Sanatarkat istuntoselostukset

Torstai 21. helmikuuta 2008 - Strasbourg

9.1. Itä-Timor

  Puhemies. – (FR) Esityslistalla on seuraavana keskustelu kuudesta Itä-Timoria koskevasta päätöslauselmasta⁽¹⁾.

  Janusz Onyszkiewicz, laatija. – (PL) Arvoisa puhemies, Itä-Timorissa on jälleen käynnissä uusi kriisi. Sitä ei voida ratkaista ilman Itä-Timorin viranomaisten osallistumista ja yhteistyötä. Niiden on hajotettava kaikki puolisotilaalliset ryhmät ja riisuttava siviilit aseista. Myös aseistautuneet rikollisryhmät on hajotettava. Maan johtohenkilöihin kohdistuneisiin iskuihin syyllistyneet on saatava oikeuteen. Kaikkien poliittisten voimien, sekä vallassaolijoiden että opposition, on pidättäydyttävä laittomasta voimankäytöstä.

Viimeaikaisten tapahtumien perusteella on erittäin todennäköistä, että Itä-Timorista tulee jälleen yksi maa, jonka keskeiset instituutiot eivät enää toimi. Sitä voidaan hyvin pitää hajonneena valtiona. Tällaisten valtioiden aiheuttamat uhkat ovat hyvin tiedossa. Tästä ei varmasti tarvitse antaa esimerkkejä, mutta voinen kuitenkin mainita Somalian.

Kun otetaan huomioon kansainvälisen yhteisön merkitys Itä-Timorin valtion perustamiselle ja kyseisen yhteisön jatkuva mukanaolo tässä, se ei voi sallia näin synkän ennusteen toteutumista. Euroopan unionin on edelleen välttämätöntä sitoutua demokraattisten voimien ja instituutioiden tukemiseen. Parlamentin valtuuskunnan pitäisi huolehtia kyseisen tuen vaikutusten arvioinnista.

  Pedro Guerreiro, laatija. – (PT) Kuten ryhmämme päätöslauselmassa korostettiin, meidän on nyt välttämätöntä ilmaista myötätuntomme Itä-Timorin kansalaisille ja tuomita Itä-Timorin tasavallan presidenttiin ja pääministeriin kohdistuneet iskut. Korostettakoon, että tällaiset iskut ovat omiaan horjuttamaan Itä-Timorin poliittisen tilanteen vakautta. Tilanne johtuu vuoden 2006 ja 2007 tapahtumista, ja se pysyy voimassa maan äskettäisistä parlamenttivaaleista johtuvan poliittisen prosessin takia. Vaadimme Itä-Timorin perustuslain ja oikeusjärjestelmän mukaisia perinpohjaisia tutkimuksia, jotta pääsyylliset näihin hyökkäyksiin saadaan selville ja oikeuden eteen. Meidän on varottava taktikointia, jolla saatetaan näiden tapahtumien valossa pyrkiä perustelemaan ulkopuolisen väliintulon lisäämistä ja siten vaarantaa Itä-Timorin itsenäisyys ja suvereniteetti.

Näin ollen hylkäämme Euroopan parlamentin yhteisen päätöslauselman, jonka tarkoituksena on muun muassa jättää täysin huomiotta ulkopuolinen väliintulo, jolla on yritetty ohjailla ja muokata Itä-Timorin kansalaisten valinnanmahdollisuuksia. Päätöslauselmassa yritetään myös niputtaa kaikki henkilöt yhteen ja siten vapauttaa vastuusta suurimmat rikoksentekijät ja yllyttäjät, jotka ovat syyllisiä väkivaltaan ja Itä-Timorin tilanteen horjuttamiseen. Siinä pyritään myös sivuuttamaan se, että Itä-Timorin nykyisen tilanteen ymmärtämiseksi on välttämätöntä muistaa, että sen väestö joutui siirtomaapolitiikan, julmien sortotoimien ja maansa hävittämisen uhriksi. Ei ole myöskään kulunut kovin kauaa siitä, kun sen kansalaiset taistelivat urheasti itsenäisyytensä ja etenkin luonnonvaroja koskevan itsemääräämisoikeutensa puolesta vieläpä senkin jälkeen, kun kansainvälinen yhteisö oli hylännyt heidät heidän kamppailunsa ratkaisevissa vaiheissa.

