Sanatarkat istuntoselostukset

Torstai 31. tammikuuta 2008 - Bryssel

10. Äänestysselitykset

Suulliset äänestysselitykset

- Työjärjestyksen tulkinta (19 artiklan 1 kohta)

  Richard Corbett (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, antanette anteeksi, olen menettänyt ääneni. Haluan todeta, että äänestin tämän tulkinnan puolesta. Haluan myös sanoa, että jäsen Hannanin esittämä vertaus, jonka hän väittää jättäneensä tekemättä, tämän äänestyksen ja Hitlerin vuoden 1933 Ermächtigungsgesetz-lain välillä oli todella häpeällinen.

Tällainen absurdi vertaus osoittaa esittäjänsä mielentilan. Me vain vahvistimme työjärjestyksemme mukaisesti, että työjärjestyksen 19 artiklaan sisältyy jo puhemiehen toimivalta lopettaa työjärjestyspuheenvuorojen, menettelyjä koskevien esitysten jne. liiallinen käyttäminen ”jos puhemies katsoo, että niiden ilmeisenä tarkoituksena ja seurauksena on jatkuvan ja vakavan haitan aiheuttaminen parlamentin työskentelylle tai muiden jäsenten oikeuksille”.

Tämä ei tukahduta keskustelua. Olemme lisänneet keskustelujen osalta puheaikoja, jotka jaetaan suhteellisesti kaikkien ryhmien kesken niiden koon mukaan. Kyse on vain suojatoimenpiteestä niitä vastaan, jotka pyrkivät häiritsemään parlamentin toimintaa.

Tämän parlamentin puhemiehellä on paljon vähemmän valtaa kuin useimpien kansallisten parlamenttien puhemiehillä, esimerkiksi Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin alahuoneen puhemiehellä. Olemme oikeassa hyväksyessämme tämän suojatoimenpiteen, ja huomautan, että jäsen Hannanin ryhmän entinen johtaja, joka on valiokuntamme jäsen, äänesti tämän puolesta, joten Hannanin asenne on häpeällinen.

  Puhemies. – (FR) Hyvät kollegat, noudatamme seuraavaa sääntöä:

Kun olemme aloittaneet äänestysselitykset jostakin tietystä aiheesta, niin yleensä – siis yleensä – puhemies ei enää ota puheenvuoropyyntöjä samasta aiheesta. Ottaen kuitenkin huomioon aiheen arkaluontoisuuden, ehdotan, että kaikki puheenvuoroa pyytäneet saavat puhua.

  Miros³aw Mariusz Piotrowski (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, ottaen huomioon sen, että ensimmäinen nimenhuutoäänestys työjärjestyksen muuttamisesta ei heijastunut asiakirjoissamme, tähän on päässyt livahtamaan virhe. Puhun tässä omasta puolestani sekä jäsenten Czarneckin ja Libickin puolesta. Äänestimme jäsenen Faragen ehdotuksen puolesta nostamalla kätemme ylös, ja luulimme nimenhuutoäänestyksenkin liittyvän tähän, ja tässä tapahtui virhe. Haluamme siksi korjata tämän suullisesti. Samalla rekisteröimme koneellisesti muutoksen, joka liittyy vastaehdotusta koskevaan äänestyskäyttäytymiseemme.

  Bogdan Pêk (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, sama kysymys: me, usean jäsenen muodostama ryhmä, äänestimme vastoin omaa vakaumustamme. Meidän olisi itse asiassa pitänyt äänestää työjärjestyksen muuttamista vastaan, koska kyse on epädemokraattisesta muutoksesta. Täällä Euroopan sydämessä otetaan käyttöön sääntö, joka antaa parlamentin puhemiehelle täydellisen vallan. Missään demokraattisessa parlamentissa ei ole havaittavissa näin kauaskantoisia ratkaisuja, joten halusimme äänestää sitä vastaan, mutta jäsen Piotrowskin esiin tuoman virheen vuoksi äänestimme sen puolesta. Tämä koskee Bogdan Pękiä, Dariusz Grabowskia sekä Andrzej Zapałowskia.

  Dariusz Maciej Grabowski (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, kuten edellinen puhuja totesi, minäkin pyydän muuttamaan työjärjestystä koskevaa äänestystäni. Äänestin vakaumukseni vastaisesti, joten voisiko tätä muuttaa. Vastustan työjärjestyksen muuttamista.

  Christopher Heaton-Harris (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää teitä tästä hyvin viisaasta uutta toimivaltaanne koskevasta tulkinnasta, jonka ansiosta voimme antaa äänestysselityksemme, vaikka emme allekirjoittaneetkaan mietintöä. Haluaisin myös kiittää kollegaa Corbettia ylimääräisestä puoliminuuttisesta, jonka hän käytti poliittiseen huomautukseen, joka ei ehkä ollut kovin oleellinen asian kannalta.

Haluaisin vain todeta, että mielestäni tässä todella poiketaan työjärjestyksestämme. Olen hyvin huolissani siitä. Olen ollut yhteydessä puhemieheen, ja toivon hänen kunnioittavan parlamentin vähemmistön kantaa. Jäsen Corbett väitti, että meillä on mahdollisuus puhua täysistunnossa käytävissä keskusteluissa, koska kaikki ryhmät saavat puheaikaa. Valitettavasti, kuten tänään olemme nähneet, jotkut ryhmät eivät kuitenkaan suvaitse yhtä hyvin erilaisia kantoja kuin toiset. Suuressa ryhmässä vähemmistön kantaa tukevien jäsenten on hyvin vaikea saada puheaikaa. Kiitos oikein paljon, että saimme esittää tämän huomion.

  Ewa Tomaszewska (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, minäkin ajauduin harhateille. Luulin, että tarkistimme edellistä äänestystä. Vastustan ehdottomasti tätä 19 artiklan tulkintaa, joka asettaa menettelyä koskevat seikat periaatteiden ja oikeuksien, erityisesti puhevapauden, yläpuolelle.

  Syed Kamall (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, kiitos siitä, että osoitatte hienotunteisuutta tässä asiassa ja saan antaa äänestysselitykseni

Ymmärsin, mistä tässä asiassa äänestettiin, ja äänestin selkeästi vastaan. Ymmärrän, että jotkut tässä parlamentissa tulkitsevat työjärjestystä, ja ymmärrän tämän tarkoittavan, että noudatamme työjärjestystä tässä asiassa.

Sanoisin kuitenkin, että meidän täytyy aina olla hyvin varovaisia antaessamme mielivaltaista toimivaltaa puheenjohtajalle tai puhemiehelle. Olen varma, että nykyisen parlamentin puhemies ja varapuhemiehet käyttävät valtaansa erittäin harkitusti, ja olen varma, että olemme tähän tyytyväisiä. Mutta entäs tulevat puhemiehet? Mitä jos tulevat puhemiehet päättävät tulkita näitä sääntöjä omalla tavallaan paheksuakseen mielipide-eroja ja poistaakseen ne?

Meidän täytyy huolehtia, ettei tämä ole mikään syöksykierre, tai ettei sitä pidetä syöksykierteenä yksinvaltiuteen mielipiteiden monipuolisuuden sijasta. Siksi sanon kaikille, että todellinen koe demokratialle on se, miten kohtelette vähemmistöjänne, ja jos kohtelette vähemmistöjänne hyvin, tällöin voimme puhua todellisesta demokratiasta.

  Hans-Peter Martin (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, en ole koskaan aikaisemmin käyttänyt EU:n toimielimistä sanaa ”itsevaltainen” huolimatta kriittisyydestäni vuosien aikana. Uskon ja olen vakuuttunut siitä, että se mikä tänään tehtiin mahdolliseksi antamalla puhemiehelle näin uskomattoman kauaskantoiset valtuudet, murtaa padot itsevaltiuden edestä. Aina ei – eikä ainakaan tässä parlamentissa – voida taata, että puhemies toimisi aina puolueettomasti ja tasapuolisesti. Täällä tehdyllä päätöksellä, jota vastaan tietenkin äänestin, puhemiehelle annetaan uskomattoman mielivaltaiset valtuudet, minkä johdosta tämä parlamentti voi muuttua mielivaltaiseksi parlamentiksi. Unionin kansalaiset eivät ansaitse tätä! Mielestäni tässä on melko selvästi menty liian pitkälle, mikä aiheuttaa ongelmia demokratian suhteen.

- Mietintö: Armando França (A6-0507/2007)

  Syed Kamall (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, olen pahoillani. Eräs kollega viivytti minua. Puhuimme demokratiasta, hyvin tärkeästä seikasta, jota me kaikki tässä parlamentissa varmasti tuemme, vaikka emme aina sen mukaisesti toimikaan.

Ymmärrän mietintöön esitetyt tarkistukset, jotka koskevat erityistoimintayksiköiden välistä yhteistyötä. Meidän täytyy kuitenkin muistaa, että kyse on oikeastaan muutoksesta Prümin sopimukseen. Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivit vastustivat alun perin Prümin sopimusta. Vastustimme sitä aluksi sen takia, että kyse oli yhteistyösopimuksesta, joka koski vain pientä osaa jäsenvaltioista. Erään jäsenvaltion puheenjohtajakaudella sitä päätettiin laajentaa ilman kunnollista kuulemista. Jopa Euroopan tietosuojavaltuutettu antoi asiasta lausuntonsa huomatessaan, ettei häntä ollut kuultu asiassa.

Me konservatiivit vastustamme nopeiden rajatoimintajoukkojen käyttöä sekä Prümin sopimuksen täytäntöönpanoa, emmekä tue sopimukseen esitettyjä muutoksia.

- Mietintö: Markus Ferber (A6-0505/2007)

  Jim Higgins (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, irlantilaiset PPE-DE-ryhmän jäsenet eivät tue varauksetta unionin postipalvelujen vapauttamista, joten äänestimme sen mukaisesti. Toimimme näin, koska yleispalvelut on taattu kaikille unionin kansalaisille ja koska on ryhdyttävä erityistoimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että maaseudulla ja harvaan asutuilla alueilla on riittävä määrä postitoimistoja.

(GA) Arvoisa puhemies, haluaisin korostaa sitä, että on yhtä tärkeää tarjota postipalvelut näkövammaisille ja sokeille. Irlantilaiset PPE-DE-ryhmän kollegat ja minä vetoamme kaikkiin jäsenvaltioihin, jotta ne säilyttävät olemassa olevat valtakunnalliset postipalvelut tai luovat tällaiset palvelut niihin maihin, joissa niitä ei vielä ole.

  Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Arvoisa puhemies, tänään, monen vuoden jälkeen olemme saaneet keskustelumme päätökseen ja sopineet täysin avointen postipalvelumarkkinoiden tarjoamisesta kaikille Euroopan unionin kansalaisille. Tämä on tärkeä virstanpylväs kuljettaessa kohti postipalvelujen sisämarkkinoita, eikä se uhkaa julkisia palveluita. Olen iloinen siitä, että saimme aikaiseksi järkevän kompromissin; esimerkiksi postilähetykset syrjäisille alueille turvataan.

Direktiivi ei myöskään estä jäsenvaltioita säilyttämästä useita poikkeustoimia, kuten ilmaisten postipalvelujen tarjoaminen näkövammaisille, vaikka parlamentti tänään hylkäsikin tätä koskevan erityisartiklan.

Uusien sähköisten viestintävälineiden tulo muuttaa perusteellisesti postipalvelujen kysynnän rakennetta. Näin ollen markkinoiden vapauttaminen tarjoaa paremman, ja ennen kaikkea joustavamman, vastauksen postipalvelujen laajenevassa kentässä. Uskon tämän johtavan siihen, että saamme tehokkaampaa palvelua alhaisemmilla hinnoilla, ja onnittelen meitä tästä kompromissista.

  Zita Pleštinská (PPE-DE). – (SK) Hyvät naiset ja herrat, pahoittelen suuresti sitä, että ilmaisten postipalvelujen tarjoamista sokeille ja näkövammaisille koskevaa tarkistusta 3, joka vastaa tarkistusta 18, ei sisällytetty Ferberin mietintöön. Sokeus tai näkövammaisuus on vamma, joka estää henkilöä näkemästä maailman omilla silmillään. Uskon kuitenkin, että nämä henkilöt kuulevat niiden 321 jäsenen äänet, jotka äänestivät tästä muutetusta direktiivistä sydämellään. Koska direktiivi hyväksyttiin toisessa käsittelyssä, uskon, että jäsenvaltiot ratkaisevat toissijaisuusperiaatetta noudattaen tämän ongelman sokeiden ja näkövammaisten henkilöiden hyväksi.

  Syed Kamall (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, ennen kuin minusta tuli Euroopan parlamentin jäsen, minulla oli oikea työ. Työssäni neuvoin yrityksiä juuri vapautetuilla teollisuudenaloilla: televiestintä, postipalvelut (vain osittain) sekä energiateollisuus. Televiestintäalan vapauttaminen johti valikoiman räjähdysmäiseen kasvuun. Myös innovointi lisääntyi räjähdysmäisesti. Kilpailun ansiosta hinnat alenivat ja sekä kuluttajat että yritykset alkoivat toimia Euroopan laajuisesti. Tämä vauhditti innovointia ja toi lisää valinnanvaraa kaikille kuluttajille. Toivokaamme, että tämä direktiivi johtaa samanlaiseen markkinakuriin postipalveluissa kuin mihin se johti televiestintäalalla, että saamme nauttia hyvinvoinnin ja innovaatioiden leviämisestä ja palvelujen paranemisesta kaikkialla Euroopassa ja että lopullinen voittaja on kuluttaja.

  Christopher Heaton-Harris (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin liittää kannanottoni jäsenen Kamallin puheenvuoron viimeiseen osaan, sillä uskon todella, että postipalvelumarkkinoiden vapauttaminen edistää innovointia ja kuluttajien valinnanvaraa.

Minulla on kuitenkin merkittävä ongelma yleispalvelujen määritelmän suhteen sekä sen suhteen, miten sitä sovelletaan maaseudun palveluihin. Aiemmin tällä viikolla omassa vaalipiirissäni Yhdistyneessä kuningaskunnassa ilmoitettiin seitsemän postitoimiston sulkemisesta. Tätä edelsi laaja kuuleminen. Osa kyseisistä postitoimistoista oli kannattavia. Kuulemista koskevissa raporteissa todettiin, että lähes sata prosenttia ihmisistä kannatti kyseisten postitoimistojen säilyttämistä. Hallituksen vaatiman palvelumääritelmän vuoksi kuuleminen olikin huijausta ja kaikkien jakama kanta jätettiin huomioimatta. Maaseudun palvelut vähenevät esimerkiksi Stavertonissa, Hellidonissa, Bringtonissa, Harlestonessa sekä omassa vaalipiirissäni Milton Malsorissa.

Olen siksi erittäin huolissani tämän direktiivin täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa.

Päätöslauselmaesitys: Iran (B6-0046/2008)

  Zita Pleštinská (PPE-DE). – (SK) Arvoisa puhemies, haluaisin merkittävän pöytäkirjaan, että halusin äänestää Irania koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta mutta en kuullut tulkkausta kunnolla nimenhuutoäänestyksen aikaan ja siten en lopullisessa äänestyksessä painanut äänestysnappia.

- Päätöslauselmaesitys: Ilmastonmuutosta käsittelevän konferenssin tulokset (Bali) (B6-0059/2008)

  Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Arvoisa puhemies, olen vakuuttunut siitä, että ihmisten pitäisi vähentää maapallollemme aiheuttamiaan haitallisia vaikutuksia. Unionin ja koko maailman on osallistuttava prosessiin ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.

Näin ollen meidän on edistettävä kehityspolitiikkaamme luodaksemme tehokkaampia välineitä ja auttaaksemme kehitysmaita niin, että ne voivat sopeutua ilmastonmuutokseen ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Tämä on yksi tulevista tärkeistä tehtävistämme, tehtävistä, jotka tuodaan esiin tämänpäiväisessä Balin konferenssia koskevassa päätöslauselmassa.

- Mietintö: Fiona Hall (A6-0003/2008)

  Milan Gaľa (PPE-DE). – (SK) Hyvät naiset ja herrat, haluaisin todeta, että pienen vesivoimalan omistajana tiedän, mitä sähkön tuottaminen uusiutuvilla energianlähteillä tarkoittaa. Valitettavasti tiedän myös paljon siihen liittyvistä ja usein keinotekoisista ongelmista, joita ne ihmiset kohtaavat, jotka haluavat tuottaa ja jakaa energiaa tällä tavalla.

Omistan myös kutakuinkin vanhan sukutilan. Tein laajan peruskorjauksen talossa vuonna 2001, omilla rahoillani, talon energiatehokkuuden parantamiseksi. Tiedän, että säästetty kilowatti on aivan yhtä hyvä kuin tuotettu kilowatti. Olen tyytyväinen energiatehokkuuden toimintasuunnitelmaan (ja äänestin sen puolesta) monesta täällä mainitusta syystä. Pahoittelen kuitenkin suuresti sitä, että Euroopan komissio sekä useiden jäsenvaltioiden hallitukset laiminlyövät energiaa säästävät toimet ja aliarvioivat jatkuvasti niiden strategisen merkityksen sekä tarpeen asettaa ne poliittisesti ensisijaisiksi tavoitteiksi.

  Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen energiatehokkuuden toimintasuunnitelmaan. Siinä pyydetään rahallista tukea ympäristönsuojelussa auttavan kärkiteknologian saamiseksi käyttöön mahdollisimman pian. Tämä vähentäisi myös riippuvuutta idästä tuotavasta energiasta.

