Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : O-0076/2007

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

O-0076/2007 (B6-0008/2008)

Keskustelut :

PV 30/01/2008 - 24
CRE 30/01/2008 - 24

Äänestykset :

Hyväksytyt tekstit :


Puheenvuorot
Keskiviikko 30. tammikuuta 2008 - Bryssel EUVL-painos

24. Eurooppalainen alueellisen yhteistyön yhtymä (keskustelu)
PV
MPphoto
 
 

  Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana Gerardo Galeoten aluekehitysvaliokunnan puolesta komissiolle laatima suullinen kysymys eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (Ο-0076/2007/rev.1 – Β6-0008/2008).

 
  
MPphoto
 
 

  Gerardo Galeote, laatija. − Arvoisa puhemies, rakennerahastoja koskevien sääntöjen tarkistuksessa, jonka aluekehitysvaliokunta on suorittanut menestyksellisesti, oli oleellisena näkökohtana tehdä alueellisen yhteistyön edistäminen tärkeimmäksi tavoitteeksi koheesiopolitiikassamme, jonka rahoitusta totean Euroopan parlamentin kasvattaneen osana taloudellisesta näkökulmasta käytyjä neuvotteluja. Tämän keskustelun kokoonkutsuminen ei sen vuoksi voi tulla yllätyksenä kenellekään: poliittiset ryhmät vaativat sitä yksimielisesti, ja avaan sen aluekehitysvaliokunnan puolesta. Kiitän komission jäsentä osallistumisesta ja pahoittelen sitä, että neuvosto ei ole pystynyt olemaan mukana keskustelussa, joka vaikuttaa siihen suoraan.

INTERREG-ohjelmien alkuvuosina hankitun kokemuksen perusteella voimme päätellä, että aloitteita tekevän rakenteen, joka on oikeushenkilö, puuttuminen on vähentänyt sen tehokkuutta, ja suhtaudumme myönteisesti komission ehdotukseen muodostaa eurooppalaisia alueellisen yhteistyön yhtymiä välineiksi, jotka ovat oikeushenkilöitä.

Valtioiden ja kansalaisten yhdistyneessä Euroopassa alueilla on Lissabonin sopimuksen mukaan ylin toimivalta näissä elimissä.

On myönnettävä, että jopa neuvoston tekemässä tutkimuksessa joukko jäsenvaltioita suhtautui varauksellisesti eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymän hyödyllisyyteen.

On aika keskustella siitä, ovatko asetuksen, sellaisena kuin se on hyväksytty, luonne ja sisältö liian epämääräisiä, ja aiheuttiko asetus oikeudellista epävarmuutta, kun sen soveltaminen saatettiin kansallisen lainsäädännön alaiseksi liian monissa elimissä.

Voisi ehkä sanoa, että tapa, jolla muutamat jäsenvaltiot hoitavat monimutkaisen tilanteen, riippuu siitä, miten laajaa niiden hajauttaminen on, mikä taas vaatii niitä tunnistamaan alueellisen yhteistyön alan strategioita.

Mainittakoon kuitenkin, että asetus 1082/2006 vahvistettiin heinäkuussa 2006, vuosi sen jälkeen, kun Euroopan parlamentti hyväksyi sen yksimielisesti kollegamme Jan Olbrychtin aloitteesta, ja se on ollut sitova kaikissa jäsenvaltioissa 1. elokuuta 2007 lähtien.

Jäsenvaltioilla oli kuusi kuukautta aikaa tehdä tarpeelliset lainsäädäntöjärjestelyt.

Saatavilla olevan tiedon mukaan – ja komission jäsen korjaa, jos olen väärässä – edes kymmenen jäsenvaltiota ei ole ryhtynyt tarpeellisiin toimenpiteisiin varmistaakseen, että asetus on nyt täysin voimassa.

On yleisesti tiedossa, että Euroopan komission tehtävänä ja velvollisuutena on varmistaa EU:n lainsäädännön tehokas täytäntöönpano ja puuttua asioihin täytäntöönpanon tiellä mahdollisesti olevien esteiden poistamiseksi.

Epävirallisesti ehdotettuja selityksiä siitä, että toissijaisuusperiaate estää toimenpiteisiin ryhtymisen velvollisuutensa laiminlyöneitä valtioita vastaan, ei hyväksytä. Sillä jos ne hyväksyttäisiin, jäsenvaltiot pystyisivät viivästyttämään minkä tahansa epäasianmukaisena tai haasteellisena pitämänsä yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanoa tai kieltäytymään siitä.

Sen vuoksi, arvoisa komission jäsen Hübner, vaadimme Euroopan komissiolle laatimallamme kysymyksellä, että parlamentille tulisi selkeästi tiedottaa ongelmista, joita jäsenvaltiot ovat kohdanneet tämän asetuksen täytäntöönpanossa.

Haluamme tietää, mitkä jäsenvaltiot eivät ole ryhtymässä toimenpiteisiin, jotka ovat välttämättömiä tämän asetuksen toteuttamiseksi asianmukaisesti, ja mihin toimenpiteisiin Euroopan komissio on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, erityisesti rikkomusmenettelyn aloittamiseen Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa, varmistaakseen, että kaikki jäsenvaltiot noudattavat asetusta, ja estääkseen kohdennettujen varojen vaarantumisen siksi, että jotkut valtiot eivät kykene noudattamaan laadittuja sääntöjä?

