myös tärkeää, että Pakistan edistyy jatkossakin köyhyyden torjumisen saralla. Siksi komissio on lisännyt huomattavasti Pakistanille tulevina vuosina maksettavaa kehitysyhteistyörahoitusta, myös koulutuksen alalla. Olen sitoutunut tähän toimintamalliin ja katson sen edistävän myös ääriliikkeiden torjumista.

  José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentti keskustelee jälleen kerran – viime joulukuussa käydyn keskustelun ja hyväksytyn päätöslauselman jälkeen – Pakistanin tilanteesta. Viime joulukuun jälkeen on tapahtunut kaikenlaista, kuten komissio ja neuvosto ovat muistuttaneet.

Ensin hätätilajulistus kumottiin ja sen jälkeen monet lakimiehet, tuomarit, toimittajat ja kansalaisyhteiskunnan edustajat vapautettiin – tosin tämä prosessi jäi kesken, kuten komission jäsen meille muistutti. Sitten tapahtui entisen pääministerin Benazir Bhutton murha, joka toi Pakistanin yhteiskunnassa meneillään olevaan hajoamisprosessiin huomattavaa epävakautta. Tämän jälkeen vaaleja lykättiin helmikuuhun. Lisäksi on tietenkin muistettava, että Pakistanin presidentti on tulossa ensi maanantaina vierailulle puhumaan Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokuntaan.

Arvoisa puhemies, haluan aivan ensimmäiseksi todeta poliittisen ryhmäni, Euroopan kansanpuoleen ryhmän (kristillisdemokraattien) ja Euroopan demokraattien puolesta, että tuomitsemme jyrkästi tämän julman terroriteon, joka vahvistaa ainoastaan sen, mitä edellinen esittelijä, jäsen Díaz de Mera García Consuegra sanoi meille: sen, että terrorismi on ilmiö, joka vaikuttaa yhtä lailla meihin kaikkiin.

Arvoisa puhemies, ennen kuin päätän puheenvuoroni, haluaisin esittää komissiolle ja neuvostolle kaksi kysymystä.

Panen merkille, että komission jäsen Ferrero-Waldner on pyrkinyt vastaamaan myönteisesti parlamentin pyyntöön vaalitarkkailuvaltuuskunnasta tämän tilanteen valossa. Hän mainitsi kuitenkin olevansa huolissaan olosuhteista, joissa vaalit järjestetään. Arvoisa komission jäsen, ottaen huomioon Pakistanissa vallitsevan väkivallan, pelon ja epävakauden sekä sen, että Pakistan on Keski-Aasian vakauden kannalta keskeinen maa muun muassa siksi, että se on ainut muslimimaa, jolla on ydinase, oletteko sitä mieltä, että nykyiset olosuhteet ovat tämän prosessin toteuttamisen kannalta parhaat mahdolliset?

Arvoisa puhemies, komission jäsen viittasi myös uskottavaan murhatutkimukseen. Benazir Bhutton perhe – sekä hänen leskensä että hänen poikansa – ja Pakistanin kansanpuolue ovat pyytäneet, että YK tekisi nämä tutkimukset. Bhutto pyysi tätä myös itse ennen kuolemaansa viestissään Yhdistyneen kuningaskunnan ulkoasiainministerille. Ovatko komissio ja neuvosto samaa mieltä siitä, että tarvitaan riippumaton tutkimus, jotta tähän hirvittävään murhaan saadaan selvyys lopullisesti?

  Robert Evans, PSE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, suhteista Etelä-Aasian maihin vastaavan valtuuskunnan puheenjohtajana tuomitsen neuvoston ja komission tavoin Benazir Bhutton murhan. Euroopan parlamentti on aina tuominnut kaikenlaisen terrorismin, ja puolustamme jatkossakin poliitikkojen oikeutta tuoda esiin näkemyksiään ja käydä vaalikampanjaa turvallisesti.

Pakistaniin palatessaan Benazir Bhutto oli tietoinen riskeistä, ja pidittepä häntä sitten rohkeana tai uhkarohkeana, teidän on kunnioitettava hänen sitoutumistaan puolueeseensa ja maahansa. Katson, että hänen muistokseen ja monien muiden näiden vaalien alla kuolleiden muistoksi meidän kaikkien – niin eurooppalaisten kuin pakistanilaistenkin presidentti Musharrafista alkaen – on tehtävä kaikkemme auttaaksemme Pakistania.

Kuten jäsen Lenarčič sanoi, on tärkeää, että jatkamme terrorismin torjumista. Olemme nähneet terrorismin olevan uhka Pakistanille siinä, missä se on uhka Euroopalle tai Yhdysvalloille. Komission jäsen Ferrero-Waldner muistutti meille, että Pakistanin ammuskeluissa ja itsemurhapommituksissa on kuollut satoja viattomia siviilejä. Siispä Euroopan on tuettava jatkossakin täysipainoisesti terrorismin torjuntaa Pakistanissa.

Osa parlamentin jäsenistä saattaa ajatella, että meidän pitäisi lähteä Pakistanista ja pyrkiä olemaan sen kanssa mahdollisimman vähän tekemisissä. Oma näkemykseni on kuitenkin täysin päinvastainen. Meidän, 27 voimakkaan demokraattisen valtion, on tehtävä yhteistyötä Pakistanin talouskehityksen, yhteiskunnallisen ja poliittisen kehityksen tukemiseksi. Olen jälleen samaa mieltä neuvoston kanssa siitä, että tämän prosessin kannalta on hyvin tärkeää vapauttaa poliittiset vangit, järjestää 18. helmikuuta 2008 vapaat, oikeudenmukaiset, avoimet ja turvalliset vaalit sekä taata vaaleja edeltävän ajan turvallisuus.

Sen lisäksi, mitä komission jäsen sanoi, katson vaalien tarkoittavan sitä, että 90 miljoonan äänestäjän on saatava kunnollinen mahdollisuus seurata vaalikeskustelun kaikkien puolien uutisointia. Tämä edellyttää tiedotusvälineiden toimintaolosuhteiden turvallisuuden parantamista. Pakistanista on tullut tiedotusvälineille Aasian vaarallisin maa: vuonna 2007 surmattiin ainakin kuusi toimittajaa, noin 30 toimittajaa loukkaantui vakavasti, yli sata toimittajaa pidätettiin ja lukemattomia vainottiin. Meidän on pantava piste lehdistön, radion ja television sensuroinnille sekä sen rajoittamiselle, mitä ne voivat sanoa ja tehdä ilman, että sotilas- tai siviiliviranomaiset puuttuvat asiaan. GEO News -televisioaseman toimintakielto on poistettava, ja hallituksen televisiokanavan, PTV:n, uutisointia ja yleisölle välittämää tietoa on tasapainotettava.

Kaikkien varsinaista äänestämistä, äänten laskentaa ja tulosten raportointia koskevien järjestelyjen on oltava avoimia ja selviä kaikille, ennen kaikkea pakistanilaisille äänestäjille. Demokratiasta kertoo myös se, suostuvatko vallanpitäjät hyväksymään tappion ja sujuuko poliittisen vallan siirtäminen hallituspuolueelta toiselle ongelmitta, jos näin on määrä käydä. Kaikki nämä ovat ratkaisevia seikkoja sen kannalta, voidaanko vaalien katsoa ilmentävän todella kansan tahtoa ja onnistuuko Pakistan nousemaan varjoista, jotka murhaajan luoti heitti sen ylle 27. joulukuuta 2007.

  Annemie Neyts-Uyttebroeck, ALDE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, minäkin haluan aivan aluksi todeta olevani hyvin surullinen Benazir Bhutton traagisesta kuolemasta. Benazir Bhutto sai liberaalien kansainvälisen vapauden palkinnon (Liberal International Prize For Freedom), jonka ojensimme hänelle hänen ollessaan ensimmäistä kertaa pääministerinä.

Hän on – hän oli – toki vain ihminen, ei siis täydellinen. Mietimme yhdessä vaiheessa myöhemmin, olimmeko todella toimineet oikein. Esitin tuolloin tämän kysymyksen Asma Jahangirille, pakistanilaiselle ihmisoikeusaktivistille, joka hoitaa nyt erityistehtäviä YK:n pääsihteerin puolesta. Hän sanoi minulle, että olimme toimineet täysin oikein, sillä Benazir Bhutto oli ollut Pakistanissa todellinen esimerkki monissa asioissa, erityisesti mitä tulee naisten asemaan pakistanilaisessa yhteiskunnassa.

On yleisesti tunnettu tosiseikka, että väkivaltaiset terroristit surmasivat Benazir Bhutton, mutta heidän taustavoimistaan ei edelleenkään ole tietoa. En usko sovittelun onnistuvan Pakistanissa, ellei tätä asiaa selvitetä puolueettomilla tutkimuksilla. En tiedä, pitäisikö YK:n käynnistää perheen pyynnön mukaisesti omat tutkimuksensa, mutta puolueettomuus on joka tapauksessa varmistettava, sillä presidentti Musharraf on osoittanut, ettei hän kunnioita juurikaan edes maan korkeimpia oikeusviranomaisia.

Haluan myös tuoda esiin saaneeni Pakistanista raportteja Pakistanin kansanpuolueen kannattajien viimeaikaisista joukkopidätyksistä, pidätyksistä ja syytteeseenpanoista. Myös tämän on loputtava, jos haluamme, että vaalit pidetään kelvollisissa olosuhteissa.

  Jean Lambert, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, kiitän kollegoideni tavoin sekä neuvostoa että erityisesti komissiota siitä, että ne ovat tuoneet esiin käytännön tapoja, joilla voimme tukea vaaliprosessia ja yrittää parantaa sen laatua ja mahdollisesti myös vaalien lopputulosta, jos vaalit järjestetään.

Mielestämme on myös myönteistä, että kehitysyhteistyön rahoittamista jatketaan, erityisesti koulutuksen alalla, sillä monet Euroopan parlamentin jäsenet katsovat, että koulutukseen sijoittaminen on vähintäänkin yhtä tehokasta ellei tehokkaampaa kuin aseisiin investoiminen, joka näyttää olleen muutaman ulkopuolisen tahon ensisijainen tavoite niiden tukiessa Pakistania viime vuosina. Toivomme kansainvälisen yhteisön tukevan yleisesti Euroopan unionin tämänkaltaisia pyrkimyksiä.

Muiden Euroopan parlamentin jäsenten tavoin otamme osaa Benazir Bhutton perheen suruun sekä kaikkien niiden muiden suruun, jotka ovat menettäneet omaisiaan Pakistanissa hirvittävien iskujen ja erityisesti sotilastoimien seurauksena. Olemme sitä mieltä, että Pakistanin kansa tarvitsee vakautta. Koska Pakistanilla on ydinase, myös kansainvälinen yhteisö tarvitsee vakautta.

Kansan luottamuksen lisääminen vaalijärjestelmää ja sen tulosta kohtaan ei kuitenkaan riitä, kuten muutkin ovat jo todenneet. Myös oikeuslaitos on tärkeä demokraattinen instituutio. Sen on oltava toimiva ja riippumaton. Ihmisten on saatava tuntea, että he saavat oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin, että syytteeseen johtamattomat pidätykset päättyvät, että salaisten vankiloiden toiminta loppuu ja että vaalien jälkeinen hallitus, millainen se ikinä onkaan, sitoutuu jatkamaan tutkimuksia, jotka koskevat maassa tapahtuneita katoamistapauksia.

Olemme myös yhtä mieltä siitä, että lehdistön vapaus on hyvin tärkeä asia. Pyydämme kuitenkin, että tietyt jäsenvaltiot lakkaavat käsittelemästä karkotuksia Pakistaniin, ennen kuin voimme olla varmoja siitä, että maassa toimii oikeudenmukainen ja riippumaton oikeuslaitos.

  Philip Claeys (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, Benazir Bhutton murha on tragedia Pakistanille ja osoittaa, kuinka suunnattomia ongelmia maalla on. Pakistanissa on 165 miljoonaa asukasta. Sillä on ydinase, ja se on sitoutunut torjumaan Al-Qaidan ja Talibanin kaltaisia terroristijärjestöjä. On tietenkin äärimmäisen tärkeää, että Pakistanin poliittinen tilanne saadaan vakautettua mahdollisimman pian ja että presidentti Musharraf osallistuu asiaan hyvin aktiivisesti.

Emme saa kuitenkaan sivuuttaa presidentti Musharrafin politiikan lukuisia puutteita. Hänen hallituksensa on käsitellyt terrorismia aivan liian löysin ottein. Esimerkiksi suurissa osissa Afganistanin raja-aluetta Talibanilla ja Al-Qaidalla on vapaat kädet toimia, eikä tähän asiaan ole puututtu riittävästi. Julistamalla hätätilan 3. marraskuuta presidentti Musharraf paljasti myös suhtautuvansa demokratiaan melko välinpitämättömästi.

Lisäksi on huolestuttavaa, että häntä on syytetty Benazir Bhuttoon kohdistuneesta, 18. lokakuuta tehdystä ensimmäisestä iskusta sekä tämän murhasta. On siis selvitettävä mahdollisimman pian, onko hän mahdollisesti sekaantunut asiaan, koska muutoin kansan luottamus hallitukseen haihtuu savuna ilmaan, ja tästä on hyötyä ainoastaan ääri-islamisteille.

  Charles Tannock (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, The Economist -lehdessä todettiin hiljattain Pakistanin olevan maailman vaarallisin ydinasevaltio. Valitettavasti presidentti Musharraf ei ole mielestäni koskaan vaikuttanut järin sitoutuneelta islamistiterrorismin kitkemiseen, eikä hänellä myöskään näytä olevan kovin vankkaa otetta tiedustelupalvelusta, jonka väitetään pitävän yhtä islamistien kanssa. Kun tähän vielä lisätään Kashmirin alueen tulenarat ongelmat, Balochistanin separatismi sekä Al-Qaidan ja Talibanien toiminta luoteisalueilla ja heimoalueilla, mikä haittaa Naton toimintaa Afganistanissa, maa on räjähdyspisteessä.

Siinä missä Benazir Bhutton paluu Pakistaniin antoi maalle rahtusen toivoa, hänen tuomittava murhansa, jonka tekijät on saatava selville ja saatettava edesvastuuseen, on ajanut maan takaisin katastrofin partaalle. Demokratiaan palaaminen on vaikeampaa kuin koskaan. EU ja Yhdysvallat olettavat, että Musharraf itsevaltaisine pyrkimyksineen on varmempi vaihtoehto sodassa terrorismia vastaan.

Pakistanille ei ole kertynyt viimeisten 60 vuoden aikana hyviä kokemuksia demokratiasta. Meidän on nyt ehkä aika hylätä toiveemme länsimaisen monipuoluedemokratian juurtumisesta Pakistaniin, jota on hallinnut aina hyvin pieni eliitti. Feodaalinen, perinnöllinen monarkia olisi maalle luontevampi vaihtoehto. Tämä nähtiin erityisesti silloin, kun Benazir Bhutton 19-vuotias poika valittiin välittömästi johtamaan Pakistanin kansanpuoluetta, joka menestyy epäilemättä erittäin hyvin 18. helmikuuta järjestettävissä vaaleissa.

Myös siinä, että lännen pitäisi valita Pakistanin ja Intian välillä, on kyse virheellisestä vastakkainasettelusta. Se on kylmän sodan jäänne. Intia tarjoaa strategisena kumppanina eniten toivoa Etelä-Aasian edistyksestä, vauraudesta, rauhasta ja vakaudesta. Intian arvot – maallinen demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltio – ovat myös EU:n arvoja. Ehdotan, että aloitamme tukemalla niitä, joilla on kanssamme yhteiset arvot, ennen kuin yritämme taivutella niitä, joilla on erilaiset arvot.

  Marianne Mikko (PSE). – (ET) Arvoisat parlamentin jäsenet, suhteista Etelä-Aasian maihin vastaava valtuuskunta varoitti Pakistanin hallitusta Benazir Bhutton turvatoimien puutteista jo marraskuussa. Valitettavasti pelkomme terroristi-iskusta osoittautuivat aiheellisiksi. Benazir Bhutto on edelleen sekä Pakistanin kansan että kansainvälisen yhteisön sankari. Hänen nimensä puuttuminen ehdokkaiden joukosta kyseenalaistaa tulevien vaalien legitimiteetin.

Pakistanin kriisi on myös tilaisuus ohjata maa demokratian tielle. Pakistanilaiset eivät ole valinneet kenraali Musharrafia presidentikseen. Hänellä on nyt kuitenkin mahdollisuus valita, haluaako hän jäädä historiaan sotilasdiktaattorina vai demokraattisena presidenttinä.

Valtiomiehenä Musharraf varmastikin ymmärtää, että vaalien on merkittävä demokratian voittoa, vaikka hän joutuisikin itse luopumaan vallasta. Haluamme kysyä asiaa myös presidentti Musharrafilta itseltään ensi viikolla kansainvälisen komitean kokouksessa Brysselissä.

Euroopan unionin on jatkettava hellittämättä vuoropuheluaan Pakistanin kanssa. Juuri tästä syystä, kuten komitea aivan oikein sanoi, meidän on lähetettävä 18. helmikuuta pidettäviin vaaleihin omat vaalitarkkailijamme. Pakistanin tapahtumat eivät ole yksinomaan Yhdysvaltojen asia.

Se, että Benazir Bhutton murha selvitetään avoimen, kansainvälisen murhatutkimuksen keinoin, että lehdistön vapaus palautetaan ja että Pakistanissa järjestetään vapaat ja oikeudenmukaiset vaalit, on tärkeää myös Euroopan unionille. Emme saavuta tavoitteitamme, jos tyydymme sivustakatsojan asemaan. Ainoana vaihtoehtonamme on ylläpitää aktiivisia poliittisia suhteita Pakistaniin.

  Eija-Riitta Korhola (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, yhdyn täysin siihen, mitä kollegani ovat jo sanoneet, mutta haluan vielä todeta erään asian itse henkilöstä enkä niinkään tilanteesta. Suomen kielessä on sanonta "ei sota yhtä miestä kaipaa". Näin saattaa olla, mutta demokratian ja ääriliikkeiden välinen taistelu saattaa hyvinkin olla kiinni yhdestä naisesta.

Viittaan tällä Pakistanin entiseen, murhattuun pääministeriin, Benazir Bhuttoon. Minulla oli ilo tavata hänet ja työskennellä hänen kanssaan, ja hänen lämpönsä, älykkyytensä ja rohkeutensa tekivät minuun suuren vaikutuksen. Olen hyvin ylpeä voidessani sanoa, että hän oli ystäväni ja poliittinen liittolaiseni. Hänestä on sanottu ja kirjoitettu niin paljon, että alkaa tuntua siltä, voiko mitään lisättävää enää olla. Uskon voivani kertoa teille jotakin, mitä te ette ehkä tienneet. Hänen viimeisin hankkeensa demokratian, ihmisoikeuksien ja naisten oikeuksien edistämiseksi oli demokratiaa ja ihmisoikeuksia puolustavien musliminaisten organisaation (Muslim Women for Democracy and Human Rights) perustaminen. Hän perusti järjestön yhdessä muiden rohkeiden naisten, kuten pakistanilaisen Asma Jahangirin ja iranilaisen tohtori Shrin Ebadin kanssa rohkaistakseen eri puolilla maailmaa eläviä musliminaisia puolustamaan oikeuksiaan, jotka Koraani Bhutton mukaan naiselle antaa mutta jotka on evätty heiltä vuosisatojen ajan.

Maailman johtavat, demokratiaa puolustavat musliminaiset valitsivat Bhutton toukokuussa 2007 tämän uuden järjestön puheenjohtajaksi. Benazir Bhutto halusi järjestön tukevan musliminaisia, antavan heille oikeudellisia neuvoja ja käytännön apua sekä ennen kaikkea auttavan heitä muodostamaan musliminaisten maailmanlaajuisen verkoston, jotta he voisivat edistää rauhaa maailmassa, jossa eri uskonnot voisivat elää rauhassa toisiaan kunnioittaen. Bhutto sanoi: "Haluan rakentaa Pakistanin, jossa juutalainen voi mennä synagogaan, kristitty kirkkoon ja muslimi moskeijaan ilman pelon häivää." Hän toivoi, että uusi järjestö voisi toteuttaa tämän unelman niin lännessä kuin muslimimaailmassakin. Mielestäni paras tapa kunnioittaa tämän rohkean demokratian puolustajan muistoa on tukea järjestöä, jonka hän perusti toivon merkiksi, vaikka hän onkin itse nyt poissa.

Puhetta johti
varapuhemies Manuel António DOS SANTOS

  Jo Leinen (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, Benazir Bhutton kerrotaan sanoneen pojalleen, että sotilashallinto kostetaan luomalla Pakistaniin demokratia. Hyvät parlamentin jäsenet, meidän on pidettävä huolta siitä, ettei Benazir Bhutton perintö rajoitu vain hänen poikansa saamiin valtuuksiin, vaan että me kaikki ja kansainvälinen yhteisö varmistamme, että Pakistaniin luodaan edellytykset demokratialle ja että me autamme luomaan ne.

Kuten monet puhujat ovat jo todenneet, Pakistanin tilanteessa ei ole kehumista. Lisäksi tapa, jolla Benazir Bhutton murhaa on käsitelty, on todella hälyttävä. Pyydän lisäksi, että varmistamme, että tämä murha selvitetään kansainvälisen murhatutkimuksen keinoin. Scotland Yard saattaa jo tehdä alustavaa työtä asian suhteen, mutta mielestäni olisi hyvä, jos tutkinta suoritettaisiin YK:n käskystä.

Arvoisa komission jäsen, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, olette sanoneet Pakistanin vakauden olevan myös meidän etumme. Näin toki on, mutta meidän katseemme kohdistuvat jälleen vain pieneen terroristivähemmistöön. Tavalliset pakistanilaiset kertoisivat teille, että sotilasjärjestelmä aiheuttaa epävakautta ja että presidentti Musharraf pahentaa tilannetta omalta osaltaan merkittävästi.

Hän kävi viime vuonna täällä parlamentissa. Toimme kritiikkimme pääkohdat hänen tietoisuuteensa. Tilanne ei ole kuitenkaan parantunut, ja monet asiat ovat kehittyneet huonompaan suuntaan. Siksi en ymmärrä, kuinka hän saattaa tulla tänne parlamenttiin taas ensi viikolla. Pakistanin kansalaiset näkevät asian niin, että EU on Musharrafin salainen kumppani ja että viime kädessä länsi hyväksyy paitsi sotilasjärjestelmän myös presidentti Musharrafin. Katson, että meidän on tehtävä tämä asia hyvin selväksi ensi viikolla.

  Giulietto Chiesa (PSE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Pakistan on tällä hetkellä todella vaarallinen paikka. Se on sotkuinen ongelmavyyhti ja terrorismin keskuspesäke. Samalla Pakistan on kuitenkin lännen tärkein liittolainen terrorismin torjunnassa. Tämä ristiriita on tosiasia samoin kuin se, ettei Afganistanin sotaa saada päättymään ennen kuin ongelma ratkaistaan.

EU:n nykypolitiikalla ei kyetä ratkaisemaan paljoakaan – ainakaan ennen kuin EU ryhtyy tukemaan Yhdysvaltojen politiikkaa. Me voimme ja meidän täytyy kehottaa presidentti Musharrafia palauttamaan perustuslaki voimaan ja pitämään asianmukaiset vaalit. Benazir Bhutton outo ja traaginen murha osoitti meille kuitenkin sen, että olemme kyvyttömiä toimimaan. Tämä johtuu siitä, että Pakistanissa terrorismi piilee valtion rakenteissa ja juontaa juurensa salaisesta palvelusta, joka – tätä ei pidä unohtaa – rakensi Taliban-liikkeen sekä tukee ja auttaa sitä edelleen.

Meidän pitäisi nyt kuitenkin kehottaa presidentti Musharrafia puhdistamaan järjestelmä ja pyytää Yhdysvaltoja, joilla on hyvin tiiviit suhteet Pakistanin salaiseen palveluun, selventämään näitä suhteita meille, sillä jos Osama bin Laden on yhä hengissä – ellei häntä siis ole jo surmattu – se on salaisen palvelun ansiota. Lisäksi haluan muistuttaa teille, että Benazir Bhutto puhui tästä Al Jazeeran haastattelussa 2. marraskuuta 2007 ja mainitsi myös bin Ladenin murhaajan, Omar Sheikhin, jonka presidentti Musharraf väittää viimeisessä kirjassaan olleen Yhdistyneen kuningaskunnan MI6:n entinen agentti.

Katson tämän kaiken perusteella, että Euroopan unionin pitäisi pyytää Benazir Bhutton kuolemaa tutkivan kansainvälisen tutkintakomitean perustamista.

  Neena Gill (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, esitän osanottoni Benazir Bhutton perheen ja ystävien suruun. Hänen kuolemansa on menetys paitsi Pakistanille myös koko maailmalle.

Olen hyvin ylpeä siitä, että sain tutustua häneen henkilökohtaisesti. Palatessaan Pakistaniin hän kutsui minut luokseen, ja oli tuskallista saada häneltä hyvän uudenvuoden toivotus muutama päivä hänen murhansa jälkeen.

Muistan Benazirin vahvana, karismaattisena naisena, joka puolusti oikeuttaan hallita muslimivaltiota ensimmäisenä vaaleilla valittuna naisjohtajana 35 vuoden ikäisenä. Uskon, että hänet muistetaan yhtenä vuosisatamme merkkihenkilöistä – johtajana, joka innoitti naisia ja miehiä paitsi Etelä-Aasiassa myös muualla ja loi ennen kaikkea toivoa Pakistanin paremmasta tulevaisuudesta.

Benazirin kuolema on aiheuttanut hänen kotimaassaan mullistuksia, ja uskon, että vakaus voidaan saavuttaa vain hankkimalla vastauksia hänen murhaansa koskeviin kysymyksiin. Monet – sekä pakistanilaiset että äänestäjäni Länsi-Midlandsissa – haluavat tietää, keitä syylliset oikein ovat. Pyydän siksi neuvostoa tukemaan voimakkaasti vaatimuksia YK:n kansainvälisistä murhatutkimuksista ja kehotan neuvostoa ja komissiota ilmoittamaan parlamentille kantansa asian suhteen.

Benazir Bhutto taisteli demokraattisen Pakistanin puolesta ja kannatti rauhanomaista siirtymistä siviilihallintoon. Tämä taistelu maksoi hänelle hänen henkensä. Pidetään huolta siitä, ettei hän kuollut turhaan. Meidän on jatkettava tämän asian ajamista, ja mielestäni on myönteistä, että komission jäsen on lähettämässä paikalle suuren vaalitarkkailuvaltuuskunnan. Jos tämän vaalitarkkailuvaltuuskunnan on kuitenkin tarkoitus olla uskottava, sen on kerrottava nyt Pakistanin viranomaisille, minkä kriteerien perusteella se arvioi tulevien vaalien vapautta ja oikeudenmukaisuutta. Näihin kriteereihin on kuuluttava se, että kaikkien puolueiden on osallistuttava vaaleja koskevien sääntöjen ja menettelyjen tarkistamiseen, ja se, että käytössä on avoin ja puolueeton järjestelmä vaalien järjestämiseksi ja tulosten varmistamiseksi. Haluan kuitenkin ennen kaikkea korostaa sitä, että kaikki lehdistön toiminnalle asetetut rajoitukset on poistettava ja että viime viikkojen aikana kiellettyjen poliittisten kokousten ja kampanjoiden järjestäminen on sallittava.

  Nickolay Mladenov (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, kuollessaan traagisella tavalla Benazir Bhutto jätti meille perinnön, tärkeän perinnön: uskon siihen, mihin hän itse uskoi, eli pakistanilaisten kykyyn luoda demokraattinen hallinto.

Viime vuoden marraskuussa tehdyssä mielipidekyselyssä noin 70 prosenttia pakistanilaisista ilmoitti kannattavansa poliittista kokoontumisvapautta ja vastustavansa poliittisten tapahtumien kieltämistä sekä korkeimman oikeuden ylituomarin pidätystä.

Pakistanilaisten hiljainen enemmistö halua rauhaa ja demokratiaa. Näin levottomaan maahan saadaan vakautta vain poliittisen sovitteluprosessin ja demokratian keinoin.

Pidän myönteisenä komission aikomusta lähettää näihin vaaleihin vaalitarkkailuvaltuuskunta, mutta haluan esittää komission jäsenelle kaksi kysymystä. Olemme ensinnäkin kuulleet useita kertomuksia siitä, että eri puolilla maata on tuhottu äänestysluetteloja. Kuinka vaalit voidaan järjestää tällaisissa olosuhteissa?

Toiseksi presidentti Musharraf on kieltänyt riippumattomien ovensuukyselyjen järjestämisen näissä vaaleissa. Vaadin komissiota esittämään Pakistanin viranomaisille vahvat perustelut sen puolesta, miksi äänestystulosten riippumaton vahvistaminen on sallittava.

  Richard Howitt (PSE). – Arvoisa puhemies, Benazir Bhutto ei ollut murhaajien ainut kohde, vaan heidän tekonsa kohdistui myös kaikkiin niihin, jotka ovat sitoutuneet demokratian periaatteeseen. Meidän pitäisi tukea Pakistanin maltillista enemmistöä, joka pyrkii säilyttämään demokratian. Jäsen Tannock on väärässä sanoessaan, että kaikki pakistanilaiset vastustavat eurooppalaisia arvoja, minkä myös 800 000 pakistanilaista alkuperää olevaa brittiä voivat kertoa hänelle.

Kannatan komission jäsen Ferrero-Waldnerin aikomusta vahvistaa EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntaa ja panen merkille sen, että meidän tärkeänä tehtävänämme on lisätä luottamusta vaaliprosessiin. Kehotan komission jäsenen välityksellä ja osana tämän päivän keskustelua Pakistania poistamaan kaikki rajoitukset poliittiselta kampanjoinnilta, vapauttamaan poliittiset vangit, julkaisemaan kaikkien äänestyspaikkojen sijainnit etukäteen sekä varmistamaan, että kaikki tulokset julkistetaan välittömästi.

Meidän pitäisi pitää hätätilan kumoamista, presidentti Musharrafin vetäytymistä armeijan esikuntapäällikön tehtävistä sekä kotimaalleni Yhdistyneelle kuningaskunnalle esitettyä pyyntöä avunannosta Benazir Bhutton murhatutkimuksissa myönteisinä asioina. Ääriliikkeiden kannattajat ovat uhka paitsi Pakistanille myös meille kaikille.

  Sajjad Karim (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, totesin 14. marraskuuta täällä Euroopan parlamentissa, että Pakistanin suurin sisäinen uhka on terrorismi. Benazir Bhutton kammottava murha todistaa tämän, jos nyt todisteita ylipäätään tarvittiin.

Ääriliikkeet saattavat tehdä iskuja, mutta niiden ei pidä antaa voittaa. Kehotimme tuona päivänä presidentti Musharrafia kumoamaan hätätilan, palauttamaan perustuslain voimaan, käynnistämään korkeimman oikeuden toiminnan uudelleen ja järjestämään vapaat ja oikeudenmukaiset vaalit.

Hän on tehnyt kaiken tämän, vaikkei ehkä täydellisesti, ja hän on luopunut myös tehtävistään armeijassa. Meidän on kehotettava pakistanilaisia poliitikkoja liittymään yhteen ja panostamaan tähän prosessiin. Pakistanilla on edessään myrskyisät ajat, ja meidän on oltava sen tukena.

Mainitsen vielä yhden asian. Olen todella huolissani siitä, että osa pakistanilaisista tiedotusvälineistä, erityisesti uutiskanava GEO, antaa uutisoinnissaan Euroopan parlamentista vääristellyn kuvan. Euroopan parlamentti on kannattanut aina tiedotusvälineiden vapautta ja oikeudenmukaista uutisointia. Pidämme tästä periaatteesta kiinni, ja esitän Pakistanin tiedotusvälineille pyynnön: älkää käyttäkö väärin vapauksia, jotka ovat meille tärkeitä.

  Véronique De Keyser (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, ymmärrän erittäin hyvin, että monet ovat huolissaan ja että myös te ja Kouchner olette huolissanne vaalitarkkailuvaltuuskunnan lähettämisestä Pakistaniin.

Se on yksi ainoista jäljellä olevista keinoistamme painostaa presidentti Musharrafia. Meidän on kuitenkin ymmärrettävä, että tämä vaalitarkkailu tapahtuu hyvin erikoisissa olosuhteissa.

Teemme tavallisesti tutkimuksia ja havaintoja ennen vaaleja, niiden aikana ja niiden jälkeen. Tiedämme aiemmista tapahtumista jo sen, kuinka monia asioita on peukaloitu ja vääristelty. Benazir Bhutto kirjoitti yhdessä Latif Khosan kanssa 160-sivuisen raportin vaaleissa mahdollisesti tapahtuvista rikkomuksista, joissa käytettäisiin apuna erityisesti tietokoneita. Hän aikoi toimittaa tämän raportin kahdelle Yhdysvaltojen kongressin jäsenelle saman päivän iltana, jona hän kuoli.

Onko vaalitarkkailuvaltuuskunnallamme tällä hetkellä mahdollisuudet selvittää, peukaloidaanko vaalituloksia tietokoneiden avulla? Ellei, on mahdollista, että toteamme petoksesta huolimatta, että vaalien aikana on toimittu sääntöjenmukaisesti, vaikka vaaleja edeltävä tilanne on ollut jokseenkin arveluttava. Näin ollen kehotan lähettämään paikan päälle aivan erityisen vaalitarkkailuvaltuuskunnan ja pyydän, ettemme julista näitä vaaleja demokraattisiksi, ellemme voi varmistaa asiaa.

  Sorin Frunzăverde (PPE-DE). – (RO) Arvoisa puhemies, Benazir Bhutto koki saman traagisen kohtalon kuin hänen perheensäkin, alkaen hänen isästään Zulfikar Ali Bhuttosta. Benazir Bhutton murhalla haluttiin pysäyttää Pakistanin demokratisoituminen ja horjuttaa vakautta maassa, joka on – älkäämme unohtako sitä – tärkein liittolaisemme torjuessamme terrorismia Afganistanissa. Haluan muistuttaa teille, että 25:llä EU:n jäsenvaltiolla on tällä hetkellä siviili- tai sotilasedustajia Afganistanissa. Pakistanin armeija osallistuu tärkeisiin operaatioihin sotilaallisen tasapainon säilyttämiseksi Afganistanin rajalla, erityisesti Zabolin ja Helmandin maakunnissa, missä meitä edustavat lähinnä Yhdistyneen kuningaskunnan, Liettuan ja Romanian joukot.

Arvoisa puhemies, tätä taustaa vasten on hyvin tärkeää keskustella paitsi siitä, kuka on vastuussa Benazir Bhutton murhasta, myös demokratiaprosessista ja sen jatkumisesta. Lisäksi on aivan yhtä tärkeää keskustella sotilaallisen tasapainon säilyttämisestä Afganistanin rajalla ja siitä, kuka voisi taata tämän tasapainon, sillä epäonnistuminen Afganistanissa Pakistanin epävakaan tilanteen vuoksi olisi häpeällistä puolustamallemme vapaalle, demokraattiselle maailmalle.

  Charles Tannock (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan käyttää työjärjestyspuheenvuoron ja vastata jäsen Howittille ns. catch-the-eye-menettelyn mukaisesti, sillä hänen toteamuksensa oli virheellinen. Viittasin Intian valtioon ja Pakistanin valtioon sekä niiden hallituksiin enkä niiden kansalaisiin tai niistä lähtöisin oleviin, EU:n jäsenvaltioissa asuviin henkilöihin. Puhuin hallintojärjestelmästä, en kansasta, joten pyydän jäsen Howittia perumaan puheensa.

  Puhemies. − Annan teille kolmekymmentä sekuntia aikaa päättää puheenvuoronne.

  Charles Tannock (PPE-DE). – (EN) Kiitän kovasti, mutta olen sanonut jo kaiken olennaisen. Totesin vain, että viittasin puheessani siihen, että Intia on maallinen demokratia ja siellä kunnioitetaan ihmisoikeuksia, ei estetä tiedotusvälineiden toimintaa, ei vainota kristittyjä tai Ahmadi-muslimeja ja annetaan ihmisten esittää mielipiteitään ja harjoittaa uskontoaan. Valitettavasti Pakistanissa on vallinnut suunnilleen viimeisten 50 vuoden sotilasdiktatuuri ja siellä on sorrettu uskonnollisia ja etnisiä vähemmistöjä. Tämä asia liittyy siis valtioihin ja hallituksiin, ei kummankaan maan kansalaisiin. Vastaavasti en epäile lainkaan sitä, etteivätkö pakistanilais- tai intialaissyntyiset lontoolaiset kannattaisi EU:n arvoja.

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Arvoisa puhemies, esitän asiani lyhyesti. Puhujat esittivät neuvostolle muutaman kysymyksen tutkimuksista, useita pyyntöjä riippumattoman tai kansainvälisen tutkinnan järjestämisestä sekä muutaman kysymyksen neuvoston kannasta. Haluan korostaa, ettei neuvosto ole keskustellut tästä asiasta, joten en voi puhua neuvoston kannasta. Puheenjohtajavaltion edustajana voin kuitenkin todeta uskovani vakaasti, että tutkimukset suoritetaan kansainvälisten määräysten mukaisesti. Olemme tältä osin iloisia siitä, että ainakin yksi jäsenvaltio, Yhdistynyt kuningaskunta, on jo ryhtynyt yhteistyöhön tarjoamalla asiantuntija-apua Pakistanin viranomaisille.

Vaalien osalta muistutan teille, että puheenjohtajavaltio julkaisi tämän vuoden tammikuun 3. päivänä lausunnon, jossa korostettiin erityisesti, että meidän on tehtävä nyt kaikkemme ylläpitääksemme, vahvistaaksemme ja jatkaaksemme demokratisoitumista, demokratiaa ja demokratiaprosessia Pakistanissa.

Pidän tältä osin myönteisenä Euroopan komission päätöstä vahvistaa Pakistaniin lähetettävää vaalitarkkailuvaltuuskuntaa ja kehotan Pakistanin viranomaisia toistamiseen käyttämään vaaleja edeltävän, jäljellä olevan ajan tilanteen ja vaaliolosuhteiden parantamiseen.

