Puhemies. − (PL) Esityslistalla ovat seuraavana neuvoston ja komission julkilausumat Tšadin tilanteesta.
Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Arvoisa puhemies, kuten jo tiedätte, Tšadin tilanne on heikentynyt viime viikkoina. Tšadilaiskapinalliset hyökkäsivät helmikuun alussa maan pääkaupunkiin N'Djamenaan ja valtasivat siitä suuren osan. Muutaman päivän päästä he vetäytyivät, eli heidät ajettiin itään päin kohti Tšadin ja Sudanin rajaa. Helmikuun alussa kapinallisryhmien hyökkäykset Tšadin hallitusta vastaan saivat sisäisen kytevän kriisin leimahtamaan ja paljastivat sen alueellisen laajuuden. Toisin sanoen kapinalliset saapuivat Darfurista, ja Sudan tuki heitä. Siksi meidän on otettava Tšadin tilanteesta keskustellessamme huomioon kaksi toisiinsa liittyvää näkökohtaa: sisäpoliittinen ja alueellinen näkökohta.
Kun Eurooppa-neuvosto tuomitsi helmikuussa tšadilaiskapinallisten hyökkäykset Tšadin hallitusta vastaan, se kehotti maan hallitusta, oppositiota ja kapinallisia aloittamaan poliittisen vuoropuhelun ja korosti toisaalta, että Tšadin ja Sudanin hallitusten pitäisi käynnistää kiireesti keskenään poliittinen vuoropuhelu. Katsomme, että Tšadin ja Sudanin hallituksia pitäisi painostaa hoitamaan velvoitteet, joihin ne ovat sitoutuneet useissa sopimuksissa. Neuvosto kehotti kumpaakin hallitusta lopettamaan välittömästi aseellisten ryhmien auttamisen ja tukemisen ja parantamaan keskinäisiä suhteitaan.
Tšadin sisäpoliittisesta tilanteesta totean, että kiistan ratkaiseminen poliittisesti on ainut tapa saavuttaa maassa rauha ja vakaus. Osallisuutta edistävää poliittista prosessia, johon viitattiin elokuussa 2007 aikaan saadussa Tšadin hallituspuolueen ja laillisten oppositiopuolueiden välisessä sopimuksessa, on jatkettava. Euroopan unioni tukee tältä osin Afrikan unionin pyrkimyksiä löytää konfliktiin rauhanomainen ratkaisu. Afrikan unionin ja Yhdistyneiden Kansakuntien tavoin Euroopan unioni tuomitsee yksiselitteisesti kapinallisten hyökkäykset. Olemme samoin myös huolissamme konfliktin leviämisen vaarasta.
Lisäksi olemme huolissamme humanitaarisen tilanteen heikkenemisestä. Jatkuvasti syvenevät vihamielisyydet ovat pahentaneet inhimillistä tragediaa ja saaneet yhä useammat ihmiset pakenemaan kodeistaan joko muihin osiin maata tai sen rajojen ulkopuolelle. Taisteluissa on kuollut yli 160 henkeä ja haavoittunut noin tuhat. Useita kymmeniä tuhansia on paennut naapurimaihin Kameruniin ja Nigeriaan. Koska Tšadissa on lisäksi noin 250 000 Darfurin pakolaista, humanitaarinen tilanne on hyvin vaikea ja edellyttää, että Euroopan unionin sotilasoperaatio Tšadin tasavallassa ja Keski-Afrikan tasavallassa toteutetaan pian täysimittaisesti.
Turvallisuustilanne on nyt rauhoittunut pääkaupungissa N'Djamenassa ja suuressa osassa maata itää lukuun ottamatta ja on palaamassa normaaliksi viimeisimpien taistelujen jälkeen. Helmikuun 15. päivänä julistettua kahden viikon hätätilaa on kuitenkin jatkettu tämän kuun puoliväliin asti. Siksi EU on ilmaissut olevansa huolissaan siviilien ja tiedotusvälineiden vapauksien rajoittamisesta Tšadissa.
EUFOR-operaatioon liittyvät toimet jatkuvat väliaikaisen tauon jälkeen. Operaation komentaja, kenraali Nash ilmoitti keskeyttävänsä toimet tilapäisesti kapinallisten hyökkäysten vuoksi, jotta poliittinen tilanne ja turvallisuustilanne voitaisiin arvioida uudelleen. Operaatiota jatkettiin, ilman että keskeytys vaikutti sen kokonaisaikatauluun, ja alustava operatiivinen toimintakyky pitäisi saavuttaa edelleen maaliskuun puoliväliin mennessä.
Alueen hälyttävä tilanne korosti entisestään EUFORin ja YK:n mandaattien merkitystä. EUFOR-operaatio osoittaa EU:n sitoutuneen alueen vakauttamisen tukemiseen. Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kahta asiaa: sotilaiden on taattava turvallisuus nopeasti, ja konfliktin osapuolten pitäisi valmistautua käynnistämään vuoropuhelu ja neuvottelut.
Louis Michel, komission jäsen. − (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, palatessani Tšadista, missä olin työmatkalla 20.–22. tammikuuta 2008, totesin, että Tšadin pitäisi olla EU:n toimien painopiste. Helmikuussa tapahtunut aseistettujen kapinallisten vallankaappausyritys ja tätä seuranneet tapahtumat ovat vahvistaneet käsitystäni.
Olen edelleen vakuuttunut siitä, että Tšadin kestävä vakaus edellyttää sitä, että sen kaikki sisäiset ryhmät otetaan politiikassa huomioon. Euroopan komissio tarttui tähän tehtävään viime vuonna. Se edisti ja tuki poliittista vuoropuhelua, joka johti, kuten tiedätte, Tšadin sisäiseen sopimukseen 13. elokuuta 2007. Olen vakuuttunut siitä, että vain tällä vuoropuhelulla voidaan luoda poliittiset näkymät, jotka ovat tarpeen maan vakauden takaamiseksi ja demokratian lujittamiseksi. Sen seurauksena on tehtävä luotettava väestönlaskenta, uudistettava vaalijärjestelmää ja pidettävä vapaat ja avoimet parlamenttivaalit vuonna 2009.
Välitin tämän viestin ponnekkaasti presidentti Débylle. Tämä prosessi oli jo käynnistetty valvontakomiteassa. N'Djamenan viimeaikaiset tapahtumat merkitsivät prosessille takaiskua. Vaikka maassa yritettiinkin vallankaappausta, useiden oppositiojohtajien, siviilien ja tiedotusvälineiden työntekijöiden laittomat pidätykset ovat valitettavia, emmekä voi hyväksyä niitä. Elokuun 13. päivänä tehdyn Tšadin sisäisen poliittisen sopimuksen täytäntöönpanon tukijana ja tarkkailijana olin ensimmäinen, joka ilmaisi presidentti Débylle olevansa asiasta huolissaan. Tämä tapahtui vieraillessani Tšadissa viimeksi 27. helmikuuta.