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies Adam BIELAN

 
  
MPphoto
 
 

  Danuta Hübner, komission jäsen. − Arvoisa puhemies, haluaisin aloittaa sanomalla, että yhden vuoden määräaika kansallisten sääntöjen vahvistamiseen oli itse asiassa hyvin kunnianhimoinen. Jos tarkastelemme muita asetuksia, joilla perustetaan oikeudellisia elimiä, on nähtävissä, että ennustetut määräajat ovat yleensä kolmesta neljään vuoteen. Tämä on siis asia, joka meidänkin on otettava huomioon.

Koko menettelyn nopeuttamiseksi aluepolitiikan pääosasto on laatinut kyselylomakkeen, joka kattaa kansallisissa säännöissä huomioon otettavat asetusten osat. Tämä kyselylomake lähetettiin maaliskuussa 2007 kaikille jäsenvaltioille rahastojen yhteensovittamisesta vastaavan komitean (COCOF) jäsenten verkostojen kautta. Kyselylomakkeesta keskusteltiin myös jäsenvaltioiden kanssa COCOF-kokouksissa kahdesti viime vuonna: kerran huhtikuussa ja sitten heinäkuun puolivälissä.

Joten mihin asti olemme päässeet nyt sääntöjen vahvistamisessa? Meillä on kuusi jäsenvaltiota, jotka ovat vahvistaneet asianmukaiset kansalliset säännöt: Unkari, Yhdistynyt kuningaskunta, Bulgaria, Portugali, Romania ja Espanja. Neljässä muussa jäsenvaltioissa kansallisten sääntöjen vahvistamisprosessin viimeistelyn pitäisi tapahtua hyvin pian: Ranskassa, Luxemburgissa, Saksassa ja Belgiassa. Jäljellä olevista seitsemästätoista jäsenvaltiosta viisitoista on jo aloittanut parlamentin tai hallituksen tekemän vahvistamisprosessin. Meillä on kuitenkin kaksi jäsenvaltiota, Tanska ja Viro, joilta emme ole saaneet tietoja prosessista. Niiden oletetaan noudattavan helmikuun puolivälin määräaikaa, joka annettiin kaikille jäsenvaltioille lähetetyssä pääjohtajan kirjeessä, jossa pyydämme tietoja sääntömenettelyjen vahvistusta koskevasta tiedonannosta 14. helmikuuta mennessä. Samassa kirjeessä, jossa annoimme tämän helmikuun puolivälin määräajan niille jäsenvaltioille, joiden vielä on ilmoitettava meille, ovatko ne vahvistaneet säännöt tai mikä vahvistamisaikataulu on, ilmoitamme jäsenvaltioille valmisteluprosessista toimielinten välistä EAYY-seminaaria varten, joka pidetään yhdessä parlamentin ja alueiden komitean kanssa 19. kesäkuuta Brysselissä Slovenian puheenjohtajakaudella. Olemme myös kehottaneet niitä osallistumaan EAYY-asiantuntijaryhmään, jonka alueiden komitea perusti.

Mahdollisesta rikkomusmenettelystä sanoisin ensiksi, että tämä on hyvin erityinen asetus: se ei ole direktiivi. Tämä on välittömästi sovellettava asetus kaikissa 27 jäsenvaltiossa, ja siinä vaaditaan jäsenvaltioilta täytäntöönpanosääntöjen vahvistamisen lisäksi muutamia lisätoimia. Helmikuun 14. päivän jälkeen, kun olemme saaneet yksittäisten jäsenvaltioiden vastaukset – erityisesti niiltä, joiden esityslistaa tarpeellisten asetusten vahvistamiseksi emme vielä tiedä – joista jokainen komission päätös aloittaa rikkomusmenettely on riippuvainen, harkitsemme kantaamme uudestaan ja havaitsemme, mistä rikkomusmenettely alkaa. Joka tapauksessa tietenkin seuraamme tiiviisti asetusten soveltamista, kun asetukset on laadittu. Haluan kuitenkin sanoa – ja pidän tätä hyvin tärkeänä osana koko prosessia – että tällä välin, viime maanantaina perustettiin ensimmäinen EAYY Ranskan ja Belgian välille, vaikka kansallisia sääntöjä ei vielä ole vahvistettu, sillä tämä asetus on suoraan sovellettavissa, ja alue- ja paikallisviranomaisilla on oikeus perustaa yhtymiä. Kansallisissa säännöissä on tunnistettava ex ante –tarkistusmenettely ja nimitettävä sellainen toimivaltainen viranomainen, joka saisi alue- tai paikallisviranomaisen pyynnön osallistua EAYY-ryhmään. Meillä on nyt noin 30 esimerkkiä eri puolilta Eurooppaa projektien ohjelmista, joissa EAYY:n vaihtoehto on jo otettu huomioon. On myös alueita, jotka ovat jo allekirjoittaneet aiekirjeen. Paljon valmistelutyötä on tekeillä, joten odotamme, että prosessi saa vauhtia sitten, kun kansallisten sääntöjen täytäntöönpano on saatettu valmiiksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Olbrycht, PPE-DE-ryhmän puolesta. – Arvoisa komission jäsen, minulla oli kunnia olla sen asetuksen esittelijä, jolla perustettiin eurooppalainen alueellisen yhteistyön yhtymä eurooppalaisen oikeusjärjestelmän osana. Olin läsnä monissa keskusteluissa ja osallistuin niihin. Keskustelut koskivat alueellisen yhteistyön avaamia uusia mahdollisuuksia uuden oikeudellisen välineen perusteella.

