Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 11. maaliskuuta 2008 - Strasbourg

12. Äänestysselitykset

Suulliset äänestysselitykset

- Mietintö: Paolo Costa (A6-0049/2008)

  Hubert Pirker (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, en ymmärtänyt teitä aluksi. Minä äänestin tämän mietinnön puolesta, koska tämä uusi säädös luo hyvän tasapainon järkevien terrorismin vastaisten toimenpiteiden ja matkustajien oikeuksien välillä.

Haluaisin kuitenkin keskittyä kysymykseen, joka ei ole vieläkään ratkennut tyydyttävästi, ja se on nesteiden kuljettamista koskevat säännöt. Me tiedämme, että tarkastuksia pitäisi toteuttaa terrorismin ehkäisemiseksi, mutta nämä tarkastukset aiheuttavat suuttumusta monien matkustajien keskuudessa yksittäisten lentoasemien hyvin eriävien tulkintojen vuoksi. Sitä, onko tämä tehokas väline, ei ole vielä päätetty. Epäilen sitä hyvin paljon, koska terroristit ovat pitkään kehittäneet muita strategioita ja löytäneet muita keinoja.

Oletan, että tehdään seuraavanlainen arvio: joko tarkastusmenettelyt yhdenmukaistetaan ja niitä parannetaan tai sitten nämä toimenpiteet keskeytetään, koska tavoite on, että matkustajia ei vaivata tehottomilla toimilla.

  Bernard Wojciechowski (IND/DEM). – (PL) Arvoisa puhemies, minä äänestin Paolo Costan mietinnön puolesta. Melkein kuusi vuotta on kulunut siitä, kun asetus (EY) N:o 2320/2002 hyväksyttiin. Kaksi ja puoli vuotta on kulunut sen voimaantulosta. Huoli matkustajaturvallisuudesta lentokentillä ja lentokoneissa on edelleen hyvin ajankohtainen aihe. Siviili-ilmailun turvaaminen lisää dramaattisesti lentoliikenteen kustannuksia ja heikentää matkustamismukavuutta. Turvatoimien kustannukset ovat toinen kysymys. Näiden kustannusten on oltava mahdollisimman avoimia, ja kuluttajien on tiedettävä, mihin heidän lentolipustaan maksetut rahat käytetään ja miten. Turvatoimia varten kerätyt varat pitäisi käyttää yksinomaan turvatoimien kustannuksien kattamiseen. Tähän tarkoituksen varten osoitettuja varoja ei saa käyttää mihinkään muuhun tarkoitukseen.

  Jan Březina (PPE-DE). – (CS) Arvoisa puhemies, pidättäydyin äänestämästä yhteisiä sääntöjä koskevasta asetusehdotuksesta, koska katson, että se sisältää joitakin puutteita. Kaikkein vakavin puute on lentokoneen miehistön luotettavuuden arvioimista koskeva menetelmä, josta ei säädellä itse asetuksessa, vaan erikseen myöhemmin. Hyväksytystä sanamuodosta seuraa, että kun asetus on pantu täytäntöön, se on salaiseksi luokiteltu EU:n asiakirja, ja siihen sisältyvät tiedot eivät ole julkisesti saatavilla. Voi olla niin, että jopa ihmiset, joiden velvollisuuksista säädetään asiakirjassa, eivät pysty tutustumaan siihen. Tämä loukkaisi oikeusvarmuuden periaatetta. Sama koskee sen neuvoa-antavan työryhmän toimintaa, jonka komissio perustaa komitean kanssa. Neuvoa-antava työryhmä koostuu eurooppalaisista järjestöistä, jotka toimivat ilmailun turvallisuuden alalla. On sopimatonta, että komitea ainoastaan tiedottaa asianosaisille eikä salli niille pääsyä salaiseksi luokiteltuun tietoon. Pyydän siksi, että asia ratkaistaan siten, että avoimuuden periaatetta kunnioitetaan.

- Mietintö: Reino Paasilinna (A6-0041/2008)

  Hubert Pirker (PPE-DE). – (DE) Uusi instituutti, joka perustetaan, vaikuttaa minusta ehdottoman oikeutetulta ja järkevältä sille annettujen tavoitteiden osalta, ja siksi minä tuen mietintöä ja tämän instituutin perustamista.

Euroopan unionin – ja siten meidän – täytyy tehdä kovasti työtä pärjätäksemme teknologisessa kilpailussa muilla taloudellisilla alueilla, mutta – ja nyt käsittelen keskeistä asiaa – haluaisin pyytää komissiota jälleen kerran arvioimaan 32 virastomme, joihin uusi instituutti lukeutuu, tarkoituksenmukaisuuden ja tehokkuuden, tekemään eräänlaisen virastojen terveystarkastuksen, ja lopettamaan virastot, jotka eivät ole enää tarkoituksenmukaisia ja jotka eivät toimi tehokkaasti veronmaksajien edun näkökulmasta.

Minä toivon – ja tämä on pyyntö komissiolle, joka on täällä läsnä tänään iltapäivällä ja jonka asialistalla tämä aihe on – että komissio lopultakin toteuttaa tämän virastojen terveystarkastuksen.

  Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Olen tyytyväinen siihen, että olemme kolmen vuoden jälkeen perustamassa Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituuttia. Minä olen iloinen, että instituutti ei ole mikään ”superyliopisto”, vaan että se luo innovaatioverkkoja tutkimuksen soveltamiseksi yhä laajemmin teollisuudessa ja terveyspalveluissa. Sellaisten yhteyksien pitäisi lisätä merkittävästi myös liikealan panostusta tieteeseen. Me tiedämme onnistuneemme, kun eurooppalaisten patenttien määrä alkaa kasvaa ja saavutamme Yhdysvallat ja Japanin. Instituutin pitäisi sijaita uudessa jäsenvaltiossa. Tšekin tasavalta on parhaiten valmistautunut ehdokas: sillä on jo haluttu konferenssikeskus tiede- ja liikemiehille. Kaarlen yliopisto on lisäksi vanhan ja uuden Euroopan yhteisten kasvatuksellisten juurien symboli.

  Tomáš Zatloukal (PPE-DE). – (CS) Äänestin Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin perustamisen puolesta. Uskon lujasti, että se auttaa parantamaan jäsenvaltioiden kilpailuedellytyksiä saattamalla kumppanuusjärjestöjä osalliseksi integroituihin toimintoihin innovaation, kehityksen ja tutkimuksen aloilla kaikkein korkeimmalla kansainvälisellä tasolla. Odotan, että EIT:stä tulee kiinnekohta innovaation järjestämiselle sikäli, että sillä edistetään uudenlaisia yhteistyömuotoja niiden kumppanuusjärjestöjen keskuudessa, jotka osallistuvat tutkimuksen, yliopistojen ja yksityisen sektorin osaamiskolmioon. Minä uskon, että EIT saavuttaa maailmanlaajuisen maineen ja että se tarjoaa houkuttelevan ympäristön lahjakkaimmille ihmisille kaikkialta maailmasta.

  Hannu Takkula (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, ensinnäkin haluan kiittää esittelijää Reino Paasilinnaa, joka on tehnyt hyvää työtä.

Äänestin tämän esityksen puolesta. Kuten silloin heti, kun tämä esitys tuli käsiteltäväksi ja kun sain muutaman tilaisuuden keskustella siitä komission puheenjohtajan kanssa, pidän edelleen tärkeänä sitä, että lähtökohtana on ensisijaisesti olemassa olevien yliopistojen vahvistaminen ja verkostoituminen. Instituutteja ei pidä perustaa niiden itsensä vuoksi. On olennaisen tärkeää huolehtia siitä, että instituutti on koordinoiva elin ja toisaalta ettei tutkimusmäärärahoja johdeta pois jo olemassa olevilta yliopistoilta ja tutkimusinstituuteilta, jotka ovat tehneet hyvää työtä.

Uusi instituutti voisi koordinoida eurooppalaista innovaatiota ja teknologiaa ja sitä kautta synnyttää uutta lisäarvoa. Instituuttia tarvitaan, mutta kuten jo totesin, sisällön on oltava ydinasia, eikä puitteiden. Uskon, että sopivia toimitiloja on tarjolla Puolassa ja muuallakin, mutta sisältöä ei saa unohtaa.

  Syed Kamall (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, edustan Lontoota, mahtavinta kaupunkia maailmassa, maailman parhaimman valtion pääkaupunkia. Kaupungissani on useita innovatiivisia yliopistoja, joten saatatte ajatella, että kannattaisin tätä mietintöä, mutta itse asiassa äänestin sitä vastaan. Haluaisin selvittää, miksi.

Sanoittaja Thomas Dolby lauloi ”hän sokaisi minut tieteellä” ja 2 Unlimited -yhtye sanoi puolestaan ”digitaalinen vallankumous, tekniset ratkaisut, joillekin ne tuovat vain lisää sekaannusta”. Olkoon sanoituksien meriitti mikä tahansa, mutta mielestäni tämä koskee myös EIT:tä koskevaa ajattelutapaa. Komissio on oikeassa siinä, että Eurooppa on onnistunut tutkimuksessa, mutta sillä on puute innovaatiosta. Mutta miten toteutetaan innovaatiota?

Sitä ei toteuteta uusien rakenteiden ja rakennusten avulla. Sitä ei toteuteta myöskään toistamalla olemassa olevia pyrkimyksiä. Voimme tässä yhteydessä nähdä, että EIT yrittää matkia Yhdysvaltojen Massachusetts Institute of Technologyn menestystä ilman, että otetaan oppia MIT:n onnistuneesta liiketoimintamallista. Näistä syistä äänestin mietintöä vastaan.

  Christopher Heaton-Harris (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin ensiksi asettaa EIT:n historialliseen asiayhteyteen. Kun kuulin ensimmäisen kerran EIT:stä, me puhuimme siitä, mitä voisimme tehdä tällä rakennuksella, koska parlamentilla on kaksi toimipaikkaa, ja jos me luopuisimme tästä toimipaikasta, mihin tätä Strasbourgissa sijaitsevaa rakennusta käytettäisiin? Ideana oli lahjoittaa Strasbourgille maailmanluokan yliopisto.

Valitettavasti Strasbourgilla jo on melko hyvä yliopisto, ja he eivät pitäneet tästä ajatuksesta. Strasbourg ei halunnut luopua tästä toimielimestä. Meillä on ollut monia keskusteluja tästä aiheesta, vaikka realistisesti parlamentin pitäisi päättää itse omasta toimipaikastaan.

Mutta ajatus syntyi, ja nyt olemme päätyneet tähän satojen miljoonien eurojen massiiviseen talousarvioon, jonka me aiomme nyt käyttää sellaiseen työhön, jota jo parhaillaan tehdään muualla. Herää kysymys, mikä on tämän tarkoitus. Tavoitteleeko Eurooppa jotakin, jota se ei tarvitse, koska sillä jo on se? Tarvitseeko se tätä eurooppalaista tuotemerkkiä asiantuntemuksen sijasta? Aiommeko vain käyttää paljon rahaa kiinteistöihin paikassa, jossa voisimme toteuttaa koordinoidumpia toimia Oxfordin, Cambridgen ja muiden hyvien Euroopan yliopistojen fantastisia esimerkkejä noudattaen?

- Mietintö: Reimer Böge (A6-0065/2008)

  Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Kiitos, arvoisa puhemies. Vaikka en edustakaan Yhdistynyttä kuningaskuntaa, tuin 162 miljoonan euron tuen vapauttamista Yhdistyneessä kuningaskunnassa sattuneiden tulvien vuoksi, jotka aiheuttivat 4,6 miljardin euron tuhot.

