Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 23. tammikuuta 2008 - Bryssel

1. 1 - Istuntokauden uudelleen avaaminen

Puhetta johti

varapuhemies Rodi KRATSA-TSAGAROPOULOU

(Istunto avattiin klo 12.05.)

  Puhemies. – (EL) Julistan Euroopan parlamentin torstaina 17. tammikuuta 2008 keskeytetyn istuntokauden uudelleen avatuksi.

Istunto voidaan aloittaa vasta klo 12.30, koska komission puheenjohtaja ei pääse sitä aikaisemmin paikalle. Tästä johtuen istunto päättyy klo 14.00.

(Istunto keskeytettiin klo 12.05 ja sitä jatkettiin klo 12.30.)

2. Tervetulotoivotukset

  Puhemies. – (EL) Toivotamme tervetulleeksi AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen AKT-valtioita edustavat puheenjohtajat sekä valtuuskuntien jäsenet.

Tässä ylimääräisessä istunnossa käsittelemme maailmanlaajuisesti merkittävää asiaa, sillä ilmastonmuutos ja siihen liittyvät energiakysymykset muodostavat yhteisen haasteen sekä Euroopan unionille että muille maailman kansoille.

3. Edellisen istunnon pöytäkirjan hyväksyminen: ks. pöytäkirja

4. Parlamentin kantojen ja päätöslauselmien johdosta toteutetut toimet: ks. pöytäkirja

5. Neuvoston toimittamat sopimustekstit: ks. pöytäkirja

6. Energiaa ja ilmastonmuutosta koskevat ehdotukset (keskustelu)

  Puhemies. – (EL) Esityslistalla on seuraavana komission puheenjohtajan José Manuel Barroson energiaa ja ilmastonmuutosta koskevat ehdotukset.

  José Manuel Barroso, komission puheenjohtaja. − (EN) Arvoisa puhemies, ensinnäkin pyydän anteeksi pientä myöhästymistä. Kuten tiedätte, komission kokous päättyi juuri, ja ensimmäinen tehtävämme välittömästi kokouksen jälkeen oli tulla tänne esittelemään paketti, jonka uskomme olevan Euroopan unionin kannalta historiallinen. Tämän vuoksi minä, ympäristöasioista vastaava komission jäsen Dimas sekä energia-asioista vastaava komission jäsen Piebalgs saavuimme vasta nyt paikalle. Lopullista asiakirjaluonnosta viimeistellään parhaillaan. Saamme sen välittömästi, mutta tämä on hyvin merkittävä mahdollisuus esitellä teille omakohtaiset päätelmät tämänpäiväisestä kokouksestamme.

Haluaisin aluksi todeta, että olemme hyvin tyytyväisiä tulokseen. Komission kollegio hyväksyi sen yksimielisesti, ja kaikki komission jäsenet tukevat vahvasti tätä hyvin kunnianhimoista ehdotusta, koska nyt hyväksytty paketti on ilmastonmuutoksen torjunnan sekä uusiutuvien energianlähteiden alalla maailman kokonaisvaltaisin. Meillä on mielestämme syytä olla ylpeitä siitä. Ilmastonmuutoksen torjuntaa ja uusiutuvia energianlähteitä koskeva paketti vastaa tulevaisuuden haasteisiin. Mielestämme se on hyvä asia maapallolle, se on hyvä asia Euroopan taloudelle ja se on hyvä asia kansalaisillemme.

Euroopan unionin työskentely nähdään joskus melko teknisenä: mielenkiintoista asiantuntijan kannalta, mutta ei olennaista kansalaisten jokapäiväisessä elämässä. Toimet, joista keskustelemme tänään, osoittavat tämän teorian vääräksi: ilmastonmuutoksen torjunta sekä turvallisen, kestävän ja kilpailukykyisen energian etsintä koskettaa jokaista eurooppalaista joka päivä. Tämä vaikuttaa meihin kaikkiin, ja tämä on yksi tärkeimmistä – ellei jopa tärkein – haasteistamme 2000-luvulla.

Unionin kansalaiset pyytävät näkemystä ja toimintasuunnitelmaa. Juuri niin teemme nyt. Näkemys esiteltiin viime vuonna Euroopan poliittisen yhteisön johdolla. Eurooppa-neuvostossa hyväksyttiin komission ehdotusten perusteella tavoite ”20-20-20 vuoteen 2020 mennessä”: kasvihuonekaasujen vähentäminen 20 prosentilla, tai 30 prosentilla, jos muut kehittyneet taloudet suostuvat samaan, uusiutuvien energianlähteiden osuuden nostaminen 20 prosentilla ja energiatehokkuuden parantaminen 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä.

Eurooppa-neuvosto hyväksyi tämän. Voimme olla ylpeitä siitä, että unioni toimii tässä johtajana. Sittemmin esittelimme ajatuksen Heiligendammin huippukokouksessa, Yhdistyneiden kansakuntien järjestämässä korkean tason tapahtumassa New Yorkissa ja lopulta Balin konferenssissa. Ilman unionin vahvaa johtajuutta Balin konferenssissa ei olisi saavutettu niin lupaavia tuloksia laadittaessa etenemissuunnitelmaa sitä maailmanlaajuista sopimusta varten, johon pyrimme ja jonka odotamme syntyvän Kööpenhaminassa vuonna 2009.

Tämän parlamentin selvä sitoutuminen asiaan on ollut olennaista, ja haluankin jälleen kerran kiittää teitä kaikesta tuesta. Viimeisen vuoden aikana tekemänne työ on ollut ratkaisevan tärkeää näitä toimia edesauttavan poliittisen ilmapiirin luomisessa. Uskon, että tämän päivän ehdotukset vastaavat asettamianne tavoitteita ja ovat Eurooppa-neuvoston viime maaliskuussa antaman mandaatin mukaisia.

Tänään esiteltävä paketti merkitsee yksityiskohtaista etenemissuunnitelmaa viime vuonna hyväksytyn poliittisen näkemyksen toteuttamiseksi. Olemme hyväksyneet näkemyksen, ja nyt meidän täytyy keskustella konkreettisista suunnitelmista ja konkreettisista välineistä sen toteuttamiseksi. Mielestämme tärkein tavoite on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä ja olla valmiina nostamaan tavoitetta tarvittaessa 30 prosenttiin kansainvälisen sopimuksen perusteella. Älkäämme unohtako tätä. Kyse on maapallon lämpenemisestä. Kyse on koko maailmaa, ei pelkästään Eurooppaa koskettavasta ilmastonmuutoksesta. Meidän on esitettävä ehdotuksemme niin, että saamme muut mukaan. On myös tärkeää näyttää esimerkkiä, ja tämän vuoksi me teemme nyt ehdotuksia esimerkiksi siitä, miten uusiutuvien energianlähteiden osuus saadaan 20 prosenttiin energiankulutuksesta vuoteen 2020 mennessä.

Komission juuri hyväksymä paketti sisältää seuraavat toimet: päivitetty päästökauppajärjestelmä valtioiden rajat ylittävän päästökauppajärjestelmän luomiseksi, jotta voidaan vähentää suuripäästöisten teollisuudenalojen kasvihuonekaasupäästöjä; tarkat ja sitovat kansalliset tavoitteet, jotta jäsenvaltiot tietävät tarkalleen, mitä niiden on tehtävä päästökauppajärjestelmän ulkopuolella esimerkiksi liikenteen, rakentamisen, maatalouden ja jätehuollon alalla; uusi lähestymistapa uusiutuvien energianlähteiden edistämiseksi aktiivisesti ottamalla käyttöön kansalliset sitovat tavoitteet; uudet säännöt hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin, näiden päästöjä vähentävien tulevaisuuden teknologioiden, vauhdittamiseksi; uudet valtiontukisäännöt ympäristöalalla tarvittavien toimien erityisluonteen huomioon ottamiseksi.

Mandaattiimme kuului myös 10 prosentin tavoite biopolttoaineille, jotta liikenneala osallistuu päästöjen vähentämiseen. Kuten tiedätte, Eurooppa-neuvosto hyväksyi yksimielisesti tuon 10 prosentin tavoitteen.

Haluan tehdä selväksi, että biopolttoaineita koskevia ehdotuksia tehdessämme olemme noudattaneet täysin myös mandaattimme toista puolta: kestävän kehityksen vaatimusta. Ehdotuksella luodaan maailman kattavin ja kestävin järjestelmä biopolttoaineiden sertifioinnille sekä kotimaisille tai ulkomaisille biopolttoaineiden kaltaisille polttoaineille. Ja aiomme jatkossakin edistää toisen sukupolven biopolttoaineiden nopeaa kehitystä.

On tärkeää ymmärtää, että me suosimme juuri kestäviä biopolttoaineita ja teemme osuutemme maailmanlaajuisessa järjestelmässä, sillä nykytilanteessa biopolttoaineet eivät monessa tapauksessa ole kestäviä eivätkä siten täytä kriteereitämme – kriteereitä, joita haluamme sovellettavan niin Euroopassa kuin muualla maailmassa.

Tänään esiteltävä toimenpidepaketti sisältää kauaskantoisempia lainsäädäntöehdotuksia kuin mitä Euroopan komissio on tehnyt vuosiin. Miten sitten ryhdyimme laatimaan tätä monitahoista pakettia? Käytimme paljon aikaa tutkiaksemme eri vaihtoehtoja yksityiskohtaisesti, mutta pidimme koko ajan tiukasti kiinni viidestä avainperiaatteesta:

Ensimmäisenä on tavoitteiden noudattaminen. Ilman tätä emme näytä sijoittajien, neuvottelukumppaneidemme ja, mikä tärkeintä, omien kansalaistemme silmissä vakavasti otettavilta.

Toisena oikeudenmukaisuus: tunnustetaan, että jäsenvaltioiden investointivalmiudet ja lähtökohdat ovat erilaiset.

Kolmantena kilpailukyky: luodaan järjestelmä, jonka avulla voidaan minimoida kustannukset unionin taloudelle ja jonka avulla parannetaan joillain aloilla unionin kilpailukykyä antamalla unionin teollisuudelle ja taloudelle nopeimman toimijan edun.

Neljäntenä: ehdotukset oli suunniteltava siten, että ne edistävät kattavaa kansainvälistä sopimusta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä ja mahdollistavat omien päästövähennystemme nostamisen 30 prosenttiin, jos muut kehittyneet maat toimivat samoin.

Viimeisenä, muttei vähäisimpänä: meidän on aloitettava heti toimet maailmanlaajuisten päästöjen puolittamiseksi vuoteen 2050 mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän on toimittava nyt, jotta tulevaisuuden teknologia saadaan nopeasti käyttöön.

Paketti tulisi myös liittää joihinkin aiempiin ehdotuksiimme, kuten ehdotuksiin energia-alan sisämarkkinoista ja energiateknologiasuunnitelmasta. Tämä on osa hyvin kattavaa ehdotuskokonaisuutta, jolla luodaan ensimmäistä kertaa todellinen eurooppalainen energiapolitiikka. Haluamme kuitenkin, että tämä energia on turvallista ja kestävää. Tietenkin jotkut sanovat, että muutos tulee liian kalliiksi, eikä meillä ole muuta mahdollisuutta kuin ummistaa silmämme tosiasioilta ja toivoa parasta. Mielestäni he ovat väärässä. Kustannuksia tulee, mutta ne ovat hallittavissa.

Olemme tehneet kovasti työtä löytääksemme oikeanlaisen mallin tarttuaksemme unionin haasteisiin oikealla tavalla. Ehdotusten toteuttamiseen vaadittava lisäpanostus olisi alle 0,5 prosenttia BKT:stä vuoteen 2020 saakka. Tämä tekisi keskimäärin noin kolme euroa viikossa kutakin unionin kansalaista kohti. Tämä on paljon vähemmän kuin 60 euroa viikossa, mikä on toimimattomuuden hinta.

Jopa Sternin mietinnön kaikkein optimistisimpien olettamusten mukaan toimimattomuus tulee kymmenen kertaa kalliimmaksi kuin nyt ehdottamamme toimet. On totta, että kustannuksia tulee jonkin verran. Mutta meidän täytyy verrata tämän paketin kustannuksia toimimattomuudesta johtuviin kustannuksiin. Ja koska toimimattomuus tulee paljon kalliimmaksi, voimme sanoa, että paketti tuottaa suhteellista voittoa. Itse asiassa aina kun öljyn ja kaasun hinta nousee, tämän paketin todelliset kustannukset laskevat. Kustannusten sijaan meidän pitäisi oikeastaan puhua Euroopan unionille koituvasta voitosta.

(Suosionosoituksia)

Paketti on ohjelmoitu siten, että voimme saavuttaa tavoitteemme tehokkaalla tavalla käyttäen markkinoiden voimaa muutosten pakottamiseksi kustannustehokkaimmilla aloilla ja varmistaen tasavertaiset toimintaedellytykset, mutta jättäen kuitenkin jäsenvaltioille mahdollisimman paljon liikkumavaraa.

Olemme kiinnittäneet erityistä huomiota oikeudenmukaisuuteen. Näin ollen olemme laatineet ehdotuksia sen varmistamiseksi, että köyhimmille jäsenvaltioille esitettävät vaatimukset ovat realistisia: kaikki tekevät osuutensa, mutta kukin omien investointimahdollisuuksiensa mukaan.

Tiedämme kaikki, että on aloja, joilla päästövähennyksistä koituvat kustannukset vaikuttaisivat toden teolla yritystemme kilpailukykyyn sellaisten maiden yrityksiin verrattuna, jotka eivät tee mitään – tai tekevät hyvin vähän – ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Unionin ei ole mitään järkeä olla tiukkana, jos siitä seuraa vain se, että tuotanto siirretään maihin, joissa päästöjä ei rajoiteta.

Tätä voidaan torjua parhaiten kansainvälisen sopimuksen avulla, mutta meidän täytyy myös antaa yrityksille riittävä oikeudellinen varmuus siitä, että ryhdymme tarvittaviin toimiin. Energiaintensiivisille teollisuudenaloille myönnetään ilmaisia päästöoikeuksia, jos yleistä tai alakohtaista sopimusta ei saavuteta. Jos odotuksemme kansainvälisestä sopimuksesta eivät toteudu, tarkastelemme muita vaihtoehtoja, kuten sitä, että maahantuojia vaadittaisiin hakemaan päästöoikeuksia samalla tavalla kuin niiden eurooppalaiset kilpailijat – kunhan järjestelmä on WTO:n vaatimusten mukainen.

