Sanatarkat istuntoselostukset

Maanantai 10. maaliskuuta 2008 - Strasbourg

21. Lisätalousarvio nro 1/2008 – Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotto (keskustelu)

  Puhemies. − (IT) Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu

– Kyösti Virrankosken budjettivaliokunnan puolesta laatimasta mietinnöstä esityksestä Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 1/2008 varainhoitovuodeksi 2008, Pääluokka III – Komissio (2008/2017(BUD)) (A6-0058/2008) ja

– Reimer Bögen budjettivaliokunnan puolesta laatimasta mietinnöstä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 26 kohdan nojalla (KOM(2008)0014 – C6-0036/2008 – 2008/2019(ACI)) (A6-0065/2008).

  Kyösti Virrankoski, esittelijä. − (FI) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin solidaarisuusrahasto luotiin vuonna 2002 Keski-Euroopan tuhoisien tulvien jälkeen, jotka koettelivat sekä EU:n jäsenvaltioita että ehdokasvaltioita. Tuolloin rahaston suuruudeksi sovittiin yksi miljardi euroa vuodessa. Rahasto on tarkoitettu suurkatastrofien vahinkojen lievittämiseen. Katastrofin laajuuden täytyy olla vähintään kolme miljardia euroa tai ainakin 0,6 prosenttia jäsenvaltion bruttokansantuotteesta. Jos vahingot rajoittuvat pienemmälle alueelle, ne voivat olla vähäisempiä mutta alueellisesti kuitenkin suhteellisesti suurempia.

Nyt käsiteltävänä olevat vahingot syntyivät Ison-Britannian suurtulvien johdosta kesä–heinäkuussa 2007. Vahinkojen suuruus on 4,6 miljardia euroa, joten ne ovat korvauskelpoisia. Komissio esittää 162 miljoonaa euroa.

Budjettivaliokunta puoltaa talousarviossaan tuen rahoittamista komission esittämällä tavalla. Se edellyttää kuitenkin, että parlamentti hyväksyy tuen mobilisoinnin. Siksi jäsen Bögen mietintö solidaarisuusrahaston mobilisoimisesta on hyväksyttävä ensin.

Muilta osin ensimmäinen lisätalousarvio koskee lähinnä virastoja sekä Galileo-ohjelman hallintoa. Talousarviossa luotiin Euroopan tutkimusneuvoston tueksi toimeenpanovirasto European Research Council Excecutive Agency. Sen luominen on sopusoinnussa täksi vuodeksi hyväksytyn talousarvion käsittelyn kanssa. Lisätalousarviossa luodaan yhteinen toimeenpanovirasto, Research Executive Agency (REA), myös muille tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman ohjelmille, mikä on aiemman talousarviomenettelyn mukaista.

Samoin rajavalvontavirasto FRONTEXin henkilöstötaulukkoon tehdään parlamentin vaatimat lisäykset. Parlamentti lisäsi varoja tälle virastolle 30 miljoonaa euroa talousarviomenettelyssä, ja nyt muodostetaan tarvittavat lisävirat.

Vaikein ongelma liittyy Galileo-navigointiohjelmaan. Parlamentin suuri saavutus oli, että sen onnistui talousarvioneuvottelussa turvata ohjelman rahoitus lisäämällä sen varoja 2,4 miljardia euroa kuudeksi vuodeksi. Tämä tapahtui muun muassa tarkistamalla monivuotista rahoituskehitystä. Näin hankkeesta tuli selkeä EU-hanke.

Nyt on kyse hankkeen hallinnoimisesta. Komissio esittää kahta miljoonaa euroa siirtona toimintamäärärahoista hallintoon. Hankkeen hallinto on kuitenkin sekava. Sitä on hallinnoinut EU:ssa lähinnä GSA, Galileon valvontaviranomainen, Galileo Supervisory Authority. Sen tehtävänä on ollut lähinnä lupa-asioista sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöneuvotteluista huolehtiminen. Yksityisen sektorin jäätyä alkuvaiheessa pois GSA:n rooli on epäselvä, samoin komission ja ESA:n, Euroopan avaruusjärjestön. Alustavasti on ajateltu, että ESA toimii hankkeen teknisenä toteuttajana, jota EU valvoo ja varustaa. Erilaisten toimijoiden, kuten komission ja erillisvirastojen, työnjako on kuitenkin epäselvä.

Teollisuus- ja tutkimusvaliokunta esittää näin ollen Barsi-Patakyn mietinnössä GSA:n lakkauttamista. Näissä oloissa budjettivaliokunta ei voinut hyväksyä määrärahan siirtoa komissiolle, vaan esittää vain budjettikohdan luomista PM-merkinnällä. Komissio puolestaan lupasi, ettei se toimivaltansa puitteissa tee siirtoa ennen, kuin Galileon koko hallintojärjestelmästä on sovittu. Lisätalousarvion muuttaminen tältä osin ei siis viivästytä hanketta, mutta varmistaa parlamentin neuvotteluaseman. Toivon, että täysistunto voi seurata valiokunnan yksimielistä kantaa, mitä tulee ensimmäiseen lisätalousarvioon.

