Sanatarkat istuntoselostukset

Maanantai 10. maaliskuuta 2008 - Strasbourg

20. Eurooppalaisen energia- ja ympäristöpolitiikan huomioon ottava kestävä eurooppalainen liikennepolitiikka (keskustelu)

  Puhemies. − (IT) Esityslistalla on seuraavana Gabriele Albertinin liikenne- ja matkailuvaliokunnan puolesta laatima mietintö eurooppalaisen energia- ja ympäristöpolitiikan huomioon ottavasta kestävästä eurooppalaisesta liikennepolitiikasta (2007/2147(INI)) (A6-0014/2008).

  Gabriele Albertini, esittelijä. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, kestävää eurooppalaista liikennepolitiikkaa koskeva mietintö on nyt vaiheessa, jossa siitä voidaan keskustella täysistunnossa. Teksti sai liikenne- ja matkailuvaliokunnassa tammikuussa hyvän vastaanoton ilman suurempia kiistoja. Siihen ehdotettiin ainoastaan nelisenkymmentä tarkistusta.

Pääasiallisena tavoitteenani oli tehdä tästä valiokunta-aloitteisesta mietinnöstä mahdollisimman ytimekäs, korkeintaan parinkymmenen kohdan pituinen, jotta Euroopan parlamentti voisi laatia mahdollisimman tehokkaasti suosituksensa komissiolle ja neuvostolle. Koska käsiteltävät kysymykset ovat hyvin laajoja – eurooppalainen liikenne-, energia- ja ympäristöpolitiikka – liika yksityiskohtaisuus ja valtava määrä kohtia olisivat heikentäneet mietintöä ja parlamentin lopullinen päätöslauselma olisi jäänyt vaille selkeyttä ja osuvuutta.

Samasta syystä siitä on jätetty pois muutamia kysymyksiä. Valiokunta-aloitteisessa mietinnössä ei voida käsitellä tyhjentävästi kaikkia liikenteeseen, energia-alaan ja ympäristöön liittyviä kysymyksiä. Tästä asiakirjasta voi kuitenkin olla hyötyä komission tuleville lainsäädäntöehdotuksille, ja sen avulla voidaan osoittaa, mitä Euroopan kansalaiset odottavat yhteisön toimielimiltä.

Viimeistä täysistuntokäsittelyä varten jätettiin kahdeksan tarkistusehdotusta. Ne eivät sinällään tuo mitään uutta liikenne- ja matkailuvaliokunnassa käytyyn keskusteluun. Haluaisin kuitenkin kommentoida niitä lyhyesti.

Vihreät ovat jättäneet kuusi tarkistusta ja pyytäneet kohta kohdalta -äänestystä 16 kohdasta. Pyynnön myötä kohdasta poistuisi viite ydinenergiaperäisen sähkön käyttöön rautatieliikenteessä, mihin en voi yhtyä. Rautatieliikenteellä on kaikista liikennemuodoista pienin hiilijalanjälki osittain ydinenergiaperäisen sähkön käytön ansiosta.

Tarkistuksessa 6 komissiota pyydetään ryhtymään toimiin saman nopeusrajoituksen asettamiseksi kaikkien Euroopan maiden moottoriteille. Saksalaiset ystävämme ovat jo useita kertoja osoittaneet, että saksalaiset moottoritiet ovat turvallisempia ja että niillä sattuu vähemmän onnettomuuksia kuin useissa muissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa, joissa sellainen rajoitus on käytössä. Tässä tapauksessa on ehdottomasti jatkettava toissijaisuusperiaatteen soveltamista.

Itse pidän johdonmukaisempana tarkistusta 2, erityisesti sen ensimmäistä osaa, joka koskee lentoliikenteen kustannusten ja lippujen hinnoittelun avoimuutta.

Parlamentin jäsen Johannes Blokland jätti Itsenäisyys/demokratia -ryhmän puolesta tarkistuksen 8. Tekstissä viitataan 2 kohtaan ja analysoidaan toimenpiteitä, joihin kansalaisten olisi ryhdyttävä liikkuvuuden parantamiseksi kaupunki- ja esikaupunkialueilla. Tässä kohtaa pyydän teitä äänestämään tarkistusta vastaan, koska se on täysin liikenne- ja matkailuvaliokunnassa hyväksytyn tekstin vastainen.

Minun poliittinen ryhmäni on jättänyt liikenne- ja matkailuvaliokunnassa tarkistuksen – 11 kohtaa koskeva tarkistus 1 – eurovinjettidirektiivin muuttamisesta. Henkilökohtaisesti en vastusta asian tarkastelemista ajallaan kesäkuussa. Euroopan komissio on jo ilmoittanut käsittelevänsä tarkistusehdotusta tuolloin. Mielestäni kyseisistä tarkistuksista olisi järjestettävä vapaa äänestys liikenne- ja matkailuvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti.

Haluaisin kiittää parlamentin jäseniä mietintöä ja työtäni kohtaan osoittamastanne mielenkiinnosta. Muutkin ovat pyytäneet puheenvuoroa, joten annan heille nyt tilaisuuden käyttää sen.

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies, kiitän parlamentin jäsentä Gabriele Albertinia erinomaisesta mietinnöstä. Parlamentin, neuvoston ja komission välillä on selvästi laaja konsensus siitä, että liikenteen ympäristö- ja energiavaikutuksia on vähennettävä. Samalla meidän on kuitenkin säilytettävä liikkuvuus, joka on olennaista kilpailukykymme ja elämänlaatumme kannalta.

Miten kestävä liikkuvuus sitten saavutetaan? Se on valtava haaste. Vuoteen 2020 mennessä meidän on vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosenttia ja lisättävä uusiutuvien energiamuotojen käyttöä 20 prosenttiin energiankulutuksestamme. Liikenteellä on näiden tavoitteiden saavuttamisessa tärkeä osuus.

Aloitan yrittämällä kuvailla erilaisia asiaa koskevia aloitteitamme. Euroopan laajuisten verkkojen kehittäminen, jossa parlamentin jäsenen Gabriele Albertinin huomautuksen mukaisesti panemme toivomme rautateiden kehittämiseen, saa aikaan muutoksen, joka selkeästi johtaa oikeaan suuntaan. Meillä on Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskeva hanke ja Marco Polo -ohjelma merten valtateiden tukemiseksi. Tuemme sisävesiliikennettä NAIADES-toimintaohjelmalla. Tutkimuksen avulla voimme kehittää vihreämpiä ja tehokkaampia tekniikoita. Haluaisin myös kiinnittää huomionne hiljattain tehtyyn ehdotukseen puhtaita ajoneuvoja koskevaksi direktiiviksi, jota ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta ryhtyy työstämään.

Jotta kaikista toimenpiteistä voidaan antaa selkeä kuva, komissio laatii luettelon kaikista EU:n aloitteista. Näin kaikki toteutetut toimet voidaan arvioida ja niistä voidaan ottaa oppia vastaisuuden varalle. Olen itse hyvin kiinnostunut tästä arviosta.

Toiseksi olemme siirtymässä strategiaan, jossa kaikkien liikennemuotojen ulkoiset kustannukset sisällytetään hintoihin. Kesäkuussa esittelen paketin, joka sisältää Euroopan parlamentin vaatiman, kaikkia liikennemuotoja koskevan strategian ulkoisten kustannusten sisällyttämiseksi hintoihin. Tämä aloite tulee tarpeeseen. Taloudelle ja ympäristölle aiheutuvat ulkoiset kustannukset – ilmansaasteet, melu, ruuhkat – ovat raskaat, ja niillä on haitallinen vaikutus myös liikenteeseen ja liikkuvuuteen. Jos haluamme luoda kestävän liikkuvuuden, on varmistettava, että ulkoiset liikennekustannukset sisällytetään käyttäjien maksamiin maksuihin. Vuonna 2006 tekemämme ehdotus, jonka mukaan ilmailuala pitäisi sisällyttää Euroopan päästökauppajärjestelmään, oli askel kohti ilmailualan ulkoisten kustannusten sisällyttämistä hintoihin.