Päästökauppajärjestelmä on kuitenkin kiistanalainen aihe. Se voisi täyttää tehtävänsä, jos EU:n jäsenvaltiot lähtisivät samalta tasolta. Vähemmän kehittyneisiin talouksiin, esimerkiksi Tšekin talouteen, on sovellettava erityisehtoja. Lisäksi on tuettava uudisrakennusten energiatehokkuuden parantamista. Tämä saattaisi olla tehokkain tapa muuttaa suuntaa, sillä energiankulutus kasvaa vuosi vuodelta enemmän kuin energiaa säästävillä tekniikoilla aikaan saatu säästö. Tällainen kehitys jatkuu myös tulevaisuudessa.

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus tukee energiaa säästävän tekniikan tutkimista ja käytännön soveltamista Lissabonin strategian mukaisesti. Vaatimus energiankulutusta koskevan tiedon merkitsemisestä laitteisiin ei saa olla hallinnollinen taakka laitevalmistajille, eikä tieto saa johtaa kuluttajia harhaan.

  Syed Kamall (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, toisin kuin aiemmalla puhujalla minulla ei ole omaa voimalaitosta, mutta omistan hyvin vanhan talon – 1840-luvun talon – ja se on ihana talo. Jos joskus käytte Lontoossa, olette oikein tervetullut pistäytymään kupilliselle teetä. Mutta oikeastaan haluaisin sanoa, että riippumatta itse kunkin suhtautumisesta ilmastonmuutokseen, voimme uskoakseni kaikki puoltaa energiatehokkuuden tarvetta.

Ette ehkä käsitä tätä, mutta edustan Lontoota, maailman hienointa kaupunkia, maailman hienoimman maan pääkaupunkia. Lukuisiin liiketaloihin ja toimistorakennuksiin jätetään valot päälle yöksi. Tämä on tietysti merkki menestyksestä, mutta silti niissä täytyisi olla tietoisia energiatehokkuudesta.

Monissa ravintola-alan toimipaikoissa – ravintoloissa ja pubeissa – on viime aikoina jouduttu tupakointikiellon vuoksi käyttämään terassilämmittimiä ulkona tupakoimassa istuvien asiakkaiden olon tekemiseksi mukavammaksi. Minua huolestuttaa se, että terassilämmittimien kieltäminen on aivan epäsuhtainen toimenpide, koska niiden osuus hiilidioksidipäästöistä on alle 0,1 prosenttia. Liitetään tämä siis asiayhteyteen. Me kaikki tarvitsemme parempaa energiatehokkuutta, mutta ratkaisujen täytyy olla toimivia.

  Christopher Heaton-Harris (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, kuten kaikki tässä parlamentissa tietävät, yleisesti saatavilla olevat tilastot osoittavat, että säästäisimme hurjasti energiaa ja säästyisimme myös suurilta ongelmilta tulevaisuudessa, jos käyttäisimme energiaa säästäväisemmin.

En äänestänyt tästä mietinnöstä, koska unohdin jättää ilmoituksen eduista, siis taloudellisista eduista, ei enempää eikä vähempää. Kohdassa 22 kehotetaan poistamaan kiinteähintaiset järjestelmät, joiden mukaan ihmiset ostavat joko sähkö- tai kaasuenergiansa. Olen tehnyt kiinteähintaiseen sopimuksen Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Valitsin sen, koska se on helppo tapa varautua energialaskuihin, ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa miljoonat ihmiset – yleensä köyhät – tekevät samoin. Heidän valinnanmahdollisuutensa rajoittaminen tässä olisi mielestäni askel taaksepäin.

Mielestäni meidän pitäisi myös olla hyvin järkeviä sen suhteen, mitä olemme aiemmin vaatineet ja miten toimimme. Puhumme energiatehokkuudesta ja energian säästämisestä, mutta meillä on edelleen Kiinan kanssa kauppaongelma – kyseisestä maasta tuoduista energiatehokkaista hehkulampuista perittävä suuri tuontivero. Toimimme siis hyvin kaksinaamaisesti hyväksyessämme tämän mietinnön ja sivuuttamalla tuollaiset toimenpiteet.

- Mietintö: Carl Schlyter (A6-0495/2007)

  Christopher Heaton-Harris (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, käytän puheenvuoron tästä mietinnöstä, koska halveksun todella yhteistä kalastuspolitiikkaa sekä ekologista tuhoa, jota se on aiheuttanut maalleni ja sitä ympäröiville vesialueille.

Mietinnössä on monia hyviä asioita, koska sen tavoitteena on vähentää sellaisten kalojen määrää, jotka on saatu saaliiksi, mutta joita ei tarvita tai joille kalastajilla ei ole asianmukaisia kiintiöitä. Tämä ei kuitenkaan poista itse ongelman aiheuttajaa, sillä sitä varten koko politiikka pitäisi heittää roskakoriin.

Se ei säilytä kalakantoja eikä auta kalastajia, ja monet maani kalastajat ovat sitä mieltä, että parasta olisi päästä siitä eroon. Eri puolilla maailmaa on nähty lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka kalastuspolitiikalla säilytetään kalakantoja ja pidetään kalastajat töissä ja tekemässä sitä työtä, jota he haluavat tehdä. Islannissa on käytössä siirrettäviä kiintiöitä, jotka ovat kalastajien ja heidän perheensä omaisuutta ja joita voi siirtää sukupolvelta toiselle.

Emme harjoita tätä politiikkaa riittävän viisaasti tai taitavasti, joten meidän pitäisi päästä siitä eroon.

- Päätöslauselmaesitys: Unionin romanistrategia (B6-0050/2008)

  Zita Pleštinská (PPE-DE). – (SK) Arvoisa puhemies, myös 12 miljoonalla eri puolille Eurooppaa levittäytyneellä romanilla on paikka monikulttuurisessa nyky-yhteiskunnassamme. Unionin on puututtava romaniyhteisön hankaliin ongelmiin. Tämän vuoksi on omaksuttava kokonaisvaltainen lähestymistapa ongelmien ratkaisemiseksi.

Koska uskon vakaasti, että koulutus ja siitä seuraava urakehitys voivat murtaa romanien kokeman syrjinnän noidankehän, äänestin tämän päätöslauselmaesityksen puolesta. Syrjäytyneiden ryhmien tukemiseen keskittyvä EQUAL-ohjelma on osoittanut, että siitä on hyötyä käytännössä. On tärkeää arvostaa järjestötoimintaa, esimerkkinä Kolping Society, joka on perustanut neuvontakeskuksia, jotka auttavat pitkäaikaistyöttömiä työnhaussa.

Tällainen toiminta on vaarassa keskeytyä Slovakiassa, koska toteutettavien toimien jälleenrahoitus on viivästynyt. Pyydän poistamaan kaikki esteet, joiden takia voittoa tavoittelemattomat yhdistykset ja paikallisviranomaiset ovat maksukyvyttömiä, mikä tekee uusien hankkeiden toteuttamisesta mahdotonta. Uskon, että komissio valvoo jatkossa huolellisemmin kansallisia strategioita ja yhdenmukaistaa parhaiden käytäntöjen avulla jäsenvaltioiden edistymistä yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen sekä romanijärjestöjen kanssa.

  Philip Claeys (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, äänestin päätöslauselmaa vastaan, koska tämä teksti sisältää epämiellyttäviä piirteitä, jotka ovat tyypillisiä täällä hyväksytyille syrjintään liittyville teksteille. Tarvitaan puitestrategia sekä erityinen työryhmä koordinoimaan kyseistä puitestrategiaa, ja oletettavasti on rekrytoitava vielä lisää henkilökuntaa sitä varten ja niin edelleen.

Sanomattakin on selvää, että romanien pitää voida nauttia EU:n kansalaisina perusoikeuksistaan, eikä voida hyväksyä, jos näin ei ole. Mutta tämä päätöslauselma on taas yksi esimerkki liiallisesta sekaantumisesta asioihin. Romaneja pitäisi myös kannustaa ottamaan vastuu itsestään, mikä on jätetty tässä kokonaan huomioimatta.

Jäsenen Angelillin esittämät tarkistukset olivat perusteltuja. Romaniyhteisöjen on itse ratkaistava sellaiset ongelmat kuin järjestetyt avioliitot sekä naisten ja lasten muita heikompi asema. Ei todellakaan auta, jos vain koko ajan sanomme, että kaikki näiden ihmisten ongelmat liittyvät syrjintään. Heitä täytyy myös rohkaista kantamaan oma vastuunsa.

  Zuzana Roithová (PPE-DE) . – (CS) (Puheen alkua ei kuullut.) Jokaisella jäsenvaltiolla on romaniyhteisöön liittyviä ongelmia, jotka eivät ole nopeasti ratkaistavissa. Tämän takia en pidä siitä, että päätöslauselmassa, joka on hyvin selkeäsanainen mutta luonteeltaan yleinen asiakirja, mainitaan vain yksi konkreettinen esimerkki: Tšekin tasavalta, tarkemmin sanottuna Letyn leiri.

Tästä huolimatta tuin yleisesti päätöslauselmaa, mutta minulla on yksi vastalause. Komissio on kehottanut lopettamaan entisen romanien keskitysleirin alueella toimivan lihasikalan, joka on – myös minun mielestäni – asiaton, sekä tukemaan soveliaan muistomerkin pystyttämistä. Pyytäisin komissiota myös antamaan riittävät varat Tšekin tasavallan auttamiseksi tilanteesta selviämiseksi.

Koska Euroopan parlamentti mainitsee vain Tšekin tasavallan konkreettina esimerkkinä, katson, että tästä olisi tehtävä Euroopan komissiolle ja sen rahoitukselle ensisijainen tavoite.

  Milan Horáèek (Verts/ALE) . – (DE) Arvoisa puhemies, tänään hyväksytty ehdotus on askel, vaikkakin jossain määrin haparoiva, kohti kunnollista strategiaa romanien integroimiseksi. Parlamentti kehotti tänään, kuten se teki myös kolme vuotta sitten, siirtämään Letyn entisen keskitysleirin alueella toimivan lihasikalan toiseen paikkaan, jotta alueelle voitaisiin pystyttää muistomerkki.

Tämä käytännön esimerkki osoittaa jälleen kerran, miten sopimattomia nykyiset toimet ovat olleet. Sosiopoliittiset ponnistelut siellä ja monessa muussa unionin maassa jättävät paljon toivomisen varaa. Romanien todellinen integroiminen yhteiskuntaamme olisi käytännön todiste siitä, että demokratian kulmakivet, oikeusvaltion periaate sekä ihmisoikeudet, muodostavat edelleen Euroopan yhteisön perustan.

Kirjalliset äänestysselitykset

- Työjärjestyksen tulkinta (19 artiklan 1 kohta)

  Alyn Smith (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Parlamentin tapa äänestää on leväperäinen, ja tämä päätös huonontaa sitä entisestään. Tämä tarkoittaa, että vähemmistöjen oikeuksia on vähennetty. Vähemmistöjen on jatkossa hankalampaa varmistaa parlamentissa, että äänestykset ovat uskottavia. Meidän on tunnustettava, että jotkut varapuhemiehet ovat huomattavasti parempia kuin toiset.

Joka tapauksessa olen sitä mieltä, että ”sähköinen äänestys kaikesta” -politiikka toimi melko hyvin. Siitä seuraa, että parlamentin jäsenten täytyy istua omalla paikallaan ja seurata (myönnetään pois, monet eivät näin tee), ja kun puhemiehen päätöksiä ei tarvitse tarkistaa ja kyseenalaistaa, istunnot etenevät oikeastaan aika sujuvasti. Lisäksi kaikki äänet rekisteröidään, joten äänestäjät voivat tarkistaa rekisteristä, miten yksittäiset jäsenet äänestivät.

- Mietintö: Michael Cashman (A6-0511/2007)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin yhteispäätösmenettelyn mukaisessa ensimmäisessä käsittelyssä Yhdistynyttä kuningaskuntaa edustavan kollegani Michael Cashmanin mietinnöstä, joka koskee yksinkertaistetun järjestelmän käyttöönottoa henkilötarkastuksissa unionin ulkorajoilla siten, että Bulgaria, Tšekki, Kypros, Latvia, Unkari, Malta, Puola, Romania, Slovenia ja Slovakia hyväksyvät kauttakulussa alueidensa läpi yksipuolisesti tietyt asiakirjat kansallisia viisumejaan vastaaviksi. Hyväksyin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan tekemät tarkistukset, joissa pyrittiin huomioimaan uusi tilanne Schengen-alueella sekä se, että 21. joulukuuta 2007 usea säädöksen soveltamisalaan kuuluvista valtioista liittyi Schengen-alueeseen, jolla ei ole sisärajoja.

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Olin kehitysyhteistyövaliokunnan valmistelija ulkorajojen ylittämistä koskevassa lausunnossa ja olen tyytyväinen kollega Cashmanin erinomaiseen työhön. Vuonna 2008 vuoden 1957 unelma on astunut taas yhden askelen eteenpäin: eurooppalainen perhe on laajentunut, rajoja on poistettu ja Schengen-alue on laajentunut, mikä on tuonut myönteisiä asioita mukanaan. On kuitenkin tärkeää, että fyysisen ja maantieteellisen laajentumisen ohella kiinnitetään enemmän huomiota poliittisiin ja taloudellisiin näkökohtiin. Yhä edelleen 27 jäsenvaltion verotusjärjestelmät eroavat monilla aloilla toisistaan, joskus hyvinkin paljon: liian monelta alalta puuttuu perussynergia sekä toimintakehys, minkä takia ne ovat kovin hajanaiset. Euroopan unionin täytyy yhtenäistää jäsenvaltioiden politiikkaa ja strategioita. Henkilöiden ja tavaroiden liikkuvuus on siis tervetullutta, mutta vielä vahvemmin on korostettava tarvetta luoda homogeeninen poliittinen ja lainsäädännöllinen kehys.

  Adam Bielan (UEN), kirjallinen. − (PL) Mietintö, josta tänään äänestämme, on ratkaisevan tärkeä henkilötarkastusten yksinkertaistamiseksi EU:n ulkorajoilla. Uusien säädösten mukaan Puolan ja muiden uusien jäsenvaltioiden myöntämät viisumit antavat samat oikeudet kuin muiden jäsenvaltioiden myöntämät viisumit. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Ukrainan kansalaiset voivat liikkua kaikkialla EU:ssa Puolan myöntämällä viisumilla.

Haluaisin myös huomauttaa, että tämä mietintö on eräänlainen vastaus Schengen-alueen laajentumiselle, joka helpottaa kolmansien maiden kansalaisten kauttakulkua EU:ssa. Yksi havaitsemani myönteinen seikka on huumeiden salakuljetuksen ja kaupan, ihmiskaupan, elinkaupan, laittomien aseiden kaupan sekä terrorismin torjuntaan tähtäävien EU:n toimien vahvistaminen. Tässä suhteessa kannatan täysin Michael Cashmanin mietintöä.

  Carlos Coelho (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Tällä aloitteella pyritään siihen, että Kypros sekä kaksi EU:hun vuonna 2007 liittynyttä maata – Romania ja Bulgaria – ottavat käyttöön yksinkertaistetun järjestelmän henkilötarkastuksissa unionin ulkorajoilla yksipuolisen vastaavuuden perusteella.

Vastaavuus koskee korkeintaan viiden päivän pituista kauttakulkua näiden kolmen jäsenvaltion läpi.

Tuen vankasti yksinkertaistettua järjestelmää, sillä jonkin toisen jäsenvaltion myöntämällä viisumilla matkustavat kolmansien maiden kansalaiset, joita tämä järjestelmä hyödyttäisi, ovat jo joutuneet käymään läpi tiukan tarkastuksen kyseisessä jäsenvaltiossa, eikä heidän ole katsottu aiheuttavan uhkaa yleisen järjestyksen tai laittoman maahanmuuton suhteen.

Viisumien ja oleskelulupien yksipuolista tunnustamista koskevat säännöt sisällytettiin ensimmäistä kertaa yhteisön viisumisäännöstöön vuonna 2006, millä pyrittiin yksinkertaistamaan tiettyjen henkilöryhmien kauttakulkua ja samalla estämään tarpeettoman hallinnollisen taakan syntyminen konsulaateissa.

Niissä yhdeksässä maassa, jotka liittyivät EU:hun vuonna 2004 ja liittyivät täysimääräisesti Schengen-alueeseen 21. joulukuuta 2007, kyseisten asiakirjojen tunnustamisesta tuli pakollista siirtymäkauden päättyessä.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL) , kirjallinen. − (PT) Kuten Sveitsiä ja Liechtensteiniä koskevan mietinnön osalta, mielestämme tässäkin on tärkeää korostaa sitä, että yleensä tällaiset sopimukset olisi tehtävä laajemmissa puitteissa, jotka edistävät myös siirtotyöntekijöiden oikeuksia, suojelevat heitä kauhistuttavalta hyväksikäytöltä, turvaavat heidän oikeuksiensa tehokkaan toteuttamisen sekä integroitumisen ja varmistavat esimerkiksi perheenyhdistämisoikeuden soveltamalla YK:n alaisuudessa laadittua kansainvälistä yleissopimusta siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksista – painotamme, että jonkun EU:n jäsenvaltion on vielä ratifioitava se – tätä kansainvälisen oikeuden välinettä, jolla pyritään turvaamaan siirtotyöläisten oikeudet, erityisesti kiistaton oikeus perhe-elämään.