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, haluan esittää aluksi muutamia yleisiä huomioita tästä erittäin mielenkiintoisesta keskustelusta.

Tiedän, että jotkut tulevat aina väittämään, etteivät demokratia ja vakaus ole sovitettavissa yhteen Pakistanissa. Haluan kuitenkin todeta, että ellei Pakistaniin palauteta demokraattista hallintoa ja luoda toiminnastaan vastuuvelvollisia siviili-instituutioita, maassa ei saavuteta kestävää vakautta, mistä ääriliikkeet hyötyvät eniten. Tästä syystä on hyvin tärkeää, että me olemme läsnä ja että autamme Pakistania eteenpäin edistyksen tiellä. Benazir Bhutton ja monien muiden uhrien traagisesta kuolemasta huolimatta uskon edelleen, että Pakistan voi edistyä vakauden ja osallisuutta edistävän demokratian suhteen valitsemalla uuden hallituksen, jota suuri osa kansasta pitää laillisena.

Jotta näin voisi tapahtua, vaalien on oltava demokraattiset ja avoimet. Tämä on Pakistanille ratkaisevan tärkeää aikaa, sillä presidentti Musharrafin pitäisi osoittaa maalleen ja koko maailmalle sitoutuneensa varmistamaan, että nämä vaalit pidetään demokraattisesti ja avoimesti kansainvälisten määräysten mukaisesti.

Mitkä ovat vaalien toimittamisen kannalta parhaat olosuhteet? Puhuin poliittisista olosuhteista ja turvallisuusoloista jo avauspuheenvuorossani. Niiden lisäksi kelvollinen vaaliympäristö edellyttää seuraavia keskeisiä seikkoja.

Ensinnäkin vaaliviranomaisten on toimittava avoimella tavalla ja annettava neuvoja herättääkseen luottamusta äänestäjien keskuudessa. Toiseksi kaikkien vaalihuoneistojen äänestystulokset ja tulosten vahvistuslaskennan tulokset julkaistaan. Kolmanneksi äänten laskentaa ja taulukointia on voitava seurata. Neljäs seikka on tiedotusvälineiden vapaus ja viides seikka erillinen kehys valitus- ja muutoksenhakumenettelyjä varten.

Kaikkien vaalihuoneistojen tulosten julkaisemisesta todettakoon, että vaalihuoneistojen tiedetään olevan tällä kertaa samat kuin viime vaaleissa. Asia on siis selvä.

Äänestysluettelojen tuhoamista koskevaan kysymykseen vastaan, että tiedossamme on muutamia yksittäistapauksia, mutta onneksi vaalilautakunta oli tallentanut kaikki luettelot CD-levyille, joten tuhotut luettelot saadaan takaisin. Ne ovat siis käytettävissä.

Riippumattomat ovensuukyselyt eivät ole vaalien keskeinen osatekijä. Ne ovat kuitenkin jatkuvasti yleistyvä käytäntö monissa maissa, ja siksi niitä odotetaan.

Nämä olivat pienempiä yksityiskohtia.

Puhun nyt tutkimuksista. Kuten mainitsin avauspuheenvuorossani, Pakistanissa on käynnissä tutkinta, jossa Scotland Yard avustaa. Meidän pitäisi odottaa näiden tutkimusten tuloksia ja luottaa siihen, että Scotland Yard kykenee kokemuksensa turvin auttamaan Pakistanin viranomaisia. Sen on tietenkin saatava täydet toimintavaltuudet ja täysi tuki tässä työssä.

Vaalien jälkeen saatetaan tarvita arvovaltaisten henkilöiden kansainvälistä ryhmää, mutta meidän on ensin katsottava, mitä tutkimuksessa selviää. Mielestäni on liian aikaista tehdä päätös nyt. Asiasta on käyty neuvoston työryhmässä lyhyt keskustelu, joka ei johtanut ratkaisevaan lopputulokseen.

Lisäksi haluan todeta, että Pakistania on erittäin tärkeää auttaa torjumaan terrorismia ja että kaikki muut keskustelussa esitetyt pyynnöt, esimerkiksi pyyntö kaikkien pidätettyjen vapauttamisesta, ovat erittäin tärkeitä.

Totesin myös hyvin selvästi, että Pakistanin kaltaiselle maalle on tärkeää, että koulutukseen keskitytään tiiviimmin. Olemme tehneet näin jonkin aikaa, ja asia vie aikaa – olemme mukana loppuun saakka. Jos kuitenkin haluamme demokratiaa, meidän on saatava tällä alalla todella jotakin aikaan, ja haluaisin siksi jatkaa yhteistyöhankkeitani erityisesti vaikeimmilla alueilla eli Luoteisprovinssissa, Balochistanissa, Waziristanissa ja niin edelleen.

Haluan vielä todeta, että kolleganne, vaalitarkkailuvaltuuskunnan johtajana toimiva jäsen Gahler on osoittanut mielestäni näinä Pakistanin kannalta hyvin vaikeina aikoina suhtautuvansa näihin asioihin hyvin vastuullisesti 52 pitkäaikaisen tarkkailijan ja 11-henkisen ydinryhmän tarkastellessa kaikkia yksityiskohtia osana vaalitarkkailutehtäväänsä. Tästä vaalitarkkailutehtävästä tulee aivan erityinen, ja se on mielestäni teille hyvä tilaisuus kertoa presidentti Musharrafille itse, mitä ajattelette. Siksi on hyvä, että tapaatte hänet ulkoasianvaliokunnassa.

  Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Arvoisa puhemies, saanko kysyä, kuinka hyviä tapoja noudattavan naisen pitäisi kiinnittää huomio itseensä ns. catch-the-eye-menettelyn mukaisesti istuessaan aivan istuntosalin perällä? Haluaisin tietää, onko nimeni lisätty luetteloon vai kuinka naisten pitäisi hoitaa asia täällä.

  Geoffrey Van Orden (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, käytän työjärjestyspuheenvuoron. Olin varmaankin ensimmäinen henkilö, joka käytti tänä iltapäivänä ns. catch-the-eye-menettelyä. En tiedä, miksi epäsitte minulta mahdollisuuden käyttää puheenvuoro. Annoitte sen sijaan ylimääräisen puheenvuoron yhdelle kollegalleni, joka oli jo osallistunut keskusteluun. Tämän jälkeen annoitte hänelle vielä lisää aikaa!

En vastusta sitä, mitä hän sanoi. Minua vaivaa vain noudattamanne menettely, ja mielestäni oli jokseenkin väärin, että epäsitte minulta mahdollisuuden käyttää puheenvuoron.

Halusin tuoda esiin sen, että Pakistaniin tarvitaan vakaa ja luotettava hallitus.

  Puhemies. – Hyvä jäsen Van Orden, minulle ilmoitettiin, että olitte jo käyttäneet tänään puheenvuoron ns. catch-the-eye-menettelyssä. Tästä syystä ja niiden sääntöjen mukaisesti, joilla pyritään varmistamaan jäsenten puheenvuorojen kattavan mahdollisimman laajan skaalan, päätin evätä teiltä tällä kertaa puheenvuoron. Muistutan teille kuitenkin, että saatte myöhemmin vielä uuden tilaisuuden puhua. Joka tapauksessa nimenne on luettelossa ja asiaa varmasti kunnioitetaan. Meidän on jatkettava, sillä muuten meillä ei jää aikaa kysymyksille. Olen pahoillani, mutta emme voi jatkaa tätä vuoropuhelua. Siispä esityslistalla on seuraavana kyselytunti. Käsittelemme neuvostolle osoitettuja kysymyksiä.

  Geoffrey Van Orden (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, se, mitä sanoitte juuri, ei pitänyt paikkaansa. Edellinen catch-the-eye-tilaisuus johtui siitä, ettei kukaan muu halunnut käyttää catch-the-eye-puheenvuoroa, joten se näytti sopivalta tilaisuudelta.

Olin nimenomaisesti pyytänyt puheenvuoroa tässä Pakistania koskevassa keskustelussa. Esitin pyyntöni kirjallisesti ja toin koko keskustelun ajan esiin haluavani puhua. Siksi puheenvuoroni epäämiseen ei ollut mitään syytä, ja olisin halunnut esittää aiheesta tärkeitä huomioita.

Olen valitettavasti erittäin pettynyt tapaan, jolla olette johtanut puhetta tässä kyseisessä kokouksessa.

  Puhemies. – Hyvä jäsen Van Orden, vastalauseenne on pantu merkille.

11. Kyselytunti (kysymykset neuvostolle)

  Puhemies. − Esityslistalla on seuraavana kyselytunti (B6-0001/2008).

Käsittelemme neuvostolle osoitettuja kysymyksiä.

Seuraavana on

Marian Harkinin kysymys numero 1 (H-0961/07):

Aihe: Neuvoston nuorisoasiain työryhmä

Miten neuvosto aikoo pannat täytäntöön nuorisoalaa koskevat ensisijaiset tavoitteensa, jotka esiteltiin neuvoston nuorisoasiain työryhmän kokouksessa joulukuussa 2007, ja erityisesti tavoitteensa, jotka koskevat vapaaehtoisten roolia nuorisoalalla?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Onnistumme varmastikin helpommin teidän avullanne. Vastaan jäsen Harkinin esittämään kysymykseen kiinnittämällä ensinnäkin huomion neuvoston viimeisimpään aloitteeseen, joka liittyy hänen kysymykseensä. Se koskee 16. marraskuuta 2007 hyväksyttyä neuvoston päätöslauselmaa nuorten vapaaehtoistoiminnasta.

Tällä viimeisimmällä aloitteella pyritään vahvistamaan ja lujittamaan nuorten vapaaehtoistoimintaa koskevat yhteiset tavoitteet, jotka määriteltiin vuonna 2004. Lisäksi tässä aloitteessa korostetaan vapaaehtoistyön monialaista luonnetta ja sitä, miten tärkeää on rohkaista yrityksiä tukemaan tällaista nuorisotoimintaa.

Periaatteessa tulos vahvisti toimien suuntaviivat, jotka jäsenvaltioiden pitäisi täyttää elvyttäessään yhteisten tavoitteiden toteuttamista vapaaehtoisen nuorisotoiminnan alalla. Päätöslauselmassa jäsenvaltioita kehotetaan kartoittamaan tämän vuoden syyskuuhun mennessä toimintalinjat, joihin ne aikovat erityisesti keskittyä, ja määrittelemään kansalliset strategiat ja konkreettiset toimenpiteet niiden panemiseksi täytäntöön.

Siispä puheenjohtajavaltio on vakuuttunut siitä, että nuorten vapaaehtoistoimintaa koskeva kysymys on jatkossakin neuvostolle ja parlamentille ensisijaisen tärkeä poliittinen asia. Luotamme myös siihen, että jäsenvaltiot hoitavat omat tehtävänsä tässä päätöslauselmassa asetettuun määräaikaan eli tämän vuoden syyskuuhun mennessä.

  Marian Harkin (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, kiitän puheenjohtajavaltio Sloveniaa vastauksesta. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, toivotan lisäksi teille kaikkea hyvää alkaneelle puheenjohtajakaudellenne. On mukava nähdä, että jatkatte puheenjohtajavaltio Portugalin työtä aina Ranskan puheenjohtajakauteen asti ja painotatte vapaaehtoistyötä ja erityisesti nuorten vapaaehtoistyötä.

Panin merkille sen, mitä sanoitte jäsenvaltioille asetetusta syyskuun määräajasta. Uskon kuitenkin, että tarkastelette sitä ennen – puheenjohtajakautenne seuraavien kuuden kuukauden ajan – muun muassa nuorten osallistumisen lisäämistä ja koulutusta heidän työllistettävyytensä parantamiseksi vapaaehtoistyön avulla sekä kulttuurien välistä vuoropuhelua. Halusin vain kysyä erityisesti, onko teillä minkäänlaisia suunnitelmia sukupolvien välisen vapaaehtoistyön edistämistä. Vanhuksilla on runsaasti aikaa, elämme yhä pidempään, ja sukupolvien väliseen vapaaehtoistyöhön liittyy monia hienoja mahdollisuuksia. Oletteko aikeissa tehdä asiaa koskevia aloitteita?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Hyvä jäsen Harkin, en voi kertoa teille tällä hetkellä konkreettisemmista tai juuri tähän asiaan keskittyvistä aloitteista. Olemme keskittyneet hyväksytyn päätöslauselman täytäntöönpanoon. Meidän saattaa olla hyvä esittää jäsenvaltioille kehotus sopivana ajankohtana eli muistuttaa niitä asetetusta määräajasta. Olette oikeassa: muilla aloilla toteutettavat monenlaiset toimet tarjoavat joka tapauksessa tilaisuuden käsitellä uusia aiheita ja ottaa mukaan myös kysymyksiä, jotka liittyvät vapaaehtoistyöhön – myös sukupolvien väliseen vapaaehtoistyöhön. Kulttuurien välinen vuoropuhelu on epäilemättä yksi näistä toimintakanavista.

Otamme joka tapauksessa huomautuksenne huomioon suunnitellessamme toimintaamme seuraavien kuuden kuukauden aikana.

  Danutė Budreikaitė (ALDE). – (LT) Haluan tiedustella muista toimenpiteistä, joilla nuoria suojellaan riippuvuuksilta. Keskustelimme parlamentissa Euroopan komission strategiasta alkoholin liittyvien haittojen torjumiseksi. Alkoholi on erityisen vahingollista erityisesti nuorille. Millä muilla toimenpiteillä vapaaehtoistyön lisäksi näitä haittoja voitaisiin vähentää ja nuoria voitaisiin suojata riippuvuudelta? Onko Slovenialla kokemusta tästä asiasta?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Nuorista huolehtiminen on todellakin tärkeä aihe Slovenian puheenjohtajuuskaudella. Siihen keskitytään erityisesti osana Lissabonin strategiaa, jonka tavoitteena on lisätä kasvua ja luoda työpaikkoja.

Puheenjohtajavaltio Slovenia kiinnittää erityistä huomiota nuorisoa koskeviin kysymyksiin erityisesti käsitellessään koulutusta ja tutkintoja koskevia asioita, jotta nuoret löytäisivät helpommin paikkansa työmarkkinoilta. Tässä on kaikki, mitä osaan itse kertoa Slovenian puheenjohtajakaudelle suunnitelluista erityisistä aloitteista.

Toisaalta myös terveydenhuollon alalla toteutetaan monenlaisia toimia alkoholismin torjumiseksi. Olen varma siitä, että nuorten suojelemiseen alkoholin väärinkäytöltä kiinnitetään tässä yhteydessä asianmukaisesti huomiota.

  Puhemies. − Seuraavana on

Manuel Medina Ortegan kysymys numero 2 (H-0963/07):

Aihe: Monenvälisyys ja kahdenväliset sopimukset

Katsooko neuvosto, että Yhdysvaltojen, Euroopan unionin ja muiden kansainvälisten toimijoiden kahdenvälisten kauppasopimusten lisääntyminen on sopusoinnussa Maailman kauppajärjestön taustalla olevien monenvälisyyden periaatteiden kanssa?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Euroopan unioni on sitoutunut monenvälisyyteen monin eri tavoin, myös Maailman kauppajärjestössä (WTO), joka on mielestämme erinomainen esimerkki monenvälisestä järjestöstä. Eurooppalaiset ehdottivat tällaisen kauppajärjestön perustamista jo monta kymmentä vuotta ennen Maailman kauppajärjestön varsinaista perustamista. Euroopan unionilla oli myöhemmin keskeinen rooli, kun WTO perustettiin Uruguayn neuvottelukierroksella. Itse asiassa, jos saan todeta, EU toimi keskeisessä tehtävässä juuri neuvottelujen viimeisellä kierroksella, minkä vuoksi EU:n tukea monenväliselle kaupalle ei voida kyseenalaistaa.

Vastaavasti EU toimi keskeisessä roolissa, kun Dohassa järjestetyssä WTO:n neljännessä ministerikokouksessa hyväksyttiin vuonna 2001 kehitysohjelma. Tätä seuranneissa neuvotteluissa Euroopan unioni päätti tarkoituksella suunnata kaikki voimavaransa ja poliittisen tahtonsa kyseisen neuvottelukierroksen loppuun saattamiseen. Ennen kyseistä neuvottelukierrosta ja varsinaisten neuvottelujen aikana ei käyty rinnakkaisia neuvotteluja kahdenvälisistä kauppasopimuksista.

Lokakuussa 2006 Euroopan komissio toimitti Euroopan parlamentille ja neuvostolle tiedonannon "Globaali Eurooppa kilpailijana maailmassa". Tiedonannossa käsitellään globalisaatiosta johtuvia viimeaikaisia muutoksia. Siinä ehdotetaan tapoja, joilla EU voi vastata globalisaatioon ajan tasalle saatetun Lissabonin strategian pohjalta erityisesti kauppapolitiikkaan liittyvissä asioissa. Tiedonannon pohjalta Euroopan parlamentti hyväksyi päätöslauselman ja neuvosto teki päätöksiä.

Neuvoston päätökset osoittavat selvästi, että kaikki tulevat kahdenväliset vapaakauppasopimukset muodostavat tulevien monenvälisten neuvottelujen perustan. Vielä tärkeämpää on mahdollisesti se, että niillä täydennetään WTO:n tarjoamaa perustaa. Neuvoston keväällä 2007 hyväksymien neuvotteluohjeiden mukaisesti Kaakkois-Aasian alueellisen yhteistyön liiton (ASEAN) jäsenvaltioiden sekä Intian ja Korean kanssa käynnistettiin neuvottelut vapaakauppasopimuksista. Kyseiset neuvottelut jatkuvat, ja kukin yksittäinen päätös1 tehdään aikanaan.

  Manuel Medina Ortega (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, katson neuvoston puheenjohtajan vastanneen kunnolla ja tapansa mukaan selvästi esittämääni kysymykseen ja kiitän häntä hänen osoittamastaan tarkkaavaisuudesta.

Minulla on vielä yksi kysymys Afrikan maiden kanssa järjestetyn Lissabonin huippukokouksen suhteellisesta epäonnistumisesta. Näyttää siltä, että osa Afrikan maista hyväksyi Euroopan unionin ehdotukset, osa puolestaan ei.

Katsooko neuvoston puheenjohtaja Lissabonissa nähtyjen erimielisyyksien valossa, että meidän kannattaa jatkaa tätä erilaistamispolitiikkaa? Aiommeko toisin sanoen vaatia monenvälisyyttä, vai katsotteko, että meidän on Lissabonin huippukokouksen vuoksi tehtävä jatkossa kahdenvälisiä sopimuksia eri maiden, kuten Afrikan mantereen maiden kanssa?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Sitoumuksemme monenvälisyyteen säilyy ennallaan. Mikäli kahdenvälisiä sopimuksia tehdään, haluan korostaa kahta asiaa. Ensinnäkin kyseiset sopimukset täydentävät monenvälistä pohjaa, ja toiseksi niiden tarkoituksena on luonnollisesti kaventaa eroja, kunnes onnistumme ratkaisemaan niihin liittyvät kysymykset monenvälisesti Maailman kauppajärjestössä, joka on Euroopan unionin mielestä paras kehys tällaisten asioiden ratkaisemiselle.

  Paul Rübig (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, kysymykseni on seuraava: kuinka ruoan ja energian hintojen nousu vaikuttaa WTO:n neuvotteluihin? Tiedämme, että Yhdysvaltojen tuet ja Farm Bill -laki ovat olleet toistaiseksi suurin kompastuskivi ja että Eurooppa on luonnollisesti kärsinyt maailmanmarkkinahintojen noususta. Onko kiintiöitä ja tulleja mahdollista muuttaa nyt tämän mukaisesti? Suunnitteleeko puheenjohtajavaltio Slovenia aloitetta WTO:n neuvottelujen saattamiseksi päätökseen?

  Josu Ortuondo Larrea (ALDE). – (ES) Arvoisa puhemies, olen samaa mieltä neuvoston puheenjohtajan kanssa siitä, että meidän pitäisi asettaa monenväliset sopimukset kahdenvälisten sopimusten edelle tai kiinnittää niihin enemmän huomiota. Toisaalta Uruguayn kierroksen alkamisesta on kulunut jo monta vuotta ja Dohan kierroksen alkamisesta vieläkin enemmän, eikä WTO ole saanut aikaan vakavasti otettavia tuloksia – tai ainakin sillä on kestänyt niiden kanssa liian kauan.

Samalla esimerkiksi Yhdysvallat on tehnyt vapaakauppasopimuksia useiden Etelä-Amerikan maiden kanssa. Haluan esittää tähän liittyvän kysymyksen: mikä on neuvoston näkemys Euroopan unionin ja Mercosurin välisestä sopimuksesta, jota on odotettu jo pitkään?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Energian, erityisesti polttoaineen, sekä ruoan hinta nousee jatkuvasti. Tämä on globaali ongelma ja siten myös Euroopan unionin ongelma.

Se vaikuttaa epäilemättä myös WTO:n neuvottelijoiden välisiin suhteisiin. Tässä mielessä se saattaa muuttaa tiettyjä kantoja. Puheenjohtajavaltio Slovenian on tässä vaiheessa hyvin vaikeaa arvailla, millaisia vaikutuksia asialla on, mutta vaikutukset ovat silti hyvin todennäköisiä ja niitä on siis odotettava.

Puheenjohtajavaltio Slovenialla ei ole itsellään suunnitteilla mitään aloitteita, mutta tutkimme ja tuemme komission esittämiä sopivia aloitteita, ja komissio tietenkin vastaa tämän prosessin operatiivisesta johtamisesta.

Monenvälisten neuvottelujen nykytilasta totean, että puheenjohtajavaltio Sloveniasta on valitettavaa, ettei WTO:ssa ole vielä tehty monenvälistä sopimusta. Jatkamme toimiamme sen aikaan saamiseksi. Neuvottelemme tässä yhteydessä myös kauppasopimuksesta Mercosurin maiden kanssa, mikä tarjoaa tilaisuuden käydä myös epävirallisia keskusteluja EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian (LAC) maiden välisen huippukokouksen yhteydessä. Suunnittelemme Euroopan unionin troikan ja Mercosurin maiden välistä erityistä tapaamista, joka järjestetään toukokuussa EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden välisen huippukokouksen yhteydessä Limassa Perussa.

  Puhemies. − Seuraavana on

Marie Panayotopoulos-Cassiotoun kysymys numero 3 (H-0967/07):

Aihe: Perheystävällisten politiikkojen edistäminen

Voisiko neuvosto kertoa, mitä toimia se aikoo toteuttaa edistääkseen perheystävällisiä politiikkoja ja miten se aikoo tukea Perheallianssia, josta tehtiin päätös neuvostossa maaliskuussa 2007?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Euroopan unionin pitäisi hyödyntää jäsenvaltioidensa välisen hyvien käytäntöjen vaihdon merkittävää antia, sillä asianmukaisen ja kestävän perhepolitiikan kehittäminen on jäsenvaltioiden vastuulla. Tällainen vaihto voi vahvistaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja auttaa tällä tavoin saavuttamaan muun muassa Lissabonin strategian tavoitteet.

Siksi puheenjohtajavaltio Slovenia katsoo perheallianssin olevan varsin käyttökelpoinen foorumi näkemysten ja hyvien käytäntöjen vaihtoa varten, kuten täällä on jo todettu. Puheenjohtajavaltio Slovenia katsoo myös perheallianssin heijastavan EU:n ja sen jäsenvaltioiden velvollisuutta neuvotella väestönrakenteen muutokset huomioon ottaen perheystävälliseen politiikkaan liittyvistä kysymyksistä.

Perheallianssi tarjoaa jäsenvaltioille mahdollisuuden vaihtaa tietoa ja kokemuksia. Tällä tavoin ne voivat auttaa toinen toisiaan löytämään sopivia poliittisia ratkaisuja. Puheenjohtajavaltio Slovenia katsoo myös, ettei Euroopan unioniin tarvita uusia rakenteita, vaan pyrimme hyödyntämään olemassa olevia välineitä ja rakenteita.

Viime toukokuussa neuvosto hyväksyi kattavia päätöksiä perheallianssin toiminnasta käytännössä. Neuvosto valmisteli nämä päätökset yhdessä jäsenvaltioiden kanssa ja kunnioitti näin ollen sitä, että jäsenvaltioilla on näissä asioissa merkittävä rooli. Lisäksi neuvosto korosti uudelleen sitoutumistaan perheallianssiin miesten ja naisten tasapainoisia rooleja käsittelevissä päätöksissä, jotka hyväksyttiin hiljattain 5. joulukuuta 2007.

  Marie Panayotopoulos-Cassiotou (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, kiitän neuvoston puheenjohtajaa hänen vastauksestaan. Haluan vielä kysyä, millaista teknologiaan liittyvien kokemusten vaihtoa neuvosto on havainnut tähän mennessä ja kuka vastaa teknisen avun antamisen hallinnoinnista.

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Näiden muutosten täytäntöönpano ei ole puheenjohtajavaltion tehtävä, vaan ne toteutetaan perheallianssin kautta. Siksi minulla ei ole pyytämiänne tietoja. Voin kuitenkin selvittää asian ja vastata kysymykseenne myöhemmin.

  Brian Crowley (UEN). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan toivottaa puheenjohtajavaltio Slovenialle onnea näin puheenjohtajakauden ja Slovenian ensimmäisen kyselytunnin aluksi. Kollegani esittämä kysymys tuo mieleeni heti kolme perheystävälliseen politiikkaan liittyvää asiaa.

Ensinnäkin lapsia ja lasten oikeuksia käsitellään liian usein perhepolitiikasta irrallisena asiana, vaikka niiden pitäisi olla osa sitä.

Toinen kysymys koskee kokonaisuudessaan sitä, millä tavoin lisäämme osallisuutta perhe-elämässä – meidän kaikkien tavoitteena on edistää työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.

Kolmas ja tärkein asia koskee maahanmuuttajia ja pakolaisia, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa, sekä perheiden yhdistämistä.

Onko puheenjohtajavaltio Slovenialla näihin asioihin liittyviä ehdotuksia?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Toistan, että puheenjohtajavaltio Slovenia kiinnittää erityistä huomiota nuorten ja erityisesti nuorten vanhempien työllisyyteen. Tämä vastaa osittain kysymykseen.

Puheenjohtajavaltio kiinnittää erityistä huomiota uusiin mahdollisuuksiin sovittaa työ- ja perhe-elämä yhteen: työajan lyhentämiseen, joustaviin työskentelymuotoihin, isien oikeuksiin ja niin edelleen.

Myös sukupolvien välisen yhteisvastuun lisääminen on tärkeä aihealue. Tämä on hyvin ajankohtainen asia etenkin alueilla, joilla vanhemmat sukupolvet ovat jo enemmistössä, eli useimmissa osissa Eurooppaa. Tällainen aloite on tietenkin tehokas vain, jos sitä tuetaan politiikalla, joka kattaa useita toiminta-alueita ja tukee sosiaalisen elämän myönteisiä piirteitä.

Lyhyesti sanottuna EU:n usealla eri toiminta-alueella on siis suunnitteilla monenlaisia toimenpiteitä, jotka ovat tärkeitä perheystävällisen politiikan kehittämisen kannalta. Kaikkien näiden toimien luetteleminen olisi hankalaa, mutta ne sijoittuvat puheenjohtajavaltio Slovenian suunnitteleman toiminnan eri alueille. Mainitsin siis vain muutaman asiaan liittyvän alan.

  Marian Harkin (ALDE). – (EN) Kiitos vastauksestanne. Minusta on erittäin mukavaa kuulla, että puheenjohtajavaltio Slovenia on erityisen kiinnostunut perheystävällisen politiikan kehittämisestä. Mainitsitte itse väestörakenteelliset muutokset. Se, että elämme pidempään, tarkoittaa tietenkin sitä, että hoitajia tarvitaan enemmän. Useimmat hoitajat ovat omaishoitajia.

Puhuitte myös parhaiden käytäntöjen vaihtamisesta. Meillä on osaamista esimerkiksi työllisyyden alalta. Koska useimmat omaishoitajat tekevät työtään palkatta, aikooko puheenjohtajavaltio Slovenia esittää perheystävälliseen politiikkaan liittyviä, omaishoitajia koskevia työllisyysalan aloitteita?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Ei, en usko, että käsittelemme juuri nyt konkreettista ehdotusta mainitsemanne väestöryhmän etujen suojelemisesta. Kysymyksenne antaa kuitenkin aihetta pohtia, pitäisikö tämä ottaa yhdeksi alueeksi. Puheenjohtajavaltiona olemme tietenkin valmiita harkitsemaan asiaa.

  Puhemies. − Seuraavana on

Georgios Papastamkosin kysymys numero 4 (H-0969/07):

Aihe: Puheenjohtajavaltio Slovenian aloitteet poliittista naapuruutta ja energiaa koskevista uusista lähestymistavoista

Puheenjohtajavaltio Slovenian aloitteisiin lukeutuvat poliittista naapuruutta ja energiaa koskevat uudet lähestymistavat. Kun otetaan huomioon, että nämä kaksi kysymystä liittyvät erottamattomasti toisiinsa, etenkin kun on kyse energiaomavaraisuutta ja riippumattomuutta naapurivaltioista koskevasta EU:n strategiasta, voiko neuvosto ilmoittaa, miten se aikoo jäsennellä aloitteidensa suunnittelua temaattisesti? Tarkemmin sanottuna mikä on sen näkemys energia-alan riippuvuussuhteista Balkanin laajemmalla alueella?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Vastauksessani tähän kysymykseen keskityn energianäkökohtiin, sillä ymmärrän kysymyksen siten.

Eurooppa-neuvosto hyväksyi maaliskuussa 2006 EU:n energiapolitiikan. Sen kolme tärkeintä poliittista tavoitetta ovat ensinnäkin toimitusvarmuuden lisääminen, toiseksi EU:n talouksien kilpailukyvyn turvaaminen ja kohtuuhintaisen energian saatavuuden varmistaminen sekä ekologisen kestävyyden lisääminen ja ilmastonmuutosta koskevan ongelman ratkaiseminen. Näiden kolmen poliittisen tavoitteen mukaisesti neuvosto tekee energiapolitiikan ulkopoliittisten näkökohtien alalla tiivistä yhteistyötä yhteisön ulkopuolisten maiden kanssa toteuttaakseen energiaohjelmansa ja kehittääkseen sitä edelleen.

Kansainvälinen energiapolitiikka on myös yksi maaliskuun 2007 Eurooppa-neuvoston päätelmissä määritelty politiikan painopistealue. Eurooppa-neuvosto korosti tuolloin, että olemassa olevia välineitä pitäisi hyödyntää kunnolla EU:n ja sen kaikkien toimittajien kahdenvälisen yhteistyön lujittamiseksi.

Tärkein Länsi-Balkanin maiden kanssa tehty energia-alan yhteistyöväline on energiayhteisön perustamissopimus. Sillä pyritään laajentamaan Euroopan yhteisön energiamarkkinoita myös kyseisen alueen eli Länsi-Balkanin maihin.

Lisäksi jokaisessa EU:n ja Länsi-Balkanin maiden välisessä vakautus- ja assosiaatiosopimuksessa määrätään energia-alan tiiviistä yhteistyöstä. Neuvosto suunnittelee myös hyödyntävänsä kunnolla Euroopan naapuruuspolitiikan olemassa olevia välineitä.

Lyhyesti sanottuna pyrimme Länsi-Balkanin maiden tapauksessa hyödyntämään kunnolla olemassa olevia mekanismeja laatiessamme uusia energia-alan aloitteita osana EU:n ja yhteisön ulkopuolisten maiden välisiä suhteita. Olen jo maininnut energiayhteisön perustamissopimuksen, ja käytämme myös Euroopan naapuruuspolitiikan mekanismeja.

  Georgios Papastamkos (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, monien muiden puheenvuoron käyttäneiden tavoin haluan toivottaa onnea puheenjohtajavaltio Slovenian ohjelmakaudelle.

Keskustelemme tänään Etelä-Kaukasiasta ja Mustastamerestä. Haluan kysyä neuvoston puheenjohtajalta, aikooko puheenjohtajavaltio ottaa painopistealueeksi EU:n ja Mustanmeren taloudellisen yhteistyön järjestön rajat ylittävän yhteistyön institutionalisoinnin. Haluaisin erityisesti tietää, onko Etelä-Euroopalle ratkaisevan tärkeällä energia-alalla suunnitteilla tiivistä yhteistyöstä.

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Kiitos lisäkysymyksestä ja onnentoivotuksista.

Ensinnäkin olemme täysin samaa mieltä siitä, että Mustanmeren allas on erittäin tärkeä alue EU:n energiapolitiikan ja ennen kaikkea sen ulkopoliittisten näkökohtien kannalta. Toiseksi kysyitte, onko suhteet tähän alueeseen mahdollista institutionalisoida tulevaisuudessa. Vastaan tähän, että se on mahdollista. Se voitaisiin kenties hoitaa samalla tavalla kuin Länsi-Balkanin maiden kanssa eli energiayhteisön perustamissopimuksella tai ehkä jollakin muulla tavalla. Joka tapauksessa puheenjohtajavaltio Slovenia pitää Mustanmeren allasta, Mustanmeren aluetta ja Mustanmeren synergiaa Euroopan naapuruuspolitiikan tärkeinä prioriteetteina.

  Alexander Stubb (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan onnitella neuvoston puheenjohtajaa näin Slovenian puheenjohtajuuskauden alkaessa ja kiittää tietenkin myös Slovenian puheenjohtajuuskauden solmiosta, joka on itse asiassa varsin trendikäs. Onnitteluni siitä. Kysymykseni koskee laajemmin energia-alaa ja ennen kaikkea sitä, miten Slovenia suhtautuu ydinvoiman lisäämiseen EU:n rajojen sisällä. Toiseksi mikä on puheenjohtajavaltio Slovenian kanta ydinvoiman lisäämisestä EU:n naapurustossa?

  Justas Vincas Paleckis (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, minäkin haluan onnitella Sloveniaa ja esittää kysymyksen ns. North Stream -kaasuputkesta. Kuten tiedätte, tämä putki kulkee Venäjältä Saksaan muutaman muun eurooppalaisen valtion läpi ja asiaan liittyy muun muassa ympäristöongelmia.

Kuinka puheenjohtajavaltio arvioi tätä hanketta?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Kiitos lisäkysymyksistä. Ydinenergian käyttöä koskevaan kysymykseen vastaan, että puheenjohtajavaltio katsoo vakaasti, että päätöksen tekeminen ydinenergian ottamisesta käyttöön ja sen käytön jatkamisesta ja lisäämisestä kuuluu täysin jäsenvaltioille. Puheenjohtajavaltio aikoo pitää kiinni tästä kannastaan.

Hyvä jäsen Stubb, kysymyksenne toinen osa liittyi Sloveniaan. Slovenia on tunnetusti yksi ydinenergiaa käyttävistä maista. Vaikka asiasta ei olekaan vielä päätetty, on mahdollista, että ydinenergian käyttöä lisätään eli että Slovenia turvautuu siihen myös jatkossa.

North Stream -hanke ei puolestaan ole EU:n hanke vaan siihen suoraan osallistuvien maiden oma hanke. EU:lla, neuvostolla ja puheenjohtajavaltiolla ei ole siitä erityistä kantaa. Euroopan unionilla on kuitenkin yleinen kanta siitä, mitä hankkeita EU pitää toivottavina. Mainitsen näistä hankkeista ennen kaikkea Nabucco-kaasuputken.

Meillä on kanta tästä hankkeesta, koska se on EU:n hanke, ja kantamme on myönteinen. Euroopan unionin kanta on se, että se haluaa kehittää omaa energiapolitiikkaansa ja että sen on jatkettava tällaisia hankkeita. Siispä puheenjohtajavaltiona kannatamme näitä hankkeita.

  Puhemies. – Koska seuraavat kysymykset koskevat samaa aihetta, ne käsitellään yhdessä.

Colm Burken kysymys numero 5 (H-0971/07):

Aihe: EU:n rauhanturvajoukot Tshadissa ja Keski-Afrikan tasavallassa – helikopterien ja lääkintäpalvelujen puute

Voiko neuvosto ilmoittaa, ovatko EU:n jäsenvaltiot lisänneet Tshadissa ja Keski-Afrikan tasavallassa toimiville EU:n rauhanturvajoukoille tarkoitettuja tarviketoimituksia, helikopterit ja lääkintäpalvelut mukaan luettuina, jotta irlantilaisten ja muiden jäsenvaltion joukkojen sijoittamista mainitulle alueelle ei viivytetä tarpeettomasti. EU:n sotilaskomitean puheenjohtaja kenraali Henri Bentegeat on todennut, että mainitut rauhanturvajoukoilta puuttuu edelleen toiminta-alueella tarvittava kuljetuskapasiteetti, kuten helikopterit, lääkintäpalvelut ja logistiset palvelut.

Voiko neuvosto kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan EU:n humanitaarisen avun toimittamisen mainitulle alueelle? Mihin toimiin neuvosto on ryhtynyt Tshadin oman poliittisen epävakauden vuoksi, kun otetaan huomioon, että Tshadin hallituksen joukkojen on ilmoitettu surmanneen satoja kapinallisia Tshadin itäosassa 26. marraskuuta? Miten neuvosto aikoo varmistaa aselevon sekä Tshadin kapinallisten ja presidentti Idriss Debyn hallinnon välisen rauhansopimuksen kunnioittamisen?

Liam Aylwardin kysymys numero 6 (H-1016/07):

Aihe: EU:n rauhanturvaoperaatio Tšadissa

Voiko neuvosto kertoa, milloin käynnistetään EU:n rauhanturvajoukkojen lähettäminen Tšadiin ja millainen on joukkojen kokoonpano?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Brysselissä on jo järjestetty viisi kokousta, joissa on käsitelty joukkojen kokoonpanoa: muun muassa viime vuoden marraskuun 3. päivänä, viime vuoden joulukuun 1. päivänä ja viimeisin muutama päivä sitten 11. tammikuuta.

Kuten kaikissa tällaisissa operaatioissa joukkojen muodostaminen on jälleen osoittautunut vaikeaksi. Minulla on kuitenkin ilo ilmoittaa teille, että joukkojen kokoonpanosta pidetyssä viidennessä eli viimeisimmässä kokouksessa päästiin asiasta yhteisymmärrykseen ja että EU:lla on nyt käytettävissään kaikki tarvitsemansa valmiudet.