Esitän kuitenkin kaksi varausta. Ensiksikin teemme tämän päätöksen vasta yhdeksän kuukauden kuluttua tapahtumista. Toiseksi asiaa koskevien sääntöjen mukaisesti on muitakin Euroopan maita, kuten Kreikka, jotka pyytävät apuamme. Mielestäni pitäisi perustaa kaksi rahastoa: yksi EU:n tarpeita varten ja toinen muita valtioita varten, jotta vältetään tilanne, jossa ei ole varoja köyhien maiden auttamiseksi. Säännöt varojen käyttämisestä antavat etusijan laajamittaisille katastrofeille. Meidän pitäisi kuitenkin myös voida auttaa pienempiä alueita. Solidaarisuutta ei erotella koon perusteella. Hyvät naiset ja herrat, minä haluaisin sääntöjä muutettavan.

  Glyn Ford (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, olen ilahtunut, että parlamentti vapauttaa 162 miljoonan euron summan Euroopan solidaarisuusrahastosta tueksi omalle alueelleni ja muualle viime vuoden tulvaonnettomuuksien jälkeen.

Kuten tiedämme, nämä varat on tarkoitettu infrastruktuurihankkeita varten teiden, siltojen, rautateiden, sairaaloiden ja muiden laitosten korjaamista varten. Samalla Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus voi kuitenkin vapauttaa rahoitusta, jota sen olisi pitänyt käyttää tähän. Vielä on tuhansia ihmisiä, jotka asuvat tilapäismajoituksessa, ja monet kaupat ja tehtaat ovat suljettuina.

Olen siksi ilahtunut, että Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta on vapautettu varoja ja toivon, että asukkaat Gloucestershiressa ja muualla hyötyvät tästä.

  Puhemies. − (EN) Aion tehdä kirjallisen äänestysselityksen Yorkshiren ja Humberin asukkaiden puolesta Glyn Fordin esityksen mukaisesti.

- Mietintö: Kyösti Virrankoski (A6-0058/2008)

  Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Minä tuin budjettikohdan luomista hallintomenoihin Galileo-ohjelmaa varten komission tarkistetun ehdotuksen mukaisesti. Minä myös tuin tarkistusta, jolla Galileon talousarvion yhteydessä siirretään 2 miljoonan euron määräraha toiminnallisesta budjettikohdasta hallinnolliseen budjettikohtaan.

Tällä rahoitetaan muun muassa riskinhallinnan määrittelyä ja seurantaa, teollis- ja tekijänoikeuksien määrittelyä sekä myös innovatiivisia navigointimarkkinoita. Minä tuen tätä vahvasti. Minua kuitenkin huolestuttaa se, että teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta hyväksyi 29. tammikuuta suurella äänienemmistöllä kahdeksan tarkistusta, joilla Galileon valvontaviranomainen poistettiin Galileo- ja Egnos-ohjelmia koskevan tarkistetun ehdotuksen oikeusperustasta. Haluaisin, että tästä aiheesta käydään vakava keskustelu täysistunnossa.

  Bernard Wojciechowski (IND/DEM). – (PL) Arvoisa puhemies, esitän hyvin lyhyen puheenvuoron tästä mietinnöstä. Minä äänestin sen puolesta, koska jokainen valtio, koosta riippumatta, on voimaton ylivoimaisen esteen edessä. Erityisluontoisten menojen rahoittaminen silloin, kun kyseessä on erityinen tilanne, auttaa valtiota korjaamaan ilmastollisten olojen tai luonnononnettomuuden aiheuttamaa vahinkoa. Tämä on itsestään selvää.

  Christopher Heaton-Harris (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, tässä mietinnössä viitataan EU:n solidaarisuusrahaston käyttöönottamiseen, mistä keskustelimme hieman aikaisemmin. Osa edustamastani alueesta todella hyötyi tai hyötyy myöhemmin tuosta rahasta erityisesti North Lincolnshiressä, jossa me kärsimme valtavista tulvista.

Mietin kuitenkin, pitävätkö Lincolnshiren asukkaat tätä asianmukaisena rahankäyttönä. Me maksamme paljon rahaa Euroopan unionille, mutta meidän täytyy anoa rahaa takaisin, kun tarvitsemme sitä. Jokaista takaisin saamaamme kahta puntaa varten meidän on itse ensin annettava 5 puntaa. Voisimmeko kuluttaa tämän rahamäärän paremmin?

Kuten olen aikaisemmin todennut äänestysselityksissä, minua huolestuttaa se, miten me laadimme näitä lisätalousarvioita. Valtavia rahasummia siirretään eri budjettikohtien välillä, ja hyvin harvat ihmiset valvovat tätä.

Tänään me siirrämme vain pari miljoonaa euroa Galileolle, ja muutamia miljoonia euroja muualle, mutta aikaisemmin kyseessä ovat olleet sadat miljoonat eurot. Minä haluaisin todellakin tietää, onko asianmukaisen parlamentaarisen prosessin mukaista laittaa meidät valvomaan Euroopan veronmaksajien rahoja

- Mietinnöt: Luis Manuel Capoulas Santos (A6-0053/2008) ja Daniel Varela Suanzes-Carpegna (A6-0054/2008)

  Christopher Heaton-Harris (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestän aina ja jatkuvasti parlamentin ja komission tekemiä kalastussopimuksia vastaan ja uskoakseni pätevästä syystä. Esitän muutamia lainauksia mietinnöistä.

Komission Guinea-Bissauta koskevassa arvioinnissa havaittiin, että se edesauttoi yhteisön troolari- ja tonnikalateollisuusalojen elinkelpoisuutta Atlantin valtamerellä ja tarjosi niistä riippuvaisille yhteisön aluksille ja teollisuudelle tasapainoisen oikeudellisen ympäristön ja näkyvyyttä keskipitkällä aikavälillä, mutta arvioinnin mukaan sillä oli ainoastaan ”merkittävä vaikutus” Guinea-Bissaun talousarvion tasapainoon ja maan poliittiseen tasapainoon. Sillä ei ole väliä, kenen kanssa teemme näitä kalastussopimuksia, sillä pohjimmiltaan me varastamme kalaa niiltä, jotka voisivat pyytää sitä paikallisesti, myydä sitä paikallisesti, ansaita rahaa paikallisesti ja siten päästä köyhyydestä. Me kehitämme ratkaisumallin, jonka mukaan me itse asiassa maksamme Euroopan kalastajille, jotta he menevät näille vesille ja kalastavat siellä koneellisesti nostaen tonneittain kalaa ja siten tuhoten näiden rannikkovaltioiden kalastustalouden.

Norsunluurannikkoa koskevassa mietinnössä puhutaan rahamäärästä, jonka me käytämme tähän. Kyseessä on melkein 600 000 euroa, jonka annamme EU:n aluksille, jotta ne kalastavat yli 7 000 tonnia tonnikalaa. Jos puhutte keskivertoespanjalaiselle ja kysytte, kuinka monta henkilöä Norsunluurannikolta tulee heidän maahansa – koska kalastusaluksia, joita käytettiin kalasaaliiden tuomiseen Espanjaan, käytetään nyt kuljettamaan satoja tai jopa tuhansia laittomia maahanmuuttajia Kanariansaarille ja muualle – tulette huomaamaan, että aiheutamme itse suuremman ongelman itsellemme, emmekä suinkaan luo markkinoihin perustuvaa ratkaisua. Tämä olisi mahdollista, jos antaisimme kalastusoikeuden haltijoiden kalastaa itse ja kohentaa siten omaa talouttaan.

- Mietintö: Gabriele Albertini (A6-0014/2008)

  Christopher Heaton-Harris (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, mikään ei tuo minulle enemmän iloa kuin puhuminen kestävästä eurooppalaisesta liikenteestä.

Pidättäydyin äänestämästä tästä mietinnöstä siksi, että vaikka se sisältää jonkin verran järkevää eurooppalaista politiikkaa, mielestäni olisi parasta jättää yksittäisten jäsenvaltioiden markkinoiden ratkaistavaksi, miten parhaiten selvittää Lontoon liikenneongelmat. Minun on vaikea uskoa, että Euroopan laajuisella yhteistyöllä ja koordinointistrategialla ratkaistaan pysäköintiongelmat Nottinghamissa tai Leicesterissä. Kyllä, parhaiden käytäntöjen vaihtamisen avulla ehkä, mutta nyt puhutaan suurista sijoituksista projektiin, johon liittyisi useita komission ja neuvoston tasolla kokoontuvia politiikan luomiseen tähtääviä komiteoita.

Katson, että tällainen politiikka määritellään parhaiten paikallisella tasolla. Siksi minä pidättäydyin äänestämästä koko mietinnöstä.

  Richard Seeber (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puheenjohtaja, minä äänestin mietinnön puolesta, koska minä uskon, että se on asianmukainen ja että se osoittaa oikean suunnan. Kuljetusalan täytyy tunnustaa kokonaisvastuunsa erityisesti ympäristöalan tavoitteiden osalta, mutta myös Lissabonin tavoitteiden saavuttamisen osalta.

Minä olen erityisesti tyytyväinen siihen, että viides tarkistus, jossa vaaditaan, että Euroopan unioni ei ainoastaan allekirjoita Alppeja koskevaa yleissopimusta, vaan lopultakin ratifioi sen, hyväksyttiin. On myös hyvä, että ensimmäinen tarkistus hylättiin, ja alkuperäinen teksti säilytettiin. Meidän pitäisi siis alkaa sisällyttää maantieliikenteen ulkoisia kustannuksia. On kuitenkin sääli, että seitsemäs tarkistus hylättiin. Sen mukaan tutkimuksen seitsemäs puiteohjelma olisi täytynyt integroida ja yhdistää liikenteeseen paremmin.

Lopuksi haluaisin antaa neuvon Yhdistyneen kuningaskunnan kollegoilleni, jotka sättivät unionia niin paljon, että he lukisivat tekstejä huolellisemmin, sillä moni seikka on ilmaistu konditionaalissa. Nämä ovat harkinnanvaraisia lausekkeita, ja se, toteuttaako Yhdistyneen kuningaskunnan kaltainen suuri jäsenvaltio nämä toimenpiteet, on jäsenvaltion oman harkinnan vallassa.

  Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Eilisiltainen keskustelu ei vakuuttanut minulle, että Euroopan komissio ja jäsenvaltiot ovat lähitulevaisuudessa valmiita varaamaan rahoitusta liikenneinfrastruktuurin laadun parantamiseen uusissa jäsenvaltioissa.

Komission jäsen oli aivan oikeassa viitatessaan liikennemuotosiirtymän tarpeeseen eilisen keskustelun lopussa. Haluaisin pyytää komissiota tekemään realistisia suunnitelmia moottoritie- ja rautatieinfrastruktuurin kehittämiseksi uusissa jäsenvaltioissa. Ilman niitä me emme voi realistisesti keskustella kestävästä liikennestrategiasta, emme ainakaan ympäristönäkökulmasta. Minä tuin myös eurovinjettiä koskevaa tarkistusta. Sen uudelleentarkastelu ei saa haitata kestävää liikennestrategiaa.

Kirjalliset äänestysselitykset

- Mietintö: Reimer Böge (A6-0062/2008)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin saksalaisen kollegani Bögen kuulemismenettelyä koskevan mietinnön puolesta. Mietinnössä tuetaan ehdotusta neuvoston päätökseksi vuodesta 2002 lähtien selvitystilassa olleen Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) varojen ja selvitystilan päätyttyä hiili- ja terästutkimusrahaston varojen hoitamiseksi annettujen monivuotisten taloudellisten suuntaviivojen vahvistamisesta tehdyn päätöksen 2003/77/EY muuttamisesta. Oli oikea ratkaisu ottaa huomioon muuttuvat markkinat ja rahoitustuotteet esitettäessä mahdollisuus ohjata tätä pääomaa ajanmukaiselle tasolle pitäen yllä suojelun korkeaa tasoa ja pitkän aikavälin vakautta.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Saattaa tosiaankin olla järkevää etsiä uusia teknologioita, joita tuetaan yhteisön tasolla ja myös taloudellisesti ja joilla terästuotannon hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää. Nousevien maiden aiheuttaman kysynnän kasvun ja useiden luonnononnettomuuksien, joiden takia vähentäminen on ollut mahdotonta, vuoksi tästä raaka-aineesta on ollut jatkuvasti puutetta, ja se on heijastunut hiilen ja teräksen ennätyksellisen korkeisiin hintoihin. Nyt on korkea aika lopultakin etsiä vaihtoehtoja hiilivaroille, jotka alkavat loppua.

