Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Arvoisa puhemies, eilisessä CE-merkintää koskevassa keskustelussa kiinnitin komission huomion jälleen kerran siihen, että CE-merkinnän rekisteröintiä ei ole vieläkään aloitettu, vaikka se on vahvistettu EU:n lainsäädännössä jo 16 vuotta sitten, ja tein asiasta välikysymyksen parlamentissa kolme kuukautta sitten.
Olen tyytyväinen siihen, että yritystoiminnasta vastaava komission jäsen lupasi eilen uudestaan vauhdittaa asiaa, mutta en ole varma, onko hän selvillä merkinnän rekisteröinnin merkityksestä ulkomaan markkinoilla. Ennen rekisteröintiä on mahdotonta nostaa korvauskannetta tapauksissa, joissa valmistajat ja maahantuojat väärinkäyttävät tuotteen turvallisuudesta kertovaa EU:n vaatimustenmukaisuusmerkintää saadakseen vilppiin perustuvaa etua ja harhauttaakseen asiakkaita sekä EU:ssa että sen ulkopuolella. Rekisteröinti auttaisi varmasti karsimaan markkinoilta epäreilun kilpailun.
Gyula Hegyi (PSE). – (HU) Arvoisa puhemies, oli järkyttävä kokemus vierailla Gazan alueella ja kohdata käytännössä miehityksen ja saarron seuraukset arkielämässä. Väestöstä 80 prosenttia on työttömänä, Israel katkaisee toisinaan sähkön- ja vedenjakelun, monet saavat syödäkseen vain kerran päivässä ja väestön valtaenemmistö ei ole voinut poistua vuosikausiin Budapestia pienemmältä alueelta. Kuten eräs israelilainen professori totesi, Gaza on vankila ja sen asukkaat vankeja, joilta ei voida odottaa järkevää käytöstä.
Samanaikaisesti katkeruutta herättää myös se, että jotkut palestiinalaisryhmät ampuvat raketteja Gazan alueelta vaarantaen viattomien israelilaissiviilien hengen. Kriisin juuret ovat liian syvällä sen ratkaisemiseksi tavanomaisin keinoin. Nyt molemmista osapuolista on tullut omien ääriryhmiensä vankeja, eivätkä ne voi näiden ryhmien takia tehdä todellisia myönnytyksiä.
Kansainvälisen yhteisön ja ennen kaikkea Euroopan unionin on pakotettava Israel ja palestiinalaiset pääsemään sovintoratkaisuun. Olen äänestänyt suosituksen puolesta siinä toivossa, että jäsenvaltiot toteuttavat määrätietoisempia toimia.
Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Myös minun myötätuntoni on vahvasti Gazan alueen asukkaiden puolella, joista on tullut Hamasin pelinappuloita. En kuitenkaan voi tukea tämänpäiväistä Euroopan parlamentin päätöslauselmaa, koska siitä ei ole poistettu artiklaa, jossa vaaditaan palestiinalaishallinnon ja Hamasin välisiä neuvotteluja. Tiedämme kaikki, ettei Gazan miehittäneiden terroristien kanssa ole mahdollista neuvotella. Tällaisen tekopyhän vetoomuksen tavoitteena on tehdä Hamasista palestiinalaishallinnon veroinen neuvottelukumppani. En halua olla mukana tämän terroristijärjestön laillistamisessa.
Pelkään, että tilanne edellyttää pian väliintuloa, johon pitäisi kuitenkin saada Yhdistyneiden Kansakuntien valtuutus. Tässä EU:n pitäisi olla hyvin aktiivisesti mukana.
- Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusneuvoston seitsemäs istunto (RC-B6-0092/2008)
Koenraad Dillen (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, päinvastoin kuin Euroopan parlamentti vakuuttaa, YK:n ihmisoikeusneuvostolla ei oikeastaan ole kovin merkittävää asemaa maailman ihmisoikeuksien edistämisessä. Kuinka asia voisikaan olla toisin? Neuvoston 47 jäsenmaasta vain 25 on vapaita demokratioita, niistä yhdeksän ei ole vapaita, ja niistä kolme – Kiina, Kuuba ja Saudi-Arabia – kuuluvat maailman suurimpiin ihmisoikeuksien loukkaajiin. Nämä maat tallaavat YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen jalkoihinsa ja suojaavat itseään ja muita hallituksia kaikelta arvostelulta. Joissakin tapauksissa neuvosto on yksinkertaisesti heikentänyt ihmisoikeuksien valvontaa. Neuvosto ei ole vielä esittänyt vähäisintäkään paheksuntaa maailman laajimmasta nykyisestä ihmisoikeuskriisistä Darfurissa. Sen sijaan että Euroopan parlamentti iloitsee äänekkäästi tällaisesta käskyläisestä, sen pitäisi pikemminkin sisällyttää tällaiset asiat päätöslauselmaansa.
Philip Claeys (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, haluan paitsi yhtyä siihen, mitä kollegani Dillen juuri äsken totesi, myös huomauttaa, että tässä päätöslauselmassa loukataan neuvoston hyväksymiä uskontoja. Päätöslauselmassa sanotaan, että asiasta vastaavien on otettava kantaa ja että mielipiteenvapautta voidaan rajoittaa kansanterveyteen ja moraaliin liittyvissä kysymyksissä. Päätöslauselmassa on tietenkin kyse kaiken islamia koskevan arvostelun kieltämisestä. YK:n ihmisoikeusneuvosto toimii siis suoranaisesti vastoin omia virallisia tavoitteitaan eli mielipidevapauden suojelua ja siten myös vastoin varsinaisten ihmisoikeuksien suojelua.
Carlo Fatuzzo (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, minulla on suuri ilo käyttää puheenvuoro koko Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän nimissä sekä omissa nimissäni puoltaakseni äänestämistä tämän mietinnön lopullisen version puolesta. Mietinnössä käsitellään sitä kylmää tosiasiaa, että ikääntyneitä on paljon enemmän kuin nuoria, koska sekä sairaanhoito että elämäntavat mahdollistavat meille keskimäärin pidemmän elämän – valitettavasti eivät kaikille meistä, mutta kuitenkin keskimääräisesti. Ikääntyneitä ihmisiä on paljon enemmän myös syntyvyyden laskun takia, ja siksi tässä asiakirjassa vaaditaan toimenpiteitä syntyvyyden edistämiseksi.
Korostan, että Euroopan kansanpuolue pyysi yhdessä UEN-ryhmän ja muiden ryhmien kanssa 24 kohdan poistamista. Äänestimme poistamisen puolesta, mutta valitettavasti Euroopan parlamentin enemmistö ei kannattanut sitä. Luultavasti puheaikani on nyt lopussa.
Philip Claeys (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, Françoise Castexin mietinnön ansio on epäilemättä se, että siinä tuodaan esiin EU:n väestörakenteeseen liittyvät valtavat haasteet. Siinä on kieltämättä esitetty paljon hyviä kysymyksiä, ajatuskulkuja ja ratkaisuja. Lapsille on kiireesti tarjottava enemmän ja parempaa apua, ikääntyneille työntekijöille on myös tarjottava jatkuvasti mahdollisuuksia työmarkkinoilla, ja terveyspalveluissa on välttämätöntä varautua väestön nopean ikääntymisen asettamaan haasteeseen.
Toisaalta Euroopan parlamentti on ajautumassa sivuraiteelle pitäessään maahanmuuttoa keinona, jolla turvataan Euroopan väestö- ja talouskehitys. Siteeraan yhtä Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerin tärkeimmistä neuvonantajista, lordi Turneria, joka aivan hiljattain kuvaili perusolettamusta työvoimavajeen paikkaamiseen tarkoitetun maahanmuuton välttämättömyydestä ”taloudellisesti valistumattomaksi ja täysin virheelliseksi”. EU:ssa on jo miljoona työtöntä maahanmuuttajaa kaikkine asiaan liittyvine ongelmineen. Kun maahanmuuttajia tulee lisää, nykyiset ongelmat vain pahenevat.
Tunne Kelam (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, koheesiopolitiikkaa koskevasta Ambroise Guellecin mietinnöstä toimitetussa äänestyksessä en voinut tukea kompromissitarkistusta 4, jossa vaaditaan, että ”koheesiopolitiikalle on vastedes taattava lisää varoja”.
EU:n tukien automaattinen lisääminen ei kenties ole kaikkein vastuullisin ratkaisu niiden järkevässä ja tehokkaassa hyödyntämisessä olevien käytännön ongelmien takia. Kannatan sen sijaan ilmausta ”riittävästi määrärahoja”.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Euroopan unioni hukkuu yksityiskohtaisista asioista annettujen direktiivien tulvaan, vaikka kyseiset asiat olisi niiden erityislaadun ja kehitysasteen takia parempi ratkaista jäsenvaltiotasolla. On siis varmasti mielenkiintoista nähdä, miten Euroopan komissio aikoo toimia valvoakseen yhteisön oikeuden soveltamista.
Tästä voidaan tehdä ainakin se johtopäätös, että kullakin pääosastolla on oma hyvin erilainen työskentelytapansa. Epäselvää sen sijaan on, työskentelevätkö myös jäsenvaltiot eri tavoin, vaikka tiedämmekin kokemuksesta, että pienet ja keskikokoiset maat yleensä toimivat tarkemmin kuin EU:n mahtivaltiot. Tämä pätee vakaussopimukseen.
Tässä viimeisimmässä mietinnössä tuodaan esiin uusi seikka, jolle Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunta antaa kiitosta. Euroopan komissio on ensimmäistä kertaa sisällyttänyt vuosikertomukseen ja sen liitteisiin tarkemmat tiedot vetoomusten kautta esille tulleiden rikkomusten käsittelyyn liittyvistä erityisseikoista ja yksityiskohdista.