Matkani aikana kehotin presidentti Débya sekä presidentin enemmistön ja demokraattisen opposition poliittisia edustajia eli siis kaikkia vastuullisia tšadilaispoliitikkoja palauttamaan poliittisen vuoropuhelun dynamiikan luomalla uutta luottamusta eri osapuolten välille. Tämä edellyttää sitä, että kaikki asiaankuuluvat poliittiset toimijat sitoutuvat asiaan, mukaan luettuna presidentti Déby, joka vakuutti haluavansa turvata jatkossakin tämän poliittisen sopimuksen täytäntöönpanon. Vakuutuin siitä, että helmikuun puolivälissä julistettu hätätila päättyisi perustuslain määräysten mukaisesti maaliskuun puoliväliin mennessä.
Samassa yhteydessä saimme presidentti Débyn vapauttamaan kehotuksestamme Lol Mahamat Chouan, joka toimii perustuslakia puolustavan, poliittisia puolueita koordinoivan ryhmän puheenjohtajana. Bernard Kouchner ja minä pyysimme saada tavata hänet. Tapasimme hänet henkilökohtaisesti, ja hänet vapautettiin seuraavana päivänä. Oli ilo kuulla, että Ngarlejy Yorongar on parhaillaan Strasbourgissa ja että hän on kenties tavannut osan teistä. Olen silti yhä huolissani edelleen kateissa olevan Ibni Oumar Mahamat Salehin kohtalosta. Pyysimme siksi presidentti Débya perustamaan laajennetun tutkintavaliokunnan, jossa olisi huomattava määrä kansainvälisiä jäseniä, myös EU:n, OIF:n ja Afrikan unionin edustajia. Pyyntöömme suostuttiin. Valiokunnan tehtävänä on luoda valoa pidätys- ja katoamistapauksiin. Tämä on tärkeä ensiaskel kohti luottamuksen palauttamista ja sen varmistamista, että Tšadin tilanne palautuu jälleen normaaliksi.
Sama viesti välitettiin myös opposition jäsenille. Ratkaisun löytyminen edellyttää sitä, että hallitus, presidentin enemmistö ja oppositio kantavat vastuunsa yhdessä. Puheenvuoroni lopuksi haluan kertoa teille lyhyesti alueen taustoista. Tšadin vallankaappaus johtui pitkälti suoraan Tšadin ja Sudanin suhteiden heikkenemisestä. Khartumin viranomaiset ovat selvästikin vaikuttaneet vallankaappausyritykseen.
Siksi on hyvin tärkeää saada Darfurin ja Tšadin väliset ristitartunnat loppumaan. Suhtaudun optimistisen myönteisesti Tšadin ja Sudanin välisiin alueellisiin sovittelualoitteisiin, joita alueen valtioiden ja hallitusten päämiehet, erityisesti presidentti Wade, ovat aikeissa toteuttaa. Tämänhetkinen tilanne todistaa – mikäli nyt todisteita edes tarvitaan – että eurooppalaiset sotilas- ja siviilivoimat on otettava kiireesti käyttöön.
Mainitsen lisäksi vuonna 2007 tehdyn YK:n päätöslauselman nro 1778 mukaisen MINURCAT-operaation. Tätä sotilasoperaatiota tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Itä-Tšadissa elää satoja tuhansia siviilejä äärimmäisen kurjissa oloissa odottaen kärsimättömänä EUFOR-operaation käynnistymistä. Komissio reagoi Tšadin tilanteeseen käyttämällä jatkossakin kaikkia poliittisia humanitaarisen avun ja yhteistyön välineitä. Odotan presidentti Waden johtaman sovittelun tuloksia, jotta voimme päättää tai ainakin arvioida, milloin palaan sekä Tšadiin että Khartumiin. N'Djamenan ja Khartumin välinen välitys- ja sovittelutyö on äärimmäisen tärkeää, koska Tšadin ja Sudanin huonoista suhteista paistaa kireä vuorovaikutus.
Colm Burke, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, olen iloinen, että tämä keskustelu pidettiin tämän viikon täysistunnon esityslistalla. Sekä Euroopan unionin että kansainvälisen yhteisön on kiinnitettävä kiireesti huomiota Tšadin tilanteeseen. Dakarissa on määrä järjestää myöhemmin tällä viikolla Tšadin ja Sudanin välinen huippukokous, jossa Senegalin presidentti tekee kaikkensa saavuttaakseen sovun presidentti Débyn ja presidentti al-Bashirin rauhansopimuksesta. Myös YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon suunnittelee osallistuvansa Dakarin neuvotteluihin, sillä tämän alueen humanitaarinen kriisi on yksi hänen tärkeimmistä painopisteistään.
Tämänhetkiset tapahtumat korostavat parlamentissa tänään käytävän ajankohtaisen keskustelun merkitystä, ja kehotan kaikkia asiaankuuluvia johtajia tekemään kaikkensa jatkaakseen kaikenkattavaa poliittista sovitteluprosessia.
Myös Euroopan unionin on tuettava näitä viimeisimpiä tapahtumia kattavin diplomaattisin toimenpitein. Useat kollegani ja minä tapasimme juuri ennen keskustelua tšadilaisen johtajan ja parlamentin oppositiojäsenen, Ngarlejy Yorongarin, joka katosi helmikuun alussa kapinallisten hyökkäyksen jälkeen. Valtion turvajoukot pidättivät hänet Tšadissa 3. helmikuuta, mutta hänen onnistui paeta Kameruniin, minkä jälkeen hänelle tarjottiin turvapaikkaa Ranskasta. Hänen kollegansa, oppositiopoliitikko Mahamat Saleh on edelleen kadoksissa. Tšadissa tapahtuvat poliittisiin vastustajiin ja ihmisoikeusaktivisteihin kohdistuvat tehoiskut on saatava loppumaan.
EU:n rauhanturvaoperaatio on kokenut valitettavasti ensimmäisen miestappionsa, kun ranskalainen rauhanturvaaja eksyi erehdyksessä Sudanin alueelle. Hänet haudataan tänään. Hautajaisiin osallistuu ryhmästämme Karl von Wogau, joka toimii Euroopan parlamentin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunnan puheenjohtajana. Otan PPE-DE-ryhmän puolesta osaa uhrin perheen ja ystävien suruun.
