Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2007/2141(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0010/2008

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0010/2008

Keskustelut :

PV 18/02/2008 - 21
CRE 18/02/2008 - 21

Äänestykset :

PV 19/02/2008 - 6.16
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2008)0051

Sanatarkat istuntoselostukset
Maanantai 18. helmikuuta 2008 - Strasbourg EUVL-painos

21. Seurattavuus taloudellisissa kysymyksissä (keskustelu)
PV
MPphoto
 
 

  Puhemies. (PT) Esityslistalla on seuraavana José Javier Pomés Ruizin talousarvion valvontavaliokunnan puolesta laatima mietintö (A6-0010/2008) seurattavuudesta taloudellisissa kysymyksissä [2007/2141(INI)].

 
  
MPphoto
 
 

  José Javier Pomés Ruiz, esittelijä. − (ES) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentti on halunnut aina EU:n varojen käyttöä koskevan politiikan olevan avointa. Se halusi avoimuutta myös silloin, kun esiin nousi kenties huonon hallinnon vuoksi ongelmia, joiden vuoksi Jacques Santerin johtaman komission oli erottava.

On todettava, että tämän jälkeen tilanne on parantunut huomattavasti: Euroopan parlamentti on kehittänyt avoimuuspolitiikkaa edelleen, ja komissio on tukenut parlamenttia. Barroson komission osoittama mielenkiinto asiaa kohtaan on johtanut jopa siihen, että tavoitteen saavuttamiseksi on perustettu varapuheenjohtajan virka, jota hoitaa varapuheenjohtaja Siim Kallas. Toivotan hänet tervetulleeksi.

EU:n kansalaisten on saatava tietää, mitä teemme sillä varsin pienellä rahamäärällä, vajaalla yhdellä prosentilla, jonka he maksavat Euroopan unionille. Yhteisön varojen käytön valvontaa on tehostettava lisäämällä näkyvyyttä. Näkyvyydellä ei tarkoiteta enää vain ilmoitusta, joka ripustetaan kaupungintalon seinälle tai pystytetään aluerahastojen tai koheesiorahaston rahoittaman rakennuskohteen yhteyteen. Meidän on tehtävä enemmän. Meidän on voitava määrittää, mihin se pieni rahamäärä, jonka eurooppalaiset veronmaksajat ovat maksaneet jäsenvaltioiden kautta, on käytetty.

Juuri tästä on kyse avoimuusaloitteessa, jota Euroopan parlamentti kannattaa voimakkaasti. Tässä valiokunta-aloitteisessa mietinnössä tuodaan esiin kaksi asiaa. Ensimmäinen on se, että meidän on tehtävä vielä vähän enemmän. Tekstissä sanotaan, että avoimuuden on ilmettävä siten, että julkaisemme mustia listoja sekä tietoja siitä, mitkä tarjoajat on hyväksytty ja mitkä ehdokkaat on suljettu pois, ja että Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) tarvitsee menettelysäännöstön, jotta voimme taata syyttömyysolettaman noudattamisen, toisin kuin monessa tapauksessa tähän asti. Euroopan unionissa Euroopan parlamentilla on siis jo oma eettinen säännöstönsä. Me emme ole viranhaltijoita vaan poliitikkoja. Meidän on toimittava avoimesti, ja toimintamme onkin jo avointa.

Siispä kohtaan 22 tehdyssä tarkistuksessa 2 pyydän avoimuusaloitteessa esitetyn listan poistamista lähinnä siksi, että Euroopan parlamentti on jo tehnyt päätöksiä taloudellisista eduista ja työ- ja virkamatkoista, ja siksi, että katsomme koko EU:n tarvitsevan säännöt. Euroopan parlamentilla on omat sääntönsä, mutta niitä on parannettava ja kehitettävä ehkä vieläkin pidemmälle.

Toisessa tarkistuksessa pyydän poistamaan ilmaisun, jonka mukaan Euroopan parlamentin jäsenet hoitaisivat julkisia virkoja. Me emme ole virkamiehiä, vaan poliitikkoja. Tällainen sekaannus voi aiheuttaa ongelmia joidenkin maiden kansallisessa lainsäädännössä.

Kannatamme ajatusta avoimuuden lisäämisestä myös siksi, että haluamme kiinnittää huomiota siihen, että jäsenvaltiot hallinnoivat yhdessä 80 prosenttia EU:n varoista. Siispä kehotamme jäsenvaltioita toimittamaan kansalliset tarkastuslausumat. Tämä on kiireellinen ja tärkeä asia, ja korostamme, että näin on tehtävä. Mietinnössä puhutaan myös siitä, että komission jäsen Kallasin esittelemään aloitteeseen on lisättävä ajatus yhteisön varojen takaisin perimisestä. Tätä seikkaa ei voida jättää pois: kun rahojamme käytetään väärin, meidän on tiedettävä, missä ne ovat, miten ne saadaan takaisin ja koska ne saadaan takaisin.

Arvoisa komission jäsen, avoimuuden alalla on jo saatu aikaan monia parannuksia, mutta Euroopan parlamentti haluaa tehdä vielä paljon lisää.

 
  
MPphoto
 
 

  Siim Kallas, komission varapuheenjohtaja. − (EN) Arvoisa puhemies, minulla on suuri ilo olla täällä tänään komission puolesta puhumassa avoimuudesta, joka on hyvin tärkeä asia. Haluan kiittää José Javier Pomés Ruizia tästä valiokunta-aloitteisesta mietinnöstä sekä talousarvion valvontavaliokuntaa sen arvokkaasta työpanoksesta.

Mietinnössä käsitellään viittä keskeistä asiaa. Ensinnäkin siinä annetaan neuvoja sellaisten tietojen julkaisemisesta, jotka koskevat niitä, jotka saavat EU:n varoja määrärahojen ja sopimusten muodossa. Pyrimme panemaan täytäntöön muutetun varainhoitoasetuksen avoimuutta koskevat säännökset. Nämä säännökset sisällytettiin tekstiin parlamentin työn tuloksena, ja ne tulivat voimaan toukokuussa 2007.

Suorasta hallinnoinnista todettakoon, että komissio avasi viime vuonna verkkosivuston, jonka kautta pääsee eri pääosastojen kaikille keskeisille sivustoille. Vaikka näitä sivuja päivitetäänkin, sivusto näyttää edelleen melko sekavalta ja monimutkaiselta. Komission yksiköt pyrkivät kehittämään sitä.