Operaation aloituspäivämäärästä päätetään todennäköisesti EU:n yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston kokouksessa tämän kuun lopussa, 28. tammikuuta 2008. Alustava operointikyky on määrä saavuttaa tammikuun loppuun tai helmikuun alkuun mennessä. Joukkoihin kuuluu erikoisyksikköjä ja muutamia jalkaväkiyksikköjä. Operaatioon osallistuvilla on käytettävissään valikoima teknisiä, logistisia ja lääketieteellisiä laitteita, jotta suurempien joukkojen sijoittamiseen voidaan valmistautua.

Yleisesti ottaen rauhanjoukot on määrä sijoittaa alueelle toukokuussa ennen sadekauden alkua. Tässä vaiheessa Tšadiin sijoitettavissa EU:n joukoissa pitäisi olla noin 4 000 henkeä. Viimeaikaisista, Länsi-Tšadissa tapahtuneista kapinallisten ja Tšadin hallituksen joukkojen välisistä sotilaallisista konflikteista totean, että neuvosto pitää nykyisiin taisteluihin johtaneita kapinallisten iskuja erittäin valitettavina.

Neuvosto toi 10. joulukuuta tekemissään päätöksissä esiin olevansa tilanteesta syvästi huolestunut ja kehotti Tšadin hallitusta tekemään yhteistyötä Sudanin ja Libyan kanssa sopivien olosuhteiden luomiseksi ja kestävän poliittisen ratkaisun saavuttamiseksi Sirtan rauhansopimuksen pohjalta. Neuvosto kehotti Tšadin ja Sudanin hallituksia pitämään kiinni Tripolin sopimuksessa hyväksymistään velvoitteista ja lopettamaan erityisesti avunannon aseistautuneille joukoille, jotka aiheuttavat alueella epävakautta.

Koska kapinalliset toimivat myös Darfurissa, neuvosto muistuttaa Sudanin hallitukselle, että sen vastuulla on estää aseistautuneita ryhmiä ylittämästä Tšadin rajaa. Neuvosto on tietoinen siitä, että pysyviä tuloksia saadaan aikaan vain löytämällä poliittinen ratkaisu, ja siksi se korostaa viime vuoden elokuun 13. päivänä allekirjoitetun Tšadin demokratiaprosessin lujittamista koskevan poliittisen sopimuksen merkitystä.

  Colm Burke (PPE-DE). – (EN) Haluan vain toivottaa Slovenialle menestyksekästä puheenjohtajuuskautta seuraaviksi kuudeksi kuukaudeksi ja kiittää neuvoston puheenjohtajaa vastauksesta.

EU:n joukkojen käytettävyyttä koskevasta, syyskuun puolivälissä tehdystä neuvoston päätöksestä totean, että olen hieman huolissani siitä, että aikataulusta on lipsuttu. Mietin vain, pitäisikö meidän ottaa tästä opiksemme se, että ennen kuin teemme sitoumuksia, meillä pitäisi olla operaatio valmiina liikkumaan, sillä sen jälkeen on tapahtunut yhtä jos toista.

Kysymykseni toinen osa koski humanitaarista apua. Annoimme Tšadille humanitaarista apua vuonna 2007. Aiommeko lisätä avun määrää vuonna 2008, kun nyt olemme maassa läsnä seuraavien 12 kuukauden ajan?

  Liam Aylward (UEN). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan toivottaa puheenjohtajavaltio Slovenialle menestystä seuraaviksi kuudeksi kuukaudeksi. Toivotan myös Tšadiin lähteville EU:n joukoille turvallista ja menestyksekästä rauhanturvaoperaatiota. Olen erittäin ylpeä voidessani sanoa, että tätä operaatiota johtaa maanmieheni, irlantilainen kenraaliluutnantti Patrick Nash, ja toivotan myös hänelle onnea ja menestystä.

Onko neuvosto yhtä mieltä siitä, että EU:n rauhanturvaajien on tehtävä myös jatkossa kunnolla yhteistyötä YK:n kanssa ja että EU:n rauhanturvajoukkoja pitäisi lähettää vain, jos YK on antanut tällaista operaatiota tukevan päätöslauselman?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Vastaan ensimmäiseksi jäsen Burken kysymykseen. Mainitsemanne seikka on epäilemättä yksi läksy niiden monien muiden joukossa, joista voimme ottaa opiksemme ennen kaikkea yhden asian: sen, että on helpompaa hyväksyä päätös periaatteessa kuin taata sen täytäntöönpano. Olemme kuitenkin onnistuneet tässä. Se vei jonkin aikaa, mutta katson, että paitsi sopimus myös itse täytäntöönpanoa koskeva sopimus tehtiin oikeaan aikaan.

Toiseen kysymykseen vastaan, että kyse on periaateasiasta, joka on tietenkin ratkaistava kansainvälisen lainsäädännön ja YK:n peruskirjan mukaisesti. Rauhan turvaamisessa ja rauhanturvaoperaatioissa on tietenkin kyse YK:n alaisuudessa tehtävästä yhteistyöstä. Tämä ei tarkoita, etteikö EU kykenisi tekemään itsenäisesti päätöksiä sen omista, luonteeltaan erilaisista operaatioista.

  Bogusław Sonik (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, esitän lähinnä oman mielipiteeni. Tšadin joukoista 10 prosenttia on puolalaisia, eli puolalaisia sotilaita on noin 400. Kehotan siksi puheenjohtajavaltio Sloveniaa tekemään kaikkensa varmistaakseen, että tämä operaatio on menestyksekäs. Operaatio on valmisteltava hyvin, ja joukot on varusteltava hyvin. Tiedämme, että operaation alullepanija oli Ranska. Pyydän siksi puheenjohtajavaltio Sloveniaa olemaan hyvin vaativa operaatiota johtavaa Ranskaa kohtaan. Logistisesti näin on oltava. Korostan jälleen sitä, että EU ei saa saattaa itseään huonoon valoon.

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Haluan vain esittää kiitokset Puolalle ja muille maille, jotka osallistuvat merkittävällä tavalla tähän tärkeään operaatioon.

  Puhemies. − Seuraavana on

Gay Mitchellin kysymys numero 7 (H-0973/07):

Aihe: EU-kansalaisten suojelu muslimimaissa

Viime vuoden marraskuussa Sudanissa työskennellyttä brittiläistä opettajaa syytettiin islamin loukkaamisesta, koska hänen seitsemän vuoden ikäiset oppilaansa olivat nimenneet teddykarhunsa Muhammediksi. Jos opettaja tuomitaan, rangaistuksena saattaa olla 40 ruoskaniskua, suuri sakko tai vankeustuomio.

Mitä EU voi tehdä suojellakseen paremmin viattomia kansalaisiaan, jotka oleskelevat muslimimaissa ja joutuvat tällaisiin hirvittäviin tilanteisiin?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Tapaus, johon jäsen Mitchell viittasi kysymyksessään, koskee Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaista. Kyseinen nainen työskenteli yhteisön ulkopuolisessa valtiossa, missä häneen sovellettiin kyseisen maan kansallista lainsäädäntöä. Maa, jonka kansalainen nainen oli, takasi hänelle kansalaisuuden perusteella konsuliviranomaisen suojelun. Kuten tiedämme, kyseinen brittinainen vapautettiin ja hän palasi Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.

Tapana on, että EU:n jäsenvaltio ja yhteisön ulkopuolinen maa ratkaisevat tällaiset tapaukset kahdenvälisesti. Joissakin tapauksissa ylimääräiset poliittiset toimenpiteet saattavat tietenkin olla tarpeen ja EU:n edustajia pyydetään osallistumaan asian käsittelyyn ja tällaisen kahdenvälisen asian ratkaisemiseen. Joissakin erityistapauksissa tämä saattaa johtaa siihen, että Euroopan unioni antaa virallisia lausuntoja tai tekee aloitteita.

Toistan kuitenkin, että periaatteessa, kuten tässä nimenomaisessa tapauksessa, yhteisön ulkopuolinen maa ja se jäsenvaltio, jonka kansalainen kyseinen henkilö on, ratkaisevat asian kahdenvälisesti.

  Gay Mitchell (PPE-DE). – (EN) Kiitän neuvoston puheenjohtajaa vastauksesta ja toivotan hänelle menestyksekästä puheenjohtajakautta.

Neuvoston puheenjohtaja on epäilemättä perillä siitä, että EU:n jäsenvaltioiden kansalaiset ovat myös EU:n kansalaisia. Oletan, että jos EU:n kansalainen olisi vaarassa menettää kätensä tai jalkansa jossakin yhteisön ulkopuolisessa valtiossa, EU pitäisi asiaa kauhistuttavana. Eikö EU pidä sitten kauhistuttavana sitä, että jotakuta kohdellaan tällä tavoin – että hänet voitaisiin tuomita 40 raipaniskuun ja tämän jälkeen vielä kenties vankilaan?

Aikooko neuvoston puheenjohtaja ryhtyä toimiin pyrkiäkseen varmistamaan, että tällaisille alueille matkustavat EU:n kansalaiset tietävät, kuinka voimakkaasti alueen kulttuuri poikkeaa heidän omastaan? Entä yrittääkö puheenjohtajavaltio varmistaa, että nämä maat, joiden kanssa käymme kauppaa, ymmärtävät meidän odottavan, että ne kohtelevat kansalaisiamme paremmin, jottei heitä kohdeltaisi tällä tavalla?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Hyvä jäsen Mitchell, kiitos esittämästänne lisäkysymyksestä. Tämä kysymys koskee kansalaisille tarjottavaa konsuliviranomaisen suojelua. Tällainen suojelu kuuluu edelleen jäsenvaltioiden toimivaltaan, ja jäsenvaltioiden tehtävänä on varoittaa yhteisön ulkopuolisiin maihin matkustavia kansalaisiaan vaaroista ja loukuista, jotka heidän on tunnettava.

Toisaalta yhteisvastuuperiaatteen mukaisesti meillä on jo takuut avunannosta: toisin sanoen jäsenvaltiot, joilla on diplomaattiedustus eli konsulaatti yhteisön ulkopuolisessa jäsenvaltiossa, takaavat konsuliviranomaisen suojelun EU:n sellaisten jäsenvaltioiden kansalaisille, joilla ei ole omaa konsulaattia kyseisessä maassa. Mielestäni tämä on yksi tärkeä EU:n tarjoama etu.

Olen jo sanonut, että tarvittaessa on varmastikin hyvin todennäköistä, erittäin todennäköistä ja mahdollista, että myös EU osallistuu aiemmin mainitun kaltaisten tapausten ratkomiseen. Onneksi se ei ollut tässä tapauksessa tarpeen, vaan kyseiset maat ratkaisivat asian kahdenvälisesti, mistä olemme iloisia.

  Reinhard Rack (PPE-DE). – (DE) Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, olette todenneet – ja syystäkin – että kahdenväliset suhteet voivat olla avuksi tämänkaltaisia ongelmatapauksia ratkottaessa. Neuvosto, Euroopan parlamentin puhemies ja komission puheenjohtaja ovat kuitenkin allekirjoittaneet EU:n perusoikeuskirjan. Siinä viitataan ihmisarvoon ja kielletään halventavat ja julmat rankaisut. Eikö näin ollen myös neuvoston pitäisi puolustaa perusoikeuskirjaa maailmalla Euroopan unionin puolesta?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Toistan, että asia on edelleen jäsenvaltioiden velvollisuus ja että ne voivat tarjota konsuliviranomaisen suojelua. On kuitenkin selvää, että Euroopan unioni muodostaa kehyksen, jossa jäsenvaltiot – mainitsen yhteisvastuuperiaatteen vielä uudelleen – auttavat toisiaan tällä alalla yhteisvastuuperiaatteen mukaisesti.

Joka tapauksessa neuvosto ja epäilemättä myös muut toimielimet tekisivät varmasti tarvittaessa parhaansa. Toisin sanoen tämä ei muuta sitä tosiseikkaa, että suojelun tarjoaminen on toistaiseksi jäsenvaltioiden tehtävä, eikä se muuta sitä, että Euroopan unionin yksittäinen toimielin voi ryhtyä lisätoimiin.

Siispä totean jäsen Mitchellin esiin tuomasta tapauksesta, että kyseiset maat ratkaisivat asian keskenään, mutta tämä ei tarkoita, etteikö korkeampi taho, jopa Euroopan unioni, olisi puuttunut asiaan, jos se olisi ollut tarpeen.

  Puhemies. − Seuraavana on

Avril Doylen kysymys numero 8 (H-0975/07):

Aihe: Biologinen monimuotoisuus ja ilmastonmuutos

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n neljännen arviointiraportin mukaan tämän vuosisadan aikana monet ekosysteemit joutuvat ennennäkemättömien ilmastonmuutosten ja muiden maailmanlaajuisten muuttujien (esimerkiksi tartuntatautien leviäminen) kohteeksi. IPCC arvioi, että noin 60 prosenttia arvioinnin piiriin kuuluvista ekosysteemeistä on kehitykseltään kestämättömiä ja niiden tila on huononemassa. Jo tämäkin kehitys riittänee aiheuttamaan biologisen monimuotoisuuden laajamittaista häviämistä.

EU:n tasolla komission vihreässä kirjassa ilmastonmuutokseen sopeutumisesta muistutetaan, että "noin 20–30 prosenttia tähän mennessä arvioiduista kasvi- ja eläinlajeista on todennäköisesti suuremmassa vaarassa kuolla sukupuuttoon, jos maailmanlaajuisen keskilämpötilan nousu ylittää 1,5–2,5 celsiusastetta."

Mihin konkreettisiin toimiin puheenjohtajavaltio Slovenia aikoo ryhtyä, jotta EU:n politiikassa asetetaan etusijalle Göteborgin tavoite biologisen monimuotoisuuden katoamisen pysäyttämisestä vuoteen 2010 mennessä? Mitä toimia toteutetaan ilmastonmuutoksesta ja muista maailmanlaajuisista tekijöistä johtuvan biologisen monimuotoisuuden katoamisen estämiseksi?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Jäsen Doyle tietää varmastikin, että Euroopan unionin aikomuksena on vaikuttaa omalta osaltaan biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen sopimuspuolten yhdeksännen konferenssin kunnianhimoiseen lopputulokseen. Se pidetään Bonnissa Saksassa toukokuussa 2008 eli Slovenian puheenjohtajuuskaudella.

Biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen on yksi puheenjohtajuuskautemme tärkeimmistä tavoitteista. Neuvosto on jo korostanut, että meidän on jatkettava toimiamme kaikilla tasoilla saavuttaaksemme vuoteen 2010 mennessä tason, jolla biodiversiteetin hupeneminen hidastuu tuntuvasti, sekä tavoitteen, jonka jäsen Doyle mainitsi kysymyksessään ja jonka EU asetti Göteborgin Eurooppa-neuvostossa.

Lisäksi jäsenvaltiot ryhtyvät konkreettisiin toimenpiteisiin toteuttaakseen toimintasuunnitelman, jonka tavoitteena on pysäyttää biologisen monimuotoisuuden väheneminen vuoteen 2010 mennessä ja sen jälkeen. Suunnitelma sisältää biologiseen monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutokseen liittyviä Euroopan unionin toimenpiteitä ja globaaleja toimenpiteitä.

Pyrkiessään hidastamaan tavoitteen mukaisesti biologisen monimuotoisuuden hupenemista vuoteen 2010 mennessä puheenjohtajavaltio korostaa, että ilmastonmuutoksen ja biologisen monimuotoisuuden alalla toteutettavien politiikkojen ja toimien välille tarvitaan synergiaa. Tämä koskee erityisesti makean veden ja meriympäristöjen sekä metsien biologista monimuotoisuutta.

Nämä tavoitteet sekä muut biologisen monimuotoisuuden suojelemista koskevat tavoitteet on asetettu "Countdown 2010" -julistuksessa. Slovenian puheenjohtajuuskauden aikana neuvoston työryhmät pitävät kokouksia. Niistä yksi on metsätalouden, ilmastonmuutoksen ja biologisen monimuotoisuuden asiantuntijoiden kokous ja toinen puolestaan kansainvälisen meripolitiikan, kalastuksen ja biologisen monimuotoisuuden asiantuntijoiden kokous.

Myös Sloveniassa huhtikuussa järjestettävässä ympäristöministerien epävirallisessa kokouksessa käsitellään metsien biologista monimuotoisuutta haasteena ja tilaisuutena laatia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja siihen sopeutumiseksi Euroopan unionissa. Lisäksi puheenjohtajavaltio Slovenia pyrkii parantamaan yhteistyötä ja tehostamaan erilaisiin ympäristösopimuksiin kirjattujen asianmukaisten päätösten täytäntöönpanoa kansallisesti ja alueellisesti.

Euroopan komissio on tarkistanut tiedonantoaan "Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen vuoteen 2010 mennessä – ja sen jälkeen" ja sitoutunut ottamaan yksityisen sektorin mukaan biologisen monimuotoisuuden suojelua edistäviin kumppanuussuhteisiin. Lissabonissa järjestettiin hiljattain, marraskuussa 2007, korkean tason konferenssi, jossa keskusteltiin taloudesta ja biologisesta monimuotoisuudesta tätä taustaa vasten. Kyseisen konferenssin seurauksena laadittiin Lissabonin raportti taloudesta ja biologisesta monimuotoisuudesta ja konferenssin lopputuloksista keskustellaan jo aiemmin mainitussa sopimusosapuolten yhdeksännessä konferenssissa, joka pidetään Saksassa Slovenian puheenjohtajuuskaudella. Asiaa käsitellään myös Maailman luonnonsuojeluliiton (IUCN) viidennessä maailmankongressissa, joka järjestetään Barcelonassa Ranskan puheenjohtajuuskaudella.

  Avril Doyle (PPE-DE). – (EN) Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, kiitän teitä vastauksestanne ja toivotan teille erittäin menestyksekästä puheenjohtajuuskautta.

Countdown 2010 -hanke huolestuttaa minua. Asiasta puhutaan paljon, mutta mitään ei tapahdu. Ajatus siitä, että pystyisimme samaan aikaan todellisia muutoksia vuoteen 2010 mennessä, on suurta huijausta. Olen toki samaa mieltä siitä, että eri politiikkojen välille tarvitaan synergiaa, mutta voimme vähentää ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuksia suojelemalla luonnon monimuotoisuutta, sillä metsät, suot ja muut, ihmisen luomat ekosysteemit sitovat ilmasta hiilidioksidia.

Oletteko sitä mieltä, että tarvitsemme käyttöömme parhaat saatavilla olevat tiedot voidaksemme seurata muutosta? Tarvitsemme tarkempaa tietoa siitä, millä kaikilla tavoilla ilmastonmuutos vaikuttaa Euroopan biologiseen monimuotoisuuteen. Jos haluamme lähestyä vuoden 2010 tavoitteita, meidän on parannettava käyttämiämme indikaattoreita ja mittaustapoja, jotta saamme tietää tarkalleen, kuinka vakava tilanne on.

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Hyvä jäsen Doyle, kiitos tästä lisähuomiosta. Olen täysin samaa mieltä siitä, että luonnon monimuotoisuuden nykytilan määrittäminen edellyttää parhaiden mahdollisten indikaattoreiden käyttöä. Puheenjohtajavaltio ottaa huomioon kommenttinne siitä, että meidän on mietittävä, onko näitä indikaattoreita parannettava, ja pohtii asiaa.

Vuosi 2010 on jo ovella: siihen on aikaa alle kaksi vuotta. Olette oikeassa siinä, että kun kyse on biologisen monimuotoisuuden kaltaisesta asiasta, on vaikeaa kuvitella, että ehtisimme saavuttaa asetetut tavoitteet eli hidastaa biologisen monimuotoisuuden hupenemista jäljellä olevassa lyhyessä ajassa – etenkin kun asiaan liittyviä mahdollisuuksia ei ole tähän mennessä hyödynnetty kunnolla.

En kuitenkaan sano sen olevan mahdotonta. Teemme parhaamme. Luonnon monimuotoisuus on Slovenialle valtavan tärkeä asia, sillä luontomme on edelleen varsin rikasta. Slovenian luonto tunnetaan ainakin karhuista, joita viedään moniin osiin Eurooppaa.

Lyhyesti sanottuna voitte siis luottaa siihen, että puheenjohtajavaltio Slovenia tekee parhaansa saavuttaakseen tavoitteen, vaikka aikaa onkin jäljellä hyvin vähän.

  Mairead McGuinness (PPE-DE). – (EN) Pyydän neuvoston puheenjohtajaa ottamaan kantaa siihen, että komissio tarkistaa parhaillaan biopolttoaineille asetettuja tavoitteita. Tämä johtuu siitä, että vaikka ajattelimme biopolttoaineiden olevan hyväksi ilmastonmuutoksen kannalta, niillä on tahattomia vaikutuksia ruoan saatavuuteen eri puolilla maailmaa ja erityisesti biologiseen monimuotoisuuteen.

Eikö yksi ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvistä ongelmista ole juuri se, että me saatamme torjua sitä väärällä tavalla?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Tämä todistaa kenties sen, ettemme kiinnittäneet aikaisemmin riittävästi huomiota tiettyihin asioihin. On selvää, että biopolttoaineiden täysin valvomaton ja rajoittamaton tuotanto voi vaikuttaa haitallisesti ympäristöön, biologiseen monimuotoisuuteen, ruoan hintaan ja niin edelleen.

Mielestäni myös tähän näkökohtaan on hyvä kiinnittää erityistä huomiota. Toisin sanoen edistämällä biopolttoaineiden tuotantoa ja kulutusta meidän pitäisi pienentää, ei kasvattaa, ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta Mielestäni tämän pitäisi olla tärkeä ohjenuora biopolttoaineiden käytön lisäämiseen tähtäävälle EU:n politiikalle.

  Puhemies. − Seuraavana on

Jim Higginsin kysymys numero 9 (H-0977/07):

Aihe: Irrottautuminen BKT-kriteeristä

Voiko neuvosto kertoa, miten se aikoo toimia sen komission ehdotuksen suhteen, joka koskee luopumista BKT:stä alueellisen yhteenkuuluvuuden kriteerinä, ja voiko neuvosto ilmoittaa, onko se mahdollisesti päättänyt jo lopullisesti tulevaisuudessa toteutettavista toimista, joilla saadaan tarkempi kuva alueiden tuloksista?

Jäsen McGuinness vastaa tästä jäsen Higginsin alun perin esittämästä kysymyksestä.

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Esitän jäsen Higginsille ja jäsen McGuinnessille pahoitteluni siitä, että pystyn vastaamaan kysymykseen vain hyvin lyhyesti, sillä neuvosto voi keskustella näistä asioista ainoastaan komission ehdotuksen pohjalta.

Komissio ei ole esittänyt tällaista ehdotusta eikä mitään muutakaan ehdotusta alueellisen yhteenkuuluvuuden indikaattoreita koskevista muutoksista. Siispä neuvosto ei voi keskustella asiasta eikä ottaa kantaa muihinkaan alueellisen yhteenkuuluvuuden indikaattoreihin, ennen kuin komissio antaa tällaisen ehdotuksen.

  Mairead McGuinness (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, esitän pahoitteluni jäsen Higginsin puolesta. Hän on sairaana eikä ole siksi tänään läsnä. Kiitän teitä lyhyestä vastauksestanne. Oletan tämän liittyvän myös suunnitelmiin määritellä epäsuotuisassa asemassa olevat jäsenvaltioiden alueet uudelleen. Pyydän, että kun saatte tietoa näistä indikaattoreista, toimittaisitte tiedot jäsen Higginsille.

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Kiitos jäsen McGuinness, pyrin tekemään niin. Toistan, että asia riippuu ensisijaisesti komissiosta. Lisäksi meidän on ehkä – todellakin vain ehkä, asia ei ole varma – mahdollista tarkastella indikaattoreita samalla, kun tarkistamme koheesiopolitiikkaa, mitä puheenjohtajavaltio Slovenia suunnittelee tällä hetkellä. Asia riippuu komissiosta, ei neuvostosta. Haluaisimme tietenkin tietää, mitä komissio ajattelee koheesiopolitiikan tarkistamisesta, joka on yksi tärkeistä tehtävistämme puheenjohtajakaudellamme.

  Reinhard Rack (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, jopa Euroopan parlamentti kunnioittaa komission aloiteoikeutta, johon neuvoston puheenjohtaja juuri viittasi. Tästä syystä kerromme kuitenkin aina komissiolle, mikä on meidän mielestämme erityisen tärkeää. Voisimme varmastikin keskustella täällä työttömyyden ja suuren muuttoliikkeen kaltaisista kriteereistä. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, mainitsitte aiemmassa vastauksessanne Slovenian harmaakarhut. Steiermarkilaisena kiitän teitä tästä viennistä ja toivon, että Schengen-alueen avoimet rajat lisäävät maahanmuuttoa vielä entisestään.

  Avril Doyle (PPE-DE). – (EN) Haluan todeta alueiden tulosten mittausten tarkentamisesta sen, että meidän on kyseenalaistettava, onko bruttokansantuote oikea mittausväline. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, oletteko tarkastelleet – tai aiotteko tarkastella, koska Slovenia on ollut puheenjohtajavaltio vasta viikon – sitä mahdollisuutta, että bruttokansantuotteen sijasta mittarina käytettäisiinkin bruttokansantuotetta, johon on laskettu mukaan ulkomaiset nettoinvestoinnit, tai bruttokansantuloa? Tällä hetkellä ongelmallista on se, etteivät mittarit ole keskenään vertailukelpoisia, joten eri alueiden tuloksia – ja myös eri maiden tuloksia, kysehän ei ole vain alueista – on hyvin vaikeaa mitata, koska perusteita eli indikaattoreita ei ole yhdenmukaistettu.

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Minun on hyvin hankalaa puhua komission puolesta, enkä halua tehdä niin, koska en olisi silloin tehtävän tasalla. Näyttää kuitenkin siltä, ettei komissio ole ainakaan toistaiseksi löytänyt bruttokansantuotetta parempaa indikaattoria. Uskon, että jos komissio olisi löytänyt paremman indikaattorin, se olisi ehdottanut sen käyttöä. Toistan vielä, että koheesiopolitiikan tarkistaminen tarjoaa tilaisuuden tarkastella myös esittämäänne kysymystä. Tilaisuuksia tulee vielä lisää, kun Euroopan unionin talousarvion täydellisestä uudistuksesta käydään keskustelua, ja tiedämme jo nyt, että sen perustana käytetään kokonaisanalyysia, jonka Euroopan komissio tekee vuosina 2008–2009.

  Puhemies. − Seuraavana on

Mairead McGuinnessin kysymys numero 10 (H-0979/07):

Aihe: Bulgarian hoitokoteja koskeva tutkimus

BBC lähetti äskettäin Bulgarian hylättyjä lapsia käsittelevän dokumentin, jossa kuvattiin Mogilinossa Bulgariassa sijaitsevassa hoitokodissa asuvien lasten kauhistuttavia oloja. Ohjelman tuottaja on julkisesti todennut, ettei kyseinen hoitokoti ole Bulgarian pahin. Vaikuttaa siltä, että vaikka vammaisten lasten ja nuorten aikuisten laitoshoidossa selvästi onkin ongelmia, niitä ei ole käsitelty tehokkaasti.

Koska EU on sitoutunut EU:n perusoikeuskirjaan ja koska juuri on vietetty yhtäläisten mahdollisuuksien eurooppalaista teemavuotta, voiko neuvosto antaa lausunnon tästä hyvin kipeästä kysymyksestä?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Neuvosto ei ole hyväksynyt kantaa jäsen McGuinnessin mainitsemasta tapauksesta. Minulla on silti ilo todeta, että neuvosto hyväksyi 5. joulukuuta 2007 päätöslauselman Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuoden 2007 seurannasta. Tämä teemavuosi ajoittui siis viime vuoteen, mutta tämän päätöslauselman nojalla se ei jää yksivuotiseksi tapahtumaksi, vaan sitä jatketaan.

Kyseisessä päätöslauselmassa jäsenvaltiota ja Euroopan komissiota kehotetaan tehostamaan vammaisuuteen tai mihin tahansa muuhun syyhyn perustuvan syrjinnän ehkäisytoimenpiteitä ja tällaisen syrjinnän torjuntaa, ottamaan vammaisuus huomioon kaikessa olennaisessa politiikassa sekä jatkamaan YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen allekirjoittamisen, hyväksymisen ja ratifioinnin tukemista. Lisäksi neuvosto kehottaa tässä päätöslauselmassa jäsenvaltioita ja komissiota tekemään yhteistyötä yhteisiin haasteisiin liittyvissä asioissa ja etsimään ratkaisua osana yleissopimuksen eli YK:n yleissopimuksen täytäntöönpanoa.

Haluan korostaa tältä osin, että neuvosto ja Euroopan parlamentti saivat hiljattain komission kertomuksen vammaisten asemasta Euroopan unionissa ja että kertomus sisälsi EU:n toimintasuunnitelman vuosiksi 2008–2009. Puheenjohtajavaltio Slovenia pitää tätä asiakirjaa tärkeänä ohjenuorana tulevissa pyrkimyksissä vahvistaa vammaisten, erityisesti vammaisten lasten oikeuksia. Neuvosto tutkii edelleen komission ehdotusta.

  Mairead McGuinness (PPE-DE). – (EN) Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, kiitän teitä diplomaattisuudestanne. Toivon, että suotte anteeksi epädiplomaattisuuteni, mutten usko teidän ymmärtävän, missä määrin tämä televisiodokumentti aiheutti kiukkua ja närkästystä erityisesti Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Irlannissa.

Valitettavasti uskon, että jos tässä olisi kyse eläinten hyvinvointia koskevasta asiasta, neuvosto olisi jo ottanut siihen kantaa. Puhumme nyt lapsista, jotka eivät saa ääntään kuuluviin. Uskon todella, että hidas toiminta tällaisissa tapauksissa saattaa EU:n huonoon valoon sen jäsenvaltioiden ja kansalaisten silmissä.

Mielestäni meidän pitäisi toimia nopeasti, ja uskon, että kansalaisetkin reagoisivat nopeaan toimintaamme myönteisesti, sillä tämä tapaus on anteeksiantamaton. Kuvat puhuvat puolestaan.

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) En voi enkä halua syventyä tähän tapaukseen, josta teillä on – luultavasti syystäkin – vahva mielipide. Haluan kuitenkin korostaa, että neuvostolle on tärkeää kunnioittaa Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden välistä toimivallan jakoa. Tässä valossa voin puhua vain neuvoston edustajana – enkä yritä nyt olla diplomaattinen, vaan puhun omien valtuuksieni ja neuvoston toimivallan rajoissa ja näiden rajojen sallimaa liikkumavaraa noudattaen.

  Jim Allister (NI). – (EN) Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, minäkin olen pettynyt riittämättömään vastauksenne.

Kun Bulgarian liittymistä harkittiin, laitoksissa elävien ihmisten kohtelua pidettiin tärkeänä asiana. Teimme kuitenkin sen virheen, että asettaessamme joulukuussa 2006 arviointiperusteet sen mukaan, kuinka Bulgaria oli hoitanut velvoitteensa, tämä asia jäi selittämättömällä tavalla pois arviointiperusteiden joukosta.

Miksi näin kävi? Voidaanko se lisätä nyt niiden joukkoon? Ellei, mihin muihin toimenpiteisiin teidän on realistista ryhtyä, jotta neuvosto ja yhteisö saavat tutkia kunnolla tällä alalla tapahtuneita räikeitä rikkomuksia?

  Elizabeth Lynne (ALDE). – (EN) Edellinen puhuja oli täysin oikeassa. Mielestäni neuvoston vastaus ei ollut riittävä. Vaadimme ennen liittymistä kaikkia Euroopan unioniin haluavia valtioita noudattamaan EU:n sääntöjä. Tiedän, että Bulgaria on allekirjoittanut vammaisten oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen, mutta se ei ole ratifioinut sitä. Voitteko painostaa maita, jotka eivät ole ratifioineet tätä yleissopimusta, ratifioimaan sen? Tiedän, että Bulgarian viranomaiset yrittävät puuttua tähän ongelmaan, mutta meidän on jatkettava painostusta.

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Toistan vielä voimakkaasti sen, ettei asia kuulu neuvoston toimivaltaan ja ettei neuvostolla ole tapana ottaa kantaa yksittäisiin televisio-ohjelmiin tai niiden sisältöön. Tämä ei vähennä millään tavalla kyseisen ongelman vakavuutta.

Mielestäni ratkaisu piilee siinä, mitä sanoitte itse esittäessänne kysymyksenne, eli siinä, että Bulgaria ratifioisi vammaisten oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen. Juuri tästä syystä mainitsin ensimmäisessä vastauksessani päätöslauselman, jonka neuvosto hyväksyi joulukuussa 2007 ja jossa jäsenvaltioita kehotetaan ratifioimaan kyseinen yleissopimus.

  Puhemies. − Seuraavana on

Bernd Posseltin kysymys numero 11 (H-0982/07):

Aihe: Makedonian neuvottelupäivämäärä

Pitääkö neuvosto mahdollisena, että vielä tänä vuonna eli Slovenian tai Ranskan puheenjohtajakaudella voidaan asettaa päivämäärä Makedonian liittymisneuvottelujen aloittamiselle?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) En edelleenkään osaa sanoa. Välillä se menee päälle, välillä taas ei. Pahoittelen näitä katkoksia.

Neuvosto ei tietenkään sulje eikä voi sulkea pois mahdollisuutta, johon jäsen Posselt viittasi kysymyksessään.

Kuten tiedämme, Eurooppa-neuvosto päätti joulukuussa 2005 myöntää entisen Jugoslavian tasavallalle Makedonialle hakijavaltion aseman. Niiden päätösten mukaisesti, jotka neuvosto teki 12. joulukuuta 2005 eli muutama päivä ennen Eurooppa-neuvostoa, Makedonian oli määrä panna vakautus- ja assosiaatiosopimus kokonaan täytäntöön. Komissio on laatinut tältä pohjalta seurantakertomuksia. Vuosien 2006 ja 2007 kertomuksissa ei suositella liittymisneuvottelujen käynnistämistä. Syynä on se, ettei tarvittavia toimenpiteitä ole vieläkään pantu täytäntöön.

Puheenjohtajavaltio odottaa, että vuonna 2008 entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian johto poliittisen kentän kaikilta laidoilta yhdistää voimansa ja tehostaa pyrkimyksiään saada aikaan tuloksia kaikilla niillä eri aloilla, joilla tarvitaan edistystä. Maan tapahtumien, erityisesti viime kuun aikana tapahtuneen edistyksen valossa arvioisin, että pääsemme tänä vuonna askeleen lähemmäksi liittymisneuvottelujen aloittamispäivämäärää koskevan päätöksen tekemistä.

Puheenjohtajavaltio Slovenia odottaa innolla paitsi tätä myös maassa tapahtuvaa edistystä. Asia riippuu kuitenkin Makedoniasta itsestään, siitä, onnistuuko se toteuttamaan toimenpiteet, sekä uudistusten etenemisestä.

  Bernd Posselt (PPE-DE). – (DE) Suurkiitokset erinomaisesta vastauksesta. Haluan poikkeuksellisesti esittää henkilökohtaisen alustavan huomion. Vuonna 1991, jolloin Slovenia itsenäistyi, olin mukana Ljubljanassa juhlimassa itsenäisyyttä – uskoakseni ainoana EU:n kansalaisena. Kannatin myös assosiaatiosopimusta Ljubljanan sodan aikana, joka oli onneksi lyhyt, ja myöhemmin parlamentin esittelijänä.

Haluan vain todeta, että tämä päivä on minulle historiallinen päivä, ja olen siitä hyvin iloinen. Pahoittelen tätä henkilökohtaista huomiota.

Esitän nyt aivan lyhyen kysymyksen. Pidättekö Makedonian ja Kreikan välistä nimikysymystä kahdenvälisenä asiana, ja voiko kahdenvälinen asia vaikuttaa liittymisneuvotteluihin?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Kiitän jäsen Posseltia siitä, että hän on tukenut meitä itsenäistymisemme alusta lähtien. Slovenia on kulkenut todellakin pitkän matkan, kuten Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja totesi tänä aamuna.

Vastaan kysymykseenne toteamalla, että nimikysymys on pohjimmiltaan kahdenvälinen. Tiedämme kuitenkin kaikki, että tämän pohjimmiltaan kahdenvälisen kysymyksen ratkaisemista varten on olemassa mekanismi: YK:n erityisedustaja Nimec on sitoutunut toimivaan sovittelijana osapuolten välillä ratkaisun löytämiseksi.

Puheenjohtajavaltio Slovenia tukee näitä pyrkimyksiä ja odottaa osapuolten tekevän rakentavaa yhteistyötä tässä prosessissa, ennen kuin ratkaisu löytyy. Samalla katsomme, ettei tämän kysymyksen pitäisi vaikuttaa entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian liittymiseen kansainvälisiin järjestöihin – saati, että se estäisi sen.

  Avril Doyle (PPE-DE). – (EN) Haluan esittää kysymyksen puheenjohtajavaltio Slovenialle. Tiedän sen katsovan, että Kaakkois-Eurooppaan tarvitaan kestävää rauhaa ja vakautta, ja asettavan Balkanin etusijalle, ja on toki totta, että taloudellinen kehitys kulkee käsi kädessä näiden asioiden kanssa. Haluan kuitenkin esittää kysymyksen aivan erillisestä, vaikkakin tärkeästä asiasta eli Makedonian valmiudesta aloittaa liittymisneuvottelut. Jos Makedoniaa verrataan muihin kyseisen alueen maihin, kuinka valmis puheenjohtajavaltio Slovenia katsoo sen olevan aloittamaan liittymisneuvottelut? Haluamme kaikki nämä maat mukaan, mutta jotkin niistä ovat valmiimpia kuin toiset. Millaiset mahdollisuudet Makedonialla on mielestänne olla ensisijaisten hakijoiden joukossa?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Hyvä jäsen Doyle, kiitos tästä lisäkysymyksestä. Puheenjohtajavaltio Slovenia luokittelee Länsi-Balkanin alueen maat sen mukaan, mihin vaiheeseen ne ovat edenneet. Tässä tapauksessa entisen Jugoslavian tasavalta Makedonia on edennyt alueen maista pisimmälle, sillä se on ainut maa, jolle on myönnetty ehdokasvaltion asema. En laske nyt mukaan Kroatiaa, sillä se kuuluu joka tapauksessa eri ryhmään, ns. laajentumisen piiriin kuuluvien maiden ryhmään, koska se käy jo neuvotteluja jäsenyydestä.

