Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 12. maaliskuuta 2008 - Strasbourg

15. Kyselytunti (kysymykset neuvostolle)

  Puhemies. − (PT) Esityslistalla on seuraavana kyselytunti (B6-0013/08).

Käsittelemme neuvostolle osoitettuja kysymyksiä.

Koska seuraavat kysymykset koskevat samaa aihetta, ne käsitellään yhdessä.

Marian Harkinin laatima kysymys numero 1 (H-0077/08)

Aihe: Lissabonin sopimus

Onko Lissabonin sopimuksen nykyisessä tekstissä vielä kohtia, jotka kaipaavat selvennystä? Onko kaikki puheenjohtajavaltio Slovenian esittämät sopimuksen sisältöä, menettelyä ja täytäntöönpanon aikataulua koskevat kysymykset otettu huomioon? Jos näin ei ole, voisiko neuvosto kertoa, minkä asioiden käsittely on vielä kesken.

Gay Mitchellin laatima kysymys numero 2 (H-0097/08)

Aihe: Neuvoston puheenjohtaja

Onko neuvostossa käyty alustavia keskusteluja siitä, kenestä tulee Euroopan unionin neuvoston puheenjohtaja Lissabonin sopimuksen ratifioinnin jälkeen?

  Gay Mitchell (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, käytän työjärjestyspuheenvuoron. Nämä kysymykset eivät todellakaan koske samaa asiaa. Pyydän kunnioittamaan parlamentin jäsenten oikeuksia. On häpeällistä, että kysymyksiä yhdistellään tällä tavalla. Kyselytunnit vain pahenevat pahenemistaan! Nämä kaksi kysymystä eivät liity millään tavalla toisiinsa. Vastustan voimakkaasti tapaa, jolla Euroopan parlamentin jäseniä kohdellaan.

  Puhemies. − (PT) Hyvä Gay Mitchell, ymmärrän teitä, mutta mitä enemmän käytämme aikaa näihin asioihin, sitä vähemmän aikaa meillä on kuulla vastauksia muihin kysymyksiin, joita muut parlamentin jäsenet ovat esittäneet oikeuksiensa mukaisesti. Oli neuvoston päätös vastata näihin kysymyksiin samalla kertaa. Hyvä parlamentin jäsen, tämän ei pitäisi olla teille vahingoksi, sillä saatte tietenkin tilaisuuden puhua omasta kysymyksestänne. Katson siksi, ettei tämä ole teille mikään menetys.

Jatkamme siis työtämme – muutoin tuhlaamme vain lisää aikaa, jota meillä ei ole hukattavana. Tuottavuuden vähimmäistason saavuttaminen on käynyt yhä vaikeammaksi näiden kyselytuntien aikana, jotka ovat hyvin tärkeitä parlamentin työn kannalta. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, olkaa hyvä.

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Arvoisa puhemies, haluan korostaa, että neuvoston kannalta on yhdentekevää, vastaammeko näihin kysymyksiin yhdessä vai erikseen. Asiasta päättäminen ei ole meidän tehtävämme. Noudatamme näissä asioissa täysin parlamentin toiveita.

Vastaan ensin Marian Harkinin kysymykseen. Haluan korostaa, että Lissabonin sopimuksen voimaantulo edellyttää kaikkien 27 jäsenvaltion ratifiointia. On kuitenkin selvää, että kaikkien perustamissopimukseen tehtyjen merkittävien tarkistusten tavoin myös Lissabonin sopimuksen voimaantulo edellyttää joitakin valmistelevia säädöksiä. Puheenjohtajavaltio Slovenia on aloittanut nämä valmistelut Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2007 tekemässä päätöksessä annetun toimivallan mukaisesti. Korostan, että täytäntöönpanoon liittyvä työ on tällä tasolla ja että se on luonteeltaan vain muodollista ja alustavaa.

Niin kauan kuin ratifiointiprosessi on kesken eikä sitä ole viety loppuun, tämä työ voi olla luonteeltaan vain tilapäistä ja alustavaa. Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanon monista näkökohdista voidaan keskustella vasta sitten, kun sopimus on tullut voimaan. On myös monia tapauksia, joissa tietyistä täytäntöönpanoon liittyvistä näkökohdista voidaan keskustella vain, jos komissio sitä ehdottaa.