  Reimer Böge, esittelijä. − (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, vuoden 2008 talousarvion esittelijä Kyösti Virrankoski on maininnut kaikki olennaiset seikat. Puhumme siis tänään komission ehdotuksesta EU:n solidaarisuusrahaston käyttöön ottamisesta soveltaen toimielinten välisen sopimuksen 26 kohtaa.

Vaikka onkin totta, että solidaarisuusrahasto ja muut erikoisvälineet eivät sisällä suuria rahamääriä Euroopan unionin yleiseen talousarvioon verrattuna, niiden avulla voidaan auttaa luonnonmullistusten kohteeksi joutuneita alueita ja niiden asukkaita. Kuten tiedämme, myrskyjen ja maastopalojen kaltaisista katastrofeista on tullut yhä yleisempiä.

Ennen päätöksen tekemistä budjettivaliokunta järjesti kuulemisen, johon kutsuttiin Yhdistyneen kuningaskunnan tulva-alueiden, paikallisten järjestöjen sekä valtionhallinnon edustajat. Kuulemisessa saimme selkeän muistutuksen vuoden 2007 kesä- ja heinäkuun tulvien uhreiksi joutuneita ihmisiä ja alueita kohtaavista haasteista ja tulvien aiheuttamista vahingoista, joiden suuruuden arvioidaan olevan yhteensä 4,6 miljardia euroa.

Tämän kuulemisen ja keskustelujemme perusteella tuemme täysin komission ehdotusta, jonka mukaan tuhojen korjaamiseen osoitettaisiin solidaarisuusrahastosta 162 387 000 euroa.

Haluaisin myös mainita olevan odotettavissa, että solidaarisuusrahastosta otetaan tulevina kuukausina lisää varoja käyttöön. Tällaisissa tapauksissa solidaarisuuden osoittaminen ei ole ainoastaan Euroopan unionin tehtävä – koska luonnonmullistusten määrä on kasvanut, jäsenvaltioiden olisi kiinnitettävä enemmän huomiota kriisinhallintaan. Niiden olisi toisin sanoen arvioitava väestönsuojelujärjestelmänsä, tarkistettava paikallisten palokuntien varusteet ja tutkittava, miten ne voisivat vastaisuudessa kehittää erilaisia strategioita esimerkiksi rakennustöistä tulva-alttiilla alueilla. Mikäli aiomme säilyttää uskottavuutemme, näiden seikkojen on oltava osa pitkän aikavälin strategioita.

Toinen edellytys on – ja tässä olemmekin hieman paremmassa asemassa kuin muissa tapauksissa – että meidän olisi otettava yhteiseksi tavoitteeksi ja periaatteeksi sen varmistaminen, että solidaarisuusrahastoon tulevat anomukset käsitellään vastaisuudessa kuuden kuukauden kuluessa. Siinä on haastetta kaikille, sillä kansallisten viranomaisten on toimitettava kaikki tarvittavat hakemusasiakirjat määrätyn ajan kuluessa, komission on käsiteltävä tapausta siihen sovellettavien määräysten pohjalta ja parlamentin on myös joudutettava asiaa ripeällä käsittelyllä.

Viimeinen käsittelemäni asia koskee talousarvion tarkistamista. Vaikeiden neuvottelujen ja Galileo-satelliittinavigointijärjestelmää koskevan lainsäädäntömenettelyn viivästymisen vuoksi puollan voimakkaasti esittelijän vaatimusta, jonka mukaan hallintokuluja koskevan budjettikohdan olisi oltava pro memoria -alamomentti. Tämä on askel oikeaan suuntaan, mikäli komissiossa aiotaan perustaa tarvittavat hallintorakenteet. Emme kuitenkaan ole vielä tyytyväisiä komission, Euroopan avaruusjärjestön ja Galileon valvontaviranomaisen tulevaa vuorovaikutusta koskeviin järjestelyihin.

Lainsäädäntömenettelyn aikana on löydettävä ainakin viittaus siihen, miten päällekkäistä toimintaa voidaan välttää ja miten Galileo-satelliittinavigointijärjestelmän uusiin puitteisiin voidaan kehittää asianmukainen hallintorakenne. Keskustelulle on yhä tarve, ja toivon voivamme tyydyttää sen mahdollisimman pian.

Puhetta johti
varapuhemies Mario MAURO

  Dalia Grybauskaitė, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, komissio antoi 18. tammikuuta ehdotuksen EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöön ottamisesta Yhdistyneessä kuningaskunnassa, ja olemme iloisia, että budjettivaliokunnan lausunto on myönteinen ehdotuksellemme. Lisätalousarvion nro 1/2008 lisäksi ehdotimme, että Yhdistyneelle kuningaskunnalle annettaisiin solidaarisuusrahastosta 162 miljoonaa euroa viime kesän tulvien aiheuttamien vakavien vahinkojen korvaamiseksi.