Toistan, että toivomme, että kaikki nämä maat, myös Makedonia, pääsevät puheenjohtajakautemme aikana eteenpäin tiellä kohti EU:n jäsenyyttä. Liittyminen ei kuitenkaan tapahdu pian eli vuodessa tai kahdessa, vaan se vaatii enemmän aikaa ja työtä. Tämä asia on yksi puheenjohtajavaltio Slovenian tärkeimmistä painopisteistä.

On kuitenkin tärkeää, että tarjoamme näille maille jatkossakin eurooppalaiset tulevaisuudennäkymät ja että ne edistyvät tasaista tahtia kohti tätä tavoitetta. Toistan, että toivomme puheenjohtajavaltiona edistyksen jatkuvan puheenjohtajakaudellamme. Haluan kuitenkin toistaa myös sen, että tämä edistys riippuu myös suuresti alueen maista.

  Nikolaos Vakalis (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, kiitän neuvoston puheenjohtajaa erittäin tarkasta vastauksesta. Kreikkalaisena Euroopan parlamentin jäsenenä haluan tuoda esiin, että toivomme erityisesti kaikkien Länsi-Balkanin maiden liittyvän mahdollisimman pian Euroopan unioniin. Ongelma on kuitenkin ratkaistava. Totean myös, että Kreikka on tuonut hyvät aikeensa selvästi esiin ja aikoo tehdä niin joka päivä nimiasiaa koskevissa neuvotteluissa. Haluan todeta tätä taustaa vasten, että asiassa hyväntahtoisuutta osoittavan jäsenvaltion kanta on otettava huomioon.

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Kiitos huomiostanne. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja viittasi tänä aamuna Kreikan puheenjohtajuuskauden merkittävään saavutukseen vuodelta 2003, jolloin hyväksyttiin Länsi-Balkanin maita koskeva Thessalonikin toimintasuunnitelma. Puheenjohtajavaltio Slovenian pyrkimykset, jotka koskevat Länsi-Balkanin maiden liittymistä, perustuvat edelleen tähän Thessalonikin toimintasuunnitelmaan. Siksi luotamme erityisesti Kreikan tukeen tässä Länsi-Balkanin maita koskevassa työssä.

  Puhemies. – Kysymys numero 12 on peruttu.

Seuraavana on

Nikolaos Vakalisin kysymys numero 13 (H-0990/07):

Aihe: Ympäristöystävällisten energiateknologioiden ja -tuotteiden arvonlisäveroasteen alentaminen

Kannattaako neuvosto näkemystä, jonka mukaan arvonlisäveroa koskevaa yhteisön lainsäädäntöä olisi muutettava, jotta sallittaisiin alennettujen arvonlisäveroasteiden soveltaminen uusiutuvia energialähteitä ja tehokasta energiankäyttöä hyödyntäviin teknologioihin ja sovelluksiin sen lisäksi, mitä nykyisin edellytetään sähkön ja maakaasun kulutuksen osalta? Onko laadittu aikataulu asiaa koskevien päätösten tekemiselle? Mihin toimiin neuvoston on määrä ryhtyä asian suhteen ja milloin?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Kuten tiedämme, neuvosto päätti 4. joulukuuta 2007 käynnistää keskustelut arvonlisäveroasteen alentamisen taloudellisista vaikutuksista ja siitä, olisiko veroasteen alentaminen sopiva keino saavuttaa alakohtaisten politiikkojen tavoitteet. Tällöin sovittiin, että tästä kysymyksestä keskusteltaisiin uudelleen vuoden 2008 aikana, ei välttämättä vuoden ensimmäisellä puoliskolla.

Puheenjohtajavaltio Slovenia pohtii tällä hetkellä kovasti sitä, mikä olisi tehokkain tapa jatkaa keskustelua epäyhtenäisistä arvonlisäverokannoista. Kuten komission kertomuksesta ilmenee, nämä keskustelut käynnistettiin Portugalin puheenjohtajakaudella. Tämän harkintakauden aikana, jonka toivon jäävän mahdollisimman lyhyeksi, en kykene vastaamaan jäsen Vakalisin kysymykseen tarkemmin. Haluan kuitenkin korostaa tämän olevan tärkeä asia, johon puheenjohtajavaltio aikoo kiinnittää riittävästi huomiota.

  Nikolaos Vakalis (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, pidän vastausta tyydyttävänä ja haluan vielä onnitella puheenjohtajavaltio Sloveniaa onnistuneesta aloituksesta. Toivotan Slovenialle menestyksekästä puheenjohtajakautta.

  Puhemies. – Kysymyksiin, joihin ei ajanpuutteen vuoksi voitu vastata, vastataan kirjallisesti (ks. liite).

Kyselytunti on päättynyt.

(Istunto keskeytettiin klo 19.30 ja sitä jatkettiin klo 21.00.)

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies COCILOVO

12. Valtakirjojen tarkastus: ks. pöytäkirja

13. Valiokuntien ja valtuuskuntien kokoonpanot: ks. pöytäkirja

14. Unionin romanistrategia (keskustelu)

  Puhemies. − Esityslistalla on seuraavana keskustelu

– Jan Marinus Wiersman, Hannes Swobodan, Katalin Lévain, Adrian Severinin ja Jan Anderssonin PSE-ryhmän puolesta komissiolle laatimasta suullisesta kysymyksestä, joka koskee unionin romanistrategiaa (O-0081/2007/rev. 1 – B6-0389/2007)

– Viktória Mohácsin ALDE-ryhmän puolesta komissiolle laatimasta suullisesta kysymyksestä, joka koskee unionin romanistrategiaa (O-0002/2008 – B6-0003/2008)

– Lívia Járókan PPE-DE-ryhmän puolesta komissiolle laatimasta suullisesta kysymyksestä, jonka aiheena on romaneja koskeva Euroopan yhteisön toimintasuunnitelma (O-0003/2008 – B6-0004/2008)

– Roberta Angelillin UEN-ryhmän puolesta komissiolle laatimasta suullisesta kysymyksestä, joka koskee yhteisön romanistrategiaa (O-0004/2008 – B6-0005/2008).

  Lívia Járóka, esittäjä. − (HU) Arvoisa puhemies, kiitän puheenvuorosta. Hyvät parlamentin jäsenet, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, Euroopan romanien kestämättömän tilanteen ratkaisemiseksi on laadittu monia asiakirjoja, kuten vuonna 2005 tehty Euroopan parlamentin päätös romaneista, vuonna 2004 tehty Euroopan komission tutkimus, Euroopan parlamentin naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietintö romaninaisista sekä Eurostatin toimintasuunnitelma vuodelle 2003.

Silti yksikään jäsenvaltio tai EU:n toimielin ei ole saanut aikaan todellista edistystä romanien osallistamisen alalla, vaikka kyseessä on EU:n suurin ja nopeimmin kasvava vähemmistö, jonka kotouttaminen olisi sekä EU:n työmarkkinoiden että eurooppalaisten yhteiskuntien etu.

Komission jäsen Špidlan asettama korkean tason neuvoa-antava työryhmä esitteli viime joulukuussa raportin, jossa suositeltiin yhteisön toimintasuunnitelman laatimista. Tällainen toimintasuunnitelma on laadittava, vaikka komissiolta edellytetäänkin voimakkaampaa ja aidompaa sitoutumista tehokkaiden, välittömien toimenpiteiden toteuttamiseen. Tämä koskee myös Euroopan parlamenttia ja kansalaisyhteiskuntaa monilla romaneihin vaikuttavilla aloilla.

Euroopan komission ja jäsenvaltioiden on käynnistettävä, rahoitettava, seurattava ja toteutettava tukiohjelmia suoraan unionin resursseista heikoimmassa asemissa oleville ryhmille. Jos Euroopan unionin rahoitusvälineet otetaan käyttöön, investointien vaikutus yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin on otettava keskeiseksi ja pakolliseksi kriteeriksi. Jos siis toisin sanoen kehitys rahoitetaan EU:n resursseilla, tarjouksentekijät pitäisi velvoittaa tekemään ja toteuttamaan yhdenvertaisia mahdollisuuksia koskeva analyysi ja toimenpidesuunnitelma.

Toimenpidesuunnitelman ottaminen kilpailujen pakolliseksi osaksi eri kehityssektoreilla ja tietyillä alueilla auttaisi merkittävällä tavalla turvaamaan ja edistämään muita heikommassa asemassa olevien ja kehityksestä jälkeenjääneiden sosiaalisten ryhmien yhdenvertaisia mahdollisuuksia.

On myös tärkeää tehdä koko EU:n kattava kriisikartoitus, jonka pohjalta voidaan arvioida EU:n niitä alueita, joilla äärimmäinen köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen vaikuttavat voimakkaimmin romaniyhteisöihin ja muihin kuin romaniyhteisöihin, ja jonka avulla jäsenvaltioita tukeva Euroopan komissio voi käynnistää rotusyrjinnän lopettamiseen tähtäävät toimet, joita hallitukset ovat lykänneet vuosikymmeniä erilaisten poliittisten sitoumusten vuoksi.

On tärkeää, että vähemmistöjen kotouttamisesta ja osallistamisesta suoraan tai välillisesti vastaavat komission jäsenet koordinoivat toimiaan hoitaessaan koulutusta, työllisyyttä, yhtäläisiä mahdollisuuksia, alueita ja kehitystä koskevia tehtäviään ja että he perustavat teknisen työryhmän ja laativat romanien asioita koskevan toimintasuunnitelman vuodeksi 2008 yhdessä parlamentin ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Tämän suunnitelman täytäntöönpano on myös käynnistettävä mahdollisimman pian.

Hyväksyimme vuonna 2005 päätöslauselman, jonka vaikutusten voidaan nyt huomata jääneen hyvin vähäisiksi. Mielestäni on tärkeää, että osapuolet käynnistävät mahdollisimman pian vuoropuhelun, johon myös komissio ja kansalaisyhteiskunta osallistuvat.

Lisäksi katson, että vuonna 2008 kaikkien osapuolten pitäisi toteuttaa romaneja koskevia toimia ja käydä heitä koskevaa keskustelua. Tämä on mielestäni tärkeää, ja aion itse käynnistää kansanpuolueen puolesta tämän työn vuonna 2008. Kiitos.

  Roberta Angelilli, esittäjä. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, tänä aamuna hyväksyttiin mietintö lasten oikeuksia koskevasta EU:n strategiasta. Sen yhtenä tavoitteena on torjua köyhyyttä ja syrjintää. Päätimme laatia tältä osin erillisen kohdan romanilapsista, sillä he jäävät usein terveys- ja sosiaalipalvelujen ja koulutusjärjestelmän ulkopuolelle.

On yleisesti tunnettu asia, että erittäin suuri osa romanilapsista ei käy koulua tai käy koulua vain satunnaisesti. Monet romanilapset pakotetaan itse asiassa erikoiskouluihin tai jopa vammaisille tarkoitettuihin laitoksiin. Saatavilla oleva tiedot osoittavat, että joissakin jäsenvaltioissa yli 60 prosenttia romanilapsista keskeyttää koulunkäynnin ennenaikaisesti. On selvää, että jos lapset eivät käy koulua, jos he eivät osaa lukea tai jos heidän koulutustasonsa on riittämätön, heillä ei ole tulevaisuutta, vaan heidän on pakko kerjätä tai työskennellä pimeillä markkinoilla. Heidän kohtalonsa on sinetöity: parhaassa tapauksessa he elävät köyhyydessä ja syrjäytyneinä yhteiskunnasta, pahimmassa tapauksessa heistä tulee järjestäytyneen rikollisuuden uhreja.

On muuten syytä muistaa, että romaniväestö on keskimäärin hyvin nuorta: noin 45 prosenttia romaneista on alle 16-vuotiaita. Juuri tästä syystä komission olisi äärimmäisen tärkeää suunnitella romanilapsiin kohdistuvia tarkkoja, konkreettisia toimia, joilla torjuttaisiin erityisesti koulunkäynnin keskeyttämistä ja tuettaisiin tarkoituksenmukaista, laadukasta koulutusta. Ellemme voi turvata lasten oikeutta koulutukseen, emme kykene takaamaan heille yhdenvertaista kohtelua emmekä turvaamaan heidän oikeuttaan tulevaisuuteen.

  Jan Marinus Wiersma, esittäjä. − (NL) Arvoisa puhemies, mekin olemme esittäneet komissiolle kysymyksiä, ja odotan komission jäsenen vastaavan niihin. Keskustelemme tänä iltana lähinnä toimenpiteistä, joilla Euroopan unioni – Euroopan komissio – puuttuu romanien ongelmiin. Romanit muodostavat suuren vähemmistöryhmän. Osasta heistä tuli EU:n kansalaisia muutama vuosi sitten ja osasta taas EU:n kansalaisia viime vuonna. Näiden kansalaisten elinolosuhteet ovat useimmissa tapauksissa sietämättömät. Olemme iloisia siitä, että Euroopan parlamentti saa tänään Euroopan komissiolta vastauksen.

Olemme myös iloisia siitä, että Eurooppa-neuvosto kiinnitti Brysselissä pidetyssä huippukokouksessa huomiota romanien tilanteeseen ja pyysi komissiolta tarkempia ehdotuksia siitä, miten EU voisi täydentää niiden jäsenvaltioiden toimia, joissa elää suuria romaniyhteisöjä, miten me voisimme koordinoida työtä ja vaihtaa parhaita käytäntöjä ja kuinka käytettävissä olevia EU:n resursseja voitaisiin hyödyntää tehokkaammin rahastojen avulla kyseisissä maissa, jotta romanien tilannetta saataisiin muutettua.

Puhun tästä erityisesti siksi, että kun Euroopan unioniin liittyi viime vuonna ja vuonna 2004 monia uusia maita, toivotimme ne tervetulleiksi todeten samaan hengenvetoon, että meidän pitäisi puuttua yhdessä romanien ongelmiin. Toimin itse Slovakiasta vastaavana esittelijänä ja muistan, kuinka Slovakian hallitus teki kaikenlaisia lupauksia. Minulla on kuitenkin omat epäilykseni sen suhteen, kuinka tehokkaasti nämä lupaukset on pantu täytäntöön. Siksi tämä asia on edelleen tärkeä.

Romanit eivät ole tavanomainen kansallinen vähemmistö, kuten unkarilaiset Slovakiassa tai venäläiset Baltian maissa. He ovat tyypillinen eurooppalainen vähemmistö, ja meidän pitäisi laatia yhdessä asiaankuuluvien jäsenvaltioiden kanssa heitä koskevaa eurooppalaista politiikkaa, jossa Euroopan unionilla olisi omat vastuualueensa, kuten Brysselissä kokoontuneen Eurooppa-neuvoston julkilausumissa todettiin.

Pyydämme erityisesti komissiota varmistamaan, että yhteistyötä komission itsensä kanssa koordinoidaan tehokkaammin. Kuinka voimme parantaa yhteistyötä? Kuinka voimme antaa romanipolitiikan jonkun, mahdollisesti komission jäsenen, vastuulle? Meidän pitäisi kenties harkita myös romanien tunnustamista eurooppalaiseksi vähemmistöksi kiertääksemme jossakin määrin toissijaisuusperiaatetta, jota sovelletaan tällä hetkellä jäsenvaltioiden vähemmistöpolitiikkaan.

Lopuksi totean, että uskon kaikkien tarkoittavan hyvää, mutta koordinointia on silti tehostettava ja toimia lisättävä.

  Viktória Mohácsi, esittäjä. − (HU) Arvoisa puhemies, kiitos puheenvuorosta. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, hyvät parlamentin jäsenet, muistutan teille, että Euroopan parlamentti kiinnitti huomiota romanien kotouttamista koskeviin puutteisiin jo vuonna 1983. Vuoden 1994 päätöslauselmassa se kehotti komissiota, neuvostoa ja jäsenvaltioiden hallituksia tekemään kaikkensa romanien sosiaalisen, taloudellisen ja poliittisen kotouttamisen edistämiseksi.

Kuten varmasti muistatte, parlamentti hyväksyi huhtikuussa 2005 päätöslauselman, jossa pyysimme komissiota hyväksymään toimintasuunnitelman, jossa jäsenvaltioille ja ehdokasvaltioille annettaisiin selvät suositukset romanien taloudellisesta, sosiaalisesta ja poliittisesta kotouttamisesta.

Jälleen marraskuussa 2007 romanien sosiaalista kotouttamista koskeva kysymys sisällytettiin ehdotuksestani Euroopan parlamentin päätöslauselmaan EU:n romanistrategiana. Pyysimme jälleen komissiota laatimaan välittömästi EU:n strategian romanien sosiaalisen kotouttamisen edistämiseksi ja käyttämään tähän tarkoitukseen integraatiorahastoa ja rakennerahastoja.

Kaiken tämän lisäksi meillä on varmaa tietoa siitä, että ainakin kymmenessä EU:n jäsenvaltiossa romanilapset laitetaan edelleen erillisille luokille ja erillisiin oppilaitoksiin, ja meidät, romanit, luokitellaan edelleen täysin perusteettomasti vammaisiksi, meidät ohjataan tiettyihin ammatteihin ja meidät leimataan jatkuvasti.

Valitettavasti jokaisessa jäsenvaltiossa tiedetään yleisesti, millaisissa slummeissa ja hirvittävissä oloissa romanit elävät. Tiedämme myös valitettavasti varsin hyvin, että romanien keskimääräinen eliniänodote on kaikissa jäsenvaltioissa 15 vuotta matalampi kuin EU:n kansalaisten yleinen eliniänodote. Toistan, että jokaisessa jäsenvaltiossa romanit ovat yliedustettuja työttömien joukossa.

Lisäksi romanit joutuvat valitettavasti joka kuukausi jossakin jäsenvaltiossa rasististen hyökkäysten kohteeksi. Tiedämme uutisista – muutoin asiasta ei ole erityisemmin puhuttu – että tämän vuoden tammikuun 4. päivän yönä Marconin romanialueella noin 250 romaniasukkaan slummi sytytettiin tuleen, ja kolme päivää myöhemmin myös Italiassa, Apriliassa paikalliseen mustalaisten asuinyhteisöön heiteltiin Molotovin cocktaileja. Nämä teot vaaransivat suoraan satojen ihmisten hengen, ja kummankin teon motiivina oli rasismi.

On siis selvää, että selitysten vaatiminen on oikeutettua, että tarvitsemme päätöslauselmaesityksen ja Euroopan unionin strategian ja että jokaisen jäsenvaltion on laadittava romanien kotouttamista koskeva suunnitelma. Ketään ei voida pitää poikkeuksena, eikä kukaan voi teeskennellä, etteikö hänen kotimaassaan olisi romaneja – tunnustettiinpa heidät tai ei – ja etteivätkö esiin tuodut asiat pitäisi paikkaansa poikkeuksetta kaikissa jäsenvaltioissa. Kiitos.

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. − (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan kiittää aivan ensin jäsen Járókaa, jäsen Angelillia, jäsen Wiersmaa ja jäsen Mohácsia näiden ongelmien ottamisesta esiin. Vastaan kysymyksiinne kollegani Vladimír Špidlan puolesta, sillä hän on parhaillaan Kiinassa. Meillä on nyt mahdollisuus käsitellä perinpohjaisesti tätä äärimäisen tärkeää aihetta.

Viime vuosi osoitti todella sekä EU:n toimielinten että jäsenvaltioiden tehostavan pyrkimyksiään parantaa romanien tilannetta EU:ssa pysyvästi. Monet ovat sanoneet tämän olevan tarpeen, ja olen asiasta samaa mieltä. Asiassa on jo otettu muutamia merkittäviä askeleita. Niitä ovat esimerkiksi Euroopan parlamentin vuonna 2005 tekemä päätös Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuodesta, korkean tason asiantuntijaryhmän tekemä, etnisten vähemmistöjen kotouttamista koskeva työ, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työ sekä joulukuun Eurooppa-neuvoston hyväksymät päätelmät, joihin viitattiin juuri äsken.

Haluan tuoda esiin, ettemme voi todellakaan sivuuttaa romaneihin kohdistuvaa syrjintää emmekä heidän syrjäytymistään yhteiskunnasta ja työmarkkinoilta. Olemme siksi päättäneet vakaasti käyttää tilanteen parantamiseksi kaikkia käytettävissämme olevia välineitä, kuten lainsäädäntöä, rakennerahastoja sekä tiedotus- ja valistuskampanjoita. On ilmiselvää, ettei työllisyyttä ja sosiaalipolitiikkaa koskevia ohjelmia ja toimenpiteitä käytetä riittävästi romanien sosiaalisen kotoutumisen edistämiseksi. Siksi meidän on keskitettävä kaikki voimamme ensisijaisesti siihen, että parannamme näiden toimenpiteiden käyttömahdollisuuksia tarkan suunnitelman mukaisesti. On sanomattakin selvää, että tällaisen suunnitelman on perustuttava jäsenvaltioiden viralliseen ja pitkäaikaiseen sitoumukseen sekä yhteisön välineiden ja politiikkojen tehokkaaseen käyttöön.

Haluan siksi vastata kysymyksiinne lyhyesti ja käytännönläheisesti sekä esitellä pääpiirteittäin ehdotuksemme vuodeksi 2008. Komissio hyväksyy tänä kesänä syrjinnän torjumiseen tähtäävää tarkistettua strategiaa koskevat suuntaviivat – kyse on siis Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuoden seurantatoimista. Joulukuussa 2007 pidetyn Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti näissä suuntaviivoissa käsitellään enimmäkseen romaneja koskevaa ongelmaa sekä korkean tason asiantuntijaryhmän suosituksia etnisten vähemmistöjen kotouttamisesta. Näitä suuntaviivoja täydennetään komission yksikköjen työasiakirjalla, jossa tarkastellaan näiden toimenpiteiden etenemistä ja tehokkuutta ja sitä, kuinka ne ovat hyödyttäneet romaneja, sekä politiikan että lainsäädännön näkökulmasta, myös rakennerahastojen ohjelmasuunnittelussa.

Tarjoudumme myös järjestämään korkean tason romanitapaamisen, jonka tarkoituksena on saattaa yhteen kansallisten hallitusten ja parlamenttien edustajat, Euroopan parlamentti, Euroopan talous- ja sosiaalikomitea, Alueiden komitea, romanien kansalaisyhteiskunnan johtohahmot sekä muut merkittävät toimijat. Olemme vakuuttuneita siitä, että romanien oikeuksia voidaan puolustaa avoimilla korkean tason keskusteluilla ja että romanien tilannetta voidaan parantaa käyttämällä resursseja kohdennetummin.

Kollegani Vladimír Špidlan henkilökunta valmistelee mainitsemiani aloitteita ja keskittyy sitten romaneja koskevaan ongelmaan syrjinnän torjumisen, Euroopan sosiaalirahaston, työllisyyden ja sosiaalisen integraation aloilla. Koska romanien tilanne on kytköksissä komission moniin toiminta-aloihin, kuten aluepolitiikkaan, koulutukseen, kansanterveyteen ja oikeuteen, tiedonvaihdosta vastaa vuonna 2004 perustettu, romaniasioihin keskittyvä osastojen välinen asiantuntijaryhmä. Lisäksi komissio teki muutama viikko sitten kumppanuuspuitesopimuksen romanien eurooppalaisen tiedotustoimiston (ERIO) kanssa. Tällä kumppanuussopimuksella luodaan pysyvät, suorat suhteet EU:n toimielinten ja romanien kansalaisyhteiskunnan välille.

Muutenkin on muistettava, että jäsenvaltioissa ja Euroopan unionin tasolla toteutetaan useita aloitteita osana juuri alkanutta Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuotta. Näillä aloitteilla pyritään korostamaan kulttuurienvälisen vuoropuhelun merkitystä ja ennen kaikkea sitä, kuinka kulttuurien monimuotoisuus hyödyttää yhteiskuntaamme, sekä valistamaan kansalaisia näistä asioista.

Komissio julkaisee keväällä 2008 vihreän kirjan, jossa käsitellään koulutusasioita maahanmuuttajataustaisten tai epäsuotuisassa asemassa oleviin vähemmistöihin kuuluvien oppilaiden kannalta. Vihreässä kirjassa käsitellään myös romaneihin vaikuttavia merkittäviä asioita, kuten koulutuksen alalla tapahtuvaa rotuerottelua. Vihreän kirjan pitäisi käynnistää laaja-alainen keskustelu tästä aiheesta ja johtaa kenties EU:n toimintasuunnitelman hyväksymiseen.

Haluan lisäksi vastata suoraan jäsen Mohácsin esittämään kysymykseen toteamalla, että komissio aikoo työohjelmansa mukaisesti antaa vuonna 2008 ehdotuksen direktiiviksi yhdenvertaista kohtelua koskevan periaatteen soveltamisesta muissa kuin työllisyyttä koskevissa asioissa – toisin sanoen ehdotuksen monialaiseksi direktiiviksi.

Nämä ovat tällä hetkellä keskeisiä, valmisteilla olevia asioita. Jään nyt odottamaan mielenkiinnolla keskustelua, jonka lopuksi saatan vielä esittää muutaman huomion.

  Roberta Alma Anastase, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (RO) Mielestäni on äärimmäisen tärkeää, että käymme tätä keskustelua täysistunnossa, koska meidän on luotava katsaus romaneja koskeviin EU:n toimiin ja analysoitava menetelmiä, joilla niitä tehostetaan.

Monet viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet meille, että EU:n romanipolitiikassa on yhä merkittäviä puutteita ja että nykyisten haasteiden vuoksi sitä on ajantasaistettava ja muutettava.

Vastavuoroinen suvaitsevaisuus ja etnisten ryhmien kotouttaminen ovat Euroopan unionin tärkeitä periaatteita. Romanit ovat merkittävä eurooppalainen vähemmistöryhmä, jolla on huomattavia vaikutuksia monien jäsenvaltioiden talouteen sekä sosiaaliseen ja poliittiseen elämään. Siksi meidän on ehdottomasti luotava EU:lle romaneja koskeva yhtenäinen visio, jossa etusijalla on heidän kotouttamisensa ja jolla heille taataan yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet.

Esitin Euroopan komissiolle marraskuussa kysymyksen tästä aiheesta, ja minulle vastattiin, että komissio esittäisi uusia ehdotuksia romanien kotouttamisesta. Pyydän nyt komissiota selventämään aikomuksiaan. Haluan ensinnäkin tietää, millä tavalla komissio käsittelee tätä kysymystä toimielimenä varmistaakseen, että romanien suojelua ja kotouttamista koskevia EU:n toimia koordinoidaan ja seurataan tehokkaasti.

Kuten kollegani jo totesivat, myös koulutuksella ja suvaitsevaisuuskasvatuksella on suuri merkitys. Ne hyödyttäisivät kaikkia EU:n kansalaisia, ja suvaitsevaisuuskasvatus edistäisi romanien kotoutumista, lisäisi heidän vuorovaikutustaan ja syventäisi heidän sosiaalisia suhteitaan Euroopan unionissa. Nämä seikat helpottaisivat romanien kotoutumista yhteiskuntaan ja vähentäisivät toisaalta heihin kohdistuvaa syrjintää ja heidän leimaamistaan. Pyydän siksi komission jäsentä kertomaan meille tällaisista ohjelmista ja niiden täytäntöönpanosta sekä erityisesti siitä, aikooko se käsitellä tätä asiaa suunnitellessaan EU:n romanipolitiikkaa.

Kiitän teitä ja toivon, että tämä keskustelu johtaa EU:n romanipolitiikkaa parantaviin vakaisiin ja konkreettisiin päätöksiin.

  Hannes Swoboda, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kiitokset vastauksestanne, joka sisälsi ainakin joiltakin osin kompromisseja. Teidän on ymmärrettävä, että olemme näiden asioiden suhteen kärsimättömiä, sillä viimeisimmät tapaukset ovat osoittaneet jälleen, kuinka pakottava tämä ongelma on.

Totean ensimmäiseksi, että hyväksymme ajatuksen romanitapaamisesta. Mielestäni se on hyvä ajatus, etenkin jos romanit pääsevät osallistumaan siihen itse. On kuitenkin tärkeää toimia nopeasti, sillä pelkään, että nyt kun ehdotus on tehty, siitä keskustellaan loputtomiin ja asian suhteen jahkaillaan liikaa. Katson, että romanitapaaminen pitäisi järjestää mahdollisimman pian, tämän vuoden aikana. Parlamentti tarjoaa varmasti apuaan asiassa.

Toiseksi on tietenkin myös tärkeää ottaa paikallisviranomaiset mukaan: hallituksilla on yleensä hyvät aikomukset, ja ne tekevät lupauksia, mutta viime kädessä ongelma jää kaupunginjohtajan tai muun alueellisen tahon hoidettavaksi, eikä sitä ratkaista kunnolla.

Kolmanneksi kiitän teitä siitä, että olette ryhtyneet toimiin niiden ehdotusten suhteen, jotka koskevat yhdenvertaista kohtelua muualla kuin työpaikalla. Tämä on yleisesti erittäin tärkeä asia, jota ryhmämme kannattaa voimakkaasti.

Arvoisa komission jäsen, haluan todeta ryhmäni puolesta, että osastojen väliset ryhmät – joita meillä kaikilla on omissa hallintojärjestelmissämme – vaativat aina paljon työtä mutta ovat myös avuksi. Mielestämme olisi tärkeää, että yksi komission jäsen vastaisi aiheeseen liittyvästä koordinoinnista tai että ainakin yksi komission jäsenten valtuuttama edustaja vastaisi asian hoitamisesta.

En edelleenkään tiedä, miksi komission romanialaisjäsenelle on annettu se tehtävä, joka hänellä on. Asiaa auttaisi, jos hän voisi edes hoitaa tehtäväänsä. En tiedä.

Haluamme kuitenkin, että nämä asiat asetetaan etusijalle. Asiat kulkevat nyt oikeaan suuntaan. Arvoisa komission jäsen, kiitän teitä selonteostanne, mutta romanien kannalta asioita olisi tärkeää tehostaa ja vauhdittaa.

  Alfonso Andria, ALDE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, vaikka komissiolle esitetyt suulliset kysymykset ovat johdatelleet tätä keskustelua eteenpäin, se on pohjimmiltaan luonnollinen jatke aloitteelle, jonka parlamentti teki jokin aika sitten ja jota se on viime aikoina lujittanut. On selvää, että romanien tilanteen parantaminen edellyttää toimintasuunnitelmaa, koska romanivähemmistö on kotoutunut huonosti Euroopan unionin jäsenvaltioiden yhteiskunta- ja siviilielämään.

Koska romanikulttuurille on ominaista muun muassa se, että sen jäseniä elää useissa eri maissa, tarvitaan EU:n laajuinen strategia. Kannatan tätä ajatusta itse. Strategian avulla voidaan parantaa romanien surkeita, monissa tapauksissa jopa epäinhimillisiä elinolosuhteita. Huonot elinolot johtuvat epäilemättä sosiaalisesta syrjäytymisestä, ja ne aiheuttavat puolestaan erilaisia haittavaikutuksia: asuinmaasta vieraantumista sekä väkivaltaa – joko joutumista väkivallan uhriksi tai sortumista väkivallan käyttöön.

Toteutettavien toimien tukeminen edellyttää paitsi ohjeita siitä, kuinka paikalliset ja kansalliset viranomaiset voivat vähentää jäsenvaltioissa elävien vähemmistöjen sosiaalisia ongelmia, myös riittävästi varoja. Kyse ei kuitenkaan ole ainoastaan taloudellisesta ongelmasta. Todellisena tavoitteena on luoda tilanne, jossa kaikilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet löytää työpaikka, saada koulutusta, löytää asunto, käyttää terveydenhuoltopalveluja ja sosiaalipalveluja sekä elää ympäristössä, jossa kansalaisoikeuksien käyttäminen on mahdollista päätöksentekoprosesseista alkaen. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka muodostuu monenlaisista toimista. Vastustan siksi henkilökohtaisesti sitä, että yksi ainut komission jäsen olisi vastuussa romaneja koskevista asioista.

Decade of Roma Inclusion -aloitteen (2005–2015) käynnistämisestä on kulunut kaksi vuotta. Aloitteeseen liittyy edelleen paljon sitoumuksia, joita niitä kannattaneiden hallitusten on ryhdyttävä toteuttamaan ja panemaan täytäntöön. Mitä aloitteita komissio aikoo tehdä tämän asian suhteen? Toivon, että ne käynnistetään mahdollisimman pian, heti Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuoden jälkeen, tämän Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuoden aikana.

  Elly de Groen-Kouwenhoven, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, romanien nykytilanteen vuoksi minun on esitettävä aivan aluksi kritiikkiä: Euroopan komissio on käsitellyt EU:n romanien ongelmia hitaasti ja laiskanlaisesti.

Se voisi ottaa esimerkkiä Euroopan neuvostosta ja ETYJ:stä, joilla on ollut viimeisten kahdenkymmenen vuoden ajan pelkästään romanien asioihin keskittyviä virkamiehiä. Euroopan neuvosto on laatinut paljon nimenomaan romaneja koskevia suosituksia, ja ETYJ on laatinut toimintasuunnitelman romanien tilanteen parantamisesta EYTJ:n alueella. Haluaisinpa tietää, kuinka paljon huomiota komissio ja EU:n jäsenvaltiot ovat kiinnittäneet näihin asiakirjoihin ja ovatko ne ottaneet vakavasti romaneja koskevan Euroopan parlamentin päätöslauselman tai Decade of Roma Inclusion -toimintasuunnitelmat.

Pelkkä kritiikin antaminen ei kuitenkaan kuulu poliittiseen tyyliini, ja komission jäsen Ferrero-Waldner on antanut minulle aihetta myös optimismiin. Haluan siksi pyytää komission jäsentä välittämään seuraavan viestin puheenjohtaja Barrosolle ja komission kollegiolle, kun tapaatte.

Ensinnäkin EU:n pitäisi laatia mahdollisimman pian romaneja koskeva strategia, jossa pitäisi keskittyä ensisijaisesti EU:n romanien elinolojen parantamiseen, työpaikkojen luomiseen romaneille, sillä lähes 90 prosenttia romaneista on vailla työtä, mustalaisvihan torjumiseen, romanien kouluttautumisen tukemiseen, romanien asuntojen kehittämiseen terveellisempään suuntaan sekä romanien poliittisen osallisuuden edistämiseen.

Toiseksi tällaisen strategian edistämiseksi Euroopan komissio tarvitsee pysyvän romaniasioiden yksikön, jonka palvelukseen on palkattava romaneja. Toivon todella, että komissio palkkaa romaneja heidän osaamisensa vuoksi eikä heidän ihonvärinsä takia, niin kuin jotkin jäsenvaltiot ovat tehneet aikaisemmin.

Kolmanneksi Euroopan komission ensisijaisiin tavoitteisiin pitäisi kuulua myös romaneja koskeviin hankkeisiin keskittyvän EU:n rahaston perustaminen. Euroopan parlamentin pitäisi tietenkin myös osallistua yhteisen "Euroopan työunionin" luomiseen romanien tilanteen parantamiseksi. Tässä vaiheessa haluan ottaa uudelleen esiin ehdotuksen romanien asioita käsittelevän pysyvän esittelijän tehtävän perustamisesta Euroopan unioniin. Pysyvä esittelijä antaisi tilanteesta hyvän yleiskuvan ja esittäisi suosituksia Euroopan parlamentille, EU:n toimielimille ja jäsenvaltioille.

Haluan lisäksi romanien äänen kuuluvan voimakkaammin Euroopan parlamentissa. Heidän valitsemiensa Euroopan parlamentin jäsenten pitäisi ajaa heidän etujaan.

Lopuksi korostan, että romaneja koskevassa EU:n strategiassa pitäisi tuoda esiin yhteiset poliittiset arvot, jotka liittyisivät tulevaan laajentumisprosessiin sekä kiihkoisänmaallisuuden ja äärioikeistolaisuuden torjumiseen Euroopassa.

  Vittorio Agnoletto, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kiitän komission jäsentä hänen sanoistaan ja hänen tekemistään sitoumuksista, jotka näyttävät olevan mielestäni linjassa sen kanssa, mitä Euroopan parlamentti on todennut useaan otteeseen päätöslauselmissaan. Nämä lupaukset toiminnasta eivät kuitenkaan itsessään vielä riitä.

Haluan kysyä, mitä välineitä komissio käyttää, ja pyydän sitä kertomaan meille, kuinka jäsenvaltiot ovat käyttäneet varoja, joita on varattu eri menoluokissa niiden käyttöön romanien kotouttamista varten. Toiseksi mitä tarkistuksia komissio tekee hyväksyttyjen direktiivien konkreettisesta täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa? Kolmanneksi minäkin haluaisin, että komissiossa olisi yksi ainut henkilö, joka käsittelisi kaikkia romaneihin liittyviä asioita.

Minun on todettava erityisesti, että kotimaassani Italiassa rasismi ja leimaaminen ovat erittäin voimakkaita ilmiöitä, jotka kohdistuvat erityisesti romaneihin. Tämä johtuu erityisesti siitä, ettei Italia ole siirtänyt rotujen tasa-arvosta annettua direktiiviä 2000/43/EY osaksi kansallista lainsäädäntöään. Mihin toimenpiteisiin komissio aikoo ryhtyä asian suhteen? Italian lainsäädäntöön ei ole siirretty rotuun perustuvan häirinnän käsitettä, kysymystä todistustaakan jakamisesta eikä rotusyrjinnästä johtuvan huonon kohtelun vuoksi annettavan suojelun käsitettä.

Kysyn lisäksi, tietääkö komissio, että yhdessä Italian suurimmista kaupungeista eli Milanossa maahanmuuttajalapset, jotka ovat tässä tapauksessa enimmäkseen romaneja ja joiden vanhemmat rikkovat lainsäädäntöä ja oleskelevat maassa ilman oleskelulupaa, eivät pääse julkisiin kouluihin? Mielestäni tämä on täysin kaikkien EU:n asiakirjojen vastaista. Se rikkoo myös Euroopan unionin perusoikeuskirjaa sekä tänä aamuna hyväksymäämme päätöslauselmaa lasten oikeuksista.