Neuvosto tiedottaa parlamentille asian etenemisestä ja tekee sen kanssa tiivistä yhteistyötä kaikissa niissä Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanon valmistelun näkökohtiin liittyvissä asioissa, jotka ovat kummankin toimielimen kannalta kiinnostavia.

Vastaan nyt Gay Mitchellin kysymykseen. Vastaus on ”ei”. Neuvosto ei ole vielä keskustellut siitä, kenestä pitäisi tulla Euroopan unionin neuvoston puheenjohtaja eli tarkemmin sanottuna Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja. Neuvosto ei ole vielä keskustellut asiasta. Puheenjohtajavaltion edustajana lisään vielä, ettei asiasta ole keskusteltu, koska vielä ei ole sen aika.

  Marian Harkin (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, kiitän neuvoston puheenjohtajaa vastauksesta. Ymmärtääkseni vastasitte minulle, että tämä on jatkuva prosessi ja että joitakin alueita on selvennettävä.

Selventämisen osalta haluaisin tietää, mitä ajattelette siitä, että neuvosto laatisi virallisen konsolidoidun tekstin. Olen kirjoittanut useille valtioiden päämiehille siitä, että tarvitsemme konsolidoidun tekstin, ja varsin monet heistä – Espanjan pääministeri, Saksan Eurooppa-ministeri ja Bulgarian Eurooppa-ministeri – ovat vastanneet minulle. Itse asiassa parlamentti äänesti asiasta juuri kolme viikkoa sitten, ja komission jäsen Wallström totesi tällä Euroopan parlamentissa, että meidän on saatava konsolidoitu teksti mahdollisimman pian. Haluaisin kuulla näkemyksenne asiasta.

  Gay Mitchell (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, aivan aluksi voin todeta, että jos neuvoston on vaikeaa saada konsolidoitu teksti, Dublinissa toimiva Institute of European Affairs toimittaa sille mielellään englanninkielisen version.

Toiseksi sen vastauksen pohjalta, jonka neuvoston puheenjohtaja antoi kysymykseeni, haluan kysyä häneltä, onko varmaa, ettei neuvostolla ole ehdokkaita tai minkäänlaisia luetteloja ehdokkaista Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan tehtävään, ja päätetäänkö tästä asiasta vasta, kun Lissabonin sopimus on hyväksytty – jos se hyväksytään – eli kaukana tulevaisuudessa. Onko tilanne tämä?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Arvoisa puhemies, vastaan Marian Harkinin esittämään lisäkysymykseen.

Neuvosto eli puheenjohtajavaltio katsoo, että Lissabonin sopimuksesta tarvitaan joka tapauksessa konsolidoitu versio. Sanoin aiemmin tänään käydyssä keskustelussa, että odotimme sen valmistuvan huhtikuun puolivälissä ja että se on määrä julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään toukokuun jälkipuolella. Joidenkin mielestä tämä on myöhään. Meidän on kuitenkin otettava huomioon, että konsolidoidun version laatiminen on hyvin vaativaa juridista editointityötä. Teksti on monimutkainen, ja lisäksi konsolidoitu versio on laadittava kaikilla 23 virallisella kielellä. Kaikki nämä asiat huomioon ottaen voidaan todeta, että saamme tekstistä virallisen konsolidoidun version melko pian.

Epävirallisia versioita on olemassa, ja kiitän Gay Mitchellia siitä, että hän toi asian esiin. Epäviralliset versiot pysyvät epävirallisina, eikä niitä voida pitää virallisena tekstinä. Niitä on monia, muun muassa dublinilaisen instituutin julkaisema versio. Ne ovat kyllä hyödyllistä lukemistoa, mutta ne eivät korvaa virallista versiota, jonka laatiminen vie jonkin aikaa.