Päätöslauselmassa viitataan Itä-Timorin kansan itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen, mutta siitä huolimatta sen perusteella voidaan sekaantua maan sisäisiin asioihin. Itse asiassa siinä suhtaudutaan Itä-Timoriin ikään kuin se olisi hajonnut valtio. Lopuksi totean, että päätöslauselmassa sivuutetaan poliittinen ratkaisu, jonka vain Itä-Timorin väestö voi toteuttaa. Itätimorilaiset ovat aikaisemmin todistaneet täysin riittävästi arvokkuutensa ja rohkeutensa, ja ilmaisemme luottamuksemme heidän kykyynsä julistaa Itä-Timor suvereeniksi ja itsenäiseksi valtioksi.

  Ana Maria Gomes, laatija. − (PT) Haluan Euroopan parlamentin sosialistiryhmän puolesta ilmaista myötätuntomme Itä-Timorin kansalaisille ja paheksua voimakkaasti raakoja hyökkäyksiä Itä-Timorin presidentin ja pääministerin demokraattisilla vaaleilla valittuja instituutioita vastaan.

Yhdyn käsittelemässämme ja kannattamassamme päätöslauselmassa esitettyyn vaatimukseen, joka koskee riippumatonta tutkimusta iskujen tekijöiden, heidän edustamiensa tahojen ja Itä-Timorin turvallisuusjärjestelmän puutteiden selvittämiseksi sekä Itä-Timorissa että varsinkin kansainvälisesti.

Mielestäni tämä tapaus osoittaa, että kansainvälisen yhteisön on toteutettava lisätoimia vahvistaakseen Itä-Timorin valtiollisia instituutioita ja varsinkin uudistaakseen turvallisuusjärjestelmää, joka joutui koetukselle vuoden 2006 kriisissä.

Lisäksi on pohdittava oikeuteen, oikeuden noudattamiseen sekä lakiin ja järjestykseen liittyviä kysymyksiä. Todettakoon tässä yhteydessä, että kansallisen sovinnon tavoittelu kapinallisryhmien kanssa on saattanut antaa kielteisen ja vastoin tarkoitustaan toimivan signaalin rankaisemattomuudesta, joka on saanut kapinalliset toteuttamaan tämän epätoivoisen iskun.

Itä-Timor ei ole hajonnut valtio, eikä sillä ole yhtäläisyyksiä Somalian kanssa, johon Janusz Onyszkiewicz on yrittänyt rinnastaa sen. Itä-Timor saavutti itsenäisyytensä urhoollisesti kansainvälisen yhteisön vaikenemisesta huolimatta, ja itätimorilaiset ovat jo useaan otteeseen osoittaneet olevansa sitoutuneita demokratiaan. He osoittivat tämän jälleen kerran esimerkillisesti viime vuonna pidetyissä presidentin- ja parlamenttivaaleissa, joiden aikana minulla oli kunnia johtaa parlamentin valtuuskuntaa.

Kansainvälisen yhteisön tehtävänä on nyt tuen osoittaminen Itä-Timorille ja tämän tuen koordinointi, minkä se selvästi laiminlöi turvallisuusjärjestelmän yhteydessä. Lisäksi sen on ratkaistava Itä-Timorin valtiolliseen rakenteeseen liittyvät peruskysymykset. Itä-Timorin kansalaiset ovat selvästi ilmaisseet tavoitteekseen demokratian ja oikeusvaltion periaatteet.

  Marcin Libicki, laatija. – (PL) Arvoisa puhemies, Itä-Timor sai hiljattain itsenäisyyden taistellessaan katolisen identiteettinsä puolesta. Sota itsenäisyydestä oli verinen ja vaati paljon ihmisuhreja. Itä-Timorin presidentille on myönnetty Nobelin rauhanpalkinto. Muun muassa tästä syystä kansainvälisen yhteisön on autettava palauttamaan maahan järjestys. Olen Ana Maria Gomesin kanssa täysin samaa mieltä siitä, että maa kehittyi asianmukaisesti ja täytti kaikki moitteettoman toiminnan edellyttämät normit. Sota tuhoaa nyt kyseiset normit ja sisäisen järjestyksen.

Mielestäni kannattaisi käsitellä uudelleen ehdotuksia, jotka Puolan presidentti Kaczyński teki jokin aika sitten ja jotka presidentti Sarkozy hiljattain toisti. Niiden mukaan on perustettava eurooppalaiset asevoimat, jotka kykenevät tarvittaessa väliintuloon. Ellei meillä ole valmiuksia puuttua asioihin, jatkamme loputtomiin torstaisin järjestettäviä keskusteluja emmekä saavuta mitään.

  José Ribeiro e Castro, laatija. – (PT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, olen opetellut ulkoa Ruy Cinattin runon, joka kuuluu seuraavasti: ”Kenties kärsimme tappion tai meidät saarretaan, mutta vain yhdistyneinä.”

Valitettavasti Itä-Timorissa puhkesi 11. helmikuuta uusi kriisi jälleen kerran niiden samojen ihmisten toimesta, jotka olivat vastuussa kriisistä kaksi vuotta sitten. Tämä saa meidät pohtimaan niiden paluuta, jotka haluaisivat horjuttaa tämän maan vakautta, ja sitä vakavaa iskua, joka haavoitti vaikeasti – ja olisi voinut jopa haavoittaa kuolettavasti – tasavallan presidenttiä José Ramos-Hortaa ja kohdistui myös pääministeri Xanana Gusmãoon, joka ei onneksi vahingoittunut.

Väkivalta ja instituutioiden normaalin toiminnan häiriintyminen ovat jälleen kerran paljastaneet Itä-Timorin kaltaisen maan historiasta ja olosuhteista johtuvat puutteet. Itä-Timor taisteli ja taistelee edelleen urheasti itsenäisyyden, demokratian ja edistyksen puolesta.

Itä-Timoria alusta saakka tukeneet eivät voi välttyä tuntemasta jälleen surua tämän tapauksen johdosta, jonka tuomitsemme ankarasti. Toivomme, että presidentti Ramos-Horta toipuu täysin, ja vaadimme perinpohjaista tutkimusta siitä, mitä tapahtui ja miten tähän on reagoitava.

Valitettavasti kansainväliset joukot toimivat hitaasti Portugalin GNR:ää eli tasavallan kansalliskaartia lukuun ottamatta. Myös Itä-Timorin oikeusjärjestyksessä on selviä puutteita: se ei toimi kaikilta osin, eikä se oikeastaan ole koskaan täysin toiminutkaan. Itä-Timorin on uudistettava turvallisuusjärjestelmänsä keskeiset osat turvatakseen oikeuden ja järjestyksen.

Kansainvälisen yhteisön on autettava itätimorilaisia näissä toimissa. Itä-Timor ei ole hajonnut valtio vaan valtio, jossa on puutteita ja jota meidän on tuettava.

Päävastuu on kuitenkin itätimorilaisilla, joiden on viipymättä, horjumatta ja nöyrästi pyrittävä saavuttamaan puoluerajat ylittävä kompromissi pysyvästä rauhasta sekä oikeusvaltion periaatteiden ja tuomioistuinten päätösten noudattamisesta. He ovat jo onnistuneet pääsemään sopimukseen siitä, mitä voitaisiin kutsua kansalliseksi yksimielisyydeksi valtion ydintoiminnoista.

Ruy Cinatti viittasi runossaan juuri tähän yksimielisyyteen, jota Itä-Timorissa tarvitaan kaikkein kipeimmin. Hyvät ystävät, meidän onkin autettava itätimorilaisia auttamaan itseään ja vahvistamaan maataan.

  Raül Romeva i Rueda, laatija. – (ES) Arvoisa puhemies, mielestäni Itä-Timor on esimerkki siitä, että itsemääräämisoikeutta koskevia prosesseja voidaan toteuttaa, ja vieläpä hyvin. Itse asiassa olisi hyvä ajatus, jos jotkut ystävistämme, vaikkapa Espanja mukaan luettuna, noudattaisivat Portugalin esimerkkiä ja kantaisivat vastuunsa entisten siirtomaiden perinnöstä, kuten Länsi-Saharan tapauksessa.

On kuitenkin ilmeistä, etteivät nämä tapaukset ole yksinkertaisia, eivätkä ne tuota välittömästi tuloksia. Mainittakoon Itä-Timoria vaivaavat ongelmat: siellä on edelleen hyvin levotonta muutamia kuukausia sitten rauhallisesti sujuneiden vaalien jälkeen, ja presidentti Ramos-Hortaa vastaan tehtiin myös murhayritys. Tässä yhteydessä haluan yhtyä parlamentin toivotuksiin pikaisesta toipumisesta ja lähettää terveiseni myös pääministeri Xanana Gusmãolle.

Luullakseni kukaan ei kiistä sitä, että monien muiden tavoin presidentti Ramos-Horta on osoittanut halukkuutensa päästä yhteisymmärrykseen, ja olen varma, että jopa tämän iskun jälkeen presidentti Ramos-Horta johtaa kaikkia tarvittavia toimia poliittisen yhteisymmärryksen löytämiseksi vastakkaisten ryhmien välille, jotta erimielisyydet selvitetään demokraattisesti ja väkivallattomasti.

Kansainvälisen yhteisön on kuitenkin sitouduttava tähän täysin, ja YK:n mandaatti on uusittava, kuten jotkin maat ovat ehdottaneet. Se on joka tapauksessa uusittava vuoteen 2012 saakka ja aina Itä-Timorin hallituksen ja demokraattisten voimien tarpeiden ja toivomusten mukaisesti.

Myös YK:n läsnäolon paikan päällä on vastattava maan tarpeita, ja sen tarkastelussa on otettava huomioon paitsi jälleenrakennus ja perustarpeiden tyydyttäminen myös ennalta ehkäisevä toimintakyky ja levottomuuksiin reagointi.

Lopuksi totean, että EU:n on perustettava edustusto Diliin mahdollisimman pian, ja parlamentin on myös järjestettävä tarkkailijavaltuuskunta tukemaan maan demokraattisia voimia ja arvioimaan EU:n nykyisen tuen kohdentamista ja tehokkuutta.

  Tunne Kelam, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, Itä-Timor ei todellakaan ole hajonnut valtio. Demokraattisilla vaaleilla valitun presidentin ja pääministerin joutuminen aseellisen murhayrityksen kohteiksi on kuitenkin osoitus nuoren demokratian hauraudesta.

Esitän kolme huomautusta. Ensinnäkin olemme todella huolestuneita siitä, etteivät UNPOL ja muut kansainväliset joukot reagoineet ajoissa ja tehokkaasti iskuihin.

Toiseksi EU on vastuussa Itä-Timorin demokraattisten instituutioiden avustamisesta ja maan oikeusvaltiojärjestelmän vahvistamisesta. Päätöslauselmaesityksessä korostetaan oikeutetusti, että demokratiaa koskevista peruskysymyksistä on saavutettava pikaisesti kansallinen yhteisymmärrys.

Kolmanneksi EU:n on osallistuttava Itä-Timorin turvallisuusalan uudistamiseen tiiviissä yhteistyössä YK:n kanssa. Itä-Timor ei loppujen lopuksi ole niin kaukana meistä kuin saattaisi vaikuttaa, ja Ana Maria Gomes on hyvä esimerkki tästä.

  Karin Scheele, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, minäkin haluan ilmaista myötätuntoni vaikeasti haavoittuneelle Itä-Timorin presidentille, mutta myös Itä-Timorin kansalle, joka on joutunut taistelemaan erittäin pitkään itsenäisyyden ja oikeuksiensa puolesta. Euroopan parlamentti tuomitsee jyrkästi presidentti Ramos-Hortan murhayrityksen. Iskut tehtiin sen jälkeen, kun presidentti oli yrittänyt päästä neuvotteluratkaisuun kapinallisten kanssa.

Koska tapahtumien tarkka kulku ei edelleenkään ole selvillä, vaadimme murhayrityksen perinpohjaista ja tarkkaa tutkimista ja turvallisuusjärjestelmän puutteiden selvittämistä. Kannatamme Yhdistyneiden Kansakuntien ja Itä-Timorin poliisin yhteistä tutkimusta, joka on jo käynnistetty. Vaadimme kaikkien puolisotilaallisten ryhmien ja aseistautuneiden jengien kieltämistä sekä lisärahoituksen myöntämistä Itä-Timorin tarvitseman turvallisuusalan uudistuksen tueksi.

  Zdzisław Zbigniew Podkański, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Euroopan parlamentin päätöslauselmaesitys Itä-Timorista on täysin asianmukainen. Siinä annetaan selvitys maan väestön murheellisesta tilanteesta ja kansallisten viranomaisten, kansainvälisten instituutioiden ja rauhanturvajoukkojen voimattomuudesta. Sisäinen selkkaus jatkuu edelleen lukuisista ponnisteluista ja merkittävästä kansainvälisestä tuesta huolimatta. Ihmisiä kuolee, elinkeinoja tuhotaan ja kulttuuriperintöä vahingoitetaan. Köyhyys on yleistä ja koskee lähes 80:tä prosenttia väestöstä, samoin kuin työttömyys, turhautuneisuus ja lukutaidottomuuskin. Kaikki tämä vaikuttaa ihmisiin kielteisesti, saa heidät epätoivoisiksi ja lietsoo kapinointia.

Itä-Timorin kansalaiset haluavat elää rauhassa ja sovussa. He haluavat työskennellä, opiskella ja kehittää maansa taloutta. Jotta tässä onnistuttaisiin, on tuettava maan demokraattisesti valittuja viranomaisia ja saatava lisätukea kansainvälisiltä instituutioilta. Tämän päätöslauselman laatijat vaativatkin perustellusti lupaamaan Itä-Timorille poliittista, teknistä ja taloudellista tukea. He muistuttavat myös, että niin Euroopan unioni kuin Yhdistyneet Kansakunnatkin ovat julkisesti sitoutuneet tukemaan itsenäisyyttä, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta noudattavia hallituksia. Unioni kansakuntien Euroopan puolesta -ryhmä tukee tätä päätöslauselmaa.

  Koenraad Dillen (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, jotkut kollegoistani ovat jo lyhyesti sivunneet sitä, että presidentti Ramos-Hortaa vastaan suunnattujen iskujen jälkeen Itä-Timorin voidaan aivan liioittelematta todeta olevan jälleen kriisin partaalla. Toistan tämän, sillä kukapa ei muistaisi viime vuodelta kuvia sadoista taloista ja muutamista hallituksen rakennuksista, jotka olivat liekeissä pääministeri Gusmãon nimittämisen jälkeen.

Nykyisen kriisin selvittämiseksi tarvitaankin todennäköisesti kansainvälisiä joukkoja. Näin toimimalla ei kuitenkaan pidä luoda sellaista vaikutelmaa, että hallitus tarvitsee ulkomaisia sotilaita suojautuakseen omilta kansalaisiltaan. Ulkomaiset joukot voivat ylläpitää vakautta aseellisesti lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä itätimorilaisten on itse turvattava oma tulevaisuutensa. Varmistaakseen poliittisen vakauden, demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen pitkällä aikavälillä he tarvitsevat ennen kaikkea riippumattomia ja luotettavia tiedotusvälineitä, uudistetut poliisivoimat ja luotettavan oikeusjärjestelmän.

  Filip Kaczmarek (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, Itä-Timoria pidetään yleisesti Yhdistyneiden Kansakuntien kaikkien aikojen onnistuneimpana esimerkkitapauksena siirtymävaiheesta. Itä-Timor tuntuu kuitenkin unohtaneen ne uhraukset, joita se teki itsenäisyystaistelunsa aikana lopettaakseen Indonesian 24 vuotta kestäneen julman miehityksen, ja se tuntuu myös unohtaneen riemukkaan itsenäisyysjuhlinnan. Itä-Timor on kuitenkin nyt kaaoksen partaalla, vajaat kuusi vuotta sen jälkeen kun se sai takaisin itsenäisyytensä. Siirtyminen demokratiaan ja itsenäisyyteen ei ole koskaan helppoa. Se ei ole matkan pää, vaan vasta sen alku. Varmaa on kuitenkin vain se, että ongelmia ei koskaan voida eikä koskaan ole voitu ratkaista väkivalloin. Tämä on tehtävä täysin selväksi. Ongelmat on ratkaistava vuoropuhelun ja poliittisen moniarvoisuuden avulla sekä tukemalla demokraattisia instituutioita, esimerkiksi parlamenttia, riippumatonta oikeusjärjestelmää ja demokraattisilla vaaleilla valittujen johtajien alaisina toimivia hallituksia.

Kehotan neuvostoa ja Euroopan komissiota varmistamaan, että mahdollisimman suuri osa avusta, jota Itä-Timorille myönnetään kymmenennen Euroopan kehitysrahaston kautta, kohdennetaan demokratian vahvistamiseen.

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, on kulunut 18 kuukautta siitä, kun Euroopan parlamentti antoi edellisen päätöslauselman Itä-Timorista. Maa itsenäistyi virallisesti vuonna 2002. Neljä vuotta myöhemmin kotiutettujen sotilaiden ryhmä aloitti maassa sisällissodan. Presidentti Ramos-Hortaa vastaan 11. helmikuuta tänä vuonna tehdyn iskun jälkeen Itä-Timorissa puhkesi uusi poliittinen kriisi. Maahan julistettiin hätätila, ja tuolloin 1 600 sotilaan vahvuiseen rauhanturvajoukkoon pyydettiin vahvistusta.

Poliittisen kriisin lisäksi Itä-Timorissa on taloudellinen kriisi. Työttömyys on 80 prosentin luokkaa, ja 40 prosenttia työttömistä elää köyhyysrajan alapuolella.

Maan tila ei vakiinnu, elleivät kaikki poliittiset voimat pääse yksimielisyyteen valtion perustehtävistä. Presidenttiä ja pääministeriä vastaan tehty julma isku on tuomittava, ja Itä-Timorin hallitusta on vaadittava tekemään loppu väkivallasta ja jengien toiminnasta. Kansainvälisestä yhteisöstä etenkin YK:n ja turvallisuusneuvoston on tuettava demokratian vahvistamista. Olisi myös muistettava, että Itä-Timor tarvitsee pikaisesti taloudellista tukea köyhyyden torjumiseen sekä hallinnon ja infrastruktuurin kehittämiseen.

  Carlos Coelho (PPE-DE). – (PT) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, hyvät kollegat, haluan ilmaista tukeni yhteiselle päätöslauselmaesitykselle, jossa tuomitaan iskut. Kiitän myös Itä-Timorin instituutioita niiden rauhallisesta suhtautumisesta murhenäytelmään, ja Ana Maria Gomesin ja José Ribeiro e Castron tavoin korostan, että Itä-Timor ei ole hajonnut valtio.

Itä-Timorin valtio tarvitsee kansainvälistä apua ja Euroopan komission edustuston. Lisäksi on jatkettava YK:n operaatiota, ja Euroopan parlamentin on tuettava varauksetta kaikkia aloitteita, joilla voitaisiin saada Itä-Timorin kansalaiset yksimielisesti noudattamaan lakia ja tuomitsemaan väkivaltaisuudet.

  Meglena Kuneva, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, komissio on tuominnut jyrkästi presidentti Ramos-Hortaa ja pääministeri Xanana Gusmãota vastaan tehdyt iskut.

Itä-Timorin nuoren demokratian poliittiset ja oikeudelliset instituutiot sekä turvallisuusalan instituutiot ovat vielä äärimmäisen hauraita. Maa on köyhä ja työttömyys on yleistä etenkin nuorten keskuudessa. Heillä on toistaiseksi hyvin vähän tulevaisuudenuskoa, ja he suhtautuvat myönteisesti väkivaltaisiin ryhmiin.

Maan johtajien kanssa käymissään neuvotteluissa komissio on tukenut selkkauksen rauhanomaista ratkaisua ja kaikkien puolisotilaallisten ryhmien lopullista hajottamista ja riisumista aseista.

Vuoden 2006 väkivaltaisuuksien jälkeen Euroopan komissio on reagoinut nopeasti: ensinnäkin antamalla humanitaarista apua kotimaansa sisällä siirtymään joutuneille henkilöille, toiseksi tukemalla johtajien välistä vuoropuhelua ja kolmanneksi toteuttamalla työttömille nuorille tarkoitettuja ”cash-for-work” -työllistämisohjelmia.

Euroopan komissio päätti myös avata itsenäisen edustuston Dilissä, ja sen uuden johtajan on määrä aloittaa työt maaliskuussa 2008. Edustusto saavuttaa täyden toimintakyvyn vuoden 2008 toisen vuosipuoliskon tienoilla. Näin saadaan tilaisuus käydä virallista poliittista vuoropuhelua hallituksen kanssa ja arvioida nopeammin maalle annettavaa apua.

Kymmenes Euroopan kehitysrahaston yhteydessä toteutettava Itä-Timoria koskeva Euroopan komission strategia hyväksyttiin vähän aikaa sitten. Sen tavoitteena on tukea edelleen heikkoa oikeusalaa, parlamenttia ja muita instituutioita sekä auttaa demokraattisen kulttuurin kehittämisessä.

Maaseudun kehittämistuen avulla lievitetään köyhyyttä ja parannetaan infrastruktuuria. Terveyteen liittyvillä toimilla edistetään köyhyyden aiheuttamien sairauksien torjumista ja vähennetään hälyttävän korkeaa äiti- ja lapsikuolleisuutta.

Nykyisen selkkauksen perussyihin puuttuminen ja niiden ratkaisemiseen suunnattu tuki on yhtä tärkeää kuin pidemmän aikavälin ohjelmat.

Itä-Timorin hallitus on esittänyt laajan hallinnointia koskevan toimintasuunnitelman, josta edustusto ja hallitus käyvät poliittista vuoropuhelua komission tuella.

Lähiviikkojen operaation aikana komissio arvioi tilannetta ja mahdollisuutta tukea lisätoimilla joidenkin selkkauksen perimmäisten syiden ratkaisemista. Tässä yhteydessä hallitus voi pyytää tukea työllistämisohjelmille.

Joulukuussa 2007 julkistetussa komission ja neuvoston yhteisessä asiakirjassa sekä komissio että EU:n jäsenvaltiot tukivat Yhdistyneiden Kansakuntien keskeistä roolia turvallisuusalalle annettavan avun koordinoijana.

Sanalla sanoen komission ohjelmassa on suunniteltu kattavaa tukea, jonka määrä on yli 80 miljoonaa euroa ja jonka avulla voidaan selvittää monet maan nykyisistä ongelmista.

  Puhemies. – (FR) Keskustelu on päättynyt.

Äänestykset toimitetaan keskustelun päätteeksi.

(1) Ks. pöytäkirja.