Toisin sanoen henkilöiden liikkumisen helpottamista eri valtioiden välillä ei pitäisi käyttää keinona halvan määräaikaisen ja helposti ”hylättävän” työvoiman käytön, hyväksikäytön lisääntymisen, palkkoihin kohdistuvan paineen, epävarmojen olosuhteiden lisääntymisen ja työsuhteiden säännöstelyn purkamisen edistämiseksi sekä työntekijöiden oikeuksien ja yleisesti yhteiskunnallisten olojen taantumisen vauhdittamiseksi. Sen avulla olisi ennemmin pyrittävä torjumaan kyseisiä ilmiöitä.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) On julkinen salaisuus, että monissa idän maissa piilee valtava uhka: järjestäytyneet rikollisryhmät, prostituutio, ihmiskauppa sekä huumerikokset ovat aivan liian usein idän hallinnassa. Ja monia uusia jäsenvaltioita pidetään kauttakulkumaina, joiden läpi ihmiset voivat suunnata Länsi-Eurooppaan.

EU:n itäisillä ulkorajoilla suoritettavien tarkastusten tiukentamista on näin ollen odotettu kauan, jotta Schengenin rajojen poistaminen ei antaisi ”vapaalippua rikollisuudelle”. Tämän vuoksi äänestin Cashmanin mietinnön puolesta.

  Frank Vanhecke (NI), kirjallinen. – (NL) Äänestin tätä mietintöä vastaan. Olen jo aiemmin toistuvasti ilmaissut perimmäisen varautuneisuuteni Schengen-järjestelmää kohtaan, enkä siksi voi tänään hyväksyä mietinnön sisältämää periaatetta vastavuoroisesta tunnustamisesta. Schengen-alue luonnollisesti joko pysyy pystyssä tai kaatuu ulkorajoilla suoritettavien vedenpitävien tarkastusten johdosta. Komission puheenjohtaja Barroso voi sanoa meille vaikka tuhat kertaa, että Schengen-alueen laajentuminen ei vähennä turvallisuutta, mutta todellisuus on melko erilainen. Esimerkiksi liittokansleri Merkelin saksalaiset turva-asiantuntijat ovat tuoneet esiin valtavia ongelmia uusilla itäisillä ulkorajoilla sekä kansallisten poliisiviranomaisten yhteistyössä. Yleisesti pelätään, että laiton maahanmuutto lisääntyy merkittävästi. Jälleen kerran Eurolandin valaistuneet sielut sitoutuvat toiveajatteluun ja leikkivät unionin kansalaisten turvallisuudella.

- Mietintö: Panayiotis Demetriou (A6-0509/2007)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin yhteispäätösmenettelyn ensimmäisessä käsittelyssä erinomaisen kyproslaisen kollegani Panayiotis Demetrioun mietinnöstä, joka koskee yksinkertaistetusta menettelystä henkilötarkastuksissa ulkorajoilla siten, että jäsenvaltiot hyväksyvät kauttakulussa alueidensa läpi yksipuolisesti tietyt Sveitsin ja Liechtensteinin myöntämät oleskeluluvat, vuonna 2006 tehdyn päätöksen muuttamista. Hyväksyn myös kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan tekemät tekniset tarkistukset, joilla pyritään parantamaan ehdotetun tekstin vastaavuutta alkuperäisten säännösten sekä alueellisten säännösten kanssa.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL) , kirjallinen. – (PT) Kuten olemme todenneet, eri maiden kansalaisten liikkumista helpottavien toimenpiteiden ja sopimusten pitäisi perustua tasapainon ja kaikkia asianosaisia hyödyttävien etujen periaatteisiin.

Palautamme mieliin aiemmat EY:n ja Sveitsin väliset henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevat sopimukset, jotka ovat hyödyttäneet erityisesti Portugalia, koska kyseisessä maassa työskentelee yli 100 000 portugalilaista tuhannet kausityöntekijät mukaan luettuina. Näillä sopimuksilla pitäisi voida ratkaista useat Sveitsissä työskenteleviä portugalilaisia koskevat rajoitukset ja ongelmat, jotka liittyvät esimerkiksi työpaikan ja ammatin vaihtamiseen, perheen yhdistämiseen, toisen kantonin alueelle muuttamiseen tai työntekijöiden ja heidän perheensä sosiaaliturvaan.

Tässä mielessä näiden sopimusten pitäisi yleisesti olla osa laajempia puitteita, joilla edistetään siirtotyöntekijöiden oikeuksia ja suojellaan heitä kauhistuttavalta hyväksikäytöltä.

Henkilöiden liikkumisen helpottamista eri valtioiden välillä ei pitäisi käyttää välineenä halvan määräaikaisen ja helposti ”hylättävän” työvoiman käytön ja työsuhteiden heikentämisen edistämiseksi tai etenkin työntekijöiden oikeuksien ja yleisesti yhteiskunnallisten olojen taantumisen vauhdittamiseksi.

- Mietintö: Philippe Morillon (A6-0001/2008)

  Duarte Freitas (PPE-DE) , kirjallinen. – (PT) Tällä Euroopan komission ehdotuksella pyritään parantamaan ja yksinkertaistamaan 10 vuotta vanhaa lainsäädäntöä. Viimeisen vuosikymmenen aikana vesiviljely on ollut nopeimmin kasvava elintarviketeollisuuden ala, joka tarjoaa tällä hetkellä yli 80 000 työpaikkaa unionin alueella.

Alan taloudellisen ja yhteiskunnallisen merkityksen lisääntyminen edellyttää tietojen saatavuuden parantamista. Tavoitteena onkin tiedonkeruun ja -levittämisen parantaminen. Myös tiedon yhdenmukaistaminen jäsenvaltioissa on olennaista.

Tämän vuoksi päätin äänestää kyseisen ehdotuksen puolesta. Sitä on parannettu Euroopan parlamentin esittämillä tarkistuksilla.

- Mietintö: Armando França (A6-0507/2007)

  Carlos Coelho (PPE-DE) , kirjallinen. – (PT) Terrorismiuhan kasvu ja terrori-iskujen lisääntyminen tuhoisine seurauksineen etenkin viimeisen vuosikymmenen aikana on lisännyt tarvetta ottaa käyttöön uusia toimia ja välineitä tämän vitsauksen torjumiseksi.

Kyse on yhteisestä uhasta, joka vaatii globaalin ratkaisun – ratkaisun, joka sisältää välineet, voimavarat ja erityisosaamisen sellaisten suurten kriisitilanteiden hoitamiseksi tehokkaasti, joita jäsenvaltio ei kykenisi kunnolla yksin ratkaisemaan.

Itävallan puheenjohtajakaudellaan tekemän aloitteen ansiosta voidaan perustaa yhteisiä tukijoukkoja, joiden pitää voida antaa jäsenvaltiolle kaikki mahdollinen operatiivinen tuki terrori-iskun jälkeen.

En lainkaan epäile, etteikö tällainen suuri kriisitilanne vaatisi erityistoimintayksiköiden nopeaa reaktiota.

Tämän vuoksi tuen päätöstä, jolla pyritään luomaan riittävä oikeudellinen kehys, joka yksinkertaistaa kyseistä yhteistyötä ja takaa jäsenvaltioille mahdollisuuden toimia nopeammin kriisitilanteissa tai terrori-iskujen yhteydessä ja varmistaa samalla, että asianomainen jäsenvaltio saa kaiken mahdollisen avun.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Tämä Itävallan aloitteesta laadittu teksti antaa jäsenvaltiolle mahdollisuuden pyytää jonkin toisen jäsenvaltion erityistoimintayksiköltä apua kriisitilanteen (panttivankien ottaminen, lentokonekaappaukset) hallitsemiseksi. Apu voisi tarkoittaa kaluston tai erityisosaamisen antamista käyttöön eli mahdollisuutta toteuttaa operaatio apua pyytävän jäsenvaltion alueella.

Kannatamme tätä tekstiä monesta eri syystä. Ensinnäkin siksi, että kyseinen terrorismin torjuntaan tarkoitettu väline ei ole sitova, sillä se ei velvoita jäsenvaltioita pyytämään apua tai vastaamaan avunpyyntöön myöntävästi. Lisäksi tekstissä määrätään, että kaikista käytännön asioista (kuten yksikkö- tai kalustotyyppi) sovitaan apua pyytävän jäsenvaltion sekä sen jäsenvaltion, jolta apua pyydetään, välillä.

Terrorismin torjunnassa, koska terrorismi ei noudata rajoja, on hyvin tärkeää toteuttaa mahdollisimman tehokasta yhteistyötä jäsenvaltioiden kansallisten poliisivoimien välillä.

Hetkellä, jolla kaikki jäsenvaltioiden oikeus- ja sisäasiat siirretään Lissabonin sopimuksella ylikansalliseen toimivaltaan, hallitustenvälinen vastarintaliike näyttää säilyvän: olemme tästä hyvin iloisia.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL) , kirjallinen. – (PT) EU on astellut kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden alalla hyvin vaarallista polkua, mikä vaarantaa kansalaisten oikeudet, vapaudet ja turvallisuuden sekä valtioiden ja kansojen itsemääräämisoikeuden.

EU:n federalististen ja sotilaallisten suuntausten ja toimien lisääntyminen on johtanut päätöksiin, joilla on tarkoitus luoda niin tieto- kuin poliisiyksiköiden osalta rakenteita, jotka antavat valtuudet sekaantua kansallisiin asioihin toimilla, jotka itse asiassa ovat päällekkäisiä kansallisen poliisin toimien kanssa.

Tällä Itävallan aloitteella, jota Euroopan parlamentin ehdotukset vain pahentavat, pyritään vakiinnuttamaan tai sallimaan ”terrorismin” ja hypoteettisen ”kriisin tai kriisitilanteiden” varjolla se, että todellinen, oikea-aikaisesti mieliimme iskostettu ”pretoriaanikaarti” osallistuu esimerkiksi oikeuksien ja vapauksien toteuttamisen sääntelyyn, uhkailuun tai tukahduttamiseen sekä demokratian perusperiaatteiden, oikeusvaltion periaatteen ja Portugalin perustuslain ja kansallisen itsemääräämisoikeuden rikkomiseen.

Siksi varoitamme tämän aloitteen tai minkä tahansa muun rajattomaan, järjettömään, suhteettomaan ja perustuslainvastaiseen vallankäyttöön liittyvän toimenpiteen sisältöön ja tavoitteisiin sisältyvistä vaaroista.

  Anna Hedh (PSE), kirjallinen. − (SV) Äänestin tätä mietintöä vastaan, koska olen huolissani sen merkityksestä tulevaisuuden kannalta. En vastusta toistemme tukemista ja auttamista kriisitilanteissa, mutta sen täytyy tapahtua tarpeen mukaan ja luonnollisella tavalla. Mielestäni ei ole perusteita järjestää yhteisiä harjoituksia EU:n veronmaksajien kustannuksella, ja vastustan ehdottomasti sitä, että ulkomaiset virkamiehet toimisivat ja käyttäisivät määräysvaltaa Ruotsin maaperällä, jonka koskemattomuus on säilytetty. Looginen seuraus on kehitys kohti yhteisiä poliisivoimia, mitä vastustan täydellisesti.

  Carl Lang (NI), kirjallinen. – (FR) Käsiteltäväksi saamassamme tekstissä pyritään määrittelemään oikeudellinen kehys operaatioille, joita jonkin jäsenvaltion erityistoimintayksiköt toteuttavat toisen jäsenvaltion alueella terrori-iskun sattuessa. Koska tällaiset toimet voivat olla hyvinkin erilaisia (kaluston, erityisosaamisen, aktiivisten yksiköiden vaihto jne.), jäsenvaltioiden tehtävänä on solmia kahdenvälisiä sopimuksia, joissa määritetään kaikki käytännön seikat sekä mahdollisuus joko hyväksyä jonkin operatiivisen yksikön toteuttama operaatio omalla alueellaan tai kieltäytyä siitä. Uskomatonta. Vihdoinkin todellinen esimerkkitapaus – niin kiistellyn ja monimutkaisen – toissijaisuusperiaatteen soveltamisesta!

Vihdoinkin jokin ala – nimittäin kansallinen turvallisuus, joka mitä suurimmassa määrin kuuluu kunkin maan itsemääräämisoikeuteen – vastustaa sellaisen Euroopan ylikansallisia puskutraktoreita, jossa säädellään kaikkea ja kaikkialla.

Euroopan tehtäväksi annetaan siis terrorismin torjunnan tehostaminen kansallisten poliisien välisellä yhteistyöllä. Tuemme tällaista aloitetta.

Mutta terrorismin nujertamisen avain ei piile pelkästään tässä yhteistyössä. Se edellyttää, että tiedostetaan kansainvälinen islamistinen vallankumoustahto, joka ylistää länsimaisen, humaanin ja kristillisen yhteiskunnan sekä sen arvojen tuhoamista.

  Inger Segelström (PSE), kirjallinen. − (SV) Äänestimme mietinnön puolesta, koska se perustuu sellaiseen vapaaehtoiseen toimintaan ja yhteistyöhön, joka edellyttää aina kahden jäsenvaltion välistä sopimusta. Emme kuitenkaan luovu periaatteesta, jonka mukaan ulkomaisten virkamiesten ei pitäisi voida toimia tai käyttää määräysvaltaa Ruotsin maaperällä, jonka koskemattomuus on säilytetty. Mielestämme tämä voisi johtaa yhteisten poliisivoimien perustamiseen, mihin suhtaudumme varsin epäilevästi.

- Mietintö: Umberto Guidoni (A6-0005/2008)

  Jan Březina (PPE-DE), kirjallinen. − (CS) Haluaisin selventää käyttäytymistäni eurooppalaisesta tutkimusalueesta laadittua mietintöä koskevassa äänestyksessä. Eurooppalainen tutkimusalue, josta täällä loputtomasti keskustellaan, on oikein hyvä ajatus ja erinomainen visio. Edessä on kuitenkin vielä pitkä tie, ennen kuin siitä tulee totta. Puhuminen ei riitä. Meidän täytyy myös arvioida, miten se toimii tai toimiiko se oikeastaan ollenkaan. Uuden jäsenvaltion edustajana tässä parlamentissa tiedän omasta kokemuksestani, että tällä hetkellä eurooppalainen tutkimusalue on vain illuusio ja toiveajattelua.

Ensimmäiset saatavilla olevat tiedot uusia jäsenvaltioita koskevien hankkeiden ensisijaisuudesta osoittaa tämän. Kaikkiaan 559:stä nuorille tiedemiehille osoitetusta apurahasta vain kaksi meni Tšekin tasavaltaan (eikä useita kertoja suurempaan Puolaan mennyt ainuttakaan), kun taas yli 100 meni Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja 80 Saksaan. On vaikeaa uskoa, että hankkeiden laatuerot riittäisivät perusteluksi noille luvuille. Toki uusissa jäsenvaltioissa voidaan osittain syyttää hankkeiden esittelystä vastaavien henkilöiden kokemuksen puutetta. Joka tapauksessa tämä osoittaa, ettei eurooppalainen tutkimusalue ole toiminut niin kuin olisi pitänyt. Näin ollen meidän on puhumisen sijasta lisättävä toimintaa todellisten tulosten aikaan saamiseksi. On sanottava, että tässä asiassa olemme yhä jäljessä.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL) , kirjallinen. – (PT) Tämä mietintö sisältää joitakin ristiriitaisuuksia ja kantoja, joita emme voi tukea. On kuitenkin totta, että tieteellisen tutkimuksen on palattava päätehtäväänsä: uuden tiedon luomiseen. Totuus on, ettei tutkimuksen ja kehityksen sekä innovoinnin välillä ole suoraa yhteyttä, ja vaikka joitakin yhtäläisyyksiä on, ne ovat monimutkaisia ja liittyvät selvästi tieteen maailman ulkopuolisiin asioihin.

Suhtautumisesta tutkimukseen jonkinlaisena patenttiratkaisuna kaikkien taloudellisten ja yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi on luovuttava ja tutkimukseen on investoitava enemmän.

Vuonna 2000 pidetyssä Lissabonin Eurooppa-neuvostossa hyväksyttiin joitakin toimia vastauksena huoliin siitä, että unioni investoi liian vähän osaamistalouteen. Tätä vahvistettiin edelleen vuonna 2002 Barcelonan Eurooppa-neuvostossa, jossa EU asetti tavoitteekseen nostaa tutkimukseen ja kehitykseen suunnattujen investointien tason kolmeen prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Tutkimukseen ja kehitykseen suunnattujen investointien kasvu on kuitenkin ollut riittämätöntä, koska keskitaso on ollut vain 1,84 prosenttia, osittain teollisuuden tuella.

Yksityisen sektorin investoinnit tutkimukseen eivät yllä yhteiskunnallisesti optimaalisesti tasolle. Jäsenvaltioiden on oltava keskeisessä roolissa ja kehitettävä yhteistyötä, jotta uuden osaamisen luominen olisi mahdollista ja koko yhteiskunnan saatavilla.

  Genowefa Grabowska (PSE), kirjallinen. − (PL) Tuen täysin eurooppalaista tutkimusaluetta, joka luo rungon uusille tutkimus- ja kehitysnäkymille Euroopan unionissa. Ei ole epäilystäkään siitä, etteivätkö edistys ja yhteiskunnan kehitys sekä EU:n asema globalisoituneessa maailmassa riippuisi tieteeseen ja tutkimukseen osoitetuista investoinneista ja 2000-luvun tarpeet täyttävän uuden osaamisen kehittämisestä.

