Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 20. helmikuuta 2008 - Strasbourg

5. Äänestysselitykset

Suulliset äänestysselitykset

- Mietintö: Richard Corbett ja Íñigo Méndez de Vigo (A6-0013/2008)

  Frank Vanhecke (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, Corbettin ja Méndez de Vigon mietinnöstä toimitettiin juuri äänestys. Sen tulokset osoittavat, että tämä parlamentti on vahvistanut pitkäaikaisen asenteensa, jolla halveksitaan täydellisen demokraattisesti Ranskassa, Alankomaissa ja muualla osoitettua enemmistön tahtoa. Vaikka parlamentti väittääkin edustavansa kaikkia Euroopan kansalaisia, näillä kansalaisilla ei ole todellisuudessa pienintäkään sananvaltaa. Kun parlamentin puhemies Pöttering sanoi juuri äsken, että parlamentti osoitti äänestyksessä Euroopan kansalaisten enemmistön kannan, hän lausui pelkän säälittävän valheen. Parlamentti ei ole tiedustellut lainkaan, mikä kansan tahto on ja miten sitä voisi kunnioittaa, tai pyytänyt kansanäänestystä järjestettäväksi kaikissa jäsenvaltioissa. Päinvastoin ainoa tämän parlamentin vaatima asia on, että entisen perustuslain jäljennös tulisi voimaan mahdollisimman pian. Tämä parlamentti ei valitettavasti edusta kansalaisia, vaan pelkästään virallisen Euroopan eliittikonsensusta.

  Syed Kamall (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin mietintöä vastaan, koska jälleen kerran Euroopan unionin poliittinen eliitti yrittää survoa perustuslakisopimuksen läpi ilman Euroopan kansalaisten mielipiteen kysymistä. Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus lupasi järjestää sopimuksesta kansanäänestyksen, mutta nyt se väittää, että sopimus onkin jotenkin erilainen. Kuunnelkaa vain johtajaa toisensa perään, esimerkiksi Valéry Giscard d’Estaingia, jolloin ymmärrätte, että mitään eroa ei oikeasti ole.

Sanon teille, hyvä Euroopan poliittinen eliitti, että jos luulette rakentavanne eurooppalaista hanketta, mutta rakennattekin sitä ilman kansan tahtoa, olette itse asiassa rakentamassa hiekkalinnaa. Kuten edesmennyt, suuri Jimi Hendrix sanoi kerran, hiekkalinnat sortuvat lopulta mereen. Euroopan perustuslain ratifioiminen kahdesta vastustavasta kansanäänestystuloksesta huolimatta on epädemokraattista, raukkamaista ja laitonta.

  Daniel Hannan (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, olen ollut kahdeksan vuotta täällä parlamentissa ja kuullut suhteellisen järjettömiä väitteitä tässä istuntosalissa. Varsinainen humpuukipalkinto kuuluu kuitenkin väitteelle, jonka mukaan se, mitä juuri teimme äänestämällä sopimuksen läpi, oli Euroopan kansalaisten vapaan tahdon ilmentymä.

Tiedätte hyvin, että se ei ole totta. Sen tietävät teistä nekin, jotka osoittivat suosiota täydestä sydämestään, kun nuo sanat lausuttiin. Tiedätte sen, ja voin todistaa teidän tietävän, sillä kannatitte aiemmin kansanäänestyksiä, kunnes kävi selväksi, että te häviäisitte niissä. Tämä äänestys oikeastaan korosti sitä, miten kaukana tämän parlamentin jäsenet ovat äänestäjistään. Kansanäänestysten peruminen oli pelkurimainen teko ja johtajuuden laiminlyöntiä, ja te tiedätte sen.

Jos olen väärässä, osoittakaa se. Antakaa sopimus kansalle äänestettäväksi, kuten halusitte silloin, kun kuvittelitte voivanne voittaa äänestyksissä. Antakaa Lissabonin sopimus kansalle äänestettäväksi. Pactio Olisipiensis censenda est!

  Hannu Takkula (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, haluan antaa lyhyen äänestysselostuksen, miksi äänestin tyhjää. Minun mielestäni on muistettava, että tässä asiassa parlamentillamme ei ole toimivaltaa, vaan toimivalta kuuluu jäsenvaltioille, ja meidän täytyy kunnioittaa sitä, että jäsenvaltiot saavat itse päättää, hyväksyvätkö ne tämän uuden Lissabonin sopimuksen vai ei.

Nyt meidän täytyy mielestäni pysähtyä ja muistaa, mitkä ovat toimivaltasuhteet. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kansallisvaltiot tekevät rauhassa tämän päätöksen. Ei ole pahitteeksi, vaikka kansalaisilta kysytään asiaa, koska silloin annetaan myös lisää legitiimisyyttä päätöksenteolle, mikäli kansalaiset saavat vaikuttaa tähän prosessiin.

Arvoisa puhemies, tässä sopimuksessa on paljon hyvää, mutta siinä on myös sellaisia kohtia, mitä ei voi hyväksyä, ja jos ajattelen asiaa yhden jäsenvaltioin eli Suomen kannalta, josta itse tulen, tässä on monia sellaisia asioita, jotka eivät ole meille hyväksyttäviä. Mutta joka tapauksessa päätösvalta asioista kuuluu kansallisille parlamenteille.

(Suosionosoituksia)

- Päätöslauselmaesitys Lissabonin strategiasta (B6-0073/2008)

  Zita Pleštinská (PPE-DE). – (SK) Äänestin Lissabonin strategiaa koskevan päätöslauselman puolesta. Se kuuluu keväällä järjestettävän Eurooppa-neuvoston asialistalle. Olen samaa mieltä valmistelijoiden kanssa siitä, että Lissabonin strategia menestyy vain, jos siinä turvaudutaan inhimillisiin voimavaroihin ympäristössä, jossa suositaan ja edistetään oppimista, tietoa, tiedettä, tutkimusta, kulttuuria, tiedotusta ja innovointia.

Lissabonin strategian tavoitteiden toteuttamiseksi tarvitsemme kolmea tekijää: yliopistoja tiedon arkkitehteina, liike-elämää, joka osaa hyödyntää tätä tietoa käytännössä, ja julkisen sektorin ja paikallisten hallitusten elimiä, jotka voivat luoda pysyvästi kestävän infrastruktuurin tieteelle, tutkimukselle ja kehitykselle kansallisella ja alueellisella tasolla. Innovointiin tarvitaan taloudellisia sijoituksia, ja rahoituksella saadaan tietoa. Innovointiin sijoitettu tieto vahvistaa taloudellista tukea. Vain ne pienet ja keskisuuret yritykset, jotka ovat kekseliäitä ja luovia, voivat selvitä vaikeasta kilpailusta. Uskon, että Eurooppa pystyy löytämään paikkansa 2000-luvulla Yhdysvaltain ja Japanin tietotulvan rinnalla.

  Ivo Strejček (PPE-DE). – (CS) Äänestin mietintöä vastaan ja haluaisin nyt luvallanne kertoa, miksi tein niin.

Ensinnäkin koko tekstissä Euroopan unioni esitetään maailmanlaajuisena taloudellisena ja sosiaalisena voimana. Toiseksi siinä puhutaan EU:n niin kutsutusta johtoroolista maailmassa ja uskotaan sokeasti, että muu maailma kehittyy EU:n omien toiveiden mukaisesti. Kolmanneksi mietinnössä todetaan, että Euroopan unionilla on johtoasema joidenkin maailmanlaajuisten normien luomisessa. Neljänneksi Lissabonin strategiassa muiden maiden kanssa tehtävästä taloudellisesta yhteistyöstä tulee ehdollista tärkeimpien työehtojen täytäntöönpanolle. Viidenneksi Lissabonin strategia on johdettu suoraan niin kutsutusta Lissabonin sopimuksesta, vaikka sopimusta ei ole edes ratifioitu useimmissa jäsenvaltioissa. Julistuksessa vaaditaan vähimmäispalkan käyttöönottoa niissä jäsenvaltioissa, joissa ei ole vähimmäispalkkaa.

  Othmar Karas (PPE-DE). – (DE) Itävallan kansanpuolue Europaklub Euroopan parlamentissa äänesti innokkaasti Corbettin ja Méndez de Vigon mietinnön puolesta, koska Lissabonin sopimuksella Euroopan kansalaiset, jäsenvaltiot ja Euroopan unioni vahvistuvat. Euroopan kansalaiset ja heitä edustavat parlamentit ovat voittajia. Kosovo-keskustelun yhteydessä huomaamme, miten tärkeä tämä sopimus on, koska sillä pystymme todennäköisemmin saavuttamaan yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan. Perusoikeuskirjan muuttaminen oikeudellisesti sitovaksi osoittaa meille, mihin suuntaan meidän on edettävä tehdäksemme perusoikeudet mahdollisiksi kaikille Euroopan unionin kansalaisille. Tämän sopimuksen vastustajat ovat kansalaisia vastaan. Meidän on pysyttävä kansalaisten rinnalla ja tuotava tämä sopimus heitä lähemmäksi.

  Hubert Pirker (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, äänestin mietinnön puolesta, koska uskon siihen varauksetta, sillä siinä luodaan tasapaino taloudellisten ja sosiaalisten toimenpiteiden välille. Tämä tasapaino on löydettävä, sillä ensimmäistä kertaa käyttöön otetaan sosiaalinen Eurooppa ja ensimmäistä kertaa parlamentin suuri enemmistö pyytää jäsenvaltioita ryhtymään toimenpiteisiin vähimmäispalkan käyttöönottamiseksi. Olen tyytyväinen, että enemmistö pystyi estämään toimenpiteet, joilla aiottiin vähentää sosiaalisia saavutuksia, esimerkiksi työaikadirektiiviä, ja sosiaalisten etujen vientiä rajojen yli. Siksi äänestinkin innokkaasti tämän tasapainoisen toimenpidepaketin puolesta.

  Nirj Deva (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin Lissabonin sopimusta koskevaa mietintöä vastaan. Nyt salaisuus on paljastettu, ja olemme heittäneet lapsen pesuveden mukana. Yhteismarkkinoita luodessamme olemmekin luoneet salaa yhteisen valtion.

Emme ole suostuneet ottamaan kansalaisiamme mukaan toimintaan. Olemme kieltäneet heiltä heidän luonnollisen oikeutensa vaikuttaa siihen, miten heitä hallitaan. Olemme jättäneet myös täysin huomiotta, että heillä olisi ollut oikeus kansanäänestykseen.

Miten voimme sanoa kansalaisillemme, äänestäjillemme, että tämä parlamentti edustaa heidän mielipiteitään, jos heille ei anneta mahdollisuutta lausua mielipiteitään? Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus ja erityisesti Gordon Brown lupasivat järjestää kansanäänestyksen. Sekä Gordon Brown että Tony Blair erityisesti sanoivat antavansa Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisille mahdollisuuden kansanäänestykseen. Olen varsin pahoillani tästä päivästä ja työväenpuolueen rikkomista lupauksista.

  Ewa Tomaszewska (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, minun oli äänestettävä tyhjää Lissabonin sopimuksesta toimitetussa äänestyksessä. Sopimusta ei ole saatavissa omalla kielelläni täällä eikä Puolassa. Äänestäjäni eivät ole voineet tutustua siihen, ja loppujen lopuksihan olen täällä edustamassa heidän näkemyksiään ja etujaan, enkä pelkästään omia vakaumuksiani. Täällä Euroopan parlamentissa päätettiin maanantaina, että tänään äänestetään asiakirjasta, jota jotkut meistä eivät ole voineet lukea konsolidoituna toisintona omalla kielellään. Jos tekee päätöksen asiakirjasta, jonka sisältö on saavuttamattomissa, on joko tyhmä tai epärehellinen. Tämän takia äänestin tyhjää.

- Mietintö: Margarita Starkevičiūtė(A6-0029/2008)

  Ivo Strejček (PPE-DE). – (CS) Arvoisa puhemies, äänestin mietintöä vastaan seuraavista syistä.

Mietinnössä puhutaan etujen tasapuolisemmasta jakamisesta ja esitellään ajatus julkisilla investoinneilla toteutettavasta täystyöllisyydestä. Sillä yritetään korvata niin kutsuttua markkinoiden epäonnistumista verotuksen avulla: ottamalla käyttöön ympäristövero ja tukemalla tiedettä ja tutkimusta verovähennyksin, jotka tekevät verotusjärjestelmästä epäselvemmän ja joita varten tarvitaan uutta EU:n lainsäädäntöä.

  Philip Claeys (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, äänestin Starkevičiūtėn mietintöä vastaan, sillä maahanmuuttoa koskeva kohta on tyypillisen lyhytnäköinen, ja tällaisesta olemme saaneet maksaa jo paljon. On tietenkin niitä, jotka haluavat 1960- ja 1970-lukujen virheiden toistuvan. Tuolloinhan ajateltiin lyhytnäköisesti ja tuotiin ihmisiä maahan kuin kauppatavaraa. Tuon politiikan tulokset ovat näkyvillä nyt kaupungeissamme: laajamittaista työttömyyttä, rikollisuutta, rinnakkaisten yhteiskuntien muodostumista. Sen sijaan että oppisimme menneisyyden virheistä, jatkamme itsepäisesti samaa polkua. Asiat ovat menossa vieläkin huonompaan suuntaan nyt, kun ehdotetaan, että Euroopan maahanmuuttopolitiikalla ”täydennettäisiin” jäsenvaltioiden politiikkaa. Tämä aiheuttaa takuulla aiempaakin enemmän piittaamattomuutta, mikä on todennäköisesti viimeinen asia, jota tarvitsisimme.

  Koenraad Dillen (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, äänestin tätä mietintöä vastaan kollegani Philip Claeysin tavoin. Mietinnössä on tietenkin useita seikkoja, jotka ovat epäilemättä totta ja tärkeitä. Esimerkkejä tällaisista ovat työmarkkinoiden nykyaikaistaminen, yrittäjyyteen sijoittaminen ja verojärjestelmien yksinkertaistaminen, joita mietinnössä tuetaan. Täällä parlamentissa unohdetaan kuitenkin koko asian ydin, jos täällä ajatellaan, että Lissabonin strategian kärjessä olisi taloudellisista syistä muuttavia ihmisiä houkutteleva Euroopan maahanmuuttopolitiikka. Kyse ei ole myöskään taloudellisesta avoimuudesta, joka olisi ihmelääke laittomaan maahanmuuttoon, kuten väitetään, vaan pikemminkin kyse on unionin ulkorajojen tarkemmasta valvonnasta, kansallisen joukkolaillistamispolitiikan kieltämisestä ja laittomien maahanmuuttajien maastakarkottamista koskevasta vakaasta politiikasta.

