Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

O-0005/2008 (B6-0006/2008)

Keskustelut :

PV 31/01/2008 - 4
CRE 31/01/2008 - 4

Äänestykset :

Hyväksytyt tekstit :


Sanatarkat istuntoselostukset
Torstai 31. tammikuuta 2008 - Bryssel EUVL-painos

4. Vuotuinen keskustelu vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen toteuttamisessa tapahtuneesta edistymisestä (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 39 artikla) (keskustelu)
PV
MPphoto
 
 

  Puhemies. (IT) Esityslistalla on seuraavana keskustelu

- Jean-Marie Cavadan kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan puolesta neuvostolle laatimasta suullisesta kysymyksestä vuotuisesta keskustelusta 2007 vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen toteuttamisessa tapahtuneesta edistymisestä (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 39 artikla) (O-0005/2008 - B6-0006/2008) ja

- Jean-Marie Cavadan kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan puolesta komissiolle laatimasta suullisesta kysymyksestä vuotuisesta keskustelusta 2007 vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen toteuttamisessa tapahtuneesta edistymisestä (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 39 artikla) (O-0006/2008 - B6-0007/2008).

 
  
MPphoto
 
 

  Gérard Deprez, laatijan sijainen. (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, tänään käymme keskustelua tilanteessa, johon vaikuttavat, kuten tiedätte, kaksi olennaista tekijää.

Ensimmäinen tekijä – josta ei tarvitse muistuttaa – on aivan yksinkertaisesti aikataulu. Summittaisesti laskien jäljellä on korkeintaan kuusitoista toiminnallista kuukautta ennen Euroopan parlamentin nykyisen vaalikauden päättymistä. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän on sovittava hyvin lyhyessä ajassa asioista, jotka haluamme saada yhdessä päätökseen jäljellä olevan ajan puitteissa. Emme voi tehdä kaikkea, joten meidän on tehtävä valintoja ja myös pidettävä kiinni tekemistämme valinnoista.

Toinen tekijä, arvoisa puhemies, on meidän kannaltamme vieläkin merkityksellisempi. Kyse on uuden sopimuksen mahdollisesta voimaantulosta, joka, tiedätte tämän yhtä hyvin kuin me, tuo merkittäviä rakenteellisia muutoksia toimivaltaamme. Erityisesti mainitsen ensimmäiseen ja kolmanteen pilariin kuuluvien politiikanalojen välillä vallitsevan keinotekoisen erottelun lopettamisen, minkä seurauksena otetaan käyttöön yhteispäätösmenettely ja alistetaan todelliselle oikeudelliselle valvonnalle toimenpiteet, jotka tähän asti ovat olleet pääasiassa riippuvaisia neuvoston tahdosta ja joita on toteutettu yhteisöjen tuomioistuimen toimivallan ulottumattomissa.

Näin ollen ymmärtänette, että odotamme kärsimättömästi uuden sopimuksen tulevan voimaan mahdollisimman nopeasti, koska se vahvistaa demokraattista valvontaa sekä kansalaisten oikeuksia. Ja ottaen huomioon nämä kaksi kriteeriä, jotka ovat – toistan – demokraattisen valvonnan vahvistaminen ja kansalaisoikeuksien vahvistaminen, ymmärtänette myös periaatteellisen vastahakoisuutemme käsitellä nykyisten sopimusten puitteissa arkaluontoisia asioita, joiden käsittelyssä voitaisiin pian hyödyntää uuden sopimuksen määräyksiä.

Periaatteellinen vastahakoisuutemme on todellista. Tämä vastahakoisuus on todellista, ja sen jakavat laajalti eri poliittisten ryhmien edustajat niin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa kuin Euroopan parlamentissa yleisemmin. Ja vaikka vastahakoisuus on syvällistä, se on ainakin tällä hetkellä hyvin hallinnassa. Emme ole innostuneita, arvoisa puhemies, neuvoston puheenjohtaja ja komission jäsen, kierosta aikomuksesta hidastaa sellaisten tärkeiden asioiden täytäntöönpanoa, joiden käsittely saataisiin päätökseen ja jotka osoittautuisivat kiireellisiksi.

Olemme päinvastoin valmiita siihen, että todellisen vuoropuhelun kautta pyritään saamaan aikaiseksi eräänlainen herrasmiessopimus, joka antaisi kaikille toimielimille turvan ja takuut, jotka ne katsovat tarpeellisiksi. Näkemyksemme mukaan olisi mahdollista sopia varsin nopeasti eräänlaisesta toimielinten välisestä lainsäädäntöohjelmasta vuotta 2008 ja vuoden 2009 ensimmäistä vuosipuoliskoa varten. Ohjelma sisältäisi rajallisen määrän yhteisiä ensisijaisia tavoitteita arkaluontoisissa asioissa, siinä eriteltäisiin vastavuoroiset sitoumukset ja se mahdollistaisi uuden sopimuksen myönteisten määräysten hyödyntämisen ilman, että niitä ennakoidaan.

Euroopan parlamentti on jo osoittanut yhden tavan vastata tähän pyyntöön äänestäessään Europolin perussäännöstä ja tehtävistä edellisessä täysistunnossa Strasbourgissa. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission jäsen, Euroopan parlamentti hyväksyi tuolloin ylivoimaisella 537 äänen enemmistöllä tarkistuksen, jonka mukaan kyseinen päätös on arvioitava uudelleen kuuden kuukauden kuluessa Lissabonin sopimuksen voimaantulosta.

On totta, että vaikka tämä yksipuolinen tarkistus hyväksyttiin ylivoimaisella enemmistöllä, se ei ole sitova. Ymmärtänette kuitenkin, että tämä osoittaa hyvin selkeästi poliittisen tahtomme aloittaa keskustelu ja löytää ratkaisuja. Tässä hengessä valiokuntamme vahvistaa sekä tahtonsa että valmiutensa käydä todellista toimielinten välistä vuoropuhelua.

 
  
MPphoto
 
 

  Dragutin Mate, neuvoston puheenjohtaja. (SL) Minulla on suuri ilo olla kanssanne tänään ja osallistua tähän tärkeään keskusteluun. Oikeus- ja sisäasioita koskevan politiikan toteuttaminen on todella tärkeää kansalaistemme kannalta. Yhteiskunnan ja nykyteknologioiden kehittymisen myötä turvallisuuskysymyksistä on tullut yksi tärkeimmistä asioista kansalaisillemme. Mielestäni meillä neuvoston, komission ja Euroopan parlamentin edustajilla on sama tavoite: turvata jäsenvaltioiden välisen yhteistyön edellytykset, mikä takaa kansalaisillemme riittävän turvallisuuden.

Kaksi vuotta sitten aloitimme keskustelut kahdesta lainsäädäntöaloitteesta, joilla oli tarkoitus parantaa merkittävästi yhteistyömme laatua. Ensimmäinen niistä oli päätös perustaa Europol unionin virastona ja toinen oli ottaa Prümin sopimus osaksi unionin lainsäädäntöä. Uuden oikeusperustan nojalla Europol voi reagoida nopeammin terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden muuttuviin suuntauksiin sekä parantaa analyysikapasiteettiaan ja valmiuksiaan tukea jäsenvaltioita. Tämän ansiosta voidaan tehokkaammin torjua järjestäytynyttä rikollisuutta ja useissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa toimivia terroristijärjestöjä. Prümin sopimuksen sisällyttäminen nopeuttaa kansallisissa tietokannoissa olevien DNA-tietojen, sormenjälkien ja kulkuneuvojen rekisteritietojen vaihtamista.

Kaksi edellistä puheenjohtajavaltiota, Saksa ja Portugali, ovat auttaneet kaikin mahdollisin tavoin, jotta kumpikin lainsäädäntöaloite hyväksyttäisiin näiden kolmen puheenjohtajakauden loppuun mennessä. Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan jäsenille esittelemäni ohjelman mukaisesti aiomme saavuttaa yksimielisyyden kummastakin aloitteesta tämän vuoden kesäkuuhun mennessä. Aiheiden tärkeyden huomioon ottaen niiden hyväksymisen viivästyttäminen ei olisi perusteltua, etenkin kun ne on jo hyväksytty ja yhdenmukaistettu tällä tasolla sekä jäsenvaltioiden että kaikkien kolmen toimielimen kesken. Vielä keskusteltavina olevien lainsäädäntöaloitteiden osalta puheenjohtajavaltio haluaa tehdä tiivistä yhteistyötä parlamentin kanssa tapauskohtaisesti ja yhteisvastuullisesti niiden hyväksymiseksi. Nämä kaksi toimielintä jakavat siten vastuun unionin kansalaisten turvallisuuteen liittyvillä aloilla sekä muilla aloilla.

Neuvosto keskustelee parhaillaan soveltamisalaltaan yleisistä lainsäädäntöehdotuksista, jotka liittyvät kaikenlaisen järjestäytyneen rikollisuuden sekä terrorismin torjumiseen. Kyseiset ehdotukset koskevat pääasiassa tiedonkeruuta ja -vaihtoa sekä Europolin alaisuudessa tehtävää yhteistyötä. Neuvosto keskustelee myös erityisongelmia ja erityistä rikollista toimintaa koskevasta lainsäädännöstä.

Prümin sopimuksen sisällyttämisen ja Europolia koskevan päätöksen lisäksi valmistelemme toimenpiteitä, joilla estetään ei-toivottujen henkilöiden tulo EU:n alueelle. Olen henkilökohtaisesti sitoutunut ponnistelemaan toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän kehittämisen vauhdittamiseksi. Valmistaudumme nopeuttamaan lainsäädännön hyväksymistä, mikä helpottaisi viisumitietojärjestelmän käyttöä. Ulkoasioissa työskentelemme kovasti Länsi-Balkanin maiden sekä Venäjän kanssa valmistellaksemme alueellisia arvioita järjestäytyneen rikollisuuden uhkista.

Tässä kuussa neuvosto käynnisti keskustelut ensimmäisestä ehdotuksesta niistä kahdesta direktiiviehdotuksesta, jotka koskevat laillista maahanmuuttoa. Ensimmäisessä työryhmien kokouksessa keskusteltiin korkeasti koulutetuista työntekijöistä, ja puheenjohtajalle jäi sellainen käsitys, että direktiivin soveltamisesta oltiin laajalti yhtä mieltä. Toivomme, että tulevissa keskusteluissa onnistutaan määrittämään tärkeimmät poliittiset kysymykset vielä puheenjohtajakautemme aikana, jotta voimme luovuttaa asian seuraavalle puheenjohtajavaltiolle Ranskalle, joka voi jatkaa asian työstämistä tehokkaasti.