Lopuksi haluan tuoda esiin, että Italian hallitus neuvottelee ties kuinka monennen oikeusasteen kanssa asiasta, joka liittyy itse asiassa romaneihin. Kyse on siitä, voidaanko taloudelliset päämäärät ottaa osaksi niitä kriteereitä, joiden perusteella toisen jäsenvaltion kansalainen voidaan karkottaa maasta, tässä tapauksessa Italiasta. Vaikka tämä kysymys näyttääkin liittyvän yleisesti maahanmuuttoon, se koskee todellisuudessa nimenomaan romaneja. Haluaisin kuulla, mitä mieltä olette asiasta.

  Desislav Chukolov (NI). – (BG) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, käytän puheenvuoron, jotta Euroopan parlamentissa kuullaan kerrankin, kuinka asiat todella ovat, ja jotta tekopyhät puheenvuorot loppuvat ainakin hetkeksi.

Mitä keskustelusta on saatu selville tähän mennessä? Siitä on selvinnyt se, että olette huolissanne Euroopan unionin, myös kotimaani Bulgarian, mustalaisväestöstä. En uskalla edes ajatella, kuinka huolissanne mahdatte olla juuri nyt Bulgarian eläkeläisten mitättömistä eläkkeistä tai rehellisistä, työssään raatavista bulgarialaisista, jotka joutuvat mustalaisten tekemien rikosten kohteeksi joka päivä.

Hyvät parlamentin jäsenet, kehotan teitä kantamaan huolta myös siitä, että Bulgarian sosialistipuolueella on tapana ostaa mustalaisten ääniä Bulgariassa järjestettävien vaalien aikana. Olkaa huolissanne myös siitä, että Bulgarian sosialistien hallituskumppani, Oikeus- ja vapausliike, joka on edustettuna myös Euroopan parlamentin ALDE-ryhmässä, ostaa mustalaisilta kaikki jäljelle jäävät äänet. Olkaa huolissanne siitä, että Oikeus- ja vapausliikkeen puheenjohtaja Ahmed Doghan kutsuu äänten ostamista, mustalaisten äänten ostamista, "normaaliksi eurooppalaiseksi käytännöksi".

Olkaa huolissanne myös siitä, että Bulgariassa mustalaisten tekemien rikosten osuus kaikista rikoksista on 30–40 prosenttia, vaikka heitä on väestöstä vain 3–4 prosenttia. Nämä rikokset eivät ole ainoastaan köyhyysrikoksia eli köyhyyden vuoksi tehtyjä rikoksia. Ne ovat äärimmäisen julkeita ja julmia rikoksia: 79-vuotiaan naisen raiskaus ja murha ei ole köyhyysrikos. Olette varmasti samaa mieltä, eikö totta?

On ilmeistä, ettei valtavista määrärahoista ole hyötyä. Rahoitus ei ratkaise ongelmaa, sillä rahat osoitetaan kyseenalaisille säätiöille ja kansalaisjärjestöille. Meidän mielestämme, Atakan patrioottien mielestä, ongelma ratkaistaan siten, että jokaisessa maassa noudatetaan kaikkia lakeja. Lain noudattaminen ja se, ettei yhdeltäkään vähemmistöltä suvaita lain rikkomista, tuottaa tuloksia. Mustalaisten tekemiä rikoksia ei nimittäin tutkita Bulgariassa perinpohjaisesti. Tämä on tosiasia – tosiasia, jonka voitte nähdä myös itse.

Teini-ikäisten Belneyskin siskosten murhaa ei tutkittu. Asiaa salailtiin. Meidän pitäisi olla huolissamme näistä asioista. Siitä, että osoitamme suvaitsevaisuutta vähemmistöä kohtaan enemmistön kustannuksella, ei seuraa mitään hyvää, päinvastoin. Kiitos.

  Katalin Lévai (PSE). – (HU) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, ilahduin komission jäsen Ferrero-Waldnerin sanoista ja olen myös iloinen aloitteista, joita voimme odottaa tulevaisuudessa. Uskon tämän todella auttavan parantamaan romanien tilannetta merkittävästi, mutta olen myös samaa mieltä siitä, mitä edellä puhunut hollantilaisjäsen sanoi tuodessaan esiin kärsimättömyytensä. Minäkin olen monien muiden tavoin kärsimätön, koska tilanne todellakin muuttuu hyvin hitaasti.

EU:ssa elää 7–9 miljoonaa romania. Useimmat heistä elävät huonoissa sosiaalisissa oloissa, ja he ovat painineet samojen ongelmien parissa vuosia. Niitä ovat syrjäytyminen ja osallisuus, työttömyys, kouluissa tapahtuva rotuerottelu sekä romaninaisten kohtaama moniperusteinen syrjintä.

Useimmat jäsenvaltiot eivät katso romanien muodostavan kansallista vähemmistöä eivätkä halua muuttaa merkittävästi heidän tilannettaan, ja viime vuosien kokemukset ovat todellakin osoittaneet radikalismin ja mustalaisvihan nostavan päätään sekä uusissa että vanhoissa jäsenvaltioissa.

Katson siksi, ettei meillä ole aikaa tuhlattavana, että Euroopan unionissa on saatava aikaan todellisia muutoksia ja että EU tarvitsee yhtenäisen romanipolitiikan. Ilman EU:n romanipolitiikkaa ei ole kansallista romanipolitiikkaa. Tämä asia on ymmärrettävä, ja siihen on puututtava. Olisi hyvä, jos etenisimme niin, että romaneille myönnettäisiin kansainvälisen vähemmistön asema, joka on todellinen erityisasema.

Euroopan parlamentin sosialistiryhmä on jo laatinut toimintasuunnitelman. Teemme maaliskuussa Euroopan-kiertueen ja järjestämme konferensseja, työpajoja ja vierailuja, joihin osallistuu paikallisia romaneja, kansalaisjärjestöjä ja hallituksia. Pyrimme tuomaan tällä tavoin esiin syrjintätapauksia ja kiinnittämään EU:n kansalaisten huomion romanien kurjaan tilanteeseen korjataksemme sen. Kiitos.

  Adrian Severin (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, romaneilla ei ole yhteyttä historialliseen Rooman valtakuntaan, eivätkä he ole myöskään nykypäivän roomalaisia. He eivät ole myöskään kotimaaton kansakunta eivätkä kansallinen vähemmistö. He ovat etnis-kulttuurinen yhteisö, joka vaalii edelleen heimoperinteitään, ja yleiseurooppalainen yhteisö, jota orjuutettiin Euroopassa esimodernina ja varhaismodernina aikana, jonka jäseniä fasistihallinnot toimittivat keskitysleireille kuolemaan ja jonka jäseniä kommunistidiktaattorit sulkivat vankiloiksi muuttuneisiin valtioihin. Heistä tuli vapaita eurooppalaisia kylmän sodan päättymisen jälkeen ja kahtiajaon päättymisen jälkeisen EU:n ensimmäisen laajenemisen myötä.

Koska romaneja on syrjitty vuosisatojen ajan, romaniyhteisö syrjäytyi eurooppalaisesta vauraudesta ja hyvinvoinnista ja yritti suojella itseään kyseenalaistamalla eurooppalaisen yhteiskuntajärjestyksen. Nyt, kun Euroopan maiden kesken vallitsee sopu, eikö myös romanien kanssa pitäisi tehdä sovinto – vai pitäisikö EU:n julistaa romanit toisen luokan kansalaisiksi, jotka pitäisi jälleen keskittää muutamaan, romanigetoiksi muuttuneeseen jäsenvaltioon, ja pitäisikö sen kohdella heitä tämän mukaisesti? Näihin kysymyksiin on helppo vastata. Romanikysymys on Euroopan unionia koskeva kysymys. Se ei ole pelkkä kysymys vaan valtava haaste – yhteinen haaste, johon meidän on tartuttava yhdessä. Muuten emme onnistu kotouttamaan romaneja eurooppalaiseen yhteiskuntaan emmekä saattamaan heitä eurooppalaisen yhteiskuntajärjestyksen piiriin.

Asia on luonteeltaan paitsi kulttuurinen myös sosiaalinen. Euroopan unionin on varattava sitä varten määrärahoja, laadittava ohjelmia ja luotava erityisiä toimielinrakenteita auttaakseen niiden jäsenvaltioiden kansallisia viranomaisia, joihin romanit päättävät asettua, tarjotakseen heille mahdollisuuden elää aineellisesti kelvollista elämää, saada asianmukaista koulutusta, saada tasapuoliset mahdollisuudet kilpailla muiden kanssa, elää tulematta syrjityiksi ja tuntea olevansa osa eurooppalaista yhteiskuntaa. Odotamme Euroopan komission toteuttavan tämänsuuntaisia toimia ja tiedottavan Euroopan parlamentille asioiden etenemisestä.

  Jan Andersson (PSE). – (SV) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, keskustellessamme Lissabonin strategiasta työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnassa puhumme voimakkaasta talouskasvusta, korkeasta työllisyysasteesta, hyvistä sosiaalisista oloista, hyvästä terveydenhuollosta sekä siitä, että koulutusjärjestelmän ja osaamisen kehittämisen on oltava näiden tavoitteiden saavuttamisen taustalla liikkeellepaneva voima. Jos tarkastelemme tätä kaikkea, kaikkia näitä tavoitteita EU:n romanivähemmistön kannalta, huomaamme romanien työttömyysasteen olevan uskomattoman korkea. Huomaamme, etteivät heidän sosiaaliset olonsa ole järin hyvät, etteivät heille tarjotut terveydenhuoltopalvelut ole kovin hyviä, että heidän asuinolonsa ovat huonot ja että heitä syrjitään yhteiskunnassa ja jopa koulutusjärjestelmässä. Koulutuksen alalla romaneihin sovelletaan erityistoimenpiteitä, joiden vuoksi heidän oikeutensa asianmukaiseen koulutukseen ei toteudu. Silti Lissabonin strategia laadittiin kaikkien hyväksi.

Esititte useita hyviä ehdotuksia. Kannatamme niitä, mutta on tärkeää, että strategian lisäksi laaditaan toimintasuunnitelma. Valtavirtaistaminen on toki tärkeää, mutta samalla komission työtä on koordinoitava. On tärkeää, että määrärahoja tarkistetaan, niin että ne suunnataan romanivähemmistölle. Romanien tilanne on tärkeää ottaa aina huomioon työllisyys- ja koulutusalan ja muiden alojen strategioita laadittaessa, jotta heidät otetaan mukaan eri strategioihin.

  Csaba Sándor Tabajdi (PSE). – (HU) Arvoisa puhemies, Euroopan unionilla ei ole romaneja, perinteisiä kansallisia vähemmistöjä eikä maahanmuuttajavähemmistöjä koskevaa vähemmistöpolitiikkaa. Mielestäni romanit voidaan lukea perinteiseksi kansalliseksi vähemmistöksi, mutta heidän heikon sosiaalisen tilanteensa vuoksi heitä on kuitenkin kohdeltava erillisenä ryhmänä.

Olen iloinen siitä, että Euroopan parlamentin omantunnon äänet, kaksi romanisyntyistä unkarilaista Euroopan parlamentin jäsentä, jäsen Járóka ja jäsen Mohácsi, ovat ottaneet muiden jäsenten tavoin tämän kysymyksen esiin, sillä tuomitsemme aivan oikeutetusti sen, mitä Italiassa tapahtui marraskuussa. Tähän kysymykseen on perusteltua palata jatkuvasti.

Mitä velvollisuuksia Euroopan unionilla on asian suhteen? Olen iloinen siitä, mitä komission jäsen Ferrero-Waldner sanoi. Euroopan unionilla on myös velvollisuuksia tämän asian suhteen, mutta sen on pidettävä jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvat asiat erillään omaan toimivaltaansa kuuluvista asioista. Olen myös täysin samaa mieltä jäsen Swobodan kanssa, joka ei ole enää paikalla. Yksimielisyytemme ei johdu historiallisesta Itävalta-Unkarin monarkiasta, vaan siksi, että jäsen Swoboda oli oikeassa todetessaan, että paikallistason toiminta ratkaisee sen, mikä onnistuu ja mikä ei. Tarkemmin sanottuna jäsenvaltioille on laadittava kansalliset toimintaohjelmat. Olen ylpeä siitä, että hallitusosastoni on laatinut EU:n ensimmäisen keskipitkän aikavälin romaniohjelman. Rahat on osoitettava jäsenvaltiolle, mutta päätökset on tehtävä paikallisesti.

Mitä EU voi tehdä? Sen pitäisi seurata, mitä jäsenvaltiot tekevät, ja ehdottaa "parasta käytännön menetelmää" parhaan ratkaisun aikaan saamiseksi. Tässä asiassa ei ole kyse ainoastaan rahasta, vaan myös siitä, onko enemmistön ja romaniyhteisön keskuudessa päteviä asiantuntijoita, jotka haluaisivat viedä tätä asiaa eteenpäin. Euroopan tulevaisuus riippuu vähemmistöistä.

  Paul Rübig (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, haluan aivan ensiksi torjua kritiikin, jonka mukaan komission jäsen Špidla on puuttunut tähän ongelmaan turhan laiskanlaisesti. Mielestäni tällaisen kritiikin esittäminen ei ole oikea tapa käydä keskustelua Euroopan parlamentissa.

On tärkeää, että keskitymme parantamaan nuorille romaneille annettavaa opetusta ja koulutusta. Tunnemme kaikki oppivelvollisuusjärjestelmän, ja katson, että kirjoitus-, luku- ja laskutaidon opettelun pitäisi olla pakollista, sillä nämä asiat ovat tärkeitä elämässä.

Toisaalta ymmärrän toki myös sen, etteivät kaikki edes halua sopeutua yhteiskuntaan. Meidän on tietenkin järjestettävä aloitteita kaikille niille, jotka eivät halua sopeutua yhteiskuntaamme. Katson, että objektiivinen lähestymistapa on tulevaisuuden kannalta paras tapa ratkaista nämä ongelmat.

  Christopher Beazley (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, tässä keskustelussa on tuotu esiin lukuisia keskustelunaiheeseemme liittyviä ongelmia. Arvoisa komission jäsen, minusta vaikuttaa siltä, että sen sijaan, että laadimme strategiaa ja kerromme muille, mitä tehdä, meidän kannattaisi ehkä kysyä asiaa romaniyhteisön edustajilta itseltään.

Euroopan parlamentissa on tällä hetkellä kaksi romanijäsentä. Muistan myös erään varsin kuuluisan espanjalaisen sosialistijäsenen, joka valittiin Euroopan parlamenttiin vuonna 1989 ja joka oli erityisen kiinnostunut romanikulttuurista ja tiesi aiheesta paljon. Romanikulttuuri on osa meidän kulttuuriamme ja osa eurooppalaista yhteiskuntaa, ja se heijastaa sitä, millaisia ihmisiä me olemme.

Olisi kenties viisasta luoda katsaus romanien historiaan, puhua romanikulttuurin edustajien kanssa ja kysyä heiltä, kuinka voimme parantaa heidän tilannettaan parhaiten, sen sijaan, että kerromme heille, kuinka he voivat sopeutua yhteiskuntaan ja kuinka voimme vastata parhaiten heidän sosiaalisiin tarpeisiinsa.

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. − (DE) Arvoisa puhemies, totean vielä lyhyesti, että tämä keskustelu on ollut erittäin mielenkiintoinen ja että meille kaikille on selvää, että tähän tilanteeseen on reagoitava. Ymmärrän tietenkin sen, että te kaikki toivotte reaktion olevan mahdollisimman nopea.

Haluan myös kertoa teille, että direktiivi 2000/43/EY takaa jo yhdenvertaista kohtelua koskevan periaatteen soveltamisen rotuun ja etniseen alkuperään katsomatta työhönotossa, sosiaalialalla, koulutuksessa ja tuotteiden ja palvelujen saatavuuden suhteen ja että tätä direktiiviä sovelletaan myös romaneihin. Katson, että myös tämä on hyvin tärkeää. Tämä direktiivi mahdollistaa myös myönteiset toimenpiteet jäsenvaltioissa. On kuitenkin totta, ettei jäsenvaltioiden ole pakko sisällyttää näitä toimenpiteitä osaksi kansallista lainsäädäntöään.

EU:n säännöksiä on kuitenkin sovellettava, ja kerron myös sen, että olemme päättäneet komissiossa vakaasti varmistaa, että ne pannaan täytäntöön. Komissio käynnisti viime vuonna rikkomismenettelyt 22:ta sellaista jäsenvaltiota vastaan, jotka eivät olleet panneet EU:n säännöksiä asianmukaisesti täytäntöön. Hyvä jäsen Agnoletto, yksi näistä maista on Italia.

Romanien sopeutumisesta työmarkkinoille totean, että yksi tärkeimmistä tähän tarkoitukseen perustetuista välineistämme on Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Euroopan sosiaalirahastosta voidaan myöntää yhteisrahoitusta suurelle osalle niistä toimenpiteistä, joilla pyritään parantamaan romanien työllistettävyyttä. Esimerkiksi vuosina 2000–2006 rahastosta myönnettiin 275 miljoonaa euroa erityisesti romanien kotouttamiseen tähtääviin hankkeisiin.

Etnisten vähemmistöjen kotouttamista käsittelevä korkean tason asiantuntijaryhmä on todennut, että tietyt ESR:n rahoittamat hankkeet, kuten Espanjan Acceder-ohjelma, ovat erinomaisia esimerkkejä romanien aktiivisesta kotouttamisesta. Haluan siksi kehottaa uudelleen voimakkaasti yksittäisiä jäsenvaltioita hyödyntämään tätä mahdollisuutta. Olen samaa mieltä jäsen Swobodan kanssa siitä, että kansallisten elinten lisäksi myös paikallisilla organisaatioilla on tässä asiassa merkittävä tehtävä.

Kuten kaikki tiedämme, romanien sosiaalinen syrjäytyminen on monitahoinen ilmiö, ja siksi sen torjunta edellyttää johdonmukaista lähestymistapaa, jossa puututaan kaikkiin tärkeisiin heidän elämäänsä koskeviin näkökohtiin, muun muassa koulutukseen, työllisyyteen, terveydenhoitoon, asumiseen ja infrastruktuuriin. Tämä lähestymistapa edellyttää tehokasta koordinointia EU:n toimielinten tasolla. Olen vakuuttunut siitä, että näiden toimenpiteiden ansiosta asiassa tapahtuu seuraavan vuoden aikana todellista edistystä.

Teistä monet ovat sanoneet – ette kuitenkaan kaikki – että haluaisitte yhden komission jäsenen ottavan tämän kysymyksen vastuulleen. Välitän tämän viestin kollegalleni komission jäsen Špidlalle. Tämä asia on kuitenkin kytköksissä hyvin monenlaisiin asioihin, ja siksi kaikkien tärkeintä on tehokas koordinointi. Voitte varmastikin puhua vielä komission jäsen Špidlalle toisesta aiheesta.

Haluan eritellä vielä hyvin lyhyesti muutaman seikan, jotka nousivat erityisesti esiin keskustelun aikana. Yksi niistä koski vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan ja romanien itsensä kanssa. Katson, että tällainen vuoropuhelu – ja erityisesti vuoropuhelu romaneja ja heidän lapsiaan koskevien toimenpiteiden suunnasta – on hyvin tärkeää ensinnäkin syrjimättömyysperiaatteen takaamiseksi ja toisaalta työttömyyden torjumiseksi ja sosiaalisen kehityksen edistämiseksi romanien elinalueilla sekä lähinnä enemmistön ennakkoluuloista johtuvien esteiden kaatamiseksi, jotta romanien voidaan tunnustaa olevan todellinen osa eurooppalaista kulttuuria.

Olen samaa mieltä kaikkien asian esiin ottaneiden kanssa.

Kaikki ne, jotka tuntevat minut, tietävät, että minulla on politiikan ulkopuolella eräänlainen harrastus, olen nimittäin puhunut aina ihmisoikeuskasvatuksen puolesta. Se on suvaitsevaisuuskasvatusta. Voin siis sanoa, että ihmisoikeuskasvatusta koskeva kysymys on mielestäni valtavan tärkeä ja aion varmasti sisällyttää sen näihin suuntaviivoihin.

Hyvä jäsen de Groen-Kouwenhoven, minun on vastattava, että komissio saattaa olla hidas, mutta laiska se ei ole. Kun ymmärrätte, että Euroopan neuvosto ja erityisesti ETYJ ovat käynnistäneet useita ohjelmia pääasiassa Euroopan komission tuella, tulette huomanneeksi myös sen, että tämä tuki käytännössä on hyvin myönteinen tapa lähestyä asiaa.

Viimeinen huomioni koskee romaneja kansainvälisenä vähemmistönä. Haluan todeta asiasta vain sen, että meidän on muistettava, ettei Euroopan unionilla ole toimivaltaa määritellä jäsenvaltioiden kansallisia vähemmistöjä. Tiedätte myös, että tässä yhteydessä on muistettava se, ettei sosiaalipoliittisia toimenpiteitä suunnata etnisen alkuperän vaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Mutta kuten tiedätte, erityisesti jäsenvaltioilla on keskenään hyvin erilaiset näkemykset siitä, mikä katsotaan vähemmistöksi ja miten vähemmistö määritellään. Siksi tätä kysymystä ei voida vielä ratkaista kovin nopeasti. Muilta osin välitän mielelläni huomionne eteenpäin. Saatte varmastikin tätä aihetta koskevat suuntaviivat pian.

  Puhemies. − Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina 31. tammikuuta 2008.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  David Martin (PSE), kirjallinen. – (EN) On selvää, että romanit ovat Euroopan unionissa laiminlyöty vähemmistö, emmekä saa antaa tilanteen jatkua tällaisena. Tuen täysin kollegoitani ja kehotan komissiota tehostamaan toimiaan tämän asian suhteen. Tilanne on se, että EU:n suurin etninen vähemmistöryhmä elää kerrassaan surkeissa oloissa ja meidän on vaikeaa suojella ja auttaa sitä. Komissio on nyt ryhdyttävä konkreettisiin ja pikaisiin toimiin, joilla tuetaan romaniyhteisön kotoutumista yhteiskuntaan – niin talouteen, sosiaaliseen elämään kuin politiikkaankin. EU:n on näytettävä esimerkkiä tässä asiassa.

15. Etelä-Kaukasiaa koskeva tehokkaampi EU:n politiikka: lupauksista tekoihin - Uusi poliittinen lähestymistapa Mustanmeren alueeseen (keskustelu)

  Puhemies. − Esityslistalla on seuraavana keskustelu seuraavista mietinnöistä:

– Lydie Polferin laatima ulkoasianvaliokunnan mietintö Etelä-Kaukasiaa koskevasta tehokkaammasta EU:n politiikasta: lupauksista tekoihin (2007/2076(INI)) (A6-0516/2007) ja

– Roberta Alma Anastasen laatima ulkoasianvaliokunnan mietintö Mustanmeren aluepoliittisesta lähestymistavasta (2007/2101(INI)) (A6-0510/2007)

  Lydie Polfer, esittelijä. − (FR) Arvoisa puhemies, haluan kiittää kansainvälisen kaupan valiokunnan jäseniä ja ennen kaikkea ulkoasianvaliokuntaan kuuluvia kollegoitani, jotka ovat osallistuneet aktiivisesti tämän mietinnön laatimiseen. Halusimme kaikki tehdä siitä tasapainoisen, ja mietintö hyväksyttiin loppujen lopuksi yksimielisesti.

Kolmeen Etelä-Kaukasian maahan – Armeniaan, Azerbaidžaniin ja Georgiaan – liittyy paljon intressejä. Nämä maat syntyivät Neuvostoliiton romahtamisen myötä, ja ne kärsivät edelleen noiden aikojen perinnöstä erityisesti Vuoristo-Karabahin, Abhasian ja Ossetian ratkaisemattomien konfliktien muodossa. Nämä konfliktit myrkyttävät näiden maiden ja naapurimaiden välistä ilmapiiriä ja ovat käynnistäneet haitallisen kilpavarustelun. Nämä kolme maata päättivät kuitenkin 1980-luvulla hyväksyä eurooppalaiset arvot liittymällä Euroopan neuvostoon ja allekirjoittamalla myöhemmin kumppanuus- ja yhteistyösopimukset Euroopan unionin kanssa.

Koska nämä maat sijaitsevat lähellä Irania, Turkkia, Venäjää, Kaspianmerta ja Mustaamerta ja ovat näiden maiden ja alueiden välisiä kauttakulkualueita, meidän kannattaa auttaa niitä vahvistamaan demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatteen soveltamista tällä alueella ja perustamaan toimiva alueellisen yhteistyön ja kehityksen verkosto, joka lisää poliittista vakautta. Tämä on erityisen tärkeää, sillä vaikka näiden maiden talouskasvu on ollut voimakasta, köyhien ja työttömien määrä niissä on silti yhä suuri.

Olemme tarkastelleet toimintamahdollisuuksia eri aloilla, joista puhun nyt lyhyesti. Ensinnäkin olemme vaatineet Euroopan naapuruuspolitiikkaan yksittäisten maiden saavutuksiin perustuvaa eriytettyä lähestymistapaa ja alueellisen yhteistyön ottamista keskeiseksi tavoitteeksi. Kehotamme komissiota laajentamaan yhteydenpitoa kansalaisyhteiskunnan kanssa. Kannatamme erityisesti aloitetta Georgian ja Armenian kanssa tehtävää vapaakauppasopimusta koskevan toteutettavuustutkimuksen tekemisestä ja tuemme Azerbaidžanin liittymistä Maailman kauppajärjestöön.

Demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltio ovat tietenkin keskeinen osa tätä kaikkea. Pidämme myönteisinä niitä toimia, joita Armeniassa on toteutettu perustuslakiuudistuksen mukaisesti, mutta kehotamme Armeniaa jatkamaan toimiaan riippumattoman oikeuslaitoksen ja julkishallinnon perustamiseksi. Lisäksi totean, että vaikka olemmekin huolissamme Azerbaidžanin ihmisoikeustilanteen heikkenemisestä ja tiedotusvälineiden vapaudesta, pidämme toisaalta myönteisenä sitä, presidentin armahduksen ansiosta maassa on vapautettu monia toimittajia. Kehotamme Azerbaidžania tutkimaan väitteet, joiden mukaan poliisi on syyllistynyt väkivaltaan. Georgiassa käynnistettiin vuonna 2003 laaja-alaisia muutoksia, ja tiedämme maan joutuneen kuohunnan pyörteisiin. Olemme iloisia siitä, että presidentinvaalit sujuivat rauhanomaisesti, mutta varsin kireän ilmapiirin ja ihmisoikeusrikkomuksia koskevien väitteiden vuoksi meidän on kehotettava viranomaisia käynnistämään valituksia koskevat tutkimukset viipymättä. Kehotamme myös oppositiota käyttäytymään vastuullisesti ja kunnioittamaan äänestystulosta. Kehotamme siis kaiken kaikkiaan näitä kolmea maata turvaamaan sananvapauden, kokoontumisvapauden, tiedotusvälineiden vapauden sekä opposition mahdollisuuden saada tasapuolisesti ja vilpittömästi äänensä kuuluviin tiedotusvälineissä, tehostamaan korruption torjuntaa ja luomaan suotuisan ympäristön investoinneille. Lisäksi voimme vain kehottaa komissiota ja neuvostoa käynnistämään neuvottelut viisumien myöntämisen helpottamisesta ottaen huomioon, mitä Abhasiassa ja Ossetiassa tapahtuu.

Alueen vakauden säilyminen edellyttää tietenkin ehdottomasti konfliktien rauhanomaista ratkaisemista. Olemme käsitelleet asiaa mielestäni tasapainoisella tavalla. En palaa sen yksityiskohtiin, vaan mainitsen ainoastaan, kuten olemme todenneet, että itsemääräämisen ja alueellisen koskemattomuuden periaatteiden ristiriita johtaa konfliktin loputtomaan jatkumiseen alueella, ja tämä ongelma voidaan ratkaista vain neuvotteluilla, jotka perustuvat YK:n perusoikeuskirjaan ja Helsingin päätösasiakirjaan. Toivotaan, että Minskin ryhmän viimeisimmät ehdotukset auttavat voittamaan nämä erimielisyydet. Se olisi paras lahja sadoille tuhansille pakolaisille ja siirtymään joutuneille, jotka kärsivät kovasti tästä tilanteesta.

Lopuksi totean energia- ja liikennealan yhteistyöstä, että vaikka uudet aloitteet parantavatkin avautumisen edellytyksiä, on yhä ilmeisempää, että Armenian saarto vain pahenee.

Haluan lopuksi muistuttaa, että tämän mietinnön ainoana tavoitteena on osoittaa, että olemme vilpittömän kiinnostuneita Etelä-Kaukasian alueesta, sen asukkaista sekä heidän menneisyydestään, tavoitteistaan ja toiveistaan ja että haluaisimme tutustua näihin asioihin paremmin voidaksemme auttaa alueen asukkaita saavuttamaan tavoitteensa ja toteuttamaan toiveensa.

Puhetta johti
varapuhemies Rodi KRATSA-TSAGAROPOULOU

  Roberta Alma Anastase, esittelijä. − (RO) Arvoisa puhemies, vuosi sitten tammikuussa 2007 juhlistimme tässä samassa salissa Romanian ja Bulgarian liittymistä. Puhuimme silloin siitä, mitä uusia tilaisuuksia liittyminen toisi mukanaan kahdelle uudelle jäsenvaltiolle ja koko Euroopan unionille. Aktiivista ja johdonmukaista osallistumista Mustanmeren alueen asioihin sekä Välimeren alueen yhteistyötä ja pohjoista ulottuvuutta vastaavan todellisen alueellisen yhteistyön kehittämistä pidettiin tuolloin selvästikin tarpeellisena.

Mustanmeren yhteistyötä käsittelevän mietinnön esittelijänä minulla on nyt ilo ja kunnia avata tämä täysistuntokeskustelu parlamentin suosituksista, jotka koskevat synergian kehittämistä Mustanmeren alueelle, mistä komissio antoi ehdotuksen huhtikuussa. Nämä suositukset ovat pitkällisen pohdinnan tulosta. Olemme kuulleet tässä prosessissa kaikkia asianosaisia kollegoita, riippumattomia asiantuntijoita ja virkamiehiä.

Mietinnössä korostetaan Mustanmeren strategista merkitystä Euroopan unionille ja määritellään erittäin selvästi yhteistyöpolitiikan tavoite tällä alalla. Tavoitteena on luoda yhteinen turvallisuuden, demokratian ja vaurauden alue. Mietinnössä korostetaan, että alueellisella yhteistyöllä on suuri merkitys siltä kannalta, että sen avulla saadaan kymmenen maata käynnistämään vuoropuhelu ja yhteistyö ja kootaan yhteen niiden erilaiset piirteet ja valtava potentiaali, jota emme saa sivuuttaa. Siispä Euroopan unionin ensisijaisena velvollisuutena on näyttää esimerkkiä ja edistää aktiivista alueellista yhteistyötä Mustanmeren alueella.

Mietinnössä pyritään vastaamaan seuraavaan keskeiseen kysymykseen: kuinka voimme vahvistaa ja toteuttaa tehokkaasti EU:n alueellista yhteistyöpolitiikkaa Mustanmeren alueella saavuttaaksemme tavoitteen, joka koskee yhteisen turvallisuuden, demokratian ja vaurauden alueen luomista?

Euroopan unionin on ennen kaikkea toteutettava vakaita, johdonmukaisia ja tuloslähtöisiä toimia. Mietinnössä määritellään tältä osin kolme keskeistä seikkaa, jotka ovat keskeisten rahoitusvälineiden käyttöönotto, yhteistyön lisääminen alueen muiden toimielinten ja elinten kanssa sekä viimeisimpänä muttei vähäisimpänä toimien seuraaminen niiden jatkuvuuden ja tehokkuuden takaamiseksi ja toimintasuunnitelman laatiminen.

Mietinnössä suositellaan myös sitä, että Euroopan unioni keskittyisi viiteen painopistealueeseen. Mustanmeren aluetta on perusteltua pitää strategisesti merkittävä alueena EU:n energiansaannin monipuolistamisen ja turvaamisen kannalta, ja siksi se edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa tämä seikka otetaan huomioon. On kuitenkin tärkeää, ettei Euroopan unioni keskity ainoastaan taloudelliseen yhteistyöhön vaan pyrkii luomaan alueen, jolle vakaus, demokratia ja hyvä hallinto ovat ominaisia. EU:n Mustanmeren-politiikka on aukotonta vasta sitten, kun Euroopan unioni sitoutuu ratkaisemaan jäljellä olevat konfliktit, ja kansalaisyhteiskunnan kehittäminen, henkilökohtaiset yhteydet ja naapureiden väliset hyvät suhteet ovat tältä osin hyvin tärkeitä.

Keskustelemme myös jäsen Polferin mietinnöstä, joka käsittelee Etelä-Kaukasiaa. Tämän alueen maat ovat osa laajempaa Mustanmeren aluetta, ja siksi tämän mietinnön laatiminen on mielestäni myönteinen asia. On tärkeää, että nämä kaksi mietintöä ovat keskeisiltä ajatuksiltaan yhteneväiset, että niissä molemmissa korostetaan kaikkien valtioiden välisen yhteistyön ja vuoropuhelun merkitystä kehityksen ja vaurastumisen lähtökohtana ja että niissä korostetaan EU:n johdonmukaisen osallistumisen merkitystä.

Haluan kiittää lopuksi kaikkia niitä, jotka osallistuivat Mustanmeren synergiaa käsittelevän mietinnön laatimiseen. Kiitän parlamentin kaikkien poliittisten ryhmien jäseniä heidän tekemästään yhteistyöstä ja heiltä saamastani yksimielisestä tuesta. Toivon, että Euroopan unioni ja Mustanmeren alueen maat pyrkivät kehittämään alueen yhteistyötä samassa hengessä.

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, saanen ilmoittaa, että puhun nyt hieman pidempään, sillä puheenvuoroni käsittelee kahta mietintöä. Ne ovat kumpikin erinomaisia mietintöjä, ja ne tuovat tämän päivän esityslistalle ensinnäkin naapuruuspolitiikan, joka on monitahoinen aihe, sekä toiseksi Mustanmeren aluetta koskevan kysymyksen. Mietintöjen lukeminen sai minut entistäkin vakuuttuneemmaksi siitä, että vaikka eriytetyt kahdenväliset suhteet ovatkin edelleen Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) kulmakivi, monet kohtaamamme haasteet ja mahdollisuudet edellyttävät mielestäni alueellista toimintaa, kuten olemme jo todenneet.

Puhun ensi Etelä-Kaukasian alueesta. Olemme samaa mieltä useimmista mielipiteistä, joita Etelä-Kaukasiaa koskevassa erinomaisessa mietinnössä tuotiin esiin. Armenian, Azerbaidžanin ja Georgian ottaminen mukaan naapuruuspolitiikkaamme tuo vähitellen nämä kaikki kolme maata lähemmäksi Euroopan unionia, koska ne jakavat eurooppalaiset arvot.

Komissio julkaisee keväällä seurantakertomuksensa kolmen Euroopan naapuruuspolitiikkaa koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta ja luo katsauksen siihen, mihin vaiheeseen yhteiset toimemme ovat kulloinkin edenneet.

Tiedämme, että tehtävää on vielä paljon. Demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen on yhä epävakaalla pohjalla, jota on lujitettava. Esimerkiksi tänään keskustelin näistä maista Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun Thomas Hammarbergin kanssa. Olemme edelleen huolissamme ihmisoikeustilanteesta ja tiedotusvälineiden vapaudesta Azerbaidžanissa. Georgian viimeaikaiset poliittiset tapahtumat osoittavat, että sananvapaus – vapaus tuoda poliittisia mielipiteitä julki tiedotusvälineissä – on vakauden kannalta hyvin tärkeää ja että Armeniassa tapahtuneesta edistyksestä huolimatta korruption torjuminen ja ihmisoikeussääntöjen asianmukainen noudattaminen edellyttävät lisätoimia. Nopeasta talouskasvusta huolimatta alue on edelleen hyvin köyhää, ja siksi tuemme jatkossakin taloudellisia uudistuksia ja liiketoimintaympäristön parantamiseen tähtääviä toimia ja pyrimme lujittamaan oikeusvaltioperiaatetta. Jäsen Polferin mietinnössä korostettiin, että alueellista yhteistyötä on lisättävä erityisesti energian, liikenteen ja ympäristön alalla. Olen tästä samaa mieltä. Toivomme, että Euroopan unioni voi ryhtyä tukemaan alueen konfliktien ratkaisemista rohkeammin ja aktiivisemmin.

Kuten Euroopan naapuruuspolitiikkaa koskevassa tiedonannossa hiljattain mainittiin, Euroopan unionista voisi olla vieläkin enemmän apua, jos se työstäisi konfliktikysymyksiä puuttumalla niiden taustalla vallitseviin syihin ja pyrkimällä erityisesti rakentamaan luottamusta rajalinjojen molemmilla puolilla.

Kuten mietinnössä korostetaan, ainakin komission konkreettiset, avun jakamista ja tiedon levittämistä koskevat toimet voisivat palvella näitä tarkoituksia. Siksi tulevien kuukausien aikana komission ensisijaisena tavoitteena Etelä-Kaukasian suhteen on tarttua näihin lyhyesti kuvailemiini haasteisiin.

Käytämme tähän jatkossakin kaikkia asianmukaisia EU:n taloudellisen avun ohjelmia. Armenian-lähetystöämme koskevat muutokset ja lähetystön perustaminen Azerbaidžaniin vuoden 2008 alussa tarjoavat meille varmasti myös mahdollisuuden lisätä näkyvyyttämme ja tehostaa toimiamme.

Haluan esittää erityisen huomion Georgian presidentinvaaleista. Kuten tiedätte, kansainvälinen vaalitarkkailuvaltuuskunta, johon Euroopan parlamentti on osallistunut, on vahvistanut, että vaalit toimitettiin yleisesti ETYJ:n ja Euroopan neuvoston sääntöjen mukaisesti. Kansainvälinen vaalitarkkailuvaltuuskunta havaitsi kuitenkin vaaleissa lukuisia sääntöjenvastaisuuksia ja puutteita. Siksi nyt on tärkeintä puuttua näihin ongelmiin, tutkia kaikki vaalivalitukset ja luoda tulevia parlamenttivaaleja varten kelvolliset olosuhteet. Olemme valmiit jatkamaan Georgian tukemista, jotta se voi hoitaa nämä velvollisuutensa nopeasti ja perinpohjaisesti.