Tieteellinen tutkimus ja uudet teknologiat vaikuttavat välittömästi yhteiskunnan kehitykseen, ja ne voivat olla jopa ratkaisevan tärkeitä talouskasvun kannalta tuottaen mitattavissa olevaa hyötyä. Hyvä ja tehokas tieteellisen tutkimuksen ohjausjärjestelmä unionin tasolla on siksi olennainen seikka. Ja jos me haluamme, että EU kykenee vastaamaan uusiin haasteisiin esimerkiksi taloudellisessa kilpailussa ja ympäristönsuojelussa, meidän on vedottava jäsenvaltioihin. Itse asiassa meidän on määrättävä niitä kasvattamaan säännöllisesti tieteelliseen tutkimukseen osoitettuja varoja.

  Miroslav Mikolášik (PPE-DE), kirjallinen. − (SK) Komissio on esitellyt meille vihreän kirjan eurooppalaisesta tutkimusalueesta hetkellä, jolla EU kärsii loputtomasta investointien ja koulutettujen tutkijoiden vuotamisesta Atlantin toiselle puolelle. Jos me haluamme eurooppalaisen tutkimuksen olevan maailmanlaajuisesti kilpailukykyistä, mikä on yksi Lissabonin strategian tavoitteista, EU:n on poistettava perustavanlaatuiset esteet tällä alalla.

Tarkoitan tässä yhteydessä erityisesti EU:n tutkimuksen hajautuneisuutta, huonosti laadittuja eurooppalaisia strategioita tutkimusyhteistyön alalla, inhimillisten ja materiaalisten voimavarojen puutetta sekä huonosti kehittyneitä tutkimusinfrastruktuureja, jotka eivät pärjää kilpailuissa maailmanlaajuisten tutkimuskeskusten kanssa. Tähän voidaan lisätä tutkijoiden, asiantuntemuksen ja kokemusten huono liikkuvuus, joka johtuu ennen kaikkea lainsäädännöllisistä, hallinnollisista sekä kielellisistä esteistä.

Eurooppalaista tutkimusaluetta kehitettäessä ja sen pirstaleisuutta torjuttaessa meidän on kiinnitettävä erityistä huomiota omiin alueisiimme.

Alueiden olisi laadittava strategioita inhimillisten ja materiaalisten voimavarojen lisäämiseksi tutkimuksessa sekä edistää kaikkien, erityisesti naistutkijoiden ja nuorten, mahdollisuuksia osallistua tutkimukseen. Jäsenvaltioiden on osallistuttava tiiviimmin tutkijoiden työskentelyolosuhteiden parantamiseen ja hyväksyttävä toimenpiteitä, joiden ansiosta tutkijat voivat yhdistää työn ja perhe-elämän.

Alueet ovat tärkeitä myös silloin, kun edistetään ja taataan tehokkaampia välineitä tutkimuksen rahoittamiseksi toimenpideohjelmissa tehtyjen sitoumusten mukaisesti. Alueiden olisi myös autettava muodostamaan eurooppalaisia osaamiskeskuksia omilla toimialueillaan luomalla yhteyksiä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja teollisuuden välille.

  Zita Pleštinská (PPE-DE), kirjallinen. − (SK) Hyvät naiset ja herrat, kukaan ei enää epäile sitä, etteikö tieto olisi yhteiskuntamme kehityksen katalysaattori. Globaali nykykehitys korostaa tieteen merkitystä, mikä edellyttää, että sille annetaan sama merkitys yhteiskunnassa. Vain investoimalla tietoyhteiskuntaan voidaan varmistaa, että EU:sta tulee kilpailukykyinen, luova ja strategisesti houkutteleva.

Vihreässä kirjassa ”Eurooppalainen tutkimusalue: uudet näköalat” komissio analysoi tilannetta, antaa ratkaisuja sekä korostaa tietoyhteiskunnan luomisen merkitystä. Euroopan parlamentti painottaa esittelijän Umberto Guidonin mietinnössä, että koulutukseen, tieteeseen, tutkimukseen, kulttuuriin ja tietoteknologiaan investoiminen takaa kestävän kehityksen tulevaisuudessa. Meidän täytyy toki ymmärtää, etteivät tällaiset toimet tuota välittömästi kouraantuntuvia tuloksia. Kyse on maratonista eikä mistään pikajuoksusta, mutta olen varma, että lopussa menestymme.

Eurooppalainen tutkimusalue antaa EU:n 27 jäsenvaltiossa toimiville tutkimuslaitoksille, yliopistoille ja tiedemiehille mahdollisuuden tehdä yhteistyötä. Tiedelaitosten välistä yhteistyötä haittaavia rajatylittäviä hallinnollisia esteitä on kuitenkin yhä olemassa. Euroopan unionin avaaminen itään merkitsee eurooppalaisen tutkimusalueen merkittävää laajentumista, mikä tarjoaa 150 000 tutkijalle uusia mahdollisuuksia parantaa tieteellistä ja teknistä osaamistaan.

Olen vakuuttunut siitä, että uudet konseptit ja innovointi kaikilla aloilla auttavat meitä luomaan uusia työmahdollisuuksia ja löytämään uusia tapoja suojella ympäristöä, parantaa elintarviketurvallisuutta ja terveyttä sekä varmistaa turvallisimpien energianlähteiden jatkuvuuden.

  Luís Queiró (PPE-DE) , kirjallinen. – (PT) Ajatus siitä, että tutkimus, kehitys ja innovointi ovat olennaisia kilpailukyvyn kannalta, ei ole uusi ja se pätee yhä. Lukuun ottamatta mielipide-eroja sen suhteen, pitäisikö välittömiä voimavaroja suunnata enemmän innovointiin vai akateemiseen tutkimukseen, on selvää, että unionin on investoitava enemmän tietoon ja sen soveltamiseen käytännössä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita pelkästään rahallisia investointeja.

Useissa peräkkäisissä mietinnöissä on tuotu esiin syitä, joiden vuoksi unioni on jäljessä muihin maanosiin verrattuna. Amerikkalaisista yliopistoista aina intialaiseen tutkimukseen meitä ympäröi ankara ja yhä koveneva kilpailu. Toisaalta EU:n kolmannen asteen oppilaitokset eivät ole yhtä houkuttelevia, kuten raporteissa on todettu viitaten johdonmukaisesti muun muassa rahoituksen riittämättömyyteen sekä yleisesti että henkeä kohti ja yliopistojen autonomian puutteeseen, mitkä estävät saavuttamasta parempia tuloksia.

Näiden kaikkien syiden vuoksi mikä tahansa lähestymistapa, joka esittää tämän kiireellisenä taloudellisena ja strategisena ongelmana, ansaitsee hyväksyntämme. Ja vaikka on totta, ettei aika ole puolellamme, on myös totta, että on parempi käyttää aikaa oikeiden vaihtoehtojen määrittämiseen kuin tehdä hätiköityjä ja tehottomia päätöksiä.

  Teresa Riera Madurell (PSE), kirjallinen. − (ES) Koska jäsen Guidonin eurooppalaisesta tutkimusalueesta laatimaa mietintöä koskeva keskustelu peruttiin, haluaisin sosiaalidemokraattisen ryhmän esittelijänä selvittää, miksi äänestimme mietinnön puolesta.

Aivan ensiksi haluan kiittää jäsen Guidonia hyvästä mietinnöstä, johon on otettu mukaan useita tekemiämme ehdotuksia. Eurooppalaisen tutkimusalueen on ehdottomasti pidettävä sisällään seuraavat asiat:

– Luodaan yhtenäiset työmarkkinat tutkijoille, mikä tarkoittaa yhteisen eurooppalaisen urapolun luomista tieteen alalla sekä tiedealan avoimia työpaikkoja ja koulutussopimuksia koskevan yhdennetyn tietojärjestelmän käyttöönottoa.

– Tehdään tutkijoiden työhönotto- ja ylennysmenettelyistä täysin avoimet ja taataan miesten ja naisten yhtäläinen edustus niistä vastaavissa elimissä.

– Poistetaan liikkuvuutta haittaavat esteet ja edistetään naisten osallistumista tutkimukseen ja kehitykseen ottamalla käyttöön toimenpiteet työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi.

– Vahvistetaan tutkimuslaitoksia sekä pk-yritysten osallistumista tutkimus- ja kehityshankkeisiin.

– Koordinoidaan paremmin kansallisia ja alueellisia ohjelmia ja lisätään synergiaa muiden unionin ohjelmien kanssa.

– Rakennetaan infrastruktuuria eurooppalaisten yhteisyritysten käyttöön.

– Tuetaan kansainvälistä yhteistyötä sekä edistetään monenvälisiä aloitteita, infrastruktuurien vaihtoa ja tieteellisiä yhteistyöohjelmia kehityshankkeissa.

Nämä ovat oikeita ja johdonmukaisia tapoja mennä eteenpäin, joten äänestimme mietinnön puolesta.

  Margie Sudre (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Tiede ei tunne rajoja, ja tutkimustyön peruskysymykset ovat yhä useammin luonteeltaan maailmanlaajuisia. Eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) on taattava, että tieteellinen ja teknologinen yhteistyö edistää tehokkaasti ihmiskunnan vakautta, turvallisuutta ja hyvinvointia.

Näin ollen toivon, että pyrkiessään avautumaan maailmalle eurooppalainen tutkimusalue asettaa EU:n syrjäisimmät alueet erityisasemaan, jotta unionin alueellisen monimuotoisuuden tarjoamat rikkaudet ja edut tulevat hyödynnetyksi ja jotta ne sisällytetään johdonmukaisesti tutkimusohjelmiin huippuosaamisen verkostojen kautta.

Painotan myös, että eurooppalaisen tutkimusalueen on tunnustettava mertentakaisten maiden ja alueiden merkitys, sillä ne ovat arvokkaita kumppaneita rakennettaessa siltoja kansojen ja mannerten välille ja pyrittäessä maailmanlaajuiseen kestävään kehitykseen planeettaamme koskettaviin haasteisiin vastaamiseksi.

Kiitän vilpittömästi esittelijää sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan jäseniä tuesta, jota he osoittivat aluekehitysvaliokunnan lausunnossa olevalle tarkistukselleni. Se on jälleen osoitus siitä koordinaation ja täydentävyyden hengestä, joka tässä parlamentissa vallitsee.

  Georgios Toussas (GUE/NGL) , kirjallinen. – (EL) Vastustamme tieteen alan taantumuksellista uudelleen organisointia, jota edistetään EU:n yleisissä suuntaviivoissa eurooppalaisen tutkimusalueen luomiseksi Lissabonin strategian puitteissa.

Eurooppalainen tutkimusalue edistää konflikteja ja eduntavoittelua jäsenvaltioiden ja suurten yritysryhmittymien välillä. Tämän johdosta epätasapaino tieteellisessä kehityksessä voimistuu entisestään.

Monopoliasemassa oleville yrityksille myönnetään yhä enemmän kannustimia, tukia ja verohelpotuksia, minkä ansiosta ne voivat investoida ja käyttää tulokset omaksi edukseen. Julkinen sektori joutuu alistumaan palvelemansa monopoliyrityksen tarpeisiin. Tutkijoiden liikkuvuutta yritysten, yliopistojen ja tutkimuskeskusten välillä edistetään ja Euroopan patenttijärjestelmää tuetaan kustannusten perusteella. Kaikki on toissijaista kilpailukyvyn ja tuottavuuden kasvun rinnalla.

Tällaisessa julmassa kilpailuympäristössä, jollainen vallitsee jopa tiedemaailmassa, huomio keskittyy väistämättä vaikutusvaltaisten kansojen hyvin tunnettuihin ”osaamiskeskuksiin”. Kyseiset keskukset vastaavat leijonanosasta tutkimusohjelmia, joiden kautta sekä julkinen että yksityinen rahoitus kulkee.

Pyrimme kääntämään EU:n tutkimuspolitiikan toiseen suuntaan. Tämä on osa taisteluamme EU:n ja kapitalismin ylläpitämän, epäsuosiossa olevan politiikan kumoamiseksi. Toivomme palauttavamme tieteen yhteiskunnallisen luonteen: tutkimuksen ja tieteen olisi vastattava kansan nykytarpeisiin ja tuotettava yhteiskunnallista hyvinvointia.

- Mietintö: Markus Ferber (A6-0505/2007)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE) , kirjallinen. – (FR) Olen tyytyväinen siihen, että toisessa käsittelyssä hyväksyttiin neuvoston yhteinen kanta vuoden 1997 postipalveludirektiivin muuttamisesta siltä osin kuin sillä pyritään täysimääräisesti toteuttamaan postipalveluiden sisämarkkinat. Onnittelen erinomaista saksalaista kollegaani Markus Ferberiä huikeasta työstä.

Olen iloinen siitä, että neuvosto hyväksyi kaikki tärkeimmät Euroopan parlamentin kantaan sisältyvät kohdat, kuten sen, että markkinoiden vapauttamisen päivämääräksi muutettiin 31. joulukuuta 2010, jotta vuonna 2004 unioniin liittyneillä mailla olisi kaksi vuotta enemmän aikaa; sen, että kaikille unionin kansalaisille taataan postinjakelu ja -keruu vähintään viisi kertaa viikossa sekä säilytetään riittävä määrä toimipaikkoja maaseudulla sekä eristyksessä olevilla ja harvaan asutuilla alueilla; sen, että noudatetaan toissijaisuusperiaatetta sosiaaliasioissa, joissa toivoisin työmarkkinaosapuolten työskentelevän unionin tasolla. Pahoittelen, ettei alalle perustettu unionin tason sääntelyviranomaista. Lisäksi toivon, että alan toimijat sopivat pikaisesti eurooppalaisen postimerkin käyttöönotosta korkeintaan 50 gramman kirjeissä, ja aion tehdä asiasta lähiaikoina poliittisen aloitteen.

  Bruno Gollnisch (NI) , kirjallinen. – (FR) Huolimatta komission alkuperäiseen tekstiin tehdyistä parannuksista sekä Euroopan parlamentin kompromissiesityksestä, jolla muun muassa siirretään postipalvelumarkkinoiden täysimääräisen vapauttamisen päivämäärää 31. joulukuuta 2010, neuvoston parlamentille toisessa käsittelyssä esittelemä teksti ei ole edelleenkään tyydyttävä.

Se ei ole tyydyttävä, koska sillä ratkaistaan vain hyvin ylimalkaisesti ja minimaalisesti esiin tuodut kysymykset ja ongelmat, kuten yleispalvelun rahoittaminen, velvollisuus jakaa posti viisi kertaa viikossa, alueiden tasavertainen kohtelu sekä postimerkkien yhtenäinen hinnoittelu. Se ei ole tyydyttävä, sillä kaikki kyseiset kohdat aiheuttavat oikeudellista epävarmuutta.

Todellisuudessa tämä teksti, josta oli hyvin hankalaa päästä yhteisymmärrykseen, vain viivästyttää väistämättömiä ja hallitsemattomia seurauksia, joita postipalvelujen avaaminen kilpailulle aiheuttaa.

Euroopan unionin hankkeet johtavat väistämättä postitoimipaikkojen äkilliseen sulkemiseen, laajamittaisiin irtisanomisiin sekä unionin postipalvelualan palkkojen ja työskentelyolojen heikkenemiseen alhaisimmalle mahdolliselle tasolle.

  Hélène Goudin (IND/DEM) , kirjallinen. − (SV) Olen sitä mieltä, että jäsenvaltioiden olisi itse päätettävä, haluavatko ne vapauttaa kansalliset postimonopolinsa. Näin ollen äänestin tarkistuksen 10 puolesta, joka hylkää neuvoston yhteisen kannan.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL) , kirjallinen. – (PT) Pahoittelemme sitä, ettei ehdotustamme hylätä tämä direktiivi, jolla pyritään vapauttamaan postipalvelut täysin ja luomaan siten EU-tason ”markkinat”, hyväksytty.

Näin enemmistö parlamentista – edustaen samoja poliittisia voimia, jotka ovat oikeistolaisen politiikan keskiössä kaikissa maissa – haluaa ottaa uuden askeleen polulla kohti tärkeän julkisen palvelun purkamista.

Kyse on suurten monikansallisten yritysten hyökkäyksestä julkisia postipalveluja, palvelun julkista omistamista, palvelun tuottavaa julkihallintoa sekä sen demokraattista luonnetta vastaan, millä pyritään riistämään kultakin kansanvallalta, toisin sanoen niiden kansalliselta itsemääräämisoikeudelta, määräysvalta ja päätöksenteko-oikeus näissä tärkeissä asioissa, joista jatkossa päätetään ylikansallisesti EU:n toimielimissä kansalle ja Portugalille vieraiden etujen perusteella.

Merkittävää on myös se, ettei parlamentti hyväksynyt tarkistustamme, jolla haluttiin varmistaa, että kaikkien ”toimijoiden” on noudatettava täydellisesti työlainsäädäntöä, eli mitä tahansa työskentelyolosuhteita sekä työterveyttä ja -turvallisuutta koskevaa oikeudellista tai sopimuksesta johtuvaa säännöstä, jota jäsenvaltiot soveltavat lainsäädäntönsä mukaan, sekä sosiaaliturvalainsäädäntöä ja työehtosopimuksia.

