Puhemies. – (IT) Esityslistalla on seuraavana Csaba Sándor Tabajdin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan puolesta laatima mietintö kestävästä maataloudesta ja biokaasusta: tarve tarkistaa EU:n lainsäädäntöä (2007/2107(INI)) (A6-0034/2008).
Csaba Sándor Tabajdi, esittelijä. − (HU) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Fischer Boel, hyvät kollegat, ilmastonmuutoksen, kasvavan energiantarpeen ja nousevien hintojen maailmassa on ensisijaisena tavoitteena ja Euroopan unionin kannalta elintärkeää vähentää energiariippuvuutta ja energiankulutusta ja monipuolistaa energianlähteitä. Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen on tästä olennainen osa. Meidän on monipuolistettava, ja tämä sisältää monipuolistamisen uusiutuvien energialähteiden alalla.
Uusiutuvien energialähteiden osalta eri mailla on erilaiset luonnolliset resurssit, ja meidän on hyödynnettävä niitä mahdollisimman tehokkaasti. Biokaasulla on valtavat mahdollisuudet uusiutuvana energialähteenä, ja sillä on edessään loistava tulevaisuus useista syistä, jotka on esitetty tänään keskusteltavana olevassa mietinnössä.
Ensimmäinen ja tärkein näistä syistä, hyvät kollegat, on se, että biokaasun tuottamisen tärkein raaka-aine on eläinten lanta, ja se, että voimme yhdistää energiantuotannon lannankäsittelyyn ympäristönsuojelutarkoituksessa. Tämä on yksi biokaasutuotannon merkittävimmistä eduista, vaikka biokaasua voidaan tietenkin tuottaa muistakin materiaaleista, kuten yhdyskuntalietteestä, teurasjätteistä ja energiakasveista.
Biokaasu on monipuolinen energialähde: sitä voidaan käyttää sähköntuotantoon, lämmitykseen, jäähdytykseen tai kuivaukseen. Paineistettu biokaasu soveltuu autojen ja julkisten liikennevälineiden polttoaineeksi, ja kun se on puhdistettu, biokaasua voidaan syöttää maakaasuverkkoon. Näin ollen biokaasutuotanto on vakavasti otettava mahdollisuus eurooppalaiselle energiatuotannolle. Jos esimerkiksi otetaan huomioon, että biokaasua voidaan tuottaa eläinten lannasta, voisimme tuottaa 14 kertaa enemmän kuin tällä hetkellä. Tämän tarjoamat mahdollisuudet ovat huomattavat, koska tiedämme ympäristön kannalta, että eläinten lanta on käsiteltävä, ennen kuin sitä voi käyttää maaperässä; muuten se voi aiheuttaa vakavia haittoja ympäristölle.
Valiokunnassamme keskusteltiin jonkin verran siitä, kilpailisiko kasvien käyttöön perustuva biokaasutuotanto elintarviketuotannon kanssa. Euroopan komissio on osoittanut, että tällaista tilannetta ei vielä ole tullut esiin Euroopassa, ja toivomme, ettei tule myöskään tulevaisuudessa, koska meillä on nyt energiakasvien toinen sukupolvi. Voi olla, että tämä on ongelma maailmanlaajuisesti, Brasiliassa ja Yhdysvalloissa, mutta Euroopassa se ei ole oleellinen kysymys tällä hetkellä, ja toivomme, ettei siitä tule sellaista.
Toinen tässä yhteydessä keskustelua herättänyt seikka oli se, miten biokaasusektoria pitäisi säädellä. Nykyinen sääntely sekä kansallisella että Euroopan unionin tasolla on harvinaisen monimutkaista ja byrokraattista, ja siksi ehdotin mietinnössäni EU:n biokaasudirektiivin hyväksymistä. Samaan aikaan Euroopan komission edustajat ovat vakuuttaneet minut Euroopan kansanpuolueen kanssa käydyissä neuvotteluissa siitä, että erillistä biokaasudirektiiviä ei tarvita, koska direktiivi uusiutuvista energialähteistä on valmisteilla ja biokaasua voitaisiin käsitellä sen yhteydessä. Tämän asian osalta pyydän komissiota kiinnittämään erityistä huomiota biokaasuun direktiivissä, joka koskee uusiutuvia energialähteitä, ja hyväksymään mietinnössäni esitetyt ehdotukset.
Hyvät kollegat, vastauksessani myöhempänä ajankohtana haluan kiittää tanskalaista instituuttia, joka auttoi minua tämän mietinnön kanssa, ja kaikkia, jotka osallistuivat sen valmisteluun. Kiitos tarkkaavaisuudestanne.
Mariann Fischer Boel, komission jäsen. – Arvoisa puhemies, ennen sisältöön puuttumista haluan kiittää maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokuntaa ja esittelijä Tabajdia tästä erittäin mielenkiintoisesta ja tärkeästä mietinnöstä.
Parlamentin mietinnössä painotetaan selkeästi biokaasutuotannon etuja maatalousalalle mutta myös yhteiskunnalle. Olen täysin samaa mieltä biokaasutuotannon kehittämiseen asetetusta painopisteestä. Sillä on ympäristöön liittyviä etuja, koska se vähentää voimakkaiden ilmastoa muuttavien kaasujen, kuten metaanin ja typpioksidien, päästöjä. Tästä syystä biokaasutuotanto lisää entisestään maatalouden ympäristökestävyyttä – kasvihuonekaasupäästöt ovat jo pienentyneet 20 prosenttia vuodesta 1990 – ja sillä on myös selviä taloudellisia etuja hyödyllisenä vaihtoehtona maakaasulle tilanteessa, jossa nyt näemme öljynhinnan ylittäneen 100 Yhdysvaltain dollaria tynnyriltä.
Biokaasun tuotanto maatalouden raaka-aineista on yli kaksinkertaistunut vuosina 2004–2006. Yleisesti ottaen biokaasutuotanto on lisääntynyt, mutta mielestäni voimme ilman muuta tehdä enemmän. Euroopan unionissa on suuret käyttämättömät mahdollisuudet biokaasutuotannossa. Komission puolella olemme täysin tietoisia tästä, ja olemme ottaneet käyttöön joukon tärkeitä välineitä biokaasutuotannon edistämiseksi. Ajankohtainen direktiivimme vihreästä sähköstä ja täytäntöönpanosäädökset joissakin jäsenvaltioissa ovat esimerkki tärkeästä edistävästä tekijästä.
Maaseudun kehittämistä koskeva politiikka suosii myös biokaasutuotannon kehittämistä. Jäsenvaltioilla on mahdollisuus tukea investointeja, teknistä apua ja työyhtymiä ja muita toimia, joilla edistetään biokaasutuotantoa ja biokaasun käyttöä.
Kauden 2007–2013 maaseudun kehittämisohjelmien täytäntöönpano on juuri vasta alkanut, mutta jäsenvaltioiden ensimmäiset ohjelmasuunnitelmat ovat mielestäni erittäin lupaavia, ja olen vakuuttunut siitä, että biokaasuun liittyvät toimenpiteet kuuluvat tämän alan suosituimpiin bioenergian osalta.