On myös erittäin kiistanalaista, että entisillä konsortioilla kuten Euroopan hiili ja teräsyhteisöllä (EHTY) ja Euratomilla, joka sulautettiin Euroopan unioniin kauan sitten, on vielä omat rahastonsa, ohjelmansa, ja niin edelleen, erityisesti kun otetaan huomioon, että esimerkiksi ydinvoimaa vastustavat jäsenvaltiot joutuvat alituisesti rahoittamaan ydinvoimatutkimusta ja muita toimia. Meidän pitäisi lopultakin paneutua tähän asiaan.

- Mietintö: Paolo Costa (A6-0043/2008)

  Bogusław Liberadzki (PSE), kirjallinen. − (PL) Olen samaa mieltä ehdotuksesta korvata olemassa olevissa kahdenvälisissä sopimuksissa tiettyjä säännöksiä yhteisösopimuksilla.

Ilmaliikenteen maksujen ja hintojen osalta esittelijä Paolo Costa on oikeassa ottaessaan käyttöön lausekkeen, jolla estetään kolmansien valtioiden kuljetusliikkeitä saamasta hintaan perustuvaa johtoasemaa yhteisön sisäisten kuljetusten alalla.

- Mietintö: Neil Parish (A6-0044/2008)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin kollegani Neil Parishin mietinnön puolesta. Mietintö koskee maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttamista ja tiettyjä maataloustuotteita koskevia erityissäännöksiä, jotka hyväksyttiin 31. joulukuuta 2006 vallinneen tilanteen perusteella. Sillä yhdistettiin alakohtaisista yhteisistä markkinajärjestelyistä annetut 21 asetusta yhdeksi kattavaksi asetukseksi, jolloin saatiin selkeytettyä ja yksinkertaistettua säädöskehystä muun muassa seuraavien markkinapolitiikan alojen osalta: interventiot, yksityinen varastointi, tuontitullit, vientituet, suojatoimenpiteet, valtiontuki- ja kilpailusäännöt, ilmoitukset ja tiedonannot. Tämän jälkeen oli tarpeen ajantasaistaa tekstiä ottaen huomioon sokeri-, hedelmä- ja vihannesalalla, hedelmä- ja vihannesjalostealalla, siemen-, naudanliha- ja maitoalalla sekä maitotuotealalla vuoden 2006 jälkeen tehdyt päätökset.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Me vastustamme nykyistä yhteistä maatalouspolitiikkaa ja vastustamme merkitykseltään vähäpätöisten muutosten tekemistä olemassa olevaan järjestelmään. Me vaadimme, että koko yhteinen maatalouspolitiikka tarkastetaan ja arvioidaan kattavasti uudelleen.

Näiden kahden mietinnön avulla ylläpidetään yhteisen maatalouspolitiikan olemassa olevia rakenteita. Näin ollen me emme voi tukea niitä. Koko yhteinen maatalouspolitiikka on järjetön keksintö, ja se täytyy lakkauttaa.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Olen tyytyväinen Neil Parishin mietintöön, jolla säädetään maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä. Näillä ehdotuksilla annetaan teollisuuden eri aloille yhdenmukaiset säännöt yksityisestä varastoinnista, tuontitulleista ja suojatoimenpiteistä, ja ne ovat myönteinen toimi Euroopan maatalouspolitiikan selkeyttämiseksi. Avoimuuden ja lainsäädännön yksinkertaistaminen tällä alalla on tarpeen, ja se hyödyttää suoraan Skotlannin maanviljelijöitä. Äänestin siksi mietinnön puolesta.

- Mietintö: Neil Parish (A6-0045/2008)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin Yhdistyneestä kuningaskunnasta tulevan kollegani Neil Parishin mietinnön puolesta. Mietintö koskee maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttamista ja pellava- ja hampuntuotantoalaa koskevia erityissäännöksiä. Euroopan komissio antaa myöhemmin tällä hetkellä laadittavan selvityksen pellava- ja hamppukuitujen tuotantotukien jatkamisesta. Tuen olisi pitänyt loppua vuoden 2008/2009 markkinointivuoden loputtua, mutta tätä tukea ehdotetaan jatkettavaksi odotettaessa vuonna 2008 aloitettavia yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastukseen kuuluvia toimintalinjojen tarkasteluja. Minä tuen tätä ehdotusta, joka on hyvin järkevä.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Ehdotus jatkaa pellavan ja hampun tukemista on tarpeen menettelyllinen välttämättömyys, jonka avulla YMP:n terveystarkastukseen jätetään aikaa riittävälle pohdiskelulle ja mahdollisille uudistuksille. Tuen siten mietinnössä esitettyjä suosituksia ja äänestin tämän mukaisesti.

- Mietintö: Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (A6-0055/2008)

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. − (PL) Äänestin Lidia Geringer de Oedenbergin mietinnön puolesta. Mietintö koskee ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan yhteisön tilastollisesta toimialaluokituksesta.

Minua kiinnosti erityisesti lukea kollegani mietintö. Minä puollan mietinnön hyväksymistä, koska mielestäni yhteisön oikeuden pitäisi olla selvempää ja ymmärrettävämpää ja siten avoimempaa ja kunkin kansalaisen ulottuvilla.

Tavoitteena on kodifioida Euroopan yhteisön tilastollisesta toimialaluokituksesta 9 päivänä lokakuuta 1990 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 3037/90.

Olen juristi ja pyrin äänestysselityksessäni korostamaan kodifioinnin merkitystä. Se on erittäin tärkeä prosessi, jossa yhdistetään monia oikeudellisia säännöksiä yhdeksi systemaattiseksi kokoelmaksi, jonka perusteella voidaan tulkita perustavanlaisia oikeussääntöjä. Pidän erityisen tärkeänä, että yhteisön lainsäädäntöä yksinkertaistetaan ja järjestetään.

- Mietintö: Paolo Costa (A6-0049/2008)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Minä äänestin kollegani Paolo Costan mietinnön puolesta. Mietintö koskee sovittelukomitean hyväksymää tekstiä Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteiseksi asetukseksi yhteisistä siviili-ilmailun turvaamista koskevista säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 2320/2002 kumoamista. Asetus hyväksyttiin 11. syyskuuta 2001 Yhdysvaltoja vastaan tehtyjen hyökkäyksien jälkeisenä päivänä ja sitä oli tarkasteltava uudelleen sen täytäntöönpanosta saadut kokemukset huomioon ottaen. Kompromissiin on onneksi päästy turvatoimien rahoittamisesta, mikä jaetaan jäsenvaltioiden ja lentoasemaviranomaisten, lentoyhtiöiden ja matkustajien kesken.

Olen tyytyväinen, että Euroopan parlamentti onnistui vakuuttamaan neuvostolle ja komissiolle, että valvonnan käsittävää säätelymenettelyä on käytettävä monissa toimissa, kun vahvistetaan ilmailun turvaamista koskevat yhteiset perusvaatimukset muun muassa matkustajien turvatarkastusten ja kiellettyjen aineiden, kuten nesteiden, osalta.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tällä asetuksella pyritään yhdenmukaistamaan EU:n tason yhteisiä siviili-ilmailun turvaamista koskevia sääntöjä, kuten esimerkiksi matkustajien ja matkatavaroiden turvatarkistuksia, kulunvalvontaa ja ilma-alusten turvatarkastuksia, ja sillä kumotaan 11. syyskuuta 2001 Yhdysvalloissa sattuneiden tapahtumien vuoksi vuonna 2002 hyväksytty asetus.

Arvostelimme sitä, että mietinnössä ei tarjota mitään takuuta siitä, että turvatoimien tarjoamisesta aiheutuvia kustannuksia ei siirrettäisi matkustajille – tilanne on aivan päinvastainen. Kyse on selkeästi julkisista palveluista. Ei ole myöskään mitään takuuta siitä, että käyttäjien ei tarvitse maksaa lisämaksuja toimenpiteiden kattamiseksi. Lisäksi ei ole mitään selvennystä siitä, poistetaanko ne monet turvatoimet, joita on jo arvosteltu laajalti erityisesti siksi, että niiden tehokkuudesta ei ole mitään varmuutta.

On hälyttävää, että työntekijöitä koskevaa lentokenttäalueelle pääsyn turvallisuusperusteista rajoittamista on käytetty työntekijöiden ammattijärjestön perustamisen estämiseksi. Nykyisellä sanamuodolla ei varmisteta, että tällainen sääntöjen väärinkäyttö voidaan estää tai että kyseiset oikeudet voidaan turvata. Lopuksi, asetus tekee selvästi mahdolliseksi aseistautuneen henkilökunnan läsnäolon lennoilla. Katsomme, että tämä on väärä toimenpide, vaikka kyseessä ovatkin turvallisuusnäkökohdat.

  Stanisław Jałowiecki (PPE-DE), kirjallinen. − (PL) Äänestin tämän mietinnön puolesta kaikesta huolimatta. Haluaisin sanoa muutaman sanan selitykseksi. Kuten sanotaan, tilapäinen ratkaisu kestää pisimpään. Meillä on ollut vuosi aikaa vakuuttua tämän lausunnon totuudesta. Kun kielto juomien ja muiden nestemäisten aineiden ottamisesta lentokoneisiin otettiin käyttöön, meille vakuutettiin, että se oli vain tilapäinen vaatimus. Menettelyä piti pian tarkastella uudestaan ja itse asiassa oli tarkoitus asentaa erikoisia laitteita, kuten ilmaisimia, jotka voisivat havaita vaaralliset aineet.

Mitään tällaista ei toteutettu. Mitä sillä välin tapahtui matkustajille? Matkustajat vain tottuivat näihin hankaluuksiin... He suhtautuivat niihin aivan kuin ne olisivat aina olleet olemassa ja olisivat välttämättömiä. Huomatkaa, että nämä ovat juuri sellaisia toimia, joilla meidän vapauttamme ja oikeuksiamme vähitellen ja melkein huomaamatta rajoitetaan myös muilla aloilla, ei ainoastaan siviili-ilmailussa.

Parlamenttia ja erityisesti näitä periaatteita lujasti puolustaneita parlamentin edustajia sovittelukokouksessa on kunnioitettava. Heidän menestyksensä ei ollut täydellinen, mutta on syytä painottaa sitä, mitä kuitenkin saavutettiin.

  Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. − (DE) Minä äänestän uuden ilmaliikenteen turvallisuutta koskevan asetuksen puolesta. Asetuksella kohennetaan lentoliikenteen turvallisuutta.

Minä puolustan vahvasti yhteistä äänestystä standardeista ja säännöistä Euroopan tasolla, koska vain uusien direktiivien tehokkaalla ja nopealla sovittamisella varmistetaan lentomatkustajien turvallisuus sekä heidän oikeutensa. Pidän erityisen tervetulleena mukana olevien turvallisuusviranomaisten, lennon turvahenkilöiden, käyttöä etenkin, kun otetaan huomioon tämänhetkinen kansainvälisen terrorismin uhka mahdollisesti herkillä lentoreiteillä. Tuen lisäksi turvallisuusmääräyksiä, joiden perusteella sallitaan aseiden tuominen ainoastaan ruumaan ja vain poikkeustapauksissa, kun asianmukainen valtio on antanut siihen suostumuksensa sillä hetkellä.

Mitä tulee rahoitusta koskevaan kiistakysymykseen, tuen kompromissia, jossa jokaisen jäsenvaltion pitäisi tehdä oma päätöksensä siitä, vastaavatko turvatoimenpiteiden kustannuksista lentoasemat, lentoyhtiöt vai käyttäjät. On kuitenkin selvennetty, että kustannuksien pitäisi koskea suoraan turvallisuuspalveluiden tarjoamista ja vain todelliset hankintamenot pitäisi kattaa. Komissiota kehotetaan myös jättämään kustannuksien rahoitusta koskeva selvitys käsiteltäväksi vuoden loppuun mennessä yhdessä lainsäädännöllisen ehdotuksen kanssa, jos se on tarpeen.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Puhuessani sellaisen valtion edustajana, joka joutui äskettäin terrorismin uhriksi, pidän parlamentin jäsenen Paolo Costan mietintöä siviili-ilmailun turvallisuudesta erityisen tervetulleena. Siviili-ilmailun turvallisuus koskee kaikkia jäsenvaltioita, ja siksi sitä varten tarvitaan yhteisiä EU:n perusstandardeja. Turvatoimenpiteiden rahoitukseen tehtyjen parannuksien osalta katson, että riittävä kompromissi on saavutettu ja että sen perusteella jäsenvaltioille ja käyttäjille sallitaan riittävää liikkumavaraa kustannuksien jakamisessa. Joustavissa rahoitussäännöissä ei ainoastaan oteta huomioon tarvetta toteuttaa perustoimenpiteitä kaikkialla Euroopassa, vaan niiden perusteella ne lentokentät, joiden katsotaan olevan suurimmassa riskissä joutua terroritekojen kohteeksi, voivat toteuttaa lisätoimia uhan torjumiseksi. Kannatan ehdotusta vähentää sellaisista kolmansista maista, joiden turvallisuusvaatimukset vastaavat EU:n tasoa, tulevien matkustajien tarkastusten määrän tiheyttä.

  Dimitrios Papadimoulis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Kieltäydyin äänestämästä Euroopan parlamentin ja neuvoston välisen lopullisen sovittelun puolesta, koska minä vastustan vartioiden ottamista lennoille, kun otetaan huomioon ne korkeatasoiset tarkastukset, joihin matkustajat joutuvat ennen lentokoneeseen saapumistaan. Pidän tätä toimenpidettä liiallisena: sillä uhrataan matkustajien oikeudet lennon turvallisuuden nimissä. Se ei ole suhteellisuusperiaatteen mukainen ja viime kädessä se kaataa taloudellisen taakan kansalaisten, toisin sanoen matkustajien, maksettavaksi. Me kehotamme jäsenvaltioiden hallituksia ja erityisesti Kreikan hallitusta, että he eivät jatka tätä toimenpidettä ja käyttävät jo olemassa olevia mahdollisuuksia.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Siviili-ilmailun turvallisuus on joutunut todellisten, uhkaavien ja ennenkuulumattomien haasteiden eteen viime vuosina. On pyritty toteuttamaan kaikki toimet, joilla voidaan asianmukaisesti vastata matkustajien ja lentohenkilökunnan henkeä uhkaaviin vaaroihin, ja silti huomaamme, että käyttöönotetut säännöt eivät pysy rikollisten luovuuden tahdissa. Me emme voi siksi viivytellä kauempaa tai käyttää enempää aikaa keskusteluihin, joissa pidetään itsestäänselvyytenä vääränlaista turvallisuudentunnetta.

Lainsäädäntö, josta me tänään äänestämme, on ainoastaan osa lainsäädäntötoimea, jota unioni on kehittänyt sen varmistamiseksi, että sen kansalaisilla on laajempi ja ilmeisempi turvallisuus. Siksi siviili-ilmailun turvallisuuden alalla on tärkeää, että me kehitämme joustavia välineitä, joilla on mahdollista luoda kansalaisille mahdollisimman suuri turvallisuuden tunne ja joita voidaan helposti ja asianmukaisesti arvioida. Äänestän siksi parlamentin sovittelussa aikaansaaman sopimuksen puolesta. Tällä varmistetaan kansalaisten suojelu ja siviili-ilmailun turvallisuus ja meidän turvallisuuttamme, demokraattisia elimiämme sekä oikeusvaltioperiaatetta uhkaavien tahojen jatkuva tarkkailu.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, äänestin Paolo Costan mietinnön puolesta, joka koskee yhteisten siviili-ilmailun turvaamista koskevia sääntöjä ja asetuksen (EY) N:o 2320/2002 kumoamista.

Itse asiassa minä uskon, että on kaikkein tärkeintä luoda yksinkertaisempi ja joustavampi lainsäädännöllinen kehys, jolla edistetään vapautta ja päätöksentekovaltaa lakien toteutusvaiheessa, verrattuna edellisiin toimenpiteisiin, jotka olivat liian yksityiskohtaisia.

Kuitenkin minä uskon, että on oikein erottaa hiuksenhienosti se, mitä tulee lentokenttämaksujen yhdistämiseen tarjotuista palveluista aiheutuneisiin kustannuksiin. Haluaisin tässä yhteydessä kehottaa komissiota tekemään aloitteen mahdollisimman pian turvatoimien rahoittamisesta Euroopan lentokentillä sekä turvallisuustoimien kustannuksista, jotta voidaan puuttua mahdollisiin kilpailun vääristymiin tällä alalla.

  Brian Simpson (PSE), kirjallinen. − (EN) Minä äänestän sovittelussa saavutetun kompromissisopimuksen puolesta siitä huolimatta, että minulla on varauksia kyseisen lainsäädännön rahoituksesta sekä ministerineuvoston asenteesta tämän koko menettelyn aikana.

Ensiksi on otettava huomioon, että hallitukset uskovat voivansa ottaa käyttöön parannetut turvatoimenpiteet siviili-ilmailussa ja että ne edellyttävät, että teollisuus ja matkustajat maksavat ne. Minun näkemykseni ja parlamentin näkemys on, että jos jäsenvaltiot pitävät kiinni parannetuista turvatoimenpiteistä, niin niiden pitäisi ainakin osallistua kustannuksiin.

Toiseksi minun käsitykseni sovittelusta on, että kaksi osapuolta yrittää sovitella näkemyksiään päästäkseen sopimukseen. Tässä asiassa neuvosto ei edes yrittänyt päästä kompromissiin, saati sitten sovitteluun, vaan ylimielisesti syytti parlamenttia siitä, että se saattaa matkustajaturvallisuuden riskialttiiksi. Tämä ei ole hyväksyttävää ja jättää katkeran perinnön meidän kaikkien muistettavaksi tulevissa sovitteluissa. Minusta tuntuu, että neuvosto kiristää minua äänestämään tämän sopimuksen puolesta, jotta me voimme ottaa käyttää ainakin tehostettuja turvatoimia kansalaisten suojelemiseksi. Annan ääneni vastahakoisesti ja suuttumuksen vallitessa.

- Mietintö: Reino Paasilinna (A6-0041/2008)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Minä olen tyytyväinen, että toisessa käsittelyssä hyväksyttiin suomalaisen kollegani Paasilinnan mietinnön perusteella neuvoston yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin perustamisesta. Instituutin saattoi alulle komission puheenjohtaja José Manuel Barroso helmikuussa 2005 ja sen kohdalla herännyt jonkin verran epäilyksiä siitä, mitä lisäarvoa kyseinen laitos tuo.

Vaikka jaankin tämänlaisen hankkeen rahoittamista koskevat mielipiteet ja huolenaiheet, katson kuitenkin, että on välttämätöntä kehittää tällainen laitos tiedon tuomiseksi eurooppalaisen esikuvan ytimeen, koska meidän humanistinen eurooppalainen sivilisaatiomme etenee tiedon kehityksen, eikä suinkaan tietämättömyyden, kulttuurin välityksellä. Mainitsen ohimennen Euroopan unionin budjettirakenteen kasvavan epäjohdonmukaisuuden erityisesti tämänkaltaisten suurten hankkeiden (tai esimerkiksi Galileon) rahoittamisessa. Lopuksi sanoisin, että minä en voi ymmärtää, miksi Vihreät/Euroopan vapaa allianssi -ryhmä teki tarkistuksen, jolla he lykkäsivät yhteisen kannan täytäntöönpanoa ja jota vastaan minä ja puolueryhmäni äänestimme hylätäksemme sen.

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, olen tyytyväinen ja tuen kollegani Reino Paasilinnan mietintöä, jolla pyritään edistämään EU:n talouskasvua ja kilpailukykyä kehittämällä uudenlaista innovaatiota, koska sillä perustetaan Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT).

EIT:n tavoitteena on tukea kilpailumahdollisuuksien keskeistä tekijää, tietoa. Tieto ei voi sinällään olla paikalleen pysähtynyt käsite, ja se voi olla olemassa ainoastaan dynaamisessa ja jäsennetyssä tieteen ja uusien keksintöjen prosessissa. Todellinen kehitys saavutetaan vain innovaation välityksellä.

Tänä päivänä vanhojen ja uusien osaamistalouksien maailmanlaajuisilla markkinoilla toimivat kilpailijat, kuten Yhdysvallat, Intia ja Japani. Ne ovat valtioita, jotka ovat aina tehneet innovaatiosta talouskehityksensä kulmakiven ja ovat siten nauttineet vahvasta kilpailuedusta EU:hun nähden.

EIT auttaa vahvistamaan tiedon vaihtoa, saattamaan yhteen, vaihtamaan ja kierrättämään ajatuksia sekä keräämään tutkimusta kaikkialta Euroopasta sellaisilta makroalueilla, jotka ovat välttämättömiä EU:n tulevan kilpailukyvyn kehittämiselle.

Markkinoidemme kilpailujärjestelmän potentiaaliset edut ovat melkein rajoittamattomat. Meidän tehtävänämme on varmistaa, että hankkeeseen varatut 2,4 miljardin euron varat käytetään kunnolla ja että Euroopan unioni voi vastata maailmanmarkkinoilla syntyviin tuleviin haasteisiin tarmokkaammin.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Kuten mainitsimme jo ensimmäisessä käsittelyssä, suhtaudumme erittäin kriittisesti Euroopan teknologiainstituutin perustamiseen erityisesti useiden tutkimusjärjestöjen ottamien kantojen vuoksi.

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituuttia koskevaa ehdotusta arvostelleiden tiedejärjestöjen ottamien kantojen mukaisesti äänestimme neuvoston yhteisen kannan hylkäämisen puolesta, mutta valitettavasti ehdotus hylättiin. Ensinnäkään tarvittavaa rahoitusta ei ole. Yksi rahoitusmahdollisuuksista on yhteisön talousarvio, mukaan lukien tutkimukseen tarkoitetut määrärahat, mikä saattaa johtaa pelkästään kehittyneempien valtioiden tukemiseen ja näin epätasa-arvoisuuden syvenemiseen.

Useiden instituutin halunneiden valtioiden painostuksesta tämä muuttui todeksi, eräänlaiseksi väyläksi tiedeyhteisöön turvautumiseen eri aloilla. Euroopan parlamentti hyväksyi useita tarkistuksia komission ehdotukseen, mutta meidän mielestämme ne eivät riitä suoristamaan jotakin, joka oli alusta alkaen kiero.