Bogusław Liberadzki (PSE), kirjallinen. – (PL) Monica Frassoni on laatinut hyvän mietinnön. Kannatan ehdotusta, joka koskee yhteisön oikeuden soveltamisen helpottamista sitä varten järjestettävien pakettikokousten avulla. Kannatan myös seminaareja, joiden tarkoituksena on yhteisön säädösten saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä.
Lisäksi kannatan ajatusta yhteisön oikeuden tehokkaammasta soveltamisesta Euroopan parlamentin ja kansallisten kansanedustuslaitosten tiiviimmän yhteistyön avulla. Näillä toimilla tehostetaan EU:n politiikanaloja, jotka liittyvät esimerkiksi EU:n rahastojen toimintaan ja yhteisön markkinoilla olevia tuotteita koskevien normien yhdenmukaistamiseen.
Daniel Strož (GUE/NGL), kirjallinen. – (CS) Totean, että mielestäni yksi tärkeimmistä aiheista mietinnössä, joka koskee komission vuosikertomusta yhteisön oikeuden soveltamisen valvonnasta, on komission aikomus parantaa työmenetelmiä jäsenvaltioissa ilmenneissä yhteisön oikeuden rikkomistapauksissa. Uutta työmenetelmää koskevan ehdotuksen mukaisesti kansalaisten tiedustelut ja kantelut olisi palautettava suoraan takaisin kyseessä oleville jäsenvaltioille. Kuten esittelijä Frassoni perustellusti huomautti, komission uuteen työmenetelmään eli kanteluiden palauttamiseen sisältyy olennainen vaara, että komissio luopuu yhteisön oikeuden soveltamiseen liittyvästä perustehtävästään.
Tässä yhteydessä haluaisin kiinnittää huomiota myös toiseen seikkaan, jota Euroopan parlamentissa on jo arvosteltu: eturyhmiin, jotka onnistuvat aina saamaan tietoonsa komission jäsenvaltioille tekemät ilmoitukset mahdollisista yhteisön oikeuden rikkomistapauksista, vaikka tämä ei kansalaisille ole mahdollista. Kuitenkin juuri kansalaisten esittämät valitukset ovat korvaamaton tietolähde ja auttavat meitä huomaamaan yhteisön oikeuden rikkomisen tai soveltamatta jättämisen, eivät suinkaan eturyhmät omine pyrkimyksineen.
Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. – (PL) Äänestin yhteisön oikeuden soveltamisen valvontaa (2005) koskevan Frassonin mietinnön puolesta.
Monica Frassoni on esitellyt erittäin hyvän mietinnön. Etenkin päätöslauselmaesityksen sisältämät yksittäiset kysymykset edellyttävät yhteenkuuluvuutta EU:n toimielinten, kansallisten kansanedustuslaitosten ja kansalaisten välisen yhteistyön alalla. Pääkohdissa käsitellään ajatuksia seurannan tiivistämisestä ja ehdotuksia yhteisön oikeussäännösten täytäntöönpanon helpottamiseksi ja sen tehokkuuden parantamiseksi. Säännösten täytäntöönpanolla on olennainen merkitys esimerkiksi EU:n rahastojen toimintaa koskevien Euroopan unionin politiikanalojen tehostamiselle ja yhteisön markkinoilla olevia tuotteita ja hyödykkeitä koskevien normien yhdenmukaistamiselle.
Lisäksi päätöslauselmassa on esitetty erittäin tärkeä vetoomus kansallisille kansanedustuslaitoksille. Kansallisia kansanedustuslaitoksia kehotetaan tekemään yhteisön lainsäädännön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä enemmän kuin virallisesti vaaditaan ja välttämään yhteisön lainsäädännön hajanaista saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä.
David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Kannatan André Brien ehdotusta asetukseksi tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvästä akkreditoinnista ja markkinavalvonnasta Euroopan yhteisössä. Ehdotuksella lisätään kuluttajansuojaa ja parannetaan tuoteturvallisuutta. Suojelun parantaminen edellyttää, että akkreditoinnista ja markkinavalvonnasta huolehtii julkinen elin. Mietinnössä käsitellään näitä näkökohtia, ja äänestin siinä annettujen suositusten puolesta.
Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, nykyisin, kun EU:n markkinat vaikuttavat täysin kykenemättömiltä puolustautumaan Euroopan ulkopuolelta tulevaa polkumyyntiä vastaan, panen erittäin tyytyväisenä merkille ensimmäisen ”institutionaalisen” toimen uuden lainsäädännön antamiseksi ja EU:n markkinoiden yhdenmukaistamiseksi.
Euroopan parlamentti on ehdottanut Strasbourgissa uutta tapaa säännellä yhteisön markkinoille saatettavia tuotteita. Niiden on oltava voimassa olevien sääntöjen mukaisia, ja tarkan arvioinnin jälkeen niissä voidaan käyttää CE-merkkiä.
Mietinnössä ehdotetaan, että maahantuoja ja ulkomainen valmistaja vastaisivat yhdessä vaatimustenvastaisten tuotteiden aiheuttamista vahingoista, ja lisäksi siinä ehdotetaan monimutkaisen valvontajärjestelmän kehittämistä. Järjestelmän rangaistusseuraamusten on oltava oikeasuhteisia rangaistavan teon vakavuuteen nähden, jotta ne muodostavat tehokkaan pelotteen väärinkäyttöä vastaan.
Kuluttajat ja yritykset voivat näin ollen suhtautua jälleen luottavaisesti tulevaisuuteen. Alusta lähtien EU:n vapaakauppapolitiikan perustan muodostanut esteiden poistaminen ja yrityksille suotuisien taloussuhdanteiden luominen ovat välineitä, joilla edistetään terveyttä ja tuoteturvallisuutta koskevien tiukkojen normien mukaista korkeatasoista kuluttajansuojaa ja yrityssuojaa. Vihdoin myös yritykset hyötyvät tiukasta keskinäisestä valvontajärjestelmästä, jolla suojataan EU:ssa valmistettuja tuotteita.
Tästä syystä äänestän mietinnön puolesta.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Tässä Euroopan parlamentin mietinnössä tuodaan esiin tiettyjä näkökohtia, jotka saattavat olla myönteisiä, jonkinasteisesta ristiriitaisuudestaan huolimatta. Esimerkiksi kaikilla tuotteen markkinoille saattamiseen osallistuvilla tahoilla olisi aina valmistajasta jakelijaan ja maahantuojaan asti samanlainen vastuu, mutta tämän käytännön toimivuudesta ei ole annettu kunnollista selvitystä.
Mietinnössä sallitaan myös kansallisten merkintöjen säilyttäminen. Euroopan komission ehdotuksen mukaan ne sitä vastoin poistuisivat käytöstä, ja ainoastaan CE-merkintä hyväksyttäisiin. Kompromississa viittaus ”kansallisiin merkintöihin” korvataan viittauksella ”muihin merkintöihin”.
Mietinnön mukaan päätös on ei-velvoittava kehys, jota kaikkien, jotka sen hyväksyvät, on kuitenkin noudatettava. Lisäksi mietinnössä viitataan pk-yrityksiin, ja vaaditaan ottamaan huomioon niiden erityistarpeet.
Mietinnössä ei kuitenkaan kyseenalaisteta Euroopan komission ehdotusta, jonka tavoitteena on helpottaa yhtenäismarkkinoiden toimintaa poistamalla jäljellä olevat esteet. Tämä ei koske määrättyjä toimialoja kuten elintarvikkeita, rehuja, eläinten terveyttä ja hyvinvointia, tupakkavalmisteita, eläinlääkkeitä, ihmisille tarkoitettuja lääkevalmisteita sekä ihmisestä peräisin olevaa verta, kudoksia ja soluja, joista on jo annettu yhdenmukaista lainsäädäntöä.
Bogusław Liberadzki (PSE), kirjallinen. – (PL) Christel Schaldemose huomauttaa oikeutetusti, että kyseessä oleva päätös, jonka tavoitteena on tuotteiden kaupan pitämistä koskevan laajemman ja tiukemman yhteisön valvontajärjestelmän perustaminen, voi vaikuttaa merkittävästi kansainvälisen kaupan menettelytapoihin. Tästä on tehtävä erillinen selvitys.
Ehdotuksen mukaan maahantuojat ovat yhteisesti vastuussa vaarallisten tai akkreditointijärjestelmän vastaisten tuotteiden aiheuttamista vahingoista, ja olen samaa mieltä siitä, että tämän tavoitteena on lisätä järjestelmän tehokkuutta ja turvata yhteisön yleinen etu. Tavoitteena on myös taata kansalaisten perusoikeus suojeluun vilpillisiä ja vaarallisia käytäntöjä vastaan.
David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Christel Schaldemosen mietintö, jossa vaaditaan tuotteiden kaupan pitämiseen liittyviä yhteisiä puitteita, on mielestäni kannatettava, ja olen äänestänyt sen puolesta. Mietinnössä annetuilla suosituksilla tuetaan EU:n toimia kuluttajien suojelemiseksi. CE-merkintä käsitetään yleensä virheellisesti turvamerkinnäksi, vaikka se tosiasiassa vain osoittaa tuotteen vastaavan EU:n lainsäädännön vaatimuksia. On välttämätöntä huolehtia siitä, ettei merkintää käytetä väärin, ja tiedottaa kuluttajille CE-merkinnän antamista takeista.
Zita Pleštinská (PPE-DE). kirjallinen. − (SK) Toimin tuotteiden kaupan pitämiseen liittyviä yhteisiä puitteita koskevan Schaldemosen mietintöluonnoksen esittelijänä PPE-DE-ryhmässä ja haluan ilmaista tyytyväisyyteni äänestystuloksiin: saavutetun kompromissin ansiosta lainsäädäntöprosessi on pystytty saattamaan päätökseen ensimmäisessä käsittelyssä.