Aion yhdistää tämän kustannusten sisällyttämisstrategian ehdotukseen maksujen kantamista raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta koskevan direktiivin tarkistamiseksi. Näin jäsenvaltiot voivat halutessaan – mutta niiden ei ole pakko – sisällyttää ulkoiset ympäristökustannukset tiemaksuihin. Toisin kuin nykyään, tämä koskisi muitakin kuin infrastruktuurikustannuksia. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta se ei vielä ole mahdollista. Tämän tarkistuksen ansiosta ulkoiset kustannukset voitaisiin sisällyttää maksuihin myös eräällä toisella alalla, nimittäin rautatieliikenteessä. Yhteisön lainsäädännön mukaan rautatieliikenteen ulkoiset kustannukset voidaan sisällyttää maksuihin ainoastaan, jos näin toimitaan myös muissa liikennemuodoissa.

Lyhyesti sanottuna olemme siirtymässä kohti älykkäitä, kasvatuksellisia tiemaksuja, joiden ansiosta matalimpia ympäristöstandardeja noudattavia tai pääväyliä pahimpaan ruuhka-aikaan ajavia kuorma-autoja voidaan rangaista kovemmin.

Lisäksi teemme vuoden toisella puoliskolla joukon aloitteita. Tiedotan myöhemmin toimenpiteistä rautatieliikenteen aiheuttaman melun vähentämiseksi. Myös teillä tehdään parannuksia – ruuhkia voidaan vähentää älykkäällä liikennejärjestelmällä. Tavoitteenamme on yhteentoimivuus. Siitä on apua järjestettäessä logistiikkaa koskevia määräyksiä Euroopan tasolla.

Gabriele Albertinin mietinnössä korostetaan myös tarvetta perustaa yhtenäinen eurooppalainen ilmatila. Esittelijä Gabriele Albertini on oikeassa – tämä on sopiva tapa. Aiemmin todettiin myös, että meidän olisi edistyttävä CESAR-hankkeessa. Sen pitää olla olennaisessa osassa tavoitteen saavuttamiseen tarvittavan tekniikan kehittämisessä.

Suunnitteilla on aloitteita ilmailualan aiheuttamien typpioksidipäästöjen ja lentokenttien ympäristölleen aiheuttaman melusaasteen vähentämiseksi. Työskentelemme myös merenkulkua koskevien toimenpiteiden parissa. Luonnollisesti myös kaupunkiliikenne on otettava huomioon, sillä kaupungeissa 40 prosenttia hiilidioksidipäästöistä ja 70 prosenttia muista saasteista on autojen aiheuttamia.

Olen kiitollinen Euroopan parlamentin jäsenelle Reinhard Rackille, joka työstää asiaa, ja toivon, että voimme tämän vuoden syksyllä luoda kaupunkien käyttöön välinepaketin.

Tässä pari esimerkkiä laaja-alaisista toimista, jotka ovat virkakauteni päätavoitteita: vihreämpi liikenne ja samalla sen varmistaminen, että kaikki eurooppalaiset pääsevät käyttämään liikennettä.

Kuten esittelijä Gabriele Albertini totesi, hänen mietintönsä tulee juuri oikeaan aikaan. Parlamentti ja komissio ovat päässeet suunnilleen sopimukseen kestävästä liikkuvuudesta, ja minä puolestani kiitän parlamenttia ja esittelijää Gabriele Albertinia erinomaisesta työstä, joka omalta osaltaan selkeyttää suuresti komissiossa tekemäämme työtä.

  Edite Estrela, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon valmistelija. − (PT) Myös minä haluan aloittaa kiittämällä esittelijää ja kertomalla ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan uskovan, että eri toimenpiteet on yhdistettävä kestävän liikennejärjestelmän varmistamiseksi tuleville sukupolville. Näihin toimenpiteisiin kuuluvat muun muassa liikenteen hallinta, parempi logistiikka, liikenteen ja ympäristöystävällisten polttoaineiden verokannustimet, turvallinen, ympäristöystävällinen, tehokas ja edullinen julkinen liikenne, rautateiden nykyaikaistaminen ja moottoriton liikkuminen. Tarvetta on myös nuorison tiedotus- ja koulutuskampanjoille.

Olemme samaa mieltä ilmailualan liittämisestä EU:n päästökauppajärjestelmään ja tuemme samanlaisen lainsäädännön antamista meriliikennealalle sekä haasteellisten ja velvoittavien hiilidioksidipäästörajoitusten hyväksymistä autoille, jolloin ne kuluttaisivat vähemmän polttoainetta. Euroopan unionin olisi siksi tuettava tutkimusta sellaisten tekniikoiden kehittämiseksi, joiden avulla voidaan luoda kestävä ja ympäristöystävällinen liikenne. Niihin lukeutuu esimerkiksi vety- ja polttokennojen kaltaisten vaihtoehtoisten ja uusiutuvien polttoaineiden kehittäminen.

  Etelka Barsi-Pataky, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon valmistelija. − (HU) Arvoisa puhemies, arvoisa varapuheenjohtaja, liikennepolitiikka on menossa kohti suurta muutosta: polttoaineet, tekniikka, sääntely ja yhteiskunnan odotukset muuttuvat. Liikenneala siirtyy uudelle aikakaudelle.

Säilyykö sitten mikään ennallaan? Kyllä, liikkuvuus, koska olisi väärin rajoittaa sitä. Jos emme halua rajoittaa liikkuvuutta, meidän on itse muututtava. Kysymys kuuluu ”miten”? Tekniikan kehittyminen on vääjäämätöntä, mutta meidän on käytettävä enemmän ja tarkemmin varoja autojen kehittämisen laajentamiseen, jotta teille saataisiin mahdollisimman pian ympäristöystävällisiä autoja. Vaihtoehtoisten polttoaineiden alalla on jo otettu suuria ja välillä kiisteltyjäkin edistysaskelia, mutta meidän on valittava toisen sukupolven biopolttoaineet ja vetypohjaiset vaihtoehdot tarkasti, jotta ne voidaan tuoda markkinoille tutkimus- ja kehitystyön tuloksena.

Seitsemännessä puiteohjelmassa annettavassa rahoituksessa Euroopan unionin varat, kansalliset maksut ja yksityinen pääoma on kohdistettava samalla tavoin. CESAR- ja Galileo-ohjelmien kaltaiset älykkäät hankkeet edistyvät liian hitaasti, minkä vuoksi niitä on nopeutettava. Tavoitteidemme saavuttamiseksi meidän on muunnettava taloudellista ympäristöä ”käyttäjä maksaa”- ja ”saastuttaja maksaa” -periaatteiden pohjalta. Lopuksi, ajoneuvojen omistajien verottamisen sijaan olisi parempi periä maksu niiden käytöstä. Näin pystyisimme muuttamaan ajo- ja matkustustapojamme, sekä tapaamme käyttää ajoneuvoja.

Arvoisa puhemies, kiitämme kollegaa Gabriele Albertinia hänen työstään sekä tästä perusteellisesta ja harkitusta mietinnöstä. Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta tukee mietintöä näine lisäyksineen ja suosittelee samalla komissiolle sen huomioon ottamista laadittaessa vihreää liikennettä koskevia ehdotuksia. Kiitos.

  Robert Evans, PSE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, kuten esittelijä Gabriele Albertini ja komission jäsen totesivat, tämä mietintö on tärkeä, ja se tulee juuri oikeaan aikaan. Esittelijä Gabriele Albertini sanoi johdannossaan, että meillä on nyt mahdollisuus linjata liikennepolitiikkamme pitäen mielessä ympäristö ja polttoainetehokkuus, joista parlamentilla on aina ollut vahva mielipide.

Komission jäsen Barrot nimitti tätä kysymystä puheenvuorossaan suureksi haasteeksi, jonka tiedän olevan myös kaikkien jäsenvaltioiden hallitusten huomion kohteena. Kuten Barrot totesi, meidän on tunnustettava liikenteen selkeä osuus ja tarve vihreämmälle liikenteelle. Olen ylpeä siitä, että Lontoo on näyttänyt asiassa esimerkkiä tekemällä aloitteita ruuhkamaksujen käyttöönottamiseksi, uusien matalapäästöisten alueiden perustamiseksi ja korkeampien maksujen veloittamiseksi vähemmän ympäristöystävällisistä ajoneuvoista, mitä Lontoon konservatiivit ovat vastustaneet.

Barrot puhui myös tarpeesta tunnustaa liikenteen ulkoiset kustannukset ja esittelijä Gabriele Albertini käsitteli eräitä tarkistuksia. Mielestäni PPE-DE-ryhmän kannassa on ristiriita – tiedän PPE-DE-ryhmän keskustelleen siitä – kuten myös tässä mietinnössä. Johdanto-osan B kappaleessa esimerkiksi käsitellään energiankulutusta ja korostetaan, että maantieliikenteen osuus energiankulutuksesta on 83 prosenttia. Sitä vastoin PPE-DE-ryhmän ehdottamassa ja myös ALDE-ryhmän allekirjoittamassa tarkistuksessa 1 yritetään selvästi muuttaa valiokunnassa hyväksytty kanta sellaiseksi, jossa maantieliikenne menee rautatieliikenteen edelle. Se ei sovi pakettiin, jossa kestävää liikennettä pyritään tukemaan ympäristölle haitallisten liikennemuotojen sijaan.

Kysyn esittelijä Gabriele Albertinilta sekä tarkistusta tukeneelta ALDE-ryhmältä, miksi ne pyrkivät kääntämään asian päinvastaiseksi ja miksi ne haluavat tukea maantieliikennettä. Epäilen, että tästä todellisuudessa vastuussa oleva henkilö ei ole täällä tänään.

Ryhmäni joutuu harkitsemaan, haluaako se tukea tätä mietintöä, jos kyseinen tarkistus menee läpi. Olen kiinnostunut näkemään lopputuloksen. Muutoin mietinnössä mainitut periaatteet ovat asiallisia.

  Anneli Jäätteenmäki, ALDE-ryhmän puolesta. – (FI) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin kasvihuonekaasupäästöistä noin neljäsosa on peräisin liikenteestä. On siis selvästi tarpeen vähentää liikennepäästöjä. Liikenteestä on tehtävä ympäristöä vähemmän kuormittavaa.

Lentoliikenne on jätetty kokonaan pois kansainvälisistä ilmastosopimuksista. Se kuitenkin aiheuttaa päästöjä kasvavassa määrin, ja se pitää ottaa mukaan sopimuksiin. Täällä todettiin käyttäjä maksaa -periaatteen olevan hyvä periaate. Yhdyn kyseiseen näkemykseen. Se on hyvä periaate silloin, jos otetaan myös olosuhteet huomioon. Euroopassa on harvaan asuttuja maita ja alueita, joilla ei ole joukkoliikennettä eikä siis mahdollisuuksia liikkua muuten kuin yksityisautoilla. Silloin käyttäjä maksaa -periaate ei ole tarkoituksenmukainen. On aivan eri asia ajaa huviajoa kuin käyttää autoaan pakottavaan tarpeeseen tilanteessa, jossa ei ole mahdollista käyttää joukkoliikennettä.

Tavaraliikenne on pyrittävä siirtämään tulevaisuudessa pois maanteiltä. Yleisesti ottaen liikenteessä on pyrittävä siirtymään pois fossiilisia polttoaineita käyttävistä liikennevälineistä uusiutuviin polttoaineisiin perustuviin liikennemuotoihin. Meillä on paljon tehtävää Euroopan unionin tasolla, jos me todella aiomme saavuttaa tavoitteet, joihin olemme yhdessä sitoutuneet eli päästöjen vähentämiseen. Siinä on kyse tahdosta, ja koska kyseisestä asiasta on päätetty yhdessä, kaikkien kansakuntien on yhdessä myös ponnisteltava sen eteen, että päätökset toteutetaan.

  Zdzisław Zbigniew Podkański, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, päätöslauselmaesityksessä eurooppalaisen energia- ja ympäristöpolitiikan huomioon ottavasta kestävästä eurooppalaisesta liikennepolitiikasta pyritään luomaan monitasoinen lähestymistapa erittäin arkaluontoiseen aiheeseen. Esittelijä Gabriele Albertini ansaitsee kiitokset tavastaan työstää ongelmaa ja tekemistään rakentavista ehdotuksista.

Gabriele Albertini muun muassa huomauttaa paikkansapitävästi, että rautatieliikenteen rooliin erityisesti tavaraliikenteessä ei suhtauduta riittävän vakavasti ja että sen kehitys on lyöty laimin. On syytä muistaa, että ongelmaa ei ratkaista pelkästään teitä rakentamalla ja että rautatiehankkeet ovat olennaiset tärkeitä. Niille, jotka eivät ole asiaa huomanneet, suosittelen matkaa halki Puolan, jonka läpi kansainvälinen rekkaliikenne on risteillyt viime vuodet.

Toinen välitöntä huomiota vaativa ongelma ovat suurten taajama-alueiden liikenneruuhkat ja pakokaasujen kertyminen kaupunkeihin ja kaupunkien välisille liikenneväylille. Tässäkään rautatieliikenteen eli luotijunien roolia ei ymmärretä. Kolmas tärkeä seikka on rautatieliikenteen ohella sisävesi- ja meriliikenne, joka saastuttaa maantieliikennettä vähemmän. Se sisältää useita ongelmia aina teknisistä kysymyksistä sekä energiaa ja kustannusten valvomista koskevista kysymyksistä sosiaaliseen valveutuneisuuteen ja käyttäytymiseen. Näiden ongelmien selvittäminen edellyttää liikennetilanteen täydellistä analysointia ympäristö huomioon ottaen sekä konkreettisia integroituja toimia.

  Sepp Kusstatscher, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, mietintö sisältää useita hyviä ehdotuksia, mutta siinä oletetaan, että liikenteen jatkuva kasvu on eräänlainen luonnonlaki ja että tekniikalla voidaan ratkaista suurin osa ongelmista.

Haluaisin korostaa kahta seikkaa. Ensinnäkin, liikennetoiminnan kokonaiskustannusten laskeminen sosiaalikustannukset mukaan lukien on aloitettava eurovinjetistä, koska raskas tavaraliikenne aiheuttaa suurimman taakan tieverkon lisäksi myös ihmisille ja ympäristölle. Vaikka liikenneasioista vastaava komission jäsen Barrot on luvannut, että Alppeja koskevan yleissopimuksen liikennepöytäkirja ratifioidaan Ranskan toimiessa neuvoston puheenjohtajana, uskon, että Euroopan parlamentin on syytä mainita pöytäkirja tässä mietinnössä.

Kuulemme liikenteestä toistuvasti kauniita sanoja. Tosiasia kuitenkin on, että liikenteestä aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen määrä kasvoi vuosien 1990 ja 2005 välisenä aikana 32,1 prosenttia, ja samalla kaudella lentoliikenteen aiheuttamat päästöt lisääntyivät jyrkästi 90 prosenttia, kun taas muiden toiminta-alojen ilmastoa tuhoavat hiilidioksidipäästöt vähenivät 9,5 prosenttia Kioton pöytäkirjan tavoitteiden mukaisesti.

Tässä mietinnössä turvaudutaan liian usein yleviin tavoitteisiin ja hurskaisiin toiveisiin. Me tarvitsemme kuitenkin tiukkoja ja nopeita vaatimuksia ja tehokkaita toimenpiteitä, seuraamukset mukaan luettuna, sillä muuten kaikki jatkuu ennallaan näyttäen toteen sanonnan ”tie helvettiin on päällystetty hyvillä aikomuksilla”.

  Michael Henry Nattrass, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, Yhdistyneen kuningaskunnan pitäisi saada säätää lakinsa itse, minkä vuoksi hylkään tämän ehdotuksen. En kuitenkaan kiistä sitä, että tehokkaammat autot ovat hyvä ajatus ja että etätyöskentely vähentää saasteita.

Tässä mietinnössä minua huolestuttavat ”hinnoittelupolitiikan” ja ”fossiilisten polttoaineiden verotuksen” kaltaiset käsitteet, koska tällä hetkellä ei ole olemassa vakavasti otettavia vaihtoehtoja ja kyseiset verot kiihdyttävät inflaatiota. Tulevaisuudessa on kannustettava innovointiin ja tekniikan kehittämiseen eikä huijattava ihmisiä, joilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin maksaa lisää veroa. Useimmat julkiset liikennevälineet ovat käteviä työmatkalaisille, mutta ne eivät sovellu liikemiehille, joiden täytyy ajaa töihin autolla voidakseen myöhemmin käydä asiakkaidensa luona.

Strasbourgin kaupungissa on kuitenkin ensiluokkainen raitiovaunuliikenne, ja pysäkki on suoraan tämän rakennuksen edessä. Miksi Euroopan parlamentin jäsenet eivät näytä täällä Strasbourgissa hyvää esimerkkiä? Heidän ei tarvitse ajaa asiakkaidensa luokse, he ainoastaan kerääntyvät tänne syöksemään Euroopan sekasortoon. Silti lähes kaikki heistä valitsevat kuljettajan ohjaaman limusiinin ja viittaavat kintaalla raitiovaunuille. Jos parlamentin jäsenet toimisivat omien sanojensa mukaisesti, suuri yleisö saattaisi kuunnella heitä. Arvoisa puhemies, selkokielellä sanottuna parlamentti syyllistyy valtavaan tekopyhyyteen. Mitä parlamentin jäsenet sanoivatkaan kestävästä liikenteestä? Sille käy kuten parlamentin ruokaloissa voimassa olevalle tupakointikiellolle: parlamentin jäsenet eivät piittaa siitä.

  Marian-Jean Marinescu (PPE-DE). – (RO) Kestävän liikenteen kehittämistä koskevan integroidun strategian täytäntöönpanon on oltava ehdottomasti etusijalla sekä komissiossa että jäsenvaltioissa.

On nopeutettava investointeja erityisesti ympäristöystävällisiin liikenneinfrastruktuureihin, joihin kuuluvat rautatiet, sisävesiliikenne ja merten moottoritiet. Sisäisten kustannusten ja erityisesti liikenteen kielteisten ympäristövaikutusten kattava arvioiminen on välttämätöntä. Tällaiset kielteiset vaikutukset on todennettava ja omaksuttava sisällyttämällä ne käyttäjien maksamiin maksuihin. Siksi on erittäin tärkeää, että ulkoisten kustannusten sisällyttäminen tapahtuu samanaikaisesti kaikissa liikennemuodoissa. Näin käytettävien liikennemuotojen jakauma paranisi suosien vähemmän saastuttavien liikennemuotojen käyttöä ja Euroopan laajuisten verkkojen ja intermodaalisen tavaraliikenteen kehitystä.

Uskon, että parempi logistiikka ja hallinnan parantaminen erityisesti älykkäiden järjestelmien alan uusien tekniikkojen tutkimista ja soveltamista tehostaen ovat askel kohti parempaa liikennesuunnittelua, liikenteen hallintaa ja ruuhkien poistamista.

Romania laatii suunnitelmia EU:n standardien noudattamiseksi erityisesti kannustamalla investointeja heikossa asemassa olevilla alueilla, jotta luotaisiin perusta infrastruktuurien välisten kehityserojen vähentämiselle. Samalla Romania tukee ja edistää toimia, joilla pyritään tehostamaan energiankulutusta liikenteen kielteisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Se tukee myös investointeja vaihtoehtoisiin energialähteisiin.

Pyydän Euroopan komissiota arvioimaan uudelleen liikennettä koskevan monivuotisen rahoituskehyksen sekä tekemään tutkimustyötä kustannus- ja energiatehokkaiden tuotteiden ja palvelujen löytämiseksi. Samalla suosittelen, että jäsenvaltiot tukevat julkisen ja yksityisen sektorin välisiä kumppanuuksia ja yksityisiä investointeja alalla ja että ne käyttävät tehokkaasti kestävän liikennesektorin luomiseen tarkoitetut varat, jotta liikenteestä tulisi turvallisempaa ja ympäristömme voisi paremmin.

  Silvia-Adriana Ţicău (PSE). – (RO) Eurooppalaisen energia- ja ympäristöpolitiikan huomioon ottavalla kestävällä eurooppalaisella liikennepolitiikalla on välitön vaikutus 490 miljoonaan eurooppalaiseen.

Pyysin komissiota ja jäsenvaltioita tutkimaan, miten liikenneinfrastruktuurit ja sovellettavat tariffit vaikuttavat kaupunkirakentamiseen ja liikennepalvelujen kysyntään tulevaisuudessa.

Pyysin komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan satamainfrastruktuurien nykyaikaistamiseen Euroopan unionin merisatamissa ja sisävesisatamissa, jotta rahti ja matkustajat voidaan siirtää nopeasti liikennejärjestelmästä toiseen ja näin helpottaa energiankulutuksen vähentämistä liikenteessä.

Vuonna 2007 Euroopan unioni sitoutui päättäväisesti ja yksipuolisesti vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 perustasoon verrattuna. Älykkäiden liikennejärjestelmien täytäntöönpano liikenteen valvomiseksi erityisesti suurissa kaupunkitaajamissa ehkäisee liikenneruuhkia, jotka maksavat Euroopan unionille vuosittain arviolta yhden prosentin sen bruttokansantuotteesta. Samalla Euroopan rautatiejärjestelmän kehittäminen edistää eurooppalaisten energiaa ja ilmastonmuutoksen torjumista koskevan politiikan noudattamista.

Uskon, että eräs Euroopan laajuisten liikenneverkkojen kehittämisen painopisteistä olisi oltava kaikkien jäsenvaltioiden pääkaupungit yhdistävän luotijunaverkon suunnitteleminen. Luotijunien olisi kuljettava myös Bukarestin ja Sofian kautta.

  Leopold Józef Rutowicz (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, esittelijä Albertinin mietinnössä käsitellään kaikkia eurooppalaisen energia- ja ympäristöpolitiikan huomioon ottavan kestävän eurooppalaisen liikennepolitiikan tärkeimpiä tekijöitä. Liikenne muodostaa yli 30 prosenttia energiankulutuksesta, ja luvun odotetaan nousevan 30 prosenttia 20 vuoden kuluessa. Liikennealalla käytetään 70 prosenttia öljystä, ja liikenne aiheuttaa kaupungeissa ja asutusalueilla 40 prosenttia hiilidioksidipäästöistä ja 70 prosenttia muista haitallisten yhdisteiden päästöistä.

Esittelijä on teknisten innovaatioiden ja muiden energiaa säästävien menetelmien kannalla. Euroopan unionissa tarvitaankin ripeitä ja tehokkaita toimenpiteitä. Öljynhinnan valtavan nousun vuoksi sähkövoima on ympäristöystävällisin ja taloudellisin energiamuoto. Sillä pitäisi olla suurempi osuus liikennesektorilla, kaupunkiliikenne mukaan luettuna, esimerkiksi halpojen sähkökäyttöisten moottoriajoneuvojen tuotannon kautta. Tämän energiamuodon kasvava kysyntä olisi katettava uusimmilla ydinvoimaloilla, jotka eivät aiheuta haitallisia kaasupäästöjä.

  Johannes Blokland (IND/DEM). – (NL) Olemme kaikki tietoisia siitä, miten liikenneala edistää ilmastonmuutosta. Mielestäni Gabriele Albertinin mietintö tarjoaa oikeudenmukaisen ja ytimekkään arvion niistä käytännön toimenpiteistä ja teknisistä toimenpiteistä, joita voitaisiin soveltaa tuon vaikutuksen pienentämiseksi. Koska tavoitteen saavuttamiseksi on tehtävä uhrauksia, nämä toimenpiteet ovat väistämättä tuskallisia asianosaisille, sekä liikenteenharjoittajille että yksittäisille kansalaisille.

Toisin kuin 2 kohdassa todetaan, mielestäni ammattilaisten lisäksi myös tavalliset kansalaiset ymmärtävät tarpeen äärimmäisille toimenpiteille ja kannattavat niitä, jos niistä on merkittävää etua tulevaisuudessa. Ensimmäinen suuri tavoite koskee ilmanlaadun standardeja, ja se on saavutettava vuoteen 2015 mennessä. Liikenne on tärkeässä asemassa näiden tavoitteiden saavuttamisessa etenkin kaupunkialueilla. Käytettävissä olevia menetelmiä ja sekä alku- että loppupään toimenpiteitä on ryhdyttävä soveltamaan viipymättä.

Arvoisa puhemies, kiitän esittelijää Gabriele Albertinia tästä mietinnöstä ja toivon, että kaikki asianosaiset hoitavat osuutensa vaadittavissa toimissa.

  Zsolt László Becsey (PPE-DE). – (HU) Kiitos, arvoisa puhemies. Haluaisin onnitella kollegaani Gabriele Albertinia ja kommentoida muutamaa asiaa.

1. Hyväksyn sen, että verotusta sovelletaan samalla tavalla kaikkiin liikennemuotoihin. On kuitenkin otettava huomioon, että veroja ei voida nostaa loputtomiin, sillä siitä seuraisi paha inflaatio ja se voisi johtaa kustannusten nousemiseen ja kilpailukyvyn heikkenemiseen koko alalla. Siksi samaa verotusta ei voi soveltaa kaikkeen, kuten esimerkiksi bensiinin valmisteveroon. Mielestäni on hyvä ajatus kytkeä verotus todellisiin ilmansaasteisiin – esimerkiksi ajoneuvojen rekisteröintiverojärjestelmässä.

2. Lentoliikenteen tapauksessa meidän on otettava huomioon, että päästökaupan laajentuminen merkitsee lisäkustannuksia, mikä näkyy myöhemmin hinnoissa. Tämä on otettava huomioon myös harkittaessa ajatusta välillisen verotuksen käyttöönotosta, mikä nostetaan esiin aika ajoin.

3. On pyrittävä aidosti vähentämään kaupunkien ruuhkia ja näin ollen myös ilmansaasteita. Uusissa jäsenvaltioissa suurimpana haasteena ei ole välttämättä sähköistetyn julkisen liikenteen edistäminen, vaan ohikulkuteiden rakentaminen. Siinä ne ovat suhteellisesti eniten jäljessä muita EU:n jäsenvaltioita, ja asialle olisi annettava suurempi painoarvo Euroopan unionin varoja jaettaessa.

4. Olen samaa mieltä siitä, että ulkoisten kustannusten sisällyttämisessä meidän on oltava puolueettomia eri aloja kohtaan. Eurovinjetin määräykset muodostavat uusien jäsenvaltioiden kuljetusyrityksille kuitenkin jo nyt suuren haasteen muun muassa yhä tiukentuvien ajoneuvojen päästönormien vuoksi. Sisällyttäminen on siksi toteutettava uusissa jäsenvaltioissa hitaammin ja erityisten periaatteiden mukaisesti. Kuljetusyrityksiämme ei pidä rangaista siitä, että infrastruktuurin kehitystaso on huono ja ruuhkat ovat siksi pahempia.

5. Olisi hyvä, jos uusien jäsenvaltioiden sisävesiliikenteelle erityisesti Tonava- ja Tisza-joilla suotaisiin sanallisen tuen lisäksi myös käytännön tukea ja jos komissio voisi auttaa asiassa. Liikenteen intermodaalisuus on tärkeää, ja se voi toimia rautatieverkon nykyaikaistamisen suurimpana vauhdittajana. Tästäkin olisi keskusteltava sen sijaan, että rautatiet suljetaan.

Lopuksi toivon, että luotijunaverkon valmistuttua myös itäiset alueet otetaan viimein mukaan kartalle, sillä pitkällä aikavälillä junaliikenne on ainoa liikennemuoto, joka pystyy kilpailemaan henkilöautojen kanssa. Paljon kiitoksia.

  Bogusław Liberadzki (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, esittelijä Gabriele Albertini on tehnyt hyvää työtä. Kiitokseni siitä hänelle. Yhdyn myös komission jäsen Barrot’n kommentteihin. Erityisesti pidän tekniikan kehityksen, markkinavälineiden ja niihin liittyvien toimenpiteiden yhdistelmästä, jotka suuren yleisön on helppo hyväksyä ja jotka on suunniteltu liikennevälineiden järkevämpää käyttöä varten. Lisäisin tähän tehokkaan liikennepolitiikan, sekä mikro- että makromittakaavassa. Olen tyytyväinen siihen, että toimenpiteiden yhdistelmässä otetaan huomioon myös Itämeren rannikkoalue, mikä on ehdottomasti myönteinen lähestymistapa.

Pidän ajatuksesta Euroopan laajuisista verkoista, mutta odotimme saavamme vuonna 2008 20 miljardia euroa, ja saimme ainoastaan 8 miljardia euroa. Vetoan teihin kaikkiin: liikenteeseen osoitetun koheesiorahaston osan tehokkaaseen käyttöön on kiinnitettävä enemmän huomiota. Tämä koskee uusia jäsenvaltioita, joissa tilanne vaihtelee huomattavasti, mutta ei ole hyvä yleisellä tasolla. Haluan myös sanoa selvästi, että ulkoisten liikennekustannusten sisällyttämisellä on rajansa. Arvoisa komission jäsen, tuo raja on asetettava kieltäytymällä sallimasta EU:n talouden kilpailukykyyn kohdistuva negatiivinen vaikutus. Ja lopuksi: Euroopan yhtenäisestä rautatieverkosta on tehtävä totta.

  Richard Seeber (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää esittelijää mietinnöstä, ja tiedän, että komission jäsen Barrot’ssa meillä on kestävän liikennepolitiikan asiantuntija. Jos liikenne ei toimi kunnolla, se voi muodostaa suuren riskin Euroopan talouskasvulle. Tällä alalla EU:n vastuuta on lisättävä, ei vähennettävä. EU:n toimivallan vähentyessä kansalliset erityispiirteet ja rajat tulevat esiin, ja ne ovat vahingollisia liikennesektorin toiminnalle. Siksi meidän on etsittävä ratkaisua EU:n tasolla, kuten jo teimme lentoliikenteen alalla ja rautatiepaketin kohdalla.

Voin vain pyytää komissiota etsimään entistä pontevammin uusia ja parempia EU:n tason ratkaisuja. Menestys riippuu kuitenkin myös siitä, löydämmekö eri liikennemuodoille sopivat hinnat, jotka heijastavat niiden kokonaiskustannuksia.

Myös tässä komissio on omaksunut oikean lähestymistavan aloittaen maantieliikenteestä, sillä maantieliikenne on tällä hetkellä korkeimmat ulkoiset kustannukset aiheuttava liikennemuoto, vaikka teiden käyttäjät eivät niitä täysin maksakaan.

Arvoisa komission jäsen, vierailitte Tirolissa, herkällä Alppialueella. Tiedätte siis, minkälaista tuhoa raskas rahtiliikenne siellä aiheuttaa. Nämä vaikutukset osoittavat meille, että on korkea aika ryhtyä toimiin eurovinjetin käyttöönottamiseksi. On aika esitellä jo ilmoittamanne puitteet ja pyrittävä ottamaan käyttöön periaate, jonka mukaan käyttäjät maksavat maantieliikenteestä aiheutuvat todelliset kustannukset.

Minun on myös esitettävä hieman kritiikkiä omalle ryhmälleni. Ryhmäni päätyi kannattamaan tarkistusta 1. Itse vastustan kyseistä tarkistusta ja tuen yhdessä itävaltalaisten kollegoideni kanssa sen varmistamista, että komissio esittelee yleiset puitteet kesäkuussa aloittaen maantieliikenteestä, eikä lykkää esittelyä hamaan tulevaisuuteen sen perusteella, että paketin on katettava kaikki liikennemuodot. On ryhdyttävä kiireesti toimeen. Aloittakaamme siis maantieliikenteestä.

  Inés Ayala Sender (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, esittelijä Gabriele Albertinin mietinnössä asetetaan valtava haaste, jossa on säilytettävä edullinen liikkuvuus kaikille varmistamalla pääsy uusiin liikennevälineisiin ja uusille reiteille, henkilöiden, tavaroiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus ja Euroopan yhdentymisen menestyksen perusta eli laajeneminen ja sosiaalinen, taloudellinen ja alueellinen yhtenäisyys. Tämä kaikki on kuitenkin saavutettava ilman päästöjen aiheuttamia ympäristövaikutuksia, puhumattakaan melusta, ruuhkista ja turvallisuudesta.

Haasteena on, että liikkuvuuden myönteiset ja tarpeelliset tekijät säilytetään mahdollisimman järkevällä tavalla, toisin sanoen on saatava aikaan kestävä liikkuvuus ja samalla vähennettävä sen vaikutuksia ympäristöön ja terveyteen. Gabriele Albertini toteaa mietinnössään, että tämän saavuttamiseksi tarvitaan innovatiivisia toimenpiteitä ja välineitä.

Vaikka mietinnössä käsiteltiinkin tätä aihetta, jäin kaipaamaan enemmän pohdintaa logistiikan tulevasta roolista älykkään liikkuvuuden välineenä innovoinnilla ja suunnittelulla järkeistettynä.

Olen kuitenkin kiitollinen siitä, että mietinnössä kaupunkilogistiikka oli sisällytetty kaupunkiliikenteeseen, sekä esittelijän tarjoamasta tuesta logistiikkaan liittyville ensisijaisille hankkeille. Mielestäni oli oikea ratkaisu ottaa lentokentät mukaan ja vaatia niiden liittämistä rautateihin sekä asettaa painopisteeksi uudet ympäristöä säästävät käytävät.

Täällä on puhuttu paljon tiemaksuista, muun muassa eurovinjetistä. Toivoisin, että komissio pitää mielessään niiden sosiaaliset vaikutukset.

Suuntaan katseeni tulevaisuuteen, ja koska eräät kollegani mainitsivat olevan tarpeen monipuolistaa polttoaineiden lähteitä, haluaisin kysyä komission jäseneltä mahdollisuudesta liittää Euroopan laajuisiin verkkoihin tulevaisuudessa vetygeneraattoriverkkoja.

  Jim Higgins (PPE-DE). − (GA) Arvoisa puhemies, haluaisin aluksi kiittää esittelijää Gabriele Albertinia tämän tärkeän ja kattavan mietinnön esittelystä. Uskoakseni mietintö tarjoaa realistisen katsauksen kohtaamiimme haasteisiin yrittäessämme laatia sopivaa liikennepolitiikkaa.

Sitoutuminen intermodaaliseen liikenteeseen on tervetullut. Tulen saarelta, jonka talous on riippuvainen meri- ja lentoreiteistä, ja siksi sen infrastruktuuri olisi mielestäni liitettävä rautatieverkkoon. Näin Irlannissa ei kuitenkaan ole tehty. Siellä rautatieliikennettä ei käytetä rahdin kuljettamiseen. Energiankulutus on kasvanut vuoden 1990 jälkeen maantieliikenteen vuoksi 225 prosenttia. Emme yllä Kioton sopimuksen tavoitteisiin.

On ilmiselvää, että Irlannissa tarvitaan runsaasti investointeja eri liikennemuotoihin. Näin ei kuitenkaan tapahdu, ennen kuin paikallisviranomaiset ja -hallinnot muuttavat näkemyksiään ja politiikkaansa. Heidän politiikassaan suositaan investointeja maanteihin, minkä vuoksi rautatieliikenteen kehittäminen laiminlyödään kuntien ja kaupunkien lisäksi myös maaseudulla.

Neuvoisin lopuksi komissiota tunnustamaan kaikkien jäsenvaltioiden oikeuden määrittää omat ruuhkamaksunsa ja veronsa.

  Pierre Pribetich (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, tässä valiokunta-aloitteisessa mietinnössä esittelijä Gabriele Albertini korostaa tarvetta luoda monialainen politiikka, jossa otetaan huomioon kaikki tekijät: liikenne, energia ja ympäristö. Ihmisten liikkuvuus on yhteiskunnalle vaurauden lähde muun muassa taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Liikkuessaan ihmiset kuitenkin käyttävät energiaa, millä on usein tuhoisat ympäristövaikutukset. Kaikkien yhteiskuntien ja erityisesti Euroopan unionin on pyrittävä tasapainoon, ja se on vaikea tehtävä.

Euroopan unioni osoittaa tässä yhteydessä todellisen arvonsa toimimalla ratkaisevassa roolissa liikenteen johdonmukaisessa kehittämisessä – luomalla Euroopan rautatiemarkkinat, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan, Euroopan laajuiset liikenneverkot ja Euroopan satamapolitiikan. Energiaa ja ilmastonmuutosta koskevassa paketissa asetettiin kunnianhimoisia tavoitteita, ja nyt yhteisistä tavoitteista puhumisesta on seurattava tekoja. Platonia lainatakseni: ”Tehtävämme on kulkea nousevaa polkua ja välttää laskevaa polkua”.

Koordinointi ja yhteistyö ovat tämän monialaisen politiikan avainsanat. Meidän on koordinoitava infrastruktuureja Euroopan tasolla saadaksemme yleiskuvan liikenneverkoista ja tehtävä yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa, jotka pystyvät parhaiten tarkastelemaan kysymyksiä käytännöllisesti ja realistisesti, koska Eurooppa koostuu tästä kaikesta. Meidän on haluttava yhdenmukaistaa yhdistämällä kaikki ponnistukset ja jakamalla parhaat käytännöt kansalaisten ja ympäristön edun nimissä, unohtamatta tässä monenkirjavassa joukossa sitä, että meidän on annettava huomattavasti enemmän rahoitustukea ensisijaisten Euroopan laajuisten verkkojen puitteissa toteutettavien hankkeiden täytäntöönpanemiseksi mahdollisimman pian.

Ennen kaikkea katson kuitenkin, että jos keskitymme paikallisiin tekijöihin, integroitu lähestymistapa voi toimia tehokkaasti vain yhdessä EU:n taloudellisesti tukeman intermodaalisen lähestymistavan kanssa erityisesti suurkaupungeissa ja kaupunkialueilla turvallisen ja edullisen liikkuvuuden eli lyhyesti sanottuna ekologisen ja kestävän liikkuvuuden varmistamiseksi.

  Péter Olajos (PPE-DE). – (HU) Arvoisa puhemies, ihmiset eivät ole koskaan matkustaneet niin paljon kuin nyt. Sen lisäksi, että matkustaminen on ajanhukkaa, se on vakava taloudellinen ongelma ja kuormittaa merkittävästi ympäristöä.

Kolmannes käyttämästämme energiasta kuluu matkailuun. Euroopassa tärkein matkustusväline on auto. Viimeisten kymmenen vuoden aikana autojen määrä tuhatta ihmistä kohti on kasvanut 400:sta 460:een ja autojen käyttö on lisääntynyt 18 prosenttia. Viimeisten viidentoista vuoden aikana liikennealan hiilidioksidipäästöt ovat lisääntyneet jyrkästi, joissakin jäsenvaltioissa jopa yli 100 prosenttia. Komission ennusteen mukaan Euroopan unionin liikennesektorin energiantarve kasvaa vähintään 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tämän vuoksi emme välttämättä pysty pitämään Kiotossa tehtyjä sitoumuksia.

On harmillista, että sovituista periaatteista huolimatta maantieliikennehankkeita painotetaan Euroopassa edelleen rautatiehankkeita enemmän. Huonolla esimerkillä on vaikutuksensa: painopiste on siirtynyt myös Keski- ja Itä-Euroopassa, jossa keskityttiin ennen enemmän julkiseen liikenteeseen. Kotimaassani Unkarissa julkisen liikenteen osuus putosi vuonna 2007 vaivaisiin 40 prosenttiin. Moottoriajoneuvojen aiheuttamien saasteiden vähentäminen riippuu liikenteen hallinnasta, tekniikasta ja taloudesta. Ympäristöön liittyvien kustannusten sisällyttämisen ja hiilidioksidipäästöihin perustuvan verotusjärjestelmän käyttöönoton tarkoituksena on lisätä ympäristöystävällisten tekniikkojen käyttöä. Lentokentillä tarvitaan päästöihin perustuvat erilaiset lähtö- ja laskeutumismaksut. Ympäristöystävällisille autoille tarjottavat ilmainen pysäköinti, alennetut ruuhka- ja tiemaksut sekä alennetut autoverot, tullimaksut ja kierrätysverot saattaisivat käynnistää valtavan muutoksen.

Liikenteestä johtuvien terveydellisten ongelmien aiheuttamat kustannukset ovat valtavat. Ei ole reilua, että koko yhteiskunta joutuu maksamaan niistä. Mielestäni liikennesektorin on vastattava ilmansaasteista ja melusta sekä myös liikenneonnettomuuksista aiheutuvista kustannuksista. Kiitos.

  Reinhard Rack (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission varapuheenjohtaja, haluaisin keskittyä kollegani Gabriele Albertinin erinomaisen mietinnön kolmeen kohtaan. Ensinnäkin kaupunkiliikenteen esittelijänä olen tyytyväinen siihen, että esittelijä antoi meille pohdittavaksi tätä tärkeää asiaa koskevia tärkeitä viestejä. Keskustelu oletettavasti jatkuu samansuuntaisena valiokunnassa ja myöhemmin myös parlamentissa. Arvoisa varapuheenjohtaja Barrot, viittasitte aloitteisiin, joita komissio aikoo tehdä tästä aiheesta tällä vaalikaudella, ja toivonkin voivamme nauttia niiden käsittelemisestä.

Toinen huomautukseni koskee toista jo mainittua aihetta, nimittäin liikenteen aiheuttamien sosiaalisten kustannusten ja ympäristökustannusten sisällyttämistä. Jokaisen liikennemuodon on katettava aiheuttamansa todelliset kustannukset. Tämän periaatteen vuoksi suuren merkityksen saa eurovinjettikeskustelun aikaan käsitelty aihe eli se, että teillämme raskasta tavaraliikennettä harjoittavien yritysten olisi maksettava siitä kohtuullinen hinta. Toisin sanoen kaikki heidän aiheuttamansa kustannukset olisi voitava myös veloittaa heiltä. Eräät tätä periaatetta arvostelleet kollegani ovat jo hävinneet yön pimeyteen. Voitaneen sanoa, että PPE-DE-ryhmässä on sekä tarkistuksen 1 tukijoita että muutamia sen vastustajia. Me joka tapauksessa äänestämme kyseistä tarkistusta vastaan.

Kolmas mielestäni tärkeä asia on tutkimus, joka mainitaan 22 kohdassa. Tavoitteena on asettaa ajoneuvojen valmistajille selkeät tavoitteet eli selkeät ohjeet siitä, mihin suuntaan Euroopan liikennesektorin olisi kehityttävä. Ainoastaan siten ne pystyvät toimittamaan tarvittavat tuotteet oikeaan aikaan ja edullisin hinnoin.

Haluaisin toistaa kiitokseni komission jäsenelle Barrot’lle siitä, että hän on laatinut vilkkaan ohjelman tämän vaalikauden loppuajalle. Tarvitsemme tätä ohjelmaa, ja siitä on vastaisuudessa suuri etu sekä ympäristölle että liikennejärjestelmällemme.

Haluaisin vielä sanoa takarivissä istuvalle parlamentin mollaajalle, että kävelen täällä Strasbourgissa päivittäin puoli tuntia hotellille ja takaisin, joten minulla ei ole tarvetta limusiinille eikä raitiovaunulle.

  Ville Itälä (PPE-DE). – (FI) Arvoisa puhemies, arvoisa komission edustaja, haluan onnitella jäsen Albertinia erittäin hyvästä työstä sekä hyvistä ehdotuksista. Käsiteltävänä oleva asia on äärimmäisen tärkeä, ja kansalaiset odottavat selkeitä vastauksia.

Asia ei ole kovin yksinkertainen, kun otamme huomioon, että Euroopan unionin peruspilareihin kuuluu kansalaisten ja tavaroiden vapaa liikkuvuus. On selvää, että molemmat tulevat tulevaisuudessa laajenemaan. On myös selvää, että meidän on pohdittava missä liikutaan, miten liikutaan ja minkälaisilla välineillä liikutaan. Tekemällämme ratkaisulla on varsin suuri merkitys.

Kuten jäsen Jäätteenmäki jo toi esiin, esimerkiksi omassa kotimaassani on todella vaikeaa ajatella, että liikkumista sinänsä voimakkaasti rajoitettaisiin. Välimatkat ovat pitkät, ja jotta ihmiset voivat käydä töissä, heidän on pakko harrastaa yksityisautoilua, koska joukkoliikennevälineitä ei ole tarjolla.

Pohdittaessa, miten parlamentti käyttäytyy, olen samaa mieltä siitä, että parlamenttikin voi näyttää esimerkkiä. Meidän on pohdittava, liikummeko me turhaan. Voimmeko vähentää turhaa liikkumista? Millä me liikumme? Parlamentilla on virka-autopalvelu, jota useimmat meistä käyttävät ja joka toimii erittäin hyvin. On kuitenkin pohdittava, millaisilla autoilla me liikumme. Millainen kalusto parlamentilla, komissiolla ja neuvostolla on käytössään? Parlamentin jäsenten käyttöön voitaisiin hankkia hybridiautoja.

Esimerkillä on suuri merkitys. Emme voi edellyttää kansalaisilta tai eurooppalaisilta yrityksiltä, että ne tekevät jotakin, mitä itse emme tee. Meidän on siis näytettävä hyvää esimerkkiä.

  Avril Doyle (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, vaikka tämän mietinnön eräiden ehdotusten yksityiskohtia – erityisesti veroihin liittyviä asioita – onkin tarkasteltava huolellisesti toissijaisuusperiaatteen näkökulmasta, mietinnön yleistavoitteita on kuitenkin syytä tukea.

Irlannissa tehdään heinäkuusta 2008 alkaen suuria muutoksia voimassa oleviin moottoriajoneuvojen vuotuista verotusta koskevaan järjestelmään sekä autojen rekisteröintiverojärjestelmään. Uudessa rekisteröintiverojärjestelmässä otetaan käyttöön moottorin koon sijasta hiilidioksidipäästöihin perustuva, seitsemään luokkaan jaettu järjestelmä. Pääkaupunkimme jatkuvista ruuhkista huolimatta Irlannin liikenneministeri Noel Dempsey totesi viime viikolla, että ruuhkamaksujen käyttöönottoa Dublinissa ei aiota harkita, koska julkisen liikenteen kaoottinen tila ei juuri tarjoa vaihtoehtoja yksityisautoilulle. Riittämätön linja-autoliikenne, kaksi raitiovaunulinjaa, jotka eivät ole yhteydessä toisiinsa eivätkä rautatiejärjestelmään, ei yhteyttä lentokentälle, ei metroa eikä vieläkään yhtenäistettyä lippujärjestelmää – se siis yrityksistä vähentää hiilivetyjen käyttöä ja kasvihuonekaasupäästöjä. Tämä kuva Dublinista uhmaa Euroopan parlamentin pyrkimyksiä ja ehdotettuja toimenpiteitä julkisen liikenteen tehostamiseksi erityisesti kaupunkialueilla.

  Marusya Ivanova Lyubcheva (PSE). – (BG) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, ympäristö- ja energiapolitiikan huomioon ottava kestävä liikennepolitiikka käsittää liikenneinfrastruktuurin, liikenteen työllistävän vaikutuksen sekä ihmisten ja tavaroiden vapaan liikkuvuuden.

Euroopan laajuisissa verkoissa vaaditaan samaa laatua ja ympäristön suojelemista. Tämä tarkoittaa erityisesti rautateiden tarkkaa tutkimista, vallitsevan tilanteen arvioimista ja toimenpiteiden kohdistamista maihin, jotka eivät vielä ole saavuttaneet korkeita Euroopan tason standardeja. On otettava käyttöön luotettavia rahoitusvälineitä. Erityisen tärkeää on lopettaa käytäntö, jossa eräisiin uusiin jäsenvaltioihin varastoidaan kaikki EU:n vanhat autot. Tämä ei missään nimessä ole ympäristön kannalta kestävää.

Olen aina huolissani, kun EU:n mietinnöissä mainitaan tietyt maantieteelliset alueet ja jätetään toiset huomiotta. Myös Mustanmeren alue on tärkeä. Myös siellä tarvitaan kestäviä intermodaalisia järjestelmiä. Lisäksi juuri tämän mietinnön puitteissa olisi mahdollista keskustella Tonavan ylittävällä sillalla veloitettavista maksuista ja sillä kulkevasta liikenteestä Russen ja Giurgiun, siis Bulgarian ja Romanian välillä.

  Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Arvoisa puhemies, saanen kommentoida juuri käytyä keskustelua: vaikka useimmat meistä haluavat tehdä liikennepolitiikasta ympäristöystävällisempää ja katsovat sen olevan tarpeen, kukaan ei kuitenkaan halua rajoittaa liikkuvuutta.

Tämän toteuttamisesta on monenkirjavia näkemyksiä. Ongelmana on, että emme ole järjestäneet painopisteitämme. Toisaalta haluamme olla puolueettomia eri liikennemuotojen suhteen ja toisaalta tunnemme syyllisyyttä siitä, että emme aseta rautatieliikennettä maantieliikenteen edelle.

Voitaisiinko siihen muka päästä ryhtymättä kantamaan maanteiden tavaraliikenteessä merkittävää ympäristöveroa tai suosimatta selkeästi rautatieliikennettä? Ulkoisten kustannusten sisällyttämistä vastustetaan siksi, että sillä olisi vaikutusta kilpailukykyyn. Eurovinjetin käyttöönotosta maantieliikenteessä aiheutuvia sosiaalisia vaikutuksia ei ole tutkittu. Eikö meidän pitäisi aluksi selvittää, missä painopisteemme on? Pitäisikö painopisteistä järjestää EU:n laajuinen kansanäänestys?

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, pidän puheenvuoroni lyhyenä. On ollut mielenkiintoista kuunnella esittelijä Gabriele Albertinin mietintöä koskevia puheenvuoroja. Voin sanoa, että Gabriele Albertinin selkeässä ja ytimekkäässä mietinnössään hyvin muotoilemat kysymykset ovat täysin komission ja oman näkemykseni mukaisia.

On totta, että liikkuvuutta on sen rajoittamisen sijaan lähinnä muutettava. Siinä on ongelman ydin. En aio vastata jokaiseen huomautukseen. Ne kaikki on kuitenkin pantu merkille.

Haluaisin silti huomauttaa sivumennen, että tarvitsemme infrastruktuureja, jos aiomme saada aikaan tarvittavat modaaliset siirtymät. Toteankin esittelijälle Gabriele Albertinille, että tätä asiaa on syytä korostaa, koska Eurooppa ei ole riittävän tietoinen siitä, että se tarvitsee infrastruktuureja ja sijoituksia voidakseen toteuttaa modaalisia siirtymiä.

Lisäksi pitää paikkansa, että tarvitsemme pitkälle kehiteltyä uusien moottorityyppien ja uusien energiamuotojen tutkimusta, mikäli aiomme pystyä vastaamaan kestävän liikkuvuuden haasteeseen. En voi olla puuttumatta äsken kuulemaani – vaikka puhujat olivatkin myönteisiä – siitä, että nämä olisivat vain hurskaita toiveita ja hyviä aikomuksia, koska haluaisin kiinnittää huomiota jo toteutuneisiin saavutuksiin. Esimerkiksi kuorma-autojen jakamiseen entistä tiukempiin standardeihin perustuviin Euro-luokkiin, joista korkein on Euro 5. Tämän rekkaluokituksen ansiosta hiilidioksidipäästöjä on vähennetty 30–40 prosenttia. Toisena esimerkkinä mainittakoon, että Euroopan unioni haluaa päästöjä leikattavan niin, että ne ovat tulevaisuudessa 120 g CO2/km. Koko moottoriajoneuvoteollisuus pyrkii parhaillaan tähän tavoitteeseen. Haluankin toistaa parlamentin jäsenen Reinhard Rackin järkevän huomautuksen siitä, että meidän on oltava huolellisia, koska teollisuudelle on tehtävä täysin selväksi ne tavoitteet ja tulevat puitteet, joihin sen on sopeuduttava. Tämä on suuri huolenaiheeni, ja meidän onkin asetettava selkeitä tavoitteita, jotta kaikessa tutkimustyössä ja koko teollisuudessa pyritään näihin tavoitteisiin.

En kuitenkaan aio puida asiaa tämän enempää. Toteutettavilla toimilla on ilman muuta säilytettävä tarvittava liikkuvuus, ja niiden on oltava tehokkaita haittavaikutusten vähentämisessä, mutta samalla kuitenkin suuren yleisön ja teollisuuden hyväksymiä. Aiomme soveltaa kyseistä menetelmää kesäkuussa ulkoisten kustannusten laskemiseen, ja silloin näemme, miten kukin liikennemuoto – vaiheittain, koska kaikkea ei voida tehdä kerralla – voidaan yhdistää maksuihin. Sen jälkeen meillä on käytössämme maksut, jotka todella toimivat kasvatustarkoituksessa ja jotka osoittavat sekä liikenteenharjoittajille että matkustajille, mitkä liikennemuodot saastuttavat eniten ja mitkä ovat ympäristöystävällisimpiä.

Toivon todella, että Gabriele Albertinin mietinnöstä tulee – toivottavasti hyväksytte tämän ilmaisun – alansa raamattu, sillä se on olennaisen tärkeä pyrkimyksissämme löytää tapoja kestävän liikkuvuuden toteuttamiseksi.

Kiitän parlamenttia sen osuudesta, joka on ollut komissiolle hyvin arvokas.

  Gabriele Albertini, esittelijä. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, haluaisin kiittää parlamentin jäseniä heidän rakentavista kommenteistaan, enkä ainoastaan mietintöä tukeneista ja sen osia korostaneista huomautuksista, vaan erityisesti niistä, joissa mietintöä käsiteltiin tarkemmin, ja niistä harvoista joissa sitä arvosteltiin perustellusti.

Erityiset kiitokset komission jäsenelle Barrot’lle hänen ystävällisten sanojensa lisäksi myös toimista, joihin hän on ryhtynyt mietinnön aiheen osalta. Kiitos myös hänen valmiudestaan parlamentin ja komission väliseen yhteistyöhön, jotta voimme olla haluamassamme merkittävässä osassa liikkuvuuden muuttamisessa sen rajoittamisen sijaan, kuten hän totesi lyhyessä puheenvuorossaan.

Liikkuvuus heijastelee kulttuurimme edistystä ja edustaa nykyaikaisuuttamme. Se edustaa kehitystä, eikä sitä pidä missään nimessä tukahduttaa. Meidän on yksinkertaisesti parannettava sitä ja käytettävä sitä silloin, kun muuta vaihtoehtoa ei ole.

Minulla on vielä yksi huomautus, joka ehkä hieman poikkeaa käsittelemästämme aiheesta, mutta haluaisin esittää sen, koska se avaa paljon suurempia mahdollisuuksia kuin liikenteen tapauksessa käsittelemämme asiat.

Olemme huolissamme saasteista sekä liikenteen ja sen käytön aiheuttamista vakavista ongelmista. Meidän olisi ehkä omaksuttava hieman laveampi näkökulma erityisesti hiilidioksidipäästöjen osalta sekä muiden teollisuudenalojen tuottaman hiilidioksidin osalta. Mainitsen muutamia lukuja ja päätän puheenvuoroni tähän yksinkertaiseen huomautukseen: on totta, että liikenne aiheuttaa 23 prosenttia Euroopan kokonaishiilidioksidipäästöistä, mutta sähköntuotanto aiheuttaa niistä 43 prosenttia, teollisuus 19 prosenttia ja kotitaloudet ja kaupankäynti 15 prosenttia. Jos aiomme vähentää päästöjä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, meidän on ryhdyttävä intensiivisempiin toimiin ja kiinnitettävä liikenteen sijaan enemmän huomiota myös muihin aloihin, jotka ovat johtavia hiilidioksidipäästöjen aiheuttajia, kuten me kaikki tiedämme. Siksi ydinvoima on sana, jota ei voida välttää.

  Puhemies. − (IT) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tiistaina 11. maaliskuuta 2008.