Parlamentti ja neuvosto ovat nyt keskustelleet kaksi vuotta direktiiviehdotuksesta laittomasti EU:ssa oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi. Keskustelussa on keskitytty useaan erityisongelmaan, joista toimielimet ovat hyvin erimielisiä. Puheenjohtajavaltio tekee jatkossakin parhaansa, jotta asiasta päästäisiin sopimukseen parlamentin kanssa ja direktiivi saataisiin siten hyväksyttyä mahdollisimman nopeasti, mieluiten jo ensimmäisessä käsittelyssä. Meidän pitää kuitenkin huolehtia siitä, ettei direktiivi huononna palauttamismenettelyjä ja heikennä siten politiikkojemme tehoa laittoman maahanmuuton torjunnassa.

Syventäessään vuoropuhelua alkuperä- ja kauttakulkumaiden kanssa neuvosto pyrkii jatkossakin soveltamaan nykyisiä yleisiä lähestymistapoja maahanmuutto-ongelmiin korostaen sitä, että kyseiset maat on otettava mukaan toimiin ja että maantieteellinen tasapaino on tarpeen. Näin ollen keskitämme huomiomme Pohjois-Afrikkaan ja Kaakkois-Eurooppaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Franco Frattini, komission varapuheenjohtaja. (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, tervehdin neuvoston puheenjohtajaa ja kiitän puheenjohtaja Deprez’tä johdannosta.

On selvää, ettemme keskustele tänään ainoastaan vuoden 2007 tuloksista, jotka ovat mielestäni olleet tällä alalla myönteisiä: Schengenin alueen laajentuminen avasi sisärajat yli 400 miljoonalle Euroopan unionin kansalaiselle, perusoikeusvirasto saatiin toteutettua, parlamentin kanssa saatiin aikaiseksi tärkeä sopimus viisumitietojärjestelmästä ja lisäksi käsiteltiin maahanmuuttokysymyksiä, kuten ministeri Mate muistutti, sekä terrorismikysymyksiä.

Tilastotietona mainittakoon, että vuonna 2007 vastuualaani kuuluvat ja teille esittelemäni ehdotukset kattoivat melkein 20 prosenttia Euroopan komission strategisista aloitteista. Tämä osoittaa, kuinka merkittävä tästä aihealueesta on tullut. Olemme toteuttaneet kaiken sen, mikä oli mukana strategisessa ohjelmassa.

Nyt vuonna 2008 edessämme on yhtä suuri haaste. Kuten tiedätte, komissio on määritellyt 26 strategista ehdotusta vuodeksi 2008. Niistä kahdeksan, eli melkein 30 prosenttia, koskee vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvaa aluetta.

Tänä vuonna käsittelemme ulkorajoja: Helmikuussa esitellään ehdotuspaketti ulkorajojen turvallisuuden parantamiseksi noudattaen samoja suuntaviivoja ja kriteerejä kuin Schengenin tietojärjestelmän ja viisumitietojärjestelmän yhteydessä. Teemme Frontexin toiminnasta kattavan arvioinnin, josta kaikki voivat ottaa vinkkejä tulevaisuutta varten. Toivon mukaan annamme myös edistyksellisiä ja kunnianhimoisia ehdotuksia yksityisoikeuden alalla. Keskustelemme puheenjohtajavaltio Slovenian kanssa niin kutsutusta eJustice-hankkeesta, eli siitä, miten voidaan parantaa kansalaisten pääsyä yksityis- ja rikosoikeudellisiin asioihin uusimpien teknologioiden avulla.

Varmasti jatkamme työskentelyä maahanmuuttoasioiden parissa. Vuoden aikana käsittelemme ja kehitämme myös sellaisia viime vuonna tehtyjä aloitteita, joiden yleisistä poliittisista linjauksista on päästy yhteisymmärrykseen. Tänä vuonna laaditaan turvapaikkaa, turvapaikanhakijoita sekä pakolaisten kohtelun eurooppalaista järjestelmää koskeva toimintasuunnitelma; esittelemme heinä- ja marraskuussa kaksi kokonaisvaltaista ehdotusta.

Annamme ehdotuksen unionin strategiasta väkivaltaisen radikalisoitumisen ennaltaehkäisemiseksi, joka on yksi terrorismin torjuntaa koskevan poliittisen strategian avaintekijöistä. Tämä tapahtuu kesäkuussa.

Mielestäni puheenjohtaja Deprez’n esiin ottama poliittinen aihe ansaitsee poliittisen vastauksen, jonka annankin oikein mielelläni. Vuosi 2008 on siirtymävuosi. Se on siirtymävuosi kohti Lissabonin sopimusta ja sen ratifiointia. Sopimus tulee mahdollisesti voimaan – kuten kaikki toivomme – tammikuussa 2009. Siten on selvää, että kolme vaatimusta, yhtäältä vaatimus tehdä yhteistyötä Euroopan parlamentin kanssa siirtymäkauden aikana ja toisaalta vaatimus olla hidastamatta aloitteita, jotka on saatu valmiiksi ja joista on jo sovittu, mutta olla samalla ennakoimatta sitä, mitä Lissabonin sopimus aiheuttaa voimaan tultuaan, on pidettävä yhdessä. Näin ollen uskon, että toimielintenvälinen poliittinen sopimus on tarpeen.

On selvää, että tämä onnistuu vain, jos neuvosto, komissio ja parlamentti pääsevät sopimukseen työskentelytavasta ennen yksittäisten ensisijaisien tavoitteiden määrittämistä. Eli jos työskentelytavasta voidaan tehdä poliittinen sopimus, voimme yhdessä määritellä yhteiset ensisijaiset tavoitteemme. Niitä ovat aloitteet, jotka tuovat välitöntä lisäarvoa kansalaisille, joista ollaan riittävän yksimielisiä ja jotka saavuttavat sellaisen tasapainon, jonka me haluamme vallitsevan pelissä olevien etujen välillä: turvallisuus, kansalaisten turvallisuuden takaaminen sekä kansalaisvapauksien arvon nostaminen ja suojelu – tavanomainen poliittinen tasapaino, jonka saavuttaminen on meille kaikille haaste.

Uskon, että paras mahdollinen työskentelytapa on se, jota olemme neuvoston kanssa jo alkaneet kokeilla: ei työskennellä puolivuotiskausittain, vaan kootaan puheenjohtajakolmikko, kuten nykyinen puheenjohtajavaltio ja edelliset puheenjohtajavaltiot ovat tehneet, tarkastelemaan aloitteita 18 kuukauden aikavälillä kuuden kuukauden sijaan. On selvää, että jos työstämme vain lyhyen aikavälin aloitteita, meillä ei voi olla visiota, jonka olisi järkevää ulottua – omasta mielestäni – ainakin vuoden 2009 kesäkuun loppuun saakka. Ja minun mielestäni Euroopan parlamentin vaalit on todellinen määräpäivä, johon on katsottava.

Olen siis valmis tähän. Olen valmis poliittiseen vuoropuheluun neuvoston ja parlamentin kanssa eritelläksemme vuosien 2008 ja 2009 ensisijaisista tavoitteista ne, jotka voimme antaa välittöminä vastauksina kansalaisille ja joita kannattaa käsitellä vielä syvällisemmin. Uskoakseni todistamme tällä tavoin uutta sopimusta ennakoimatta, että kun toimielimet tekevät yhteistyötä, tuloksiin päästään nopeammin ja tulokset ovat poliittisesti parempia. Tämä on se tie, jota voimme nähdäkseni kaikki yhdessä kulkea.

 
  
MPphoto
 
 

  Manfred Weber, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, tämän päivän keskustelu koskee unionin sisäpolitiikkaa ja uskon, että on oikein toimia komission varapuheenjohtaja Frattinin tavoin ja muistella lyhyesti mennyttä. Vuosi 2007 oli erinomainen vuosi unionin sisäpolitiikassa. Schengenin alueen laajentuminen on ollut suuri menestys, ja voimme myös todistaa kansalaisillemme, että jos kaikki unionin tutkintaviranomaiset voivat käyttää yhtä tietokantaa, tämä ei vähennä turvallisuutta vaan lisää sitä.

Luonnollisesti meidän täytyy kuitenkin katsoa myös tulevaisuuteen. Ymmärsin, että SIS II:sta keskusteltiin Slovenian puheenjohtajakaudella Sloveniassa pidetyssä neuvoston epävirallisessa kokouksessa. Minä ymmärrän tämän siten, että keskusjärjestelmä on jälleen kerran hyllytetty. Komission osuudet vaikuttavat valmiilta, mutta nyt ollaan perustamassa uutta asiaan erikoistuneiden sisäministereiden poliittista ryhmää, jonka tehtävä olisi käsitellä SIS II:sta. Heidän tavoitteensa on SIS II:n osalta tuottaa todellisia käytännön parannuksia järjestäytyneen rikollisuuden ja rikollisuuden torjuntaan Euroopassa. Miksi meidän siis täytyisi viivyttää tätä asiaa enää pidempään? Olen huolissani siitä, että laajentumisen jälkeen olemme putoamassa mustaan aukkoon, koska kaikki ovat tyytyväisiä siihen, että laajentumisesta selvittiin hyvin. Haluaisin huomauttaa, että parlamentti arvioi järjestelmät kuuden kuukauden jälkeen ja korostaa tämän tekemistä jatkossakin.

Toinen käytännön aihealue, jolla kehottaisin ryhtymään toimiin, on poliisiyhteistyö. Kuten tiedätte, kaikkia Prümin sopimuksen jaksoja ei ole valitettavasti otettu osaksi yhteisön lainsäädäntöä, ja esimerkiksi olennaisia poliisiyhteistyöhön liittyviä asioita ei hyväksytty. Näin ollen tätäkin asiaa on vietävä eteenpäin.

Odotamme komissiolta ehdotuksia rajavalvonnasta. Odotan ehdotuksia alueelle tuloa ja alueelta poistumista koskevista järjestelmistä, sillä on hyvin mielenkiintoista saada tietää, kuinka moni viipyy unionin alueella liian pitkään.