Komission vähän aikaa sitten julkistamaan energia- ja ilmastopakettiin kuuluvat toimenpiteet antavat lisäpotkua biokaasutuotannolle tulevina vuosina. Erityisen tärkeä on uusiutuvan energian 20 prosentin tavoite. Oletettavasti biokaasun osuus näiden tavoitteiden saavuttamisessa on merkittävä. Biokaasulla on myös tärkeä tehtävä kasvihuonekaasujen 20 prosentin vähentämistavoitteiden saavuttamisessa aloilla, jotka eivät osallistu päästökauppajärjestelmään. Näin ollen olemme erittäin myönteisessä tilanteessa, jossa voimme tappaa kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Olen vakuuttunut siitä, että biokaasutuotanto on keskeinen tekijä Euroopan unionin strategiassa ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja sen mahdollistamiseksi, että voimme päästä Kioton tavoitteisiin.
Olen kanssanne samaa mieltä siitä, että johdonmukainen biokaasupolitiikka on tärkeää. EU:n aloitteet ovat mielestäni johdonmukaisia ja menevät samaan suuntaan. Uskon siitä huolimatta, että politiikkaa täydennettäisiin ja toteutettaisiin tehokkaimmin alueellisella tai kansallisella tasolla paikallisten resurssien, tarpeiden ja taloudellisten realiteettien pohjalta.
Tässä mielessä suhtaudun myönteisesti suosituksiin nykyisen lainsäädännön yksinkertaistamisesta. Ne ovat samansuuntaisia tämänhetkisten yksinkertaistamista ja parempaa sääntelyä koskevien keskustelujemme kanssa. Nämä aiheet kuuluvat komission erittäin tärkeänä pitämään strategiaan.
Lopuksi on sanottava, että minulla on epäilyksiä erityisten biokaasua koskevien tavoitteiden osalta, ja kuulin esittelijän huomautuksen. Katson, että uusiutuvan energian 20 prosentin tavoite sisältää jo biokaasun. Biokaasu voi myös osaltaan edistää 10 prosentin biopolttoainetavoitteen saavuttamista. Jos otamme käyttöön erityisen biokaasutavoitteen, otamme riskin huomiomme liiallisesta hajautumisesta. Erityisen biokaasutavoitteen asettaminen lisäisi yksityisten toimijoiden ja julkisviranomaisten hallinnollista taakkaa. Mielestäni se johtaisi myös liialliseen poliittiseen paineeseen yhdentyyppisen uusiutuvan energialähteen osalta, mikä voisi olla valitettavaa, jos taloudelliset olosuhteet eivät myöhemmin suosikaan biokaasutuotantoa.
Komissiolta pyytämänne biokaasukertomus on varmasti hyödyllinen. Mielestäni vuodeksi 2008 asettamanne määräaika on kuitenkin hieman liian tiukka, kun otetaan huomioon kaikki muut käynnissä olevat aloitteet. Komissio raportoi kuitenkin EU:n biomassatoimintasuunnitelman täytäntöönpanosta vuoden 2008 loppuun mennessä, joten olen varma, että löydämme yhteisen lähestymistavan tässä asiassa. Tämä on erittäin tärkeä ja lisäksi erittäin mielenkiintoinen mietintö. Olen aivan varma, että se tarjoaa erittäin hyvän pohjan lisäkeskusteluille.
Puhetta johti varapuhemies Rodi KRATSA-TSAGAROPOULOU
Jens Holm, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (SV) Arvoisa puhemies, biokaasulla voi olla tärkeä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, ei vain lämmön- ja sähköntuotannossa vaan myös ajoneuvojen polttoaineena. Biokaasua voidaan valmistaa esimerkiksi lannasta ja kotitalousjätteistä. Tällä hetkellä mahdollisuudet biokaasutuotannon huomattavaan lisäämiseen ovat suuret. Me ympäristövaliokunnassa haluamme kannattaa tätä mahdollisuutta ja tulevaisuudessa nähdä paljon enemmän biokaasua. Lisääntyneestä biokaasutuotannosta ei kuitenkaan saa tulla itse tavoitetta. Jätteiden osalta ensisijaisen tavoitteen on edelleen oltava jätteiden kokonaismäärän vähentäminen. Jos haluamme vähentää jätteitä meidän on – mikä on vähän kuin kiroilla kirkossa – vähennettävä kulutustamme.
Haluaisin käyttää tilaisuutta esittää pari kysymystä komission jäsenelle Mariann Fischer Boelille, joka on luonamme tänään: Onko komissiolla strategiaa EU:n jatkuvasti kasvavan jätevuoren pienentämiseksi? Onko komissiolla ehkä myös strategia, jonka avulla vähentäisimme monien sellaisten tavaroiden kulutusta, joita emme itse asiassa tarvitse?
Me ympäristövaliokunnassa haluamme myös kestävän biokaasun sertifiointia. Tällaisen sertifiointijärjestelmän on katettava koko ketju pellolta autoon saakka. Sertifioinnin on perustuttava sosiaalisiin tekijöihin ja ympäristötekijöihin. Suhtaudun myönteisesti komission ehdotukseen uudesta uusiutuvia polttoaineita koskevasta direktiivistä, mutta biokaasun aseman korostamiseksi on tehtävä enemmän. Vielä yksi kysymys Mariann Fischer Boelille: Mitä ajattelette tällaisesta sertifioinnista?
Tämä ja muut ympäristöön liittyvät kysymykset painottavat julkisen vastuun merkitystä. Useimmat meistä täällä ovat samaa mieltä siitä, että meidän on vahvistettava biokaasun roolia. Useampien autojen ja rekkojen pitäisi voida kulkea biokaasua tankeissaan. Biokaasu vähentää autojen kasvihuonekaasupäästöjä kokonaista 90 prosenttia. Sitä paitsi hiukkaspäästöt vähenevät, ja autot kulkevat hiljaisemmin kaasua tankeissaan. Jos kuitenkin haluamme olla vakavissamme ympäristöpanostuksemme kanssa, ei vastuuta voida antaa markkinoille.
Jotta esimerkiksi useammat autot voivat kulkea biokaasulla, on oltava huoltoasemia, joilla kaasua voi tankata. Valtion on lainsäädännön ja väliaikaisten tukien avulla huolehdittava siitä, että huoltoasemat kantavat vastuunsa. Kotimaassani Ruotsissa pohjoisin huoltoasema sijaitsee Uppsalassa, joka on keskellä maata. Se tarkoittaa, että kaukonäköiset autoilijat joutuvat ajamaan yli 1 000 kilometriä ilman, että he voivat tankata biokaasua. Se ei tietenkään ole kestävää. Siksi meillä kaikilla on vastuu suosia biokaasua: EU:n on hyväksyttävä direktiivejä, jäsenmaiden edistettävä kansallista tuotantoa ja ennen kaikkea kuntien rakennettava lisää biokaasulaitoksia.
Werner Langen, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon valmistelija. – (DE) Arvoisa puhemies, esittelen energiapolitiikasta vastaavan teollisuusvaliokunnan lausunnon. En halua ilmaista asiasta henkilökohtaista mielipidettä, mutta valiokunta hyväksyi lausuntoluonnokseni 45 puoltavalla äänellä, ja tyhjää tai luonnosta vastaan ei äänestänyt kukaan. Teollisuusvaliokunta tuntee ei ainoastaan lannasta – kuten esittelijä toteaa – vaan kaikista orgaanisista jätteistä valmistetun biokaasun myönteisen vaikutuksen.
Painotimme, että kilpailu elintarvikkeiden kanssa on kasvava ongelma, että siitä on keskusteltava, että kaasun syöttämisen kaasuverkkoihin on tapahduttava syrjimättömällä tavalla ja että toisen sukupolven teknisen biokaasun tuottamiseksi on edistettävä uusia menetelmiä. Selvitimme vihreän geeniteknologian roolia biokaasun yhteydessä ja olemme sitä mieltä, että nuori ja innovatiivinen biokaasusektori tarvitsee käynnistystukea mutta ei pysyvää tukea.
Lisäksi haluamme yhtenäisiä tukivälineitä yhteisön tasolla, ja kolmessatoista kohdassa mainitsemme asian selvästi: haluamme yksinkertaistetun lupamenettelyn biokaasulaitoksille. Energiavaliokunta ei vaadi neljän uuden direktiivin esittämistä, kuten kollega teki mietintöluonnoksessaan. Olen komission jäsenen kanssa samaa mieltä siitä, että emme tarvitse uusia direktiivejä, vaan että meidän on annettava biokaasulle asianmukainen rooli nykyisissä uusiutuvia energialähteitä koskevissa direktiiveissä.
Näin ollen teollisuusvaliokunta arvioi tilanteen hieman eri tavoin kuin asiasta vastaava maatalousvaliokunta.
Albert Deß, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, PPE-ryhmän varjoesittelijänä kannatan mietintöä suurilta osin. Esittelijä on tehnyt hyvää työtä.
Voin korostaa sitä, mitä on jo sanottu: biokaasu voi vaikuttaa merkittävästi siihen, että saavutamme uusiutuvia energialähteitä koskevat tavoitteet ja kulutamme vähemmän fossiilista energiaa ja vähennämme siten hiilidioksidipäästöjä. Edellytyksenä tietenkin on, että biokaasun mahdollisuudet hyödynnetään. Saksassa on paljon biokaasulaitoksia, joissa tuotetaan vain sähköä. Niissä hyödynnetään vain noin 38 prosenttia käytettävissä olevasta energiasta, yli 60 prosenttia energiasta puhalletaan käyttämättömänä hukkalämpönä ympäristöön. Tämä ei voi olla biokaasutuotannon tarkoitus! Siksi minusta on oikein, että tässä mietinnössä vaaditaan, että biokaasua voidaan syöttää myös kaasuverkkoon. Meidän on lähdettävä näille kahdelle tielle: joko käytettävä sähköntuotannon hukkalämpö tai syötettävä biokaasua suoraan verkkoon. Molempien menetelmien osalta voidaan saavuttaa suuri hyötysuhde.
Olen myös sitä mieltä, että nykyaikaisen kasvinjalostuksen avulla voidaan jalostaa vielä parempia kasveja. En kuitenkaan välttämättä ole sitä mieltä, että siihen tarvitaan geenitekniikkaa. Kasvinjalostajat ovat kertoneet minulle, että perinteisellä kasvinjalostuksella voidaan onnistua kaksinkertaistamaan biokaasukasvien sato hyvillä kasvupaikoilla. Biokaasun avulla voimme korjata noin 5 000:tta litraa lämmitysöljyä vastaavan sadon hehtaaria kohden. Tulevaisuudessa kasvinjalostuksen avulla kehitettävien hyvien kasvien avulla voimme korjata jopa 10 000 litran sadon hehtaaria kohden. Tämä on hyvä tie, jonka avulla biokaasu voi osaltaan auttaa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.
Bogdan Golik, PSE-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, luin erittäin kiinnostuneena kollegani Csaba Sándor Tabajdin valmistelemat ehdotukset. Haluan onnitella häntä hienosta mietinnöstä.
Nykyisessä maailmantilanteessa, jossa öljyn ja muiden energialähteiden – esimerkiksi kaasun – hinta nousee jyrkästi mutta on altis arvaamattomille vaihteluille, jotka vaikeuttavat järkevää suunnittelua ja investointikustannusten arviointia, ja kun Euroopan maiden energiantarve lisäksi kasvaa, mietintö biokaasusta näyttäisi olevan harvinaisen ajankohtainen asiakirja. Tämä mietintö osoittaa meille, miten paljon voimme vielä tehdä kehittääksemme tätä energiantuotannon alaa. Energiantuotantoa näistä lähteistä voidaan lisätä monin verroin ilman mitään kielteisiä sivuvaikutuksia luonnonympäristölle.
Tämän kehityksen myönteinen sivutuote olisi tukea edunsaajia alueelliseen kehittämiseen ja maaseudun kehittämiseen tarkoitetuilla varoilla. Komission ja yksittäisten maiden hallitusten on myös kiinnitettävä erityistä huomiota tämäntyyppisen energian tuottajiin ja tuettava tätä kehitystä erityisten taloudellisten kannustimien mekanismien avulla. Olen siksi täysin samaa mieltä esittelijän kannasta, jonka mukaan Euroopan komission pitäisi tehostaa ponnistelujaan tämäntyyppisistä lähteistä saatavan energian kehittämiseksi ja sisällytettävä se Euroopan energiastrategiaan.
Meille eurooppalaisille on erityisen tärkeää, että Euroopan unioni tekee itsensä mahdollisimman nopeasti riippumattomaksi energiatuonnin alalla lisäämällä monipuolistamista.
Willem Schuth, ALDE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, haluan onnitella kollegaa Csaba Sándor Tabajdia tasapainoisesta mietinnöstä. Mielestäni hän on onnistunut osoittamaan biokaasun merkityksen tulevaisuuden kestävän energialähteiden yhdistelmän kannalta.
Nimenomaan Euroopa parlamentin pohjoissaksalaisena jäsenenä olen tietoinen biokaasun mahdollisuuksista tärkeänä ja monipuolisena maataloudesta saatavan bioenergian muotona. Saksa – ja siellä erityisesti kotiseutuni Niedersachsen – on Euroopassa johtavassa asemassa biokaasulaitosten osalta. Emme kuitenkaan saa laiminlyödä tiukkojen ja selkeiden kriteerien kehittämistä biokaasuteknologialle EU:n sertifiointijärjestelmän käyttöönoton puitteissa. Tämän pitäisi koskea myös tuontia.
Täkäläisille tuottajille ei tosin saa aiheutua hallinnollisia lisärasitteita. Vain näin voidaan tehokkaasti poistaa tieltä epäilykset viljan ja elintarvikkeiden käytöstä biokaasutuotantoon, sillä elintarviketuotannon on jatkossakin oltava maatalouden ensisijainen tehtävä. Vain näin biokaasuteknologia voi edistää järkevästi energian toimitusvarmuutta, vähentää riippuvuuttamme tuonnista ja edistää ilmastonsuojelua ja maaseudun kehittämistä. Eurooppalainen tutkimus ja kehittämisohjelmat voivat lisäksi parantaa tehokkuutta.