  Małgorzata Handzlik (PPE-DE) , kirjallinen. − (PL) Viitaten eiliseen puheenvuorooni postipalvelujen vapauttamisesta haluaisin lisätä erään huomion, jota en voinut aiemmin esittää minulle annetun puheajan rajallisuuden vuoksi ja joka koskee yleispalvelujen rahoituslähteitä. Pelkään, että niiden rahoittaminen erityisesti tätä varten perustetun rahaston tai valtiontukien kautta estää alan vapauttamisen ja tarjoaa välineen, jota jäsenvaltiot voivat hyödyntää hidastaakseen direktiivin säännösten täytäntöönpanoa ja kiertääkseen niitä. Näin ollen katson, että Euroopan komissio on tässä merkittävässä asemassa, koska sen tehtävä on valvoa direktiivin säännösten täytäntöönpanon asianmukaisuutta.

  Ian Hudghton (Verts/ALE) , kirjallinen. − (EN) Tuin tarkistuksia, joissa jäsenvaltiot olisi velvoitettu takaamaan yleisten postipalvelujen rahoitus. Kyse on hyvin tärkeästä asiasta erityisesti monilla maaseutualueilla sekä Skotlannin saarialueilla.

Tuin myös ryhmäni esittämiä tarkistuksia, joissa kehotettiin tiukentamaan velvollisuutta rahoittaa ilmaisten postipalvelujen saanti sokeille ja näkövammaisille henkilöille.

Se, että Ferberin mietintö hyväksyttiin ilman näitä tarkistuksia, saattaa johtaa siihen, että postipalvelujen saaminen vaikeutuu entisestään.

  Nils Lundgren (IND/DEM) , kirjallinen. − (SV) Tuen sitä, että Ruotsi vapauttaa postipalvelumarkkinansa, mutta vastustan sitä, että EU:n toimielimet päättävät, lakkautetaanko tietyt postimonopolit vai ei.

Mielestäni jäsenvaltioiden olisi voitava itse päättää, haluavatko ne purkaa kansalliset postimonopolinsa. Näin ollen äänestin tarkistuksen 10 puolesta, joka hylkää neuvoston yhteisen kannan.

  Dimitrios Papadimoulis (GUE/NGL) , kirjallinen. – (EL) Muiden Euroopan yhtyneen vasemmiston / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston jäsenten tapaan äänestin Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteistä kantaa vastaan, koska se vahvistaa uusliberalistista lähestymistapaa yleistä etua koskevalla avainalalla: postipalveluissa. Direktiivi ei tarjoa pitkän aikavälin ratkaisua, ja sen voimaantuloa lykkäämällä vain lykätään direktiivin kielteisiä seurauksia kahdella vuodella.

Luovuttaessa täysin ”yleisten palvelujen” periaatteesta kansalaisten mahdollisuudet käyttää laadukkaita ja edullisia postipalveluja vähenevät. Seuraukset ovat kaikkein vakavimmat syrjäisillä ja vaikeakulkuisilla vuoristo- tai saaristoalueilla, joilla yritykset eivät voi toimia kannattavasti.

Tähänastiset kokemukset ovat olleet kaikkea muuta kuin myönteisiä niissä maissa, joissa markkinat on jo täysin vapautettu. Vaatimus postipalvelujen pakonomaisesta vapauttamisesta luo enemmän ongelmia kuin mitä sen avulla voidaan ratkaista.

  Pierre Pribetich (PSE) , kirjallinen. – (FR) Vastustin postipalvelumarkkinoiden vapauttamista ja tuin kolmea perusajatusta:

– Ilmaiset postipalvelut on taattava sokeille ja näkövammaisille, mikä on välttämätön arvo syrjimättömyyteen perustuvassa yhteiskunnassa.

– Jäsenvaltioiden on taattava yleispalvelujen rahoittaminen ennen markkinoiden avaamista kilpailulle, mikä on olennainen edellytys kuluttajasuojan toteutumiselle.

– Kaikkien toimijoiden on noudatettava työlainsäädäntöä etenkin sosiaaliturvan osalta.

Kyseisiä tarkistuksia ei hyväksytty, joten en voi muuta kuin pahoitella postipalvelualan ajautumista markkinoiden hallitsemattomaan vapauttamiseen, jossa ei kunnioiteta unionin kansalaisten perusoikeuksia.

  Luís Queiró (PPE-DE) , kirjallinen. – (PT) Olemme iloisia siitä, että postipalvelumarkkinoita koskeva mietintö lopulta hyväksyttiin, ja huomautamme, että pitkällinen käsittely toimielimissä osoittaa asian merkityksen kahden päätavoitteen saavuttamisen kannalta: yleisen palvelun säilymisen varmistaminen ja markkinoiden asianmukainen avaaminen reilulle kilpailulle.

Haluaisin erityisesti korostaa, että markkinoiden avaaminen tarkoittaa palveluiden parantumista sekä kansalaisten valinnanmahdollisuuksien lisääntymistä, mikä estää kilpailun vääristymisen sekä lakkauttaa lopullisesti vallitsevat monopolit.

Toinen seikka on yleisten palvelujen rahoittaminen. Jos tämä aiheuttaa jäsenvaltiolle nettokustannuksia, ne voidaan sisällyttää komissiolle toimitettavaan rahoitussuunnitelmaan. Kannattaa muistaa Portugalin ja muiden tapaukset, jotka osoittavat, että yleiset palvelut voidaan vallan hyvin tuottaa tietyn alueen voimavaroilla sekä avoimella ja puolueettomalla menetelmällä, joka ei edellytä valtiotukia.

Haluan toistaa, ettei tällaisten palvelujen jatkuvuutta ole mitään syytä estää, koska se on oleellista alueellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta ja tukee harvaan asutuilla tai syrjäisillä ja vaikeakulkuisilla alueilla eläviä ihmisiä.

  Georgios Toussas (GUE/NGL) , kirjallinen. – (EL) Euroopan parlamentille hyväksyttäväksi toimitettu neuvoston yhteinen kanta postipalveluista johtaa postipalvelumarkkinoiden täysimääräiseen vapauttamiseen 31. joulukuuta 2010 lähtien.

Direktiivimuutoksella luovutaan taas yhdestä tuottavasta alasta – postipalveluista. Tämä tapahtuu Lissabonin strategian puitteissa postipalvelujen kannattavuuden maksimoimiseksi.

Postipalvelut muuttuvat yleishyödyllisestä palvelusta kulutushyödykkeeksi. Kreikassa jatketaan yhä kiihtyvällä tahdilla N. D:n (Nea Dimokratia / Uusi Demokratia) ja PASOKin (Panhelleeninen sosialistiliike) muodostamien hallitusten ajamaa ELTA:n (Kreikan posti) vapauttamista. Tästä lähtien ELTA:n toimintaa ohjaavat yksityisen sektorin taloudelliset kriteerit, joiden mukaan tavoitellaan voittoa yhteiskunnallisen hyödyn sijasta. Tämä vaikuttaa välittömästi palvelun laatuun. Seuraukset ovat vakavia sekä ELTA:n että yksityisen sektorin postipalveluyritysten työntekijöiden kannalta. Työehtojen joustavuus on jo nyt alalla normi, niin kuin on työntekijöiden oikeuksien sekä sosiaaliturva- ja vakuutusoikeuksien puutekin.

Myös perustuslaissa turvattu kirjesalaisuuden periaate on uhattuna. Kirjeet luotetaan jatkossa yksityisten alihankkijoiden käsiin ilman mitään takuita tai ilman pienintäkään tarkoitusta valvoa, että kirjesalaisuus säilytetään tai että henkilötietojen suoja on turvattu.

Kreikan kommunistinen puolue (KKE) vastustaa postipalvelujen vapauttamista ja taistelee yksinomaan julkisten, nykyaikaisten ja tehokkaiden palvelujen sekä työntekijöiden oikeuksien puolesta.

  Lars Wohlin (PPE-DE) , kirjallinen. − (SV) Euroopan parlamentti on tänään äänestänyt neuvoston kanssa tekemästään kompromissista, jonka mukaan unionin postimarkkinat on vapautettava 31. joulukuuta 2010 mennessä (paitsi maissa, joiden pinnanmuodostuksesta johtuvat olosuhteet ovat hankalat ja joille on tästä johtuen annettu kaksi vuotta lisäaikaa). Työn edetessä olen puolustanut erityisesti vastavuoroisuuden tunnustamista, eli sitä, että vastavuoroisella sopimuksella olisi estettävä vapauttamista lykkääviä maita kilpailemasta vapauttamisen aloittaneiden maiden kanssa.

Tästä johtuen panen erittäin tyytyväisenä merkille, että ensin esittelijä (jäsen Ferber) ja sitten neuvosto hyväksyivät tarkistukseni, joka on näin ollen osa nyt hyväksyttävää kompromissia.

  David Martin (PSE) , kirjallinen. − (EN) Ehdotuksella pyritään luomaan unioniin postipalvelualan yhtenäismarkkinat. Ilman asianmukaisia turvatakuita vapauttaminen saattaa vaarantaa yleishyödylliset palvelut. Neuvoston haluttomuus sisällyttää ehdotukseen selkeä sitoumus ilmaisten postipalvelujen tuottamisesta sokeille ja näkövammaisille sai minut äänestämään sen puolesta, että tällaisesta sitoumuksesta tehtäisiin vieläkin voimakkaampi.

Olen yleisesti ottaen tyytyväinen siihen, että ehdotuksessa käsitellään riittävästi muita kysymyksiä, ja panen tyytyväisenä merkille takuut siitä, että posti jaetaan ja kerätään säännöllisesti syrjäisillä alueilla sekä kaupungeissa.

- Päätöslauselmaesitys: Iranin tilanne (B6-0046/2008)

  Alessandro Battilocchio (PSE) , kirjallinen. − (IT) Iranin ydinvoimakysymys on liitettävä diplomaattiseen lähestymistapaan, jonka avulla on tarkoitus ”normalisoida” suhteet. Meidän on tuettava diplomaattisia poliittisia linjauksia, joiden mukaisesti ei enää kohoteta ääntä ja uhkailla sotatoimilla, vaan suositaan vuoropuhelua tunnustamalla Iranin oikeus ydinteknologian kehittämiseen siviilitarkoituksessa. Tästä huolimatta neuvotteluissa on pyrittävä siihen, että Iran luopuu sotilaallisen käytön mahdollisuudesta ja että ydinaseista luovutaan monenvälisesti kansainvälisen rauhan takaamiseksi.

Toisaalta en voi olla ilmaisematta huolestuneisuuttani ihmisoikeuksien nykytilasta Iranissa. Siellä ilmaisunvapaus sekä vähemmistöjen ja naisten oikeudet heikkenevät jyrkästi ja oikeuksien valvonta perustuu raakaan ja epäinhimilliseen oikeus- ja vankilalaitosjärjestelmään, joka turvautuu liian usein kuolemantuomioon, kidutukseen ja kuoliaaksi kivittämiseen. Tähänastiset ponnistelut eivät ole tuottaneet merkittäviä tuloksia. Voidakseen vaatia paikkaa maailman suurvaltojen joukossa Iranin ei enää pidä esittäytyä sotilaallisena mahtimaana, vaan maana, joka kykenee turvaamaan kansalaistensa ihmisoikeudet.

  Glyn Ford (PSE) , kirjallinen. − (EN) Vain muutama kuukausi sitten Yhdysvaltojen tiedustelupalvelu tunnusti olleensa väärässä väittäessään, että Iran kehittää ydinaseita. Iran todellakin luopui ydinaseohjelmastaan vuosien 2001/2002 aikana.

Washington ei ole vieläkään onnistunut vetämään asianmukaisia poliittisia johtopäätöksiä tästä älykkäästä u-käännöksestä. Kansallisen ohjuspuolustuksen käyttöönottoa Itä-Euroopassa perusteltiin oletettavasti puolustautumisella ydinaseen omaavaa Irania vastaan, koska Iran oli salaperäisesti saanut hankittua mannertenvälisiä ballistisia ohjuksia.

Kun Iranilla ei kerran olekaan ydinohjelmaa, perusteet kansallisen ohjuspuolustuksen käyttöönotolle kaatuvat – ellei sitten salainen tarkoitus ole pelotella uudelleen voimistuvaa Venäjää. Vastustan päättäväisesti tällaisten keinojen käyttöä ja aion kampanjoida niitä vastaan.

  Patrick Gaubert (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Tänään äänestetty Iran-päätöslauselma on poliittisesti merkittävä. Iran on keskeinen kansainvälinen huolenaihe ja meidän oli syytä palata tähän asiaan.

Tekstissä käsitellään sekä ydinohjelmaa että ihmisoikeuksia. Nämä kaksi asiaa ovat meidän kannaltamme selkeitä. Emme voi hyväksyä sotilaallisen ydinaseohjelman kehittämistä Iranissa. Päätöslauselmassa ilmaistaan tuki EU:n pyrkimyksille löytää pitkän aikavälin neuvotteluratkaisu ydinkiistaan Iranin kanssa sekä korostetaan IAEA:n merkitystä. Siinä myös toistetaan kanta, jonka mukaan kärjistynyt ydinkiista on mahdollista ratkaista eikä sotilastoimia pitäisi siksi harkita.

Toisaalta on päättäväisesti puututtava vakaviin ja toistuviin ihmisoikeusloukkauksiin. Tilanne on huolestuttava neljällä aihealueella: kuolemantuomio, naisten oikeudet, ilmaisunvapaus ja uskonnollisten vähemmistöjen syrjintä. Mielestäni oli ehdottoman tärkeää olla tyytymättä tilanteeseen, ja päätöslauselmassa kehotetaan voimakkaasti Iranin hallitusta muuttamaan menettelytapoja kyseisissä asioissa.

  Bruno Gollnisch (NI) , kirjallinen. – (FR) YK:n turvallisuusneuvosto aikoo jälleen kerran hyväksyä päätöslauselman, jossa tuomitaan Iranin ydinohjelma. Onko tarkoitus tukea sotilaallista operaatiota tätä maata vastaan? Vai onko tarkoitus vain korottaa ääntä ja suunnitella diplomaattisia ja taloudellisia seuraamuksia?

Jo kuukausien ajan tämä psykologinen draama on pitänyt Euroopan parlamenttia ja muita kansainvälisiä organisaatioita jännityksessä. Mutta onko Iranin ydinaseosaaminen todella pääasiallinen uhka, johon koko maailman ja erityisesti länsimaiden ja sen liittolaisten on varauduttava? On paradoksaalista, ettemme tässä erityisen epävakaassa geopoliittisessa tilanteessa sano mitään Pakistanin ydinaseesta, joka on oikeasti olemassa. Tai Pohjois-Korean ydinaseesta, jonka lievästi sanottuna vaarallinen hallinto omistaa. Olen jo todennut tämän: vaatimiemme oikeussääntöjen on oltava samat kaikille. Muutoin ne menettävät merkityksensä ja oikeutuksensa.

Itse olen paljon enemmän huolissani mantereeseemme kohdistuvista – ei mitenkään hypoteettisista – islamistisista uhista, jotka ovat jo osoittautuneet tappaviksi Lontoossa ja Madridissa ja joihin Iranilla ei ole osuutta. On totta, että kyseinen uhka johtuu osittain harjoittamastanne massamaahanmuuttoa ajavasta politiikasta, jota haluatte pahentaa entisestään.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL) , kirjallinen. – (PT) ”Kansainvälisen yhteisön” – eli Yhdysvaltain ja sen liittolaisten – tekopyhä suhtautuminen ydinsulkusopimukseen ja erityisesti Iranin ydinohjelmaan on tuomittava.

Vastaavaa poliittista aloitetta ei ole tehty eräiden EU:n jäsenvaltioiden tai Yhdysvaltain ydinaseohjelmista – tai edes sellaisten maiden kuin Israelin, Pakistanin tai Intian ydinohjelmista, jotka eivät ole allekirjoittaneet ydinsulkusopimusta, mutta joilla on ydinaseita – joita Yhdysvallat on jo ilmoittanut voivansa käyttää hyökkäyksessä.

Ydinsulkusopimusta on siis noudatettava täysimääräisesti, ja kaikista ydinaseista on luovuttava.

Todellinen ongelma Iranin suhteen on se, että sekä Yhdysvallat että EU tietävät, että öljyntuotannon huippu on jo ohitettu monessa maassa.

Sotilaallisella hyökkäyksellä uhkailu, provosointi ja hätiköinti Iranin ydinohjelmaan liittyen johtuu siitä, että kyseisellä maalla on maailman parhaat hiilivetyvarannot, ja Yhdysvallat ja EU yrittävät luoda edellytykset, jopa yleistä mielipidettä manipuloimalla, hallitakseen Iranin ja koko Lähi-idän energiavaroja, kuten olemme voineet havaita Irakissa.

  David Martin (PSE) , kirjallinen. − (EN) Tuen päätöslauselmassa annettuja suosituksia. Äänestin kuitenkin niitä tarkistuksia vastaan, joiden tekstissä viitataan PMOI-ryhmään.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL) , kirjallinen. – (EL) Javier Solanan sekä EU:n edustajien ja heitä tukevien tahojen mielipiteet ovat tehneet tyhjäksi kaikki harhakuvitelmat EU:n kannasta Iranin ja yleensä Lähi-idän tilanteeseen.

Nämä mielipiteet osoittavat, että EU kannattaa USA-Nato-suunnitelmaa ”Lähi-idän demokratisoimisesta”, jolla pyritään alistamaan kansat ja ihmiset hyvinvointia tuottavien lähteiden hallinnalle. IAEA:n ja CIA:n raporteissa on vakuutettu, ettei Iran käytä ydinenergiaa sotilaallisessa tarkoituksessa, mutta tämä on jätetty tietoisesti huomioimatta EU:ssa, joka tehostaa Iranille asettamia pakotteitaan sekä vahvistaa propagandaa yleisen mielipiteen totuttamiseksi ajatukseen Iranin vastaisesta sodasta. Lisäksi Javier Solana on selvästi liittänyt Libanonin ja alueen tilanteen laajemminkin ydinaseisiin – viittaamatta kuitenkaan missään vaiheessa Israelin ydinaseisiin.