- Mietintö: Cem Özdemir (A6-0503/2007)

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, hyväksyimme tärkeän asiakirjan EU:n ja Keski-Aasian välisistä suhteista. Toivomme voivamme jakaa esimerkiksi kokemuksia ja arvoja, jotka ovat yhteisiä kaikille Euroopassa, ja saada Keski-Aasian alueen kehittyvät demokratiat näiden arvojen puolelle. Kyseisten maiden taloudellinen kehitys on ollut huikeaa. Niiden on kuitenkin toimittava päättäväisesti, jotta ne voivat estää perusoikeuksien, tärkeimpien ihmisoikeuksien ja vapauksien rikkomisen. Niiden on käsiteltävä useita ongelmia, esimerkiksi lisääntyvää huumeiden salakuljetusta, järjestäytynyttä rikollisuutta, korruptiota ja ihmiskauppaa. Myös muita perusasioita on parannettava. Yhteydenpidon kansalaisiimme on parannuttava, kulttuurivaihtoa on edistettävä, ja on kehitettävä erityinen avustusohjelma nuorille, jotta he voivat opiskella eurooppalaisissa oppilaitoksissa ja tutustua samalla eurooppalaisiin arvoihin ja normeihin.

Toivotamme kumppaneillemme Kazakstanissa, Kirgisian tasavallassa, Tadžikistanissa, Turkmenistanissa ja Uzbekistanissa onnea heidän pyrkiessään vaurauteen, vapauteen ja demokratiaan, jotta he voivat tukea toisiaan tulevaisuudessa ja hyötyä yhdessä saavutuksistaan.

Kirjalliset äänestysselitykset

- Mietintö: Richard Corbett ja Íñigo Méndez de Vigo (A6-0013/2008)

  Jan Andersson, Göran Färm, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. − (SV) Me Ruotsin sosialidemokraatit äänestimme tänään Lissabonin sopimusta koskevan mietinnön puolesta. Tuemme uutta sopimusta. Ymmärrämme kuitenkin, että kahden jäsenvaltion hylättyä perustuslakiehdotuksen meidän oli tehtävä muutoksia. Emme siis ole samaa mieltä siitä, että lipun ja hymnin poistamista sopimuksesta pitäisi pahoitella. Toisin kuin parlamentin enemmistön mielestä, meidän mielestämme on hyvä, että kansallisen itsemääräämisoikeuden kannalta herkkien alueiden päätöksentekomenettelyitä varten on esitelty ”hätälaukaisin”.

Puolustamme toissijaisuusperiaatetta ja vastustamme siksi, että Euroopan parlamentin pitäisi vaatia kansanäänestyksen järjestämistä jäsenvaltioissa. Se on asia, josta jokaisen jäsenvaltion on päätettävä itse.

Lopuksi haluaisimme huomauttaa Lavalin tapausta koskevasta tarkistuksesta 36 toimitetusta äänestyksestä. Päätimme äänestää ensimmäistä osaa vastaan, koska mielestämme aiemman perussopimuksen ja Lissabonin sopimuksen välillä on eroja, esimerkiksi perusoikeuskirjassa, jossa säädetään muun muassa oikeudesta mennä lakkoon kansallisen käytännön mukaisesti. Tuemme perusoikeuskirjan säännöksiä ja tuemme myös tarkistuksen toista osaa, jolla turvataan oikeus työmarkkinariitoihin. Haluamme painottaa, että poliittinen ryhmämme parlamentissa on asiasta samaa mieltä ja päätti äänestää ehdotusta vastaan, sillä mietintö koskee sopimusta eikä Lavalin tapausta.

  Gerard Batten, Godfrey Bloom, Graham Booth, Derek Roland Clark, Nigel Farage, Michael Henry Nattrass, Jeffrey Titford ja John Whittaker (IND/DEM), kirjallinen. − (EN) Vaikka UKIP-puolue vastustaakin Lissabonin sopimusta, äänestimme tyhjää tarkistuksesta 31, sillä emme hyväksy tarkistuksen perusteluja.

  Pervenche Berès (PSE), kirjallinen. – (FR) Uskon edelleen vakaasti, että koska presidentti Sarkozy ei järjestänyt kansanäänestystä, sosialistien kantana Ranskan parlamentissa oli oltava äänestyksestä pidättäytyminen. Ranskan presidentin surkea työ sopimusneuvotteluissa ja ranskalaisten äänen huomiotta jättäminen eivät kuitenkaan tarkoita, että meidän ei pitäisi vastata tänään meille esitettyyn kysymykseen.

Sopimus on kaukana täydellisestä, mutta sen avulla voimme saada toimielinkeskustelun päätökseen ja antaa Euroopalle säännöt, joiden mukaan se voi toimia. Sosialistien olisi saatava äänensä kuuluville poliittisissa muutoksissa, jotka ovat taloudellisen näkökulman tarkistuksen ydin, Ranskan puheenjohtajakaudella Euroopan unionissa ja PSE-ryhmän sitoumuksessa, kun se laatii ohjelmajulistuksensa seuraavia Euroopan parlamentin vaaleja varten.

Jos olisimme äänestäneet vastaan, olisimme voineet päästä eroon politiikanaloista siinä tekstissä, jonka olisi pitänyt olla perustuslaki. Näin Euroopan olisi ollut pakko keskittyä siihen, mistä Euroopan kehittämisessä oikeasti oli kyse. Tämä on erittäin tärkeää.

Haluan kuitenkin, että tämä teksti hyväksytään, jotta voin osallistua täysin rinnoin tuleviin neuvotteluihin politiikoista, ja yli kaksi vuotta sitten antamani ”ei”-ääni oli Euroopan puolella. Siksi otan tehtäväni vastaan ja hyväksyn Lissabonin sopimuksen.

  Adam Bielan, Marcin Libicki ja Konrad Szymański (UEN), kirjallinen. − (PL) Äänestin tyhjää Lissabonin sopimusta koskevasta mietinnöstä toimitetussa lopullisessa äänestyksessä, koska mietintö ylittää reippaasti sopimukset, joihin päästiin EU:n huippukokouksissa Brysselissä ja Lissabonissa.

Lissabonin sopimus oli erittäin vaikea kompromissi kaikille osapuolille. Tämän kompromissin ylittäminen – mikä näkyy esimerkiksi EU:n symbolien puuttumisen mainitsemisessa, sopimuksissa neuvoston poikkeuslausekkeisiin liittyvästä äänestysjärjestelmästä ja perusoikeuskirjassa – tuhoaa ratifiointiprosessin poliittisesti.

En voi myöskään antaa tukeani kohdille, joilla valmistelllaan maaperää kampanjoille unionin perustuslaillistamisesta.

  Carlos Coelho (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Lissabonin sopimus on paras mahdollinen kompromissi, jolla päästään toimielinkriisin yli ja luodaan parempaa joustavuutta päätöksentekomekanismeihin, joita tarvitaan 27 jäsenvaltioon laajentuneessa Euroopan unionissa, jotta se voi toimia nykyisessä, globaalissa ja jatkuvasti muuttuvassa maailmassa.

Olen erittäin tyytyväinen siihen, että EU:lle on annettu oikeushenkilöys ja että kolmen pilarin rakenne on hajotettu yhden yhteisen toimielinjärjestelmän ja yhteisön menettelyn yleisen käytön tieltä.

Haluan kehua toimenpiteitä, joilla parannetaan avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta ja vahvistetaan Euroopan kansalaisten osallistumista ja oikeuksia sekä tiedotustasolla että kansalaisaloitteen avulla.

Pidän vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alojen muutoksia myönteisinä. Näiden alojen toimissa pyritään jatkossa kunnianhimoisempiin tavoitteisiin ja tehokkaampiin toimintatapoihin, eikä niissä käytetä enää hallitustenvälisiä asiakirjoja ja menettelytapoja.

Haluan kehua myös kansallisten parlamenttien suurempaa osallisuutta, erityisesti toissijaisuusperiaatteen noudattamista valvottaessa.

Olen pahoillani useista myönnytyksistä, joihin jouduttiin taipumaan, esimerkiksi neuvoston uuden äänestysjärjestelmän käyttöönoton lykkäämisestä ja Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin poikkeuslausekkeista entisen kolmannen pilarin asioissa. Pelkään, että Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan valinnalla menetetään vaihtuvan puheenjohtajuuden edut tuomatta mitään lisäarvoa EU:n toimintakyvylle, mikä luo ongelmia eri toimielinten välisiin suhteisiin.

  Paul Marie Coûteaux, Patrick Louis ja Philippe de Villiers (IND/DEM), kirjallinen. – (FR) Euroopan parlamentti hyväksyi juuri Lissabonin sopimuksen, vaikka kukaan ei pyytänyt sitä tekemään niin.

Mouvement pour la France -puolueen valtuuskunta Euroopan parlamentissa äänesti tietenkin mietintöä vastaan ja tietää hyvin tekonsa täysin symbolisen luonteen.

On paljonpuhuvaa, että ranskalaisten ja alankomaalaisten Strasbourgiin valitsemat edustajat äänestävät sopimuksen puolesta, vaikka he samaan aikaan myöntävät, että se on kopio entisestä Euroopan perustuslaista, jonka heidän kansalaisensa hylkäsivät. On myös paljonpuhuvaa, että Euroopan parlamentti äänestää sopimuksesta, vaikkei yksikään sen jäsenistä ole voinut lukea sopimuksesta konsolidoitua toisintoa. Ensin Unkarin parlamentti ratifioi sopimuksen tuntematta sitä, minkä jälkeen Euroopan parlamentti hyväksyy tekstin lukematta sitä.

Mouvement pour la France -valtuuskunta Euroopan parlamentissa toivottaakin nyt onnea kaikille vapautta rakastaville irlantilaisille: heidän kansanäänestyksensä ei ole yksin heidän, vaan he äänestävät kaikkien niidenkin puolesta, joilla ei ole mahdollisuutta äänestää, ja erityisesti ranskalaisten puolesta, joiden äänet hylättiin.

  Manuel António dos Santos (PSE), kirjallinen.

– (PT) Äänestin tämän mietinnön puolesta ja tuen siihen liittyvää päätöslauselmaa.

Kuitenkin äänestyksen lopussa äänestyskoneeseen tuli vika, enkä pystynyt ilmaisemaan puoltavaa kantaani kunnolla.

Jotta kantani kirjattaisiin oikein, annan tämän äänestysselityksen.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä on valitettava Euroopan parlamentin päätöslauselma, jonka ainoana tarkoituksena on hämmentää kansalaisia ja painostaa jäsenvaltioita ratifioimaan Lissabonin sopimus, sillä Euroopan parlamentilla ei ole toimivaltaa hyväksyä sitä. Vain jäsenvaltiot voivat ratifioida sen.

Kuitenkin keskustelun ja äänestyksen aikana tuimme demokraattisia toimia, joilla pyrittiin ottamaan moniarvoisuus mukaan keskusteluun, ja painotimme, että tarvitsemme parempaa demokratiaa ja kansanäänestyksiä. Tämän takia ryhmämme antoi joitakin päätöslauselmaesityksiä, jotka valitettavasti hylättiin. Täsmällisesti kyse oli esityksistä, joissa ilmaisimme vastustavamme Lissabonin sopimusta ja korostimme joitakin sen huolestuttavimpia seikkoja, esimerkiksi suuntausta Euroopan unionin sotilaallistamiseen läheisessä yhteistyössä Naton kanssa, pyrkimystä sotilasmenojen kasvattamiseen ja mahdollisuutta ryhtyä sotilaallisiin toimiin unionin arvojen vaalimiseksi ja sen etujen palvelemiseksi.

Tuomitsemme myös sen tosiasian, että nykyisten sopimusten säännökset, joille Euroopan yhteisöjen tuomioistuin perusti äskettäiset tuomionsa (tuomiot Laval/Vaxholmin ja Viking Linen asioissa) ja oikeutti niissä sosiaalisen hylkäämisen ja alisti työntekijöiden oikeuden työtaistelutoimiin palvelujen tarjoamisvapauden kunnioittamisen alle, kuuluvat kokonaisuudessaan Lissabonin sopimukseen. Vaadimme, että työtaistelutoimiin ryhtyminen pysyy jäsenvaltioiden yksinomaisen toimivallan alaisuudessa.

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. − (EN) Pidän Íñigo Méndez de Vigon ja Richard Corbettin mietinnöstä, sillä he molemmat painottavat, että uudistussopimus ei ole perustuslaki, vaikka Eurooppa saakin sillä uuden, globaalin aseman, jossa sen on toimittava tulevina vuosikymmeninä.

Sopimuksella vahvistetaan unionin toimielinvaltaa. Sillä parannetaan demokratiaa antamalla Euroopan parlamentille valtuuksia. Sillä mahdollistetaan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittäminen ja varmistetaan, että Euroopan talous- ja työmarkkinavalta näkyy maailmanlaajuisissa politiikoissa. EU saa sopimuksella myös tärkeän aseman ilmaston lämpenemisen torjumisessa.

  Robert Goebbels (PSE), kirjallinen. – (FR) Äänestin Lissabonin sopimuksen puolesta, koska meillä ei valitettavasti ole muuta vaihtoehtoa. Meidän on kuitenkin tehtävä asiat selviksi. EU ei voita kansalaistensa luottamusta puolelleen 300-sivuisella pikkusopimuksella, joka on sekä käsittämätön että hämärä. Erityisesti moninaiset poikkeuslausekkeet johtavat jatkuvien umpikujien tai jopa ”vaihtelevan geometrian” Eurooppaan.

Uusi sopimus on viimeinen vaihtoehto. Meidän on laadittava nopeasti perinpohjainen uudistussopimus, jonka eurooppalaiset ratifioivat yhdessä kansanäänestyksessä. Kaikki maat, joiden äänestäjät vastustavat sopimusta, voivat lähteä EU:sta vapaasti tai vaihtoehtoisesti sopeutua yhteisiin sääntöihin. Tämä hinta meidän on maksettava saadaksemme täysin yhtenäisen Euroopan unionin, jonka politiikka on yhtenäisempää.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Harvoinpa olemme nähneet näin stalinistista mietintöä tässä parlamentissa: se on pelkkää valheellista propagandaa! Vain täällä ja Sarkozyn valtakunnassa voidaan sanoa, että Lissabonin sopimus on merkittävästi erilainen kuin Euroopan perustuslaki, kun taas enemmistö EU:n valtioiden ja hallitusten päämiehistä ja itse perustuslain isä, Valéry Giscard d’Estaing, sanovat päinvastaista.

Esittelijät ujuttivat hieman kulttuuria perustelujen alkuun lainaamalla muutaman rivin Shakespearen Julius Caesarista. Lainauksessa esitetään, että on seurattava taustavoimia, jotka johtavat suuriin, yhteiskunnallisiin muutoksiin, tai muuten joutuu turmioon ja epäonneen. Ongelmana on, että esittelijöille nämä voimat ovat Lissabonin sopimus ja keinotekoinen, väkinäinen keskitetyn eurooppalaisen supervaltion luominen, kun taas todellisena voimana tässä kysymyksessä on kansalaisten voimistuva halu hylätä koko hanke. Ihmiset haluavat palata juurilleen, löytää identiteettinsä uudestaan ja saada suojaa muutoksissa, joita he vastustavat, mutta joita muut haluavat heidän päälleen langettaa. Muutokset ovat poliittisia rakennelmia, jotka vievät kansalaisilta heidän vapautensa, ja taloudellista globalisaatiota, joka tuhoaa heidät.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Parlamentin enemmistö osoitti taas, miten kauas se on ajautunut todellisuudesta. Kansanäänestysten tuloksilla ei selvästikään ole mitään arvoa, jos ne ovat poliittisen järjestelmän tahdon vastaisia.