Yhteisestä hallinnoinnista todettakoon, että komission tehtävänä on laatia jäsenvaltioiden kanssa näitä tietoja koskevat yhteiset säännöt ja sopia jäsenvaltioiden kanssa niistä ennen huhtikuuta 2008, kuten todetaan Dan Jørgensenin mietintöluonnoksessa vastuuvapauden myöntämisestä. Jäsenvaltiot ovat edelleen vastuussa tiedoista. Komissio kantaa vastuun sovellettavista säännöistä ja sen varmistamisesta, että jäsenvaltiot noudattavat varainhoitoasetuksen säännöksiä.

Toiseksi José Javier Pomés Ruizin mietinnössä käsitellään perintää. Toin tammikuussa 2008 talousarvion valvontavaliokunnassa selvästi esiin, ettei komissio ole kyennyt toistaiseksi antamaan parlamentille kattavaa kuvaa kaikista perintätoimistamme. Esitin arvion vuonna 2006 tehdyistä perinnöistä ja ilmoitin omiin järjestelmiimme tehtävistä parannuksista, jotta ABAC-kirjanpitojärjestelmä sisältäisi tänä vuonna tarkempia ja kattavampia tietoja perinnästä. Keskustelemme Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kanssa tähän tähtäävistä menetelmistä.

Perintää koskevat tiedot ovat epätäydellisiä, ellei jäsenvaltioilta saada luotettavia tietoja. Maatalouden kohdalla tilanne on rohkaiseva. Komissio hyväksyy huomenna toimintasuunnitelman, jolla lisätään tehtäviämme rakennerahastojen valvonnan suhteen ja jossa käsitellään muun muassa tätä asiaa.

Kolmas mietinnössä käsitelty seikka liittyy taloudellisten etujen ilmoittamiseen ja erityisesti heinäkuussa 2006 tehdyn riippumattoman vertailututkimuksen tuloksiin. Tutkimus tehtiin osana Euroopan avoimuusaloitetta ja sen tulokset julkaistiin vuonna 2007.

Tutkimuksessa tultiin siihen tulokseen, että EU:n useimpia toimielimiä säännellään tiukemmin kuin kansallisia toimielimiä. EU:n toimielimistä komissiolla ja Euroopan investointipankilla on kattavimmat eettiset säännöstöt.

Tutkimuksessa todettiin, että komissiolla on suhteellisen hyvin kehittynyt järjestelmä eturistiriitojen ilmoittamista varten, mutta siinä kehotetaan myös kiinnittämään huomiota tilapäisen eettisen komiteamme toimivaltuuksien laajentamiseen, niin että sillä olisi laajempi neuvoa-antava tehtävä. Kehotan teitä tutustumaan tutkimukseen ja tekemään sen perusteella johtopäätöksiä, jotka ovat mielestänne olennaisia Euroopan parlamentin kannalta.

Neljäs José Javier Pomés Ruizin mietinnössä käsitelty asia koskee komissiota neuvovien asiantuntijaryhmien kokoonpanoa. Haluan kiittää José Javier Pomés Ruizia siitä, että hän on pannut merkille tähän asti tehdyn työn arvon. Otamme huomioon suosituksenne, jotka koskevat ylimääräisten parannusten tekemistä.

Viides ja viimeinen pääkohta koskee toimielinten sisäistä hallinnointia. Jäsenvaltioiden oli määrä lähettää vuotuiset toimintakertomukset viime perjantaihin eli helmikuun 15. päivään 2008 mennessä. Olemme saaneet tänään puoleenpäivään mennessä vastaukset 22 jäsenvaltiolta. Arvioimme, kuinka hyvin nämä kertomukset vastaavat varainhoitoasetuksen velvoitteita, ja raportoimme teille heti, kun meillä on selvä käsitys asiasta, myös kertomusten laadusta.

Lopuksi totean, että otamme avoimuuden hyvin vakavasti ja että Euroopan avoimuusaloite tuottaa tuloksia monilla mietinnössä käsitellyillä aihealueilla.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Ingeborg Grässle, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, avoimuusaloite on kenties Barroson komission suurin saavutus.

Arvoisa komission jäsen, kiitän teitä sanoistanne ja siitä, että haluatte, että edunsaajia koskevien tietojen julkistaminen yhtenäistetään. Tämä oli merkittävä parlamentin ja komission välinen keskustelunaihe viime vuonna. Kuten tiedätte, Euroopan parlamentti ja PPE-DE-ryhmä ovat tukeneet teitä aina avoimuutta koskevassa asiassa, koska haluamme tietää, saavutammeko poliittiset tavoitteemme edunsaajien eli rahoituksen vastaanottajien kautta. Tässä on kyse poliittisten tavoitteidemme saavuttamisesta eikä mistään muusta, ja meidän on saatava enemmän tietoa kuin tällä hetkellä saamme.

Arvoisa komission jäsen, työstätte parhaillaan uusia eettisiä sääntöjä. Katsomme, että toimielimet tarvitsevat näitä sääntöjä ja että komission jäsenet tarvitsevat itse uudet menettelysäännöt. Väärinkäsitysten välttämiseksi haluan kuitenkin muistuttaa, ettei komission tehtävänä ole asettaa parlamentille sääntöjä. Laadimme sääntömme itse. Emme ole virkamiehiä, kuten EU:n muiden toimielinten jäsenet, vaikka epätarkka kielenkäyttö saattaakin antaa tällaisen vaikutelman.

Olemme tehneet tarkistuksen 22 kohtaan, ja pyydän teiltä vilpittömästi tukeanne. Haluamme korvata luettelon viittauksella olemassa oleviin sääntöihin. Luettelot ovat toki hyviä, mutta haluamme avoimen sanamuodon, jotta voimme päättää, kuinka paljon kriteerejä haluamme – enemmän tai ehkä sittenkin vähemmän.

Väärin maksettujen varojen takaisin periminen on vaikea kysymys, jota käsitellään mietinnössä. Emme ole tyytyväisiä, siihen, miten asiaa hoidetaan. Arvoisa komission jäsen, uskon, että tästä tulee meille tänä vuonna suuri ongelma ja parlamentin ja komission välinen merkittävä konfliktinaihe. Tällä alalla toiminta on kaikkea muuta kuin avointa. Pyydän teitä puuttumaan tähän ongelmaan tarmokkaasti. Perintä ei voi jatkua samanlaiseen umpimähkäiseen tapaan kuin aikaisemmin.

Pidämme myönteisenä sitä, että komissio hyväksyy tällä viikolla rakennerahastoja koskevan toimintasuunnitelman, mutta se tarvitsee tuekseen uskottavuutta – sekä parlamentin uskottavuutta että komission vastuunvapauden.