Laajemmaltikin Lähi-Idässä joudumme todistamaan imperialistisen vihamielisyyden nousua sekä riitoja markkinoidemme tasaamisesta. Uhreiksi joutuvat muiden muassa Palestiinan, Iranin ja Libanonin kansat. Ainoa vastaus näihin uusiin ja sotaisiin suunnitelmiin on se, että kansalaiset torjuvat imperialismin eivätkä varjele mitään harhakuvitelmia EU:n roolista.

Valta päättää ihmisoikeuksia ja niiden loukkaamista koskevista kysymyksistä on kunkin maan kansalaisilla. Heidän ei pidä alistua verukkeeksi toiselle Irakille.

  Luís Queiró (PPE-DE) , kirjallinen. – (PT) Iran on nykyään alueellinen ja globaali uhka sekä haaste EU:n jäsenvaltioiden kyvylle pysyä yhtenäisenä kansainvälisillä näyttämöillä. Ajattelematta ristiriitaisia ja toistuvasti ilmestyviä raportteja totuus on, ettei Iran ole täyttänyt velvollisuuttaan toimia avoimesti, eikä se ole myöskään edesauttanut luottamuksen ilmapiirin syntymistä. Jokseenkin päinvastoin. Ydinohjelman ohella muutkaan uutiset eivät ole rohkaisevia. Ihmisoikeuksien loukkaaminen, valtion harjoittama väkivalta sekä tekaistu vaalidemokratia ovat kaikki tekijöitä, jotka on otettava huomioon suhtautumisessamme Iraniin.

Edellä mainitut asiat huomioon ottaen sekä tähänastisen linjani perusteella olen siis yhtä mieltä hyväksytyn päätöslauselman perusajatuksen kanssa ja kannatan Euroopan parlamentin vaatimusta siitä, että neuvosto ja komissio noudattaisivat Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätöstä ja poistaisivat Iranin vastarintaliikkeen, PMOI:n, terroristijärjestöjen luettelosta. EU (ja eräät jäsenvaltiot) ovat kohdelleet Iranin vastarintaliikettä tavalla, joka hyödyttää Iranin hallintoa, ei Iranin kansaa eikä kyseisen maailman osan demokratiatavoitteita. Strategian on muututtava – ja se on muuttumassa.

- Päätöslauselmaesitys: Ilmastonmuutosta käsittelevän konferenssin tulokset (Bali) (B6-0059/2008)

  Alessandro Battilocchio (PSE) , kirjallinen. − (IT) Suhtaudun myönteisesti Balin konferenssin tapahtumiin, jotka osaksi EU:n ottaman roolin ansiosta tuottivat toivottuja tuloksia. Tässä tilanteessa oli todellakin hyvin tärkeää antaa merkki yhtenäisyydestä, yhteistyöstä ja vastuuntuntoisuudesta, jotta voitiin aloittaa parhaalla mahdollisella tavalla neuvottelut uusien päästövähennystavoitteiden asettamiseksi Kioton sopimuksen päättymisen jälkeen (2012).

Tunnustamalla hallitustenvälisen ilmastopaneelin asettamien asiantuntijoiden tekemät johtopäätökset kaikki osallistujat tunnustivat poliittisesti, että ilmastonmuutos on olemassa, että se johtuu ihmisen toiminnasta ja että ennen vuotta 2020 on ryhdyttävä toimiin, jotta voidaan estää ilmaston ja planeetan vahingoittuminen peruuttamattomasti.

Toivon, että Kööpenhaminan kokous vuonna 2009 merkitsee käännekohtaa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja että siellä määritetään kaikille teollisuus- ja kehitysmaille sitovat vähennystavoitteet vuoteen 2020 mennessä. On totta, että tämä uusi haaste aiheuttaa kustannuksia sekä vaikeasti perusteltavissa olevaa tehottomuutta, ellei, niin kuin jo aiemmissa puheenvuoroissa on todettu, sitten tehdä oikeita ja rohkeita päätöksiä, kuten paluu ydinvoimaan. Toimimattomuus, viivyttely sekä uuvuttavat kokoukset saattaisivat vain vahingoittaa peruuttamattomasti ympäristöä.

  Edite Estrela (PSE) , kirjallinen. − (PT) Äänestin ilmastonmuutosta käsittelevän Balin konferenssin (COP 13 ja COP/MOP 3) tuloksia koskevan päätöslauselman puolesta, koska Balilla saavutettu sopimus on merkittävä askel eteenpäin, jotta vuonna 2009 Kööpenhaminassa voidaan laatia ja hyväksyä uusi pöytäkirja sekä asettaa uudet tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.

Mielestäni neuvoston puheenjohtajana toimineella Portugalilla oli Balilla merkittävä rooli, koska se vaikutti aktiivisesti neuvottelujen etenemiseen ja sai aikaiseksi hyvin myönteisen sopimuksen. Olisi kuitenkin toivottavaa, että Balin toimintasuunnitelmassa viitattaisiin numerotavoitteisiin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL) , kirjallinen. – (PT) Yleisesti ottaen päätöslauselmassa lähinnä toistetaan yleisiä ajatuksia, ja se on useissa asioissa puutteellinen. Tästä johtuen äänestimme tyhjää.

Koska päätavoite on vähentää fossiilisten polttoaineiden polttamisessa syntyviä hiilidioksidipäästöjä, esiin nousee esimerkiksi kysymys kyseisten päästöjen mittaamisesta. Tiedämme, että niiden mittaaminen on hyvin hankalaa ja että mittaustuloksia voidaan manipuloida, koska talteenoton jälkeen fossiilisia polttoaineita kuljetetaan ja jalostetaan ja niiden sivutuotteet jaellaan ja käytetään monella eri tavalla tuhansissa päätepisteissä.

Kuten monet alan asiantuntijat ovat tuoneet esiin, päästöjen vähentämisen ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta on tehokkaampaa ja yksinkertaisempaa ohjata välinettä, joka on hyväksytty fossiilisten polttoaineiden talteenotosta ja kansainvälisestä myynnistä tehdyssä pöytäkirjassa. Olisikin helpompaa määrittää määrät tai tavoitteet fossiilisten polttoaineiden alkutuotannon ja siihen liittyvän viennin/tuonnin vähentämiseksi asettamalla päästörajoitukset maakohtaisesti.

Lisäksi on neuvoteltava rikkaiden maiden velvollisuudesta osoittaa varoja kehittyvien maiden tukemiseksi, jotta nämä selviytyisivät tarvittavien toimien aiheuttamista taloudellisista ja sosiaalisista kustannuksista.

Pahoittelen sitä, että tähän pyrkivät ryhmäni ehdotukset hylättiin.

  Duarte Freitas (PPE-DE) , kirjallinen. – (PT) Viime vuoden joulukuussa ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen osapuolet tapasivat Balilla ja saivat aikaiseksi edistystä monissa maapallon ilmaston suojelua koskevissa asioissa.

Kioton pöytäkirjan korvaavaa uutta pöytäkirjaa koskevien neuvottelujen alkamisen lisäksi haluaisin painottaa lausuntoa, jonka mukaan neljäs IPCC:n raportti antoi paremman tieteellisen perustan osapuolten työlle, sekä sitä, että ensimmäistä kertaa viitattiin – asia ei siis ole enää tabu – myös kehittyvien maiden velvollisuuteen tehdä yhteistyötä niiden taloudellisen tilanteen ja kehitystason tietysti huomioon ottaen.

Mielestäni tärkein aikaansaannos Balilla oli se, että ensimmäistä kertaa mukaan otettiin metsien hävittäminen, jonka sisällyttämisestä tulevaan pöytäkirjaan keskustellaan osana Balin toimintasuunnitelmaa.

Äänestän ilmastonmuutosta käsittelevän väliaikaisen valiokunnan päätöslauselman puolesta, koska se tukee Balin saavutuksia, esittää useita huomioita EU:n roolista tulevissa neuvotteluissa, josta olen samaa mieltä, ja mainitsee kohdat, joissa suunnitelma olisi voinut mennä pidemmälle.

  Françoise Grossetête (PPE-DE) , kirjallinen. – (FR) Äänestin mietinnön puolesta.

Yhdistyneiden kansakuntien ilmastosopimuksen osapuolten konferenssissa, joka järjestettiin Balilla 3.–15. joulukuuta, oli tarkoitus sopia seuraavien kahden vuoden aikataulusta ja laatia sopimus vuonna 2012 umpeutuvan Kioton pöytäkirjan jatkamiseksi. Ensimmäinen tavoite ilmeisesti saavutettiin, mutta toisen suhteen ollaan vielä kaukana.

On valitettavaa, ettei kansainvälinen yhteisö saanut sovittua määrällisistä tavoitteista kasvihuonekaasupäästöjen vakauttamiseksi ja edelleen vähentämiseksi maailmanlaajuisesti 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Euroopan unionin täytyy vahvistaa asemaansa rakentavana ja liikkeellepanevana voimana, kuten Balilla, ettei se antaisi niille maille tekosyytä olla toimimatta, jotka kieltäytyvät kaikenlaisista määrällisistä tavoitteista.

Vaikka kaikkien paikalla olevien maiden allekirjoittamaan Balin sopimukseen täytyy olla tyytyväinen, ei saa antaa tilaa uudenlaiselle ”ympäristöalan kapulakielelle”. Jäljellä on kaksi vuotta aikaa päästä sopimukseen, ja etenemissuunnitelmaa koskevat epäilykset osoittavat vaikeimman olevan vielä edessä päin.

  Diamanto Manolakou (GUE/NGL) , kirjallinen. – (EL) Ilmastonmuutosta käsittelevää Balin konferenssia koskevassa päätöslauselmassa yritetään löytää myönteisiä merkkejä sieltä, missä niitä ei ole. Samalla se sivuuttaa ympäristön tuhoutumisen syyn: luonnonvarojen ryöstäminen pääomalla maan, ilman, energian ja veden myynnistä hyötymiseksi.

Päätöslauselmassa viitataan uhkaan, että ilmastonmuutos ”saattaa olla merkittävä tekijä köyhimpien maiden olojen epävakautuessa”. Tämä Euro-monopolin pääkaupunki voi käyttää ilmastonmuutosta verukkeena kehittyvien maiden hyväksikäytön jatkamiselle, vaikka tiedämme, että monikansallisten yritysten toiminta on köyhyyden suurin syy.

Päätöslauselmassa kehittyviä talouksia vaaditaan tekemään merkittäviä sitoumuksia kehitysasteensa ja talousrakenteensa mukaisesti. Käsiteltäessä energiapoliittisen yhteistyön edistämistä saastuttamisen rajoittamiseksi siinä mainitaan erityisesti Kiina ja Intia. Pääasiassa siinä pyritään painostamaan näitä maita hillitsemään kehityspotentiaaliaan sekä vaatimuksiaan suuremmista markkinaosuuksista markkinoiden jakamiseen liittyvän imperialistisen kilpailun edessä. Ehkäpä tämän on syy siihen, ettei missään kohdassa viitata välittömiin toimenpiteisiin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja että siinä ilmaistaan vain yleisesti hyvät aikomukset.

Kiteyttäen ilmastomuutos oli Balin konferenssissa lähinnä silmänlumetta. Tosi asiassa kyseessä oli imperialismin sisäisten konfliktien vahvistaminen energia-alalla ja ympäristön kaupallistaminen.

  David Martin (PSE) , kirjallinen. − (EN) Tuen täysin päätöslauselmassa esitettyä arviota Balin huippukokouksessa käytyjen neuvottelujen tuloksesta. EU:n ansiosta Balilla saatiin aikaiseksi enemmän kuin oli odotettu, mutta vähemmän kuin mitä olisi tarvittu. On valitettavaa, ettei kaikkien neuvotteluosapuolten välillä saatu sovittua konkreettisista määrällisistä tavoitteista hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Äänestin päätöslauselman puolesta.

  Karin Scheele (PSE) , kirjallinen. − (DE) On tärkeää, että hyväksytyssä päätöslauselmassa tuodaan selkeästi esiin metsien hävittämisen ja ilmastonmuutoksen välinen yhteys. Sademetsät ovat ratkaisevan tärkeitä maapallon ilmastolle. Ne varastoivat suunnattoman määrän hiilidioksidia. Lisäksi ne muodostavat maailman suurimman vesisäiliön. Ne imevät itseensä vettä kuin pesusieni ja viilentävät siten ilmakehää. Metsien hävittäminen, kaataminen ja polttaminen kuitenkin vaarantaa tämän erittäin tärkeän tehtävän toteuttamisen. Metsien hävittämisen, kaatamisen ja polttamisen lopettaminen olisi siten hyvin radikaali toimenpide maapallon lämpenemisen torjumiseksi.

Biopolttoaineiden kysynnän kasvu Euroopassa on täysin vastakkainen asia sademetsien suojelulle. Tuhansia hehtaareita sademetsää on jo kaadettu palmuöljyn tuottamiseksi, jotta biodieselin kysynnän kasvuun voitaisiin vastata. Biopolttoaineiden kestävän tuotannon sertifiointi ja tunnistaminen on näin ollen olennainen vaatimus sademetsien ja maapallon ilmaston suojelua silmällä pitäen. Lisäksi tuotanto heikentää yhteiskunnallista tilannetta asianomaisissa maissa, koska sen takia peruselintarvikkeiden hinnat nousevat hurjasti. Näin ollen vastustan komission ilmasto- ja energiapakettiin sisältyvää ehdotusta asettaa sitovaksi tavoitteeksi biopolttoaineiden osuuden nostamisen 10 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä, koska se ei edistä millään lailla ilmastonsuojelua ja on kaikkea muuta kuin kestävää politiikkaa.

  Lars Wohlin (PPE-DE) , kirjallinen. − (SV) Kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä merkittävästi tulevina vuosina. Päätöslauselma sisältää monia hyviä ehdotuksia tämän tavoitteen saavuttamiseksi, joten päätin äänestää sen puolesta.

Asetetut tavoitteet voidaan tiivistää ilmaisulla 20-20-20, joka tarkoittaa sitä, että päästöjä on vähennettävä 20 prosentilla, uusiutuvien energianlähteiden osuus on nostettava 20 prosenttiin ja että nämä tavoitteet on saavutettava vuoteen 2020 mennessä. Minun mielestäni päähuomio tulisi kuitenkin kohdistaa päästöjen vähentämiseen, ja kunkin jäsenvaltion pitäisi voida itse päättää, miten tämä tavoite olisi saavutettavissa. Siksi EU:n ei pidä määritellä, miten jäsenvaltioiden pitää muuttaa tapojaan käyttää uusiutuvia energianlähteitä.

Mikäli tällaiset tarkennukset kuitenkin ovat tarkoituksenmukaisia, on valitettavaa, ettei ydinvoimaa ole katsottu uusiutuvaksi energianlähteeksi. IAEA on todennut, että ydinvoima on välttämätön tekijä ponnisteluissa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. On valitettavaa, että tässä päätöslauselmassa on jätetty huomioimatta tämä tosiseikka korostamalla, ettei päästöjä pitäisi vähentää ydinvoimaa käyttämällä.

Päätöslauselmaa toteutettaessa käy selväksi, että EU on epäsuorasti sulkenut pois laskuista ydinvoiman roolin ilmastotilanteen parantamiseksi. Tällainen asenne on mielestäni hyvin outo, ja se pitäisi tuoda selvästi esiin.

- Mietintö: Fiona Hall (A6-0003/2008)

  Charlotte Cederschiöld, Christofer Fjellner, Gunnar Hökmark ja Anna Ibrisagic (PPE-DE) , kirjallinen. − (SV) Äänestimme päätöslauselman puolesta sen yleisen sävyn vuoksi, mutta emme tue kaikkia teknisiä yksityiskohtia tai tavoitteita koskevia kohtia, joissa säädellään poliittisin päätöksin, mitä tuotteita saa valmistaa ja myydä – esimerkkinä terassilämmittimet.

  Giles Chichester (PPE-DE) , kirjallinen. − (EN) Brittikonservatiivit tukevat tämän oma-aloitemietinnön yleistä linjaa – kukapa voisi vastustaa energiatehokkuutta? Suhtaudumme kuitenkin varauksellisesti joihinkin ehdotuksen kohtiin, joissa esittelijä näyttää kadottaneen suhteellisuudentajun.

Energiatehokkuusmerkintöjen perusteella kuluttajat voivat tehdä valintoja, mutta saattavat myös tuomita jonkin tietyn tuotteen vain energiankulutuksen takia, vaikkei kulutus olekaan kaikkien mielestä kohtuuton.

Vaikuttaa erityisen järjettömältä takertua terassilämmittimiin (kohta 16), jotka ovat yleistyneet Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen tupakanvastaisen lainsäädännön välittömänä seurauksena.

Luotamme siihen, ettei tämä yksittäinen ehdotus ole mukana tulevissa komission ehdotuksissa.