Me Kesäkuun listaan kuuluvat puolustamme kansanäänestystä Lissabonin sopimuksesta Ruotsissa. On vain ja ainoastaan kunkin jäsenvaltion tehtävä päättää, järjestääkö se kansanäänestyksen.

Koko uuden EU:n perussopimuksen tapahtumasarja on ollut häpeällinen. Valmistelukunta, jonka työtapoja arvosteltiin vahvasti, esitti ehdotuksen EU:n perustuslaista. Sitten välteltiin keskustelua, peukaloitiin ja rukattiin asioita, jotta pystyttäisiin ajamaan läpi vieläkin federalistisempi sopimus ranskalaisten ja alankomaalaisten ”ei”-äänistä huolimatta.

Haluamme uuden sopimuksen, jonka perustana on EU, joka toimii ensisijaisesti hallitustenvälisen yhteistyön foorumina.

Äänestimme siksi Lissabonin sopimuksesta annettua parlamentin mietintöä vastaan.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Euroopan parlamentin enemmistö – johon kuuluvat Portugalin sosialistit (PS), sosiaalidemokraatit (PSD) ja oikeistolainen kansanpuolue (CDS/PP) – voivat julistaa ”hyväksyneensä” ehdotetun EU:n perussopimuksen, jolla ei ole mitään arvoa tai oikeudellista seuraamusta, kuten hyvin tiedetään.

Enemmistöllä on kuitenkin toinen tavoite: painostus ja propaganda. Näillä enemmistö pyrkii varmistamaan, että ehdotettu sopimus ratifioidaan, jotta se voi tulla voimaan 1. tammikuuta 2009.

Tämän takia mietintö on tarkoituksella monimutkainen ja puutteellinen, sillä siinä yritetään piilotella ehdotetun EU:n sopimuksen todellista sisältöä ja seurauksia. Annanpa muutamia esimerkkejä.

Toisaalta sopimuksessa ”toiminnan tehostamisella” tarkoitetaan päätöksentekomenetelmien parempaa hallintaa silloin, kun EU saa enemmän valtaa. Samoin ”kansallisten parlamenttien roolin vahvistaminen” tarkoittaa, että kansallisten parlamenttien toimivaltaa siirretään EU:n ylikansallisille toimielimille. Toisaalta mietinnössä jätetään mainitsematta EU:n sotilaallistaminen Nato-kehyksessä; vapautetut yhtenäismarkkinat ja tavaroiden, pääoman ja palveluiden vapaa liikkuvuus kilpailun ollessa tärkein tavoite; talous- ja rahaliitto ja euro, Euroopan keskuspankki ja vakaussopimus; ja kansainvälisen kaupan vapauttaminen EU:n politiikkana ja tavoitteena.

Näiden syiden takia äänestimme mietintöä vastaan.

  Marian Harkin (ALDE), kirjallinen. − (EN) Äänestän tämän tarkistuksen puolesta, vaikka Lissabonin sopimus voikin tulla voimaan vasta, kun kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet sen. Irlannin kansanäänestyksen tuloksia kunnioitetaan siis automaattisesti. Äänestän joka tapauksessa tämän tarkistuksen puolesta, vaikka se ei tuokaan mitään lisää mietintöön.

  Anna Hedh (PSE), kirjallinen. − (SV) Olen aiemminkin ollut ryhmäni kanssa eri mieltä EU:n uutta sopimusta koskevissa asioissa ja äänestin Lissabonin sopimusta koskevaa mietintöä vastaan. Ehdotuksessa on tietenkin useita parannuksia, mutta vastustan unionin nykyistä suuntausta kohti laajempaa ylikansallisuutta. Haluan eurooppalaista yhteistyötä hallitustenvälisellä tasolla. Tuen ajatusta siitä, että kansainvälisellä yhteistyöllä voidaan ratkaista yhteisiä ongelmia. Meillä on tärkeitä tehtäviä, joissa meidän on toimittava yhdessä, erityisesti ympäristön, ihmiskaupan ja sosiaalisen polkumyynnin aloilla. Uskon kuitenkin, että ehdotuksella vahvistetaan EU:n lainsäädännön ensisijaisuutta kansalliseen lainsäädäntöön verrattuna; että jäsenvaltioilta viedään lisää valtaa; ja että suuret valtiot saavat enemmän valtaa kuin pienet valtiot. Näitä asioita vastustan.

Päätin vastustaa tarkistusta, jossa EU:lle annettaisiin päätösvalta kansanäänestyksistä kaikkialla unionissa, koska mielestäni tämä on jokaisen jäsenvaltion oma asia.

  Mieczyslaw Edmund Janowski (UEN), kirjallinen. − (PL) Äänestin tyhjää Corbettin ja Méndez de Vigon Lissabonin sopimusta koskevasta mietinnöstä (A6-0013/2008) toimitetussa lopullisessa äänestyksessä. Tein näin, koska mietinnössä esille tulleet päätelmät ylittävät selvästi kehyksen, joka hyväksyttiin Lissabonissa ja Brysselissä pidettyjen huippukokouksien keskusteluissa (13.–14. joulukuuta 2007).

Tuolloin saavutettu kompromissi oli tulos kaikkien osapuolten tekemistä myönnytyksistä. Mielestäni ei auta arvostella näitä sopimuksia, kuten kyseisen mietinnön joissakin kohdissa tehdään. Haluamme nimittäin löytää ratkaisuja, jotka kaikki osapuolet voivat hyväksyä kompromisseihin. Tämä koskee esimerkiksi poikkeuslausekkeita, perusoikeuskirjaa, neuvoston äänestysjärjestelmää ja EU:n symboleita, ja se liittyy myös muotoiluihin, jotka johtavat takaisin ajatukseen Euroopan perustuslaista, joka kuitenkin hylättiin jo kerran.

  Timothy Kirkhope (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivit äänestivät tätä mietintöä vastaan. Olemme alusta alkaen tehneet selväksi, että tämä perussopimus (perustuslaki) ei ole oikea tapa edistää Eurooppaa. Konservatiivit tukevat Eurooppaa, jossa itsenäiset valtiot työskentelevät yhdessä vastatakseen ensisijaisesti globalisaation, maailmanlaajuisen köyhyyden ja ilmaston lämpenemisen haasteisiin yhteistyöllä. Lähestymistapamme on ollut selkeä ja yhdenmukainen, ja olemme tiedostaneet sopimuksen todennäköisen vaikutuksen tavoitteisiimme ja päämääriimme Euroopan hyväksi. Näitä tavoitteita ei saavuteta tällä sopimuksella tai toivomuksilla yhdistyneestä Euroopan valtiosta.

  Jean Lambert (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Syynä siihen ei kuitenkaan ollut, että uskoisin, että Lissabonin sopimuksen tarkistuksilla Euroopan unionille avautuisi tie, joka perustuisi kestävään kehitykseen, rauhaan ja ihmisoikeuksiin pikemminkin kuin markkinoihin ja kilpailuun. Syynä oli pikemminkin, että mietinnössä on tekijöitä, jotka ovat nykyisiä sopimusjärjestelyitämme myönteisempiä. Perusoikeuskirja on tärkeä lisäys. Kaikki EU:n lainsäädäntö ja sen toimeenpano jäsenvaltioiden tasolla on nyt tarkistettava perusoikeuskirjan mukaan, ja jos puutteita todetaan, lainsäädäntö voidaan asettaa kyseenalaiseksi.

Laajempi yhteispäätösmenettely tarkoittaa tehokkaampaa valvontaa ja enemmän avoimuutta päätöksentekomenetelmiin. Kansalaisaloite on tärkeä edistysaskel. Olen erittäin huolissani laajemmasta sotilasyhteistyöstä, joka on jo käynnistynyt, ja toivon, että kansallinen parlamenttimme tutkii tämän kehityssuunnan tarkoin Euroopan parlamentin kanssa. On erittäin tärkeää, että EU perustuu omille vahvuuksilleen diplomaattisena ja rauhaarakentavana valtana.

Uskon, että on tärkeää saada EU:n kansalaiset mukaan ratifiointiprosessiin kansanäänestyksillä. On myös tärkeää kunnioittaa äänestysten tuloksia. On hallitustemme ja neuvoston tehtävä vastata tähän yleisperiaatteeseen käytännössä, ei parlamentin.

  Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. − (DE) Äänestän Lissabonin sopimukseen liittyvän Euroopan parlamentin päätöslauselmaa koskevan mietinnön puolesta, koska sopimus on elintärkeä Euroopan kehittymiselle jatkossa. Sitä tarvitaan välttämättömästi, jotta Itävallan hyvinvointimalli ja kansalaistemme turvallisuus kukoistavat myös jatkossa. Olen samaa mieltä siitä, että kaiken kaikkiaan sopimus on tärkeä parannus aiempiin sopimuksiin verrattuna ja että sillä varmistetaan demokraattisen valvonnan lisääntyminen unionissa. Mielestäni Euroopan unionin demokraattinen arvo kasvaa ensinnäkin yhteispäätösmenettelyä laajentamalla, toiseksi kaksoisenemmistöäänestyksillä, kolmanneksi Euroopan parlamentin enemmistöpäätöksellä valitulla komission puhemiehellä ja lisäksi kansallisten parlamenttien vahvempana edustuksena, sillä ne voivat vastustaa toimivaltojen jakoon liittyviä rikkomuksia ja ottaa kantaa kaikkiin EU:n lainsäädäntöaloitteisiin.

  Caroline Lucas (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Äänestin tätä mietintöä vastaan, jotta voisin osoittaa vastustavani ylimielisyyttä ja välinpitämättömyyttä, jota poliittiset johtajat kaikkialla EU:ssa harjoittavat EU:n kansalaisten toiveita kohtaan. Haluan myös todeta erittäin selvästi, että uskon, että EU:n kansalaisten olisi päästävä äänestämään tästä asiasta kansanäänestyksessä.

Lissabonin sopimus on vanha perustuslaki uudessa paketissa. Tuo perustuslaki hylättiin Ranskassa ja Alankomaissa, jotka olivat ainoat kaksi maata, joissa kansanäänestys sallittiin. Alkuperäisen tekstin päälaatija, Valéry Giscard d'Estaing, sanoi itse, että alkuperäisen perustuslakisopimuksen ehdotukset ovat pysyneet käytännössä muuttumattomina. Ne on vain levitetty eri puolille vanhoja sopimuksia tarkistusten muodossa.

En ole perustuslakiperiaatetta vastaan. Vastustan kuitenkin tätä nimenomaista perustuslakia (ja sitä kopioivaa perussopimusta), koska EU:n kansalaiset ansaitsevat parempaa. Vaikka sopimuksessa on myönteisiäkin toimenpiteitä, ne jäävät kielteisten jalkoihin. Kielteisiä asioita ovat esimerkiksi EU:n lisäsotilaallistaminen ja toimenpiteet, joilla edistetään laajempaa vapauttamista ja yksityistämistä. Pahimmillaan sopimuksella haaskataan erinomainen tilaisuus siirtää kestävä kehitys ja ilmastoturvallisuus aidosti unionin ytimeen ja epäonnistutaan EU:n toimielinten lähentämisessä Euroopan kansalaisiin.

  Astrid Lulling (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Jos järjestettäisiin kilpailu Lissabonin sopimusta käsittelevistä väitöskirjoista, perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietintö saisi ensimmäisen palkinnon ja ylistävimmät lausunnot.

Päätöslauselma on erinomainen analyysi ja arvio täysin käsittämättömän sopimuksen sisällöstä. Sen pitäisi rauhoittaa kaikki, jotka pelkäävät keskitetyn, kaikkivaltiaan supervaltion syntyä. Perustuslakisopimuksen sisältöön verrattuna tässä sopimuksessa ei ole erityistä edistystä, mutta monista asioista on luovuttu tai niitä on poistettu.

Yhteisesittelijät huomauttavat, että eurooppalaisen kentän kansallisilta johtajilta puuttuu näkemystä ja kunnianhimoa ja että he suorastaan epäilevät EU:ta ja sen toimielimiä.

Euroskeptikkojen olisi oltava mielissään myönnytyksistä: sopimuksen voimaantulon lykkäämisestä ja yksimielisyyden säilyttämisestä 72 tapauksessa, joihin kuuluvat verotus ja monivuotisen rahoituskehyksen käyttöönotto, poikkeuksista, poikkeuslausekkeista erityisesti Yhdistyneelle kuningaskunnalle ja mahdollisuudesta erota EU:sta.

Niiden, jotka valittelevat ”parlamentille tuskallisia myönnytyksiä”, olisi haettava lohtua toisaalta Euroopan parlamentin vahvistuvasta asemasta toisena lainsäätäjänä ja talousarviovallan jaosta, jossa se on tasa-arvoinen neuvoston kanssa, ja toisaalta siitä tosiasiasta, että kaksoisenemmistön periaatteen ansiosta päätöksenteko neuvostossa muuttuu helpommaksi.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Havaitsemme tästä Lissabonin sopimusta koskevasta mietinnöstä selvästi, että sopimuksella tuetaan EU:n demokraattisia valtuuksia. Jos annamme sekä kansallisten parlamenttien että Euroopan parlamentin osallistua tiiviimmin päätöksentekomenettelyihin, annamme Euroopan kansalaisille sen, mitä he ovat aina pyytäneet: kuuluvamman äänen. Tehokkaampaan ja yhdenmukaisempaan politiikantekoon keskittyvä sopimus antaa meille mietinnön mukaan kyvyn kohdata yhä vaikeampia globaaleja haasteita. Äänestin tämän mietinnön puolesta ja haluaisin onnitella esittelijöitä erinomaisesta mietinnöstä, jossa käsitellään erittäin herkkää ja keskeistä kysymystä unionin tulevaisuudesta.

  Erik Meijer (GUE/NGL), kirjallinen. − (NL) Kahden jäsenvaltion vuonna 2005 kansanäänestyksillä hylkäämän perustuslakiluonnoksen tunnusmerkkinä oli, että se vastasi suuren luokan liiketoiminnan, kansallisten hallitusten ja useimpien kansallisten parlamenttien toiveita, mutta äänestäjät eivät tukeneet sitä juurikaan. Harvojen maiden järjestämät kansanäänestykset paljastivat, että kiivas julkinen keskustelu ja korkea äänestysprosentti johtivat moniin vastustaviin ääniin. Ihmiset eivät halua, että Eurooppa tekee heidän puolestaan päätöksiä, joita he itse eivät olisi koskaan halunneet tehdä.

