Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 20. helmikuuta 2008 - Strasbourg

11. Kyselytunti (kysymykset neuvostolle)

  Puhemies. − (EN) Esityslistalla on seuraavana kyselytunti (B6-0010/2008). Käsittelemme neuvostolle osoitettuja kysymyksiä.

Manuel Medina Ortegan laatima kysymys numero 1 (H-1042/07)

Aihe: Maahanmuutto EU:n ja Afrikan huippukokouksen jälkeen

Voiko neuvosto ilmoittaa mihin toimiin se aikoo ryhtyä pannakseen täytäntöön Euroopan unionin ja Afrikan maiden Lissabonin huippukokouksessa vastikään hyväksytyt maahanmuuttoa koskevat sopimukset?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) EU:n ja Afrikan välisessä huippukokouksessa 9. joulukuuta viime vuonna Lissabonissa sovittiin strategisen kumppanuuden luomisesta. Kumppanuuteen kuuluisivat kaikki molemminpuolisesti kiinnostavat alat ja kysymykset.

Haluaisin erityisesti kiinnittää huomionne kolmeen tärkeään asiakirjaan, jotka hyväksyttiin kyseisessä huippukokouksessa: Lissabonin julistukseen, EU:n ja Afrikan yhteiseen strategiaan ja sen ensimmäiseen toimintasuunnitelmaan. Yhteisen strategian ensimmäisellä toimintasuunnitelmalla luodaan kumppanuus Afrikan ja Euroopan unionin välille muuttoliikkeen, liikkuvuuden ja työllisyyden toisiaan täydentävillä aloilla.

Afrikan ja Euroopan unionin kumppanuudella muuttoliikkeen, liikkuvuuden ja työllisyyden aloilla voitaisiin vastata varmasti näihin kysymyksiin, pyrkiä luomaan enemmän ja parempia työpaikkoja afrikkalaisille ja valvomaan muuttoliikettä paremmin.

Tällä hetkellä neuvoston toimivaltaiset elimet tutkivat jatkotoimenpiteitä, joihin on ryhdyttävä Lissabonin huippukokouksen päätösten ja EU:n ja Afrikan yhteisen strategian ensimmäisen toimintasuunnitelman perusteella. Toimenpiteisiin kuuluu myös kumppanuus muuttoliikkeen alalla.

  Manuel Medina Ortega (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, kysymys on siitä, minkälaisiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä käytännössä, kun Eurooppaan kohdistuva muuttopaine on edelleen erittäin korkea, mikä taas johtuu monien afrikkalaisten valtioiden järkyttävästä sosiaalisesta ja taloudellisesta tilanteesta.

Täsmällinen kysymykseni oli seuraava: onko neuvostolla tällä hetkellä mitään todellista suunnitelmaa. Aika rientää, Afrikan tilanne ei parane, ja varsinkin monet eurooppalaiset valtiot valittavat hallitsemattomasta maahanmuutosta ja Euroopan unionin toimielinten kyvyttömyydestä valvoa sitä.

Mitä teemme juuri nyt? Mitä voimme odottaa lyhyellä aikavälillä?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Hyvä Manuel Medina Ortega, mainitsemianne ongelmia ei ratkaista lyhyessä ajassa. Tilanne Afrikassa taloudellisen kehityksen, turvallisuuden ja ihmisten hyvinvoinnin aloilla on sellainen, että sen ratkaisemisen aikaväli voi olla vain pitkä.

Muuttopainetta voidaan helpottaa pitkällä aikavälillä vain parantamalla elinoloja Afrikan mantereella. Huippukokouksessa ei pystytty vastaamaan kaikkiin kysymyksiin, eikä siellä varsinkaan pystytty tarjoamaan pikaratkaisuja. Kuten jo mainitsin, huippukokous pidettiin joulukuussa, ja keskustelut hyväksyttävistä toimenpiteistä huippukokouksessa saavutettujen sopimusten voimaanpanemiseksi ovat vasta alkamassa.

Voin sanoa, että EU:n ja Afrikan välisessä huippukokouksessa luotiin puitteet keskusteluille muuttoliikkeen hallinnasta. Tästä on keskusteltu useissa konferensseissa Afrikan ja Euroopan unionin välillä. EU:n ja Afrikan huippukokouksessa yhdistyvät nyt Tripolin prosessi, Rabatin prosessi ja kaikki muut. Tämä on ensimmäinen saavutus, ponnistuksiemme yhtenäistäminen.

Haluaisin mainita tässä Afrikka-yhteydessä Euroopan unionin muuttoliikettä koskevan politiikan keskeisimmän ominaisuuden. Pyrimme ensisijaisesti maailmanlaajuiseen lähestymistapaan. Tähän lähestymistapaan kuuluvat taistelu laitonta muuttoliikettä vastaan, pyrkimykset parantaa laillisen muuttoliikkeen hallinnointia, laittoman ihmiskaupan torjunta, parempi rajavalvonta ja ennen kaikkea kehitys niissä maissa, joista tällainen muuttoliike on lähtöisin. Vain tällaisella kehityksellä saadaan aikaan pitkäaikainen ratkaisu Euroopan unioniin kohdistuville muuttopaineille. Muut toimenpiteet, joita jo mainitsin, ovat parhaimmillaan lyhytaikaisina ratkaisuina. Ne eivät hävitä varsinaista ongelmaa, jonka itsekin mainitsitte, nimittäin kyseisissä maissa vallitsevien olosuhteiden ongelmaa. Kyseiset olosuhteet ovat keskeisin voima, joka ajaa muuttoliikkeeseen.

  Hubert Pirker (PPE-DE). – (DE) Pidän tavastanne tarkastella kokonaiskuvaa ja erotella keskipitkän ja pitkän aikavälin strategiat. Viittasitte pian tulossa olevaan huippukokoukseen. Oletteko te neuvoston puheenjohtajana valmistautunut vaatimaan asianosaisilta Afrikan valtioilta sopimusta laittomien maahanmuuttajien takaisinotosta ehtona myönteiselle yhteistyölle ja paremmalle taloudelliselle ja muun tyyppiselle tuelle?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Neuvoston politiikka laittomien maahanmuuttajien palauttamisesta on tunnettu. Se on olennainen osa Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikkaa, jota toteutetaan afrikkalaisten kumppaniemme kanssa.