Uusia mahdollisuuksia korostaviin näkökohtiin liittyi myös organisatorisia ja poliittisia pelkoja erityisesti jäsenvaltioiden edustajien taholta. Lopulta laadittiin asetus, joka tyydytti sekä kannattajia että epäilijöitä. Todetessaan, että tämän uudentyyppisen oikeushenkilön käyttöönotto kansallisiin järjestelmiin aiheuttaisi hankaluuksia, jäsenvaltiot sopivat määräajasta, johon mennessä vastaavaan kansalliseen lainsäädäntöön liittyvän työn on oltava valmis. Tätä määräaikaa ei noudatettu, ja tähän mennessä vain muutamat valtiot ovat saaneet tehtävän valmiiksi, niiden joukossa Bulgaria ja Romania, joiden oli pakko hyväksyä asetus yhteisön säännöstön osana.

Itse asetuksen vaatimusten mukaisesti alueiden komitea seuraa eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymän toteuttamista ja toimintaa, ja sillä on jo mielenkiintoista tietoa valmisteluista uusien elinten luomiseksi. Saatavana olevan tiedon perusteella voin sanoa, että EU:n toimielinten on tarpeen ottaa erityisen aktiivinen osa – ei vain komission vaan ennen kaikkea neuvoston – suostutellessaan hallituksia ryhtymään toimenpiteisiin, jotka niiden on pakko toteuttaa ja joista ne ovat aiemmin sopineet. Ei olisi hyödyllistä, jos toteuttaminen perustuisi Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen tehtyjen valitusten tuomioihin.

 
  
MPphoto
 
 

  Rosa Miguélez Ramos, PSE-ryhmän puolesta. – Arvoisa puhemies, alusta alkaen INTERREG-aloite oli alkuna todella monikeskuksiselle ajatukselle rajatylittävästä, kansainvälisestä ja alueiden välisestä yhteistyöstä muodostuvasta eurooppalaisesta alueesta.

Tämän uuden oikeudellisen välineen, EAYY:n, perustaminen syntyi vaikeuksista, joita tämän tyyppinen toiminta kohtasi laadittujen eri järjestelmien ja eri menettelytapojen tuloksena.

Euroopan parlamentin aikaansaama ratkaisu melkein kahden vuoden lainsäädäntötyön jälkeen salli ja sallii viranomaisten ja julkisten laitosten rekisteröityä elimiksi, jotka ovat koko unionissa tunnustettuja oikeushenkilöitä.

Kuten on huomautettu, jäsenvaltioiden edellytettiin toteuttavan joitakin toimenpiteitä 1. elokuuta 2007 mennessä. Kun otetaan huomioon hyvin ilmeinen viivästys, viime vuoden heinäkuussa alueiden komitea piti tilanteen tutkimiseksi seminaarin, johon minut kutsuttiin esittelijänä. Seminaarissa otin osoituksena Euroopan parlamentin halukkuudesta tehdä yhteistyötä ratkaisun etsimisessä esille kysymyksen, jonka parlamentin jäsen Krehl allekirjoitti kanssani ja joka pani alulle keskustelun, jota käymme tänään.

Komission jäsen, voin sanoa tänään ylpeänä, että maani Espanja ja alueeni Galicia ovat tässä uranuurtajia yhdessä Portugalin pohjoisosan kanssa, ja ohjelmaa voivat muut Euroopan alueet seurata.

Tästä syystä haluaisin kysyä teiltä, miten Euroopan parlamentti voi työskennellä komission kanssa rohkaistaakseen maita, jotka eivät vielä ole ryhtyneet toimiin, sovittamaan kansalliset oikeusjärjestelmänsä ja ilmoittautumaan mukaan muodostamaan tällaisia alueellisia yhtymiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Mojca Drčar Murko, ALDE-ryhmän puolesta. – Tätä asetusta koskevan keskustelun aikana olimme tietoisia siitä, että tärkein asia oli kysymys sen lainsäädännön valinnasta, jota käytettäisiin alueellisen yhteistyön puitteissa vahvistettuihin lakeihin. Asetuksen tavoitteena oli tehdä mahdolliseksi se, että yhteistyökumppanit voisivat käyttää lainsäädäntöä, jolla olisi samat vaikutukset molemmissa maissa, koska siihen mennessä kahden oikeusjärjestelmän samanaikaisen soveltamisen menetelmä ei ollut ollut voimassa. Tässä mielessä asetus on selvempi kuin mikään muu aiempi samantyyppinen asiakirja. Se tarkoittaa sitä, että sovelletaan sen paikan lakia, mihin rajat ylittävän yhteistyön viranomaisen kotipaikka on rekisteröity, jos tällainen viranomainen on asetettu virkaan.

Olimme tietoisia siitä, että tämän asetuksen ei ollut tarkoitus olla uusi oikeudellinen väline, vaan väline, jota käytetään yhdessä muiden jo olemassa olevien rakenteiden kanssa. Nyt on selvää, että tällä asetuksella ei ole samoja vaikutuksia koko Euroopan unionin alueella ja että valtioiden määräämien erilaisten ehtojen vuoksi on hyvin todennäköistä, että syntyy erilaisia alueellisen yhteistyön yhtymiä. Jotta asetusta sovellettaisiin tehokkaasti, on tarpeen sovittaa kansallinen lainsäädäntö asianmukaisesti 16 artiklan säännösten mukaisesti. Vain, jos tämä tapahtuu, voimme todella odottaa näkevämme yhteisen menetelmän vaikutuksia pidemmällä aikavälillä.