He pitävät Eurooppaa hyödyllisenä, kun on ratkaistava rajatylittäviä ongelmia rauhanomaisesti ja selvittävä laajamittaisista ongelmista, joita jäsenvaltiot eivät pysty ratkaisemaan yksin. He eivät kuitenkaan pidä tarpeellisena Eurooppaa, joka valtaa yhä enemmän alaa heidän omassa maassaan. Perustuslaissa oli kyse toisiinsa sidottujen hyvien ja huonojen puolien myymisestä ilman mahdollisuutta poistaa huonoja, talouteen ja aseistukseen liittyviä kohtia. Uusi sopimus muistuttaa edelleen vahvasti perustuslakia. Kansanäänestyksistä luopuminen kertoo pelosta äänestäjäkuntaa kohtaan. Muutetun perustuslain hyväksyminen tänään selvällä enemmistöllä välittää selvän viestin: ”Ihmiset, pysykää poissa, tämä Eurooppa on vain ammattilaispoliitikkoja varten.”

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) EU ja sen varsin epäsuosittu perussopimus eivät voi piileksiä kansaa kiihottavien, paremmasta demokratiasta ja sosiaalisuudesta kertovien väitteiden takana. Imperialistinen valtataistelu on kätketty väliaikaisesti, jotta voidaan aloittaa vieläkin laajempi hyökkäys työntekijöiden oikeuksia ja vapauksia vastaan ja panna toimeen monopolietujen laajentaminen.

Lissabonin sopimusta ja uudelleennimettyä Euroopan perustuslakia koskevassa mietinnössä vaaditaan, että EY:n lainsäädännöllä taistellaan jäsenvaltioiden työntekijöiden vastarintaa vastaan. EU:n poliittisten tukijoiden liitto, johon kuuluvat Uusi demokratia- ja PASOK-puoleet, ei halua kansanäänestyksiä, koska se tietää julmasta kapitalismista ja imperialistisesta vihamielisyydestä kärsivien työntekijöiden vastarinnan.

Lissabonin sopimuksella ja Euroopan perustuslailla vahvistetaan EU:ta, jotta se voi toimia tehokkaammin ja hyötyä eurooppalaisista monopoleista. Tämän tuloksena Lissabonin yleissopimuksella ja Euroopan perustuslailla

- vahvistetaan EU:n epäsuosittua aseistautumista,

- edistetään kapitalistista rakennemuutosta,

- kehitetään uutta politiikkaa työntekijöiden riistämiseksi ja heidän sosiaalisten oikeuksiensa rikkomiseksi,

- syvennetään EU:n sotilaallistumista,

- hyväksytään ennaltaehkäisevän sodan opinkappale,

- ratifioidaan imperialistiset väliintulot jopa jäsenvaltioissa,

- rajoitetaan jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeuksia,

- lakkautetaan veto-oikeus vahvempien valtioiden eduksi,

- vahvistetaan ja luodaan uusia sortomekanismeja,

- rajoitetaan entisestään yksilönoikeuksia ja ihmisten vapauksia.

EU:n työntekijöillä on valta tuomita tämä eurooppalainen sopimus ja koko EU.

  Dimitrios Papadimoulis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Lissabonin sopimuksella otetaan askel taaksepäin Euroopan perustuslakiin verrattuna. Perustuslain uusliberalistista lastia ei hylätty: Euroopan keskuspankille ei esitetä minkäänlaista demokraattisen vastuuvelvollisuuden ajatusta, vakaus- ja kasvusopimus on yksipuolinen ja vapaakauppaa puolustetaan.

Gordon Brownin ja Kaczyńskin veljesten pyynnöstä Lissabonin sopimuksesta jätettiin pois tiettyjä myönteisiä tunnusmerkkejä, esimerkiksi liput ja hymnit, jotka ovat vapaasti kaikkien valtioiden saatavilla. Perusoikeuskirjan sitova luonne on vääristynyt poikkeuslausekkeella.

Olemme vaatineet kansanäänestyksiä, joilla vahvistettaisiin julkista vuoropuhelua ja kansalaisten osallistumista. Kansanäänestyksien järjestämisestä kieltäytyminen osoittaa, millainen kuilu Euroopan eliitin ja Euroopan kansalaisten toiveiden ja tarpeiden välillä on. Näin välinpitämättömyys ja skeptismi EU:ta kohtaan vahvistuvat.

Me Synaspismos-puolueessa (vasemmistoliitto) ja Euroopan yhtynyt vasemmisto / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto -ryhmässä vastustamme tätä sopimusta. Päivittäisissä ponnisteluissamme pyrimme avaamaan EU:lle toisenlaisen tien. Haluamme olla tiiviimpi osa Eurooppaa. Haluamme Euroopan, joka on poliittisesti yhtenäisempi; jolla on vahvempi sosiaali- ja ympäristöpolitiikka; jonka yhteisön talousarvio on huomattavasti suurempi; ja joka ei kuitenkaan luovu vallasta EKP:hen. Tällainen Eurooppa on aktiivinen ja itsenäinen käsitellessään maailmanrauhan ongelmia, eikä se ole aina valmiina tottelemaan presidentti Bushia.

  Tobias Pflüger (GUE/NGL), kirjallinen. − (DE) Lissabonin sopimuksella annetaan mahdollisuus sotilaalliselle Euroopalle.

Aiemmissa EY:n ja EU:n perussopimuksissa ei ole sallittu pysyvää sotilaallista talousarviota, mutta ”käynnistysrahastoilla” (28 artikla 3 kohta) maksetaan nyt EU:n operatiiviset sotilasmenot. Yksittäisten valtioiden lisäksi sopimuksella annetaan EU:llekin mahdollisuus omaan sotilastalousarvioon. 28 c artiklan 3 kohdassa esitellään paljon arvosteltu vaatimus molemminpuolisesta avusta ja tuesta, jotka otetaan käyttöön Euroopan puolustusviraston kautta (28 artikla). Sopimuksessa vaaditaan EU:n ja Naton välistä institutionaalista yhteistyötä (28 a artikla 7 kohta).

Saksan Bundestagin oikeus päättää, käytetäänkö Saksan armeijan joukkoja muissa maissa, heikentyy merkittävästi. Uudistussopimuksella annetaan mahdollisuus muodostaa Eurooppaan sotilaallinen ydin ”pysyvällä rakenteellisella yhteistyöllä”. Tästä tulee ensisijainen lainsäädännöllinen kehys EU:n taisteluyksiköiden käyttämiselle (28 artikla, pöytäkirja N:o 4) Euroopan unionin tuomioistuimella ei nimenomaisesti ole toimivaltaa (11 artikla, 240 a). Myöskään Euroopan parlamentilla ei ole toimivaltaa, vaan sille on vain tiedotettava asioiden kulusta (21 artikla). Näin tulevaisuuden sotilaalliset väliintulot vapautetaan demokraattisesta valvonnasta.

Sotilaallisen Euroopan mahdollistamiseen liittyy myös ulkoisten rajojen sortava erottaminen. Uudistussopimuksen uudella 62 artiklalla pyritään ottamaan ”vaiheittain käyttöön yhdennetty ulkorajojen valvontajärjestelmä”.

Kansanäänestyksiä välttelemällä vahvistetun, epädemokraattisen Lissabonin sopimuksen, uusliberaalien talouspolitiikkojen kodifioimisen ja asiakirjan sotilaallisten osien ansiosta Eurooppa kehittyy aivan väärään suuntaan.

  Bogusław Rogalski (UEN), kirjallinen. − (PL) Äänestin Lissabonin sopimusta vastaan, sillä olen syvästi vakuuttunut, että sopimuksella rikotaan demokratian periaatteita. Sopimus on täynnä valheita, ja siinä halveksitaan Euroopan kansalaisten ääntä. Se on kiertoilmausten sopimus. Ranskan ja Alankomaiden hylkäämästä perustuslaista huolimatta meille esitellään nyt laajennettu, naamioitu toisinto, jossa leikitään sanoilla ja unohdetaan kansalaisten äänet.

Sana ”perustuslaki” on korvattu sanalla ”sopimus”. EU:n presidenttiä (Prezydent) kutsutaan nimellä ’Przewodnicz¹cy’, ulkoasiainministeri, ulkoasian korkea edustaja. Tämä on pelkkää tekopyhyyttä, jonka tarkoituksena on olla alku ihmisten yläpuolella toimivalle supervaltiolle. Alussa EU:ssa oli kyse vahvasta taloudellisesta yhteistyöstä. Äänestin myös mietintöä vastaan, koska tämä parlamentti kieltäytyi käyttämästä mahdollisuuttaan vedota demokratian ylimpään muotoon: kansanäänestykseen.

Näin tärkeä, suorastaan perustuslaillinen säädös pitäisi hyväksyä kansanäänestyksellä. On häpeällistä, että parlamentti hylkäsi tarkistuksen 32, jossa sitouduttiin kunnioittamaan Irlannin kansanäänestyksen tulosta. Lisäksi olemme äänestäneet asiakirjasta, jota emme edes vielä tunne, sillä sopimuksesta ei toistaiseksi ole olemassa konsolidoitua toisintoa kaikilla jäsenvaltioiden kielillä.

Elämme valvotussa demokratiassa, jossa kansalaiset jätetään huomiotta, eikä heille suostuta antamaan äänestysoikeutta. En haluaisi olla missään tekemisissä tällaisen demokratian kanssa, ja puhemies Pötteringin pilkalliset huomautukset äänestyksen jälkeen osoittavat, että demokratia on kuolemassa niin tässä parlamentissa kuin Euroopassakin.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, olen ehdottomasti tätä mietintöä vastaan.

Olen ilmaissut alusta alkaen vastustavani tapaa, jolla Lissabonin sopimus laadittiin ja ratifioitiin. Itse asiassa uskon, että sopimusta ei voida ratifioida pelkästään kansallisissa parlamenteissa, vaan siihen tarvitaan kansanäänestys.

Tarkastellessani itse tekstin yksityiskohtia olen täysin eri mieltä joistakin osuuksista. Erityisesti 6 kohdan kolmannessa sisennyksessä tuomitsen täysin viittauksen Italiaan, vaikka se onkin vain epäsuora. Tekstissä pahoitellaan itse asiassa sitä, että yhdelle jäsenvaltiolle on ”alenevan suhteellisuuden periaatteesta poiketen myönnetty ylimääräinen paikka parlamentissa”. Tämä on kylläkin täyttä valhetta. Vaikka myönnytys merkitseekin ylimääräistä paikkaa, Italian haitaksi järjestetty syrjintä on herännyt osittain henkiin.

  Olle Schmidt (ALDE), kirjallinen. − (SV) Lissabonin sopimus on tärkeä toimi, jolla varmistetaan tehokkaampi ja paremmin toimiva Euroopan unioni. Suhtaudunkin myönteisesti siihen, että me täällä Euroopan parlamentissa hyväksyimme Lissabonin sopimusta koskevan mietinnön yhdessä. Tämä tarkoittaa selvempää päätöksentekorakennetta ja lisää valtaa Euroopan parlamentille, joka on EU:n ainoa kansan valitsema kokous, vahvempaa yhteistä ulkopolitiikkaa ja uusia virkoja, esimerkiksi ulkopolitiikan korkean edustajan ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan virat. Sopimuksella saadaan aikaan laajamittaisia muutoksia, ja tuenkin sen tähden ehdotusta yleiseurooppalaisesta kansanäänestyksestä, joka olisi kiinnostava vaihtoehto Ruotsin kansanäänestykselle. Äänestystä tarvitaan, jotta kansalaiset saavat mahdollisuuden ilmaista mielipiteensä asioista, jotka ovat heille erittäin tärkeitä.

  Brian Simpson (PSE), kirjallinen. − (EN) Elämme historiallista hetkeä, jolloin Euroopan unioni yrittää pakottaa itsensä 2000-luvulle. Monet tämän parlamentin äärioikeiston edustajat pelkäävät tehokasta Euroopan unionia, koska se vähentäisi heidän mahdollisuuksiaan lietsoa pelkoa kansallisella tasolla. Tästä johtuvat heidän toisaalta lähes hysteeriset pyyntönsä ja toisaalta heidän käytöksensä, jota on mahdotonta hyväksyä.

Onnittelen yhteisesittelijöitämme heidän työstään. Meidän kaikkien on muistettava, että edessämme on uudistussopimus ja muutossopimus, jolla varmistetaan, että 27 jäsenvaltion EU voi toimia tehokkaasti ja ennen kaikkea tiiviissä yhteistyössä Euroopan unionin kansalaisten kanssa.

Tuen mietintöä ja toivon, että sillä lähetetään viesti paitsi kansalaisillemme myös jäsenvaltioidemme hallituksille siitä, että tämä parlamentti haluaa todellakin nähdä vastuuvelvollisemman ja tehokkaamman Euroopan unionin.

  Catherine Stihler (PSE), kirjallinen. − (EN) Haluaisin tukea komission jäsen Wallströmin huomiota siitä, että on varmistettava, että naiset ovat edustettuina EU:n neljässä korkea-arvoisessa virassa. Nämä EU:n huippuvirat ovat olleet liian pitkään vakavilla, vanhoilla miehillä. Meidän on päästävä eroon ”poikien kerhosta” saadaksemme EU:n johtoon edustavamman ryhmittymän. Naiset ovat edustuksen arvoisia.

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. − (PL) Äänestän Richard Corbettin ja Íñigo Méndez de Vigon laatiman Lissabonin sopimusta koskevan mietinnön puolesta.

Mietinnössä osoitetaan aivan oikein, että uuden sopimuksen tuomat muutokset antavat periaatteet, joilla EU toimii demokraattisemmin ja sopivammin yhteisön tulevassa kehityksessä. Tärkeitä asioita ovat sekä Euroopan parlamentin että kansallisten parlamenttien aseman vahvistaminen ja perusoikeuskirjan käyttöönotto. On myös muistettava, että EU:n toimielimille on esitetty tehokkaampaa päätöksentekomenettelyä.

  Lars Wohlin (PPE-DE), kirjallinen. − (SV) Perustuslaki olisi hylättävä. Tarvitsemme uuden perustuslain, emme pelkkää uutta nimeä. Tarvitsemme perusteellista muutosta, jolla, kuten yleensäkin perustuslailla, rajoitetaan ja selvennetään Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen valtaa ja EU:n asemaa. On tärkeää määrittää, mitkä asiat ovat ylikansallisia. Tällaisia ovat esimerkiksi vapaakauppa, ilmastonmuutos, taistelu kansainvälistä rikollisuutta vastaan, terrorismi ja yhdentyminen. On huomattava, että kaikilla näillä aloilla Yhdistynyt kuningaskunta on ollut liikkeelle paneva voima koko EU:n kehityksen aikana.

Mielestäni Ruotsin olisi pyydettävä itselleen samoja poikkeuksia, jotka Yhdistyneelle kuningaskunnalle annettiin, sekä poisjättäytymisen että mukaankuulumisen poikkeuslausekkeita. Ei ole mitään syytä, miksi Ruotsia pitäisi kohdella eri tavoin. Ruotsin kansalaiset äänestivät euroa vastaan, ja olisi järkevää, että seuraavassa sopimuksessa tehtäisiin selväksi, että Ruotsin ei tarvitse osallistua rahapolitiikan yhteistyöhön.