Esittelijämme José Javier Pomés Ruiz on laatinut hyvän ja mielenkiintoisen mietinnön, josta käy ilmi parlamentin mielipide. Olen varma siitä, että tällä mietinnöllä parlamentti auttaa komissiota edistymään entisestään tässä asiassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Dan Jørgensen, PSE-ryhmän puolesta. (DA) Arvoisa puhemies, on ilmeistä, että Euroopassa käytävä julkinen keskustelu on keskittynyt pitkälti siihen, että EU kärsii demokratiavajeesta ja että tämä vaje johtuu muun muassa avoimuuden puutteesta. Demokratiavaje saattaa johtua etenkin siitä, ettei niiden varojen käyttö, joita EU hallinnoi eli joita se maksaa eri maille hyvää tarkoittaviin hankkeisiin, ole ollut riittävän avointa, ja tämä on ongelma! Onneksi tämä ongelma pyritään nyt ratkaisemaan. Onneksi kyseessä on myös ongelma, josta komissio on ollut pitkään tietoinen ja jonka ratkaisemiseksi se pyrkii nyt todella tekemään jotakin. Komissio ansaitsee tästä kiitokset. Arvoisa komission jäsen Kallas, ansaitsette henkilökohtaisesti lämpimät kiitokset valtavasta panostuksestanne tähän asiaan. Tiettyihin asioihin on toki yhä puututtava. Siksi José Javier Pomés Ruiz on laatinut mietinnön. Kannatan hänen mietintöään, sillä siinä tuodaan esiin useita epäkohtia, joihin on luonnollisesti puututtava. On selvää, että saatavilla olevien tietojen pitäisi olla vertailukelpoisia ja niin edelleen. Tämä seikka on kuitenkin nyt merkitykseltään vähäisempi, koska olemme tehneet keskeisen päätöksen avoimuuden lisäämisestä.

Toinen hyvin tärkeä päätös, josta komissio ansaitsee kiitokset, on päätös lisätä asiantuntijaryhmiin liittyvää avoimuutta. Emme voi yksinkertaisesti hyväksyä sitä, että ”demokraattisessa” järjestelmässä toimii virkamiehiä, joiden nimet eivät ole tiedossa. Tällaista toimintatapaa ei voida hyväksyä monista erilaisista demokraattisista syistä eikä tietenkään myöskään talouden näkökulmasta. Arvoisa komission jäsen, uskon, että voitte vahvistaa lausunnon, jonka annoitte talousarvion valvontavaliokunnassa hiljattain päättyneessä kuulemisessa, joka liittyi vastuuvapauden myöntämiseen. Vakuutitte meille, että sama koskisi luonnollisesti myös komiteamenettelyyn kuuluvia ryhmiä. Asiantuntijaryhmiä on toki paljon erilaisia. Osa tärkeimmistä ryhmistä on juuri niitä, jotka osallistuvat komiteamenettelyyn. Annoitte lisäksi tämän sitoumuksen useaan kertaan talousarvion valvontavaliokunnassa. Arvoisa komission jäsen, voitteko toistaa saman täällä koko Euroopan parlamentin edessä?

 
  
MPphoto
 
 

  Janusz Wojciechowski, UEN-ryhmän puolesta. (PL) Arvoisa puhemies, haluan kiittää Unioni kansakuntien Euroopan puolesta -ryhmän puolesta José Javier Pomés Ruizia erinomaisesta mietinnöstä, jota kannatan kokonaisuudessaan. Avoimuuden on oltava Euroopan unionin toiminnan perusperiaate. Aivan aluksi totean, että mietinnön osat, joissa käsitellään EU:n varojen saajia koskevien tietojen kehittämistä ja avoimempaa tiedottamista komission verkkosivuilla, ovat mielestäni erityisen hyödyllisiä. Nämä ovat tärkeitä asioita. Yhtä tärkeitä ovat myös ne mietinnön osat, joissa korostetaan, kuinka tärkeää on levittää ja jakaa tietoa EU:n toimielimissä työskentelevien viranhaltijoiden taloudellisista eduista.

Euroopan unionin kansalaisten on voitava olla varmoja siitä, että ne, jotka käsittelevät EU:n varoja, ja ne, jotka valvovat niiden jakamista, toimivat puolueettomalla tavalla eivätkä pyri ajamaan omia, yksityisiä etujaan. Mielestäni on asianmukaista ja oikein, että tätä asiaa käsitellään mietinnössä niin kattavasti.

 
  
MPphoto
 
 

  Bart Staes, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, tämä keskustelu on todellinen alkuverryttely talousarvion valvontavaliokunnassa käynnissä olevalle vastuuvapausmenettelylle sekä ylimääräiselle kuulemiselle, jonka pidämme ensi viikolla komission jäsen Špidlan ja komission jäsen Hübnerin kanssa. Kyseisessä keskustelussa käsitellään keskeisesti José Javier Pomés Ruizin mietinnön 41 kohtaa, jossa komissiota kehotetaan tukemaan jäsenvaltioiden esittämiä kansallisia tarkastuslausumia. Arvoisa komission jäsen, jos sitoudutte tekemään näin, vastuuvapausmenettelyssä käymämme kamppailu ei ole parlamentin kamppailu komissiota vastaan vaan komission ja parlamentin yhteinen kamppailu jäsenvaltioita vastaan. Tämä on paras strategia myös komission sisäisen yhtenäisyyden kannalta. Avoimuus todellakin lisää uskottavuutta ja tilintekovelvollisuutta, ja me kaikki olemme tästä samaa mieltä. Yksi asiaan liittyvä näkökohta on EU:n varojen lopullisia saajia koskevien tietojen julkaiseminen.

Varainhoitoasetuksen mukaan nämä tiedot on annettava, mutta tiedot on myös asetettava saataville, niiden on oltava luotettavia ja niiden on sovelluttava lisätutkimusten tekemiseen. Arvoisa komission jäsen, kaikella kunnioituksella verkkosivustonne on kyllä hyvä yritys, mutta tehtävää on vielä paljon. Muutamat yksityiset aloitteet ovat onnistuneet asiassa paremmin.

José Javier Pomés Ruizin mietinnössä todetaan myös selvästi, että tiedon esitystapaa, sisältöä ja rakennetta on parannettava. Talousarvion valvontavaliokunta pyytää saamaan tämän prosessin valmiiksi ennen vuoden 2009 loppua. Haluan esittää asiaa koskevan tarkistuksen: pyydän, että tätä aikaistettaisiin vielä yhdellä vuodella. Jos onnistuisimme siinä, uusi komissio ja uusi parlamentti voisivat aloittaa puhtaalta pöydältä vuonna 2009. Hyvät parlamentin jäsenet, pyydän teitä tukemaan tätä tarkistusta.