Siksi jäsenvaltioita pyydetään vahvistamaan lainsäädäntö, joka käynnistää alueellisen yhteistyön kehityksen ja parantaa sen kehyksen oikeusvarmuutta. Lyhyesti sanottuna vaillinaisuutensa vuoksi asetuksesta tulee luultavasti jonkinlainen lainsäädännöllinen laboratorio, jossa verrataan menetelmiä ja olosuhteita sellaisina, kuin valtiot ne perustavat. Siksi olisi järkevää järjestelmällisesti seurata tahoja, joissa asetusta sovelletaan, ja siten samanaikaisesti kehittää julkinen eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymien tietokanta.

 
  
MPphoto
 
 

  Lambert van Nistelrooij (PPE-DE). – Arvoisa puhemies, mitä me itse asiassa olemme tekemässä tänä iltana? Yritämme arvioida tilannetta Euroopan parlamentin ja kolmen laitoksen tekemän hyvin selvän päätöksen jälkeen, jossa ilmoitimme, että nyt meillä on uusia välineitä, joilla parannetaan rajat ylittävää alueellista yhteistyötä.

Kansalliset rajat edustavat yhä menneisyyden haavoja ja kulkevat toisinaan yhteisöjen ja uusien kehitysalueiden läpi. Tarvitsemme yhteistyötä yliopistojen, sairaaloiden ynnä muiden välillä Euroopassa. Tarvitsemme uusia välineitä, ja jos analysoimme käyttöönotettua lainsäädäntöä, jäsenvaltioille on annettu erittäin paljon liikkumavapautta. Tämän vuoksi on niin ikävää – ottaen huomioon tarve nopeuttaa rajat ylittävää yhteistyötä – että niin harvat jäsenvaltiot, jotka vaatimalla vaativat kaikkea tätä vapautta, eivät nyt itse asiassa käytä sitä.

Siksi parlamentti pyytää aivan oikeutetusti komissiota ja ennen kaikkea neuvostoa, joka ei ole täällä tänä iltana, ottamaan vastuun ja saattamaan asian hyvin nopeasti päätökseen. Olen tyytyväinen, että muualta on hyviä esimerkkejä – alueiden komitea mainittiin hetki sitten – siitä, miten yhdentymisprosessia voidaan nopeuttaa saattamatta kansallisten hallitusten oikeusjärjestelmiä kyseenalaisiksi. Olen täysin vakuuttunut siitä, että meidän on jatkettava tätä lähestymistapaa.

Ihmiset jänistävät: tämä kaikki tuntuu olevan liian vaikeaa. Juuri tänä iltana keskustelimme energiatehokkuudesta rakennetussa ympäristössä. Jäsenvaltioilta meni viisi vuotta tämän toteuttamiseen. Mielestäni se, mitä me tarvitsemme nyt, on yhteisöaloite, jolla varmistetaan, että seitsemän jäsenvaltiota, jotka ovat jo panneet tämän asetuksen täytäntöön, vaihtuu esimerkiksi 25 tai 27 jäsenvaltioksi vuoden kuluessa. Tämän on oltava mahdollista. Tämän vuoksi haluan vastauksen neuvostolta, mutta neuvosto ei ole täällä tänä iltana, mistä olen hyvin pahoillani.

 
  
MPphoto
 
 

  Gábor Harangozó (PSE). – Kiitos hyvin paljon, arvoisa puhemies. Arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, Unkarin erityisen tilanteen vuoksi meidän on erityisen tärkeää edistää rajat ylittävän yhteistyön käytännön sovellusta. Täsmälleen tästä syystä Unkari oli ensimmäisten joukossa muotoilemassa ja ottamassa käyttöön EAYY:n perustavaa yhteisön asetusta vastaavan kansallisen asetuksen. Uuden välineen soveltaminen käytäntöön on kuitenkin kohtaamassa vaikeuksia, joten haluaisimme perustaa työryhmän, joka laatisi käsikirjan yhdessä ohjelmassa mukana olevien kumppaniemme kanssa.

Haluaisin kysyä komission jäseneltä, kannattaisiko hän EAYY-työryhmää INTERACT-ohjelman teknisen tuen yhteydessä, ja jos kannattaa, miten tämä voitaisiin toteuttaa. Eivät vain sisäiset rajat ylittävät ohjelmat vaan myös ulkoiset IPA- ja ENPI-ohjelmat ovat tärkeitä EAYY-yhteistyön kannalta. Euroopan komissio on jo hyväksynyt sisäiset rajat ylittävät ohjelmamme, ja IPA:n tukemat ohjelmat hyväksytään luultavasti helmikuussa. Meidän täytyy kuitenkin odottaa komission laatimia luetteloita voidaksemme lopettaa rajat ylittävän ohjelman suunnittelun: ohjelman, johon osallistuvat Unkari, Romania, Slovakia ja Ukraina ja jonka rahoittaa Euroopan sanomalehtimiesliitto ENPA.

Haluaisin myös kysyä, milloin voimme odottaa komission naapuruuspoliittisiin ohjelmiin liittyvien luetteloiden julkaisemista. Kiitos oikein paljon.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean Marie Beaupuy (ALDE). – Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluan sanoa, miten tyytyväinen olen voidessani puhua tästä aiheesta tänä iltana, koska harkitessamme tätä lisäystä, jonka Jan Olbrycht on jättänyt käsiteltäväksi, ilmaisin luottamukseni mietintöön.