Näitä asioita ei ole tässä ehdotuksessa, minkä tähden päätin äänestää mietintöä vastaan.

- Mietintö: Ona Juknevičiené (A6-0471/2007)

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Ensinnäkin mielestämme jokaisen maan pitäisi itse päättää käytäntötapojensa, perinteidensä ja erityistarpeidensa mukaan, kuinka se järjestää, kerää ja laatii tarvittavat tiedot. Tunnustamme kuitenkin toki, että joskus tarvitaan sopimuksia, jotta voimme verrata tietoja ja tehdä vertailevaa tutkimusta useiden maiden osalta. Meidän mielestämme Euroopan komission esittämä asetusehdotus ei kuitenkaan vaikuttanut tarjoavan asiaankuuluvaa luottamuksellisten tietojen suojaa tai kunnioittavan niitä kysymyksiä, jotka liittyvät tällaisten tietojen keräämisen monimutkaiseen järjestelmään.

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnassa käydyssä keskustelussa oltiin vahvasti sitä mieltä, että ehdotus olisi hyväksyttävä ensimmäisessä käsittelyssä, mikä sekin osoittaisi innokkuutta nähdä kaikkien ehtojen olevan käytössä, kun uusi sopimus tulee mahdollisesti voimaan.

Vaikka tuimmekin joitakin parlamentaarisessa työvaiheessa annettuja ehdotuksia, olemme epäileväisiä tuloksista, jotka saavutettiin parlamentin tärkeimpien poliittisten ryhmien välisen sopimuksen perusteella. Tämän takia äänestimme tyhjää.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Tässä mietinnössä suositellaan, että jäsenvaltioiden väestölaskennat ja asumiskyselyt yhdenmukaistettaisiin tasolle, joka on lähes järjetön. Meidän kantanamme on, että jäsenvaltioiden on päätettävä itsenäisesti, haluavatko ne rekisteröidä kaiken yksityisten kotitalouksien sukupolvirakenteesta alkaen aina tavanomaisen asuinpaikan ja viher- ja virkistysalueiden väliseen etäisyyteen saakka. Mielestämme sekä neuvoston asetuksessa että parlamentin mietinnössä annetaan liian tarkkoja ja tungettelevia ehdotuksia. Tämän takia äänestimme parlamentin tarkistettua ehdotusta vastaan ja annoimme vastustavan äänen myös lopullisessa äänestyksessä.

  Jens Holm ja Eva-Britt Svensson (GUE/NGL), kirjallinen. − (SV) Äänestimme tänään Ona Juknevičienén esittelemästä väestölaskentoja ja asumiskyselyitä koskevasta mietinnöstä. Päätimme äänestää sitä vastaan lopullisessa äänestyksessä. Jäsenvaltiot pystyvät hoitamaan itse väestölaskentoihin ja asumiskyselyihin liittyvät asiat, eikä EU:n tarvitse siis puuttua tähän alaan.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Täsmällisiä ja luotettavia tietoja väestöstä ja asumisesta tarvitaan, jotta voidaan toteuttaa tehokasta politiikkaa niin EU:n tasolla kuin kansallisestikin. Aiemmin eri jäsenvaltioiden väliset epäjohdonmukaisuudet tekivät kansainvälisistä vertailuista vaikeita, minkä takia pidän myönteisenä pyrkimystä selventää näihin liittyviä asioita. Tiedän kuitenkin myös, että nämä asiat herättävät kysymyksiä tietosuojasta, ja annan tunnustusta valiokunnassa tehdylle kovalle työlle, jolla puututtiin näihin huoliin. Tämän takia olinkin tarkistuksen 71 ja koko mietinnön puolella.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Pidän tätä väestölaskentoja ja asumiskyselyitä koskevaa asetusehdotusta myönteisenä. Jos muotoilemme yhteisen paketin eurooppalaisia suosituksia, joiden avulla pystytään Euroopan laajuiseen tilastojen vertailuun, voimme parantaa EU:n kykyä muotoilla lainsäädäntöä sen mukaan, miten ihmisten tarpeet eri puolilla Eurooppaa vaihtelevat. Äänestin mietinnön puolesta.

  Mary Lou McDonald (GUE/NGL), kirjallinen. − (EN) Ymmärrän, että päteviä ja luotettavia tilastoja tarvitaan suunnittelutarkoituksiin. Myönnän myös, että tämä mietintö on merkittävä parannus komission ehdotukseen.

Mielestäni on kuitenkin monella tavalla ongelmallista, että EU keräisi tilastotietoja näin yksityiskohtaisesti. Monet kysymykset eivät tosiaankaan ole EU:n huolenaiheita. Mitä merkitystä ihmisten siviilisäädyllä voisi olla EU:lle?

Vaikka henkilöllisyyden suoja ja tietosuoja voitaisiinkin taata, olen huolissani siitä, että niitä ei turvata tarpeeksi, kun otetaan huomioon erityisesti viime aikojen laajamittaiset epäonnistumiset tietojen suojaamisessa.

Näiden syiden takia äänestin tätä lainsäädäntöpäätöslauselmaa vastaan.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Kuten olemme havainneet, kulttuurierot voivat kasvaa koska tahansa. Tässä mielessä me Euroopassa, ja erityisesti suurilla kaupunkialueilla, istumme ruutitynnyrillä, jonka voimaa ei saa aliarvioida. Kun otetaan huomioon etnisperäiset yhteenotot, joita syttyy silloin tällöin, on hyvä, että EU vihdoin tutkii näkyvästi etnisiä taustoja ja uskontoja EU:n laajuisessa väestölaskennassa vuonna 2011. Tilastotiedot asuinväestön etnisestä ja kulttuurisesta rakenteesta voisivat auttaa väkivallan ehkäisemisessä.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) On tärkeää saada luotettavia tietoja väestöstä ja asumisesta Euroopan unionissa, sillä tiedot ovat erittäin tärkeitä erilaisen Eurooppaa yleisesti koskevan politiikan suunnittelussa, hoidossa ja valvonnassa. Tarvitaan korkealaatuisia vuosittaisia väestölaskelmia, koska ne vaikuttavat EU:n kahteen tärkeimpään alaan. Ensinnäkin niitä tarvitaan unionin demokraattisessa prosessissa, jossa vuosittaisia väestölaskelmia käytetään neuvoston määräenemmistöäänestysten tarkkaan laskemiseen. Toiseksi niitä tarvitaan myös EU:n koheesiopolitiikan tärkeimpään asiaan eli rakennerahastojen lähentymiseen ja erityisesti tukikelpoisten maiden määrittämiseen.

Tällä ehdotuksella onkin mielestäni huomattava poliittinen merkitys, sillä sen avulla pystymme vastaamaan paremmin demokratian, kehityksen ja koheesion kriteereihin Euroopan unionissa.

  Elisabeth Schroedter (Verts/ALE), kirjallinen. − (DE) Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä pitää erittäin hyvänä, että komission asetusehdotusta ei hyväksytty parlamentissa pelkkänä muodollisuutena.

Sinnikkyytemme ansiosta me vihreät onnistuimme varmistamaan, että tällä asetuksella taataan suoja väestö- ja asumisolojen arkaluonteisten tietojen keräämisessä. Vapaaehtoinen liite, jossa määrättiin mikrotason tietojen keräämisestä ja erittäin aroista, esimerkiksi seksuaalikäyttäytymiseen ja lukutaitoon liittyvistä kysymyksistä, poistettiin kokonaan.

Lisäksi vihreiden painostuksesta Euroopan tietosuojavaltuutettu kutsuttiin arvioimaan kahta tapausta. Hänen mielipiteensä mukaan tietosuoja on otettu huomioon tarpeeksi hyvin tarkastetussa luonnoksessa, joka on nyt parlamentin käsittelyssä. Asetukseen sisältyy esimerkiksi tarkistuksemme, joka liittyy tietosuojasäännösten huomioimiseen sekä jäsenvaltioissa että EU:n tasolla. Lisäksi asetuksessa on nyt selvät viittaukset tietojen toimittamisen ja käsittelyn tietosuojasäännöksiin.

Tämän lisätuen ansiosta säännös toimii niin kuin sen pitikin. Se ei siis ole säännös uusien tietojen keräämisestä, vaan yksinkertaisesti tilastotietojen keräämisen yhtenäistämisestä alueiden tärkeimmillä sosiaalisilla ja taloudellisilla aloilla, joilla tietoja kerätään jo kansallisella tasolla. Näin voidaan tehdä vertailua Euroopan tasolla. Eurooppalaisten tietojen yhtenäistämisellä varmistetaan, että alueellista rahoitusta osoitetaan tehokkaasti niille alueille, joilla sitä tarvitaan eniten.

  Lars Wohlin (PPE-DE), kirjallinen. − (SV) Äänestysselitys väestölaskentoja ja asumiskyselyitä koskevasta ehdotuksesta.

Euroopan parlamentti päätti tänään ensimmäisessä käsittelyssä komission väestölaskennoista ja asumiskyselyistä antamasta asetusehdotuksesta.

Ehdotuksen taustalla on hyvä tarkoitus tehdä väestölaskenta- ja asumiskyselytilastoista helpommin vertailtavia. Kuitenkin lopullinen tulos on erittäin kauaskantoinen siinä, mitä tietoja vaaditaan. Komissio esitti ehdotuksessaan, että jokaisen jäsenvaltion pitäisi kerätä kansalaisistaan esimerkiksi seuraavanlaisia tietoja: seksuaalinen suuntautuminen, naisten ensimmäisen avioliiton ja nykyisen avioliiton solmimispäivämäärät, etninen alkuperä, uskonto ja elävinä syntyneiden lasten määrä.

On hätkähdyttävää, että komissiomme esittää ehdotusta, johon kuuluu näin tunkeilevia kysymyksiä ja jota voidaan verrata käytännössä kansalaisten rekisteröimiseen.

Parlamentti karsi tänään joitakin kauaskantoisimpia kysymyksiä. Päätin kuitenkin äänestää koko mietintöä vastaan, sillä siinä mennään liian pitkälle.

- Päätöslauselmaesitys Lissabonin strategiasta (B6-0073/2008)

  Giles Chichester (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivit ovat tukeneet Lissabonin strategian tavoitteita ja ydinpolitiikkaa johdonmukaisesti. Erityisesti olemme korostaneet tavaroiden ja palveluiden täysin toimivien yhtenäismarkkinoiden tärkeyttä, paremman liiketoimintaympäristön luomista (erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille), innovointiin kannustamista ja sellaisten työmarkkinoiden käyttöönottoa, jossa keskitytään taitoihin ja joustavuuteen ja kannustetaan uusien työpaikkojen luomiseen.

Äänestimme jälleen kerran Lissabonin strategiaa koskevan vuosittaisen päätöslauselmaesityksen puolesta, jotta voimme osoittaa jatkuvan tukemme taustalla olevalle uudistusohjelmalle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tukisimme kaikkia mukana olevia, yksityiskohtaisia suosituksia. Vastustamme erityisesti lisättäviä sosiaalitoimia (paitsi eläkkeiden siirrettävyyttä), jotka esitetään alkuperäisen version 41 artiklassa.

Emme hyväksy myöskään liikenteen liittämistä Lissabonin sopimukseen, kuten 27 artiklassa säädetään, ja haluamme vahvistaa kantamme siitä, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa sopimus olisi ratifioitava äänestäjäkunnalle järjestetyssä kansanäänestyksessä.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. – (PT) Äänestin Lissabonin strategiaa koskevan päätöslauselman ja keväällä 2008 järjestetyn Eurooppa-neuvoston panoksen puolesta, sillä mielestäni uudistetulla Lissabonin strategialla parannetaan kunnianhimoisia tavoitteita, jotka liittyvät Euroopan yhteiskuntaan kokonaisuudessaan. Tämä on olennaista, kun kohtaamme globalisaation, väestönmuutoksen, sosiaalisen epätasapainon, ilmastonmuutoksen, energiavarmuuden, elintarviketurvallisuuden, taloudellisen kasvun ja maahanmuuttajien sopeutumisen tuomia mahdollisuuksia ja haasteita.

Lissabonin strategian tehokas täytäntöönpano on siis ratkaisevan tärkeää, jotta Euroopan kilpailuasemaa voidaan tukea maailmanlaajuisilla markkinoilla työpaikkojen luomisen, köyhyyden vähentämisen ja sosiaalisen osallisuuden kautta.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Ensinnäkin olemme pettyneitä, että esittämämme Lissabonin strategiaa koskeva päätöslauselmaehdotus hylättiin, mikä on entistäkin vakavampaa nyt, kun olemme aloittamassa Lissabonin strategian viimeistä jaksoa.

Jälleen kerran Euroopan parlamentin enemmistö hylkää poliittisen muutoksen ja osoittaa täyden tukensa ja osallistumisensa aiemminkin noudatetuille politiikoille: markkinoiden ja työsuhteiden sääntelyn purkamiselle, tavaroiden ja tärkeiden palveluiden (postipalvelut, liikenne, televiestintäala, energia jne.) vapauttamiselle ja luovuttamiselle yksityisille toimijoille veronmaksajien, työntekijöiden ja kaikkien ihmisten vahingoksi.

Esimerkiksi Portugalissa on nähtävissä, että tämä selkeän uusliberalistinen politiikka on leviämässä muillekin aloille. Näemme terveyden, opintojen ja koulutuksen kaupallistuvan, sosiaalisen eriarvoisuuden pahenevan ja köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen kasvavan Euroopan unionissa.

Painostuksella yritetään vahvistaa Lissabonin strategian ulkoista osaa, jolla kolmansille maille, usein kehittymättömämmille, asetetaan taloudellisia ja poliittisia ehtoja, joilla vaaditaan kyseisten markkinoiden avaamista suurien eurooppalaisten monikansallisten tahojen eduksi.

  Małgorzata Handzlik (PPE-DE), kirjallinen. − (PL) Lissabonin strategiaa koskevassa päätöslauselmassa on monia, liike-elämän toimijoita ja kuluttajia koskevia tärkeitä säännöksiä. Yksi erityisen merkillepantava ja tuen arvoinen aloite on aloite pienyrityslaista, jossa esitellään ”pienet ensin” -periaatteen ajatusmaailmaa. Toivon, että tämä aloite pannaan täytäntöön tehokkaasti ja joutuisasti asianosaisten osapuolten osallistuessa työhön aktiivisesti. Minun ei tarvinne tällä kertaa muistuttaa pienen ja keskisuuren liiketoiminnan merkityksestä talouselämässä tai siitä, miten tärkeää on, että tällaisille yrityksille taataan erityinen, etuoikeutettu asema tulevaisuudessa Euroopassa.