Wiesław Stefan Kuc, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, kollegani Csaba Sándor Tabajdin mietinnössä lueteltujen ajatusten toteuttaminen antaisi meille varmasti mahdollisuuden ottaa valtava askel eteenpäin biokaasutuotannon lisäämisessä. Samalla se olisi askel kohti kestävän maatalouden toteuttamista, koska se vähentäisi huomattavasti vihannes- ja eläinperäistä jätettä, lantaa ja puhdistamolietettä ja tuottaisi meille uusiutuvaa energiaa.
Biokaasutuotannossa on kuitenkin haittapuolia. Nykyisillä tuotanto- ja myyntihinnoilla se ei kattaisi kustannuksia, ja lopputuloksena olisi vieläkin jätettä, vain väkevämpää. Meidän on arvioitava hyviä ja huonoja puolia armottomassa päivänvalossa. Poliittinen ryhmäni on tehnyt näin, ja uskomme, että jopa tällä hetkellä käytettävissä olevien tekniikoiden aikana meidän pitäisi kannattaa parlamentin jäsenen Csaba Sándor Tabajdin mietintöä. Ehkä muut tekniikat mahdollistavat tuotantoprosessin uudistamisen, kun taas nousevat energiahinnat lisäävät sen taloudellista tehokkuutta. Ympäristönsuojelusaavutuksista ei kuitenkaan ole epäilystäkään, ja se on kaikkein tärkein asia.
Friedrich-Wilhelm Graefe zu Baringdorf, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, esittelijä on laatinut hyvän mietinnön, ja hän esitti sen maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan puolesta, ja hyvä niin. Kuulimme juuri kollegalta Werner Langenilta, että teollisuus näkee tässä ilmeisesti kilpailevan tekijän. Näin käy aina: kun joku asia menestyy, teollisuus yrittää saada sen omiin käsiinsä. Sen ei kuitenkaan tarvitse välttämättä olla hyvä asia.
Muistelen, että biokaasulaitosten pioneerit olivat maanviljelijöitä, joille 10, 15, 20 vuotta sitten naurettiin, kun he halusivat saada energiaa lietelannasta. Ajatuksena oli – kerrankin havainnollisesti sanottuna – tehdä paskasta kultaa. Tehdään lietelannasta energiaa, siitä on oikeastaan kyse – ei kilpailemisesta ihmisten ravinnon kanssa. Ja se, mikä lietelannasta jää jäljelle, muodostaa vielä paremman lannoitteen, jota voi käyttää monipuolisemmin kuin aggressiivisia lannoitusaineita.
Tämä tarkoittaa, että biokaasu sijoittautuu uusiutuvien energialähteiden eli tuulen, veden, auringon ja puun joukkoon ja on tosiaan uusiutuvaa energiaa, jos tuotanto rajoitetaan orgaanisten jätteiden käyttöön. Jos edessämme on tilanne, jollainen meillä oli vielä viime ja edellisenä vuonna maitoalalla, missä maidosta maksettiin 23,5 senttiä, niin suhteellinen hyöty syötettäessä maissi suoraan biokaasulaitokseen oli paljon korkeampi kuin jos maissi lähetettiin ensin lehmän läpi ja tuotettiin maitoa.
Tämä tarkoittaa, että elintarvikkeiden ja energian hintojen välillä on aina vastaavuus, ja se johtuu siitä, että meillä on energiansyöttölaki – ainakin Saksassa, mutta myös joissakin muissa maissa – jonka takia kasviperäiset tuotteet voidaan energia-alalla hyödyntää paremmin kuin elintarvikealalla. Tässä yhteydessä meidän on varottava joutumasta kilpailutilanteeseen. Tankin ja lautasen välinen kilpailu on mahdollista, jos toimimme väärin. Jos kuitenkin teemme yhteenvedon biopolttoainekysymyksessä, niin tase on negatiivinen, kun taas biokaasun – myös autoissa käytettävän biokaasun – osalta tase oli positiivinen.
Ratkaisevaa on siis suosia tukipolitiikassa ja korvauspolitiikassa pienempiä laitoksia, jottei tuloksena ole siirtyminen teolliseen tuotantoon.
Derek Roland Clark, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, puhutaanpa suoraan: tämän biomassajutun takana on ihmisen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen väitetty vaikutus ilmaston lämpenemiseen.
Unohtakaa hiilidioksidijalanjäljet. Hiilidioksidi on ilmakehän luonnollinen osa; se ei ole mikään paholaisen juoma, kuten harhaanjohtavasti uskotellaan kuvailtaessa tilannetta ”epämiellyttäväksi totuudeksi”. Tämä hyperaktiivinen elokuva ei ole mikään todiste; se ei ole edes totuus. Se on teoria ja hyvin kaukana todisteesta. Katsokaas, kemianopettajana – ja olen varma, että tässä parlamentissa on heitä muutama – tiedän, mitä tarvitaan pääsemiseksi hypoteesista teoriaan ja kemian lakiin. Minä en luota voitonhimoisen yhdysvaltalaisen poliitikon teatraalisiin tai didaktisiin palopuheisiin.
Onneksi meillä on nyt Manhattanin julistus, jonka 500 tiedemiestä julkaisi viime viikolla. Siinä todetaan, ettei ole olemassa vakuuttavia todisteita siitä, että nykyaikaisen teollisuuden hiilidioksidipäästöt aiheuttaisivat ilmastonmuutoksen. Se muistuttaa meitä siitä, että globaali ilmasto on aina muuttunut ja tulee aina muuttumaan. Eikö kukaan täällä ymmärrä, että tuntemamme maapallo ei ole lopullisessa tilassa vaan jatkuvassa dynaamisen kehityksen tilassa?
Meidän kaikkien verottaminen saavuttamattoman ja tarpeettoman saavuttamiseksi on poliittista ahneutta. Viljelymaan luovuttaminen biopolttoaineiden tuotantoon, kun väestö kasvaa ja viljasta on maailmassa pulaa, on hulluutta. Biopolttoaineiden kasvattaminen kaatamalla kokonaisia sademetsäalueita, polttamalla puuta kaatopaikalle muutaman vuoden nitraattien saamiseksi ja siirtymällä sitten eteenpäin, joukkoraiskaten kallisarvoisia metsiä, on rikollista.
Mikä siis aiheuttaa nykyisen minimaalisen ilmaston lämpenemisen? Entistä presidentti Clintonia mukaillen: se on aurinko, ääliö!
Jim Allister, NI-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen siihen, että biokaasutuotannon huomattavan lisäämisen mahdollisuudet tunnustetaan. Se auttaa karjankasvattajia tarttumaan vaihtoehtoiseen tulovirtaan ja on samalla ympäristönsuojelun kannalta hyödyllinen panos, koska se ratkaisee maatalousjätteen hävittämiseen liittyviä ongelmia.
Biokaasun kolmas selkeä etu on, että toisin kuin biopolttoaineiden sen ei tarvitse estää elintarviketurvaa vaan se ennemminkin edistää sitä. Siinä on biokaasun keskeinen etu: jätteiden käyttö viljan sijaan ei rajoita olennaista rehutuotantoa tai itse elintarviketuotantoa.
Aloitteleva biokaasusektori tarvitsee merkittävää käynnistystukea yhtenäisestä tukivälineestä kaikkialla EU:ssa sen hajanaisen tukitilkkutäkin sijaan, joka meillä on tällä hetkellä käytössä. Ylimääräinen tutkimustuki toisen sukupolven biokaasun hyödyntämiseksi biopolttoaineena on tulevaisuuteen suuntautunut välttämättömyys. Biokaasutuotannon edistämiseksi ja samalla maatalouden muuttamiseksi kestävämmäksi voidaan ja pitäisi siis tehdä paljon.
Mielestäni teimme EU:ssa törkeän virhelaskelman käyttämällä liikaa biopolttoaineita. Älkäämme pahentako sitä virhettä aliarvioimalla biokaasua.
Mairead McGuinness (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, minäkin olen tyytyväinen tähän mietintöön: se saattaa meidät ajan tasalle biokaasun mahdollisuuksien osalta, ja tiedän, että eri jäsenvaltioissa on erilaisia kokemuksia. On outoa, miksi joissakin maissa on niin suuri aukko biokaasutuotannon ja käytön välillä ja toisissa taas ei. Kuten komission jäsen sanoi, tässä piilee valtavia käyttämättömiä mahdollisuuksia, ja meidän on tehtävä asialle jotain, mutta mielestäni ei pitäisi antaa uutta direktiiviä, sillä meillä on niitä paljon, ja se vain sotkisi asiaa eikä edistäisi sitä.
Haluan kiinnittää huomionne mietinnön 37 kohtaan, jossa vaaditaan yksinkertaistettua rakennuslupamenettelyä. Se on ehkä ainoa maininta erittäin olennaisesta tosiseikasta kaikissa pohdinnoissa jätteen käytöstä ja kierrätyksestä. Minun maassani ja minun kokemukseni mukaan aina, kun suunnitellaan vihreää kierrätyslaitosta tai lihan ja luujauhon käyttöä energiantuotannossa, sitä vastustetaan, koska ihmiset suhtautuvat epäillen tällaiseen kehitykseen ja pelkäävät terveytensä puolesta. Meidän on koottava tutkimustulokset ja oltava erittäin lujia totuuden suhteen, koska yleisö on huolissaan. Siksi meidän on tiedotettava yleisölle tarpeesta kierrättää maatalousjätettä ja lietettä, mutta oltava myös tietoisia siitä, että tässä tekniikassa on haittapuolensa ja että energiantuotannossa syntyy jäämiä, joita on käsiteltävä erittäin varovasti.
Olisin iloinen kommenteista keskustelun tästä puolesta, koska täällä parlamentissa pidämme uusiutuvia energialähteitä yleensä loistavina, mutta tiedämme myös, että yleisö vastustaa tuulivoimaloita takapihoillaan. Näin ollen meidän on saatava yleisö mukaan, mutta myös tiedostettava, että asiassa on terveyteen liittyviä huolenaiheita, joihin on puututtava.
Lopuksi haluan sanoa, että kannatan varauksetta parlamentin jäsenen Jan Mulderin tarkistusta 1, mitä järkevintä ja erittäin tärkeää tarkistusta, ja ehdottaisin, että luen sen, koska siinä painotetaan jälleen tarvetta luokitella eläinten lanta uudelleen siten, että sitä käytetään asianmukaisesti maatiloilla, ja nitraattidirektiiviä on tarkasteltava tässä yhteydessä.
Gábor Harangozó (PSE). – (HU) Paljon kiitoksia, arvoisa puhemies. Hyvät kollegat, tämän päivän globaalistunut maailma asettaa meille monia haasteita. Näihin kuuluvat esimerkiksi ilmastonmuutos, köyhyyden lisääntyminen, energiatehokkuuden ja energiavarmuuden ongelmat sekä kysymys uusiutuvien energialähteiden käytöstä. Maatalouden kestävyyden takia meidän on siksi Euroopan unioniin vaikuttaviin haasteisiin vastaamisen lisäksi myös pantava alulle koordinoituja poliittisia toimenpiteitä yhteisen strategian pohjalta yrittääksemme puuttua 27 jäsenvaltion edessä oleviin ongelmiin.
Tässä valossa olen erityisen iloinen kollegani, parlamentin jäsenen Csaba Sándor Tabajdin biokaasua ja kestävää maataloutta koskevasta aloitteesta ja käytän tätä tilaisuutta onnitellakseni häntä erinomaisesta mietinnöstä. Mielestäni on tärkeää hyväksyä Euroopan unionin direktiivi uusiutuvista energialähteistä EU:n sääntelyn ja kansallisen politiikan koordinoimiseksi, sääntelyn koordinoimiseksi EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla.
Maatiloihin integroiduissa laitoksissa tuotettu biokaasu on yksi merkittävimmistä bioenergian lähteistä. Biokaasulaitosten perustaminen on kuitenkin kallista. Jotta voisimme hyödyntää biokaasun mahdollisuuksia, olisi järkevää koordinoida koheesiopolitiikkaa ja maatalous-, maaseudun kehittämis- ja puiteohjelmien tarjoamia mahdollisuuksia ja edistää investointeja biokaasulaitoksiin ja niiden ylläpitoa. Taloudellisen tuen myöntämisen on perustuttava ennen kaikkea tehokkuuteen; jos tehokkuus on ensisijainen kriteeri, niin sähköntuotanto on periaatteessa ainoa tukemisen arvoinen asia.
Biokaasulla on kuitenkin monia muita mahdollisia käyttötarkoituksia, ja siksi meidän on keskitettävä ponnistuksemme tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin laajentaaksemme tämän resurssin tehokkaiden käyttötapojen valikoimaa. Euroopan unionin rahoituksen lisäksi meidän on luotava suotuisat olosuhteet jäsenvaltioissa helpottaaksemme biokaasulaitosten rakentamista ja toimintaa. Tässä yhteydessä olisi hyödyllistä, jos jäsenvaltiot tarjoaisivat hintatukia tai muita toimenpiteitä tämän uudenlaisen energialähteen käytön edistämiseksi.
Toinen biokaasun etu energialähteenä käytettäessä on sen huomattava kyky lisätä sekä maatalouskiinteistöjen että maaseutualueiden arvoa auttamalla näitä alueita lisäämään taloudellista elinvoimaansa. Siksi on myös tärkeää varmistaa, että heikossa asemassa olevat alueet pystyvät myös hyödyntämään näitä mahdollisuuksia. Kiitos.
Anne Laperrouze (ALDE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, olen tyytyväinen tähän parlamentin jäsenen Csaba Sándor Tabajdin mietintöön. Energialähteitä on paljon, mutta ne eivät tarjoa kaikki samoja mahdollisuuksia, eikä niillä ole samoja ympäristövaikutuksia. Kun otetaan huomioon ilmastonmuutoksen vastainen taistelu ja luonnonvarojen tuhlaus, on välttämätöntä, ettemme jätä mitään huomiotta. Biokaasu on siis tukemisen arvoinen energialähde.
On tärkeää välttää kilpailun synnyttämistä biokaasutuotannon ja elintarviketuotannon välille. Tässä tarkoituksessa on ensisijaisesti tuettava biokaasun tuottamista lannasta, lietteestä ja yhteiskuntajätteistä, orgaanisista jätteistä ja eläinperäisistä jätteistä. Kun kyseessä on biokaasun tuottaminen jätteistä, haluan korostaa, että kyse on itse asiassa jätteistä eli saasteista hyötymisestä. Emme kuitenkaan saa tehdä virheitä. On ennen kaikkea vähennettävä jätteiden määrää.
Lisäksi mielestäni on tärkeää, ettei biokaasua käytetä ainoastaan sähköntuotantoon, vaan että sitä syötetään ensisijaisesti paikallisesti ja turvatuissa terveysolosuhteissa maakaasuverkkoihin. Näin ollen on huolehdittava mahdollisista teknisistä esteistä verkkoon pääsyn mahdollistamiseksi. Lisäksi on lisättävä tutkimusta ja kehittämistä sektorin kaikkien osatekijöiden osalta: lähteiden, laitosten, jakelun ja käytön. Näin ollen lainsäädäntöä on tarkistettava biokaasusektorin realiteettien ja etujen huomioon ottamiseksi.
Leopold Józef Rutowicz (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, jäsen Csaba Sándor Tabajdin mietinnössä tuodaan esiin asia, joka on erittäin tärkeä maanviljelijöille, taloudelle ja ympäristölle. Biokaasu rajoittaa maakaasun tuonnin kustannuksia, vähentää ilmakehään vapautuvan metaanin määrää ja on polttoaine, jota voidaan käyttää suoraan maataloustuotannossa ja julkisissa palveluissa. Lannan, jätteiden ja puhdistamolietteen kierrättäminen biokaasun tuottamiseksi on hyödyllistä ympäristönsuojelun kannalta. Biokaasutuotannon määrä kuitenkin vaihtelee suuresti EU:n valtioissa.
Tällä alalla EU:n toimielinten pitäisi ryhtyä sellaisiin toimiin kuin oikeudellisten ja taloudellisten säädösten toiminnan päivittäminen biopolttoaineiden tuotannon kehittämisen edistämiseksi, biopolttoaineiden tuotantoteknologian, mukaan lukien biomassasta, orgaanisesta jätteestä, puhdistamolietteestä ja lannasta tuotetut polttoaineet, päivittämiseen liittyvien tutkimusohjelmien vauhdittaminen sekä ohjelmien käynnistäminen tiedon julkistamiseksi ja saksalaisten, belgialaisten ja tanskalaisten maanviljelijöiden keräämien hyvien kokemusten mainostamiseksi.
Nils Lundgren (IND/DEM). – (SV) Arvoisa puhemies, YK:n ilmastonmuutospaneelin mukaan ihmiset laskevat ilmaan kasvihuonekaasuja siinä määrin, että se muuttaa maailman ilmastoa. EU on hyväksynyt, että ihmiskunnan on siksi vähennettävä näitä päästöjä merkittävästi tulevina vuosikymmeninä, ja sanonut, että EU:n on oltava tämän maailmanlaajuisen muutoksen etulinjassa. Miten meidän on siis toimittava? Olen kauhuissani huomannut, kuinka poliittinen sormeilu ja halu siirtää poliittinen valta EU:n toimielimille uhkaavat nyt päästä valloilleen.
Meidän europarlamentaarikkojen ei pidä vaatia tukia biokaasuun panostamiselle. Meillä ei ole aavistustakaan siitä, miten biokaasua pitäisi suosia verotuksessa muiden vaihtoehtojen kustannuksella. Meidän on sallittava päästötavoitteiden asettaminen jokaisessa EU:n jäsenvaltiossa, minkä olemme tehneet, ja sitten annettava valtioiden selvittää itsenäisesti, mitkä ovat tehokkaat menetelmät näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Klassinen eurooppalainen ratkaisu on institutionaalinen kilpailu – ei keskuksen suorittama valvonta.
Neil Parish (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, kiitän parlamentin jäsentä Csaba Sándor Tabajdia lämpimästi tästä mietinnöstä. Kuten monet muutkin puhujat, olen tyytyväinen tähän mietintöön biokaasusta, koska sillä on erittäin tärkeä rooli. Etenkin maataloudessa tuotetaan paljon jätettä, joka voitaisiin erittäin tehokkaasti muuntaa biokaasuksi. Ruoanjätteitä ja vihannesjätteitä voitaisiin myös sekoittaa siihen sähkön tuottamiseksi. Näin ollen se on todennäköisesti erittäin tehokasta. Itse asiassa biokaasun käytön katsotaan olevan yksi tehokkaimmista tavoista tuottaa sähköä biologisesti.
Sanoisin parlamentin jäsenelle Csaba Sándor Tabajdille kuitenkin, ettemme tarvitse erityisesti bioenergiaa koskevaa direktiiviä: se voidaan sisällyttää uusiutuvaa energiaa koskevaan direktiiviin. Kehottaisin häntä jättämään tämän tavoitteen.
Sanoisin myös, että maanviljelijöiden osalta yksi heitä nyt paljon askarruttavista asioista on nitraattidirektiivi. He tarvitsevat myös tiloillaan paljon varastotilaa jätteitä varten. Liete voitaisiin säilyttää tilalla ja muuntaa biokaasuksi, ja tästä syntyvä jäte voitaisiin sitten levittää pellolle. Kuten komission jäsen sanoi, siten tapetaan kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
Parlamentin jäsen Mairead McGuinness sanoi, että yksi asioista, joihin meidän on puututtava – ei varmaankaan yhteisön mutta jäsenvaltioiden tasolla – on se, että biokaasulaitokset ovat aina hienoja niin kauan kuin ne ovat jossain muualla eivätkä omassa naapurissa. Tästä asiasta kärsimme paljon Euroopassa: se tapahtuu aina jossain muualla.
Lopuksi haluaisin vastata parlamentin jäsenelle Derek Roland Clarkille – vaikka luulen hänen poistuneen – hänen kysymykseensä siitä, onko ilmaston lämpeneminen todellisuutta. Puhuin erään arvostetun israelilaisen tiedemiehen kanssa, joka sanoi, että ilmasto saattaa lämmetä tai sitten ei, mutta voimmeko odottaa 20 vuotta saadaksemme tietää, olimmeko oikeassa vai väärässä?
Cristian Silviu Buşoi (ALDE). – (RO) Nykyisen öljynhinnan takia biokaasu on energiaresurssi, joka on otettava huomioon, erityisesti tilanteessa, jossa Euroopan unionin riippuvuus hiilivetyjen tuonnista kasvaa.
Olemme kaikki tietoisia tavoitteesta saavuttaa 20 prosentin uusiutuvan energian osuus Euroopan kokonaisenergiankulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Näissä olosuhteissa on kuitenkin selvää, että biokaasun käyttöön energialähteenä on myös kannustettava, etenkin käyttämällä taloudellisia välineitä.
Biokaasu ja muut biopolttoaineet, aurinko- ja tuulienergian rinnalla, voivat vähentää huomattavasti riippuvuutta perinteisistä energialähteistä. Lisäksi, verrattuna muuntyyppisiin uusiutuviin energialähteisiin, biokaasussa on se etu, että sitä voidaan käyttää sähköntuotantoon, lämpövoiman tuottamiseen sekä liikenteessä.
Ehkä uusi biokaasudirektiivi on liikaa pyydetty, mutta suhtaudun myönteisesti komissiolle osoitettuun pyyntöön esittää biokaasusta Euroopan unionissa erityiskertomus, jonka pitäisi sisältää myös suosituksia eurooppalaisesta ja kansallisesta lainsäädännöstä tällä alalla.
Samuli Pohjamo (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, minäkin haluan kiittää esittelijä Tabajdia hyvästä mietinnöstä. Hän on tehnyt varsin perusteellista työtä. Biokaasu on tärkeä uusiutuva energiavara, joka edistää maatalouden kestävää kehitystä ja parantaa ympäristön tilaa. Biokaasulla voidaan myös kohentaa maatilojen ja alueiden energiaomavaraisuutta, ja vain pieni osa tästä resurssista on otettu käyttöön.
Tarvitaan kuitenkin vielä paljon tuotekehittelyä, uusia innovaatioita, hyvien kokemusten vaihtoa ja lisärahoitusta. Biokaasun tärkeitä raaka-aineita, lantaa ja elintarviketeollisuuden sivutuotteita, ei pidä luokitella jätteiksi, vaan hyödyllisiksi biokaasun ja lannoitteiden raaka-aineiksi. Samalla on luotava yhteinen säännöstö, joka edistää biokaasun käyttöä koko Euroopan unionin alueella ja poistaa biokaasun käyttöä koskevia kansallisia esteitä ja rajoituksia.
Miroslav Mikolášik (PPE-DE). – (SK) EU on energiahuollossa riippuvainen unionin ulkopuolisista valtioista. Lisäksi Eurooppa ei ole kaukana energiakriisistä.
Siksi on tärkeää, että puutumme asiaan ja tuemme uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Mielestäni biokaasu on kätevä vaihtoehto sekä taloudellisesta näkökulmasta että ympäristönäkökulmasta tarkasteltuna. Se edistää kestävää taloudellista kehitystä ja maatalouden kehitystä, maaseutualueiden kehittymistä ja ympäristönsuojelua. Eläinten lannasta, lietteestä, yhdyskuntajätteestä ja eläinperäisestä orgaanisesta jätteestä tuotettuna se tarjoaa uusia tulovaihtoehtoja viljelijäyhteisölle.
On myös olennaista kiinnittää runsaasti huomiota turvallisuustoimenpiteisiin. Jotkin maatalous- ja yhdyskuntajätteiden sisältämät aktiiviset aineosat ja bakteerit voivat levitessään vaarantaa sekä kansanterveyden että luonnonympäristön. Haluan myös esittää painavan vastalauseen maissin, viljan ja muiden peruselintarvikkeiden käyttämisestä energiantuotannossa. Niiden polttaminen johtaa rehun ja elintarvikkeiden yleiseen ylihinnoitteluun.
Avril Doyle (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, uusiutuvan energian tuottaminen biokaasusta on myönteinen kehityskulku energiahuollon näkökulmasta. Lannasta tuotetun biokaasun panos kasvihuonekaasujen vähentämisessä vaatii kuitenkin lisätutkimuksia.
Mietintöluonnoksessa ei varsinaisesti puututa kysymykseen tahattomista tai karkaavista päästöistä eli niistä kaasupäästöistä, jotka pääsevät ilmakehään tuotantoprosessin aikana. Joidenkin tutkimusten mukaan tuotannon aikainen metaanihävikki ja typpioksidipäästöt levitettäessä lietettä pelloille voivat tehdä tyhjäksi kasvihuonekaasujen vähentämispotentiaalin. Lisätutkimukset ovat välttämättömiä.
Biokaasutuotannon tukemiseksi tehtävien lainsäädännön tarkistusten pitäisi perustua perusteelliseen elinkaarianalyysiin prosessin arvioimiseksi lopullisesti uusiutuvan energian tuotannon puitteissa ja kasvihuonekaasujen vähentämisstrategiana.
James Nicholson (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan aloittaa onnittelemalla esittelijää ajankohtaisesta mietinnöstä.
Energiavarmuus, nousevat energiakustannukset ja ilmastonmuutos ovat ehkä suurimmat haasteet, jotka Euroopalla on edessään 2000-luvulla. Yksi asia on selvä: Euroopan on tultava omavaraisemmaksi energiatarpeensa osalta ja varmistettava energiahuoltonsa turvallisuus. Tämä merkitsee monipuolistamista vaihtoehtoisten energialähteiden suuntaan ja suurempaa riippuvuutta uusista tekniikoista ja uusiutuvasta energiasta. Omassa vaalipiirissäni arvioidaan meidän tuovan maahan hämmästyttävät 96 prosenttia energiastamme.
Monet teistä ovat kanssani samaa mieltä siitä, että biomassan ja biopolttoaineiden kasvavat markkinat tarjoavat monia uusia mahdollisuuksia maanviljelijöille. Markkinat ovat entistä kilpailuhenkisemmät: maanviljelijät vaalipiirissäni Pohjois-Irlannissa voisivat löytää monia etuja etsiessään vaihtoehtoisia käyttötarkoituksia mailleen luodakseen uusia liiketoimintamahdollisuuksia biopolttoaineiden tuotannosta.
Vaikkei minulla ole harhaluuloja siitä, että biopolttoaineet ja biomassaenergia olisivat ainoa vastaus Euroopan kasvaviin energiahuoliin, olen varma, että niillä on tärkeä rooli huolten lieventämisessä.
Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, kaasun rooli on tärkeä, ensinnäkin kaasuhuollon monipuolistamisessa, toiseksi ilmastonmuutoksen torjumisessa ja kolmanneksi ympäristön tilan parantamisessa, toisin sanoen sen suojelussa. Pitäkäämme siis mielessä, että biokaasua tuotetaan kotitalousjätteistä, orgaanisista jätteistä, lietteestä ja lannasta.
Biokaasu on erittäin tärkeä uusiutuvan energian lähde. Sitä voidaan käyttää energiantuotantoon, se on hyvä lämmönlähde ja sitä voidaan käyttää myös ajoneuvojen polttoaineena. Suurempi määrä ajoneuvoja voisi hyötyä biokaasusta, mutta se on tuotava saataville ja sen käytöstä on tehtävä kustannustehokasta. Meidän on kuitenkin sovellettava uusia toisen sukupolven tekniikoita biokaasun tuottamiseen. Meidän on siis saatava aikaan vakaat edellytykset biokaasun kehittämiselle ja sopivia taloudellisen tuen välineitä.
Claude Turmes (Verts/ALE). – (EN) Arvoisa puhemies, uusiutuvia energialähteitä koskevaan direktiiviin liittyvän mietinnön, josta pian äänestämme täällä parlamentissa, esittelijänä olen erittäin tyytyväinen parlamentin jäsenen Csaba Sándor Tabajdin mietintöön. Olen myös suurelta osin samaa mieltä siitä, että biokaasu on yksi parhaista tavoista käsitellä biomassaa Euroopassa. Mietinnössäni yritän korostaa biokaasun mahdollisuuksia. Se on varastoitava energiamuoto ja täydentää siten muita saatavuudeltaan epäsäännöllisiä uusiutuvan energian lähteitä. Aion myös vaatia byrokratian vähentämistä. Mielestäni meillä on Euroopassa todellinen ongelma lupamenettelyjen kanssa, etenkin sellaisen energiantuotannon osalta, joka ei ole vaarallista, ja biokaasu ei ole vaarallista.
Haluaisin mainita vielä yhden seikan. Keskustelemme parhaillaan myös sisämarkkinoiden kaasudirektiivistä. Meidän on myös helpotettava biokaasun saamista kaasuverkkoon. Kaikkien tästä kiinnostuneiden pitäisi vilkaista tarkistuksia, jotka esitin kaasudirektiiviin.
Mariann Fischer Boel, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, kiitokseni kaikille tähän keskusteluun osallistuneille. Niin kuin aina tapahtuu, on erittäin vaikeaa keskittyä vain biokaasuun – aloitamme aina keskustelun kaikista uusiutuvan energian lähteistä.
Koko tämä keskustelu perustuu komission viime tammikuussa julkaisemaan energiakertomukseen, koska huomasimme yhtäkkiä olevamme erittäin riippuvaisia energian tuonnista, etenkin itäisistä naapureistamme, ja toiseksi: miten voisimme edistää hiilidioksidin tai kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä? Yhtäkkiä kaikki eri ajatukset tuotiin esiin.
Liikennesektorin osalta 10 prosenttia on saatava uusiutuvista energialähteistä vuoteen 2020 mennessä, ja tässä yhteydessä maataloussektori oli ensimmäinen toimittaja – ja on tässä vaiheessa ainoa toimittaja. Tiedämme kaikki – ja olemme kuulleet sen tänäänkin – elintarvikkeiden, rehujen ja polttoaineiden välisestä kilpailusta. Tästä keskustellaan niin kauan kuin käytössämme on näiden eri biopolttoaineiden ensimmäinen sukupolvi. Olen siksi täysin samaa mieltä niiden kanssa, jotka ovat korostaneet tarvetta investoida runsaasti tutkimukseen ja kehittämiseen, jotta voimme siirtyä ensimmäisen sukupolven ohi ja siirtyä toiseen sukupolveen.
On ratkaisevaa, että se on tulevaisuudessa taloudellisesti kannattavaa, mitä se ei nyt ole erityyppisten uusiutuvien energialähteiden osalta. Meidän on löydettävä ”kultainen ratkaisu”, jotta siitä tulee taloudellisesti kestävää.
Toinen kysymys on kestävyys – kestävyys ympäristön kannalta. Tässä yhteydessä lähestymistapamme on hyvin selkeä. Me emme hyväksy uusiutuvia energialähteitä, joita ei tuoteta kestävästi, ja tämä koskee sekä tuotantoa Euroopan unionissa että ulkomailta tuotavia uusiutuvia energialähteitä. Me tarvitsemme tuontia. Älkää yrittäkö vakuuttaa kenellekään, että voimme luottaa yksinomaan eurooppalaiseen tuotantoon. Se ei yksinkertaisesti ole mahdollista; me tarvitsemme tuontia.
Mielestäni on loistava idea jatkaa kovaa työtä biokaasun hyväksi. Siihen käytetään jätettä – lietettä – ja kaikkia teurastamojätteitä, mitkä ovat erittäin hyviä aineosia tässä tuotantoprosessissa. Maatalouden ja ympäristön kannalta tämä voi ratkaista joitakin ongelmista, joita joillakin jäsenvaltioilla, joillakin alueilla, on nitraattidirektiivin kohdalla, kuten tänään on mainittu. Se voi auttaa myös näiden ongelmien ratkaisemisessa.
Mielestäni uusiutuvan energian alalla on paljon mahdollisuuksia, mutta meidän on vaadittava lisäinvestointeja, jotta voimme tehdä siitä elinkelpoisen ratkaisun tulevaisuutta varten. Vielä kerran kiitokseni esittelijälle. Tämä on ollut erittäin hyvä mietintö.
Csaba Sándor Tabajdi, esittelijä. – (HU) Arvoisa komission jäsen, arvoisa puhemies, kiitos tästä keskustelusta. On selvää, kuten tämänpäiväinen keskustelukin on osoittanut, että biokaasu, bioenergia ja uusiutuvat energialähteet eivät itsessään ole patenttiratkaisuja, mutta kaikki ovat elintärkeitä energian monipuolistamisen kannalta.
Toiseksi: biokaasu on edelleen kallista, kuten kollegani Kuc ja monet muut ovat sanoneet. Siksi tarvitaan teknologista kehitystä. Aluksi, kuten komission jäsen Fischer Boel mainitsi, tämä edellyttää hallitusten tukea maaseudun kehittämisen rahastosta.
Kolmas seikka on erityisen tärkeä. Ilmeisesti en ilmaissut asiaani selkeästi – osoitan tämän parlamentin jäsenelle Neil Parishille: esitän huomenna suullisen tarkistuksen, jolla peruutan ehdotukseni biokaasua ja biojätteitä koskevasta direktiivistä ja suosittelen sen sisällyttämistä yhdistettyyn direktiiviin uusiutuvan energian lähteistä. Tämä on yhteisymmärrys, johon päästiin minun, komission jäsenen Fischer Boelin ja hänen kollegojensa sekä Euroopan kansanpuolueen välillä.
Neljäs seikka koskee määräaikaa: olemme tietenkin joustavia tässä yhteydessä. Haluan sanoa parlamentin jäsenelle Mairead McGuinnessille, että tämänhetkinen menettely on äärimmäisen byrokraattinen; Tanskassa, maassa, joka on ollut erittäin kunnianhimoinen tässä asiassa – eikä se johdu siitä, että komission jäsen on tanskalainen – kuluu viisi vuotta ajatuksen saamisesta laitoksen luovuttamiseen, ja joissakin maissa siihen kuluu kymmenen vuotta.
Lopuksi haluan puuttua Avril Doylen esiin tuomaan kysymykseen. Tässä käsissäni minulla on edellä mainittu tanskalainen tutkimus – tälläkään ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että komission jäsen on tanskalainen – jonka on tehnyt Tanskan maatalousneuvontapalvelujen keskus. Tämän mietinnön kirjoittaminen oli helppoa. Lähetän parlamentin jäsenelle Avril Doylelle osuuden, joka sisältää erittäin täsmällisiä laskelmia ”mahdollisista ympäristöongelmista”, toisin sanoen tahattomien kaasupäästöjen kaltaisista kysymyksistä; pidin niitä todella vakuuttavina, vaikka en olekaan ympäristöasiantuntija.
Lopuksi haluan ilmaista kiitollisuuteni – ja pyydän komission jäseneltä etukäteen anteeksi huonoa tanskan ääntämystäni – tämän erinomaisen tutkimuksen tehneille Thorkild Birkmoselle, Henning Lyngsø Fogedille ja Jørgen Hingelle Tanskan maatalousneuvontapalvelusta. Haluan kiittää myös Nicolas Neveziä, joka työskenteli maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan rinnalla, sekä kollegojani Dávid Korányita ja Tamás Bíróa; kiitän myös kahden yhteistyöhön osallistuneen valiokunnan lausuntojen laatijoita Werner Langenia ja Jens Holmia, ja kiitän teitä kaikkia rakentavasta kritiikistänne. Edetkäämme biokaasun kanssa, vaikkei se olemaan mikään yleislääke. Kiitos tarkkaavaisuudestanne.