Ja lopuksi: olemme saamassa uuden sopimuksen. Haluaisinkin siksi rohkaista valiokuntamme puheenjohtajaa, Deprez’tä. Saamme kansalaiset luottamaan tähän sopimukseen, jos sisäpoliittisia päätöksiä ei tehdä neuvoston takahuoneessa, vaan tehdään julkisesti parlamentin täysistunnossa. Tällöin ihmiset näkevät, kuinka päätöksiä tehdään. Tarttukaa siis parlamentin ojentamaan käteen. Olemme valmiita yhteistyöhön.

 
  
MPphoto
 
 

  Claudio Fava, PSE-ryhmän puolesta.(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission varapuheenjohtaja, katson voivani tukea komission jäsenen Frattinin suunnitelmaa keskustelujen käymisestä. On katsottava tulevaisuuteen, on ymmärrettävä, miten voidaan hallita aikaa, jona meitä odottaa vastuuntuntoinen ja kaikille unionin toimielimille yhteinen tehtävä.

Uskomme, että käytyämme jo vuosien ajan vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvaa aluetta koskevaa keskustelua, jonka yhteydessä Euroopan parlamentti on kritisoinut demokratiavajetta – kansalaisten perusoikeuksien kannalta erityisen arkaluontoinen aihe – voimme nyt iloita uuden sopimuksen allekirjoittamisesta, sillä sen ansiosta alue saa todellisen eurooppalaisen ulottuvuuden, ja parlamentille annetaan täysi lainsäädäntövalta oikeudellisia ja rikosoikeudellisia asioita, poliisiyhteistyötä sekä maahanmuuttoa ja maassa oleskelua koskevan politiikan osalta.

Näin ollen myös minun ryhmäni katsoo, että tässä herkässä ratifiointivaiheessa mikään toimielin ei voi jättää huomioimatta tätä seikkaa, tätä täysin muuttunutta tilannetta. Tiedämme, että sopimuksen voimaantuloa ei yksinkertaisesti vain voi ennakoida, mutta uskomme, että olisi poliittinen virhe jatkaa hyvin arkaluontoisten asioiden käsittelyä ottamatta huomioon Lissabonin sopimuksen demokraattista ulottuvuutta.

Tämän vuoksi ryhmämme on sitä mieltä, että parlamentin, neuvoston ja komission on määritettävä yhdessä erityisen merkittävät asiat; ei niiden käsittelyn jäädyttämiseksi, vaan sen varmistamiseksi, että parlamenttia kuullaan Lissabonin sopimuksen tultua voimaan ja että kyseiset asiat otetaan osaksi uutta toimielinjärjestelmää. Ajattelen erityisesti sellaisia tärkeitä asioita, joista meitä on tähän asti pelkästään kuultu, kuten ehdotus Euroopan matkustajatietojärjestelmästä, ehdotus terrorismia koskevan puitepäätöksen tarkistamisesta, direktiivi korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien maahantulosta sekä direktiivi siirtotyöntekijöiden maahantuloon sovellettavasta yhteisestä menettelystä.

Muutama sekunti, arvoisa puhemies, tuodakseni ilmi huolen siitä, mitä neuvosto totesi palauttamista koskevasta direktiivistä. Arvostamme neuvoston toimintavalmiutta ja sen kanssa tehtyä yhteistyötä, mutta mielestämme jotkut kohdat ovat erittäin arkaluontoisia. Aivan erityisesti yksi kohta: 18 kuukauden vankeuden ei voi katsoa parantavan direktiivin tehokkuutta, vaan kyse on sortotoimenpiteestä, jota merkittävä osa tämän parlamentin jäsenistä ei jatkossakaan hyväksy.

 
  
MPphoto
 
 

  Sarah Ludford, ALDE-ryhmän puolesta.(EN) Arvoisa puhemies, tarkastelemme Euroopan unionin saavuttamaa edistystä vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen luomisessa. Tämä tarkoittaa kehitystä kohti Eurooppaa, jossa säilytetään kansalaisoikeudet ja keskustellaan monimutkaisista lainvalvontakysymyksistä, kuten terrorismista ja kansainvälisestä rikollisuudesta.

Valitettavasti kuitenkin se, mitä olemme kymmenen vuoden aikana saavuttaneet, on vain epäonnistunut yritys löytää oikea tasapaino turvallisuuden, vapauden ja oikeuden välillä ja oikeastaan melko kapea-alainen määritelmä turvallisuudesta.

Lainvalvonta on kohdistettava paremmin ja kansalaisvapauksien merkitystä on lisättävä. Esimerkiksi se, ettei kymmenessä vuodessa ole päästy sopimukseen toimenpiteestä, jolla varmistetaan epäiltyjen ja vastaajien vähimmäisoikeudet, on todellinen aukko saavutuksissa.

Julkisasiamies Maduro totesi terroristien mustista listoista antamassaan lausunnossa – lainaten luullakseni Israelin korkeinta oikeutta: ”Lakeja tarvitaan erityisesti silloin, kun tykit pauhaavat. Mitään mustia aukkoja ei ole. Terrorisminvastainen sota on myös lakien sotaa lakeja vastaan nousevia vastaan.”

On sääli, ettei jäsenvaltioiden neuvosto pitänyt tätä mielessään käsitellessään Euroopan maiden alueen epäiltyä käyttöä CIA:n vankikuljetuksiin ja laittomaan vankien säilyttämiseen käsittelevän valiokunnan mietintöä. Emme ole saaneet todellista vastausta mietintöön.

Olen samaa mieltä komission jäsenen Frattinin kanssa siitä, että tarvitsemme komission, neuvoston ja parlamentin välisen sopimuksen siitä, miten siirrymme riittämättömistä hallitustenvälisistä menettelyistä rikosoikeuden alalla yhteisön tavanomaiseen päätöksentekomenettelyyn. Tämä muuttaa kulttuuria ja asenteita sekä menettelyjä. Jotkut valmisteilla olevista kolmannen pilarin toimenpiteistä, kuten Prüm, tietosuoja ja EU:n matkustajatietorekisteri, ovat huonolaatuisia sekä demokraattisen valvonnan että kansalaisvapauksien turvaamisen näkökulmasta.

Teknologisiin hankkeisiin luotetaan paljon sekä jäsenvaltioiden välisessä tietojenvaihdossa että uusien EU:n tietokantojen luomisessa. Kannatan asianmukaista tietojen yhteiskäyttöä, mutta varoitan luottamasta liikaa teknologisiin pikaratkaisuihin. Meidän ei pidä unohtaa perinteistä älykkyyteen perustuvaa politiikkaa, vaikka sitä on hankalampi toteuttaa rajojen yli. Sitä ei tulisi jättää ponnistuksien suhteen toissijaiseksi tietokantojen häikäisevän vetovoiman edessä, sillä tähän liittyy merkittäviä tietosuoja- ja tietoturvakysymyksiä.

Olen pyytänyt komission jäsentä Frattinia harkitsemaan vihreän kirjan laatimista tietoturvajärjestelmämme riittävyydestä erityisesti Yhdistyneessä kuningaskunnassa tapahtuneet skandaalimaiset tietojen hävittämiset huomioon ottaen. Tähän asti hän on kieltäytynyt. Toivon, että hän arvioisi asiaa uudelleen.

Voisiko hän myös arvioida tätä tarvetta ottaen huomioon profilointimenetelmän, jonka olemme valinneet? Komission jäsen Frattini ei tunnusta tätä, mutta Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus ilmoittaa melko avoimesti: ”Suoritamme profilointia.” Keskustelkaamme siitä, millaisia takuita tarvitsemme.

Lopuksi Yhdistyneen kuningaskunnan poikkeuslausekkeesta: luulen, että kollegat Euroopan parlamentissa arvostaisivat – ainakin minä Yhdistyneen kuningaskunnan edustajana arvostaisin – jonkinlaista tietoa siitä, mikä on Yhdistyneen kuningaskunnan strategia soveltamista tai soveltamatta jättämistä koskevia poikkeuslausekkeita käytettäessä. Uskon nimittäin, että tämä helpottaisi sen selväksi tekemistä, että Yhdistynyt kuningaskunta aikoo sitoutua myönteisesti oikeus- ja sisäasioihin tulevina vuosina.

 
  
MPphoto
 
 

  Seán Ó Neachtain , UEN-ryhmän puolesta.(GA) Arvoisa puhemies, Irlannin hallituksella on aktiivinen ja keskeinen rooli unionissa kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Irlannin poliisivoimat osallistuvat toimiin Euroopan poliisiviraston, Europolin kautta.

Unionin kansalaisia on nykyään 500 miljoonaa yhteensä 27 maassa, joten on ratkaisevan tärkeää, että kansainväliset rajat suojaavat rikollisten laittomilta toimilta. Jotta tämä olisi mahdollista, kaikkien jäsenvaltioiden poliisi- ja tulliviranomaisten, merivoimien ja tiedustelupalvelujen on tehtävä tiivistä ja vankalla pohjalla olevaa yhteistyötä.

Haluaisin korostaa, että Lissabonin uudistussopimus ei millään tavalla vaikuta Irlannin neutraaliuteen. Irlanti on puolueeton maa, eikä irlantilaisia joukkoja voi lähettää merten taakse ilman asianmukaista YK:n hyväksymää päätöslauselmaa ja tarvittavaa suostumusta – Irlannin parlamentin äänestettyä asiasta – Irlannin hallitukselta.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean Lambert , Verts/ALE-ryhmän puolesta.(EN) Arvoisa puhemies, ryhmäni tukee suurinta osaa täällä sanotuista asioista ja erityisesti sitä, että korostetaan tarvetta turvata perusoikeudet keskeisenä osana monia niistä päätöksistä, jotka haluaisimme saada tehtyä ennen parlamentin vaalikauden loppumista.

Ryhmäni on samaa mieltä myös siitä, että toimielintenvälinen sopimus olisi hyödyllinen väline, jonka avulla vältettäisiin yhteispäätösmenettelyn mielivaltainen käyttö, jota olemme silloin tällöin nähneet; mielivaltainen käyttö neuvoston käskystä tilanteissa, joissa monesta meistä tuntui, että yksimielinen päätös ei olisi ollut mahdollinen ja parlamenttia käytettiin tietynlaisena alibina. Haluaisimme tällaiset järjestelyt mieluummin osaksi kunnollista järjestelmää – osaksi jotain sellaista, joka ei lykkää viidellä vuodella suurta osaa edistyksestä, jonka haluamme tapahtuvan.