Otan tämän esille, sillä on hyvin tärkeää, että tämä paketti ja Euroopan unionin jatkossa hyväksymät toimet eivät ole edullisia ympäristön kannalta, mutta huonoja talouden kannalta. Ei, niitä ei ole luotu vain ympäristöä ja maapalloa varten, vaan myös talouttamme sekä unionin talouden kilpailukykyä varten. Me haluamme pitää teollisuuden Euroopassa. Emme halua viedä työpaikkojamme muualle maailmaan.

(Suosionosoituksia)

Oikeudenmukaisuus on yhtä tärkeää kansalaisten tasolla. Kannustamme jäsenvaltioita toimimaan ymmärtäväisesti ja esimerkiksi käyttämään osan huutokaupasta saatavista miljardeista euroista heikommin toimeentulevien henkilöiden tukemiseen energiatehokkaiden talojen rakentamisessa.

Meidän ei kuitenkaan pidä unohtaa suurta taloudellista vastuuta, jonka Euroopan siirtyminen vähäpäästöiseen talouteen tuo mukanaan. Unionin johtajuus tarkoittaa myös sen osoittamista, että teknologiaa on, että tarvitsemme tehokkaan ja kilpailukykyisen teollisuuden mukaan haasteisiin. Tähän liittyy todellisia mahdollisuuksia. Arvioidemme mukaan uusiutuvien energianlähteiden alalle syntyy ainakin miljoona työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Olen varma, että eurooppalainen teollisuus näyttää jälleen kerran innovaatio- ja mukautumiskykynsä. Unioni voi olla ensimmäinen talousalue, joka siirtyy vähäpäästöiselle aikakaudelle. Meidän täytyy tarttua tilaisuuteen.

Tämä paketti antaa unionille mahdollisuuden näyttäytyä parhaimmillaan: pitkällä aikavälillä merkittävän ongelman ratkaiseminen, Euroopan unionin laajuuden hyödyntäminen parhaalla mahdollisella tavalla, poliittisen yksimielisyyden muuttaminen käytännön toimiksi.

Jotkut unionissa epäilevät Euroopan unionin tarpeellisuutta, mutta tämä on juuri sitä politiikkaa, joka osoittaa, miksi tarvitsemme vahvaa Euroopan unionia enemmän kuin koskaan.

(Suosionosoituksia)

Juuri tässä voimme osoittaa kaikkein suurimmille epäilijöille, ettei yksittäisillä unionin jäsenvaltioilla – ei edes suurimmilla – ole riittävää painoarvoa tai vaikutusvaltaa asioiden eteenpäin viemiseksi. Mutta unioni voi sen tehdä, jos se pyrkii määrätietoisesti toimimaan johtajana. Ympäristönäkökohtien, taloudellisten tekijöiden, tärkeiden geopoliittisten tekijöiden sekä varmuusnäkökohtien – emme saa unohtaa, että puhumme toimitusvarmuudesta ja ettemme halua olla riippuvaisia hallituksista, jotka eivät ole ystäviämme – rinnalla tämä on myös erinomainen peruste yhtenäiselle Euroopalle. Se on myös erinomainen peruste sille, että me tarvitsemme vahvaa Euroopan unionia ja että maailma tarvitsee vahvaa Euroopan unionia johtamaan maailmanlaajuisia ponnisteluja 2000-luvun maailmanlaajuisista haasteista selviämiseksi.

(Suosionosoituksia)

  Marianne Thyssen, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission puheenjohtaja, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat, tänään on historiallinen päivä. Tämä päivä vaikuttaa tapaamme elää sekä tapaamme ajatella, mitä teemme ja mitä jätämme tekemättä.

En halua aliarvioida komission muita saavutuksia, mutta tämä komissio muistetaan tulevaisuudessa epäilemättä komissiona, joka lisäsi Euroopan yhdentymiseen uuden ulottuvuuden, komissiona, joka laati ilmasto- ja energiapaketin. Kyse on suunnitelmasta, jonka perusta luotiin Saksan puheenjohtajakaudella liittokansleri Merkelin aloitteesta ja jota PPE-DE-ryhmä on aina tukenut.

Unioni tekee tänään selväksi, että me emme pelkää ottaa vastuuta energia- ja ilmastokysymyksissä ja että me voimme toimia maailmanlaajuisesti edelläkävijänä. Nyt tehtävänämme on sovittaa yhteen kunnianhimo ja toteutettavuus. Emme saa pettää itseämme, hyvät naiset ja herrat: se, että 20-20-20-tavoitteet voidaan saavuttaa, edellyttää lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä vaikeita päätöksiä meiltä kaikilta ja vaatii suuria ponnisteluja kaikilta asianosaisilta, ja jo pelkästään tavoitteista sopiminen on suuri askel eteenpäin.

Arvoisa komission puheenjohtaja, juuri esittelemänne toimintasuunnitelma on tarkkaan harkittu. PPE-DE-ryhmä tukee viittä avainperiaatettanne, mutta vastuullisena ryhmänä tarvitsemme luonnollisesti myös joustavuutta arvioidaksemme, ovatko kaikki komission ehdotukset oikeudenmukaisia ja toteutettavissa kaikissa jäsenvaltioissa sekä aloilla, joihin ne eniten vaikuttavat.

Onnistuminen edellyttää todella kattavaa lähestymistapaa, jonka ansiosta voimme sovittaa kunnianhimoiset energia- ja ilmastotavoitteemme ja talouskasvua ja työllisyyttä koskevat tavoitteemme yhteen. Samanaikaisesti unionin täytyy taata energian toimitukset sekä tulla omavaraiseksi.

PPE-DE-ryhmä tukee erilaista lähestymistapaa. Tiedän, että meitä pommitetaan kohta kysymyksillä, joissa ehdotetaan sen lieventämistä. Meidän tehtävämme on myös kuunnella tarkkaavaisesti kansallisten ja alueellisten viranomaisten sekä yhteiskunnan eri alojen esittämät huomiot. Lähdemme kuitenkin siitä periaatteesta, että kovimmin huutava ei pääse pisimmälle. Meidän on tavoiteltava lähestymistapaa, joka perustuu avoimuuteen, objektiivisuuteen sekä oikeudenmukaisiin kriteereihin, ja tehtävä se ymmärtäen, että toimimattomuus maksaa enemmän kuin toimiminen viisaasti.

Vastavuoroisen yhteisvastuun lisäksi jäsenvaltioiden maantieteelliset ja taloudelliset valmiudet on huomioitava ensisijaisena asiana kustannuksia jaettaessa. Jo toteutetut toimet ja teollisuuden valmiudet toteuttaa uusia innovaatioita on myös otettava huomioon. Missään tilanteessa ei saa luopua näistä periaatteista. PPE-DE-ryhmän lopullisen arvion on tähdättävä tilanteeseen, jossa kaikki voittavat. Yhtäältä meidän on saavutettava ilmastotavoitteemme, mutta toisaalta meidän on pidettävä yllä talouden menestystä työpaikkojen luomiseksi. Jos vaaka kallistuu toiselle puolelle, olemme vaarassa menettää molemmat, kuten siinä tapauksessa, että taloustoiminta siirtyy alueille, joilla edes hiilidioksidipäästöjä ei ole rajoitettu.

PPE-DE-ryhmä ymmärtää myös sen, että sekä Euroopassa että muualla maailmassa on ehdottomasti päästävä eroon energiariippuvuudesta. On tullut aika opetella kuluttamaan laajamittaisesti tavalla, joka aiheuttaa vähän hiilidioksidipäästöjä. Kaikkien meistä – työnantajien ja kansalaisten – on käännettävä asiat toisin päin.

  Hannes Swoboda, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin esittää lämpimät kiitokset komission puheenjohtajalle ja komissiolle tehdystä työstä. On jo viitattu siihen, että oikeat ympäristöä ja taloutta koskevat tavoitteet on asetettu ja että niihin pyritään. Pakettia toteuttaessamme meidän on, kuten edellinen puhuja sanoi, tarkasteltava huolellisesti tiettyjä kohtia. Tiedätte, herra Barroso, että me suhtaudumme erittäin epäilevästi biopolttoaineisiin, ainakin tämänhetkisen kehitystason perusteella. Meidän pitää investoida paljon enemmän tutkimukseen ja kehitykseen – tämä koskee myös muutamia tulevia talousarvioita – jotta toisesta sukupolvesta tulisi totta mahdollisimman lyhyessä ajassa ja vaaka kallistuisi lopullisesti puhtaamman ympäristön puolelle. On ehdottoman tärkeää, että biopolttoaineiden käytön osoitetaan selvästi hyödyttävän ympäristöä.

Monet sanovat hiilidioksidipäästöistä ja muista kasvihuonekaasupäästöistä – ja olen heidän kanssaan samaa mieltä – että 20 prosentin vähennys ei ole riittävä sen varmistamiseksi, että saavutamme tavoitteemme ilmastonmuutoksen torjunnassa. Toisaalta voin vilpittömästi allekirjoittaa huomautuksenne siitä, ettei unionin kannata toimia yksin ja ottaa kaikkia riskejä, jos muut pysyttelevät syrjässä ja ovat haluttomia tulemaan mukaan, sillä me emme halua viedä likaista teknologiaa ja työpaikkoja muualle. Haluamme kehittää puhdasta teknologiaa Euroopassa ja haluamme myös viedä sitä muualle, jotta voimme yhdessä pitää maapallon ympäristön puhtaana. Tämän on oltava tavoitteenamme.

(Suosionosoituksia)

Näin ollen, herra Barroso, tarvitsemme avoimia ja johdonmukaisia kansainvälisiä sopimuksia ja tarvitsemme niitä mahdollisimman nopeasti. Jos tämä tavoite osoittautuisi mahdottomaksi saavuttaa, kannatamme asian pohtimista itseksemme. Tämä on mielestäni aihealue, jonka suhteen komissiosta on tullut liian epäileväinen. Olen toki yhtä mieltä siitä, ettei päätöksiä tarvitse tehdä vielä, mutta uskon, että nyt on aika miettiä, mitä teemme, jos kansainvälisiä sopimuksia ei saada aikaiseksi. Säädetäänkö sitten tuontiveroja? Niiden pitäisi tietenkin olla WTO:n sääntöjen mukaisia. Harkitsisimmeko hiilidioksidiveron käyttöön ottoa kaikesta huolimatta? Tätä ajatusta on jo käsitelty jonkin verran neuvostossa ja komissiossa. Mitä tahansa muuta teemmekin, meidän on painostettava sen varmistamiseksi, että sekä ympäristö- että talousulottuvuus otetaan huomioon. Vaikka en ota kaikkia teollisuuden protestiryöppyjä täydestä, on pohdittava teollisuuden ja työvoiman oikeutettuja etuja. Sanoitte, että tämä toteutuisi. Me aiomme valvoa tätä lainsäädäntöprosessin aikana.

Mitä meidän on todella saavutettava, arvoisa puheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat, on se, mitä onnistuimme tekemään REACHin tapauksessa, kun ympäristönsuojelijat sekä teollisuus ja työvoima liittoutuivat eri tahojen etujen yhteen sovittamiseksi. REACH on hyvä esimerkki tällaisesta liittoutumasta. Jäsen Sacconi ja monet muut varmistivat osaltaan, että parlamentti ja komissio tekivät REACH-kehyksestä totta. Ympäristötavoitteiden on ohjattava meitä, mutta samalla meidän on huomioitava asianmukaisesti talouskysymykset, jotta turvaamme puhtaan teollisuuden ja puhtaan talouden Euroopassa.

  Graham Watson, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, liberaalidemokraatit pitävät tätä pakettia hyvänä asiana. Mielestämme se on puheenjohtaja Barroson komission merkittävin teko tähän saakka. Ilmastonmuutos on suurin haaste maapallon elämälle, suurin ongelma hallituksillemme sekä huoli, joka jäytää kansalaistemme mieliä. Olen kiitollinen jäsenelle Daviesille ja jäsenelle Ekille työstä, jota he ovat ryhmässämme tehneet sen varmistamiseksi, että reagoimme päättäväisesti ja varhaisessa vaiheessa.

On tärkeää, että komissio ryhtyy toimiin. Kansallisia demokratioita ohjataan liian usein kriisinhallinnan kautta. Ongelmiin puututaan vasta, kun on pakko, ja joskus toiminta on liian myöhäistä. Kalifornialaiset tiedemiehet varoittivat meitä 30 vuotta sitten ilmastonmuutoksesta. Enää emme voi estää sitä, mutta voimme toivoa ja ponnistella sen hallitsemiseksi.

Ehdotuksissanne, arvoisa puheenjohtaja Barroso, tunnustetaan, että toimet ovat erittäin kiireellisiä. Niitä tullaan vastustamaan kiivaasti. Jotkut väittänevät, että toimet vaikuttavat vahingollisesti voittoihin, toiset väittänevät, että ne vaikuttavat vahingollisesti työpaikkoihin; olemme kuulleet viittauksia molempiin. Ei epäilystäkään, ettei komissio olisi käynyt kiivaita keskusteluja asiasta. Ryhmäni väittää, että toimilla voidaan lisätä voittoja ja työpaikkoja sekä antaa taloutemme kilpailukyvylle uusi etulyöntiasema. Joka tapauksessa niitä tarvitaan, jotta maapalloa voidaan johtaa vastuullisesti, ja työskentelemme kanssanne, jotta niistä saataisiin sovittua mahdollisimman nopeasti.

  Liam Aylward, UEN-ryhmän puolesta. – (GA) Arvoisa komission puheenjohtaja, olemme odottaneet jonkin aikaa nähdäksemme tämän lainsäädäntöpaketin edut. Ehkäpä unelmat ovat nyt toteutumassa. Ehkäpä nyt saadaan asetettua tavoitteet hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja uusiutuvien energianlähteiden osuuden kasvattamiseksi.

Tämä on epäilemättä haaste jäsenvaltioille. Mutta nehän jo itse asiassa kamppailevat asian kanssa. Tällä lainsäädännöllä vakautetaan markkinat, etenkin yritys- ja tiedemaailman osalta, annetaan varmuutta investoijille sekä tuetaan tuuli-, aurinko- ja vesivoimaa ja biopolttoaineita. Se auttaa yleisesti suojelemaan ympäristöä ilmastonmuutokselta.

Biopolttoaineiden osalta parlamentti pitää kiinni siitä, että ne eivät saa pahentaa hiilidioksidiongelmaa. Tavoite on ehkä 10 prosenttia liian korkea. Meidän täytyy varmistaa, että lainsäädäntö mahdollistaa elintarviketoimitukset ja puutteiden valvonnan. Jäsenvaltioiden on suhtauduttava joustavasti eri valtioiden välillä vallitseviin eroihin.