Myös kehitysapu on maahanmuuttopolitiikan osa. Se on siis otettava huomioon, ja maahanmuuttopolitiikkaa olisikin tarkasteltava myös tästä näkökulmasta, koska kehitysavulla puututaan pitkäaikaiseen ongelmaan parempien olosuhteiden luomisesta valtioihin, joista muuttoliike on lähtöisin.

Rehellisesti sanottuna en haluaisi liittää kehitysapuehtoja suoraan palauttamismenettelyihin. On kuitenkin tosiasia, että nämä seikat ovat maahanmuuttopolitiikan osia, joiden välille on luotava yhteys ja joita on vahvistettava tulevaisuudessa.

  Jörg Leichtfried (PSE). – (DE) Arvoisa puheenjohtaja, jos Euroopan kansalaiset haluavat Euroopan unionin ottavan vastuun jollakin alalla, se ala on laiton maahanmuutto ja maahanmuuttopolitiikka kokonaisuudessaan. Vaikka parlamentti ja komissio ovatkin mielestäni tällä alalla erittäin aktiivisia, en ole aivan varma neuvostosta. Sanoitte, että kaikki tietävät, mitä neuvosto tekee tässä asiassa. Tiedän, mitä se tekee – se tekee kaiken voitavansa estääkseen elintärkeiden Euroopan unionin toimivaltojen luomisen. Tätä se on tehnyt jo vuosia. Minua kiinnostaisi tietää, miksi olette niin varma, että muutoksia tapahtuu, ja mihin toimenpiteisiin aiotte ryhtyä, jotta muutos tapahtuisi.

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Kiitän kysymyksestänne. En voi olla samaa mieltä siitä, että neuvosto olisi toimeton muuttoliikekysymyksissä. Päinvastoin juuri äskettäin, varsinkin viime vuonna, neuvosto kiinnitti paljonkin huomiota muuttoliikkeeseen. Haluan mainita myös, että Eurooppa-neuvosto suunnittelee muuttoliikettä koskevaa keskustelua tämän vuoden joulukuussa järjestettävään istuntoonsa. Tämä tarkoittaa, että aiheesta keskustellaan korkeimmalla mahdollisella politiikan tasolla.

Maahanmuutto-ongelma on todellinen ongelma Euroopan unionille. Mainitsin jo ratkaisut ja osoitin oikean suunnan, josta meidän pitäisi alkaa niitä etsiä. Voisin vielä täsmentää asiaa ja mainita Frontexin vahvistamisen. Neuvosto on osallistunut tähänkin asiaan.

On tärkeää keskittyä muuttoliiketarpeeseen. Meidän on hallittava muuttovirtoja paremmin ja vähennettävä aivovuotoa Afrikasta, koska se huonontaa entisestään maanosan useiden alueiden huonoja olosuhteita.

Neuvosto on mukana kehittämässä liikkuvan kumppanuuden ja kiertomuuton ajatuksia. Tämän takia se jatkaa tehtäviään Afrikan valtioissa. Haluan mainita, että puheenjohtajuuskautemme aikana järjestetään valtuuskunnat Nigeriaan ja Etelä-Afrikan tasavaltaan. Neuvosto ennakoi ja haluaa osallistua.

On kuitenkin totta, että tämä ala kuuluu kolmanteen, oikeuden ja sisäasioiden pilariin, jossa menettelyt kestävät usein pitkään ennen sovun löytämistä. Jos Lissabonin sopimus ratifioidaan ja pannaan täytäntöön, tämän alan päätöksenteosta tulee helpompaa ja nopeampaa.

  Puhemies. − (EN)

Claude Moraesin laatima kysymys numero 2 (H-1046/07)

Aihe: Aluerahoitus Euroopan unionin laajentumisen jälkeen

Onko neuvosto löytänyt ratkaisun EU:n laajentumisen takia välttämättömään aluerahoituksen uudelleen jakamiseen?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Vastauksena Claude Moraesin kysymykseen haluan sanoa, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisessä toimielinten sopimuksessa talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta määritettiin rahoituskehys Euroopan unionille ja 27 jäsenvaltiolle kaudelle 2007–2013. Tämä toimielinten välinen sopimus hyväksyttiin toukokuussa. Sopimuksen pohjalta hyväksyttiin koheesiopolitiikkaa koskeva lainsäädäntöpaketti heinäkuussa 2007. Lyhyesti sanottuna määrärahoja ei tarvinnut jakaa uudelleen laajentumisen jälkeen tammikuussa 2007.

  Claude Moraes (PSE). – (EN) Puhuitte rakennerahoituksen laajemmasta erittelystä, mutta ehkä tiedätte, että viime viikolla Eurostat julkaisi luvut, jotka osoittivat, mitkä olivat Euroopan unionin rikkaimmat alueet ja rikkaimmat kaupungit. Näihin kuului myös vaalipiirini Lontoo, joskin itse asun Lontoossa alueella, joka kuuluu köyhimpiin alueisiin Länsi-Euroopassa lasten köyhyyden ja muiden vastaavien seikkojen osalta.

Kysymykseni teille oli: otatteko jatkossakin huomioon, että jopa rikkaimmilla alueilla, esimerkiksi Lontoossa ja Frankfurtissa, on myös köyhyyspesäkkeitä, jotka on unohdettu, mutta joita ei saisi unohtaa, koska meidän on aivan oikeutetusti autettava Euroopan köyhimpiä osia.

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Kiitän lisäkysymyksestänne. Ymmärrän nyt paremmin alkuperäisen kysymyksen laajentumisen vaikutuksista aluerahoitukseen, johon vastasin, että laajentumisella ei ollut asiaan vaikutusta, koska varat oli jaettu tarkoituksenmukaisesti jo ennen laajentumista.

Kuitenkin myös lisäkysymys on perusteltu. Kysymys on, pitäisikö tällaista ilmiötä käsitellä aluepolitiikan puitteissa. Vaurailla alueilla voitaisiin tai pitäisi toimia tehokkaammin köyhyyspesäkkeiden poistamiseksi. Vauraat alueet pystynevät tähän helpommin kuin vähemmän rikkaat alueet.

Suoraan sanottuna meidän on pohdittava aluepolitiikan ja alueellisten voimavarojen käsitettä Euroopan unionin puitteissa. Tämä ei muuta osoittamanne ongelman todellisuutta.