Perusoikeuksia koskeviin kysymyksiin liittyen olemme syvästi huolissamme siitä, että yksi niistä asioista, joita ei ilmeisesti ole saatu ratkaistua neuvostossa, koskee menettelytakeita.

Moni tämän parlamentin jäsenistä tuki eurooppalaisen pidätysmääräyksen käyttöönottoa uskoen, että menettelytakeet seuraisivat pian perässä. Jotkut toiset, tähän ilmeisesti epäileväisemmin suhtautuvat sanoivat haluavansa nähdä ensin menettelytakeet ja tarkastelevansa vasta sen jälkeen jäsenvaltioiden välisen yhteistyön syventämistä. Me haluaisimme siis tietää, milloin voimme odottaa tietoa näistä toimenpiteistä, jotka ovat erittäin tärkeitä kaikille kansalaisillemme.

Jaamme myös tänä aamuna ilmaistun huolen tietosuojakysymyksistä. Avoimuuden puuttuminen huolestuttaa yhä enemmän ja enemmän, ja kansalaiset ovat varmasti myös yhä enemmän huolissaan tavasta, jolla tietoja käytetään ja vaihdetaan ilman, että kansalaisille tiedotetaan selkeästi, mitä tarkalleen ottaen tapahtuu.

Lievästi sanoen olin jossain määrin huolissani, kun neuvosto totesi palauttamisdirektiivistä puhuessaan, että eräät jäsenvaltiot eivät halua, että palauttaminen vaikeutuu. Jotkut meistä saattavat uskoa tämän tarkoittavan sitä, ettei neuvosto halua ottaa käyttöön turvallista ja avointa menettelyä, jolla taataan yksilönoikeudet, mieluummin kuin yksinkertaista menettelyä, kuten joidenkin jäsenvaltioiden tapauksessa, kun yritetään saavuttaa tavoiteluvut palauttamisen avulla.

Me emme välttämättä halua, että palauttamisesta tulee vaikeampaa. Me haluamme, että siitä tulee avoimempi menettely, joka turvaa oikeudet. Yksi asia, josta olemme huolissamme, on joidenkin jäsenvaltioiden tapa soveltaa automaattista paluukieltoa. Myös me olemme huolissamme pidätysaikojen pituudesta.

Panen tyytyväisenä merkille toteamuksen korkeasti koulutetuista maahanmuuttajista. Vihdoinkin näemme myönteisen maahanmuuttopoliittisen toimenpiteen, siirron pois jostakin sellaisesta, jota jotkut meistä pitävät pelottelupolitiikkana ja jota unioni on jo jonkin aikaa harjoittanut. Vihdoinkin saamme sopimuksen jostakin myönteisemmästä ja avoimemmasta, vaikka se vaikuttaakin vain pieneen osaan Euroopan unioniin tulevista ihmisistä.

Olisin kuitenkin tyytyväinen, jos kertoisitte työnantajille langetettujen seuraamusten tilanteesta. Lopuksi haluaisin myös vastauksen sekä neuvostolle että komissiolle esitettyyn kysymykseen, joka koskee kannanottoa Yhdistyneen kuningaskunnan kannasta uudistussopimukseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Giusto Catania, GUE/NGL-ryhmän puolesta.(IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, arvostan suuresti komission ja neuvoston halua saada nopeasti aikaiseksi toimielintenvälinen poliittinen sopimus tulevien kuukausien siirtymävaihetta varten. Tammikuusta 2009 lähtien Euroopan parlamentilla on merkittävä rooli vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen liittyvissä asioissa ja erityisesti siinä, että kansalaisten täytyy voida valvoa demokraattisesti valintoja, joita EU tekee vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvalla alueella.

Mielestämme vuosi 2008 on siirtymävuosi, ja sellaisena sitä täytyykin pitää, kun määritetään ensisijaiset tavoitteet vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alalla. Katson, että on mentävä eteenpäin asioissa, joissa ei ole paluuta taaksepäin ja joita täytyy painottaa. Viittaan tarpeeseen luoda yhteinen turvapaikkapolitiikka vuoteen 2010 mennessä sekä nopeuttaa itse menettelyä tämän yhteisen politiikan määrittämiseksi. Viittaan myös tarpeeseen laatia pikaisesti yleinen laillista maahanmuuttoa koskeva suunnitelma, jossa ei kuitenkaan pidä suosia vain koulutettuja tai korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia, vaan suunnitelman on ulotuttava kaikkeen maahanmuuttoon Euroopan unionin alueella. Mielestäni meidän on myös korostettava henkilöiden vapaata liikkuvuutta Schengenin alueella hyödyntäen näin vuonna 2007 saavutetut tulokset ja lisäämällä niiden arvoa.

Uskon, että meidän täytyy myös käyttää vuosi 2008 jo tekemiemme valintojen arvioimiseen. Viittaa erityisesti kahteen tärkeään kysymykseen. Uskon, että Frontexin hyödyllisyys ja tehokkuus on todella arvioitava. Luulenpa, että objektiivisen arvioinnin perusteella joutuisimme rauhallisesti toteamaan, ettei virasto ole tuottanut sellaisia tuloksia, joita suurin osan Euroopan parlamentin jäsenistä sekä unionin kansalaisista toivoi. Samalla tavalla on mielestäni arvioitava ne lukuisat tietopankit, joita on näkyvissä. Tietojenvaihto on liian usein hyödytöntä, ja joskus tietoja häviää.

Lopuksi, arvoisa puhemies, meidän täytynee tehdä lopullinen arviointi palauttamisdirektiivistä. Minusta vaikuttaa siltä, että olemme tulleet pisteeseen, josta ei ole paluuta taaksepäin, joten strategiaa on todennäköisesti muutettava: ajatellaan toimintasuunnitelmaa ja laillista maahanmuuttoa koskevaa suunnitelmaa ja sitten yritetään ymmärtää, miten maahanmuuttajia heitetään ulos, karkotetaan tai pidetään pidätettyinä.

 
  
MPphoto
 
 

  Johannes Blokland, IND/DEM-ryhmän puolesta.(NL) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, neuvostolle esitetyissä kysymyksissä vaaditaan kiinnittämään erityistä huomiota Frontexin kehitykseen. Olen viitannut tähän asiaan huomiota useaan otteeseen aiemminkin. Tämä keskustelu on siksi oiva mahdollisuus ilmaista jälleen kerran Frontexia koskeva huolemme. Yhdyn tässä jäsen Catanian sanoihin.

Useat kansalliset parlamentit ovat kehottaneet jäsenvaltioiden hallituksia toimittamaan henkilöstöä sekä materiaalia Frontexin toimintaa varten. Jäsenvaltiot eivät ilmeisestikään ole kovin innoissaan osallistumassa operatiiviseen toimintaan, ja olenkin siksi tyytyväinen siihen, että Alankomaat on vihdoinkin päättänyt lähettää fregatin. Kysymykseni kuuluukin: mitä venepakolaisille ja siirtolaisille tapahtuu, kun heidät on poimittu merestä?

Voisiko neuvoston puheenjohtaja kertoa, miten merellä ajelehtivissa veneissä havaittuja henkilöitä kohdellaan? Saamme säännöllisesti raportteja venelastillisista siirtolaisia. Yleensä nämä ihmiset tuodaan ensin maihin ja heistä huolehditaan sen jälkeen. Onko kyseistä alusta johtava jäsenvaltio velvollinen antamaan kiinni otetuille venepakolaisille turvapaikan tai huolehtimaan heistä?

Alankomaiden oikeusministerin tämänviikkoisesta reaktiosta voidaan päätellä, ettei tähän kysymykseen ole edelleenkään selvää vastausta. Haluaisin lisäselvyyttä tähän asiaan, sillä ei tietenkään ole oikein, jos materiaalia ja työntekijöitä lähettävät jäsenvaltiot joutuvat kantamaan koko taakan. Neuvoston puheenjohtaja, jos ette voi vastata kysymykseen tämän keskustelun aikana, voisitteko vastata kirjallisesti?

Minulla on kysymys myös komission jäsen Frattinille. Oikeusministereiden on helppo luvata, että ne toimittavat esimerkiksi aluksia, mutta täytäntöönpanosta vastaavat puolustusministerit, jotka saavat usein olla onnellisia, jos edes saavat tiedon oikeusministereiden tekemistä lupauksista. Tämä selvästikin aiheuttaa suuria koordinointiongelmia.

Kysyn komission jäsen Frattinilta seuraavaa: mitä aiotte tehdä tällaisten ongelmien estämiseksi jatkossa? On kestänyt jo hyvin kauan, että kauan aikaa sitten tehdyt lupaukset alkavat näyttää edes pieniä toteutumisen merkkejä.

 
  
MPphoto
 
 

  Koenraad Dillen (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, aivan oikeutetusti tässä täysistuntosalissa keskustellaan laajalti tarpeesta luoda kaikenlaisia toimia kansalaistemme turvallisuuden parantamiseksi. Frontex tulee mieleen tässä yhteydessä. Meidän ei kuitenkaan pidä työntää päätämme pensaaseen, sillä Euroopasta itsestään on tullut paljon turvattomampi paikka juurikin sen takia, että rajojen avaamispolitiikkaa on jatkettu. Tosiasia on se, että kyseinen politiikka on olennaisesti vahvistanut kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden voimaa sen sijaan, että olisi otettu käyttöön asianmukaisia toimenpiteitä rikollisuuden torjumiseksi.

Eikä tässä vielä kaikki. Unionin kansalaiset ovat myös joutuneet joissakin maissa laittomien maahanmuuttajien laillistamisaaltojen uhriksi. Tämä ei varmasti vähennä häpeällistä ihmiskauppaa. Keskustelumme kohteena oleva turvallisuuteen perustuva alue on valitettavasti jossain määrin myös alue, jolla rikollisille – erityisesti ääri-islamisteille – on annettu vapaat kädet.

Jäsenvaltioiden tällä alalla olennaista toimivaltaa – esimerkiksi laillista maahanmuuttoa koskevaa toimivaltaa – murennetaan jatkuvasti. Tämä ei ole hyväksyttävää. Jäsenvaltioiden täytyy säilyttää täydellinen ja ehdoton valvontavalta omilla työmarkkinoillaan, eikä niiden tapaa harjoittaa työmarkkinapolitiikkaansa saa rajoittaa millään tavalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Agustín Díaz de Mera García Consuegra (PPE-DE).(ES) Arvoisa puhemies, mielestäni jäsen Deprez määritteli ongelman aivan oikein ja varapuheenjohtaja Frattini esitteli siihen ratkaisun.