Haluaisin kiinnittää huomionne myös tekijänoikeuksien suojaamiseen. Tiedämme kaikki, että verrattuna Yhdysvaltain järjestelmään Euroopan yhtenäistämiseltään varsin puutteellinen patenttijärjestelmä aiheuttaa päänsärkyä joillekin Euroopan valtioille, jotka hillitsevät innovointia ja tutkimusta laajassa mittakaavassa, mikä vahingoittaa koko maanosaa. Onkin tärkeää laatia yhteisiä ehdotuksia ja ratkaisuja nykytilanteeseen, jotta EU:n kaikki kuluttajat voisivat hyötyä uusista ja uudenaikaisista tuotteista hinnalla, joka vastaa keskivertokuluttajan ostovoimaa.

  Stanisław Jałowiecki (PPE-DE), kirjallinen. − (PL) Äänestin tyhjää Lissabonin strategiaa koskevan päätöslauselman äänestyksessä. Yllätyin melkoisesti lukiessani erityisesti 3 kohtaa. Kohdasta havaitsemme, että voidaksemme taata tämän ohjelman menestymisen meidän on myös vahvistettava talouskasvua Euroopassa. Kyse on yhdestä pikkusanasta: myös.

Tähän asti olin vakuuttunut, että kasvu oli päätavoite ja että tarkoituksena oli ottaa tietyt maat kiinni ja jättää toiset kannoillemme. Kun päätöslauselmaesityksen lukee tarkkaan, havaitsee, että valitettavasti tämä ei ole pelkkää epätarkkuutta, vaan peräti vahvistus säännölle. Löydämme tästä tekstistä toteamuksia, jotka voitaisiin sijoittaa hienosti kymmeniin muihin päätöslauselmiin. Kyse on usein asioista, jotka epäilemättä jarruttavat kasvua. Meillä on itse asiassa toivomuslista, jonka voisimme laatia itsellemme monessa muussa yhteydessä emmekä pelkästään Lissabonin ohjelmasta keskustellessamme.

On kuitenkin yksi poikkeus: Lissabonin ohjelman käyttöönotossa tapahtunut edistyminen. Tämä päätöslauselman kohta on erittäin tärkeä, mutta valitettavasti päätelmät eivät ole myönteisiä. Emme tiedä, miten edistystä voisi mitata tai onko mitään edistystä edes tapahtunut. Meillä ei ole olemassa asianmukaista valvontaa. Työltämme puuttuu siis kiintopisteet. Meillä on ongelmia arvioinnissa. Emme tiedä, edistymmekö vai pysymmekö paikallamme. Mielestäni meidän olisi parlamenttina työskenneltävä ensisijaisesti tässä asiassa.

  Othmar Karas (PPE-DE), kirjallinen. − (DE) Maanantaina Euroopan parlamentin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta näytti vihreää valoa Euroopan teknologiainstituutin lakisääteisen perustamisen lopulliselle hyväksymiselle. Nyt kaikki rahoitusta ja Euroopan teknologiainstituutin sisäistä organisaatiota koskevat kysymykset on siis käsitelty, ja instituutin toiminta voidaan käynnistää.

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti on keskeinen tekijä, kun haluamme saavuttaa enemmän etuja taloudellemme, tieteelle ja kestäville työpaikoille Euroopassa. Onkin tärkeää, että EIT:n sijoituspaikasta päätetään pian.

Vetoan EU:n valtioiden ja hallitusten päämiehiin, että he sopivat tälle päätökselle määrätyn aikarajan kevään Eurooppa-neuvostossa. Päätös on tehtävä viimeistään kesäkuussa EU:n huippukokouksessa. Itävallan liittokansleri Alfred Gusenbauerin on myös osallistuttava aikarajan asettamiseen, sillä Itävalta jätti erittäin sopivan hakemuksen.

Aikaraja tälle päätökselle olisi määritettävä keväällä järjestettävässä huippukokouksessa, ja sen pitäisi olla osa huippukokouksen tuloksista annettavaa asiakirjaa. Kun otetaan huomioon Wienin erinomainen hakemus EIT:n sijoituspaikaksi, liittokansleri Gusenbauerilla on huomattava vastuu varmistaa, että päätös tehdään nopeasti ja että tarkka aikaraja asetetaan.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Lissabonin strategian uudistamisen yhteydessä haluan painottaa, että yhdennettyjä poliittisia suuntaviivoja on tosiaankin päivitettävä samalla, kun Euroopan parlamentti saa merkittävämmän aseman strategian seurannassa. Keskipisteessä pitäisi olla sosiaalisesti herkän Euroopan luominen. Euroopan pitäisi käsitellä nykyisiä kohtaamiamme talousongelmia, mutta samalla herkimpiä kysymyksiä ei saa eristää asioiden ulkopuolelle. Vähimmäispalkan käyttöönotto kaikissa jäsenvaltioissa on yksi tärkeimmistä tavoista, joilla voimme varmistaa, että kaikki Euroopan kansalaiset saavat riittävän peruselintason. Olen tyytyväinen päätöslauselmaan ja äänestin sen puolesta.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Keskustaoikeiston ja keskustavasemmiston poliittiset ryhmät kilpailevat keskenään siitä, kuka tukee eniten suuren luokan liiketoiminnan etuja ja mahdollisuuksia. Ne ylittävät jopa komission edistäessään työntekijöiden ja kansan vastaista Lissabonin strategiaa.

Tässä häpeällisessä päätöslauselmassa ei vuodateta edes krokotiilinkyyneleitä köyhyydelle tai sosiaaliselle syrjäytymiselle. Päinvastoin siinä edellytetään, että uudistuksia toteutetaan työmarkkinoilla ja sosiaaliturvajärjestelmissä; siinä korostetaan komission suuntaviivoja vaatimalla, että tilapäisten työntekijöiden työajan ja työolojen järjestämistä koskevia direktiivejä hyväksytään; siinä pyydetään jäsenvaltioita tekemään EU:n kilpailukyvystä keskeisen osan omaa politiikkaansa ja saattamaan yhtenäismarkkinat valmiiksi tärkeimpänä taloudellisena ja poliittisena päämääränään.

Päätöslauselman mukaan paras väline näiden ja muiden työntekijöiden vastaisten toimenpiteiden ja toimintatapojen edistämiseen on yhteistyö, joka onnistuu sosiaalista vuoropuhelua laajentamalla ja yritysten ja työntekijöiden välisen luottamusilmapiirin luomisella.

Työntekijät ovat kärsineet seitsemän vuotta tämän strategian käyttöä. Sen seurauksena heidän elinolosuhteensa, työnsä, eläkkeensä ja sosiaaliset oikeutensa ovat huonontuneet. Tämän takia he hylkäävät Lissabonin strategian ja vastustavat pääoman etuja. Tunnemme samoin näitä etuja palvelevaa EU:ta kohtaan

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Äänestin päätöslauselmaesityksen puolesta parlamentin ryhmien enemmistön tapaan, sillä olen samaa mieltä rakentavasta lähestymistavasta ja suositusten sisällöstä, erityisesti tarpeesta sijoittaa tutkimukseen, innovointiin ja kehitykseen ja politiikkaan, jolla edistetään osaamista markkinoiden avautuessa ja parempaa joustavuutta ja samalla turvallisuutta työmarkkinoilla. En kuitenkaan voi olla ajattelematta, että jotkut vaihtoehtoisessa päätöslauselmassa esitetyt tiedot herättävät huolta. Tämän takia en voinut tukea kommunistisen ryhmän päätöslauselmaa.

Lissabonin ohjelman voimassaoloaika päättyy kahden vuoden päästä, ja meidän on myönnettävä, että määritettyjä, kunnianhimoisia tavoitteita ei ole läheskään saavutettu. (Lisäksi suhteellinen kehittymisemme Yhdysvaltain talouden hidastumisen rinnalla ei ole juhlimisen arvoinen asia.) Mielestäni meidän olisikin viimein tunnustettava, että meidän on seurattava vain tämänhetkistä reittiä sen sijaan, että yrittäisimme loppuponnistuksena saavuttaa kahdessa vuodessa sen, mihin emme kahdeksassa vuodessa pystyneet. Lissabonin ohjelman sisältämät toimenpiteet oikeuttaneet syyt ja olosuhteet ovat edelleen läsnä – ehkä entistäkin selvemmin – ja tunnemme oikean reitin, jota meidän on nyt seurattava.

  Olle Schmidt (ALDE), kirjallinen. − (SV) Lissabonin strategiaa koskeva päätöslauselma lähtee epäilemättä rönsyilemään, jos siihen liitetään kaikki sydämenasiat. Tämän voi nähdä lopputuloksesta. Mietinnössä on kuitenkin myös paljon tärkeää ja tarpeellista asiaa, jota tuen mielelläni. Ennen kaikkea tämä koskee luovimpia osia, joissa näkyy, että parlamentti pysyy ajassa mukana esimerkiksi ympäristöön ja kasvuun liittyvissä asioissa. Joustoturvaan liittyvässä keskustelussa, joka on yltymässä, nousee esiin tärkeä – kenties tärkein – kysymys siitä, miten kilpailukyky ja turvallisuus voidaan yhdistää. Kuten mietinnössä todetaan, emme ole rakentamassa tulevaisuutta protektionismille ja virkakoneistolle, vaan avoimuudelle, saatavuudelle ja työntekijöiden ja liiketoiminnan hyville olosuhteille.

Haluan kuitenkin tehdä selväksi, että puoltava ääneni tarkistukselle 12 ei tarkoita, että tukisin millään tavalla vähimmäispalkkojen käyttöönottoa EU:ssa. Päinvastoin haluan selventää, että työehtosopimuksilla on paikkansa Euroopan mallissa. Tein tämän myös selväksi tänään tarkistuksessa 32 kasvua ja työllisyyttä koskevista yhteisistä suuntaviivoista annetussa mietinnössä, jossa käsiteltiin nimenomaan tätä asiaa.

  Catherine Stihler (PSE), kirjallinen. − (EN) Lissabonin strategia on tärkeä EU:n tulevalle menestykselle. On keskeistä, että kaikki jäsenvaltiot täyttävät lupauksensa tehdä EU:sta maailman dynaamisin tietoon perustuva talous.

  Silvia-Adriana Ţicău (PSE), kirjallinen. − (RO) Lissabonin strategiaa koskevassa päätöslauselmassa esitetään Euroopan parlamentin toive siitä, että kaikille Euroopan kansalaisille varmistettaisiin kunnollinen toimeentulo luomalla uusia, paremmin palkattuja työpaikkoja ja kasvattamalla sijoituksia tutkimukseen, innovointiin ja tietoyhteiskuntaan.

Päätöslauselman 37 kohdassa korostetaan liikennepolitiikan tärkeyttä ilmastonmuutoksen torjumisessa ja vaaditaan, että Euroopan laajuisia verkkoja pitäisi arvioida asiaankuuluvasti niiden ympäristövaikutusten osalta.

Äänestin tarkistuksen 12 puolesta sellaisena kuin Euroopan parlamentin sosiaalidemokraattinen ryhmä muutti sitä suullisesti, koska tällä tavalla jäsenvaltioita pyydetään varmistamaan kaikille jäsenvaltioille sosiaalisen ja taloudellisen osallistumisen edellytykset ja erityisesti hyväksymään asetukset esimerkiksi vähimmäispalkasta ja muista lainsäädännöllisistä ja pakollisista järjestelyistä kaikille tai kansallisten perinteiden mukaan tehtyjen työehtosopimuksien mukaisesti, minkä ansiosta kokoaikaisesti työssä käyvät voivat elää tuloillaan ihmisarvoista elämää.

Äänestin päätöslauselmaehdotuksen puolesta, koska olen vakuuttunut, että Euroopan unionissa ei ole kyse pelkästään kilpailuun perustuvista yhteismarkkinoista, vaan myös sosiaalisesta Euroopasta, jossa jokaisella kansalaisella on osansa taloudellisissa ja sosiaalisissa toimissa ja kunnollinen elintaso.

  Lars Wohlin (PPE-DE), kirjallinen. − (SV) Lissabonin strategia on ollut toiminnassa vuodesta 2000 lähtien, mutta jäsenvaltiot eivät ole nähneet vielä mitään todellisia tuloksia. Nykyisessä ehdotuksessa esitellään uusi suunnitelma, joka ulottuu vuoteen 2013.

Uskon institutionaaliseen kilpailuun. Lissabonin strategiassa on tavoitteita, jotka ovat hyviä ja kehittämisen arvoisia, esimerkiksi ehdotus suurempiin tutkimus- ja kehityssijoituksiin. ”Sosiaaliseen” Eurooppaan viittaavat osat taas eivät kuulu EU:n tasolle, ja jokaisen jäsenvaltion olisi päätettävä niistä itse.

Lisäksi päätöslauselmassa on ongelmana se, että siinä on liikaa epämääräisiä säännöksiä, jotka antavat komissiolle mahdollisuuden tulkita ja selittää toimenpiteitä tavalla, jota emme halunneet.

Perusnäkemykseni on, että maiden olisi itse muodostettava kasvustrategiansa omien valintojensa mukaan demokraattisessa järjestelmässä. Jotkut pyrkivät sosiaalidemokraattiseen suuntaan, toiset taas erittäin liberaaliin, markkinakeskeiseen lähestymistapaan. Meidän on kunnioitettava molempia. Tärkeintä on, että päätös tehdään kansallisella tasolla. Päätin tämän takia hylätä ehdotuksen kokonaisuudessaan.

- Mietintö: Margarita Starkevičiūtė (A6-0029/2008)

  Jan Andersson, Göran Färm, Anna Hedh, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. − (SV) Me Ruotsin sosiaalidemokraatit päätimme äänestää mietinnön 29/2008 puolesta kokonaisuudessaan.

Äänestimme kuitenkin Vihreiden ryhmän esittelemää tarkistusta 32 vastaan. Tarkistus koski vähimmäispalkkoja osana eurooppalaista mallia.

Ymmärrämme, että vähimmäispalkkakysymys on tärkeä monissa EU:n jäsenvaltioissa.

Kuitenkin meidän mielestämme jokaisen jäsenvaltion on päätettävä itse, miten se käsittelee kysymystä.

Ruotsissa käsittelemme asiaa parhaiten työmarkkinaosapuolten kanssa neuvottelemiemme työehtosopimuksien avulla.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Euroopan parlamentin enemmistö antaa tärkeimpien työnantajajärjestöjen eduille, toiveille ja pyynnöille äänen ja vaatii Lissabonin strategian täyttämistä Euroopan komission taloudellisten yleislinjojen mukaisesti ja syventäen yhdennettyjä, uusliberaaleja politiikkoja.

Kuitenkin jopa talouskriisin keskellä ja taloudellisen kasvun pysähdyttyä enemmistö vaatii palkkarajoituksia, rajoja julkiselle kulutukselle ja julkishallinnon nykyaikaistamista tärkeimpinä toimina kehittymiselle yhdessä kilpailun ja markkinoillepääsyn esteiden poistamisen kanssa. Kyse on toisin sanoen julkisten palveluiden liberalisoinnista. Kaikki tämä yhdistyy suurempaan epävarmuuteen työpaikoista, vaatimukseen joustoturvasta ja eläkejärjestelmien nykyaikaistamiseen, toisin sanoen yleisen julkisen sosiaaliturvajärjestelmän aliarviointiin ja purkamiseen.