  Danutė Budreikaitė (ALDE). – (LT) Arvoisat puheenjohtaja ja ministeri, haluaisin kysyä, onko teillä mitään tietoja, lukuja, joilla voisitte osoittaa, kuinka BKT:n kasvuun on vaikuttanut rakennerahoitus, jota on osoitettu uusille liittyville valtioille ja ehkä jopa vanhemmille jäsenmaille. Maassani Liettuassa tehty tutkimus osoitti, että taloudelliseen kasvuun vaikutti eniten yhtenäismarkkinoiden ja sisämarkkinoiden kehitys rakennerahoituksen sijaan. Voitteko kertoa meille tällaisista luvuista? Kiitos.

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Hyvä parlamentin jäsen, minulla ei ole mukanani kyseisiä lukuja. Voin kuitenkin sanoa kaksi asiaa.

Ensinnäkin yhteismarkkinat hyödyttävät kaikkia jäsenvaltioita, sekä vanhoja että uusia, ja kaikkia muita, jotka osallistuvat yhteismarkkinoihin. Tästä ei ole epäilystäkään, ja tulokset näkyvät vuonna 2006 Euroopan komission antamassa kertomuksessa ”Kaksi vuotta laajentumisesta”, jossa mainitaan ja arvioidaan laajentuneiden yhteismarkkinoiden etuja ja muita seikkoja.

Rakennerahastojen osalta tilanne on seuraava: pelkästään tiettyyn tarkoitukseen varattujen varojen määrä rakennerahastoissa ei ole merkityksellinen, vaan myös kyseisten varojen käytön laatu. Tämän takia voinkin väittää, että kun varoja käytetään oikein, niillä voidaan päästää suurempiin ansioihin henkeä kohti asianosaisessa valtiossa.

  Jim Higgins (PPE-DE). – (EN) Ministerin päivä on ollut pitkä, joten ehdotan vain, että rakenne- ja koheesiorahastojen osalta hänen olisi tarkasteltava Irlannin esimerkkiä, jossa rakenne- ja koheesiorahastot olivat merkittävässä osassa, kun kolmannen maailman talous muutettiin nykyiseksi kelttiläiseksi tiikeriksi. Esimerkki osoittaa, mihin pystytään. Kelttiläisen tiikerin neljästä jalasta kolme perustuvat rakennerahastoihin, koheesiorahastoon ja muuhun rahoitukseen Euroopan unionista.

Toivotamme uusille jäsenvaltioille ja puheenjohtajavaltiolle kaikkea hyvää.

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Haluaisin vain todeta seuraavan. Irlannin esimerkki mainittiin. Hyvä Jim Higgins, olette todennäköisesti aivan oikeassa. Irlanti on malliesimerkki siitä, miten koheesio- ja rakennerahastojen hyvä ja tehokas käyttö auttaa nopeampaan kehitykseen.

Kutsuessani Irlantia malliesimerkiksi olen aivan tosissani. Toisin sanoen monet valtiot, erityisesti Euroopan unioniin vuosina 2004 ja 2007 liittyneet, tekevät kaikkensa oppiakseen Irlannin kokemuksista ja tietämyksestä rahastojen käytöstä, sillä ne haluavat jäljitellä Irlannin menestystä.

  Puhemies. − (EN)

Marie Panayotopoulos-Cassiotoun laatima kysymys numero 3 (H-1048/07)

Aihe: Joustoturva työelämässä

Mitä toimia neuvosto aikoo toteuttaa lähiaikoina järjestääkseen työmarkkinasuhteita koskevat avoimet kysymykset ja tukeakseen joustoturvan ajatusta työelämässä?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Joulukuussa 2007 komissio teki päätökset kahdeksasta joustoturvaan liittyvästä yleisperiaatteesta Euroopan unionin toimielinten ja työmarkkinaosapuolten tekemien kattavien tutkimusten perusteella. Myös Eurooppa-neuvosto vahvisti periaatteet.

Neuvosto huomautti kyseisissä päätöksissä, että yhteisten periaatteiden pitäisi auttaa Lissabonin strategian uuden jakson täytäntöönpanossa. Komissio esitti vastikään ehdotuksen yhdennetyistä suuntaviivoista vuosille 2008–2010. Voimme odottaa, että neuvosto huomioi joustoturvan erityisesti ehdotusta koskevissa keskusteluissa, jotka on jo aloitettu.

Yhdennettyjen suuntaviivojen täytäntöönpano on jäsenvaltioiden vastuulla. Oletuksena on, että kun jäsenvaltiot raportoivat neuvostolle ja komissiolle suuntaviivojen täytäntöönpanosta, ne viittaavat joustoturvaa koskevaan lainsäädäntöönsä.

Neuvoston kantana on, että on tarpeen parantaa kansalaisten tietämystä joustoturvapolitiikasta ja sen merkityksestä Euroopan taloudellisten ja sosiaalisten mallien uudistamisessa. Tämän takia neuvosto vetosikin päätöksessään komissioon, jotta se käynnistäisi julkisen aloitteen, jonka avulla työmarkkinoiden keskeiset eturyhmät voisivat ottaa yhteiset periaatteet käyttöönsä helpommin. Neuvosto pyysi komissiota myös tiedottamaan sille säännöllisesti kyseisistä toimenpiteistä.

Työoloihin ja -ehtoihin liittyvien kahden tärkeän lainsäädäntöehdotuksen osalta – tarkoitan työaikadirektiiviä ja tilapäistyötä koskevaa direktiiviä – puheenjohtajavaltio Slovenia on valmis jatkamaan työskentelyä. Näissä asioissa jäsenvaltioiden välillä voi olla vaikeaa saavuttaa yksimielisyyttä, minkä takia arvioimmekin mahdollisia lisämenettelyjä kyseisen lainsäädännön osalta. Tässä yhteydessä on mainittava, että Euroopalla on monia erilaisia perinteitä työolojen ja työehtojen lainsäädännössä. Tästä huolimatta jäsenvaltiot pystyivät sopimaan suhteellisen nopeasti joustoturvan yhteisistä periaatteista, vaikka ne varoittivat, että kyseiset periaatteet olisi mukautettava kunkin jäsenvaltion erityisiin olosuhteisiin.

Nämä seikat osoittavat, että sopimukseen on vaikeaa päästä, kun pyritään löytämään sitova lainsäädäntömuoto sovellettavaksi unionin kaikilla työmarkkinoilla.