Mustastamerestä totean, että olen samaa mieltä monista Mustanmeren aluepoliittista lähestymistapaa koskevassa mietinnössä esitetyistä asioista. Mietintö antaa arvokasta poliittista voimaa huhtikuussa julkaisemallemme tiedonannolle Mustanmeren synergiasta, ja mielestäni on merkittävää, että viime toukokuussa julkaistujen neuvoston päätelmien ja tänään Euroopan parlamentissa käydyn keskustelun myötä EU:n kaikki keskeiset toimielimet ovat vahvistaneet, että meidän on sovellettava Mustanmeren-politiikassamme alueellista ja kattavaa lähestymistapaa.

Parlamentin mietintö osuu sopivaan ajankohtaan. Aloitteemme on johtanut siihen, että EU:n ulkoministerit tapaavat alle kuukauden päästä Kiovassa kollegansa Mustanmeren alueelta Mustanmeren synergiaa käsittelevässä kokouksessa. Osallistun tietenkin itse tähän kokoukseen. Kokoukseen osallistuu myös kansainvälisiä järjestöjä ja Mustanmeren alueellisia organisaatioita. Odotamme kovasti myönteisiä keskusteluja EU:n tuen lisäämisestä Mustanmeren alueelliselle yhteistyölle ja koordinoitujen toimien painopistealueista.

Haluan mainita niistä muutaman. Komissio edistää Mustanmeren vuoropuhelua energian toimitusvarmuudesta Inogate-järjestelmää käyttäen. Tuemme jatkossakin lakien ja asetusten yhdenmukaistamista osana Bakun prosessia. Tarkoituksenamme on jatkaa kumppaneidemme kanssa tiivistä yhteistyötä uuden energiainfrastruktuurin rakentamisen ja Mustanmeren alueen energiakäytävän kehittämisen alalla. Mustanmeren yhteistyö parantaa myös koordinointia Tracecan, Euroopan laajuisen liikenneohjelman, ja kumppaneidemme liikenneohjelmien välillä. Olemme myös aikeissa käynnistää alueellista vuoropuhelua Mustanmeren meripolitiikasta sekä alueen kalatalouden koordinoinnista.

Komissio pyrkii vahvistamaan Mustameri–Tonava-yhteyttä ja aikoo liittyä ympäristöasioita käsittelevään Mustanmeren komissioon.

Siispä komissio on laatinut ilmastonmuutoksen torjumista koskevia alueellisia ohjelmaehdotuksia ja alkanut toteuttaa rajat ylittävää Mustanmeren yhteistyöohjelmaa, jossa keskitytään kansalaisyhteiskuntaan ja paikallisviranomaisiin.

Käymme parhaillaan Mustanmeren-kumppaneidemme kanssa keskusteluja useista ehdotuksista, jotka koskevat järjestäytyneen rikollisuuden torjumista, kauppaa ja kulttuuria, ja olemme luoneet yhteyksiä Mustanmeren alueellisiin järjestöihin, muun muassa Mustanmeren taloudellisen yhteistyön järjestöön.

Mustanmeren synergiaa koskeviin toimiin myönnetään pääsääntöisesti osarahoitusta. EU:n taloudellisen tuen ytimenä on kyllä eurooppalainen naapuruuden ja kumppanuuden väline, mutta käytämme myös muita EU:n välineitä, aihepiirikohtaisia välineitä ja Turkin tapauksessa myös liittymistä valmistelevaa tukivälinettä.

Kiovan ministerikokous on foorumi, jossa EU voi esittää aloitteita ja kumppanimme voivat esittää erilaisia ajatuksia ja jossa voimme keskustella niistä ja sovittaa niitä yhteen. Odotamme Mustanmeren alueen tarjoavan uuden ympäristön yhteistyölle, joka perustuu tasapuoliseen kumppanuuteen kaikkien itäisten ENP-maiden sekä Turkin ja Venäjän kaltaisten tärkeiden kumppaneiden kanssa.

Sitoumuksistamme Mustanmeren aluetta kohtaan voi kehittyä pitkäaikaisia toimia, joilla on selvästi mahdollista lisätä vakautta, edistystä ja vaurautta koko alueella. Parlamentin tuki on äärimmäisen tärkeää tämän kaiken onnistumisen kannalta.

  Marusya Ivanova Lyubcheva, kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunnon valmistelija. − (BG) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kansainvälisen kaupan valiokunta kiittää Euroopan komissiota ja esittelijää niiden hyvästä ajoituksesta ja tasapainoisesta lähestymistavasta Mustanmeren ja sitä ympäröivän alueen suhteen.

Euroopan unioni rajoittuu Mustaanmereen. Mustameri on geostrateginen risteys- ja kauttakulkualue, yhteistyön, kaupan, kalastuksen, matkailun ja merenkulun alue sekä strateginen alue EU:n energiapolitiikan kannalta.

Kansainvälisen kaupan valiokunta kehottaa Euroopan unionia kehittämään yhteistyön koordinointia erillisen Mustanmeren-strategian avulla ja kiinnittää huomiota siihen, että EU osallistuu energiaresurssien siirtämistä koskeviin infrastruktuurihankkeisiin.

On tärkeää edistää investointeja ympäristönsuojeluun, riskienehkäisyyn, onnettomuuksista toipumiseen sekä pelastusoperaatioihin onnettomuustilanteissa. Onnettomuustilanteilla viittaan Kertsin salmessa tapahtuneiden onnettomuuksien ja bulgarialaisen Vanessa-aluksen haaksirikon kaltaisiin tapahtumiin.

Varmistaakseen, että alueella noudatetaan avoimia menettelyjä ja tiukkoja sääntöjä, Euroopan parlamentin on otettava luetteloon mukaan Burgas–Alexandroupolis-öljyputki sekä muut kaasu- ja öljynsiirtoverkot, sillä ne koskevat EU:n jäsenvaltioita. Kiitän Euroopan unionia siitä, että se suhtautuu vastuullisella tavalla "Mustanmeren haasteeseen" ja tällä alueella asuvaan kansaan.

  Eugenijus Maldeikis, kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunnon valmistelija. – (LT) Arvoisa puhemies, haluan aivan aluksi kiittää esittelijää, jäsen Polferia siitä, että hän on analysoinut hyvin tarkasti Etelä-Kaukasian kaltaisen herkän alueen ongelmia sekä esitettyjä ehdotuksia ja toimenpiteitä, joista keskustelemme tänään. Perinteisesti Etelä-Kaukasiaa koskevassa EU:n politiikassa tarkastellaan lähinnä energia- ja liikenneasioita taloudellisesta näkökulmasta. Haluan kiinnittää huomiotanne enemmän siihen, kuinka tärkeää EU:n tehokas kauppapolitiikka on tälle alueelle. Juuri kauppapolitiikalla mahdollistetaan talouden nopeat rakenneuudistukset, liike-elämän kehittäminen ja köyhyyden vähentäminen. Sen sijaan alueen maat eivät aina pidä energiahankkeita kovinkaan hyödyllisinä. EU:n tehokas politiikka on hyvin tärkeää Etelä-Kaukasian alueelle, ja haluan korostaa tältä osin kahta seikkaa. Ensinnäkin odotamme yhä komission toteutettavuustutkimusta Armenian ja Georgian kanssa tehtävistä, mahdollisimman laajoista vapaakauppasopimuksista. Toiseksi kehotamme komissiota ja neuvostoa toteuttamaan toimenpiteitä, joilla Etelä-Kaukasian maita autettaisiin hyötymään mahdollisimman suuressa määrin yleisestä tullietuusjärjestelmästä.

  Silvia-Adriana Ţicău, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon valmistelija. − (RO) Arvoisa puhemies, Euroopan unionista on tullut Romanian ja Bulgarian liittymisen myötä merkittävä toimija Mustanmeren alueella. Koska Mustameri sijaitsee lähellä Kaspianmerta, Lähi-itää ja Keski-Aasiaa, se on geostrategisesti tärkeä EU:n turvallisuuden ja sen energiatoimitusten monipuolistamisen kannalta.

EU:n periaatteita ei voida edistää ainoastaan poliittisten arvojen pohjalta. Alueella on vaalittava avoimia markkinoita.

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta korostaa Nabucco-hankkeen merkitystä energiatoimitusten monipuolistamisen kannalta ja kehottaa jäsenvaltioita pitämään huolta sen täytäntöönpanosta yhdessä kumppaneidensa kanssa. Kannatamme koordinaattorin nimeämistä tähän EU:n edun mukaiseen, ensisijaisen tärkeään hankkeeseen.

Jotta kansainvälinen kauppa sekä alueen öljy- ja kaasukuljetukset voidaan turvata, on hyvin tärkeää kehittää yhteisön satamien infrastruktuuria Mustanmeren ja Tonavan rannoilla. Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pitää valitettavana sitä, ettei alueen energia-, liikenne- ja matkailuhankkeisiin tehtyjä investointeja ole koordinoitu, ja kiinnittää huomiota Mustanmeren saastumisriskiin.

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pitää Mustanmeren foorumia ja Mustanmeren taloudellisen yhteistyön järjestöä tärkeinä ja kehottaa luomaan Mustanmeren alueelle eurooppalaisen ulottuvuuden, joka perustuisi pohjoisen ulottuvuuden malliin.

  Bernd Posselt PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, Etelä-Kaukasiasta keskustellessamme ajattelemme vääjäämättä Euroopan parlamentin entistä jäsentä Ursula Schleicheria, joka välitti tästä alueesta aivan erityisellä tavalla ja jolle olemme kiitollisia siitä, että kolonialistinen ilmaisu "Transkaukasia" on korvattu ilmaisulla "Etelä-Kaukasia". Alue muodostuu kolmesta hyvin erilaisesta maasta, joilla on vanhat kulttuurit ja jotka ovat kuitenkin kärsineet viime aikoina kolonialismista ja uuskolonialismista. Siksi meidän on oltava tätä aluetta koskevissa toimissamme hyvin hienotunteisia.

Länsi-Armenian armenialaiset joutuivat kansanmurhan uhreiksi, mikä tarkoittaa, että edelleen tänä päivänä Turkki pitää nyky-Armeniaa eli Itä-Armeniaa saarrossa, mitä emme voi hyväksyä. Georgia oli Venäjän ja Neuvostoliiton erityinen siirtomaa. Tämä tarkoittaa sitä, että Moskova hyödyntää edelleen tänä päivänä Georgian separatistivoimia saadakseen maassa aikaan epävakautta. Azerbaidžanin tilanne on samankaltainen.

Kaikista näistä syistä Euroopan unionin on otettava alueella voimakas rooli, sillä asia on kerrankin niin, etteivät eurooppalaiset ole syypäitä alueen historian ikäviin tapahtumiin. Meillä on siksi ainutlaatuinen tilaisuus toimia sovittelijoina, kehittää alueen demokratiaa ja tuoda sinne vakautta, ja meidän on sovitettava ristiriitaiset periaatteet ja edut keskenään yhteen. Tarkoitan niillä tietenkin vakaita rajoja sekä kansojen itsemääräämisoikeutta.

Meidän on tuettava vähemmistöjen oikeuksia mahdollisimman paljon mutta estettävä samalla tuhoisa separatismi. Meidän on suojeltava aineellisia ja geopoliittisia etuja mutta ymmärrettävä myös samalla, etteivät nämä maat ole siirtomaita vaan kumppaneita ja että niillä on omat intressinsä ja oma itsekunnioituksensa sekä ennen kaikkea oikeus saada vihdoin tunnustusta.

Jäsen Polferin mietinnössä käsitellään tätä vaikeaa haastetta oikealla, arvokkaalla tavalla. Haluan kiittää myös komission jäsentä siitä, kuinka paljon hän tekee työtä tämän alueen hyväksi.

  Adrian Severin, PSE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, Etelä-Kaukasia on äärimmäisen tärkeä alue paitsi Euroopan unionille myös useimmille maailmanlaajuisille toimijoille. Katson, että Euroopan unionin pitäisi määritellä tavoitteensa tällä alueella. Pohjimmiltaan näitä tavoitteita ovat Etelä-Kaukasian rauha ja vakaus, riittävän suuret, vapaat ja yhdentyneet markkinat, avoin alue strategisen kauppatavaran turvallista kauttakulkua varten sekä EU:n toimielinten ja lainsäädännön kanssa yhteensopivat toimielimet ja lainsäädäntö.

Päästäkseen kohti tavoitteitaan Euroopan unionin pitäisi luoda tarkoituksenmukaiset, vivahteikkaat ja kahdenväliset suhteet alueen valtioihin. Kahdenvälisten suhteiden sisällön ei pitäisi johtua alueellisesta strategisesta lähestymistavastamme eikä päinvastoin.

Koska emme voi tarjota Etelä-Kaukasian maille Euroopan unionin jäsenyyttä, meidän on tarjottava niille Euroopan unionin malli ja annettava niille merkittävää apua sen kehittämiseksi. Euroopan unionin on oltava valmis käyttämään kaikkia mahdollisia keinoja saavuttaakseen alueelliset tavoitteensa Etelä-Kaukasiassa. Samalla meidän on pantava merkille, että myös muilla kansainvälisillä toimijoilla on omat etunsa alueella, ja olemme tunnustaneet sen, ettei EU voi muuttaa painopisteitään tekemättä yhteistyötä muiden globaalien toimijoiden kanssa.

Osa alueen ratkaisemattomista konflikteista liittyy itse asiassa laajempaan ongelmaan, joka koskee Venäjän neuvostoajan jälkeistä asemaa. Siksi Euroopan unionin pitäisi tarttua ongelmaan rohkeasti ja yrittää löytää neuvottelemalla ratkaisu siihen tapaan, jolla Venäjän, EU:n ja muiden globaalien toimijoiden pitäisi jakaa vastuu alueellisen ja globaalin kestävän vakauden ja turvallisuuden takaamisesta.

Toisaalta meidän on myönnettävä, että alueellisen koskemattomuuden ja itsemääräämisoikeuden periaatteet ovat Etelä-Kaukasiassa keskenään ristiriidassa. Katson, että tämä ongelma voitaisiin ratkaista sovittamalla EU:n yhteisömallin mukainen alueellinen yhdentyminen yhteen sisäisen itsemääräämisoikeuden, vallan hajauttamisen ja autonomian tarkoituksenmukaisen käytön kanssa. Tämä edellyttäisi neuvottelujen käymistä hyvässä hengessä, poliittista tahtoa, käytännöllisyyttä sekä kansainvälisen lainsäädännön kunnioittamista. Tämä on Euroopan unionille oikea aika tehdä Etelä-Kaukasiassa lupauksista totta. Toivon, että näin todella tapahtuu.

  Janusz Onyszkiewicz, ALDE-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, viittaan edellisen puhujan viimeisiin sanoihin. Tässä asiassa on kyse siitä, että Mustanmeren kaasun- ja öljynkuljetusreiteistä tehdään totta.

EU:ssa kaikki sanovat näiden olevan strategisia hankkeita, ja Nabucco-hanke on strateginen hanke. Olemme sanoneet näin vuosia, mutta asialle ei ole koskaan tehty mitään. Haluan esittää siksi seuraavan kysymyksen. Jos tämän hankkeen toteuttaminen on kerran niin vaikeaa, miksei siihen voida käyttää esimerkiksi jotakin rahastoa, kuten Galileo-hankkeen kohdalla tehtiin? Ellei asiassa ryhdytä käytännönläheisiin ja näkyviin toimiin, venäläiset rakentavat pian omat kaasuputkensa Mustanmeren halki, jolloin kuljetusreittien monipuolistamista koskeva mittava hankkeemme romahtaa.

Tässä on kyse jostakin muusta – siitä, että Eurooppa saa toimituksia koko Kaspianmeren alueelta. Yksin Azerbaidžan voi toimittaa Euroopalle viiden vuoden ajan kolmanneksen siitä kaasusta, jota EU saa tällä hetkellä Venäjältä, ja Azerbaidžan lisäksi on vielä olemassa Kazakstan ja Turkmenistan. Voidaksemme kuitenkin rakentaa näiltä alueilta kaasuputkia niin, etteivät ne kulkisi Venäjän läpi, meidän pitäisi ratkaista Kaspianmeren asemaa koskeva ongelma. Toisin sanoen meidän pitäisi päättää lopullisesti, onko Kaspianmerta pidettävä merenä vai järvenä. Näyttää siis siltä, että järkevin ja hyödyllisin tapa edetä olisi se, että Kaspianmeren tunnustettaisiin yleisesti olevan meri, koska tällöin sen läpi olisi paljon helpompaa rakentaa kaasuputkia tai muita putkia niin Turkmenistanista kuin Kazakstanistakin.

Siispä pyydän EU:n viranomaisilta, että ne lakkaisivat hokemasta Nabucco-hanketta koskevan ongelman ja Odessa–Brody–Gdansk-putkea koskevien ongelmien olevan EU:lle merkittäviä ongelmia. Meidän on ryhdyttävä toimiin – muuten muut ryhtyvät toimiin meitä ennen.

  Adam Bielan, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, minäkin haluan kiittää jäsen Polferia tästä erinomaisesta mietinnöstä.

Tämänpäiväinen keskustelumme koskee aluetta, joka on erityisen tärkeä koko Euroopan unionille – aluetta, jonka epätavallisen suuri merkitys liittyy EU:n energiansaantivarmuuteen. Mietinnön otsikkona on "Etelä-Kaukasiaa koskevasta tehokkaammasta EU:n politiikasta: lupauksista tekoihin", ja mietinnössä todetaan selvästi, että Euroopan unioni on ollut viime vuosina epätavallisen passiivinen toimissaan tämän alueen suhteen. Tämä alue on kuitenkin myös merkittävimpien kansainvälisten toimijoiden – paitsi Euroopan unionin myös Venäjän, Yhdysvaltojen ja Kiinan – kilpailuareena. Alueen talouskasvu on ollut epätavallisen nopeaa. Riittänee, kun totean, että vuonna 2006 Azerbaidžanin talous kasvoi yli 35 prosenttia.

Tämä vuosi saattaa kuitenkin olla käännekohta. Vuosi 2008 saattaa olla kriisivuosi. Meidän on oltava itsellemme rehellisiä: Georgian pohjoinen naapuri saattaa käyttää Kosovon esimerkkiä tekosyynä loukata maan alueellista koskemattomuutta. Toivon siksi, ettei Euroopan unioni anna Venäjän tukea separatistien pyrkimyksiä Abhasiassa ja Ossetiassa.

  Marie Anne Isler Béguin, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluan aivan aluksi kiittää kumpaakin esittelijää. Jäsen Polferin mietintö osuu juuri oikeaan ajankohtaan, sillä Georgian tapahtuvat osoittavat meille omakohtaisesti demokratian rakentamisen haasteet.

Mietintö on tasapainoinen, ja siinä tuodaan esiin Etelä-Kaukasian merkittävimmät geostrategiset haasteet. On tärkeää muistaa, että naapuruuspolitiikka velvoittaa meidät tukemaan ja auttamaan näitä maita. Meillä on niitä kohtaan poliittisia ja moraalisia velvollisuuksia, mutta niillä on myös velvoitteita meitä kohtaan erityisesti ihmisoikeuksien ja sananvapauden suhteen, minkä komission jäsen jo mainitsikin.

Tuen, jota annamme näille kolmelle maalle, pitäisi keskittyä enemmän konfliktien ratkaisemiseen. Tällä hetkellä EU:n tuki keskittyy vain konfliktinhallintaan. Elleivät Armenia ja Azerbaidžan saa keskenään aikaan poliittista kompromissia Vuoristo-Karabahin suhteen ja ellei Georgialle sekä Etelä-Ossetialle ja Abhasialle saada laadittua rauhansuunnitelmaa, nämä maat eivät onnistu rakentamaan luottamussuhteita tai luomaan kestävää vakautta keskenään ja suurten naapureidensa kanssa.

Demokratian tukemisesta totean, että teemme sitä joka päivä. Valitettavasti Georgian tapahtumat ovat ajaneet maan poliittiseen kriisiin, josta se ei ole vieläkään löytänyt tietään ulos: oppositio uhmaa kadulla presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen tuloksia.

Vastaamalla opposition vaatimukseen presidentin erosta Mikheil Saakašvili yllätti tietenkin opposition ja jätti sille hyvin vähän aikaa järjestää vaalit. Vaalikampanja ei tietenkään ollut tasapuolinen, sillä kahdella ehdokkaalla oli käytettävissään huomattavasti suuremmat resurssit kuin muilla. Väitteet ja paljastukset oppositioehdokkaan vaalienjälkeisen vallankaappauksen järjestämisestä tahrasivat tietenkin vaalikampanjaa, mutta tarkkailijat eivät kuitenkaan raportoineet vaalipäivänä merkittävistä välikohtauksista. Me olimme Georgiassa tarkkailijoina, eikä niin pienessä maassa ole koskaan ollut yhtä paljon tarkkailijoita valvomassa vaaleja.

Pääsimme todistamaan kansainvälisen yhteisön sekä kansallisten ja kansainvälisten kansalaisjärjestöjen avustuksella kansalaisten yleistä sananvapautta, ja vaikka havaitsimme useita sääntöjenvastaisuuksia ja uhkailua, emme kuitenkaan havainneet mitään järjestelmällistä.

Korostimme johtopäätöksissämme sitä, että oikeudellisia menettelyjä on jatkettava, että kaikki valitukset on otettava huomioon ja ettei tuloksia pidä katsoa lopullisiksi, ennen kuin kaikki kiistat on selvitetty. Siispä kymmenien äänestyspaikkojen tulokset peruttiin.

Tilanne ei ole kuitenkaan vielä rauhoittunut lainkaan. Meidän on pyydettävä edelleen eri poliittisia suuntauksia edustavia georgialaisjohtajia jatkamaan vuoropuhelua. Meidän on kehotettava viranomaisia kuuntelemaan opposition vaatimuksia, ja meidän on pyydettävä oppositiota, joka sai uskottavuutta näissä vaaleissa, kantamaan oman vastuunsa ja ehdottamaan sovitteluratkaisua, sillä on todella tärkeää, että Georgia pääsee takaisin tilanteeseen, jossa se oli aiemmin, ruusuvallankumouksen jälkeen, jolloin se oli maa, joka oli jättänyt väkivallan ja epävakauden ajat taakseen. Georgian kansa pyytää juuri tätä – myös Euroopan unionilta. Meidän on pysyttävä sen rinnalla.

  Athanasios Pafilis, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, haluan tuoda esiin olevani erittäin tyytymätön tämän alueen tapahtumiin. Alueella asuu miljoonia työläisiä, jotka edustavat kymmeniä eri kansallisuuksia. Nämä tapahtumat saattavat heidät todella suureen vaaraan Yhdysvaltojen, Venäjän ja Euroopan unionin imperialististen kärhämien voimistumisen vuoksi. Nämä kärhämät koskevat energialähteitä, markkinoiden hallintaa ja energian kuljetusreittejä. Kaikki muu on pelkkää retoriikkaa.

Valitettavasti Naton laajeneminen alueen maihin sekä Ukrainan ja Georgian lähestyvä Nato-jäsenyys pahentavat entisestään alueen epävakautta. Epävakautta aiheuttavat myös ulkomaiset tukikohdat ja joukot, jotka on sijoitettu tämän risteysalueen arkaluonteisiin kohtiin, aivan kuin tällä näin valmistauduttaisiin uusiin vakaviin sotilaallisiin konflikteihin.

Tuoreiden uutisten mukaan Bulgariaan Burgasin alueelle, mistä uusi Burgas–Alexandroupolis-öljyputkisto alkaa, aiotaan sijoittaa 3 000 yhdysvaltalaista sotilasta. Nämä uutiset vahvistavat kaiken, mitä olemme sanoneet, ja aiheuttavat syvää huolta.

Vastaavasti on huolestuttavaa, että Yhdysvaltojen kaltaiset maat, jotka eivät kuulu Mustanmeren ja Kaspianmeren alueeseen, ilmoittavat valmistelevansa merivoimiensa pysyvää sijoittamista näille merille.

Arvoisa komission jäsen, edessä oleva Kosovon itsenäisyys, jota Yhdysvallat ja Euroopan unionin tukevat, avaa Pandoran lippaan, joka sisältää valtavan määrän samankaltaisia ongelmia, jotka liittyvät keskustelumme kohteena oleviin alueisiin, kuten Abhasiaan, Etelä-Ossetiaan, Krimiin, Transnistriaan ja Vuoristo-Karabahiin, sekä muita, jo olemassa olevia tai kiistojen aiheuttamia vähemmistökysymyksiä.

Kaksinaismoralistinen politiikka, jonka olette aikeissa hyväksyä, tuhoaa alueen ja aiheuttaa lisää verenvuodatusta. Se, että väitätte olevanne kiinnostunut Georgian ja Azerbaidžanin alueellisesta koskemattomuudesta, on pelkkää teeskentelyä. Koska Euroopan unioni on kiinnostunut vain tavoista, joilla se voi soluttautua alueelle, se ehdottaa Etelä-Kaukasian turvallisuutta ja yhteistyötä käsittelevän "kolme plus kolme" -konferenssin järjestämistä. Tähän kokoukseen osallistuisi kolme tahoa kummaltakin puolelta: kolme Etelä-Kaukasian maata sekä Euroopan unioni, Yhdysvallat ja Venäjä. Tosiasiassa tämä on ehdotus Yhdysvaltojen läsnäolon laillistamisesta.

Katsomme, ettei teillä ole oikeutta sotkea EU:n kansalaisia opportunistisiin suunnitelmiin, jotka palvelevat sellaisten monikansallisten yritysten etuja, jotka ansaitsevat omaisuuksia hankkimalla entistä suurempia tuottoja pumppaamalla öljyä.

  Bastiaan Belder, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, Etelä-Kaukasian merkitystä EU:n energiakäytävänä ei pidä aliarvioida. Kuinka energialähteiden monipuolistamista koskevalle tavoitteellemme kävisikään ilman sitä? Olemme siis täysin samaa mieltä siitä, mitä jäsen Polferin mietinnössä sanotaan.

Analyytikko Vladimir Socor puhui Etelä-Kaukasian asemasta liikennekäytävänä todeten, että Azerbaidžan–Georgia–Turkki-rautatie merkitsisi Venäjän monopolin päättymistä Kazakstanista ja muista Keski-Aasian valtioista saapuvien rautatiekuljetusten alalla samalla tavalla kuin Etelä-Kaukasian läpi kulkevat putkistot panisivat pisteen Venäjän monopolille Keski-Aasian öljy- ja kaasukuljetusten alalla. Voimme lisätä tähän Nabucco-hankkeen toteuttamiseen tarvittavat Azerbaidžanin energiatoimitukset.

Jos Euroopan unioni haluaa hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti Etelä-Kaukasiaa energiakäytävänä, Georgian, Armenian ja Azerbaidžanin sisäinen poliittinen vakaus on ensisijaisen tärkeää. Valitettavasti näissä maissa asiasta ei ole saavutettu sosiaalista konsensusta. EU saa tästä suoraan itselleen tehtävän. Poliittinen vakaus on tärkeää myös alueellisesti. Brysselillä on oikeus ja velvollisuus ottaa ehdokasvaltio Turkki mukaan tämän poliittisen kysymyksen ratkaisemiseen. Pitkällä aikavälillä on nimittäin hyvinkin mahdollista, että Vuoristo-Karabahin konflikti kärjistyy sotilaalliseksi selkkaukseksi, koska Azerbaidžanin sotilaskapasiteetti on nelinkertaistunut ja Baku saa tällä hetkellä yhä enemmän ulkoista apua tässä asiassa.

  Sylwester Chruszcz (NI). – (PL) Arvoisa puhemies, seuraamme Kaukasian tilannetta suurella mielenkiinnolla ja hyvin huolestuneina. Armenia ja Georgia ovat hyvin lähellä Eurooppaa paitsi maantieteellisesti myös kulttuurisesti.

Haluan tuoda esiin tukevani näiden maiden demokraattisia pyrkimyksiä sekä aloitteita, joilla pyritään tukemaan Kaukasian kansojen demokratian ja talouden kehittämistä. Tämän alueen vakauttaminen on alueen kaikkien maiden sekä niiden kumppaneiden ja naapureiden, myös EU:n jäsenvaltioiden, etu. Alueen kaikkien kansojen tukeminen on meidän etumme. Tämä koskee erityisesti ihmisoikeuksia sekä tiedotusvälineiden vapautta. Toivon, että Armenian, Azerbaidžanin ja Georgian viranomaiset turvaavat sananvapauden ja tiedotusvälineiden vapauden alueella vuonna 2008 pidettävien vaalien alla.

Georgialaisilla on ollut viime aikoina tilaisuus osoittaa presidentinvaaleissa demokraattinen tahtonsa. Vaikka presidentti Saakašvili selviytyi vaalivoittajaksi, olen tyrmistynyt opposition laajamittaisesta protestoinnista, jolla se yrittää horjuttaa vaalitulosta, sekä Georgian viimeaikaisista tapahtumista, jotka johtivat rauhanomaisten mielenosoitusten julmaan tukahduttamiseen, riippumattomien tiedotusvälineiden sulkemiseen sekä hätätilan julistamiseen.

Haluan myös tuoda esiin epäilykseni, jotka koskevat ihmisoikeustilanteen heikkenemistä ja tiedotusvälineiden vapauden rajoittamista Azerbaidžanissa. Emme saa myöskään unohtaa Kaukasian pieniä ja historiallisia kansoja, abhaaseja ja ossetialaisia, joiden itsemääräämisoikeus pitäisi ottaa huomioon Georgian viranomaisten kanssa käytävässä kahdenvälisessä vuoropuhelussa. Myös Vuoristo-Karabahin tilanne edellyttää vastavuoroista ymmärrystä ja vuoropuhelua: armenialaisväestön itsenäisyystoiveet pitäisi ottaa huomioon ja sovittaa yhteen azeriväestön odotusten kanssa.

Kaikkien osapuolten pitäisi ymmärtää, että niiden tulevaisuus ja hyvinvointi riippuvat niiden kyvystä saavuttaa yhteisymmärrys ja rakentaa vastavuoroisia suhteita, jotka perustuvat rauhaan ja molemminpuoliseen luottamukseen.

  Árpád Duka-Zólyomi (PPE-DE). – (HU) Arvoisa puhemies, kiitos puheenvuorosta. Kiinnitämme Etelä-Kaukasian tilanteeseen ja sen kehittymiseen säännöllisesti huomiota. Parlamenttien välistä yhteistyötä ja Euroopan naapuruuspolitiikan vahvistamista koskevan asiakirjan sekä toimintasuunnitelmien asteittainen täytäntöönpano saa aikaan myönteisiä muutoksia.

Haluan kiittää lämpimästi jäsen Polferia, joka on tehnyt hyvää työtä tiivistäessään ja muotoillessaan lyhyesti ja ytimekkäästi nämä hyvin monimutkaiset ongelmat. Hänen mietinnössään asetetaan selvät tavoitteet: markkinatalouden kehittäminen, talouskasvun tukeminen tehokkaasti, energian saantivarmuuden turvaaminen, demokratian kehittäminen, oikeusvaltioperiaatteen käyttöönotto sekä hyvinvoinnin ja turvallisuuden lisääminen.

Talouskasvu on nopeutunut vuodesta toiseen, mutta on totta, ettei se ole vaikuttanut vielä näkyvällä tavalla kansalaisten taloudellisiin ja sosiaalisiin oloihin. EU:n on kehitettävä tehokasta politiikkaa, jolla lujitetaan haurasta demokratiaa ja turvataan todellinen kokoontumisvapaus, tiedotusvälineiden vapaus ja sananvapaus.

Georgian esimerkki osoittaa, kuinka tärkeää viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan välinen taikka vihollisen kanssa käytävä säännöllinen vuoropuhelu on. Perustavanlaatuisena ongelmana on se, kuinka saada aikaan poliittista vakautta alueella, joka on jäänyt kolmen konfliktin kynsiin. Samalla meidän on puututtava jatkuvaan epävarmuustekijään eli Venäjän supervaltapolitiikan kumouksellisiin pyrkimyksiin. Olen vakuuttunut siitä, että EU:n on toimittava päättäväisemmin Venäjän kanssa tässä asiassa.

Vuoristo-Karabahin ongelma on erityisen huolestuttava. Minskin ryhmä tekee johdonmukaista työtä, mutta tästä huolimatta tilanne polkee yhä paikoillaan. Neuvotteluja on jatkettava, ja kumpikin perusperiaate – tasapuolinen suhtautuminen alueelliseen koskemattomuuteen sekä itsemääräämisoikeus – ovat mielestäni tärkeitä. Aivan ensimmäiseksi on kuitenkin välttämätöntä, että Vuoristo-Karabahia ympäröivät miehitetyt alueet vapautetaan, että pakolaisten palaaminen mahdollistetaan ja että alue vakautetaan. Vain tällä tavalla voidaan päättää Vuoristo-Karabahin tulevasta asemasta. Kiitos.

  Alexandra Dobolyi (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, aivan ensin kiitän jäsen Polferia erinomaisesta työstä ja yhteistyöstä. Euroopan parlamentti antaa tällä mietinnöllä voimakkaan ja selvän viestin: sen, että EU:n pitäisi puuttua voimakkaasti Etelä-Kaukasian tilanteeseen, että se voi toimia ratkaisevassa asemassa alueella ja että EU:n pitäisi lisätä taloudellista ja teknistä apua, jota se antaa Georgialle, Armenialle ja Azerbaidžanille hallinnon uudistamiseen ja demokraattisten toimielinten kehittämiseen, kansalaisyhteiskunnan kannustamiseksi vuorovaikutukseen ja näiden kansojen sitouttamiseksi eurooppalaisiin arvoihin – ihmisoikeuksien, perusvapauksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen.

Nämä ovat EU:n perusperiaatteita. Kuten olen kuitenkin todennut kerta toisensa jälkeen täällä Euroopan parlamentissa, meidän on hyväksyttävä se, että näillä aloilla edistys tapahtuu vähitellen ja vie aikaa. Katson tilanteen olevan se, että kaikki kolme maata ovat menossa oikeaan suuntaan, tosin hitaasti ja taantuen aina välillä. Katson kuitenkin, että tilanne on nyt parempi kuin muutama vuosi sitten.

Georgian vaaleista minulla ei ole mitään lisättävää siihen, mitä kollegani ovat jo sanoneet. Kuten juuri totesin, maa on ottanut askeleen eteenpäin, mutta tehtävää on vielä paljon. Paikoillaan polkevien konfliktien ratkaisemisesta totean, että olemme kaikki samaa mieltä siitä, että poliittisen vakauden saavuttaminen edellyttää rauhanomaisen ratkaisun löytämistä. Erityisesti Vuoristo-Karabahin tapauksessa kannatan alueellisen koskemattomuuden ja itsemääräämisoikeuden periaatteisiin perustuvaa ratkaisua. Uskon myös, että luottamuksen rakentaminen eri osapuolten välille ja alueen hitaan, vakaan ja takkuilevan demilitarisointiprosessin loppuun saattaminen edellyttävät uusia turvallisuusjärjestelyjä.

Kuten olen jo todennut, EU:n ja kansainvälisen yhteisön on sitouduttava asiaan voimakkaammin. Tilanne, jossa alueella ei sodita mutta jossa alueella ei myöskään vallitse rauha, aiheuttaa epävakautta. Euroopan unioni voi ja sen todellakin pitäisi hyödyntää alueella niitä aiempia kokemuksia ja saavutuksia, joita sillä on rauhan rakentamisen, taloudellisen vaurauden lisäämisen ja demokratian kehittämisen alalta.

  Samuli Pohjamo (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, aluksi haluan onnitella esittelijä Polferia erittäin hyvästä mietinnöstä. Mietinnössä on käsitelty perusteellisesti Etelä-Kaukasian tilannetta ja Euroopan naapuruuspolitiikan mahdollisuuksia alueella.

Euroopan naapuruuspolitiikan laajentaminen Armeniaan, Azerbaidžaniin ja Georgiaan on tärkeä askel unionin sitoutumisessa alueeseen. Mutta jo mietinnön nimikin, lupauksista tekoihin, kannustaa unionia toimimaan aktiivisemmin tällä alueella. Samalla ENP tarjoaa Etelä-Kaukasian maille mahdollisuuden läheisempään yhteistyöhön unionin kanssa.

Alueen monet haasteet edellyttävät kuitenkin unionilta tehokkaampia toimia ja toisaalta Etelä-Kaukasian mailta enemmän vastuuta ja sitoutumista tähän yhteistyöhön. Yhtenä suurimpana tavoitteena on monien alueellisten konfliktien rauhanomainen ratkaiseminen. Se toisi vakautta alueelle ja parantaisi alueen omaehtoisen kehittymisen edellytyksiä.

Haluan painottaa kansalaisyhteiskunnan tukemista ja ihmisten välisten yhteyksien kehittämistä demokratian ja oikeusvaltion rakentamisessa. Esimerkiksi EU:n rahoittamat rajatylittävät hankkeet ovat välineitä, joilla vuoropuhelua voidaan jatkaa ja osapuolten luottamusta lisätä, mutta se edellyttää, että kyseiset maat eivät itse hankaloita tähän tähtääviä ohjelmia ja hankkeita.

Todellista lähentymistä saadaan aikaan myös rajaliikenteen esteiden vähentämisellä ja opiskelija- ja oppilasvaihdolla ja helpottamalla tutkijoiden, taiteilijoiden, yrittäjien ja toimittajien liikkumista.

Etelä-Kaukasian maiden ja EU:n välisen viisumijärjestelmän kehittäminen lisää myös kaupallista ja taloudellista yhteistyötä, kuten kansainvälisen kaupan valiokunta on todennut.