Arvoisa komission jäsen, haluan esittää teille vielä toisen kysymyksen. Kuinka olette edenneet 34 kohdan mukaisessa sitoumuksessanne julkaista vuodesta 2008 alkaen virallisten ja epävirallisten ryhmien kaikkien jäsenten nimet? Yhdyn myös kysymykseen, jonka Dan Jørgensen esitti tästä aiheesta.

Arvoisa puhemies, esitän lopuksi teille yhden kysymyksen. Koska parlamentin sihteeristö päättää alkaa toimia todella avoimesti ja julkaista parlamentin vapaaehtoiseen eläkerahastoon kuuluvien parlamentin jäsenten nimet? Loppujen lopuksihan myös nämä henkilöt saavat huomattavia määriä EU:n varoja. Pyydän teitä välittämään tämän viestin sihteeristölle.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. (PT) Vastaan Bart Staesin esittämään kysymykseen, että puhemiehistö on totta kai keskustellut asiasta ja että siihen löydetään varmasti ratkaisu.

 
  
MPphoto
 
 

  Esko Seppänen, GUE/NGL-ryhmän puolesta. (FI) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, esittelijä Pomés Ruizin mietintö on kattava. Ongelma-alueet on kartoitettu hyvin ja odottavat tarpeellisia toimenpiteitä. Tässä yhteydessä haluan sanoa komission varapuheenjohtajalle Kallasille, että hänen aikanaan on saatu merkittäviä parannuksia unionin yleiseen avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen ja hän on toiminut tässä asiassa erittäin aktiivisesti. Todisteena tästä aktiivisuudesta on monia uusia tietokantoja, jotka esitellään internetissä, mutta ongelma, joka myös mietinnössä todetaan, on se – ja tämä ongelma on korjattava – että tietojen hakumenettelyt ovat edelleenkin puutteellisia. Tämän takia hakumoottoreiden materiaali on yhtenäistettävä, nimittäin jos ei ole kunnon hakumenettelyä, vaarana on, että saadaan paljon tietoa, mutta paljous saattaa tuhota laadun.

On pohdittava kysymystä niin sanotusta mustasta listasta eli todennetuista petollisista menettelyistä. Periaatteessa ryhmämme hyväksyy ja on tämän listan kannalla, mutta siinä yhteydessä on erityisesti varmistettava, että yksilöiden tietosuoja turvataan ja ketään ei laiteta tällaiselle mustalle listalle virheellisillä perusteilla tai väärän menettelyn seurauksena.

Sitten kysymys julkishallinnon ammattietiikan neuvoa-antavasta ryhmästä: suoraan kansan valitsemille Euroopan parlamentin jäsenille on ilmeisesti hyvä olla käytössä eri menettely kuin virkamiehille, kuten Ingeborg Grässle täällä jo totesi. Mutta myös valittuja kansanedustajia koskevan menettelyn on oltava vähintään yhtä tiukka, koska ei voida lähteä siitä, että helpotetaan eettisiä vaatimuksia parlamentin jäsenten osalta. Useissa maissa parlamentin jäsenten vaalirahoitus on julkinen, ja saattaa olla paikallaan, että parlamentti toimii siihen suuntaan, että nämä kansalliset selvitykset vaalirahoituksesta, ehdokkaiden vaalimainonnasta ja sen rahoituksesta otetaan mukaan parlamentin tietokantoihin, jotta ne olisivat nähtävillä myös Euroopan unionin tasolla.

Arvoisa puhemies, lopuksi haluan todeta, että Euroopan tason poliittisilla puolueille ja säätiöille ei saa antaa poikkeuksia yleisestä ilmoitusvelvollisuudesta.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Nils Lundgren, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (SV) Arvoisa puhemies, on hyvin epätavallista, että puhun myönteisesti täällä laadituista mietinnöistä. Tämä on kuitenkin poikkeus.

Esittelijä pyrkii lisäämään avoimuutta, ja kannatan hänen pyrkimystään lämpimästi. Haluan kuitenkin muistuttaa Euroopan parlamentille, että niin kauan kuin EU:lla on maatalouspolitiikkaa ja rakennerahastoja, valvontatehtävämme on täysin epäinhimillinen. Meidän on pakko ottaa jatkuvasti käyttöön uusia sääntöjä ja lisätä seurantaa, ja tämä johtaa kerrassaan kohtuuttomaan määrään byrokratiaa.

Kuten kaikki tiedämme, asia ratkaistaan niin, että EU:n rikkaat maat antavat rahaa köyhemmille maille keskustelematta tarkkaan, mihin rahat pitäisi käyttää. Tällöin suurin osa valvonnasta katoaa, ja tämän pitäisikin olla pitkän aikavälin tavoite. Meidän ei pitäisi joutua laskemaan lehmiä, kesantopeltoja ja muuta sellaista. Meidän pitäisi keskittyä siihen, mitä varten EU on luotu, eli sisämarkkinoihin.

 
  
MPphoto
 
 

  Esther De Lange (PPE-DE). – (NL) Arvoisa puhemies, minäkin haluan kiittää esittelijää erinomaisesta mietinnöstä sekä mainita muutaman seikan ennen kuin esitän pyyntöni neuvostolle ja komissiolle.

Ensinnäkin EU:n taloudellisen tuen saajien nimet on julkaistava. Tämä koskee erityisesti maatalousalaa. Näitä tietoja on käsiteltävä varovaisesti ja tasapuolisesti. Emme voi hyväksyä tilannetta, jossa osa jäsenvaltioista toimittaa tietoja ja osa puolestaan ei. Komission verkkosivustolta pääsee 14 kansalliselle verkkosivulle, joilla luetellaan maataloustuen saajat. Tämä tarkoittaa, että 13 maan tiedot puuttuvat. Voisiko komissio voisi kertoa, miksi näin on käynyt? Eikö tietoja ole saatavana sähköisessä muodossa, vai eivätkö jäsenvaltiot ole vieläkään toimittaneet lukuja?

Lisäksi komission pitäisi miettiä, kuinka se suojelee niitä tuensaajia, joiden tiedot se julkaisee – kuinka heitä suojellaan esimerkiksi radikaaleilta eläinoikeusaktivisteilta. Näiden henkilöiden toiminta on ongelma, jonka parissa monet jäsenvaltiot, myös omani, joutuvat painimaan tällä hetkellä.

Lisäksi tietoja on vaikeaa verrata, joten komission on annettava tarkempia ohjeita. Olen ymmärtänyt komission jäsenen puheista, että hän käynnistää huomenna asiaa koskevan, rakennerahastoihin liittyvän aloitteen, ja olin iloinen kuullessani tämän.

Toinen asiani koskee toimielinten toimintaa käsitteleviä vuosikertomuksia. Ne ovat kyllä kehittyneet, mutta aihe on arkaluonteinen.