Itse asiassa tästä aiheesta keskusteltiin Ranskan parlamentissa eilen, ja – tätä on syytä korostaa, koska sitä ei tapahdu kovin usein – kaikki poliittiset ryhmät kannattivat EAYY:n luomista ja esitettiin monia esimerkkejä siitä, miten Ranskan pohjois- ja eteläosissa, Alpeilla ja Lothringenissa on syytä panna toimeen EAYY hyvin pian. Kuten komission jäsen sanoi, tämä perustui erityisesti Lillen esimerkkiin; siellä allekirjoitettiin viime maanantaina EAYY, joka käsittää yli kaksi miljoonaa asukasta Belgiassa ja Ranskassa.

Miksi tämä herätti niin suuria toiveita? Siksi, että kolmen tai neljän vuoden ajan kollegamme etsivät oikeudellisia mahdollisuuksia menestyksettä. EAYY:n myötä he löysivät ratkaisun. Odotamme nyt, että ne 70 000 ranskalaista, jotka käyvät töissä Luxemburgissa joka päivä, ne 30 000 ranskalaista, jotka käyvät töissä Monacossa ja Italiassa sekä Espanjassa ja muualla, voivat todella edistää yhteistyön uusia muotoja EAYY:n avulla.

Kollegani ja minä haluaisimme nähdä komission jäsenen suostuttelevan valtioita, jotka jäävät jälkeen. Sen lisäksi, että asetuksen vaatimukset velvoittavat niitä, heille voidaan kertoa, että jotkut maat käyttävät jo järjestelmää täysin tyytyväisinä.

 
  
MPphoto
 
 

  Rolf Berend (PPE-DE). – Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymän tarkoituksena on toteuttaa ja hallinnoida rajat ylittäviä, ylikansallisia ja alueiden välisiä yhteistyötoimenpiteitä. Ei ole liioiteltua sanoa, että tämän uuden verkoston tarkoituksena on parantaa ihmisten jokapäiväisen elämän laatua, tehdä yrityksistämme kilpailukykyisempiä, laajentaa tutkimus- ja koulutuskeskuksiemme liikkumatilaa ja lisäksi suojella ympäristöämme.

EU:lla ei ole pakottavaa tarvetta tarjota taloudellista tukea EAYY-toimenpiteisiin. Tämän välineen avulla alueelliset ja paikalliset viranomaiset voivat muodostaa rajat ylittäviä liittoumia, jotka ovat oikeushenkilöitä. Tämä on merkittävä uudistus alueellisen yhteistyön laajuuden kannalta. EAYY tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden luoda synergeettisiä vaikutuksia, jotka ylittävät toimielimelliset puitteet, ja taata paremmat, koordinoidut sijoitukset ja yhtenäisen ja tehokkaan resurssien käytön.

Kuten tiedämme, tämä väline luotiin 5. heinäkuuta 2006 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen nojalla. Kaikilla jäsenmailla piti olla hyväksyttynä täydentävät lainsäädännölliset ja/tai hallinnolliset säännökset 1. elokuuta 2007 mennessä. Tosiasia on, että vain viisi tai kuusi jäsenvaltiota on hyväksynyt kansalliset säännökset, mikä antaa meille paljon aihetta huoleen. Häviäjiä ovat mahdolliset sitoutuneet osallistujat, jotka haluavat edistää rajat ylittävää yhteistyötä hyvien ideoidensa ja innovatiivisten projektien avulla. Tässä mielessä kyselylomake oli oikeutettu, ja odotamme myös kiireellisesti tietoa tästä asiasta neuvostolta.

 
  
MPphoto
 
 

  Stavros Arnaoutakis (PSE). – Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, alueellinen yhteistyö on koheesiopolitiikan kolmas tavoite uudelle ohjelmakaudelle. Tämän tavoitteen mukaan yhteistyö on erittäin tärkeää tasapainoisen, harmonisen kehityksen edistämisessä Euroopan alueilla.

Eurooppalainen alueellisen yhteistyön yhtymä on uusi tapa varustaa EU:n eri jäsenvaltioiden alueellisten ja paikallisten viranomaisten väliset yhteistyöryhmät oikeushenkilöllä. Päätökseen tämän tavan luomisesta ei suhtauduttu kevyesti, vaan se oli vastaus yhteistyöohjelmien kohtaamiin teknisiin ja oikeudellisiin ongelmiin. Valitettavasti nyt kuusi kuukautta määräajan jälkeen paikalliset ja alueelliset elimet eivät ole onnistuneet asettaa alueellisen yhteistyön yhtymiä, koska jäsenvaltiot ovat epäoikeutetusti jättäneet ryhtymättä asianmukaisiin toimenpiteisiin tai ovat viivyttäneet niihin ryhtymistä asetuksen täytäntöönpanemiseksi. Meidän on nyt lähetettävä kristallinkirkas viesti jäsenvaltioille siitä merkityksestä, jonka laitokset ovat asettaneet asetuksen oikealle täytäntöönpanolle uudella ohjelmakaudella sekä yhteistyölle keinona saavuttaa taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio.