  Marie Panayotopoulos-Cassiotou (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, jokaisen jäsenvaltion kansalaiset – työnantajat ja työntekijät – tuntevat työsuhteisiin liittyvän paineen. Monissa tapauksissa tämä johtuu maailmanlaajuistumisesta, mutta syynä on myös avoin koordinointimenetelmä, jota Euroopan unioni on toteuttanut vuosikausia.

Tämän takia vastustamme ehdotuksia vakuutusjärjestelmien uudistuksesta ja muista toimenpiteistä, jotka perustuvat avoimeen koordinointimenetelmään.

Aikooko neuvosto ehdottaa rakennetoimia, joilla parannettaisiin työsuhteita Euroopan tasolla, jotta päästäisiin eroon vahvasta vastustuksesta ja vastalauseista, joita näemme televisiosta kaikissa jäsenvaltiossa?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Neuvosto aikoo tietenkin jatkaa ja kehittää ponnistuksiaan työmarkkinoiden olosuhteiden parantamiseksi. Usein sanotaan, että työmarkkinoiden parempi joustoturva tarkoittaa pienempää sosiaaliturvaa, mutta asia ei ole näin. Joustoturvan tai turvallisen jouston käsitteen ydin on juuri tässä. Neuvosto on vakuuttunut, että tämä on ainoa oikea suunta maailmanlaajuistumisessa, joka on monitahoinen kysymys.

Työmarkkinoiden parempi joustavuus, jonka ei koskaan pidä olla haitaksi sosiaaliturvalle, ei ole ainoa tärkeä asia, vaan kyse on monista muistakin toimenpiteistä, esimerkiksi elinikäisestä oppimisesta, inhimillisten voimavarojen paremmasta kehittämisestä ja muista joustoturvan puolista.

Lyhyesti sanottuna neuvosto aikoo jatkaa toimintaansa tällä alalla. Ala on myös tärkeimpiä keskustelunaiheita Eurooppa-neuvoston maaliskuussa järjestettävässä istunnossa ja virike Lissabonin strategian uudelle kaudelle.

  Hubert Pirker (PPE-DE). – (DE) Kuten sanasta ”joustoturva” käy ilmi, ihanteena on joustavuuden ja turvallisuuden yhdistelmä. Asiasta keskusteltiin tänä aamuna, ja parlamentti ehdotti, että jäsenvaltiossa olisi otettava käyttöön vähimmäispalkka kunkin valtion vähimmäisvaatimustason mukaisesti. Mitä puheenjohtajavaltio aikoo tehdä taatakseen, että vähimmäispalkka todella otetaan käyttöön yksittäisissä jäsenvaltioissa lähitulevaisuudessa?

  Mairead McGuinness (PPE-DE). – (EN) Pyytäisin teitä kommentoimaan vielä sitä, kun sanoitte, että haluaisitte parantaa valveutuneisuutta ja että haluaisitte julkisen aloitteen koko joustoturvakysymyksestä. Luulisin, että työntekijät tuntevat jouston osuuden erittäin hyvin, mutta sen sijaan turvan osuus ei ole heille selvä tässä uudessa työmaailmassa.

Halua myös sanoa, että tulen valtiosta, jossa vähimmäispalkka on käytössä, ja uskonkin, että on tärkeää varmistaa kaikille vähimmäispalkka.

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Ensin vastaan Hubert Pirkerille. Tällä hetkellä neuvostossa ei ole asiasta yhteisymmärrystä. Tämä tarkoittaa, että neuvostolla ei ole yhteistä kantaa vähimmäispalkasta, eikä puheenjohtajavaltio suunnittele erityisiä aloitteita tässä asiassa.

Toiseksi vastaan Mairead McGuinnessille. Olen maininnut neuvoston ehdotuksen, toisin sanoen vetoomuksen komissiolle, että se käynnistäisi julkisen aloitteen, jolla selitettäisiin kahdeksan yhteistä periaatetta työmarkkinoiden kaikille asianosaisille ryhmille ja autettaisiin niitä näin kelpuuttamaan kyseiset periaatteet, jotka hyväksyttiin viime vuoden joulukuussa.

Samalla neuvosto vetosi komissioon, jotta komissio tiedottaisi neuvostolle keskeisistä toimenpiteistä. Neuvosto pyysi komissiota toimimaan tietyllä tavalla, ja tällä hetkellä odotamme palautetta komissiolta.

  Puhemies. − (EN)

Gay Mitchellin laatima kysymys numero 4 (H-1050/07)

Aihe: Euroopan unionin valtuuskunta Tšadiin

Voiko neuvosto antaa tietoa Euroopan unionin valtuuskunnasta Tšadiin ja erityisesti Tšadin tämänhetkisestä turvallisuustilanteesta? Voiko neuvosto vakuuttaa, että kaikki kyseistä vaikeaa tehtävää varten tarvittavat välineet ovat saatavilla? Miten neuvosto koordinoi YK:n kanssa kyseisen alueen tilannetta pitkällä aikavälillä?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Ei ollut helppoa muodostaa joukkoja Euroopan unionin valtuuskunnalle Tšadiin. Prosessi saatiin tämän vuoden tammikuun 11. päivänä niin valmiiksi, että komentaja saattoi suositella operaation aloittamista. Tammikuun 28. päivänä neuvosto vahvisti operaatiosuunnitelman, niin kutsutun o-suunnitelman, ja teki päätöksen sen aloittamisesta.

Kuten tiedämme, operaatiota johtaa irlantilainen kenraali Patrick Nash. Joukot koostuvat 3 700 sotilaasta 14 jäsenvaltiosta. Joukot on muodostettu, varustettu ja koulutettu täyttämään tehtävänsä tyydyttävästi vaikeassa ympäristössä. Joukkojen säännöt voimankäytöstä ovat tiukat ja Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan VII luvun mukaiset.

Kuten tiedämme, toimeksianto annettiin Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 1778. Euroopan unionin operaatio, niin sanottu EUFOR-operaatio Tšadissa ja Keski-Afrikan tasavallassa, on käynnissä vuoden ajan alkuperäisestä toiminnallisten valmiuksien julistamispäivästä alkaen, ja se on neutraali ja puolueeton.

Operaatio suunniteltiin alusta alkaen tiiviissä yhteistyössä Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa. Jotta toimenpiteet ovat avoimia, tehokkaita ja muutettavissa tarpeen mukaan, tarpeelliset koordinointimekanismit muodostettiin kaikilla tasoilla, New Yorkissa ja Brysselissä, operaation esikunnassa Pariisissa ja paikan päällä.