  Nigel Farage (IND/DEM), kirjallinen. − (EN) Vastustan täysin tuhlausta – ja tämä on ryhmäni politiikka – mutta en voi äänestää EU:n päätösten täytäntöönpanoon pakottamisen puolesta, vaikka ne voivatkin joskus vaikuttaa järkeviltä.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL) , kirjallinen. – (PT) Tässä on jälleen mietintö, jossa tarkastellaan tilannetta menemättä sen syihin tai osoittamatta oikeaa tietä jatkossa. Siinä vain luetellaan kansainvälisten järjestöjen ristiriitaisia lausuntoja ja osoitetaan muutamassa kohdassa, kuten viitattaessa Venäjään ja Afrikkaan, että huolenaiheena on paljon enemmän EU:n etujen puolustaminen kehityspolitiikassa, mitä emme hyväksy.

On selvää, että fossiilisten polttoaineiden niukkuus, joka heijastuu hinnoissa, edellyttää kulutuksen vähentämistä. Taloudellisen ja yhteiskunnallisen toiminnan vähenemisen estämiseksi meidän täytyy siksi selvästi vähentää tarpeetonta kulutusta ja tuhlausta jalostusprosessissa, kuljetuksessa, jakelussa sekä loppukulutuksessa.

Koska energiaa ei voida kierrättää käytön jälkeen ja energianlähteet ovat vähissä, asiaa täytyy hallita teknisen osaamisen ja monimutkaisten poliittisten prioriteettien mukaisesti, mikä edellyttää hallituksilta yleisen edun mukaista keskitettyä suunnittelua markkinatoimijoiden vaihtuvuuden ja hermostuneisuuden poistamiseksi. Meidän on vielä päästävä tähän.

Muut hyvää tarkoittavat suositukset liittyvät asumiseen ja elämiseen kaupungeissa sekä metropolialueilla ja voivat vaikuttaa hyvin myönteisesti energiaverkkojen, rakennusten, liikenteen ja muiden julkisten hyödykkeiden uudistamisessa ja innovoinnissa.

  Glyn Ford (PSE) , kirjallinen. − (EN) Tuen mietinnön yleistä periaatetta energiatehokkuuden toimintasuunnitelmasta. En pidä ongelmallisena sitä, että tutkittaisiin, miten ”tilalämmittimien” tehokuutta voitaisiin parantaa. En kuitenkaan kannata terassilämmittimien kieltämistä.

Käsitykseni mukaan suurinta osaa niistä käyttävät pubien pitäjät tarkoituksenaan pitää lämpimänä tupakoitsijat, jotka hiljattain voimaan tullut lainsäädäntö on ajanut ulos kylmään. Tupakointikielto on jo sulkenut satoja pubeja, minkä seurauksena on menetetty merkittävä määrä työpaikkoja. Näiden laitteiden kieltäminen vain moninkertaistaisi lopetettujen pubien ja menetettyjen työpaikkojen määrän.

  Bruno Gollnisch (NI) , kirjallinen. – (FR) Enemmän kuin täällä kovin yleiseksi muodostunut jankutus ilmaston lämpenemisestä ja toimista sen torjumiseksi, EU:n jäsenvaltioiden energian toimitusvarmuus ja riippumattomuus energiantuonnista olisivat yksistään riittävä syy pohtia energiankäytön parantamista. Ja tämä on syy siihen – kun kerran suurin osa määräyksistä laaditaan EU:n tasolla – ettemme äänestä tätä mietintöä vastaan.

Mutta tässäkin vajotaan malthusilaiseen ja syyllistävään näkemykseen, joka näkyy kaikissa Euroopan parlamentin tätä asiaa koskevissa mietinnöissä: autoilijoiden sokea syyllistäminen, tiettyjen laitteiden kieltäminen, halu sanella yksilöiden käyttäytymistä, halu värvätä mukaan lapset mahdollisimman pienestä saakka, halu puuttua kaupunkisuunnittelu- ja rakennuspolitiikkaan ja halu korottaa energia-alan verotusta ja hinnoittelua, millä kuitenkin rangaistaisiin vain haavoittuvaisimpia väestöryhmiä.

Sanomme siis kyllä vähimmäismääräyksille, kyllä tutkimuksen edistämiselle, kyllä sellaiselle objektiiviselle tiedolle, joka mahdollistaa tietoisen päätöksen tekemisen, ja kyllä verokannustimien edistämiselle. Mutta ahdistelulle ja pamputtamiselle sanomme ei.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM) , kirjallinen. − (SV) Tutkimustulokset osoittavat, että ihmisten toiminnasta johtuvat kasvihuonekaasupäästöt nopeuttavat ilmastonmuutosta. Tämän vuoksi tuemme tärkeintä johtopäätöstä, jonka mukaan kaikkien maiden on ryhdyttävä kokonaisvaltaisiin toimiin päästöjen vähentämiseksi ja EU.n jäsenvaltioiden on toimittava edelläkävijänä.

Samalla kuitenkin vastustamme sekä komission että parlamentin esittelijöiden pyrkimystä käyttää jatkuvasti hyväksi suuria haasteita poliittisen vallan keskittämiseksi ja vapauksia ja dynamismia vailla olevan EU:n luomiseksi.

EU:n rooli energiapolitiikassa olisi rajattava seuraaviin toimiin:

– Määritetään maakohtaiset päästötavoitteet ja jätetään kunkin maan ja markkinoiden tehtäväksi tavoitteiden saavuttaminen vapaan kilpailun kautta.

– Sisäistetään päästökustannukset asettamalla päästöoikeuksien hinnat riittävän korkeiksi. (Tällöin päästöt huomioitaisiin automaattisesti niissä miljardeissa taloudellisissa päätöksissä, joita tehdään päivittäin kotitalouksissa ja yrityksissä ympäri maailmaa. Tällöin kotitaloudet valitsevat oma-aloitteisesti energiaa säästäviä lamppuja, autonvalmistajat tuottavat vähän polttoainetta kuluttavia autoja ja talonrakentajat rakentavat passiivisia taloja. Tämä taas tekee alan tutkimuksen ja kehityksen kannattavaksi.)

– Osoitetaan rahaa tutkimukseen ja säädetään lakeja tuotemerkinnöistä.

EU:n poliitikkojen ei pidä säädellä kaikkia yksityiskohtia. Kukaan ei tällä hetkellä tiedä, miten tämä suuri muutos voitaisiin parhaiten suunnitella. Tämän vuoksi vastustamme esimerkiksi terassilämmittimien kieltämistä ja verohyvitysten myöntämistä rakennusten purkamisesta.

Äänestimme ”ei” kannustaaksemme sitä, että EU:n energiapolitiikkaa arvioidaan uudelleen.

  Françoise Grossetête (PPE-DE) , kirjallinen. – (FR) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Se on jatkoa maaliskuun 2007 Eurooppa-neuvoston energiatehokkuutta koskeville päätelmille, joissa korostettiin tarvetta parantaa EU:n energiatehokkuutta, jotta olisi mahdollista saavuttaa tavoite EU:n energiankulutuksen vähentämisestä 20 prosentilla vuotta 2020 koskeviin ennusteisiin nähden.

Olen tyytyväinen toimiin, joilla pyritään parantamaan laitteiden, rakennusten ja palvelujen energiatehokkuutta, parantamaan energiantuotannon ja -jakelun tuottavuutta, vähentämään liikenteen osuutta energiankulutuksesta sekä helpottamaan sellaisten alan investointien rahoittamista ja toteuttamista, joilla on tarkoitus herättää ja vahvistaa järkevää energiakulutusta.

Unionin kansalaisten täytyy voida hyötyä maailman energiatehokkaimmista infrastruktuureista (rakennukset mukaan luettuina) ja tuotteista (esimerkiksi laitteet ja autot) sekä energia-alan menetelmistä ja palveluista.

Toimintasuunnitelma parantaa myös teollisuuden kilpailukykyä, edistää uuden teknologian vientiä sekä vaikuttaa myönteisesti työllisyyteen. Toteutuneilla säästöillä voidaan lisäksi rahoittaa innovatiivisiin teknologioihin suunnatut investoinnit.

  Marian Harkin (ALDE) , kirjallinen. − (EN) En tue kohtaa, jossa kehotetaan poistamaan markkinoilta tietyt kodinkoneet, koska siinä mennään liian pitkälle.

  Sarah Ludford (ALDE) , kirjallinen. − (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta, sillä se on kokonaisuutena erinomainen. Kohta 16 ”vaatii komissiota vahvistamaan aikataulut kaikkien energiatehottomimpien laitteiden, välineiden ja muiden energiaa kuluttavien tuotteiden, kuten terassilämmittimien, markkinoilta poistamiseksi” olisi kuitenkin ollut parempi, jos siinä ei olisi mainittu kiellettävistä laitteista yhtä tiettyä laitetta, joka on vain yksi energiantuhlauksen suhteen huolta aiheuttavista laitteista ja jota monet mielellään käyttävät esimerkiksi sosiaalisissa yhteyksissä kaupungeissa, kuten omassa vaalipiirissäni Lontoon alueella.

Kannatan joidenkin vähittäiskauppiaiden aikomusta lopettaa kyseisten lämmittimien myynti, enkä itse ostaisi sellaista. Uskon kuitenkin, että olisi parempi laatia laitteiden energiatehokkuudelle vähimmäismääräykset sekä kertoa ihmisille energiankulutuksesta ja rohkaista heitä pohtimaan yleistä ekologista jalanjälkeä, liikennevälineiden käyttöä, sosiaalista käyttäytymistä jne. sen sijaan, että kiellettäisiin terassilämmittimet ja vastaavat laitteet sellaisenaan. Lopulta energiamääräykset – toivottavasti – voivat johtaa siihen, että innovoimalla onnistutaan kehittämään tehokkaampia terassilämmittimiä.

  Jules Maaten (ALDE) , kirjallinen. – (NL) Olen tyytyväinen jäsenen Hallin ehdotukseen ja siihen, että vihdoinkin ollaan siirtymässä abstrakteista teorioista konkreettisiin ehdotuksiin energiatehokkuuden parantamiseksi EU:ssa. Olen iloinen, että mietintö pitäytyy tavoitteessa, jonka mukaan energiatehokkuutta on parannettava 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. En tue mietinnön kohtaa 16, jossa vaaditaan poistamaan markkinoilta kaikkein energiatehottomimmat laitteet. Teollisuutta on kuitenkin kannustettava tuottamaan parempia ja tehokkaampia laitteita. Tämän vuoksi äänestin loppuäänestyksessä tyhjää.

  Toine Manders (ALDE) , kirjallinen. – (NL) Vapauden ja demokratian kansanpuolue (VVD) vastustaa kieltoja ,mutta tukee kehitystä. Näin ollen VVD vastustaa terassilämmittimien kieltämistä, mutta tukee innovatiivisia ratkaisuja tehottomuuden torjumiseksi. VVD-ryhmä Euroopan parlamentissa katsoo, että ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa olisi outoa, jos emme tutkisi myös sitä, miten terassilämmitinten tehokkuutta voitaisiin parantaa. Tämän vuoksi ryhmä tuki Hallin mietinnön pyyntöä, että Euroopan komissio poistaisi vaiheittain käytöstä energiatehottomat laitteet ja korvaisi ne tehokkaammilla laitteilla. Mietintö on katsottava kannustimeksi teollisuudelle, jotta ne kehittäisivät energiatehokkaampia laitteita – esimerkiksi terassilämmittimiä.

  David Martin (PSE) , kirjallinen. − (EN) Toimintasuunnitelma sisältää kaikkein kustannustehokkaimmat välineet ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Olenkin tyytyväinen suunnitelmaan ja katson, että tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä on sekä teknisesti että taloudellisesti mahdollinen.

Suunnitelma on askel oikeaan suuntaan ja äänestin sen puolesta, mutta tämä täytyy nähdä vasta ensimmäisenä askeleena, ja jatkossa pitäisi määrittää kunnianhimoisempia tavoitteita.

  Andreas Mölzer (NI) , kirjallinen. − (DE) Energiansäästötoimet ja energiatehokkuuden parantaminen ovat toivottavia ympäristön ja talouden kannalta. Tämän vuoksi äänestin Hallin mietinnön puolesta. Toivon kuitenkin, että onnistumme tässä asiassa paremmin kuin pyrkimyksissämme energiankulutuksen vähentämiseksi vuoteen 2020 mennessä tai uusiutuvien luonnonvarojen osuuden kasvattamisessa sovitusti – molemmat ovat kyllä yleviä aikeita mutta emme todennäköisesti voi saavuttaa niitä nykytilanteen huomioon ottaen.

  Olle Schmidt (ALDE) , kirjallinen. − (SV) Fiona Hallin mietintö käsittelee erittäin tärkeää asiaa. Ei riitä, että EU vain asettaa tiukat säännöt hiilidioksidipäästöille. Ihmisillä pitää olla mahdollisuus ja halu muuttaa omaa kulutuskäyttäytymistään, jotta tilannetta voitaisiin todella muuttaa. Kohta 61 osoittaa tälle järkevän suunnan: taistelu on aloitettava kodeista.

Uskottavuutensa vuoksi Euroopan parlamentin on näytettävä hyvää esimerkkiä omassa toiminnassaan. Patistamme EU:n kansalaisia luopumaan kaikesta aina kattiloista baarien ja ravintoloiden terassilämmittimiin, mutta samanaikaisesti Euroopan parlamentin toisen toimipaikan energiankulutus yksistään tuottaa 5 322 tonnin hiilidioksidipäästöt joka vuosi! Euroopan parlamentin jäsenen Caroline Lucasin teettämä tutkimus osoittaa, että Euroopan parlamentin siirtymisellä kerran kuussa Ranskaan on dramaattisia ympäristövaikutuksia. Kaikkiaan matkustaminen Strasbourgiin, jossa parlamentti toimittaa äänestyksensä, tuottaa 18 901 tonnia hiilidioksidipäästöjä vuodessa. Tämä vastaa yli 10 000:ta lentoa Euroopasta New Yorkiin.

On hyvä, että mietintö hyväksyttiin. Vielä parempi olisi lakata matkustamasta Strasbourgiin äänestämään, koska se voidaan tehdä yhtä hyvin kotona.

- Mietintö: Carl Schlyter (A6-0495/2007)

  Derek Roland Clark (IND/DEM) , kirjallinen. − (EN) Tuen poisheittämisen kieltämistä, mikä vastaa ryhmäni politiikkaa kaupallista kalastusta koskevien arkaluontoisten sääntöjen osalta. En voi äänestää päätöslauselman puolesta, sillä se lisää EU:n puuttumista Yhdistyneen kuningaskunnan asioihin. Yhdistynyt kuningaskunta kykenee oikein hyvin päättämään omista kalastusta ja kalavesien suojelua koskevista järjestelyistään, kuten se teki ennen liittymistään tähän turhaan organisaatioon.

  Duarte Freitas (PPE-DE) , kirjallinen. – (PT) Saaliiden poisheittäminen (kuolleiden tai kuolevien kalojen heittäminen laidan yli) ja sivusaaliit muodostavat vakavan ongelman, joka on ratkaistava yhteisen kalastuspolitiikan avulla.

Näiden huonojen käytäntöjen vähentämiseksi EU:n kalatalouden on nopeasti uudistettavasti politiikkojaan luomalla hallintajärjestelmiä, joissa huomioidaan saaliiden maihintuonti pyynnin sijasta.

Euroopan komissio on antanut tähän liittyen tiedonannon, jossa se ilmoittaa ottavansa käyttöön politiikan, jonka avulla vähennetään ei-toivottujen sivusaaliiden määrää sekä lopetetaan vähitellen saaliiden poisheittäminen EU:n kalataloudessa.

Ei-toivotuilla sivusaaliilla ja niiden poisheittämisellä on lukuisia kielteisiä seurauksia: kalavarojen tuhlaaminen, kohdelajien nuorten yksilöiden pyydystäminen siellä, missä kyseisen lajin pyyntimahdollisuudet ovat heikommat, kutukannan biomassan pienentyminen sekä muiden kuin kohdelajien (kalat, äyriäiset, vesinisäkkäät, lintulajit jne.) saaliiksi joutuminen ja poisheittäminen, mitä voidaan verrata merten ekosysteemiin kohdistetuksi biologiseksi hyökkäykseksi.

Huomioon ottaen edellä mainitut seikat sekä sen, että tässä mietinnössä edistetään kestävää kalastusta uudistetun YKP:n periaatteiden mukaisesti, aion äänestää mietinnön puolesta.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL) , kirjallinen. – (PT) On toki suotavaa ja myös tarpeen vähentää ei-toivottujen sivusaaliiden sekä poisheitettyjen saaliiden määrää. Tätä ei kuitenkaan pitäisi tehdä säätämällä lakeja.

On mahdotonta mainita kaikkia mietinnössä esiin tuotuja seikkoja, mutta panemme tyytyväisenä merkille, että seuraava tarkistuksemme hyväksyttiin: ”palauttaa mieliin, että pienimuotoisen kalastuksen vaikutus poisheittämiseen on vähäinen, ja pyytää siksi yhteisöä tukemaan entistä enemmän pienimuotoista kalastusta ja rannikkokalastusta”.

Pahoittelemme, että seuraavia asioita korostavat ehdotuksemme hylättiin:

– Jotta voidaan luoda toimenpiteitä, jotka todella edistävät poisheittämisen vähentämistä, ensin on määritettävä ja analysoitava erilaiset syyt, kuten kaupalliset syyt (hintoihin, markkinointiin tai kalan arvon maksimoimiseen liittyvät syyt), joista saaliiden poisheittäminen, alamittaisten kalojen maihintuonti tai sivusaaliit johtuvat.