Tarkasti ottaen edessämme on siirtymävuosi, mutta tuon siirtymävuoden aikana sekä sen jälkeen tulevien parlamentin vaalikauden viimeisten kuuden kuukauden aikana meidän on tehtävä joitakin kypsiä päätöksiä, joita emme voi laiminlyödä. Tämän vuoksi katson, että toimielinten välinen sopimus on ehdottoman tärkeä asia, jotta voimme yhdenmukaistaa valmiit aloitteet suuresti tarvitun ja toivotun yhteispäätösmenettelyn kanssa.

Näin ollen, arvoisa puhemies, olen sitä mieltä, että vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvaa aluetta koskevien aloitteiden tärkeyden huomioon ottaen – pitäkäämme mielessä, että komission 26 strategisesta ehdotuksesta kolmasosa koskee vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvaa aluetta – meillä on valtava vastuu käsitellessämme kesken olevia lainsäädäntöehdotuksia.

Siksi usein vaadittu arviointi Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivasta virastosta ansaitsee kaiken huomiomme, aivan kuten kaikki laillista ja laitonta maahanmuuttoa koskevat kysymykset.

Siviili- ja rikosoikeus parempien palvelujen tarjoamiseksi kansalaisille, Europol, uudistettu unionin virasto perustuslaillisen sopimuksen uusissa puitteissa – unohtamatta, arvoisa puhemies, tietosuojaa kolmannen pilarin alla – kaikki tämä edistää sitä, että vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvaa aluetta yhdenmukaistetaan sekä menetelmien että aikataulun osalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Stavros Lambrinidis (PSE). – (EL) Arvoisa puhemies, Internet on uusi taistelukenttä. Komission ja neuvoston mukaan se on taistelukenttä terrorismin torjumiseksi, emmekä kiistä tätä. Monille meistä Internet on kuitenkin taistelukenttä myös kansalaisten perusoikeuksien turvaamiseksi. Kuten tietysti hyvin tiedämme, terroristit käyttävät Internetiä, mutta sitä käyttävät myös miljoonat viattomat kansalaiset keskustelutarkoituksessa. Sattumalta he keskustelevat myös terrorismista, jota he yrittävät ymmärtää sitä kuitenkaan oikeuttamatta. Valitettavasti me teemme aivan liian harvoin niin täällä. Vaikka lakialoite, jolla torjutaan terrorismimyönteisen propagandan leviämistä Internetissä, on tärkeä, tämä on myös hyvin arkaluontoinen asia.

Arvoisa komission jäsen, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, minun on todettava, että lainsäädäntöaloite nykyisessä muodossaan on jossakin määrin ongelmallinen. Terrorismimyönteistä propagandaa levittävä henkilö ei välttämättä tee sitä tahallisesti eikä… ”eikä” propaganda välttämättä johda terroritekoon. Sanan ”eikä” sijasta tekstissänne lukee ”tai”. Siis jos tavallinen ihminen yrittää ymmärtää terrorismia, jota harjoitetaan jossakin päin maailmaa, hän saattaa joutua hankaluuksiin vain sen takia, että ”joku” uskoo hänen sanansa johtaneen terroritekoon. Tämä ihminen joutuu syytetyksi, vaikka hänellä ei ollut aikomustakaan aiheuttaa kyseistä tekoa. Tämä kohta teidän on korjattava.

Pyytäisin teitä myös selvittämään, aiotaanko sähköpostiemme sisältö tarkastaa jatkossa. Kuka tarkastaa viestit, jotta poliisi voi arvioida, onko tätä ajamaanne uutta lakia rikottu? Haluaisin muistuttaa teitä siitä, että puhelutietojen tallentamisen osalta olette jatkuvasti vakuuttaneet meille, ettei tekstiviestien ja puhelujen sisältöä valvottaisi. Johtavatko edistämänne toimet siihen, että sähköpostiemme sisältöä valvotaan jatkossa?

Toinen asia, jota haluan painottaa, on eurooppalaista PNR-järjestelmää koskeva aloite. Ystäväni, emme tarvitse sitä. Ainakaan ette ole selittäneet meille, miksi tarvitsisimme sitä. Meillä on APIS-järjestelmä, ja kuten Frattini aivan oikein totesi, meillä on sopimuksemme tuloksena aikaan saatu VIS-järjestelmä ja meillä on Schengen: me siis tiedämme nykyään varsin hyvin, kuka matkustaa missäkin päin maailmaa ja kuka tulee Eurooppaan.

Lisäksi unionin 27 jäsenvaltiosta vain kolme on tähän mennessä ottanut käyttöön välineitä mahdollisen PNR-järjestelmän toteuttamiseksi. Missä on painostus PNR-lainsäädännön yhdenmukaistamiseksi?

Miksi ajatte tätä toimenpidettä niin fanaattisesti, vaikka unionin tietosuojasta vastaavat tahot ovat vastustaneet sitä? Miksi ette istuisi alas keskustelemaan siitä parlamentin kanssa, eli sellaisten terrorismin torjuntaan sitoutuneiden ihmisten kanssa, jotka saattavat olla oikeuksien turvaamisesta yhtä huolissaan – tai jopa enemmän huolissaan, mistä meitä on joskus syytetty?

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Alvaro (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, voidaan väittää, että neuvosto ja komissio painottavat asiakirjoissaan yhä enemmän termiä ”turvallisuus” ja että ne ovat myös aiempaa tietoisempia kansalaisten perusvapauksista ja -oikeuksista. Me EU:ssa voimme kuitenkin tehdä niin paljon työtä kuin haluamme vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvalla yhteisellä alueella, kun kolmansien maiden oikeusjärjestelmät tosiasiassa estävät meitä tässä työssä.

Mielestäni komission ja etenkin jäsenvaltioiden olisi seurattava enemmän, miten suuresti esimerkiksi Yhdysvaltain oikeusjärjestelmä vaikuttaa unionin kansalaisten kotielämään. Komissio ja neuvosto joutuvat vastaamaan minun ja joidenkin kollegoideni kysymykseen siitä, miten on mahdollista, että Yhdysvalloista tulevat postin siirtotiedot, joita vain tulliviranomaisten olisi voitava käyttää kaikissa tarkoituksissa ja tilanteissa, välitetään turvallisuusviranomaisille.

Kirjesalaisuus on yksi niistä viimeisistä linnakkeista, joita olemme tähän asti kyenneet suojelemaan. Toivon, että komissio ja neuvosto kykenevät yhteistyössä ratkaisemaan terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevaan yleiseen lähestymistapaan liittyvän ongelman niin turvallisuusnäkökohtien kuin vapauksien, kansalaisten suojelun sekä oikeusjärjestelmien välisten konfliktien osalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Mario Borghezio (UEN). (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Corriere della Sera -lehden varapäätoimittaja Magdi Allam, jota ei ainakaan voida epäillä rasismista tai islamofobiasta, on tuonut esiin vakavan ongelman: Rooman suuren moskeijan imaamit ja kaikki sen toiminta – rahoitus ja palkat – ovat riippuvaisia joidenkin islamilaisten maiden suurlähetystöistä.

Onko Euroopassa ja yhdessä sen suurimmista kaupungeista turvallista, jos on olemassa todellinen uhka islamilaisen ääriajattelun leviämisestä? Minun mielestäni ei. Uskon, että terrorismia lähellä olevien ääri-islamilaisten teorioiden levittämistä on valvottava ja että EU:n on kiinnitettävä tähän paljon enemmän huomiota.

Terrorismi. Miten tulisi arvioida yhteisöjen tuomioistuimen julkisasiamiehen Poiares Maduron äskettäistä lausuntoa, jonka mukaan al-Qaida-verkostoa ja Talebania lähellä olevien tahojen varojen jäädyttämistä koskeva asetus (EY) N:o 881/2002 on laiton? Haluan muistuttaa, että kyseisellä asetuksella vain pannaan täytäntöön YK:n päätöslauselma 1390, jonka kansainvälinen yhteisö kokonaisuudessaan hyväksyi syyskuun 11. päivän iskujen jälkeen. Kansalaiset haluavat suojautua terrorismin uhalta: islamistiterrorismin aiheuttaman kuolemanvaaran edessä on aina oltava varuillaan!

 
  
MPphoto
 
 

  Jana Bobošíková (NI).(CS) Hyvät naiset ja herrat, mielestäni emme ole edistyneet merkittävästi vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alalla. Päinvastoin: hallitukset eivät anna kansalaisten esittää mielipidettään Lissabonin sopimuksesta kansanäänestyksissä, mikä vie meitä kauemmas vapaudesta.

Miksi kansalaiset eivät saa vapaasti päättää, haluavatko he maansa osallistumisen EU:n päätöksentekoon vähenevän? Miksi kansalaiset eivät saa vapaasti päättää, haluavatko he hallitustensa menettävän veto-oikeuden maahanmuuttoa, energiaa ja liikennettä koskevissa asioissa sekä oikeuden valvoa Euroopan keskuspankkia? Miksi jäsenvaltioiden ja aivan erityisesti pienempien jäsenvaltioiden kansalaiset eivät tiedä, että Eurooppa-neuvoston kiertävän puheenjohtajuuden saaminen ei käytännössä ole niille mahdollista? Onko kukaan kertonut heille, että kuuden vuoden päästä heidän maansa menettää oikeuden saada automaattisesti yhden paikan Euroopan komissiosta? Uudistussopimus muuttaa keskeisiä EU:n asiakirjoja olennaisesti. Jos vain parlamentit hyväksyvät sen ilman kansanäänestyksiä ja kansallista keskustelua, vapauden sijaan saadaan esteettömän ylimielistä valtaa. Euroopan komission olisi muistutettava hallituksia tästä.

 
  
MPphoto
 
 

  Mihael Brejc (PPE-DE).(SL) Ensinnäkin haluaisin kiittää teitä erinomaisista esityksistä tässä varsin monimutkaisessa asiassa, josta tänään keskustelemme.