Äskettäin sattuneiden hallituksen joukkojen ja tšadilaisten kapinallisryhmien välisten yhteenottojen jälkeen Tšadin turvallisuustilanne on muuttunut vakaammaksi. EU:n valtuuskunnan järjestäytyminen asemiin jatkuu, ja odotamme, että EUFOR pääsee alun toimintavalmiuteensa maaliskuun puoliväliin mennessä.

Haluan mainita joitakin päätöksiä, jotka neuvosto teki viime istunnossaan maanantaina, toissapäivänä. Neuvosto on erittäin huolissaan Darfurin konfliktin alueellisista seurauksista ja yrityksistä kukistaa Tšadin hallitus. Se tuki Afrikan unionia ja Yhdistyneiden Kansakuntien vaatimusta kunnioittaa Tšadin itsemääräämisoikeutta, kansallista yhtenäisyyttä ja alueellista koskemattomuutta.

Neuvosto totesi, että äskettäiset tapahtumat korostavat tarvetta sijoittaa valtuuskunta asemiin Itä-Tšadissa, missä sen tehtävänä olisi turvallisuuden parantaminen. Neuvosto painotti myös, että toimeksiannon mukaan valtuuskunta on puolueeton, neutraali ja riippumaton.

Lopetan lisäämällä, että neuvosto seuraa Tšadin ja Länsi-Darfurin turvallisuustilannetta tarkasti kaikilla tasoilla ja arvioi myös tilanteen seurauksia EUFOR-valtuuskunnalle.

  Gay Mitchell (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puheenjohtaja, ette vastannut kysymykseeni, joka koski erityisesti sitä, voisitteko vakuuttaa, että kyseistä vaikeaa tehtävää varten tarvittavat välineet ovat saatavilla. Voisitteko vastata tähän kysymykseen ja vakuuttaa, että asia on näin?

Kuten sanoitte, operaatiota johtaa Irlannin armeijan upseeri, kenraaliluutnantti Nash. Tänä iltana 50 Irlannin armeijan valiosotilasta lähtee Dublinista, ja lähitulevaisuudessa heitä seuraavat monet irlantilaiset lisäjoukot.

Onko heille tarpeeksi logistista tukea? Onko heillä tarvittavat sairaanhoitopalvelut, ja voitteko vakuuttaa, kuten aiemmin kysyin, että tätä vaikeaa tehtävää varten tarvittavat välineet ovat saatavilla?

Toivon onnea ja suojelusta Irlannin sotilaille ja kaikille paikalla oleville sotilaille heidän vaikeassa tehtävässään.

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Haluan painottaa, että periaatteessa osastojen varustaminen on kunkin osastoja tehtävään lähettävän jäsenvaltion vastuulla.

Arvoisa parlamentin jäsen, pyydätte neuvostoa vakuuttamaan asioita, joita se ei voi taata, koska kyse on yksittäisten jäsenvaltioiden vastuualueista. Voin toistaa vain sen, mitä sanoin aluksi: joukkojen muodostamisessa onnistuttiin. Tehtävä oli vaikea, mutta lopulta se onnistui niin hyvin, että operaation johtaja suositteli operaation aloittamista.

  Jörg Leichtfried (PSE). – (DE) Uskon, että valtuuskunta on hyvä ajatus periaatteessa – kunhan se toteutetaan ammattimaisesti – koska sillä saavutetaan täsmälleen se, mihin puututtiin aiemmin kuulemassamme muuttoliikekeskustelussa. Sillä luodaan turvallisuutta alueelle, joista maahanmuuttajat ovat lähtöisin. Tämän takia en voi ymmärtää, että jotkut tekopyhät itävaltalaiset oikeistopopulistit vastustavat tätä valtuuskuntaa. Olen kuitenkin jo huolestunut siitä, että tässä kysymyksessä keskustellaan aina, toimiiko erityisesti Ranskan armeija tässä valtuuskunnassa neutraalisti kiistan eri osapuolia kohtaan. Haluaisin kuulla, mitä tietoja teillä on tästä ja miten varmistatte, että valtuuskunta pysyy neutraalina kaikkia kiistan osapuolia kohtaan. Haluaisin myös käyttää tilaisuutta hyväkseni ja toivottaa sotilaille onnea matkaan.

  Colm Burke (PPE-DE). – (EN) Kysymykseni liittyy siihen, miten hallitusta vastustaviin ryhmiin on otettu yhteyttä. En puhu kapinallisryhmistä, vaan muista hallitusta vastustavista ryhmistä. Onko näitä ryhmiä yritetty ottaa toimintaan mukaan, jotta lähestymistapamme YK:n Tšadiin lähetettävään valtuuskuntaan tai Euroopan unionin Tšadiin lähetettävään valtuuskuntaan olisi yhtenäisempi?

Toistaiseksi näyttää siltä, että yhteyttä on otettu vain hallitukseen. Voisiko seuraava askel olla yhteyden ottaminen niihin ihmisiin, jotka saattavat vastustaa hallitusta, mutta eivät kuulu kapinallisryhmiin?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Neutraaliutta koskevaan kysymykseen voin vain sanoa, että neuvosto päätti jälleen maanantaina, toissapäivänä, että EU:n joukot Tšadissa ovat puolueettomia, neutraaleja ja riippumattomia. Mielestäni tämä on vastaus kysymykseen yksittäisten, operaatioon osallistuvien joukkojen neutraaliudesta. Koko operaatio on neutraali, puolueeton ja riippumaton.

Tämä on osittain vastaus myös lisäkysymykseen, joka esitettiin seuraavaksi. Operaatiossa ei ole kyse tukijoiden värväämisestä. Operaation tarkoituksena on taata puolueettomasti ja neutraalisti turvallisuus alueella, johon joukkoja lähetetään. Tarkoituksena ei ole etsiä jonkinlaisia liittolaisia. Toistan, että operaatio on neutraali ja puolueeton, ja sen tehtävänä on taata turvallisuus toimeksiantoalueella.