 
  
MPphoto
 
 

  Miroslav Mikolášik (PPE-DE). – Viisikymmentä vuotta on kulunut siitä, kun ensimmäinen Euroregio-alue syntyi Saksan ja Hollannin rajalle. Sen jälkeen monet muutkin alueet ovat aloittaneet keskinäisen yhteistyön. Ne auttavat toisiaan ratkaisemaan samankaltaisia tai aivan samanlaisia ongelmia, joita esiintyy usein raja-alueilla. Ne luovat uusia työmahdollisuuksia ja jakavat kulttuurinsa.

Asetus, jolla perustetaan eurooppalainen alueellisen yhteistyön yhtymä ja joka hyväksyttiin heinäkuussa 2006, tuntuu olevan erittäin hyvä väline alueelliseen yhteistyöhön ja askel oikeaan suuntaan. Se tarjoaa alueille joustavuutta yhteistyöhön, ja sillä on myönteinen vaikutus jäsenvaltioiden väestöön, talouteen ja liiketoimintaympäristöön. Siksi on sitä suurempi harmi, että jäsenvaltiot eivät ole saattaneet tätä hyödyllistä asetusta lainsäädännökseen huolimatta siitä, että sen olisi pitänyt tapahtua 1. elokuuta 2007 mennessä.

Monet alueet ovat hyvin kiinnostuneita eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymästä, koska se antaa niille tilaisuuden tehdä yhteistyötä muiden alueiden kanssa ja samaan aikaan tarjoaa niille merkittävän tason itsehallintoa niiden suhteessa hallituksiin ja keskushallintoon. Sillä on myös myönteinen vaikutus väestön elämään yksittäisillä alueilla: yksi alueellisen yhteistyön tavoitteista on helpottaa henkilöresurssien tehokkaampaa kehitystä ja siten saavuttaa tasapaino kysynnän ja tarjonnan kehityksessä alueellisilla työmarkkinoilla.

Emme saa myöskään unohtaa, että EAYY hyödyttää myös yritysmaailmaa, nimittäin tukemalla talouden kehitystä tavoitteena parantaa sen tuottavuutta ja rakennetta, luomalla uusia työmahdollisuuksia ja tasapainottamalla niitä, jotka ovat vaarassa. Yksittäiset alueellisen yhteistyön yhtymät voivat aktiivisesti edistää työllisyyden lisääntymistä ja yhteiskuntaan kuulumista.

Asetus yksinkertaistaa ja tukee alueellista yhteistyötä unionin jäsenvaltioissa ja siten helpottaa taloudellista ja sosiaalista koheesiota. Tämä on hyvä asia, ja tästä syystä kehotan neuvostoa ja komissiota ryhtymään tarvittaviin toimiin varmistamaan tämän asetuksen täytäntöönpanon yksittäisissä jäsenvaltioissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Antolín Sánchez Presedo (PSE). – Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, eurooppalainen alueellisen yhteistyön yhtymä on uusi väline, jolla vahvistetaan taloudellista ja sosiaalista koheesiota unionissa.

Se on edistyneen, jäsentyneen yhteistyön väline, jolla on oma oikeushenkilö, jolla on yhteisön rahoituksen ja muista lähteistä tulevien varojen käyttömahdollisuus.

Kymmenen päivää sitten 23. portugalilais-espanjalaisen huippukokouksen kulminaatio Bragassa oli ratkaiseva virstanpylväs. Molemmat maat ovat niiden kuuden joukossa, jotka ovat jo hyväksyneet säännökset, jotka ovat tarpeen heinäkuussa 2006 annetun eurooppalaisen asetuksen täytäntöönpanemiseksi tehokkaasti.

Galician neuvosto ja Portugalin pohjoisalueen viranomaiset, jotka olivat lopettaneet sopimusluonnoksen ja määräysten laatimisen marraskuussa 2006, muodostavat pian yhtymän, joka kattaa 6 400 000 asukasta ja jonka kotipaikka on Vigossa.

He näyttävät esimerkkiä Euroregio-alueen perustamisessa hallituksen elimien avulla, mikä edistää kunnianhimoista eurooppalaista yhteistyötä, joka on esimerkkinä uudistumisesta.

Heidän ponnistuksensa ansaitsevat Euroopan parlamentin tunnustuksen.

 
  
MPphoto
 
 

  Ivo Belet (PPE-DE). – Arvoisa puhemies, kuten on jo useita kertaa sanottu, EAYY on äärettömän hyödyllinen väline erityisesti raja-alueilla. Arvoisa komission jäsen, olen hyvin tyytyväinen, että viittasitte Eurodistrict-projektiin Ranskan ja Belgian välisellä rajalla. Myös parlamentin jäsen Beaupuy mainitsi sen. Kortrijkin, Doornikin ja Lillen kaupungit ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen juuri tällä viikolla työskennelläkseen yhdessä käytännöllisin tavoin projektien parissa, jotka käsittävät myös yleisön. Lisäksi on rajat ylittävä työ, julkinen liikenne, yhteistyö sairaaloiden välillä ja rikollisuuden torjunta, jotka kaikki ovat sellaisia asioita, joita ihmiset odottavat meidän käsittelevän käytännön tasolla.

Erilaisia aloitteita on myös tehty muilla raja-alueilla – Belgian ja Alankomaiden välillä – käytännön yhteistyön edistämiseksi yliopistojen välillä käyttäen EAYY:tä. Kyseiset alueet ovat Belgian Limburg, Alankomaiden Limburg ja Aachenin alue. Ajatuksena on lopulta luoda rajat ylittävä yhdistetty yliopisto EAYY:n avulla käyttäen sitä monien olemassa olevien hallinnollisten esteiden voittamiseen tai kiertämiseen.

Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, EAYY ei voi tietenkään ratkaista kaikkia ongelmia ja ymmärrän – kuten olemme kuulleet – että monet jäsenvaltiot eivät vielä ole alkaneet käyttää sitä. Meidän pitäisi kuitenkin nyt katsoa pidemmälle eteenpäin alustavien tällä välineellä tehtyjen kokemusten perusteella ja pohtia, mitä parannuksia voimme tehdä tämän ensimmäisen arvioinnin perusteella. Meidän on voitettava tietyt olemassa olevat ongelmat, kuten erilaiset sosiaaliset sääntelyt, joita työntekijät kohtaavat, kun he työskentelevät EAYY:n alaisuudessa.

Arvoisa komission jäsen, voin vain sanoa, että komission on ehdottoman tärkeää jatkaa niiden hallitusten painostamista, jotka eivät tähän mennessä ole ottaneet tätä välinettä käyttöön.

 
  
MPphoto
 
 

  Zita Pleštinská (PPE-DE). – Arvoisa komission jäsen, raja-alueiden projektien määrä, sekä menestyksellisesti päätetyt projektit että uudet tällä hetkellä kehitettävät Euroregio-alueen yhtymien suojeluksen alaiset projektit, osoittavat että monissa kehitystoiminnoissa on paljon potentiaalia ja että näitä toimintoja ei voi toteuttaa ilman EU:n apua.

On kuitenkin oltava selvät säännöt, muuten rahaa ei saa käyttöön. Luotan siihen, että tämä keskustelu rohkaisee kiinnostuneita rajaosapuolia osallistumaan EAYY:hyn.

Kaikki osapuolet, jotka eivät ole täyttäneet velvoitteitaan, on tunnistettava jäsenvaltioissa. Komission on lisättävä ponnistuksiaan varmistaakseen, ettei rajat ylittävä yhteistyö vahingoitu. Euroregio-alueet ovat rajat ylittäviä rakenteita, jotka ovat olleet olemassa kauan, ja ne ovat suorittaneet loppuun Interregin aikaisia tehtäviä edellisellä ohjelmakaudella, erikoisesti pienten ”ihmiseltä ihmiselle” -projektien yhteydessä.

En usko, että Euroregio-alueet ovat epäonnistuneet. Olen vakuuttunut siitä, että komission, jäsenvaltioiden, alue- ja paikallishallitusten, kauppakamarien ja teollisuuden sekä kaikkien raja-alueilla asuvien ihmisten aktiivisella tuella Euroregio-alueet käyttävät kokemustaan käyttääkseen tätä uutta EAYY-välinettä hyödyksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Danuta Hübner, komission jäsen. − Arvoisa puhemies, erittäin paljon kiitoksia jäsenille kommenteista ja myös kaikesta tuesta ja sitoumuksesta tätä uutta välinettä kohtaan.

Haluan vain muistuttaa kaikkia siitä, ettei mikään jäsenvaltio ole kieltäytynyt toteuttamasta tätä työkalua, ja tämä on mielestäni hyvin tärkeää. On täysin selvää, että kaikkien jäsenvaltioiden on otettava se käyttöön. Kuten yritin sanoa alkuhuomautuksessani, olemme yrittäneet siirtyä kohti toteuttamista ja kiihdyttää koko prosessia hyvin erilaisten välineiden avulla. Tänään voimme varmasti vielä rohkaista valtioita suoraan teidän aktiivisen läsnäolonne välityksellä jäsenvaltioissanne ja alueillanne, mitä olemme tehneet viimeisen vuoden. Kaikkien vierailujeni, kaikkien kokousteni, kaikkien konferenssien aikana – ei vain alueellisesta yhteistyöstä vaan myös politiikan ytimestä – olemme rohkaisseet, puhuneet ja antaneet ohjeita. Olemme työskennelleet paljon alueiden kanssa auttaaksemme niitä valmistelemaan tämän uuden yhteistyövälineen toteuttamista.

Nyt olemme edistymässä. Luulen, että tietoisuus jäsenvaltioiden keskuudessa on lisääntynyt suuresti. Toivon, että pääjohtajan toiminnan antaman äskettäisen sysäyksen avulla useimmat täytäntöönpanosäännösten kansalliset sopeuttamiset on laadittu kesäkuuhun mennessä.

Meidän on kuitenkin muistettava, että mikä tahansa ohjelma voi siirtää johtonsa EAYY:hyn olemassaolonsa missä vaiheessa tahansa, joten mitään mahdollista vahinkoa politiikalle ei aiheudu siitä, että jäsenvaltiot eivät vielä ole toteuttaneet vaadittuja järjestelyitä. Mikä tahansa projekti voi myös käyttää tätä välinettä projektin toteuttamiseen, ja kuten tiedämme, meillä voi olla uusia projekteja vuoteen 2013 saakka. Joten tästäkään ei ole uhkaa.

Tämä ei lohduta, mutta haluaisin teidän myös huomaavan, ettei se, ettemme ole vielä saattaneet valmiiksi kaikkia täytäntöönpanomenettelyitä, aiheuta vahinkoa tässä mielessä.

Huomaamme nykyään komission muiden pääosastojen olevan erittäin kiinnostuneita ja innokkaita käyttämään tätä välinettä seitsemännessä puiteohjelmassa, mutta myös CIT-ohjelmassa ja myös muissa politiikoissa.