– On teetettävä yksityiskohtainen tutkimus käyttöön otettavista toimenpiteistä ja niiden vaikutuksesta alan sosioekonomiseen tilanteeseen.

– On painotettava pyyntiponnistuksen vapaaehtoista vähentämistä, sellaisten mekanismien käyttöönottoa, jotka mahdollistavat parempien rahallisten korvausten myöntämisen vapaaehtoisesta vähentämisestä, sekä myönteisten interventiotoimenpiteiden hyväksymistä saaliiden poisheittämisen torjumiseksi (reilujen markkinahintojen takaaminen ja säilyketeollisuuden kehittäminen).

  Roger Knapman (IND/DEM) , kirjallinen. − (EN) Tuen vaatimusta poisheittämisen kieltämisestä, sillä se vastaa ryhmäni politiikkaa. En kuitenkaan voi äänestää päätöslauselman puolesta kokonaisuudessaan, koska siinä luodaan uusia EU:n tason välineitä.

Erityisesti tarkistuksesta 14 voin todeta, etten tue EU:n toimielinten hallinnoimaa korvausjärjestelmää, ja kiittelen skotlantilaisten kalastajien ponnisteluja, sillä he ovat pyrkineet vapaaehtoisesti vähentämään keskenkasvuisten kalojen pyyntiä.

  Diamanto Manolakou (GUE/NGL) , kirjallinen. – (EL) Vaikuttaa järkevältä ryhtyä toimiin saaliiden poisheittämisen estämiseksi, jotta kalakantoja voitaisiin suojella. Tarkastellaanpa kuitenkin sitä, miksi saaliita heitetään pois, vaikka monet työntekijät söisivät mieluusti enemmän kalaa.

Syynä tähän on kapitalistinen tuotanto. Kalasaaliit ovat kulutushyödykkeitä, joita myydään voiton tuottamiseksi suurille kalastusyrityksille sen sijaan, että ne olisivat yksinkertaisia hyödykkeitä ravitsemustarpeiden täyttämiseksi. Jos kalastusyritys arvioi, ettei se tee voittoa tai, todennäköisemmin, että joidenkin saaliiden hinta tippuu runsaiden toimitusten takia, voimme selittää saaliiden poisheittämisen. Muitakin syitä tosin löytyy.

Uudessa ehdotuksessa lähinnä vain osoitetaan hyvät aikomukset ja kerrataan aiempaan verrattavissa olevaa politiikkaa, jonka toteuttaminen olisi mietinnön mukaan pitänyt aloittaa yli viisi vuotta sitten. Emme vastusta tiettyjä toimia saaliiden poisheittämisen rajoittamiseksi tai estämiseksi, mutta suhtaudumme tähän osittain varauksin: osa toimenpiteistä saattaa rasittaa pieniä ja keskisuuria kalastusyrityksiä ja toimia tekosyynä näiden yritysten vapaan kalastuksen estämiselle. Toisin sanoen joitakin ehdotuksia saatetaan pitää verukkeena pk-yritysten kutistamiselle ja suurten kalastusyritysten kohtuuttomalle laajentamiselle.

  David Martin (PSE) , kirjallinen. − (EN) Kaikki yritykset parantaa yhteisön kalastuspolitiikkaa ovat myönteisiä Skotlannille ja sen kalataloudelle. Mietinnössä pyritään löytämään keinoja, joiden avulla voidaan vähentää asteittain ei-toivottujen sivusaaliiden määrää sekä panna täytäntöön poisheittämisen kieltäminen: näistä kahdesta käytännöstä on tullut kalatalousalalla aivan liian tavallisia.

Tätä silmällä pitäen mietinnössä esitellään looginen ja tehokas lähestymistapa tiedonkeruuta varten sekä vaaditaan yksinkertaisia toimia, jotka ovat helposti toteutettavissa ja taloudellisesti mahdollisia. Äänestin mietinnön sisältämien suositusten puolesta.

  Brian Simpson (PSE) , kirjallinen. − (EN) Innokkaana suurenmoisen ”Deadliest Catch” -televisiosarjan katselijana ihailen nykyään suuresti kalastajia ja heidän tekemäänsä työtä. Äänestän tämän mietinnön puolesta, koska meidän täytyy tiukasti puuttua jatkuvaan tuhlaukseen; täysin kelvollisia kaloja heitetään takaisin mereen monimutkaisen kiintiöjärjestelmän sisältämien toimien takia.

Vaikka en uskokaan, että markkinatoimet olisivat ratkaisu tai että kiintiöistä olisi luovuttava, meidän on ehdottomasti puututtava tähän tilanteeseen.

Kalakantamme ovat edelleen alhaiset. Kalan kysyntä kasvaa yhä, mihin dilemmamme liittyykin. Meidän on suojeltava kalakantojamme, ja yksi keino tähän on päästä kokonaan eroon ei-toivotuista sivusaaliista ja poisheitetyistä saaliista tai ainakin minimoida niiden määrä.

  Catherine Stihler (PSE) , kirjallinen. − (EN) Yllätyin siitä, että tarkistus 9 hyväksyttiin. Tämän tarkistuksen johdosta kaikki kalastusalukset olisi varustettava valvontakameroilla. Mitään selitystä ei anneta siitä, miten se toteutettaisiin, vaikutustenarviointia ei ole tehty sen toimivuuden osoittamiseksi eikä mukana ole välineitä sen rahoittamiseksi.

  Cornelis Visser (PPE-DE) , kirjallinen. – (NL) Euroopan parlamentti äänesti tänään mietinnöstä, joka käsittelee politiikkaa ei-toivottujen sivusaaliiden vähentämiseksi ja saaliiden poisheittämisen lopettamiseksi. Kristillisdemokraattisen liiton (CDA) sekä Euroopan kansanpuolueen (PPE) jäsenet Euroopan parlamentissa kehottivat äänestämään lopullisen mietinnön puolesta, koska se sisältää useita myönteisiä kohtia. Siinä esimerkiksi tunnustetaan, että joillakin lajeilla tiedetään olevan korkea eloonjäämisaste, kun ne heitetään mereen, mikä mahdollistaa poikkeukset poisheittämiskiellosta. Tämä on tärkeää merianturoiden poikasten kohdalla, sillä tämän lajin eloonjäämisaste on hyvin korkea. Mietinnössä korostetaan myös myönteisiä ja kielteisiä kannustimia poisheittämisen vähentämiseksi. Lähestymistapa on maltillisempi kuin se, että poisheittäminen kiellettäisiin kokonaan. CDA/PPE:n valtuuskunnan mukaan täydellinen poisheittämiskielto on epärealistinen.

  Thomas Wise (IND/DEM) , kirjallinen. − (EN) Tuen vaatimusta saaliiden poisheittämisen kieltämisestä, sillä se vastaa ryhmäni politiikkaa. En kuitenkaan voi äänestää päätöslauselman puolesta kokonaisuudessaan, koska siinä luodaan uusia EU:n tason välineitä.

Erityisesti tarkistuksesta 14 voin todeta, etten tue EU:n toimielinten hallinnoimaa korvausjärjestelmää, ja kiittelen skotlantilaisten kalastajien ponnisteluja, sillä he ovat pyrkineet vapaaehtoisesti vähentämään keskenkasvuisten kalojen pyyntiä.

- Päätöslauselmaesitys: Unionin romanistrategia (B6-0050/2008)

  Philip Bradbourn (PPE-DE) , kirjallinen. − (EN) Minä ja brittikonservatiivikollegani tuomitsemme täysin varauksetta rasismin ja muukalaisvihan kaikissa muodoissaan ja tuemme kaikin tavoin romaneja heidän kokemansa syrjinnän torjumisessa. Tämän pitäisi kuitenkin näkyä jokaisen jäsenvaltion poliittisen toiminnan valtavirrassa.

Emme voi tukea tätä päätöslauselmaa, koska se lisää romanien syrjintää ja jättämistä ulkopuolelle ”lokeroimalla” heidät erilliseen kategoriaan ja kehottaa komissiota luomaan erilaisia strategioita ja toimintasuunnitelmia, joiden pitäisi kuulua jäsenvaltionvaltioiden toimivaltaan.

  Charlotte Cederschiöld, Christofer Fjellner, Gunnar Hökmark ja Anna Ibrisagic (PPE-DE) , kirjallinen. − (SV) Sosiaalinen syrjäytyminen, köyhyys ja syrjintä ovat ongelmia, joita jäsenvaltioiden on torjuttava kaikin tavoin. Romanivähemmistö on kärsinyt näistä vääryyksistä erityisen pahoin. Katsomme kuitenkin, että integrointipolitiikkaa on parasta säännellä jäsenvaltioiden tasolla.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM) , kirjallinen. − (SV) Äänestimme loppuäänestyksessä tämän mietinnön puolesta. Haluamme kuitenkin huomauttaa, että kunkin jäsenvaltion alueella esiintyvä etniseen alkuperään perustuva syrjintä ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvät ongelmat ovat asioita, joiden ratkaiseminen on ensisijaisesti asianomaisen jäsenvaltion poliittisella vastuulla.

Useat UEN-ryhmän päätöslauselmaan esittämät tarkistukset ovat hitusen syrjiviä. Tämän vuoksi päätimme äänestää UEN-ryhmän tarkistuksia vastaan.

Euroopan unionin tehtävä on korostaa tässä yhteydessä arvoihin perustuvan unionin periaatteita. Rasismia ja etniseen alkuperään perustuvaa syrjintää EU:ssa ja muissa Euroopan maissa on torjuttava. Tämä täytyy kuitenkin tehdä koulutukseen ja mielipiteiden muodostamiseen kohdistuvilla toimenpiteillä kussakin jäsenvaltiossa siten, että jokaiseen uuteen sukupolveen juurrutetaan ajatus kaikkien ihmisten samanarvoisuudesta.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL) , kirjallinen. – (PT) Romanialkuperää olevat kansalaiset joutuvat usein syrjinnän uhreiksi monissa EU:n jäsenvaltioissa. Koska syrjintää esiintyy useissa eri muodoissa – vaikuttaen romanien poliittisiin, taloudellisiin, sosiaalisiin tai kulttuurisiin oikeuksiin – se lisää köyhyyttä, sosiaalista syrjäytymistä sekä yhteiskunnan ulkopuolisuutta.

Perusoikeuksien, esimerkiksi oikeus terveyteen, asuntoon, koulutukseen, työntekijöiden oikeudet huomioivaan työpaikkaan ja sosiaaliturvaan, loukkaaminen tai toteuttamatta jättäminen nimittäin ruokkii yhteiskunnallista epätasa-arvoa, syrjäytymistä, gettoutumista, lukutaidottomuutta, osallistumista pimeään talouteen sekä jäämistä yhteiskunnallisen ja poliittisen elämän ulkopuolelle, mitä romanialkuperää olevat kansalaiset usein kohtaavat.

Näin ollen tarvitsemme tehokasta politiikkaa ktorjuaksemme yhteiskunnallista epätasa-arvoa, hyväksikäyttöä ja hyvinvoinnin keskittymistä, luodaksemme työntekijöiden oikeudet huomioivia työpaikkoja, varmistaaksemme pääsyn julkisiin palveluihin ja tärkeimpien perusoikeuksien toteuttamisen niissä sekä hävittääksemme köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen. Tarvitsemme siis politiikkaa, joka pakottaa irtautumaan Euroopan unionin nykyisestä politiikasta ja linjauksista. Tätä keskeistä seikkaa päätöslauselmassa ei ole huomioitu lainkaan.

Emme usko, että monien romanialkuperää olevien henkilöiden kohtaamia ongelmia voidaan ratkaista hyväksymällä ”yhteistä politiikkaa” EU:n tasolla, mitä päätöslauselmassa kannatetaan.

Tästä johtuen äänestimme tyhjää.

  Katalin Lévai (PSE) , kirjallinen. − (HU) Huhtikuussa 2005 Euroopan parlamentti hyväksyi romanien tilanteen parantamisesta päätöslauselman, jossa se pyysi Euroopan komissiota laatimaan romaneja koskevan toimintasuunnitelman. Sittemmin ei ole tapahtunut mitään lupauksia ja komealta kuulostavia sanoja lukuun ottamatta. Suurin osa Euroopan 12–15 miljoonasta romanista, joista 10 miljoonaa on elänyt unionin alueella vuoden 2004 laajentumisesta lähtien, on paininut samojen ongelmien kanssa huonossa yhteiskunnallisessa tilanteessa jo vuosia: köyhyys, syrjäytyminen, ongelmat yhteiskuntaan sopeutumisessa, työttömyys sekä romaninaisten ja -lasten monimuotoinen syrjintä.

Suurin osa jäsenvaltioista ei pidä romaneja kansallisena vähemmistöryhmänä, koska heillä ei ole kotimaata. Siksi jäsenvaltiot eivät tee paljonkaan romanien tilanteen korjaamiseksi. Itse asiassa viime vuosien kokemukset ovat päinvastoin osoittaneet, että ääriajattelun kasvu on kiihtymässä sekä vanhoissa että uusissa jäsenvaltioissa. Siksi katson, että nyt on korkea aika saada merkittäviä muutoksia aikaiseksi. Euroopan sosiaalidemokraattien ryhmä on jo käynnistänyt toimintasuunnitelmansa, jonka ensimmäinen toimenpide oli laatia päätöslauselma yhdessä muiden ryhmien erinomaisten asiantuntijoiden kanssa.

Siksi pyydän kollegoitani tarttumaan tähän eurooppalaiseen haasteeseen ja aloittamaan unionin romanistrategian yhdessä äänestämällä.

  Diamanto Manolakou (GUE/NGL) , kirjallinen. – (EL) Romaneja syrjitään lähes poikkeuksetta rodun perusteella. Suvaitsemattomuus heidän perinteitään ja kulttuuriaan kohtaan sekä jättäminen yhteiskunnan ulkopuolelle aiheuttaa sosiaalista syrjäytymistä. He ovat kapitalismille helppoja saaliita. He joutuvat usein syntipukeiksi ja heitä syytetään yleisesti, kuten tapahtui hiljattain Italiasta karkotettujen kohdalla.

Kansalliset hallitukset ja EU pitäytyvät komealta kuulostavissa julkilausumissa ja välttelevät näin konkreettisia toimia.

Sekä Kreikassa että muissa maissa romanit elävät kurjissa oloissa leireillä, ilman vettä tai viemäriverkostoa. Monilla heistä ei ole töitä, sosiaaliturvaa tai oikeutta terveydenhuoltoon. Heidän lastensa ongelmat ovat vielä pahempia: lapsikuolleisuus on korkea, rokotuksia ei juuri ole saatavilla ja vain pieni osa lapsista käy säännöllisesti koulua. Kahdeksankymmentä prosenttia romaniyhteisön jäsenistä on edelleen lukutaidottomia.

Hallitusten on ryhdyttävä toimiin sen varmistamiseksi, että romanit osallistuvat tasavertaisina yhteiskunnan elämään ja että heidän kulttuuriperinteitään kunnioitetaan. Pyydämme perustamaan Kreikkaan romaniasiain tutkimuskeskuksen, joka painottaa erityisesti kulttuuria.

On ryhdyttävä välittömästi toimiin sen varmistamiseksi, että heillä on kunnolliset elinolot sekä luovuttamattomat oikeudet työhön, eläkkeeseen, terveyden- ja sairaanhoitoon sekä koulutukseen.

Kaikkien muiden työntekijöiden tapaan he kamppailevat monopolin etuja ja riistojärjestelmää vastaan.

  David Martin (PSE) , kirjallinen. − (EN) Kannatan romanistrategian täytäntöönpanoa. Mielestäni EU tarvitsee pikaisesti strategiaa, jolla tuetaan romanien osallistumista yhteiskuntaan. Romanit ovat yksi maanosan suurimmista vähemmistöryhmistä, ja se ansaitsee tulla tunnustetuksi sellaisena unionin toimintasuunnitelmassa, jolla puututaan romanien ongelmiin.

  Daciana Octavia Sârbu (PSE) , kirjallinen. − (RO) Tämä päätöslauselma käsittelee strategiaa, jonka avulla voidaan koordinoida ja edistää unionin ponnisteluja romanien olojen parantamiseksi. Romanit kärsivät useista syrjintään, yhteiskunnan ulkopuolelle jäämiseen, sosiaaliseen syrjäytymiseen ja vakavaan köyhyyteen liittyvistä ongelmista. EU:n huoli vähemmistöistä ja epäsuotuisammassa olevista väestöryhmistä on myös vastaus laajentumiselle entisiin kommunistisiin maihin, joissa elää merkittävä romaniyhteisö. Nyt ongelmat saavat eurooppalaisen ulottuvuuden, eivätkä ne enää rajoitu vain Keski- ja Itä-Euroopan maihin.

Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska siinä kiinnitetään jäsenvaltioiden sekä EU:n toimielinten huomio tarpeeseen ryhtyä toimiin asianmukaisten sosiaalisten ja poliittisten olosuhteiden luomiseksi, jotta romanit saadaan osallisiksi yhteiskunnasta. Romanien syrjintää esiintyy yleisesti julkisessa ja yksityisessä elämässä, esimerkiksi pääsyssä julkisiin virkoihin, sekä koulutuksessa, työmarkkinoilla, terveydenhuollossa ja asumisessa. Jäsenvaltioiden hallitusten on sitouduttava pienentämään kuilua romanien ja muun väestön välillä, jotta EU:n perusperiaatteita, vapauden, demokratian, ihmisoikeuksien kunnioittamisen sekä vapauksien periaatteita, noudatetaan täysimääräisesti.