  Genowefa Grabowska (PSE), kirjallinen. − (PL) Tuen ponnekkaasti kollegani Reino Paasilinnan mietintöä. Olen vakuuttunut, että tätä instituuttia tarvitaan erittäin paljon Euroopan unionissa ja sen jäsenvaltioissa. Se herättää mielenkiintoa Euroopan tutkijoiden ja tiedemiesryhmien keskuudessa yksittäisissä jäsenvaltiossa sekä myös käytännön alojen, pääasiassa yrittäjien, keskuudessa. Minusta tuntuu, että instituutilla pitäisi olla koko EU:ta koskeva liikkeellepaneva tehtävä ja siihen kuuluvista osista ei pitäisi sen vuoksi jättää yhtäkään jäsenvaltiota pois.

Sillä on erityinen tehtävä mahdollisuuksien varmistamisessa ja EU:n talouksien yhdistämisessä uusissa jäsenvaltioissa. Vain yhdistämällä vanhan ja uuden Euroopan tutkimuspotentiaalin ja tiedemiesten ponnistelut, voimme päästä siihen, että olemassa olevat epäsuhtaisuudet tasoitetaan ja voimme siirtyä eteenpäin toteuttaen Lissabonin strategian päämäärät. Haluaisin tämän puolesta vedota siihen, että instituutin (hallintoneuvoston) toimipaikka sijoitetaan kotimaahani Puolaan, Wroclawiin.

Se on kaupunki, jossa vanhan ja uuden Euroopan kulttuurit kohtaavat, se sijaitsee kolmen muun jäsenvaltion, Saksan, Itävallan ja Tšekin tasavallan, läheisyydessä, sillä on hieno tieteen ja tutkimuksen tukirakenne, lukuisia korkeakouluinstituutteja ja valtavasti opiskelijoita, melkein 200 000. Minulla ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Wroclaw ole paras paikka Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin sijoittamiselle.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Reino Paasilinnan mietintö Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin perustamisesta edistää merkittävästi Lissabonin strategiassa esitettyjä tavoitteita. Ajatus julkisen sektorin, tutkimuslaitosten ja korkeakouluinstituuttien asiantuntemuksen saattamisesta yhteen on hyvä ja mielenkiintoinen pilottiprojekti. Meidän täytyy myös varmistaa, että EIT:n hallintoneuvosto valitaan avoimesti, jotta sen työn rehellisyyttä varjellaan. Parlamentin ja neuvoston pitäisi toimia sen puolesta, että avoimuus varmistetaan ja että taataan EIT:n vastuullisuus ja että tieto- ja osaamisyhteisöjen riippumattomuutta kunnioitetaan. Minä tuen tätä mietintöä.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Kun otetaan huomioon neuvoston ja parlamentin välillä saavutettu sopimus, johon Euroopan komissio ei esittänyt mitään vastaväitteitä, minä arvelen, että tänään toisessa käsittelyssä hyväksyttävä suositus asetukseksi, jolla perustetaan Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti, on erityisen tärkeä virstanpylväs, sillä se on tosiasiassa symboli tämän tärkeän hankkeen syntymisestä.

Joitain vuosia sitten Euroopan unioni otti innovaation ja tiedon keskeiseksi näkökulmaksi, jolla vastataan globaalistumisen haasteisiin sekä uusien merkittävien taloudellisten toimijoiden esiintuloon. Tässä asiayhteydessä tutkimukselle ja kehittämiselle annettava, taloudellisena aseena toimiva erikoistuki on aloite, jota on kannatettava mahdollisimman paljon ja joka on tämän hankkeen ydin.

Vain ajan myötä näemme, olisiko ollut parempi perustaa todellinen kampus vai yhteisöjen mukautettu ratkaisu. Joka tapauksessa on tärkeää, jopa välttämätöntä, että joustetaan ja voidaan jatkuvasti mukauttaa mallia parhaiden ratkaisujen mukaisesti. Muutoin innovaation oppi-isällä ei ole kapasiteettia innovoida, ja se olisi anteeksiantamaton erehdys, kun tarkoitus on luoda tehokkuusmalleja.

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. – (NL) Halusin aluksi tukea ehdotusta Euroopan teknologiainstituutiksi, koska se täyttää nykyisen korkeakouluopetuksen, tutkimuksen ja innovaation välisen kuilun, mikä on tärkeää talouden ja sisämarkkinoiden näkökulmasta. EIT vaikuttaisi loistavalta hankkeelta, mutta sitä koskevat rahoitukselliset järjestelyt ovat riittämättömät.

En voi siten tukea nykyistä ehdotusta tai neuvoston yhteistä kantaa etupäässä siksi, että talousarvio on riittämätön. Komissio on ehdottanut osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tarpeisiin kuuden vuoden ajaksi kohtuullista summaa. Neuvosto on vähentänyt talousarviota siinä määrin, että tämä ei ole enää mahdollista. Silti EIT:n vaikutustenarviointi osoitti, että kunnollinen perusrahoitus on olennainen tekijä menestymisessä.

Ehdotuksen mukaan osaamis- ja innovaatioyhteisöt joutuvat hankkimaan ulkoista rahoitusta muista yhteisön ohjelmista, joita ei ole edes suunniteltu tähän tarkoitukseen. Siksi jäsenvaltioiden täytyy ottaa vastuu rahoituksen myöntämisestä – emme voi yksinkertaisesti luottaa yksityiseen sponsorointiin. Tämän ehdotuksen hyväksyminen tarkoittaisi hankkeen tuomitsemista epäonnistuneeksi.

Lopuksi se, että ensimmäisten osaamis- ja innovaatioyhteisöjen keskeisenä tutkimuskohteena ollut ilmastonmuutos on poistettu mietinnöstä, on syynä siihen, että en enää tue mietintöä.

- Mietintö: Reimer Böge (A6-0065/2008)

  Derek Roland Clark, Nigel Farage ja John Whittaker (IND/DEM), kirjallinen. − (EN) Me olemme luonnollisesti sen puolella, että Yhdistynyt kuningaskunta saa rahoitusta Euroopan unionilta viimevuotisten tulvien kustannuksia koskevana avustuksena. Tuemme siksi tätä aloitetta.

Käytämme kuitenkin hyväksemme tämän mahdollisuuden antaa tiedoksi, että me emme suosi kyseistä järjestelyä, jonka perusteella Yhdistyneen kuningaskunnan pitää pyytää tukea Euroopan unionilta.

Yhdistyneet kuningaskunnat on EU:n talousarvion suuri nettomaksaja. Sen sijaan, että joudutaan anomaan sitä, että meille palautetaan pieni osa, me haluaisimme mieluummin pitää varamme ja päättää itse, miten ne käytetään.

  Richard Corbett (PSE), kirjallinen. − (EN) Olen ilahtunut, että Euroopan parlamentti hyväksyi EU:n solidaarisuusrahastosta 170 miljoonan euron tulvatuen, jota käytetään viimekesäisten tulvien jälkeisiin puhdistustoimiin maassani ja erityisesti kotialueellani. Tulvat vahingoittivat satoja koteja ja liikeyrityksiä ja aiheuttivat kurjuutta tuhansille ihmisille. Se, että tämä on toiseksi suurin maksu kautta aikojen EU:n solidaarisuusrahastosta, viittaa uhrien kärsimiin valtaviin taloudellisiin ja henkilökohtaisiin kustannuksiin. Tällä summalla voidaan toivottavasti kattaa joitain näistä kustannuksista.

Voin sanoa Euroopan parlamentin jäsenenä yhdeltä kaikkien eniten tulvista kärsineiltä alueilta, että kaikki apu on tervetullutta. Tämä muun Euroopan solidaarisuuden ele on erittäin tervetullut minun vaalipiirissäni.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tänään hyväksytyllä mietinnöllä hyväksytään solidaarisuusrahaston käyttäminen Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi siellä kesällä 2007 sattuneiden tulvien vuoksi.

Koska Yhdistyneessä kuningaskunnassa ilmoitettu vahinko ylitti tämän mekanismin käytön kynnyksen, suunnilleen 4 612 000 000 euroa, tulvien seuraukset luokiteltiin ”vakavaksi onnettomuudeksi”, ja komissio ehdotti, että solidaarisuusrahastosta vapautetaan 162 387 985 euron määrä.

Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunnan lausunnossa kehotetaan neuvostoa pääsemään sopimukseen komission ehdottamasta muutoksesta asetukseen, jolla tämä rahasto perustetaan, mihin se ei ole pystynyt sen jälkeen, kun Euroopan parlamentti hyväksyi kantansa ensimmäisessä käsittelyssä 18. toukokuuta 2006, vaikka kyseessä oli meidän puoleltamme kriittinen äänestys.

Meidän mielestämme, muiden seikkojen ohella, Euroopan parlamentin kanta ei turvaa alueellisten onnettomuuksien tukikelpoisuutta, eikä sen perusteella voida tunnustaa Välimeren alueen luonnonkatastrofien erityisluonnetta tai tämän rahaston mukauttamista – mitä tulee aikarajoihin ja tukikelpoisiin toimenpiteisiin – luonnonkatastrofien erityisluonteeseen, kuten kuivuus ja tulipalot. Nämä näkökohdat pitäisi turvata.

  Janusz Lewandowski (PPE-DE), kirjallinen. − (PL) Arvoisa puhemies, solidaarisuusrahasto on solidaarisuusperiaatteen olennaisin osa ja yksi Euroopan yhteisön kulmakivistä. Sen käyttöä koskevia kriteerejä on muokattu monien vuosien käytännön kokemuksen perusteella. Näin on poistettu sen hallinnoinnin harkinnanvarainen luonne, joka oli ilmeinen ainakin yritettäessä ensimmäisen kerran saada perustetuksi ja toimintaan globalisaation vastainen rahasto, koska tämä on uusi Euroopan unionin talousarvioon kuluva väline, joka perustettiin vuosien 2007–2013 rahoitusnäkyminen mukaisesti. Yksi merkittävä haitta, jota korostetaan vahvasti solidaarisuusrahaston tapauksessa, oli pitkä odotusaika ennen kuin tämä väline saatiin käyttöön, ja sitä painottivat luonnonkatastrofeista kärsineet hakijamaat. Paradoksaalisesti EU pystyi vastaamaan nopeammin kolmansien maiden apua koskeviin pyyntöihin, kuin niihin, jotka sen omat jäsenvaltiot esittivät.

Ehdotus rahaston käyttämisestä tukemaan Isoa-Britanniaa ja Pohjois-Irlantia, jotka kärsivät tulvista kesäkuussa ja heinäkuussa 2007, täyttää kaikki muodolliset vaatimukset. On syytä ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan toiminta, jonka ansiosta parlamentin menettelyjä nopeutettiin. Samalla on vaikeaa tulkita Euroopan komission viivyttelyä. Sen 18. tammikuuta 2008 antamat päätelmät ilmestyivät kuuden kuukauden kuluttua luonnononnettomuudesta ja Yhdistyneen kuningaskunnan pikaisesti esitetystä hakemuksesta. Tämä osoittaa solidaarisuusrahaston viivästynyttä hallintoa koskevan ikävän perinteen ja edellyttää täytäntöönpanosäännösten parantamista, mitä parlamentti on pyytänyt 18. toukokuuta 2006 lähtien.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Yhdistyneessä kuningaskunnassa viime vuonna sattuneiden tuhoa aiheuttaneiden tulvien jälkeen haluaisin osoittaa kunnioitusta Reimer Bögen työlle, joka koskee Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa koskevaa mietintöä. Ehdotettu rahamäärä hyödyttää kaikkia tulvista kärsineitä mukaan lukien liikeyrityksiä. Pidin siksi mietinnön suosituksia tervetulleina.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Luonnonkatastrofien ja muiden onnettomuuksien seurauksena on tarjottava nopeasti tilapäismajoitusta ja tehtävä väliaikaisia korjauksia tärkeään infrastruktuuriin, kuten esimerkiksi sähkökaapeleihin, teihin, siltoihin, ja niin edelleen, ja varmistettava, että sairaalat voivat aloittaa jälleen toimintansa. Solidaarisuusrahasto voi olla suuri apu tässä. Se, mistä ei voida maksaa, on hätäapua antavien tuhannet ilmaiset työtunnit. Onnettomuuksien kohteeksi joutuneiden kärsimyksiä ei myöskään voi korvata.

Solidaarisuusrahastossa on säilytettävä järkevä tasapaino varojen nopean maksamisen ja hallinnon sujuvuuden sekä sen välillä, että varoja ei käytetä muuhun kuin aiottuun käyttötarkoitukseen. Ehkäisevät toimet ja parempi hallitustenvälinen yhteistyö ovat erityisen tärkeitä valmistauduttaessa tuleviin luonnonkatastrofeihin. Näitä tapahtumia ei pitäisi missään nimessä käyttää hyväksi EU:n väestönsuojeluviraston tai EU:n onnettomuuksia koskevien nopean toiminnan joukkojen perustamiseksi, sillä tällaisilla toimilla ei voida tehokkaasti tarjota turvaa luonnononnettomuuksilta vaan ainoastaan paisuttaa kustannuksia ja lisätä hallinnollista taakkaa.

  Carl Schlyter (Verts/ALE), kirjallinen. − (SV) Minä äänestän tätä mietintöä vastaan, koska sen perusteella EU:n talousarvio kasvaisi. Vuoden 2007 tulvien vuoksi Yhdistyneelle kuningaskunnalle osoitettavat varat pitäisi löytää olemassa olevasta talousarviosta, koska siinä on liikkumavaraa painopisteiden tarkistamiselle, esimerkiksi siten, että Galileon talousarviota ei lisätä.

- Mietintö: Kyösti Virrankoski (A6-0058/2008)

  Hélène Goudin (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Aikaisempi kokemus osoittaa, että EU ei hoida onnettomuusapua hyvin. Junilistan katsoo, että rahaston käyttö voi usein vähentää kannustimia jäsenvaltioille niiden ongelmien korjaamiseksi, jotka ovat syynä avun tarpeeseen.

Mitä tulee budjettikohdan käyttöönottoon poikkeuksellisiin menoihin liittyen, Junilistan katsoo, että tämä toimi vahvistaa vaikutelmaa, että EU yrittää tulla suurvallaksi, joka vaikuttaa kaikkeen, mitä maailmassa tapahtuu. Junilistan vastustaa tätä.

Frontex on liian kauas ulottuva toimi, mitä tulee rajavalvonnan ja jäsenvaltioiden maahanmuuttopolitiikkojen koordinointiin. Junilistan vastustaa kaikkea sen toiminnan laajentamista.

Koska minä en voi tukea lisätalousarviota edellä mainittujen syiden vuoksi, olen päättänyt äänestää koko mietintöä vastaan.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Ensimmäinen tarkistus yhteisön vuoden 2008 talousarvioon sisältää 162,4 miljoonan euron osoittamisen EU:n solidaarisuusrahastosta Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi siellä vuonna 2007 sattuneiden tulvien vuoksi sekä uusien budjettikohtien käyttöönoton ja budjettikohtien väliset siirrot vaikuttamatta talousarvion kokonaissummaan.

Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston (Frontex) perustamissuunnitelmaan lisätään 25 paikkaa, eli paikkaluku kasvaa 69:stä 94:ään ottaen huomioon lisäyksen, noin 30 miljoonaa euroa, joka jo on tehty kyseiselle virastolle ja joka hyväksyttiin yhteisön vuoden 2008 talousarviota koskevassa keskustelussa. Kyseisen viraston toimintaa lujitetaan vähitellen ja sille annetaan toimivaltaa, joka kuuluu valtion itsemääräämisoikeuden ytimeen. Kyse on virastosta, joka muiden esimerkkien tapaan tukee ”Eurooppa-linnaketta” ja maahanmuuttopolitiikkaa, jossa korostetaan EU:n edistämää tuvallisuutta.

On myös tähdennettävä uuden otsakkeen luomista poikkeuksellisiin kriiseihin liittyviä menoja koskien, vaikkakaan ei ole selvää, mitä ”kriisillä” tarkoitetaan.

  Janusz Lewandowski (PPE-DE), kirjallinen. − (PL) Arvoisa puhemies, ensimmäisessä lisätalousarviossa vuoden 2008 talousarviosuunnitelman täytäntöönpanon aikana katetaan kohtia, jotka sisällytetään mukautuksia koskevaan yhteiseen otsakkeeseen ”väistämättömien, poikkeuksellisten tai odottamattomien olosuhteiden” vuoksi.

Kohta 1, solidaarisuusrahaston käyttö Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksi, koska se joutui mittavien myrsky- ja tulvatuhojen uhriksi viime vuoden kesällä, kuuluu tähän luokkaan. Ainoa kommenttini on, että varojen käyttöä koskevasta viivästymisestä, joka aiheutui komission myöhästyneestä täytäntöönpanosta, on kehittymässä häpeällinen perinne. Kohta 5, jossa ehdotetaan luotavaksi uusi talousarvion momentti 27 01 11: poikkeuksellisiin kriiseihin liittyvät menot, jolla voidaan rahoittaa varsinaisesta kriisitilanteesta aiheutuvat poikkeukselliset menot, on samankaltainen. Kolme jäljelle jäävää kohtaa, jotka on dumpattu samaan lisätalousarvioon, koskevat kuitenkin eri asiaa.

Jaan esittelijän epäilykset tutkimuksen toimeenpanoviraston ja Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanoviraston rahoituksesta, ja myös jonkin verran epäjohdonmukaisen budjettikohdan 06 01 04 12 luomisesta Galileo-ohjelmaa varten. Frontexin henkilöstötaulukon muutokset ansaitsevat hyväksynnän.

Koko päätelmiä koskeva analyysi ja siihen vastaaminen sopivalla tavalla on ongelmallista vuoden 2008 ensimmäisen lisätalousarvioon sisältyvien budjettikohtien epäyhtenäisen luonteen vuoksi.

  Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Aikaisempi kokemus osoittaa, että EU ei hoida onnettomuusapua hyvin. Junilistan katsoo, että rahaston käyttö voi usein vähentää kannustimia jäsenvaltioille niiden ongelmien korjaamiseksi, jotka ovat syynä avun tarpeeseen.

Mitä tulee budjettikohdan käyttöönottoon poikkeuksellisiin menoihin liittyen, Junilistan katsoo, että tämä toimi vahvistaa vaikutelmaa, että EU yrittää tulla suurvallaksi, joka vaikuttaa kaikkeen, mitä maailmassa tapahtuu. Junilistan vastustaa tätä.

Frontex on liian kauas ulottuva toimi rajavalvonnan ja jäsenvaltioiden maahanmuuttopolitiikan koordinoinnin osalta. Junilistan vastustaa sen toiminnan kaikkea laajentamista.

Mietinnössä kuitenkin esitetään, että varoja ei tällä hetkellä siirretä toiminnallisesta budjettikohdasta hallintomenoihin Galileon määrärahojen kohdalla. Sen lisäksi mietinnössä tuetaan talousarviorakenteen luomista tutkimuksen toimeenpanovirastoa ja Euroopan tutkimusneuvoston toimeenpanovirastoa varten.

Katson, että nämä kysymykset ovat erityisen tärkeitä ja olen siten äänestänyt koko mietinnön puolesta, vaikka esitän periaatteellisia vastalauseita mietinnössä ehdotettuihin muihin tarkistuksiin.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Kyösti Virrankosken mietinnössä lisätalousarviosta nro 1/2008, joka koskee solidaarisuusrahastoa, voimme havaita, että EU on valmis myöntämään lisää rahaa solidaarisuusrahaston varojen käyttöön Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Toivon, että tämä on jotain, mitä teemme myös muiden luonnononnettomuuksista kärsivien jäsenvaltioiden, kuten Kreikan, kohdalla. Äänestin tämän mietinnön puolesta.

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE-DE), kirjallinen. − (RO) Romaniasta valittuna parlamentin jäsenenä olen erityisen tyytyväinen Euroopan unionin lisätalousarviota nro 1/2008 koskevan Euroopan parlamentin päätöslauselmaesityksen hyväksymisestä. Tämä budjettitarkistus on asianmukainen, mitä tulee Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston (Frontex) henkilöstötaulukon muutoksiin. Romania on Euroopan unionin itärajalla, ja se on valtio, joka vastaa unionin yhden pisimmän ulkorajan valvonnasta.

Tämän vuoksi Romanian on aina tuettava rajojen parempaa valvontaa koskevan yhteistyön tehostamista sekä tarvittavien resurssien myöntämistä Frontexille, jotta se voi toteuttaa toimensa parhaiden olosuhteiden vallitessa, olkoon kyse rahoituksesta, henkilöstöstä tai varusteista. Uutta momenttia ”poikkeuksellisiin kriiseihin liittyvistä menoista” arvostetaan myös paljon: me emme voi koskaan valmistautua liikaa epätoivottujen tapahtumien varalta.

- Mietintö: Luis Manuel Capoulas Santos (A6-0053/2008)

  Jan Andersson, Göran Färm, Anna Hedh, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. − (SV) Olemme päättäneet äänestää sopimuksen puolesta, koska valitettavasti tämä valtio on nyt niin taloudellisesti riippuvainen EU:n kalastussopimuksesta. Jos EU:n kumppanuussopimus päättyisi välittömästä, sillä olisi erittäin vakavia seurauksia maan taloudelle. Me suhtaudumme tieteellisiin tutkimuksiin, jotka osoittavat, että meret kalastetaan tyhjiksi, hyvin vakavasti. Näin ollen me emme pidä EU:n kalastussopimusta toteuttamiskelpoisena taistelussa köyhyyttä vastaan ja kehityksen edistämisessä pitkällä tähtäimellä.

Me haluamme muuttaa EU:n kalastuspolitiikkaa niin, että kalavarannot toipuvat. Me myös haluamme tukea kestävää kehitystä niissä valtioissa, joille EU:n kalastussopimukset ovat merkittävä tulolähde tekemällä muutoksia EU:n kauppa- ja avustuspolitiikkaan sekä erilaisilla kumppanuuksilla.

Alusten omistajien pitäisi olla vastuussa kustannuksista, jotka aiheutuvat sopimuksesta, josta ne itse saavat etua, ja me haluamme nähdä jatkuvan muutoksen asiassa. Näin ollen me äänestimme tarkistuksen 8 puolesta, vaikka muutos olisi toteutettava laajemmin.

Guinea-Bissau on yksi Afrikan köyhimmistä maista. Me haluamme painottaa, miten tärkeää on, että EU:n löytää muita, pitkän aikavälin ja kestävämpiä tapoja tukeakseen Guinea-Bissauta, sillä EU:n kanssa tehty kalastussopimus vastaa noin 30 prosentin osuutta maan BKT:sta.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. – (PT) Äänestin Luis Manuel Capoulas Santosin mietinnön puolesta. Mietintö koskee ehdotusta neuvoston asetukseksi Euroopan yhteisön ja Guinea-Bissaun tasavallan välisen kalastuskumppanuussopimuksen tekemisestä, ja katson, että on kyse tasapainoisesta sopimuksesta, jolla varmistetaan kalatalouden kestävyys sekä kummankin osapuolen, Euroopan unionin ja Guinea-Bissaun, intressien suojeleminen.

Pidän esittelijän tekemiä tarkistuksia tärkeänä edistysaskeleena EU:n kalastuspolitiikan vahvistamisessa, sillä niissä korostetaan parlamentin roolin edistämistä sekä sille toimitettavia tietoja.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) EY:n ja Guinea-Bissaun tasavallan välisen sopimuksen perusteella kaudelle kesäkuu 2007–kesäkuu 2011 myönnetään 37 kalastuslupaa, joista neljä Portugalille.

Kaikkiaan 35 prosenttia EU:n taloudellisesta tuesta osoitetaan Guinea-Bissaun hallituksen laatiman alakohtaisen kalastuspolitiikan yhteydessä tekemien aloitteiden tukemiseen. Lisäksi korostetaan kalastustuotteiden terveys- ja hygieniaolosuhteiden sekä kalastustoiminnan seuraamis-, tarkastus- ja valvontatoimien parantamista. Tämä on erityisen tärkeä toiminta-ala, koska kansainvälisten elinten mukaan maan kalavaroihin ovat vaikuttaneet huomattavasti muun muassa laiton ja sääntelemätön kalastus.

Sopimuksen mukaan myös paikallisten, eli guineabissaulaisten, merimiesten työllistäminen on pakollista, ja kuten muissakin sopimuksissa, Kansainvälisen työjärjestön (ILO:n) julistusta sovelletaan kyseisiin merimiehiin.

Sopimuksen 10 artiklassa perustetaan yhteisön toimijoiden ja Guinea-Bissaun toimijoiden välinen sekakomitea varojen yhteiseksi hyödyntämiseksi. Tämä mahdollisuus on edullinen yhteisön aluksille, sillä ne vapautetaan lisenssimaksuista.

- Mietintö: Daniel Varela Suanzes-Carpegna (A6-0054/2008)

  Jan Andersson, Göran Färm, Anna Hedh, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. − (SV) Jos EU:n kumppanuussopimus päättyisi välittömästi, sillä olisi erittäin vakavia seurauksia usealle kehitysmaalle, ja siitä joutuisivat kärsimään monet ihmiset. Me emme siten voi vain sanoa ”ei” sopimuksille, joita EU on tehnyt muiden valtioiden kanssa kalastuksesta. Me suhtaudumme tieteellisiin tutkimuksiin, jotka osoittavat, että meret kalastetaan tyhjiksi, hyvin vakavasti. Me haluamme muuttaa EU:n kalastuspolitiikkaa niin, että kalavarannot toipuvat.

Näin ollen me emme pidä EU:n kalastussopimusta toteuttamiskelpoisena taistelussa köyhyyttä vastaan ja kehityksen edistämisessä pitkällä tähtäimellä.

Me myös haluamme tukea kestävää kehitystä niissä valtioissa, joille EU:n kalastussopimukset ovat merkittävä tulolähde tekemällä muutoksia EU:n kauppa- ja avustuspolitiikkaan sekä erilaisilla kumppanuuksilla.

Alusten omistajien pitäisi olla vastuussa kustannuksista, jotka aiheutuvat sopimuksesta, josta ne itse saavat etua, ja me haluamme nähdä jatkuvan muutoksen asiassa. Näin ollen me äänestimme tarkistuksen 8 puolesta, vaikka muutos olisi toteutettava laajemmin.

  Carlos Coelho (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) EY:n ja Norsunluurannikon välisen uuden kumppanuussopimuksen päätavoitteena on vahvistaa yhteistyötä kahden osapuolen välillä, jotta luodaan kumppanuuden kehys, jossa kehitetään kestävää kalastuspolitiikkaa ja meren elollisten luonnonvarojen järkevää käyttöä Norsunluurannikon alueella kiinnittäen erikoishuomion kyseisen valtion kalastuspolitiikan tukemiseen.

Sopimuspuolet sopivat painopistealoista, joista päätetään kyseistä tukea varten ja määrittelevät tavoitteet, vuotuiset ja monivuotiset ohjelmat sekä perusteet, joilla saavutettuja tuloksia arvioidaan. Pyrkimyksenä on varmistaa alan kestävä ja vastuullinen hallinnointi. Sopimuksessa kunnioitetaan yhteisen kalastuspolitiikan perusperiaatteita ja sillä taataan Portugalille kalastuslupa viidelle pintasiima-alukselle.

Portugalin sosiaalidemokraattinen puolueen jäsenet äänestivät siksi tämän mietinnön puolesta.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämän sopimuksen perusteella EU:n jäsenvaltioiden aluksille myönnetään 40 kalastussopimusta, joista viisi Portugalille, kuuden vuoden ajaksi alkaen heinäkuusta 2007. Aikaisempaan sopimukseen verrattuna sillä vähennetään huomattavasti kalastusmahdollisuuksia, mutta sen perusteella on mahdollista pyytää suurempia saaliita. Sopimuspuolet sopivat, että EU:n rahoitus myönnetään kokonaisuudessaan Norsunluurannikon laatiman alakohtaisen kalatalouspolitiikan aloitteiden tueksi.

Sopimuksesta hyötyvien varustajien on otettava vähintään 20 prosenttia merimiehistä palvelukseen AKT-maiden kansalaisista. Kansainvälisen työjärjestön (ILO:n) julistusta työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista sovelletaan täysimääräisesti kyseisiin merimiehiin. Sopimuksella taataan kokoontumisvapaus ja työntekijöiden kollektiivisen neuvotteluoikeuden tosiasiallinen tunnustaminen sekä syrjimättömyys työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä. Merimiesten palkka vahvistetaan varustajien ja merimiesten tai heidän edustajiensa välisellä yhteisellä sopimuksella, ja palkkausehdot eivät voi olla huonommat kuin ne, joita sovelletaan miehistöihin heidän kotimaassaan, mikä voi johtaa samaa palkkaa samasta työstä koskevan periaatteen rikkomiseen.

- Mietinnöt: Luis Manuel Capoulas Santos (A6-0053/2008) ja Daniel Varela Suanzes-Carpegna (A6-0054/2008)

  Lena Ek, Olle Schmidt ja Anders Wijkman (PPE-DE), kirjallinen. − (SV) Me olemme päättäneet äänestää EU:n ja Guinea-Bissaun sekä EU:n ja Norsunluurannikon välisiä kalastuskumppanuussopimuksia vastaan. Syy on se, että kokemukset tällaisista sopimuksista ovat hyvin arveluttavia. Matalan tulotason maille tarjotaan kertasuoritusta, ja kiitokseksi siitä ne avaavat merialueensa EU:n ja pääasiallisesti eteläeurooppalaisten jäsenvaltioiden kaupalliselle kalastukselle. Siirretyt summat ovat naurettavan pieniä suhteessa saatuun saaliiseen, ja lisäksi on olemassa selvä kestämättömän kalastuksen riski. Lisäksi paikalliselle rannikkokalastukselle aiheutuu epäsuotuisia vaikutuksia. Me toivomme, että EU:n kestävän kehityksen strategian yhteydessä voitaisiin arvioida viipymättä näitä kalastussopimuksia ja korvata ne kestävillä järjestelmillä.

- Mietintö: Gabriele Albertini (A6-0014/2008)

  Jan Andersson, Göran Färm, Anna Hedh, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. − (SV) Me uskomme, että ehdotuksella yhteiseksi nopeusrajoitukseksi EU:n moottoriteillä saattaa olla positiivinen ympäristövaikutus siinä mielessä, että nopeutta voidaan vähentää niissä jäsenvaltioissa, joiden moottoriteillä ei ole pakollisia nopeusrajoituksia. Kuitenkin on tärkeää, että minkään jäsenvaltion ei pidä luopua toissijaisuusperiaatteesta ja nostaa nopeusrajoitusta maanteillään. Jäsenvaltion on aina voitava määrätä eurooppalaista normia alemmista nopeusrajoituksista.

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin erinomaisen italialaisen kollegani Gabriele Albertinin valiokunta-aloitteisen mietinnön puolesta. Siihen sisältyy tämän alan toimijoille useita suosituksia, joilla parannetaan tilannetta, mikä on huonontunut öljyn kasvavan kysynnän, öljyvarojen vähentymisen, yhä ruuhkaisempien kaupunkien ja ihmisen terveyteen ja ilmastonmuutokseen kielteisesti vaikuttavien syiden vuoksi.

Kannatan kolmea valittua julkisen politiikan alojen yhdistelmää: tekniikan kehityksen kannustaminen (henkilöautot, joiden päästöt ovat enintään 125 g CO2/km), markkinapoliittisten välineiden kehittäminen (päästökauppajärjestelmä, verokannustimet, ympäristövaikutukseen perustuvat verot/tulli, jne.) ja liitännäistoimet, joilla optimoidaan liikennevälineiden ja infrastruktuurien käyttö mahdollisimman tehokkaasti.

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, liikenteellä on epäilemättä vaikutusta yhteiskunnan sosioekonomiseen tilanteeseen ja sillä aiheutetaan samalla suoraa ympäristövaikutusta. Kaupunkiliikenne aiheuttaa itse asiassa 40 prosenttia hiilidioksidipäästöistä ja pitää Euroopan fossiilisten polttoaineiden – kuten öljyn, jonka osuus on suunnilleen 70 prosenttia kokonaiskysynnästä – markkinoiden vankina.

Nämä huolestuttavat tiedot ovat riittävä perustelu uuden kattavan Euroopan liikennestrategian luomisen kiireellisyydelle ja välttämättömyydelle, ja sitä voitaisiin kehittää tämän mietinnön perusteella.

Liikenteen aiheuttamaa pilaantumista täytyy vähentää huomattavasti ja hyvin nopeasti asettamalla rajoituksia saastepäästöille, muuttamalla polttoainesekoituksien koostumusta ja jatkamalla kannustimien käyttämistä ympäristölle suotuisien ja saasteettomien liikennemuotojen ostamista ja käyttöä varten.

EU:lla on siksi vastuu integroidun suunnitelman toteuttamisesta tämän tärkeän tavoitteen saavuttamiseksi sitoutumalla tarjoamaan kannustimia rautatiekuljetusta varten, jolla asianmukaisten parannusten jälkeen voidaan taata korkea tehokkuus ja vähäinen ympäristövaikutus. Euroopan laajuisten verkkojen pitäisi valmistua mahdollisimman pian, ja niihin tarvitaan suurempaa rahoitusta EU:lta. Toisaalta jäsenvaltioiden täytyy taata ja valvoa tämän rakennustyön valmistumista paitsi tapauksissa, joissa ympäristön tai terveyden vahingoittuminen on osoitettu toteen.

  Sylwester Chruszcz (NI), kirjallinen. − (PL) PPE-DE-ryhmän kestävää eurooppalaista liikennepolitiikkaa koskevaan mietintöön (A6-0014/2008) tekemä tarkistus aiheuttaa oikeutetusti huolta sekä itselleni että koko liikennealalle. Tällä tarkistuksella pyritään lykkäämään eurovinjettiä koskevan direktiivin uudelleentarkastelua. Tämän tarkistuksen hyväksyminen antaisi kielteisen viestin Euroopan parlamentilta, ja se olisi Euroopan parlamentin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan 28. tammikuuta 2008 antaman mietinnön vastainen. Tämän vuoksi minä äänestin tarkistusta ja koko mietinnön sisältöä vastaan.

  Françoise Grossetête (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Minä äänestin tämän kestävää liikennepolitiikkaa koskevan mietinnön puolesta. Siinä otetaan huomioon Euroopan energia- ja ympäristöpolitiikat. EU:ssa 70 prosenttia öljyn tarpeesta aiheutuu liikennealasta.

Meidän pitää lopettaa lähestulkoon täydellinen riippuvuutemme fossiilisista polttoaineista ja yhdistää eri politiikan alat, jotka kattavat kaikki liikennemuodot. Tämän menettelytavan perusteella pitäisi luoda ehdot, jotka ovat realistisesti välttämättömiä, kuten teknologinen innovaatio ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi, biopolttoaineiden kehittäminen, verotusjärjestelmän uudistaminen siten, että ympäristövaikutus otetaan huomioon ja liitännäistoimet, joiden perusteella infrastruktuuria käytetään paremmin ja rohkaistaan kansalaisia muuttamaan tapojaan.

Jokainen kansalainen voi olla toimijana kestävässä liikenteessä käyttämällä joukkoliikennettä mieluummin kuin henkilöautoja, kun tämä vaihtoehto on mahdollinen.

Jotta matkustaja- ja kuljetusliikenne tehdään helpommaksi vähän päästöjä aiheuttavilla liikennemuodoilla, kuten rautatie-, joki-, meri- ja joukkoliikenteessä, tarvitaan samanaikaisesti uusia palveluita, alan järjestämistä kilpailukykyiseksi ja eri keinoja tietyn infrastruktuurin käyttämiseksi.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Koska on mahdotonta kommentoida tässä äänestysselityksessä kaikkia tärkeitä asioita, joita tässä parlamentin valiokunta-aloitteisessa mietinnössä tuotiin esille, ottaen huomioon sen monimutkaisuuden ja laajuuden, on huomattava, että asiakirjassa keskitytään vääriin tai ei puututa näkökohtiin, joita tutkijat pitävät pääasiallisina kuljetusta ja energiaa koskevissa asioissa ja niiden ympäristövaikutukseen puututtaessa. Esimerkiksi:

- siihen ei sisälly mainintaa öljyn korkeista hinnoista tai siitä aiheutuvista vaikutuksista;

- siinä ei mainita metaanin käyttöä maantieliikenteessä (paineistettu maakaasu, nesteytetty maakaasu tai biometaani);

- siinä ei käsitellä selkeästi vedyn käyttöä maantieliikenteen korvaavana polttoaineena;

- siinä suositaan kritiikittä biopolttoaineiden käyttöä, mistä aiheutuu vakavia seurauksia, jotka on jo laajalti osoitettu;

- siihen ei sisälly mainintaa tietyistä asiakirjoista, kuten ”Target 2020 -ohjelmasta”, jolla pyritään vuoteen 2020 mennessä korvaamaan noin 20 prosenttia Euroopan liikennealan kuluttamasta polttoaineesta ja dieselistä.

Lopuksi minun täytyy huomauttaa, että jo selkeästi havaittavien ongelmien luettelon lisäksi tarvitsemme politiikkaa, jolla vastataan tehokkaasti kyseisiin ongelmiin, kuten nykyisen kapitalistisen globalisaation haastamiseen, liikenteen rooliin kyseisissä puitteissa, erityisesti maantieteellisen välimatkan lisääntymiseen tuotantopisteen ja kulutuspisteen välillä sekä liikenteen tarpeiden jatkuvaan kasvuun. Tästä aiheesta on paljon enemmän sanottavaa...

  Jim Higgins (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Minä ja Fine Gaelin kollegani PPE-DE-ryhmässä haluaisimme vahvistaa, että me pidättäydyimme äänestämästä tarkistuksista 3 ja 11 ja todellakin koko mietinnöstä verotusta ja maanteiden kuormitusta koskevien huolenaiheiden vuoksi. Me katsomme edelleen, että kummatkin kysymykset ovat yksittäisten jäsenvaltioiden päätettävissä ja niitä ei siksi pitäisi sisällyttää parlamentin mietintöön.

  Timothy Kirkhope (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Brittiläiset konservatiiviset eurokansanedustajat äänestivät parlamentin jäsenen Gabriele Albertinin kestävää eurooppalaista liikennepolitiikkaa koskevan valiokunta-aloitteisen mietinnön puolesta, koska sillä luodaan selkeät puitteet, joilla lisätään tehokkuutta ja estetään kuljetuksen nopeasti lisääntyvää vaikutusta ilmastonmuutokseen. Konservatiivit ovat kuitenkin huolissaan siitä, että mietinnössä esitettyä pyyntöä täydentävistä komission ehdotuksista ulkoisten kustannusten sisällyttämiseksi ei toteuteta ennen kuin vaikutusten arviointi on saatu päätökseen ja parlamentti on keskustellut kunnolla asiasta. Me haluaisimme myös nähdä, että tätä vaihtoehtoa, jos se otetaan käyttöön, sovelletaan yhdenmukaisesti kaikkiin liikennemuotoihin, jotta ei aiheutuisi markkinoiden vääristymiä.

  Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. − (DE) Äänestän Euroopan unionin liikenne-, ympäristö- ja energiapolitiikan yhdenmukaistamisen hyväksi, koska ainoastaan koordinoitu toiminta näillä kolmella alalla voi edesauttaa parannuksia kullakin alalla.

Haluaisin tukea äänelläni erityisesti yleisesti täytäntöönpantavan, avoimen ja kestävän mallin kehittämistä kaikkien liikennemuotojen ulkoisten kustannusten arvioimiseksi. Sen vuoksi vastustan tarkistusta 1, jolla mielestäni pyritään viivästyttämään maantieliikenteen sisäisten kustannuksien sisäistämistä. Tarkistuksen hyväksyminen haittaisi EU:n kestävää liikennepolitiikkaa koskevia pyrkimyksiä ja lisäksi loisi edellytykset vilpilliselle kilpailulle kuljetusmuotojen välillä.

Alituisesti kasvavan liikennemäärän ja siitä aiheutuvan ympäristövaikutuksen vuoksi olisi vahvasti kannustettava intensiivistä Euroopan laajuista yhteistyötä uusien teknologioiden alalla ja vaihtoehtoisia polttoaineita, jotta estetään kasvihuonekaasupäästöt ja parannetaan elämänlaatua jopa ruuhkaisilla alueilla. Tämän vuoksi myös pyydän, että teknisillä parannuksilla liikenteen alalla ja käyttämällä biopolttoaineita uusien ajoneuvojen keskimääräiset päästöt vähennetään tasolle, joka vastaa 125 g CO2/km.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Pidän tervetulleina suosituksia, jotka sisältyvät Gabriele Albertinin mietintöön kestävästä eurooppalaisesta liikennepolitiikasta. Turvallisten ja edullisten liikkumismuotojen pitäisi olla kaikille EU:n kansalaisille myönnetty oikeus. Kyseisen liikenteen kestävyys on myös hyvin kiireellinen kysymys. Edistettäessä teknologista innovaatiota ja markkinoihin perustuvia välineitä, kuten päätöskauppajärjestelmää tai verokannustimia erityisesti suurissa kaupungeissa ja ympäristön kannalta herkillä alueilla, voidaan varmistaa se, että liikennemuotoja ja infrastruktuuria käytetään tehokkaasti. Minä tuen pyyntöä lisätä investointeja infrastruktuuriin ja älykkäisiin liikennejärjestelmiin, jotta puututaan ruuhkautumisen kaltaisiin kysymyksiin. Minä äänestin mietinnön suosituksien puolesta.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Huolimatta siitä, että me poljemme paikallamme lukemattomista toimintasuunnitelmista välittämättä, autonkuljettajat ajetaan käyttämään polkupyöriä ruuhkamaksuilla, tullimaksuilla ja muilla maksuilla tai heitä pyydetään kohteliaasti kävelemään tai käyttämään enemmän joukkoliikennettä.

Meidän täytyy kuitenkin tehdä jotakin selväksi: tämä aiheutuu huonosti koordinoidusta paikallisesta joukkoliikenteestä, jossa on säästetty äärimmäisen paljon, ostoskeskuksien määrän kasvusta kaupunkien reunoilla, samalla kun paikalliset kaupat kärsivät, keskustojen elämänlaadun heikkenemisestä, kasvavasta rikollisuudesta, ulkomaalaisten asuttamien kortteleiden slummiutumisesta ja lopuksi pidemmistä työmatkoista, jotka johtuvat kaupunkien hallitsemattomasta kasvusta sekä joustavammista työajoista ja työsuhteista sekä auton omistamisen edellytyksestä ansiotyölle.

Näiden syiden vuoksi ja ottaen huomioon sen, että ajoneuvot aiheuttavat vain noin 10 prosenttia hiukkaspäästöistä, EU haluaa, ”vain” haluaa saada enemmän toimivaltaa perustaakseen turhia valvontajärjestelmiä. Sen pitäisi sen sijaan tarttua härkää sarvista ja taistella oireiden sijasta syitä vastaan tarkistamalla esimerkiksi EU:n tukipalkkioita koskevaa politiikkaa, jotta raskaiden kuorma-autojen määrän voimakasta lisäämistä ei edistetä enempää, sillä niiden aiheuttamat saastemäärät ovat paljon suuremmat. Optimaalisesti käytetyistä liikennejärjestelmistä pitäisi viimeinkin tulla taloudellisesti kannattavia ja yksityistämisen kiihkon ei pitäisi enää leikata joukkoliikennettä rumaksi tilkkutäkiksi.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Menneiden vuosikymmenten aikana liikenteen alalla on onnistuneesti tehty merkittäviä investointeja energiatehokkuuden parantamiseksi, ja ympäristöä ja turvallisuutta edistävä älykäs teknologia on tuotu markkinoille. Silti nämä edistysaskeleet eivät näytä olevan riittäviä, koska samanaikaisesti alituisesti kasvava kysyntä tällä alalla melkein kumoaa ne.

Meidän on siksi tarkasteltava tätä vaikeaa yhtälöä, jotta voisimme vastata haasteeseen. Liikenteen ala on dynaaminen talouden ala: se on kehittynyt teknisesti ja se on yhä kilpailukykyisempi. Teollisuus on tehnyt laajoja sijoituksia tutkimus- ja kehitystoimintaan läheisessä yhteistyössä institutionaalisten ja yksityisten kumppanien kanssa. Laajempaa koordinointia tarvitaan kuitenkin, jotta kaikkien toimiemme lisäarvo hyödynnetään. Erityistoimet kansalaisille tiedottamiseksi ja heidän tietoisuutensa lisäämiseksi, mitä tulee heidän toimintaansa, ovat olennaisia. Meidän pitäisi lisäksi jatkaa yhteistyötä ja koordinointia polttoainetehokkuuden, investointia koskevan säätelyn, turvallisempien ja vähemmän saastuttavien ajoneuvojen dynaamisen markkinoiden edistämisen sekä teknisen innovaation kehittämisen alalla.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, äänestin kollegani Albertinin erinomaisen mietinnön puolesta. Minä pidän erittäin tärkeänä, että EU koordinoi politiikkaansa kaupunkialueiden joukkoliikenteen ja vaihtoehtoisten liikennejärjestelmien kehittämiseksi ja että se suojelee samalla ympäristöä ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.

Mitä tulee infrastruktuuriin, niin panen merkille, että edelleenkin korostetaan maantiekuljetushankkeita rautatiehankkeiden kustannuksella. Euroopan laajuisten verkkojen valmistuminen näyttää kaukaiselta, ja EU:n panos on minimaalinen verrattuna yksittäisten jäsenvaltioiden kantamaan taakkaan. Minä myös painottaisin, että kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja rahti- sekä matkustajakuljetuksen tehokkuuden parantamiseksi EU:n pitää myöntää rahoitusta ensisijaisten hankkeiden toteuttamiselle Euroopan laajuisten verkkojen puitteissa.

  Karin Scheele (PSE), kirjallinen. − (DE) Parlamentin jäsen Albertinin mietinnössä katsotaan, että ulkoisten kustannusten parempi sisällyttäminen voi edistää markkinahäiriöiden ja päästöjen lisääntymisen poistamista.

Minä äänestin siten tarkistusta 1 vastaan, koska sen päämääränä on viivyttää tieliikenteen ulkoisten kustannuksien sisällyttämistä. Tämä on väärä viesti, koska maantieliikenne on etupäässä vastuussa liikenteen alan päästöistä. Minä toivon, että komission ilmoittaman infrastruktuurimaksuja koskevan direktiivin uudelleentarkastelussa tuodaan nopeaa edistystä tälle alalle.