Vastaan Gay Mitchellin lisäkysymyksen toiseen osaan vakuuttamalla puheenjohtajavaltion ja neuvoston puolesta, ettei meillä ole tällä hetkellä minkäänlaista luetteloa mahdollisista tai varsinaisista ehdokkaista. Tällaisia luetteloja ei ole olemassa. Neuvosto ei ole keskustellut asiasta. Meidän on kenties keskusteltava asiasta sitten, kun Lissabonin sopimuksen voimaantulo on lähempänä. Ensimmäinen mahdollinen ajankohta olisi 1. tammikuuta 2009. Uskon, että keskustelu asiasta aloitetaan vuoden 2008 loppupuolella. Keskustelu on käynnistettävä jossakin vaiheessa, sillä kun Lissabonin sopimus pannaan täytäntöön, EU:n on määrä saada myös Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja.

Toistan, että puheenjohtajavaltion mielestä tällä hetkellä ei ole vielä oikea aika käydä tällaisia keskusteluja ja että meidän on ymmärrettävä, että 27 mahdollisesta ratifioinnista on toistaiseksi varmistunut vain viisi.

  Richard Corbett (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, asia koskee tulevaa Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaa. Katsooko neuvoston puheenjohtaja, ettei tähän tehtävään valittava henkilö toimi EU:n presidenttinä vaan yhden toimielimen puheenjohtajana järjestelmässä, jossa jokaisella toimielimellä on oma puheenjohtajansa?

Entä onko puheenjohtajavaltio keskustellut tarkkaan tämän tehtävän luonteesta varmistaakseen, ettei sitä laajenneta EU:n presidentin tehtäväksi, vaan että tehtävään valittava henkilö vain johtaa puhetta Eurooppa-neuvoston kokouksissa ja vie niitä eteenpäin?

  Reinhard Rack (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, kysymykseni koskee kokoomatekstiä eli konsolidoitua versiota. Kiitän neuvoston puheenjohtajaa siitä, että hän selvensi yksityisten ja virallisten tekstien merkittävää eroa. Mielestäni olisi myös hyvä, jos samaan aikaan, kun konsolidoitu versio julkaistaan virallisessa lehdessä, jäsenvaltioissa käynnistettäisiin kampanja, jossa asiasta kiinnostuneet kansalaiset voisivat saada käsiinsä koko tekstin. Meidän ei tarvitse painattaa sopimusta valtavia määriä, mutta jos kansalaiset haluaisivat tekstin nähtäväkseen, he voisivat pyytää sitä kotimaansa hallitukselta.

  Esko Seppänen (GUE/NGL). – (FI) Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri, kiinnitin viime viikolla Ljubljanassa huomiota siihen, että Slovenian parlamentti oli ratifioinut tämän sopimuksen ilman konsolidoitua versiota, mikä herätti hämmästystä. Kansanedustajathan eivät voi tutustua tekstiin siinä muodossa kuin se on nyt heille jaettu.

Kysyisin, onko ministerineuvostossa tai huippukokouksessa teidän tietonne mukaan sovittu siitä, että konsolidoitua tekstiä viivästytetään niin pitkälle kuin mahdollista? Onko siellä mahdollisesti sovittu, että perustuslaista, Lissabonin sopimuksesta, ei järjestetä kansanäänestyksiä?

  Mairead McGuinness (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, ehdotan, että potentiaalisista ehdokkaista laadittaisiin toivomuslista, epävirallinen luettelo, jota emme ole vielä nähneet.

Itse asiasta totean kuitenkin, että olen iloinen, että valmistaudutte tulevaan: ette ennusta lopputulosta, mutta toivotte, kuten minäkin, että se on myönteinen ja että Lissabonin sopimus ratifioidaan.

Irlannissa sopimuksen vastustajilla on sellainen käsitys, että sopimukseen voidaan tehdä automaattisesti tarkistuksia. Näin ei kuitenkaan ole, ja kehotan teitä toteamaan selvästi asiasta kampanjoiville irlantilaisille, että sopimuksessa, samoin kuin tehtäessä siihen muutoksia, kunnioitetaan kunkin maan ratifiointiprosessia.

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Arvoisa puhemies, ymmärsin kolme ensimmäistä kysymystä, mutten kuullut neljännen kysymyksen tulkkausta. Pyydän Mairead McGuinnessia toistamaan kysymyksen ja kuuntelen sen hänen äidinkielellään.

  Mairead McGuinness (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, puhuin ehkä liian nopeasti. Irlannissa sopimuksen vastustajat väittävät, että jos hyväksymme tämän sopimuksen, Irlannissa ei järjestetä enää jatkossa kansanäänestyksiä tulevista sopimuksista, jos sellaisia tarvitaan – ja kukapa tietää, millaisista asioista meidän on äänestettävä seuraavien 50 vuoden aikana.

Katson vakaasti – samoin kuin monet Euroopan parlamentin jäsenet – ettei Lissabonin sopimuksen puolesta äänestäminen johda tällaiseen lopputulokseen ja että jäsenvaltioiden ratifiointiprosessia kyllä kunnioitetaan. Toivoisin, että voisitte vahvistaa tämän neuvoston puheenjohtajana.

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Arvoisa puhemies, kiitän jäsen McGuinnessia siitä, että hän toisti ystävällisesti kysymyksensä. Ymmärrän sen nyt täysin, mutta vastaan ensin jäsen Corbettille. Puhuessamme Eurooppa-neuvoston puheenjohtajasta tarkoitamme sillä vain ja ainoastaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaa. Lakimiehenä en voi katsoa, että Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja voisi toimia samaan aikaan jonkin muun tahon puheenjohtajana tai presidenttinä.

Eurooppa-neuvostosta on tulossa toimielin. Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanon myötä siitä tulee ensimmäistä kertaa uusi toimielin. Sillä on puheenjohtaja, joka johtaa puhetta toimielimen kokouksissa, eikä Lissabonin sopimuksessa mainita muita toimielimiä.

Olen samaa mieltä Reinhard Rackin kanssa siitä, että konsolidoitu teksti on joka tapauksessa hyödyllinen apuväline parlamentin päätöksentekoon ja kansalaisille tiedottamiseen. Kuten jo aikaisemmin totesin, tämä ei kuitenkaan muuta sitä, että ainoa merkityksellinen versio on neuvoston pääsihteeristön toimivaltaisen yksikön laatima virallinen konsolidoitu teksti.

Tästä pääsenkin Esko Seppäsen kysymykseen. On totta, että Slovenian parlamentti ratifioi Lissabonin sopimuksen ilman virallista konsolidoitua versiota, koska sellaista ei ole vielä saatavana. Asiasta kiinnostuneet saivat luettavakseen epävirallisen konsolidoidun version useilla eri kielillä.

Minun on kerrottava, että hallitus selvitti hyvin aktiivisesti Lissabonin sopimuksen sisältämiä uutuuksia, ja Slovenian parlamentin äänestystulos osoittaa sen onnistuneen tehtävässään. Tämä on kuitenkin kansallinen ongelmamme, eikä se siis liity niinkään tehtäviimme puheenjohtajavaltiona. Vastasin kuitenkin, koska katsoin olevani teille selityksen velkaa.

Palaan kansanäänestyksiin. Hyvä Esko Seppänen, kysyn ensin teiltä, kysyittekö, kuinka neuvosto, eli me, saatoimme estää kansanäänestykset?

  Esko Seppänen (GUE/NGL). – (FI) Kysyin, onko neuvostossa tai huippukokouksessa tehty päätös siitä, että kansanäänestyksiä ei järjestettäisi, että jäsenvaltioille suositeltaisiin, että kansanäänestyksiä ei järjestettäisi. Tämä oli kysymykseni.

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Arvoisa puhemies, kiitän Esko Seppästä selvennyksestä. Tällaista päätöstä ei ole tehty, eikä sellaista voitaisikaan tehdä. Neuvosto kunnioittaa kunkin jäsenvaltion oikeutta tehdä itsenäinen ja suvereeni päätös ratifiointiprosessista sisäisten sääntöjensä mukaisesti, eikä neuvosto tai puheenjohtajavaltio sekaannu asiaan.

Mairead McGuinnessille vastaan, että kuten juuri sanoin, jokaisella valtiolla on suvereeni oikeus päättää itse uuden sopimuksen ratifiointitavasta. Toisin sanoen jokaisen valtion on päätettävä itsenäisesti oman lainsäädäntönsä mukaisesti, järjestääkö se kansanäänestyksen vai ratifioiko parlamentti uuden sopimuksen. Uusi sopimus ei muuta tätä asiaa millään tavalla.

Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanon myötä tämä kysymys jää kunkin jäsenvaltion yksinomaisen, suvereenin toimivallan piiriin, myös Irlannissa, ja tämä koskee myös tulevia sopimuksia.

  Puhemies. − (PT)

Marie Panayotopoulos-Cassiotoun laatima kysymys numero 3 (H-0082/08)

Aihe: Nuorisosopimus

Neuvosto teki nuorisosopimuksen puitteissa päätöksiä eurooppalaisten nuorten työllistyvyyden ja työ- ja perhe-elämän yhdistämismahdollisuuksien vahvistamisesta. Aiotaanko uuden puheenjohtajakauden aikana arvioida tähän mennessä aikaansaatuja tuloksia ja edelleen edistää näitä tavoitteita?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Arvoisa puhemies, haluan kiinnittää Marie Panayotopoulosin huomion neuvoston viimeisimpään aloitteeseen, joka liittyy hänen kysymykseensä. Neuvosto hyväksyi tämän vuoden helmikuun 14. päivänä joukon keskeisiä kertomuksia eurooppalaisen nuorisosopimuksen täytäntöönpanosta ja välitti ne Eurooppa-neuvostolle huomenna käynnistyvää kevään istuntoa varten. Nämä keskeiset kertomukset perustuvat komission tuoreimpaan analyysiin kansallisista uudistusohjelmista ja sisältävät arvion eurooppalaisen nuorisosopimuksen täytäntöönpanon etenemisestä vuonna 2007.

Tämän analyysin pohjalta neuvosto vahvisti työttömyyden vähentyneen joissakin jäsenvaltioissa sen jälkeen, kun eurooppalainen nuorisosopimus hyväksyttiin vuonna 2005. Euroopan unionissa työttömyysaste on kuitenkin korkea, yli 17 prosenttia. Siksi sopimuksen täytäntöönpanon jatkamisesta laadittiin seuraavat suositukset, ja neuvosto saa ne tällä viikolla keskeisten kertomusten muodossa.

Taloudellisissa ja sosiaalisissa strategioissa pitäisi keskittyä jatkossakin nuorten työllisyyteen, opetus- ja koulutusalalla tehtävään yhteistyöhön sekä nuorten sosiaaliseen integraatioon. Myös jatkossa meidän on kiinnitettävä erityistä huomiota nuoriin, joilla on heikommat mahdollisuudet, erityisesti entistä määrätietoisemman ohjauksen, monenvälisen tuen ja sopeutettujen toimenpiteiden keinoin.

Lissabonin strategian tulevassa täytäntöönpanossa on pyrittävä kehittämään nuorisoa koskevaa ulottuvuutta. Se perustuu eri alojen väliseen lähestymistapaan ja nuorten roolin vahvistamiseen. Ensimmäisessä suosituksessa jäsenvaltioita kehotetaan keskittymään erityisesti nuorten työllisyyttä koskeviin haasteisiin. Komissio painottaa tältä osin muun muassa siirtymistä koulutuksesta työelämään, epävarmoja työsuhteita, joustoturvaa ja nuorten työllistettävyyttä.

Puheenjohtajavaltio Slovenia on kiinnittänyt erityistä huomiota nuorisotyöllisyyden ongelmiin ja haasteisiin. Haluan mainita kansainvälisen konferenssin, jonka nimi on ”Jobs for Youth – Prosperity for All” (Työtä nuorille – vaurautta kaikille) ja joka pidetään Sloveniassa ensi kuussa tämän puheenjohtajakauden aikana.