Katson, että nykyisen humanitaarisen tilanteen ja turvallisuustilanteen vuoksi EU:n rauhanturvaoperaatio on välttämätön. YK:lla ja EU:lla on velvollisuus suojella heikossa asemassa olevia siviilejä, tarjota heille humanitaarista apua ja järjestää humanitaarisen työn tekijöille turvalliset olosuhteet. Operaatioita jatketaan, ja olen ylpeä siitä, että EU:n operaatioon osallistuu irlantilaisia joukkoja.
Lopuksi totean, että mielestäni on hienoa, että Venäjä on luvannut järjestää helikoptereita tätä operaatiota varten. Tällaisilla varusteilla vahvistetaan merkittävästi tätä tärkeää EU:n hanketta.
Alain Hutchinson, PSE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisat puhemies, neuvoston puheenjohtaja ja komission jäsen, olemme esittäneet jo monen kuukauden ajan kysymyksiä ja seuranneet hyvin tiiviisti EU:n aloitteita, jotka tähtäävät EUFOR-operaation toteuttamiseen mahdollisimman pian Tšadissa ja Keski-Afrikan tasavallassa, koska on tietenkin tärkeää, että nämä EU:n muutosjoukot ovat toimintavalmiudessa. Miksi se on tärkeää? Minusta tuntuu, että asia kannattaa toistaa: se on tärkeää, jotta maan sisäisiä ja maasta lähteneitä siviilipakolaisia voidaan suojella, jotta humanitaarinen apu pääsee perille ja jotta voidaan luoda humanitaarinen alue, jota konfliktin osapuolet ovat järjestelmällisesti loukanneet.
Eurooppalaiset sosialistit korostavat kuitenkin, että kestävän rauhan luominen Tšadiin edellyttää paitsi sotilaallista myös poliittista ratkaisua. Politiikan osalta Tšadin kansalaisyhteiskunta on ehdottanut useita konkreettisia keinoja ratkaista kriisi. Ne perustuvat kattavaan vuoropuheluun, johon otetaan mukaan kriisin kaikki osapuolet, myös aseistettujen ryhmien johtajat, sillä ilman heidän osallistumistaan ei saada aikaan mitään.
Saatamme nyt pohtia, onko EU ottanut nämä ehdotukset kunnolla huomioon, ja komission jäsenen puheenvuoro oli tässä mielessä kannustava. Me – samoin kuin mainitsemani kansalaisyhteiskunta – saamme kuitenkin toisinaan sen vaikutelman, että EU luottaa yhä sokeasti presidentti Débyn kykyyn ratkaista kriisi. Joka päivä käy kuitenkin yhä ilmeisemmäksi, ettei presidentti Déby kykene luomaan Tšadiin yksin toivomaamme rauhaa.
Siksi pidämme Euroopan komission julkilausumia myönteisinä. Toivomme, että komissio osoittaa jatkossakin poliittista rohkeutta asian suhteen.
Philippe Morillon, ALDE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, kuten kollegamme Colm Burke kertoi, sotilaat tekivät tänään kunniaa kersantti Polinille, joka kuoli Sudanissa osallistuessaan tärkeään ja hyvin vaikeaan Euroopan unionin sotilasoperaatioon Tšadissa ja Keski-Afrikan tasavallassa. Minäkin haluan osoittaa hänelle kunnioitusta hänen aseveljiensä tavoin. Hautajaisiin osallistuvat Ranskan ja EU:n korkeimmat virkamiehet, erityisesti korkea edustajamme Javier Solana sekä kollegamme Karl von Wogau.
Euroopan parlamentti on kehottanut EU:ta jo vuosia kantamaan vastuunsa ja suojelemaan Darfurin ja sitä ympäröivien alueiden veristen yhteenottojen uhreja. Se on valittanut niistä jatkuvista poliittisista esteistä, jotka estävät kansainvälisten joukkojen käytön tähän tarkoitukseen. Arvoisa komission jäsen, kuten totesitte, parlamentti kannatti myös YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa nro 1778 sotilasoperaation toteuttamisesta Tšadissa ja Keski-Afrikan tasavallassa YK:n MINURCAT-operaation ja Tšadin poliisivoimien tukemiseksi.
On hyödytöntä puhua niistä lukuisista ongelmista, jotka ovat vaikeuttaneet kansainvälisen operaation toteuttamista. Operaation oli määrä käynnistyä marraskuussa 2007, mutta se käynnistyi lopulta vasta tammikuun lopussa, ja nykyisen aikataulun mukaan sen on määrä päättyä vasta tämän vuoden toukokuussa. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, puhuitte siitä, kuinka kapinallisten toiminta N'Djamenassa on viivästyttänyt operaatiota. Lisäksi pitäisi kuitenkin mainita myös se, ettei EU:lla ole riittäviä välineitä tällaisen operaation toteuttamiseen etenkään logistiikan ja helikoptereiden osalta. Pidän siksi myönteisenä eilistä ilmoitusta, jonka mukaan Venäjä aikoo tarjota EU:lle välineet, jotka ovat välttämättömiä tällaisessa maastossa toimivien joukkojen avustamiseksi.
Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, voitteko kertoa tästä uutisesta tarkemmin?
Brian Crowley, UEN-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää neuvoston puheenjohtajaa ja komission jäsentä Tšadin nykytilannetta koskevista ajantasaisista tiedoista. Lisäksi haluan kollegoideni, Colm Burken ja Philippe Morillonin tavoin osoittaa kunnioitustani ja esittää osanottoni operaatiossa hiljattain kuolleen ranskalaisen rauhanturvaajan perheelle.
Yksi kauhistuttavista asioista, joka meidän kaikkien on kohdattava keskustellessamme Tšadin ja Afrikan kyseisen osan tilanteesta ja tarkastellessamme sitä, on jatkuva epävakaus paitsi Tšadissa myös Sudanissa Darfurin alueella, Keski-Afrikan tasavallassa sekä ulkoisten tekijöiden vaikutus rajojen eri puolin. Siksi alueella on vaikeaa päästä sopuun ja etsiä ratkaisuja. Yleisesti ottaen on hienoa todeta, että kansalaisyhteiskunta aiotaan ottaa mukaan, mutta kansalaisyhteiskunta ei saa tilaisuutta osoittaa, mitä se todella haluaa, koska alueella on erilaisia kapinallisjoukkoja ja oppositioryhmiä.