Saavutetun kompromissin mukaan jotkin CE-merkintää koskevat artiklat siirretään markkinavalvontaa koskevaan Brien mietintöön, jotta ne voidaan toteuttaa nopeammin. Tällaiseen ratkaisuun päätyminen perustuu selkeisiin tietoihin, joiden mukaan vaarallisia kulutustuotteita koskevaan EU:n tietokantaan (RAPEX) ilmestyy yhä useammin kehitysmaissa valmistettuja ja laittomasti CE-merkinnällä varustettuja tuotteita, joissa toisin sanoen on EU:n lainsäädännön vaatimustenmukaisuutta osoittava CE-merkki.
CE-merkintää kohtaan tunnettu luottamus ei voi perustua pelkästään yhteydestään irrotettuun CE-merkkiin. Koko akkreditointi-, ilmoitus- ja markkinavalvontajärjestelmän on herätettävä luottamusta.
Mielestäni ei ole mitään syytä ottaa käyttöön tuotteiden lisämerkintöjä, vaikka kyse olisikin laatumerkinnöistä. Uudet merkinnät saattaisivat hämmentää kuluttajia, ja lisäkustannukset saattaisivat myös vaikuttaa tuotteiden hintoihin. Tästä syystä odotan malttamattomana tuloksia vaikutustutkimuksesta, jossa arvioidaan kansallisten merkintöjen käyttöä CE-merkinnän rinnalla. Komission on määrä laatia tutkimus sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan pyynnön mukaisesti.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Euroopan komissio perustelee esittämäänsä asetusehdotusta seuraavasti: ”Useat ongelmat haittaavat... vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen” täytäntöönpanoa. Toisin sanoen yhdessä jäsenvaltiossa kaupan pidettyjen tuotteiden kaupan pitäminen toisessa jäsenvaltiossa voidaan estää. Komissio haluaa minimoida kansalliset tekniset määräykset, joilla luodaan laittomia esteitä tavaroiden vapaalle liikkuvuudelle jäsenvaltioiden välillä. Näin ollen se asettaa vaatimukset, joita viranomaisten on noudatettava kansallisten teknisten määräysten täytäntöönpanon yhteydessä, ja asettaa viranomaisille todistustaakan. Toisin sanoen se pyrkii määräämiensä edellytysten kautta selvästi rajoittamaan kunkin valtion mahdollisuutta soveltaa omia sääntöjään.
Euroopan parlamentin mietinnössä puolestaan asetetaan jopa lisäesteitä niille toimille, joita kukin valtio voi toteuttaa. Siinä todetaan esimerkiksi seuraavaa: ”Tällä asetuksella pyritään vahvistamaan vapaaseen ja vääristymättömään kilpailuun perustuvien sisämarkkinoiden toimintaa parantamalla tuotteiden vapaata liikkuvuutta samalla kun varmistetaan laadukas kuluttajansuoja ja tuoteturvallisuus”.
Käytännössä jäsenvaltioita kielletään rajoittamasta alueellaan sellaisten tuotteiden myyntiä, joita valmistetaan ja pidetään kaupan toisessa jäsenvaltiossa, vaikka kyseiset tuotteet eivät täysin vastaisikaan määränpäänä olevan jäsenvaltion määräyksiä.
David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Kannatan Alexander Stubbin mietinnössä annettuja suosituksia. Asiakirjan tavoitteena on selkeyttää ja rajata kansallisten viranomaisten ja talouden toimijoiden asemaa vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen täytäntöönpanon yhteydessä. Vaikka kannatankin vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen täytäntöönpanon tehostamista, se ei saa haitata yhtenäismarkkinoiden perusperiaatetta eli yhdenmukaistamisen jatkamista. Lisäksi turvallisuusnäkökohdat on otettava huomioon periaatteen täytäntöönpanon yhteydessä. Luotan siihen, että mietinnössä käsitellään näitä kysymyksiä riittävästi, ja äänestin näin ollen sen puolesta.
Jens Holm, Søren Bo Søndergaard ja Eva-Britt Svensson (GUE/NGL), kirjallinen. − (EN) Mielestämme vastavuoroisen tunnustamisen periaatteella ei taata parempia kuluttajien oikeuksia eikä sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä oikeuksia. Periaatteen mukaan EU:n alueella hyväksytyt tuotteet on päästettävä toisen jäsenvaltion markkinoille, elleivät viranomaiset pysty todistamaan, että kansallisten teknisten määräysten soveltaminen on perusteltua. Periaatetta koskevien poikkeusten perusteet on kuitenkin jo vahvistettu EU:n tuomioistuimen päätöksissä. Niitä sovelletaan kaikkiin jäsenvaltioihin riippumatta siitä, hyväksyvätkö ne tuotteita koskevan paketin.
Tämän lisäksi tuotteita koskeva paketti vahvistaa kuluttajien oikeuksia EU:ssa. Vastustamme myös kaikkia tuotteita koskevaan pakettiin kuuluvia toimenpiteitä, joilla saatetaan tukea poliittisesti rikoslainsäädännön tulevaa yhdenmukaistamista EU:ssa. Kaikkien näiden seikkojen valossa olemme päättäneet äänestää mietintöjen puolesta.
Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. − (DE) Kannatan tavaroiden sisämarkkinoita koskevaa pakettia, koska on välttämätöntä saada tuotteiden kaupan pitämistä ulkomailla koskevat yhteiset puitteet. Sisämarkkinoiden perusperiaatteita ovat tuotteiden myyntiä EU:n markkinoilla koskevien sääntöjen tekninen yhdenmukaistaminen ja vastavuoroinen tunnustaminen, joten sisämarkkinoilla ei voida hyväksyä tilannetta, jossa toisessa jäsenvaltiossa myyntiin hyväksyttyjen tuotteiden kaupan pitäminen viivästyy huomattavasti tai pahimmassa tapauksessa estyy toisen jäsenvaltion tarpeettoman byrokratian takia.
Siksi tuen kollegojemme Schaldemosen ja Brien laatimia mietintöjä, joissa kannatetaan turhan byrokratian karsimista ja yhteisen oikeudellisen kehyksen luomista tuleville alakohtaisille säännöksille, jotta mahdollisimman laaja poliittinen ja tekninen johdonmukaisuus on vastaisuudessa turvattu. Huomautan kuitenkin lopuksi, että molempia ehdotuksia on vielä paranneltava keskeisten määritelmien ja etenkin oikeudellisen kehyksen soveltamisalan selventämiseksi asianmukaisesti. Jos varsinaisten ehdotusten terminologia ei ole selkeää, on mahdotonta saavuttaa haluttua yhdenmukaisuutta.
Karin Scheele (PSE), kirjallinen. − (DE) Tuotteiden kaupan pitämistä EU:ssa koskeva paketti, josta tänään äänestetään, tuo kiistattomia parannuksia kuluttajille. Tuontilelujen viime vuonna aiheuttamat ongelmat osoittivat, että toimet tässä asiassa ovat selvästi tarpeen ja että maahantuojien vastuuta tuoteturvallisuudesta on voitava laajentaa.
Tärkeintä on parlamentin saavuttama tulos eli se, että uusi lähestymistapa toteutetaan suppeammassa muodossa ja että sen soveltamista arvioidaan tapauskohtaisesti. Emme voi olla tyytyväisiä CE-merkkiä koskevaan tähänastiseen menettelyyn. Se ei todellakaan ole EU:ssa valmistetusta tuotteesta kertova laatumerkintä, jollaisena monet kuluttajat sitä nykyisellään pitävät, ja näin ollen se on hyvin harhaanjohtava.
Marianne Thyssen (PPE-DE), kirjallinen. – (NL) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, vakaumukseni mukaisesti äänestin tätä lainsäädäntöpakettia koskevan kolmikantasopimuksen puolesta, jotta sisämarkkinoiden vapauttaminen toteutuisi. Olen vakuuttunut myös siitä, että saamme tämän asian päätökseen ensimmäisessä käsittelyssä ja vieläpä vuoden kuluessa ehdotusten esittämisestä. Tälle lainsäädännölle on niin suuri tarve, että olen vilpittömästi ihmetellyt, miksi kuluttajat ja pk-yritykset ovat joutuneet odottamaan niin pitkään.
Yhteisöjen tuomioistuin laati vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen lähes 30 vuotta sitten, ja se on nyt vahvistettu lainsäädännössä. Jäsenvaltiot eivät kuitenkaan sovella sitä järjestelmällisesti. Olen vakuuttunut siitä, että parhaillaan käynnissä oleva todistustaakan kumoaminen on paras tapa noudattaa tätä periaatetta ja sallia yhdenmukaistamattomien tuotteiden sisämarkkinoiden toiminta.
Markkinavalvonnan tuntuva parantaminen takaa lisäksi huomattavasti paremman kuluttajansuojan. Vähempään ei voida tyytyä EU:ssa, joka ylpeilee tiukoilla normeillaan.
Lopuksi totean, että huolehdimme muutamien huonojen, protektionististen käytäntöjen poistamisesta. Uusi akkreditointiohjelma on tarkoitettu niille organisaatioille, joiden tuotteet on sertifioitu yhdenmukaistettujen normien mukaisesti. Siitä aiheutuu hallintokustannuksia, mutta sillä saavutetaan parempi tulos, toimivat sisämarkkinat ja tasapuolisemmat kilpailuedellytykset.
Tämän paketin avulla säästetyt kustannukset lisäävät viime kädessä työllisyyttä ja talouskasvua. Parempi kuluttajansuoja on erittäin hyvä syy olla innostunut tämän paketin hyväksymisestä.
Glyn Ford (PSE), kirjallinen. − (EN) Äänestän tämän päätöslauselman puolesta. Gazan alueen humanitaarisesta ja poliittisesta kriisistä on syytä olla syvästi huolissaan. Hamasia on kehotettava lopettamaan Israelia vastaan suunnatut iskut sen valvomalta alueelta ja Israelia vuorostaan lopettamaan siviiliuhreja vaativat sotilasoperaatiot ja teloitukset ilman oikeudenkäyntiä.
Gazan alueen eristämispolitiikka on sekä poliittisesti että inhimillisesti katsoen epäonnistunut. Saarto on lopetettava, ja Gazan alueelta johtavat rajanylityspaikat avattava uudelleen.
Suhtaudun myönteisesti EU:n aikaisempina vuosina palestiinalaisille myöntämään taloudelliseen tukeen sekä sen asianmukaiseen valvontaan ja seurantaan, ja mielestäni tukea pitäisi jatkaa.
Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Valitettavasti EU käyttää jälleen kerran humanitaarista katastrofia ulkopoliittisen asemansa parantamiseen.
Junilistan ilmaisee myötätuntonsa selkkauksesta kärsivälle siviiliväestölle. Selkkaus voidaan kuitenkin ratkaista vain YK:n kautta laajan kansainvälisen tuen avulla eikä suinkaan EU:n välityksellä.
Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Vaikka onkin totta, että jaamme monet tässä päätöslauselmassa esiin tuoduista huolenaiheista, on myös totta, että niissä ei lainkaan riittävästi paheksuta ja tuomita siirtomaapolitiikkaa, jota Israel harjoittaa Palestiinaa ja sen väestöä kohtaan.
Päätöslauselmassa muun muassa:
- asetetaan jälleen kerran hyökkääjä ja hyökkäyksen kohde, miehittäjä ja miehitetty, samalle viivalle ja katsotaan siten Israelin valtion terrorismia läpi sormien;
- jätetään tuomitsematta laiton saarto, jonka Israel on määrännyt Gazan alueelle ja sen väestölle, eikä paheksuta sitä, että Yhdysvallat ja Euroopan unioni ummistavat silmänsä tai vaikenevat tässä asiassa;
- ei puututa millään tavoin oikeus- ja sisäasioista vastaavan komission jäsenen Frattinin valitettaviin lausuntoihin. Hän totesi, että EU olisi valmis ottamaan huomioon Israelin näkökannat ja edut tavalla, joka ei ollut asialistallamme intifadan alkuvuosina. On jokseenkin iljettävää, että Monica Frattini, joka puhuu niin paljon terrorismista, paitsi sivuuttaa Israelin terrorismin, on myös valmis tekemään yhteistyötä Israelin kanssa.
Tuomitsemme omasta puolestamme edelleen Israelin Palestiinaa kohtaan harjoittaman rotuerottelupolitiikan ja kannatamme lukuisissa YK:n päätöslauselmissa vahvistettujen Palestiinan väestön luovuttamattomien oikeuksien noudattamista kaikilta osin.
Jean Lambert (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Äänestin Gazaa koskevan yhteisen päätöslauselman puolesta ja olen tyytyväinen siihen, että parlamentti on ottanut niin voimakkaasti kantaa saarron purkamisen puolesta. Tästä on kehittymässä humanitaarinen katastrofi. Sairaaloihin ei saada riittävästi lääkkeitä perushoitoa varten, osalle väestöstä suunnattu elintarvikeapu täyttää vain kaksi kolmasosaa päivittäistarpeesta, ja kalastusteollisuuteen, joka työllisti noin 10 000 ihmistä, kohdistuu ankaria paineita, sillä aluksilla on lupa toimia vain rannikon tuntumassa.
Alueen rannikkoa uhkaa myös ympäristökatastrofi, sillä Beit Lahian jätevedenpuhdistamo ei toimi kunnolla eikä korjauksia voida tehdä toimitusten estämisen takia. Yritystoiminta ei menesty, ja työttömien on löydettävä työtä salakuljettajina ja ääriryhmissä. Raketti-iskut jatkuvat, ja muutamat asiaan sekaantuneet vaarantavat rauhan ja monien ihmisten tulevaisuuden – sekä israelilaisten että palestiinalaisten.
Hamasin on pysäytettävä rikoksentekijät. Vain erilaiset ääriryhmät hyötyvät tästä, kuten toistuvasti kuulin sanottavan äskeisellä Gazan-matkallani. EU:n on tehtävä voitavansa saarron murtamiseksi, ja Israelin on myönnettävä, ettei saarto takaa sen turvallisuutta pitkällä aikavälillä.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Heti alusta pitäen on tehtävä selväksi, että Israelin määräämä saarto on vastoin kansainvälistä oikeutta, eikä sitä voida missään nimessä hyväksyä.
Asettamallaan saarrolla ja estämällä juomaveden ja elintarvikkeiden saannin Israel pakottaa Gazan alueen asukkaat tilanteeseen, jonka epäinhimillisyys ja piittaamattomuus ihmisarvosta ovat vertaansa vailla. Egyptin hallituksen ja rajapoliisin harkitsevuuden ansiosta pahemmalta katastrofilta on toistaiseksi vältytty, ja ihmisille, jotka eivät itse osallistu selkkaukseen, on annettu mahdollisuus saada heille elintärkeitä perushyödykkeitä. Toisaalta on vastuutonta vierittää vastuu Egyptille, joka on täysin syytön nykyisen tilanteen kärjistymiseen.
On anteeksiantamatonta, että 2000-luvulla siviiliväestö valitaan Hamasin terroritekojen syntipukiksi. Infrastruktuuri onkin korjattava välittömästi, ja paikallisväestön tarpeista on huolehdittava.
Palestiinalaisten olisi puolestaan tehtävä kaikki voitava tilanteen laukaisemiseksi vähitellen helpottaakseen sopimuksen tekemistä vuoden 2008 loppuun mennessä. Nykytilanteessa tämän kunnioitettavan tavoitteen saavuttaminen vaikuttaisi kuitenkin kaukaiselta.
James Nicholson (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Vaikka Gazan tilanteeseen onkin kaikin tavoin yritettävä löytää ratkaisu, tästä päätöslauselmasta ei parhaassa tapauksessa ole mitään hyötyä, ja pahimmassa tapauksessa se vaikuttaa kielteisesti. Jos parlamentti haluaa vilpittömästi toimia sovittelijana Lähi-idässä, sen pitäisi lopettaa puolueellisten päätöslauselmien laatiminen. Yhdenkään parlamentin jäsenen on vaikea olla äänestämättä humanitaarisia näkökohtia käsittelevän päätöslauselman puolesta, mutta kun kyseiset seikat yhdistetään siinä epäoikeudenmukaiseen kuvaan Israelista, sen arvo laskee. Parlamentin päätöslauselmassa ei pitäisi vaatia Hamasia vapauttamaan vankia pelkästään ”hyvän tahdon eleenä”. Hamas ei ole hyväntahtoinen keskiaikainen kuningas, vaan terroristijärjestö, jolla on suuri vastuu Gazan tilanteesta.
Vaatiessaan Israelia täyttämään velvoitteensa parlamentin pitäisi ottaa huomioon, että israelilaiset työntekijät ovat jatkuvasti hengenvaarassa toimittaessaan sähköä Gazaan siitä huolimatta, että Hamas manipuloi sähkönjakelua. Kärsivien ihmisten tarpeista huolehdittaessa on otettava huomioon eteläisen Israelin väestö, jota kohti on joinakin päivinä ammuttu keskimäärin yksi raketti tunnissa. Selvitysten mukaan alueen lapsista 75 prosenttia kärsii ahdistuneisuudesta ja traumaperäisestä stressireaktiosta.
Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Israelin viranomaiset syyllistyvät yhä useammin rikoksiin palestiinalaisia vastaan. He ovat puuttuneet ankaralla kädellä ihmisten, tavaroiden ja elintarvikkeiden liikkuvuuteen monien kuukausien ajan ja estäneet juomaveden, sähkön ja muiden perushyödykkeiden saannin, samalla kun Israelin armeija jatkaa siviileihin suunnattuja iskuja ja näiden murhaamista.
On tekopyhää ilmaista päätöslauselmassa myötätuntoa Palestiinan väestölle sen kärsimän katastrofin johdosta, koska EU ja Yhdysvallat ovat osaltaan syypäitä ongelmaan. Imperialistien eduntavoittelu tukee Israelin laittomia toimia. Imperialistit haluavat pitää hallinnassaan alueen, joka on tärkeä asemansa ja geostrategisen toimintansa takia. He haluavat säilyttää oikeutensa jopa sotilaalliseen väliintuloon.
Kvartetin suunnitelmat ovat osoitus jälleen yhden imperialistisen hankkeen epäonnistumisesta, ja Annapolisin sopimukset johtavat samaan tulokseen. Niiden elvyttämistä koskevalla ehdotuksella on tarkoitus hämätä ihmisiä; pohjimmiltaan siinä rinnastetaan uhrit ja vainoajat.
Imperialistit eivät pysty ratkaisemaan Palestiinan ongelmaa. Ratkaisu on löydettävä Palestiinan ja Israelin väestön toimien avulla ja osoittamalla kansainvälistä solidaarisuutta heidän toiminnalleen rauhanomaisen rinnakkaiselon puolesta perustamalla itsenäinen Palestiinan valtio, jonka pääkaupunki on Itä-Jerusalem.
Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Äänestin lopulta jossain määrin vastentahtoisesti tämän läpeensä puolueellisen tekstin puolesta. Tämä johtuu siitä, että Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän esittämässä suullisessa tarkistuksessa palautettiin jossain määrin totuudellinen kuva Gazan nykytilanteesta.
Olipa vastuussa kuka tahansa, on täysin anteeksiantamatonta ja kerta kaikkiaan käsittämätöntä, että Israel ja Hamas asetetaan alun perin tekstin 3 kohdassa samalle viivalle.
Liittyykö Israelin halu suojella väestöään Hamasin ja palestiinalaisryhmittymien päivittäisiltä väkivallanteoilta millään tavoin niihin sattumanvaraisiin iskuihin, joista viimeisin kohdistui Dimonaan? Tai liittyykö se millään tavoin Qassamista Sderotia kohti päivittäin ammuttuun rakettisateeseen, jonka kohteena ovat pääasiassa koulut ja siten lapset, jotka ovat Israelin yhteiskunnan elinehto?
Selkkauksesta voi tietenkin olla eriäviä näkemyksiä, mutta rehelliset Euroopan parlamentin jäsenet kieltäytyvät pitämästä Israelia ja Hamasia tasaveroisina kumppaneina hirvittävän väkivallan jatkuessa. Edellinen on demokraattinen maa, jolla on demokraattinen hallitus, ja jälkimmäinen on EU:n terroristijärjestöksi luokittelema liike. Tämä pitää paikkansa, kuten sekin, että Hamas on toistuvasti kieltäytynyt noudattamasta kvartetin ehtoja. Kummallista kyllä, tämäkin salataan päätöslauselmassa.
Geoffrey Van Orden (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Gazaa koskevan päätöslauselman sävy ja pitkälti myös sen sisältö ovat vääristyneellä tavalla Israel-vastaisia. On varmasti totta, että Gazan alueen palestiinalaiset kärsivät jatkuvasti epäinhimillistä puutetta. Tämä ei kuitenkaan ole yksin Israelin vika, vaan etupäässä palestiinalaisten terroristien ja ääriryhmien, kuten Hamasin, vika. Syytä on myös arabivaltioissa, jotka eivät ole avustaneet väestön jälleensopeuttamisessa ja alueen elvyttämisessä. Gazan on sallittu jäädä avoimeksi haavaksi. On valitettavaa, ettei Gazan nykyisiä vallanpitäjiä vaadittu toteuttamaan tarvittavia toimenpiteitä rauhanomaisen rinnakkaiselon puolesta Israelin kanssa. Kannatan vaatimusta korpraali Shalitin vapauttamisesta. Näin ollen äänestin tyhjää.
- Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusneuvoston seitsemäs istunto (RC-B6-0092/2008)
Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Junilistan kannattaa YK:n ihmisoikeusneuvostoa ja kyseisen elimen tärkeää työtä.
Vastustamme kuitenkin 34 kohdassa annettua määräystä, jonka mukaan kunkin EU:n jäsenvaltion on ilmaistava EU:n kanta näistä asioista. EU:n jäsenvaltiot ovat YK:n autonomisia jäseniä, joilla on näin ollen oikeus ilmaista oma näkemyksensä. Olemmekin päättäneet äänestää päätöslauselmaa vastaan.
Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Euroopan parlamentin aikaisemmissa kannanotoissa, jotka koskivat YK:n ihmisoikeusneuvoston toiminnan määrittelyä, pyrittiin ilmeisesti varmistamaan kyseisen elimen seuranta ja organisointi – palautamme mieliin EU:n kritiikin ja painostuksen esimerkiksi määrättyjen ihmisoikeusneuvoston jäsenmaiden valintamenettelyä kohtaan (pidämme valitettavana etukäteen sovittujen ehdokaslistojen periaatetta ja kannatamme kelpoisuusvaatimusten käyttöönottoa). Muistutamme myös ”erityismenettelyihin” perustuvasta mekanismista, maakohtaisten mandaattien vahvistamisesta ja mahdollisuudesta uusien mandaattien perustamiseen yksinkertaisella enemmistöllä tai vaikkapa yleisen säännöllisen tarkastelumekanismin ehdoista. Parlamentin aiempia kannanottoja unohtamatta voidaan todeta, että vaikka parlamentin antama päätöslauselma noudattaakin aiempaa linjaa, parlamentin todelliset tavoitteet esitetään siinä maltillisemmin.
Kiinnitämme huomiota muun muassa siihen, että Euroopan parlamentti yrittää häikäilemättömän painostuksen avulla saada jäsenvaltiot tekemään YK:n ihmisoikeusneuvostossa ehdotuksia, jotka ovat riippuvaisia EU:n mahdollisesti omaksumista näkökannoista, ja siten alistamaan EU:lle ulkopoliittisen itsemääräämisoikeutensa. Korostamme myös mainittujen – ja joidenkin mainitsemattomien – maiden vetäytymistä poliittisesta kannanotosta, mikä on jälleen kerran osoitus kaksinaismoraalista, toisin sanoen ihmisoikeuksien junailusta EU:n etujen vaatimalla tavalla.
Jan Andersson, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. − (SV) Ruotsia edustavat sosialidemokraatit ovat äänestäneet Euroopan väestönkehitystä koskevan mietinnön puolesta. Mielestämme mietintö on kuitenkin liian kauaskantoinen, eivätkä siinä käsitellyt näkökohdat liity olennaisesti väestörakenteen muutokseen. Vastustamme myös erilaisia ehdotuksia, jotka koskevat verovähennysten myöntämistä lastenhoitoa järjestäville yrityksille ja etätyöntekijöille.
Päätimme kuitenkin äänestää mietinnön puolesta, sillä siinä käsitellään tärkeitä näkökohtia, jotka liittyvät EU:n edessä olevaan haasteeseen.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) On valitettavaa, ettei kaikkia esittämiämme tarkistuksia ole hyväksytty. Niillä oli tarkoitus parantaa mietintöä, kyseenalaistaa määrättyjä perusteita ja sisällyttää mietintöön toimenpiteitä, joita pidämme välttämättöminä naisten, perheiden ja lasten oikeuksien puolustamiseksi. Tiedämme esimerkiksi, että matalat palkat ja epävarmat työsuhteet pahentavat yhteiskunnallista epävakautta ja heikentävät siten jyrkästi lastenhankintaa harkitsevien ihmisten turvattuja tulevaisuudennäkymiä.
Tästä syystä vakinaiset työsuhteet, palkankorotukset, laajempi sosiaaliturva ja työsuojelu, lyhyempi kokonaistyöaika samalla palkalla sekä oikeudenmukaisemman tulonjaon ja täystyöllisyyden turvaaminen ovat olennaisia kysymyksiä väestörakenteen muutoksen hallinnassa.
On myös tärkeää perustaa uusia ja parempia koulutus- ja sosiaalialan perusrakenteita niin nuorille kuin ikääntyneillekin ja lisätä elinikäiseen oppimiseen, päivähoitoon, pienten lasten hoitoon ja vanhustenhoitoon tarkoitettuja rakenteita. Tämä edellyttää uusia ja parempia julkispalveluja, joiden yleinen saatavuus taataan.
Koska mietinnössä ei varauksetta kannateta kyseisiä näkökohtia, se ei ratkaise tehokkaasti näitä ongelmia siinä esitetyistä myönteisistä ehdotuksista huolimatta. Ne ansaitsevat mielestämme kiitosta mutta eivät ole riittäviä, jotta voisimme äänestää mietinnön puolesta.
Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Suurella osalla Eurooppaa on edessään väestörakenteeseen liittyviä haasteita. Ne pitäisi kuitenkin ratkaista kansallisilla toimenpiteillä eikä EU:n yleisluonteisilla ehdotuksilla, jotka saattavat sopia joillekin maille mutta olla sopimattomia toisille jäsenvaltioille. Monet EU:n jäsenvaltiot, esimerkiksi Ruotsi, ovat myös selvinneet alhaisesta syntyvyydestä ja väestörakenteen ongelmista pitkälti sekä edistyksellisen hyvinvointipolitiikan että maahanmuuton avulla. Halukkaat jäsenvaltiot voivat vapaasti havainnoida Ruotsia ja muita Skandinavian maita ja ottaa mallia niiden toimista.
Genowefa Grabowska (PSE), kirjallinen. – (PL) Kannatan varauksetta Euroopan väestönkehitystä koskevaa mietintöä. On totta, että viime vuosina jatkuvasti hiipunut luontainen kasvu ja keskimääräisen elinajanodotteen nousu aiheuttavat todennäköisesti merkittäviä muutoksia Euroopan unionin väestörakenteessa vuoteen 2050 mennessä. Niihin kuuluvat väestön yleinen ikääntyminen ja työssä käyvän väestön määrän väheneminen. Tämä lisää huomattavasti jäsenvaltioiden talousarvioon kohdistuvaa rasitusta. Prosessi on raskas paitsi yksittäisille jäsenvaltioille myös koko EU:lle. Verrattuna niiden maanosien tilanteeseen, joissa väestönkasvu on nopeaa, EU:lla saattaa olla edessään kilpailuedun menettäminen ja talouskasvun heikkeneminen.
On myös selvää, että epätasapainoinen väestörakenne vaikuttaa kielteisesti sosiaalihuollon rahoitukseen ja eläkejärjestelmien kestävyyteen. Kannatankin mietinnössä ehdotettuja tukitoimia, joiden tavoitteena on väestön uusiutuminen, työssäoloajan pidentäminen, korkealaatuisen sosiaaliturvan varmistaminen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden edistäminen. Näillä toimilla vaikutetaan ratkaisevasti EU:n kilpailukyvyn säilyttämiseen samalla, kun taataan Euroopan sosiaalimallin toimivuus pitkällä aikavälillä.
Carl Lang (NI), kirjallinen. – (FR) Eurooppalaiset ovat katoava laji. Kun keskimääräisen syntyvyys on alle 1,5 lasta, EU:n 27 jäsenvaltion väkiluku on vuoteen 2050 mennessä laskenut noin 20 miljoonalla, ja yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on 30 prosenttia.
Françoise Castexin ehdottamat toimenpiteet EU:n syntyvyyden nostamiseksi ovat naurettavia, sillä vallassa olevien Euroopan puolestapuhujien tavoin hänkään ei halua uudistaa Euroopan väestöä, vaan korvata sen afrikkalaisilla ja aasialaisilla maahanmuuttajilla. Tästä syystä hän vaatii 15:ssä mietintönsä artiklassa muun muassa mahdollisuuksia perheiden jälleenyhdistämiseen, kansalaisoikeuksia maahanmuuttajille ja heidän kotouttamistaan edistäviä lisätoimia.
Ranskassa tätä toimintalinjaa puolustaa Jacques Attali ja toteuttaa presidentti Sarkozy, ja se tuo Eurooppaan 80 miljoonaa uutta maahanmuuttajaa vuoteen 2050 mennessä ja johtaa lopulta väestömme häviämiseen.
Euroopan väestön säilyminen edellyttää tosiasiassa maahanmuuttovirtojen suunnan muuttamista ja laajamittaisia syntyvyyden edistämistoimia, joiden perustana ovat perhe ja elämän kunnioittaminen. Tämä tarkoittaa, että kansakuntien on etsittävä suvereniteettiaan ja identiteettiään uudessa Euroopassa, kansakuntien Euroopassa.
Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. − (DE) Kannatan Euroopan unionin väestönkehityksen tukemista koheesiopolitiikalla, sillä tulevaisuus näyttää huolestuttavalta eurooppalaisen yhteiskunnan ikäpyramidin rakennemuutoksen takia. Kiinnitän huomiota siihen, että kaikilla Euroopan teollisuusmailla on edessään samat merkittävät sosiaalipoliittiset ongelmat, jotka ovat vakava uhka nykyisen hyvinvoinnin kannalta keskeiselle Euroopan sosiaaliturvamallille.
Tässä yhteydessä korostan erityisesti vanhusten keskimääräisen huoltosuhteen kasvua. Se nousee Euroopassa 53 prosenttiin vuonna 2050, koska EU:n keskimääräinen syntyvyys on nykyisin poikkeuksellisen alhainen: 1,5 lasta. Tämä johtaa sukupolvien välisiin ristiriitoihin, ja se voidaan näin ollen katsoa sosiaalisen yhteenkuuluvuuden esteeksi, mutta tämä voi myös heikentää Euroopan maailmanlaajuista kilpailukykyä. Nykyinen väestörakenteen muutos edellyttääkin yksittäisten yhteiskuntajärjestelmien yleistä mukauttamista sekä nopeaa ja tehokasta täytäntöönpanoa.
Fernand Le Rachinel (NI), kirjallinen. – (FR) Euroopan väestönkehitystä koskeva Castexin mietintö on kauhistuttavan tavanomainen kaikkine kliseineen, jotka voisi odottaakin löytävänsä tätä aihetta koskevista selvityksistä. Françoise Castex unohtaa muun muassa mainita ehkäisymenetelmät, jotka ovat olleet pääasiallinen syy syntyvyyden laskuun Euroopassa, jossa syntyy vain 1,5 lasta naista kohti. Tällä ei päästä lähellekään tulevien sukupolvien uusiutumista.
Syntyvyyttä edistäviin olosuhteisiin vaikuttaa se, annetaanko niille naisille, jotka ovat halukkaita kasvattamaan lapsensa itse suhteellisen pitkään, mahdollisuus siihen. Tämä on ensiarvoisen tärkeä investointi yhteiskunnalle ja vähentäisi tuntuvasti koulunkäynnin keskeyttävien määrää ja nuorisorikollisuutta.
Sen sijaan alhaisen syntyvyyden paikkaaminen maahanmuuton avulla on vaarallinen ajatus, joka ei pelkästään horjuttaisi vakaita länsimaisia yhteiskuntia vaan voisi myös olla todellinen aikapommi kaikkine seurauksineen, jotka voimme hyvin kuvitella. Maahanmuuttoa perustellaan ammattitaitoisen tai ammattitaidottoman työvoiman puutteella, vaikka Euroopassa on yli 20 miljoonaa työtöntä. Tästä kärsivät eurooppalaiset työntekijät, jotka varmasti tajuavat komission ja Euroopan parlamentin ehdotukset.
Tästä syystä aiomme äänestää Françoise Castexin mietintöä vastaan.
Bogusław Liberadzki (PSE), kirjallinen. – (PL) Françoise Castex huomauttaa aivan oikein, että kun otetaan huomioon vanhusten keskimääräisen huoltosuhteen (yli 65-vuotiaiden määrä jaettuna 14–65-vuotiaiden määrällä) kasvu 25 prosentista 53 prosenttiin vuosina 2004–2050 Euroopan unionia uhkaa kilpailuedun menettäminen ja talouskasvun hidastuminen.
Olen samaa mieltä ehdotuksista, jotka koskevat viiden päätoimintalinjan kehittämistä. Niiden tavoitteena on väestön uusiutuminen, toisin sanoen laadukas työelämä, tehokkaampi EU, maahanmuuttajien parempi kotouttaminen, sosiaaliturvasta huolehtiminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus.
Marcin Libicki, Wojciech Roszkowski ja Konrad Szymański (UEN), kirjallinen. − (EN) Äänestimme tätä mietintöä vastaan, koska ratkaisuilla, joita siinä ehdotetaan väestökehityksen kriisiin, on kielteinen vaikutus.
Toisin kuin mietinnössä todetaan, vain perinteinen perhemalli ja äitiyden yhteiskunnallinen arvostus ovat tarvitsemamme lääke.
Astrid Lulling (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Olen harvoin ollut näin tyytyväinen äänestäessäni päätöslauselmasta, sillä siinä tuodaan selvästi esiin naisten ja ikääntyneiden ratkaiseva merkitys väestönkehitystä koskevassa haasteessa.
Naisten edellytetään haluavan enemmän lapsia ja samalla olevan työelämässä pidempään. Tässä tapauksessa heille on tarjottava kannustavia mahdollisuuksia.
Ei voida edellyttää, että naiset tuntisivat tehneensä väärin tai että he altistaisivat itsensä köyhyydelle aina saadessaan lapsen.
Mitä enemmän lapsia naiset saavat, sitä enemmän heitä syrjitään sosiaaliturvan alalla, varsinkin jos he huolehtivat perheestä kokopäivätoimisesti, ja sitä vähemmän he ansaitsevat ja sitä niukempi on heidän eläkkeensä.
Hienoimmatkaan päätöslauselmat eivät siis merkitse mitään, jos poliittinen rohkeus niiden täytäntöönpanoon puuttuu. Näin kävi valitettavasti päätöslauselmalle, joka annettiin vuonna 1995 eläkeoikeuksien jakamisesta avioerotapauksissa ja pk-yrityksissä työskentelevien puolisoiden tilanteesta. Sen tavoitteena oli puuttua edelleenkin yleisiin naisten syrjintätapauksiin ja isyyden surkeaan asemaan, joka koskee aivan liian monia miehiä.
David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Kannatan Françoise Castexin suosituksia, jotka koskevat Euroopan väestönkehitystä. Talouden kilpailukyvyn edistämistä ja samalla Euroopan sosiaalimallin säilyttämistä koskeva yleissanoma on mielestäni sekä johdonmukainen että reilu. Yhdyn mietinnössä esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan tämän tavoitteen saavuttamiseksi on painotettava koulutuksen, lastenhoidon ja rahoitusmekanismien kaltaisia aloja. Lisäksi on välttämätöntä edistää miesten ja naisten tasa-arvoa työelämässä sekä harkiten ja hätäilemättä suunniteltua maahanmuuttopolitiikkaa, jonka tavoitteena on onnistunut kotouttaminen. Mietinnössä käsitellään näitä kysymyksiä, ja äänestin siinä annettujen suositusten puolesta.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Joukkomaahanmuutto ja ikääntyminen ovat uhka alkuperäisväestölle. Edellisen on ilmoitettu olevan ihmelääke jälkimmäiseen, mutta se johtaa vain väestön etnisen rakenteen pakkomuutokseen josta käytetään myös nimitystä Umvolkung. Elleivät EU:n vallanpitäjät lopultakin aloita toimintaa alkuperäisten eurooppalaisten syntyvyyspolitiikan puolesta, tue perinteisiä monilapsisia perheitä, ryhdy toimenpiteisiin perinteisen perheen tuhoamispyrkimyksiä – kuten homoseksuaalien avioliittoja – vastaan ja ala uudelleen soveltaa nollatoleranssilinjaa maahanmuuttoon myös perheiden yhdistämisessä, istumme täällä 50 vuoden kuluttua keskustelemassa Euroopan muuttumisesta Kosovon kaltaiseksi, aivan kuten nyt varsinaisessa Kosovon kysymyksessä.
Käsittelemässämme mietinnössä yritetään jälleen kerran markkinoida meille maahanmuuttoa ihmelääkkeenä samalla, kun Euroopan perinteinen väestö joutuu pian sopeutumaan maahanmuuttajiin. Siksi hylkäsin tämänpäiväisen mietinnön.
Zita Pleštinská (PPE-DE). kirjallinen. − (SK) EU:n on reagoitava vakaviin väestörakenteen muutoksiin, jos se haluaa säilyttää tasapainoisen väestörakenteen ja alueellisen tasapainon. Toisaalta on välttämätöntä puuttua väestön ikääntymiseen. Tilanne on hälyttävä. Vuoden 2010 jälkeen työssäkäyvän väestön määrä vähenee joka vuosi 1 miljoonalla, mikä vaarantaa sukupolvien välisen solidaarisuuden.
Toisaalta myös syntyvyyden lasku aiheuttaa ongelmia, jotka ovat jatkuneet jo useita vuosia. Lasten hankinnan siirtäminen myöhemmälle iälle voi olla syy avioparien hedelmättömyyden lisääntymiseen. Kaikissa EU:n politiikanaloissa on painotettava äitien ja perheiden suojelua. Naisia ei saa asettaa eläkejärjestelmissä epäedulliseen asemaan äitiyden takia.
Viime vuosina jäsenvaltioiden väliset erot ovat kaventuneet, mutta samanaikaisesti sisäiset erot yksittäisissä jäsenvaltioissa ovat jyrkentyneet huomattavasti. Varsinkin heikossa asemassa olevat alueet ovat jääneet jälkeen kehityksessä, ja kaiken lisäksi ne kärsivät eniten väestörakenteen muutoksista, esimerkiksi väestön ikääntymisestä ja muuttoliikkeestä. Koska hyvin palkattuja työpaikkoja ei ole riittävästi, ammattitaitoinen työvoima siirtyy suurkaupunkeihin. Taloudellisen toiminnan voimakas keskittyminen pääkaupunkeihin jäytää väestörakenteen, talouden, yhteiskunnan ja ympäristön tasapainoa ja johtaa väestökatoon maaseutualueilla, joilta usein puuttuu kehitykseen tarvittava perusinfrastruktuuri.
Äänestin Françoise Castexin väestönkehitystä koskevan mietinnön puolesta – tämä on yksi tärkeistä mietinnöistä. On ymmärrettävä, että väestönkehitys on olennainen osa kaikkia politiikanaloja riippumatta siitä, toteutetaanko niitä keskipitkällä vai pitkällä aikavälillä.
Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Euroopan väestön uusiutuminen on ratkaiseva tekijä nuorimpien ja vanhimpien väestöryhmien välisen tasapainon varmistamiseksi ja työikäisen väestön määrän lisäämiseksi. Nykyisen alhaisen syntyvyyden ja elinajanodotteen kasvun seurauksena vanhusten huoltosuhde kasvaa ja työikäisen väestön määrä vähenee. Siksi on välttämätöntä toteuttaa väestön uusiutumista edistäviä toimia, joilla taataan tuottavuuden kasvu ja kehityksen jatkuminen EU:ssa sekä korkealaatuinen sosiaaliturva ja sukupolvien välinen solidaarisuus.
On kehitettävä toimintalinjoja, joilla edistetään Euroopan väestön jatkuvaa uusiutumista ja varmistetaan talouden säilyminen kilpailukykyisenä samalla, kun ylläpidetään Euroopan sosiaalimallia.
Emme voi jättää huomiotta toista tähän kysymykseen liittyvää näkökohtaa, joka koskee EU:n asemaa huomattavien muuttovirtojen kohdealueena, kun otetaan huomioon, että maahanmuuttajaväestön avulla poikkeuksetta lisätään syntyvyyttä. Väestörakennetta koskevan kysymyksen yhdistäminen maahanmuuttokysymykseen saattaa olla riskialtista, emmekä voi väestörakenteen uudistamisessa turvautua vain kyseisiin väestönosiin. Haluankin korostaa syntyvyyttä edistäviä toimenpiteitä ja niiden täydentämistä koulutusta ja sukupolvien välistä solidaarisuutta koskevilla asianmukaisilla toimintalinjoilla, joiden tarkoituksena on pysäyttää EU:n väestökato.
Olle Schmidt (ALDE), kirjallinen. − (SV) Väestönmuutos asettaa Euroopalle valtavan haasteen. Tämä on varsin ajankohtainen keskustelunaihe EU:ssa – käsittelin sitä itsekin laatiessani joustoturvaa koskevan lausunnon. Perusedellytys kuitenkin on, että keskustelun lähtökohdaksi asetetaan se, että useimmat ehdotetut toimenpiteet kuten eläkeiän nostaminen, järkevä perhepolitiikka ja hyvät edellytykset vanhempainlomaan kuuluvat toissijaisuusperiaatteen soveltamisalaan. Mietinnössä ehdotetut ratkaisut ovat vähintäänkin hyvin monipuolisia. Joitakin näistä ehdotuksista on toteutettu Ruotsissa, ja ne ovat olleet toimivia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ne sujuisivat yhtä hyvin muualla Euroopassa.
Françoise Castexin mietinnön varsinainen ongelma ei olekaan sen tavoite vaan se, että valtaosa siinä käsitellyistä asioista liittyy pääasiassa sellaisiin politiikanaloihin, jotka kuuluvat jäsenvaltioille – toisinaan kuntatasolla. Näin ollen äänestin niiden tarkistusten puolesta, joissa korostettiin toissijaisuusperiaatetta, ja äänestin tyhjää lopullisessa äänestyksessä.
Czesław Adam Siekierski (PPE-DE), kirjallinen. – (PL) Olemme hyväksyneet Euroopan väestönkehitystä koskevan merkittävän mietinnön. Kansalaisten eliniän pidentäminen on todellinen saavutus EU:n jäsenvaltioille. Se johtaa kuitenkin vähitellen myös väestön ikääntymiseen. Pitkällä aikavälillä tällainen tilanne on omiaan horjuttamaan työikäisen väestön ja työelämästä poistuneen väestön välistä tasapainoa. Se vaarantaa sukupolvien välisen solidaarisuuden, koska nykyistä harvalukuisemman työikäisen väestön on kannettava yhä suuremmat kustannukset, jotka johtuvat etuuksista, avustuksista, eläkkeistä sekä työelämän ulkopuolella olevan väestön hoito- ja terveyspalveluista.
Tällaisen tilanteen ratkaisemiseksi tarvitaan työssäoloajan pidentämistä ja syntyvyyden lisäämistä koskevia toimia. Lisäksi tarvitaan maahanmuuttajien täydellistä kotouttamista edistäviä ohjelmia.
Nykyaikainen tekniikka ja tietotekniikan käyttöönotto työpaikoilla takaavat työn tehokkuuden ja tuottavuuden lisäämisen. Tämä edistää merkittävästi tilanteen parantamista.
Lisäksi olisi kiinnitettävä huomiota maaseudulta kaupunkeihin suuntautuviin muuttovirtoihin ja maaseudulla piileviin inhimillisiin voimavaroihin etenkin heikommin kehittyneissä maissa.
Väestönkehitys on yksi Euroopan unionin keskeisistä haasteista varsinkin muiden maanosien huomattavaan liikakansoitukseen nähden.
Ewa Tomaszewska (UEN), kirjallinen. – (PL) Koska EU:lla on edessään väestönkehitykseen liittyvä vakava ongelma, Euroopan parlamentin ja komission oli täysin tarkoituksenmukaista uhrata aikaa sen käsittelyyn. Valitettavasti katsoin tarpeelliseksi äänestää aiheesta laadittua Françoise Castexin mietintöä vastaan, koska niin monet keskeiset tarkistukset hylättiin.
Anteeksiantamatonta on etenkin se, että parlamentti on hyväksynyt säännöksen, joka koskee maastamuuttajan alkuperämaan lainsäädännössä esitetyn perheen määritelmän täysimääräistä tunnustamista sen ollessa ristiriidassa vastaanottavan maan lainsäädännön kanssa, sekä siitä johtuvat taloudelliset velvoitteet moniavioisuustapauksissa. Tässä puututaan jäsenvaltioiden sisäisiin säännöksiin ja rikotaan näin toissijaisuusperiaatetta.
Bairbre de Brún (GUE/NGL) , kirjallinen. – (GA) En ole samaa mieltä koko Ambroise Guellecin mietinnön sisällöstä, mutta siitä huolimatta kannatan mietintöä ja äänestin sen puolesta. Kannatan Ambroise Guellecin korostamaa tasapainoista aluekehitystä. Sekä jäsenvaltioiden keskinäisiä että sisäisiä eroja on vähennettävä, samoin kuin alueiden välisiä eroja. On huolehdittava lisävarojen kohdentamisesta aluekehityksen edistämiseen ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen. Koheesiopolitiikkaa voidaan toteuttaa ainoastaan Lissabonin strategian täytäntöönpanovälineen avulla.
Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Vaikka pidämmekin määrättyjä mietinnön näkökohtia niiden maltillisuudesta huolimatta myönteisinä, mietinnössä ei puututa tehokkaasti tärkeimpiin rahoituskysymyksiin.
Esimerkki tästä kompromissista on suhtautuminen tehokkaan koheesiopolitiikan edellyttämiin yhteisön rahoitusvaroihin. Mietinnön johdanto-osan kappaleissa myönnetään, että ”koheesiopolitiikalle on vastedes taattava lisää varoja, jotta voidaan vastata alueisiin merkittävästi vaikuttaviin uusiin haasteisiin”. Erikseen on vielä selvitettävä se, liittyykö tämä kysymys oikeastaan koheesiopolitiikkaan. Mietinnön artikloissa eli varsinaisen ehdotuksen tekstissä viitataan vain moniselitteisesti tarpeeseen vahvistaa koheesiopolitiikkaa, jolle olisi myönnettävä ”riittävästi” määrärahoja.
Valitettavasti esittämämme tarkistukset hylättiin. Niillä pyrittiin esimerkiksi tunnustamaan joidenkin maiden ja alueiden erimielisyydet EU:n kanssa, estämään koheesiopolitiikan käyttö muihin tarkoitusperiin ja etenkin Lissabonin strategiaan sisältyvien tavoitteiden rahoittamiseen, mikä saattaisi olla ristiriidassa yhteenkuuluvuuden kanssa, myöntämään yhteenkuuluvuuteen tarkoitettujen yhteisön määrärahojen lisäystarve, määräämään yrityksille yhteisön tukea koskevat edellytykset uudelleensijoittamisen vähentämiseksi, korostamaan tarvetta hyväksyä pysyviä ja riittävästi rahoitettuja toimenpiteitä kaikkein syrjäisimpien alueiden hyväksi ja tunnustamaan kalatalousalan merkitys yhteenkuuluvuudelle.
David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Kannatan Ambroise Guellecin mietintöä, joka koskee komission neljättä kertomusta taloudellisesta ja sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta. Tulokset osoittavat, että EU:n alueella on selvästi onnistuttu parantamaan taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Tulosten mukaan erot ovat kasvaneet muutamissa jäsenvaltioissa etenkin pääkaupunkien ja maaseudun välillä, mikä osoittaa, että EU:n monien eri alueiden sisäisiä ja keskinäisiä eroja on edelleen syytä pyrkiä vähentämään toimintalinjan tavoitteiden mukaisesti.
Miroslav Mikolášik (PPE-DE). kirjallinen. − (SK) Koheesiopolitiikan avulla pystytään ratkaisemaan sellaisia ongelmia kuin väestörakenteen muutos, maaseudulta kaupunkeihin suuntautuva muuttoliike, alueellinen eriytyminen tai ilmastonmuutokset. Näihin haasteisiin pystytään vastaamaan vain, jos koheesiopolitiikka säilyy yhteisön politiikanalana. Siksi annan ehdottomasti tukeni mietinnölle. Tämän politiikan suotuisat vaikutukset ovat nähtävissä niissä maissa, jotka saivat aiemmin tukea koheesiorahastosta.
Talouskasvu on ollut vahvaa Kreikassa, Espanjassa, Portugalissa ja Irlannissa. Uusien jäsenvaltioiden saatavilla on oltava samanlaista tukea. Muiden syrjäisemmällä alueella kasvaneiden ja elävien tavoin tiedän, että alueiden välillä, ja jopa yksittäisten alueiden sisällä, on selviä eroja. Joskus nämä erot ovat jopa suurempia kuin eri maiden väliset erot: eroja on elintasossa, tarjolla olevien työpaikkojen määrässä, tuloissa ja koulutusmahdollisuuksissa. Siksi korostan, että erojen vähentäminen alueellisesti helppopääsyisten alueiden ja rakenteellisesti epäedullisten alueiden välillä on todella tarpeen. Nähdäkseni tulevaisuudessa on asetettava etusijalle sellaiset politiikanalat, joilla vähennettäisiin pääkaupunkeihin kohdistuvaa painetta ja tuettaisiin pienempien kaupunkien kehitystä. On välttämätöntä tukea maaseudun kehittämistä, ja tässä pienillä ja keskikokoisilla kaupungeilla on suuri merkitys. On myös syytä kohdentaa varoja hankkeisiin, joiden tavoitteena on tehdä kustakin alueesta houkutteleva sen omilla ehdoilla. Kannatan tätä mietintöä, koska tiedän koheesiopolitiikan olevan oikea vastaus moniin väestörakenteen muutoksiin.
Cristiana Muscardini (UEN), kirjallinen. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, yhteenkuuluvuus on aikaisemmin ollut yhteisön politiikan kantava voima ja ilmentänyt yhteisvastuuperiaatetta, joka määritti ja täydensi Euroopan unionin talouskasvua.
Se on ollut taloudellinen menestystarina monille Euroopan maille ja alueille. Joissakin tapauksissa on puhuttu jopa ihmeestä, ja koheesiopolitiikan asianmukaisen täytäntöönpanon ansiosta monien kansalaisten elämänlaatu on parantunut.
Yhteenkuuluvuudella on vielä suurempi merkitys 27 jäsenvaltion EU:ssa, jossa taloudelliset ja sosiaaliset erot ovat jyrkät. EU:n taloudellisen tuen ensimmäiset vaikutukset alkavat näkyä joillakin alueilla, jotka ovat jääneet jälkeen kehityksessä, vaikka lähentymistä talouden alalla pystytäänkin arvioimaan vasta pidemmällä aikavälillä asukaskohtaisen BKT:n hyvin alhaisen lähtötason takia.
Vertailuolosuhteet muuttuvat lähitulevaisuudessa, ehkä jopa tänään. Näin koheesiopolitiikalla onkin edessään lisää alueisiin voimakkaasti vaikuttavia uusia haasteita, kuten väestörakenteen muutos, kaupungistuminen ja uusi kaupunkisuunnittelu, muuttovirrat, energiahuolto ja ilmastonmuutos.
Vaikka äänestänkin mietinnön puolesta, kehotan komissiota ja kansallisia hallituksia suunnittelemaan yhteisen lähestymistavan näiden asioiden hoitamiseksi tarkoituksenmukaisen dynaamisen yhteistyön avulla.
Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Taloudellisen ja sosiaalisen koheesion tavoitteena on synnyttää työntekijöiden keskuudessa harhakuvitelma siitä, että yhteiskunnallisia ja alueellisia eroja voidaan kaventaa ja työntekijöiden elintasoa parantaa niissä valtioissa ja niillä alueilla, jotka poikkeavat yhteisön keskiarvosta.
Kapitalismin epätasaisen kasvun laki on kuitenkin taipumaton. Nämä erot vain kasvavat: köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat. Työntekijöille tämä on jokapäiväinen selviytymistaistelu.
Kapitalististen rakenneuudistusten vaatiman hinnan ja työntekijöiden oikeuksiin kohdistuvan suoran hyökkäyksen edessä tämän termin käyttö on häviämässä jopa puheista, ja samalla häviävät myös mitättömät yhteisön määrärahat.
Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanon kolmannessa vaiheessa kaikki politiikanalat on korvattava imperialismin taikasanalla, joka on ”kilpailu”. Tämä johtaa valtioiden, alueiden ja työntekijöiden väliseen kilpailuun, jossa vallitsevat viidakon lait.
Päätöslauselmassa tyydytään korusanaisiin julistuksiin ja pelkkiin toiveisiin, joilla ei päästä ongelman ytimeen. Vain työntekijöiden sinnikkyys, tottelemattomuus ja alistumattomuus EU:n työntekijävihamielisiin ja epäedullisiin toimiin voi kääntää työtä tekevien kansalaisten elintason nousuun. Erot jyrkkenevät nyt jopa kehittyneemmissä maissa.
Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Koheesiopolitiikka on yksi Euroopan unionin leimallisista tunnusmerkeistä, yksi sen suurimmista menestyksistä ja myös yksi yhteisön tärkeimmistä houkuttimista. Idea, jonka mukaan on oikein ja välttämätöntä taata yhtenäinen kehitystaso kaikissa jäsenvaltioissa, on sellainen ajatusmalli, josta emme saa luopua ja jonka myönteisiä tuloksia on arvostettava.
Tällä alalla ei kuitenkaan ole saavutettu pelkkää menestystä. Ensinnäkin on välttämätöntä yhdistää koheesiovaroja yhä suuremmassa määrin muihin rahoitusohjelmiin. Siten varmistetaan, ettei näistä varoista saatavia hyötyjä menetetä sen takia, ettei välittömästi parempaan kehitystasoon tähtääviin politiikanaloihin investoida. Toisinaan on tarpeen ottaa isompia askelia, tai muuten olemme aina jäljessä.
Toiseksi on huolestuttavaa, että kattavien peruspalvelujen yleisen saatavuuden varmistamisesta on tingitty koko Portugalin valtion alueella. Onko mitään järkeä vaatia yhteisön laajuista yhteenkuuluvuutta, kun se puuttuu kansallisista toimintalinjoista, ja heikommin kehittyneiden alueiden asukkaat jätetään heitteille, ei suinkaan kehitysajattelun nimissä vaan siksi, että määrärahat jaetaan ainoastaan kirjanpidollisin perustein? Siinä ei ole mitään järkeä.
Bairbre de Brún (GUE/NGL), kirjallinen. − (GA) En ole samaa mieltä koko Gisela Kallenbachin mietinnön sisällöstä, mutta tästä huolimatta kannatan sitä ja äänestin sen puolesta. Olen erityisen tyytyväinen siihen, että Gisela Kallenbach korostaa kaupunkien paikallisviranomaisten aseman vahvistamista. Kaupunkialueiden kestävä kehitys on äärimmäisen haasteellista 2000-luvulla, ja Gisela Kallenbachin tänään esittelemän kehyksen avulla voimme vastata tähän haasteeseen.
Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Tämä alueellisen agendan ja Leipzigin peruskirjan seurantaa koskeva mietintö sisältää mielestämme tärkeitä näkökohtia.
On kuitenkin korostettava, että koheesiopolitiikan alueellisen ulottuvuuden varsinaisen sisällön määrittely on vielä kesken, ja tätä kysymystä koskeva vihreä kirja on määrä hyväksyä ensi syyskuussa.
Monet tähän asti mainituista tavoitteista ovat kannatettavia ja järkeviä – esimerkiksi tasapainoisen ja monikeskuksisen kaupunkijärjestelmän kehittäminen sekä kaupunkien ja maaseudun välisen suhteen uudistaminen infrastruktuurin tasavertaisen saatavuuden varmistamiseksi, luonnon ja kulttuuriperinnön suojelu, laadukkaiden julkisten tilojen suojelu sekä asuntokannan ja teiden infrastruktuurin parantaminen, paikallistalouden ja paikallisen työmarkkinapolitiikan vahvistaminen sekä lapsille ja nuorille suunnatut aktiiviset koulutustoimet. Tästä huolimatta korostaisimme, että
- kunkin jäsenvaltion on itse vastattava maankäytöstä ja maankäytön suunnittelusta
- uusiin painopisteisiin on saatava lisämäärärahoja
- alueellinen ulottuvuus ei saa olla ristiriidassa taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kanssa eikä heikentää sitä; sosiaalinen yhteenkuuluvuus tarkoittaa siis eri alueiden välisten kehityserojen vähentämistä ja kehityksessä jälkeen jääneiden epäsuotuisimpien alueiden tukemista.
David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Äänestin alueellisen agendan ja Leipzigin peruskirjan seurantaa koskevan Gisela Kallenbachin laatiman mietinnön puolesta. EU:n politiikanalojen alueellinen ulottuvuus ja kaupunkiulottuvuus on otettava paremmin huomioon. Tässä onnistutaan parantamalla kaupunkien ja maaseudun välistä yhteistyötä ja toteuttamalla kestävään aluekehitykseen tähtääviä tehokkaita strategioita.