Alue- ja paikallistason tapaamisissanne on tärkeää muistuttaa alueita siitä, että vaikka ne eivät vielä toteuta laadittuja sääntöjä, äskettäinen Ranskan ja Belgian esimerkki osoittaa selvästi, että EAYY voidaan perustaa ja jäsenvaltio voi toteuttaa ja nimittää tilapäisen viranomaisen, joka esittää sen viranomaisen osaa, jonka puoleen alue- ja paikalliselimet kääntyisivät saadakseen tietoa EAYY:n perustamisesta.

EAYY:n käsikirjan osalta INTERACT on laatimassa tällaista käsikirjaa. Maaliskuussa Brysselissä on konferenssi, ja kaikki kiinnostuneet kutsutaan tähän käsikirjan laatimiseen liittyvään seminaariin.

Madridin yleissopimuksen osalta meidän pitäisi muistaa, että tähän mennessä on kulunut 20 vuotta tämän yleissopimuksen ratifioimiseen, ja jos muistan oikein, kaikki jäsenvaltiomme eivät ole vieläkään ratifioineet sitä. Tämä sääntely neuvoteltiin uudelleen alle kaksi vuotta sitten, ja tämä on nyt sen ensimmäinen täytäntöönpanovuosi.

Luulen, että tässä olisi vastaus siihen, mitä olette sanoneet. Haluaisin vakuuttaa teille, että olemme vahvasti sitoutuneita, koska näemme lisäarvon ja työskentelemme alueiden kanssa. Tämän vuoksi moni niistä on niin hyvin valmisteltu. Näemme tämän välineen kaiken lisäarvon, jonka mainitsitte.

Meidän on kuitenkin tietysti muistettava, että tämä ei takaa rahaa. Kyse ei ole projektista, vaan välineestä, jota haluamme käyttää yhteistyöhön. Mutta totta kai EAYY voi saada yhteisön rahoitusta normaalien sääntöjen mukaisesti Euroopan koheesiopolitiikan nojalla. Tämä on myös tärkeää pitää mielessä.

Kiitos mielenkiinnostanne. Olemme ehdottoman sitoutuneita saattamaan tämä prosessi loppuun mahdollisimman nopeasti.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. − Keskustelu on päättynyt.

Kirjalliset kannanotot (työjärjestyksen 142 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Bairbre de Brún (GUE/NGL), kirjallinen. – Haluaisin ehdottaa, että aluekehitysvaliokunta tekisi aloitteen ja käyttäisi painostusta toimintaan, jonka avulla kyky voitaisiin yhdistää eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymään ottaen huomioon politiikkojen tuominen esiin.

Uuden EAYY:n tarkoituksena on saattaa lainsäädäntö voimaan jäsenvaltioissa, luoda uutta dynamiikkaa rajat ylittävään yhteistyöhön ja mahdollistaa, että suurempi määrä luottamusta ja yhteistyötä säilyy rajojen sisällä.

Jaetussa maassani tärkeässä osassa voisivat olla tällaiset aloitteet ja muut EU:n tukijärjestelmät, joiden tarkoituksena on lieventää Irlannin jaon vihamielistä vaikutusta. Kannatan täysin tervettä ajattelua rajat ylittävän yhteistyön takana, koska tämä on eurooppalainen ihanne.

Irlannissa on suuri tarve tutkia kaikki rajat ylittävään yhteistyöhön liittyvät keinot, koska raja-alueemme ovat köyhissä kreivikunnissa, ja kehityksen taso on alhainen. Olemme vetelehtineet pitkään ja keksineet tekosyitä. Jäsenvaltioilla on velvollisuus auttaa raja-alueita toteuttamaan EAYY-lainsäädännön mahdollisimman pian.

 
  
MPphoto
 
 

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, jäsenvaltioiden ongelma yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanossa ei ole uusi. Uskallan väittää sen vaikuttavan suureen osaan yhteisön politiikkaa.

27 valtion yhteisen kannan laatiminen Euroopan tasolla on itse asiassa vain työlään prosessin alku, jossa hyväksytyt periaatteet yhdenmukaistetaan ja pannaan täytäntöön. Jäsenvaltioiden on korkea aika ottaa vastuu tästä prosessista itse. Yhteisten ponnistustemme tehokkuus Euroopan tasolla riippuu suuressa määrin jäsenvaltioiden kansallisten hallintojen sitoutumisesta ja suositusten täytäntöönpanosta.

Tarvitaan julkishallintojemme eri tasojen välistä yhteistyötä. Voin turvallisesti sanoa, että Euroopan parlamentin yksittäisten jäsenvaltioiden ihmisten suoraan valitsemina jäseninä olemme valmiita ja avoimia kaikenlaiseen yhteistyöhön kansallisten ja alueellisten hallintojen kanssa, jotka voivat parantaa ja nopeuttaa yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanoa.

Emme voi antaa asioiden, kuten taloudellisen ja sosiaalisen koheesion vahvistamisen, joka on yksi perustamissopimusten perusperiaatteista, jäädä huomiotta – kuten tapahtuu meille tänään annetun ongelman kanssa. Varsinainen EU:n asetus alueellisen yhteistyön yhtymistä on ollut olemassa heinäkuusta 2006, mutta tähän päivään saakka on ollut mahdotonta käyttää sitä hyväksi, koska jäsenvaltioiden vastaava lainsäädäntö puuttuu.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö