Ryszard Czarnecki (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, olosuhteet eivät olleet puhumiselle otolliset.
Viittaan maitokiintiöiden kasvattamista kahdella prosentilla jo ensi kuussa koskevaan äänestykseen. Katson, että tässä asiassa parlamentin päätös edistää maatalouden kehitystä varsinkin niissä valtioissa, jotka ovat tähän asti kärsineet kiintiöiden vähentämisestä. Näin on ollut kotimaassani Puolassa.
Haluan käyttää tilaisuutta hyväkseni ja todeta, että eilisessä eurooppalaista teknologiainstituuttia koskevassa äänestyksessä minun piti äänestää mietinnön puolesta, eikä niin kuin erehdyksessä tein.
Bernard Wojciechowski (IND/DEM). – (PL) Arvoisa puhemies, ehdotukseen neuvoston asetukseksi maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä annetun asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttamisesta kansallisten maitokiintiöiden osalta sisältyvät muutokset vaikuttavat täysin perustelluilta.
Edustan parlamentissa Puolaa, ja kotimaani on Euroopan unionin neljänneksi suurin maidontuottaja. Tällä hetkellä se tuottaa 12 miljardia litraa maitoa vuodessa. Juuri mainitsemani lainsäädäntökehyksen muutos on hyvin tärkeä puolalaisille maanviljelijöille ja maidosta valmistettujen tuotteiden valmistajille.
Lisäksi totean, että kannatan tarkistuksen 13 tekstiin sisältyvää kantaa, jonka mukaan maidontuotanto on hyvin tärkeää alueilla, joiden maatalousinfrastruktuuri on heikosti kehittynyt, ja joilla ei usein ole muita maataloustuotantoon liittyviä vaihtoehtoja.
Danutė Budreikaitė (ALDE). – (LT) Olemme hiljattain havainneet maidon kysynnän kasvavan jatkuvasti markkinoilla. Tällainen tilanne rajoittaa kilpailukykyä ja aiheuttaa hintojen nousua.
Kotimaassani Liettuassa maidon hankintahinta nousi 40 prosenttia vuonna 2007. Tämän vuoksi kansallisia maitokiintiöitä on korotettava maidon matalamman hinnan mahdollistamiseksi sisämarkkinoilla sekä maidon kolmansiin maihin suuntautuvan viennin mahdollistamiseksi. Vuosina 2006–2007 yhdeksän EU:n jäsenvaltiota saavutti kansalliset maitokiintiönsä. EU:n maidontuotannon lisäämiseksi näiden ja muidenkin jäsenvaltioiden on saatava tuottaa lisää maitoa.
Liettuassa kansalliset maitokiintiöt vuodelle 2006/07 on melkein saavutettu. Maidontuotanto lisääntyy silti. Olen iloinen komission päätöksestä korottaa kansallisia maitokiintiöitä kahdella prosentilla 1. huhtikuuta 2008 alkaen. Tulevaisuutta ajatellen haluan kuitenkin kannustaa komissiota tarkastelemaan mahdollisuutta kansallisten maitokiintiöiden korottamisesta viidellä prosentilla ja ylituotannosta perittävien maksujen asteittaisesta vähentämisestä.
Milan Horáček (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, äänestin vihreän ryhmän tavoin kansallisia maitokiintiöitä koskevaa mietintöä vastaan. Vastustan kiintiöiden korottamista kahdella prosentilla, sillä tällaiset toimenpiteet heikentävät maidon hintakehitystä ja uhkaavat maanviljelijöiden elinkeinoa.
Kannatan maidontuotannon määrällisiä tarkistuksia vuoden 2015 jälkeen, sillä muuten karjankasvatus vuoristoalueilla ja epäsuotuisilla alueilla, joilla lypsykarjan kasvatus auttaa säilyttämään maaseutua, voi vaarantua. Vapauttaminen aiheuttaisi maidontuotannon keskittymisen vain muutamille alueille ja tehomaatiloille. Häviäjiä ovat pientuottajat, jotka eivät enää saa tuotantokustannuksiaan katetuiksi matalien hintojen vuoksi.
Albert Deß (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan antaa Elisabeth Jegglen mietintöä koskevan äänestysselityksen. Äänestin mietintöä vastaan, sillä baijerilaisten kristillissosialististen kollegojeni tavoin vastustan maitokiintiöiden korottamista. Olemme jo nyt tilanteessa, jossa maidon hinnat putoavat nopeasti.
Joidenkin tuotteiden hinnat ovat laskeneet yli 30 prosenttia. Maidontuottajien tulot ovat jo vuosia olleet riittämättömiä, ja nyt he ovat viimeisten kuuden kuukauden ajan saaneet maidosta kohtuullisen asianmukaisen hinnan. Jos kiintiötä kasvatetaan, paine kohdistuu maidon hintaan, ja maidontuottajat saavat jälleen tyytyä työnsä alipalkkaukseen.
Baijerissa on 48 000 maatilaa, joilla työskentelee 90 000 henkilöä lypsykarjan kasvattajina, ja 50 000 työpaikkaa on lypsykarjankasvatukseen liittyvillä aloilla, joten kyse on yhteensä 140 000 työpaikasta. En ymmärrä, miksi kiintiöitä olisi korotettava tällä merkittävällä alalla, sillä siitä aiheutuu haittaa maanviljelijöille. Olisin voinut hyväksyä laajennuksen uusissa jäsenvaltioissa, sillä siellä käytettävissä olevat määrät ovat todella riittämättömiä.
Syed Kamall (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, kun tulin tänään istuntosaliin, kuulin komission puheenjohtajan Barroson puhuvan tarpeesta parantaa EU:n kilpailukykyä. Kuitenkin me puhumme nyt maitokiintiöistä, jotka saavat EU:n kuulostamaan ”EUSSR:ltä”.
On väitetty, että kiintiöiden säilyttäminen pitää hinnat korkeina, joten maanviljelijät voivat jatkaa elinkeinoaan. Mutta mikä on sen hinta? Samaan aikaan ne ovat johtaneet EU:n osuuden maailman maitotuotteiden markkinoista pienentymiseen. Miksi? Koska kiintiöt itse asiassa estävät tehokkaita viljelijöitä laajentamasta toimintaansa, vaikka muualla kiintiöt eivät täyty.
Kiintiöt voivat taata tuotannon, mutta siitä seuraa liian korkeat kustannukset kuluttajille, tehokkaille tuottajille ja EU:n talouksille. On aika lakkauttaa kiintiöt ja luottaa vapaisiin markkinoihin.
Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, tuen mietintöä, jossa ehdotetaan vain kahden prosentin lisäystä kiintiöihin ajanjaksolla 2008–2009, sillä sitä edellytettiin kompromissiin pääsemiseksi. Itse asiassa pyysin neljän prosentin korotusta, koska katson, että se olisi auttanut meitä varmistamaan markkinoiden säilymisen, mikä vuorostaan antaisi meille mahdollisuuden tehdä päätelmiä, joiden perusteella voisimme tehdä päätöksen mahdollisesta kiintiöjärjestelmästä luopumisesta sen nykyisessä tai tarkistetussa muodossa. Vaihtoehtoisesti voisimme päättää luopua siitä kokonaan. Viittaan kiintiöjärjestelmän muuttamiseen 31. maaliskuuta 2015 jälkeen.
Suurempi kiintiön korotus on välttämätön erityisesti kotimaassani Puolassa, jossa tuotantokiintiöt suhteessa väestöön ovat paljon pienempiä kuin vanhoissa jäsenvaltioissa. Lisäksi Puolassa maitotuotteiden kulutus on vähäistä. Meidän pitäisi pystyä vastaamaan kasvavaan kulutukseen omalla tuotannollamme, sillä tuotantoedellytyksemme ovat oikein hyvät, mutta silti tuottajille on osoitettu matalat tuotantorajat. Tieto merkitsee, että vastaisuudessa maitokiintiöitä on korotettava.
- Mietintö: Lutz Goepel (A6-0047/08)
Michl Ebner (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, äänestin innolla Lutz Goepelin mietinnön puolesta. Esittelijän työ oli hyvin laaja-alainen ja myönteinen. Emme tietenkään saaneet sisällytettyä siihen kaikkea toivomaamme, mutta tärkeintä on, että on luotu edellytykset vuoristoalueita koskevien poikkeusten käyttöönotolle. Vuoristoalueiden tilannetta ei voida verrata muihin alueisiin, joten se edellyttää erityistä suojelua, erityistä harkintaa ja erityistä tukea.
Voin varmaan hyödyntää tilaisuutta ja viitata lyhyesti eiliseen äänestykseen Gabriele Albertinin mietinnöstä? Äänestysluettelosta käy ilmi, että vastustin tarkistusta 5. Aikomuksenani oli äänestää sen puolesta, sillä parlamentin muutaman viimeisen toimikauden olen ollut hyvin aktiivinen Alppeja koskevan yleissopimuksen alalla ja liikenteen pöytäkirjan komission allekirjoittamisen suhteen.
Jan Březina (PPE-DE). – (CS) Tuin Lutz Goepelin yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevaa mietintöä, koska katson sen olevan paljon parempi asiakirja kuin komission nykyinen ehdotus.
Arvostan paljon realistisempaa ja oikeudenmukaisempaa tapaa asettaa suorien tukien asteittaisen vähentämisen aste, vaikka periaatteessa vastustan keinotekoisten edellytysten asettamista yritysten koolle suorien tukien vähentämisprosessissa, sillä tällainen toiminta asettaa erityisesti uusien jäsenvaltioiden suuret tilat epäsuotuisaan asemaan.
Suurten tilojen suorien tukien vähentäminen enemmän kuin toisten tilojen ei ole oikeudenmukaista. Käsitys, että nämä suuret tilat kuuluvat yhdelle omistajalle, joka saa suuria tukia, on väärä. Niiden omistajuusrakenne on päinvastoin usein hyvin erilainen, sillä useimmissa tapauksissa kyse on osuuskunnista, joilla on paljon jäseniä: piensijoittajia. Juuri nämä ovat suorien tukien lopullisia vastaanottajia, jotka kärsisivät eniten.
Haluan myös varoittaa usein puhutusta mukauttamisesta, toisin sanoen varojen siirtämisestä suorien tukien pilarista maaseudun kehittämisen pilariin. Näin tuki säilyy kansallisissa määrärahoissa, mutta sillä seurauksella, että jäsenvaltiot syrjivät suoraan maatiloja.
Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin tehtävänä on säätää lainsäädäntöä ja keksiä ratkaisuja, joilla varmistetaan ensinnäkin maatilojen vakaus ja kehitys, toiseksi maanviljelijöiden muihin ammatteihin verrattavissa oleva asianmukainen tulotaso, kolmanneksi yhteiskunnan elintarviketurvallisuus ja neljänneksi edullisten elintarvikkeiden saatavuus matalapalkkaisille.
Minusta Lutz Goepelin mietintö on juuri kuvailemani tehtävän mukainen. On kuitenkin tärkeää muistaa, että maanviljelijöiden toiminta on hyvin erityislaatuista, tuotantoa ulkoilmassa ilmasto-olosuhteiden armoilla. Tuotantoa ei siis voida lisätä yhtäkkiä ottamalla esimerkiksi käyttöön toinen työvuoro. Maataloustuotteet ovat merkittävä kaupan ala. Globaalien markkinoiden kaupan edellytyksillä ja periaatteilla on siis merkittävät vaikutukset eurooppalaiseen maanviljelyyn. Ajattelen nyt WTO-neuvotteluja.
Maanviljely ei ole pelkkää tuotantoa. Se auttaa myös säilyttämään maisemaa ja sillä on vaikutuksia ympäristöön. Tämän vuoksi siihen sisältyy monenlaisia tehtäviä ja tarve ottaa käyttöön asianmukaisia tukivälineitä yhteisen maatalouspolitiikan yhteydessä.
Christopher Heaton-Harris (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan antaa äänestysselityksen, sillä olen aina johdonmukaisesti vastustanut yhteistä maatalouspolitiikkaa. Kaikkien aikojen ensimmäinen poliittinen puheenvuoroni oli sen mukainen. Mutta jopa minun on myönnettävä, että viime aikojen YMP-menettelyssä on tapahtunut joitakin vähäisiä parannuksia.
Olen huolissani monista mietinnön näkökohdista – ensimmäisen pilarin kokonaismäärärahojen leikkauksesta kieltäytymisestä ajanjaksolla vuoteen 2013 asti. Tapasin hiljattain maanviljelijöitä Pitsfordin kylässä vaalipiirissäni, ja heistä jokainen ymmärtää Euroopan yhteisen maanviljelypolitiikan aiheuttamat globaalit ongelmat kehitysmaiden köyhille ihmisille, joiden tuotteet eivät voi kilpailla meidän tuettujen tuotteidemme kanssa. Äänestin siis mietinnön puolesta, mutta raskain mielin.
Albert Deß (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, samoista syistä, jotka esitin Elisabeth Jegglen mietinnön yhteydessä, minä ja kristillissosialistiset kollegani äänestimme Lutz Goepelin mietintöä vastaan. Niin Elisabeth Jeggle kuin Lutz Goepelkin ovat laatineet erinomaiset mietinnöt, ja hyväksymme varmastikin 98 prosenttia Goepelin mietinnön sisällöstä.
Ongelma on kuitenkin tämä: mietinnössä todetaan, että maitokiintiöitä on korotettava kaksi prosenttia vapaaehtoisesti, enkä ole samaa mieltä. Lisäksi kiistän tiukasti väitteet, joiden mukaan maitotuotteet olisivat liian kalliita. Minulla on tässä joitakin tilastoja, joista käy ilmi, että vuonna 1970 saksalaisen teollisuustyöntekijän oli tehtävä 22 minuuttia töitä voidakseen ostaa 250 grammaa voita. Tänä päivänä työtä on tehtävä enää neljä minuuttia. Tuolloin hänen oli tehtävä yhdeksän minuuttia työtä maitolitran eteen, nyt enää kolme minuuttia. Ruoka on halpaa, ja kiintiöiden korotuksen vaarana on maidon hinnan laskeminen.
Syed Kamall (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, palaan edelliseen äänestysselitykseen. Puhuja kertoi, kuinka paljon vähemmän työntekijöiden nyt on tehtävä töitä voidakseen ostaa voin ja maidon kaltaisia maataloustuotteita. Tiedän monien äänestäjieni iloitsevan tästä, varsinkin pienitulosten, sillä pienemmät ruokamenot auttavat heitä.
Kun tulin tänään tänne istuntosaliin, kuulin komission puheenjohtajan Barroson puhuvan kilpailukykyisen Euroopan tarpeesta. Kuinka se on todellisuudessa mahdollista, kun me edelleen sovellamme yhteistä maatalouspolitiikkaa? Kuinka meistä voi oikeasti tulla kilpailukykyinen talous, jos käytämme edelleen yli 40 prosenttia EU:n talousarviosta maatalouteen – alaan, joka tuottaa alle viisi prosenttia varoista?
Kuinka voimme jatkaa valtioiden välisen tuen antamista kehitysmaille ja samalla estää kehitysmaiden maanviljelijöiden selviytymistä omalla tuellamme ja tuontitariffeillamme?
Kuinka voimme jatkaa neuvotteluja Maailman kauppajärjestön kanssa, kun emme etene riittävästi yhteisen maatalouspolitiikkamme vuoksi?
On aika luopua tuesta, tariffeista ja yhteisestä maatalouspolitiikasta.
Edward McMillan-Scott (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin Lutz Goepelin mietinnön puolesta, en siksi, että kannattaisin yhteistä maatalouspolitiikkaa vaan koska kannatan sen uudistusta ja erityisesti vuoristoalueiden maatalouteen keskittymistä. Tulen pitkään lampaita kasvattaneesta suvusta ja edustan nyt parlamentissa Yorkshirea ja Humberia, ja olen paneutunut vuoristoalueiden maatalouteen viime kuukausina.
Vain muutama päivä sitten, 28. helmikuuta, Yorkshire Postissa oli otsikko ”Vuoriston maanviljelijöitä kannustetaan keksimään selviytymisideoita”. Teksti jatkui: ”Monet vuoriston ja nummien maanviljelijät ovat romahtamaisillaan määrärahamuutosten paineiden, byrokraattisten kustannusten ja muiden maiden kilpailun aiheuttamien matalien hintojen vuoksi. Viime syksyn suu- ja sorkkatautiuhan aiheuttamat liikkumisrajoitukset ja bluetongue-taudin saapuminen aiheuttavat lisäpaineita.”
Tapasin eilen komission jäsen Fischer Boelin. Korostin hänelle Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen painostustarvetta, jotta englantilaisille vuoriston maanviljelijöille myönnettäisiin tukea, jotta tukea nostettaisiin, sillä se on toiseksi vähäisintä Euroopan unionissa. Tämä on skandaali.
Seán Ó Neachtain (UEN). – (GA) Arvoisa puhemies, haluan todeta yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastuksesta, että vastustan sen sisältämää lauseketta, jonka mukaan maanviljelijöiltä otetuilla maksuilla kasvatetaan maaseudun ja ympäristön kehittämissuunnitelmia viidestä kolmeentoista prosenttiin. Minusta se on väärin. Minusta se on päätös, joka jokaisen jäsenvaltion on tehtävä itse.
Keskustelemme elintarviketuotannosta. Keskustelemme Euroopan elintarviketurvallisuudesta. Tämän vuoksi Euroopan yhteinen maatalouspolitiikka on meille niin tärkeää. On aivan selvää, etteivät ihmiset Euroopassa ymmärrä sen merkitystä. Olen hyvin tyytymätön maailmankauppaneuvotteluihin, jotka uhkaavat eurooppalaista elintarvikepolitiikkaa, ja sanoin tämän myös komission jäsen Mandelsonille eilisessä tapaamisessamme.
- Mietintö: Csaba Sándor Tabajdi (A6-0034/08)
Oldřich Vlasák (PPE-DE). – (CS) Arvoisa puhemies, haluan esittää huomautuksia Csaba Sándor Tabajdin kestävästä maataloudesta ja biokaasusta laatimasta mietinnöstä. Vaikka en tukenut mietintöä, haluan korostaa sen myönteistä osaa, joka koskee jätteiden lajittelua erityisesti taajamissa sekä orgaanisen aineksen käyttöä biokaasun tuotantoprosessissa. Järjestelmään liittyy kuitenkin suuria taloudellisia kustannuksia, korkeampia kuin jätteen sijoittamiseen kaatopaikoille tai sen polttamiseen, ja tämän vuoksi meidän on kiinnitettävä siihen huomiota.
Katson tämän vuoksi hyvin tärkeäksi kannustaa paikallisviranomaisia erityisesti lisäämään kiinteän yhdyskuntajätteen keräämistä, orgaanisen aineksen lajittelemista ja jatkokäyttöä sekä luoda erityisiä rahoitusvälineitä tai mahdollisesti helpottaa EU:n rakennerahastojen käyttöä.
- Mietintö: Christa Klaβ (A6-0031/08)
Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Äänestin naisten asemaa Euroopan unionin maaseutualueilla koskevan mietinnön puolesta, koska tämä on mielestäni hyvin merkittävä ja mielenkiintoinen aihe. Tähän aiheeseen tarttuessaan Euroopan unioni on tuonut itsensä esiin hyvin erilaisessa valossa. Edellä mainittu aihe on sydäntäni lähellä syntyperäni, ammatillisen kiinnostukseni sekä Euroopan parlamentin jäsenen toimintani vuoksi.
Myönteisistä muutoksista huolimatta naisilla on edelleen paljon enemmän erityisesti kotiin ja perheeseen liittyviä tehtäviä kuin miehillä. Naiset ovat erityisen ylikuormitettuja maaseutualueilla.
Puolan liityttyä Euroopan unioniin on havaittu elinolojen valtiossa parantuneen ja tulojen kasvaneen. Tämä auttaa parantamaan maaseutualueiden naisten jokapäiväistä elämää. Tämä on todellakin vasta muutosten alkua, mutta jotain sentään tapahtuu.
Agnes Schierhuber (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, naisten asema maaseutualueilla ansaitsee jakamattoman huomiomme. Kun heidän asemaansa parannetaan, voidaan hyödyntää maaseutualueiden kehitysmahdollisuuksia kokonaisuudessaan. On luotava uutta viestintäteknologiaa ja näin myös uusia työpaikkoja. Tarvitaan asianmukainen infrastruktuuri, toisin sanoen maaseutualueet avaavia liikennereittejä, mutta ennen kaikkea tarvitaan hyviä koulutusmahdollisuuksia. Kaikki tämä ja muukin toiminta voi pysäyttää väestön pakenemisen maaseutualueilta.
Nykyisin yli puolet EU:n väestöstä asuu maaseutualueilla, 45 prosenttia Euroopan bruttoarvonlisäyksestä tuotetaan maaseutualueilla ja 53 prosenttia työpaikoista sijaitsee siellä. Naisilla on maaseutualueilla suurempi vastuu kuin tähän mennessä on tunnustettu, erityisesti selkeän sosiaalisen panoksensa vuoksi.
Christopher Heaton-Harris (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, on aina ilo keskustella täällä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan kannasta.
Olen jo kauan ihmetellyt, miksi tällainen naisten valiokunta on täällä olemassa. Meillä on kansalaisvapauksien, oikeus- ja sisäasioiden valiokunta, ja ilmeisesti naiset ovat muita huonommassa asemassa, joten parlamentissa oudolla tavalla tarvitaan erillinen valiokunta.
Kun tarkastellaan joitakin mietinnössä esitettyjä suosituksia – ja tiedän oman puoleni esittelijän tehneen paljon työtä, jotta siinä olisi järkeä – kehotamme jäsenvaltioita ”antamaan [...] taloudellista tukea palkattomalle työlle”. Pyydämme ”avustavien aviopuolisoiden pakollista rekisteröintiä”. Aiommeko korvamerkitä kaltaiseni maaseudulla asuvat ihmiset, jotka ovat siellä naimissa naisen kanssa?
Mietinnössä on itse asiassa joitakin todella hyviä suosituksia, jotka ansaitsevat tulla huolellisesti tarkastelluiksi ja saada enemmän julkisuutta, mutta koska ne tulevat parlamentin tältä valiokunnalta, ne tosiasiassa haudataan sitäkin pikaisemmin.
Arvostan asemaanne, arvoisa puhemies, mutta toivon teidän ymmärtävän, miksi niin monet meistä eivät suhtaudu vakavasti naisten valiokunnan suosituksiin täällä parlamentissa.
Frank Vanhecke (NI). – (NL) Nimeni ei ole Martin Schultz, se on yksinkertaisesti Frank Vanhecke, enkä selvästikään ole merkittävä parlamentin jäsen eikä minulla tämän vuoksi ole koskaan, missään keskustelussa, olipa kellonaika mikä tahansa tai keskustelu kuinka pitkä tahansa, oikeutta ilmaista mielipidettäni, joten minun on tehtävä se nyt ja sitten kuunneltava äänestystuloksia kuin tavallinen kuolevainen, aivan toisin kuin pyhistä pyhin Martin Schultz.
Tämän todettuani haluan puhua Christa Klaßin mietinnöstä. En nähkääs kiellä sitä, että naiset syrjäisillä alueilla ja muuallakin kieltämättä kohtaavat toisinaan vaikeuksia, ja kannatan luonnollisesti kaikkien oikeamielisten tavoin toimenpiteitä alueiden esimerkiksi koulutuksen osalta syrjittyjen ihmisten aseman parantamiseksi. Sehän on sanomattakin selvää, kuin avoimen oven rikki potkiminen. Ensin kysyn itseltäni, kuuluuko tämä yhteisön toimivaltaan. Onko se tehtävä, johon on sotkeennuttava yhteisön tasolla, vai onko tämä mietintö jälleen yksi esimerkki eurooppalaisesta sairausvakuutuksia, sosiaalivakuutuksia ynnä muita koskevasta pakkomielteestä? Uskon, että on kyse viimeksi mainitusta. Katson, että nimenomaan tällä mietinnöllä toissijaisuusperiaate tallotaan hajalle. Katson että, kuten me kaikki voimme havaita, yhteisöstä on tulossa jonkinlainen Big Brother, mikä rehellisesti sanottuna pelottaa minua.
Astrid Lulling (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, aluksi haluan onnitella Christa Klaβia hänen maaseutualueiden naisten asemaa koskevasta mietinnöstään. Varsinkin koska itse laadin 1990-luvulla mietinnön avustavien aviopuolisoiden tilanteesta erityisesti maatalousalalla, pahoittelen Christa Klaβin tavoin sitä, ettei Euroopan komissio ole ryhtynyt toimiin mietinnön vuoksi. Viittasimme mietintöön jälleen vuonna 2003 annetussa päätöslauselmassa, kun vaadimme itsenäistä ammattia harjoittavien miesten ja naisten tasa-arvoisesta kohtelusta vuonna 1986 annetun direktiivin tarkistamista. Tämä koski myös maataloustoimintaa.
Nämä miljoonat näkymättömät työntekijät, avustavat aviopuolisot perheyrityksissä, käsiteollisuudessa, kaupallisessa toiminnassa ja maataloudessa ovat pääasiassa naisia. Kymmenen vuotta sitten suosittelimme yhteisön puitesäännöksiä muun muassa maatalouden avustavien aviopuolisoiden sosiaalisten oikeuksien ja riippumattomien eläkeoikeuksien takaamiseksi. On täysin tuomittavaa, ettei komissio ole tehnyt mitään tällä alalla parlamentin monista pyynnöistä huolimatta. Toivonkin sen lopulta suhtautuvan vakavasti pyyntöömme esittää tarkistuksia direktiiviin vuoden loppuun mennessä.
Arvoisa puhemies, haluan puhua myös henkilökohtaisesta asiasta ja todeta, etten ole samaa mieltä brittiläisen kollegani esittämistä huomioista. Olisin hyvin onnellinen, jos naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta olisi tarpeeton, mutta jos eräät miehet, jotka muodostavat kuitenkin enemmistön, tarkastelisivat hieman enemmän naisten asemaa, tasa-arvoista kohtelua ja yhtäläisiä mahdollisuuksia, me emme lainkaan tarvitsisi tätä valiokuntaa.
- Mietintö: Csaba Sándor Tabajdi (A6-0034/08)
Albert Deß (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, alun perin aioin äänestää mietintöä vastaan. Esittelijä Csaba Sándor Tabajdin esitettyä suullisen tarkistuksen kohtaan 41 äänestin lopulta mietinnön puolesta. Äänestin kohtaa 18 vastaan, sillä siinä todetaan biokaasun kilpailevan rehun kanssa. En ole samaa mieltä: 4 000 biokaasukasvia Euroopassa ei varmasti johda kilpailun vääristymiseen. Sitä paitsi biokaasun avulla saamme Euroopan ylimääräisen viljelymaan hyvään käyttöön. Kollegamme ehdotti, että yhteinen maatalouspolitiikka olisi lakkautettava. Biokaasu on kuitenkin myös tapa tukea kehitysmaita. Lisäksi 80 prosenttia Afrikan ja 45 prosenttia Keski- ja Etelä-Amerikan maatalousviennistä tulee Eurooppaan. Emme me siis estä näiden valtioiden vientiä, siitä ovat vastuussa aivan toiset valtiot.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Tammikuussa 2007 antamassaan energiapaketissa Euroopan komissio esitti ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi energiatilastoista. Euroopan parlamentti kuitenkin katsoi, että ehdotukseen sisältyi runsaasti puutteita, joita se pyrki korjaamaan lukuisilla tarkistuksilla.
Vaikka suhtaudumme tietyssä määrin kriittisesti joihinkin tarkistuksiin, olemme samaa mieltä siitä, että nykytilanteessa Eurostatin kaltaisten suurten kansainvälisten organisaatioiden tuottamat tilastot perustuvat kirjanpitovälineisiin, jotka ovat peräisin ajalta, jolloin fossiiliset polttoaineet olivat täysin määräävässä asemassa, ja jotka on suunniteltu kuvaamaan energia-alan toimintaa yksinomaan toimituksen kannalta.
Viimeisten 30 vuoden aikana kehitys on asteittain saanut aikaan yhä kasvavan kuilun näiden välineiden alkuperäisen tavoitteen ja niiden energia-alan todellisuuden kuvaamiskyvyn välille.
Tämän vuoksi on olemassa kasvava vaara siitä, että vuosien myötä ymmärryksemme energia-alan todellisesta tilanteesta ja sen arviointi johtavat päätöksiin, jotka eivät perustu tosiseikkoihin. On todettu, että komission ehdotus on tulos vuosina 2003 ja 2004 sekä vuoden 2005 alussa tehdystä työstä ja että siinä ei oteta huomioon komission itsensä maaliskuussa 2006 (Vihreä kirja energiasta) ja tammikuussa 2007 (energiapaketti) julkaisemia keskeisiä energia-asioita käsitteleviä asiakirjoja.
Françoise Grossetête (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin tämän tekstin puolesta, sillä siinä vaaditaan jäsenvaltioita osallistumaan tarvittavien tietojen keräämiseen todellisten energiatilastojen tuottamiseksi. Tämä on välttämätön edellytys, jotta EU voi saavuttaa tavoitteensa: ottaa käyttöön johdonmukaisen eurooppalaisen energiapolitiikan ja puhua yksiäänisesti kansainvälisellä näyttämöllä.
Komission on huolehdittava siitä, että tilastot ovat vertailukelpoisia, avoimia, yksityiskohtaisia ja joustavia.
EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä sekä kasvattamaan uusiutuvien energialähteiden osuutta 20 prosenttiin EU:n koko energiakulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Biopolttoaineille on asetettu kymmenen prosentin tavoite.
Energiatilastojärjestelmää on muokattava näiden sitoumusten mukaisesti. On myös otettava huomioon energiatehokkuuden, uusiutuvien energialähteiden, kasvihuonekaasujen, ydinvoiman kehittämisen ja biopolttoaineiden kehittymisen yhä kasvava merkitys.
Tulevina vuosina olisi kiinnitettävä enemmän huomiota tärkeimpien polttoaineiden toimitusvarmuuteen, ja yhteisön tasolla tarvitaan oikea-aikaisia ja täsmällisiä tietoja, jotta voidaan ennakoida mahdollisia toimituskriisejä ja koordinoida unionin toimia niiden ratkaisemiseksi.
Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Riippumattomien ja täsmällisten tilastojen kerääminen auttaa niin kuluttajia kuin yrityksiä ja julkista sekotoriakin tekemään erilaisia päätöksiä.
Kannatan neuvoston asetusta energiatilastoista, mutta vastustan teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön taustalla olevia syitä. En katso, että tarvittavien tietojen keräämisen merkittävin ansio olisi se, että se auttaisi EU:n toimielimiä kehittämään johdonmukaista eurooppalaista energiapolitiikkaa tai antaisi EU:lle mahdollisuuden puhua kansainvälisissä yhteyksissä yhdellä äänellä.
David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Claude Turmesin energiatilastoja koskevan mietinnöllä on määrä luonnostella yhteisön laajuinen kehys, jolla parannetaan kattavien, täsmällisten ja ajan tasalla olevien energiaa koskevien tietojen saatavuutta. Kun kansalaiset ja päätöksentekijät ovat yhä tietoisempia energiatilanteen merkityksestä ja monimutkaisuudesta, tarvitsemme tällaisia toimenpiteitä. Äänestin mietinnön puolesta.
Olen iloinen Euroopan komission toimista, sillä se on vuoden 2002 kuudennesta ympäristöä koskevasta yhteisön toimintaohjelmasta lähtien tunnustanut, että kasvinsuojeluaineiden käytöllä on merkittäviä vaikutuksia ihmisen terveyteen ja ympäristöön. Niiden käyttöä on siis tarkasteltava kestävän kehityksen näkökulmasta ja tarvitaan vertailukelpoisia yhteisön tilastoja niiden tuotannosta, tuonnista ja viennistä ja markkinoinnista, jotta voidaan laatia ja seurata yhteisön lainsäädäntöä tällä alalla. On tärkeää panna merkille, ettei kasvinsuojeluaineita käytetä pelkästään maataloudessa, vaan niitä käyttävät myös viheralueilla sekä maanteiden ja rautateiden kunnossapidossa toimivat yritykset.
Lopuksi kannatan ajatusta termin kasvinsuojeluaineet korvaamisesta asetuksessa termillä torjunta-aineet ja termin varsinaisen merkityksen selittämisestä.
Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Kannatan komission ehdotusta, sillä on tärkeää saada yksityiskohtaisia, yhdenmukaisia ja ajan tasalla olevia tilastoja kasvinsuojeluaineiden myynnistä ja käytöstä yhteisön tasolla, jotta voidaan asianmukaisesti seurata näiden tuotteiden käyttöön liittyviä riskejä.
Ehdotus sellaisen oikeudellisen kehyksen luomisesta, jossa esitetään yhdenmukaistetut säännöt kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamista ja käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi ja levittämiseksi on tärkeää, sillä riski-indikaattoreiden laskenta edellyttää asianmukaisia tietoja, mutta asiantuntijoiden mukaan nykyisin tiedot kasvinsuojeluaineista eivät ole yleisesti saatavilla, avoimia ja luotettavia.
Vaikka olenkin eri mieltä joistakin mietinnön yksityiskohdista, kuten termin torjunta-aine sisällyttämisestä asetukseen, nämä eivät heikennä komission perusajatusta. Itse asiassa mietinnössä esitetään joitakin hyvin myönteisiä ehdotuksia, kuten esimerkiksi muun kuin viljelyalueen sisällyttäminen tulevaan lainsäädäntöön sekä kaupallisesti arvokkaiden tietojen asianmukainen suojelu. Tämän vuoksi äänestin Staesin mietinnön puolesta.
Françoise Grossetête (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin mietinnön puolesta. Saamme nyt aavistuksen kaikkialla läsnä olevien torjunta-ainejäämien haitallisista pitkäaikaisvaikutuksista, joita ovat syöpä, sisäerityshäiriöt, miesten vähentynyt hedelmällisyys, heikentyneet immuunipuolustusjärjestelmät ja käytösongelmat. Torjunta-aineille altistuminen voi myös lisätä lasten astmariskiä.
Torjunta-aineiden käyttöön liittyvien riskien seuranta merkitsee, että tarvitsemme asianmukaisia indikaattoreita. Indikaattorien on määrä tuottaa saatavilla olevaa, avointa, täsmällistä ja luotettavaa tietoa ympäristöön ja ihmisten terveyteen liittyvien riskien ja haittojen vähentämiseksi.
Torjunta-aineiden vaikuttavia ainesosia käytetään myös kasvinsuojeluaineina, ja niillä on lähes samat vaikutukset terveyteen ja ympäristöön. Tämäkin luokka on määritettävä tarkkaan ja otettava huomioon tilastoissa.
Jotta luvut olisivat mahdollisimman realistisia, tilastojen on katettava kasvinsuojeluaineiden käyttö maatalouden lisäksi myös muualla kuin maataloudessa, kuten viheralueilla sekä maanteiden ja rautateiden kunnossapidossa. Näiden tuotteiden käyttöä on todella vähennettävä merkittävästi pitkällä aikavälillä.
David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Vaatimus kasvinsuojeluaineiden myyntiä, käyttöä ja jakelua koskevien tietojen pakollisesta keräämisestä on asia, jota kannatan. Näin voidaan arvioida asianmukaisesti näiden tuotteiden ihmisten terveydelle ja ympäristölle mahdollisesti aiheuttamia riskejä. Biosidien on oltava osa ehdotettua asetusta, jotta varmistetaan määritelmien yhdenmukaisuus torjunta-ainepaketin kanssa. Asetukseen on myös sisällytettävä kasvinsuojeluaineiden käyttö muussa kuin maataloudessa. Olen tyytyväinen siihen, että mietinnöllä pyritään täyttämään nämä vaatimukset ja äänestin sen mukaisesti.
- Mietintö: Elisabeth Jeggle (A6-0046/08)
Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin saksalaisen kollegani Elisabeth Jegglen maitokiintiöiden korottamista 1. huhtikuuta 2008 alkaen koskevan neuvoa-antavan mietinnön puolesta. Sillä pyritään vastaamaan maidon kasvavaan kysyntään Euroopan unionissa ja maailmanmarkkinoilla.
Olen tyytyväinen kompromissiin, jonka mukaan jäsenvaltiot voivat korottaa tuotantokiintiöitään kahdella prosentilla 1. huhtikuuta 2008. Sen pitäisi auttaa tasapainon palauttamisessa kiintiönsä ylittävien valtioiden ja niiden valtioiden välillä, jotka eivät käytä koko kiintiötään välttääkseen EU:n tason ylituotannosta seuraavat rangaistukset.
Colm Burke, Avril Doyle, Jim Higgins, Mairead McGuinness ja Gay Mitchell (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Kannatamme kansallisista maitokiintiöistä laadittua Jegglen mietintöä, jossa säädetään maitokiintiöiden korottamisesta kahdella prosentilla. Esitin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnassa tarkistuksia, jotta maitokiintiöitä korotettaisiin kolme prosenttia. Sitä ei hyväksytty valiokunnassa eikä täällä täysistunnossa. Ryhmämme tuki yhteistä näkemystä, jonka mukaan on sallittava maitokiintiöiden kahden prosentin vapaaehtoinen korotus, ja kehotamme neuvostoa seuraamaan parlamentin mallia ja näyttämään vihreää valoa maidontuottajille, jotta tuotantoa voidaan lisätä kaksi prosenttia huhtikuusta alkaen. Kannatamme ajatusta maitokiintiöiden tasapainotusmekanismista, joka antaisi kiintiönsä ylittävien maiden hyödyntää toisten jäsenvaltioiden käyttämättä jääviä kiintiöitä. On epäreilua rangaista joidenkin jäsenvaltioiden tuottajia, jotka kykenevät lisäämään tuotantoaan ja ovat siihen halukkaita, kun kiintiöt eivät yleisesti täyty EU:ssa. Tämänpäiväinen äänestys on siis tuottajille merkki siitä, että kiintiöjärjestelmää höllennetään hitaasti valmistauduttaessa kiintiöistä luopumiseen vuonna 2015.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Vaikka maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnössä mennäänkin komission ehdotusta pitemmälle ja vaaditaan jäsenvaltioiden maitokiintiöiden kahden prosentin vapaaehtoista korottamista eikä siinä huomioida kiintiöjärjestelmän lakkauttamista, siinä ei oteta kantaa nykyisen kiintiöjärjestelmän purkamista tai alan vapauttamista vuoden 2015 jälkeen vastaan, kuten komission jäsen on suunnitellut, ja mitä me vastustamme. Äänestimme siis tyhjää.
Pelkäämme, että tämä jäsenvaltioiden kiintiöiden tosin vapaaehtoinen kahden prosentin korotus antaa suurille valtioille ja niiden suurille tuottajille mahdollisuuden lisätä tuotantoaan, mikä laskisi tuottajahintoja ja johtaisi polkumyyntitilanteeseen, jota sitten voitaisiin käyttää verukkeena kiintiöjärjestelmän purkamista perusteltaessa.
Kiintiöiden korotus edellyttää aina yhteisön tutkimusta. Tutkimuksen lähtökohtana olisi jokaisen valtion kulutustaso, ja siinä olisi määritettävä toivotut kulutuksen vähimmäistavoitteet. Sen jälkeen on toteutettava kansallista ja yhteisön politiikkaa tuotannon kasvattamisen tukemiseksi alijäämävaltioissa. Näin voidaan edistää ”alueellista” maitokiintiöiden korotusta erityisesti syrjäisillä alueilla ja vuoristoalueilla. Tätä voidaan täydentää luomalla ”palkkio”, jolla tuetaan maidon järjestelmällistä keruuta näiden alueiden tuottajilta, mikä takaisi heille asianmukaiset tulot.
Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Maitoalan tuottajille pitkäaikainen vakaus ja ennakoitavuus ovat hyvin tärkeitä, ja järjestelmään, jonka on määrä toimia vuoteen 2015 saakka, liittyviin ongelmiin on kiinnitettävä huomiota.
Nyt ehdotetut kiintiöiden korottamista koskevat muutokset yhdistettynä Goepelin mietinnössä esitettyyn sakkojen pienentämiseen ovat merkki järjestelmän purkamisen aloittamisesta kauan ennen vuotta 2015.
Maitomarkkinoiden hiljattaisesta vaihtelusta huolimatta niin Portugali kuin EU kokonaisuudessaan tuottavat kiintiöitään vähemmän maitoa, ja tämän vuoksi olisi kiintiöiden korottamisen sijaan tehtävä tasapainottavia mukautuksia jäsenvaltioiden välillä, sillä 18 jäsenvaltiota 27:stä tuottaa maitoa alle kapasiteettinsa.
Tämä kahden prosentin korotus, olipa se vapaaehtoinen tai ei, on näin ollen merkki markkinoille, että kapasiteetiltaan kilpailukykyisemmät valtiot tulevat hyötymään epäsuotuisten alueiden kustannuksella.
Vaikka Jegglen mietinnöllä parannetaan komission ehdotusta, äänestin tyhjää ilmaistakseni tyytymättömyyteni siihen, mikä käytännössä merkitsee maitokiintiöjärjestelmän purkamisen aloittamista.
David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Maatalousvaliokunnassa aikaan saatu kompromissi maitokiintiöitä koskevasta Elisabeth Jegglen mietinnöstä on tyydyttävä. Tarvitaan maitokiintiöiden kahden prosentin korotus markkinoiden lisääntyneeseen kysyntään vastaamiseksi. Vaikka katsonkin, että tämä olisi pantava täytäntöön kaikkialla EU:ssa, on kompromissi, jolla annetaan jäsenvaltioiden ratkaista kiintiön toteuttamisesta, kuitenkin parempi kuin muut vaihtoehdot. En kannata tämän vastaisia tarkistuksia ja äänestin tämän näkemykseni mukaisesti.
Jean-Claude Martinez (NI), kirjallinen. – (FR) Kerran puhuttiin maitojärvistä, voivuorista ja täyteen sullotuista lihavarastoista. Sitten Brysselissä keksittiin malthusilainen keino siivota tuotantoa. Oli taattua enimmäismäärää, kesannointia, teurastuspalkkioita ja maitokiintiöitä. Tuhannet maitokarjankasvattajat hävisivät. Uusi-Seelanti määräili maitomarkkinoita.
Sitten asiat muuttuivat. Maidosta tuli pulaa. Hinnat nousivat huimasti. Lopulta Brysselissäkin ymmärrettiin tuotannon rajoittamista koskevan politiikan mielettömyys. Päätimme siis korottaa kiintiöitä kahdella prosentilla. On todettava, että näin toimitaan myös pehmeän laskun vuoksi, sillä kiintiöt lakkautetaan vuonna 2015, jolloin markkinat luovutetaan täydellisen liberalismin varaan, mistä seuraa riskejä vuoristojen karjankasvattajille.
Ensin tuhosimme karjankasvattajien elinkeinon 1980-luvulla ja estimme nuoria pääsemästä alalle, koska ei ollut mahdollista ostaa toimijan lisenssiä, eli kiintiötä. Nyt suuntaamme kohti vuoristojen maatalousalueiden autioittamista, jos turvaverkkona ei enää ole kiintiöjärjestelmää.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Kuivuus ja rehupula esimerkiksi Australiassa ovat johtaneet maidon hinnannousuun. Jotkut jäsenvaltiot eivät ole täyttäneet alkuperäisiä maitokiintiöitään vieläkään, kun taas toiset lähestyvät niiden rajoja tai jopa kamppailevat pysyäkseen niissä. Tämän vuoksi maitokiintiöitä on joka tapauksessa korotettu puolella prosenttiyksiköllä joissain jäsenvaltioissa. Jos nyt toteutetaan vielä kahden lisäprosentin korotus, tuotannon ja kysynnän välinen herkkä tasapaino järkkyisi vakavalla tavalla, minkä seurauksena maidon hinta laskisi.
Suurimpia häviäjiä olisivat maaseutualueiden pienet kasvattajat, joilla on merkittävä asema kulttuuriperinnön säilyttäjinä ja jotka ovat riippuvaisia maidontuotannosta mutta kyvyttömiä massatuotantoon. Kasvattajat katsovat aivan perustellusti tulleensa hyväksikäytetyiksi, ja kuluttajien odotetaan maksavan laskun elintarvikkeiden ja maidon nousseissa hinnoissa, josta mitään ei kuitenkaan siirry pientuottajille. Meidän on korkea aika tehdä tälle jotain.
Väliaikainen tilanne markkinoilla ei saa johtaa tällaisiin toimenpiteisiin, joilla on pitkäaikaisia vaikutuksia. Äänestin tämän vuoksi maitokiintiöiden korottamista koskevaa Jegglen mietintöä vastaan.
Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Maidon markkinajärjestelyt noudattavat alan monopoliyritysten tahtoa, jotka valvovat suurinta osaa markkinoista ja ovat alkaneet ajaa niiden täydellistä vapauttamista voittojensa maksimoimiseksi.
Komission ehdotus pehmeästä laskusta ja kiintiöiden kahden prosentin korotuksesta vuosittain vuoteen 2014 saakka, jolloin nykyinen lainsäädäntö raukeaa, merkitsee kiintiöiden epätasaisen jäsenvaltioiden välisen jakautumisen lisäämistä. Ehdotuksella tapettaisiin hitaasti pienet ja keskikokoiset karjankasvatusyritykset, jotka kamppailevat selviytyäkseen varsinkin rehun merkittävien hinnannousujen jälkeen.
Vastustamme tiukasti maitoalan markkinoiden vapauttamista. Katsomme, että kansallisten kiintiöiden epälineaarinen korotus on tärkeää, jotta voidaan korottaa niiden jäsenvaltioiden kiintiöitä, joissa ne ovat perinteisesti olleet riittämättömiä. Näin on esimerkiksi Kreikassa, jossa tuotanto kattaa tuskin puolet kansallisesta kulutuksesta.
Tuemme karjankasvattajien suoria tukitoimenpiteitä pk-yrityksille koskevia vaatimuksia, ennen kaikkea vuoristoisilla alueilla ja saaristossa sekä muilla erityisen ongelmallisilla alueilla, varsinkin kun nykytilanne johtaa maataloudesta ja karjataloudesta luopumiseen.
Ole Christensen, Dan Jørgensen, Poul Nyrup Rasmussen, Christel Schaldemose ja Britta Thomsen (PSE), kirjallinen. − (DA) Euroopan parlamentin tanskalaiset sosialistiryhmän jäsenet ovat äänestäneet YMP:n terveystarkistusta koskevaa mietintöä vastaan, sillä mietinnössä vastustetaan täydentäviä ehtoja koskevan järjestelmän parantamista ja varojen siirtämistä suorasta tuesta maaseudun kehittämiseen, kuten komissio on ehdottanut.
Mielestämme on tarpeen muun muassa ympäristösyistä ottaa käyttöön 20 prosentin pakollinen mukauttaminen ja vahvistaa täydentäviä ehtoja koskevaa järjestelmää.
Carl Schlyter (Verts/ALE), kirjallinen. − (SV) Äänestän mietintöä vastaan, koska katson, että korotetut kiintiöt olisi kuulunut osoittaa luomumaidon tuottajille. Nyt ehdotettu korotus hyödyttää lähinnä suurtuottajia pientuottajien kustannuksella.
Brian Simpson (PSE), kirjallinen. − (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan Labour-puoluetta edustavien parlamentin jäsenten puolesta selitän miksi äänestimme mietinnöstä tällä tavalla.
Tuemme vahvasti komission ehdottamaa maitokiintiöiden korottamista kahdella prosentilla vuodeksi 2008/2009, jolloin eurooppalaiset karjankasvattajat voivat vastata markkinoiden kasvaneeseen kysyntään. EU:ssa on kasvattajia, jotka pystyvät todellakin vastaamaan maidon yleiseen kasvaneeseen kysyntään, emmekä voi hyväksyä sitä, että heitä estettäisiin hyötymästä suotuisasta markkinatilanteesta.
Olemme kuitenkin tyytymättömiä siihen, että parlamentti tukee vapaaehtoisia kahden prosentin kiintiöiden korotuksia pakollisten sijaan. Minulle kahden prosentin korotus merkitsee myös sitä, että maidontuottajille annetaan mahdollisuus lisätä tuotantoaan ja tuetaan näin markkinasuuntautumiseen siirtymistä. Tämä on maitokiintiöjärjestelmän vuoden 2015 pehmeän laskun mukaista, kuten YMP:n terveystarkastuksessa suunnitellaan.
Ymmärrän kyllä, että monet valtiot, Yhdistynyt kuningaskunta mukaan luettuna, eivät täytä nykyisiä kiintiöitään, mutta uskon vahvasti, että maitokiintiöiden vuoden 2015 lakkauttamisen mukaisesti meidän on saatava tuottajat tottumaan ajatukseen, että on mahdollista lisätä tuotantoa.
(Työjärjestyksen 163 artiklan 1 kohdan mukaisesti lyhennetty äänestysselitys).
Marek Siwiec (PSE), kirjallinen. − (EN) Olen sillä kannalla, että EU:n maitomarkkinat on avattava nykyisen ehdotusluonnoksen suunnitelmia nopeammin, ja äänestin maitokiintiöiden korottamisen puolesta, vaikka Puolan vaatimaa viiden prosentin korotusta ei esitetty täysistunnossa. Ehdotus ei saisi Euroopan parlamentissa enemmistön kannatusta.
Puolan tiukat maitokiintiöt uhkaavat muuttaa valtion maitotuotteiden nettoviejästä nettotuojaksi viiden tai seitsemän vuoden kuluessa.
EU myönsi Puolalle ylivoimaisesti suurimmat millekään kymmenestä uudesta jäsenvaltiosta myönnetyistä kiintiöistä, mikä kuvaa sitä, että Puola oli EU:hun liittyessään toukokuussa 2004 neljänneksi suurin maidon tuottaja EU:n 25 jäsenvaltiosta. Puolan kiintiö on kuitenkin suhteessa pieni verrattuna Euroopan kolmen suurimman maidontuottajan, Saksan, Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan kiintiöihin.
Kiintiöt ovat menneen aikakauden jäänteitä, ajalta jolloin eurooppalaiset meijerit tuottivat kuuluisia maitojärviä ja EU:n oli autettava estääkseen hintoja romahtamasta.
Maitokiintiöiden korotusta voidaan pitää kiintiöistä luopumisen alkuna, sillä EU:n kiintiöjärjestelmän on määrä raueta vuonna 2015.
Ewa Tomaszewska (UEN), kirjallinen. − (PL) Äänestin tarkistusten 18–21, siis ryhmän 1, puolesta. Tein näin kotimaiseen kulutukseen ja vientiin Euroopan valtioihin tarkoitetun maidon puutteen vuoksi, sillä puute merkitsee, että köyhien perheiden lapset ovat aliravittuja ja jäsenvaltioiden vientimahdollisuudet vähenevät. Tarkistukset kylläkin hylättiin, mutta äänestin silti koko mietinnön hyväksymisen puolesta, sillä maitokiintiöiden kahden prosentin korotus on kuitenkin askel oikeaan suuntaan, vaikkakin lyhyt sellainen. Olisi paljon parempi ratkaisu korottaa kiintiöitä kolmella prosentilla ja sitten lakkauttaa ne kokonaan tulevaisuudessa, kuten parlamentti on jo keskustelun aikana vaatinut. On kuitenkin parempi korottaa kiintiöitä edes kahdella prosentilla kuin luopua kokonaan muutoksista.
- Mietintö: Lutz Goepel (A6-0047/08)
Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, äänestin YMP:n terveystarkastusta koskevan Goepelin mietinnön puolesta kunnioittaakseni sosialistien valtuuskunnan maatalousvaliokunnassa tekemää työtä. Se sai aikaan hyväksyttäviä tuloksia asioissa, jotka ovat aina olleet hyvin tärkeitä Euroopan unionin maatalouden kehityksen kannalta.
Tulokset eivät vielä ole parhaat mahdolliset, mutta toivomme, että Luis Capoulasin ja muiden toisinaan oman kotimaansa kansalliset edut unohtaneiden maatalousvaliokunnan kollegojeni ponnistelujen ja heidän osoittamansa kompromissihalukkuuden vuoksi seuraavassa vaiheessa on mahdollista saavuttaa kunnianhimoisempia tuloksia. Tarkoitan erityisesti toukokuussa annettavaa lainsäädäntöpakettia, jota tarkastellaan Ranskan puheenjohtajakaudella. Meidän on osoitettava entistä enemmän kunnianhimoa erityisesti tuen tasapuolisemman jakautumisen, suuremman avoimuuden, paremman maaseudun kehittämispolitiikan, luonnonkatastrofien riskinhallinnan tehokkaan turvaverkon sekä maatalouden ja sen ilmastonmuutokseen liittyvän aseman ja biopolttoaineiden aloilla.
Tämän päivän tulos antaa Euroopan parlamentille mahdollisuuden keskustella syvällisemmin YMP:n tulevaisuudesta, sillä sitä on mukautettava sosiaalisiin ja taloudellisiin muutoksiin siten, että se on edelleen yksi Euroopan talouden tukipilareista.
Bernadette Bourzai (PSE), kirjallinen. – (FR) Parlamentin kannalta oli tärkeää esittää sen mielipide tulevan terveystarkastuksen yleisistä suuntaviivoista.
PSE-ryhmä on voittanut useita merkittäviä taisteluita, kuten tukien eriyttämisestä (karjankasvatus ja pienet sadot) esitetty kritiikki, YMP:n tavoitteet elintarviketurvallisuuden, ekosysteemien säilyttämisen, maiseman kunnostuksen, asteittaisen ylärajan alentamisen uudelleenjakavan vaikutuksen, mukauttamisen, turvaverkkojen, toimialakohtaisten järjestöjen aseman tunnustamisen, maatalouden ilmastonmuutosvaikutusten ja muiden osalta.
Toisin kuin PSE-ryhmä, kannatin kuitenkin useita kohtia:
– osittain tuotantoon sidottujen eläinpalkkioiden säilyttämistä, mutta on huolehdittava siitä, etteivät ne koske pelkästään karjan tehotuotantotiloja (kohta 26, kohta 32)
– suoran tuen asteittaisen ylärajan säilyttäminen, sillä tämä mahdollistaisi YMP-varojen tasapuolisemman jakautumisen (kohta 67)
– kritiikki muuntogeenisten organismien tutkimuksia kohtaan, muistutus siitä, että rinnakkaiseloa on mahdoton toteuttaa, tuki varovaisuusperiaatteelle (tarkistus 30)
– maitokiintiöiden lakkauttamisen vuonna 2015 vastustaminen (kohta 76).
Colm Burke, Avril Doyle, Jim Higgins, Mairead McGuinness ja Gay Mitchell (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Tuemme YMP:n terveystarkastusta koskevan mietinnön yleistä henkeä. On kuitenkin tärkeää todeta, että huomioon on otettava Irlannin erityinen tilanne, sillä se on eriyttänyt täysin tuet tuotannosta. Erityisesti on otettava huomioon Agenda 2000-asiakirjan uudistusten yhteydessä kaikille maanviljelijöille annettu lupaus byrokratian vähentämisestä. Tähän mennessä kokemukset eivät ole olleet pelkästään myönteisiä.
Mitä tulee tuottajamaksujen säilyttämiseen, emme hyväksy siirtymistä kohti kiinteään hehtaarikohtaiseen maksujärjestelmään. Maanviljelijät ovat suunnitelleet taloutensa sen mukaan, että nykyinen järjestelmä on voimassa vuoteen 2013. Lisäksi pyrkimykset lisätä mukautusta ja ottaa enemmän tuottajien suorista maksuista ovat tuomittavia. Olisimme toivoneet suurempaa maitokiintiöiden korotusta, mutta Jegglen mietintöä koskevan kantamme mukaan hyväksyimme kahden prosentin korotusta tulevalla markkinointivuodella koskevan konsensuksen.
Pitkällä ajanjaksolla on kuitenkin olemassa uhka huonosta WTO-sopimuksesta, ja se varjostaa EU:n maataloutta. Meidän on torjuttava tällainen sopimus.
Edite Estrela (PSE), kirjallinen. − (PT) Äänestin YMP:n terveystarkastusta koskevan Goepelin mietinnön puolesta, sillä siinä vaaditaan erityistoimenpiteitä maatalouden, yhden Euroopan unionin laajimman sektorin, kehityksen tukemiseksi.
Tässä yhteydessä haluan korostaa mietinnössä esitettyä toteamusta, että on osoitettava varoja Azorien kaltaisten alueiden maitotalouden säilyttämiseksi. Korostan myös Luis Manuel Capoulas Santosin merkittävää panosta ja hänen tärkeiden tarkistustensa merkitystä.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Tässä päätöslauselmassa esitetty kritiikki komission ehdotusta kohtaan on riittämätöntä, vaikka se sisältääkin kaksi monista esittämistämme ehdotuksista. Sen yleinen lähestymistapa on kuitenkin kielteinen, erityisesti kun siinä vaaditaan tuotantotukien eriyttämistä ja vaaditaan komissiota nopeuttamaan eriyttämistä. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että suoran tuen eriyttämisellä maataloustuotannosta on haitallisia vaikutuksia. Tämän vuoksi äänestimme päätöslauselmaehdotusta vastaan.
Katsomme kuitenkin myönteiseksi, että mietinnössä tuomitaan kaikenlainen yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudelleenkansallistaminen ja että siinä vaaditaan uudelleenjärjestelytoimenpiteitä ja keskeisten maatalousalojen (kuten maito-, lihakarja- ja lammasalan) tukemista. Olemme myös iloisia, että mietinnössä hyväksytään ehdotuksemme siitä, että komission on otettava huomioon Maailman kauppajärjestön neuvotteluissa maataloustuotannon erityispiirteet elintarviketuotannon alana ja alueellisen tasapainon, ympäristön suojelun ja elintarviketurvallisuuden asianmukaisen tason turvaamisen keskeisenä tekijänä.
Katsomme myönteiseksi myös sen, että mietintöön on sisällytetty kehotuksemme, että komissio ja jäsenvaltiot toteuttaisivat tarvittavat toimenpiteet keinottelun, elintarvikemarkkinoiden valtauksen sekä elintarvikealan yritysten kartellimuodostuksen estämiseksi.
Christofer Fjellner (PPE-DE), kirjallinen. − (SV) Yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastus antaa komissiolle ja Euroopan parlamentille mahdollisuuden ottaa kunnianhimoisia ja määrätietoisia askeleita politiikan jatkuvan kehityksen saamiseksi valvontaansa. On hyvin tärkeää, että yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksessa jatketaan markkinasuuntautunutta kehitystä, mikä tarkoittaa sitä, että kuluttajien valinnat ovat maanviljelijöiden tuotantoa koskevien päätösten keskeisiä tekijöitä, samalla kun leikkaamme maatalouspolitiikan kokonaiskustannuksia. Maataloustuotteiden yleisen kysynnän vahva kasvu tarjoaa suotuisat olosuhteet maatalouspolitiikan sääntelyn purkamisen jouduttamiselle.
Maltillisten ryhmä pahoittelee sitä, etteivät sen paremmin komissio kuin Euroopan parlamenttikaan ole tarttuneet tähän mahdollisuuteen. Tämän vuoksi äänestimme mietintöä vastaan.
Glyn Ford (PSE), kirjallinen. − (EN) Äänestin tyhjää mietintöä koskeneessa lopullisessa äänestyksessä. Vaikka siihen sisältyy monia myönteisiä osatekijöitä, siinä ei mennä tarpeeksi pitkälle. YMP:n uudistuksessa on ensin leikattava tukia ja lisättävä markkinoiden merkitystä maataloudessa. Toiseksi on tarkasteltava maaseudun talouden piristämistä laajemmin pelkän maatalouden sijaan. Kolmanneksi on tuotettava ”hyvää” ruokaa sen sijaan että määrä korvaisi laadun. Vain tällä tavalla voimme saada aikaan YMP:n, joka vastaa uuden vuosituhannen tarpeita ja vaatimuksia.
Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Maitokiintiöitä lukuun ottamatta pidän komission ehdotusta oikein hyvänä. Goepelin mietinnöllä sitä parannetaan monin tavoin, vaikka siinä esitetäänkin joitakin tarkistuksia, joita en voi hyväksyä.
Toisaalta kannatan komission ehdottamaa tukien ylärajan asettamista, koska kun otetaan huomioon julkisen mielipiteen yhä merkittävämpi painoarvo maanviljelijöiden tukien osalta ja maaperän suojelua koskevan tarkastelun ansiosta entistä selkeämmän ja avoimemman järjestelmän vuoksi tietyt epäkohdat ovat ilmeisiä. On siis tärkeää keksiä oikeudenmukainen tapa rajoittaa suurviljelijöille maksettavien tukien tasoa.
Toisaalta katson, ettei mukautuksesta saatavien varojen säilyttäminen kyseisellä alueella auta ratkaisemaan eurooppalaisen maanviljelyn suuria alueellisia eroavuuksia.
Lopuksi vastustan maitokiintiöiden korottamista kahdella prosentilla vuonna 2008 sekä sakkojen pienentämistä, sillä katson, että näiden toimenpiteiden seurauksena maitokiintiöt puretaan ennen vuotta 2015, ja sillä on haitallisia vaikutuksia kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin maidontuotannosta riippuvaisiin alueisiin ja kaikkiin alaan investoineisiin maanviljelijöihin, joiden odotukset ovat turhia.
Kaikista näistä syistä äänestin tyhjää.
Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Komission käynnistämä YMP:n terveystarkastus ei ole mikään terveystarkastus, vaan täysin uusi uudistus. Se on myös jälleen uusi askel kohti maailman taloudellista uudelleenjärjestelyä, johon Brysselin johtama Eurooppa on jo vuosia pyrkinyt Washingtonin perässä: etelän valtioissa ja Yhdysvalloissa maatalous, pohjoisessa palvelut ja teollisuus keskellä kehittyvien valtioiden raivokasta kilpailua.
Euroopan maatalous yksinkertaisesti uhrataan ja luovutetaan pian täysin markkinavoimien armoille. Huonosti kyhättyjen markkinoiden, sillä ne ovat tuonnin osalta suojaamattomat ja pääsy vientimarkkinoille on evätty.
Maatalous on erilainen ala kuin muut. Koska se ruokkii ihmisiä, sillä on merkitystä kansallisen riippumattomuuden ja itsemääräämisoikeuden kannalta. Elintarvikkeiden laatu vaikuttaa kansanterveyteen. Maan viljeleminen vaikuttaa maankäytön suunnitelmiin, ympäristön suojeluun, biodiversiteettiin, vesivarojen hallintaan, maaseutualueiden ja väestön organisoitumiseen… mutta silti on kyse tuotantotoiminnasta.
Kaikesta ennakoivasta maatalouspolitiikasta luopuminen on pahempaa kuin rikos: se on valtava erehdys. On todella harmillista, että joistakin myönteisistä tekijöistä huolimatta esittelijä ei kyseenalaistanut tätä logiikkaa.
Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Ruotsissa niin edellinen kuin nykyinenkin hallitus ovat antaneet myönteisiä lausuntoja EU:n pitkän ajanjakson talousarvion ja yhteisen maatalouspolitiikan tulevasta terveystarkastuksesta tulevina vuosina odottaen sen johtavan merkittäviin muutoksiin ja uudistuksiin.
Nyt havaitsemme Euroopan parlamentin federalistisen enemmistön kannan olevan, että valtioiden ja hallitusten päämiehet sitoutuivat vuonna 2002 säilyttämään ensimmäisen pilarin maatalousmäärärahat täysimääräisesti samalla tasolla vuoteen 2013 saakka, ja että tätä sitoumusta olisi noudatettava.
Kuinka vuoden 2002 sopimusta voidaan tulkita niin erilaisin tavoin? Euroopan parlamentin kristillisdemokraattinen/konservatiivinen ja sosialidemokraattinen enemmistö katsoo, että uudistuksien on määrä toteutua vasta vuoden 2013 jälkeen. Ruotsalaiset sosialidemokraatit ja Allians för Sverige ovat kertoneet ruotsalaisille äänestäjille, että uudistukset sisällytetään suoraan pitkän ajanjakson talousarvioon terveystarkastuksen perusteella markkinointivuonna 2008–2009.
Kumpi tulkitsee vuoden 2002 sopimusta oikein?
Junilistan katsoo yksiselitteisesti, että yhteisen maatalouspolitiikan uudistukset ja sen kustannusten leikkaaminen EU:n talousarviossa on toteutettava välittömästi terveystarkastuksen jälkeen. Kaikki muut ratkaisut olisivat äänestäjien pettämistä niissä kuudessa jäsenvaltiossa, jotka eivät vuonna 2005 halunneet kasvattaa EU:n pitkän ajanjakson talousarviota.
Françoise Grossetête (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin mietinnön puolesta, sillä siinä suositellaan erityisesti vaikeuksissa olevien alueiden ja karjankasvatuksen kaltaisten herkkien alojen erityispiirteiden huomioon ottamista sekä maanviljelijöitä koskevien sääntöjen yksinkertaistamista.
Tavoitteena on parantaa yhteisen maatalouspolitiikan toimintaa vuodesta 2003 lähtien saatujen kokemusten perusteella sekä mukauttaa politiikkaa 27 jäsenvaltion Euroopan unionin vuonna 2008 kohtaamiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.
Mietinnössä väitetään, että suorat tuet ovat tarpeellisia vielä vuoden 2013 jälkeenkin, ei pelkästään markkinaongelmien tilanteessa, vaan myös korvauksena maanviljelijöiden yhteiskunnalle tarjoamista palveluista ja korkeasta laadusta ympäristön, terveyden ja eläinten hyvinvoinnin kannalta.
Riskinhallinnan kannalta komission olisi otettava vastaan parlamentin tässä mietinnössä esitetty kanta YMP:n tulevasta uudistuksesta.
Yksityisiä ja sekavakuutusjärjestelmiä on kehitettävä kiireesti julkisen rahoituksen tuella, jotta varmistetaan, että jäsenvaltioiden tasapuoliset toimintaedellytykset säilyvät. Komission on tarkasteltava eurooppalaisen jälleenvakuutusjärjestelmän käyttöönottoa tulevaisuudessa ilmastoon liittyvien ympäristökatastrofien varalta ja riskinhallintatoimenpiteet on rahoitettava ensimmäisestä pilarista (tuki maatalousmarkkinoille).
Marian Harkin (ALDE), kirjallinen. − (EN) Kannatan voimakkaasti ajatusta, jonka mukaan meidän on turvattava maaseudun kehittämisen asianmukainen rahoitus, sillä monet maaseudulla asuvat ihmiset eivät ole suoraan yhteydessä maatalouteen tai he osallistuvat siihen vain osa-aikaisesti. Varmistaaksemme tasapainoisen alueellisen kehityksen meidän on taattava tasapainoinen kehitys maaseutualueilla ja kaupungeissa. Tähän ei kuitenkaan pidä pyrkiä ensimmäisen pilarin kustannuksella. Maaseutualueiden kehittäminen on itsessään arvokas tavoite eikä sitä pidä rajoittaa luottamalla mukautusvaroihin.
Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Äänestin hyväksytyksi tulleen tarkistuksen 29 puolesta, jossa kehotetaan komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan toimenpiteitä estääkseen elintarvikemarkkinoiden valtaaminen ja elintarvikeyhtiöiden kartellinmuodostus, ja toivon joitain toimia toteutettavan sen estämiseksi, että supermarketit pakottavat elintarvikkeiden tuottajat hyväksymään taloudellisesti kannattamattomia hintoja tuotteistaan. Kannatin myös tarkistusta 30, jolla pyrittiin saamaan lisärajoituksia GMO-sadolle ja todettiin, ettei GMO-kasvien rinnakkaiselo perinteisten ja/tai luomukasvien kanssa ole mahdollista, ja kehotettiin joidenkin jäsenvaltioiden markkinoilla jo olevien GMO-lajikkeiden poisvetämistä. Tällaisilla toimilla on vankka julkinen kannatus, kuten mielipidetiedustelut ovat osoittaneet.
Astrid Lulling (PPE-DE), kirjallinen. − (DE) Jotta estetään korkealaatuisia elintarvikkeita harventumasta ja tulemasta hyvin kalliiksi, ihmisten on nyt ymmärrettävä, että EU:n maatalouden on oltava kilpailukykyistä, kestävää, toiminnaltaan monipuolista ja laaja-alaista sekä kansainvälisesti kilpailukykyistä.
Tarvitsemme edelleen yhteistä maatalouspolitiikkaa, ja sillä on varmistettava, että maatalous on tulevaisuudessakin luotettavaa, ennakoitavaa ja vakaata.
Kompromissi, josta tänään äänestämme, on osoitus esittelijämme Lutz Goepelin kiitettävästä työstä. En kuitenkaan ole kompromissiin täysin tyytyväinen, varsinkaan kun ehdotettua yli 100 000 euron mukautusta, vaikka se ilmeisesti onkin vain yksi prosentti, ei voida kohtuudella odottaa kotimaani maanviljelijöiltä. Se, että varat palautetaan alueelle, josta ne on kerätty, on yksittäiselle viljelijälle laiha lohtu. Kuvitelkaa, jos joutuisimme määräämään palkkojen leikkauksia esimerkiksi julkisella sektorilla.
Olen tyytyväinen perusturvaverkkoa ja kriisinhallintajärjestelmää koskeviin ehdotuksiin.
Minun on myös korostettava, ettei kohta 69 ole patenttiratkaisu kaikkeen, vaikka onkin hyväksyttävää, että näitä mahdollisuuksia hyödynnetään enemmän esimerkiksi nuorten maanviljelijöiden, metsittämisen ja varhaisen sadonkorjuun tukitoimenpiteiden rahoitukseen.
Vaikka meillä ei vieläkään ole yhteispäätösoikeutta maatalouspolitiikan alalla, varoitan kuitenkin komissiota olemasta liian jääräpäinen.
David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) YMP:n terveystarkastuksella luodaan alan tulevan uudistuksen ilmapiiri, ja minun on vaikea tukea täysin Lutz Goepelin mietintöä terveystarkastuksesta. Terveystarkastuksessa olisi todella suunnattava kohti markkinajohtoisen alan luomista, joka sitoutuu maaseudun ja ympäristön kestävään kehitykseen. Meidän on hylättävä protektionismin kulttuuri ja markkinoita vääristävät tuet, joita nykyinen YMP tarjoaa. Politiikan olisi myös kannustettava kolmansia maita ja varsinkin kehitysmaita tekemään kauppaa kanssamme. Nämä huoleni näkyvät äänestyskäyttäytymisessäni.
Dimitrios Papadimoulis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Onnistuakseen yhteisen maatalouspolitiikan tarkistus edellyttää erilaisia painopistealoja ja tietenkin enemmän resursseja. Viljelymaan hylkääminen ja leikattu tuotanto johtavat maaseudun rappioon ja alkutuotannon aseman arvonmenetykseen sosiaalisessa ja taloudellisessa kehyksessä. Vaadimme YMP:n radikaalia uudelleenmuotoilua. Tarvitaan toimenpiteitä, joilla autetaan pieniä ja keskisuuria maatiloja jatkamaan tuotantoa. Maaseudun asutus, monimuotoisuus, ympäristönsuojelu ja kansanterveys on turvattava. Toivomme yhteistä maatalouden vakuutuspolitiikkaa niin säähän kuin elintarvikkeisiin ja markkinoiden epävakauteen liittyvien mahdollisten tapahtumien varalta. Vastustamme pyrkimystä yhdenmukaistaa maatalouspolitiikka WTO:n tavoitteiden ja neuvottelujen mukaiseksi. Haluamme maatalouspolitiikan, joka tarjoaa korkealaatuista ja halpaa ruokaa kaikille, ja tästä syystä äänestin mietintöä vastaan.
Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Politiikan on aina vastattava selkeään tarpeeseen ja täytettävä tarve tehokkaasti. Maatalousmarkkinoiden, kulutusmallien, ympäristövaatimusten ja tulevien suuntausten nykytilanteen vuoksi maatalouspolitiikan olettamukset, käsitteet ja säännöt edellyttävät uudelleen tarkastelua ja uudistusta. Uudistuksen on keskityttävä tiettyihin keskeisiin ajatuksiin, kuten maaseudun elinkelpoisuuden merkitykseen, tarpeeseen estää eurooppalaisen maatalouden katoaminen, tarpeeseen saada markkinoille nuoria yrittäjiä ja luovia tuotanto- ja hallintomalleja sekä kuluttajien etuihin, joita ei aina edusteta voimakkaasti, vaikka olemme kaikki kuluttajia.
Huolimatta välittömistä haitoista, joita yleisestä maataloustuotteiden hinnanlaskusta seuraisi joillekin yhteiskunnan aloille niin teollisuusmaissa kuin kehittyvissäkin talouksissa, uudistuksella on myös monia hyviä puolia (kulutus kasvaa välittömästi kiihtyvän kehityksen maissa) ja mahdollisia hyötynäkökohtia, jotka on otettava huomioon. Toivon, että niin EU:n toimielimet kuin kansalliset hallituksetkin omaksuisivat tämän lähestymistavan.
Olle Schmidt (ALDE), kirjallinen. − (SV) EU:n kannattajan on selitettävä kaksi asiaa (tai puolustettava niitä) palatessaan kotiinsa ja kertoessaan työstään EU:ssa. Toinen on parlamentin matkustusrumba Strasbourgiin ja takaisin. Toinen on maataloustuet. Molemmissa tapauksissa nykyjärjestelmää on mahdoton puolustaa ja selittää. Strasbourgin-matkoillemme ei ole hyvää syytä. Ei ole myöskään mitään syytä, jonka vuoksi EU:n veronmaksajien olisi tuettava Yhdistyneen kuningaskunnan kuninkaallista perhettä, joka tällä hetkellä on yksi järjestelmän edunsaajista, kun samalla afrikkalaiset tuottajat torjutaan.
Goepelin mietinnössä valittiin täysin väärä lähestymistapa, joten äänestin sitä vastaan. Tein niin pääasiassa sen vuoksi, että katson sen aikeiden osoittavan väärään suuntaan: lisää suoraa tukea, vähemmän uudistuksia, vähemmän markkinasuuntautuneisuutta. Komissio on edistynyt merkittävästi siirtyessään nykyaikaisempaan maatalouden tukijärjestelmään. On valitettavaa, että parlamentti haluaa palata menneeseen.
Brian Simpson (PSE), kirjallinen. − (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan Labour-puoluetta edustavien parlamentin jäsenten puolesta haluan selittää, miksi äänestimme näin tästä merkittävästä mietinnöstä.
Ensinnäkin katsomme, että tarvitaan YMP:n täydellinen huolto, jotta pääsemme siirtymään maanviljelijöiden suorasta tuesta maaseudun kestävää kehitystä edistävään järjestelmään. Olisimme toivoneet suorien tukien täydellistä eriyttämistä, mutta ymmärrämme, että monilla jäsenvaltioilla on vaikeuksia tämän osalta.
Minulle on tärkeää, ettei YMP:n uudistusta katsota suuria ja pieniä maatiloja vastakkain asettavaksi asiaksi. Kyse on tehokkaasta vastaan tehoton.
Tämän vuoksi minä ja muut Yhdistyneen kuningaskunnan Labour-puoluetta edustavat jäsenet äänestämme niiden tarkistusten puolesta, joilla lisätään maaseudun kehittämisen rahoitusta ja avataan kauppaa kehittyviin valtioihin, sekä niitä tarkistuksia vastaan, joilla pyritään ottamaan käyttöön protektionistiset toimenpiteet EU:n viljelijöiden puolesta. Toivomme komission ehdottavan tuen ylärajan laskemista ja suorien tukien käsittelyä radikaalimmalla tavalla.
Emme äänestä mietintöä vastaan, mutta äänestämme tyhjää toivoen, että parlamentti lainsäädäntöehdotuksen tullessa tunnustaa radikaalin uudistuksen tarpeen.
(Työjärjestyksen 163 artiklan 1 kohdan mukaisesti lyhennetty äänestysselitys)
Catherine Stihler (PSE), kirjallinen. − (EN) YMP:n uudistustarpeen on oltava jatkuva. Valitettavasti parlamentin mietintö ei ole riittävän kunnianhimoinen.
Daniel Strož (GUE/NGL), kirjallinen. − (CS) Koska olen yksi Tšekin tasavallan edustajista Euroopan parlamentissa, katson velvollisuudekseni kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin Lutz Goepelin YMP:n terveystarkastusta koskevassa mietinnössä. Yhteisen maatalouspolitiikan tarkistamista koskevasta komission ehdotuksesta olisi seurattava neuvoston ja Euroopan parlamentin esittämiä lainsäädäntötekstejä viimeistään toukokuussa 2008. Tšekin tasavalta tukee täysin sellaista dynaamista ja maanviljelyn ja elintarviketeollisuuden kestävään kehitykseen keskittyvää eurooppalaista maataloutta, jonka ensisijaisina tavoitteina on taata elintarviketurvallisuus ja energiavarmuus. Tšekin tasavallan kannalta mukautus ja suorien tukien vähentäminen ovat tärkeimpiä toimenpiteitä, joista on keskusteltava YMP:n tarkistuksen yhteydessä.
Vähennyskertoimen soveltamisen kaltaisilla toimenpiteillä – suorien tukien vähentäminen tilojen koon mukaan – olisi valikoiva vaikutus vain joihinkin jäsenvaltioihin ja kielteinen vaikutus maatalousalan kilpailukykyyn Tšekin tasavallan kaltaisissa valtioissa. Samalla tällaiset toimenpiteet johtaisivat selkeästi maatilojen organisationaaliseen hajoamiseen. Näistä syistä Tšekin tasavallan on erityisen vaikea hyväksyä nykyistä mukautusta ja degressiota koskevaa ehdotusta, ja voin kuvitella, ettei pelkästään Tšekin tasavallan.
Marianne Thyssen (PPE-DE), kirjallinen. − (NL) Lissabonin sopimuksessa YMP:n viisi tavoitetta säilyvät muuttumattomina suhteessa nykyiseen perussopimukseen. Sopimuksessa määrätään muun muassa, että kohtuulliset hinnat on taattava. Tavoite on nyt kuluttajille merkittävämpi kuin koskaan.
Toinen ongelma on eurooppalaisen maatalouspolitiikan tämänhetkinen suorituskyky. Meidän ei nimittäin pidä olla sokeita nykyisen YMP:n kielteiselle puolelle: maanviljelijöiden on kyettävä ansaitsemaan tulonsa mutta myös työskentelemään tehokkaasti, jotta nuoret edelleen valitsisivat uran maataloudessa.
Olen usein toistanut maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaavan komission jäsenen Fischer Boelin sanoja. Hänen mukaansa terveystarkastusta varten ei tarvitse olla sairas. Meidän on rohjettava kysyä, vastaako nykyinen maatalouspolitiikka (maailman)markkinoiden kehitykseen ja EU27:n tarpeisiin. Lisäksi terveystarkastusta koskeva keskustelu on maatalouspolitiikan kannalta mahdollisuus tulla ymmärretyksi julkisen mielipiteen kannalta.
Hyvät kollegat, Euroopan kansalaiset odottavat elintarviketurvaa, elintarviketurvallisuutta ja elintarvikeomavaraisuutta. Tällä oma-aloitteisella mietinnöllä parlamentti näyttää korttinsa ja tarjoaa komissiolle vahvan tekstin.
Georgios Toussas (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Ehdotukset YMP:n terveystarkastuksesta ovat uusi pieniin ja keskisuuriin maatiloihin kohdistuva hyökkäys.
Pienet ja keskisuuret maatilat kärsivät vuoden 2003 YMP:n tarkistuksen tuloksista: työttömyys on lisääntynyt, sillä tuhannet pienet ja keskisuuret tilat ovat hävinneet.
Kreikassa tupakanviljely on vähentynyt 70 prosenttia, kaksi viidestä sokeritehtaasta on suljettu, maataloustulot hupenevat ja viinitilojen määrä vähenee.
Komission uusissa ehdotuksissa tuki erotetaan tuotannosta ja viljelijöiden suoraan tukeen tarkoitetut määrärahat siirretään toiseen pilariin, jossa ne tukevat pääasiassa liikemiehiä. Ehdotuksissa kumotaan kokonaisuudessaan tukitoimenpiteet ja vähennetään maataloustukia vuodesta 2009 alkaen. Tämä nopeuttaa pienten ja keskisuurten tilojen kuolemaa.
Toimenpiteiden on määrä saada suurta kannatusta maanomistajilta ja monikansallisilta elintarvikeyhtiöiltä. Näin maanomistus keskittyy yhä nopeammin, maataloustuotteiden tuotanto ja kauppa ajautuvat muutamiin käsiin, ja YMP:n perustavaa laatua olevat eriarvoisuus ja epäoikeudenmukaisuus tulevat entistä vakavammiksi (20 prosenttia tiloista saa 80 prosenttia tuesta). Viittaukset maatalouden panokseen ympäristönsuojelussa ovat tekopyhiä, sillä tuhansien pienten ja keskisuurten tilojen häviäminen lisää alueiden tuhoa, ja viljelykasvien käyttö biopolttoaineena on omiaan nostamaan elintarvikkeiden hintoja.
Äänestämme YMP:n terveystarkastusta koskevia EU:n ehdotuksia vastaan.
- Mietintö: Christa Klaß (A6-0031/08)
Edite Estrela (PSE), kirjallinen. − (PT) Äänestin naisten oikeuksia EU:n maaseutualueilla koskevan Klaßin mietinnön puolesta, koska katson, että maaseudun kehittämispolitiikassa on otettava huomioon sukupuolinäkökohdat. Näin voidaan auttaa Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamista kasvun, koulutuksen, työllisyyden ja sosiaalisen koheesion aloilla.
Uskon naisilla olevan ratkaiseva asema paikallisen kasvun ja sosiaalisen kehittymisen edistämisessä. Tämän vuoksi ehdotukset maaseutualueiden naisten elinolojen parantamisesta esimerkiksi joka tason opetus- ja koulutusinfrastruktuurien avulla, yhtäläisen työmarkkinoille pääsyn edistämisestä, kannustimien tarjoamisesta naisyrittäjyyden rohkaisemiseksi sekä korkealaatuisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisestä ovat merkittäviä maaseudun kestävän kehityksen kannalta.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Olemme iloisia siitä, että useita lopullista mietintöä parantavia tarkistuksia hyväksyttiin. Yksi niistä oli ehdotuksemme, jossa korostettiin tarvetta arvostaa mahdollisimman paljon naisten työpanosta, myös maahanmuuttajanaisten, jotka eivät kuulu tilanomistajien perheisiin, mutta tarjoavat työvoimaa pelloille, ja joihin maatalousalan syrjintä erityisesti vaikuttaa. Tämän vuoksi äänestimme mietinnön puolesta.
Pahoittelemme kuitenkin sitä, ettei muita naisten asemaa maaseutualueilla koskevia ehdotuksiamme hyväksytty. Yleinen maataloustilanne vaikuttaa voimakkaasti ja juuri naiset kärsivät YMP:n epäoikeudenmukaisten toimenpiteiden vaikutuksista, jotka ovat johtaneet yhä laajempaan luopumiseen pienistä ja keskisuurista tiloista ja perheviljelmistä.
Korostamme siis edelleen YMP:n syvällisen tarkistuksen tarvetta. Ensisijaiseksi tavoitteeksi on katsottava perheviljelmien sekä pienten ja keskisuurten tilojen suojelu niiden tuotannon tukemiseksi ja tulojen takaamiseksi.
Genowefa Grabowska (PSE), kirjallinen. − (PL) Väheksymättä kaupunkien ja suurten taajamien merkitystä on tärkeää muistaa, että suuri osa Euroopan sosiaalisesta ja taloudellisesta elämästä toteutuu maaseutualueilla. Tämän vuoksi olen iloinen parlamentin jäsen Klaßin naisten asemaa maaseutualueilla koskevasta mietinnöstä. Aihetta koskeva keskustelumme sopii yhteen kansainvälisen naistenpäivän viettoa koskevan yleisen keskustelun kanssa.
Kannatan mietinnön pääajatusta, että maaseutualueiden kehitys ei voi perustua yksinomaan maatalouteen. EU:n maatalouspolitiikalla pyritään takaamaan maaseutualueiden aidosti kestävä kehitys, ja antamaan paikalliselle väestölle, myös naisille lisämahdollisuuksia potentiaalinsa kehittämiseen. Tähän liittyy naisten yhä merkittävämpi asema paikallisyhteisöjen elämässä, heidän osuutensa uusien yritysten perustamisessa ja osallistumisensa palvelualan kehitykseen.
On korostettava voimakkaasti, että pääperiaatteena maaseutualueiden toiminnan määrittämisessä on oltava naisten ja miesten yhtäläisten mahdollisuuksien takaaminen. Yksi tapa arvioida tätä on tarkastella naisten pääsyä työmarkkinoille. Valitettavasti naisten työllisyysindikaattorit ovat maaseutualueilla kaikkein vähäisimpiä, sillä maatiloilla työskenteleviä naisia ei usein lasketa työvoimaan kuuluviksi. Näillä naisilla on myös vähemmän mahdollisuuksia palkkatyöhön kuin kaupunkialueiden naisilla.
Tämä epäsuotuisa tilanne voidaan korjata vain muuttamalla paikallisen väestön asenteita ja EU:n juuri maaseutualueilla saatavilla olevien uusien taloudellisten kannustimien avulla.
Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Kannatin Klaßin mietintöä, jossa käsitellään monia maaseutualueiden naisten kannalta merkittäviä asioita. Matala palkka, lastenhoidon kaltaisten palvelujen puute ja sosiaalinen syrjäytyminen ovat aivan liian yleisiä maaseutuyhteisöissä. Jäsenvaltioiden on tehtävä työtä varmistaakseen, että näitä asioita tarkastellaan ja että elinolot maaseutualueilla ovat kaikille kansalaisille tasapuoliset.
Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. − (DE) Kannatan toimenpiteitä maaseutualueiden naisten tukemiseksi, sillä työttömyys ja sen myötä köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen vaikuttavat vakavasti juuri tähän ryhmään.
Kuten Christa Klaß mietinnössään mainitsee, aluepolitiikka sekä näiden usein epäsuotuisten alueiden kehittäminen ja niiden väestön tukeminen kuuluvat Euroopan unionin ensisijaisiin poliittisiin tavoitteisiin. Koska naisten oikeus yhtäläisiin mahdollisuuksiin vaarantuu jopa taloudellisesti vaurailla alueilla, on tärkeää tarjota tukea köyhempien alueiden naisille ja kehittää heidän mahdollisuuksiaan osallistua työelämään.
Haluan kiinnittää erityistä huomiota avustavien aviopuolisoiden, jotka ovat useimmiten naisia, vakuutusturvaa koskevan nykyisen sääntelyn riittämättömyyteen. Tarvitaan nopeaa ja tehokasta lainsäädännön muutosta. Varsinkin yrittäjänaisten ja avustavien aviopuolisoiden oikeutta äitiys- ja sairaslomaan on parannettava.
David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Olen tyytyväinen Christa Klaßin naisten asemaa EU:n maaseutualueilla koskevaan mietintöön. Tuen tavoitetta vähentää naisten muuttoa pois maaseutualueilta. Ottamalla käyttöön toimenpiteitä naisten aseman tunnustamiseksi, suojelemiseksi ja edistämiseksi maaseutualueilla me sekä parannamme naisten ja miesten välistä tasa-arvoa että piristämme talouskasvua ja tuemme alan kestävää kehitystä. Äänestin mietinnön puolesta.
Véronique Mathieu (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Sukupuolten välisen tasa-arvon maaseutualueilla olisi herätettävä suurempaa mielenkiintoa EU:ssa. Naisten oikeuksien tilanne ja heidän asemansa maaseutuyhteisöissä edellyttää itse asiassa huomattavasti enemmän jäsenvaltioiden ja komission määrätietoista toimintaa.
Toisaalta maatalousalalla avustavina puolisoina työskentelevien naisten oikeudellinen asema on erityisen heikko. Euroopan komission on selkeästi poistettava tämä eriarvoisuus, joka estää joiltakin naisilta sosiaaliturvan, äitiys- ja sairaslomat tai eläkeoikeuksien kertymisen avioerotapauksessa.
Toisaalta taloudellisia aloitteita ja naisyrittäjyyttä ei tueta riittävästi. Jäsenvaltioiden on esimerkiksi tarjottava taloudellisia kannustimia naisten työtä monipuolistaville yrityksille ja tuettava yleisemmin infrastruktuurin ja uuden teknologian kehittämistä maaseutualueilla. Yleisesti ottaen komission on toteutettava ohjelmien perusteellinen analyysi maaseudun kehittämisen tukemiseksi naisten kannalta.
EU:n väestöstä 56 prosenttia asuu maaseutualueilla. Tuen koko sydämestäni Christa Klaβin mietinnössä esitettyjä ehdotuksia, sillä naisilla on tarjota dynaaminen ja luova panoksensa.
Lydia Schenardi (NI), kirjallinen. – (FR) Naisten asemasta maaseudulla on keskusteltu monta kertaa lukemattomissa kansainvälisissä konferensseissa naisten asemasta (1975, 1980, 1985 ja 1995), maatalousuudistuksesta ja maaseudun kehittämisestä (1979), sekä väestöstä (1994), ja myös Euroopan komissiossa ja parlamentissa. Yhä uusien tekstien laatiminen on kuitenkin varsin hyödytöntä, sillä huomiot ovat aina samat: maaseudun väestö miehistyy, eikä maataloudessa avustavien aviopuolisoiden asema parane.
On korkea aika laatia strategioita naisten maaltamuuton pysäyttämiseksi, erityisesti koulutettujen naisten. On myös aika ottaa huomioon maailmanlaajuisten suuntausten kehitys, erityisesti kaupan ja rahoituksen valvonnan poistaminen sekä maatalouden yksityistäminen tiukkaan säännellyllä ja kiintiövetoisella kaupallisella alalla.
Ajat muuttuvat, mutta ajatukset ja tavat eivät niinkään. Niissä naista pidetään aivan liian usein maataloudessa mieluiten yhteistyökumppanina tai palkattomana työntekijänä, joka tekee usein työtä perheyrityksessä.
Mietinnössä ehdotetaan muutosta naisten asemaan, ja me äänestimme sen puolesta.
- Mietintö: Csaba Sándor Tabajdi (A6-0034/08)
Bernadette Bourzai (PSE), kirjallinen. – (FR) Onnittelen Csaba Tabajdia erinomaisesta mietinnöstä sekä onnistuneesta tutkimuksesta ja yhteenvedosta.
Totean kuitenkin, että äänestin kohtaa 27 vastaan:
”27. korostaa tässä yhteydessä vihreän geenitekniikan merkitystä ja kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota toteuttamaan tehokkaampia toimia modernin siementen kylvötekniikan ja kasvinsuojelutekniikan tutkimiseksi, jotta biokaasun tuotannosta ei tule kilpailevaa alaa korkealaatuiselle elintarviketuotannolle ja jotta biomassan määrää voidaan tiettyä aluetta kohden lisätä huomattavasti,”
Katson, että biokaasua on tuotettava pääasiassa maatalousjätteestä. Ei pidä kehittää GMO-siementä ja torjunta-aineita yhä tehokkaamman viljelyn edistämiseksi. Tästä olisi haittaa ympäristölle ja se nollaisi kaikki biokaasusta saatavat edut. Meidän on mietinnön otsikon mukaan kannustettava ennen kaikkea kestävää maataloutta.
Vastaan maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan uusiutuvien energialähteiden edistämisestä annetusta direktiiviluonnoksesta laadittavasta lausunnosta.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Mietintö kattaa useita tärkeitä asioita, ja siinä esitetään joitakin toteamuksia, joita kannatamme. Olemme erityisesti samaa mieltä siitä, että ennen varta vasten tuotetun biomassan käyttöä on ensin käytettävä erilaiset jätteet, joilla on energia- ja taloudellista arvoa, sillä näin vähennetään tai ratkaistaan ympäristöongelmia. On myös hyvä, että mietinnössä vahvistetaan se, että biokaasussa on enemmän energiapotentiaalia kuin nestemäisissä biopolttoaineissa, sillä Euroopan komissio ei ole ottanut tätä huomioon.
Katsomme kuitenkin, että tiettyjä asioita olisi pitänyt tarkastella yksityiskohtaisemmin, varsinkin biokaasun ja hyvin merkittävän biometaanin välistä eroa, sillä biometaani on edelleen kehitettyä biokaasua. On erotettava selvästi toisistaan biokaasu ja biometaani. Viimeksi mainittua voidaan ja sitä kuuluukin tuottaa jätevedenpuhdistamoilla, hoidetuilla kaatopaikoilla ja teollisuusjätteestä sekä tietenkin kotieläinten lannasta. Sveitsissä ja Ruotsissa tuotetaan jo biometaania ja käytetään maakaasuverkkoja sen jakeluun. Etelä-Ruotsin Göteborgin alueella on jo noin 4 500 ajoneuvoa, jotka käyvät pelkällä biometaanilla. Yhdysvalloissa on useita biometaanin tuottajia, ja se jaetaan nestemuotoisena biometaanina.
Korostamme siis, että Euroopan komission on kiinnitettävä ensisijaista huomiota biometaanihankkeiden rahoitukseen kaikkialla Euroopassa.
Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Tabajdin mietinnössä korostetaan maatalouden biokaasupotentiaalia ja ehdotetaan biokaasun tuotantoa koskevan direktiivin laatimista.
Äänestin Tabajdin mietinnön puolesta, koska katson, että biokaasun käytöllä on kaksi etua: ensinnäkin se voi osaltaan vaikuttaa EU:n energiatoimitusten varmuuteen ja kestävyyteen ja toiseksi se tarjoaa maanviljelijöille mahdollisuuden kehittää uusia tulolähteitä.
Biokaasun merkitys komission hiljattain asettamien uusiutuvien energialähteiden käyttöä koskevien tavoitteiden saavuttamisessa vuoteen 2020 mennessä voi olla hyvinkin suuri.
Bogusław Liberadzki (PSE), kirjallinen. − (PL) Äänestin Kestävä maatalous ja biokaasu: tarve tarkistaa EU:n lainsäädäntöä (2007/2107(INI)) - mietinnön puolesta.
Esittelijä Tabajdi korostaa oikeutetusti, että on aika ryhtyä hyödyntämään biokaasun mahdollisuuksia energiantuotannossa. Kuten esittelijä toteaa, biokaasu voi aikanaan korvata maakaasun.
Olen samaa mieltä ajatuksesta, että eri lähteistä tulevia investointeja biokaasun tuotantoon on rohkaistava hyödyntämällä tähän aluekehitykseen ja maaseudun kehittämiseen osoitettuja EU:n määrärahoja.
David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Kuten Tabajdin mietinnössä kestävästä maataloudesta ja biokaasusta korostetaan, biokaasuun liittyy suuria mahdollisuuksia, joita EU ei ole vielä hyödyntänyt. Tuen komissiolle esitettyä kehotusta laatia johdonmukaista biokaasupolitiikkaa. Kaikkialla EU:ssa on kannustettava laatimaan biokaasupolitiikkaa, jos haluamme energiatuotannon monipuolistuvan Euroopassa. Biokaasun avulla meillä on mahdollisuus sekä lisätä uusiutuvan energia tuotantoa että edistää kestävää taloudellista kehitystä sekä maatalouden ja maaseudun kehittämistä. Kannatan mietinnössä esitettyjä suosituksia.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Pienten maatilojen biokaasulaitokset ovat järkevä ratkaisu: näin lietelantaa ja muuta jätettä voidaan hyödyntää biokaasun tuotantoon ennen sen kompostoimista korkealaatuiseksi lannoitteeksi tai yhdistää se rehun kuivaamiseen, sillä molemmissa tapauksissa ekologinen kierros sulkeutuu.
On kuitenkin estettävä biokaasulaitosten tuen lisääminen sen mahdollisuuden torjumiseksi, että arvokkaita ruoka-aineita tuhlataan polttoaineen ja energian tuotantoon. Missään olosuhteissa suuret yritykset eivät saa vuokrata maanviljelijöiltä viljelymaata niin kutsuttujen bioenergian ja biopolttoaineiden tuotantoon, mikä johtaisi tilanteeseen, jossa hukkuisimme monokulttuuriseen viljelyyn, torjunta-aineisiin ja geeniteknologiaan vaarantamalla samalla elintarviketuotantomme omavaraisuuden.
Kannatamme nykyjärjestelmien tehokasta käyttöä ja uusia menettelyjä niiden tehokkaan käytön lisäämiseksi, mutta esittämistäni syistä asiaan liittyy ongelmia, joten äänestin mietintöä vastaan.
Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. − (PL) Äänestin parlamentin jäsen Tabajdin kestävästä maataloudesta ja biokaasusta: tarve tarkistaa EU:n lainsäädäntöä -nimisen mietinnön puolesta.
Katson, että on olemassa merkittäviä taloudellisia ja ympäristöä koskevia syitä, joiden vuoksi on tuettava Euroopan parlamentin kestävää maataloutta ja biokaasua koskevaa päätöslauselmaehdotusta, varsinkin kun tähän liittyy tarve toteuttaa yksityiskohtaisempi tutkimus Euroopan unionin tätä koskevasta lainsäädännöstä.
Tämä edustaisi merkittävää edistymistä kohti Euroopan komission valkoisessa kirjassa asettamien tavoitteiden saavuttamista, joiden mukaan uusiutuvista energialähteistä saatavan energian määrää on nostettava vuoden 1995 kuudesta prosentista jopa 12 prosenttiin vuonna 2010.
Lannan kaltaisista luonnontuotteista mahdollisesti saatavan biokaasun tarjoamia mahdollisuuksia ei ole vielä hyödynnetty täysimääräisesti. Jos tällaista biokaasuntuotantoa tehostettaisiin, sen avulla voitaisiin sekä vähentää hiilidioksidipäästöjä että lisätä kilpailukykyä, kun maanviljelijöille tarjoutuisi uusia tulonlähteitä.
On muistettava, että kyse on yhdestä lämpöenergian halvimmasta lähteestä. Siitä olisi merkittävää apua unionin jäsenvaltioille näiden pyrkiessä vähentämään riippuvuuttaan maakaasusta.
Kannatan Euroopan parlamentin sosialistiryhmän kantaa, jossa vaaditaan Euroopan komissiota esittelemään mahdollisimman pian strategia biokaasulaitosten liittämisestä Kioton mekanismiin.