Esitän nyt pyyntöni, joka liittyy siihen, ettei 80:tä prosenttia EU:n varoista hallinnoida keskitetysti vaan jäsenvaltioiden kautta tai yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Voimme lisätä avoimuutta ja kiristää valvontaa Euroopan unionissa ikuisesti, mutta niin kauan kuin jäsenvaltiot eivät kanna vastuuta kansallisten tarkastuslausumien muodossa, tasapainoisen valvonnan varmistaminen on vaikeaa. Tangoon tarvitaan kaksi.

Voimme tanssia EU:ssa talousarvion valvonnan alalla hengeltään mitä upeinta tangoa, mutta niin kauan kuin jäsenvaltiot eivät ole tanssissa mukana, suoritus ei ole palkinnon arvoinen. Kehotan siksi jäsenvaltioita kantamaan vastuunsa ja kehotan komissiota tukemaan kansallisiin tarkastuslausumiin liittyvää prosessia hyvän ohjaajan tai vaikkapa hyvän tanssinopettajan tavoin – arvoisa komission jäsen, tiedätte kyllä itse, kuinka teidän pitäisi toimia. Me haluaisimme luottaa tukeenne.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Casaca (PSE).(PT) Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijää ja komission jäsen Kallasia tästä aloitteesta. Samaan hengenvetoon minun on kuitenkin todettava Siim Kallasille, että olisin paljon tyytyväisempi, jos hän olisi ryhtynyt tarvittaviin toimiin varmistaakseen, että Euroopan komissio noudattaa 1. tammikuuta 2007 voimaan tulleita varainhoitoasetuksen sääntöjä erityisesti yhteisön eri varojen lopullisten saajien valitsemisesta.

On varsin huolestuttavaa, että Euroopan komissio on vastannut täysin epätyydyttävällä tavalla kysymykseen siitä, onko IMG:n valinta kansainvälisenä organisaationa laillista ja asianmukaista. Arvoisa komission jäsen, haluaisin tietää, onko komissio päättänyt tavata tämän uuden kansainvälisen organisaation lisäksi myös muita, jotta saamme selville, mitkä tahot saavat yhteisön varoja ilman, että niiden tarvitsee osallistua tarjouskilpailuun.

 
  
MPphoto
 
 

  Wiesław Stefan Kuc (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, varojen kohdentaminen eri budjettikohdista herättää aina suuria tunteita ja keskustelua. On täysin ymmärrettävää, että ne, joille myönnetään rahoitusta, ovat asiasta iloisia, ja että ne, jotka eivät saa rahoitusta ansioistaan huolimatta, esittävät kritiikkiä. Kuitenkin se, että yksi hallitus myöntää jollekin yksikölle rahoitusta ja toinen ottaa sen siltä pois, kuten Puolassa kävi hiljattain, herättää lukuisia huolenaiheita.

Minkä periaatteiden mukaan varoja jaetaan ja mitä menettelyjä noudatetaan? Perustuvatko päätökset tosiseikkoihin vai katalaan politiikkaan? Meidän pitäisikin José Javier Pomés Ruizin mietinnön mukaisesti pyrkiä kehittämään menettelyjä selvempään ja avoimempaan suuntaan sekä tarjota yhteiskunnalle mahdollisuus arvioida rahoituksen myöntämiseen liittyviä toimia. EU:n rahoituksen saajia koskevien tietojen julkaiseminen on Euroopan komission ja hallituksen avoimen toiminnan perusedellytys. Miksi tietyt maat vastustavat sitten niin voimakkaasti näiden tietojen julkaisemista? Onko niillä jotakin salattavaa? Sama koskee myös julkisen viran haltijoiden ja EU:n toimielinten asiantuntijoiden tietoja. Yhteisen eettisen alueen luominen hyödyttäisi Euroopan unionia suuresti.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Stubb (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää esittelijää José Javier Pomés Ruizia. Tämä ei johdu ainoastaan siitä, että hän on vieressäni ja potkii minua nilkkaan, vaan myös siitä, että hänen mietintönsä on mielestäni erinomainen.

Puhun kolmesta asiasta. Ensinnäkin mietinnön perimmäisenä tavoitteena on mielestäni lisätä avoimuutta ja parantaa valvontaa. Tähän pyritään yleensä kolmella eri tavalla. Yksi tapa lisätä avoimuutta koskee asiakirjoja, ja asiasta määrätäänkin jo varsin hyvin EY:n perustamissopimuksen 255 artiklassa. Toinen tapa on lisätä rahoituksen avoimuutta, mihin mietinnössä pyritään, ja kolmas tapa on tietenkin lisätä kokouksien avoimuutta.

Mielestäni tässä keskustelussa on surullista se – ei niinkään täällä Euroopan parlamentissa, vaan istuntosalien ulkopuolella – että monet EU:ta vastustavat käyttävät avoimuuskysymystä hyvin populistisella tavalla: he vaativat ensin avoimuuden lisäämistä, ja kun avoimuutta lisätään, he hyökkäävät ihmisiä vastaan käyttäen avoimuutta aseenaan. Tämä tekee tästä keskustelusta mielestäni hieman surullisen, ja olenkin sitä mieltä, että kun avoimuutta lisätään, siihen pitäisi suhtautua rehellisesti ja suoraselkäisesti.

Toinen asiani koskee kansallisia tarkastuslausumia. Kannatan sitä, mitä Esther De Lange sanoi niistä. Meidän pitäisi aina korostaa tätä asiaa. Mielestäni komission jäsen Kallas tekee varsin hyvää työtä. Koko komissio tekee hyvää työtä. Jäsenvaltiot käyttävät kuitenkin 80 prosenttia kaikista varoista. Siksi tarkastuslausumien on oltava kattavampia. Olen varma siitä, että jos Jan Mulder olisi täällä, hän olisi kanssani samaa mieltä asiasta.

Viimeinen asiani koskee mietinnön kuuluisaa – tai kenties surullisenkuuluisaa – 22 kohtaa. Ymmärrän kyllä asiasta esitetyt näkökohdat, mutta mielestäni meidän ei pitäisi heittää lasta pesuveden mukana. Suosittelen siksi, että poistamme 22 kohdan, jotta voimme kaikki äänestää mietinnön puolesta, sillä viime kädessä avoimuuden vastustaminen on verrattavissa siihen, että vastustaisi rauhaa ja rakkautta.

 
  
MPphoto
 
 

  Inés Ayala Sender (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, minäkin haluan kiittää esittelijää, joka on laatinut äärimmäisen mielenkiintoisen mietinnön. Kiitän tietenkin myös komissiota, jota edustaa täällä sen varapuheenjohtaja Kallas, kaikesta sen tekemästä työstä, myönteisestä vuoropuhelusta ja yhteistyöstä Euroopan parlamentin kanssa.