Haluaisin käyttää tilaisuuden kiinnittääkseni huomion erääseen toiseen aihealueeseen, jota emme ole vielä käsitelleet riittävän selvästi. Puhun Euroopan unionin ulkorajoista. Kaikki ne jäsenvaltiot, jotka ovat nyt vastuussa Euroopan unionin ulkorajoista, ovat ponnistelleet kovasti taatakseen rajaturvallisuuden rajojen suojaamiseksi sekä varmistaakseen, että infrastruktuuri on asianmukaista ja helpottaa Schengen-standardien täytäntöönpanoa. Olemme kuitenkin samalla huomanneet, että elämä rajoilla on muuttunut huonommaksi. Haluaisin teidän kiinnittävän huomiota rajoilla elävien ihmisten elämänlaadun heikkenemiseen etenkin vähiten kehittyneillä alueilla, ja kysyn, ovatko neuvosto ja komissio suunnitelleet mitään erityisiä lisätoimia elämänlaadun parantamiseksi raja-alueilla, jotta ihmiset eivät jättäisi niitä autioitumaan. Me kaikki tiedämme varsin hyvin, että jos ihmiset lähtevät raja-alueilta ja niistä tulee asumattomia alueita, niitä on myös hankala suojata.

Toinen kysymykseni on: Valiokunnan kokouksessa neuvoston puheenjohtaja mainitsi, että yhteistyö Balkanin maiden kanssa on yksi niistä tärkeistä tehtävistä, joihin neuvosto keskittyy. Tässä yhteydessä minua kiinnostaisi erityisesti tietää, haittaako Schengen-standardien soveltaminen ja oman turvallisuutemme varmistaminen yhteistyötä unionin poliisiviranomaisten ja Balkanin maiden poliisiviranomaisten välillä?

 
  
MPphoto
 
 

  Martine Roure (PSE).(FR) Arvoisa puhemies, elämme Euroopan parlamentin kannalta ratkaisevia hetkiä, sillä olemme luomassa todellista vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvaa aluetta ja Lissabonin sopimuksen hyväksyminen vahvistaa demokraattista ja oikeudellista valvontavaltaa. Tuen luonnollisesti kollegoideni esittämiä pyyntöjä siitä, että poliittisen toimielintenvälisen sopimuksen perusteella määritettäisiin ensisijaiset tavoitteet, joita voimme työstää yhteispäätösmenettelyä ennakoiden.

Euroopan parlamentin täysimääräinen osallistuminen voi nimittäin vain parantaa päätösten laatua, ja kuten olemme jo nähneet, joskus se jopa mahdollistaa sopimuksen syntymisen. Tätä ei tietenkään voida tehdä ilman kansallisten parlamenttien osallistumista keskusteluun. Ehdotan, että ennakoimme myös vahvistettua asemaa, jonka uusi sopimus niille antaa.

Myös tietosuojan on oltava yksi ensisijaisista tavoitteista. Ette varmastikaan ihmettele, että palaan tähän kysymykseen. Tehän tiedätte varsin hyvin, että olemme tukeneet tietosuojaa koskevan puitepäätöksen tekemistä kolmannen pilarin alla. Olemme luonnollisesti iloisia siitä, että Euroopan parlamenttia kuullaan uudelleen tässä asiassa. Olemme kuitenkin hyvin huolissamme siitä, että yksimielisyysperiaatteen takia neuvosto sai aikaiseksi vain keskinkertaisen tekstin.

Ottaen huomioon, että pilarirakenteesta luovutaan pian, ja jotta voidaan taata kansalaisillemme todellinen yksityiselämän suoja, eikö kannattaisi muuttaa nykyisiä tietosuojadirektiivejä siten, että niitä sovelletaan myös oikeudelliseen yhteistyöhön ja poliisiyhteistyöhön? Korkeatasoisen tietosuojan varmistaminen on vieläkin tärkeämpää sen vuoksi, että sen täytyy ohjata myös ehdotusta eurooppalaisen matkustajatietorekisterin perustamiseksi. Teille esittämäni kysymys on tärkeä ja haluaisin saada siihen vastauksen.

 
  
  

Puhetta johti

varapuhemies Miguel Angel MARTÍNEZ MARTÍNEZ

 
  
MPphoto
 
 

  Sophia in 't Veld (ALDE). – (NL) Arvoisa puhemies, aivan ensiksi toivoisin täyttä avoimuutta komissiolta ja neuvostolta liittyen neuvotteluihin, joita käydään Yhdysvaltain kanssa transatlanttisesta tietosuojajärjestelmästä. Vaikuttaa siltä, että nyt – neuvottelujen lopussa – komissio aikoo pyytää neuvostolta toimivaltuuksia. Tämä on väärä toimintajärjestys.

Toiseksi PNR-asiasta on syntymässä kaaos. Tarvetta koko ohjelmalle ei ole vielä edes kunnolla osoitettu. Oikeusperusta on epäselvä. Kolmannen pilarin henkilötietojen suojajärjestelmää ei vieläkään ole. Tämä ei kuitenkaan näytä estäneen sisäministereitä päättämästä eurooppalaisesta PNR-ohjelmasta. Lisäksi Euroopan parlamentin edustajaa, jäsen Deprez’tä, ei kutsuttu paikalle.

Haluaisin ymmärtää, miten on mahdollista, että Saksan oikeusministeri on samanaikaisesti ilmoittanut, että eurooppalainen PNR-ohjelma olisi Saksan perustuslain vastainen? Mielestäni tämä asia ei ole lähellekään valmis; Euroopan parlamentti haluaisi ensin tietää, mihin tätä ohjelmaa tarvitaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Konrad Szymański (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, vuonna 2007 tärkein tapahtuma vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvalla alueella oli selkeästi Schengenin alueen laajentuminen. Nyt voimme todeta, että odotukset rajojen ylittämisen helpottumisesta ovat ajautuneet törmäyskurssille todellisuuden kanssa.

Puolan Ala-Sleesian ja Saksan Saksin välisen rajan ylittäminen on nykyään ongelmallista Schengen-alueen laajentumisesta johtuen. Ihmisiä syytetään umpimähkään laittomien maahanmuuttajien salakuljetuksesta ja poliisi pitää heitä kiinniotettuina yhtäjaksoisesti tuntikausia kuin piintyneitä rikollisia. Kyseisestä toiminnasta syytetään raja-alueiden taksinkuljettajia. Heitä käsketään lain vastaisesti tarkastamaan matkustajien henkilöpaperit. Puolalaisilla rekisterikilvillä varustetut autot joutuvat useita tunteja kestäviin tarkastuksiin.

Schengenin sopimusta sovelletaan Puolan ja Saksan välisellä rajalla tavalla, joka ei kannusta ihmisiä ylittämään rajaa. Tämä ei noudata sopimuksen tavoitetta ja edellyttää Euroopan komissiolta pikaisia toimia.

 
  
MPphoto
 
 

  Marian-Jean Marinescu (PPE-DE).(RO) Komission ja neuvoston ponnistelut henkilöiden vapaan liikkuvuuden takaamiseksi kaikkialla unionin alueella tuottivat tulosta joulukuussa 2007, kun Schengenin alue laajentui. Laittoman maahanmuuton alalla kolmansista maista tulevien laittomien maahanmuuttajien palauttamista koskevista yhteisistä standardeista sekä laittomia maahanmuuttajia palkkaavien työnantajien rankaisemisesta annettu lainsäädäntöehdotus auttaa varmasti torjumaan kyseistä ilmiötä.

Lailliseen maahanmuuttoon liittyen komissio on käynnistänyt lainsäädäntöprosessin antamalla parlamentille lainsäädäntöehdotuksen kolmansista maista tulevien korkeasti koulutettujen työntekijöiden maahantuloa ja asumista koskevista ehdoista sekä heihin sovellettavasta yhdistelmälupamenettelystä.

Haluaisin tuoda esiin erään omasta mielestäni todella tärkeän asian: edelleen on voimassa siirtymäajan toimenpiteitä, joita jotkut jäsenvaltiot ottivat käyttöön rajoittaakseen työvoiman tuloa muista EU:n jäsenvaltioista. On hyvä edistää yhtenäistä politiikkaa kolmansista maista tulevien laillisten maahanmuuttajien kohdalla, mutta ei ole normaalia asettaa rajoituksia EU:n kansalaisille. Emme voi puhua vapauteen perustuvasta alueesta, jos työvoiman vapaata liikkuvuutta rajoitetaan.

Mielestäni on itsestään selvää, että kolmansista maista tulevista laillisista maahanmuuttajista annettu direktiivi on pantava täytäntöön ja että samalla on poistettava joihinkin jäsenvaltioihin sovellettavat rajoitukset. Tämä voidaan toteuttaa asteittain siten, että laillista maahanmuuttoa koskevan direktiivin täytäntöön panevia jäsenvaltioita pyydetään kumoamaan työvoimarajoitukset, joita sovelletaan direktiivissä mainittujen jäsenvaltioiden kansalaisiin.

Lisäksi olisi sovellettava suosimisperiaatetta siten, että työmarkkinatarpeiden täyttämisessä suositaan EU:n kansalaisia. Mielestäni kolmannet maat olisi myös eroteltava selkeämmin toisistaan niin, että EU:n naapurimaiden ja erityisesti naapuruuspolitiikkaan osallistuvien maiden kansalaiset asetettaisiin etusijalle. Toivon, että komission jäsenen Frattinin ja jäsenen Deprez’n vuoropuhelu tämän keskustelun alussa johtaisi todellisiin tuloksiin ja myönteisiin toimiin meidän puoleltamme.

 
  
MPphoto
 
 

  Genowefa Grabowska (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, Lissabonin sopimuksen syntyminen ja EU:n uudistaminen aiheuttavat merkittäviä muutoksia vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvalla alueella, joskin EU:n kansalaiset niitä odottivatkin. Erityisesti tämän aihealueen alistaminen Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen toimivaltaan vaatii kunnollista valmistautumista niin jäsenvaltioilta kuin EU:n toimielimiltä. Parlamentti on tietoinen tästä, ja se valmistautuu uusiin tehtäviin, erityisesti siihen, että suurin osa päätöksistä tehdään yhteisesti.

Tässä yhteydessä haluaisin kysyä neuvostolta: onko meidän tarkoitus aloittaa yhteisen ensisijaisten tavoitteiden luettelon laatiminen vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvalla alueella ja jos on, niin milloin? Tiedän, että neuvostolla ja komissiolla on ohjelmia. Myös parlamentti tietää oman valiokuntani, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan välityksellä, mitä pitää tehdä. Me tarvitsemme kuitenkin yhteisiä, tehokkaita ja avoimia toimia sekä yhteisen ensisijaisten tavoitteiden luettelon kansalaistemme hyväksi.