Jotta voidaan varmistaa, että jäsenvaltiot pääsevät näihin tavoitteisiin, suositellaan tarkempaa valvontaa ja painostusta valtioihin, aivan kuin valtioilla itsellään ei olisi osaa eikä arpaa yleislinjojen hyväksymisessä. Samaan aikaan esitetään, ettei havaita tämän politiikan merkittävää vaikutusta jäsenvaltioiden taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen, ja jatketaan ehdottaen lisää sitä samaa, jonka hylkäämme kokonaan.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Äänestimme tätä mietintöä vastaan. Siinä sanellaan jäsenvaltioille niiden talous- ja sosiaalipolitiikan sisältö seuraaviksi kolmeksi vuodeksi.

Tämä on oikea hetki tuoda uudelleen julki se, miten kaikki, aivan kaikki, päätetään nyt Brysselissä yhteisestä rahasta ja jäsenvaltioille annetuista määräyksistä alkaen. Enää ei ole kyse pelkästään jäsenvaltioille asetetuista tavoitteista (velkojen vähentäminen tai julkisten menojen vaje, työttömyyden torjuminen, kasvun elvyttäminen ja niin edelleen), vaan siitä, että jäsenvaltioille selostetaan seikkaperäisesti, mitä niiden olisi tehtävä ja miten ja millä välinein toimittava.

Ongelmana on, että nämä suuntaviivat ovat olleet samat viimeiset 15 vuotta: työelämän joustavuus, maahanmuutto väestön vahvistamiseksi ja halvan työvoiman saamiseksi, julkisten palveluiden vapauttaminen, palkkarajoitukset, malthusialainen finanssipolitiikka, ulkomaankaupan liberalisointi, kilpailu ja niin edelleen. Tämä valikoima ja sen tulokset ovat tunnettuja: työttömyys, vähäisempi ostokyky ja kasvanut köyhyys, teollisuuden väheneminen, sosiaalinen syrjäytyminen ja niin edelleen. Meidän on aika pohtia, johtuuko asioiden huono tila siitä, että jäsenvaltiot eivät tottele tarpeeksi kuuliaisesti määräyksiä, vai pikemminkin siitä, että määräykset eivät ole oikeita? Uskomme ilman epäilyksen häivääkään, että jälkimmäinen selitys on oikea.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Tässä valiokunta-aloitteisessa mietinnössä paneudutaan erilaisiin haasteisiin, joihin tulevaisuuden Eurooppa törmää, esimerkiksi kasvavaan globalisaatioon, ikääntyvään väestöön ja ilmastonmuutokseen. Monet ehdotetuista toimenpiteistä vaikuttavat järkeviltä, ja ne voisivat osoittaa jäsenvaltioille oikean suunnan.

Kesäkuun lista vastustaa monimutkaisempaa verojärjestelmää, sosiaalista syrjäytymistä ja ympäristötuhoja. Kuitenkin jokaisen jäsenvaltion on itse päätettävä, kuinka se muotoilee politiikkansa vastatakseen tuleviin haasteisiin. Menestyksekkäimmät ratkaisut syntyvät institutionaalisessa kilpailussa ja esimerkeistä, jotka voivat kannustaa ja innostaa vapaaehtoisiin toimiin muissa jäsenvaltioissa.

Olemme päättäneet äänestää tätä mietintöä vastaan, koska siinä käsitellään aloja, joilla jäsenvaltioilla yksin on poliittinen vastuu.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Ryhmäni esitti useita tarkistuksia tärkeisiin kysymyksiin esimerkiksi ilmastonmuutoksesta, oikeudenmukaisemmasta varallisuuden jakautumisesta ja oikeudenmukaisesta palkasta. Äänestin tarkistusten puolesta.

  Janusz Lewandowski (PPE-DE), kirjallinen. − (PL) Lissabonin strategian seitsemäntenä täytäntöönpanovuonna Euroopan parlamentin arviossa Euroopan unionin nykytilasta otetaan huomioon uudet olosuhteet, jotka ovat ominaiset vuosille 2007–2008. Viime vuosien valossa ja tämän vuoden kokemusten perusteella, nimittäin rahoitusmarkkinoiden epävarmuuden ja kasvaneen riskin yhteydessä, on järkevää osoittaa erityistä huomiota yhteisön makrotaloudelliselle vakaudelle.

Kurinalaisuus euroalueella ja erityisesti tämän kurin pitäminen ovat erittäin tärkeitä. Kuitenkin vapautetussa, maailmanlaajuisessa talousjärjestelmässä suurin vastuu lankeaa kansallisvaltioille, koska niiden on pidettävä huolta julkisen talouden tasapainosta. Tällä alalla on paljon toivomisen varaa jopa valtioissa, jotka pitävät itseään yhdentymisen ”vetureina” varsinkin silloin, kun ne voivat luottaa, että Euroopan komissio asettaa niille vain armeliaat hinnat.

Yksi vaatimus, jota ei ole täytetty vuosiin, on EU:n markkinoiden, erityisesti palvelumarkkinoiden, aito vapauttaminen, jolla voitaisiin luoda aitoa kilpailupainetta ja päästä lopulta eroon suojelevista muureista. Ne eivät perustu enää lakisääteisille asetuksille, sillä on löydetty paremmin kätkettyjä tapoja vaikeuttaa ulkomaalaisten kilpailijoiden elämää.

Keskeneräiset ponnistelut EU:n sisämarkkinoiden luomiseksi tarkoittavat, että 27 valtion yhteisössä ei ole vielä käytetty mahdollisuuksia yrittäjyyteen ja luovuuteen niiden kaikessa laajuudessa. Tämän vajeen kustannuksiksi on arvioitu 150 miljardia euroa. Tässä on tarpeeksi syitä sille, miksi yhteismarkkinoiden vapautumisen pitäisi nousta huomattavaan asemaan mietinnöissä, joissa arvioidaan Euroopan talouden kasvun tilaa ja näkymiä.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Olen tyytyväinen talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja vuosille 2008–2010 käsittelevään mietintöön. Nykyisessä taloustilanteessa meidän on annettava EU:lle tarvittavat välineet selviytyä myrskystä. Euroopan on kuitenkin pysyttävä sosiaalisena Eurooppana, jolla on hyvin koordinoidut mekanismit korkealaatuisia julkisia menoja, tutkimusta ja innovointia ja koulutusta varten. Ilmastonmuutos on otettava myös huomioon, kun muodostetaan Euroopan ensisijaisia taloustavoitteita, jos haluamme saavuttaa itsellemme asettamamme kunnianhimoiset tavoitteet.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Koska tämän mietinnön näkökulmana on Lissabonin strategian täytäntöönpano jäsenvaltioissa, minun on portugalilaisena parlamentin jäsenenä kerrottava nyt täsmällisemmin huolestani maani epäonnistumisesta Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamisessa niin tuloksien kuin toimenpiteidenkin osalta.

Huomaan, että monessa suhteessa Portugalissa esitetty kritiikki on täsmälleen samaa, kuin mitä voisi ja pitäisi esittää koko Euroopassa. Olemme kuitenkin kaukana siitä, että saavuttaisimme Lissabonin tavoitteet, ja joidenkin kriteerien, esimerkiksi työllisyyden, osalta olemme siirtyneet jopa kauemmaksi tavoitteistamme. Emme ole siis lähelläkään sitä, että hyväksyisimme sopivat toimintatavat tuloksien saamiseksi. Kansallisten julkisten talouksien tasapainottaminen on ensisijaista, mutta tasapainon on löydyttävä jätteitä vähentämällä ja tuottamattomien menojen hylkäämisellä ja saatujen tulojen oikeudenmukaisella jakamisella.

Tavoitteita ei ole sopivaa saavuttaa ylikuormittamalla kotitalouksien talousarvioita ja vähentämällä valtion voimassaolevia velvoitteita. Aivan kuten yksityisellä sektorillakin, kilpailukyky ja menestys saavutetaan tarjoamalla parempia palveluita pienemmin menoin poistamatta kuitenkaan yhtälön kumpaakaan puolta.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, äänestin Margarita Starkevičiūtėn mietinnön puolesta. Suuntaviivojen tämänhetkisellä muotoilulla annetaan tarpeeksi laaja ja kuitenkin pätevä kehys viimeaikaiselle taloudelliselle ja poliittiselle kehitykselle. Olemmekin samaa mieltä ehdotuksesta, että talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen tekstiä ei muuteta seuraavalle kolmen vuoden jaksolle neuvoston päätelmien mukaisesti.

Vakaus on tärkeää Lissabonin strategian ja yhdennettyjen suuntaviivojen tehokkuudelle. Uuden kauden pitäisikin riippua uudistuksen täytäntöönpanosta ja konkreettisten tulosten saavuttamisesta. Tuemme myös tarkistusehdotuksia perusteluihin, jotka seuraavat talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja, koska niillä tarkennetaan suuntaviivojen sisältöä ja Euroopan kohtaamia haasteita (maailmanlaajuistuminen, talouskasvun perustan vahvistaminen keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, nopeat väestö- ja yhteiskuntamuutokset ja niin edelleen).

  Olle Schmidt (ALDE), kirjallinen. − (SV) Äänestin tänään mietinnön puolesta. Mietinnössä annetaan kasvua ja työllisyyttä koskevat suuntaviivat vuosille 2008–2010. Toisaalta olin iloinen sosiaalidemokraattisen ryhmän tarkistuksista, joissa ehdotettiin, että on luotava liiketoiminnalle ja erityisesti pienyrityksille edullinen Eurooppa.

Toisaalta sama ryhmä esitti myös paljon tiukempia sääntöjä talousalalle. Säännöillä olisi tarkoitus suojella kuluttajia, mutta ne pienentävät myös kuluttajien ansiotuloja. Tällainen lähestymistapa todennäköisemmin haittaa kuin hyödyttää, ja äänestinkin siksi tätä ehdotusta vastaan. Jos halutaan, että Euroopan haave olla maailmanlaajuinen, kilpailukykyinen johtovoima käy koskaan toteen, on tehtävä paljon määrätietoisempia sijoituksia työmarkkinoiden nykyaikaistamiseksi, tutkimukseen ja koulutukseen kannustamiseksi ja ”vihreämmän” talouden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Äänestin siis EU:n tason ympäristöveron puolesta vihreiden kannan mukaisesti, vaikka puolustankin tapojeni mukaan Euroopan keskuspankin itsenäisyyttä heidän toistuvia hyökkäyksiään vastaan.

Jos viimeaikainen talouden kuohunta on meille jotakin osoittanut, se on osoittanut, että vahvan keskuspankin etuna on, että se kestää lyhytaikaiset ratkaisut, ja että laajaan valuutta-alueeseen kuuluminen saa aikaan rauhoittavan vaikutuksen.

  Peter Skinner (PSE), kirjallinen. − (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan työväenpuolue tukee mietinnön suuntaviivoja, sillä niillä pyritään edistämään EU:n talouden yleisesti hyväksyttyjä politiikkoja. Kuitenkin Euroopan parlamentin työväenpuolue suhtautuu erittäin varauksellisesti 26 kohtaan, jossa vaaditaan verotuksen yhtenäistämistä/koordinointia, mikä kuuluu pelkästään kansalliseen toimivaltaan. Tämän takia Euroopan parlamentin työväenpuolue päätti äänestää tyhjää kyseisestä kohdasta.

  Catherine Stihler (PSE), kirjallinen. − (EN) 26 kohdan tarkistus viittaa yhteiseen, yhtenäistettyyn yritysten veroperustaan. Olen tästä kohdasta eri mieltä, sillä mielestäni se kuuluu jäsenvaltioiden päätäntävaltaan. Äänestin tyhjää tästä kohdasta.

  Silvia-Adriana Ţicău (PSE), kirjallinen – (RO) Kasvua ja työllisyyttä koskevista suuntaviivoista annetussa Euroopan parlamentin mietinnössä tarkastellaan Euroopan komission ehdottamia yleisiä linjauksia jäsenvaltioiden ja yhteisön talouspolitiikkaa varten kaudelle 2008–2010.

Äänestin johdanto-osan 26 kappaleen puolesta sellaisena, kuin komissio ehdotti sitä. Kohdassa korostetaan tarvetta ”koordinoituihin finanssipoliittisiin puitteisiin, mukaan luettuna yritysten verotusjärjestelyt, joiden pitäisi hyödyttää yrityksiä, erityisesti pk-yrityksiä, ja edistää kasvua ja työpaikkojen luomista”.

Äänestin myös tarkistuksen 23 puolesta, koska siinä vaaditaan, että tulot ja hyvinvointi jaetaan siten, että kasvun hyödyt jakaantuvat oikeudenmukaisesti. Tarkistuksessa todetaan, että vähimmäispalkka jokaisen maan asukaskohtaisen BKT:n mukaan laskettuna voisi olla keino taata, että täysaikaiset työntekijät voivat tulla toimeen työtuloillaan, mitä olisi pidettävä osana eurooppalaista sosiaalimallia.

Äänestin siis tämän mietinnön puolesta ja olen vakuuttunut, että kaikkien Euroopan kansalaisten taloudellinen turva, sosiaalinen osallisuus ja markkinatalouden luominen tekevät unionista maailmanlaajuisen taloudellisen ja sosiaalisen malliesimerkin.

- Mietintö: Cem Özdemir (A6-0503/2007)

  Adam Bielan (UEN), kirjallinen. − (PL) Tuin Cem Özdemirin mietintöä, koska yksi Euroopan kohtaamista uhkaavimmista poliittisista ongelmista on energian huoltovarmuuden takaaminen EU:ssa. Energian raakamateriaalit on hankittava EU:hun monipuolisista lähteistä, jotta pysymme riippumattomina Venäjästä. Tämän takia on tärkeää kehittää EU:n yhteinen Keski-Aasiaa koskeva politiikka. Venäjä käyttää hyväkseen sitä, että EU:lla ei ole yhteistä politiikkaa tällä alalla, ja useimmat EU:n jäsenvaltiot suhtautuvat tilanteeseen passiivisesti. Odessa–Brody-putki Gdanskiin tai Nabucco-putki eivät ole enää kovinkaan järkeviä hankkeita tiedustelupalvelun hallitsemien venäläisten yritysten toimien takia.

  Bernadette Bourzai (PSE), kirjallinen. – (FR) Haluan onnitella Cem Özdemiriä hänen EU:n Keski-Aasian strategiaa koskevasta valiokunta-aloitteisesta mietinnöstään. Mielestäni hän selvensi erittäin hyvin Euroopan unionin ja jokaisen viiden Keski-Aasian maan välisten suhteiden tavoitteita ja tärkeitä asioita. Cem Özdemir osoitti, että tällä strategisella alueella tarvitaan yhtenäisempää, alueellista lähestymistapaa, ja korosti maiden välisiä eroja.