Siksi EUFOR-mekanismissa keskitytään nyt vakauteen, Sudanista Tšadiin tulleiden pakolaisten suojelemiseen – pakolaisia on yli neljännesmiljoona, joista noin kymmenen tuhatta saapui viime kuussa – ja Keski-Afrikan tasavallasta saapuviin pakolaisiin sekä sen varmistamiseen, että demokratia ja ongelman demokratisointi asetetaan etusijalle. Kiitän siksi komission jäsen Michelia työstä, jota hän tekee Tšadin ”laillisen” hallituksen kanssa – käytän sanaa ”laillinen” varauksella – ja muilla aloilla kannustaakseen sitä toimimaan asianmukaisesti. Valitettavasti en luota samalla tavalla katoamistapauksia koskevan Tšadin viranomaisten tutkimuksen riippumattomuuteen, mutta toivon EU:n osallistumisen myötävaikuttavan myös tähän.
Viimeinen asiani on se, että joukkomme ovat nyt toiminnassa Venäjän ja muiden maiden avun ansiosta. Puhuin viime viikolla operaation komentajan, kenraaliluutnantti Pat Nashin kanssa. Hän kertoi minulle, että alueella on tällä hetkellä 700 sotilasta, joista 56 on irlantilaisia, ja operaation on määrä olla täydessä vahvuudessa ennen sadekautta, toivottavasti toukokuun alkuun mennessä.
Euroopan parlamentin on nyt tuettava tätä jatkuvaa rauhanturvaoperaatiota poliittisin toimin, sanoin ja ennen kaikkea varmistamalla, että sotilailla on käytettävissään asianmukaiset resurssit voidakseen hoitaa tehtävänsä kunnolla.
Marie-Hélène Aubert, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, Tšadin ihmisoikeustilanne ja maan siviiliväestön tilanne on yhä kriittinen, eikä poliittiseen vuoropuheluun tähtäävä aloite voi onnistua, ellemme saa ensin selvitystä 3. helmikuuta pidätettyjen opposition jäsenten kohtalosta ja ellemme saa loppumaan väkivaltaa, jota tapahtuu jatkuvasti, tälläkin hetkellä, ja joka kohdistuu niihin, joita presidentti Déby pitää vastustajinaan, joista on päästävä eroon.
Arvoisa komission jäsen, tästä syystä on hyvin tärkeää, että jatkatte aiempaan tapaanne presidentti Débyn painostamista ja pakotatte hänet kertomaan ennen kaikkea sen, missä Ibni Mahamat Saleh on ja mitä hänelle on tapahtunut, ja vapauttamaan hänet, jos hän on yhä elossa. Haluan hyödyntää tämän tilaisuuden ja toivottaa tervetulleeksi hänen poikansa, joka istuu tänään lehterillä, sekä parlamentin jäsenen Ngarlejy Yorongarin, joka on tullut puhumaan kanssamme maansa tilanteesta ja tulevaisuudesta, sekä osoittaa heille solidaarisuuttani.
Arvoisat komission jäsen ja neuvoston puheenjohtaja, hyvät parlamentin jäsenet, Tšadista paenneet, joita on läsnä myös tänään täällä Strasbourgissa, kuuntelevat teitä tarkkaan ja luottavat siihen, että saatte käynnistettyä osallistavan vuoropuhelun, jonka ulkopuolelle ei jätetä yhtäkään Tšadin poliittista toimijaa. Tämä on edellytys rauhalle ja demokratiaprosessille – kaikki osapuolet on otettava mukaan. Se on myös edellytys sille, että EUFOR voi viimein toimia parhaissa mahdollisissa olosuhteissa ja jättää näin taakseen viimeaikaisten tapahtumien aiheuttaman sekavuuden ja epävarmuuden. EU:n roolia alueella on selvennettävä suhteessa Ranskan rooliin, jonka vuoksi presidentti Déby on selvästikin onnistunut pysymään vallassa, vaikkakin Ranskan presidentin puheet ovat muuttuneet avoimempaan suuntaan ja hän on alkanut vaatia muutosta aiempaan politiikkaan nähden.
Arvoisa komission jäsen, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, teidän on hyödynnettävä mahdollisuutenne käyttää painostuskeinoja saavuttaaksenne todellista rauhaa ja suojaa kaikille tšadilaisdemokraateille ja esitettävä näin ollen tiukempia vaatimuksia presidentti Débylle, joka yrittää tällä hetkellä vain voittaa aikaa ja pelastaa kasvonsa.
Tobias Pflüger, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, EU on käynnistänyt Tšadissa EUFOR-operaation, ja yksi rauhanturvaaja on jo kuollut. Juuri tätä pelkäsimme. Ranskan eliittijoukkojen on väitetty ylittäneen vahingossa Sudanin raja.
Onko tässä EUFOR-operaatiossa enää mitään järkeä? Meidän mielestämme ei! Nämä joukot eivät mitenkään voi olla puolueettomia. Suurin osa EUFOR-sotilaista on ranskalaisia, ja Ranskalla on sotilaallinen sopimus vallankaappauksen myötä valtaan päässeen presidentti Débyn kanssa. Ranska on auttanut häntä toimittamalla aseita ja suojelemalla lentokenttää kapinallisten hyökkäykseltä. Kapinallisten hyökkäys alkoi vain vähän aikaa EUFOR-operaation alkamisen jälkeen. Toisin sanoen operaatio pahensi konfliktia ja on siis aiheuttanut haittaa.
Kapinallisten hyökkäyksen jälkeen presidentti Déby käytti tilannetta hyväkseen nujertaakseen demokraattisen opposition. EU on joutunut mukaan tähän sotkuun. Vaadimme EUFOR-joukkojen vetäytymistä! Ranska – ja epäsuorasti siis koko EU – tekee tiivistä yhteistyötä Tšadin sotilashallitsijan, presidentti Débyn kanssa. Tšadin demokraattinen oppositio vaatii kansalaisyhteiskuntaa painostamaan hallitusta voimakkaammin. Meidän pitäisi kannattaa tätä eikä sitä, että konfliktia militarisoidaan entisestään.
Maria Martens (PPE-DE). – (NL) Arvoisa puhemies, kiitän komissiota ja neuvostoa julkilausumista. Ne ovat mielestäni varsin hyödyllisiä. Keski-Afrikassa vallitsee maailman suurin ihmisoikeuskatastrofi, joka jatkaa kasvuaan.
Kuten muut puhujat ovat jo todenneet, tuhannet pakolaiset ovat lähteneet Darfurista Tšadiin, mutta koska Tšadin väkivaltaisuudet jatkuvat, Tšadista paetaan nyt Kameruniin, Nigeriaan ja Keski-Afrikan tasavaltaan. Sudanin sotilas- ja rauhanturvajoukot tukevat laajalti hyvin aseistettuja tšadilaiskapinallisia Darfurin ja Tšadin raja-alueella, ja Sudanin hallituksen lisäksi nämä saavat tukea myös Darfurin arabijoukoilta. Tämä saa aikaan valtavan pakolaisvirran.
Arvoisa puhemies, emme voi pysytellä syrjässä. Meidän on tehtävä kaikkemme auttaaksemme Sudanin ja Tšadin ulos umpikujasta sekä vakauttaaksemme konfliktialueen poliittisella vuoropuhelulla ja tarjoamalla kansalaisille ja avustusjärjestöille tukea ja turvaa. On hyvä, että EU on päättänyt yhteisestä, Tšadiin suuntautuvasta rauhanturvaoperaatiosta, jolla pyritään suojelemaan kansalaisia ja turvaamaan humanitaarinen apu.
Arvoisa puhemies, EU:n sotilaskomitean puheenjohtaja kenraali Henri Bentegeat on todennut kaluston olevan ongelma. Voiko neuvosto kertoa, minkä maiden kanssa se neuvottelee yhä mahdollisesta avusta?
Miljoonat ihmiset ovat eläneet näissä vaarallisissa oloissa vuosia, ilman että asiassa on tapahtunut merkittävää muutosta. Emme voi onnistua näin. Kysyn siksi komissiolta ja neuvostolta, voivatko ne kertoa tarkemmin, kuinka tästä tehdään toimiva huippuluokan operaatio.
Thijs Berman (PSE). – (NL) Arvoisa puhemies, Tšadin pakolaisten ja asukkaiden turvallisuuden ja alueen vakauden kannalta on hyvin tärkeää, että alueelle saadaan nopeasti puolueettomat EUFOR-joukot ja kalustoa. Jos EU haluaa vaikuttaa tilanteeseen tehokkaasti, jäsenvaltioiden, myös Alankomaiden, on pidettävä kiinni lupauksistaan, jotta EUFOR-operaatio saadaan kunnolla käyntiin mahdollisimman pian. Jäsenvaltiot eivät saa turhaan viivästyttää hitailla toimillaan joukkojen ja kaluston sijoittamista ja EUFOR-operaation käynnistämistä. Myös Venäjän tarjoamat helikopterit ovat tarpeen, sillä tällöin ne eivät voi ainakaan kylvää sekasortoa Tšetšeniassa.
Vaakalaudalla on kuitenkin humanitaarisen tilanteen lisäksi koko alueen vakaus. Tšadin ja Sudanin välinen rajakiista pahentaa tilannetta. Tšadin ja Sudanin presidenttien väliset rauhanneuvottelut, joissa Senegalin presidentti Abdoelaye Wade toimii sovittelijana, voivat olla askel oikeaan suuntaan. EU:n on tuettava näitä neuvotteluja samalla tavalla kuin se pysyttelee Keniassa taustalla mutta saa voimakasta tukea Kofi Annanilta.
Komission jäsen Michel totesi aivan oikein, että kaikkien toimijoiden välisen poliittisen vuoropuhelun käynnistäminen on välttämätöntä. EU:n on kuitenkin vaadittava paljon voimakkaammin kadonneiden oppositiojohtajien ja ihmisoikeusaktivistien vapauttamista. Muutoin vuoropuhelun käyminen on mahdotonta. Aivan kuten Keniassa tammikuussa Tšadissakaan ei voida jatkaa ”tavalliseen tapaan”. Vapaus ja vuoropuhelu on asetettava Tšadille annettavan avun jatkamisen edellytykseksi.
Jens Holm (GUE/NGL). – (SV) Arvoisa puhemies, Tšadin konfliktia ei voida käsitellä Darfurin kriisistä irrallisena asiana. On melkoisen selvää, että Tšadin hallitus tukee Darfurin kapinallisia. Tšadin opposition mukaan Darfurin kapinalliset taistelevat Tšadin hallituksen armeijan rinnalla Tšadin kapinallisia vastaan.
Kotimaani Ruotsi on lähettänyt EUFOR-operaatioon muutamia satoja sotilaita. Operaatiolla pitäisi taata siviiliväestön turvallisuus, mutta valitettavasti moni asia viittaa siihen, että joukkoja käytetään nappulana Tšadin sisäisessä pelissä. Tšadin presidentti Idriss Déby on pyytänyt EUFOR-joukkoja valtaamaan Itä-Tšadin mahdollisimman pian. Hän haluaa selvästikin hyödyntää EUFOR-joukkoja oman hallituksensa turvaamiseen.
Esitän komissiolle ja neuvostolle muutaman kysymyksen. Kuinka varmistatte, ettei tällainen painostus vaikuta EUFOR-operaation toimintaan? Mitä ajattelette siitä, että Débyn hallitus tekee yhteistyötä Darfurin kapinallisten kanssa? Olenko väärässä? Jos olen, vakuuttakaa minut! Tšadissa vangituista siviiliopposition jäsenistä totean, että on hyvä, että muutamia vankeja on vapautettu, mutta tehtävää on vielä paljon. Miten EU pyrkii varmistamaan, että kaikki poliittiset vangit vapautetaan välittömästi?
Geoffrey Van Orden (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, olen suhtautunut Tšadin-operaatioon alusta alkaen suurella epäilyksellä. EU:n ei pitäisi sekaantua sotilaallisiin asioihin. Darfurin tilanne ja Tšadin ja Keski-Afrikan tasavallan naapurialueiden tilanne edellyttävät huolella harkittuja, johdonmukaisia toimintatapoja, joiden lähtökohdat ovat poliittiset ja joihin kuuluu lentokieltoalueen asettaminen. Tämä on tehtävä, johon vain Naton kaltainen järjestö voi ryhtyä. Meillä on nyt puolivalmis, poliittisesti epäuskottava operaatio, joka ajaa pitkälti Ranskan etuja, ja EU yrittää pysyä kintereillä.
On tyrmistyttävää, että olemme käynnistäneet tällaisen arveluttavan operaation arvioimatta kunnolla uhkaa ja toimittamatta keskeistä kalustoa ennen joukkojen sijoittamista. Viittaan erityisesti helikopterien puuttumiseen. Yksikään eurooppalainen liittolainen ei halunnut toimittaa niitä. Nyt jälkikäteen meille on kerrottu, että Venäjä paitsi toimittaa helikopterit myös haluaa osallistua itse operaatioon. Mitä tämä kertoo EU:n motiiveista? Se yrittää epätoivoisena kyhätä jotakin kasaan, ja tämä liitto on vaarallinen niin kauan kuin amerikkalaiset eivät ole mukana. Tämä paljastaa tällaisten toimien todellisuuden. En voi kuvitellakaan pahempaa tuomiota EU:n puolustus- ja turvallisuuspolitiikalle.
Bogusław Sonik (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, Tšadin-operaatioomme olisi tärkeää kuulua myös laaja-alaisia poliittisia toimia, joilla pyrittäisiin kiistan osapuolten väliseen tuloksekkaaseen sovitteluun. Elleivät Khartumin ja N'Djamenan hallitukset pääse keskenään yhteisymmärrykseen, operaatio saattaa osoittautua hyödyttömäksi eivätkä sen tulokset kestä pitkään. Onkin tärkeää, että osallistumme laaja-alaiseen sovitteluun, jossa on mukana kansainvälisiä toimielimiä, kannustaaksemme kummankin maan johtajia ratkaisemaan kiistakysymykset.
Euroopan unionin operaatiolla on tarkoitus tehdä Itä-Tšadista turvallisempi humanitaaristen operaatioiden toteuttamista varten. Kansainvälisen politiikan asiantuntijat ovat huomauttaneet, että tämä saattaa kasvattaa pakolaisvirtaa Darfurin alueelta pakolaisten etsiessä paikkaa, jossa he olisivat turvassa aseistetuilta kapinallisryhmiltä. Jos näin käy, saatamme päätyä vaikeaan tilanteeseen: Tšadin pääministeri antoi hiljattain lausuntoja, joissa hän kehotti kansainvälistä yhteisöä siirtämään pakolaiset. Pääministeri uhkasi myös, että ellei toimiin ryhdytä, Tšadin viranomaiset siirtävät pakolaiset pois Tšadista itse. Olen varma, että tällaiset lausunnot muistuttavat meitä Balkanin konflikteista. Siellä eri osapuolet kohtelivat kansallisia vähemmistöjä ja pakolaisia samalla tavalla.
Urszula Gacek (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, sanasta ”Darfur” on tullut inhimillisen kurjuuden ja kärsimyksen synonyymi. Sudanin sodan jälkimainingit ovat levinneet Tšadin rajan yli, ja lähes 300 000 sudanilaispakolaista aiheuttaa valtavan rasitteen Tšadin taloudelle ja poliittiselle vakaudelle. Rauhaa ei saavuteta, ellei alueen ongelmiin löydetä poliittista ratkaisua. Meidän on kuitenkin puututtava myös välittömään tilanteeseen, ja siksi EU lähettää alueelle 3 700 sotilasta suojelemaan pakolaisia.
Puola lähettää alueelle 400 hengen vahvuiset joukot, joihin kuuluu myös insinöörejä ja lääkäreitä. Sotilashenkilökuntamme joutuu vaarallisiin ja karuihin oloihin ja joutuu seuraamaan riipaisevia tapahtumia. He ansaitsevat kiitoksemme ja kunnioituksemme tehtävästä, johon he ovat ryhtymässä. He eivät ole ansainneet kritiikkiä, jota äärivasemmisto ja euroskeptikot ovat esittäneet täällä täysistunnossa.
Eija-Riitta Korhola (PPE-DE). – (FI) Arvoisa puhemies, kaikki tänään kuulemamme kertoo siitä, että humanitaarista apua kaivattaisiin kipeästi. Kuitenkin monet avustustyöntekijät ovat joutuneet vetäytymään alueelta sen turvattomuuden vuoksi. YK:n pakolaisjärjestö on raportoinut pakolaisleirien erityisen heikosta turvallisuus- ja avustustilanteesta sekä laajalle levinneestä seksuaalisesta väkivallasta.
Tšadin kaoottisen tilanteen luisumista huonompaan suuntaan on vauhdittanut maan hallituksen 15. helmikuuta julistama state of emergency. Julistettu hätätila on erityisen huolestuttava tapa lähestyä kriisiä ja sekasortoa. Käytännössä se takaa maan hallitukselle oikeuden hiljentää ja pidättää sekä varsinaisia että epäiltyjä opposition edustajia. Hätätila antaa hallitukselle myös oikeuden rajoittaa kansalaisten liikkumis- ja kokoontumisvapautta sekä oikeuden kontrolloida yksityistä ja valtion mediaa.
EU:n pitäisi sekä vedota Tšadin hallitukseen hätätilan poistamiseksi että kannustaa Tšadia tiiviimpään yhteistyöhön turvatakseen pikimmiten humanitaarista apua tarjoavien järjestöjen pääsyn kriisialueille ja mahdollisuuden työskennellä siellä.
Miroslav Mikolášik (PPE-DE). – (SK) Arvoisa puhemies, Itä-Tšadissa elää tällä hetkellä yli 250 000 sudanilaispakolaista 12 pakolaisleirillä. Samaan aikaan – vaikka asiasta puhutaankin harvemmin – Tšadissa on myös 57 000 pakolaista Keski-Afrikan tasavallasta. He elävät neljällä pakolaisleirillä maan eteläosassa.
Emme saa unohtaa, että pakolaisista yli 56 prosenttia on naisia. Yli 60 prosenttia pakolaisista on alle 18-vuotiaita, ja siksi haluan, että hengissä pysymisen perusedellytysten lisäksi koulutukseen ja terveydenhuoltoon kiinnitetään enemmän huomiota. Tämän lisäksi Tšadissa on suuri, 180 000 hengen joukko maan sisäisiä pakolaisia, jotka ovat joutuneet lähtemään kodeistaan maan sisäisen turvallisuustilanteen vuoksi. Suurin osa heistä elää maan itäosassa, eikä heillä ole hengissä pysymisen perusedellytyksiä, kuten ruokaa, päivittäistavaroita, vaatteita, juomavettä, lääkkeitä tai rokotteita.
Kehotan komissiota etsimään tehokkaita keinoja varmistaa, että Tšadin-operaatiomme saa lisää valtaa ja parempia teknisiä välineitä, myös lääketieteellisiä laitteita.
Gay Mitchell (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, kollegani esitteli lukuja, enkä ryhdy toistamaan niitä, lukuun ottamatta sitä, että hänen mainitsemistaan 57 000 pakolaisesta 12 000 on lähtenyt Keski-Afrikan tasavaltaan vuoden 2008 alusta lähtien. Tšadissa on nyt suuri joukko irlantilaissotilaita. Toivon heille kaikkea hyvää. He ovat osa suuria EU-joukkoja, joihin osallistuu yhteensä 14 EU:n jäsenvaltiota, kun taas operatiiviseen esikuntaan kuuluu 21 jäsenvaltiota.
Tilanne on tämä: meillä on edessämme hyvin vakava humanitaarinen ongelma. En ole samaa mieltä siitä, että vain Nato voisi ratkaista ongelman. EUROFOR voi ratkaista sen, jos operaatio on huolellisesti valmisteltu, ja sitä valmistellaan parhaillaan. Mielestäni on hyvä, että operaatio saa viimein työn tekemiseen tarvittavat välineet, mutta pyydän, että annamme sille myös aikaa saada jalansija alueella ja päästä alkuun työssä, jonka tavoitteena on tehdä alueesta turvallinen humanitaarisen työn tekijöille, sen sijaan, että arvostelemme sitä ikävin poliittisin kommentein, joita olemme kuulleet tänään äärivasemmistolta.
Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Arvoisa puhemies, haluan vastata muutamiin tärkeimpiin tässä keskustelussa esitettyihin kysymyksiin, joista ensimmäinen koski teknisiä resursseja ja kalustoa eli helikoptereita. Tämä ongelma ei koske ainoastaan Euroopan unionia. Myös muut, kuten Nato, YK ja niin edelleen, kohtaavat samoja ongelmia, mutta tätä ei tietenkään saa käyttää tekosyynä.
Vakuutan Philippe Morillonille ja Geoffrey Van Ordenille, että EU:n elimet ovat aktiivisia tässä asiassa. Euroopan puolustusvirasto käsittelee parhaillaan tätä ongelmaa eli yrittää löytää helikopteriongelmaan pitkäaikaisen ratkaisun. Kuten täällä on jo mainittu, Venäjän federaation kanssa käydään neuvotteluja helikopterien saatavuuden varmistamiseksi. Minulla ei ole tällä hetkellä tietoa siitä, mihin vaiheeseen neuvotteluissa on päästy tai ovatko neuvottelut jo päättyneet. Tiedän kuitenkin, että niitä käydään.
Seuraava asiani koskee operaation saattamista toimintavalmiuteen. Vastaan useiden parlamentin jäsenten, muun muassa Maria Martensin kysymykseen toistamalla, että operaation valmistelu keskeytettiin 12 päiväksi ja että tämä tauko on nyt päättynyt. Operaation saattaminen toimintavalmiuteen jatkuu, ja kuten totesin avauspuheenvuorossani, tauko ei vaikuta oletettavasti operaation yleiseen aikatauluun. Tämä 12 päivän viivästys ei vaikuta yleiseen aikatauluun. Alustava operatiivinen toimintakyky saavutetaan suunnitelmien mukaisesti muutaman päivän sisällä, tämän kuun puolivälissä.
Operaation ensimmäisestä uhrista, ranskalaissotilaasta, minun on todettava, että asiaa koskevat tutkimukset jatkuvat. EU:n korkean tason edustaja Javier Solana ja operaation komentaja kenraali Nash osallistuivat tänään hautajaisiin. Nash esitti osanottonsa koko Euroopan unionin puolesta.
Päätän puheenvuoroni seuraaviin ajatuksiin. Euroopan unioni on perillä Tšadin kriisin vakavuudesta ja sen alueellisesta ulottuvuudesta, jonka olen maininnut aikaisemmin. Siksi EU kannustaa jatkossakin Tšadin hallitusta ja oppositiota sekä Tšadin ja Sudanin hallituksia vuoropuheluun.
Mielestämme EUFOR edistää merkittävällä tavalla näitä pyrkimyksiä, ja ymmärrämme hyvän kaluston merkityksen. Haluan vastata Jens Holmille ja korostaa Tšadin EUFOR-operaation olevan osa MINURCAT-operaatiota eli YK:n operaatiota Keski-Afrikan tasavallassa ja Tšadissa. Siksi puolueettomuus ja vapaus ovat tämän operaation – sekä YK:n operaation että EUFOR-operaation – perusperiaatteita. Tšadin ja Keski-Afrikan tasavallassa toteutettavan EUFOR-operaation perusperiaatteita ovat tasapuolisuus ja puolueettomuus.
Louis Michel, komission jäsen. − (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, minäkin haluan osoittaa aluksi kunnioitusta ranskalaissotilaalle, joka kuoli palveluksessa vaarallisen rauhanturvaoperaation aikana. Otamme osaa vaikeassa operaatiossa kuolleen sotilaan perheen suruun.
En tiennyt, että Ngarlejy Yorongar ja Ibni Mahamat Salehin poika ovat lehtereillä. Toivotan heidät tervetulleiksi ja kerron heille – vaikkei tätä ole minulta virallisesti pyydettykään – että haluan tietenkin tavata heidät, jos he haluavat täydentää tietojani. Tapaisin heidät erittäin mielelläni.
Monien parlamentin jäsenten puheenvuorot olivat aloituspuheenvuoroni suuntaisia: vaadimme toisin sanoen entistä voimakkaammin osallistavaa vuoropuhelua, johon otetaan mukaan kaikki asiaan kuuluvat osapuolet: tietenkin hallitus, hallituksen enemmistö ja opposition edustajat, mukaan luettuna aseistettujen kapinallisten edustaja – mikä minun on tehtävä selväksi presidentti Débylle – sekä kansalaisyhteiskunnan edustajat – ja tässä asiassa toivoisin kaikilta tukea – sillä kansalaisyhteiskuntaa ei ole otettu juurikaan mukaan prosessiin, enkä ole havainnut muissa leireissä erityistä halua ottaa heitä siihen mukaan. Tavatessani Lol Mahamat Chouanin johtaman valvontakomitean jäsenet pääsin kertomaan heille, että on aivan yhtä tärkeää ottaa kansalaisyhteiskunta mukaan prosessiin.
Toiseksi katson, ettei pysyvää ratkaisua saada aikaan ilman vuoropuhelua. Toisaalta pysyvän ratkaisun löytäminen Tšadissa edellyttää myös Sudanin ja Tšadin suhteiden ratkaisemista ja palauttamista ennalleen. On selvää, että asiaan liittyy valtapeliä, ja tämä näyttää olevan yksi ratkaisun muuttujista.
Hyvä Marie-Hélène Aubert, jaan huolenne ja olen kanssanne samaa mieltä siitä, että presidentti Débya ja kaikkia asianomaisia on painostettava voimakkaasti kunnioittamaan ihmisoikeuksia. Olen tuominnut hyvin selvästi ja vakaasti laittomat ja mielivaltaiset pidätykset. Olen myös vaatinut selväsanaisesti hätätilan lakkauttamista. Kuten kerroin, pyysimme, että tutkintavaliokunnan työhön voisi osallistua myös kansainvälisen yhteisön edustajia objektiivisuuden ja tuntuvien tulosten takaamiseksi.