  Puhemies. − (EN)

Colm Burken laatima kysymys numero 5 (H-1052/07)

Aihe: Burma

Voiko neuvosto ilmoittaa, ottaen huomioon Piero Fassinon nimittämisen Euroopan unionin Burman-erityislähettilääksi tukemaan YK:n tarkkailijaryhmän tehtävää sekä Kaakkois-Aasian maiden järjestön (ASEAN), Intian ja Kiinan merkittävän roolin suhteissa Burmaan, miten tuloksekkaita Piero Fassinon äskettäiset tapaamiset Kiinan ja muiden Aasian maiden kanssa ovat olleet?

Neuvosto vahvisti 14. joulukuuta 2007 yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston 15. lokakuuta 2007 antamien päätelmien mukaisesti, että Euroopan unioni on valmis tarkistamaan, muuttamaan tai panemaan täytäntöön Burman hallitukseen kohdistuvia, tiukempia rajoittavia toimenpiteitä maassa tapahtuvasta kehityksestä riippuen.

Mitä tiukempia rajoittavia toimenpiteitä neuvosto on valmis harkitsemaan (ottaen huomioon, että tällä hetkellä käytössä olevilla toimenpiteillä on ollut varsin vähän vaikutusta), ja voiko neuvosto asettaa määräajan niiden täytäntöönpanolle?

Kansalaisjärjestö CSW:n Thaimaan ja Burman rajalle äskettäin tekemän tietojenkeruumatkan perusteella saatujen tietojen mukaan Burman armeijan rauhanomaisten protestien tukahduttamisen yhteydessä syyskuussa surmaamien ihmisten määrä oli huomattavasti virallisesti ilmoitettuja lukuja suurempi. Burmasta syyskuusta lähtien paenneet munkit ja siviilit ovat antaneet CSW:lle ensi käden tietoa Burman hallituksen raaoista otteista demokratialiikettä vastaan. CSW:n saamien tietojen mukaan Burman protesteissa on saattanut kuolla satoja ihmisiä, ja pakkotyö ja raiskaukset jatkuvat etnisillä alueilla. Miten neuvosto reagoi kyseisiin tietoihin? Neuvoston mukaan Euroopan unioni pyrkii päättäväisesti auttamaan Burman/Myanmarin kansaa eteenpäin tiellä kohti demokratiaa, turvallisuutta ja vaurautta. Mihin toimiin neuvosto aikoo tarkalleen ottaen ryhtyä kyseisessä asiassa?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Mainitsen heti aluksi, että viime vuoden marraskuun 6. päivänä Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Javier Solana nimitti Burman/Myanmarin erityislähettilään tuomaan esiin sen, miten tärkeänä Euroopan unioni pitää kyseisen valtion demokraattista muutosta, sovinnontekoa, ihmisoikeuksien parantamista ja kehitystä.

Erityislähettiläs Piero Fassino pyysi toimeksiantonsa mukaisesti tapaamista Yhdistyneiden Kansakuntien erityisneuvonantajan Ibrahim Gambarin kanssa ja on neuvotellut myös Euroopan unionin keskeisimpien kumppaneiden kanssa.

Viime marraskuussa EU:n ja ASEAN-maiden huippukokouksen yhteydessä erityislähettiläs tapasi ASEAN-maiden edustajan. Joulukuussa hän lähti ensimmäiselle komennukselleen Kiinaan. Hän tapasi Burman ja sen naapurimaiden edustajia Roomassa ja vieraillessaan Yhdistyneissä Kansakunnissa Genevessä ja New Yorkissa. Hän tapaa edustajia myös Brysselissä.

Erityisedustajamme käymät neuvottelut ja hänen luomansa poliittiset ja diplomaattiset yhteydet jatkuvat tulevina kuukausina. Erityisesti huomiota kiinnitetään Yhdistyneiden Kansakuntien ja sen ystävyysryhmän käymiin sovitteluihin.

Maanantaina pidetyssä istunnossa yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvosto kehui erityislähettilään työtä Euroopan unionin ja sen aasialaisten kumppanien diplomaattisten pyrkimysten koordinoinnissa. Neuvosto vahvisti myös erityislähettilään aseman Yhdistyneiden Kansakuntien tehtävän tukemisessa ja edistämisessä.

Haluaisin muistuttaa, että jokin aika sitten Euroopan unioni hyväksyi kattavan yleisen kannan, johon kuuluu Burmaa koskeva asevientikielto ja matkustusrajoitteita ja varojen jäädyttäminen useilta Burman kansalaisilta, joilla on sotilas- ja hallitusyhteyksiä.

Marraskuussa 2007 neuvosto otti käyttöön tiukemmat pakotteet, joilla vahvistetaan olemassaolevia toimenpiteitä ja asetetaan uusia, erityisesti kaivannaisteollisuutta koskevia toimenpiteitä. Kuten odotettiinkin, neuvosto tutkii mahdollisten lisärajoitusten vaikutusta, tehokkuutta, poliittista sopivuutta ja käytännön toteutusmahdollisuuksia.

Neuvosto saa kumppaneiltaan ja monilta edustajilta hallitusjärjestöissä tietoja niiden kokemuksista tiukemmista pakotteista. Neuvosto myös tutkii tiedot.

Neuvosto on havainnut, että jotkut Euroopan unionin jäsenvaltiot ja komissio ovat kasvattaneet äskettäin tukeaan Burmalle ja burmalaispakolaisille naapurivaltioissa. Euroopan unioni olisi valmis antamaan lisätukea Burmalle/Myanmarille. Tämän takia se vaatii Burman viranomaisilta, että ne hyväksyvät valtion demokratisoimiseen ja kansallisen sovinnon saavuttamiseen liittyvät jatkotoimenpiteet.

Burmassa on ilmoitettu virallisesti perustuslakia koskevasta kansanäänestyksestä, joka on määrä järjestää tämän vuoden toukokuussa, ja varsinkin vuonna 2010 järjestettävistä monipuoluevaaleista. Neuvosto pitää näitä seikkoja askeleena oikeaan suuntaan.

  Colm Burke (PPE-DE). – (EN) Haluan vain tarkastella lisää tätä erittäin monimutkaista tapausta koskevaa vastaustanne, jota arvostan kovasti.

Haluaisin tuoda ilmi kaksi tähän liittyvää asiaa. Ensinnäkin KNU:n pääsihteeri murhattiin kodissaan Thaimaassa 14. helmikuuta. Käsittääkseni kristillinen ihmisoikeusjärjestö Christian Solidarity Worldwide oli vieraillut hänen luonaan kaksi päivää aiemmin. Olemmeko painostaneet Thaimaata tutkimaan murhaa? Käsittääkseni murhan oli tilannut Burman hallinto.