Lainsäädännön on kuitenkin oltava toteuttamiskelpoista. Pidän tervetulleina komission ehdotuksia toisen sukupolven biopolttoaineista, mutta meidän pitäisi nyt kohdistaa huomiomme kolmanteen sukupolveen.

  Rebecca Harms, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission puheenjohtaja, komission jäsen Dimas, vieläkö muistatte Balin? Komission jäsen Dimas varmasti muistaa. Juuri siellä Euroopan unioni käytännöllisesti katsoen toimi kansainvälisen lähestymistavan ruumiillistumana ilmastonmuutoksen torjumisessa, siellä EU puolusti kansainvälistä yhteisvastuullisuutta ja kestävää kehitystä. Se oli mahtava tunne. Olin monta kertaa ylpeä teistä, komission jäsen Dimas. Olin jopa ylpeä Saksan ympäristöministeristä. Tämä muistutti minua siitä, että Euroopan unioni voi saada kansalaisten tuen puolelleen johtamalla todellista tehokasta kampanjaa ilmastonmuutosta vastaan.

Yleinen hyväksyntä kuitenkin katoaa hyvin helposti, arvoisa komission puheenjohtaja Barroso, etenkin, jos sanojen ja tarpeiden välillä on näennäinen kuilu. Olen lukenut paljon komissiossa käydyistä keskusteluista. Jos ette pidä yllä tiukkaa linjaa päästökauppaehdotuksissanne, tuhoatte luultavasti hyvin tärkeän välineen. Jos puhdas hiiliteknologia pysyy vallitsevana ajatuksena ja tässä yhteydessä käydään piilokampanjaa ydinvoiman puolesta, jos pääpaino on ennemmin biopolttoaineissa kuin liikennepolitiikan muuttamisessa, jos energiatehokkuus – prioriteettien prioriteetti, komission jäsen Piebalgs – jätetään yhä useammin huomioimatta, olemme avuttomia ilmastonmuutoksen edessä.

(Suosionosoituksia)

Euroopan teollisuuden hyökkäyksiä ehdotuksia vastaan ei voida suvaita. Juuri vapaat markkinat ovat kuitenkin viime kädessä ilmasto-ongelman aiheuttaneetkin. Eivät Kiina ja Intia tuhlanneet luonnonvarojaan ja tuottaneet aivan liikaa hiilidioksidipäästöjä – me sen teimme. Vapaat markkinat eivät ratkaise tätä ongelmaa. Vapaita markkinoita on säänneltävä ilmaston suojelemiseksi. On sanomattakin selvää, tähän liittyvän vastuun huomioon ottaen, että meidän täytyy puhua ulkoisista suojatoimenpiteistä. Olemme valmistautuneet tähän. Mielestämme on esitettävä kunnianhimoisia ehdotuksia unionin tasolla, jotta minkään alan kansainvälisissä neuvotteluissa voitaisiin edistyä jotenkin, ulkoiset suojatoimenpiteet mukaan luettuina. Emme voi mennä Poznańiin heikkojen välineiden kanssa. Poznańissa ja Kööpenhaminassa meidän on jälleen toimittava johtajana. Odotan kovasti tiivistä yhteistyötä kanssanne, komission jäsen Dimas.

(Suosionosoituksia)

  Roberto Musacchio, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, on merkittävää, että komissio päätti tulla parlamentin täysistuntoon esittelemään ehdotuksensa. Se on oivallinen osoitus siitä, että unioni haluaa olla vakavasti otettava ja toimia niiden oikeanlaisten linjausten mukaisesti, joiden määrittämiseen ja luomiseen olemme osallistuneet.

Mutta juuri tämän vuoksi haluan todeta vilpittömästi, että ehdotukset sisältävät myös kohtia, jotka hämmentävät minua ja joista en voi olla yhtä mieltä. Tällaisia ovat biopolttoaineiden liiallinen painoarvo huolimatta useiden tahojen esittämistä yhä kasvavista epäilyistä, riski siitä, että joku saattaisi pitää ydinvoimaa puhtaana ja uusiutuvana energianlähteenä, mitä se ei ole, hiilidioksidin talteenottotekniikan liiallinen painoarvo parempiin menetelmiin verrattuna sekä päästörajoituksia koskevat erivapaudet joillekin maille tai saastuttaville aloille, kuten metalliteollisuudelle.

Tällä tavalla saatamme heikentää unionin uskottavuutta, jota kuitenkin pitäisi vahvistaa tässä ratkaisevassa vaiheessa, joka käynnistyi Balin konferenssissa. Balilla määritettiin ehdot Kioton sopimuksen seuraajan allekirjoittamiselle. Tämän onnistuminen – mikä on tarpeen – edellyttää suurta poliittista tahtoa ja kykyä luoda monimutkainen järjestelmä, mutta se edellyttää myös johdonmukaisuutta.

Poliittisen tahdon on suuntauduttava siten, että ilmastokysymystä pidetään todellisena koetinkivenä unionille ja erilaiselle globalisaatiolle. Johdonmukaisuus edellyttää, että kolme kertaa 20 prosentin tavoitetta aletaan kiireesti toteuttaa päästövähennysten, energiansäästön sekä uusiutuvan energian alalla.

Lisäksi on määritettävä ensisijaisten toimien paketti, joka on hyväksyttävä ensi vuonna ennen parlamentin vaalikauden loppua ja uusia vaaleja. Paketin täytyy sisältää 20-20-20-tavoitteen lisäksi autoja ja lentokoneita koskevia toimia, jotka parantavat, myös vertikaalisen politiikan avulla, yleisten vähennyssitoumusten uskottavuutta. Näin ollen erivapauksien myöntäminen joillekin aloille, kuten metalliteollisuudelle, olisi huono asia.

On myös pohdittava sitä, miten monimutkainen vahva sopimus voi olla. Tämä edellyttää uutta globalisaatioskenaariota, joka ei enää perustu kilpailuun vaan yhteistyöhön ja teknologian siirtämiseen.

On olennaista tarkastella myös uusia aihealueita, esimerkiksi liittokanslerin Merkelin ehdottama päästöjen laskeminen henkeä kohti tai mukauttaminen Afrikan kaltaisissa maanosissa, jotka saastuttavat vähemmän ja vaikuttavat siten huomattavasti vähemmän ilmastonmuutokseen. Tässä yhteydessä, Afrikan ahdingon perusteella, vasta mittaamme unionimme arvot ja omistautumisen asiaan.

  Johannes Blokland, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, tämä on tärkeä päivä ympäristö- ja energiapolitiikalle. Haluan kiittää Euroopan komissiota sen esittelemästä energiapaketista. Käsiteltävänä oleva lainsäädäntöpaketti perustuu viime vuonna tehtyihin päätöksiin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä. Esitettyjen ehdotusten ominaispiirre on se, että erilaisia hyötyjä ei ole otettu huomioon, ei edes Euroopan komissiossa.

Viime päivinä olemme kaikki kuulleet kritiikkiä ehdotuksia kohtaan etenkin energiavaltaisten teollisuudenalojen taholta. Päästökauppadirektiiviin tehtävät muutokset aiheuttavat varmasti vahinkoa monille aloille. Mielestäni meidän on kuitenkin otettava nämä askeleet nyt, vaikka se voikin olla hankalaa.

Panen myös tyytyväisenä merkille ehdotetun direktiivin hiilidioksidin talteenottamisesta ja varastoinnista. Olisi upeaa, jos saataisiin enemmän uusiutuvia energianlähteitä: aina 20 prosenttiin energiankulutuksesta vuoteen 2020 mennessä, kuten meille on kerrottu. Meidän on tarkasteltava kriittisesti biopolttoaineille asetettua 10 prosentin tavoitetta. Kestävyyskriteereillä pitää olla tarkasti määritelty asema tässä direktiivissä. Ympäristövaliokunta on useimpien ehdotusten osalta asiasta vastaava valiokunta. Tämä tarkoittaa, että sen täytyy olla tehokas, mutta me suhtaudumme optimistisesti lopulliseen tulokseen.

Tulevien kuukausien aikana kuulemme voimakasta kritiikkiä etujärjestöiltä, mutta saamme myös laajalti tukea. Meidän on aloitettava päättäväisesti ja varmistettava, että lainsäädäntökehys takaa vastuullisuuden ja oikeudenmukaisuuden kaikessa ja kaikille, aivan erityisesti ympäristön suhteen.

  Irena Belohorská (NI). – (SK) Kiitos arvoisa puhemies, arvoisa komission puheenjohtaja Barroso sekä komission jäsenet Dimas ja Piebalgs esitellystä ehdotuksesta. Pidän sitä ehdottoman tärkeänä meille kaikille sekä Euroopan tulevaisuudelle.

Viime vuoden joulukuussa järjestetty Balin konferenssi loi perustan kansainväliselle sopimukselle ilmastonmuutokseen liittyvien kysymysten ratkaisemisesta. Balin toimintasuunnitelma, Balin etenemissuunnitelma sekä sopeutumisrahasto ovat haasteita, joissa Euroopan unionin on toimittava johtajana. Meidän pitää kuitenkin myöntää, että olemme jossain määrin vastuussa ilmastonmuutoksen nykytilanteesta.

On loogista, että kehittyneille ja kehittyville maille asetetaan erilaiset tavoitteet. Kiinan ja Intian pitäisi saada erityistä korvausta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä. Pelkään kuitenkin, että jollei Yhdysvallat ala ottaa tätä asiaa vakavasti, meidän ponnistelumme ovat turhia.

Balin konferenssi ei ole Kioton pöytäkirjan manttelinperijä. Toivokaamme kuitenkin, että se toimii kannustimena tämän ongelman ratkaisemisessa. Aivan erityisesti, arvoisa komission puheenjohtaja Barroso, pidän tervetulleena toista periaatetta: oikeudenmukaisuutta sekä sen tunnustamista, että jäsenvaltioiden lähtökohdat ja investointivalmiudet ovat erilaiset. Kiitos vielä kerran.

  Karl-Heinz Florenz (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, herra Barroso, saatte tietää, että olen hyvin kiintynyt talouteen, ympäristöön sekä yhteiseen politiikkaamme. Menitte hieman pidemmälle tänään kehitellessänne Angela Merkelin ja valtion ja hallitusten päämiesten hahmottelemaa näkemystä. Heidän viime keväänä esittelemänsä näkemys oli varsin osuva. Se tuli oikeaan aikaan. Nyt sitä on kuitenkin täydennettävä, ja tämän suhteen ette ole paljastanut koko totuutta. En ole kuullut kovin paljon lukuja tänään. Haluaisin kuulla niistä jotain, sillä me haluamme ratkaista tämän ongelman yhdessä sidosryhmien kanssa, ei niistä huolimatta. Viimeisten kahden viikon aikana esittelemänne ohjelmat yhdessä tämän päivän ohjelman kanssa muuttavat merkittävästi Euroopan talous- ja teollisuuspolitiikkoja. Juuri tästä syystä tarvitsemme mielestäni useampia tukipilareita, emmekä saa nojata vain pääpilareihin.

Minun on tunnustettava hienoinen pettymykseni sen suhteen, komission jäsen Dimas, ettei jätehuoltopolitiikka eikä etenkään jätteenkäsittelypolitiikka ole kovin suuressa osassa tässä ohjelmassa. Unioni voisi vähentää hiilidioksidipäästöjä miljoonilla tonneilla tärkeimpien vientiteollisuudenalojemme hyväksi, jos vain olisimme riittävän rohkeita. Emmekö ole kaikki oppineet viimeisten kahden vuoden aikana, etteivät ongelmamme rajoitu vain ilmastoon? Tulevaisuudessa meillä on ongelmia varojen suhteen. Lapsemme kysyvät meiltä kiusallisia kysymyksiä, arvoisat komission jäsen ja komission puheenjohtaja, jos emme omaksu rohkeampaa lähestymistapaa.

Meidän täytyy luonnollisesti toimia reilusti yrityksiä ja ympäristöjärjestöjä kohtaan, ja tuen vahvasti esittelemäänne viittä periaatetta. Emme voi pukea vientiyrityksiämme pakkopaitaan ja sitten odottaa, että ne voittavat kilpailijansa. Tämä ei ole mahdollista. Meidän on edettävä sen kanssa, mikä on tehtävä – jotta saisimme voita kalan päälle, kuten kotiseudullani sanotaan.

Päästökauppajärjestelmästä sanottakoon, että se on, kunhan kaikki on sanottu ja tehty, parhaiten tunnettu ja moneen kertaan testattu järjestelmä. Meidän on opittava virheistämme, mutta meidän on pidettävä järjestelmä tiukkana. Emme tee kenellekään palvelusta, jos sallimme liikaa. Sen pitää olla tiukka ja sen pitää olla oikeudenmukainen. Silloin saatte kaiken tukeni.

Euroopan unionin ei pitäisi pelätä niin kauheasti ilmastonmuutosta. Meidän pitäisi nähdä tämä mahdollisuutena, mahdollisuutena ympäristöllemme, teollisuudellemme ja erityisesti tuleville sukupolville.

(Suosionosoituksia)

  Guido Sacconi (PSE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, minäkin korostan sen merkitystä, että te, arvoisa puheenjohtaja, päätitte tulla kertomaan meille reaaliaikaisesti tämän paketin hyväksymisestä, paketin, joka on luotu kovalla työllä ja jopa tavallaan tehty mittatilaustyönä, emmekä saa unohtaa, että paketti liittyy toiseen, joulukuussa tehtyyn päätökseen eli autoja koskevaan asetusehdotukseen, joka on tietyllä tavalla osa tätä pakettia.

En esitä huomioita paketin varsinaisesta sisällöstä, koska minulla on paha tapa arvostella, kun tunnen tekstit, syventää niitä sekä arvioida niitä kaikilta osin. Koetamme selvittää, onko saavuttamanne tasapaino oikea, vai voiko tai pitääkö sitä vielä hioa ja parantaa. Kaiken kaikkiaan minun on sanottava, että ehdotuskokonaisuus vastaa myös niitä periaatteita ja tavoitteita, joita tämä parlamentti sekä neuvosto ovat viimeisten kuukausien aikana esittäneet.

Otan kuitenkin esiin erään poliittisen kysymyksen – johon kollega Musacchio viittasi – joka koskee meitä kaikkia. Olen yhtä mieltä Balia koskevasta arviostanne. Kyse ei ollut puoliksi täydestä tai puoliksi tyhjästä lasista, vaan suuresta poliittisesta menestyksestä. Vain kolme kuukautta aiemmin kukaan ei olisi lyönyt senttiäkään vetoa sen puolesta. Tässä yhteydessä unioni osoitti maailmanlaajuisen johtajuutensa ja kasvatti samalla vastuutaan. Vastuumme on suurempi, emme voi mennä Poznaniin ja Kööpenhaminaan tyhjin käsin. Meidän on mentävä sinne tosiseikkojen kanssa.

Teitte oman osuutenne pakettia laatiessanne, mutta nyt on meidän lainsäätäjien – parlamentin ja neuvoston – vuoro hyväksyä se ja muuttaa se sitoviksi säännöiksi. Tämä ei ole helppoa, koska aikaa on niin vähän. Vaalikauden loppuvaihe on alkanut, vähän siten kuin hiilidioksidipäästöjen on tehtävä vuonna 2015, kun ensin saavutetaan huippu ja sitten alkaa lasku. Me olemme jo saavuttaneet huipun.

Tarvitaan siis jonkinlaista epävirallista sopimusta, erityistä työskentelytapaa, jotta suurin osa näistä asiakohdista saataisiin vietyä loppuun tällä vaalikaudella. Muutoin joudumme menemään tyhjin käsin neuvotteluihin Balin jälkeisistä toimista. Tämä koskee siis parlamenttia, jonka täytyy tehdä oma osuutensa välttäen samalla toimivaltaa koskevat ristiriidat, joissa kuluisi kuukausia hukkaan. Tämä koskee neuvostoa, joka voi aloittaa, kuten joissain muissa tapauksissa, parlamentin kanssa ennakoivasti epämuodollisen yhteistyön. Mutta tämä koskee myös teitä. Saavuitte tänään paikalle hieman myöhässä, koska teillä oli luonnollisesti paljon keskusteltavaa. Muihinkin tuntemiini asioihin viitaten olisi hyvä, että pitäisitte tiettyä yhtenäisyyttä yllä myös ulkoisesti.

  Lena Ek (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, vihdoinkin olemme siirtyneet tavoitteista välineisiin! Olen yhtä mieltä siitä, että tämä voi olla järkevästi hoidettuna ”kaikki voittavat -tilanne”, jossa voimme luoda paremman ympäristön sekä paremmat mahdollisuudet lapsillemme ja enemmän työpaikkoja Eurooppaan. Mutta tämä edellyttää johdonmukaisuutta hallitessamme eri politiikan aloja – tutkimuspolitiikka, kehitysapu, yhteinen maatalouspolitiikka, energiapolitiikka jne. – ja ensimmäinen todellinen testi tälle on Lissabonin agendaa käsittelevä kevään huippukokous.

Näkyykö energia- ja ilmastonmuutos Lissabonin agendassa maaliskuun Eurooppa-neuvostossa? Tämä on ensimmäinen suuri testi. On toinenkin testi. Meillä on vain 13 kuukautta aikaa päättää hyvin tärkeästä – ellei jopa kaikkein tärkeimmästä – ehdotuksesta: Euroopan parlamentin, komission sekä neuvoston toimivaltuuksista. Kolmetoista kuukautta aikaa keskustella unionin näkökulmasta ennen Euroopan parlamentin vaaleja ja ennen erittäin tärkeää kokousta Kööpenhaminassa joulukuussa 2009.

Me kaikki tiedämme, että on todella tärkeää, me kaikki tiedämme, että on välttämätöntä, että saavutamme tämän, ja meistä jokaisen on osaltamme tehtävä mahdolliseksi – ei mahdottomaksi – se, että päätös saadaan aikaiseksi huhtikuussa, jotta, toisin kuin vanhassa tanskalaisessa sadussa, keisari ei ole alasti mennessään Kööpenhaminaan!

Meidän täytyy puuttua myös energiaköyhyyteen – sitä ei käsitellä tarpeeksi – teknologiseen riippumattomuuteen sekä metsäkysymyksiin, joita on edistettävä. Tästä keskustellaan uskoakseni parlamentaarisessa menettelyssä hyvin avoimesti, kuten parlamentissa tehdään.

Lopuksi välineistä tavoitteisiin: tämä on meidän vastuullamme, ja ALDE-ryhmä tukee teitä päätöksenteossa sekä arvon tuottamisessa äänestäjillemme – lopultakin!

  Alessandro Foglietta (UEN). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tällä energia- ja ilmastopaketilla, jota emme valitettavasti tunne kovin hyvin, komissio asettaa kaksi tehtävää: Kioton sitoumusten noudattaminen sekä energiayhdistelmän ja unionin energiatoimitusten parantaminen. Arvostamme erityisesti sitoumusta edistää uusiutuvien energianlähteiden jakelua, lisätä joustavuutta ympäristötavoitteisiin suunnattujen valtiontukien hyväksymisessä sekä kehittää puhtaita energianlähteitä ja teknologiaa päästöjen hillitsemiseksi.

Paketti sisältää kuitenkin joitakin hankalia kohtia yritystemme kilpailukykyyn liittyen. Barroso itse on arvioinut kustannuksiksi noin 60 miljardia euroa. On kuitenkin tarkasteltava näiden kustannusten seurauksia. Päästökiintiöiden huutokauppajärjestelmän ennakointi, hiilidioksiditonnin arvioidun hinnan asettaminen noin 39 euroon ja järjestelmän laajentaminen liikenne- ja rakennusalalle huolestuttavat melkoisesti yrityksiä ja vaikuttavat lopulta loppukuluttajiin. Komission ja etenkin jäsenvaltioiden tulee näiden synkkien näkymien edessä tehdä kaikkensa alentaakseen toimenpiteiden taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia.

Vahvistan, että unionin asema maailmanlaajuisena johtajana ilmastonmuutoksen torjunnassa on kiistaton. Meidän on kuitenkin pidettävä mielessä, että tämä asema vastaa monien globaalien kilpailijoidemme päinvastaista asemaa useilla taloutta vetävillä aloilla. Olemme kuitenkin samaa mieltä puheenjohtajan Barroson korostamista ja esiin tuomista asioista. Meidän täytyy varmasti tehdä kovasti työtä määrittääksemme toimet ja tulokset sekä vahvistaaksemme esiteltyä pakettia, jonka ei pidä olla virtuaalinen, vaan reilu.

  Claude Turmes (Verts/ALE). – (EN) Arvoisa puhemies, tällä parlamentilla on näkemys 21 erilaisesta uusiutuvasta energianlähteestä 2000-luvulle. Komission tänään tekemällä ehdotuksella otamme ensimmäisen askeleen – 20 prosenttia vuonna 2020 – kohti Eurooppaa, joka toimii melkein kokonaan ja yksinomaan uusiutuvilla luonnonvaroilla tämän vuosisadan lopussa.

Tämä tarkoittaa miljoonia työpaikkoja Euroopassa, tämä tarkoittaa johtajuutta teknologian alalla, tämä tarkoittaa hiilidioksidivähennyksiä, pienempää riippuvuutta kaasun ja öljyn tuonnista sekä suurempaa kilpailua energiamarkkinoilla, joita muutamat onnelliset pitävät hallussaan, ja siksi kiitän komission jäsentä Piebalgsia siitä, ettei hän antanut periksi sähköalan lobbaajille lopettamalla hintatakuujärjestelmät, koska vain hintatakuujärjestelmät mahdollistavat sen, että pienet ja keskisuuret yritykset voivat investoida näihin markkinoihin. Biopolttoaineiden osuuden nostaminen 10 prosenttiin on tavoite, jonka autonvalmistajat ja sokeriteollisuus määräsivät. Teillä ei ollut rohkeutta pudottaa sitä. Meillä on rohkeutta.

Lopuksi minulla on täsmällinen kysymys komissiolle. Me vihreät kannatamme sitä, että Euroopan teollisuutta suojellaan ympäristöperusteiselta polkumyynniltä, mutta arvoisa komission puheenjohtaja Barroso, esittelemänne ehdotus on ristiriitainen. Jos Euroopan energiavaltaiset teollisuudenalat saavat täysin ilmaisia päästöoikeuksia, miten voitte perustella sen, että kiinalaisen teräsyhtiön olisi maksettava tuontiveroa? Jos teollisuutemme päästetään pälkähästä, WTO ei koskaan hyväksy järjestelmää, jossa markkinoillemme tavaroita tuovien olisi maksettava, joten ehdotuksissanne on ristiriita. Ainakin teidän täytyy selventää tätä, sillä muuten huiputatte ihmisiä.

  Esko Seppänen (GUE/NGL). – (FI) Arvoisa puhemies, arvoisat komissaarit, yhdyn niihin puhujiin, jotka kiittävät komission hyvää tarkoitusta. Tulemme kuitenkin oppimaan, että piru asuu yksityiskohdissa. Päästökaupassa päästöoikeuksien hinta siirretään EU-alueen tukkusähkömarkkinoilla myös sellaisen ydin- ja vesivoimasähkön hintaan, jonka tuotannossa ei tarvita päästöoikeuksia. Näihin windfall-voittoihin ei pure päästöoikeuksien huutokauppa, pikemminkin se lisää näitä sähköyhtiöiden ylimääräisiä ylisuuria voittoja.

Päästökauppa suosii ydinvoiman lisärakentamista. Toivottavasti komissio on pitänyt kiinni siitä komissaari Piebalgsin esittämästä näkemyksestä, jonka mukaan ydinvoima ei ole uusiutuva energiamuoto.

Toistaiseksi on mahdotonta sanoa, onko esitetty paketti tasapainoinen jäsenvaltioiden kesken. Vaatimus uusiutuvan energiaosuuden nostamisesta EU:ssa keskimäärin 20 prosenttiin voi asettaa eriarvoiseen asemaan pienet maat, joissa tämä prosenttiluku jo ylitetään, ja suuret maat, joissa se on tällä hetkellä 2–6 prosenttia.

  Graham Booth (IND/DEM). – (EN) Arvoisa puhemies, nykyään kun ilmastonmuutos putkahtaa aiheena esiin, puhutaan yleensä ilmaston lämpenemisestä. Onko tämä tarkoituksellista? Ainut esitetty ratkaisu on kasvihuonekaasupäästöjen – siis hiilidioksidin – vähentäminen radikaalisti, koska 30 prosentin vähentämisen väitetään alentavan maapallon keskilämpötilaa 2 asteella vuoteen 2020 mennessä.

Tällainen väite on melko hämmästyttävä, koska missään ei huomioida viittausta auringon vaikutuksiin kyseisellä ajanjaksolla. Mutta kuvitellaanpa harjoituksen vuoksi, että niin kutsutut ”veronmaksajien rahoittamat asiantuntijat” ovat oikeassa. Ilmastonmuutos on juuri tätä: ilmasto muuttuu jatkuvasti. Mitä sitten, jos maapallon ilmasto päättääkin viiletä lämpenemisen sijasta? Ehdotetaanko sitten, että meidän pitää tuottaa paljon enemmän hiilidioksidia viilenemisen estämiseksi? Ei tietenkään. He ovat niin sitoutuneita ”ilmaston lämpenemisen” ennustamiseen, ettei se olisi edes vaihtoehto, mutta valitettavasti näyttää siltä, että juuri näin tapahtuu.

Viimeisten yhdeksän vuoden aikana vuodesta 1998 lähtien maapallon kokonaislämpötila on pysynyt samana. Viimeisen vuosikymmenen aikana maailman ilmasto ei ole lämmennyt. Ilmaston lämpeneminen on pysähtynyt. Tämä ei ole näkökulma tai epäilijän virheellistä tietoa, vaan havaintoihin perustuva tosiseikka. On myös tieteellinen tosiseikka, että ihmisiä kuolee paljon enemmän kylmään kuin lämpimään.

Yhteenvetona voidaan siis sanoa, että jos ilmaston lämpeneminen on ollut vain väliaikainen poikkeama ja olemme nyt menossa vääjäämättä kohti seuraavaa jääkautta, hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vaikuttaisi juuri päinvastaisella tavalla kuin on tarkoitus. Maapallon miljardien elinvuosien aikana hyvin lyhyt tauko tosiseikkojen tarkistamiseksi ei varmasti ole liikaa vaadittu.

  Jana Bobošíková (NI). – (CS) Hyvät naiset ja herrat, olen huolissani siitä, että tavoite vähentää unionin hiilidioksidipäästöjä viidenneksellä seuraavien 12 vuoden aikana on saavuttamaton unelma. Vuodesta 1990 lähtien emme ole onnistuneet edes vähentämään niitä viidellä prosentilla, kuten Kiotossa sovittiin.

Riisutaan populistiset silmälasit ja keskitytään ennemmin todellisuuteen sellaisena kuin tiedemiehet ovat sen kuvailleet ja kansalaiset sen kokevat. Biopolttoaineet eivät ratkaise energiatilannetta. Biopolttoaineet päinvastoin aiheuttavat elintarvikkeiden hintojen nousua, ovat vastuussa vesivaroihin liittyvistä ongelmista sekä nostavat metsän hävittämisen vuoksi paljon vihatun hiilidioksidin pitoisuuksia. Ne ovat yksinkertaisesti sanottuna askel väärään suuntaan.

Hyvät naiset ja herrat, olen vakuuttunut siitä, että meidän pitäisi keskittyä ydinvoimaan ja päästä eroon ydinreaktoreiden pelosta. Järkevät hallitukset, kuten Suomen tai Yhdistyneen kuningaskunnan hallitukset, ovat jo alkaneet tehdä niin. Tieteellisesti on osoitettu, että ydinvoima ei tuota hiilidioksidia ja minimoi ilmastonmuutoksen etenemisen. Se on myös edullista, luotettavaa ja turvallista, ja se vähentää valtioiden riippuvuutta epävakailta alueilta toimitettavista fossiilisista polttoaineista.

Jos haluamme ajaa Euroopan unionin kansalaisten etua, meidän pitäisi investoida erityisesti atomialan tutkimukseen, kehitykseen ja koulutukseen.

  Gunnar Hökmark (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, aivan ensiksi haluaisin onnitella komissiota ja komission puheenjohtajaa esityksestä ja ehdotuksesta sekä toivottaa sen tervetulleeksi. Tulen maasta, jossa olemme osoittaneet, että kyseiset tavoitteet ovat saavutettavissa – vaikka meillä ei olekaan paljon aurinkoa – mutta nuo tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Ja kuten tänään on todettu, olemme nyt muuttamassa yleisiä tavoitteita konkreettisiksi toimiksi ja toimenpiteiksi – tämä on hyvä.

Esitän kolme huomiota. Ensiksikin kilpailukyky tarvitsee kestävyyttä – mutta kestävyys tarvitsee kilpailukykyä. Jos meidän on tarkoitus olla tulevaisuudessa kilpailukykyinen talous, meillä täytyy olla kilpailukykyisiä energianlähteitä, mikä koskee myös uusiutuvia lähteitä. Erilaisten uusiutuvien energianlähteiden välillä tarvitaan kilpailua, ei säänneltyä taloutta ja eri uusiutuville energianlähteille osoitettuja tukia. Tarvitsemme oikeudenmukaista ja avointa kilpailua, koska siten näemme uusiutuvien energianlähteiden toisen ja kolmannen sukupolven nousun ja käytämme niitä oikein.

Toinen huomioni on se, että joillekin maille koituva suuri taakka ei saa vähentää muiden maiden vastuuta. Minun on sanottava, että tunnen oloni hieman epämukavaksi, koska jotkut maat pääsevät tässä ehkä hieman liian helpolla. Meidän täytyy korostaa tätä, sillä kaikkien on osallistuttava ponnisteluihin.

Kolmanneksi kyse on uusiutuvista lähteistä, mutta haluaisin kuitenkin korostaa ydinvoiman merkitystä. Ei siksi, että pitäisin ydinvoimaa uusiutuvana lähteenä, vaan koska uskon, että jos aiomme ottaa täyden hyödyn irti uusiutuvista lähteistä ja käyttää niitä täysimääräisesti, emme saa joutua tilanteeseen, jossa ydinvoimasta vähitellen luopuminen syö mahdolliset saavutuksemme hiilidioksidipäästöjen torjunnassa. Tarvitsemme molempia, ja ne tukevat toinen toisiaan.

Tässä olivat kolme huomiotani tänään. Olen tyytyväinen ehdotukseen ja esitykseen ja toivotan meille kaikille onnea.

  Reino Paasilinna (PSE). – (FI) Arvoisa puhemies, arvoisa herra Barroso, uusiutuvat energiamuodot eivät ole vain kustannus, vaan myös prosessi, joka luo työpaikkoja, innovaatiota ja kilpailukykyä. Tämä on totta. Komissio ei ole kuitenkaan riittävästi ottanut huomioon työllisyyttä, ja tämä on keskeinen ongelma. Mitä hyötyä siitä on, jos energiaintensiivinen ja alan puhtain teollisuus joutuu muuttamaan maihin, joissa päästörajoituksia ei ole? Meidän on saatava muut teollisuusmaat rinnallemme, ja teidän tehtävänne on hoitaa tämä asia.

Niin päästökaupassa kuin jopa telesektorilla on käynyt niin, että rangaistaan niitä, jotka ovat jo täyttäneet tavoitetason, aivan niin kuin Högmark totesi. Samalla katsotaan sormien läpi niitä, jotka eivät välitä täyttää tavoitteita ajoissa eivätkä toteuta yhteisiä päätöksiä. Eihän tällä tavalla voida edetä jatkuvasti. Komissio ei ole ottanut huomioon lähtötasoa, elinkeinoelämän energiavaltaisuutta, tehokkuutta, päästöttömien roolia ja niin edelleen. Nämä ovat tärkeitä tekijöitä.

Mutta lopuksi sanoisin, että kustannustehokkuuteen päästään innovaatioilla ja se ei näy jäsenvaltioiden eikä myöskään komission budjeteissa. Kyllähän sen täytyisi näkyä keinoina päästä ulos tästä tilanteesta.

  Chris Davies (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, kukaan ei ole missään vaiheessa sanonut, että ilmaston lämpenemisen torjunta olisi helppoa, mutta olen iloinen siitä, että Euroopan unioni toimii edelläkävijänä pyrkiessään muuttamaan toiveet käytännön politiikoiksi. Numeroita on heitelty melko huolettomasti – monta kertaa 20 vuoteen 2020 mennessä – ja näiden numeroiden esiin loihtiminen on helppoa, mutta vaikea osuus onkin asetettujen tavoitteiden saavuttaminen.

Esimerkiksi oman maani, Yhdistyneen kuningaskunnan, kohdalla olen hyvin tietoinen siitä, että tavoitteisiin pääseminen vaatii melko dramaattista suunnanmuutosta ja hyvin rajua vaihteenvaihtoa. Mielestäni tätä uutta poliittista suuntaa on jo odotettu liian kauan, mutta olen tietoinen edessämme olevista vaikeuksista ja tosiseikoista.

Minulla on kaksi päähuolenaihetta. Ensimmäinen on se, että hallitukset antavat lupauksia, mutta eivät kykene toteuttamaan niitä. Näin ollen haluan tietää, miten aiomme luoda jonkinlaisia välitavoitteita, jonkinlaisen rangaistusrakenteen sen varmistamiseksi, että lupaukset tulevat lopulta täytettyä.

Toinen huolenaiheeni on se, että pyrkiessämme hyvään aiheutamme haittaa. Suurin huoleni tässä yhteydessä liittyy biopolttoaineisiin. Olen kuullut energia-asioista vastaavan komission jäsenen huomiot, mutta ajatus siitä, että trooppiset metsät tuhottaisiin ja elintarvikkeiden hinnat maailmassa pakotettaisiin ylös autonvalmistajiemme työllistämiseksi, on rehellisesti sanottuna yököttävä, ja meidän pitää todellakin olla erittäin huolellisia kestävyyskriteerien kanssa. Minulla on epäilyksiä oman talousarviomme suunnan suhteen. Näyttää siltä, että tuemme hiilidioksidipäästöjä kiihdyttäviä järjestelmiä, ja minusta vaikuttaa siltä, että meidän on juostava kovempaa saadaksemme itsemme kiinni.

Useista näistä asioista voidaan esittää hienoja arvioita, mutta tiedän, että työskentelemme kaikki yhdessä yhteistä päämäärää kohti. Tämä toimenpidepaketti edistää innovaatiota, lisää investointeja sekä luo miljoonia työpaikkoja. Sitä ei pidä nähdä uhkana, vaan mahdollisuutena meille kaikille.

  Guntars Krasts (UEN). – (LV) Kiitos, puhemies. Haluaisin kiittää komissiota siitä, että se aloitti keskustelun tästä tärkeästä aiheesta. Vaikka on muotoseikkojen puolesta loogista sisällyttää päästöjen vähentäminen ja uusiutuvien energianlähteiden osuuden nostaminen yhteen asiakirjaan, luulen, että siten lisätään keinotekoisesti poliittista painetta kutakin tehtävää kohtaan ja viedään keskustelusta selkeys. Tämän vuoksi puhun vain uusiutuvista energianlähteistä. Merkittävän monella Euroopan unionin maalla on hyviä kokemuksia kyseiseltä alalta. Kansallisten hallitusten on tehtävä valinta energian toimitusvarmuuden, taloudellisen kilpailukyvyn sekä ilmastonsuojelun välillä. Tällä hetkellä energian toimitusvarmuus on erityisen merkittävä seikka, koska öljyn ja kaasun hinta sekä öljy- ja kaasutoimitusten varmuus tekevät siitä erityisen epävakaista. Ei ole syytä ajatella, että EU:n jäsenvaltiot eivät olisi tietoisia tästä. Vaikka EU:n yhteisten tavoitteiden asettaminen uusiutuvien energianlähteiden nostamiseksi on toivottavaa, niiden määrittämiseen jäsenvaltioiden tasolla ei mielestäni pitäisi ryhtyä. Tämä pitäisi tehdä vasta sitten, kun kunkin jäsenvaltion ja paikallishallitusten erityistilanteet on arvioitu taloudelliset että yhteiskunnalliset ja kulttuuriset tekijät huomioon ottaen. On erityisen ironista, että niille jäsenvaltioille, jotka ovat jo saavuttaneet paljon tällä alalla, osoitetaan uusia kunnianhimoisia tehtäviä. En halua aliarvioida EU:n toimielinten asemaa, koska ne voivat tuottaa merkittävää lisäarvoa, kuten kaasu- ja sähkömarkkinoiden vapauttamisessa, mutta uusiutuvan energian tuotanto pitäisi jättää kansalliseksi ongelmaksi, koska juuri jäsenvaltioissa suurin osa näistä kysymyksistä on jo pitkään ymmärretty.

  Andreas Mölzer (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, niin kauan kuin energiannälkäiset kehittyvät taloudet sekä energiaa tuhlaavat teollisuusmaat eivät kiinnitä enemmän huomiota ympäristöön, EU:n ponnistelut kokonaisuudessaan eivät edes riitä kyseisten maiden aiheuttaman vahingon hyvittämiseksi. Kyseenalaistan myös sertifikaattikaupan menestyksen ja siihen liitetyn salamyhkäisen kehitysavun, joka ei varmasti vähennä päästöjen kokonaismäärää, vaan parhaimmillaankin vain jakaa sen uudelleen. Itävalta on toistaiseksi ainut sertifikaatteja hankkinut maa. Se on investoinut 280 miljoonaa euroa sertifikaatteihin verrattuna vaivaisiin 20 miljoonaan euroon, jotka se investoi vuosittain uusiutuviin energiamuotoihin. Näin ollen katson, että sen sijaan, että energiahuolia käytetään tekosyynä Turkin EU-jäsenyyden vauhdittamiseksi, olisi järkevämpää tarkistaa unionin suhteita Venäjään energiatilanteen huomioon ottaen. EU:lla on paljon tehtävää energian alalla, etenkin täysin ympäristöystävällisten kehittyneiden käyttövoima- ja energiateknologioiden kauan odotettu soveltaminen, vedentuhlauksen lopettaminen, mannertenvälisiin kuljetushankkeisiin osoitetun tuen lakkauttaminen sekä ilmastonmuutoksen päätekijöihin kohdistuvan paineen lisääminen.

  Giles Chichester (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, periaatteessa pidän tätä pakettia hyvänä asiana, mutta meidän on tunnustettava, että uusiutuvat energianlähteet ja tehokkuuden kasvu ovat EU:lle sisäisiä valtteja, jotka tuottavat meille hyötyä sekä kestävän vähäpäästöisen talouden että energian toimitusvarmuuden muodossa. Meidän on myös tunnustettava, että uusiutuvat energiamuodot eivät ole ilmaisia, kuten jotkut ajattelevat: ne aiheuttavat rahoitukseen, ympäristöön sekä joustamattomuustekijöihin liittyviä kustannuksia. Olen yhtä päättäväinen kuin puheenjohtaja Barroso sen suhteen, että saavutamme tavoitteemme menettämättä kansainvälistä kilpailukykyämme tai ajamatta työpaikkoja ja yrityksiä ulkomaille. Tavoitteiden osalta meidän täytyy irtautua aiemmista suorituksistamme, joissa EU:lla on ankea ennätys tavoitteiden saavuttamatta jättämisessä. Voimme sopia sitovista tavoitteista vain siinä tapauksessa, että ne ovat saavutettavissa.

Pidän tervetulleena markkinamekanismeihin perustuvaa lähestymistapaa, kuten päästökauppajärjestelmää, mutta toivon että voimme parantaa menetelmiä ja tehdä niistä toimivampia tavoitteidemme saavuttamiseksi.

Lopuksi haluaisin ehdottaa, että vastustamme kiusausta keskittyä johonkin tiettyyn teknologiaan. Meidän pitää välttää pakkomielle siitä, että uusiutuvat energiamuodot olisivat ainoa oikea ratkaisu, kun tärkein tavoite on vähentää radikaalisti päästöjä. Näin ollen meidän täytyy käyttää kaikki mahdolliset keinot niin, että mitään vaihtoehtoa ei suljeta pois.

  Britta Thomsen (PSE). – (DA) Arvoisa puhemies, arvoisa komission puheenjohtaja, olen hyvin iloinen siitä, että meillä on nyt edessämme lainsäädäntöpaketti. Se muodostaa luonnollisesti perustan, jonka ansiosta voimme työskennellä saavuttaaksemme tavoitteemme sekä osoittaaksemme, että EU voi tehdä muutakin kuin vain puhua tästä. Me voimme todellakin toteuttaa lupaukset! Pakettia koskevan mietinnön esittelijänä parlamentissa olen korostanut kansallisten toimintasuunnitelmien keskeistä roolia. Toimintasuunnitelmien tueksi pitäisi määrittää välitavoitteita, ja toteankin tyytyväisenä, että komissio on nyt ottanut tämän mukaan ehdotukseensa. Tämä on merkittävää sen varmistamiseksi, että aloitamme heti, jottemme yhtäkkiä huomaisi vuonna 2020 tavoitteiden jäävän saavuttamatta. Parlamentti on myös painottanut aloitteiden tarpeellisuutta kaikilla kolmella alalla – sähkö, lämmitys ja liikenne – ja olen tyytyväinen havaitessani, että komissio vaatii jäsenvaltioita asettamaan alakohtaisia tavoitteita. Olisin kuitenkin toivonut näkeväni sosiaalisen ulottuvuuden merkittävämmässä asemassa energiahintojen, elintarvikkeiden hintojen sekä paikallisen osallistumisen osalta, mutta nämä ovat vain joitakin esimerkkejä aloista, joita aiomme parlamentissa työstää pidemmälle. Haluan onnitella komissiota hyvästä tuloksesta, jonka se tänään saavutti.

  Vittorio Prodi (ALDE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kiitän energia- ja ilmastonmuutosta koskevan paketin esittelystä. Olemme paketin ensisijaisuudesta täysin samaa mieltä.

Uusiutuvia energianlähteitä koskevassa direktiivissä ei mielestäni kuitenkaan korosteta riittävästi kiireellistä tarvetta kehittää teknologioita biomassan muuttamiseksi suoraan kaasuksi. Tällaisia teknologioita voidaan soveltaa monella tavalla, erityisesti kokonaistehokkuuden parantamiseksi perinteisiin polttoaineisiin verrattuna.

Toinen huomautus, jonka haluan esittää, liittyy hiilidioksidin varastointia koskevaan direktiiviin. Ensinnäkin rahoitustuki näyttää suosivan erityisesti hiili- ja öljyteollisuutta. Tällaista valintaa ei voida tukea ottaen huomioon, että energiantuotannossa syntyvän hiilidioksidin talteenotolle on useita eri vaihtoehtoja, kuten veden mikrolevien käyttäminen.

Viimeinen huomio: jos meidän on pakko käyttää hiiltä, kehittäkäämme ainakin puhtaampaa ja tehokkaampaa teknologiaa sen muuttamiseksi kaasuksi. Luonnollisesti haluan tutustua kunnolla lopullisiin asiakirjoihin.

  Bogdan Pęk (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, esitän huomioni suoraan komission jäsen Dimasille, jota haluan syyttää vähintäänkin epäpätevyydestä. Hallussani on Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille lähetetty kirje, jonka on allekirjoittanut sata arvostettua tiedemiestä eri puolilta maailmaa. Haluaisin komission jäsenen tutkivan huolellisesti kirjeen viimeisen kappaleen, jota seuraavaksi lainaan: ”Yritykset torjua ilmastonmuutosta ovat täysin turhia ja johtavat varojen traagiseen väärinkäyttöön, vaikka nämä varat olisi parempi käyttää ihmiskunnan todellisiin ja kiireellisiin ongelmiin.”

Hyvät naiset ja herrat, ei ole mitään tieteellisiä perusteita uskoa, että voisimme jotenkin vaikuttaa ilmastonmuutossykliin, jota ohjaa auringon toiminta. Jäänäytteitä tutkimalla tiedemiehet ovat selvittäneet, että tämä sykli on jatkunut kymmenien tuhansien vuosien ajan. Satojen miljardien eurojen osoittaminen ilmastonmuutoksen torjumiseen on hyökkäys ihmiskuntaa sekä tervettä järkeä kohtaan. Näin ollen syytän teitä epäpätevyydestä ja...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Péter Olajos (PPE-DE). – (HU) Arvoisa puhemies, arvoisat komission jäsenet, kiitos. Olen tyytyväinen komission ponnisteluihin niin kansainvälisen yhteistyön kuin sisäisen lainsäädännön alalla. Komissio voi aina luottaa parlamentin tukeen tässä. Tuntuu hyvältä nähdä, että unioni ottaa johtoaseman tässä kolmannessa teollisessa vallankumouksessa. Olen vakuuttunut siitä, että sen tuloksena luotavat teknologiset innovaatiot auttavat kehittyviä maita toteuttamaan oikeutetut vaatimuksensa ja lieventävät oman kasvumme tuottamaa saastekuormitusta.

Euroopan unionissa suurin uhka on kuitenkin joidenkin jäsenvaltioiden innoton ja vastahakoinen suhtautuminen asiaan, mikä vaarantaa näiden kunnianhimoisten suunnitelmien toteuttamisen. Myös komissio syyllistyy tähän, sillä se jättää jatkuvasti huomiotta sen, ettei osa jäsenvaltioista noudata säännöksiä. Haluan antaa tästä omakohtaisen esimerkin: Unkarin vielä ollessa EU:n ehdokasvaltio, komissio velvoitti panemaan täytäntöön joka ikisen säännöksen, mutta nyt kun olemme jäseniä, kaikki kelpaa. Tämä ei ole oikeudenmukaisuutta, tämä on opportunismia.

Puhuitte energiatehokkaista taloista: kaksi vuotta on kulunut, eikä Unkari ole siirtänyt osaksi kansallista lainsäädäntöään rakennusten energialuokittelusta annettua direktiiviä. Vaikuttaa siltä, ettei komissio edellytä tätä. Unkari käyttää mitättömän pienen osan EU:lta saamastaan rahasta energiatehokkuutta ja energiansäästöä edistäviin toimenpiteisiin. Komissio ei velvoita sitä tekemään niin. Kysynkin teiltä, miten on mahdollista saavuttaa komission asettamat tavoitteet, jos komissio itse [...]

  Riitta Myller (PSE). – (FI) Arvoisa puhemies, arvoisat komission jäsenet, muutamista skeptisistä puheenvuoroista huolimatta meidän on todella aika panna maaliskuiset päätöksemme täytäntöön. Käsiteltäessä tänään annettuja ehdotuksia niin ministerineuvostossa kuin Euroopan parlamentissa meidän on pidettävä mielessä omat sitoumuksemme, joista kaikkein tärkein on se, että pidämme huolen jokaisesta yksityiskohdasta päätettäessä, että tavoitteemme toteutuu eli lämpötila maapallolla ei nouse kahta astetta enempää verrattuna esiteolliseen aikaan. Tämän täytyy olla johtopäätöksenä, kun käsittelemme näitä yksittäisiä lainsäädäntöehdotuksia, koska se on ainut tapa, jolla todella saamme muutoksen aikaan.

Tämä muutos, joka on ilmastopoliittisesti tärkeä, tarkoittaa myös muutosta meidän teollisuustuotannossamme. On selvää, että jotkut alat tulevat kärsimään, mutta on paljon aloja, jotka tulevat voittamaan. Mielestäni meidän pitää satsata niihin aloihin, jotka tulevat voittamaan. Sillä tavalla Eurooppa voi viedä tätä johtajuutta eteenpäin ja luoda työpaikkoja omalla alueellaan ja samalla luoda win-win-tilanteen yhdessä globaalien ratkaisujen kanssa.

Toivon todella, että näytämme vahvan sitoumuksemme myös niin, että biopolttoaineiden osalta ratkaisumme antavat vahvan signaalin ja kannustimen siihen, että kehitämme todella kestäviä tuotteita, jotka korvaavat nykyiset polttoaineet.

  Francesco Musotto (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission puheenjohtaja, hyvät kollegat, olen täysin samaa mieltä suuntaviivoista, jotka puheenjohtaja Barroso toi esiin komission ehdotusta esitellessään. Kyse on Euroopan kannalta merkittävästä haasteesta, jota ei voi lykätä.

Ehdotetut tavoitteet, erityisesti kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä, ovat saavutettavissa monista edessä olevista vaikeuksista huolimatta. Näin ollen tarvitaan kaikkien maiden yhteistä sitoutumista sellaiseen energiapolitiikkaan, jolla voidaan torjua ilmastonmuutosta ja joka vihdoinkin vapauttaa Euroopan tuontiriippuvuudesta ja samalla energian hintojen jatkuvasta noususta.

On siis korostettava energian toimitusvarmuuteen ja uusiutuviin energiamuotoihin liittyviä aihealoja. Kaikki tämä edellyttää energianlähteiden monipuolistamisohjelmaa. Kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää käyttämällä ydinvoimaa, puhdasta hiiltä sekä uusiutuvia energianlähteitä, joiden hiilidioksidipäästöt ovat alhaiset. Aivan erityisesti on keskitettävä huomio ydinalan tutkimukseen...

(Puhemies keskeytti puhujan)

  Atanas Paparizov (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, yhdyn suurimpaan osaan puhujista ja tunnustan tämän energia- ja ympäristöpaketin tärkeyden. Uskon myös, että tämä on jälleen suuri askel vahvistettaessa unionin roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Haluan mainita kaksi komission puheenjohtajan mainitsemista viidestä periaatteesta: oikeudenmukaisuus ja kilpailukyky. Haluan kertoa olevani tyytyväinen siihen, että komissio on ottanut huomioon sellaisten maiden kuin oman maani, Bulgarian, tilanteen päästökauppajärjestelmän ulkopuolisen kaupan yhteydessä sekä määrittäessään uusiutuvia energianlähteitä koskevia tavoitteita.

Kilpailukyvyn alalla on kuitenkin vielä paljon tehtävää komission ehdotusten tarkentamiseksi. Ja mahdollisen tulevan sopimuksen puuttuessa meidän pitää olla hyvin varovaisia Bulgarian kaltaisten maiden ja energialähteiden yhdistelmän suhteen, jotta energia-alan ja teollisuuden kehittymismahdollisuudet säilytetään saavutettavissa olevien tavoitteiden ja hintojen avulla.

  Karin Scheele (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan kiittää komission puheenjohtajaa, joka teki johdantosanoissaan kristallinkirkkaaksi sen, että toimimattomuus tai riittämättömät toimet EU:n ja sen jäsenvaltioiden tasolla maksaisivat ainakin viisi kertaa niin paljon kuin tänään täällä esitelty paketti. Olen samaa mieltä kuin ne puhujat, jotka ovat korostaneet uusiutuvien energiamuotojen merkitystä, ja olen iloinen todetessani, että komissio ei pidä ydinvoimaa uusiutuvana energiamuotona – ei sillä, että tästä olisi missään vaiheessa ollutkaan epäselvyyttä.

Haluan myös korostaa energiatehokkuuden sekä sitä koskevan tavoitteen saavuttamisessa vaadittavien toimenpiteiden merkitystä, sillä kaikki tutkimukset ovat osoittaneet energiatehokkuuden olevan taloudellisin keino torjua hiilidioksidipäästöjä. Haluan painottaa, että suhtaudun erittäin epäilevästi hiilidioksidin varastointiin ja että vastustan 10 prosentin sitovan tavoitteen asettamista biopolttoaineille.

Työskentelen kehityspolitiikan alalla ja haluan siksi todeta, että odotan innokkaasti komission ehdotuksia siitä, miten puhtaan kehityksen mekanismin alaisia hankkeita voitaisiin toteuttaa enemmän maapallomme köyhimmissä maissa, sillä me kaikki tiedämme, että köyhimmät maat kärsivät eniten ilmastonmuutoksen vaikutuksista.

  Françoise Grossetête (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, puheenjohtaja Barroso esitteli meille kunnianhimoisen tavoitteen uusiutuvan energian tuottamiseksi. Kaikella tällä pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä kasvunäkymiä kuitenkaan heikentämättä.

Minulla on kuitenkin tähän liittyen yksi ongelma komission kanssa: komissio haluaa laskelmiensa perusteella ottaa huomioon kunkin jäsenvaltion bruttokansantuotteen, mikä kuitenkin mielestäni vaikuttaa epätarkoituksenmukaiselta. Minusta tuntuu aivan välttämättömältä, että kultakin jäsenvaltiolta odotetut yleiset toimet päästöjen vähentämiseksi vuoteen 2020 mennessä vaihtelevat asukaskohtaisen lähtötason mukaan, tuomitsematta tietenkään ennakolta jäsenvaltioiden välisiä yhteisvastuumekanismeja. Tämä tarkoittaa sitä, että hiilidioksidivapaiden energiamuotojen kokonaisosuus on huomioitava kunkin jäsenvaltion energiamuotojen yhdistelmässä.

Tavoitteita ja keinoja ei ylipäätään pidä sekoittaa keskenään. Johtavana ajatuksena on tietenkin kasvihuonekaasujen vähentäminen ja päästöttömään talouteen pääseminen – kuten maaliskuussa 2007 pidetyn Eurooppa-neuvoston päätelmissä korostettiin.

  Dorette Corbey (PSE). – (NL) Arvoisa puhemies, tänään näemme unionin ympäristötavoitteiden tuloksen. Mielestäni ehdotukset sopivat hyvin yhteen, mutta valitettavasti tavoitteet ovat liian alhaiset. Balilla päätettiin, että ilmastonsuojelu edellyttää päästöjen vähentämistä 25–40 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Euroopan unionin sitoumukset näyttävät yllättäen olevan aavistuksen heikommalla puolella. Tämä on kehno viesti muulle maailmalle, ja näin esimerkiksi Bulgaria ja Romania kokevat edelleen voivansa lisätä päästöjään melko huomattavasti.

Minun mielestäni tämä ei ole hyvä ajatus. Se ei juuri anna Kiinalle ja Intialle syytä vähentää päästöjään. Olisi parempi, että kaikki Euroopan unionin maat auttavat sellaisia maita kuin Bulgaria ja Romania vähentämään päästöjään. Näin voidaan paremmin taata maailmanlaajuinen uskottavuus.

Valitettavasti päästökauppajärjestelmä on osittain vesitetty teollisuuden edunvalvojien painostuksesta. On harmi, että komissio oli heikko ja kavensi energiavaltaisten teollisuudenalojen oikeuksia huutokaupata päästöosuuksia. Jotkut maat toimivatkin näin kansainvälisesti, mutta olisi parempi luoda oikeudenmukainen järjestelmä ja kerätä rajalla maksuja.

  Avril Doyle (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, olen iloinen tämän erittäin tärkeän paketin julkistamisesta ja odotan tulevaa lainsäädäntökeskustelua. Mielestäni on oikea aika muistuttaa niitä tahoja, varsinkin omassa maassani, jotka aivan oikein pohtivat ilmaston lämpenemistä, ilmastonmuutosta ja kasvihuonekaasupäästöjä ja jotka toisaalta ovat huolissaan Lissabonin sopimuksen – tai kuten me painotamme, uudistussopimuksen – ratifioinnin osalta siitä, että ympäristöasiat ja ilmastonmuutos on erityisesti otettu mukaan Lissabonin sopimukseen, mikä erottaa sen aiemmasta perustuslaillisesta sopimuksesta:

tärkein asia, jota on korostettava.

Balin jälkeen on selvää, että 27 jäsenvaltion unionina Euroopalla on kyky ja valmiudet johtaa maailmaa tässä ratkaisevan tärkeässä asiassa – ilmastonmuutoksessa – ja että tämä paketti on siinä keskeisessä asemassa. Balilla laadittiin etenemissuunnitelma maailmanlaajuisen sopimuksen saavuttamiseksi vuoteen 2009 mennessä ja tunnustettiin tarve saada selkeitä ja avoimia kansainvälisiä sopimuksia – lainaan puheenjohtaja Barroson sanoja – sen varmistamiseksi, että kasvihuonekaasupäästöt vähenevät ainakin 50 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Nyt kun kilpailukyvyn säilyttäminen on yhä oleellisempaa, emme voi saavuttaa lukujamme ja tavoitteitamme siirtämällä työpaikkoja alueille, joiden lainsäädännössä ei säädetä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Inés Ayala Sender (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, ohjelmassa, jota komissio meille ehdottaa tavoitteiden saavuttamiseksi ja uskottavuutemme varmistamiseksi, kehotetaan jokaista meistä tekemään parhaamme, tarttumaan tähän haasteeseen ja muuttamaan sen mahdollisuudeksi parantaa kilpailukykyä. Ehdotus esitetään tavalla, joka takaa, että yhteistyöllä voisimme kaikki saavuttaa tämän yleisellä tasolla aikaa tuhlaamatta. Kyse on luonnollisesti hyvin kannustavasta ohjelmasta, joka sisältää monia kiehtovia haasteita. Yksi mainituista – jota tuen – on haaste sellaisten energialähteiden ehdottamisesta, jotka tarjoavat vaihtoehdon ydinvoimalle.

Liikenteen osalta katson, että kyse on hyvin haasteellisesta alasta, ja kehotan komissiota hyödyntämään parhaillaan käsiteltävänä olevia välineitä, kuten logistiikan toimintasuunnitelmaa. Logistiikasta on tulossa kilpailutekijä, ja sen pitäisi olla yksi niistä välineistä, joiden avulla voidaan soveltaa älykästä liikkuvuutta ja varmistaa se, että löydämme oikeat ratkaisut päästöjen vähentämiseksi.

Mitä tulee Galileo-hankkeeseen, missä on edistytty vain vähän, koska emme näe sen koko potentiaalia, päästövähennyksiin tarkoitettujen sovellusten pitäisi olla toinen haaste.

Uskon, että kaupunkiliikennesuunnitelma on nyt todellinen mahdollisuus.

  Eva Lichtenberger (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan viitata jälleen kerran liikenteen asemaan yhtenä ilmasto-ongelmien pääaiheuttajana ja korostan sitä, että meidän on pidettävä sitä toimiemme keskeisenä kohteena. Liikenteen päästöjen vähentämisessä Euroopan unioni ei varsinaisesti ole loistanut. Nyt meillä on kuitenkin uusi mahdollisuus. Meillä on esimerkiksi mahdollisuus tehdä liikenneoperaatioiden yhteiskunnallisista kustannuksista täysin laskettavia perimällä raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta maksuja infrastruktuurien käytöstä Eurovignette-järjestelmän kautta ja ohjaamalla näin suuremman osan tavaraliikenteestä maanteiltä raiteille, joilla päästöt ovat paljon pienemmät.

Jos emme puutu liikenneongelmaan, meillä ei ole mitään mahdollisuutta saavuttaa ilmastotavoitteitamme. Tämä koskee etenkin Euroopan sydämessä sijaitsevia maita. Jotta nämä jäsenvaltiot ryhtyisivät kestäviin toimiin maantieliikenteen vähentämiseksi, tarvitsemme myös rangaistuksia niille, jotka kasvattavat sitä edelleen ja ovat haluttomia vähentämään liikennemääriään.

  José Manuel Barroso, komission puheenjohtaja. − (EN) Arvoisa puhemies, aivan ensiksi haluan kiittää kaikkia parlamentin jäseniä ehdotuksiemme saamasta yleisesti vahvasta tuesta. Ymmärsin oikein, että tämä parlamentti on hyvin sitoutunut tähän erittäin tärkeään asiaan ja pitää sitä yhtenä tärkeimmistä haasteista, ellei jopa kaikkein tärkeimpänä haasteena sukupolvellemme. Haluan kiittää teitä siitä.

Meitä pyydettiin tulemaan tänne välittömästi kokouksen päätyttyä, joten emme voi vielä käydä syvällistä keskustelua aiheesta. Haluan kuitenkin kertoa, että komissio osallistuu mielellään aktiivisesti tähän keskusteluun – minä itse, komission jäsen Dimas, komission jäsen Piebalgs sekä muut asiaankuuluvat komission jäsenet. Olemme valmiita keskustelemaan kanssanne kaikista tämän hyvin tärkeän ehdotuskokonaisuuden yksityiskohdista.

Aluksi haluan sanoa, että jotkut huomioistanne perustuivat aiempaan työhön eivätkä ehdotuksen, jonka tänään julkistimme. On tärkeää ymmärtää, että on kyse komission kollegion tänään hyväksymistä ehdotuksista. Työ kesti kuukausia – tämä on hyvin monimutkainen aihe. Sekä te että lehdistö olette saaneet tutustua joihinkin valmisteluasiakirjoihin, hyvin tärkeisiin asiakirjoihin, mutta päätös tehtiin vain tarkalleen puoli tuntia ennen tähän parlamenttiin tuloa.

Mielestäni päätös on hyvin tasapainoinen – kunnianhimoinen mutta samalla tasapainoinen ja oikeudenmukainen, ja olemme siitä hyvin ylpeitä. Mielestäni voitimme aikaa. Mielestäni se, että meillä on vielä yksi kuukausi aikaa saavuttaa komissiossa vahva yksimielisyys, auttaa meitä voittamaan aikaa sitä varten, että koko paketti toivottavasti hyväksytään tässä parlamentissa. Ymmärsin jäsenen Sacconin sekä jäsenen Ekin huomiot siitä, että näin on tehtävä, mutta voimme ilmaista asian näin. Emme saa pitää aikaa ennen kesäkuuta 2009 maalisuorana tälle parlamentille. Lopetetaan tämän parlamentin työ räjähdysmäisesti loppuhuipennukseen hyväksymällä nämä erittäin tärkeät ehdotukset!

Haluan sanoa, että yhteydenpidossani jäsenvaltioiden hallitusten ja erityisesti nykyisen puheenjohtajavaltion Slovenian sekä tulevan puheenjohtajavaltion Ranskan kanssa koin niiden pyrkivän määrätietoisesti siihen, että tämä tehdään nopeasti, että tässä edetään, että tästä tehdään todellinen painopisteala. Jos teemme niin myös täällä parlamentissa, uskon todella, että paketti voidaan hyväksyä – luonnollisesti tarvittavien neuvottelujen jälkeen, ja olemme valmiita tähän. Emme väitä, että ehdotuksemme on täydellinen. Uskon, että tämä parlamentti pääsee vaalikaudellaan yhteisymmärrykseen hyvin kunnianhimoisesta ehdotuspaketista.

Olemme nostaneet esiin vaikeat ja poliittiset kohdat. Haluan esittää lopulliset huomioni tästä. Yksi kysymys on tasapaino ympäristösitoumusten ja kasvihuonekaasujen vähentämistarpeen välillä sekä samanaikainen tarve tarttua pelkoihin, joita joillakin teollisuudenaloilla on tämän vaikutuksista kansainväliseen kilpailuun. Tehkäämme tämä selväksi: emme tee poikkeuksia millään teollisuudenalalla. Kaikki alat osallistuvat tähän. Pohdimme vain tilannetta, jossa maailmanlaajuista sopimusta ei saataisi solmittua, mutta maailmanlaajuinen sopimus on kuitenkin yhä pyrkimyksemme ja ensisijainen tavoitteemme. Kyllä, joillakin toimenpiteillä pyritään lieventämään tämän tekijän vaikutuksia joillakin teollisuutemme aloilla, koska me haluamme tietenkin suojella unionin taloutta ja haluamme turvata unionin työpaikat. Tämä on tärkeä asia, ja uskomme, että olemme saaneet aikaiseksi hyvin tasapainoisen ratkaisun.

Liittyen huomioon, joka koski taakan jakamista jäsenvaltioiden kesken, olemme päättäneet tehdä tämän suunnilleen seuraavanlaisesti: Tarkastelemme konkreettisia ehdotuksia uusiutuvista energiamuodoista. Kuten tiedätte, tavoitteeksi asetettiin nostaa uusiutuvien energianlähteiden osuus 20 prosenttiin energiankulutuksesta. Tällä hetkellä osuus on 8,5 prosenttia, joten meidän on saatava 11,5 prosenttia lisää. Olemme päättäneet yleisesti ottaen määrittää puolet tästä kiinteänä summana – kaikkien täytyy ponnistella saman verran. Toisen puoliskon olemme päättäneet määrittää asukasta kohden lasketun bruttokansantuotteen perusteella. Tämä vaikuttaa oikeudenmukaisimmalta menetelmältä, koska tällä tavalla voidaan antaa enemmän mahdollisuuksia niille, jotka voivat investoida enemmän kuin köyhimmät jäsenvaltiot. Mielestäni tämä on oikeudenmukaista. Olemme mukauttaneet tätä joustavuuskriteerien avulla niiden maiden osalta, jotka ovat jo tehneet jotain, antaaksemme eräänlaisen palkinnon tai bonuksen nopeille toimijoille.

Kaikki menetelmät ovat avoimia. Aiomme esitellä ne. Uskomme, että ehdotus taakan jakamisesta jäsenvaltioiden kesken on hyvä ja oikeudenmukainen. Olen melko toiveikas sen suhteen, että se otetaan hyvin vastaan suurimmassa osassa jäsenvaltioita. Joka tapauksessa skenaariot ovat avoimia ja menetelmät esitellään, ja jos neuvosto ja parlamentti voivat löytää paremman ratkaisun, tehkää niin. Uskomme kuitenkin, että tämä on se ratkaisu, koska se on teknisesti kestävä ja myös hyvin oikeudenmukainen.

Biopolttoaineisiin liittyvässä ongelmassa olemme samaa mieltä suurimmasta osasta siitä, mitä täällä on sanottu. Kyse on siitä, että tällä hetkellä ei ole kestävyyskriteereitä biopolttoaineille, joita jo tuotetaan maailmalla ja joita jo käytetään. Olemme nyt luomassa aivan ensimmäistä kertaa korkealaatuisia kestävyyskriteereitä biopolttoaineille – täällä tuotetuille ja muualta tuoduille biopolttoaineille – mutta pidämme kuitenkin tässäkin mielessä sen, että haluamme maailmanlaajuisen sopimuksen. Maailmanlaajuista sopimusta ei vielä ole: Latinalaisessa Amerikassa tehdään yhdellä tavalla, Yhdysvalloissa toisella tavalla ja Afrikassa vielä toisella tavalla. Tämän vuoksi tarvitsemme kansainvälisen biopolttoaineiden kestävyysjärjestelmän, ja tätä me juuri olemme tekemässä: edistämällä biopolttoaineiden uutta sukupolvea. Otamme kyllä vastaan kaiken kritiikin niiltä, jotka sanoivat biopolttoaineisiin liittyvän riskejä – ja myönnämme, että näin on – mutta haluamme vertailla vaihtoehtoja. Ehdottamamme vaihtoehto on paljon parempi kuin nykyinen tilanne.

Jotkut teistä kiinnittivät huomiota tarpeeseen investoida enemmän teknologiaan. Olen yhtä mieltä tästä. Meidän on pidettävä tämä mielessä, kun keskustelemme seuraavasta rahoituskehyksestä. Mielestäni meidän on tehtävä enemmän. Olen samaa mieltä, koska tarvitsemme pääomaa hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin, joka on erittäin lupaavaa teknologiaa. Ja jäsenvaltioiden huutokauppatuloista puheen ollen ehdotamme, että jäsenvaltiot ohjaavat osan niistä ilmastonmuutoksen torjuntaan. Toivokaamme, että ne suostuvat tähän.

Haluan kertoa yhden jo julkistamani asian jäsenvaltioiden kanssa käymästäni yhteydenpidosta tämän prosessin aikana. Joskus ilmastomuutoksesta keskustellessani muistan, mitä John Stuart Mill sanoi isästään. Hän sanoi, että hänen isänsä rakasti ihmiskuntaa yleensä, mutta vihasi jokaista yksittäistä yksilöä. Toivokaamme, etteivät jäsenvaltiomme ja jotkut kansallisista poliitikoista ole tällaisia. Jos he haluavat torjua ilmastonmuutosta, he eivät voi vain rakastaa agendaa poliittisesti ja sitten jälkeenpäin olla sitoutumatta yksityiskohtaisiin tavoitteisiin ja menetelmiin. Tämä on tärkeä aihe.

Komissio on tänään muuttanut tavoitteet ja aikomukset konkreettisiksi toimenpiteiksi ja välineiksi, jotka ovat avoimia. Ovatko ne täydellisiä? Meidän on keskusteltava siitä. Me uskomme, että ne ovat luotettavia, oikeudenmukaisia ja tehokkaita. Meidän mielestämme on tärkeää, kuten jäsen Hökmark totesi, että luotamme myös markkinoihin. Emme aloita keskustelua energiamuotojen yhdistelmästä jäsenvaltioissa – se voisi olla loputon keskustelu. Me emme väitä, että tämä tai tämä on paras vaihtoehto. Sanomme, että nyt jäsenvaltiot ovat yksimielisesti hyväksyneet tavoitteeksi nostaa uusiutuvien energiamuotojen osuuden 20 prosenttiin – itsestään selvistä syistä meidän täytyy painottaa uusiutuvia energianlähteitä, koska meidän on annettava markkinoille joitakin selkeitä kannustimia – ja markkinat päättävät parhaasta teknologiasta ja energianlähteistä. Emme anna yhtään tarkempia ohjeita, sillä se ei ole tehtävämme.

Mutta olkaa hyvät ja pohtikaa tähän liittyviä vaikeuksia. Sovellamme yleisiä sääntöjä ja periaatteita ja välineitä 27:ssä hyvin erilaisessa tilanteessa, ei vain taloudellisen kehityksen vaan myös energiamuotojen yhdistelmien, maiden historioiden sekä joihinkin ongelmiin liittyvän tietoisuuden suhteen. Emme voi täysin välttää joidenkin erojen säilymistä. Tärkeää on luoda johdonmukainen lähestymistapa. Mielestäni toimme tänne tänään johdonmukaisen lähestymistavan.

Odotan innolla lainsäädäntökeskusteluja ja uskon todella, että samalla yhteistyöhengellä, jota olemme nähneet muissa tärkeissä säädöksissä, me saamme yhdessä Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa aikaiseksi hyvin kunnianhimoisen mutta samalla realistisen ehdotuksen.

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. – Keskustelu on päättynyt.

Tämän päivän istunnon pöytäkirja toimitetaan parlamentin hyväksyttäväksi seuraavalla istuntokaudella.

Kirjalliset kannanotot (142 artikla)

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. – (IT) Otan tyytyväisenä vastaan komission esittelemän energia- ja ilmastopaketin. On tärkeää, että Euroopan unioni toimii jatkossakin johtajana ilmastonmuutoksen torjunnassa. Näin ollen sen täytyy todella ponnistella saavuttaakseen tavoitteen ”20, 20, 20 vuoteen 2020 mennessä” (kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20 prosentilla, energian säästäminen 20 prosentilla ja uusiutuvien energiamuotojen osuuden nostaminen 20 prosenttiin). Haluan kuitenkin muistuttaa komissiota siitä, että tällä hetkellä ydinvoima edustaa ainutta pitkälle suunniteltua teknologiaa, jolla voidaan taata todellinen energiatehokkuus sekä hiilidioksidipäästöjen tuntuvat vähennykset.

Jotkut unionin jäsenvaltiot ovat jo melko pitkällä tässä asiassa, toiset valmistautuvat tähän ja jotkut toiset – kuten Italia – tarkkailevat tilannetta: alalta on kuitenkin puuttunut yhteinen ja tasapuolinen lainsäädäntökehys sekä yleisemmällä tasolla kokonaisvaltainen unionin strategia. On todellakin aika, että Euroopan komissio tekee aloitteen epäröimättä ja empimättä, sillä kansainvälinen tilanne vaatii valintoja, tarvittaessa myös rohkeita sellaisia.

Tämä on kannattavaa taloutemme tulevaisuuden kannalta ja välillisesti myös sen kannalta, että saamme äänemme kuuluviin oikeuksien kunnioittamiseksi kaikissa maailman kolkissa siten, ettei enää tarvitse pelätä ehtojen asettamista tai kiristystä.

  Petru Filip (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Arvostamme komission puuttumista ympäristöasioihin, mutta olemme huolissamme siitä, että päästösertifikaattien jakamisen laskentaan sovelletuissa algoritmeissa käytetyt indikaattorit ovat merkitykseltään rajallisia. Uudet korjauskertoimet ovat tarpeen, jotta voitaisiin kuvastaa eroja sellaisten maiden investointivalmiuksissa, joiden BKT:t ovat samat, mutta sosiaaliset ja taloudelliset näkymät erilaiset. Vaadittava investointitaso vaihtelee selvästi riippuen jonkin tietyn unionin alueen kehitysasteesta. Näin ollen kansallisesta talousarviosta osoitettavat varat päästöjen pitämiseksi sallituissa rajoissa otetaan teknologisten investointien määrärahoista, mikä estää unionin ympäristönormien noudattamisen taloudellisesti muita heikommassa asemassa olevilla alueilla.

Unionin yhteisvastuuperiaatteen henkeä voidaan noudattaa vain siinä tapauksessa, että niitä maita ja alueita, joiden kehitysaste on unionin keskitasoa alhaisempi, kohdellaan kunkin maan tai alueen kehitysasteen huomioon ottaen. Saman periaatteen mukaisesti toivon, että ne saksalaiset kollegani, jotka ovat kritisoineet Nokian päätöstä siirtää tuotanto Romaniaan, ymmärtävät – ja myös kertovat selvästi Bochumin saksalaisille työntekijöille, jotka irtisanottiin – että romanialaisten työntekijöiden palkat ovat kymmenen kertaa pienemmät kuin saksalaisten, vaikka litra maitoa tai bensiiniä maksaa yhtä paljon kuin Saksassa.

  Urszula Gacek (PPE-DE), kirjallinen. – (EN) Tämän päivän keskustelu luo uuden suotuisan ympäristön, joka kannustaa laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ydinvoiman merkityksestä tulevaisuuden Euroopassa. Ydinvoima on varma ja tehokas tapa tuottaa sähköenergiaa ilman kasvihuonekaasupäästöjä. Luulen, että tavallinen unionin kansalainen on täydellisen tietämätön tästä tosiasiasta.

Julkisessa keskustelussa painotetaan lähes ainoastaan uusiutuvia energiamuotoja ja fossiilisten polttoaineiden polttamisen vaikutusten rajoittamista.

Meidän pitäisi olla rehellisiä ja tunnustaa, että uusiutuvien energiamuotojen avulla voidaan tuottaa vain rajallinen määrä energiaa kilpailukykyisillä hinnoilla. Uusiutuvat energiamuodot ovat tärkeitä, mutta me emme saa johtaa kansalaisia harhaan sanomalla, että uusiutuvat energiamuodot ratkaisevat ongelman yksistään. Vaikka hiilidioksidin talteenotto- ja varastointijärjestelmät vähentävät fossiilisten polttoaineiden aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä, nämä teknologiat ovat vielä toteuttamatta teollisuuden tasolla. Lisäksi niiden hinta on korkea.

Vastuullinen lähestymistapa puututtaessa ilmastonmuutoksen haasteisiin tarkoittaa tasapainoa – taloudellisesti toteutettavien uusiutuvien teknologioiden, hiilidioksidin talteenotto- ja varastointijärjestelmien sekä nykyaikaisten ydinvoimateknologioiden yhdistelmää. Meidän vastuullamme on varmistaa, että kaikki vaihtoehdot tutkitaan eikä mikään niistä sulje muita vaihtoehtoja pois.

  Gyula Hegyi (PSE), kirjallinen. – (EN) Uusiutuvat energiamuodot voivat periaatteessa olla ratkaisu maapallon ilmastonmuutokseen sekä Euroopan energiakriisiin. Biopolttoaineet ja muut bioenergian muodot ovat kuitenkin ristiriitaisia välineitä ilmastonmuutoksen torjumisessa. Tiettyyn tasoon asti ne voivat kyllä korvata myönteisellä tavalla fossiilisen energian, mutta laajemmassa mittakaavassa ne vaarantavat sademetsät sekä kolmannen maailman maiden elintarviketuotannon.

Metsien hävittämisestä on jo saatu huolestuttavia merkkejä Brasiliassa, Malesiassa ja muissa maissa. Elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet osittain myös biopolttoaineiden käytön lisääntymisen vuoksi. EU:n tulisi rajoittaa bioenergian käyttö unionin oman maataloustuotannon ylijäämään hidastaen siten metsien häviämistä.

  Monica Maria Iacob-Ridzi (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Tuemme täysin komissiota sen ehdottaessa jäsenvaltioille ja kansalaisille toteuttamiskelpoista suunnitelmaa energia- ja ympäristöalan tavoitteiden saavuttamisesta. Meidän pitäisi kuitenkin ottaa huomioon näiden ehdotusten rahoitukselliset ja taloudelliset tekijät.

Ympäristöalan hankkeisiin myönnettyjen valtiontukien hyväksymissääntöjä on tarkistettava. Ottaen huomioon, että jotkut teollisuudenalat saastuttavat hyvin paljon ja että vihreisiin teknologioihin tehdyt mukautukset eivät ole kustannustehokkaita, 60–100-prosenttinen valtiontuki voi olla mahdollinen ratkaisu. Kaivosteollisuus on yksi aloista, joka tarvitsee kipeästi hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologioita.

Mitä tulee komission suunnitelmaan käynnistää 12 uutta hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologialla varustettua kivihiili- ja kaasuvoimalaa, haluaisin toistaa Romanian halun ottaa tällaisen voimalan hoidettavakseen. Jiun jokilaakson etuna on sekä mineraalivarantojen runsaus että läheisyys jo käytössä olevien voimaloiden kanssa.

  Janusz Lewandowski (PPE-DE), kirjallinen. – (PL) Ilmastonmuutosongelma ja luonnonympäristön pilaantumisen torjuminen nousivat kärkipaikalle Euroopan unionin asialistalla vuonna 2007. Euroopan komission ehdotukset ovat konkreettinen ilmaus kunnianhimoisista pyrkimyksistä, jotka hahmoteltiin viime vuoden maaliskuussa. Ne heijastelevat johtoasemaa, joka 27 kansakunnan muodostamalla yhteisöllämme on kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamisessa.

En halua kysellä tavoitteista tai päämääristä, mutta on tunnustettava, että Euroopan yhteisön muodostavat kaksi valtioryhmää, jotka niin kutsuttu rautaesirippu vielä jokin aika sitten erotti toisistaan. Jo useiden vuosikymmenten ajan läntiset demokratiat ovat olleet hyvin tietoisia tarpeesta suojella luontoa. Tämän seurauksena on luotu ympäristöstandardeja, joista on otettu mallia muilla mantereilla. Entiset Comeconin maat puolestaan joutuivat läpikäymään nopean teollistumisen. Tämä edellytti esimerkiksi rauta- ja terästeollisuuden, raskaan kemianteollisuuden sekä muiden ympäristön kannalta haitallisten teollisuudenalojen potentiaalin kehittämistä.

Unionin standardeihin mukautuminen oli poikkeuksellisen kallis prosessi, eikä ole yllättävää, että kyseiset maat neuvottelivat niin monia siirtymäkausia liittymissopimuksiinsa. Hyvin lyhyessä ajassa Keski- ja Itä-Euroopan maat kävivät läpi dramaattisen muutoksen tällä alalla.

Euroopan komission ehdotusten mukaan näillä mailla on nyt edessään uusia haasteita, jotka saattavat koitua niille liian suuriksi ja vaikuttaa siten vahingollisesti niiden kehitysmahdollisuuksiin. Oikean tasapainon löytäminen ympäristövaatimusten, oikeanlaisten kilpailuedellytysten sekä työpaikkojen turvaamisen välille on asia, joka koskettaa Euroopan unionia kokonaisuudessaan. Erityisen tärkeää se on kuitenkin maille, jotka ponnistelevat päästäkseen samalle tasolle muiden kanssa.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL) , kirjallinen. – (EL) Komission puheenjohtaja Barroson esitykseen neuvoston määrittelemistä ilmastonmuutoksen torjuntatoimista sisältyvät seuraavat tavoitteet ja seuraava näkemys:

eurooppalaisten monopolien vahvistaminen energia-alan voimistuvassa umpi-imperialistisessa kilpailussa. Tässä pyritään käyttämään hyväksi saastepäästöjen vähentämistä koskevaa tärkeää tavoitetta, jotta voitaisiin jakaa markkinat ja rajoittaa uusien valtojen (Kiina ja Brasilia) kasvua, kun nämä vaativat suurempia markkinaosuuksia.

Se antaa mahdollisuuden kartuttaa valtaisat pääomat ympäristönsuojelun kaupallistumisen kautta. Strategisesti merkittävien alojen (energia, televiestintä) vapauttamisen seurauksena nykytalous on yksi suurista uusista investointiväylistä monopolistiselle pääomalle. Tämän takia komission puheenjohtaja Barroso puhui investoimisesta innovatiivisiin energiateknologioihin, teknologian uudistamisesta sekä yksityisten konsernien käytöstä uuden ympäristölainsäädännön vaatimusten täyttämiseksi. Kioton pöytäkirja loi myös uudet kapitalistiset markkinat päästökaupan alalle. Saastutusoikeuksia kaupataan hiilidioksidin ”osakemarkkinoiden” määräämällä hinnalla.

Se edistää luokkayhteiskuntaan perustuvaa yhteistyötä pyrkimällä hyödyntämään maailmanlaajuista tietoisuuden lisääntymistä ja peittämällä sen tosiseikan, että vaaralliset muutokset ilmastossa sekä maapallon lämpeneminen johtuvat kapitalistiseen voitontavoitteluun perustuvasta teollisuuskehityksestä, maan, ilman, energian, veden jne. kaupallistamisesta.

Nämä toimenpiteet ovat haitallisia ihmisten tarpeiden ja ympäristöalan pääoman kannattavuuden parantamisen kannalta.

  Daciana Octavia Sârbu (PSE) , kirjallinen. – (RO) EU:n jäsenvaltioilla on edessään haasteita, jotka johtuvat ilmastonmuutoksesta, aiempaa suuremmasta riippuvuudesta tuontienergiasta sekä energian korkeista hinnoista. Siksi Euroopan unionin sitoumus alentaa kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä erityisesti energia-alan toimilla on merkittävä askel ilmaston lämpenemisen torjunnassa.

Vähäpäästöiseen energiaan siirtymisen vauhdittaminen vaihtamalla biopolttoaineisiin ja uusiutuviin energianlähteisiin tukee innovointia ja parantaa teollisuuden kilpailukykyä.

Kehittyvän talouden jäsenvaltioille, kuten Romanialle ja Bulgarialle, sallitaan 20 prosentin päästölisäykset vuoden 2005 tasoon verrattuna päästökauppajärjestelmän ulkopuolisilla teollisuudenaloilla. Lisäys lasketaan BKT:n perusteella. Tämä osoittaa solidaarisuutta Euroopan unionin puolelta ja varmistaa, että köyhemmillä valtioilla on mahdollisuus ottaa kehittyneemmät taloudet kiinni.

  Toomas Savi (ALDE), kirjallinen. – (EN) Viime viikolla presidentti Putin ja Venäjän federaation ensimmäinen varapääministeri Medvedev allekirjoittivat Sofiassa sopimuksen South Stream -nimellä kutsutun kaasuputken rakentamisesta Mustanmeren läpi. Juuri nyt, kun Lissabonin sopimusta ollaan ratifioimassa, vaikuttaa melko oudolta, ettei Bulgaria kuullut kumppaneitaan unionissa.

Unionin energiapolitiikalla pyritään, jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun hengessä, varmistamaan energian toimitusvarmuus unionissa. Asiantuntijat ovat nähneet South Streamin uhkana Nabucco-hankkeelle, joka kuuluu EU:n Euroopan laajuiseen energiaverkkoon.

Minun mielestäni Bulgaria on tuottanut suuren pettymyksen allekirjoittamalla kahdenvälisen energia-alan sopimuksen Venäjän federaation kanssa. Vaikka Nabucco sai nimensä Giuseppe Verdin oopperan mukaan, nykyinen tilanne muistuttaa enemmänkin operettia tai farssia.

  Theodor Dumitru Stolojan (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Olen iloinen puheenjohtajan aloitteesta tulla Euroopan parlamenttiin esittelemään energia-alaa ja ilmastonmuutosta koskevia ehdotuksia. Käytämme tilaisuuden hyväksi ja pyydämme Euroopan komissiota kiinnittämään erityistä huomiota Nabucco-hankkeeseen ja ryhtymään tarvittaviin toimiin sen vauhdittamiseksi, koska sen merkitys on suuri EU:n kaasun toimitusvarmuuden kannalta.

  Silvia-Adriana Ţicău (PSE), kirjallinen. – (RO) Mielestäni voimme voittaa taistelun ilmastonmuutosta vastaan vain, jos kykenemme varmistamaan globaalin yhteisvastuullisuuden. Euroopan unionin pitäisi sisällyttää ilmastonmuutoskysymys kaikkiin sekä kahden- että monenvälisiin sopimuksiin.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa on myös tärkeää ottaa huomioon ja mahdollistaa unionin talouden kestävä kehitys. Biopolttoainekasveja ei pitäisi edistää ihmisten käyttöön viljeltävien kasvien kustannuksella. Liikenteen kestävä kehitys voi auttaa torjumaan ilmastonmuutosta.

Jäsenvaltioiden on valittava sellaisia energianlähteiden yhdistelmiä, jotka saastuttavat mahdollisimman vähän. Pyydän komissiota tarkistamaan vuosien 2007–2013 rahoituskehystä sekä vuoden 2008 talousarviota, yhteisön ohjelmia ja politiikkoja sekä tärkeimpiä säädöksiä ilmastonmuutoksen huomioimiseksi.

Komission pitäisi tunnustaa kansallisten, paikallisten ja alueellisten viranomaisten merkitys ilmastonmuutoksen sopeuttamistoimien kehittämisessä ja toteuttamisessa sekä tarve siirtää valta niille ja antaa niille kaikki tarvittava tuki.

Mielestäni tarvitaan unionin puiteohjelma, jonka tavoitteena on metsien hävittämistä ja vesipulaa koskevien riskien vähentäminen.

7. Seuraavien istuntojen aikataulu: ks. pöytäkirja

8. Istuntokauden keskeyttäminen

  Puhemies. – (EL) Julistan Euroopan parlamentin istuntokauden keskeytetyksi.

(Istunto päättyi klo 14.05.)