  Inese Vaidere (UEN). – (LV) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, tilanteessa, jossa useilla vaikutusvaltaisilla geopoliittisilla toimijoilla on Etelä-Kaukasiassa keskenään ristiriitaisia intressejä, on tärkeää erotella, minkä verran niistä kullakin on todella vaikutusvaltaa. Mietinnössä on vältelty pitkälti tunnustamasta Venäjän todellista asemaa tällä alueella. Baltian maiden kokemukset ovat osoittaneet, että monet ongelmat johtuvat Venäjän uusimperialistisesta ulkopolitiikasta ja halusta saada takaisin vaikutusvaltaa menettämillään alueilla. En ole samaa mieltä mietinnössä esitetystä väitteestä, jonka mukaan Nato-jäsenyys voisi aiheuttaa Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa uuden konfliktin. Meidän on otettava huomioon, että yli 70 prosenttia georgialaisista äänesti Nato-jäsenyyden puolesta, mutta totuus on se, että Venäjä on vaikeuttanut tilannetta muuttamalla kansan etnistä rakennetta. Emme saa sivuuttaa kansan tahtoa lähentyä länsimaista demokratiaa. Myös 5. tammikuuta pidetyt presidentinvaalit ovat osoitus Georgian demokraattisesta edistyksestä. Nämä vaalit järjestettiin yleisesti ottaen kansainvälisten määräysten mukaisesti. On mahdollista, että olemme suhtautuneet Azerbaidžaniin liian kriittisesti, sillä maa on osoittanut haluavansa kunnioittaa ihmisoikeuksia: joulukuussa Azerbaidžanissa vapautettiin presidentin määräyksestä 119 vankia, joiden joukossa oli toimittajia. Euroopan unionin on osallistuttava aktiivisemmin pitkittyneiden konfliktien ratkaisemiseen, joka on vakauden ja kehityksen edellytys. Ensimmäinen askel voisi olla se, että se kannattaisi venäläissotilaiden korvaamista kansainvälisillä rauhanturvaajilla. Meidän on puhuttava Venäjälle selvin sanoin. Tarinointi ei ole oikea tapa ryhtyä tekemään lupauksista totta. Kiitos.

  Jiří Maštálka (GUE/NGL). – (CS) Arvoisa puhemies, haluan aivan aluksi kiittää komission jäsentä vastauksesta kysymykseeni, joka koski henkilöiden rikosvastuuta Georgiassa. Asia on hyvin arkaluonteinen, ja sitä käsiteltiin myös Georgian vaaleja edeltäneissä keskusteluissa. Haluan mainita, että edellinen puhuja totesi Venäjällä olevan imperialistisia aikeita. Se on kyllä mahdollista. Minun on kuitenkin todettava, että Kaukasusta ei voi verrata Alppeihin tai Pyreneisiin. Kaukasus on Kaukasus, ja meidän on ymmärrettävä sitä osana alueen maantieteellistä ympäristöä. Olin valmistellut pitkän puheen, mutta tiivistän sen seitsemään pääkohtaan, jotka esitän Georgian vaaleja seuranneena vaalitarkkailijana.

Ensinnäkin Kaukasian alueen asukkaiden enemmistön tavoin me länsi-, keski- ja itäeurooppalaiset haluamme tälle alueelle vakautta. On mahdollista, että vakaus saavutetaan Yhdysvaltojen tai Euroopan unionin tuella. Toiseksi Euroopan parlamentin jäseninä meidän tehtävämme on kysyä, kuinka taloudelliset resurssit, joita Euroopan unioni on osoittanut asianmukaisiin ohjelmiin, on käytetty. Niitä ei pidä käyttää presidentti Saakašvilin valitsemiseen. Kolmanneksi on hienoa, että vanha-uusi presidentti ehdottaa vuoropuhelun käymistä Venäjän kanssa. Tässä pätee kuitenkin sama sääntö kuin muodollisissa tanssiaisissa: vaikka ojentaisitkin kätesi naiselle, se ei vielä tarkoita, että tanssit hänen haluamallaan tavalla. Tarkoitan siis, että jos presidentti Saakašvili ehdottaa vuoropuhelun käymistä Venäjän kanssa, toisen osapuolen on ymmärrettävä, että tämä on todellinen kutsu tanssiin. Neljänneksi kaikki maat ovat kiinnostuneita Kaukasiasta, myös Yhdysvallat ja Euroopan unionin jäsenvaltiot. Valitettavasti Euroopan unionia hädin tuskin huomaa Kaukasiassa. Arvoisa komission jäsen, minun on todettava, ettei Euroopan unionin huoli tästä alueesta ja sen köyhyydestä ole kovin näkyvää. Siksi yhteistä eurooppalaista politiikkaamme on parannettava. Meidän on ryhdyttävä sanoista tekoihin ja tarjottava rahoitusta.

  Derek Roland Clark (IND/DEM). – (EN) Arvoisa puhemies, en voi antaa tukeani Mustanmeren-politiikalle. Se nielee valtavan määrän rahaa. Kotimaani on EU:n toiseksi suurin nettomaksaja, ja hallituksemme on juuri päättänyt leikata EU-hyvitystämme miljardi puntaa vuodessa.

Lännen kaasun- ja öljynsaannin helpottaminen oli alun perin yksi tämän politiikan liikkeellepanevista voimista. Kaksi vuotta sitten näimme, kuinka Venäjä keskeytti kaasutoimitukset Ukrainaan joulun aikaan. Tämä oli pelkkää alkuverryttelyä. Kun Venäjän osuus lännen energiantoimituksista on vieläkin suurempi, kuka voi sanoa varmuudella, ettei se tee samaa meille? EU:sta on tultava omavaraisempi energian suhteen. Tuulivoimasta ja biopolttoaineista ei ole tässä asiassa hyötyä. Kun maailmalla on pulaa viljasta, on järjetöntä vaihtaa polttoainepula elintarvikepulaan. Hallitukseni on, melkeinpä liian myöhään, ilmoittanut uuden sukupolven ydinvoimaloiden rakennusohjelmasta. Toivon, että tämä ohjelma kuroo umpeen Ranskan etumatkaa – Ranskassa 70 prosenttia sähköstä tuotetaan ydinvoimalla. Meidän on käytettävä tehokkaammin saatavillamme olevaa energiaa vedyn tuottamiseen ja kehitettävä teknologiaa sen käyttämiseksi öljyn sijasta.

Jos EU haluaa todella saada jotakin aikaan, sen pitäisi rahoittaa ydinvoimaloiden rakentamista eri puolille mannerta vähentääkseen riippuvuuttamme epävakaista hallituksista ja ylipitkistä toimitusreiteistä. Vain silloin meillä on varaa auttaa Mustanmeren ympärillä sijaitsevia köyhempiä alueita. Pumppaamalla nyt rahaa näille alueille viivästytämme vain entisestään EU:n kymmenelle uudelle jäsenvaltiolle luvattua rahoitusta – tätä lupausta ei ole vielä pidetty. Lupauksista puheen ollen meille briteille luvattiin kansanäänestys Euroopan perustuslaista tai Lissabonin sopimuksesta – miksi sitä nyt itse kukin haluaa kutsua. Vaadin nyt täällä Euroopan parlamentissa, että EU järjestää sopimuksesta kansanäänestyksen kaikissa jäsenvaltioissa, myös Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Kysykää kansalta sen mielipidettä.

  Georgios Papastamkos (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Mustanmeren taloudellisen yhteistyön järjestö (BSEC) on varsin kehittynyt alueellinen elin, jossa tehdään jatkuvasti laajaa ja tiivistä yhteistyötä. Lisäksi se on Euroopan ja Aasian välinen yhteydenpitofoorumi. Se on luovan ilmaisun, eri kulttuurien sekä erilaisten etnisten ryhmien ja uskontojen foorumi.

BSEC:tä pyydetään toimimaan merkittävässä tehtävässä rauhan, vakauden ja vaurauden turvaamiseksi huomattavia haasteita kohtaavilla alueilla, kuten Balkanilla ja Kaukasiassa, ja luomaan Euraasian talousalue.

Nopeasti kehittyvällä Mustanmeren alueella on kiistaton geostrateginen ja taloudellinen merkitys. Erityisen tärkeää on merenkulkuyhteyksien, tieliikenteen ja liikennekäytävien sekä energia-alan yhteistyön kehittyminen ja kestävän kehityksen edistäminen.

EU:n ja Mustanmeren alueen väliset suhteet ovat saaneet uutta voimaa Mustanmeren alueen kanssa tehtävää yhteistyötä koskevan komission tiedonannon ansiosta. Tässä tiedonannossa näkyy komission jäsen Ferrero-Walderin kädenjälki. Katson kuitenkin, että tarvitsemme laajan, johdonmukaisen ja strategisen lähestymistavan. Kannatan myös Euroopan parlamentin ja BSEC:n parlamentaarisen edustajakokouksen välisen yhteistyön vakiinnuttamista.

Lopuksi haluan korostaa, että kotimaani Kreikka on sekä EU:n että BSEC:n jäsenvaltio ja että sillä on näin ollen erityisen keskeinen tehtävä lujittaa yhteistyötä sekä BSEC:ssä että alueiden rajat ylittävällä tasolla EU:ssa.

Lopuksi haluan esittää kiitokset molemmille esittelijöille, erityisesti jäsen Anastaselle. Kiitän myös komission jäsentä siitä, että hän on tuonut rakentavalla tavalla esiin näiden kahden rakenteen yhteiset painopistealueet. Arvoisa komission jäsen, katson kuitenkin, että meidän pitäisi toimia rohkeammin ja käynnistää EU:n ja Mustanmeren alueen välinen vakiintunut, alueiden rajat ylittävä yhteistyö.

  Hannes Swoboda (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan aivan ensin kiittää kumpaakin esittelijää erinomaisesta työstä ja yhteistyöhengestä. Kiitän myös komission jäsentä, koska teidän hänen olevan todella erittäin sitoutunut tähän asiaan ja koska uskon hänen haluavan tehdä vieläkin enemmän kuin mitä monet jäsenvaltiot ovat kenties halunneet tehdä. Hän saa kaiken tukemme tässä asiassa. Haluan myös käyttää tilaisuuden kiittääkseni vilpittömästi erityisedustaja Semnebytä, joka edustaa neuvostoa ja toimii myös varsin aktiivisesti tällä alueella.

Katson, että meidän on saatava aikaan jotakin, joka vastaa ainakin lähestymistapansa osalta sitä, mitä minä ja kollegani kutsumme jatkuvasti EU:n Mustanmeren-alueeksi. Nicolas Sarkozy on käyttänyt samaa nimitystä toisella tavalla puhuessaan Välimerestä – nimittäin kuvatakseen Euroopan unionin jakautumista. Katson itse sen sijaan, että koko Euroopan unionin, Mustaamerta ympäröivän alueen ja Etelä-Kaukasian on tehtävä yhteistyötä kumppaneina, kuten muutkin ovat jo todenneet, ratkaistakseen yhteiset ongelmat: poliittiset, vakauteen liittyvät ongelmat, maahanmuuttoa koskevan ongelman ja tietenkin taloudelliset ongelmat – ja viittaan nyt yksinkertaisesti energiakuljetuksiin.

Jos haluamme esimerkiksi vähentää edes vähän riippuvuuttamme Venäjästä, meidän on varmistettava, että käytettävissämme on myös muita kanavia, ja ne kulkisivat mahdollisesti tämän alueen, erityisesti Turkin läpi. Mitä ikinä ajattelettekin Turkin EU-jäsenyydestä – tiedän, että asiasta on monenlaisia mielipiteitä – Turkki on edelleen tällä alalla EU:n tärkeä kumppani, ja siksi Turkki on otettava mukaan tämän ongelman ratkaisemiseen. Olen samaa mieltä kollegani jäsen Severinin kanssa siitä, että meidän pitäisi yrittää ratkaista nämä asiat yhdessä Venäjän kanssa.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sivuuttaisimme tämän alueen maiden itsenäisyyden, itsemääräämisoikeuden ja toipumiskyvyn ja että sanoisimme, että asiat voidaan ratkaista vain Venäjän kanssa. Venäjän on myös tiedettävä, että tuemme näiden maiden itsenäistymispyrkimyksiä ja niiden konfliktien ratkaisemista. Euroopan on toimittava näiden maiden kumppanina ja seisottava selvästi niiden rinnalla. Tämä tarkoittaa sitä, että Mustanmeren alue on hyvin tärkeä alue EU:lle. Emme saa luopua tilaisuudesta kehittää tätä alaa yhdessä. Kykenemme puolustamaan etujamme yhdessä vain kohtaamalla Venäjän yhdessä.

  Henrik Lax (ALDE). – (SV) Arvoisa puhemies, haluan kiittää lämpimästi esittelijää, jäsen Polferia kerrassaan erinomaisesta mietinnöstä. On aika lopettaa tyhjien lupausten tekeminen ja ryhtyä sen sijaan toimiin Etelä-Kaukasian ja Euroopan unionin yhdentymisen parantamiseksi. Viisumilainsäädäntöä käsittelevänä parlamentin esittelijänä haluan kiinnittää huomionne vapaaseen liikkuvuuteen ja kehottaa voimakkaasti sekä komissiota että jäsenvaltiota tekemään yhteistyötä tämän mahdollistamiseksi.

Jotta EU:n jäsenvaltiot ja Kaukasian maat voivat rakentaa demokraattisia, oikeusvaltioperiaatteeseen perustuvia yhteiskuntia ja kehittää toimivia markkinatalouksia, niiden kansalaisten on voitava päästä joustavasti Euroopan unionin alueelle voidakseen hyödyntää kokemuksiamme tältä alalta. Tämä ei ole tällä hetkellä mahdollista. On yleisesti tiedossa, että EU:n jäsenvaltioiden konsulipalvelut ovat äärimmäisen puutteellisia monissa Etelä-Kaukasian maissa. Niiden puutteet koskevat sekä toissijaisuusperiaatetta että toiminnan tehokkuutta. Kehotan siksi jäsenvaltioita tehostamaan yhteistyötään. Näen asiassa kaksi mahdollisuutta. Niistä toinen mainitaan mietinnössä, josta keskustelemme. Siinä kehotetaan perustamaan yhteisiä viisumihakemuskeskuksia, joista voisi hakea EU:n viisumia. Valitettavasti tämä tie on pitkä. Siksi ehdotan vaihtoehtoista ratkaisua – nimittäin sitä, että Etelä-Kaukasian maiden kansalaiset saisivat hakea viisumia heitä lähimpänä sijaitsevan EU:n jäsenvaltion tai Schengen-alueeseen kuuluvan valtion konsulaatista riippumatta heidän matkansa tarkoituksesta.

  Ryszard Czarnecki (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, käymme tärkeää keskustelua, ja jäsen Polfer on laatinut merkittävän mietinnön. Euroopan parlamentti yrittää nyt hyvittää kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden viivästyksen. EU:lla ei ole tänä aikana ollut käytännössä minkäänlaista varsinaista Etelä-Kaukasian maita koskevaa politiikkaa.

Olemme nyt vihdoin ymmärtäneet, että Azerbaidžan, Armenia ja Georgia eivät kuulu luonnostaan Venäjän taloudellisen ja poliittisen vaikutusvallan piiriin. Totean tämän tasan 11 päivää Georgian vaalien jälkeen. Olin yksi niistä kuudesta tarkkailijasta, jotka Euroopan parlamentti lähetti seuraamaan näitä vaaleja. Vaalit voitti jälleen länsimielinen edustaja, joka kannattaa mahdollisimman voimakasta lähentymistä Euroopan unionin kanssa ja liittymistä Natoon. Sanon tämän myös ottaen huomioon meitä kaikkia, koko Eurooppaa, uhkaavan poliittisen konfliktin, josta saattaa jopa kehkeytyä Ossetiaa ja Abhasiaa koskeva Georgian ja Venäjän välinen sotilaallinen konflikti. Erevan, Baku ja Tbilisi ovat silti yhtä lailla tärkeitä EU:n energiapolitiikan ja energialähteiden monipuolistamisen kannalta. Ryhdytään siis sanoista tekoihin, kuten mietinnön otsikossakin todetaan. Lopetetaan joutavat puheet ja ryhdytään tositoimiin.

  Nickolay Mladenov (PPE-DE). – (BG) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluan muistuttaa, mitä brittikollegamme sanoi hetki sitten. Jos voisimme ratkaista Yhdistyneen kuningaskunnan hyvitystä käyttäen ongelmat, jotka koskevat ihmiskauppaa, omavaraisuutta energia-asioissa ja Mustanmeren turvallisuutta, uskon, että kaikki uudet jäsenvaltiot haluaisivat säästää kirstuistaan miljardi euroa näiden asioiden ratkaisemiseksi.

Hyvät parlamentin jäsenet, jäsen Anastasen mietinnössä esitetään yksi keskeinen viesti: se, että EU tarvitsee Mustanmeren-politiikkaa samalla tavalla kuin se tarvitsee pohjoista ulottuvuutta ja Välimeren-politiikkaa. Euroopan komissio julkisti tiedonantonsa vuonna 2007, ja nyt meillä on myös Euroopan parlamentin mietintö. Haluan muistuttaa teitä siitä, että kehotimme viime vuoden lopussa Euroopan komissiota esittämään vuosiohjelmassaan 2008 konkreettisia hanke- ja ohjelmaehdotuksia näiden politiikkojen täytäntöönpanosta. Siksi vuoden 2008 pitäisi olla toiminnan vuosi Mustanmeren kannalta.

EU:n energia-asioista käytävästä keskustelusta haluan todeta, että tämä mietintö sisältää hyvin tärkeän viestin: Mustameri on EU:lle strategisesti tärkeä, koska sen avulla EU voi pienentää riippuvuuttaan yhdestä energialähteestä ja monipuolistaa lähteitään.

Kyse on siis energialähteistä ja omavaraisuudesta. Mietinnössä vaaditaan omavaraisuutta. Kehotankin teitä kaikkia pitämään huolta siitä, ettette anna EU:n ja sen tiettyjen jäsenvaltioiden lisätä riippuvuuttaan yhdestä tai toisesta energialähteestä.

Mietinnössä esitetään naapureillemme hyvin tärkeä viesti. Lainaan sitä englannin kielellä. Euroopan unionin Mustanmeren-suhteiden perustana on oltava "mutual respect, territorial integrity, non-interference in each other's internal affairs and the prohibition of the use of force or threat of the use of force."

Toivon, että Euroopan komissio ja neuvoston puheenjohtajavaltio voivat välittää tämän viestin kumppaneillemme Mustanmeren toisella puolen. Viesti on paitsi perusta aluetta koskevalle politiikallemme myös niille suunnattu kehotus jatkaa samantyyppistä politiikkaa suhteessa Mustanmeren rannikkovaltioihin, jotka ovat saaneet itsenäisyyden. Kiitos.

  Ioan Mircea Paşcu (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, yli puolitoista vuosisataa kestäneen hiljaiselon jälkeen Mustameri on jälleen kansainvälisen talouden ja politiikan huipulla.

Mustaamerta pidettiin kylmän sodan aikana monia vuosia suljettuna järvenä, mutta nyt tämä alue pyrkii saavuttamaan uuden tasapainon uusien toimijoiden, myös EU:n, mukaantulon myötä.

Komissio on julkaissut tiedonannon "Mustanmeren synergia – uusi alueellinen yhteistyöaloite", ja nyt edessämme oleva parlamentin ensimmäinen mietintö on jälleen askel oikean suuntaan.

Valitettavasti nämä asiakirjat eivät vielä itsessään riitä. Alueelta puuttuu oma identiteetti, ja EU:n joillakin jäsenvaltioilla on tulenarat suhteet Venäjään niin poliittisesti (esimerkkeinä Ukraina, Moldova, Etelä-Kaukasia ja jumiutuneet konfliktit) kuin taloudellisestikin (esimerkkeinä EU:n kasvava riippuvuus Venäjältä tuodusta kaasusta sekä EU:n ja Turkin vaikea neuvottelutilanne). Nämä lienevät osasyitä, joiden vuoksi EU tyytyy puhumaan synergiasta eikä strategiasta.

Siinä, missä strategia merkitsee selviä tavoitteita, konkreettisia keinoja niiden saavuttamiseksi ja mahdollisesti tarkkaa aikataulua, jotka on kaikki räätälöity niin, että ne hyödyttävät aluetta itseään, synergialla viitataan vain toistensa lähellä sijaitsevien alueiden yhdistämistä EU:ta hyödyttävällä tavalla.

Strategia voitaisiin saada luotua konkreettisin toimenpitein, jotka koskevat EU:n suhtautumista moniin erilaisiin paikallisorganisaatioihin, alueen liittämistä fyysisesti Euroopan mantereeseen, missä Tonavalla on keskeinen asema, sekä Mustanmeren aluetta koskevan naapuruuspoliittisen välineen lujittamista, kuten ryhmäni ehdotti tarkistuksissaan.

Lopuksi haluan sanoa muutaman sanan Moldovasta, viimeisestä EU:n rajojen ulkopuolelle jääneestä latinalaismaasta. Vaikka Moldova koki toisen maailmansodan alussa saman ikävän kohtalon kuin kolme Baltian maata, se ei päässyt osalliseksi näiden kolmen maan myönteisestä kehityksestä kylmän sodan jälkeen.

Katson, että Euroopan unioni on velvollinen korjaamaan tämän tilanteen ja että sen on rohkaistava jatkossakin Moldovaa pyrkimään Euroopan unioniin ja vastattava näihin pyrkimyksiin. Toivon, että Moldovan tapausta arvioidaan viime kädessä sen omien ansioiden perusteella ja ettei tämä maa jää EU:n muiden suhteiden vangiksi riippumatta siitä, kuinka strategisista suhteista onkaan kyse.

  Olle Schmidt (ALDE). – (SV) Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijää erinomaisesta mietinnöstä. Se koskee aluetta, joka ansaitsee huomiomme. Etelä-Kaukasialla on yhä merkittävämpi strateginen asema sekä poliittisesta että taloudellisesta näkökulmasta. Huomaamme kaikki, että kiinnostus aluetta kohtaan on kasvussa – eikä vähiten Euroopan parlamentissa.

Valitettavasti alueella on kuitenkin monia potentiaalisia levottomuuspesäkkeitä ja Venäjä sekaantuu sen asioihin voimakkaasti. Venäjä haluaa kasvattaa vaikutusvaltaansa ja osoittaa olevansa kiinnostunut hallitsemaan ja ohjaamaan muun muassa öljy- ja kaasutoimituksia Eurooppaan. EU:n on huomattava Venäjän toiminnan olevan vaarallista ja vahvistettava siksi suhteitaan Etelä-Kaukasiaan. Tällä tavoin voimme myös saada täydennettyä hyödyllisellä ja tarpeellisella tavalla Venäjän öljy- ja kaasutoimituksia pitkin Pohjois-Euroopan jakelureittejä. EU:lla on kaikki voitettavanaan, jos se tehostaa osallistumistaan.

Kuulun ruotsalaiseen järjestöön, joka pyrkii lisäämään Ruotsin ja Azerbaidžanin välisiä kontakteja – itse asiassa olin mukana perustamassa tätä järjestöä. Sanon siksi tämän ystävänä. Vuosina 1991–1994 miljoonat ihmiset joutuivat pakenemaan Vuoristo-Karabahin konfliktia, eikä sitä ole vieläkään ratkaistu. Amnesty Internationalin mukaan Azerbaidžanissa elää yhä 600 000 maansisäistä pakolaista kauhistuttavissa olosuhteissa. Kävin muutama vuosi sitten pakolaisleirillä Azerbaidžanissa lähellä Iranin rajaa. En ollut koskaan nähnyt vastaavanlaista köyhyyttä ja kurjuutta. Emme voi hyväksyä sitä, että kaikkien näiden vuosien jälkeen satojentuhansien ihmisten pitäisi yhä elää niin surkeissa oloissa. Azerbaidžanin poliittinen johto ja maan presidentti Alijev ansaitsevat tämän asian suhteen voimakasta arvostelua. EU:n ja komission on tehtävä asian suhteen enemmän. Pakolaisia ei saa unohtaa.

Lisäksi on tärkeää, että toimimme määrätietoisesti ja varmistamme, että perusoikeuksia, kuten sananvapautta, kunnioitetaan. Oppositiopoliitikkoja ja toimittajia ei saa uhkailla ja pelotella saati vangita. Jos Azerbaidžan haluaa EU:n kunnioituksen, sen on kunnioitettava oikeusvaltion perusperiaatteita.

  Andrzej Tomasz Zapałowski (UEN) . – (PL) Arvoisa puhemies, ongelmat, joista keskustelemme tänään, ovat poikkeuksellisen merkittäviä, kuten minua ennen puhuneet ovat jo todenneet. Ne liittyvät yhteisön toimien osa-alueeseen, jota on laiminlyöty ja jota laiminlyödään edelleen huomattavasti.

Jos EU haluaa pysyä eurooppalaisena, se voi luonnollisestikin laajentua ja levittää vaikutusvaltaansa vain idän suuntaan. Keskustelujen jatkuminen loputtomiin esimerkiksi tämän alueen tiettyjen maiden jäsenyysnäkymistä ei kuitenkaan herätä optimismia. Emme tarvitse analyysien ja asiakirjojen tulvaa voidaksemme todeta, että verrattuna Afrikkaan tätä aluetta kohdellaan kuin mantereemme etäisenä provinssina.

Kaikki esimerkiksi Euroopan naapuruuspolitiikkaan kuuluvat yhteistyömekanismit ovat tärkeitä, mutta ne eivät ole tämän alueen kannalta ihanteellisia näkymiä, sillä ne eivät edellytä todellista kumppanuutta osana vastavuoroisia suhteita. Euroopan unionille todellinen osallistuminen tämän alueen asioihin on kytköksissä pääsyyn Venäjän vaikutusvallan alueelle, ja tämä epäilemättä tarkoittaa, että alueella toteutetaan jatkossakin puolitiehen jääviä toimenpiteitä. Meidän on kuitenkin muistettava, ettei tällä politiikalla luoda pitkällä aikavälillä alueelle vakautta, vaan sillä saatetaan päinvastoin luoda uusia jänniteitä, joita meillä on jo nyt ratkottavanamme aivan riittävästi.

  Urszula Gacek (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, Mustanmeren aluepolitiikkaa koskevan mietinnön esittelijä muistutti meille, että Euroopan unioni tukee uutta energiainfrastruktuuria ja kestäviä liikennekäytäviä, jotka laajentavat sekä toimittajien että reittien valikoimaa. Tärkein esimerkki tällaisesta hankkeesta on Nabucco-kaasuputki, joka on jo nimetty EU:n edun kannalta ensisijaiseksi hankkeeksi. Siksi on valitettavaa, että vaihtoehtoinen, Venäjän ja Italian välinen South Stream -putki horjuttaa tätä hanketta.

Euroopan parlamentin puolalaisjäsenenä näen South Stream -putken ja Baltian North Stream -kaasuputken välillä paljon yhteneväisyyksiä. Molemmat ovat paljon kalliimpia kuin maan päällä kulkevat reitit. South Stream -putki saattaa tulla jopa neljä miljardia dollaria kalliimmaksi kuin Nabucco. Molemmat saattavat häiritä herkkien meriympäristöjen haurasta ekologista tasapainoa. Lisäksi molemmissa tapauksissa putkien voidaan katsoa olevan Venäjälle poliittinen ase.

Nord Stream eristää Puolan, Baltian maat ja Ukrainan. South Stream tekee samoin Turkille, Etelä-Kaukasialle ja mahdollisesti Romanialle, joka voidaan nyt sivuuttaa Serbian eduksi. South Stream rikkoo energian saantivarmuutta koskevaa EU:n periaatetta, joka perustuu lähteiden ja reittien monipuolisuuteen. Jos siis South Stream -hanke etenee, sille ei pidä myöntää enää missään vaiheessa EU:n rahoitusta.

Jos Venäjä aikoo toteuttaa taloudellisesti kestämättömiä ja ympäristön kannalta arveluttavia hankkeita, koska ne palvelevat sen ulkopoliittisia tarkoituksia, tämä ei saa tapahtua meidän kustannuksellamme.

  Jan Marinus Wiersma (PSE). – (NL) Arvoisa puhemies, mielestäni on hyvä, että keskustelemme tänään oikeassa asiayhteydessä Etelä-Kaukasian tilanteesta sekä Euroopan unionin ja Euroopan parlamentin tavoitteista Mustanmeren alueen suhteen. Kaiken kaikkiaanhan kyse on alueista, joilla on alueellisia ongelmia, joihin on löydettävä alueen maiden vuoksi alueelliset ratkaisut.

Puhumme turvallisuudesta, energiasta, kaupasta ja liikenteestä – tai yleisemmin EU:n rajanaapureiden vakaudesta ja kehityksestä. Meillä on näillä alueilla omat merkittävät etumme. Näiden intressien pitäisi mielestäni ilmentyä EU:n ja Euroopan komission aktiivisempana politiikkana. Olemme kiitollisia komission jäsenelle aloitteista, joita hän on laatinut osana Mustanmeren synergiaa.

Kuten muut jäsenet ovat jo todenneet, on tärkeää painottaa, että myös Venäjällä ja Turkilla on roolinsa tällaisessa yhteistyössä. Ne ovat jo omaksuneet tämän roolin, ja EU:n on erityisen tärkeää varmistaa, että ne pitävät siitä kiinni. Meillähän on kaiken kaikkiaan hyvät suhteet Turkkiin – käymme neuvotteluja sen EU-jäsenyydestä – vaikka Turkilla on alueella laajempi rooli perinteisen roolin lisäksi. Myös Venäjän asema alueella on merkittävä, mutta suhteet siihen ovat jokseenkin monimutkaisemmat. Katson, että jos EU ottaa tässä yhteistyössä kumppanin aseman, ei johtajan asemaa, venäläiset huomaavat, että vastuu alueesta on yhteinen ja että voimme tehdä yhteistyötä kumppaneina, ilman että EU on pääosassa.

Synergia on hyvä ajatus, koska siinä Euroopan unionin – tai Euroopan komission – poliittiset toimet tiivistyvät hyvin yhteen. Asian jäsentelemiseksi jäsen Swoboda ja minä olemme kuitenkin ehdottaneet parlamentaarisen ulottuvuuden luomista, niin että Mustanmeren alueen maiden kesken järjestettäisiin ministeritason tapaamisia. Toivoisimme, että tätä työtä jäsennettäisiin paremmin. Olemme puhuneet jopa EU:n ja Mustanmeren yhteisöstä, vaikka presidentti Sarkozyn aloitteiden jälkeen olemme ehkä alkaneet käyttää tällaista terminologiaa vaatimattomammin.

On tärkeää korostaa, että meidän ehdotuksemme ja teidän visionne eivät korvaa EU:n kahdenvälisiä suhteita kaikkien näiden maiden kanssa, mutta ne voisivat kuitenkin kannustaa itäisiä naapureitamme tekemään enemmän alueellista yhteistyötä. Katson myös tämän olevan Euroopan unionille hyvin tärkeää.

  Siiri Oviir (ALDE). – (ET) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet.

EU pyrkii etujensa ja tavoitteidensa mukaisesti tukemaan ja edistämään Etelä-Kaukasian kolmessa maassa käynnissä olevaa kehitystä kohti rauhaa ja vakautta. Naapuruuspolitiikkaa toteutetaan, mutta sen rinnalle on myös tarpeen kehittää alueellista politiikkaa. Emme saa myöskään suhtautua välinpitämättömästi näiden kolmen maan erityispiirteisiin, sillä muuten politiikkamme ei ole tehokasta.

Haluan korostaa jälleen kerran, että Etelä-Kaukasian maat – Armenia, Azerbaidžan ja Georgia – ovat paitsi kulttuuriltaan, tavoiltaan ja uskonnoltaan myös geopoliittisesti hyvin erilaisia maita. Niillä on kuitenkin yhteinen tausta: ne ovat kaikki irtautuneet neuvostoideologiasta, jonka vaikutuksen alaisena ne elivät lähes sadan vuoden ajan. Ne eivät ole vieläkään päässeet täysin eroon Neuvostoliiton seuraajan, Venäjän, sotilaista.

Nämä maat tarvitsevat ja niiden kansalaiset haluavat demokraattisia uudistuksia. Näissä maissa tarvitaan EU:n kohdennettua apua. Niissä odotetaan ja kaivataan sitä, että komission edustustot Jerevanissa ja Bakussa käynnistäisivät työnsä välittömästi.

Etelä-Kaukasiaan nimitetyn Euroopan unionin erityisedustajan työ ei ole nykymuodossaan riittävää. Sitä, miksi erityisedustajan raportteja ei ole toimitettu vuosien mittaan parlamentille, ei ole selitetty millään tavalla. Tämän tilanteen täytyy muuttua. Me kaikki pyrimme työssämme samaan tavoitteeseen.

Meidän on muistettava, ettei demokratia ole esine, vaan ajattelutapa, ja ettei siitä voida hankkiutua noin vain eroon eikä sitä voida siirtää maasta toiseen. Täydellistä demokratiaa ei synny yhdessä yössä.

Emme hyväksy kaikkea, mitä Armeniassa, Azerbaidžanissa tai Georgiassa tapahtuu, olipa kyse sitten korruption torjumisesta, oikeuslaitoksesta tai tiedotusvälineiden tilanteesta alueella. Nämä maat eivät ole itsekään tyytyväisiä näihin asioihin. Me voimme auttaa niitä aktiivisesti joko tukemalla niiden toimielimiä tai tarjoamalla asiantuntija-apua tai taloudellista tukea. Alueella otetaan ilomielin vastaan kaikki todellinen apu.

Kehotan siksi komissiota ja Euroopan parlamenttia hyödyntämään tehokkaammin niiden jäsenvaltioiden osaamista, jotka olivat vielä hiljattain samassa tilanteessa kuin Etelä-Kaukasian maat. Me tunnemme paikalliset olosuhteet ja ongelmat, ja kokemuksemme oikeusvaltioiden perustamisesta ja markkinatalouden luomisesta voisi olla niille käytännössä avuksi.

  Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, haluan kiinnittää tässä keskustelussa Etelä-Kaukasian maista ja Mustanmeren altaan aluepolitiikasta huomion seuraaviin asioihin.

Tämä alue on ensinnäkin laaja energian tuotanto- ja siirtoalue. Se on poikkeuksellisen tärkeä monipuolistamisen ja EU:n energiaraaka-aineiden saantivarmuuden kannalta. Meidän on kuitenkin tuettava hankkeita, jotka koskevat energiaraaka-aineen kuljettamista tältä alueelta paitsi Etelä-Eurooppaan, mihin sitä on kuljetettu tähän asti, myös pohjoiseen – Ukrainaan ja Puolaan – ja länteen.

Toiseksi näiden näissä maissa voidaan saada aikaan nopeaa talouskasvua ja työttömien ja köyhien määrää voidaan vähentää vain, jos EU tukee alueen poliittista vakauttamista ja demokratisointia ja jos naapurimaiden keskinäiset konfliktit ratkaistaan rauhanomaisesti.

Kolmanneksi koko alueen voimakas talouskasvu, joka on joissakin maissa yli 30 prosenttia bruttokansantuotteesta vuodessa, perustuu vain ja ainoastaan raakaöljyn ja maakaasun tuotantoon ja vientiin. Siksi tällä alueella tarvitaan tukea vaihtoehtoisten tulonlähteiden, erityisesti matkailun ja siihen liittyvän infrastruktuurin kehittämiseen.

  Christopher Beazley (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää Janos Hermania, joka laati komission tiedonannon Mustanmeren synergiasta, erinomaisesta työstä. Myös parlamentin esittelijä, jäsen Anastase, on laatinut erittäin hyvän mietinnön.

Arvoisa komission jäsen, sanoitte tämän keskustelun alussa olevanne pitkälti samaa mieltä siitä, mitä jäsen Anastasen mietinnössä sanotaan. Kun käytätte tämän keskustelun päätteeksi puheenvuoron, voisitteko kommentoida erityisesti mietinnön kohtia 29 ja 36? Kohdassa 29 komissiota kehotetaan edistämään kulttuurien välistä vuoropuhelua Mustanmeren alueella ja kohdassa 36 sitä kehotetaan tukemaan kansalaisjärjestöjen foorumin perustamista kansalaisyhteiskuntien välistä vuoropuhelua varten. Voitteko luvata parlamentille, että noudatatte näitä kehotuksia?

  Libor Rouček (PSE). – (CS) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, arvoisa komission jäsen, keskityn lyhyessä puheenvuorossani vain yhteen tämän päivän aiheita koskevaan näkökohtaan, alueelliseen yhteistyöhön. Etelä-Kaukasian ja Mustanmeren alueen tarkastelu osoittaa, että maiden väliset vastavuoroiset suhteet ovat alikehittyneet, olipa kyse sitten kahdenvälisistä tai monenvälisistä suhteista. Niiden väliltä puuttuu yleisesti merkittävä poliittinen vuoropuhelu, ne käyvät keskenään hyvin vähän kauppaa, ja miltei kaikkialta puuttuu nykyaikainen ja tehokas energiansiirtoinfrastruktuuri. Siksi mielestäni on hyvä, että kumpikin esittelijä on kehottanut kehittämään juuri tätä näkökohtaa eli näillä alueilla tehtävää vastavuoroista alueellista yhteistyötä, minkä lisäksi näiden maiden pitäisi kehittää kahdenvälisiä suhteitaan Euroopan unioniin. On äärimmäisen tärkeää kehittää demokraattisia rakenteita ja opetusjärjestelmiä sekä lujittaa alueellista yhteistyötä ihmis- ja kansalaisoikeuksien alalla, liikenteen, energian ja ympäristön alalla sekä kaupan, matkailun ja investointien alalla. Toisin sanoen Etelä-Kaukasian ja Mustameren alueen kansojen ja maiden välille on tärkeää luoda vähitellen, askel askeleelta, vahva inhimillisten, kulttuuristen, poliittisten ja taloudellisten suhteiden kudelma. Olen vakuuttunut siitä, että jos tässä onnistutaan, jopa tämän maantieteellisen alueen kauan kestäneet konfliktit saadaan selvitettyä ja viimein ratkaistua ja että siitä saadaan luotua vakauden, demokratian ja vaurauden alue.

  Anna Ibrisagic (PPE-DE). – (SV) Arvoisa puhemies, Mustanmeren alue on selvän geostrategisen sijaintinsa vuoksi tärkeä alue sekä EU:lle että laajemmin alueen maille paitsi turvallisuuspoliittisista syistä myös monimuotoisen ja rikkaan kulttuurinsa vuoksi. Tällaiset alueet, joilla monet tiet risteävät ja joilla eri tahoilla on monenlaisia poliittisia ja muita intressejä, ovat kuitenkin vaarassa ajautua konfliktiin.