Haluan kuitenkin tehdä pienen tarkennuksen, joka liittyy siihen vaatimukseenne, että EU:n politiikan pitäisi erota Ranskan politiikasta, koska muuten en olisi täysin rehellinen. Pääsin todistamaan tilannetta, jossa presidentti Sarkozy antoi presidentti Débylle erittäin selvän viestin. En saanut sellaista vaikutelmaa, että Ranskan presidentti eli Ranskan korkein edustaja ja presidentti Déby olisivat liittoutuneet jollakin tapaa ajaakseen etujaan. Tämän viestin sävystä ja sisällöstä ei voinut erehtyä. Minun on todettava, että olin varsin vaikuttunut presidentti Sarkozyn sanoista. Hän totesi läsnä ollessani presidentti Débylle tuomitsevansa mielivaltaiset, laittomat pidätykset ja sen, ettei kukaan tiedä kadonneiden olinpaikkaa, ja korosti voimakkaasti, että on käynnistettävä vuoropuhelu, johon jokainen osapuoli otetaan mukaan.
EUFOR MINURCAT -operaation valmistelusta totean, että meillä on ilo ilmoittaa, että Tšadin ja Keski-Afrikan EUFOR-operaation valmistelua jatkettiin tiistaina 12. helmikuuta. EUFOR on EU:n keskeinen panos siviiliväestön suojeluun Itä-Tšadissa ja alueen vakauttamiseen. En ole samaa mieltä operaation vastustajien kanssa, sillä katson heidän aliarvioivan operaation merkitystä ja olevan väärässä väittäessään, ettei meillä ole alueella mitään tekemistä. En ole asiasta lainkaan samaa mieltä. Euroopan komissio on laatinut toimintasuunnitelman, jolla pyritään tukemaan vakautusprosessia, auttamaan siirtymään joutuneita palaamaan kotikyläänsä ja käynnistämään uudelleen kehityksen Tšadin itäosissa, joihin konflikti on vaikuttanut.
EUFOR-operaation valmistelua jatkettiin 12. helmikuuta 2008. Joukkojen vahvuus on nyt 600 miestä, ja heistä 380 on sijoitettu Abéchéen. Operaation alustava toimintakyky on määrä saavuttaa maaliskuun puoliväliin mennessä ja täysi toimintakyky kesäkuuhun mennessä: tuolloin joukkojen vahvuus on 3 700 miestä. Tällöin EUFOR-operaation pitäisi turvata MINURCAT-operaation toimintavalmius. MINURCAT-operaation valmistelu on tärkeää, jotta Itä-Tšadin siviileille voidaan tarjota turvaa ja suojelua, ja se auttaa selvästi myös seuraamaan ja tukemaan ihmisoikeuksien puolustamista. Se toimii hyvin tärkeänä, tehtäväänsä sitoutuneena tarkkailijana. Lisäksi MINURCAT-operaation valmistelu on äärimmäisen tärkeää siksi, että komissio on laatinut oikeuslaitoksen ja vankilajärjestelmän seurantaohjelman vuonna 2007 ja aikoo uudistaa turvallisuusjärjestelmää vuosina 2008–2011. Muistutamme, että Tšadin viranomaisten on hyväksyttävä mahdollisimman pian MINURCATin toimintatavat, koska kaikki ylimääräiset viiveet voivat vaikuttaa aikatauluun, jonka mukaisesti Tšadin humanitaarisesta suojelusta vastaavat poliisivoimat saatetaan toimintavalmiuteen. Komissio rahoittaa yli puolet niiden budjetista.
Haluan sanoa muutaman sanan yhteisön tuesta Itä-Tšadissa. Komissio on toimittanut Itä-Tšadiin humanitaarista apua vuodesta 2004, ja vuonna 2007 tuen kokonaismäärä oli 30 miljoonaa euroa. Komissio on myös myöntänyt 10 miljoonaa euroa MINURCAT-poliisivoimien käyttöönottoon. Se on kohdentanut Euroopan yhdeksännen kehitysrahaston kautta yli 13 miljoonaa euroa Tšadin ja Keski-Afrikan tasavallan jälleenrakentamisen tukiohjelmaan. Se on myös luvannut tukea välineillään sovitteluprosessia, jonka osapuolia ovat etniset ryhmät, jotka kahakoivat vuonna 2006 ja jotka eivät ole jatkaneet suhteidensa ylläpitoa väestön massiivisen siirtymisen jälkeen. Näiden ohjelmien toteuttaminen edellyttää kuitenkin kyseisen alueen vakauttamista pysyvästi.
Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, mielestäni oli tärkeää tuoda nämä seikat esiin. Haluan teidän tietävän joka tapauksessa – ja haluan sanoa tämän julkisesti – että sitoudun seuraamaan tätä asiaa päivittäin. Olen valmis matkustamaan paikan päälle katsoessani sen tarpeelliseksi ja hyödylliseksi, ja voin tehdä näin hyvin lyhyelläkin varoitusajalla. Olen sopinut tapaavani presidentti Beshirin melko pian ja presidentti Débyn uudelleen ja keskustelevani heidän kanssaan Sudanin ja Tšadin välisistä suhteista. Lisäksi pidän tietenkin yllä tarpeellisia yhteyksiä eri poliittisiin toimijoihin ja kansalaisyhteiskuntaan saadakseni eteenpäin osallistavaa vuoropuhelua, jota ilman alueella ei saada aikaan pysyvää ratkaisua.
Puhemies. − (PL) Keskustelu on päättynyt.
Kirjalliset kannanotot (142 artikla)
Bairbre de Brún (GUE/NGL), kirjallinen. – (GA) Irlantilaissotilaat ovat tunnettuja osallistumisestaan Yhdistyneiden Kansakuntien rauhanturvaoperaatioihin paikoissa, joissa on kriisi tai konflikti. YK:n pitäisi johtaa rauhanturvaoperaatioita, mutta se ei ole mahdollista ilman tällaisten eurooppalaisten taisteluosastojen osallistumista.
Tšadin EUFOR-operaatioon liittyy erityinen ongelma. Ranskalla on keskeinen osa näissä joukoissa. Silti jotkut ranskalaissotilaat tukevat Tšadin presidenttiä Idriss Débya, jota Amnesty International on arvostellut voimakkaasti. Lisäksi Tšad on Ranskan entinen siirtomaa.
Vaarana on, että irlantilaisjoukkojen katsotaan tukevan hallitusta, joka suhtautumistapa ihmisoikeuksiin on kyseenalainen. Vaarana on, ettei Irlantia pidetä enää puolueettomana.
Tšadin hädänalaisten tukemiseen tarvitaan kansainvälisiä joukkoja, mutta näiden joukkojen pitäisi olla oikeasti YK:n joukkoja.