Haluan puhua hieman tarkemmin jo esitetyistä huomioista, joista useimmista olen samaa mieltä, ja todeta, että tarvitsemme todellakin näitä tietoja ja avoimuutta ja että tietojen on oltava helposti saatavilla, luotettavia ja helposti vertailtavissa. Tiedot pitäisi jäsentää ja luokitella, ja niiden pitäisi olla todella paitsi asiantuntijoiden myös suuren yleisön käytettävissä.

Sen lisäksi, mitä täällä on jo sanottu varojen yhteisestä hallinnoinnista, totean, että meidän on painostettava jäsenvaltioita tässä asiassa ja yritettävä erityisesti löytää keinoja parantaa tilannetta kansainvälisissä organisaatioissa, joiden toiminta on usein kaikkea muuta kuin avointa.

Mielestäni ajatus yhteisen eettisen alueen luomisesta on erinomainen. Se olisi luksusta, johon komissiolla olisi varmasti varaa. Voisimme näyttää sillä esimerkkiä muille maille tai ehdottaa sitä tietyissä maailmanlaajuisissa neuvotteluissa esimerkkinä hyvästä käytännöstä. Suhtaudun siksi erityisen myönteisesti komission tekemään tutkimukseen eettisistä säännöstöistä ja säännöistä, joita voidaan soveltaa tämän jälkeen kussakin toimielimessä.

Lopuksi kiitän esittelijää siitä, että hän otti huomioon pyyntöni petostentorjuntaviraston eettisestä säännöstöstä, joka on aivan välttämätön, koska vastuullisten ja syyllisten lisäksi on olemassa toinen osapuoli, syyttömät, joita meidän on suojeltava kaikin keinoin.

 
  
MPphoto
 
 

  Ville Itälä (PPE-DE).(FI) Arvoisa puhemies, ensinnäkin haluan yhtyä niihin, jotka ovat onnitelleet ja kiittäneet esittelijä Pomés Ruizia aivan erinomaisesta mietinnöstä. Samalla haluan myös käyttää tilaisuutta hyväkseni ja kiittää komission jäsentä Kallasia, joka on tehnyt vuosien varrella erittäin hyvää työtä näiden asioiden edistämiseksi.

Ajatus tämän mietinnön takana on sellainen, että tuskin kukaan täällä voi olla sen päämääristä eri mieltä. Kaikki avoimuus ja läpinäkyvyys koskien EU-varojen väärinkäyttöä on vain hyvästä. Ylipäätään kaikkien verovaroin rahoitettujen määrärahojen käytön tulee olla avointa. Veronmaksajilla täytyy olla aina tarkka ja oikea tieto siitä, mihin heidän rahojaan käytetään: se, kuka käyttää varoja, mihin ja kuinka paljon, pitää olla aina kansalaisten arvioitavissa.

Erityisesti julkisuus- ja avoimuusperiaatetta on noudatettava silloin, kun näitä varoja käytetään väärin. Mielestäni niin sanotun mustan listan julkaiseminen internetissä EU-varojen petostapauksissa myös ennaltaehkäisisi mahdollisia väärinkäytöstapauksia ja edistäisi täten avoimuutta ja läpinäkyvyyttä EU:n varainkäytössä. Haasteelliseksi tämän seurannan tekee tietysti se, että järjestelmät eri maissa ovat hyvin erilaisia ja siksi seuranta on vaikeaa.

Arvoisa puhemies, mielestäni mietintö on tärkeä edistysaskel, ja meidän on löydettävä yhteinen kompromissi, jotta mietintö voidaan täällä hyväksyä eikä kaataa sitä pienten yksityiskohtien vuoksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Paul Rübig (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, mielestäni tämä on poikkeuksellisen hyvä keskustelu. Haluan kuitenkin varoittaa avoimuuden väärinkäytöstä. Jotkut populistit – olkoonkin, ettei heitä näy tänään täällä täysistunnossa – käyttävät tätä keskustelua julkisuudessa väärin. Näin tehdessään he eivät tee eroa sen välille, mikä on yksityisasia ja mikä on tarkoituksenmukaista yleisen edun nimissä.

Emme saa unohtaa tätä yksityisyydestä käytävää keskustelua. Tiedämme, että myös tietojen suojelu on perusteltua. Tulevaisuuden kannalta oikea toimintatapa on se, että Euroopan parlamentti pyrkii löytämään asiassa tasapainoisen ratkaisun.

 
  
MPphoto
 
 

  Jens-Peter Bonde (IND/DEM). – (DA) Arvoisa puhemies, tämänpäiväiseen keskusteluun on ilo osallistua. Muistan, kuinka muutama vuosi sitten muutama idiootti vaati lisää avoimuutta, mutta nykyisin parlamentissa istuu pelkkiä idiootteja, jotka vaativat avoimuutta tilinpäätöksen suhteen. Lisäksi meillä on komissaari, jota emme voi arvostella, vaan jota meidän on sen sijaan kiitettävä hänen henkilökohtaisista pyrkimyksistään saada komission laiskemmat osapuolet mukaan avoimuusuudistuksiin.

Minua ei ole kuitenkaan valittu tänne esittämään pelkkiä kiitoksia, vaan minut on valittu tuomaan esiin keskustelun ongelmalliset näkökohdat. Kysyn siksi komission jäsen Kallasilta, onko maatalouden alalla ensi vuonna poikkeustapauksia, joiden koko kirjanpitoa ei kyetä esittämään Internetissä ja joiden osalta emme siis näe, kuka saa mitäkin, emmekä vastaavia summia muilla aloilla. Tuleeko poikkeuksia, vai ilmoitetaanko jokainen menoerä Internetissä? Entä kuinka työryhmien suhteen toimitaan – julkaistaanko kaikkien asiantuntijoiden nimet?

Koska avoimuuden suhteen on päästy näin pitkälle, eikö olisi lisäksi hyvä ajatus pyytää anteeksi Dorte Schmidt-Brownin, Hans-Martin Tillackin ja Marta Andreasenin kaltaisilta sankareilta sekä niiltä muilta, joita on paneteltu vuosien ajan mutta joiden ansiosta te, arvoisa komission jäsen Kallas, olette saavuttaneet tällaista menestystä uudistustenne parissa?