Haluaisin myös käyttää tilaisuuden kiittääkseni Portugalia puheenjohtajakaudellaan tekemästään työstä Schengenin alueen laajentamiseksi ja pyydän, että järjestelmän toimivuutta arvioidaan säännöllisesti. Vain muutaman viikon kuluttua laajentumisesta voimme jo nähdä joitakin kielteisiä seurauksia erinomaisten etujen rinnalla. Näitä ovat esimerkiksi kohtuuttomat viisumimaksut kolmansien maiden, kuten Valko-Venäjän, kansalaisille. Viisumin hinta – 60 euroa – muodostaa esteen ja tekee mahdottomaksi matkustamisen viereisiin EU:n jäsenvaltioihin. Lisäksi se hankaloittaa meidän kannaltamme naapuruuspolitiikan toteuttamista, vaikka kyseinen politiikka on suojattu uudistussopimuksessa.

Arvoisa komission jäsen, tämä vaatii muutakin kuin valvontaa. Hyvät naiset ja herrat, tämän on muututtava.

 
  
MPphoto
 
 

  Ignasi Guardans Cambó (ALDE).(ES) Arvoisa puhemies, haluaisin keskittyä erääseen asiaan, joka saattaa vaikuttaa vähäpätöiseltä mutta joka on huonontunut merkittävästi vuoden 2007 aikana ja vaikuttaa miljooniin ihmisiin: turvallisuus EU:n lentokentillä.

Euroopan komissio ja neuvosto ovat sallineet ja sallivat edelleen sen, että terrorismin torjuntaa hallitaan lentokentillä aivan kuin kyse olisi liikennepolitiikasta.

Vapauksia ja oikeuksia rajoitetaan menettelyillä, jotka on suunniteltu lentokoneiden ja junien logistisia ja teknisiä standardeja varten. Tästä johtuen kansalaiset eivät voi mitenkään suojautua väärinkäytöksiltä, ja oikeuksien rajoittaminen hyväksytään ilman, että toimien suhteellisuutta tai edes niiden tehokkuutta olisi arvioitu. Turvatarkastajat kohtelevat joskus miehiä ja naisia turvatarkastuksissa kuin karjaa, eivätkä virkailijat tiedä, mitä sääntöjä soveltavat tai mitä kyseisiltä säännöiltä odotetaan, koska ne on julistettu salaisiksi.

Pyydän komissiota – erityisesti komission jäsentä Frattinia – palauttamaan määräysvaltansa tällä alalla ja pyydän neuvostoa tutkimaan asian tarkasti.

Olemme muuttaneet lentokentät poikkeustila-alueiksi, joilla ei sovelleta lakia tai edes yksinkertaisimpia perustakeita vaan poliisivaltaa ilman minkäänlaista valvontaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Roselyne Lefrançois (PSE).(FR) Arvoisa puhemies, haluaisin ottaa esille kolme asiaa, jotka ovat erityisen lähellä sydäntäni. Ensimmäinen niistä on tapa, jolla aiomme suhtautua Lissabonin sopimuksen voimaantuloa edeltävään vaiheeseen. Muiden kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan jäsenten tavoin haluaisin, että toimielimet päättävät yhdessä ennakoida toimivaltaamme kuuluviin asioihin sovellettavia uusia säännöksiä. Nähdäkseni tämä on ehdoton edellytys tehokkaalle ja avoimelle yhteistyölle. Kansallisten parlamenttien asemaa koskevia uusia sääntöjä tulisi myös kokeilla tänä vuonna. Terrorismin torjuntaa koskevan puitepäätöksen esittelijänä olenkin sitoutunut tiiviiseen ja jäsenneltyyn yhteistyöhön kansallisten parlamenttien kanssa.

Terrorismin alalla jo hyväksyttyjä tekstejä koskeva tilannekatsaus parantaisi niiden soveltamisalan ja niiden välisten kytkösten ymmärrettävyyttä. Ja vaikka terrorismin torjunnan pitää olla yksi unionin ensisijaisista tavoitteista, perusoikeuksien suojelu on katsottava yhtä tärkeäksi. Puitepäätöksen parissa työskennellessäni aion olla erittäin tarkka tekstissä käytettävien määritelmien ja termien suhteen, jotta voitaisiin välttää kaikki kyseisiin vapauksiin, aivan erityisesti sananvapauteen, kohdistuvat uhat.

Haluaisin lopuksi sanoa muutaman sanan tulevista toimistamme maahanmuuttoasioissa. Euroopan unioni on jo pitkään pyrkinyt ensisijaisesti luomaan todellisen säädösarsenaalin laittoman maahanmuuton torjumiseksi, mutta rajojen suojaamiseen keskittyvien asenteiden vastapainoksi ei ole kuitenkaan saatu nimensä veroista laillisen maahanmuuton politiikkaa. Olen siis tyytyväinen alalla viime vuosien aikana hyväksyttyihin aloitteisiin ja toivon, että vastaanottavaa Eurooppaa tuetaan yhtä vahvasti kuin Euroopan ”linnaketta”.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. (ES) Siirrymme nyt menettelyyn, jota kutsutaan englanniksi nimellä ”catch the eye”. Varapuhemiehenä vastuualueenani on monikielisyys, ja aion keskustella tulkkien, ystävieni tulkkien kanssa siitä, miten termi ”catch the eye” voitaisiin kääntää muille kielille.

Toistaiseksi sanomme, että kaikki ne saavat puhua, jotka haluavat, jos puhemies antaa heille puheaikaa ”catch the eye” -menettelyn mukaisesti. ”Catch the eye” -menettelyn mukaisesti annankin sitten puheaikaa jäsen Cavadalle, jolla on varmasti paljon sanottavaa tästä aiheesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Marie Cavada (ALDE).(FR) Arvoisa puhemies, ensiksi haluan pyytää anteeksi muutosta esityslistalla, tai oikeastaan arvojärjestyksessä, mutta junan rikkoutuminen Pariisin ja Brysselin välillä melkein sysäsi minut ulos Euroopasta. Asia on kuitenkin korjattu, kiitos.

Keskustelemme joka vuosi vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen toteuttamisessa tapahtuneesta edistyksestä. Tämän päivän keskustelu on kuitenkin paljon merkittävämpi, minkä takia haluan esitellä syyt, joiden vuoksi kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta päätti esittää kaksi suullista kysymystä, toisen neuvostolle ja toisen komissiolle, ja vedota kummankin toimielimen edustajiin, jotta nämä antaisivat selkeitä vastauksia esittämiimme kysymyksiin.

Tämä keskustelu on tärkeä siksi, että Lissabonin sopimus allekirjoitettiin edellisen vuoden joulukuussa ja sen on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuussa 2009, minkä seurauksena perusoikeuksia koskevassa politiikassa sekä vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen toteuttamisessa tapahtuu ja on tapahduttava merkittäviä muutoksia; muutoksia, joita parlamentti – kuten tiedätte, hyvät kollegat – on jatkuvasti vaatinut jo usean vuoden ajan.

Mainitsen näistä pilarirakenteesta luopumisen, jonka ansiosta suurin osa nykyiseen kolmanteen pilariin kuuluvista menettelyistä voidaan yhteisöllistää, määräenemmistöäänestyksen yleistymisen, yhteisöjen tuomioistuimen toimivallan lisäämisen, parlamentin aseman vahvistumisen toisena lainsäätäjänä sekä perusoikeuskirjan muuttumisen sitovaksi.

Jotta uuden sopimuksen tarjoamista mahdollisuuksista voitaisiin täysin hyötyä, meidän on alettava valmistella tästä hetkestä lähtien yhteistä toimielintenvälistä strategiaa, jonka avulla voidaan luetteloida ehdotukset, josta voidaan neuvotella poliittisesti vuonna 2008 ja joka voidaan hyväksyä virallisesti tammikuun 2008 ja toukokuun 2009 välisenä aikana.

Lopuksi, arvoisa puhemies, haluaisin sanoa, että kyseisen strategian ansiosta meidän ei tarvitsisi uuden sopimuksen tultua voimaan jatkuvasti muuttaa juuri hyväksyttyjä ehdotuksia. Se takaisi myös yhteisöjen tuomioistuimelle täyden valvontavallan sekä parlamentin täysimääräisen osallistumisen kansalaisten oikeuksia keskeisesti koskettavien politiikkojen luomiseen.

Minulle esittämäänne kysymykseen viitaten tarkastelen tätä ja pohdin, miten voisin auttaa teitä omalla vaatimattomalla tavallani.

 
  
MPphoto
 
 

  Dragutin Mate, neuvoston puheenjohtaja. (SL) Kiitos kysymyksistä, joita olette tänään esittäneet. Valitettavasti minulla ei ole riittävästi aikaa vastata yksityiskohtaisesti kaikkiin kysymyksiin, joten yritän keskittyä tärkeimpiin niistä. Ensinnäkin vastaan jäsen Weberin kysymykseen SIS II -järjestelmästä.

Haluan tehdä selväksi, että neuvosto pitää turvallisuutta äärimmäisen tärkeänä siirryttäessä ”kaikkien SIS I:stä” SIS II -järjestelmään, emmekä me salli sitä, että tietoa jollain tavalla katoaisi tai että järjestelmän toiminta olisi jollain tavalla uhattuna. Tämän vuoksi päätimme siirtyä asteittain järjestelmästä toiseen, mikä tietysti edellyttää siirtymäjärjestelmän luomista. Näin ollen SIS II:n käynnistämiseen menee jonkin verran kauemmin aikaa. Mielestäni tämä on oikein hyvä päätös, sillä sen ansiosta voidaan taata tietoturva sekä luonnollisesti myös parantaa uuden järjestelmän tarjoaman tiedon laatua, mikä onkin uuden SIS II -järjestelmän tärkein ominaisuus.

Haluaisin myös käsitellä usean Euroopan parlamentin jäsenen esittämää kysymystä neuvoston, komission ja Euroopan parlamentin välisestä yhteistyöstä. Mielestäni yhteistyön pitää olla tiivistä useimmissa tapauksissa. Luonnollisesti tarvitsemme jonkinlaista poliittista yhteisymmärrystä ja keskinäistä yhteyttä, jotta voidaan varmistaa riittävä turvallisuuden ja ihmisoikeuksien suoja. Tarvitsemme perustellun ja tasapainoisen lähestymistavan, jonka suhteen Euroopan parlamentilla on erittäin merkittävä rooli, enkä oikein voi edes kuvitella, miten voisimme toimia tekemättä tiivistä yhteistyötä parlamentin kanssa.

