Sanatarkat istuntoselostukset

Maanantai 18. helmikuuta 2008 - Strasbourg

26. EU:n strategia eurooppalaisten yritysten markkinoille pääsyn varmistamiseksi (keskustelu)

  Puhemies. − (PL) Esityslistalla on seuraavana Ignasi Guardans Cambón kansainvälisen kaupan valiokunnan puolesta laatima mietintö (A6-0002/2008) EU:n strategiasta eurooppalaisten yritysten markkinoille pääsyn varmistamiseksi (2007/2185(INI)).

  Ignasi Guardans Cambó, esittelijä. − (ES) Arvoisa puhemies, keskustellessamme Lissabonin strategiasta ja siitä kaikesta, mitä se merkitsee EU:n kasvun ja kilpailukyvyn kannalta, ulkomaankauppa ei saanut valitettavasti ansaitsemaansa huomiota merkittävänä osana EU:n kilpailukyky-, kasvu- ja työllisyysstrategiaa. Olemme nyt päässeet asiassa eteenpäin, ja Euroopan komissio on korjannut tämän epäkohdan. Se on oikaissut asian ja ottanut ulkomaankaupan ja ulkomaisille markkinoille pääsyn selvästi rakenteen toiseksi pilariksi, jonka on määrä johtaa kasvuun ja hyvinvointiin Euroopan unionissa.

Tavaroiden ja palveluiden vienti on keskeinen osa talouksiemme kilpailukykyä, ja siten se on myös keskeinen tekijä EU:n työllisyyden ja vaurauden kannalta. Suurimmat markkinoillepääsyä koskevat ongelmat, joita vientiyhtiöt kohtaavat, johtuvat muista kuin tulliesteistä eivätkä niinkään yleisesti tunnustetuista tariffeista. Komissio on jo järjestänyt laaja-alaisen kuulemisen ja tuonut näin esiin aikomuksensa, jotka liittyvät sen laajempaan strategiaan globaalin Euroopan puolesta. Kannatamme näitä aikomuksia. Tähän mietintöön on siis sisällytetty useita tai ainakin joitakin niistä vastauksista, joita saatiin kuulemisen aikana ja joita komissio ei tuolloin ottanut huomioon.

Globalisaatio ei ole ulkoinen uhka, jolta meidän on suojauduttava. Se on mielestäni valtava tilaisuus saada aikaan jotakin sellaista, mitä emme ole kyenneet saavuttamaan aikaisemmin, ja suuremmat markkinat ovat yksi keino luoda vaurautta, toisin sanoen luoda uusia työpaikkoja ja lisätä kansalaisten hyvinvointia. Kohdistan nyt sanani parlamentin tietylle osalle. Tässä mietinnössä puhutaan toki pääsystä markkinoille ja siitä, että markkinoille pääsyä on lisättävä. Kyse on strategiasta, jossa voidaan kunnioittaa ja jossa on kunnioitettava kussakin maassa vallitsevia olosuhteita. Eurooppalaiset johtajat kunnioittavat tällä alalla kehittyvien talouksien perusteltuja huolenaiheita, ja näin on tehtävä jatkossakin.

Euroopan unioni, yksi maailman avoimimmista talouksista, ei voi kuitenkaan perustaa toimiaan pelkkien käsitysten varaan. Tavaroiden ja palvelujen vientiin ja julkisiin hankintasopimuksiin ei voida soveltaa perusteettomia esteitä. Komissio voi tehdä ja sen on tehtävä paljon enemmän näillä kummallakin alalla. Se voi parantaa ja sen on parannettava Brysselissä EU:n välineitä kehittämällä koordinointia jäsenvaltioiden ja alueiden kaupanedistämiselinten kanssa ja itse yritysten kanssa. Arvoisa komission jäsen, juuri näissä asioissa termiä ”toissijaisuus” pitäisi tulkita laajimmalla mahdollisella tavalla. Komissiolla on tässä hoidettavanaan tehtävä, jota yksikään muu toimija ei voi hoitaa. Se ei saa sysätä syrjään ketään, vaan sen on tuettava meitä kaikkia, sen on koordinoitava työtä, jota muut jo tekevät – vaikkeivät ehkä yhtä tehokkaasti kuin komissio.

Siispä mietinnössä esitetään useita seikkoja, joista osa on varsin yksityiskohtaisia ja joita komissio voi kehittää osana markkinoille pääsyä koskevaa strategiaansa. En lue niitä nyt ääneen, mutta ne ovat hyvin selviä ja tarkkoja ja niitä on myös mahdollista arvioida yhtä tarkasti. Kehotamme myös hyvin selvästi komissiota määrittelemään tilapäiset toimet, joilla pyritään vahvistamaan pk-yritysten tuotteiden läsnäoloa yhteisön ulkopuolisten maiden markkinoilla, koska juuri nämä tuotteet kohtaavat eniten vaikeuksia, kun niitä ei suojella.

Komissio voi – ja sen täytyy – myös varmistaa, että resursseja koordinoidaan paremmin kentällä loukkaamatta ketään tai sulkematta ketään ulkopuolelle. Jokainen valtio, jokainen vientiä tukeva elin, jokainen kansallinen kauppavaltuuskunta: jokainen EU:n kauppavaltuuskunta voi ketään loukkaamatta vahvistaa asemaansa yhteisön ulkopuolisissa maissa. Tiettyjen ulkomaankaupan toimijoiden välisen viestinnän puute ei ole millään tavalla perusteltavissa – kaikki, jotka ovat käyneet itse paikan päällä, tietävät, mistä on kyse. Emme saa unohtaa aitoa monenvälistä lähestymistapaa standardoinnin parantamiseksi. Emme saa unohtaa myöskään sitä, että WTO:n mekanismeja on parannettava. Tämä kaikki osoittautuu vielä varsin hyödylliseksi.

Olen siksi sitä mieltä, että voimme kaikki kannattaa tämän mietinnön hyväksymistä, uskoakseni vielä suurella enemmistöllä. Haluan kiittää erityisesti kansainvälisen kaupan valiokuntaa, joka auttoi laatimaan mietinnön, sekä parlamentin eri ryhmien varjoesittelijöitä, jotka esittivät tarkistuksia ja paransivat näin tekstiä.

Tämä on merkki uuden poliittisen voiman syntymisestä. Mietintö ei ole pelkkä paperinpala, joka meidän on hyväksyttävä ja joka kehystetään ja ripustetaan seinälle. Nimensä mukaisesti tämä mietintö merkitsee uuden strategian alkua, ja strategia edellyttää monenlaisia toimenpiteitä. Nämä toimenpiteet on pantava täytäntöön, ja meidän on voitava pyytää komissiota palaamaan parlamenttiin myöhemmin kertomaan meille, kuinka ne on pantu täytäntöön.

  Peter Mandelson, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijää, Ignasi Guardans Cambóa, ja kansainvälisen kaupan valiokuntaa tästä hyvin rakentavasta mietinnöstä. Se vahvistaa sen, että meillä on yhteinen näkemys markkinoille pääsyä koskevan ennakoivan strategian merkityksestä eurooppalaisille yrityksille ja työtekijöille ja samoin tämän strategian taustalla vaikuttavista perusperiaatteista.

Tässä mietinnössä etusijalle asetetut asiat – pk-yritykset, palvelujen ja investointien esteet, julkiset hankinnat sekä teollis- ja tekijänoikeudet – ovat myös minulle hyvin tärkeitä. Viesti on sama, jonka Eurooppa-neuvosto antoi viime kesäkuussa ja myöhemmin uudelleen vastauksena viime kuussa julkistamaamme seurantaraporttiin. Meillä on uusi voimakas yhteisymmärrys tämän työn merkityksestä.

Käynnistimme vuonna 2006 Globaali Eurooppa -strategian, jossa sitouduimme pitämään EU:n omat markkinat avoimina ja ryhdyimme keskittämään voimavarojamme siihen, että tarjoamme eurooppalaisille työntekijöille ja yhtiöille uusia tilaisuuksia tärkeimpien kauppakumppaneidemme markkinoilla. Voimme tehdä niin ennen kaikkea WTO:n hyvän kauppasopimuksen turvin, mutta voimme tehdä niin myös uuden sukupolven vapaakauppasopimuksilla. Se edellyttää myös käytännöllisempää suhtautumista nykyaikaisiin kaupan esteisiin, ennen kaikkea muihin kuin tulliesteisiin, jotka eivät vaikuta rajoilla vaan rajojen takana. EU:n työntekijät ja yritykset voivat kilpailla miltei missä tahansa, jos niille tarjotaan kunnon tilaisuus ja luodaan yhtäläiset kilpailumahdollisuudet. Tehtävänämme on tukea niitä ja tarjota niille tähän mahdollisuus. Toisin sanoen meidän on keskityttävä esteisiin, ehtoihin ja syrjiviin sääntelykäytäntöihin, jotka vaikeuttavat niiden toimintaa ja vievät niiltä tasapuolisen tilaisuuden kilpailla ja käydä kauppaa.

Vuonna 2007 haasteenamme on ollut toteuttaa tätä politiikkaa käytännössä. Olemme keskittyneet erityisesti kenttäresurssiemme vahvistamiseen tärkeimmillä markkinoilla perustamalla markkinoillepääsyä käsitteleviä tiimejä, jotka kokoavat yhteen yrityksen, jäsenvaltion, komission henkilökuntaa ja asiantuntijoita. Nämä ihmiset tuntevat todella markkinat ja paikalliset toimintatavat, ja heillä on selvä käsitys siitä, mikä on välttämätöntä ja mikä mahdollista. Tämä on tuottanut hyviä tuloksia. Olemme myös saavuttaneet viimeisten kuuden kuukauden aikana huomattavaa menestystä Etelä-Amerikassa, Keski-Aasiassa, Etelä-Aasiassa, Japanissa ja Venäjällä. Olemme tiivistäneet yhteistyötämme Yhdysvaltojen kanssa markkinoille pääsyä koskevissa asioissa, millä on ollut keskeinen merkitys muutamissa näistä menestystarinoista.

Olemme myös avanneet verkossa eurooppalaisille yhtiöille tarkoitetun valitusrekisterin ja aloittaneet reaaliaikaisen ja kuukausittaisen raportoinnin markkinoille pääsyä koskevasta työstä. Olen siksi hieman eri mieltä mietinnössä esitetystä väitteestä, jonka mukaan komissio ei ole tehnyt tarpeeksi hyödyntääkseen tämän kumppanuuden tarjoamia mahdollisuuksia käynnistysvaiheessa. En kuitenkaan tarkoita, että yhteistyö olisi mielestäni täydellistä, enkä myöskään suhtaudu omahyväisesti siihen, mitä olemme tehneet: voimme tehdä asioita toisin tai jopa vielä paremmin kuin tällä hetkellä.

Olen samaa mieltä siitä, että tämä uusi strategia on dynaaminen prosessi, joka edellyttää jatkuvaa valvontaa ja sitoutumista. Suoraan sanoen se edellyttää myös sitä, että puhumme äänekkäämmin sen puolesta, mitä teemme ja kuinka pyrimme tavoitteisiimme, sekä täällä Euroopan parlamentissa että jäsenvaltioissa. Tarvitsemme ihmisiä, jotka uskovat avoimeen talouteen mutta jotka eivät myöskään pelkää puhua markkinoiden vastavuoroisen avaamisen puolesta – etenkään niissä kehittyvissä talouksissa, joiden omaa kasvua vauhdittaa niiden pääsy markkinoillemme. Tämä on oikein ja oikeudenmukaista. Tämä on myös kansainvälisen kaupan periaate, johon uskomme: kun avaamme ovemme muille, myös muiden pitäisi avata omia markkinoitaan meille, jos kansainvälisen kaupan periaatteen on määrä toteutua kunnolla ja asianmukaisesti.

Olen samaa mieltä esittelijän kanssa siitä, että kaikkien sidosryhmien pitäisi osallistua aktiivisesti tähän kumppanuuteen. Jatkamme oman koordinointityömme kehittämistä kentällä jäsenvaltioiden ja teollisuuden kanssa, mutta lisäksi näiden asiantuntijoiden on astuttava esiin, jos meidän on määrä saavuttaa tavoitteemme.

Resurssikysymyksestä totean, että olen kiitollinen siitä, että budjettiviranomaiset ovat kohdentaneet kaupan pääosastolle lisää henkilöstöresursseja. Vaadimme jatkossakin lisää resursseja tärkeimmille markkinoille Aasiassa ja esimerkiksi Brasiliassa. Samalla olemme lisänneet markkinoille pääsyn parissa työskentelevän henkilöstömme määrää Brysselissä.

Lopuksi panen merkille sen, että mietinnössä pyydetään komissiolta vuotuinen kertomus. Säännöllisen raportoinnin lisäksi keskustelisin mielelläni parlamentin kanssa vuotuisesta toimintakertomuksesta.

Siispä kiitän uudelleen esittelijää ja parlamenttia sitoutumisesta tähän hyvin tärkeään työhön. On hyvin tärkeää, että jatkamme työtämme energisesti ja sitoutuneina vuonna 2008 ja sen jälkeenkin. Tämä tavoite merkitsee hyvin paljon minulle ja yksiköilleni. Se merkitsee paljon eurooppalaisille yrityksille. Lisäksi se on tärkeä niiden työpaikkojen kannalta, joita yritykset voivat luoda työntekijöillemme ja jotka ovat seurausta markkinoille pääsyn paranemisesta ja maailmankaupan lujittumisesta. Tämä on puolestaan keskeinen osa kauppapoliittista strategiaamme, jonka tavoitteena on globaali Eurooppa.

(Suosionosoituksia)

  Silvia-Adriana Ţicău, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon valmistelija. − (RO) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, markkinoille pääsyä koskeva EU:n strategia sai alkunsa vuonna 1996. Komissio kehitti ilmaisen palvelun, josta eurooppalaiset vientiyhtiöt saivat sähköisiä, julkisia ja ajantasaisia rekisteritietoja markkinoille pääsyn ehdoista noin sadassa maassa.

Vuonna 2007 euroalueen kaupan ylijäämä oli 28,3 miljardia euroa, kun taas vuonna 2006 kaupan alijäämä oli 9,3 miljardia euroa. Vuonna 2007 alijäämä oli 27 jäsenvaltion EU:ssa 185,7 miljardia euroa, kun taas vuonna 2006 se oli 192,1 miljardia euroa. Näin ollen yhteisön pitäisi ryhtyä toimiin euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden kilpailukyvyn parantamiseksi.

Katsomme, että markkinoille pääsyä voidaan helpottaa tukemalla EU:n arvoja ja periaatteita yhteisön ulkopuolisissa maissa edistämällä markkinoiden avaamista, lähentämällä sosiaali- ja ympäristöalan vähimmäissääntöjä ja turvaamalla teollis- ja tekijänoikeuksien suojelu.

Komission kumppanuuteen jäsenvaltioiden ja eurooppalaisten yhtiöiden kanssa pitäisi kuulua tutkimusinvestointeja, palvelujen saatavuutta ja tietojen julkisuutta edistäviä kampanjoita, markkinoille pääsyä koskevan yhteisön tietokonejärjestelmän kehittämistä, tiettyjen tietokantojen yhdistämistä ja eurooppalaisia yhtiöitä tukevien asiantuntijoiden kouluttamista.

  Corien Wortmann-Kool, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, komission uuden markkinoille pääsyä koskevan strategian pitäisi todella auttaa poistamaan esteitä yhteisön ulkopuolisissa maissa. Näin se täydentää sopivalla tavalla WTO:ta ja merkittävällä tavalla vapaakauppasopimuksia, kuten komission jäsen jo totesikin. Olen hyvin tyytyväinen parlamentin myönteiseen mietintöön. Haluan kiittää esittelijäämme Ignasi Guardans Cambóa, joka onnistui asettamaan mietinnössä selvät tavoitteet. Niitä ovat eurooppalaisten yritysten kanssa tehtävän yhteistyön parantaminen, pienille ja keskisuurille yrityksille annettavan tuen lisääminen sekä neuvontapisteiden perustaminen paitsi komissioon myös kentälle yhteisön ulkopuolisiin maihin. Mielestäni Kiinan Eurooppa-instituutti pienille ja keskisuurille eurooppalaisille yhtiöille on komissiolta erinomainen aloite.

Kyse on vastavuoroisuudesta. Koska avaamme markkinamme yhteisön ulkopuolisille maille, myös näiden maiden pitäisi avata markkinansa eurooppalaisille yhtiöille. Viittaan nyt erityisesti Kiinan, Intian, Brasilian ja Venäjän kasvaviin talouksiin. Siispä meidän pitäisi asettaa tämä asia etusijalle markkinoille pääsyä koskevassa strategiassamme, ja etusijalle pitäisi asettaa myös markkinoille pääsyä käsittelevät tiimit, jotka auttavat eurooppalaisia yrityksiä näissä maissa. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän on varattava tähän riittävästi henkilökuntaa, myös eurooppalaisissa suurlähetystöissä, kuten jo totesitte. Eurooppalaiset yritykset ovat maailman suurin viejä, ja kilpailuamme rajoitetaan jatkuvasti protektionistisin toimenpitein jopa kyseisissä yhteisön ulkopuolisissa maissa. Asettakaa ensisijaiset tavoitteenne aloilla, jotka ovat tärkeitä. Niitä ovat palvelut, julkiset hankinnat, investoinnit, teollis- ja tekijänoikeudet sekä tullimenettelyt.

Olen iloinen siitä, että olette ilmoittaneet raportoivanne meille asiasta vuosittain, ja näistä tavoitteista olisi hyvä keskustella kerran vuodessa. Olette osoittaneet täällä kunnianhimoa, ja se on meille hyvin tärkeä asia. Toivon todella, että osoitatte myös kaupan suojakeinojen mukauttamisen suhteen samaa kunniahimoa, jota olette osoittaneet tässä strategiassa.

  Carlos Carnero González, PSE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, haluan kiittää aivan aluksi esittelijää tärkeästä työstä, jota hän on tehnyt ehdotusten ja analyysien parissa.

Euroopan parlamentti ei äänestä mietinnön perusteluista, mutta jos tämän mietinnön kohdalla tehtäisiin niin, äänestäisin niiden puolesta, koska niissä todellakin perustellaan tärkeimmät säännösehdotukset. Siispä voin todeta sosialistiryhmän kannattavan mietintöä. Pyydän kuitenkin myös esittelijää ottamaan huomioon muutamat tärkeimmistä tarkistuksista, joita olemme esittäneet vasemmiston tavoitteiden mukaisesti.

Euroopan unioni on maailman suurin toimija tavaraviennin ja palvelujen tarjoamisen alalla. Maailman globalisoituessa meillä on perusteltu oikeus myydä tuotteitamme ja palvelujamme mahdollisimman suuressa määrin markkinoilla, tässä tapauksessa kehittyvien maiden markkinoilla. Miksei olisi? Se on loogista ja normaalia, ja sitä kansalaisemme haluaisivat. Siispä mietinnössä ja komission tiedonannossa esitetyt ehdotukset ovat hyviä. Mietinnössä ehdotetaan muun muassa muiden kuin tulliesteiden poistamista, ja esittelijä vertaa näitä esteitä perustellusti taruolento Hydraan: Hydra toimii kulissien takana. Se estää paitsi eurooppalaisten tuotteiden ja palvelujen pääsyn markkinoille myös kyseisten maiden ja markkinoiden tasapainoisen kehityksen.

Katson siksi, että tämä mietintö kulkee oikeaan suuntaan: meidän on suojeltava Lissabonin ohjelmaa ja vahvistettava sosiaalista malliamme. Meidän on myös varmistettava, että saamme vietyä tämän mallin kehittyviin maihin, joiden kanssa haluamme käydä kauppaa. Olen vakuuttunut siitä, että tämä hyödyttää sekä eurooppalaisia että muiden maiden työntekijöitä.

Korostamme voimakkaasti työolosuhteita, turvallisuutta, ympäristönsuojelua ja ennen kaikkea ihmisoikeuksia. Tärkeimmät tarkistuksemme koskevat juuri näitä asioita.

Siksi pyydän vielä kerran esittelijää ottamaan tarkistuksemme huomioon. Kuinka nämä tavoitteet sitten saavutetaan? Ne saavutetaan tiivistämällä EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten yhteistyötä ja aloittamalla pk-yritysten tukemisesta. En tiedä, voidaanko tässä yhteydessä puhua yhteistyön tehostamisesta, sillä tämän ilmaisun käyttö aiheuttaisi sekaannusta uuden sopimuksen toimielinsäännösten kanssa. Kiitän siis esittelijää ja toivotan kaikille hyvää yötä.

  Cristiana Muscardini, UEN-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, tiedämme kaikki, kuinka arkaluonteinen tämä asia on ja kuinka paljon siihen kiinnitetään huomiota kotimaissamme.

UEN-ryhmä on erittäin tyytyväinen Ignasi Guardans Cambón ehdotukseen ja kansainvälisen kaupan valiokunnan tekemään työhön. Kiitän esittelijää hänen laatimastaan analyysista, hänen eurooppalaisesta näkökulmastaan ja siitä, että hän painottaa mietinnössä ongelmia, joita tarpeettomat esteet aiheuttavat usein eurooppalaisille yrityksille kansainvälisillä markkinoilla.

Kilpailukyvyn parantaminen edellyttää sitä, että teemme kaiken sen, mitä Lissabonin strategian onnistuminen vaatii. Jos me voimme auttaa eurooppalaisia yrityksiä pääsemään kansainvälisille markkinoille, autamme niitä kasvamaan, investoimaan taitotietoon ja teknologiaan ja luomaan uusia työpaikkoja. Juuri tätä kotimaidemme talousalan toimijat pyytävät meiltä.

Monenlaiset esteet estävät eurooppalaisia yrityksiä pääsemästä ulkomaiden markkinoille. Nämä esteet muodostuvat monenlaisista toimenpiteistä. Ne voivat olla esimerkiksi sekavia säännöksiä, investoinnin esteitä, markkinoille pääsyn esteitä tai epäoikeudenmukaisia kauppakäytäntöjä. Ongelmana voi olla myös se, ettei teollis- ja tekijänoikeuksiin kiinnitetä juurikaan huomiota ja että tuoteväärennökset ovat yleisiä, mikä on haitaksi eurooppalaisille tuotteille, tai se, että WTO:n sääntöjä ja muita kansainvälisen kaupan sääntöjä rikotaan räikeästi ja järjestelmällisesti.

Komission tiedonanto on oikeasuuntainen, ja parlamentti haluaa kannattaa siinä esitettyjä aloitteita, joilla pyritään helpottamaan yritysten pääsyä ulkomaisille markkinoille. Näihin aloitteisiin kuuluu koordinointitehtäviä hoitavan komission, EU:n jäsenvaltioiden ja eurooppalaisten yritysten strategisen kumppanuuden lujittaminen, millä pyritään tukemaan talouden toimijoita ja erityisesti pk-yrityksiä, jotka haluavat luoda yhteyksiä tai viedä tuotteitaan yhteisön ulkopuolisiin maihin.

Lisäksi komission edustustojen on oltava näkyvämmin läsnä tietyissä keskeisissä maissa. Tämän pitäisi olla osa laajempaa strategiaa, joka toteutetaan yhdessä suurimpien kauppakumppaneidemme, kuten Yhdysvaltojen, Japanin ja Kanadan kanssa. Niillä on kansainvälisen kaupan alalla samat murheet kuin meillä, ja ne voisivat edistää tällä alalla EU:n kanssa monenvälistä sopimusta, jolla tuettaisiin WTO:n mekanismeja, joilla taataan nopea reagointi kaikkiin sellaisiin uusiin esteisiin, jotka eivät ole tulliesteitä.

Monenväliset toimet ovat toimista tehokkaimpia, koska niihin osallistuu suuri määrä maita. Ne ovat kuitenkin myös toimista vaikeimpia, ja siksi ne edellyttävät sopimuksia, joissa määritellään ja joilla ratkaistaan epäjohdonmukaisuudet, jotka liittyvät tarpeettomien esteiden soveltamiseen yhteisön ulkopuolisissa maissa.

  Carl Schlyter, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (SV) Arvoisa puhemies, komission tiedonannon ja erityisesti parlamentin mietinnön perusteella voisi luulla, että pahat ulkomaat syrjivät pientä EU-raukkaa. Tällainen kuva annetaan erityisesti mietinnön kohdassa 4, jossa parlamentti vaatii komissiota varmistamaan, että Euroopan unionin kaupallisia etuja puolustetaan kolmansien maiden petollisia tai epäreiluja kaupankäyntitapoja vastaan. Samassa kohdassa todetaan myös, että ”Euroopan unionin olisi reagoitava nopeasti ja tiukasti, jos kolmannet maat rajoittavat perusteettomasti Euroopan unionin yritysten pääsyä markkinoilleen”.

Meidän pitäisi olla varovaisia puhuessamme tällä tavoin entisille siirtomaillemme. Ne kyllä muistavat, milloin eurooppalaiset toimivat viimeksi tiukasti puolustaakseen etujaan. Tällaiset puheet voivat vahingoittaa meitä enemmän kuin mitkään kaupan rajoitukset.

Komissio on toki oikeassa siinä, että kauppaa rajoitetaan teknisin estein ja epäoikeudenmukaisin säännöin. Meidän on tietenkin keskusteltava asiasta kumppaneidemme kanssa rauhallisesti ja järkevästi ja ratkaistava kaikki mahdolliset ongelmat. Tällöin mukaan on otettava kuitenkin paitsi yrityksiä myös vapaaehtoisjärjestöjä – myös yhteisön ulkopuolisista maista. Näin kenties ymmärrämme, miten säännöt ovat syntyneet ja ovatko ne kohtuullisia vai eivät.

Kymmenen kohdan luettelo vaivaa minua. Raaka-aineiden vientiä rajoittavat käytännöt, palvelualan yritysten ulkomaisen omistuksen yläraja, suorien ulkomaisten investointien rajoitukset, valtion hankintamenettelyt ja valtiontuet on nähtävä kaupan esteinä, joille on olemassa omat syynsä. Ne perustuvat legitiimiin lainsäädäntöön ja ovat julkisviranomaisten hallinnollisia toimenpiteitä. Niitä ei voida poistaa ilman julkista kuulemista ja keskustelua vaarantamatta kyseisten maiden vakautta.

Kullakin maalla on oltava oikeus suojella kansansa terveyttä ja ympäristöä ja soveltaa hankintamenettelyjä, joilla varmistetaan, etteivät paikalliset yritykset putoa kokonaan pois kansainvälisestä kilpailusta, sillä tämä lisäisi joukkotyöttömyyttä. Emme voi myöskään olla niin kohtuuttomia, että odottaisimme tiettyjen maiden suojaavan teollis- ja tekijänoikeuksiamme, kun ne hädin tuskin kykenevät suojaamaan ihmisoikeuksia. Meidän pitäisi tarjota näille maille porkkanaa kepin sijasta.

Meidän on arvosteltava sääntöjä, joilla pyritään tukemaan näiden maiden yrityksiä, jotka harjoittavat kansainvälistä toimintaa, ja joilla rajoitetaan muiden ulkomaisten toimijoiden kilpailumahdollisuuksia. Tällaisia sääntöjä voidaan poistaa. Sen sijaan meidän pitäisi katsoa läpi sormien sääntöjä, joilla pyritään suojelemaan suoraan tai välillisesti paikallista väestöä tai paikallisia yrityksiä. Me suojelimme itse yrityksiämme, kunnes ne olivat riittävän vahvoja kansainväliseen kilpailuun. Meidän täytyy antaa muiden tehdä samoin.

  Christofer Fjellner (PPE-DE). – (SV) Arvoisa puhemies, markkinoille pääsyn helpottaminen tarkoittaa tulliesteiden ja muiden kaupan esteiden poistamista eri puolilla maailmaa. Tämä on EU:n kauppapolitiikan erittäin tärkeä tavoite. Näin luodaan eurooppalaisille yhtiöille liiketoimintamahdollisuuksia ja tarjotaan niille mahdollisuus saada parempia ja halvempia tuotteita eri puolilta maailmaa. Tämä lisää maailmanlaajuista vaurautta.

Tämä on myös asia, josta Euroopan parlamentti näyttää olevan epätavallisen yksimielinen. Se on ilahduttavaa hetkellä, jolloin protektionismi näyttää valtaavan alaa eri puolilla maailmaa. Siksi komission tiedonanto ja Ignasi Guardans Cambón mietintö ovat erittäin tervetulleita. Ne ovat todella hyviä asiakirjoja.

Haluan kiinnittää tässä keskustelussa huomiota myös toiseen kysymykseen, jota emme saa sivuuttaa. Kyse on avoimuuden toisesta puolesta. Mielestäni nämä asiat kuuluvat yhteen. Eurooppalaiset yritykset tarvitsevat avoimuutta myös Euroopan unioniin, jotta niistä voi tulla maailmanlaajuisesti kilpailukykyisiä ja jotta ne voivat hyödyntää pääsyään muiden maiden markkinoille. Globalisoituvassa maailmassa, jossa yhä useammalla yhtiöllä on globaali toimitusketju, omat tullimme voivat haitata yritystemme menestystä aivan yhtä paljon kuin muiden maiden tullit, joita vastustamme.

Esitän komission jäsenelle konkreettisen ehdotuksen, josta voi kenties olla hieman apua tätä kysymystä ratkottaessa. Kun yrityksillä on vaikeuksia käydä kauppaa EU:ssa, ne raportoivat asiasta Solvit-järjestelmään. Se on erinomainen työkalu, jolla parannetaan liikkuvuutta sisämarkkinoilla. Jos jokin yritys kohtaa vaikeuksia viedessään tuotteitaan EU:n ulkopuoliseen maahan, se ilmoittaa asiasta markkinoillepääsyä koskevaan tietokantaan. Myös tämä on valtavan tärkeää. Näiden järjestelmien pohjalta neuvotellaan siitä, kuinka kaupankäyntiä voidaan helpottaa. Toivon, että voimme kehittää joko markkinoillepääsyä koskevaa tietokantaa tai Solvit-järjestelmää niin, että voisimme ratkoa myös ongelmia, joita EU:n maahantuontiyhtiöt voivat kohdata.

Tämä edistäisi vapaakauppaa paitsi omasta näkökulmastamme myös koko muun maailman kannalta. Näin voimme osoittaa, että EU näyttää esimerkkiä markkinoiden avaamisen alalla sekä ulkomailla että kotona.

  Leopold Józef Rutowicz (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, Ignasi Guardans Cambón mietinnössä käsitellään kaikkia niitä asioita, joita liittyy kumppanuuden vahvistamiseen, jotta EU:n vientiyritysten olisi helpompaa päästä yhteisön ulkopuolisten maiden markkinoille.

Pääsyä näille markkinoille rajoitetaan usein suojaavilla käytännöillä, epäreilulla kilpailulla ja byrokraattisia esteitä luomalla. Pk-yritykset luovat EU:ssa eniten työpaikkoja, mutta ne kohtaavat myös erityisiä vaikeuksia viennin alalla. Niiden mahdollisuuksia rajoittaa pula resursseista, joita tarvitaan tutkimukseen, uuteen teknologiaan, jalansijan hankkimiseen näillä markkinoilla ja tuotteiden ja palvelujen mukauttamiseen kuluttajille sopiviksi.

Mietinnössä painotetaan aivan perustellusti, että tuntuvan avun tarjoaminen pk-yrityksille edellyttää EU:n tukea, kansallista tukea ja diplomaattien tukea. Euroopan unionin pitäisi lisätä logistista toimintaansa ja tarjota kunnon tukea, joka helpottaisi näiden yrittäjien toimintaa yhteisön ulkopuolisten maiden markkinoilla.

  Georgios Papastamkos (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, olemme komission jäsenen tavoin erityisen huolissamme siitä, ettei markkinoille pääsy ole vastavuoroista ja että monet yritykset ovat todenneet eurooppalaisten tuotteiden kohtelun olevan epäreilua.

EU soveltaa esimerkiksi tekstiiliteollisuudessa ja vaatetusalalla keskimäärin yhdeksän prosentin tullia, joka on yksi maailman matalimmista. Sen sijaan monet kilpailijat perivät jopa yli 30 prosentin tariffeja muiden kuin tullimaksujen muodossa.

Siispä kehittyvien talouksien pitää myös hyväksyä myönnytysten olevan vastavuoroisia ottaen huomioon niiden kehitystason ja kilpailukyvyn kullakin alalla. Teollis- ja tekijänoikeuksien sekä maantieteellisten merkintöjen suojelu on kansainvälisesti edelleen varsin puutteellista. Tämä mitätöi EU:n teollisuus- ja maataloustuotteiden korkean lisäarvon tarjoaman kilpailuedun.

Kansainvälisten sääntelymallien ja sääntöjen yhtenäistäminen helpottaa yritysten pääsyä ulkomaisille markkinoille. Se ei saa kuitenkaan johtaa EU:n ympäristö-, sosiaali-, kansanterveys- tai kuluttajansuojasääntöjen höltymiseen.

Päinvastoin tavoitteena on lähentää sääntöjä tiukentamalla niistä osaa. Erityisen tärkeää on luokitella tuonti sovellettavien eritelmien ja vaatimusten mukaisesti sekä etsiä toimivia tapoja torjua ekologista ja sosiaalista polkumyyntiä.

Haluan lopuksi korostaa, että tässä uudessa markkinoillepääsyä koskevassa strategiassa on kiinnitettävä erityistä huomiota pk-yrityksiin.

Kiitän esittelijää, varjoesittelijää ja komission jäsentä. Mielestämme komission aloite markkinoille pääsyä koskevasta strategiasta on hyvä.

  Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, minäkin olen vakuuttunut siitä, että yhteisön ulkopuolisissa maissa toimivat komission edustustot ja uudet markkinoille pääsyä käsittelevät tiimit tarvitsevat huomattavasti laajemmat toimivaltuudet. Komission pitäisi mielestäni tarkistaa painopisteitään kohdentaessaan henkilöstöresursseja EU:n edustustoihin ja kasvattaa edustustojen henkilöstömäärää erityisesti Kiinassa, Intiassa, Venäjällä ja Brasiliassa. Jäsenvaltioiden pitäisi osallistua voimakkaammin näiden edustustojen henkilöstöresurssien ja taloudellisten resurssien kasvattamiseen omien kaupallisten etujensa mukaisesti. Lisäksi komission ja jäsenvaltioiden pitäisi parantaa yhteistyötä eurooppalaisten kauppakamareiden, kauppayhdistysten ja yhteisön ulkopuolisissa maissa toimivien jäsenvaltioiden virastojen kanssa. Tämä on hyvän tärkeää edustustojen, diplomaattiedustustojen ja EU:n kauppayhdistysten välisen tiedonvaihdon kannalta, ja se hyödyttäisi erityisesti pk-yrityksiä. Meidän on kuitenkin pyrittävä strategiallamme ensisijaisesti vastavuoroisiin kauppasuhteisiin esimerkiksi Kiinan kanssa sekä kansainvälisen kauppalainsäädännön tiukempaan täytäntöönpanoon sen sijaan, että tällainen täytäntöönpano leimataan protektionismiksi.

  Mairead McGuinness (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, kiinnostuin siitä, että komission jäsen mainitsi ainoana puhujana maailmankauppaneuvottelut. Tämä saattaa olla nyt tilaisuus saada tietoa siitä, millaisia mahdollisuuksia onnistunut WTO-sopimus tarjoaisi meille tärkeimpien kauppakumppaneidemme markkinoilla. Arvoisa komission jäsen, kuten sanoitte, uuden sukupolven vapaakauppasopimukset voisivat kenties ajaa saman asian. Tunnustatteko kokeneenne tappion WTO:ssa? Voitteko antaa meille aiheesta ajantasaista tietoa, sillä katson tämän olevan keskeinen osa tätä keskustelua.

Voisitteko selventää muutamaa seikkaa, jotka liittyvät maatalouden nykytilaan WTO:ssa? Olemme huolissamme siitä, että EU tekee lisää myönnytyksiä arkaluonteisten tuotteiden tuontitullien suhteen, ja esityslistalla on myös muutamia suuria tullikiintiökorotuksia. Lisäksi meitä kiinnostaa se, kuinka olette edistyneet WTO:ssa muiden kuin maataloustuotteiden ja -palvelujen markkinoille pääsyn suhteen. Olkaa hyvä ja antakaa meille ajantasaisia tietoja, jos voitte, sillä tarvitsemme niitä tämän keskustelun yhteydessä.

  Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, käytän puheenvuoron kiinnittääkseni huomion kolmeen asiaan. Ensinnäkin on hyvin tärkeää, että EU ottaa voimakkaasti ja yksiselitteisesti kantaa kaikkiin tilanteisiin, joissa yhteisön ulkopuolisten maiden epäreilut käytännöt uhkaavat jäsenvaltioiden vientietuja. Tältä osin meidän pitäisi tunnustaa EU:n kanta kauppasaarrosta, joka estää Puolaa viemästä liha- ja maataloustuotteitaan Venäjän markkinoille. Valitettavasti EU otti kantaa asiaan vasta vuosi sen jälkeen, kun Venäjä alkoi rajoittaa Puolan vientiä, ja vasta sitten, kun Puola käytti veto-oikeuttaan ja keskeytti EU:n ja Venäjän välisen sopimuksen valmistelut.

Toiseksi EU:n avatessa markkinoitaan yhteisön ulkopuolisten maiden tuotteille ja palveluille pitäisi noudattaa vastavuoroisuuden periaatetta. Koko EU:ssa pitäisi näin ollen seurata sitä, sisällyttävätkö yhteisön ulkopuolisten maiden tuojat valmistuskustannuksiinsa kulut, joita niille aiheutuu ympäristösääntöjen ja työntekijöitä koskevien sosiaaliturvasääntöjen noudattamisesta kyseisissä maissa. Kilpailijoiden tuotteet lyövät aina eurooppalaiset tuotteet maailmanmarkkinoilla, ellei näitä kustannuksia oteta huomioon.

Kolmanneksi EU:n markkinat on avattava yhteisön ulkopuolisten maiden maataloustuotteille hyvin varovasti. Jos markkinat avataan kokonaan, moni maataloussektori yksinkertaisesti katoaa EU:sta, ja tämä puolestaan uhkaisi ruoan saantivarmuutta EU:ssa.

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, nykyaikaiselle markkinataloudelle, 2000-luvun taloudelle on ominaista talouden ja markkinoiden avoimuus. Tämä edistää talouden globalisoitumista. Kaikki talouden toimijat eivät ole kuitenkaan sellaisessa asemassa, että ne voisivat pärjätä kilpailussa, etenkään kun kilpailu ei ole aina reilua, vaan sitä hallitsevat suuret ja mahtavat.

Sekä suuret että pienet yritykset voivat harjoittaa tuontia, mutta suurilla yrityksillä on paremmat edellytykset kehittää vientiä. Tämä johtuu siitä, että uusille markkinoille astuminen edellyttää suuria investointeja myynninedistämiseen ja koko logistiikkajärjestelmän kehittämiseen. Siksi pk-yritysten kannattaisikin ryhtyä yhteistoimiin kehittääkseen ja edistääkseen vientiä.

Yrityksille pitäisi myös voida myöntää tietynasteista apua ja valtiontukea viennin edistämiseksi, erityisesti taitotiedon alalla. Myös WTO:ssa pitäisi saada aikaan sopimus pk-yritysten välisen kaupan kehittämisestä. Erityisen tärkeää on se, että globaaleilla markkinoilla toimivista tahoista on saatavilla tietoja. Kaupan laatua pitäisi parantaa, ja markkinoille pääsyä koskevien yhtäläisten mahdollisuuksien luominen pitäisi asettaa etusijalle.

  Peter Mandelson, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää teitä ja arvoisia parlamentin jäseniä siitä, että olemme käyneet tästä erinomaisesta mietinnöstä hyvin rakentavaa ja hyödyllistä keskustelua. Kiitän erityisesti jäsentä, joka puhui tarpeesta tarkistaa komission edustustojen henkilöstöresursseja tärkeillä talousalueilla. Mielestäni ehdotus oli erinomainen, ja välitän sen varmasti kollegoilleni. Voisin kertoa teille yksityiskohtaisesti, kuinka pieni määrä edustuston työntekijöitä työskentelee esimerkiksi kauppaa koskevien asioiden parissa Kiinassa ja vastaavasti kuinka suuri joukko työntekijöitä keskittyy varsin vähäiseen kehitysapuun ja yhteistyöhön kyseisessä maassa, vaikka EU:n Kiinan-kaupassa on kyse miljardeista euroista. En kuitenkaan ryhdy käsittelemään asiaa syvällisemmin, vaan otan ehdotuksen huomioon ja välitän sen eteenpäin.

En todellakaan puolusta vapaakauppasopimuksia maailmankauppaneuvottelujen kustannuksella. Jokainen, joka tuntee Globaali Eurooppa -kauppastrategian, jonka esittelimme marraskuussa 2006, ymmärtää, että kannatan perusteellisia, kattavia vapaakauppasopimuksia, jotka kasvattavat todella maailmankaupan kokonaismäärää eivätkä vain suuntaa sitä toisin. Tämä on ollut keskeinen osa lähestymistapaamme, samoin kuin sitoutumisemme WTO:n neuvotteluihin, Dohan kierrokseen. Voin vakuuttaa teille, että pyrin jatkossakin niiden onnistumiseen, en niiden epäonnistumiseen. Juorut maatalouden alan sietämättömistä tai epäasiallisista myönnytyksistä ovat perusteettomia. Olen itse asiassa kuullut tällaisia juoruja tarpeettomista myönnytyksistä vain tänään Irlannin ulkoministeriltä yleisten asioiden neuvostossa. Nämä juorut näyttävät kiertävän suhteellisen pienen sidosryhmän sisällä.

Asia on niin, että maatalouden alalla – samoin kuin muilla Dohan kierroksen aloilla – menemme niin pitkälle kuin voimme varmistaaksemme maailmankauppaneuvottelujen onnistumisen, mutta viime kädessä meidän on noudatettava niitä valtuuksia, jotka meille on myönnetty YMP:n uudistuksen yhteydessä vuonna 2003.

Meillä on neuvoteltavanamme kaksi uutta tekstiä, jotka neuvotteluryhmien puheenjohtajat esittelivät viime viikkoina. Maatalouden alalla meillä on teksti, joka ei miellytä meitä kaikilta osin, mutta siinä ei ole mitään, mitä emme kykenisi käsittelemään tai mikä saisi meidät ylittämään valtuutemme.

Asiassa, joka koskee muiden kuin maataloustuotteiden – eli teollisuustuotteiden – pääsyä markkinoille, tilanne ei ole mielestäni yhtä tyydyttävä. Tällä alalla puheenjohtajan esittelemä uusi teksti on horjuttanut neuvotteluja sen sijaan, että sillä olisi luotu neuvotteluille konkreettisempi pohja. Tilanne on mielestäni valitettava, mutta tämä on jälleen asia, jota meidän on työstettävä ja joka on selvitettävä neuvottelemalla.

Ilman Carl Schlyterin puheenvuoroja nämä keskustelut olisivat paljon tylsempiä. Aina kun hän käyttää puheenvuoron, tunnen vapaakauppaa koskevan henkilökohtaisen sitoumukseni ja vakaumukseni vahvistuvan. Hänen puheenvuoronsa vakuuttavat minut aina siitä, että olemme todella oikealla tiellä. Kyse ei ole siitä, että pieni EU-raukka taistelisi kehittyvien talouksien mahtavia jättiläisiä vastaan, eikä komissio ole myöskään ryhtynyt vapaakaupan alalla minkäänlaiseen aggressiiviseen kiusaamiseen yrittämällä saada tahtonsa läpi ilman neuvotteluja ja harkintaa.

Meistä ne, jotka uskovat kansainväliseen kauppaan, pyrkivät paitsi tasapainoon ja vastavuoroisuuteen myös molemminpuolisiin hyötyihin. Yrittäessämme saada muut avaamaan markkinansa emme pyri vain ajamaan omia etujamme tai tyydyttämään omia tarpeitamme. Pyrimme myös lisäämään hyvinvointia ja vauhdittamaan talouskasvua niissä maissa, joiden talouksia yritämme saada avautumaan.

Talouden liberalisoinnin on tietenkin tapahduttava vähitellen. Se on asteittain etenevä prosessi, eikä se tapahdu kertajysäyksenä. On tosiasia, että kehittyvät taloudet hyötyvät markkinoidensa avaamisesta. Se lisää kilpailua, joka kiihdyttää innovointia ja lisää tuottavuutta näissä talouksissa. Se madaltaa paikallisen teollisuuden tuotantopanoskustannuksia, sen myötä näiden kehittyvien talouksien kuluttajat saavat halvempia tuotteita, ja se tuo näihin kehittyviin talouksiin pääomaa, teknologiaa, luovuutta ja nykyaikaisia johtamismenetelmiä.

Tosiasia on, että markkinoiden avaaminen ja liittyminen osaksi maailmantaloutta turvaa näiden talouksien kasvun ja vahvistaa niitä. Näin niiden yritykset voivat kasvaa, luoda kipeästi kaivattuja työpaikkoja kyseisten maiden työntekijöille sekä tuottaa vientituotteita ja -palveluja, jolloin yritykset pääsevät mukaan kansainväliseen kauppaan ja voivat kasvattaa omaa osuuttaan siitä. Toisin sanoen avautuminen lisää avautumista, kauppa synnyttää lisää kauppaa. Vaurautemme ja mahdollisuutemme synnyttävät lisää mahdollisuuksia näissä kehittyvissä talouksissa asuville ja työskenteleville. Kyseessä on siis myönteinen prosessi, ja juuri siitä on kyse markkinoillepääsyä koskevassa strategiassa, josta esittelijämme esitteli juuri erinomaisen mietinnön.

Lopuksi totean, että paikallisten julkisten hankintojen alalla on tärkeää tukea kehittyvien talouksien ja kehitysmaiden kykyä palvella paikallisia julkisten hankintojen markkinoita. Jos se kuitenkin nostaa julkisten hankintojen kustannuksia näissä talouksissa, jos se merkitsee tehottomuutta tai avoimuuden puutetta ja ennen kaikkea jos se merkitsee tietyissä tapauksissa julkisissa hankintaprosesseissa ilmenevää korruptiota, kuka kantaa tästä aiheutuvat kustannukset? Oikea vastaus on paikallinen väestö, kehittyvien talouksien ja kehitysmaiden paikalliset työntekijät ja veronmaksajat, joilla on tuskin varaa tällaisiin kustannuksiin.

Siksi kehittyvissä talouksissa on tärkeää lisätä julkisten hankintamenettelyjen avoimuutta. Tarkoituksena ei ole ainoastaan miellyttää ja tyydyttää ”pientä EU-rukkaa”.

  Ignasi Guardans Cambó, esittelijä. − (EN) Arvoisa puhemies, minulla ei ole paljoakaan sanottavaa. Haluan ensinnäkin kiittää jälleen kaikkia niitä, jotka ovat rikastuttaneet tätä keskustelua paitsi tänään myös sen alusta asti puheenvuoroillaan, tarkistuksillaan ja jopa käymillämme epävirallisilla keskusteluilla. Niiden tuloksena on syntynyt teksti, joka ei ole yhden esittelijän aikaansaannos vaan jossa näkyy kaikkien prosessiin osallistuneiden kädenjälki.

Olemme hyvin pitkälti samaa mieltä ongelman syystä, ja olin siksi erittäin yllättynyt muutamista kommenteista, joita Euroopan parlamentin vihreät esittivät. Kyseisen jäsenen olisi hyvä käydä tutustumassa vapaakaupan tuloksiin ja seurauksiin paikan päällä ja kertomassa keskisuurelle yritykselle, vaikkapa lähellä kotikaupunkiani Barcelonaa, että mietinnön ote on ”kolonialistinen”. Voin mainita lukuisia yrityksiä, jotka painivat vientiasioiden parissa, sillä suuri osa niiden liiketoiminnasta riippuu viennistä. Kyseinen jäsen voisi kertoa myös näiden tehtaiden työntekijöille, että nämä ovat eurooppalaisia valloittajia, jotka pyrkivät laajentamaan valmistamansa tuotteen osuutta vientimarkkinoista. Tilannehan on se, että jos Kiina asettaa esteitä kyseisten tuotteiden viennille, juuri näiden työntekijöiden työpaikat ovat vaakalaudalla.

Tässä asiassa ei ole kyse pelkästään suurista sanoista ja eurooppalaisten yhtiöiden kolonialismista, vaan jostakin paljon todellisemmasta. Vaikka jokaisella on oikeus esittää asiat haluamallaan tavalla, minun on todettava, että ajatus tämän mietinnön ”kolonialistisuudesta” todella yllätti minut, ja luulen, että monet maani vientiyhtiöistä pitäisivät ajatusta huvittavana.

On kuitenkin selvää, että olemme yleisesti samaa mieltä ongelman syystä, ja kuten komission jäsen totesi, neuvosto aloitti tämän prosessin, komissio jatkoi sitä ja tänään parlamentti antaa sille tukensa. Arvoisa komission jäsen, saatte tietenkin paljon vastuuta hartioillenne, sillä lähestymistapamme on yhteinen. Haluan jälleen korostaa, että kyseessä on dynaaminen prosessi ja uusi strategia – sen tietyt tekijät ovat uusia, ja niitä on seurattava. Lainaan mietinnön erästä kohtaa, jota kollegani painotti ja josta piditte kovasti: Euroopan parlamentti ”kehottaa komissiota kohdentamaan uudelleen Euroopan unionin edustustojen käytettävissä olevat henkilöresurssit sekä lisäämään niitä pitkällä aikavälillä, jotta markkinoillepääsyä käsittelevien tiimien käynnistämiseen ja menestyksekkään toiminnan varmistamiseen on käytettävissä enemmän henkilöstöä”. Sama koskee muun muassa sitä, mitä mietinnössä sanotaan pk-yrityksistä. Mietintö sisältää paljon uusia asioita, ja toivotamme teille kaikkea hyvää niiden täytäntöönpanoon.

  Puhemies. − (PL) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tiistaina 19. helmikuuta 2008.

Kirjalliset kannanotot (142 artikla)

  Tokia Saïfi (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) EU:n teollisuuden kilpailukyvyn on oltava yhteisön keskeisenä tavoitteena, sillä se yksinään auttaa meitä luomaan hyviä työpaikkoja, turvaamaan EU:n talouskasvun, takaamaan eurooppalaisen hyvinvointijärjestelmän säilymisen ja varmistamaan, että EU säilyttää asemansa suurena kauppamahtina myös 2000-luvulla.

Varmistaaksemme, että kykenemme säilyttämään tämän kilpailukyvyn, meidän on luotava oikeudenmukaiset, tasapuoliset ja vastavuoroiset markkinoille pääsyn edellytykset. Itse asiassa EU:n markkinat ovat yhdet maailman avoimimmista ja kilpailukykyisimmistä markkinoista. Tämä johtuu oikeudesta kilpailla vapaasti, mikä puolestaan takaa avoimen ja tasapuolisen kaupankäynnin EU:ssa.

Kansainvälisen kaupan alalla Euroopan unioni kohtaa silti yhä monia kaupan esteitä, sillä EU:n suurimpien kauppakumppaneiden markkinat eivät ole vielä yhtä avoimet kuin yhteisön markkinat. Siksi meidän on ryhdyttävä kiireesti toimiin luodaksemme vastavuoroiset edellytykset päästä yhteisön ulkopuolisten maiden markkinoille, erityisesti kehittyvien maiden markkinoille, ja torjuttava kauppaa rajoittavia käytäntöjä. Meidän on toimittava nopeasti ja päättäväisesti varmistaaksemme, että pk-yrityksemme pääsevät vapaasti ja rajoituksitta kaikille markkinoille, erityisesti julkisten hankintojen alalla.