Olen samaa mieltä kehitysyhteistyövaliokunnan kannan kanssa; tarpeellista on erityisesti köyhyyden hävittäminen, kansanterveyden ja alemman perusasteen koulutuksen parantaminen ja naisiin ja vähemmistöihin kohdistuvan kaikenlaisen syrjinnän poistaminen.

On myös tärkeää, että tässä mietinnössä korostetaan tarvetta demokratiaan, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, perusoikeuksiin ja oikeusvaltioperiaatteeseen kyseisellä alueella. Tämä on mielestäni keskeinen kysymys.

Mietinnössä energiayhteistyötä pidetään Euroopan unionin strategian tärkeimpänä asiana. Euroopan unionin toimielinten on kuitenkin oltava tarkkaavaisia ja varmistettava, että alueella ei uhrata ihmisoikeuksia tai ympäristöä energiatarpeiden ja kauppasopimusten takia.

  Patrick Gaubert (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Olen tyytyväinen, että EU:n strategiaa Keski-Aasiassa koskeva mietintö hyväksyttiin tänään suurella enemmistöllä. Euroopan unionin on tärkeää olla kiinnostunut näistä viidestä valtiosta: Uzbekistanista, Kirgisiasta, Tadžikistanista, Turkmenistanista ja Kazakstanista.

Mietinnössä vaaditaan aivan oikein, että EU:n politiikkaa olisi monipuolistettava jokaisen valtion osalta. Olen täysin samaa mieltä siitä, että näiden valtioiden esimerkiksi ihmisoikeustilanteeseen liittyviä edellytyksiä ja ETYJ-sitoumusten noudattamista korostetaan.

Tekstissä korostetaan myös paljon näiden valtioiden merkitystä EU:lle nyt ja tulevaisuudessa, erityisesti kaupan ja energian alojen osalta. Keski-Aasian geopoliittisen sijainnin takia yhteistyötä näiden valtioiden kanssa on lisättävä sekä kahdenvälisesti että EU:n tasolla. Mietinnössä vaaditaan uudistuksia sosiaalialalle, terveyteen, elintarviketurvallisuuteen ja korruption vastaiseen taisteluun, jotta alueelle voidaan varmistaa pitkän aikavälin vakaus, turvallisuus ja vauraus.

Teksti on siis kattava, ja siinä määritetään ne toiminta-alat, joilla EU voi antaa tukeaan ja saada mahdollisimman paljon lisää näkyvyyttä ja uskottavuutta alueella.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Olemme taas saaneet mietinnön, joka sopii yhteen Euroopan parlamentin enemmistön aiemmin hyväksymien, EU:n ulkosuhteita käsittelevien linjausten kanssa. Mietintö koostuu lähinnä kolmansia maita koskevasta toimenpideluettelosta, eikä siinä salata juurikaan – oikeastaan päinvastoin – sitä selvää tavoitetta, että näiden maiden talouksissa pyritään saavuttamaan sellaiset olosuhteet, jotka ovat suotuisat suurien taloudellisten ja rahoituksellisten ryhmien eduille.

Katsotaanpa, miten mietinnössä puolustetaan ulkomaisia investointeja koskevien kansainvälisten normien noudattamista ja suorien ulkomaisten investointien parempaa suojaamista näissä valtioissa. On selvää, että tällaisilla lausunnoilla tarkoitetaan vain valtion pankkien yksityistämistä(!) sekä todella kilpailukykyisten ja ulkomaisille pankeille(!) avointen kansallisten rahoitusmarkkinoiden luomista. Nämä valtiot on toisin sanoen pantu kaupan...

Lisäksi yllämainitun tavoitteen mukaisesti EU:n alkuperäinen kiinnostuksenkohde ovat kyseisen alueen valtioiden huomattavat energiavarat, ja mietinnössä mainitaan, että energian toimitus on varmistettava, kuljetusreittejä ei saa häiritä, ja on taattava paras mahdollinen säännöllisyys.

Mietinnössä näkyy, mikä merkitys on usein julistetulla EU:n asemalla maailmassa. Erityisesti tämä näkyy nykyisessä perussopimusehdotuksessa: EU pyrkii saamaan poliittisen ja taloudellisen ylivallan.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Haluan onnitella kollegaani Cem Özdemiriä hänen Keski-Aasiaa koskevasta mietinnöstään, jota kannatan täysin. Demokratia ja ihmisoikeudet ovat EU:n perusperiaatteita, ja niiden pitäisi olla EU:n politiikan ytimessä myös suhteissa toisiin alueisiin. Keski-Aasian kansat ovat saaneet huomiota maailman talousmahdeilta lähinnä luonnonvarojensa takia. EU:n on noustava tämän yläpuolelle ja pyrittävä sijoittamaan myös näiden alueiden inhimillisiin resursseihin puolustamalla demokratiaa ja ihmisoikeuksia.

  Jaromír Kohlíček (GUE/NGL), kirjallinen.

− (CS) Minkä perinnön Neuvostoliitto jätti Keski-Aasian maille? Naisten tasa-arvoisuuden, lapsityövoiman lakkauttamisen ja lukutaidottomuuden, sekä yksipuolisen viljelyn. Yhdessäkään näistä valtioista uskonto ei ole onnistunut saamaan ylintä valtaa.

EU:n ensisijainen tavoite on käyttää näiden valtioiden luonnonvaroja, tosiin sanoen öljyä, maakaasua ja uraania. Toinen tavoite on sulkea yksi oopiumin salakuljetuksen tärkeimmistä kanavista Afganistanista. Tämän takia EU ja Yhdysvallat ovat suoraan vastuussa kyseisen alueen valtioiden autoritaaristen hallintojärjestelmien muodostamisen tukemisesta. Yksittäiset valtiot yrittävät rajoittaa terroristiryhmien lisääntymistä ja sotilaallisten, islamilaisten ajatusten leviämistä, mutta tällaisella tilanteella on kielteinen vaikutus kansalaisyhteiskunnan ja osallistuvan demokratian kehitykseen, ja sillä tuetaan usein pakkokeinojen valtaa.

Vaikka mietinnössä esitetäänkin arvostelua alueen valtioita kohtaan, meidän on kuitenkin muistettava aina näiden valtioiden vaikeat historialliset olosuhteet niiden kehityksen kulussa. EU:n on autettava valtioita selviämään useiden vuosien kielteisestä kehityksestä, joka johtui suurten EU:n valtioiden ja Yhdysvaltojen läsnäolosta naapurimaa-Afganistanissa.

Ei ole mitään syytä suosia Turkkia tärkeimpänä mahdollisena välittäjänä, joka toisi alueelle myönteisiä vaikutuksia. Turkin vähemmistöjen oikeuksia koskeva nykytilanne ei anna oikeutusta tällaiselle lähestymistavalle. Sen sijaan olisi kiinnitettävä enemmän huomiota perinteisiin siteisiin Venäjän kanssa. Kun haluamme taistella terrorismin ja huumeiden leviämistä vastaan Keski-Aasian valtioissa, Venäjä on lähin liittolaisemme.

Yllämainituista varauksista huolimatta tuen mietinnön hyväksymistä.

  Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. − (DE) Äänestän EU:n Keski-Aasian strategiaa koskevan mietinnön puolesta, sillä alueen viisi tasavaltaa saavat virallista kehitysapua ja Euroopan unionilla on erityisvastuu tukea näitä valtioita. Haluaisin korostaa Euroopan unionin asemaa välittäjänä Keski-Aasian valtioiden välillä tasoittamassa näiden viiden tasavallan merkittäviä poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia eroja. Erityisesti haluan osoittaa, miten huono tilanne on terveyden alalla, mikä johtuu erittäin heikosta sairaanhoitojärjestelmästä.

Puhtaan juomaveden saaminen ja kaikkien asukkaiden liittäminen kansalliseen verkkoon on valtava ongelma Tadžikistanissa, Uzbekistanissa ja Kirgisian tasavallassa. Minulle on tärkeää, että puoltava ääneni EU:n Keski-Aasian strategialle on myös ääni Keski-Aasian ihmisten elinolojen parantamiselle sosiaalisella, terveydellisellä ja oikeudellisella tasolla.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Cem Özdemirin EU:n Keski-Aasian strategiaa koskevassa mietinnössä käsitellään EU:n ulkopoliittisen ohjelman tärkeimpiä kysymyksiä. Mielestäni on hyvä, että mietinnössä painotetaan ihmisoikeuksista huolehtimista Keski-Aasiassa. Tätä painotusta EU:n pitäisi korostaa yleisestikin ulkosuhteissaan. Alueen demokraattisista edistysaskeleista ei ole juurikaan näyttöä, varsinkaan Uzbekistanissa ja Turkmenistanissa, ja EU:n yhteistyöstrategiassa olisikin pyrittävä sitomaan nämä valtiot suuntautumaan kohti demokratiaa. Mietinnössä esitetään selvästi, että Keski-Aasiassa vaaditaan EU:n aktiivista energiayhteistyötä, jotta voitaisiin päästä molemminpuolin edullisiin ratkaisuihin energiamarkkinoiden nykytilanteessa. Yhdyn Cem Özdemirin suosituksiin ja äänestin mietinnön puolesta.

  Véronique Mathieu (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Kirgisian tasavaltaa lukuunottamatta Keski-Aasian alueen kehitys on hälyttävää useastakin syystä.

Ensinnäkin ihmisoikeuksien ja demokratian kannalta on täysin mahdotonta hyväksyä moniin naisiin kohdistuva hyväksikäyttö (pakkoavioliitot, seksuaalinen hyväksikäyttö, raiskaukset jne.) ja lapsityövoima kyseisellä alueella.

Toiseksi terveyden osalta tartuntatautien (erityisesti HIV:n) leviäminen on huolestuttavaa.

Keski-Aasia ei myöskään hyödy tehokkaasta liittymisestä maailman talousjärjestelmään, ennen kuin kaikki viisi valtiota ovat liittyneet WTO:hon. (Kirgisian tasavalta on ollut WTO:n jäsen vuodesta 1998 alkaen.)

EU:n Keski-Aasian strategialla voidaan osallistua tehokkaasti tämän maailmankolkan taloudelliseen ja inhimilliseen kehitykseen. Euroopan unioni ei saa laiminlyödä Keski-Aasiaa, joka on strateginen risteys Euroopan ja Aasian välillä ja perinteikäs kumppani kauppasuhteissa ja energiayhteistyössä.

Tuen vahvasti tässä tekstissä ilmaistua toivetta selventää EU:n ensisijaisia tavoitteita Keski-Aasiassa, vahvistaa alueella käynnistettyjä eurooppalaisia hankkeita ja vauhdittaa niiden täytäntöönpanoa. Tämän takia äänestin mietinnön puolesta.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Keski-Aasiaa varten laadittava strateginen suunnitelma on varmastikin hyvä ajatus ja tosiaankin tarpeellinen, erityisesti taloudellista yhteistyötä ja markkinoiden avautumista varten. Toimia olisi järkevää vauhdittaa, jotta pysyttäisiin kehityksen rinnalla.

On kuitenkin mahdotonta, että tilanteen, jossa tietyt Euroopan tasolla sovellettavat normit laiminlyödään Keski-Aasiassa, annettaisiin jatkua. Toisaalta olisi melkoista ylimielisyyttä käyttää samaa mittapuuta Euroopassa ja Keski-Aasiassa, sillä mietinnössä mainituille ihmisryhmille on toki annettava heidän itsemääräämisoikeutensa. Naisten aseman osalta toimia tarvitaan jatkuvasti maailman muissa osissa, erityisesti koko arabimaailmassa, missä tilanteeseen on puututtava pikimmiten.

Lapsityövoima, joka on erityisesti Kiinassa laajalle levinnyttä, kuuluu normeihin, jotka mainitsin jo aiemmin ja joita kauppakumppanien on tarkkailtava.

Toisiinsa tietyssä määrin liittyvien terrorismin ja huumekaupan vastaisen taistelun on oltava asialistan kärjessä. Niitä vastaan on taisteltava heltymättömästi.

  Cristiana Muscardini (UEN), kirjallinen. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, tuen Euroopan komission esittelemää, Keski-Aasian valtioiden kanssa solmittavaa uutta kumppanuutta koskevaa asiakirjaa, mutta haluaisin korostaa seuraavia seikkoja.

Ensinnäkin Keski-Aasian valtioiden merkitys kansainvälisessä kaupassa kasvaa jatkuvasti. Alue on tällä hetkellä tärkeä vaihtoehto energiavarojen lähteenä.

Toiseksi tästä seuraa, että Euroopan on pidettävä kyseistä maailmankolkkaa silmällä ja kannustettava sitä osallistumaan maailmankauppaan ja kansainväliseen talousjärjestelmään tukemalla alueen niiden valtioiden WTO-ehdokkuutta, jotka eivät vielä kuulu järjestöön. Kauppasuhteiden vahvistamista koko alueen kanssa pitäisikin pitää osana strategiaa, jolla päästään parempaan yhteistyöhön ja yhdistymiseen valtioiden itsensä välillä ja jolla voidaan lisätä Euroopan vaikutusta, myös poliittisesti, alueella, jossa ollaan etenemässä kohti demokratiaa.

Kolmanneksi Keski-Aasian yleisessä lähestymistavassa on otettava huomioon alueen valtioiden väliset tärkeimmät poliittiset ja taloudelliset erot. Erityisesti on painotettava esimerkiksi Kazakstanin kaltaisen, taloudellisesti kehittyneen valtion asemaa ja samalla niitä etuja, joita voidaan saada koko alueen yleiskehityksessä, jos vahvistetaan siteitä tällaiseen valtioon.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unioni on pyrkinyt luomaan tiiviit suhteet ja vuoropuhelun naapuruuspolitiikallaan. Keski-Aasian tapauksessa uuden strategian ja kumppanuuden laatiminen viiden uuden valtion kanssa auttaa paremman vakauden, sosioekonomisen ja demokraattisen kehityksen ja turvallisuuden edistämisessä Aasian kyseisessä osassa.

Havaitsemme, että Keski-Aasian halutaan olevan yleisesti vakaa, sillä alueen vakavilla ja pitkittyneillä kriiseillä voisi olla tuhoisat seuraukset, jotka voisivat vaikuttaa myös EU:hun ja sen jäsenvaltioihin. Lisäksi Keski-Aasian geopoliittinen sijainti on herättänyt kasvavaa kiinnostusta talousmahdeissa, esimerkiksi Venäjässä, Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Turkissa.

Mielestäni parempaan vakauteen, turvallisuuteen ja laajempaan poliittiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen yhteistyöhön pyrkivissä suhteissa on jatkossa otettava huomioon myös jokaisen valtion ihmisoikeustilanne ja vahvistettava kauppasuhteita ja energiayhteistyötä sekä huomioitava kehitystarpeet ja tehdyt sitoumukset alueen kansalaisten elinolojen parantamiseksi.