 
  
MPphoto
 
 

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, selkeys ja avoimuus ovat yhteiskuntaelämän perusperiaatteita. Parlamentin jäseninä kannamme erityisen vastuun niihin liittyvistä haasteista. Meidän tehtävänämme on olla yhteydessä äänestäjiin ja antaa heille selvityksiä EU:n nykyisestä tilanteesta ja sen hallinnosta. Emme voi vastata heille, etteivät asiat riipu meistä vaan komissiosta. EU:n kansalaiset odottavat parlamenttinsa jäseniltä vastauksia. Aivan liian usein käy niin, että monimutkaistamme menettelyjä ja asetamme edunsaajille liikaa vaatimuksia avoimuuden lisäämisen varjolla. Vaadimme esimerkiksi asiakirjoja, jotka ovat usein tarpeettomia. Avoimuutta lisätessämme meidän on määriteltävä tehtävät selvästi ja jaettava niitä. Toistan: meidän on jaettava tehtäviä jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin kesken.

 
  
MPphoto
 
 

  Zbigniew Zaleski (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan puhua kahdesta asiasta. Jos ensinnäkin haluamme noudattaa Lissabonin strategiaa, meidän on tiedettävä, kuka saa tieteen alalla rahaa ja mitä varten. Annetaanko sitä todella parhaille, vai onko etuoikeutettujen länsimaiden ja muiden, uusien jäsenvaltioiden, välillä eroa? Tutkijana vaadin lisää oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta.

Toinen asia, jonka haluan tuoda esiin, on se, että koska annamme rahaa – vieläpä melkoisen avokätisesti – yhteisön ulkopuolisille maille, kehitysmaille ja heikommassa asemassa oleville maille, haluaisin saada jonkinlaista tietoa siitä, kuinka rahat käytetään, etenkin ns. pehmeissä ohjelmissa, jotka tähtäävät demokratisointiin tai muuhun vastaavaan eli joiden tulokset eivät ole konkreettisesti mitattavissa vaan joissa on kyse pikemminkin ajattelutavan muuttamisesta, esimerkiksi yrittäjyydestä. Meillä on hyvin vähän tietoa siitä, kuinka rahat käytetään Afrikassa ja kaikissa AKT-maissa. Korostan siksi voimakkaasti, että meidän on saatava asiasta lisää tietoa.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Stubb (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan puuttua siihen, mitä kolme eri puhujaa sanoivat. Kiitän ensinnäkin Esko Seppästä hänen puheenvuorostaan, joka oli äärimmäisen maltillinen. Näyttää siltä kuin hän olisi melkeinpä siirtymässä EU-myönteisten leiriin.

Toiseksi tapa, jolla Jens-Peter Bonde puhui avoimuudesta, saa minut uskomaan hänen olevan federalisti. Siispä katson hänen liikkuvan juuri oikeaan suuntaan, vaikka pyyntö julkaista kaikkien komiteamenettelyyn osallistuvien henkilöiden nimet meneekin jo ehkä liiallisuuksiin!

Viimeinen huomioni koskee Paul Rübigia. Olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä. Itävallan tiedotusvälineissä näkynyt EU-vastaisten henkilöiden harjoittama populismi on kerrassaan vastenmielistä, enkä haluaisi nähdä sitä enää yhtään enempää.

Esitän vielä yhden kysymyksen esittelijälle, José Javier Pomés Ruizille. Jos voisitte poistaa mietinnöstä yhden asian, mikä se olisi?

 
  
MPphoto
 
 

  Siim Kallas, komission varapuheenjohtaja. − (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää parlamentin jäseniä lämpimästi heidän tuestaan tässä avoimuutta koskevassa toimenpiteessä, joka on ollut yhteinen toimenpide. Komissio on tuntenut jatkuvasti kaikissa asioissa saaneensa voimakasta tukea parlamentilta.

Haluan sanoa kaksi asiaa. Niistä ensimmäinen liittyy varojen lopullisia saajia koskevien tietojen julkistamiseen. Mielestäni muutos on hämmästyttävä. Kun käynnistin tämän hankkeen vuoden 2004 alussa yhdessä muutaman Euroopan parlamentin jäsenen kanssa, sen toteutumisesta ei ollut juuri toivoa. Nyt poliittinen päätös on kuitenkin tehty, ja vuoden 2008 tiedot varojen lopullisista saajista on toimitettava vuoteen 2009 mennessä.

Poliittinen päätös on siis tehty, ja se on suuri askel eteenpäin, mutta muotoseikat on vielä ratkaistava. Se ei ole lainkaan helppoa, koska nyt on annettu ohjeet siitä, miltä varojen lopullisia saajia koskevien tietojen pitäisi näyttää. Monet teistä ovat ottaneet esiin toimivia hakukoneita koskevan kysymyksen, eikä tämä ole todellakaan helppo tehtävä. Meillä on toki portaali, jonka kautta on mahdollista saada jäsenvaltioiden julkaisemia tietoja varojen lopullisista saajista.

Odotan, että kohtaamme paljon teknisiä ongelmia – mikään ei ole täydellistä, ja kaikki vie oman aikansa – mutta nämä tekniset ongelmat eivät muuta sitä seikkaa, että tämä muutos on hyvin tärkeä.

Paljon puhutuista kansallisista tarkistuslausumista totean jälleen, että tilanne on muuttunut täysin näiden kolmen vuoden aikana. Kun keskustelin neuvoston kanssa ensimmäisen kerran näistä asioista, ne eivät tulleet kuuloonkaan. Nyt teillä on vuotuiset toimintakertomukset – olemme saaneet niitä tähän mennessä 22, ja luku saattaa olla nyt vielä suurempi. Arvioimme niiden laatua yhdessä, ja asiassa tapahtuu varmasti parannusta.

Olemme yhtä mieltä siitä, että yhteiseen hallinnointiin liittyy ongelmia, ja meidän on myös jaettava tietoja työstä – siitä, kuinka hallinnoimme rakennerahastoja. Tämä ajattelutapa on lisääntynyt hurjasti myös jäsenvaltioissa. Yritämme myös levittää ajatusta kattavammista, sisällöltään tietynlaisista kansallisista tarkastuslausumista. Tiedätte yhtä hyvin kuin minäkin, että tietyt jäsenvaltiot ovat edelleen varsin haluttomia osallistumaan asiaan tämän enempää, mutta olemme jo saaneet ne osallistumaan jossakin määrin.

Kansainväliset varat ovat puolestaan eri asia. Näiden tietojen julkistamismenettelyistä keskustellaan kaiketi myös talousarvion valvontavaliokunnassa. Olemme kuitenkin kumppaneina kansainvälisissä sopimuksissa emmekä siis hallinnoi niitä suoraan. Tiedot siitä, mitä hallinnoimme suoraan, on julkistettava, mutta olemme kuitenkin vain kumppaneina erittäin suurissa kansainvälisissä yhteisrahastoissa. Tämä on siis hieman erilainen asia.