Toinen asiani on, että käsittääkseni Malesiaan saapuvia pakolaisia on kohdeltu huonosti. Jotkut pakolaiset jopa synnyttivät ollessaan pidätettyinä tai vangittuina. Miten olemme painostaneet Thaimaata ja Malesiaa näiden kysymysten käsittelemiseksi?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Neuvosto ei keskustellut tästä asiasta Thaimaan tai Malesian osalta. Toimitan kysymyksenne eteenpäin neuvostolle.

  Puhemies. − (EN)

Jim Higginsin laatima kysymys numero 6 (H-1056/07)

Aihe: Myanmarin demokratialiike

Myanmarissa (entisessä Burmassa) kukistettiin hiljattain raa’asti rauhanomainen katumielenosoitus. Voiko neuvosto kertoa, mihin toimiin se on ryhtynyt varmistaakseen, että demokratia-aktivisteja suojellaan ja että sotilasjuntta siirtyy rauhanomaisesti ja nopeasti vapaaseen demokratiaan? Onko neuvosto esittänyt vaatimuksia Myanmarissa kadonneiden henkilöiden palauttamiseksi, kuten munkkien, joiden olinpaikka ei ole tiedossa viimeisimpien mielenosoitusten jälkeen?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Kuten mainitsin edellisessä vastauksessani, neuvosto seuraa Burman/Myanmarin tilannetta tarkkaan ja saa raportteja eri lähteistä.

EU yhdessä muiden valtioiden kanssa reagoi viime elo- ja syyskuun mielenosoituksiin ja rauhallisten mielenosoitusten väkivaltaiseen tukahduttamiseen pyrkien osoittamaan selkeästi solidaarisuutensa burmalaisia kohtaan. EU ryhtyi myös voimakkaisiin rajoittaviin toimenpiteisiin niitä kohtaan, jotka olivat vastuussa väkivallasta, yleisestä politiikan umpikujasta ja valtion olosuhteista. Kuten aiemmin mainittiin, jotkut jäsenvaltiot ja komissio kohottivat tukeaan Burmalle ja burmalaisille pakolaisille naapurimaissa väestön vaikeiden elinolojen ja pakolaisten määrän takia.

Lisäksi Euroopan unioni oli yksi aloitteentekijöistä Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusneuvoston tapaamisessa Genevessä lokakuussa 2007. Tuolloin Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeuksien erityisraportoija Paulo Sérgio Pinheiro valtuutettiin vierailemaan Burmassa/Myanmarissa ja tutkimaan syyskuun mielenosoitusten väkivaltaista tukahduttamista ja seurauksena tapahtuneita mahdollisia surmaamisia ja katoamisia.

Euroopan unioni tukee täysin professori Pinheiron joulukuussa antaman raportin suosituksia ja vetoaa Burman viranomaisiin säännöllisesti, jotta suositukset pantaisiin täytäntöön. EU on lähestynyt Burman viranomaisia useissa yhteyksissä. Se yrittää käyttää hyväkseen tapaamisia Burman/Myanmarin kanssa monenkeskisillä foorumeilla vedotakseen viranomaisiin, jotta ne aloittaisivat sovinnonteon ja poliittisten uudistusten kattavan ja yleisen prosessin, poistaakseen Aung San Suu Kyille asetetut rajoitukset ja parantaakseen kansainvälisten järjestöjen, erityisesti Punaisen Ristin kansainvälisen komitean, pääsyä maahan.

EU on esitellyt nämä kantansa Burman naapurivaltioille ja painottanut kiireellistä tarvetta parantaa valtion oloja. Kuten mainitsin, ilmoitukset perustuslaista järjestettävästä kansanäänestyksestä ja monipuoluevaaleista vuonna 2010 antavat toivoa.

  Jim Higgins (PPE-DE). – (GA) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen neuvoston puheenjohtajan vastaukseen. Hänen vastauksensa kollegani Colm de Búrcan kysymykseen oli, että hän haluaa Burman olevan demokraattisempi.

Tähän liittyvä kysymykseni koskee uutta perustuslakia: onko totta, että kyseinen asiakirja laadittiin ilman tärkeimmän demokraattisen oppositiopuoleen johtajan, Aung San Suu Kyin, osallistumista? Tämä ei voi mitenkään olla tyydyttävä ratkaisu.

Eikö olekin itsestäänselvää, että armeija ja aseistautuneet joukot säilyttävät varman jalansijan ja ohjailevat valtaa?

Toinen tärkeä kysymys on, järjestääkö EU tai Yhdistyneet Kansakunnat riippumatonta seurantaa kansanäänestyksen ja perustuslain osalta?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Odotan vielä vastausta kysymykseen siitä, taataanko toukokuulle suunniteltuun kansanäänestykseen riippumatonta valvontaa. Tällä hetkellä olemme saaneet vasta ilmoituksen, että kansanäänestys järjestetään. Kuten sanoin jo aiemmin, tämä on neuvoston mielestä askel oikeaan suuntaan. Kysymyksenne on tietenkin oleellinen, ja se toimitetaan neuvostolle.

Vastaukseni kysymyksenne ensimmäiseen osaan on, että Euroopan unioni vaatii, että kyseisen maan demokratisoitumisprosessiin on kuuluttava yhteistyö opposition ja etnisten ryhmien kanssa, koska vain tällä tavalla voimme toivoa maan pääsevän sopuun ja saavuttavan pitkäaikaisen vakauden.

  Puhemies. − (EN)

Mairead McGuinnessin laatima kysymys numero 7 (H-1054/07)

Aihe: Televisiotoimintaa koskeva direktiivi

Uskooko neuvosto, että televisiotoimintaa koskeva direktiivi 97/36/EC⁽¹⁾ pystyy seuraamaan audiovisuaalisen teknologian ja mainonnan kehitystä?

Onko neuvosto vakuuttunut siitä, että jos televisiotoiminnan harjoittajia pyydetään kehittämään lapsia koskevia käyttäytymissääntöjä, niin tämä on riittävän vankka keino suojelemaan lasten erityisiä etuja – esim. estämään lapsille suunnatun ns. roskaruoan mainostamisen?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Mairead McGuinness tietää todennäköisesti jo, että viime vuonna 11. joulukuuta neuvosto ja Euroopan parlamentti antoivat direktiivin televisio ilman rajoja -direktiivin tarkistamisesta ja sen nimeämisestä uudelleen televisiotoimintaa koskevaksi direktiiviksi.