Kuten budjettivaliokunnan puheenjohtaja jo totesi, olemme saaneet hiljattain kaksi pyyntöä kahdesta jäsenvaltiosta – Kreikasta ja Sloveniasta – ja esittelemme uuden ehdotuksen todennäköisesti hyvin pian. Ehdotus ei tietenkään koske pelkästään solidaarisuusrahastoa. Sillä on rahoituksellisia vaikutuksia ainoastaan solidaarisuusrahastolle, kun taas muut ehdotuksen osat ovat luonteeltaan teknisiä.

Galileo-kysymys on luonnollisesti vaikea meille kaikille, ja ymmärrän täysin budjettivaliokunnan huolen. On kuitenkin todettava, että budjettivaliokunnan ehdotus komission ehdotuksen muuttamisesta viivästyttää solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa noin kuukaudella, koska ehdotus on palautettava neuvostoon uutta äänestystä varten. Ymmärrämme kuitenkin asian arkaluonteisuuden, emmekä voi kiistää budjettivaliokunnan päätöstä. Toivon silti, että parlamentti tukee tällä viikolla ehdotuksemme pääpiirteitä.

  Richard James Ashworth, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, itse tuen tätä lisätalousarviota ja haluaisin kommentoida paria asiaa.

Ensimmäinen kommenttini koskee solidaarisuusrahastoa. Siitä jaettavat varat on osoitettu Yhdistyneen kuningaskunnan viime vuoden kesä- ja heinäkuun tulvien jälkeisiin kunnostustöihin. Tulvat olivat omalla kotiseudullani pahat, ja voin vakuuttaa niiden aiheuttaneen alueella hirvittävää tuhoa ja koettelemuksia. Oli mielenkiintoista – mutta ei yllättävää – huomata, että kyseinen anomus oli solidaarisuusrahaston historian kolmanneksi suurin, 4,6 miljardia euroa. Varoja jaettiin lopulta 162,8 miljoonaa euroa. Ystäväni ja kollegani Reimer Böge sanoi, että summa ei ole erityisen suuri. Ehkä ei, mutta voitte olla vakuuttuneita, että siihen suhtauduttiin suurena solidaarisuuden eleenä. Haluaisinkin ilmaista alueen asukkaiden kiitokset erityisesti budjettivaliokunnan jäsenille, jotka päättivät apupaketista yksimielisesti, mikä on todellinen solidaarisuuden ele. Haluaisin kiittää myös komission jäseniä, jotka saivat anomuksen läpi seitsemässä kuukaudessa. Se oli mielestäni loistava saavutus, ja kiitän teitä ponnistuksistanne sen hyväksi. Seuraan tulevien viikkojen ja kuukausien ajan mielenkiinnolla, miten Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus jakaa saadut varat. Selvää kuitenkin on, että äärimmäisten sääilmiöiden yleistyessä mullistuksia sattuu yhä useammin kaikkialla Euroopan unionissa, minkä vuoksi solidaarisuuden osoittamisessa tärkeintä on vastauksen nopeus.

Haluaisin myös kertoa tukevani Frontexille myönnettyä lisärahoitusta – olemme kaksinkertaistaneet viraston rahoituksen. Minusta se on paikallaan, ja sen avulla pystytään luomaan 25 uutta virkaa. Uskon kuitenkin olevan tärkeää jatkaa rahoituksen jakamisen valvomista, jotta rahoituksen tehokas käyttö voitaisiin varmistaa. Tuin samalla tavoin komission itselleen asettamia Lissabonin tavoitteita erityisesti tutkimuksen ja kehityksen alalla. Tunnustan siksi tarpeen tutkimuksen toimeenpanovirastoille, mutta olen kuitenkin huolestunut sellaisten virastojen lisääntymisestä, jotka eivät ole aiemmin juuri niittäneet mainetta tehokkaasta tavastaan tuottaa rahalle vastinetta.

Viimeinen aiheeni on Galileo: tämä uusi budjettikohta auttaa lisäämään avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta. Olen kuitenkin samaa mieltä budjettivaliokunnassa toimivien kollegoiden kanssa siitä, että asiassa on syytä edetä varovasti. Arvoisa komission jäsen, sallinette minun huomauttaa tämän olevan suuri hanke. Avaruusajan ammattikieltä lainaten voisi sanoa, että tämä komissio menee paikkaan, jossa yksikään komissio ei aiemmin ole ollut. Siksi yhdyn kollegani Reimer Bögen toteamukseen siitä, että tuemme hanketta, mutta vaadimme kuitenkin PM-merkinnän lisäämistä.

Arvoisa puhemies, kannatan lisätalousarviota ilomielin.

  Linda McAvan, PSE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, toimin tänään työväenpuoluetta edustavien parlamentin jäsenten ryhmän puheenjohtajan Gary Titleyn sijaisena, mutta puhun kaikkien niiden jäsenten puolesta, jotka suhtautuvat myönteisesti lisätalousarvioon sekä päätökseen myöntää Yhdistyneen kuningaskunnan tulva-alueille avustusta 162 miljoonaa euroa.

Kuten parlamentin jäsen Richard James Ashworth totesi, kyseessä on pieni summa tulvien aiheuttamien valtavien taloudellisten vahinkojen kattamiseen Yhdistyneessä kuningaskunnassa, mutta olemme kiitollisia ehdotuksen yksimielisesti hyväksyneille budjettivaliokunnan jäsenille sekä komissiolle. Tuki maksettiin ennätyksellisen nopeasti seitsemässä kuukaudessa. Siksi edistystä on tapahtunut edellisiin rahastoihin verrattuna, vaikka monet ihmiset ovat joutuneetkin kärsimään pitkään. Maksettu tuki on eräs kaikkien aikojen suurimmista, ja olemme siitä erittäin kiitollisia.

Viime vuoden tulvat koskettivat Yhdistyneessä kuningaskunnassa 48 000:ta kotitaloutta ja 700:aa yritystä. Niiden aiheuttamien taloudellisten vahinkojen arvioidaan olevan yhteensä yli neljä miljardia euroa. Kotiseutuni Yorkshire oli eräs pahimmin kärsimään joutuneista alueista, ja monet ihmiset eivät ole vieläkään päässeet palaamaan koteihinsa. Siksi tämä apu ja tuki on erittäin tervetullutta.

Toimin parlamentin jäsenen Gary Titleyn sijaisena, koska hän ei päässyt lähtemään Lontoosta Länsi-Euroopassa tänä iltana riehuvien myrskyjen vuoksi. Huono sää ei aina johdu ilmastonmuutoksesta, mutta tiedämme äärimmäisten sääolosuhteiden yleistyvän. Olemme kokeneet useita tulvia sekä maastopalot, jotka raivosivat Kreikassa ja Etelä-Euroopassa viime kesänä. Mikään solidaarisuusrahastosta annettava rahamäärä ei pysty täysin korvaamaan näiden ilmastonmuutoksesta aiheutuvien ilmiöiden jälkeensä jättämiä tuhoja ja niiden kustannuksia.

Parlamentin jäsenet aloittavat nyt työnsä uuden ilmastonmuutosta koskevan lakipaketin parissa. Toivon, että parlamentti hyväksyy asiaan tiukan kannan ja panee täytäntöön ja hyväksyy asianmukaisen lainsäädännön, jolla pystytään puuttumaan ilmastonmuutokseen, jotta meidän ei tarvitse tulla takaisin pyytämään komissiolta rahaa luonnonmullistusten torjumiseen.

  Diana Wallis, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, minun on helppo pitää puheenvuoroni edellisten kahden puhujan jälkeen. Myös minä haluan ilmaista tukeni esittelijöiden Kyösti Virrankosken ja Reimer Bögen ehdotukselle, mutta erityisesti solidaarisuusrahaston varojen käyttöön ottamiselle Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

162 miljoonaa euroa vaikuttaa summana vähäiseltä, mutta sillä on suuri merkitys usealla eri tasolla. Edustan Euroopan parlamentin jäsenenä Yorkshiren ja Humberin alueita, jotka jäsenen Linda McAvanin sanojen mukaisesti kärsivät viime kesänä tulvista, joissa alueemme kaupungit ja kylät tuhoutuivat. Monet naapurikyläni asukkaat eivät ole vieläkään päässeet palaamaan koteihinsa. Tiedämme, että maksetut varat eivät muuta heidän tilannettaan käden käänteessä, mutta ne auttavat välillisesti helpottamalla hallituksen omaan talousarvioon kohdistuvia paineita.

Toiseksi olen erittäin ilahtunut, että hallituksemme anoi tukea ja että anomukseen annettiin myönteinen vastaus. Aluksi emme uskoneet siihen, ja toivonkin, että hallituksestamme tulee tämän koettelemuksen jälkeen solidaarisuusrahaston suurin kannattaja neuvostossa, jotta muutkin jäsenvaltiot vakuuttuisivat asiasta.

Valitsijani Yhdistyneessä kuningaskunnassa ymmärtävät nyt, että eurooppalaisella solidaarisuudella on kouriintuntuva ja käytännöllinen tarkoitus. Sama koskee uskoakseni myös Euroopan parlamentin jäseniä. Koska ilmastonmuutoksella on vaikutuksensa, kuka tahansa meistä voi joutua edustamaan luonnonmullistusten uhreja ja siten pyytämään EU:lta solidaarisuuden osoitusta.

  Wiesław Stefan Kuc, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, solidaarisuus on Euroopan unionin tärkein ja kaunein periaate. Ilman sitä ei voida puhua riippumattomien valtioiden ja kansojen yhteisistä toimista. Euroopan unionin solidaarisuusrahasto luotiin luonnollisesti tämän periaatteen mukaisesti. Käytettävissämme on vuosittain yksi miljardi euroa. Se ei ole paljon, kun otetaan huomioon, että luonnonmullistukset ovat lisääntyneet erityisesti viime mutta myös tänä vuonna. Eurooppaa ovat koetelleet tulvien ja hirmumyrskyjen lisäksi myös odottamattoman laajat maastopalot.

Pystymme tarjoamaan apua vain rajallisesti, noin 3–4 prosenttia vahingoista tai jopa vähemmän. Siksi sen lisäksi, että kannatan esittelijän Reimer Bögen mietintöä ja esittelijän Kyösti Virrankosken lisätalousarvioesitystä, ehdottaisin myös, että solidaarisuusrahaston määrärahoja lisättäisiin vähitellen. Valtavien menetysten yhteydessä kyyneleitä ei pystytä kuivaamaan kahdella eurolla kansalaista kohti.

  Esko Seppänen, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (FI) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, tämä parlamentti tuntee monia erilaisia solidaarisuuden lajeja. Kovinta solidaarisuuden lajia on sotilaallinen avunanto.

Lissabonin sopimuksen solidaarisuuslausekkeen mukaan jäsenvaltiot ovat velvollisia asevoimin auttamaan terrorismin uhan tai terroristien hyökkäyksen kohteeksi joutunutta toista jäsenvaltiota. Sitä kovempaa solidaarisuutta ei Euroopan unionissa tunneta. Lissabonin sopimuksen turvatakuulauseke ei velvoita aseelliseen avunantoon. Se on siis lievemmän laatuista solidaarisuutta kuin terrorismiuhan tapauksessa.

Parlamentin ensi vuoden talousarviomietinnön esittelijä Jutta Haug ehdottaa komission talousarvion keskeiseksi periaatteeksi alueellista solidaarisuutta eli unionin sisäisen kehityksen tasapainottamista. Parhaiten sitä toteutetaan rakennerahastojen kautta.

Nyt käsillä olevassa lisätalousarviossa halutaan ottaa käyttöön talousarviovaroja Ison-Britannian tulvien vahinkojen korvaamiseksi. Solidaarisuusrahastoon on varattu tällaisia tarkoituksia varten miljardi euroa. Ryhmämme hyväksyy rahaston varojen mobilisoimisen Ison-Britannian auttamiseksi.

On mahdollista, että tulvien tapaiset poikkeukselliset luonnonilmiöt lisääntyvät maapallon lämpenemisen seurauksena. Solidaarisuusrahasto tarjoaa niitä vastaan eräänlaisen pienoisvakuutuksen, jonka jäsenvaltiot maksavat EU:n talousarvioon ja jonka perusteella ne saavat vuorollaan muilta apua.

Solidaarisuusrahaston ohella EU:n talousarvioon sisältyy myös globalisaatiorahasto, joka saa käyttää vuosittain 500 miljoonaa euroa työpaikkojen siirtojen aiheuttamien sosiaalisten ongelmien korjaamiseen. Viime vuonna niihin tarkoituksiin mobilisoitiin alle 20 miljoonaa euroa. Näyttää siltä, että EU on solidaarinen valtioille, muttei vaikeuksiin joutuneille kansalaisille.

  John Whittaker, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, olen ilahtunut siitä, että Yhdistyneelle kuningaskunnalle myönnetään avustusta viime vuoden tulvien aiheuttamien kustannusten kattamiseen. Olemme kaikki iloisia siitä, että EU auttaa avokätisesti vaikeuksissa olevaa jäsenvaltiotaan. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen: ensinnäkin avustus kattaa ainoastaan 3,5 prosenttia vahinkojen aiheuttamista kustannuksista – kyseessä on siis ele, kuten jäsen Richard James Ashworth totesi – ja toisekseen apu saatiin vasta yhdeksän kuukautta tulvien jälkeen. Ja se on kuulemani mukaan jo nopeaa toimintaa. Olisi ollut hyvä tietää avun olevan tulossa, tällöin olisimme voineet suunnitella jälleenrakennustyöt avustuksen aikataulun mukaisesti. Eräs asia ärsyttää meitä brittejä huomatessamme, että saamme edes hieman takaisin Euroopan unionille maksamistamme varoista: meidät pakotetaan anelemaan avustuksia ja sen jälkeen mainostamaan EU:n avokätisyyttä. Emmekö voisi mieluummin pitää omia rahojamme itsellämme ja päättää sitten, kuinka käytämme ne? Näin avustukset tulisivat perille nopeammin.

  Jean-Claude Martinez (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, suurimmassa osassa jäsenvaltioiden talousarviolainsäädännöistä mainitaan katastrofien käsittelyä varten puiteluotto. Esimerkiksi Ranskan talousarviolainsäädännössä on yleiskäyttöön tarkoitettuja määrärahoja, joista hätätilanteissa voidaan määräyksestä osoittaa ennakolta määrärahoja. Marraskuussa 2002 EU:n talousarviolainsäädännössä katastrofirahoitus sisällytettiin solidaarisuusrahastoon. Taloudellisia katastrofeja varten perustettiin myös Euroopan globalisaatiorahasto.

Luonnonmullistusten osalta meitä on pyydetty korvaamaan alle neljä prosenttia Yhdistyneessä kuningaskunnassa kesäkuussa 2007 sattuneiden tulvien aiheuttamista yli neljän miljardin euron vahingoista. Yhdeksän kuukautta on pitkä aika määrärahojen maksamiseen, koska kyseessä on todellinen hätätilanne. Se tarkoittaa, että sitoumusten tekemiseen tarkoitettu lisätalousarviomenettely ei toimi. Lisätalousarvion olisi tultava voimaan aikaisemmin, jotta etukäteen tehty sitoumus tilapäisine ja rajoittamattomine luonnonmullistuksiin, tulviin ja tulipaloihin osoitettuine määrärahoineen voitaisiin ratifioida.

Näin ollen 162 miljoonaa euroa solidaarisuutta pelkästään markkinoihin, darwinismiin ja luonnonvalintaan uskovien Adam Smithin, Ricardon ja Thatcherin Yhdistyneelle kuningaskunnalle tarjoaa meille erinomaisen pragmatismin oppitunnin. Kun talouden viidakossa karjuva leijona kastuu, se löytää solidaarisuuden hyveet. Olemme käyneet tämän läpi jo kolmesti – hullun lehmän tauti, suu- ja sorkkatauti ja tulvat – ja huomenna brittiläisillä jäsenillämme on tilaisuus osoittaa solidaarisuutta eurooppalaisille maanviljelijöille, jotka ovat kastuneet tuontitavaroista.

  Margaritis Schinas (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, tämä lisätalousarvio osoittaa jälleen kerran sen, mikä on jo itsestään selvää: EU:lla on käytössään tarvittavat mekanismit ja riittävästi sopeutumiskykyä ratkaisujen löytämiseksi odottamattomiin ongelmiin. Haluaisin tehdä kolme ehdotusta tänään käsittelemiimme kahteen mietintöön. Kaksi niistä koskee solidaarisuusrahastoa ja kolmas Galileo-ohjelmaa.

Yhdistyneen kuningaskunnan heinäkuisten tulvien osalta EU:n nyt antaman vastauksen ripeys on erittäin tyydyttävä. Mikäli oikein muistan, se on nopein vastaus koko rahaston toiminta-aikana. Siitä on kuitenkin muodostunut ennakkotapaus: tulevaisuudessa odotamme samanlaisten katastrofien yhteydessä yhtä nopeaa vastausta. Tarkoitan Kreikassa viime kesänä vain kuukautta myöhemmin eli elokuussa sattunutta ympäristökatastrofia. Toivonkin, että asiasta vastaava komission jäsen tekee ensi kuussa viimeinkin ehdotuksen vastaukseksi Kreikan pyyntöön ottaa käyttöön solidaarisuusrahaston varoja. Joudun tuskin muistuttamaan teitä Kreikan tulipalojen järkyttävistä kuvista, jotka levisivät kaikkien nähtäviksi ympäri Eurooppaa. Toivon, että saamme ensi kuussa vihdoinkin käsiimme komission ehdotuksen tarvittavine muutoksineen.

Toinen kommenttini koskee täällä järjestämäämme spektaakkelia. En tiedä, miten parlamentti onnistuu siinä, mutta aina kun meillä on kerrottavanamme hyviä uutisia, me olemme ainoat, jotka ne kuulevat. Olemme täällä yksin, lehtereillä ei istu edes yhtään toimittajaa. Milloin opimme viimeinkin markkinoimaan hyviä uutisiamme?

Kolmas ja viimeinen kommenttini koskee Galileo-ohjelmaa. Olen samaa mieltä budjettivaliokunnassa istuvien kollegojeni kanssa. Valiokunnan Galileo-ohjelmaa koskevan mietinnön esittelijänä haluan painottaa, että emme aio suorittaa maksuja varaamastamme merkittävästä määrärahapaketista, ellei neuvoston kanssa päästä sopimukseen ohjelman laajemmasta rakenteesta. Niin kauan kuin emme tiedä, kuka tekee mitäkin – olemme siitä yhä tietämättömiä, koska neuvottelut neuvoston kanssa ovat kesken – emme aio antaa määrärahoja käyttöön. Meillä ei ole halua heittää rahaa kaivoon. Huomenna aamulla käymme erittäin tärkeän kolmenvälisen keskustelun puheenjohtajavaltion Slovenian kanssa. Siinä käsitellään kahta tärkeää selvittämätöntä asiaa. Toivon, että nämä neuvottelut saadaan päätökseen, jotta voimme keskittyä aitoon edistymiseen.

  Danutė Budreikaitė (ALDE). – (LT) EU:n solidaarisuusrahasto on luonnonmullistusten yhteydessä erittäin tärkeä apuväline jäsenvaltioille ja ehdokasmaille. Saatujen kokemusten perusteella solidaarisuusrahastoa on kuitenkin selkeä tarve uudistaa, mukauttaa se uusiin tavoitteisiin ja lisätä sen tehokkuutta.

Ensinnäkin vahinkojen vähimmäisraja eli kolme miljardia euroa tai 0,6 prosenttia BKT:sta on liian korkea, sillä silloin apua ei voida antaa pienemmistä mutta silti vakavista katastrofeista kärsiville maille.

Toiseksi rahastosta ei voida helpottaa terrorismin, kansanterveyskriisien ja teknisten onnettomuuksien tai teollisuusonnettomuuksien seurauksia.

Kolmanneksi ainoastaan alueellisten onnettomuuksien korvaamiseen tarkoitetut rahastot ovat ongelmallisia, koska niiden käyttöperiaatteita ei ole määritetty riittävän selkeästi.

Suhtaudun siis myönteisesti rahaston uudistamiseen ja kehotan neuvostoa muotoilemaan kantansa asiaan viipymättä.

  Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, haluaisin kiinnittää keskustelussa huomion seuraaviin kohtiin.

Ensinnäkin on valitettavaa, että komission ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta ei ole vieläkään hyväksytty neuvostossa siitä huolimatta, että Euroopan parlamentti ilmaisi kantansa asiaan jo toukokuussa 2006 eli lähes kaksi vuotta sitten pidetyssä ensimmäisessä käsittelyssä.

Toiseksi, 162 miljoonan euron käyttöönotto Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin vuoden 2007 kesä- ja heinäkuun tulvien aiheuttamien, yhteensä lähes viiden miljardin euron suuruisten vahinkojen korvaamiseksi ansaitsee tukemme. On harmillista, että tähän tarkoitukseen annettavat varat jaetaan vasta useita kuukausia tapahtuneen jälkeen, mikä heikentää avun tehoa. Puolalaisen sananlaskun mukaan se, joka antaa nopeasti, antaa kahdesti.

Kolmanneksi: koska solidaarisuusrahaston katto on asetettu yhteen miljardiin euroon, toivon, että Yhdistyneen kuningaskunnan kaltaisten tuhojen tapauksessa varat otetaan käyttöön nopeasti ja että sekä vanhojen että uusien jäsenvaltioiden tarpeet käsitellään yhdenvertaisesti.

  Kyriacos Triantaphyllides (GUE/NGL). – (EL) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää esittelijää hyvästä työstä ja ottaa lyhyesti esille erään solidaarisuusrahastoa koskevan kysymyksen.

Arvoisa puhemies, EU:ssa huonoa säätä riittää joka vuodelle. Onkin kohtalon ivaa, että juuri keskustellessamme näistä tärkeistä mietinnöistä Pohjois-Eurooppaan odotetaan voimakkaita myrskyjä. Onneksi EU antaa luonnonmullistusten sattuessa taloudellista tukea, kuten nyt tapahtuu Yhdistyneen kuningaskunnan ja aiemmin Kyproksen tapauksessa. Ei kuitenkaan pidä unohtaa, että taloudellisten tekijöiden lisäksi tarvitaan Euroopan laajuinen järjestelmä, jonka kautta kärsimään joutuneille alueille voidaan toimittaa välittömästi apua.

  Costas Botopoulos (PSE). – (EL) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, solidaarisuus on hieno sana ja vielä hienompi käsite. Valitettavasti sen tarve on suuri, sillä solidaarisuutta tarvitaan luonnonmullistuksen vuoksi entistä enemmän. Luonnonmullistuksia ei pitäisi enää pitää luonnollisina vaan ennemminkin yhä tihenevinä tapahtumina elämässämme.

Pelkästään vuoden 2007 kesällä sattui kolme vakavaa katastrofia. Ensimmäisenä tuli Yhdistyneen kuningaskunnan tilanne, josta keskustelemme ja äänestämme tänään, ja heti sen jälkeen sattuivat kaikkien tuntemat Kreikan tuhoisat palot ja vähän myöhemmin Slovenian tulvat. Tämä osoittaa kyseisten ilmiöiden vakavuuden ja EU:n toimien tärkeyden.

Olen hämmästynyt, että jotkut jäsenet ihmettelevät, miksi EU:n pitäisi antaa tällaisissa tilanteissa taloudellista tukea. Kyse ei ole ainoastaan rahasta vaan myös moraalisesta tuesta ja siitä, että katastrofialueiden asukkaat tietävät EU:n olevan tietoinen heidän tragediastaan. Usein kyseessä todella on tragedia, ja EU pyrkii helpottamaan tilannetta. Kuten jo aiemmin on todettu, Yhdistyneen kuningaskunnan esimerkki on myönteinen, koska maan tilanteeseen reagoitiin nopeasti, ja sitä olisi seurattava usein luonnonmullistusten kohteiksi joutuvissa maissa. Ei ole sattumaa, että kotimaani Kreikka on seuraavana solidaarisuusrahaston tuensaajaluettelossa. Toivomme, että meidänkin kohdallamme apu tulee nopeasti. En kuitenkaan ole siitä erityisen varma. Johtuuko se mahdollisesti EU:sta ja sen tavasta käsitellä avunpyyntöjä vai tavasta, jolla Kreikka toimitti avunpyyntönsä? Toivomme joka tapauksessa, että myös Kreikkaa autetaan pian, koska tilanne on siellä edelleen hyvin vakava. Ongelmana on, että rahastoon Kreikkaa varten laitettuja varoja ei ole vielä julkistettu.

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, jäsenvaltiot ja erityisesti EU:n kansalaiset suhtautuvat EU:n solidaarisuusrahaston toimintaan erittäin myönteisesti. Rahastosta voidaan myöntää avustuksia suurta vahinkoa aiheuttaneiden luonnonmullistusten uhreille. Sen tarkoituksena on auttaa korjaamaan menetykset, jotka muodostavat suuren taakan monien perheiden taloudelle.

Tällainen EU:n rahastoista myönnettävä taloudellinen tuki on esimerkki eurooppalaisesta solidaarisuudesta. Tämä on kärsimään joutuneille eurooppalaisille perheille eli EU:n kansalaisille paras mahdollinen esimerkki Euroopan unionin jäsenyyden eduista. Meidän on kuitenkin keskitettävä toimemme – ja löydettävä EU:n talousarviosta tarvittava rahoitus – tällaisten katastrofien syiden torjumiseen sekä asianmukaisten kriisinhallintajärjestelyjen ja sopivan vakuutusjärjestelmän perustamiseen.

  Kyösti Virrankoski, esittelijä. − (FI) Arvoisa puhemies, haluan kiittää kaikkia keskusteluun osallistuneita hyvistä ja rakentavista puheenvuoroista. Solidaarisuusrahasto on kovin nuori ja sen vuoksi sen rajat on asetettu varsin korkealle. Ei ole ollut mahdollista nojautua aiempaan tietoon siitä, kuinka paljon varoja tarvitaan. Ehkä kyseisiä rajoja voidaan jossakin määrin tarkistaa tulevaisuudessa. Olen samaa mieltä siitä, että nopeus on ehdottomasti valttia tässä työssä.

Budjettivaliokunnassa on pohdittu paljon globalisaatiorahaston käyttöä menetettyjen työpaikkojen aiheuttamien ongelmien voittamiseksi. Ilmeisesti tämä on ala, jolla EU joutuu jatkossa paljonkin toimimaan.

Samoin monet ovat huomauttaneet siviilikriisinhallinnasta. Tämänkin vuoden talousarvioon sisältyy muun muassa pilottihanke metsäpalojen ehkäisemisen nopeuttamiseksi, ja silläkin alalla pyrimme uusiin hyviin saavutuksiin.

Mitä tulee Galileo-hankkeeseen, tarkoitus ei ole lisätä sen rahoitusta. Tätä on selkeästi pidettävä lähtökohtana. Nykyinen rahoitus riittää. Hallinnon on kuitenkin oltava tehokasta. Varsinkin nyt, kun rahoituksen määrä on suuri, on suurena vaarana, että myös hallinto muuttuu byrokraattisemmaksi. Sen täytyy olla tehokasta, ja tästä syystä me haluamme pitää kiinni parlamentin neuvottelumahdollisuuksista, jotta voimme yhdessä komission ja neuvoston kanssa sopia siitä, mikä on paras mahdollinen hallintotapa tämän eurooppalaisen, hyvin kunnianhimoisen suurhankkeen loppuun saattamiseksi. Olen vakuuttunut siitä, että pääsemme tulevien viikkojen aikana hyvään lopputulokseen.

  Puhemies. − (IT) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tiistaina 11. maaliskuuta 2008.

Kirjalliset kannanotot (142 artikla)

  Monica Maria Iacob-Ridzi (PPE-DE), kirjallinen. – (RO) Mielestäni Yhdistyneen kuningaskunnan esittämä pyyntö on asianmukainen, ja tuen tässä tapauksessa varojen käyttöön ottamista solidaarisuusrahastosta.

Romaniassa on viime vuosina sattunut usein tulvia, ja viimeisin niistä oli vain vähän aikaa sitten. Samoin kuin Yhdistyneessä kuningaskunnassa, suuri osa tulvien aiheuttamista vahingoista olisi voitu välttää paremmilla ehkäisytoimilla. Maan infrastruktuuri ja kansallisten viranomaisten reagointikyky joutuivat kuitenkin luonnonvoimien edessä hämmennyksen valtaan. Tuen siksi kahta toimenpidettä, jotka Euroopan unioni voi toteuttaa kansallisen ja EU:n tason reagoinnin parantamiseksi: ensimmäinen niistä on rahan jakaminen rakennerahastoista infrastruktuuriin tehtäviä muutoksia varten, jotta luonnonmullistusten vaikutukset lieventyisivät. Toinen niistä on, että perustetaan mahdollisimman ripeästi Euroopan interventiojoukot, jotka koostuvat kaikista jäsenvaltioista tulevista asiantuntijaryhmistä, jotka puuttuvat millä tahansa Euroopan unionin alueella syntyviin hätätilanteisiin.

Toinen tärkeä tekijä on Euroopan unionin hätätilanteissa jakamien varojen taso. Koska Euroopan unionin talousarviota aiotaan tarkistaa laajasti, meidän olisi mielestäni harkittava Euroopan solidaarisuusrahastoon osoitettavien varojen lisäämistä.