Synnyin itse Balkanilla ja tiedän, kuinka pitkittyneet ja ratkaisemattomat konfliktit voivat vaikuttaa paitsi kokonaisen alueen turvallisuuteen myös taloudellisiin edellytyksiin ja siellä elävien ihmisten elämän normalisointiin. Tiedän myös, että EU:lla on tärkeä tehtävä hoidettavanaan. EU voi kehittää ja sen on pyrittävä kehittämään yhdessä Mustanmeren alueen kansojen kanssa tästä alueesta vakaa ja turvallinen alue, jossa noudatetaan oikeusvaltion periaatteita ja demokraattisia periaatteita. Myös energia-alan yhteistyön lisääminen on tärkeä osa tätä työtä. Investoimalla uuteen infrastruktuuriin ja monipuolistamalla toimittajavalikoimaa edistämme alueen talouden ja kaupan kehittymistä, mikä puolestaan parantaa vakauden ja turvallisuuden edellytyksiä.

Siispä EU:n ja Mustanmeren alueen välisten siteiden vahvistaminen ei ole pelkästään suositeltavaa, vaan se on todella tarpeen. Siksi on myös itsestään selvää, että Mustanmeren alue tarvitsee uutta ja aikaisempaa selvempää aluepolitiikkaa. Haluan korostaa, että aluepolitiikkaa ei saa käyttää EU-jäsenyyden vaihtoehtona sellaisten maiden kohdalla, jotka voitaisiin ottaa jäseniksi. Sitä ei myöskään saa käyttää tekosyynä viivyttää alueen yhdentymistä Eurooppaan.

Haluan lopuksi kiittää kumpaakin esittelijää erinomaisesta työstä ja esittää erityiset kiitokset komission jäsen Ferrero-Waldnerille siitä, että hän on kiinnostunut tämän alueen asioista ja osoittanut sitoutuneensa niihin henkilökohtaisesti.

  Kristian Vigenin (PSE). – (BG) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, olen tyytyväinen siihen, että molemmat mietinnöt, Mustaamerta ja Etelä-Kaukasiaa koskevat mietinnöt, laadittiin ja niistä keskusteltiin ulkoasiainvaliokunnassa sulassa sovussa ja että ne hyväksyttiin lähes yksimielisesti.

Tämä on rohkaiseva merkki siitä, että tiedämme, kuinka tärkeää on kehittää aikaisempaa selvempää, järjestelmällisempää, jäsennellympää ja yhtenäisempää politiikkaa Mustanmeren alueen ja sen läheisyydessä sijaitsevien maiden suhteen. Tämä ei ole mikään helppo tehtävä. Mustanmeren alue muodostuu valtioista, joilla on erilaiset perinteet ja kulttuurit. Näiden maiden poliittiset käytännöt vaihtelevat, ja lisäksi ne ovat pinta-alaltaan ja väestömäärältään erikokoisia.

Nämä maat ovat myös edenneet eri vaiheisiin yhteistyössään EU:n kanssa. Osa niistä on EU:n jäsenvaltioita ja ehdokasvaltioita, osa puolestaan kuuluu Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin. Lisäksi yksi niistä on tietenkin Venäjä, ja aloitteen onnistumiseksi olisi hyvin tärkeää, että se suhtautuisi asiaan rakentavasti. Tämä sekoitus tarjoaa kuitenkin lukuisia mahdollisuuksia yhdistellä erilaisia menettelytapoja ja saada näin aikaan laajemman kokonaisvaikutuksen.

Haluan esittää kolme huomiota. Ensinnäkin alue on Euroopan unionille strategisesti äärimmäisen tärkeä muun muassa turvallisuuden, energiatoimitusten, liikenteen, kaupan ja ympäristön kannalta. Vaikka Mustanmeren synergiaa koskevaa komission aloite onkin mielestämme hyvin tärkeä, toivoisimme tästä syystä kunnianhimoisempaa hanketta, joka perustuisi pohjoisen ulottuvuuden politiikan tai Euro–Välimeri-yhteistyön saavutuksiin. Samalla kun viemme Euro–Välimeri-unionia koskevaa ajatusta eteenpäin, on varsin luonnollista pyrkiä kehittämään myös Mustanmeren-politiikkaa kunnianhimoisempaan suuntaan.

Toiseksi koko alueen liikenne- ja energiansiirtoinfrastruktuuri on alikehittynyt. Siksi meidän kannattaisi mielestäni tukea kaikkia asiaa koskevia kansainvälisiä hankkeita, sillä ne täydentävät toisiaan eivätkä ole toistensa vaihtoehtoja. Tämä lisää turvallisuutta, helpottaa kaupankäyntiä ja liittää alueen maat Euroopan unioniin. Tämä monipuolistaa paitsi öljyn ja maakaasun lähteitä myös niiden kuljetusreittejä Euroopan unioniin.

Kolmanneksi useimmilla alueen mailla on vakavia ongelmia, ja haluamme varmistaa, ettei sosiaalisia ongelmia sivuuteta. Mustanmeren ja Etelä-Kaukasian tulevaisuus riippuu pitkällä aikavälillä inhimillisten voimavarojen kehittämisestä, koulutukseen tehtävistä investoinneista sekä asianmukaisten terveydenhuoltopalvelujen ja lastenhoitopalvelujen järjestämisestä. Kiitos.

  Tunne Kelam (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan ilmoittaa komission jäsenelle, että olen monien muiden kollegoideni tavoin vakuuttunut siitä, että EU:n sitouduttava voimakkaammin Etelä-Kaukasian tilanteeseen. Kaiken kaikkiaanhan alueen kaikki valtiot ovat jo Euroopan neuvoston jäseniä ja siten osa Eurooppaa.

Laajennettu naapuruuspolitiikka on keskeinen tapa toteuttaa tällainen sitoutuminen käytännössä. Haasteenamme ja mahdollisuutenamme on toimia luotettavana vakauden luojana, riippumattomana sovittelijana ja demokratiaprosessin tukijana. Siksi meidän on jätettävä epäröinti ja epäselvyydet taaksemme. On jo korkea aika selkeyttää tätä aluetta koskevaa EU:n politiikkaa.

EU:n edustaja Peter Semneby on tehnyt erinomaista työtä. Arvoisa komission jäsen, olen iloinen siitä, että puhuitte edustuksemme lisäämisestä ja laajentamisesta alueella. EU:n pitkäaikainen ja aktiivinen toiminta auttaa varmasti myös löytämään ratkaisun jumiutuneisiin konflikteihin, joita ulkoasianvaliokunta on päättänyt nimittää realistisemmin "neuvostoajan jälkeisiksi ratkaisemattomiksi konflikteiksi".

Siksi on tärkeää, että mietinnössä vastustetaan kaikkia ulkomaisten voimien pyrkimyksiä, jotka on suunnattu luomaan suljettuja vaikutuspiirejä, ja kehotetaan Venäjää olemaan vastustamatta EU:n osallistumista konfliktinhallintaan ja rauhanturvaoperaatioihin.

Aivan yhtä tärkeää on kuitenkin myös se, kuinka EU edistää demokraattisen vuoropuhelun kulttuuria alueella. Euroopan parlamentilla on tässä tärkeä tehtävä. Parlamentin jäsenet voivat toimia sovittelijoina ja rohkaista vastakkaisia osapuolia käymään normaalia poliittista vuoropuhelua.

Lisäksi on tärkeää, että mietinnössä rohkaistaan komissiota tekemään mahdolliset vapaakauppasopimukset Armenian ja Georgian kanssa ja valmistelemaan EU:n ja Georgian välistä liikkuvuutta koskevaa kumppanuussopimusta.

Voimme siis sanoa, että Etelä-Kaukasiasta on tullut meille entistäkin läheisempi ja tärkeämpi. Tämä alue ansaitsee vakaan tukemme.

  Justas Vincas Paleckis (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, EU voi ja haluaa auttaa lisäämään vakautta ja demokratiaa ja parantamaan elinoloja Mustanmeren ja Etelä-Kaukasian alueella. Turkin, Ukrainan ja Venäjän kaltaisten suurten valtioiden osallistuminen on tärkeää, vaikka niillä kaikilla onkin erilaiset suhteet Euroopan unioniin.

Puola tarjoaa alueelle valmiuksiaan ja kokemustaan, vaikkei se olekaan suoraan siihen kytköksissä, sillä Puolalla ja Baltian mailla on yhteinen menneisyys. Silti EU päättää vetää uuden verhon Schengen-alueen laajentamista koskevien tiettyjen näkökohtien eteen juuri silloin, kun olisi äärimmäisen tärkeää tehostaa vuoropuhelua ja yhteistyötä naapureidemme kanssa.

Tammikuun 1. päivä 2008 merkitsi monille itäeurooppalaisille sitä, että naapurimaihin tarvittavien viisumien hinnat nelinkertaistuivat. Näin niiden ja Euroopan välille vedettiin taloudellinen verho. Olen eri mieltä komission virkamiesten esittämistä väitteistä, jotka koskevat sitä, että eteläisiä ja itäisiä naapureitamme pitäisi kohdella tältä osin tasapuolisesti. Itäiset naapurimme kuuluvat samaan maanosaan, ja vielä jokin aika sitten jotkut meistä asuivat heidän kanssaan samassa maassa ilman rajoja.

Luotan siihen, että kollegani kannattavat tarkistusta 10, jonka PSE-ryhmä on tehnyt Mustanmeren-strategiaa koskevaan mietintöön. Kehotamme neuvostoa ja komissiota laskemaan EU:n naapuruuspolitiikkaan osallistuvien tai EU:n kanssa strategisen kumppanuuden solmineiden maiden tavallisilta kansalaisilta perittävät viisumimaksut asianmukaisemmalle tasolle.

  Maria Petre (PPE-DE). – (RO) Haluan aivan ensin kiittää esittelijää, jäsen Anastasea, sekä eri valiokuntiin kuuluvia kollegoitani lausunnoista, joita he antoivat käsiteltävänämme olevasta mietinnöstä, joka on yhtä tärkeä kuin Mustanmeren aluepolitiikan laatimiseen liittyvät ongelmatkin. Haluan myös kiittää aluekehitysvaliokuntaan kuuluvia kollegoitani siitä, että he kannattivat tarkistuksia, joita esitettiin valiokuntani tekemään lausuntoon. Tarkoitan siis sitä, että Mustaamerta koskevan mietinnön lopulliseen versioon lisättiin pyynnöstäni viittaus EU:n rajavalvonnan avustusoperaatioon Moldovassa ja Ukrainassa sekä laittoman maahanmuuton ja maahanmuuton hallinnan parantamiseen alueella.

Katson, että alueen demokratisointi ja vakauttaminen edellyttää komission tukea sellaisten toimien muodossa, joita toteutetaan alueella sekä kansallisesti että alueellisesti. EU:n aktiivisempi osallistuminen tarjoaisi tälle alueelle todellisen tilaisuuden: sillä on valtavat voimavarat, joita ei ole hyödynnetty riittävästi jumiutuneiden konfliktien ja alueen joidenkin maiden välisten kireiden suhteiden vuoksi.

Euroopan parlamentin jäsenenä kannatan ajatusta siitä, että alueeseen kuuluvat EU:n jäsenvaltiot eli Romania, Bulgaria ja Kreikka toimisivat johtoasemassa, ja katson, että EU:n ja alueen maiden pitäisi lujittaa ja koordinoida alueellisia yhteistyötoimia ja -mekanismeja. Vain tällä tavalla eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen määrärahojen kaksinkertaistaminen ja rakennerahastojen toimintaperiaatteet, kuten kumppanuus, kestävyys, tehokkuus, syrjimättömyys ja hajauttaminen, voivat tuottaa hyvää tulosta, jota me kaikki odotamme.

  Zdzisław Kazimierz Chmielewski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, esittelijät ovat selvästikin erittäin tyytyväisiä siihen, että he ovat esitelleet Euroopan parlamentille aloitteen Mustanmeren synergian lisäämisestä. Aloite perustuu puheenjohtajavaltio Saksan esittämään ehdotukseen, joka konkretisoitui Euroopan komission tiedonannon muodossa.

Tämä ajatus on jo saanut kannatusta eteläisen ja itäisen Itämeren mailta, jotka liittyivät hiljattain Euroopan unioniin. Niiden kanta osoittaa myös niiden katsovan vakaasti, että Mustanmeren synergia on liitettävä tiukasti osaksi niin sanottua EU:n itäistä ulottuvuutta. Tällä tavoin paikallinen yhteistyö saa yleisemmän merkityksen ja se voidaan toteuttaa yhteisön perusviestin mukaisella tavalla.

Toisin sanoen Mustanmeren synergian pitäisi näkyä kahdenvälisten hankkeiden määritelmissä ja yhteenvedoissa siten, että näiden hankkeiden määritellään ajavan paitsi Mustanmeren alueen myös koko yhdentyneen Euroopan itäosan etua.

Myös Mustanmeren maantieteellinen, historiallinen ja poliittis-taloudellinen sijainti on omiaan vahvistamaan sen erityisasemaa. Se on ollut tuhansien vuosien ajan eurooppalaisten ja aasialaisten vaikutteiden yhtymäkohta. Siksi toimiin, joita EU toteuttaa Mustanmeren altaan alueella, ei saa liittyä liiallista institutionalisointia ja poliittisia vaikutteita eikä rajoitteita, jotka uhkaavat heikentää rationaalisen yhteistyön edellytyksiä tai jopa horjuttaa alueen vakautta ja jotka liittyvät turvallisuuteen, viestintäverkostoon, ympäristönsuojeluun tai muihin vastaaviin seikkoihin. Sen pitäisi myös parantaa Mustanmeren edellytyksiä osallistua paremmin energiankuljetusreittien monipuolistamista koskevaan prosessiin, joka käsittäisi kenties uusia lähteitä, erityisesti Kaspianmeren suunnalta. EU:n monien jäsenvaltioiden tiedetään olevan tästä kiinnostuneita.

  Marian-Jean Marinescu (PPE-DE). – (RO) Euroopan naapuruuspolitiikan ydin on yhteistyö, joka perustuu EU:n ja tähän politiikkaan osallistuvien maiden yhteisiin arvoihin ja huolenaiheisiin.

Vakaata naapurustoa on vahvistettava, sillä se vaikuttaa myönteisesti EU:n sisäiseen turvallisuuteen ja on edellytys kyseisten maiden taloudelliselle vauraudelle ja kehitykselle.

Etelä-Kaukasian mailla on tiettyjä ominaisuuksia, jotka ovat tärkeitä eurooppalaisten hankkeiden, kuten energia- ja liikennehankkeiden, onnistumisen kannalta. Näiden maiden geopoliittinen merkitys johtuu niiden strategisesta asemasta Keski-Aasian energiavarojen suhteen. Se on keskeinen kauttakulkualue ja yksi niistä harvoista käytävistä, joiden avulla EU voi laajentaa mahdollisuuksiaan hankkia energiavaroja Kaspianmereltä. Kaspianmeren kaasuputkien vaihtoehtoiset kauttakulkureitit ja Mustanmeren läpi kulkevia putkistoja koskevat hankkeet riippuvat pitkälti Etelä-Kaukasian vakaudesta.

Euroopan unioni ei ole ainut toimija, jolla on strategisia etuja tällä alueella. Myös kaksi muuta suurta kansainvälistä toimijaa on laatinut aluetta koskevia merkittäviä aloitteita ja pitkän aikavälin strategioita. Yhdysvalloilla on energian saantivarmuutta koskeva toimintasuunnitelma, jossa käsitellään öljyn ja kaasun vaihtoehtoisten kuljetusreittien alullepanoa ja kehittämistä. Venäjä rahoittaa omia hankkeitaan ja vahvistaa asemaansa Keski-Aasian markkinoilla.

Tämänhetkistä taustaa vasten ja ottaen huomioon sen, että energiakysymys ja EU:n riippuvuus Venäjästä ovat ilmeisen merkittäviä asioita, se, että EU:n toiminta alueella on vähäistä, saattaa johtaa kielteisiin seurauksiin kaikkien jäsenvaltioiden kannalta. Euroopan unionin on kehitettävä mahdollisimman pian energian saantivarmuutta koskevaa yhteistä politiikkaa, jossa jäsenvaltiot luopuvat yksilöllisistä eduistaan ja johon otetaan mukaan myös Etelä-Kaukasian maat.

  Rumiana Jeleva (PPE-DE). – (BG) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kiitän Euroopan komissiota siitä, että se on käynnistänyt tiedonannollaan tämän keskustelun Mustanmeren alueen kanssa tehtävän yhteistyön vahvistamisesta täydentämällä olemassa olevaa kahdenvälistä politiikkaa uudella alueellisella lähestymistavalla.

Haluan kiittää esittelijää, jäsen Anastasea, erittäin tasapainoisesta ja innovatiivisesta mietinnöstä. Olen täysin samaa mieltä siitä, että Bulgarian ja Romanian liityttyä Euroopan unioniin Mustameri on saanut uuden strategisen merkityksen paitsi alueen maiden kannalta myös kaikkien jäsenvaltioiden sekä EU:n politiikkojen ja periaatteiden kannalta.

Vaadin, että komissio velvoittaa kansalliset hallitukset antamaan paikallisyhteisöille tietoa sellaisten laajojen infrastruktuuri-, energia- ja ympäristöhankkeiden teknisistä ominaisuuksista, jotka vaikuttavat niiden toteuttamispaikan läheisyydessä sijaitsevien asutusalueiden ja kuntien asukkaiden toimeentuloon, terveyteen ja elämänlaatuun. Näiden teknisten ominaisuuksien pitäisi vastata tällaisille hankkeille asetettuja tiukimpia kansainvälisiä vaatimuksia.

Olen esittelijän tavoin erittäin huolissani Mustanmeren alueen ympäristön tilasta ja erityisesti Mustanmeren tilasta, koska se saastuu hillittömästi ja lukuisat ympäristöonnettomuudet pahentavat vielä tilannetta. Korostan, että uuden öljyn- ja kaasunsiirtoinfrastruktuurin rakentamisen vaikutuksista ympäristöön ja kansalaisten sosiaaliseen elämään pitäisi tehdä riippumattomia arvioita ja että hallitusten pitäisi laatia raportteja vahingoista, joita tällaiset hankkeet saattavat mahdollisesti aiheuttaa, ja järjestää niistä kansanäänestyksiä ja julkista keskustelua. Mainitsen malliesimerkkinä Burgas–Alexandroupolis-öljyputken rakennushankkeen Bulgariassa.

Kannatan täysin mietinnössä mainittuja periaatteita, joiden mukaan meidän on turvattava kestävä kehitys ja palautuminen ympäristöonnettomuuksista. Lisäksi ottaen huomioon kaksi viimeaikaista traagista onnettomuutta, jotka sattuivat Kertsin alueella viime marraskuussa ja tämän vuoden ensimmäisellä viikolla, meidän on perustettava mekanismi rannikkokuntien paikallisyhteisöjen etujen huomioimiseksi, sillä tilanne uhkaa Mustanmeren puhtaita vesiä sekä näiden kaupunkien ja kylien asukkaiden elinkeinoja ja elämänlaatua. Kiitos.

  Alessandro Battilocchio (PSE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan kiittää esittelijöitä heidän kattavista ja jäsennellyistä mietinnöistään ja haluan puhua lyhyesti yhdestä näkökohdasta.

Georgiassa pidettiin vaalit, joiden sääntöjenmukaisuuden ETYJ vahvisti mutta Venäjä kiisti ja joissa kautensa päättävä presidentti Saakašvili valittiin uudelleen presidentiksi. Hän yritti lukemattomien vaikeuksien keskellä luoda maahan demokratiaa lakkauttamalla vanhan neuvostoajan jälkeisen diplomatian ja luomalla yhteyksiä länteen, Natoon ja Euroopan unioniin. Tämä avautuminen johti Putinin kostotoimiin. Putin on muun muassa aina kannattanut Etelä-Ossetian ja Abhasian itsenäisyysliikkeitä.

Geopoliittisen tilanteen lisäksi Venäjän kanssa syntynyt kitka johtui selvästikin myös Georgian alueella sijaitsevista öljy- ja kaasuputkista, joiden tarkoituksena on kuljettaa öljyä ja kaasua Azerbaidžanista länteen. Kaukasian alueeseen vaikuttavat paitsi Armenian ja Azerbaidžanin välinen salakavala sota myös tšetšeenikysymys, Turkin ja Armenian välinen konflikti ja monet muut ongelmat. Katson, että strategisesti on erittäin tärkeää, että tällä alueella on demokraattinen maa, joka on liittolaisemme ja joka ennen kaikkea tarjoaa meille Venäjälle vaihtoehtoisen energialähteen. Siksi meidän pitäisi ryhtyä konkreettisiin toimiin tämän synergian lisäämiseksi.

  Silvia-Adriana Ţicău (PSE). – (RO) Arvoisa puhemies, jäsenvaltioiden ja komission pitäisi nopeuttaa Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon liittyvien ensisijaisten hankkeiden täytäntöönpanoa kohtien 8, 18, 21 ja 22 osalta sekä niiden asteittaista yhdistämistä Traceca-hankkeeseen ja viiteen liikenneakseliin, jotka määritellään komission tiedonannossa KOM(2007)0032 Euroopan laajuisten tärkeimpien liikennereittien jatkamisesta naapurimaihin.

EU:n Mustanmeren-ulottuvuuden pitäisi vastata pohjoista ulottuvuutta ja perustua yhtäläiseen kumppanuuteen ja asianmukaisen infrastruktuurin kehittämiseen ensisijaisille hankkeille, jotka koskevat ydinvoimaa, tutkimusta, turvallisuutta, liikennettä, matkailua ja ilmastonmuutoksen torjumista.

Hyvät parlamentin jäsenet, katson, että Mustanmeren maiden talouden kehittäminen edellyttää nopeita moottoriteitä ja rautateitä, jotka kulkevat EU:n keski- ja länsiosista Mustanmeren rannikolle.

Euroopan unionin pitäisi viedä yhtenäistä meripolitiikkaa eteenpäin Mustanmeren alueella. Näin taattaisiin, että ympäristönsuojelua, rannikkoalueiden kehittämistä, merentutkimusta ja matkailua lähestytään kokonaisvaltaisella tavalla.

  Christopher Beazley (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, esitän komission jäsenelle kaksi kysymystä. Odotan, että vastatessaan kysymyksiin kulttuurien välistä vuoropuhelua koskevan 29 kohdan täytäntöönpanosta sekä kansalaisyhteiskuntien väliseen vuoropuheluun tarkoitetun kansalaisjärjestöjen foorumin perustamista koskevan 36 kohdan täytäntöönpanosta hän pitää mielessään sen, että Balkanin alueella toimii jo järjestö nimeltä CLIO. Se on hallituksista riippumaton kansalaisjärjestö, johon kuuluu historianopettajia Balkanin alueen kaikista maista. Nämä opettajat kokoontuvat keskustelemaan yhteisestä historiallisesta ja kulttuurisesta taustastaan voidakseen laatia alueen historiasta kirjoja ja dokumentteja ilman kansallisia konflikteja.

Ehkäpä Mustanmerenkin alueella voitaisiin oppia jotakin: Mustanmeren maiden historioitsijat ja tutkijat voisivat kokoontua ilman hallitusten painostusta luomaan yhteistä käsitystä Mustanmeren historiasta ilman kansallisia konflikteja.

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, minun on todettava, että tämä on yksi parhaista keskusteluista, joihin olen koskaan osallistunut, vieläpä näin myöhäiseen kellonaikaan.

Aiheenamme on Euroopan naapuruuspolitiikka, jota on siis jo toteutettu. Monet teistä ovat sanoneet, että EU:lla on paljon tehtävää. EU on kuitenkin tehnyt jo paljon, kuten toiset ovat puolestaan todenneet. Haluan kiittää kumpaakin esittelijää, jäsen Anastasea ja jäsen Polferia, sillä katson, että olette herättäneet hyvin mielenkiintoista keskustelua.

Mikä tämän Mustanmeren synergian uusi osatekijä oikein sitten on? Se on alueellinen osatekijä. Muutamat jäsenet, jotka eivät valitettavasti ole enää läsnä, totesivat aivan oikein, että ajatus alueellisesta ulottuvuudesta syntyi juuri Saksan puheenjohtajakaudella, ja haluan kiittää Saksaa tästä. Kyse on siis idän kanssa toteutettavan naapuruuspolitiikan kahdenvälisen osan alueellisesta ulottuvuudesta. Tämä tarkoittaa sitä, että saadaksemme aikaan synergiaa yritämme koota yhteen paitsi naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat valtiot myös kaksi muuta hyvin tärkeää toimijaa, Turkin ja Venäjän.

Siksi kyse ei ole strategiasta, vaan nimenomaan synergiasta, koska asiassa voidaan tietenkin soveltaa erilaisia strategioita. Saatatte ehkä ajatella, että meillä on jo naapuruuspolitiikka, erityinen Venäjän-strategia ja tietenkin myös ehdokasvaltio Turkki. Pidämme silti yhteistyötä koskevaa politiikkaa hyvin tärkeänä.

Lähden osana troikan toimintaa kollegoideni kanssa tälle alueelle hyvin pian – noin kahden viikon päästä – ja pidän varmastikin mielessäni monet niistä asioista, jotka täällä on tuotu esiin.

Palaan nyt muutamaan asiaan, sillä sanottavaa on niin paljon, että voisin puhua vaikka vielä toiset puoli tuntia, mutten halua tehdä sitä, koska olemme käyneet mielestäni hyvin mielenkiintoisen keskustelun ja sanottavaa riittää myös jatkossakin.

Yksi tärkeistä asioista on kauppa. Olette puhuneet energiasta, liikenteestä ja ilmastonmuutoksesta – ja niin olen tehnyt itsekin. Asiaan liittyy myös muita näkökohtia, joista yksi hyvin tärkeä on kauppa, ja kaupasta ollaankin jo tekemässä toteutettavuustutkimusta. Komissio on tehnyt aloitteen, jonka tarkoituksena arvioida kaupan avaamiseen liittyviä näkymiä esimerkiksi Georgian ja Armenian tapauksessa, mutta meidän on tietenkin katsottava, kuinka asiat kehittyvät. Siinä oli yksi asia.

Toiseksi esitellessäni naapuruuspolitiikkaa yhdessä viimeisimmistä tiedonannoistani – en aivan viimeisessä, vaan sitä edeltävässä tiedonannossa – ajatuksenani oli se, että tarvitsemme naapurustomme kanssa yhteisen talousalueen, ja osa parlamentin jäsenistä onkin jo puhunut samasta asiasta. Ajatuksena on siis kehittää jonkinlaista vapaakauppaa tulevaisuudessa. Asiaa on tietenkin vietävä eteenpäin vähitellen.

Haluamme luoda tulevaisuudessa myös oikeuden, vapauden ja turvallisuuden alueen, mutta tämäkin on tietenkin vähitellen etenevä prosessi. Monet ovat puhuneet viisumipolitiikasta. Voin kertoa teille, että komissio on suhtautunut asiaan varsin avoimesti. Tiedätte kuitenkin varsin hyvin, että asia kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan, joten viisumimaksujen osalta tiedätte, että jäsenvaltioiden on periaatteessa mahdollista myöntää viisumivapaus ja niiden on mahdollista päättää viisumimenettelyjen helpottamisesta. Asia ei siis kuulu komission toimivaltaan. Halusin vain mainita asian, sillä komissiolta pyydetään usein asioita, joita se on pyrkinyt muttei ole olosuhteiden vuoksi onnistunut viemään eteenpäin.

Siirryn nyt energiakysymykseen. Alue on tietenkin hyvin tärkeä energian kannalta, ja pitkän matkan putkistot edellyttävät monien tahojen – sekä valtiollisten että yksityisten toimijoiden – koordinoituja päätöksiä. Tiedätte, että komissio pyrkii helpottamaan päätöksentekoa ja monipuolistamaan kuljetusreittejä Etelä-Kaukasian ja Mustanmeren alueellisen yhteistyön avulla. Siihen kuuluu muun muassa yhteydenpitoa Kaspianmeren alueen Nabucco-kaasuputken suhteen. Tiedätte, että asiaa hoitaa nyt koordinaattori, mutta kysymys ei kuulu taaskaan yksinomaan komission toimivaltaan, vaan se kuuluu komission ja jäsenvaltioiden toimivaltaan. Osa jäsenvaltiosta kannattaa puolestaan erilaisia ajatuksia, jotka eivät ole aina toteutettavissa yhteisesti.

Myös satamien kehittäminen on mielestäni hyvin tärkeää. Se on hyvin tärkeä osa Merten moottoritiet -ohjelmaa. Siispä myös tätä asiaa käsitellään Traceca-hankkeen seuraavassa vaiheessa.

Haluan nyt vastata jäsen Beazleylle. Kulttuurienvälisellä vuoropuhelulla on todellakin oma merkityksensä asiassa. Olin kuitenkin esimerkiksi eilen Madridissa, missä käynnistettiin YK:n maailmanlaajuinen hanke nimeltä Kulttuurien liitto (Alliance of Civilisations). Kulttuurienvälinen vuoropuhelu on tietenkin yksi paikallisista ja alueellisista näkökohdista, mutta mielestäni meidän pitäisi sijoittaa se tähän uuteen maailmanlaajuiseen kehykseen.

Mainitsitte myös kansalaisyhteiskuntien välisen vuoropuhelun. Tästä asiasta voin kertoa, että rajat ylittävässä Mustanmeren yhteistyöohjelmassa tuetaan jo kansalaisyhteiskuntien välistä vuoropuhelua. Komissio suunnittelee järjestävänsä tänä vuonna taloudellista yhteistyötä ja lehdistönvapautta koskevia kansalaisjärjestöjen tapahtumia, ja teemme Romanian aloitteesta tällä alalla tiivistä yhteistyötä Mustanmeren foorumin kanssa.

Lisäksi se, mitä jäsen Beazley mainitsi historiankirjoista, on mielestäni erittäin mielekiintoinen asia. Monet mainitsemani hankkeet edellyttävät muuten tietenkin rahoitusjärjestelyjä. Siksi olemme perustaneet osana naapuruuspolitiikkaa EU:n naapurialueiden investointirahaston, joka suuntautuu lähinnä etelään ja itään. Sitä on kuitenkin mahdollista käyttää myös alueellisen yhteistyön hankkeisiin.

Tässä olivat keskeiset seikat, jotka halusin tuoda tässä vaiheessa esiin. Olen kuitenkin varma, että voimme palata asiaan uudelleen – vaikkapa sen jälkeen, kun kokoukset on pidetty. Tiedätte myös, että yritämme – tai ainakin komissio yrittää – selvittää, kuinka voisimme auttaa löytämään ratkaisun jumiutuneisiin konflikteihin. Tämä on tietenkin paljon vaikeampaa, sillä kaikki konfliktit ovat keskenään erilaisia, mutta ainakin yritämme auttaa ja luoda hankkeillamme oikeanlaisen ympäristön sovittelun helpottamiseksi. Toivomme saavamme yhdessä jäsenvaltioiden ja neuvoston kanssa aikaan hyvän ratkaisun.

  Lydie Polfer, esittelijä. − (FR) Arvoisa puhemies, puhun aivan lyhyesti. Haluan kiittää kaikkia parlamentin jäseniä, jotka ovat käyttäneet puheenvuoron ja jotka ovat tehneet kanssani yhteistyötä. Ilokseni olen huomannut, että olemme laajalti yhtä mieltä siitä, että meidän on syvennettävä suhteitamme Etelä-Kaukasian maihin, jaettava kokemuksiamme niiden kanssa ja tuettava niitä sekä poliittisten että taloudellisten uudistusten tiellä. Haluan kiittää erityisesti komission jäsentä siitä, että hän on ollut käytettävissämme tänä iltana ja että hän on ollut käytettävissämme myös aiemmin, ollut meihin yhteydessä, toimittanut tietoja ja auttanut seuraamaan tätä asiaa. Voin vakuuttaa hänelle, että hän on herättänyt kiinnostuksemme asiaa kohtaan ja vanginnut huomiomme ja että pidämme häntä ystävänämme.

  Roberta Alma Anastase, esittelijä. − (RO) Arvoisa puhemies, minäkin haluan kiittää kaikkia puhujia heidän tärkeästä panoksestaan Mustanmeren yhteistyön merkittävien näkökohtien suhteen. Olen täysin samaa mieltä siitä, että Mustanmeren aluetta varten pitäisi laatia erillinen politiikka, ehkä jopa strategia, ja haluan korostaa jälleen kerran alueen merkitystä.

Mielestäni on hyvä ajatus järjestää Mustanmeren politiikkaa käsittelevä ministerien välinen konferenssi, ja toivon sen johtavan muun muassa konkreettisiin, vakaisiin toimenpiteisiin, jotka koskevat Mustanmeren maiden keskinäisen sekä niiden ja EU:n välisen yhteistyön kaikkia osa-alueita.

En puhu nyt sen enempää muista asioista, vaan totean, että keskustelu on ollut erittäin mielenkiintoista. Yksi merkittävä asia minun on kuitenkin toistettava – nimittäin se, ettei Mustanmeren alueen synergia ja yhteistyöpolitiikka saa olla uusien liittymisnäkymien este.

Vakiintuneen kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävä vuoropuhelu on hyvin tärkeää, koska instituutioita voidaan rakentaa vain, jos asiaan osallistuvat ihmiset haluavat todella saada aikaan muutoksia.

  Puhemies. – Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna torstaina klo 12.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  András Gyürk (PPE-DE), kirjallinen. – (HU) Mustanmeren synergiaa koskevassa mietinnössä tuodaan selvästi esiin alueet, joilla vuoropuhelun lisääminen voisi hyödyttää sekä Euroopan unionia että alueen valtioita. Yksi näistä alueista on energiapolitiikka, jolla on hyvin keskeinen merkitys.

EU:n ja Mustanmeren maiden välisen yhteistyön syventäminen saattaa parantaa merkittävällä tavalla yhteisön energiansaantivarmuutta. Kaasuputkien rakentaminen vähentää huomattavasti EU:n energiariippuvuutta, mutta se on mahdotonta ilman alueen maiden aktiivista yhteistyötä. Energiansiirtoa koskevan avoimen ja syrjimättömän puiteohjelman kehittäminen on erittäin tärkeää paitsi EU:n jäsenvaltioille myös alueen monien valtioiden hyvinvoinnin kannalta.

Nabucco-kaasuputken merkitystä ei voida korostaa tarpeeksi, sillä se laajentaisi EU:n valinnanvaraa resurssien, kumppaneiden ja kuljetusreittien suhteen. Tältä osin onkin erittäin tärkeää, että maat, joita asia koskee, vastustavat houkutusta jakautua leireihin sen mukaan, millaisia niiden edut ovat lyhyellä aikavälillä. Nabucco saattaa symboloida sekä kehitteillä olevaa yhteistä energiapolitiikkaa että Mustanmeren yhteistyötä.

Tästä aiheesta keskusteltaessa meidän kannattaa kiinnittää huomiota Venäjän toiminnan kasvuun alueella. Euroopan unionin on tehtävä selväksi, ettei se hyväksy asiassa selvästi havaittavia Venäjän monopolistisia pyrkimyksiä energiaresurssien suhteen. Kuten teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta toteaa mietinnöstä antamassaan lausunnossa, näiden energiavarojen saatavuuden varmistaminen on yhteisön legitiimi intressi. On tärkeää, että alueella noudatetaan vapaan kilpailun periaatteita, kun EU laatii asiaa koskevaa politiikkaansa.

  Katrin Saks (PSE), kirjallinen. – (ET) Mietinnössä käsitellään Etelä-Kaukasiaa yhtenä alueena. Vaikka tähän lähestymistapaan liittyy omat etunsa, Etelä-Kaukasian maiden eroja ei ole kuitenkaan tuotu riittävän hyvin esiin. Vaadin, että maiden väliset erot tuodaan selvemmin esiin, koska muutoin kohtelemme niitä tavalla, jolla emme haluaisi itseämme kohdeltavan.

Toiseksi mietinnössä käytetyistä ilmaisuista saattaa saada sen käsityksen, että Georgia on alueen ongelmallisin maa. Olen huomannut saman tapahtuvan myös parlamentin valiokuntien keskusteluissa sekä ryhmissä, joissa suurlähettiläät ovat sanoneet näin itse. Viimeaikaisten tapahtumien valossa se ei kuitenkaan pidä paikkaansa, ja tiedämme tämän varsin hyvin. Valitettavasti Tbilisin väkivaltaisiin mielenosoituksiin on kiinnitetty maailmalla paljon enemmän huomiota kuin Azerbaidžanissa päivittäin tapahtuviin ihmisoikeusrikkomuksiin, joista ei useinkaan uutisoida maan valtavien energiavarojen vuoksi.

Tarkastelimmepa asiaa sitten talouden tai ihmisoikeuksien kannalta taikka demokraattisten instituutioiden kehittämisen tai tiedotusvälineiden vapauden kannalta, Georgia on selvästikin ottanut suunnan kohti demokratiaa ja etenee tällä tiellä muita nopeammin. Meidän on lisättävä tukeamme myös näille ponnisteluille.

  Toomas Savi (ALDE), kirjallinen. – (EN) Euroopan parlamentin virolaisjäsenenä minulla on ilo kertoa teille, että viidennes Viron parlamentin jäsenistä osallistui vaalitarkkailuvaltuuskuntaan, joka seurasi Georgian vaaleja.

Kansainvälisen vaalitarkkailuvaltuuskunnan mukaan tammikuun 5. päivänä pidetyt vaalit toimitettiin pääasiassa useimpien demokraattisia vaaleja koskevien kansainvälisten sääntöjen mukaisesti, mutta prosessissa ilmeni myös merkittäviä sääntöjenvastaisuuksia, joihin on puututtava kiireesti.

Vaikka vaalitarkkailuvaltuuskunta huomasi ja toi esiin sääntöjenvastaisuuksia, on äärimmäisen vastuutonta aiheuttaa Georgiassa lisää kitkaa etenkin kyseenalaistamalla vaalien laillisuus georgialaisten silmissä esittämällä epäilyksiä sen suhteen, etteivät vaalit kenties olleetkaan periaatteessa vapaat tai oikeudenmukaiset.

Katson, että naapurimaiden ja EU:n poliitikot, jotka ovat päättäneet suhtautua vaaleihin epäluuloisesti ja tuoda tämän myös varsin äänekkäästi esiin, eivät ole toimineet tavalla, joka edistää parhaiten kestävää kehitystä ja demokratian lujittamista Georgiassa, minkä merkitystä tässä mietinnössä selvästi korostetaan.

16. Seuraavan istunnon esityslista: ks. pöytäkirja

17. Istunnon päättäminen

(Istunto päättyi klo 23.50.)