Uuden, tarkistetun direktiivin johto-osan ensimmäisessä kappaleessa selitetään, että direktiivin tarkistaminen on tarpeellista siksi, että uusia teknologioita on kehitetty ja ne vaikuttavat liiketoimintamalleihin ja erityisesti kaupallisten lähetysten rahoittamiseen. Uuden direktiivin tarkoituksena on vastata näihin teknologisiin muutoksiin ottamalla käyttöön uusia, teknisesti puolueettomia, terminologispohjaisia määrittelyjä, joiden avulla teknologioita voidaan käyttää paitsi nykyisiin palveluihin myös vielä kehittämättömiin palvelumuotoihin, esimerkiksi audiovisuaalisiin mediapalveluihin ja tilattaviin palveluihin. Jotta audiovisuaalista alaa koskeva direktiivi kävisi myös tulevissa tilanteissa, sen pitäisi olla mielestämme voimassa useita vuosia tulevaisuudessakin.

Direktiivin mukaan viimeistään 19. joulukuuta 2011 ja siitä lähtien kolmen vuoden välein komission on laadittava kertomus direktiivin soveltamisesta ja tarvittaessa tehtävä lisäehdotuksia sen soveltamiseksi erityisesti uuden teknologian kehitykseen.

Lapsille suunnatun roskaruoan mainostamisen osalta Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat samaa mieltä siitä, että asiaa voitaisiin käsitellä tehokkaimmin, jos audiovisuaalisten mediapalveluiden tuottajia pyydettäisiin laatimaan käyttäytymissäännöt. Tämän takia tarkistetun direktiivin 3 e artiklan toisessa kohdassa esitetään vaatimus, että kaikkien jäsenvaltioiden ja komission on kannustettava mediapalveluiden tuottajia laatimaan tällaiset säännöt.

  Mairead McGuinness (PPE-DE). – (EN) Vastasitte kysymykseni ensimmäiseen osaan varsin kattavasti, mistä kiitän teitä.

Toisen kysymyksen osalta tarvitsemme varmastikin käyttäytymissäännöt, jotka ovat tehokkaat. Meillä on nimittäin monia käyttäytymissääntöjä paperilla, mutta ne eivät ole tehokkaita. Pyytäisinkin, että annatte lausunnon siitä, että kun arvioimme käyttäytymissääntöjä ja havaitsemme, etteivät ne toimi, ryhdymmekö ankarampiin toimenpiteisiin? Mielestäni meidän pitäisi.

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Käyttäytymissäännöissä on olennaista nimenomaan se, että ne ovat toimijoiden itsensä kehittämiä. On kuitenkin selvää, että jos säännöt ovat puutteellisia eivätkä ne täytä tarpeita, ei neuvosto eikä komissio ole tyytyväinen. Tämän takia vastaukseni kysymykseenne on, että neuvoston ja komission on jaksettava odottaa vähintään siihen asti, että toimijat ovat kehittäneet tehokkaat käyttäytymissäännöt.

  Jim Allister (NI). – (EN) Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, voisinko osoittaa teille toisen kysymyksen lasten suojelusta median yhteydessä? Euroopassa ja varsinkin omassa vaalipiirissäni itsemurhien määrä nimittäin kasvaa ja on hälyttävä. Haluaisin tietää, mitä neuvosto voi tehdä erityisesti internetistä helposti saatavilla olevien itsemurhaohjeiden törkeälle väärinkäytölle. Latasin tänään tietoja yhdeltä tällaiselta internet-sivustolta, jossa annettiin monia ohjeita itsemurhan tekemiseen.

Tämä on tyrmistyttävää. Wikipediastakin voi löytää tietoja itsemurhan tekemisestä. Tarttuuko neuvosto tähän asiaan lastensuojelun ja erityisesti median yhteydessä?

  Paul Rübig (PPE-DE). – (DE) Kysymykseni koskee komission esittelemää sähköisen viestinnän sääntelypakettia, jossa televisiotoimintaan esitellään uusia tilaisuuksia taajuusylijäämien tuloksena, toisin sanoen jakamalla taajuuksia digitaalimahdollisuuksia käyttäen. Pidättekö televisiodirektiivin muokkaamista tarpeellisena uusien teknisten asetusten perusteella?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Jim Allister osoitti ongelman ja tapauksia, jotka olisi tuomittava ja joissa tarvittaisiin toimenpiteitä. Haluaisin muistuttaa, että jo ennen tarkistuksiakin direktiivissä kiellettiin kaiken terveydelle vaarallisen mainostaminen. Siinä kiellettiin myös tiedotteet, jotka voisivat vahingoittaa alaikäisiä fyysisesti tai moraalisesti. Nämä määritelmät kattavat mielestäni myös mainitut tapaukset. Minun on myös sanottava, että direktiivin tarkistus julkaistiin viime joulukuussa ja että jäsenvaltioilla on kaksi vuotta aikaa saattaa se osaksi kansallista lainsäädäntöään.

Sähköisen viestinnän pakettia koskevaan kysymykseen on vaikea vastata, koska muutosten tarpeesta pitäisi saada yksityiskohtaisempi erittely. Kysymyksestä on kuitenkin keskusteltu. Sähköiseen viestintään liittyvästä lainsäädäntöpaketista keskustellaan parhaillaan. Vien kysymyksenne eteenpäin neuvostoon. Olen aivan varma, että jos muutosta tarvitaan, se tapahtuu.

  Puhemies. − (EN) Kysymyksiin, joihin ei ajanpuutteen vuoksi voitu vastata, vastataan kirjallisesti (ks. liite).

Kyselytunti on päättynyt.

  Sajjad Karim (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan vain kiittää avusta, jonka sain erittäin nopeasti toimitettuani tiedon, että todellinen äänestysaikeeni olisi kirjattava oikein. Asia on nyt hoidettu, joten haluaisin välittää kauttanne kiitokseni toiminnan tehokkuudesta. Julkisissa asiakirjoissa näkyy nyt todellinen äänestysaikeeni. Olen kiitollinen teille.

(Istunto keskeytettiin klo 19.05 ja sitä jatkettiin klo 21.00.)

Puhetta johti
varapuheenjohtaja Marek SIWIEC

(1) EYVL L 202, 30.7.1997, s. 60.