Voin toistaa täällä sen, mitä sanoin asiantuntijaryhmistä talousarvion valvontavaliokunnissa: olemme luvanneet julkaista luettelot pysyvistä asiantuntijoista. Se, millaisten asiantuntijoiden nimiä luettelossa pitäisi olla, on määritelmäkysymys. Asiasta käydään keskustelua. Osa asiantuntijoista hoitaa tiettyjä luottamuksellisia tehtäviä, arvioi esimerkiksi hankkeita ja ihmisiä, ja saattaa olla, ettei heidän tietojaan pitäisi julkaista yhtä avoimesti. Asia ei ole mustavalkoinen. Olemme kuitenkin antaneet asiasta lupauksen, ja minulle on ilmoitettu, että olemme valmiit julkaisemaan pitkän luettelon pysyvistä edustajista. Lisäksi yksi kysymys koskee niitä kaikkia kansallisia asiantuntijoita, jotka jäsenvaltiot ovat lähettäneet tiettyihin elimiin ja joiden nimet lähetetään jälkikäteen – ei siis etukäteen – mutta ainakin nyt on luvattu, ettei siinä, ketkä antavat meille neuvoja, pitäisi olla suuria salaisuuksia.

Vastaan lopuksi erääseen esiin otettuun asiaan. Komissio ei aio ehdottaa parlamentille, kuinka sen pitäisi laatia omat sääntönsä ja mitä taloudellisia etuja koskevien ilmoitusten pitäisi sisältää. Totean kaksi asiaa: tämä eettinen alue on yhteinen alue – jos yhdessä toimielimessä tapahtuu jotakin, sillä on varmasti välitön vaikutus muihin toimielimiin. Meidän on tietenkin käsiteltävä näitä kaikkia asioita käyttäen maalaisjärkeä ja välttäen järjetöntä litaniaa ja tarpeetonta yksityiskohtaisuutta. Meidän on keskityttävä olennaisiin asioihin, jotta vältämme todelliset eturistiriidat.

 
  
MPphoto
 
 

  José Javier Pomés Ruiz, esittelijä. − (ES) Arvoisa puhemies, komission jäsen Kallas saa olla itseensä tyytyväinen, koska hän tietää, että koko Euroopan parlamentti arvostaa avoimuusaloitetta ja pitää sitä tärkeänä ja koska hän on nyt kokenut sen, millaista tukea Euroopan parlamentilta voi saada.

Arvoisa komission jäsen Kallas, haluamme viedä avoimuuden pidemmälle ja olemme ottaneet mietinnössä esiin muutamia alueita, joilla pitäisi saada aikaan edistystä. Niitä ovat takaisinperinnät, asiantuntijaryhmät ja syyttömyysolettama. Korostan kuitenkin, että tämän on tapahduttava maalaisjärkeä käyttäen, ilman että kallistamme korvaamme keltaisen lehdistön populismille. Tietyt roskalehdet pyrkivät mitä ilmeisimmin takomaan rahaa populistisilla liioitteluillaan, jotka koskevat Euroopan unionille tärkeitä asioita. Kiitän Inés Ayala Senderia hänen ehdotuksestaan, jonka mukaan myös petostentorjuntaviraston pitäisi keskittyä näihin asioihin, Dan Jørgenseniä, Paulo Casacaa ja Herbert Böschiä, jotka ovat täällä läsnä, sekä kollegoitani Ingeborg Grässlea, Alexander Stubbia ja niin edelleen.

Alexander Stubb kysyi minulta hetki sitten, mitä poistaisin mietinnöstä, ja minun on vastattava, että poistaisin esimerkiksi viittauksen puolison toimintaan. Muistan, että EU:n suurin skandaali ei liittynyt puolisoon, vaan vastaavaan henkilöön – ja viittaan nyt Edith Cressonin tapaukseen. Tarkoitan siis sitä, ettei meidän pitäisi asettaa itsellemme tällaisia rajoituksia ja että meidän pitäisi toimia loogisesti, ei epäloogisesti. Myös Euroopan parlamentin jäsenillä on oikeus perhe- ja yksityiselämään.

Haluan myös todeta, että näytämme jatkossakin monille jäsenvaltioille esimerkkiä, sillä EU käyttää varojaan paremmin ja tehokkaammin, pienemmin hallintokustannuksin ja paljon tuloksekkaammin kuin tietyt jäsenvaltiot. Tässä aloitteessa, josta olemme kaikki samaa mieltä, monet jäsenvaltiot – ne, jotka kieltäytyvät antamasta selvitystä siitä, kuinka ne käyttävät 80 prosenttia yhteisön varoista ja jotka sitten iloitsevat, kun kieltäydymme hyväksymästä EU:n tilinpäätöstä – käyttävät tätä perusteena antaa yhteiseen kassaan vähemmän rahaa rajoittaen näin EU:n toimintaa, käyttäen väärin toteamuksiamme siitä, etteivät jäsenvaltiot käytä varoja oikein, ja käyttäen tätä seikkaa perusteena kieltäytyä antamasta Euroopan parlamentille yhtä prosenttia enemmän.

Arvoisa puhemies, kiitän teitä ja toivotan myös komission jäsen Kallasille kaikkea hyvää hänen pyrkiessään saavuttamaan tavoitteen, jota parlamentti tukee lämpimästi.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. (PT) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna.

Kirjalliset kannanotot (142 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Véronique Mathieu (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) José Javier Pomés Ruizin mietinnössä todetaan perustellusti, että avoimuuden saavuttaminen talousasioissa edellyttää vielä paljon työtä. Budjettipääosaston vuoden 2006 toimintakertomuksen tarkastelusta itse asiassa ilmeni, mitä on vielä tehtävä, ennen kuin EU:n kirjanpito on avointa. Esimerkiksi yhteiseen maatalouspolitiikkaan kohdennettujen varojen tarkastelu osoittaa, ettei komissio kykene aina varmistamaan käytettävissään olevilla välineillä, että jäsenvaltioiden toimittamat tiedot pitävät paikkansa.

Jos haluamme ehkäistä aiemmin tapahtuneita varojen käyttöön liittyviä epäkohtia, komission on parannettava viipymättä yleisölle annettavien, yhteisön varojen saajia koskevien tietojen laatua toteuttamalla monia konkreettisia toimenpiteitä: järkeistämällä julkaistuja tietoja yhteisön rahoituksen saajista, kehittämällä yleisen hakukoneen, julkaisemalla ”mustan listan” huijareista ja niin edelleen. Komission pitäisi kantaa tulevaisuudessa poliittinen vastuu julkaisemistaan tiedoista varmistaakseen jäsenvaltioille myönnettyjen yhteisön varojen tiukan, tehokkaan ja avoimen valvonnan.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö