Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 11. maaliskuuta 2008 - Strasbourg

17. YMP:n ”Terveystarkastus” (keskustelu)

  Puhemies. − (ES) Esityslistalla on seuraavana Lutz Goepelin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan puolesta laatima mietintö ”YMP:n terveystarkastuksesta” (2007/2195(INI)) (A6-0047/2008).

  Lutz Goepel, esittelijä. − (DE) Arvoisat puhemies, komission jäsen ja neuvoston puheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat, niin sanotun yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastusta koskevien parlamentin keskustelujen ensimmäinen kierros päättyy huomenna. Tässä terveystarkastuksessa ei ole kyse yhteisen maatalouspolitiikan perustavanlaatuisesta uudistamisesta. Sillä pitäisi edelleen uudistaa olemassa olevaa politiikka tarpeen vaatiessa perustuen vuoden 2003 jälkeen saatuihin kokemuksiin, ja sitä on mukautettava muuttuneiden olosuhteiden perusteella.

Komission pitäisi huomioida kantamme tosissaan. Se on hyvä lähtökohta tuleville neuvotteluille lainsäädäntöpaketista sekä talousarvion uudelleentarkastelulle vuoden 2013 jälkeen.

Olemme maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnassa tukeneet uudistusten jatkamista suurempaan henkilökohtaiseen vastuuseen ja markkinahenkisyyteen painottaen samanaikaisesti elintarvikkeiden turvallisuutta ja yhteiskunnallista sekä ympäristövastuuta koskevia näkökohtia – erityisesti markkinoiden nykyiseen kehityksen ja ilmastopolitiikan uusien haasteiden osalta – vahvemmin kuin aikaisemmin. Haluamme myös jäsenvaltioille suurempaa joustavuutta järjestelmää muutettaessa: toisin sanoen enemmän mahdollisuuksia irrottaa tuki tuotannosta sekä hellittää historiallisten viitearvojen tasoista.

Valiokunnassamme käydyt keskustelut ovat kuitenkin osoittaneet, että tämä ei ole järkevää kaikilla aloilla ainakaan ennen vuotta 2013. Järjestelmän nopea muuttaminen johtaisi eläinpalkkioille tai niille jäsenvaltioille, joiden tuki on täysimääräisesi irrotettu tuotannosta, mutta joilla on vahva karjanhoitoala, kielteisiin rakenteellisiin häiriöihin nykyisen markkinatilanteen vuoksi. Sama näyttää olevan kyseessä joidenkin kasvintuotantoalojen pienempien markkinasäännösten kohdalla, kuten esimerkiksi perunatärkkelyksen, kuivan vihantarehun tai riisin markkinasäännösten kohdalla, sillä alueellisella tasolla oleva merkittävä jalostusteollisuus on niistä riippuvainen, se on investoinut paljon viime vuosina ja pakotettu suorittamaan korkeilla korkoprosenteilla.

Valiokunta äänesti uuden joustavamman välineen käyttöönoton puolesta edistääkseen ympäristönäkökohdat huomioivaa ja aluekohtaista tuotantoa tai erityisiä aloja – toisin sanoen 69 artiklaa – ja me olemme samanaikaisesti pyytäneet, että uusia toimia suunnitellaan suojelemaan maaseutua ympäristökriiseiltä ja kriiseiltä, jotka ovat yhä useammin odotettavissa ilmastonmuutoksen ja maatalousmarkkinoiden entistä suuremman toisiinsa limittymisen vuoksi. Uudenlaista julkisen ja yksityisen sektorin riskinhallintaa pitäisi myös kokeilla tällä välineellä, jota tarvitaan kiireellisesti muiden välineiden palauttamisen ja uusien epävarmuustekijöiden vuoksi.

Muutama sana vähentämisestä ja mukauttamisesta. Maanviljelijämme odottavat, että suunnittelu on luotettavaa, ja on yksinkertaisesti sopimatonta tehdä jälleen kerran leikkauksia ja suorittaa kahdeksan ja 53 prosentin välisiä siirtotoimenpiteitä suorasta tulotuesta, kun pakollinen mukauttaminen on viisi prosenttia vain neljä vuotta edellisen uudistuksen täytäntöönpanosta.

Mikä tahansa onkin käsitys maaseutujen kehityksen rahoituksesta, niin luottamus tuhoutuu näillä toimilla, ja samalla aiheutuu rakenteellisia keskeytyksiä. Nämä ehdotukset koskevat erityisesti kokopäivätoimisia maatiloja ja niitä, jotka ovat parantaneet kilpailukykyänsä viime vuosina sulautumalla yhdeksi oikeushenkilöksi. Olemme kuitenkin tehneet ehdotuksia siitä, miten yleiset poliittiset tavoitteet ja taloudelliset vaatimukset voidaan nivoa toisiinsa.

Meidän täytyy olla uranuurtajia vakauden ja kilpailukyvyn hyväksi. Ennen kaikkea olemme kiitollisia heille, jotka ovat osallistuneet yhteistyössä tähän valiokunta-aloitteiseen mietintöön, ja minä haluaisin kiittää kaikkia puolueryhmiä edustavia kollegojani maatalousvaliokunnassa.

  Iztok Jarc, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Neuvoston puheenjohtajavaltio pitää esittelijä Goepelin mietintöä tervetulleena ja hyvin harkittuna menestyksekkäänä panoksena keskusteluun. Neuvosto työskenteli myös kovasti vastatakseen komission kertomukseen. Kuten tiedätte, ministerit keskustelivat siitä kolmessa neuvoston istunnossa, marraskuussa, tammikuussa ja helmikuussa.

Ensi viikolla me ministerit yritämme saada aikaan joitain päätelmiä yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastusta koskevasta mietinnöstä. Aloitamme joistakin yleisistä periaatteista. Esimerkiksi silloin, kun yhteisen maatalouspolitiikan uudistus hyväksyttiin vuonna 2003, neuvosto ilmaisi aikomuksensa arvioida hyväksyttyjen uudistusten tehokkuutta tulevaisuudessa sekä erityisesti tarkastella uudistusten vaikutusta asetettuihin tavoitteisiin ja analysoida niiden vaikutuksia maatalousmarkkinoihin.

Yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastuksesta päätettäessä on myös tärkeää tietää, että otamme Eurooppa-neuvoston rahoitusnäkymiä vuosille 2007−2013 koskevat päätelmät huomioon ja että Eurooppa-neuvosto pyytää komissiota toteuttamaan kattavan EU:n budjettia ja menoja koskevan kokonaistarkastelun vuosille 2008−2009. Puheenjohtajavaltio on samaa mieltä komission kanssa siitä, että yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastuksella on tärkeä osa suunnitelluissa toimissa, jotka sisältyvät vuosien 2008−2009 kokonaistarkasteluun ja että se ei määrittele päätelmiä etukäteen.

Olemme todenneet, että vuosien 2003−2004 uudistuksilla on pääasiallisesti toteutettu asetetut tavoitteet markkinatilanteeseen vastaamisesta ja siitä, että yhteinen maatalouspolitiikka on paremmin kansalaisten ulottuvilla. Ministerit ovat myös vakuuttuneita siitä, että komissio arvioi kertomuksessaan oikein pääasiallista kehitystä, joka seurasi vuosina 2003−2004 hyväksyttyjä uudistuksia.

Neuvosto kiinnittää erityisesti huomion kolmeen keskeiseen kysymykseen: kertamaksujärjestelmään, markkinavälineiden rooliin markkinoiden tukemisessa ja tietenkin ilmastonmuutoksen riskinhallinnan nykyisiin ja tuleviin haasteisiin vastaamiseen. Työskentelemme saavuttaaksemme oikean tasapainon politiikan mukauttamisessa uusiin haasteisiin ja muuttuneisiin olosuhteisiin sekä selkeiden ja vakaiden puitteiden säilyttämisessä.

Yksinkertaistamisesta haluaisin sanoa, että Euroopan unioni pitää tätä kysymystä erityisen tärkeänä, ja me odotamme komission määrittelevän konkreettisia toimia tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Kuten jo sanoin, neuvosto pyrkii ensi viikolla tekemään päätelmiä tästä ja monesta muusta aiheesta, kuten riskinhallinnasta, maitokiintiöistä, maitokiintiöiden lakkauttamiseen siirtymisestä sekä toista pilaria koskevista kysymyksistä. Mietintönne on epäilemättä tärkeässä asemassa asiaa koskevissa tulevissa keskusteluissa.

  Mariann Fischer Boel, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin jälleen kerran kiittää maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokuntaa ja erityisesti Lutz Goepelia heidän kovasta työstään, josta on syntynyt erinomainen mietintö.

Olemme ensimmäisen kierroksen vaiheessa, jossa olemme kuulleet monia sidosryhmiä ja eri järjestöjä sekä yksittäisiä henkilöitä tunteaksemme heidän mielipiteensä ja saadaksemme eri ideoita. Euroopan parlamentin mielipide on ratkaisevan tärkeä yhdessä neuvostolta ensi viikolla odotettavien päätelmien kanssa, kun työskentelemme viimeistelläksemme lainsäädäntöehdotukset, jotka komissio hyväksyy toukokuun 20. päivänä. Heti sen jälkeen, samana päivänä täällä Strasbourgissa, minä esitän Euroopan parlamentille lainsäädäntötekstit. Olen periaatteessa melko iloinen nähdessäni, että kaikki kolme toimielintä – Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio – ovat kaikki samassa kaupassa, vaikka meillä on eri ostoslistat.

En mene yksityiskohtiin eri asioista, vaan annan näkemykseni kolmesta tärkeimmästä asiasta. Ensiksi puhun suorista maksuista. Ne liittyvät väistämättä pitkäaikaiseen turvallisuuteen, jonka haluamme taata viljelijöillemme. Olen siksi samaa mieltä mietinnössänne olevasta näkökannasta siitä, että suorat maksut ovat välttämättömiä perusansiotakuuna. Kertamaksusuunnitelma antaa todellisen piristysruiskeen viljelijöidemme kilpailukyvylle, mutta meidän täytyy tehdä järjestelmästä tehokkaampi ja yksinkertaisempi. Siksi minä puolustan myös tukien erottamista tuotantomääristä. Kokemuksemme vuoden 2003 uudistuksesta osoittavat, että tämä on toiminut melko hyvin, ja siksi olen sitä mieltä, että meidän pitää edetä asiassa ja laajentaa tukien erottamisen etuja paitsi silloin, kun tuotantomääriin sidotuilla maksuilla on erittäin vankat perusteet.

Olen myös huomannut, että te kannatatte ajatusta joustavammasta 69 artiklasta hyödyllisenä työvälineenä. Kuitenkaan meidän ei pitäisi edellyttää, että 69 artiklalla ratkaistaan kaikki ongelmat, ja taistelen mitä tahansa yritystä vastaan, jolla pyritään tuomaan tuotantomääriin sidotut maksut takaoven kautta 69 artiklaa käyttämällä.

En käsittele yksityiskohtaisesti jälleen maidontuotantoalaa, sillä me olemme jo käyneet tämän keskustelun. Kuitenkin mainitsen joitain markkinajärjestelyjen välineitä, kuten intervention ja yksityisen varastoinnin. Kuten te, myös minä myönnän, että joillakin markkinajärjestelyjen välineillämme on vielä tehtävä, mutta meidän täytyy pitää niitä Euroopan unionin kannalta asiaankuuluvina, kuten asia on nyt. Olen tyytyväinen, että olemme samaa mieltä siitä, että niiden pitäisi olla todellinen turvaverkko tulevaisuudessa.

Riskit, jotka liittyvät huonoon säähän ja eläintautien puhkeamiseen, kuten korostatte, ovat varmasti keskustelujemme kärjessä. Kuitenkaan emme aloita tyhjästä: neuvosto keskusteli tästä asiasta vuonna 2005 ja päätti, että EU:n tasolla uusilla toimenpiteillä ei pitäisi puuttua siihen, mikä on jo saatavilla eri jäsenvaltioissa. Meidän täytyy olla varmoja, että uudet toimenpiteet eivät häiritse viljelijöiden kykyä reagoida markkinoiden signaaleihin ja että niiden pitää olla yhteensopivia WTO-järjestelmän kanssa, kun aiheutuu yli 30 prosentin menetys.

Mukauttamisen osalta olen tehnyt selväksi moneen otteeseen, että meillä on oltava tulevaisuudessa hyvin kunnianhimoinen maaseudun kehittämisen politiikka. Olin hyvin pettynyt, että rahoitusnäkymiä koskevan keskustelun aikana vuoden 2005 loppupuolella valtion ja hallituksen päämiehet sopivat, että maaseudun kehittämisen rahoituksesta viedään pois huomattava osa.

Minun on kuitenkin sanottava, että teidän mietinnössänne suhtaudutaan melko viileästi ajatuksiini tällä alalla. Mutta arvelen, että voimme osoittaa oikeaksi sen tosiasian, että maaseudun kehittämisen politiikaltamme vaaditaan rahallisesti liikaa. Jos meillä on suuria odotuksia maaseudun kehittämisen politiikallemme ja neuvoston puheenjohtajan sanojen mukaisesti tarpeelle käyttää tätä politiikkaa uusiin, esimerkiksi vesivarojen hallintaa ja luonnon monimuotoisuutta koskeviin haasteisiin vastaamiseksi, niin se ei toimi, jos sille kasataan lisää tehtäviä ilman, että siihen sijoitetaan enemmän rahaa. Luulen, että mukauttaminen on paras tapa lisärahoituksen järjestämiseksi.

Olen lukenut mielenkiinnolla ehdotuksenne ja olen varma, että palaamme tähän asiaan.

Jos mietinnössänne suhtaudutaan viileästi mukautukseen, pitäisin suurille maatiloille myönnettävien maksujen leikkauksiin suhtautumista jopa jäätävänä. Puhutte tästä tuen asteittaisena vähentämisenä. Tämä ei ole asia, joka voidaan sivuuttaa helposti. Tiedämme, että avoimuutta koskevan aloitteemme yhteydessä jokainen taho keskittyy vahvasti rahasummiin, jotka päätyvät yksityisille maanviljelijöille ja maanomistajille. Toisaalta otan hyvin vakavasti kaikkien huolenaiheet kysymyksestä. Olen tarkastellut mielenkiinnolla mietinnössä olevaa ”progressiivista mukauttamista” koskevaa käsitettä. Mielestäni siinä on joitain hyviä ajatuksia, joita meidän olisi huolellisesti tarkasteltava lainsäädäntöehdotuksissa.

Jos olen puhunut hieman liian kauan, se on vain selkeä osoitus omistautumisestani ja valtavasta kiinnostuksestani mahdollisuuteen keskustella tässä yhteydessä parlamentissa Euroopan maatalouspolitiikan tulevaisuudesta.

  Bart Staes, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon valmistelija. − (NL) Puhun ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon valmistelijan Buitenwegin puolesta, joka on sairastunut ja lähettää anteeksipyyntönsä. Ympäristövaliokunta laati 17 suositusta, joista korostan neljää.

1. Ympäristövaliokunta pitää myönteisenä, että komissio aikoo tiedonannossaan vastata ilmastonmuutosta koskevaan haasteeseen ja kannustaa voimaperäisten viljelykäytäntöjen vähentämistä.

2. Ympäristövaliokunta korostaa tarvetta kehittää kestävää ja monitoimista maataloutta ja ottaa kantaa säilyttävän ja luonnonmukaisen viljelyn puolesta.

3. Euroopan komissiota kehotetaan olemaan heikentämättä nykyisiä täydentäviä ehtoja koskevia säännöksiä eli ympäristöä ja eläinten hyvinvointia koskevia toimia ja niiden yhteensopivuutta. Olemme myös sitä mieltä, että täydentävien ehtojen järjestelmää pitäisi vahvistaa tietyillä aloilla, kuten vedenkäyttöä ja -hallintaa sekä vedenlaatua koskevilla aloilla

4. Valiokunta varoittaa komissiota, että se suhtautuisi pidättyväisemmin ”biopolttoaineita” koskevaan käsitteeseen. Niiden hyöty on kyseenalainen, ja ne eivät ole yksiselitteisesti asianmukaisia ympäristöä tai yhteiskuntaa koskevien näkökohtien osalta.

  Neil Parish, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää Lutz Goepelia hänen mietinnöstään. Uskon, että hän on saattanut yhteen koko valiokunnan ja parlamentin oikein hyvässä mietinnössä. Esittäisin, että maatalousalan uudistuksessa ei ole kysymys vallankumouksesta vaan kehityksestä, ja me jatkamme työtämme hyvin pitkälle Fischlerin uudistuksilla. Pidän myös komission ehdotuksia erittäin hyvinä Lutz Goepelin mietinnön ohella.

Arvelen, että yksi avain uudistukseen oli maanviljelijöille koituvan hallinnollisen taakan vähentäminen, ja meillä on siinä vielä tehtävää. Hyvä komission jäsen, olemme kyllä samassa ”kaupassa”, mutta luulen, että jotkut meistä uskovat, että voimme käyttää rahaa eri asioihin, ja sen vuoksi asiasta käydään kiistaa.

Elintarvikkeiden turvallisuus on palannut vahvasti takaisin asialistalle erityisesti nyt, kun Kaukoidän valtiot ostavat yhä enemmän elintarvikkeita. Viljan hinta on kohonnut melkein kaksinkertaiseksi tai kaksi ja puolikertaiseksi, joten uskon, että voimme arvioida varojen käytön uudelleen toteuttaessamme uudistuksen.

Meidän on tarkasteltava jälleen mukauttamista. Mielestäni meidän on päästävä eroon tuotannosta poistamisesta lopullisesti, koska tämä yhteinen maatalouspolitiikka on politiikka, jota ei oleteta liitettävän tuotantoon. Ette voi mitenkään jatkaa tuotannosta poistamista.

Meidän täytyy tarkastella maitokiintiöitä ja lakkauttaa ne vuoteen 2015 mennessä.

Tuotannosta irrotetut maksut: tämä on uudistuksen koko ydin, ja olette aivan oikeassa ajaessanne sitä. Uskon, että nyt on aika, jolloin maatalous voi alkaa suuntautua markkinalähtöiseen hintaan. Kyllä, yhteinen maatalouspolitiikka on välttämätön, mutta myös markkinat ovat olemassa, ja meidän pitäisi käyttää niitä hyödyksi.

Puhetta johti
varapuhemies Marek SIWIEC

  Luis Manuel Capoulas Santos, PSE-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, haluaisin myös toivottaa neuvoston ja komission puheenjohtajan tervetulleeksi. Yhteinen maatalouspolitiikka herättää aina kiivasta keskustelua, ja on usein vaikeaa päästä yksimielisyyteen. Panen kuitenkin merkille, että olemme kaikki yksimielisiä tarpeesta ylläpitää yhteistä maatalouspolitiikkaa, jonka tavoitteet on vahvistettu Lissabonin sopimuksessa.

PSE-ryhmä ponnisteli huomattavasti tässä keskustelussa, omassa ryhmässään, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnassa sekä maanviljelijäjärjestöjen kanssa, ja esitimme yli puolet 600 tarkistusehdotuksesta Lutz Goepelin mietintöön sekä allekirjoitimme 15 niistä 17 kompromissista, jotka käsittivät kymmenittäin tarkistuksia. Ponnistelimme kovasti ja teimme merkittäviä myönnytyksiä, jotta parlamentissa vallitsisi mahdollisimman suuri yhteisymmärrys, ja haluaisin siksi onnitella Lutz Goepelia hänen valmiudestaan keskustella asiasta sekä hänen todellisesta kompromissihengestään. Haluaisin myös onnitella Neil Parishia tavasta, jolla hän johti työtä valiokunnassa.

Tämä on siten paras kompromissi, mutta se ei ole sosiaalidemokraattien mietintö. Tämä ei ole mietintö, jonka me olisimme laatineet. Pidämme sitä melko vanhanaikaisena ja konservatiivisena, kun pyritään vastaamaan yhteiskunnan ja maanviljelijöiden odotuksiin. Kuitenkin mietinnön kokonaissuuntaus ei sulje pois perusteellisempaa keskustelua lainsäädännöllisestä ehdotuksesta. Toivon, että voimme säilyttää saman kompromissihengen, mutta olla kunnianhimoisempia uuden suunnan asettamisessa Euroopan maataloudelle.

Viittaan arimpiin aiheisiin, kuten siihen suuntaan ja nopeuteen, mikä on tukien erottamisella tuotannosta, tuen oikeudenmukaisempaa jakoa varten sovellettavaan mekanismiin, vastuunalaiseen lähestymistapaan maidontuotannon alan tulevaisuuden varalta, uusiin haasteisiin, kuten erityisesti maatalouden rooliin taistelussa ilmastonmuutosta vastaan ja biopolttoaineiden tuotantoon ja niin edelleen. Äänestämme tästä keskustelusta huomenna katse tulevaisuuteen suunnattuna. Pyydän, että suuri enemmistö äänestää tämän mietinnön puolesta sekä niiden parannusten puolesta, jotka sosialistit esittävät tehdäkseen siitä vielä kattavamman mietinnön.

  Niels Busk, ALDE-ryhmän puolesta. – (DA) Arvoisat puhemies, komission jäsen ja neuvoston puheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat, esittelijä Goepel on laatinut luonteenomaisesti pätevällä tavallaan mietinnön, johon sisältyvät välineet maatalouspolitiikan välttämätöntä selkiinnyttämistä ja yksinkertaistamista varten. Mietinnöstä välittyy myös vahvasti se. että yhteistä maatalouspolitiikkaa pidetään yllä vuoden 2013 jälkeen, mistä olen esittelijälle kiitollinen. Tuemme hänen kantojansa jatkuvasta erottamisesta tuotannosta niin, että vuoden 2003 uudistus pannaan täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa. Tuemme esittelijän kantoja markkinavälineistä ja riskien hallinnasta kriisien, epidemioiden, eläinten hyvinvoinnin ja ympäristön sekä mukautuksen ja tukien vähentämisen osalta. Tuemme myös maaseutuja koskevan politiikan kehittämistä edelleen sekä laajempaa keskittymistä biopolttoaineisiin. Olisi ponnisteltava huomattavasti täydentävien ehtojen ja yksinkertaistamisen suhteen, sillä nykyisessä tilanteessa maanviljelijät joutuvat pelloilta ja talleilta opiskelemaan kaavioiden laatimista ja vastaamaan valvontaan. Maitokiintiöt pitäisi lakkauttaa vuonna 2015, joten on syytä korottaa niitä ainakin kahdella prosentilla ja varmistaa pehmeä lasku vuonna 2009. Maitotuotteiden kasvava kysyntä luo lähtökohdan Euroopan maidontuotannolle, joten me toimitamme sitä, mitä markkinat haluavat.

Mietintö sisältää paljon vapauttamista ja markkinataloutta koskevia näkökohtia, joita komission pitäisi käyttää lähtökohtana toukokuun ehdotuksille, kun YMP:n terveystarkistus on tarkasteltavana.

  Sergio Berlato, UEN-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, olemme niiden joukossa, jotka uskovat ja puolustavat YMP:n jatkamista jopa vuoden 2012 jälkeen.

Meistä tuntuu siltä, että tämä mietintö on askel oikeaan suuntaan, mutta emme voi hyväksyä sitä, että tukien täydellisessä erottamisessa tuotannosta ei olisi mahdollisuutta säilyttää tukien sitomista joidenkin erityisalojen kohdalla, jotta estetään niiden tuotannon lopettaminen kokonaan. On kokonaisia aloja, esimerkiksi tupakantuotanto, jotka häviävät, jos tuet erotetaan kokonaan tuotannosta. Näin luodaan myös työttömyyttä ja monia taloudellisia ja ympäristöongelmia erityisen epäsuotuisessa asemassa olevilla alueilla.

Pidämme avun progressiivista mukautusta liiallisena ja todennäköisesti haitallisena toimena, jos tavoitteena on edelleen turvata Euroopan maataloustuotanto. Tunnustamme maaseudun kehittämisen merkityksen, mutta katsomme, että sitä ei voida saavuttaa YMP:n ensimmäisen pilarin kustannuksella.

Lisäksi on välttämätöntä jatkaa sellaisen politiikan täytäntöönpanoa, jolla tuetaan yksittäisiä yhteisiä markkinajärjestelyjä silloin, kun se on tarpeen. Arvoisat puhemies ja komission jäsen, Euroopan unioni tarvitsee yhteisen maatalouspolitiikan, jolla voidaan...

(Puhemies keskeytti puhujan)

  Friedrich-Wilhelm Graefe zu Baringdorf, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvä komission jäsen, olette yrittäneet strategia-asiakirjassa tehdä maatalouspolitiikan terveystarkastuksen, mutta ei niinkään paljon maatalouden osalta, sillä asiat sujuvat siellä melko hyvin tällä hetkellä, joskaan ei kaikilla aloilla. Kysymys olikin: onko maatalouspolitiikka ajan tasalla? Minun on sanottava: kuumeinen näyttö ei ole yksin riittävä, meidän on myös kehitettävä asianmukaisia hoitomuotoja, jos diagnoosi osoittaa puutteita. Olette itse asiassa diagnosoineet puutteellisuuksia, sanoitte sen itse puheessanne. En halua mennä yksityiskohtiin nyt, koska se vie liikaa aikaa.

Nyt asia on riippuvainen toteuttavista toimenpiteistä, jotka myös ovat yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä. Olennaista on, että maanviljelyn täytyy edistää tietenkin ilmaston vakauttamista. Niin se edistääkin, mutta on maataloustuotannon aloja, joissa on vaikeampaa tehdä ehdotuksia ilman rajoittavaa väliintuloa.

On kuitenkin erityisen tärkeää varmistaa, että julkisia varoja käytetään sellaisella tavalla, että välttämättöminä pitämiämme toimenpiteitä voidaan rahoittaa. Haitallista on, että sitä, mihin viitataan toisena pilarina – maaseudun kehittäminen – on supistettu keskipitkän aikavälin rahoitussuunnitelmassa ja että sen kohdalla on jouduttu hyväksymään yli 20 miljardin euron leikkaukset komission ja parlamentin ehdotusten mukaisesti.

Meidän onkin kiireellisesti jaettava uudelleen määrärahat. Meidän on tehtävä tämä myös siksi, että tarvitsemme yhteiskunnan hyväksynnän vuonna 2013.

Olette nyt tehneet joitain ehdotuksia, ja tässä yhteydessä on kiitettävä maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokuntaa ja erityisesti Euroopan parlamentin esittelijää Lutz Goepelia siitä, että hän on antanut sellaista käytännön merkitystä tekemillenne ehdotuksille, jotka myöhemmin johtavat yhdenvertaiseen kohteluun toistensa kanssa kilpailevien liikeyritysten kesken.

Olette ehdottaneet lähes 45 prosentin vähentämisen käyttöönottoa. Valiokunta on esittelijän ehdotuksesta hyväksynyt tämän, mutta tarkistanut sitä niin, että nyt yritykset, joilla on suuri työntekijämäärä, voivat myös arvioida palkkakustannuksiansa. Olimme yhdessä Mecklenburg-Vorpommernissa, näimme nämä liikeyritykset, ja tiedätte, että kilpailun vääristymät voidaan poistaa ja oikeutta luoda ainoastaan, jos otamme käyttöön nämä toimenpiteet.

Toivon, että toimitte tämän säännön mukaisesti lainsäädäntöehdotuksessanne. Muutoin meillä on silti mahdollisuus pelastautua parlamenttina vuonna 2009. Arvoisa komission jäsen, olemme yhteispäätösmenettelyssä, ja meillä on melko erilainen ja meidän näkökulmastamme erityisen sopiva kanta!

  Ilda Figueiredo, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, on tärkeä hetki arvioida yhteisen maatalouspolitiikan peräkkäisten uudistusten seurauksia joko maataloustuotannon tai kuluttajatoimituksen kannalta ja ottaa perustaksi jäsenvaltioiden elintarvikeomavaraisuuden suojelun, terveellisten ja turvallisten elintarvikkeiden riittävän toimituksen turvaamisen matalilla hinnoilla, ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden kunnioittamisen sekä maaseutujen ja niiden väestön, joka tarvitsee riittäviä tuloja ja pääsyä julkisiin palveluihin, joilla heille varmistetaan kunnolliset elinolot, turvaamisen.

Valitettavasti Euroopan komissio ei toiminut edellä mainitulla tavalla. Se ei myönnä, että yhteinen maatalouspolitiikka on johtanut ristiriitaiseen tilanteeseen. Yhtäällä elintarvikkeiden hinnat jatkavat kohoamistaan, ja toisaalla perhetilat tuhotaan, ja yhä useammin pienet ja keskikokoiset tilat joutuvat luopumaan tuotannosta, koska niille ei varmisteta kunnollisia tuloja, kun taas spekulointi jatkuu, mikä ajaa yhä niukempien elintarvikkeiden hintoja ylös.

Siksi on virhe haluta välttämättä irrottaa tukea tuotannosta ja työllisyydestä, eikä voida hyväksyä, että jatketaan tukien maksamista suurille maanomistajille ja monikansallisille elintarvikeyrityksille ja samalla ei arvosteta maanviljelijöitä, jotka pitävät maatalous- ja karjatuotannossaan huolta luonnon monimuotoisuudesta, elintarvikkeiden turvallisuudesta ja tuotteiden laadusta.

Vuoden 2003 uudistus pahensi tilannetta. Myöhemmät uudistukset yhteisistä markkinajärjestelyistä sokerille, hedelmille ja vihanneksille, tupakalle ja viinille ylläpitivät YMP:n epäoikeudenmukaisuutta kaikilla alueilla. Me edellytämme siten perustavanlaatuisia muutoksia, joissa kunnioitetaan kunkin valtion maatalouden tiettyjä ominaispiirteitä ja tuetaan avun mahdollisimman laajaa yhdistämistä tuotantoon siten, että suora tuki myönnetään oikeudenmukaisemmin ja että siihen sisältyy enimmäismäärä ja mukauttaminen. Kannustimia pitäisi soveltaa pieniin ja keskikokoisiin tiloihin taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden välineinä ja siten, että niillä hillitään liian intensiivistä lähestymistapaa ja tuetaan kyseisten maanviljelijöiden yhdistyksiä mukaan lukien maatalousosuuskunnat ja viiniosuuskunnat.

Tuemme myös sellaisen maanviljelijöiden julkisen vakuutuskassan perustamista, jota yhteisö rahoittaa ja jonka perusteella olisi mahdollista varmistaa maanviljelijöille vähimmäisansiot luonnononnettomuuksien, kuten kuivuuden, myrskyjen, raekuurojen, tulipalojen ja eläintautien, yhteydessä. Painotamme myös, että Euroopan komission on otettava huomioon Maailman kauppajärjestön neuvotteluissa maataloustuotannon tietyt ominaispiirteet elintarviketuotannon alalla ja rakenteellisena perustekijänä alueellisessa tasapainossa, ympäristönsuojelussa sekä elintarvikkeiden turvallisuuden riittävien määrällisten ja laadullisten tasojen turvaamisessa.

Lopuksi pyydämme komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan välttämättömiä toimia, joilla ehkäistään spekulatiivista toimintaa, elintarvikemarkkinoiden haltuunottoa sekä sellaisten elintarvikeyritysten kartellien muodostamista, jotka käyttävät hyväksi lainsäädännön tai valvonnan puutteellisuutta, tuottajien ja kuluttajien järjestäytymisen sekä sopivan infrastruktuurin puutetta ja joiden ainoa päämäärä on vahvistaa voittoa, alentaa tuottajahintoja ja määrätä korkeista kuluttajahinnoista, mikä on kyseessä tällä hetkellä erityisesti Portugalissa peruskulutustuotteiden, kuten viljan, perunoiden ja maidon, kohdalla.

  Witold Tomczak, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, jo useiden vuosien ajan yhteisellä maatalouspolitiikalla on annettu lisää tukea rikkaille viljelijöille köyhien viljelijöiden kustannuksella huolimatta politiikan taustalla olevista periaatteista. Maatalouden talousarvion jäädyttäminen vuonna 2002 ja myöhemmät YMP:n uudistukset eivät parantaneet tilannetta. Päinvastoin valtava eriyttäminen maanviljelijöille tarjottavassa rahoituksessa kasvoi edelleen. Esimerkiksi tukipalkkiot hehtaaria kohti vaihtelivat vuonna 2005 Latvian 68 euron ja Belgian 756 euron välillä, joten kyseessä oli kymmenkertainen lisäys. Epäoikeutetut erot maatalouden rahoituksessa korostuvat suoran tuen määrän vuoksi, sillä se muodostaa nyt noin 70 prosenttia kaikista maatalouden tukipalkkioista.

Komissio ehdotti tiedonannossaan, että maksuja vähennetään osittain niiden edunsaajien kohdalla, jotka saavat yli 100 000 euroa vuodessa. Tämä summa on vain 0,34 prosenttia EU:n varoista, mutta siitä hyötyvät erittäin suuret yritykset, elintarvikekonsernit ja golfradanomistajat. Paradoksaalisesti tämä arka ehdotus, joka loukkaa niin pienen ryhmän etuja, hylättiin Euroopan parlamentin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnassa.

Monet aloitteet on hyväksytty, mutta niillä ei ole poistettu virheitä maatalouspolitiikassa. Ainoa tarkistus, jolla tarjotaan mahdollisuus tukien oikeudenmukaisemmalle jakamiselle, on Unioni kansakuntien Euroopan puolesta -ryhmän esittämä tarkistus 19, joka on komission ehdotuksen mukainen. En oleta kuitenkaan, että se saa monia kannattajia. Luonnollisesti YMP:n radikaalia muuttamista koskevat tarkistukset, jotka minä ja kollegani Wojciechowski esitimme, hylättiin myös maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnassa.

Äänestämällä Lutz Goepelin mietinnöstä ilmaisette vastuunne maatalouspolitiikan muodosta seuraavien muutaman vuoden ajaksi. Jos kannatatte EU:n maanviljelyn kestävää kehittämistä ja perheviljelmien etujen suojelua pienen liikemiesryhmän etujen suojelemisen sijasta, teidän pitäisi hylätä tämä mietintö, sillä muuten tuette maaseutualueiden autioitumisen jatkumista, korkeaa työttömyyttä ja EU:n elintarviketurvan menettämistä, uusien jäsenvaltioiden syrjintää ja menettelyjä, jotka uhkaavat luonnonympäristöä. Hyväksymällä tämän mietinnön loukkaatte usein unohdettuja Euroopan unionin päätavoitteita, nimittäin taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta.

(Puhemies keskeytti puhujan).

  Peter Baco (NI). – (SK) Arvostan hyvin paljon esittelijä Goepelin työtä. Mietinnön laatiminen oli erityisen vaikeaa osittain sen vuoksi, että käytettävissä ei ollut tausta-asiakirjoja, joissa olisi analysoitu mahdollisia ratkaisuja, asiaa koskevia tapaustutkimuksia ja keskeisiä tietoja.

Komissio ehdottaa, että suurten maatilojen suorissa tuissa tehdään leikkauksia todeten, että kyseiset yritykset eivät tarvitse samanlaista apua. Luvut osoittavat kuitenkin toista. Kotimaassani Slovakian tasavallassa useimmat maatalousalan liikeyritykset kuuluvat suurten yritysten luokkaan. Yli 75 prosenttia niiden koneistosta on yli 20 vuoden ikäistä: tästä johtuu pakottava tarve järjestää näille yhtiöille taloudellista tukea. Itä-Saksaa koskeva esimerkki osoittaa, että kun nämä yhtiöt saivat riittäviä investointeja, ne liittyivät maailman parhaiden toimivien yritysten joukkoon. Sosialismin jälkeisissä valtioissa nämä yritykset toisaalta olivat hallinnollinen taakka, joka aiheutti suurimittaista tuhoa maatalouden alalla ja sen lisäksi maaseudulla ja kokonaisilla alueilla.

Komissio ei ole vastannut riittävästi maatalouselintarvikkeiden maailmanlaajuisten markkinoiden ailahtelevaisuuden vaaralliseen yleistymiseen. Meidän täytyy ottaa huomioon, että viime vuoden tilanteen uusiutuminen voisi vaikuttaa elintarviketurvallisuuteen EU:ssa. Maatalousmarkkinoiden luonnollisen epävakaisuuden poistaminen on varmasti minkä tahansa maatalouspolitiikan tärkein tehtävä, ja sen pitäisi myös näkyä tässä mietinnössä.

En voi siksi olla samaa mieltä nykyisen tilanteen kanssa, jota kuvaavat joka vuonna toteutettavat sekasortoiset toimenpiteet, kuten energiakasvien palkkioiden muutokset, kesantojen poistaminen, muutokset tuotantokiintiöissä ja niin edelleen.

Kun tutkitaan yhteisen maatalous...

  Agnes Schierhuber (PPE-DE). – (DE) Arvoisat puhemies, komission jäsen ja neuvoston puheenjohtaja, myös minä haluaisin kiittää esittelijää hänen erinomaisesta työstään. Vaikuttaa siltä, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan äänestys päättyi 82 prosenttiin huolimatta 17 tärkeän kompromissiratkaisun luomisesta.

Vuosien 2003/2004 uudistukset olivat tärkeä vaihe YMP:n uudistamisprosessissa. YMP:n kattava tarkistaminen, johon ei sisälly mitään perustavanlaatuista uudistusta olemassa olevassa politiikassa, on kuitenkin toimen tärkeä vaihe, kun varmistetaan moderni, monitoiminen ja kilpailukykyinen Euroopan yhteinen maatalouspolitiikka.

On todistettu tieteellisesti, että tämän lähtökohtana on hyvä maatalouskäytäntö riippumatta siitä, käsittääkö se isoja vai pieniä yrityksiä. Ensimmäinen painopistealue on vielä elintarviketuotanto, toinen on eläinten rehun tuottaminen ja kolmas energiantoimitus. Biomassaenergian merkityksen osalta ympäristön kannalta voidaan sanoa, että esimerkiksi Itävallan maanviljelyala on vähentänyt hiilidioksidipäästöjä 14 prosentilla vuodesta 1990 lähtien ja on siten itse asiassa saavuttanut Kioton tavoitteen.

Toivotan myös vähentämisen tervetulleeksi. Progressiivisen mukauttamisen malli on oikea, ja tuen myös kyseisiä lukuja.

Haluaisin kiittää komission jäsentä hänen maitoalaa koskevista lausunnoistaan. Haluaisin sanoa tästä, että tarvitsemme pehmeän laskun ja tasaisen siirtymisen vuoden 2015 osalle ja lisäksi myös kestäviä ratkaisuja vuoden 2015 jälkeiseen tilanteeseen. Meidän täytyy varmistaa vuoristoiset seudut ja heikommassa asemassa olevat ja syrjäiset seudut huomioon ottaen, että jonkinlainen maatalous, jossa käytetään karjalle kuivarehua, voi olla olemassa vuoden 2015 jälkeen. Odotankin innolla komission lainsäädäntöehdotusta, jonka se antaa 20. toukokuuta, ja toivon, arvoisa komission jäsen, että näemme siinä paljon sitä, mitä Lutz Goepelin mietinnössä esitetään, jotta meidän ei tarvitse käydä uudestaan tätä pitkää keskustelua...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Bernadette Bourzai (PSE). – (FR) Arvoisat puhemies, komission jäsen ja neuvoston puheenjohtaja, haluaisin kiittää Lutz Goepelia hänen työstään, koska on tärkeää, että Euroopan parlamentti esittää mielipiteensä YMP:n terveystarkastuksen yleisistä suuntaviivoista.

Minulla on henkilökohtaisesti vakavia epäilyksiä täysin tuotannosta irrotettua tukea kohtaan, koska se tuo mukanaan isoja riskejä tuotannon hylkäämisestä karjankasvatuksen hyväksi ja jopa tiettyjen lajikkeiden hyväksi. En ole optimistinen kuin ne, jotka uskovat, että nykyisellä tilanteella maailmanmarkkinoilla varmistetaan vakaa ja varma tulevaisuus Euroopan maataloudelle ja että meidän pitäisi jatkaa täydelliseen vapauttamiseen suuntautuvia toimia. Lisäksi kaikki maatalouden alat eivät hyödy samalla tavoin hinnankorotuksista, mistä on osoituksena Euroopan karjankasvattajien tällä hetkellä kokema erityisen vakava kriisi.

Täydellinen luopuminen kaikista markkinasäätelymekanismeista on minusta vaarallista meidän ja koko maailman elintarvikkeiden turvallisuudelle. Mielestäni meidän on varmistettava, että ylläpidämme interventiovarastoja, jotta voimme reagoida elintarvikepulan ja spekuloinnin suhteen, ylläpitää yhteisiä markkinajärjestelyitä…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Willem Schuth (ALDE). – (DE) Arvoisat puhemies, komission jäsen ja neuvoston puheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat, haluaisin aluksi onnitella vilpittömästi Lutz Goepelia hänen tasapainoisesta mietinnöstään. Meidän ei pitäisi rangaista uusia, kilpailukykyisiä rakenteita maanviljelyssä. Me olemmekin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnassa hylänneet komission ehdotuksen tuen asteittaisesta vähentämisestä tässä muodossa. Meidän ei pitäisi syrjiä yrityksiä niiden koon mukaan suorien maksujen tapauksessa, koska muuten työpaikat vaarantuisivat laajamittaisesti.

Lisäksi väittäisin, että maitokiintiöjärjestelmän lopullinen asteittainen poistaminen vuonna 2015 on edelleen oikea toimi. Maidon hinnan kohoamisen maailman kukoistavilla maatalousmarkkinoilla sekä siihen liittyvien vientimahdollisuuksien vuoksi tämä järjestelmä ei enää näytä ajanmukaiselta.

Vuoden 2003 uudistuksen järkevän uudelleentarkastelun on tarjottava Euroopan maanviljelijöille varmuutta ja luotettavuutta suunnittelussa, mutta sen on oltava myös askel kohti maatalousjärjestelmämme markkinoihin perustuvaa jatkuvaa kehitystä.

  Janusz Wojciechowski (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, mitä on maatalous Euroopan unionissa? Joillekin sillä on merkittävää arvoa, jota on suojeltava, mutta toisille, ja näitä ryhmiä on valitettavan monia, se on painolasti, josta ne haluaisivat päästä eroon. Luimme Lutz Goepelin mietinnöstä, että maatalous on yksi EU:n suurimmista teollisuudenaloista. Tämä on hyvä, mutta ei tarpeeksi hyvä.

Maatalous ei ole teollisuutta, ja se on ainoastaan yksi talouden monista aloista. Maatalous on elintarviketurvallisuuden kulmakivi. Kulutamme valtavia summia armeijaan ja poliiseihin varmistaaksemme fyysisen turvallisuuden valtioissamme ja kodeissamme. Maksamme suuria summia energiaturvallisuudesta, pyrimme löytämään energiavaroja, jotka ovat kalliimpia mutta turvallisempia. Meidän täytyy myös kuluttaa suuria summia turvataksemme maatalouden, joka tarjoaa meille elintarviketurvallisuuden, joten on häpeä, että kaikki EU:ssa eivät ymmärrä tätä.

  Alyn Smith (Verts/ALE). – (EN) Arvoisa puhemies, myös minä esitän onnitteluni esittelijälle tänään edessämme olevasta kompromissipaketista. Haluaisin kiinnittää huomiota erityisesti kolmeen toimeen, jotka ovat meidän tarkistuksiamme, jotka hyväksyttiin ja joita on pidettävä erityisen hyvinä.

Mietinnön 21 kohdassa katsomme, että suorien tukien irrottaminen on yleisesti onnistunutta ja katsomme päättäväisesti, että sitä olisi jatkettava. Kyllä, se on suoritettava kunnollisesti ja ymmärtäväisesti, mutta sitä olisi jatkettava.

37 ja 38 kohdissa katsomme, että kesannointivelvoite on vanhentunut käsite ja että se olisi poistettava kokonaan ja että mahdolliset ympäristöön liittyvät edut saavutetaan paremmin toisen pilarin toimenpiteiden mukaisesti.

86 ja 91 kohdissa korostamme Euroopan maatalouden erityistuotteiden merkitystä. Voisin esittää tietysti ostoslistan laadukkaista skotlantilaisista tuotteista komission jäsenellemme, joten haluaisin muutaman sanan häneltä, mitä suunnitelmia hänellä on edistää asiaa edistämällä eurooppalaista merkintää kansainvälisestä laadusta.

  Kartika Tamara Liotard (GUE/NGL). – (NL) Tämän terveystarkastuksen kanssa komissio on ottanut hyvän – joskin hyvin vaatimattoman – askeleen kohti jonkin verran vähemmän epäoikeudenmukaista maatalouspolitiikkaa. Kehottaisin kollegoita olemaan tukematta Lutz Goepelin mietintöä, koska siinä heikennetään komission ehdotuksia muutamista hyvin tärkeistä kohdista, ja mielestäni tärkein kohta on se, että viimeinkin määrätään varovaisesti saatavien tukien kokoa koskevista rajoista.

On vaikeaa selittää Euroopan kansalaisille, miksi esimerkiksi Monacon ruhtinas tai suuret monikansalliset yritykset, kuten Heineken ja Nestlé, saavat satoja tuhansia euroja tulotukea maataloustuista ainoastaan siksi, että ne omistavat jonkin maa-alueen, kun todelliset viljelijät usein ponnistelevat saadakseen rahat riittämään. Maatalouden tulotuilla on tarkoitus antaa viljelijöille kunnollinen elämänlaatu eikä hyödyttää monikansallisia yrityksiä ja suuria maanomistajia.

  Vladimír Železný (IND/DEM). – (CS) YMP:n uudistuksella pyrittiin tekemään siitä vähemmän kömpelö ja enemmän markkinoille suuntautunut. Kun otetaan huomioon tšekkiläisten maatilojen keskimääräinen koko, niin mietinnössä ehdotettua järjestelmää ei voida hyväksyä.

Tšekin tasavallalle aiheutuva seuraus olisi se, että vuoteen 2013 mennessä siitä tulisi yksi niistä valtioista, jolla on suurin osuus (osaa puheesta ei voitu kuulla) siirrettynä tuen mukauttamisen yhteydessä ensimmäisestä pilarista toiseen pilariin. Mukauttamista sovellettaisiin silloin lähes 40 prosenttiin Tšekin tasavallalle myönnettävistä suorista maksuista verrattuna 6,5 prosenttiin Ranskassa ja vaivaiseen 2,5 prosenttiin Itävallassa.

Tšekkiläiset maatilat pitäisi nykyisen ehdotuksen mukaan pilkkoa ilman, että se on mitenkään järkevää, ja ne olisivat silloin itse asiassa vähemmän tehokkaita. Tšekin tasavalta ei hyväksy tätä eikä kompromissiehdotusta, koska ne jättävät meidät syrjittäviksi vähentäen epäoikeutetusti tšekkiläisten viljelijöiden kilpailukykyä.

  Jean-Claude Martinez (NI). – (FR) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, hyvä Lutz Goepel, Berliinissä – melkein 10 vuotta sitten – kansleri Schmidt ja Ranskan presidentti Jacques Chirac päättivät myöntää lykkäyksen viljelijöille vuoteen 2013 saakka. YMP:n loppua suunniteltiin vuodelle 2013 lopettamalla maitokiintiöt, päättämällä maatalouden talousarvio osana vuoden 2014–2019 rahoituskehystä sekä olemalla korvaamatta suurinta osaa eläkkeelle jäävistä tuottajista. Asia on aivan yksinkertainen.

Tänään kyseenalaistatte tämän sopimuksen ja ”YMP:n terveystarkastuksen” nimissä nopeutatte toimia maanviljelyn eliminoimiseksi ensimmäisessä pilarissa. Tämä ei ole mitään uutta! Kiintiöiden, taattujen enimmäismäärien, herodespalkkioiden, kesantovelvoitteiden, tukien erottamisen tuotannosta ja raivauspalkkioiden avulla MacSharry, Steichen ja Fischler harjoittivat tätä strategiaa, jolla elintarviketuotannon yksinoikeus jätettiin eteläiselle pallonpuoliskolle ja Tyynenmeren maille 30 vuoden ajaksi.

Nykyään mukaansatempaavissa teknisissä väittelyissä täysin tuotannosta irrotetusta tuesta, mukautuksesta – joko progressiivisesta tai degressiivisestä – ympäristöehdoista, maaseudun kehityksestä ja viitearvoista – historiallisista tai ei – kätketään ainoastaan se tosiasia, että Kiina ja Intia käynnistävät pian maailmanlaajuisen tarjouspyynnön ravinnosta, että alkaa maanviljelijöiden aika hintojen ja kysynnän nousun myötä. Haluaako Eurooppa silti olla yksi maailman suurista maatiloista yhdessä Brasilian kanssa? Kyllä vai ei?

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Mairead McGuinness (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, olen iloinen nähdessäni näin suuren yleisön täällä tässä keskustelussa, koska aihe on tärkeä. Jos joutuisimme suosionosoituksia mittaavaan laitteeseen merkittävistä maksuista kuninkaallisille tai yksittäisille maanviljelijöille, niin kaikkialla Euroopassa kuninkaalliset tutisisivat saappaissaan. Mutta kyse on monimutkaisemmasta keskustelusta, kuten olemme kuulleet itäeurooppalaisilta kollegoiltamme.

Haluaisin sanoa hyvin lyhyesti, että terveystarkastuksen osalta tukien irrottamisen tuotannosta ja mukauttamisen suhteen Irlannissa olemme irrottaneet kaikki tuet tuotannosta, ja luulen, että komission jäsen myöntää sen. Haluamme pitää kiinni historiallisesta maksujärjestelmästämme, emmekä halua lisää mukautusta. Se merkitsisi rahan ryöstämistä yhdeltä osapuolelta toisen, naamioidun, osapuolen velan maksamiseksi. Emme todella tiedä, mihin maaseudun kehittämisen rahoitus päättyy, ja meidän on tarkasteltava sitä hyvin huolellisesti.

Irlantilaisia maanviljelijöitä ei huolestuta juuri tällä hetkellä 69 artikla vaan Maailman kauppajärjestö. Minulla on tässä edessäni WTO:n viimeisintä asiakirjaa koskeva selvitys, jonka jaan kollegojeni kanssa. Se on monivärinen, mutta se ei ole kaunis. Jos komission jäsen Mandelson saa tahtonsa läpi, niin pelkään, että naudanlihan ja maitotalouden, karitsan- ja sianlihan alat tuhotaan Euroopasta, ja niin myös yhteinen maatalouspolitiikka. Maksuleikkaukset ulottuvat lähes 70 prosenttiin.

Tällä hetkellä ihmiset eivät ehkä ymmärrä leikkausten vaikutusta, mutta se tarkoittaa, että tuottajamme eivät aio eivätkä voi kilpailla maahantuotujen elintarvikkeiden ja tuotteiden kanssa, jotka tuotetaan hyvin erilaisiin standardeihin.

Karitsanlihan ala, mitä parlamentti yrittää tällä hetkellä auttaa, hävitetään WTO:n vuoksi. Voinko pyytää teitä, komission jäsen, ottamaan tämän Irlannin maanviljelijöitä edustavan yhdistyksen tekemän selvityksen? Esitän sen vielä, koska se on monivärinen. Pyydän teitä palaamaan asiaan kanssani ja kertomaan minulle, että toivoakseni maanviljelijät ovat ymmärtäneet asian väärin, vaikka pelkäänkin, että he ovat oikeassa.

Parlamentissa on täydellinen tiedonpuute WTO:n viimeisimmän asiakirjan vaikutuksista, ja luulen, että tarvitsemme ja ansaitsemme tuon tiedon. Haluaisin vielä sanoa, että irlantilaiset maanviljelijät tukevat Euroopan unionia, mutta viikonloppuna monet tulivat ovelleni ja epäilivät päätöksiänsä äänestämisestä eri sopimuksista. Ja tämä on vakavaa, kuten komission jäsen tietää.

  María Isabel Salinas García (PSE). – (ES) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, Euroopan maanviljelijät ja erityisesti Espanjan maanviljelijät tarvitsevat ja vaativat ainakin jonkin verran vakautta. Siksi haluaisin aivan ensimmäiseksi pyytää komissiolta, että yhteisen maatalouspolitiikan puolivälin tarkastelusta ei pitäisi tehdä merkittävää ja radikaalia tarkastelua.

Yksi minua huolestuttava asia on tuen osittainen irrottaminen tuotannosta. Kiire tuen irrottamiseen tuotannosta voi vaarantaa monia aloja. Tiettyjen alojen tuen täydellinen tai osittainen irrottaminen tuotannosta on elintärkeää tuotannon ylläpitämistä varten esimerkiksi puuvillan tuotannon alalla.

Arvelenkin, että tuen irrottamisen taso olisi pidettävä vuonna 2003 sovitulla tasolla. Jos tämä ei ole mahdollista, arvioin joka tapauksessa, että jäsenvaltioille pitäisi antaa jotain liikkumavaraa, koska jokaista alaa koskevalla vapaaehtoisella mallilla voidaan tapauskohtaisesti luoda parhaat edellytykset maataloustuotantoa varten. Arvelen, että meidän pitäisi lähettää maltillisuutta ja vakautta koskeva viesti maatalousalalle tällä hetkellä.

  Jan Mulder (ALDE). – (NL) Kiitokseni Lutz Goepelille hänen työstään. Mielestäni tässä keskustelussa on kaksi tärkeää asiaa.

Ensiksikin mielestäni maatalouspolitiikan tärkein näkökohta ovat yhteismarkkinat 500 miljoonaa kuluttajaa varten. Onko komission tai Goepelin mietintö häirinnyt näitä markkinoita? Tuskinpa vain, ja tämä on hyvä asia.

Toiseksi olen sitä mieltä, että viranomaisten on oltava luotettavia. Meidän täytyy pysyä uskollisena sille, mitä luvattiin budjetissa vuodelle 2007, ja luulen tosiaankin, että komissio tekee niin.

Suhtaudun sekavin tuntein mukautukseen. En vielä tiedä maaseutuja koskevan politiikan tuloksia. Tilintarkastustuomioistuimen kertomukset ovat olleet erittäin kriittisiä, mutta minulle tuottaa ongelmia määrätä viljelijöille lisää taloudellisia rasitteita, joista he eivät enää näkisi 60 prosenttia. Alankomaissa tätä käytetään luonnonalueiden ostamiseen.

Haluaisin sanoa muutaman sanan muista kuin kaupankäyntiä koskevista asioista. Miten voin selittää Euroopan maanviljelijöille, että he eivät saa tuottaa tiettyjä tuotteita, kun muut maat saavat ja kun saamme tuoda vastaavia tuotteita rajoituksetta? Tämä johtaa vilpilliseen kilpailuun.

  Andrzej Tomasz Zapałowski (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, viime vuosien aikana yhteiseen maatalouspolitiikkaan on tehty monia muutoksia. Ne eivät kaikki johtuneet tarkoituksesta parantaa tilannetta maaseuduilla tai EU:n kuluttajien tarpeita. Tällä hetkellä elintarvikkeiden hinnat nousevat alituisesti, mutta pienten ja keskikokoisten yritysten tilanne ei silti kohennu merkittävästi. Euroopan komissio toteuttaa enemmän toimia tukeakseen kansainvälisiä yrityksiä, mukaan lukien niitä, jotka tuottavat geneettisesti muunneltuja elintarvikkeita, kuin paikallisia maatiloja. Euroopan yhteisö menettää yhä suuremmassa määrin itsenäisyyttään elintarviketuotannon alalla. Yhteiseen maatalouspolitiikkaan ehdotettujen uudistusten vuoksi nyt yritetään poistaa maanviljelijöiden ryhmä, tupakanviljelijät, joka aiheuttaa taloudelliseen ahdingon 100 000 hengelle ja johtaa 400 000 työpaikan menetykseen. On korkea aika, että Euroopan komissio alkaa pitää enemmän huolta Euroopan kuin kolmansien maiden viljelijöiden eduista.

  Marie-Hélène Aubert (Verts/ALE). – (FR) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, maatalouden konteksti on muuttunut paljon vuodesta 2003 lähtien, ja analyysit, jotka meillä on käytettävissä tänään, ovat jo vanhentuneet, eikä niillä pystytä vastaamaan tulevaisuuden ratkaiseviin haasteisiin. Elintarvikkeiden kysyntä kasvaa räjähdysmäisesti, hinnat nousevat nopeasti, ja tuotteista tulee suunnattoman kalliita kaikkein vähävaraisimmille, ja samaan aikaan maatalousmaata häviää. Biopolttoaineet, joihin myönnetään tukea, tekevät maataloudesta hyvin epävakaan. Lisäksi on korostettava ilmastonmuutoksen vaikutusta ja ennen kaikkea sitä, että meidän kansalaisemme asettavat kyseenalaiseksi intensiivisen, äärimmäisen liberaalin teollisen mallin, joka merkitsee sitä, että elintarvikkeita kuljetetaan tuhansia kilometrejä ympäri maailmaa ja että tähän kaikkeen liittyy sosiaalinen ja ympäristöä koskeva polkumyynti.

Yhteisen maatalouspolitiikan perusteellinen uudistus on siksi se, mitä meidän pitäisi nyt toteuttaa, eikä vain nykyisten välineiden teknistä mukautusta, jota te ehdotatte tänään. Se, mitä me todella tarvitsemme, on ohjausta, selkeää strategista suuntaa, mikä meiltä puuttuu eniten juuri tällä hetkellä.

  Bairbre de Brún (GUE/NGL). − (GA) Arvoisa puhemies, tämä mietintö tulee käsiteltäväksemme erittäin tärkeänä ajankohtana EU:n maanviljelijöille. Kollegani McGuinness on jo sanonut, että näimme Maailman kauppajärjestön keskusteluissa, että komission jäsen on valmis uhraamaan viljelijöidemme ja maaseutuyhdyskuntamme edut, eikä suinkaan kolmannen maailman hyödyn vuoksi vaan osana kansainvälistä kaupantekoa.

Terveystarkastuksen osalta olen samaa mieltä siitä, että täytyy löytää tasapaino asioiden yksinkertaistamisen, niiden tehostamisen ja jonkinlaisen viljelijöille tarjottavan vakauden välillä, kun he tuottavat elintarvikkeita meille ja ylläpitävät maaseutua.

Jos terveystarkastus pannaan täytäntöön oikeudenmukaisesti, me pitäisimme tervetulleena, että isoille maatiloille tai isoille yrityksille myönnettäville suurille maksuille asetetaan raja. Tämä olisi askel eteenpäin sellaisesta yhteisestä maatalouspolitiikasta, jolla tuetaan vain isoja maanomistajia. On myös tärkeää, että vain aktiivisilla viljelijöillä on oikeus maksuihin.

Yhteisessä maatalouspolitiikassa pitäisi …

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Derek Roland Clark (IND/DEM). – (EN) Arvoisa puhemies, missä tahansa terveystarkastuksessa tarvitaan mitoitusta ja arviointia. YMP:n osalta ehdotan, että mitta on rahoitus ja että arvioijina ovat tilintarkastajat.

Pitääkö tilintarkastustuomioistuin YMP:tä terveenä, kun 28,9 prosenttia tilatuista on virheellisiä? Pitääkö se terveenä, että YMP:stä rahoitetaan maanviljelijöitä, jotta he eivät tuota elintarvikkeita? Katsooko se terveeksi sen, että juuri kun on maailmanlaajuinen viljan puute, viljelysmaata siirretään biopolttoaineisiin? Pitääkö se YMP:tä terveenä, kun aidot viljelijät – ainakin Yhdistyneessä kuningaskunnassa – ponnistelevat elantonsa ansaitsemiseksi? Tietääkö se, että viljelijöitä ei Uudessa-Seelannissa tueta nyt, mutta he pärjäävät oikein hyvin ja että vain kolme prosenttia heistä joutui konkurssiin, kun tuet lopetettiin?

Koska minusta kuulostaa siltä, että YMP on hyvin epäterve, eikö olisi korkea aika laittaa kiinni elvytyslaitteet ja antaa Euroopan maanviljelijöiden selviytyä itsenäisesti?

  Jim Allister (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, tässä mietinnössä on monta asiaa, joiden kanssa olen samaa mieltä. Esitän neljästä kohdasta nopeasti kommentin.

Ensiksikin tukien erottamista tuotannosta koskeva teoria on oikein hyvä, mutta sen käytännön soveltaminen on tuottanut pettymystä joillekin, koska sillä ei ole pystytty varmistamaan tuottajille luvattuja korkeampia voittoja.

Toiseksi meidän täytyy ylläpitää riittäviä välineitä, joilla tarjotaan turvaa markkina- ja toimituskriisien varalta. Toimitusketjun epätasapainot vaarantavat YMP:n elintarviketurvallisuutta koskevan päämäärän. Elintarviketurvallisuus ei ole mahdollinen ilman, että tuottajille taataan taloudellinen vakaus.

Kolmanneksi voimme tehdä enemmän YMP:n yksinkertaistamiseksi vähentääksemme hallinnollista taakkaa ja poistaaksemme niiden maanviljelijöiden kriminalisoinnin, jotka tekevät rehellisiä virheitä vähäisillä rikkomuksilla.

Neljänneksi maatalouden talousarvion käyttämättömät määrärahat pitäisi saattaa käytettäväksi 69 artiklan mukaiseen tukeen EU:n maatalouden vahvistamiseksi erityisesti siellä, missä tuotanto on marginaalista, ja niillä on vastattava sellaisiin tilanteisiin, joita esiintyy vaalipiirissäni, että on paljon yli 55 vuoden ikäisiä maanviljelijöitä, joilla ei ole mitään vaihtoehtoisen työn näkymää.

  Véronique Mathieu (PPE-DE). – (FR) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, Lutz Goepelin mietintö on hyvä kompromissi komission rohkeiden ehdotusten ja meidän maanviljelijöidemme ilmaisemien huolenaiheiden välillä. teitte hyvän työn, Lutz Goepel, antaessanne meille tämän mietinnön, eikä se ollut helppoa, sen me tiedämme. Siitä on syntynyt joitakin hyviä ehdotuksia.

Ensiksi on kyse tästä suoran avun järjestelmästä, jota on tarkistettava ottaen huomioon, että jäsenvaltioilla täytyy olla suurempi liikkumavara tämän muutoksen täytäntöönpanossa.

Jos sen on jatkuttava, tuen irrottamisessa tuotannosta pitäisi ottaa huomioon vaikeudet, joihin joutuvat tietyt alat, kuten erityisesti karjantuotannon ala ja jotkut kasvituotannon alat, jotka ovat hyvin tärkeitä tietyillä alueilla, kuten pellava- ja hamppukuidun ala, joiden pitäisi hyötyä sopivasta ylimenokaudesta.

Tapa, jolla mukautus esitetään, aiheuttaa sen, että muutos näyttää liian suurelta ja horjuttaa ensimmäisen pilarin tasapainoa. Kesantoa koskevia toimenpiteitä on voitava uudistaa, mutta komission pitäisi määritellä etukäteen selkeästi välineet, joilla on mahdollista säilyttää niiden edut erityisesti luonnon monimuotoisuuden kannalta. 69 artiklan uudelleentarkastelun ja vahvistamisen myötä voitaisiin myös tarjota tehokasta rahoitustukea heikommille alueille, kuten vuoristoisille alueille, vaikeuksissa olevien alojen, kuten karjanhoidon ja maidontuotannon, uudelleenjärjestämiseksi tai riskien hallinnoimiseksi.

Lopuksi, arvoisa komission jäsen, meidän pitäisi todella esittää kysymyksiä biopolttoaineista, joista keskustellaan paljon ympäristöasioiden näkökulmasta. Ehkä terveystarkastus tarjoaa mahdollisuuden tämän tekemiseksi.

  Csaba Sándor Tabajdi (PSE). – (HU) Mietintö, josta keskustelemme, on yksi tärkeimmistä maatalouden alan mietinnöistä edellisen neljän vuoden ajalta, sillä se on paljon enemmän kuin vain nykyisen asiantilan arviointi tai ”terveystarkastus”. Komission jäsen Fischer Boel on liberaaliradikaali, parlamentin jäsen Goepel kristillisdemokraattinen liberaali, ja minä olen sosiaaliliberaali, ja meidän työmme on uudistaa perusteellisesti yhteistä maatalouspolitiikkaa vuodesta 2014 alkaen. Tässä ”terveystarkastuksessa” puetaan sanoiksi monet ajatukset, jotka tulevat voimaan vuodesta 2014. Yksi esimerkki on siirtyminen pinta-alaan sidottuun kiinteään suoraan tukeen, toinen on rahoituksen siirtotoimenpiteiden osoittaminen toiseen pilariin, sekä se, millaista mukauttamista tähän suunnitellaan. Lisäksi yksi tarve on kehittää riskinhallintajärjestelmää. Minä olen samaa mieltä komission jäsen Fischer Boelin ja Lutz Goepelin kanssa siitä, että enimmäismäärät ovat myös hyvin tärkeitä. Minä olisin iloinen nähdessäni Yhdistyneen kuningaskunnan kuningattaren saavan vähemmän. Unkarissa on hyvin monia suurikokoisia tiloja tällä hetkellä. Meidän täytyy kuitenkin suunnitella järjestelmä, jolla ehkäistään enimmäismäärän kiertäminen, toisin sanoen meidän on ratkaistava tämä kysymys tulevaisuudessa. Paljon kiitoksia.

  Anne Laperrouze (ALDE). – (FR) Arvoisa puhemies, haluaisin kiinnittää huomiota neljään seikkaan, joiden osalta YMP:tä pitäisi kehittää.

Suoran avun ylläpitäminen on perustekijä. On näytetty toteen, että mikään talous maailmassa ei anna maanviljelijöidensä ansaita kunnollista elatusta ilman rahoitustukea. Ympäristö muotoilee maanviljelyä samoin tavoin kuin maanviljely ympäristöä. Siksi on tärkeää ylläpitää avun saamisen edellytyksiä koskevia kriteerejä. Kaikissa WTO-sopimuksissa pitäisi käsitellä suojeltujen maantieteellisten merkintöjen, eläinten hyvinvoinnin ja tuontituotteiden puhtautta reilua kilpailua koskevista syistä ja siksi, että terveysongelmat eivät pysähdy rajoille. Lopuksi on välttämätöntä määritellä maanviljelyn vaikutus ilmastonmuutokseen ja kestävään kehitykseen. Kehotan Euroopan komissiota tutkimaan tarkasti kysymystä siitä, miten paljon viljelysmaata Euroopan unionissa voidaan osoittaa biopolttoaineiden ja vihreän kemian käyttöön.

Olen tyytyväinen tähän päätökseen, jossa ilmennetään hyvin maatalouden tulevaisuuden haasteita sekä elintarvikkeiden tuottamisen että ympäristön suojelemisen näkökulmasta.

  Liam Aylward (UEN). – (EN) Arvoisa puhemies, suhtaudun suopeasti ehdotukseen yksinkertaistaa viljelijöiden lainsäädännöllistä taakkaa YMP:n terveystarkastuksen yhteydessä, ja kehottaisin komission jäsentä antamaan viljelijöille ennakkoilmoituksen täydentäviä ehtoja koskevista tarkastuksista, kun hän tarkastelee, miten sääntöjä yksinkertaistetaan ja miten ne tehdään joustavammiksi.

Vastustan täysin pakollisen mukauttamisen nostamista 13 prosenttiin lähivuosien aikana. Tämä vähentäisi suoran tuen maksua maanviljelijöille, jotka ovat jo budjetoineet tämän summan.

On vaarana, että lammasalan maatalouden elintärkeä rooli herkän ympäristön ja ekologisten alueiden säilyttämisessä heikentyy, kun maa-alat hylätään ja että maanviljelytaidot joutuvat hukkaan, ja tähän asiaan on keskityttävä ja sitä on tuettava YMP:n terveystarkastuksessa.

Edellisestä keskustelusta käy selvästi esille, että maitokiintiöt lakkautetaan huhtikuusta 2015 lähtien, ja pidän komission jäsenen keskusteluun osallistumista erittäin hyvänä. On tärkeää, että pehmeä lasku on käytössä, ja minä tukisin maitokiintiöiden vuotuista korottamista vuoteen 2015 saakka.

Lopuksi Genevessä käsiteltävänä olevia ehdotuksia EU:n maanviljelyn tulevaisuudesta WTO:n yhteydessä ei voida hyväksyä varsinkaan irlantilaisesta näkökulmasta. Pidän hyvänä sitä, että monet muut EU:n jäsenvaltiot myös vastustavat näitä ehdotuksia ja että asiasta vastuussa oleva komission jäsen ottaa huomioon nämä huolenaiheet.

  Carmen Fraga Estévez (PPE-DE). – (ES) Arvoisa puhemies, haluaisin aloittaa onnittelemalla aivan ensiksi Lutz Goepelia hänen työstään ja ilmoittamalla, että aion keskittyä puhumaan maidontuotantoalan tulevaisuudesta. Haluaisin antaa seuraavat kommentit.

Aivan ensiksi haluaisin sanoa, että on paljon epävarmuutta siitä, mikä vaikutus kiintiöjärjestelmän poistamisella voi olla tuotantoon erikoistuneilla alueilla. Monet ihmiset pelkäävät, että tuotannon hylkäämistä koskeva suuntaus kiihtyy ja että se aiheuttaa peruuttamatonta tuhoa joillakin alueilla, joissa kannattavuustaso on hyvin alhainen ja joissa maataloudelle on erittäin harvoja vaihtoehtoja.

On kuitenkin selvää, että nykyisellä kiintiöjärjestelmällä ei saavuteta haluttua tulosta, tasapainoa tuotannon ja kulutuksen välillä. Me olemme siirtyneet maitojärvistä yli kolmen miljoonan tonnin vajeeseen, mikä on vahva osoitus tämän yhteisen markkinajärjestelyn ylä- ja alamäistä, tuotantokiintiöiden epätasapainoisesta jakamisesta, viimeisimpien uudistusten ja joidenkin täytäntöön pantujen erityistoimenpiteiden vähäisestä arvioinnista, kuten tuen erottamisesta tuotannosta, minkä vaikutusta alan tulevaisuuteen emme tiedä.

Tämän lisäksi tiettyjen valtioiden välillä on eroja kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanossa, ja, hyvä komission jäsen, minun on sanottava, että joissakin valtioissa, kuten omassani, on olemassa esteitä alan vapauttamiselle ja että esimerkiksi kiintiöiden yksittäinen siirto, joka on perustavanlaatuinen osatekijä uudelleenjärjestelyssä, on kielletty vuodesta 2005 lähtien.

Lopuksi, arvoisa komission jäsen, haluaisin yksinkertaisesti sanoa, että arvelen, että olisi myönteistä yhdistää ajatus kiintiöiden korottamisesta kahdella prosentilla vapaaehtoisuuden perusteella vuosille 2008–2009. Tätä parlamentin jäsenet Jeggle ja Goepel ehdottavat muun kuin lineaarisen lisäämisen kanssa myöhempinä vuosina, kuten Lutz Goepelin mietinnön 84 kohdassa pyydetään, jotta tuotantokiintiöt jaetaan tasapainoisemmalla tavalla antaen etusija jäsenvaltioille, joilla on perinteisesti ollut alijäämää suhteessa sisäiseen kulutukseensa.

  Lily Jacobs (PSE). – (NL) Haluaisin kiinnittää huomiota maatalouspolitiikkamme näkökohtaan, jota usein laiminlyödään, nimittäin kehitysmaiden etuihin. Meidän on siirryttävä pois protektionismista ja markkinoita vääristävistä toimenpiteistä, jotka on nivottu nykyiseen järjestelmään. Kaikkein köyhimmillä mailla on oikeus oikeudenmukaiseen pääsyyn markkinoillemme ja vilpillisen kilpailun lopettamiseen niiden markkinoilla.

Olen esittänyt tarkistuksia, joissa kiinnitetään huomiota tähän, ja haluaisin pyytää kollegoitani tukemaan niitä. Komission jäsen lienee samaa mieltä kanssani siitä, että politiikallamme pitäisi lisäksi keskittyä ennen kaikkea kuluttajanäkökulmaan. Siksi on elintärkeää, että tuemme viljelijöitä kaikkein korkealaatuisimpien ja riittävän turvallisten elintarvikkeiden tuotannossa. Näin meidän on varmistettava kestävä maatalous, jossa investoidaan mahdollisimman paljon maaseutualueiden suojelemiseen ja ympäristöön, niin että meidän lisäksi myös lapsemme voivat nauttia niistä.

Meidän täytyy varmistaa riittävästi ruokaa kaikille, ja yksi tapa tehdä niin, on kehittää edelleen tietojamme ja jakaa niitä ja moderneja tekniikkojamme muun maailman kanssa.

  Kyösti Virrankoski (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, maatalousvaliokunnan mietintö maatalouden terveystarkastuksesta on realistinen. Suurin ongelma on tuotannosta irrotettu tuki. Komissio vaatii entistä suurempaa tuen irrottamista tuotannosta.

Valiokunta on hyvin varovainen, eikä syyttä. Tuen irrottaminen on monella tavalla luopumistuen luontoista. Se suosii tuotantoa vähentäviä ja luopuvia tiloja, muttei kannusta nuoria, tuotantoa laajentavia viljelijöitä. Samoin se suosii laajaperäistä tuotantoa työvaltaisen tuotannon kustannuksella.

Erityisesti luonnonolosuhteiltaan heikoimmat alueet näyttävät jäävän häviölle. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tuki on edelleen pääosin tuotantoon sidottua. Harmillisinta on, että tuen yhteiskunnallinen oikeutus heikkenee. Jos sellainen viljelijä, joka tuottaa elintarvikkeita osa-aikatyönä, saa saman tuen, kuin toinen viljelijä, joka työskentelee seitsemänä päivänä viikossa, niin veronmaksajat saattavat protestoida. Maatalouden tehtävä on jatkossakin tuottaa elintarvikkeita.

  Zdzisław Zbigniew Podkański (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, yhteinen maatalouspolitiikka ei ole vieläkään odotusten mukainen siitä huolimatta, että sitä on uudistettu monta kertaa. Euroopan unionin ruokaturvallisuuden menetys, lukuisat kriisitilanteet ja yhteisten ratkaisujen puute, joilla tyydytetään molempia osapuolia, ovat räikeitä esimerkkejä tästä. Yhteenkuuluvuuden puute ja viljelijöiden syrjintä uusissa jäsenvaltioissa pahentaa kriisitilannetta. Se, että parempia ja huonompia tilanteita esiintyy maantieteellisen sijainnin ja Euroopan unioniin liittymisajan perusteella, todella osoittaa, että mitään yhteistä maatalouspolitiikkaa ei ole olemassa eikä sellaista ole vielä hyvin pitkään aikaan.

Tavoitetta ei ole saavutettu huolimatta valtavasta työstä, jonka esittelijä Goepel on tehnyt, eikä ole edes helppoa sanoa, olemmeko lähempänä vai kauempana järkeviä ratkaisuja. Tämän tilanteen vuoksi vähemmistöön jäänyt mielipide, jonka mukaan komissio jatkaa monikansallisia elintarvikealan yrityksiä ja suurtilallisia tukevaa politiikkaa ja että yhteinen maatalouspolitiikka ei pysty tyydyttämään kuluttajien tai pienten ja keskikokoisten perheviljelmien tarpeita, ja ne joutuvat lopettamaan tuotannon, vaikuttaa olevan oikea. Siksi tarvitsemme uutta, oikeudenmukaista maatalouspolitiikkaa, jonka laativat objektiiviset asiantuntijat, eivät eturyhmät.

  Petya Stavreva (PPE-DE). – (BG) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, hyvät kollegat, haluaisin onnitella esittelijä Lutz Goepelia onnistuneesta työstä tämän mietinnön laadinnassa.

Bulgariaa edustavana Euroopan parlamentin jäsenenä koen erityisen tärkeäksi, että mietinnössä kiinnitetään erityistä huomiota Euroopan unionin uusiin jäsenvaltioihin. Ne voivat halutessaan soveltaa yksinkertaistettua yhtenäistä pinta-alatukea vuoteen 2013 saakka, ja Euroopan unioni tukee niitä täydentäviä ehtoja koskevien sääntöjen täytäntöönpanossa.

Sillä, että jäsenvaltiot voivat päättää itsenäisesti, milloin suoran tuen järjestelmiä muutetaan, tarjotaan valtioillemme suurempaa joustavuutta ja autetaan niitä sopeutumaan kunkin alueen ja alan tiettyihin tarpeisiin.

Uskon, että mietintö yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastuksesta on erikoisen tärkeä nyt, kun Euroopan parlamentin täytyy näyttää kansalaisille sitoumuksensa ja vastuullisen poliittisen kantansa maatalousalan kehitykseen yhteisössä.

Mielestäni Lutz Goepelin mietinnöllä suojellaan Euroopan maanviljelijöiden etua, ja kehotan teitä tukemaan sitä. Kiitos.

  Bogdan Golik (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, haluaisin aloittaa onnittelemalla kollegaani Lutz Goepelia hienosta mietinnöstä ja kiittää häntä valtavasta työmäärästä, jonka hän on siihen käyttänyt. Mietintö osoittaa täysin parlamentin erityisen kiinnostuksen maatalouspolitiikan asioita kohtaan. Vaikka menot nykyisissä talousarvionäkymissä nousevat vain 33 prosenttiin, verrattuna 1970-luvun 80 prosenttiin, maatalouspolitiikka on edelleen, ja sen pitääkin olla, yksi tärkeimmistä Euroopan toimintalinjoista.

Koska puheaikani on rajallinen, mainitsen vain muutamia asioita, jotka ovat tärkeitä uusille jäsenvaltioille. Mukautuksen käyttöönottoa uusissa jäsenvaltioissa ei pitäisi hyväksyä ennen kuin saadaan täyttä tukea, ja se pitäisi ottaa käyttöön vähitellen, kuten se tehtiin viidessätoista muussa jäsenvaltiossa. En voi hyväksyä sitä, että vasta saamamme tuet ja energiamaksut vedetään pois. EU:n pitäisi päinvastoin tukea erityisesti biomassatuotannon uutta suuntaa.

Maitokiintiöiden tulevaisuuden osalta uskon edelleen, että asiasta tehtävästä päätöksestä täytyy keskustella laajemmin ja paljon syvällisemmin.

  Magor Imre Csibi (ALDE). – (RO) Haluaisin ympäristövaliokunnan varapuheenjohtajan asemassani esittää useita huomautuksia maatalouden vaikutuksesta ilmastonmuutokseen.

Intensiivisen maatalouden käytäntö viime vuosien aikana on aiheuttanut sen, että maanviljelijät edistävät suuressa määrin ilmaston lämpenemistä ja joutuvat kohtaamaan sen tuhoisat vaikutukset. Tilastoarvioiden mukaan maanviljely aiheuttaa 17–32 prosenttia ihmisten tuottamista kasvihuonekaasupäästöistä. Maanviljely saastuttaa myös lannoitteiden järjenvastaisen käytön, eläinperäisen lannan riittämättömän varastoinnin ja järjettömän maankäytön vuoksi, ja viittaan erityisesti metsien hävittämiseen ja liialliseen laiduntamiseen.

Ilmaston lämpeneminen on peruuttamatonta, ja tulevaisuudessa usein esiintyvien kuivien kausien tai tulvien ei pitäisi enää yllättää meitä. Siksi tuen ajatusta, joka on esitetty Euroopan tason turvaverkon luomista koskevassa mietinnössä, jotta EU:n maanviljelijöitä autetaan ympäristö-, ilmasto- tai epidemiologisissa tuhoissa.

Siksi pyydän komissiota tarkastelemaan mahdollisuutta perustaa kiireellisesti maanviljelijöitä varten vakuutuskassa tai mekanismi, jolla vastataan useihin riskeihin ja jota rahoitetaan EU:n ja jäsenvaltioiden talousarvioista.

  Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, haluaisin tässä keskustelussa kiinnittää huomion ainoastaan kahteen asiaan. Ensiksi maatalouteen käytetty osa talousarvion kokonaismenoista laskee vakaasti, ja on vain 32 prosenttia viime vuoden talousarvionäkymien perusteella. Nämä varat muodostavat keskimäärin noin 30 prosenttia EU:n maanviljelijöiden tuloista. Tämä tukitaso on ylläpidettävä tulevaisuudessa, jotta tuetaan kiinnostusta maataloudellisia toimintoja kohtaan ja jotta ennen kaikkea varmistetaan Euroopan elintarviketurvallisuus. Meidän pitäisi muistaa, että monet maailman kehittyneistä valtioista käyttävät useita välineitä tukeakseen maataloutta yli 50 prosentin tasolla. Näihin valtioihin kuuluvat Japani, Etelä-Korea, Norja ja Sveitsi.

Toiseksi tarvitaan paljon nopeammin tuen tasoitusta vanhojen ja uusien jäsenvaltioiden välillä. Asiantuntijat ovat laskeneet, että keskimääräinen hehtaarituki viljelysmaalle vuosina 2007–2013 on uusissa jäsenvaltioissa tuskin 62–64 prosenttia siitä, mitä vanhojen jäsenvaltioiden maanviljelijät vastaanottavat. Jos näihin kahteen perustavanlaatuiseen edellytykseen ei vastata, on vaikeaa kuvitella, että Euroopan maatalous kehittyy.

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, tämän EU:n maatalouspolitiikan uudelleentarkastelun päämääränä on parantaa sitä vuoden 2003 suoritetun edellisen uudistuksen jälkeen saatujen kokemusten sekä maailmanmarkkinoilla syntyneen tilanteen perusteella. Pitäisi kuitenkin muistaa, että toteuttavilla muutoksilla ei saa heikentää tämän politiikan yhteisöllistä luonnetta – me vastustamme sen kansallistamista – eikä eurooppalaista maatalousmallia. Ei ole mitään perusteita asettaa historiallista tuotantotasoa suoran tulotuen lähtökohdaksi ja erottaa niitä toisistaan tällä tavalla.

Tulevan, vuoden 2013 jälkeisen, tukimallin pitäisi perustua yksinkertaisiin periaatteisiin, jotka ovat samantapaisia kuin yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmä. Markkinoiden interventiot tai tuotantotuet pitäisi sallia ääritapauksissa, kuten tupakan- tai maidontuotannossa vuoristoisilla alueilla.

  Katerina Batzeli (PSE). – (EL) Arvoisa puhemies, haluaisin aloittaa onnittelemalla Lutz Goepelia hänen mietinnöstään. Koska aika on hyvin rajallinen, painotan tiettyjä periaatteita, joiden täytyy ohjata yhteisen maatalouspolitiikan kaikenlaista uudistamista joko viestinnän tai lainsäädännöllisen välineen tarjoaman avun kanssa.

Ensiksi eurooppalaisen maatalousmallin uudelleenmäärittelyssä ei voida laiminlyödä pieniä ja keskikokoisia perheyrityksiä. Toiseksi rahoitusta koskeva kysymys, josta sovitaan myöhemmin, ei saa perustua yhteisrahoituksen periaatteeseen, jolla itse asiassa yhteinen maatalouspolitiikka kansallistettaisiin uudestaan. Kolmanneksi kysymystä tehtävien siirrosta aluetasolle, jolla ei voida itsestään ratkaista markkinoita ja elintarvikkeita koskevia kysymyksiä, on tutkittava uudelleen ja tarkasteltava sen todellisia mittasuhteita. Neljänneksi tiettyjen uudistusten, kuten tupakanviljelyä koskevan uudistuksen, aiheuttama epäoikeudenmukaisuus on poistettava. Nämä tuotteet on otettava mukaan, ja niitä on kohdeltava samalla tavalla kuin muita.

  Francesco Ferrari (ALDE). – (IT) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, haluaisin kiittää esittelijää tästä erittäin tärkeästä mietinnöstä, kun otetaan huomioon monimutkaisuus ja huomattava laajuus.

Haluaisin korostaa kahta seikkaa, joita pidän erityisen tärkeänä. Ensimmäinen on se, että pidän YMP:tä tärkeänä välineenä, jota olisi pidettävä yllä jopa vuoden 2013 jälkeen, koska sillä tuetaan yrittäjyyttä. Kuitenkin tämän syyn vuoksi YMP:tä olisi suunnattava yrittäjiä varten, jotta he voisivat luoda työpaikkoja, ylläpitää ympäristöä ja taata korkealaatuiset tuotteet.

Toinen koskee herkkiä maitokiintiöitä. Olen itse asiassa samaa mieltä esittelijän kanssa tarpeesta suojella Euroopan alueita, jossa ei ole mitään vaihtoehtoa kotieläintaloudelle ja maidontuotannolle, mutta meidän ei pitäisi unohtaa niitä maanviljelijöitä, jotka ovat investoineet voimakkaasti maitokiintiöidensä saamiseksi ja jotka saattavat vuoden 2015 jälkeen huomata olevansa suurissa taloudellisissa vaikeuksissa.

Toivon, että voimme päästä komission jäsenen avustamana ratkaisuun, joka sopii jokaiselle osittain siksi, koska vuonna 1984, kun kiintiöjärjestelmä perustettiin, Italia vastusti sitä ja sillä on vielä tänä päivänä noin 40 prosentin tuotannonvaje kuluttamastaan maidosta.

  Struan Stevenson (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, jäsen Goepelin erinomainen mietintö luo perustan tervettä maatalouspolitiikkaa varten tulevaisuuden varalta, mutta olemme saaneet yhä enemmän merkkejä siitä, että elintarvikkeiden turvallisuus kohoaa meidän poliittisen asialistamme kärkeen, kuten Neil Parish sanoi.

Ilmastonmuutoksen aiheuttama paniikki on niin suuri, että poliitikot ja suunnittelijat ovat vaarassa luoda suurempia maailmanlaajuisia ongelmia, mitä ne ryhtyivät ratkaisemaan. Ryntäys biopolttoaineiden käyttöön vie niin paljon maata maataloustuotannosta, että jotkut asiantuntijat ennustavat nyt välitöntä maailmanlaajuista nälänhätää. Samoin valtavat alueet Amazonin ja Indonesian sademetsistä tuhotaan biopolttoainekasvien, kuten palmuöljyn, ja ravintona käytettävien viljakasvien, kuten soijan, viljelemiseksi, minkä vuoksi miljoonia tonneja hiilidioksidia vapautuu ilmakehään, mikä uhkaa tuhota maailman ilmastojärjestelmän. Metsien hävittäminen aiheuttaa nyt noin 18 prosenttia maailman kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ja tähdentää nykyisen politiikan järjenvastaisuutta.

Ilmastonmuutosta koskevan strategiamme ratkaisevaksi ominaisuudeksi on tullut ahneus ympäristöstä huolehtimisen sijasta, ja biopolttoaineisiin siirtyminen uhkaa mahdollisesti miljoonien ihmisten elämää, kun maailmanlaajuinen väestömäärä nousee huimasti nykyisestä kuudesta miljardista arviolta yhdeksään miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Joka kuukausi syntyy lisää kuusi miljoonaa ihmistä. Vuoteen 2030 mennessä maailman väestö on laajentunut sellaisella vauhdilla, että tarvitsemme 50 prosentin kasvua elintarviketuotannossa tyydyttämään oletetun kysynnän. Vuoteen 2080 mennessä maailmanlaajuisen elintarviketuotannon pitäisi kaksinkertaistua!

Todellisuus on kuitenkin, että Ukrainan kokoinen alue joutuu joka vuosi pois maataloudellisesta elintarviketuotannosta kuivuuden ja ilmastonmuutoksen suorana seurauksena. Maailmanlaajuinen elintarviketuotanto on laskussa sen sijaan, että se laajentuisi. Siksi elintarviketurva on nyt asialistan tärkein asia.

  Constantin Dumitriu (PPE-DE). – (RO) Yhteinen maatalouspolitiikka on yksi Euroopan kehityksen kulmakivistä, ja keskusteluja tämän politiikan parantamiseksi pitäisi käydä jatkuvasti Euroopan toimielinten lisäksi myös jäsenvaltioissa niissä yhteisöissä, jotka valitsivat meidät.

Olen tyytyväinen, että komission tiedonannon ja kollegani Goepelin laatiman mietinnön perusteella olemme havainneet useita ratkaisuja, joilla yhteistä maatalouspolitiikkaa kohennetaan ja joilla maaseutualueiden asukkaat saadaan näkemään, että tämä politiikka on niiden oman edun mukaista eikä ainoastaan byrokraattisia säännöksiä, jotka on laadittu joissain toimistoissa Brysselissä. Meidän on kuitenkin oltava varmoja siitä, että komission ja neuvoston tekemät ehdotukset ovat riittävän joustavia ja realistisia, että ne ovat tehokkaita, kun ne pannaan täytäntöön.

Romanian, valtion, jota edustan Euroopan parlamentissa, väestöstä 25 prosenttia työskentelee maataloudessa ja 40 prosenttia sen väestöstä elää maaseutualueilla. Nämä luvut osoittavat maatalouden merkityksen Romanian maaseutualueille ja taloudellemme. Niissä ratkaisuissa, joihin päädymme YMP:n uudistamisessa, on otettava Romanian kaltaiset tapaukset huomioon, koska sillä on täydessä uudistamisprosessissa oleva maatalousala.

  James Nicholson (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin ensiksi esittää, että Lutz Goepelin mietintö on tervetullut, ja haluaisin kiittää häntä ja muita osallistuneita kovasta työstä.

Tämä on ainoastaan alku prosessille, kun tarkastelemme yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuutta tämän vuoden aikana. Tämä on erittäin tärkeä vaihe tässä prosessissa, ja odotamme mielenkiinnolla komission ehdotuksia lähitulevaisuudessa. Se, mikä on maaseudun kehittämisen tilanne toisen pilarin osalta ja mille tasolle mukautus asetetaan, on varmasti keskeistä yhteisen maatalouspolitiikan menestymiseksi pitkällä aikavälillä tai muutoin sen tulevaisuudelle.

Minun on kuitenkin sanottava, että koskaan ei ole ollut tärkeämpää varmistaa yhtäläisiä lähtökohtia kaikkien jäsenvaltioiden välillä, ja emme voi sallia eri prosenttiosuuksia eri jäsenvaltioiden välille. Tuen irrottamisen tuotannosta on oltava laajasti menestyksekästä. En usko, että voimme palata menneisyyteen tässä asiassa. Täydentävät ehdot ovat olleet hyödyttömiä, ne ovat aiheuttaneet hallinnollista taakkaa, ja niitä voidaan parantaa. Elintarviketurvan on oltava asialistan kärjessä.

  Andrzej Jan Szejna (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, yhteiseltä maatalouspolitiikalta sekä sitä tukevalta rakennepolitiikalta edellytetään ratkaisuja yhä vakavampiin ongelmiin. Vuosien 2007–2013 yhteisen maatalouspolitiikan, jonka EU-valtioiden maatalousministerit hyväksyivät 26. kesäkuuta 2003 Luxemburgissa, peruspuitteisiin sisältyy joitain ratkaisuja, jotka ovat edullisia Puolalle. Muilla toimilla kuitenkin suojellaan enemmän vanhojen jäsenvaltioiden intressejä.

Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että komission pitäisi laatia yksityiskohtainen selvitys, joka koskee maanviljelijöiden vastattavaksi jääviä ylimääräisiä kustannuksia, kun he noudattavat yhteisön ympäristönsuojelua, eläinten hyvinvointia ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevia yhteisön standardeja.

Ottaessani kantaa meille esiteltyyn mietintöön olen samaa mieltä, että on tarpeen jatkaa uudistusprosessia ja maaseutualueiden kehittämistä. Yhteistä maatalouspolitiikkaa on muutettava, jos sillä aiotaan tarjota vastauksia uusiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, lisääntyviin energiatarpeisiin, väestönkasvuun maailmassa sekä maailmanmarkkinoiden avoimuuden lisääntymiseen.

  Markus Pieper (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, minä toivotan tervetulleeksi Lutz Goepelin mietinnön, koska on vihdoinkin otollinen aika lopettaa tai uudistaa täydellisesti tiettyjä välineitä, kuten kiintiöiden valvontaa, kotieläinpalkkioita, maataloustuotteiden vientitukea ja interventiohintoja.

Kun tarkastellaan elintarvikkeiden tarpeen lisääntymistä maailmanlaajuisesti, niin laajemmilla maatalouspolitiikan markkinoilla tuodaan lisää mahdollisuuksia Euroopan maataloudelle. Olen huolestunut tiettyjen kompromissien sanamuodosta. Kyse on eläinten lukumäärään perustuvan palkkion erottamisesta tuotannosta, tiettyjen alojen suojelujärjestelmiä koskevista vaatimuksista sekä lukuisista poikkeuksista, esimerkiksi maitotuotteiden kohdalla, joita rahoitetaan ensimmäisestä pilarista.

Tämä aiheuttaa sen riskin, että pidetään salaa kiinni vanhoista markkinasäännöistä. Meidän on todella rajoitettava poikkeuksien soveltaminen rakenteellisesti heikoille alueille sekä määriteltävä ne erittäin tiukasti rajatuille tuotantomäärille.

Jos olemme liian avokätisiä, se johtaa kilpailun vääristymiin, joita emme voi arvioida poliittisin termein. Kehotan siksi komissiota antamaan markkinoille kunnolliset edellytykset tulevissa lainsäädäntöehdotuksissa.

  Marian Harkin (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, tässä mietinnössä on lukuisia viittauksia Maailman kauppajärjestöön. Todellinen huolenaiheeni on se, että sillä välin, kun keskustelemme tästä YMP:tä koskevasta mietinnöstä tänä iltapäivänä parlamentissa, Euroopan maataloutta uhkaa ja heikentää vakavasti komission jäsenen Mandelsonin meidän nimissämme aloittamat neuvottelut WTO:ssa.

Mietinnössä kehotetaan ajamaan ajatusta valtuutetusta markkinoille pääsystä WTO:n neuvottelussa. Onko komission jäsen Fischer Boel tyytyväinen siitä, että toimimme tämän ajattelutavan perusteella? Onko komission jäsen Fischer Boel vakuuttunut siitä, että komission jäsenen Mandelsonin asenteella ei heikennetä lihan- ja maidontuotannon sekä muita aloja ja että sillä ei ainakaan tietyllä tavalla muuteta tänä iltapäivänä käymäämme keskustelua merkityksettömäksi?

Mietinnössä kehotetaan, että muiden kuin kauppaan liittyvien eurooppalaisten kysymysten pitäisi olla keskeisiä WTO-neuvotteluissa. Onko komission jäsen tyytyväinen, että toimimme näin, vai käymmekö parlamentissa tänä iltapäivänä erittäin kohteliasta keskustelua, kun Mandelson hyökkää YMP:n perustuksia vastaan?

  Iztok Jarc, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Haluaisin kiittää teitä kaikkia erittäin mielenkiintoisesta keskustelusta. Mielestäni mietintö oli erittäin korkealaatuinen ja täynnä hyviä ideoita.

Haluaisin sanoa, että parlamentti ja neuvosto ilmaisivat monia hyvin samanlaisia kantoja tässä keskustelussa, ja niitä on liian monta käsiteltäväksi tässä yhteydessä. Olen vakuuttunut, että tämä samankaltaisuus antaa näille mielipiteille lisää painoarvoa ja että sillä varmistetaan hyvä pohja näiden kahden toimielimen tulevalle yhteistyöllä. Olen myös varma, että tämä heijastuu päätelmiin, josta ministerit keskustelevat ja hyväksyvät ensi viikolla.

Olen vakuuttunut, että kummatkin toimielimet tarkastelevat tarkkaan lainsäädäntöehdotuksia, jotka komissio antaa epävirallisessa istunnossa Sloveniassa toukokuussa ja että käymme siellä mielenkiintoisen keskustelun.

Haluaisin lopuksi sanoa, että puheenjohtajavaltio Slovenia aikoo pyrkiä aloittamaan näitä ehdotuksia koskevan keskustelun nopeasti, jotta suurin osa työstä saadaan tehtyä Slovenian puheenjohtajakaudella.

  Mariann Fischer Boel, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, olen täydellisesti samaa mieltä James Nicholsonin kanssa siitä, että tämä on ensimmäinen vaihe keskustelua, joka jatkuu lähes koko loppuvuoden, joten en siksi käsittele yksityiskohtaisesti kaikkia kysymyksiä, jotka täällä tänään esitettiin. Keskityn joihinkin kaikkein tärkeimpiin.

Ensiksikin suuri enemmistö kannattaa ajatusta laajemmasta tukien irrottamisesta, ja arvostan tätä ajatusta. Ajatuksella tarjota jäsenvaltiolle tilaisuus alueellisen mallin käyttöönottamiseksi niille annetaan mahdollisuus edetä kohti kiinteää hintaa, ja olen selvittänyt monesti, miksi pidän tätä tärkeänä.

Olen hyvin suorapuheinen ja avoin tupakkatukien irrottamisesta, jotta en herätä mitään odotuksia. Vuoden 2004 uudistuksessa päätettiin tupakantukien irrottamisesta. Koska me haluamme edetä asiassa vielä pidemmälle, ajatus tuotantosidonnaisesta maksusta tupakan kohdalla olisi askel täysin väärään suuntaan. Älkää siksi olettako, että komissio toimisi tällä tavoin.

Mairead McGuinness sanoi, että mukautus on kuin maanviljelijöiltä ryöstämistä. En ole asiasta samaa mieltä. Mielestäni maaseudun kehittämistä koskevaan politiikkaan tarvitaan enemmän rahaa, jotta voidaan vastata uusiin haasteisiin, joista ilmastonmuutos ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ovat tärkeimmät.

Meidän on ensiksi otettava huomioon, että tuotannosta irrotetut määrät jäävät jäsenvaltioille, ja toiseksi, että mukautettu osuus on jäsenvaltioiden yhteisrahoittamaa, ja siten te itse asiassa ohjaatte varoja. Saatte kaksi kertaa enemmän kuin mitä vähennätte suorista maksuista. Tämä on tärkeä viesti, ja me palaamme tähän lainsäädäntöehdotuksissa.

Friedrich-Wilhelm Graefe zu Baringdorf mainitsi progressiivisen mukautuksen ja, omasta näkökulmastaan, tarpeen sisällyttää työn teho näihin keskusteluihin. Ymmärrän hänen näkökulmaansa, mutta voin sanoa ainoastaan, että tämä on erittäin byrokraattista ja hyvin vaikeasti hallinnoitavaa, joten olen erittäin haluton osallistumaan tähän keskusteluun.

Voin olla väärässä, mutta en henkilökohtaisesti pidä yhteispäätöksen käyttöönottoa maataloudessa uhkana, kuten kuulin täällä ilmoitettavan. Pidän tätä valtavana ja luonnollisena askeleena tilanteessa, jossa maatalouden ala on niin merkittävä talouden näkökulmasta ja koska se on tärkeä monille ihmisille. Pidän sen vuoksi tätä muutosta hyvänä, mutta toisaalta on tärkeää, että saamme tämän terveystarkastuksen päätökseen ennen tämän vuoden loppua, koska muuten siitä tulee terveystarkastus vuodelle 2010, ja olemme silloin liian lähellä vuotta 2013. Tämä on vastaus kysymykseen ”miksi”, mutta voin vakuuttaa, että olen erittäin tyytyväinen mainituista muutoksista.

Kehitysmaiden osalta Euroopan unionilla on kaikkein avoimimmat markkinat niille: me tuomme enemmän maataloustuotteita kuin Kanada, Yhdysvallat, Australia ja Japani yhteensä. Tämä on otettava huomioon, kun puhumme maatalouden alasta.

Haluaisin sanoa Marian Harkinille, että minulle on tiedotettu, että hän esittää suullisen kysymyksen. Tähän vastataan kirjallisesti, ja olen siten varma, että hän saa kaiken tarvitsemansa tiedon.

  Lutz Goepel, esittelijä. − (DE) Arvoisa puhemies, tästä keskustelusta tulee mieleen taitoluistelun urheilulaji. Kun arvioimme taitoluistelua, hylkäämme korkeimmat ja matalimmat pisteet, ja sitten annamme pistemäärän. Jos otan parlamentin näkökantojen äärimmäisen oikean ja äärimmäisen vasemman pois, pääsemme lopputulokseen, johon olemme kaikki tyytyväisiä ja jonka voimme kaikki hyväksyä.

Kiitän teitä erittäin paljon tuestanne ja yhteistyöstänne. Haluaisin jälleen kerran korostaa tätä puoluerajojen yli. Odotan innokkaasti tulevaa mielenkiintoista yhteistyötämme lainsäädäntöpaketista.

  Puhemies. − (PL) Haluaisin vain lisätä, hyvä Lutz Goepel, että samaa periaatetta korkeimman ja matalimman pisteen hylkäämisestä sovelletaan myös mäkihyppyyn ja nyrkkeilyyn. Jos tämä laajentaa keskusteluamme, niin hyvä niin.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskiviikkona 12. maaliskuuta 2008.

Kirjalliset kannanotot (142 artikla)

  Gábor Harangozó (PSE), kirjallinen. – (EN) On tietysti äärimmäisen tärkeää korostaa selkeästi tämän mietinnön yhteydessä, että suorat tuet on pidettävä yllä ilmastoon liittyvien kriisien tai markkinoiden toiminnan riittämättömyyden lisäksi tasapainottamaan oikeudenmukaisesti ympäristön, eläinten ja kuluttajien suojelua koskevia korkealaatuisia eurooppalaisia standardeja. Meidän velvollisuutemme on kuitenkin harkita vakavasti kaikkein vähiten kehittyneiden maatalousmaiden tilannetta, kun tarkastelemme uudelleen kriteerejä, joiden mukaan suorat maksut suoritetaan tulevaisuudessa yhteisen maatalouspolitiikkamme mukaisesti. Meidän on lisäksi tunnustettava se vaikea tilanne, joka vallitsee suurimmassa osassa uusien jäsenvaltioiden maatalouksia. Ne on huomioitava erityisesti, ja niille on osoitettava täydentäviä investointeja alan uudelleenjärjestämiseksi ja uudistamiseksi. Haluaisin lopuksi huomauttaa, että YMP:n terveystarkastuksen suorittamisessa on tärkeää, että keskitytään äskettäin sattuneiden kriisien vuoksi varmistamaan elintarvikkeiden turvallisuus ja saatavuus kansalaisillemme riittävillä elintarvikevarastoilla.