Meidän täytyy tietenkin pitää selvänä, ettei Lissabonin sopimus ole vielä voimassa. Ratifiointiprosessi on kesken. Kyse on melko arkaluontoisesta prosessista, toisissa jäsenvaltioissa enemmän kuin toisissa. Meidän pitää työskennellä ja toimia niin, ettemme vaaranna ratifiointiprosessia missään EU:n jäsenvaltiossa. Näin ollen olisi mielestäni viisasta, että tämän Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanoa edeltävän vuoden aikana teemme yhteistyötä ja jaamme käsiteltävänä olevat lainsäädäntöaloitteet kahteen ryhmään. Toisen ryhmän muodostavat lainsäädäntöaloitteet, joista on melkein päätetty ja joista meillä on parlamentin kanta tai jotka on saatu täysin päätökseen tai päätöksenteko on loppusuoralla. Toisen ryhmän muodostavat lainsäädäntöaloitteet, joita koskevat keskustelut ovat juuri alkamassa tai alkavat pian ja jotka vaativat tiivistä ja säännöllistä yhteistyötä parlamentin kanssa. Mielestäni tämä on oikea tie sopivan yhteistyömuodon määrittämiseksi, jotta voimme taata riittävän turvallisuuden ja kyllin tehokkaan toimintatavan sekä määrittää tulevat työskentelytavat.

Haluaisin mainita lyhyesti myös palauttamisdirektiivin ja Frontexin. Tekniset keskustelut ja neuvottelut palauttamisdirektiivistä jatkuvat Slovenian puheenjohtajakaudella, ja olemme myös sopineet poliittisten neuvottelujen järjestämisestä. Näin ollen toivon, että saamme aikaiseksi tarpeellisen ja asianmukaisen poliittisen kompromissin. Uskon edelleen, että saamme sen aikaiseksi, ja olemme jo olleet yhteydessä esittelijään Weberiin, minkä vuoksi uskon asian etenevän hyvin.

Frontexista haluaisin vain sanoa, että Frontexin työtä arvioidaan parhaillaan ja että puheenjohtajavaltio suunnittelee yksityiskohtaisempaa ministeritason keskustelua maaliskuun alussa pidettävässä kokouksessa, jossa käsittelemme Frontexia ja sen tulevaisuutta sekä arvioimme sen tähänastista työtä. Tuon keskustelun jälkeen voimme antaa parlamentille tarkemman raportin asiasta.

 
  
MPphoto
 
 

  Franco Frattini, komission varapuheenjohtaja. (IT) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, mielestäni tämän aamun keskustelussa kaikki kolme toimielintä ovat osoittaneet haluavansa työskennellä yhdessä. Näin ollen työskentelytavan ohella myös sisältö on tärkeä. Siten puheenjohtajan Deprez’n puheenvuoronsa alussa esittämä ennakointi, josta myös neuvoston puheenjohtaja ja minä itse olemme yleisesti ottaen samaa mieltä, on hyvä työskentelytapa jatkossa.

Kuten alussa totesin, neuvostossa ajatus työskennellä kuutta kuukautta pidemmissä jaksoissa on osoittautunut menestyksekkääksi. Toteutamme sitä myös täällä, sillä mielestäni monissa puheenvuoroissa nousi esiin joitakin muita aiheita, joiden ensisijaisuus on itsestään selvää. Se, ettei SIS II:een – SIS-järjestelmän uuteen sukupolveen – siirtymistä saa hidastaa, on kaikille itsestään selvä asia. On mentävä eteenpäin ja aikataulupohdiskeluja pidemmälle. Me huolehdimme siitä, että uuden järjestelmän kokeilu osoittaa järjestelmän tuovan todellista lisäarvoa ulkorajojen turvallisuudelle.

En siis puhu viivästymisestä, vaan puhun jäsenvaltioiden velvollisuudesta – josta olen yhtä mieltä – toteuttaa syvällisempiä kokeita järjestelmän toimivuuden arvioimiseksi ja sen toimivuuden parantamiseksi entisestään, ennen kuin järjestelmä otetaan konkreettisesti käyttöön. Aikataulu, josta olemme puhuneet puheenjohtajavaltion kanssa ja josta sovitaan virallisesti helmikuun ministerineuvostossa muutaman viikon päästä, tarkoittaa sellaista aikataulua, jonka puitteissa selviää, miten tuotamme uuden sukupolven SIS-järjestelmälle lisäarvoa, mikä on luonnollisesti ensisijainen tavoite.

Monet puhuivat turvallisuustoimien ja etenkin terrorisminvastaisten toimien tehokkuuden arvioimisesta. Vastaanotin tältä parlamentilta kyseisen pyynnön vuosi sitten. Arviointia tehdään parhaillaan. Viime vuoden joulukuussa kaikille jäsenvaltioille lähetettiin yksityiskohtainen kyselylomake niiden toteuttamien terrorisminvastaisten toimien tuloksista. Voin sanoa paronitar Ludfordille ja kaikille muillekin teille, että huhtikuun puoleenväliin mennessä julkaisen kaikkia 27:ää jäsenvaltiota koskevan analyysin täydelliset tulokset. Mielestäni tämä on yksi niistä ensisijaisista keskustelunaiheista, jotka ovat aina kiinnostaneet tätä parlamenttia.

Jotkut mainitsivat menettelytakuut. Tiedätte, että asiaa ei ole saatu sovittua, sillä tämä aiheuttaa joillekin jäsenvaltioille ylitsepääsemättömiä ongelmia. Puheenjohtajavaltio Slovenia on kuitenkin esittänyt aihetta, jota voidaan mielestäni käsitellä ensisijaisena. Kyse on yksipuolisesta tuomiosta. Tämä on yksi menettelytakuuseen liittyvistä seikoista. Siinä ei ole kaikki, mutta kyse on kuitenkin hyvin tärkeästä asiasta: yksipuolista tuomiota koskevien sääntöjen yhdenmukaistaminen – johon parlamentin jäsen Lambert muistaakseni viittasi – on mielestäni aihe, jota pitäisi käsitellä vuonna 2008 ensisijaisena aiheena.

Frontexin toiminnan arvioimisesta olemme jo puhuneet. Julkaisemme 13. helmikuuta ensimmäisen kattavan arvion Frontexista. On selvää, että tästä komission asiakirjasta keskustellaan neuvostossa ja parlamentissa, ja se on perustana myös tälle mielestäni ensisijaiselle toimelle vuonna 2008: miten Frontex on toiminut, miten voimme parantaa sen toimintaa ja miten jäsenvaltiot saadaan osallistumaan paremmin?

Myös terrorismi otettiin esille; siitä puhui moni. Internetissä levitettävä terrorismipropaganda sekä väkivaltainen radikalisoituminen ovat molemmat aiheita, joista tehdään muita kuin lainsäädännöllisiä aloitteita. Esityslistalla on jo joitakin lainsäädäntötoimenpiteitä, komissio antaa tiedonantoja ja asioista keskustellaan.

Arvostan suuresti sitä, mitä jäsen Roure totesi eurooppalaisesta matkustajatietorekisteristä. Tätä keskustelua jatketaan koko vuoden 2008 ajan. En usko, että ottaisimme käyttöön eurooppalaisen matkustajatietorekisterin vuoden 2008 loppuun mennessä. Uskon kuitenkin, että kolmea kriteeriä – ymmärtääkseni jäsen Roure nimitti niitä sellaisiksi – on pidettävä ohjenuoranamme: tietojenkeruun suhteellisuus ja lisäarvo terrorismin torjunnassa, sillä sitähän me käsittelemme. Jos välineestä on hyötyä, otamme sen käyttöön, mutta jos siitä ei ole hyötyä, muokkaamme sitä tai emme ota sitä ollenkaan käyttöön. Itse uskon sen olevan hyödyllinen, mutta siitä on mielestäni kuitenkin tarpeen keskustella täällä. Miten sitten suojellaan kerättyjä tietoja ja miten rangaistaan niitä, jotka käyttävät tietoja väärin? Nämä ovat selvästi avoimia kysymyksiä, joita voimme käsitellä vuoden 2008 aikana.

Lopuksi maahanmuutosta. Katson, että maahanmuuttoasioissa olisi jatkettava yleisen lähestymistavan mukaisesti, kuten joulukuun Eurooppa-neuvosto totesi, ja pohdittava tulevaa Ranskan puheenjohtajakautta silmällä pitäen Ranskan hallituksen aikeita tehdä ehdotus eurooppalaiseksi maahanmuuttosopimukseksi. Olen jo ennakoinut komission täyttä halua työskennellä tämän aiheen parissa.

Aivan lopuksi vielä turvapaikkapolitiikasta. Vuosi 2008 on ratkaiseva, sillä vuosi 2010 on takaraja, johon mennessä eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä on luotava. Vuonna 2008 komissiolle esitellään toimintasuunnitelma.

Olen maininnut joitakin esimerkkejä tuodakseni esiin, että tässä mielessä puheenjohtaja Deprez’n ehdotus, jota pidän hyväksyttävänä, tarkoittaa, että meidän on yhdessä määritettävä konkreettisesti ne asiat, jotka ovat jo valmiita käsiteltäväksi – ja monet asiat voimme viedä päätökseen jo Slovenian puheenjohtajakaudella – sekä asiat, joista voimme keskustella aina kesäkuuhun 2009 saakka.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophia in 't Veld (ALDE).(EN) Arvoisa puhemies, olen ensinnäkin hieman yllättynyt sekä pahoillani siitä, ettei neuvosto vastannut yhteenkään matkustajatietorekisteriä koskevaan kysymykseen. Voisikohan neuvosto suostua antamaan kirjalliset vastaukset kaikkiin täällä esitettyihin kysymyksiin?

Toiseksi totean – myös pahoitellen – että olemme jo vuoden ajan pyytäneet tietoja korkean tason kontaktiryhmästä sekä komission ja Yhdysvaltain välisistä tietosuojaa koskevista neuvotteluista. Emme ole saaneet tähänkään vastausta. Neuvotteluja on käyty jo vuoden ajan, joten mielestäni on korkea aika kertoa meille, mistä oikein neuvotellaan. Haluaisin kirjallisen vastauksen.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. (ES) Kiitos jäsen in 't Veld. Uskon, että komissio ja neuvosto ovat panneet sanomanne merkille, ja olen varma, että ne antavat kirjalliset vastaukset juuri esittämiinne kysymyksiin.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan maaliskuun istuntojakson aikana.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö