Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 19. helmikuuta 2008 - Strasbourg

13. EU:n Keski-Aasian strategia (keskustelu)

  Puhemies. − (DE) Esityslistalla on seuraavana Cem Özdemirin ulkoasiainvaliokunnan puolesta laatima mietintö EU:n Keski-Aasian strategiasta (A6-0503/2007) (2007/2102(INI)).

  Cem Özdemir, esittelijä. − (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, haluan aluksi kiittää varjoesittelijöitä heidän tuestaan ja Keski-Aasiaa koskevaa mietintöä koskevista arvokkaista ehdotuksistaan. Haluan kuitenkin kiittää erityisesti myös ulkoasiainvaliokunnan sihteeristöä sekä tietenkin myös ryhmäni kollegoja, joita ei pidä unohtaa tässä vaiheessa ja joita ilman mietintöä ei olisi syntynyt. Mainitsen heistä vain muutaman: Dag Sourander, Paolo Bergamaschi, Rosemary Opacic, Andrew Woodcock, Margaret François ja kollegani Rana Aydın.

Käsittelemme tänään Euroopan parlamentissa ensimmäistä kertaa Keski-Aasiaa koskevaa mietintöä. Katson, että tämä on merkittävä hetki parlamentille, sillä tämä kuvastaa Keski-Aasian suhteillemme antamaamme arvoa. Keski-Aasiasta on tulossa Euroopan unionille yhä merkittävämpi strateginen kumppani. Vuosia jatkuneen laiminlyönnin jälkeen Euroopan unioni on tunnustanut viittä Keski-Aasian tasavaltaa, Kazakstania, Kirgisian tasavaltaa, Tadžikistania, Turkmenistania ja Uzbekistania koskevan johdonmukaisen strategian tarpeen. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen näistä viidestä tasavallasta tuli Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) jäseniä, mikä todellakin tarkoittaa, että ne ovat sitoutuneet hyväksymään meille Etyjin jäsenille yhteiset arvot, standardit ja periaatteet.

Eurooppa-neuvosto hyväksyi Saksan puheenjohtajakaudella 20.–21. kesäkuuta 2007 yhteisen Keski-Aasian strategian. Strategiassa tarjotaan viidelle tasavallalle yhteisön kokemusta ja asiantuntemusta hyvän hallintotavan, oikeusvaltion, demokratian, ihmisoikeuksien sekä opetuksen ja koulutuksen kaltaisilla keskeisillä aloilla. Euroopan unionin riippuvuus ulkoisista energialähteistä ja sen monipuolisen energiapolitiikan tarve energiatoimitusten varmuuden takaamiseksi on EU:n ja Keski-Aasian tasavaltojen yhteinen etu. Tässä asiassa meillä on yhteisiä etuja.

Itse asiassa, kun puhumme energialähteistä, tarkoitamme kuitenkin kahta valtiota, Turkmenistania ja Kazakstania. Esimerkiksi Uzbekistanilla ja Tadžikistanilla on itsellään energiaongelmia, kuten olemme viime aikoina saaneet todeta. Veden osalta Kirgisian tasavallalla on runsaat energiavarat, minkä vuoksi mainitsimme sen tarkoituksellisesti. Otamme tässä mallia komission ja lähetystöjen ehdotuksesta perustaa vesi- ja energia-akatemia, joka tarkastelisi asiaa kokonaisuudessaan myös ympäristön ja kestävän kehityksen kannalta. On myös näiden valtioiden edun mukaista monipuolistaa energian toimitusreittejään, sillä meidän etumme mukaista ei ole, että riippuvuus Venäjästä lisääntyy.

Kumppanuus- ja yhteistyösopimukset ovat merkittäviä näiden valtioiden kanssa toteutettavan kahdenvälisen yhteistyön välineitä. Sopimukset Kazakstanin, Kirgisian tasavallan ja Uzbekistanin kanssa ovat jo voimassa, kun taas kaikki jäsenvaltiot eivät ole vielä ratifioineet Tadžikistanin kanssa tehtävää sopimusta. Tähän mennessä emme ole allekirjoittaneet sopimusta Turkmenistanin kanssa. Syyt ovat kaikkien tiedossa. Ne liittyvät eristäytyneeseen järjestelmään, joka oli vallalla Ashgabatissa vuoden 2006 loppuun asti. Toivomme – ja oletan puhuvani kaikkien läsnä olevien puolesta – että näemme Turkmenistanin uuden alun ja toivomme kovasti sen jatkavan demokraattisia uudistuksiaan. Meidän on kuitenkin tässä vaiheessa myönnettävä, että sillä on vielä pitkä matka tavoitteeseensa. Olemme iloisia ensimmäisistä askeleista kohti yhä laajempaa avoimuutta. Toivomme kuitenkin, että tämä on vasta toivomamme kehityksen alkua.

Mietinnössä esitetään selkeät tavoitteet ja painopisteet suhteissamme näihin viiteen tasavaltaan. Meidän on yhdistettävä maakohtainen ja alueellinen lähestymistapa. Kiinnitämme huomiota demokratiaan ja oikeusvaltioperiaatteeseen ihmisoikeuksia unohtamatta. Haluamme selvät mittapuut, joilla määritetään indikaattorit ja tavoitteet, jotta kumppanimme tietävät, mistä on kysymys. Toivon komission ja neuvoston edelleen vaativan hyvin selkeästi poliittisten vankien vapauttamista ja tiedotusvälineiden riippumattomuutta. Toivon myös näiden valtioiden hallitusten kokevan tämän mietinnön kannustavaksi ja toteuttavan tarvittavia toimenpiteitä ihmisoikeuksien alalla sekä erityisesti vapauttavan kaikki ihmisoikeusaktivistit ilman ehtoja ja viipymättä.

Yksi asia on meille selvä: pitkäaikainen vakaus on saavutettavissa alueella ainoastaan, jos vakautuminen etenee käsi kädessä kansalaisyhteiskunnan kehityksen kanssa. Ilman aktiivista kansalaisyhteiskuntaa ja oikeusvaltiota ei pitkäaikainen vakaus ole mahdollista. Vaikka haluamme energiavarmuutta itsellemme, emme voi sen vuoksi uhrata demokratiaa.

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. − (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Cem Özdemir, mekin pidämme Keski-Aasiaa alueena, jonka merkitys lisääntyy, ja olen täysin samaa mieltä kanssanne siitä, että se toimii siltana Euroopan ja Aasian välillä, että sillä on strategista merkitystä ja että se todellakin on naapuriemme naapuri, kun ajattelemme Kaukasusta. Kuten sanoitte, Keski-Aasian valtiot ovat nyt itse asiassa Etyjin jäseniä, ja toivovat näin ollen tiiviitä yhteyksiä yhteisöön. On tärkeää, että tuemme tätä edelleen. Haluamme täyttää tämän toiveen, ja yhteistyömme toimi todella hyvin Saksan puheenjohtajakaudella. Komissio esitti ehdotuksia, jotka kaikki sitten hyväksyivät. Tuloksena tästä meillä on uusi ja hyvin merkittävä Keski-Aasian strategia.

Olen iloinen siitä, että Euroopan parlamentti ja Cem Özdemir ovat ottaneet esiin juuri tämän kysymyksen tässä perustellussa mietinnössä. Se on todellakin hyvin tärkeää, jotta strategian täytäntöönpano edistyy tulevaisuudessa.

Meidän on tietysti aina muistettava, että vaikka Euroopan unioni on ollut aktiivinen näissä valtioissa niiden itsenäistymisestä alkaen, olemme nyt saaneet eräänlaista uutta vauhtia ja kiinnitämme niihin entistä enemmän huomiota. Siksi olen hyvin iloinen mietinnössä esitetystä selkeästä lausunnosta, jossa Euroopan parlamentti kannustaa jäsenvaltioita ratifioimaan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen erityisesti Tadžikistanin kanssa. Toivon samaa myös Turkmenistanin osalta, sillä siellä laajempi sopimuskehys mahdollistaisi entistä tehokkaamman tuen perusedellytyksille ja uudistuksille.

Kuten tiedätte, olemme tarjonneet kahdenvälistä teknistä tukea uudistusprosessin yhteydessä jo vuosia, kuten humanitaarista apuakin. Emme siis aloita aivan tyhjästä. On kuitenkin olemassa valtavat mahdollisuudet kehittää suhteitamme edelleen. Tämän vuoksi esitimme uudessa strategiassa varsin selvästi, mitä tavoitteita haluamme saavuttaa entistä tiiviimmän yhteistyön kautta: todellista tukea ihmisoikeusalan uudistuksille, demokratiaa, tukea talouskehitykselle, investointitukea, ympäristön suojelua, ympäristön kestävyyttä, energia- ja liikenneyhteyksien kehittämistä sekä toimenpiteitä yhteisiin haasteisiin, kuten huumeiden salakuljetukseen, vastaamiseksi.

Tätä strategiaa tukee myös Euroopan unionin Keski-Aasian alueellista tukea koskeva strategia. Tämä tukee poliittisia tavoitteitamme ja edistää myös suuresti vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista, varsinkin köyhyyden poistamisen ja terveyden aloilla.

Minusta on tärkeintä edistyä tietyillä aloilla, kuten ihmisoikeuksissa, mutta myös opetukseen ja oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvissä kysymyksissä, Länsi- ja Keski-Aasian merkittävissä alueellisissa hankkeissa, vesiteollisuudessa ja Euroopan investointipankin valtuuksien laajentamisessa. Viittasitte perustellusti energiapoliittiseen vuoropuheluun ja siihen, että Turkmenistanin kanssa olisi tehtävä sopimus energia-alan yhteistyöstä. Tämän osalta niin Kazakstan kuin Turkmenistan ovat meille tietenkin erityisen tärkeitä kumppaneita.

Tässä yhteydessä haluan lyhyesti kertoa, että Turkmenistanin pääkaupungissa Ashgabatissa avataan tänä keväänä EU-talo, EU:n tiedotuskeskus, jonka avulla toimenpiteistämme tulee siellä paljon näkyvämpiä. Toivon pääseväni avaamaan sen itse. Lopuksi myös valmistelut lähetystön avaamiseksi Uzbekistaniin sekä Tadžikistanin ja Kirgisian tasavallan alueellisten lähetystöjen muuttaminen varsinaisiksi lähetystöiksi etenevät suunnitelmien mukaan.

Lopuksi kerron lyhyesti viimeisimmät uutiset Tadžikistanin tämän hetkisestä energia- ja elintarvikekriisistä. Kollegani Louis Michel tutkii parhaillaan Euroopan yhteisön humanitaarisen avun toimiston (ECHO) ehdotusta, jonka puitteissa osoitettaisiin 750 000 euroa kiireellisiin tukitoimenpiteisiin, ja toivon, että ehdotus hyväksytään lähiaikoina.

Voisin todellakin puhua paljon pidempään, mutta puheaikani on rajallinen, kuten kaikkien muidenkin.

  Josep Borrell Fontelles, kehitysyhteistyövaliokunnan lausunnon valmistelija. − (ES) Arvoisa puhemies, kuten esittelijä totesi, alue edellyttää Euroopan unionilta johdonmukaista strategiaa. Johdonmukaisuus merkitsee kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen noudattamista ja erityisesti kehitysyhteistyöhön tarkoitettujen rahoitusvälineiden hyödyntämistä pääasiassa köyhyyden poistamiseen ja vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseen.

On kuitenkin hyvin epätodennäköistä, että tavoitteet saavutettaisiin tällä alueella, ja onkin ilmeistä, että köyhyys on jatkossakin yksi tämän alueen valtioiden suurimmista ongelmista, lukuun ottamatta niitä valtioita, joilla on öljyä.

Strategiassa ei kuitenkaan mainita köyhyyden poistamista ja sosiaalista osallisuutta ensisijaisina painopistealueina, eikä siinä korosteta kansanterveysasioita tai sukupuoleen perustuvan syrjinnän poistamista.

Kehitysyhteistyövaliokunta pyytää näiden tavoitteiden korostamista kaikissa näitä valtioita koskevissa johdonmukaisuuteen pyrkivissä strategioissa ja Euroopan unionin muissa poliittisissa välineissä.

Olemme tyytyväisiä siihen, että koulutus, erityisesti alemman perusasteen koulutus, mainitaan yhtenä yhteistyöalana. Näin on oltava, sillä koulutus on vuosituhannen kehitystavoitteista se, jonka saavuttamisesta nämä valtiot ovat vielä kaukana.

Olemme tyytyväisiä myös viittaukseen Kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksiin, jotka koskevat ihmisarvoista työtä, ja korostamme, että näillä standardeilla on oltava keskeinen asema taloudellisessa yhteistyössä, investoinneissa ja kauppasuhteissa erityisesti lapsityövoiman käytön torjumisessa, sillä se on edelleen vakavin ongelma näissä valtioissa, erityisesti Tadžikistanissa ja Uzbekistanissa.

  Alojz Peterle, PPE-DE ryhmän puolesta. – (SL) Onnittelen esittelijää, Cem Özdemiria hänen hienosta työstään ja haluan kiittää häntä yhteistyöstä tämän mietinnön parissa, jossa ilmaistaan Euroopan unionin selkeä poliittinen tahto entistä laajempaan strategiseen yhteistyöhön Euroopan unionin ja Keski-Aasian valtioiden välillä, sillä näiden valtioiden demokraattinen ja taloudellinen edistyminen on tärkeää maailmanlaajuisen vakauden kannalta.

Mietinnössä ilmaistaan realistisin ja myönteisin tavoin tyytyväisyys tämän alueen valtioiden monilla eri aloilla saavuttamaan edistykseen. Samalla siinä esitetään rakentavaa kritiikkiä poliittisia puutteita kohtaan varsinkin ihmisoikeuksien, demokratian, oikeusvaltion, ympäristönsuojelun ja kansanterveyden aloilla.

Mietintö on valmisteltu täysin tietoisena Keski-Aasian valtioiden erilaisuudesta ja perustuen oletukseen siitä, että yhteistyön syventäminen niin energia-alalla kuin myös laajemmin politiikan ja turvallisuuden aloilla ja muillakin aloilla, on yhteisen edun mukaista. Uusia dynaamisia suhteita koskeva toivomus heijastuu myös ehdotuksessa, jonka mukaan yhteistyön edistymistä arvioitaisiin kahden vuoden välein, sekä ehdotuksessa siitä, että Euroopan komissio perustaisi kiireesti lähetystöt kaikkiin Keski-Aasian valtioihin.

Keski-Aasian valtiot ja kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat Etyjin jäseniä ja sitoutuneet noudattamaan samoja arvoja ja periaatteita. Kazakstanista tulee Etyjin puheenjohtajavaltio vuonna 2010, joten se on saanut valtavasti luottamusta ja on ensimmäinen Keski-Aasian valtioista, joka saa näin merkittävän vastuullisen tehtävän. Toivon tämän omalta osaltaan edistävän edelleen Kazakstanin ja kaikkien alueen valtioiden demokraattista ja yleistä kehitystä sekä tiiviimpiä yhteyksiä Euroopan unioniin.

Hyvät kollegat, olen iloinen siitä, että Keski-Aasian valtioista puhuttaessa Euroopan komissio, neuvosto ja parlamentti puhuvat yksiäänisesti. On aika nostaa Euroopan unionin ja Keski-Aasian valtioiden väliset suhteet ja yhteistyö korkeammalla tasolle selkeän ja sitovan strategian perusteella.

  Katrin Saks, PSE-ryhmän puolesta. – (ET) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, valitettavasti Euroopan unioni löysi Keski-Aasian varsinaisesti suhteellisen myöhään, enkä ole varma siitä, ymmärrämmekö vieläkään alueen merkitystä talous- ja turvallisuuspolitiikan kannalta. Kun vilkaisen ympärilleni täällä salissa, havaitsen, ettei se ole kaikkein suosituimpia kohteita. Joka tapauksessa viime vuonna Saksan puheenjohtajakaudella hyväksytty Keski-Aasian strategia ja tämä Euroopan parlamentin mietintö merkitsevät kuitenkin merkittävää askelta eteenpäin. Onnittelen esittelijää ja kiitän häntä miellyttävästä ja rakentavasta yhteistyöstä.

Mietinnössä näkyvät keskeiset Keski-Aasiaa koskevat seikat, kuten turvallisuusasiat, terrorismin torjuminen, energia, köyhyyden poistaminen, narkoottisten huumausaineiden kauttakulku, ihmiskauppa, ympäristöasiat sekä suhteiden kehittäminen Euroopan unioniin, alueellinen yhteistyö ja globalisaation haasteet. Merkittäviä näkökohtia ovat toisaalta alueellinen lähestymistapa ja toisaalta jokaisen valtion arvioiminen sen omien ansioiden perusteella, sillä vaikka nyt tarkastelemmekin yhtä aluetta, kyseiset valtiot kuitenkin poikkeavat toisistaan varsin merkittävästi.

Merkittävin seikka mietinnössä on siinä ilmenevä tasapainoinen suhtautuminen taloudellisiin näkökohtiin ja ihmisoikeuksiin. Koska kyseessä olevat valtiot ovat luonnonvaroiltaan rikkaita, on olemassa vaara, että suhteissamme hyötynäkökohdat ylittävät muut arvot. Tätä voi entisestään hankaloittaa se, ettei Keski-Aasiassa ole aiempaa kokemusta demokratiasta, minkä vuoksi kansainvälisten standardien noudattaminen voi siellä olla vaikeaa.

Tilannetta monimutkaistavat entisestään perinteiset heimoyhteydet ja jatkuva neuvostoperinnön vaikutus. Voidaankin siis katsoa, että käytämme samaa sanastoa puhuessamme ihmisoikeuksista, sanavapaudesta ja lehdistönvapaudesta, mutta miellämme ne varsin eri tavoin. Tämän vuoksi yhteistyö ei ole helppoa, mutta meidän on hyödynnettävä Keski-Aasian valtioiden Euroopan unionia kohtaan tuntemaa kiinnostusta. Emme kuitenkaan ole niiden ainoa elinehto. Viime vuosina myös Venäjä ja Aasian valtiot ovat tarmokkaasti uudistaneet suhteitaan sinne.

Euroopan unionilla on kuitenkin parempi mahdollisuus kuin koskaan ennen suhteiden kehittämiseen hyödyntämällä esimerkiksi nyt Euroopan unioniin kuuluvien Baltian maiden ja muiden uusien jäsenvaltioiden yhteyksiä ja kokemusta, joita niillä on aiemmasta yhteistyöstä Keski-Aasian valtioiden kanssa. Lopuksi totean, että on hyvin tärkeää lisätä läsnäoloamme alueella, mutta ottaen huomioon sen, mitä komission jäsen sanoi ja sen tosiasian, että Keski-Aasiassa kyse on valtioista, joissa väestö, toisin kuin Euroopan unionissa, on nuorta, hankkeidemme olisi kohdistuttava erityisesti nuoriin.

  Samuli Pohjamo, ALDE-ryhmän puolesta. – Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluan aluksi kiittää esittelijää Cem Özdemiriä onnistuneen mietinnön tekemisestä. Hän on tehnyt paljon työtä asiassa ja nostanut esille oleelliset seikat EU:n ja Keski-Aasian strategiasta.

Mietinnöstä käy ilmi EU:n kaksijakoinen suhtautuminen Keski-Aasiaan. Unioni haluaa lisätä maakaasun ja öljyn tuontia alueelta ja monipuolistaa kuljetusreittejä. Samalla halutaan parantaa ihmisoikeustilannetta, edistää demokratiaa, tasa-arvoa ja uudistaa hallintoa ja oikeuslaitosta. Hyvän tasapainon löytäminen näille tavoitteille on haastava tehtävä. EU:n on tehostettava Keski-Aasian strategian täytäntöönpanoa ja nopeutettava hankkeiden toteuttamista ja syvennettävä maakohtaista ja alueellista lähestymistapaa.

Haluan korostaa vuoropuhelun ja yhteistyön merkitystä EU:n ja Keski-Aasian maiden välillä. Samalla unionin on tuettava myös Keski-Aasian maiden välistä kanssakäymistä sekä annettava teknistä apua mm. ihmis- ja huumekaupan vastaiseen toimintaan. EU:n tuki terveydenhuollon, sosiaalialan ja koulutuksen uudistuksiin ja yhteistyö tieteen alalla lisää kansalaisyhteiskunnan kontakteja ja vahvistaa eurooppalaisia arvoja, demokratiaa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia. Tämä parantaa myös yhteistyön edellytyksiä energiapolitiikassa.

Haluan myös painottaa erityisesti EU:n perus- ja jatkokoulutukseen antamaa tukea, mikä tarjoaa entistä paremmat edellytykset opiskeluun EU:ssa ja harjoittaa vaihtoa EU:n yliopistojen opiskelijoiden kanssa. EU:n on myös tuettava ja kannustettava Keski-Aasian maita tehostamaan toimiaan ympäristönsuojelussa ja pyrkimyksessä kestävään veden- ja muiden luonnonvarojen käyttöön.

  Adam Bielan, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, minäkin kiitän Cem Özdemiriä hänen erinomaisesta mietinnöstään.

Arvoisa komission jäsen, energiavarmuus on epäilemättä yksi suurimpia Euroopan unionin 2000-luvulla kohtaamia haasteita. Se on saavutettavissa ainoastaan energialähteidemme monipuolistamisen avulla, jotta EU:n jäsenvaltiot eivät olisi enää riippuvaisia Venäjän turvallisuusjoukkojen valvomista yrityksistä.

Monipuolistamisessa juuri Keski-Aasian valtiot ovat keskeisessä asemassa. Tämä vaikuttaa sopivan molemmille osapuolille: EU:n jäsenvaltioille, jotka etsivät muita energialähteitä, sekä Keski-Aasian valtioille, jotka haluavat myydä raaka-aineitaan korkeammalla hinnalla.

Odessan-Brodyn öljyputken jatkaminen Puolan Gdanskin satamaan ei kuitenkaan ole toteutunut, ja Nabuccon putken, ainoan putken, joka voisi kuljettaa maakaasua EU:n jäsenvaltioihin Venäjästä riippumatta, rakentaminen vaikuttaa nyt epätodennäköisemmältä, koska Turkmenista ja Kazakstan tekivät viime vuonna Venäjän kanssa sopimuksen kaasuputken rakentamisesta Kaspianmeren rannikon suuntaisesti. Venäjä ja Bulgaria ovat myös tehneet hiljattain sopimuksen, ja Serbian öljyteollisuutta yksityistetään.

Tämän seurauksena, koska Euroopan unionista puuttuu solidaarisuus ja EU:n diplomatia on tehotonta, maamme sallivat Venäjän ja Kiinan syrjäyttävän ne tällä maailman merkittävällä alueelta. Kysyn tämän vuoksi komission jäseneltä, mitä konkreettisia tekoja Euroopan komissio aikoo toteuttaa Odessan–Brodyn–Gdanskin ja Nabuccon putkien kaltaisten hankkeiden edistämiseksi.

  Jiří Maštálka, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (CS) Hyvät kollegat, aluksi haluan kiittää esittelijää hänen mietinnön valmisteluun uhraamastaan ajasta ja työstä. Minun on kuitenkin valitettavasti tämän myönteisen seikan jälkeen todettava, että kyseinen ehdotus on hyvin sekava ja heikosti jäsennelty, ja samoja seikkoja toistetaan jatkuvasti. Minä kysynkin, kenelle se on itse asiassa osoitettu?

Pelkään, että kyseisissä valtioissa teksti herättää levottomuutta. Se tulee aiheuttamaan päänsärkyä maiden diplomaateille, kun he kamppailevat mietinnössä esitetyn kritiikin jäsentämisen kanssa. Vastaisuudessa olisi mielestäni asianmukaista erottaa toisistaan päätöslauselma ja mietinnön selvitysosa. Otan esimerkiksi yhden näistä valtioista, Kazakstanin. Kazakstanin presidentti Nursultan Nazarbajev vieraili Brysselissä vuoden 2006 lopussa. Uskon, että komission jäsen oli myös mukanamme. Siinä yhteydessä lausuttiin arvostavia ja ylistäviä sanoja. Nyt mietintöä lukiessa yleinen vaikutelma on kuitenkin sellainen, etteivät puheet olleet vakavasti otettavia ja vilpittömiä. Onko kaasun ja öljyn määrä objektiivisuutemme mittapuu? Emmekö tiedä, että Kazakstan toteuttaa parhaillaan ohjelmaa nimeltä Passi Eurooppaan, jossa heijastuu kyseisen tasavallan vilpitön halu lähentyä EU:ta kyseisillä aloilla? Minusta mietintö ei anna vilpitöntä vastausta kazakstanilaisten kysymykseen siitä, voidaanko valtio maantieteellisesti ja yleisemmin katsoa osaksi Eurooppaa. Katson myös, että mietinnössä esiin tuleva perinteisen alentuva sävy, jolla EU tarkastelee lukutaidottomia ja köyhiä sukulaisiaan, on epäasiallinen.

Tekstissä ei erotella millään tavalla alueen erilaisia valtioita sen koommin ihmisoikeuksien kuin taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen osaltakaan. Velvoite esittää yhdessä Keski-Aasian valtiot ja Mongolia on ymmärrettävä vain pyrkimyksenä yhdistää samaan joukkoon valtiot, jotka esittelijä katsoo samanlaisen geopoliittisen merkityksen omaaviksi ja oletettavasti mahdollisiksi tukikohdiksi Venäjää ja Kiinaa vastaan. Jotkut päätöslauselmaesityksen sanamuodot ovat kyseenalaisia. Mitä tarkoitetaan johdanto-osan kohdassa R, jossa todetaan, että eri mailla on historiallisesti tai viime aikoina ollut omia etuja alueella? Ilmaistaanko siinä tukemme joidenkin eurooppalaisten suurvaltojen entiselle siirtomaapolitiikalle, vai onko se joidenkin öljy-yhtiöiden etujen mukainen huolenilmaus? Myös toteamus, jonka mukaan Venäjä ja Kiina yrittivät säilyttää vaikutuspiirinsä Keski-Aasiassa perustamalla Shanghain yhteistyöjärjestön, on mielestäni järjetön.

Lopuksi haluan sanoa, että ihailtavat aikomukset parantaa EU:n suhteita Keski-Aasian valtioihin sekä pyrkimykset tukea paikallista demokraattista ja sosiaalipoliittista kehitystä ovat päätöslauselmaa laadittaessa hämärtyneet tiettyjen kunnianhimoisten ryhmien hyvin ongelmallisten etunäkökohtien vuoksi. EU:n todellisten tavoitteiden ja tarpeiden kannalta tuloksena olevaa tekstiä on mielestäni mahdoton hyväksyä.

  Bastiaan Belder, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, esittelijä Özdemir korostaa aivan perustellusti mietinnössään, että Keski-Aasialla on Euroopan unionille suuri strateginen merkitys. Hän toteaa myös, että muiden kuin jäsenvaltioiden kanssa tehtävien sopimusten ehtona on oltava kumppanivaltion selkeä sitoutuminen ihmisoikeuksiin. Vuoropuhelun on oltava selkeää ja avointa.

Turkmenistan on yksi esittelijän mainitsemista Keski-Aasian valtioista. Siellä uskonnonvapaus on täysin kuvitteellista. Valtio valvoo täysin uskontoa. ”Ruhnama” – entiseen presidenttiin Nijazoviin yhdistyvä valtionuskonto ja henkilökultti – on edelleen vallalla. Rekisteröitymättömillä uskonryhmillä on tämän vuoksi vaikeaa. Ne ovat puun ja kuoren välissä. Virkakoneiston pelottelu rajoittaa niiden uskonnonvapautta ja ne kohtaavat ongelmia vapaassa liikkumisessa ja omaisuuden omistamisessa. Venäläisten baptistipappien Kalatevskin ja Polotovin tilanne, josta esitin komissiolle kysymyksen viime syksynä, on vain yksi esimerkki tästä kauhistuttavasta jokapäiväisestä todellisuudesta.

Pyydän teitä siis jälleen ystävällisesti harkitsemaan esittämiäni tarkistuksia, tarkistuksia 12 ja 13. Turkmenistan on merkittävä valtio, kun Euroopan unioni pyrkii monipuolistamaan energialähteistään, tämä on kiistatonta. Siihen on kuitenkin kiinnitettävä huomiota aiemmin mainitsemieni uskonnollisten ryhmien ja muiden vähemmistöjen aseman vuoksi. Sama koskee myös muita Keski-Aasian kumppaneitamme. Luotan tukeenne.

  Charles Tannock (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, EU:n ja Keski-Aasian välinen kumppanuus on jo viivästynyt paljon. Onnittelen jäsen Özdemiriä mietinnöstään. Valtavaa ja strategisesti merkittävää aluetta revitään kolmeen suuntaan, Kiinaan, Venäjälle ja Eurooppaan. Olennaista on, että teemme kaikkemme varmistaaksemme sen, että Keski-Aasia valitsee järkevästi kumppanikseen Euroopan unionin.

Kun Turkmenistan nyt vähitellen astuu ulos eristäytyneisyydestään, on EU:lla ratkaiseva mahdollisuus. Turkmenistanilaisen hiilivedyn säännöllisen ja luotettavan toimituksen varmistaminen vähentää Euroopan tämän hetken liiallista riippuvuutta Venäjästä. Tämä edellyttää uutta Kaspianmeren putkea yhdistettäväksi Nabuccon hankkeeseen.

Uzbekistan, jota on perustellusti hyljeksitty Andijonin verilöylyn jälkeen, on aloittanut ihmisoikeuksia koskevan vuoropuhelun EU:n kanssa. Tämä on huomattava askel eteenpäin. On tietysti tapahduttava vielä paljon edistymistä, ennen kuin Uzbekistania voidaan pitää tosiasiallisesti demokraattisena valtiona. Uzbekistan on kuitenkin tärkeä liittolainen kansainvälisen terrorismin vastaisessa sodassa, varsinkin mitä tulee Afganistaniin.

EU:n kannalta Kazakstania on pidettävä Keski-Aasian kruununjalokivenä. Valtion laajat öljy-, kaasu- ja mineraalivarat, joihin kuuluu myös uraani, ovat luonnollisesti houkuttelevia. Vaikka Kazakstan ei olekaan perinteemme mukainen läntinen liberaali demokratia, se edistyy merkittävällä tavalla moniuskoisena, maallisena ja muslimienemmistöisenä valtiona. Ottaen huomioon, että vain 17 vuotta sitten se oli Neuvostoliiton liittovaltio, Kazakstanin Etyjin puheenjohtajuus vuonna 2010 vahvistaa entisestään suuntausta kohti suurempaa poliittista vapautta ja ihmisoikeuksia.

Euroopan naapuruuspolitiikan itäisen ulottuvuuden esittelijänä ehdotin kerran, että Kazakstan jonain päivänä osallistuisi Euroopan naapuruuspolitiikkaan. Uskon, että jonain päivänä jokin tämän kaltainen järjestely onnistuu.

  Jan Marinus Wiersma (PSE). – (NL) Arvoisa puhemies, minäkin onnittelen esittelijä Cem Özdemiriä. On harmillista, että suurin osa Keski-Aasian väestöstä on todennäköisesti mennyt jo aikoja sitten nukkumaan.

Euroopan unioni on kauan laiminlyönyt Keski-Aasiaa. Nyt suunniteltu strategia on tervetullut askel kohti tämän puutteen korjaamista. Kuten monet ovat todenneet, unionilla on alueella melkoiset intressit. Valitsemme realistisen strategian, johon sisältyy Keski-Aasian-suhteidemme eri näkökulmia ja alueen kehitystä koskeva yhtenäinen näkemys. Kuten EU:n erityisedustajamme Pierre Morel on lukemattomissa yhteyksissä todennut, energiavuoropuhelua ei synny, ellemme auta asianmukaisesti toimivien valtioiden kehittämisessä. Asianmukaisesti toimiva valtio merkitsee demokratisoitumista. Uuden strategian menestyksestä ei ole takeita. Menestys riippuu todella paljon sen täytäntöönpanotavasta. Odotamme ennen kaikkea Euroopan komission täydentävän strategiaa käytännössä. Ihmisoikeusasioita ei tietenkään pidä unohtaa tässä yhteydessä.

Uzbekistanin osalta olen edelleen sitä mieltä, että meidän on pysyttävä tiukkoina suhteissamme tähän valtioon, kunnes sen hallinto osoittaa selvästi olevansa valmis siirtymään kohti aitoa demokratiaa.

Kazakstan on tärkeä. Jaan yleisen näkemyksen, jonka mukaan valtio on alueella ratkaisevassa asemassa. En ole Charles Tannockin kanssa samaa mieltä siitä, että se olisi otettava mukaan naapuruuspolitiikkaan, mutta meidän on tutkittava keinoja parantaa suhteitamme Kazakstaniin. Olen itse käynyt siellä, ja minuun teki vaikutuksen valtion energia – ei vain taloudellinen vaan myös sosiaalinen energia. Olen iloinen siitä, että Kazakstanin Etyjin puheenjohtajuudesta päästiin sopimukseen. Olen iloinen myös siitä, että sopimukseen, tähän päätökseen, liittyy joitakin ehtoja. Me voimme seurata tulevina vuosina Kazakstania tarkistaaksemme, että se täyttää nämä ehdot.

Esitän vielä lopuksi yhden huomautuksen. Me voimme tehdä monenlaisia asioita Keski-Aasiassa. Meidän on kuitenkin aina muistettava myös Venäjän ja Kiinan asema alueella. Venäjän- ja Kiinan-politiikassamme meidän on myös pohdittava sitä muotoa, jossa kasvavat intressimme aluetta kohtaan on ilmaistava. Vieraillessani Kazakstanissa sain kuulla, että Kiina ja Venäjä eivät ole heidän ainoat merkittävät kumppaninsa, vaan he toivovat myös tiiviimpiä yhteyksiä Euroopan unioniin. Uusi strategiamme voi osoittautua tähän sopivaksi vastaukseksi.

  Ona Juknevičienė (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, aluksi onnittelen jäsen Özdemiriä tämän laaja-alaisen mietinnön laatimisesta.

Suhteista Keski-Aasian valtioihin vastaavan valtuuskunnan puheenjohtajana haluan tämän mietinnön yhteydessä tarkastella joitakin tärkeiksi katsomiani asioita.

Ensinnäkin Keski-Aasian merkitys Euroopan unionin ja koko maailman kannalta lisääntyy selvästi, epäilemättä alueen rikkaiden energiavarojen vuoksi. Meillä on paljon yhteisiä etuja turvallisuuden edistämisen alalla sekä terrorismin ja huumeiden salakuljetuksen kaltaisten uhkien torjumisessa. Olen iloinen, että Euroopan unionin uutta Keski-Aasian-kumppanuutta koskevassa strategiassa tarkastellaan näitä asioita hyvin päättäväisesti, kuten tässä päätöslauselmassakin.

Alueella on ratkaiseva geopoliittinen asema erityisesti Afganistanin, Kiinan ja Venäjän rajanaapurina. Meidän on tämän vuoksi määritettävä selkeästi tavoitteet ja painopistealat ottaen huomioon tämän kontekstin.

Kazakstanista tulee vuonna 2010 Etyjin puheenjohtajavaltio. Järjestön vastaa demokratian ja perustavaa laatua olevien ihmisoikeuksien takaamisesta. Olen iloinen kollegojeni puolesta, mutta huolissani Kazakstanin kansasta, sillä nykyiseen vaaleilla valittuun parlamenttiin ei kuulu yhtään opposition edustajaa.

Kaikilla Keski-Aasian valtioilla on vielä pitkä matka kuljettavanaan taloudellisten ja poliittisten uudistusten tiellä ja demokraattisen yhteiskunnan rakentamisessa. Entisten neuvostotasavaltojen, myös kotimaani Liettuan, esimerkki osoittaa, ettei 17 vuoden itsenäisyys ole riittävän pitkä aika todellisen muutoksen aikaansaamiseksi. Meidän on kuitenkin välitettävä ensisijainen viestimme, joka on, että Euroopan unioni ei halua aineellista hyötyä ihmisarvon kustannuksella.

  Wiesław Stefan Kuc (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, itsenäisyyden saavuttaminen lähes 20 vuotta sitten Cem Özdemirin mietinnössä tarkoitetuissa valtioissa sai aikaan täydellisen kulttuurisen muutoksen vuosien orjuuden jälkeen.

Luonnollisesti nämä valtiot hyödynsivät uutta vapauttaan aiempien käytäntöjen ja tapojen mukaan. Muutosta on vaikea saada aikaan näin lyhyessä ajassa. Näiden kansakuntien säilyminen perustui vuosisataisiin, perinteisiin kulttuurieroihin. Meidän on kunnioitettava tätä. Muutoksen on tapahduttava hitaasti, jotta emme herätä vihamielisyyttä omaa kulttuuriamme ja odotuksiamme kohtaan.

Taloussuhteet Venäjän federaatioon säilyivät itsenäisyydenkin aikana, ja ne ovat edelleen vahvat. Venäjän kulttuurilla, tiede-elämällä ja taloudella on ollut valtava vaikutus nyt itsenäisiin valtioihin. Jos emme rakenna vaihtoehtoisia yhteyksiä Euroopan unioniin, tulemme epäonnistumaan näissä valtioissa meitä kohtaan koetuista odotuksista huolimatta.

Aloittakaamme taloudesta: korvataan venäläiset putket omillamme, venäläiset teollisuuslaitokset omillamme ja venäjän kieli englannilla. Sen myötä toteutuu järjestelmällinen muutos kulttuurissa.

  Gerard Batten (IND/DEM). – (EN) Arvoisa puhemies, mietinnössä ilmaistaan huoli siitä, että Kirgisian uusi perustuslaki, josta äänestettiin kansanäänestyksessä lokakuussa 2007 ilman laajempaa keskustelua, voi muuttaa voimatasapainoa. Kirgisian perustuslakia tarkistettiin kiistanalaisessa kansanäänestyksessä vuonna 1996, ja vuonna 2003 järjestettiin toinen kansanäänestys, jossa hyväksyttiin lisää muutoksia perustuslakiin.

Mietinnössä myös paheksutaan Keski-Aasian valtioiden ”yleistä huolta säilyttää sisäinen järjestys”, joka ”on tosiasia hallintojärjestelmissä, joissa ei ole nähtävissä paljoakaan kiinnostusta pyrkiä hankkimaan kansan hyväksyntää, jolle näiden järjestelmien vallan tulisi perustua”.

Hetkinen, kenestä tässä puhutaan? Perustuslakimuutoksesta, joka ”muuttaa voimatasapainoa”. ”Huolesta säilyttää sisäinen järjestys”, johon ei liity ”paljoakaan kiinnostusta pyrkiä hankkimaan kansan hyväksyntää” jolle poliittisen eliitin vallan tulisi perustua. Tämä kuulostaa Yhdistyneen kuningaskunnan Itsenäisyyspuolueen unionin perustuslakia – anteeksi, tarkoitan Lissabonin sopimusta – koskevalta mietinnöltä.

En usko viiden Keski-Aasian valtion olevan demokratian ja oikeusvaltion mallimaita, mutta kun Kirgisian poliitikot halusivat muuttaa perustuslakia, he ymmärsivät sentään pyytää kansan hyväksyntää kansanäänestyksessä.

Se on jotain, mitä Euroopan unioni ei ole ymmärtänyt eikä uskaltanut pyytää Euroopan kansalaisilta.

  Rihards Pīks (PPE-DE). – (LV) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, paljon kiitoksia. Ensinnäkin haluan kiittää esittelijää, varjoesittelijää sekä heidän avustajiaan, sillä mietintö on hyvin kattava ja se sisältää paljon viittauksia ja asiakirjatutkimuksia, joissa analysoidaan kutakin valtiota. Haluan kuitenkin kiinnittää huomionne muutamaan seikkaan, joita ei mielestäni ole käsitelty riittävästi. Kyllä, haluan myös lisätä, että komission jäsenen kuvaus kyseisissä valtioissa lähitulevaisuudessa toteutettavista erityistoimista oli hyvin tervetullut. Minusta vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei mietinnössä ja Euroopan unionin strategiassa yleisesti esitetä riittävästi näitä valtioita koskevia strategisia päätöksiä ja toimia, kun taas minusta vaikuttaa siltä, että Venäjällä, Kiinalla, Etelä-Korealla ja Intialla on kaikilla hyvin merkittävä vaikutus alueella. Haluan kiinnittää huomionne myös asiaan, jonka uskon kollegani Adam Bielanin jo maininneen. Useiden valtioiden johtajat kokoontuivat 10. lokakuuta 2007 Vilnassa keskustellakseen Kaspianmeren putkista energiantoimituksissa. Viikkoa ennen tätä presidentti Putin, joka ei todellakaan vieraile usein muissa valtioissa, meni tapaamaan Nazarbajevia Turkmenistaniin. Hän tarjosi kaasusta hieman korkeampaa hintaa ja allekirjoitti poliittisen sopimuksen, jonka mukaan kaikki Turkmenistanin ja Kazakstanin kaasu kulkee Venäjän putkien kautta. Voidaan siis itse asiassa sanoa, että hän kiirehti kollegamme päätöksen edelle. Mielestäni tiettyä samankaltaisuutta on nähtävissä myös Andijanin tapahtumissa, kun muutaman kuukauden kuluttua Uzbekistanin presidentin oli pyydettävä Yhdysvaltojen tukikohdan sulkemista. Minusta vaikuttaa siltä, että meidän olisi kiinnitettävä enemmän huomiota myös näihin näkökohtiin… Haluan vain kiinnittää huomiota siihen, että meidän on tehtävä paljon huolellisempaa analyysia ja otettava huomioon myös nämä strategiset näkökohdat. Kiitos.

  Józef Pinior (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, aluksi haluan onnitella Cem Özdemiriä hänen erinomaisesta EU:n Keski-Aasian strategiaa koskevasta mietinnöstään.

Keski-Aasia on osa sitä reittiä, joka on yhdistänyt Euroopan ja Aasian suuria sivilisaatioita aina antiikin ajoista alkaen. Nykypäivän globaalissa kontekstissa vanha Silkkitie voidaan nähdä alueen suuren poliittisen, kulttuurisen ja kaupallisen potentiaalin symbolina. Keski-Aasia on alue, jossa kohtaavat Euroopan unioni, Kiina, Intia ja Iran. Epäilemättä alueen valtiot – Kazakstan, Kirgisian tasavalta, Turkmenistan ja Uzbekistan – ovat yksi EU:n ulkoisten toimien pääasiallisista kohteista tulevina vuosina.

Lisäksi Keski-Aasia on alue, jolla EU:lla ja Turkilla on yhteisiä etuja. Turkin kulttuurinen, kielellinen ja strateginen vaikutus alueella on yksi Turkin EU-jäsenyyttä puoltavista argumenteista.

Haluan mainita kaksi asiaa. Ensinnäkin EU:n on tarjottava näille valtioille tukea ihmisoikeuksien, demokratian ja koulutuksen näkökulmasta. EU:n tukea tarvitaan kansalaisyhteiskunnan kehittämisessä, liberaalissa demokraattisessa muutoksessa ja oikeusvaltion toteuttamisessa näissä valtioissa.

Toiseksi haluan korostaa energiapoliittisen kumppanuuden merkitystä. On kiinnitettävä erityistä huomiota hankkeisiin, joissa yhdistetään Keski-Aasian öljy- ja kaasukentät sekä jakelujärjestelmät Euroopan unioniin johtaviin putkiin. Tällainen on esimerkiksi Nabuccon tuleva hanke. Yhteistyön lujittaminen edelleen Keski-Aasian ja Mustanmeren alueella energia- ja liikennealoilla on olennaisen tärkeää EU:n tavoitteiden saavuttamiseksi.

  Olle Schmidt (ALDE). – (SV) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, EU:n Keski-Aasian strategia on suuri askel eteenpäin. Yhteisen näkyvyytemme lisääminen erityisedustajan avulla sekä Kirgisian tasavallan ja Tadžikistanin lähetystöjen perustamissuunnitelmat tarjoavat meille paremmat mahdollisuudet käydä intensiivistä vuoropuhelua yksittäisten valtioiden kanssa. Ne myös muuttavat niitä tapoja, joilla voimme työskennellä alueella.

Keski-Aasiasta tulee, kuten on jo todettu, yhä merkittävämpi erityisesti sellaisen energian saatavuuden osalta, jota Venäjä ei valvo välittömästi tai välillisesti. Alueella on uusia valtioita, jotka tarvitsevat tukea demokratiansa kehittämisessä ja vahvistamisessa, tukea rikollisuuden torjumisessa ja tiettyjen alueen valtioiden kautta niin Venäjälle kuin EU:n suuntautuvan huumeiden kauttakulun pysäyttämisessä. Samalla nämä valtiot ovat tietenkin merkittäviä kumppaneita myös terrorismin maailmanlaajuisen lisääntymisen torjumisessa.

EU:lla on mahdollisuus osoittaa hyödyllisyytensä ulkopolitiikan alalla hyödyntämällä pehmeitä politiikan välineitä, niin tukea kuin kauppaakin. Lisäksi EU voi auttaa demokraattisten toimielinten ja sellaisen toimivan, oikeusvaltioperiaatteeseen perustuvan valtion rakentamisessa, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia sekä todellista sanan- ja lehdistönvapautta.

Keski-Aasian valtioilla on vahvat intressit luoda vaihtoehtoja öljyn ja kaasun vientinsä monipuolistamiseksi. Meidän on EU:ssa edistettävä tehokkaita ja asianmukaisesti rahoitettuja vaihtoehtoja Venäjän ja Kiinan kaasuputkille. EU:n on kannettava vastuunsa yhteisestä energiavarmuudestamme. Muuten on olemassa vaara, että kaikki yhteiset ponnistelumme menevät hukkaan.

Venäjän lisääntyvä öljy- ja kaasuputkien omistus ei vastaa sitä riippumattomuutta, johon meidän EU:ssa pitäisi pyrkiä.

  Janusz Wojciechowski (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, Kazakstan on parhaiten tuntemani Keski-Aasian valtio. Se on suuri valtio, joka sijaitsee Kiinan, Siperian ja Euroopan välissä. Me katsomme nämä valtiot paradoksaalisesti Keski-Aasian valtioiksi, vaikka osa niiden alueesta kuuluu maantieteellisesti Eurooppaan. Kazakstan, jossa on 16 miljoonaa asukasta ja yli sata etnistä ryhmää ja uskontoa, on perinteiltään ja historialtaan meistä etäällä, ja silti sen politiikka ja kansalaisten haaveet osoittavat vahvaa halua lähentyä EU:ta.

Lisäksi Kazakstan on kulttuuriselta kannalta pikemminkin eurooppalainen kuin aasialainen valtio. Se kamppailee ongelmiensa kanssa, mutta se on vakaa valtio, joka on sitoutunut demokraattisiin uudistuksiin, ja alueen vakaus on hyvin tärkeää koko maailman turvallisuuden kannalta. Meidän on tuettava Kazakstanin ja muiden Keski-Aasian valtioiden vakautusprosessia ja lähentymistä Eurooppaan. Meidän pitäisi tukea kaikkea sellaista toimintaa, joka auttaa Keski-Aasian valtioiden saattamisessa lähemmäs Eurooppaa, varsinkin koska niillä voi olla merkittävä asema Euroopan energiavarmuuden turvaamisessa.

  Roberta Alma Anastase (PPE-DE). – (RO) Hyvät kollegat, Mustanmeren yhteistyön esittelijänä haluan korostaa Keski-Aasian ja Mustanmeren alueiden välisen yhteistyön suurta merkitystä. Kiitän esittelijää siitä, että hän on ottanut huomioon tätä koskevat ehdotukseni, ja toivon niin komissiolta kuin neuvostoltakin voimakkaita pyrkimyksiä niiden toteuttamiseksi käytännössä Keski-Aasian uuden strategian täytäntöönpanon kautta.

Näiden kahden alueen välinen yhteistyö ja sen vahvistaminen ovat niin Euroopan unionin kuin Keski-Aasian ja Mustanmeren alueen valtioidenkin tavoitteita. Tämä on selvimmin havaittavissa energian ja liikenteen aloilla, sillä Keski-Aasia on Euroopan unionin kannalta merkittävä energiavarojen lähde. Tämän vuoksi olenkin tyytyväinen siihen, että mietinnössä tarkastellaan tämän osalta kahta keskeistä ajatusta.

Ensinnäkin on kehitettävä liikenneväyliä ja energiainfrastruktuureja, jotka tuovat Keski-Aasian energiavarat Mustanmeren alueelle ja lopulta Euroopan unioniin. Tämä on Euroopan unionin energiavarmuuden ja energialähteiden monipuolistamisen kannalta merkittävä tekijänä. Tämän vuoksi korostan Nabucco-hankkeen ratkaisevaa merkitystä ja yhdyn mietinnössä esitettyyn kehotukseen kiinnittää yhä enemmän huomiota hankkeen menestyksekkääseen kehitykseen.

Toiseksi vahvaan energia-alan politiikkaan liittyy myös avointen ja kilpailukykyisten energiamarkkinoiden luominen. On tärkeää, että Euroopan unioni kannustaa tämänsuuntaisiin toimiin sekä vahvistamalla vuoropuhelua Keski-Aasian ja Mustanmeren alueen valtioiden kanssa että lisätoimenpitein, kuten edistämällä niiden liittymistä Maailman kauppajärjestöön.

Joka tapauksessa nämä tavoitteet pitäisi sisällyttää yleiseen Keski-Aasia koskevaan strategiaan, joka keskittyy kestävään vakauteen ja kehitykseen. Näistä syistä on energiapolitiikan lisäksi hyvin tärkeää edistää uudistuksia kaikissa viidessä tasavallassa, siten että ihmisoikeudet ja hyvä hallintotapa sekä koulutus ja elinikäinen oppiminen ovat keskeisiä tekijöitä.

  Vural Öger (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, aluksi haluan onnitella Cem Özdemiriä hänen onnistuneesta mietinnöstään. Euroopan unioni liittyi kilpailuun Keski-Aasiasta hyvin epäröivin askelin ja kiinnostui alueesta hyvin myöhään jääden jälkeen Venäjästä, Kiinasta ja Yhdysvalloista. Tähän asti Keski-Aasia ei ole mieltänyt Euroopan unionia maailmanlaajuiseksi toimijaksi. EU:n Keski-Aasian strategiaa on kaivattu jo kauan, varsinkin keinona vähentää energiariippuvuutta Venäjästä. Puheenjohtajavaltio Saksa aloitti toimet. Nyt meidän on tärkeää jatkaa niitä.

Valitettavasti edelleen paljastuu, ettei EU vieläkään puhu yksiäänisesti ulkoisessa energiapolitiikassaan. Meidän on Euroopassa keskityttävä ennen kaikkea monipuolistamiseen, yhteisten etujemme ajamiseen sekä solidaarisuuteen kriisitilanteissa. EU:n jäsenvaltioiden kahdenväliset energiasopimukset kolmansien maiden kanssa kyseenalaistavat kuitenkin jatkuvasti Euroopan unionin mahdollisuuden yhteiseen kantaan. On kuitenkin Euroopan unionin ja sen kansalaisten edun mukaista noudattaa yhteistä ulkoista energiapolitiikkaa.

Meidän ei kuitenkaan pidä tarkastella kansalaisillemme hyvin merkittäviä energiatoimituksia ainoana syynä EU:n suhteille kyseiseen alueeseen. Emme pyri hyötymään Keski-Aasian strategiasta yksipuolisesti. Tämän osalta Euroopan unionin on erotuttava muista toimijoista alueella. Pikemminkin on kyse Keski-Aasian tasavaltojen auttamisesta oikeusvaltion ja demokraattisen yhteiskunnan sekä terveen talouden kehittämisessä. Jos unioni toimii näin, on alueen asukkaiden tultava siitä paljon tietoisemmiksi. Euroopan on kuitenkin myös edettävä varovaisesti, sillä lännestä tulevia neuvoja voidaan helposti erehtyä pitämään holhoamisena tai puuttumisena sisäisiin asioihin.

Maailma kasvaa yhä tiiviimmäksi myös EU:n ulkopuolella, ja meidän on pyrittävä rakentavaan kumppanuuteen Keski-Aasian valtioiden kanssa, kumppanuuteen, josta ei synny sellaista vaikutelmaa, että eurooppalaiset ovat kiinnostuneita vain omasta edustaan, yhteisiin etuihin perustuvaan kumppanuuteen.

  Péter Olajos (PPE-DE). – (HU) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, 150 vuotta sitten Ármin Vámbéry -niminen maanmieheni oli ensimmäinen eurooppalainen, joka toi koko maailmalle uutisia Keski-Aasian suljetuista yhteiskunnista ja tietoa alueen kulttuurista, hallinnosta ja taloudellisesta tilanteesta ennen Venäjän valloituksia. Jo tuohon aikaan tämä alue oli Silkkitien tavoin jo vuosisatoja muodostanut maitse kulkevan napanuoran Euroopan ja Aasian välille.

Venäjän ja Neuvostoliiton pitkän valtakauden jälkeen Keski-Aasian viisi valtiota voivat jälleen omaksua tämän napanuoran aseman Euroopan ja Aasian välillä. Monin tavoin alue valitettavasti jo toimii sellaisena, sillä suuri osa laittomasta ihmis- ja huumekaupasta saapuu Eurooppaan näiden valtioiden kautta kuten maakaasukin.

Tämän vuoksi EU tarvitsi ja tarvitsee strategian Keski-Aasian-suhteittensa kehittämiseksi. EU ei kuitenkaan voi olettaa yhteistyön koskevan ainoastaan sieltä tännepäin suuntautuvien vaarojen torjumista tai energian ja raaka-aineiden saatavuutta tai sitä, kuinka EU voi opettaa aluetta demokratiassa ja ihmisoikeuksissa.

Meidän on kehitettävä aitoa yhteistyötä tämän alueen kanssa, ja tämän vuoksi kannatan Euroopan unionin pyrkimyksiä edistää Keski-Aasian valtioiden WTO-jäsenyyttä ja niiden osallistumista maailmankauppaan. EU:n on käytettävä kaikkia käytettävissä olevia keinoja edistääkseen alueen taloudellista, sosiaalista ja poliittista kehitystä sekä nykyaikaistamista. Tämä voidaan kuitenkin toteuttaa vain keskinäisen luottamuksen avulla.

Tämän vuoksi on tärkeää asettaa ympäristönsuojelu ensisijaiseksi osaksi yhteistyötä. Ilmastonmuutos, krooniset veden käyttöön liittyvät ongelmat sekä aiemmin saastuneiden alueiden kunnostaminen ovat entistä suurempaa huomiota kaipaavia asioita. Tämän lisäksi EU:n on tiukasti kieltäydyttävä kaikista ympäristöä pilaavista tai alueella asuvien ihmisten elinympäristöä vahingoittavista hankkeista.

Olen jo kiinnittänyt komission huomion Kirgisian ja Uzbekistanin hallituksista riippumattomien järjestöjen esittämään kritiikkiin Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin osittain rahoittamia syaniditeknologiaa käyttäviä kullankaivutoimia kohtaan. EU ei voi missään tapauksessa tukea tällaisen teknologian käyttöä sen paremmin Euroopassa kuin sen ulkopuolellakaan. Paljon kiitoksia.

  Elisabeth Jeggle (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, minäkin haluan aluksi kiittää esittelijää sekä tämän mietinnön parissa työskennelleitä varjoesittelijöitä. Tämän Keski-Aasian strategian ja tämän ensimmäisen Euroopan parlamentissa käytävän laajan keskustelun kautta etenemme aktiivisesti edistääksemme vuoropuhelua ja vastataksemme kaikkiin niihin meitä odottaviin haasteisiin, joista komission jäsen puhui. Strategia sisältää pieniä askeleita pitkällä tiellä. Olen iloinen entistä tiiviimmästä yhteistyöstä sekä siitä, ettei kyse ole yksisuuntaisesta tiestä, vaan keskinäiseen luottamukseen perustuvasta näkemysten vaihdosta.

Tämän päivän keskustelu osoittaa, että Keski-Aasian osalta tarvitaan tasapainoilua. Keski-Aasian tasavaltoihin liittyy hyvin erilaisia piirteitä. Meidän on esitettävä hyvin erilaisia edellytyksiä. Haluamme tuoda energiaa, mutta turvallisesti, ja haluamme viedä demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Haluamme yhdistää nämä, eikä se ole helppoa. Olen kuulunut vuodesta 1999 alkaen valtuuskuntaan, joka vastaa suhteista Keski-Aasian valtioihin - minä tunnen nämä valtiot. Olen oppinut paljon siellä asuvilta ihmisiltä ja tiedän, että heilläkin on ylpeytensä, josta he eivät halua luopua. Meidän on siis edettävä hyvin varovasti ja toisinaan pragmaattisesti.

Tästä pääsenkin Uzbekistaniin. Uzbekistan ottaa parhaillaan pitkiä askelia, mistä meidän olisi syytä olla hyvin iloisia. Kuolemanrangaistus poistettiin 1. tammikuuta. Kiitän esittelijää hänen suullisesta tarkistuksestaan. Lisäksi otettiin käyttöön habeas corpus -periaate, jonka mukaan tuomioistuin ratkaisee, onko pidätys laillinen. Tämän vuoden toukokuussa käymme toisen ihmisoikeuksia koskevan vuoropuhelun komission kanssa. Suhtaudun luottavaisesti sen toteutumiseen. Tämäkin on hyvä asia, joka vie käynnistämäämme kehitystä eteenpäin.

Haluan sanoa, että tuen UEN-ryhmän esittämiä tarkistuksia, koska olen niistä samaa mieltä, katson niiden olevan askel kohti vuoropuhelua ja koska meidän on pyrittävä vuoropuheluun ja kumppanuuteen.

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin olisi osallistuttava aktiivisemmin Keski-Aasian tapahtumiin ja tuettava alueen taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Tällä hetkellä vaikutusvaltamme on vähäinen, lähinnä siellä harjoittavat liiketoimintaa Moskova, Peking ja Washington.

Entistä aktiivisemman aseman saavuttamiseksi meidän on kehitettävä näkemys taloudellisesta ja poliittisesta yhteistyöstä ja osallistuttava Kazakstanin, Kirgisian tasavallan, Tadžikistanin, Turkmenistanin ja Kazakstanin tarpeita vastaaviin hankkeisiin, investointeihin ja ohjelmiin. Samalla meidän on kannustettava näitä kaikkia valtioita osallistumaan entistä aktiivisempaan alueiden väliseen yhteistyöhön. Meidän on kuitenkin muistettava, ettei tehtävä ole helppo, sillä alue on etninen, kielellinen, uskonnollinen, poliittinen ja sosiaalinen tilkkutäkki, jossa Venäjällä on edelleen suuri vaikutusvalta.

Euroopan unionin ensisijaisena tavoitteena on oltava yhteistyön tehostaminen energian, kaupan, koulutuksen, infrastruktuurien, turvallisuuden ja alueellisen yhdentymisen kaltaisilla aloilla. Meidän on keskityttävä demokratisoitumisprosessin tukemiseen, koulutuksen kehittämiseen ja köyhyyden poistamiseen. Tämä lisää turvallisuutta sekä sosiaalista ja taloudellista vakautta tällä strategisella maailman alueella ja tekee yhteistyöstämme tehokkaampaa.

  Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, ensimmäinen aiheeni on seuraava: kaikki viisi Keski-Aasian valtiota ovat Etyjin jäseniä, mikä merkitsee sitä, että ne ovat sitoutuneet kansainvälisen yhteisön edessä perusvapauksien, demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskeviin velvoitteisiin, tosin niiden velvoitteiden noudattamisen taso vaihtelee.

Toiseksi alueen puutteisiin nähden Kazakstanin tilanne on myönteinen. Siellä järjestettiin elokuussa 2007 parlamenttivaalit, joihin osallistuin tarkkailijana. Tietyistä varauksista huolimatta kansainvälinen yhteisö tunnusti vaalit demokraattisiksi.

Kolmanneksi, jos Euroopan unioni toivoo löytävänsä Venäjän sijaan muita raakaöljyn ja maakaasun lähteitä, sen on pyrittävä strategiseen yhteistyöhön Keski-Aasian valtioiden ja erityisesti Kazakstanin kanssa. Ja se tarkoittaa, että Kazakstanin toiveita lähentymisestä Eurooppaan on kannustettava ja tuettava.

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, tämä oli hyvin mielenkiintoinen keskustelu. Pahoittelen aina sitä, että keskustelu käydään näin myöhään illalla ja että kenties sen vuoksi niin vähän parlamentin jäseniä osallistuu siihen, mutta kiitos siitä, että jäitte tänne. Nähdäkseni monet teistä ovat maininneet sen, mitä itse ajattelen: on olemassa strategia, joka on aivan välttämätön, ja strategialla pyritään saavuttamaan vakaus ja turvallisuus tällä alueella. Me, eli Euroopan unioni, olemme vahvasti etenemisen kannalla.

Toimin Etyjin puheenjohtajana vuonna 2000 ja opin tuntemaan nämä valtiot. Kuten muut ovat sanoneet, ne ovat hyvin mielenkiintoisia valtioita. Ne ovat keskenään hyvin erilaisia. On totta, että Kazakstan on tähti näiden valtioiden joukossa, mutta vielä on paljon tehtävää.

Kaikki ovat maininneet ihmisoikeusasiat. On puhuttu myös köyhyyden poistamisesta ja erityisesti koulutuksesta, mutta myös yleisesti ihmisoikeuksista ja tietenkin merkittävästä asiasta, energiasta. Minä siis tiedän, kuinka paljon meillä on tehtävää, ja olen iloinen siitä, että Euroopan unioni on vihdoinkin tehnyt paljon enemmän kuin aiemmin, kuten totesin, yhdessä puheenjohtajavaltio Saksan kanssa. Puhun nyt muutaman sanan näistä eri kysymyksistä.

Köyhyyden poistaminen on hyvin tärkeää, ja se on yksi maakohtaisten strategioiden keskeisistä osista. EU:n Keski-Aasian strategiaa koskeva poliittinen asiakirja koskee pikemminkin poliittisia painopistealoja, mutta maakohtaisissa strategioissa mainitsemme kaikki kehitysyhteistyövälineen edellytykset, jotka koskevat erityisesti koulutusta, kansanterveyttä, maaseudun kehittämistä, sosiaaliturvaa ja varsinkin haavoittuvia perheitä ja vaikeuksissa olevia lapsia.

Kansanterveyden ja tartuntatautien kannalta on käytettävissä myös merkittävä tekijä: HI-viruksen ja aidsin sekä tuberkuloosin ja malarian torjuntaa varten perustettu maailmanlaajuinen rahasto, jonka ohjelmien puitteissa Keski-Aasian valtiot ovat tukikelpoisia. Tämä on siis yksi puoli, jonka osalta jatkamme toimia.

Toisaalta on olemassa myös energiakysymys – täällä on mainittu sekä Nabuccon putki että Odessan–Brodyn–Gdanskin putki – ja yleisesti energiavarmuus. Olen täysin samaa mieltä kanssanne siitä, että haluamme monipuolistaa energiapolitiikkaamme, vaikka emme vielä olekaan saavuttaneet tavoitteitamme. Tärkeintä on kuitenkin se, että olemme tehneet tämän selkeän päätöksen.

Odessan-Brodyn-Gdanskin putkesta haluan todeta, että komissio pyrkii kaikin tavoin monipuolistamaan energialähteitämme ja toimitusreittejä, ja tässä Keski-Aasialla on aivan ratkaiseva merkitys. Mainitsemanne putki on merkittävä hanke näiden pyrkimysten puitteissa, ja jotta saamme kuljetettavaa tähän putkeen, meidän on ensisijaisesti tehtävä työtä Kaspianmeren putken eteen, jotta saamme Keski-Aasian varat Mustallemerelle. Vain muutama päivä sitten järjestettiin kaikkien aikojen ensimmäinen Mustanmeren synergiaa käsittelevä alueellinen konferenssi, joka oli ensimmäinen vaihe näiden asioiden käsittelyssä alueellisella tasolla.

Tämän lisäksi meidän on tarkasteltava Nabuccon putkeen liittyvää energiavarmuutta. Se on edelleen painopisteala komissiolle, ja me tuemme sitä edelleen. Hanke ei ole kuollut, kuten jotkut teistä kenties luulevat. Meillä siis on energiapoliittiset painopistealat. Olemme sitä paitsi aloittamassa eräänlaisen energiaa koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan valmistelemisen myös Turkmenistanin kanssa. Olemme jo tehneet sellaisen Kazakstanin kanssa, ja me pyrimme todellakin jatkamaan siltojen rakentamista Kaukasuksen ja Keski-Aasian eri valtioiden välille.

Joku kysyi minulta Mongoliasta. Keski-Aasian alueen valtioilla on yhteinen lähimenneisyys neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, ja ne ovat tietenkin kaikki hyvin nuoria kansakuntia. Tämä tarkoittaa, että kohtaamme niissä samanlaisia haasteita yhteiskuntien poliittisen ja taloudellisen muutoksen yhteydessä, mutta kuten tiedätte, Mongolian menneisyys on aivan erilainen, ja sen vuoksi emme sisällyttäneet Mongoliaa tähän strategiaan. Emme kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta tarkastella myös eteläisiä Keski-Aasian valtioita ja toivomme mahdollisuutta tehdä enemmän yhteistyötä Mongolian kanssa. Se on nyt varsin demokraattinen valtio, jossa on nähty paljon myönteisiä toimenpiteitä ja myönteistä kehitystä.

Kazakstan toimii todellakin Etyjin puheenjohtajana vuonna 2010. Haluan kertoa teille, että olen aina kannattanut tätä, kuitenkin aina sillä ehdolla, että Kazakstan edelleen ottaa vielä tarpeellisia, merkittäviä askelia: vielä on paljon tehtävää tiedotusvälineiden vapauden, vaalilainsäädännön sekä poliittisten puolueiden rekisteröimisen alalla, mutta Kazakstan etenee oikeaan suuntaan.

Lopuksi, Kazakstan osallistuu Euroopan naapuruuspolitiikkaan. Pitäkäämme mieluusti Keski-Aasian strategia ja Euroopan naapuruuspolitiikka jokseenkin erillään, vaikka naapuruuspolitiikan tekijöitä voidaankin myöhemmin sisällyttää erityisiin sopimuksiin varsinkin Kazakstanin kanssa, sillä tiedämme, että Kazakstan voi olla ensimmäinen Keski-Aasian alueen valtio, joka alkaa säteillä myönteistä ilmapiiriä. Toivon muiden seuraavan sen esimerkkiä.

  Cem Özdemir, esittelijä. − (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, aluksi haluan kiittää kaikkia tähän keskusteluun osallistuneita kollegoja, kiittää valiokuntia niiltä pyydetyistä lausunnoista ja tietenkin myös valtuuskunnan puheenjohtajaa Juknevičienėa. Olen kiitollinen myös tarkistuksia esittäneille kollegoille. Jäsen Jeggle jo viittasikin kuolemanrangaistuksen lakkauttamista Uzbekistanissa koskevaan tarkistukseen. Olemme asiasta todella iloisia. Minun on kuitenkin korostettava, että olemme panneet huolestuneina merkille, että oppositiopoliitikkoja ja toimittajia kuolee Uzbekistanin naapurivaltioissa hämärissä oloissa. Myös tätä olisi tarkasteltava tässä yhteydessä.

Ratkaiseva kysymys onkin, kuinka voimme välittää arvojamme kieltämättä omaa etuamme tässä asiassa. Juuri tämä on Euroopan unionin mahdollisuus, sillä meillä on yksinkertaisesti näille valtioille enemmän tarjottavaa kuin vain riippuvuutta tai jopa hyväksikäyttöä. Yksinkertainen ja akuutti ongelma on se, kuinka saamme yhdistettyä pitkän aikavälin vakauden ja demokraattisen kehityksen. Tällä alalla on vielä paljon potentiaalia kehittää aitoa kumppanuutta toisaalta Keski-Aasian valtioiden kesken ja toisaalta Euroopan unionin kanssa. Tämä tarkoittaa todellakin taloudellisen ja demokraattisen kehityksen koko pakettia yhdessä kulttuuri- ja tiedevaihdon kanssa. Painopistealoina ovat kuitenkin selvästi ympäristönsuojelu ja kansalaisyhteiskunnan kehittäminen.

Haluan lyhyesti puhua teille kaikille varmasti tutusta asiasta, Araljärven ympäristökatastrofista, joka tunnetaan alueen ulkopuolellakin ja on yksi maailman suurimmista ympäristökatastrofeista. Nämä valtiot eivät kykene ratkaisemaan ongelmaa ilman meidän apuamme. Tässäkin asiassa meidän on osoitettava solidaarisuuttamme ja tehtävä osamme auttaaksemme.

Hyvä uutinen on se, että Turkki on merkittävä kumppanimme, joka on lähinaapurimme ja Euroopan unionin jäsenyyttä toivovana valtiona se voi tarjota asiantuntemustaan strategian yhteisessä kehittämisessä.

Euroopan unionin menestystä voidaan mitata myös sillä, kuinka se onnistuu Keski-Aasiaa koskevan johdonmukaisen strategian kehittämisessä. Jos Euroopan unioni haluaa olla globaali toimija, sen on myös kehitettävä strategia, jossa se esittää yhteiset intressinsä.

  Puhemies. − (DE) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskiviikkona 20. helmikuuta 2008.

Kirjalliset kannanotot (142 artikla)

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. – (IT) Osana suhteista Keski-Aasiaan vastaavan valtuuskunnan, jonka jäsen olen, työskentelyä olen saanut mahdollisuuden vierailla valtioissa, joita mietintö koskee.

Olen siis voinut havaita sen merkittävän edistyksen, jota näissä valtioissa on toteutunut monilla aloilla ympäristöstä aina sosiaalialaan, varsinkin EU:n voimakkaan kannustuksen ansiosta. Tämän vuoksi on toivottava, että EU jatkaa aloittamaansa työtä tässä osassa maailmaa, muistaen, että nämä valtiot ovat merkittäviä liittolaisia kansainvälisen terrorismin ja huumekaupan torjunnassa ja lisäten vuoropuheluaan näiden valtioiden kanssa

Neuvostoa ja komissiota kehotetaan myös lisäämään toimiaan tarjotakseen kansalaisille laajempaa suojelua yhteiskuntaelämän keskeisillä aloilla sekä näin ollen vahvistamaan voimassa olevaa naisten oikeuksia koskevaa lainsäädäntöä ja parantamaan sen soveltamista, jatkamaan sinnikästä taisteluaan lasten hyväksikäyttöä vastaan, panemaan täytäntöön suuria koulutusuudistuksia ja, tartuntatautien lisäännyttyä alueella merkittävästi, terveydenhuoltopalveluiden uudistuksen, joka katsotaan ensisijaiseksi tavoitteeksi näissä valtioissa.