  Marie Panayotopoulos-Cassiotou (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, eurooppalaisessa nuorisosopimuksessa määrätään myös toimenpiteistä, jotka koskevat uran ja perhe-elämän yhteensovittamista. Lisäksi neuvosto on päättänyt perustaa eurooppalaisen perheallianssin. Nuorten on saatava mahdollisuus perustaa perhe. Mitä toimenpiteitä puheenjohtajavaltio aikoo toteuttaa tarjotakseen nuorille tämän mahdollisuuden?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Arvoisa puhemies, käytännön toteutus on kunkin jäsenvaltion vastuulla. Odotamme Eurooppa-neuvoston tekevän tästä asiasta, myös eurooppalaisesta perheallianssista, ensi viikolla tiettyjä poliittisia päätöksiä. Lyhyesti sanottuna odotamme tätä alaa koskevien toimien saavan uutta voimaa. Se, kuinka niitä toteutetaan, on ensisijaisesti kunkin jäsenvaltion oma asia.

  Puhemies. − (PT)

Claude Moraes laatima kysymys numero 4, jonka Glenis Willmott on ottanut nimiinsä (H-0084/08)

Aihe: Kodittomuutta koskeva yhteistyö EU:n tasolla

Neuvosto on ehkä tietoinen Euroopan parlamentin kirjallisesta kannanotosta 0111/2007 kodittomuuden poistamiseen. Yksi kannanoton tavoitteista on kehittää eurooppalainen lähestymistapa kodittomuuden poistamiseen, ja tätä tarkoitusta varten pyritään keräämään ja jakamaan luotettavia tilastotietoja, jotka ovat tarpeen toimien mahdollistamiseksi.

Mikä on neuvoston kanta Euroopan laajuiseen yhteistyöhön kodittomuuden alalla? Haluaisin erityisesti tietää, pitäisikö se Euroopan tasolla tapahtuvaa tilastotietojen jakamista myönteisenä siirtona?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Arvoisa puhemies, neuvosto on tietoinen Euroopan parlamentin aloitteesta, jossa pyydetään yleiseurooppalaista yhteistyötä kodittomuuden poistamiseksi vuoteen 2015 mennessä. Neuvosto pitää aloitetta hyvänä ja odottaa mielenkiinnolla sen tuloksia.

Muistutan teille, että sosiaaliturvapolitiikkaan ja sosiaalisen osallisuuden politiikkaan kuuluvia kodittomuuskysymyksiä käsitellään avointa koordinointimenetelmää käyttäen. Tästä alasta vastaa sosiaalisen suojelun komitea. Avoin koordinointimenetelmä on lisännyt tietoisuutta siitä, että kodittomuus on ongelma kaikissa jäsenvaltioissa. Laatiessaan sosiaalista osallisuutta koskevia kansallisia toimintasuunnitelmiaan vuosiksi 2006–2008 jäsenvaltiot ottivat kodittomuuden yhdeksi ensisijaiseksi strategiseksi painopistealaksi.

Vuoden 2007 yhteisessä kertomuksessa sosiaaliturvasta ja sosiaalisesta osallisuudesta käsiteltiin sitä, millainen haaste kodittomuus on aktiivista osallisuutta koskeville toimenpiteille. Näihin toimenpiteisiin pitäisi lisätä monia muita palveluja, kuten asuminen, terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut. Kertomuksessa vahvistettiin myös, että joillakin jäsenvaltioilla on kehitteillä jäsennellympi tapa puuttua asumisessa ilmenevään syrjäytymiseen sekä asunnottomuuteen.

Kysymykseen, joka liittyi EU:n kodittomia koskeviin tilastotietoihin, minun on vastattava, että Euroopan kodittomuuden seurantakeskuksen (EOH) pyrkimyksistä huolimatta tätä alaa koskevat indikaattorit ovat edelleen kehittymättömiä. Monissa jäsenvaltioissa kodittomuutta ei ole määritelty lainkaan. Lisäksi useimmilla jäsenvaltioilla ei ole luotettavia tietoja kodittomien määrästä. Kun tällaisia tietoja on saatavilla, niiden vertailu on vaikeaa, sillä eri jäsenvaltioissa käytetään erilaisia laskentatapoja ja suuntauksia seurataan eri tavoin.

Koska kodittomuudesta ei ole saatavana vertailukelpoisia tietoja, sosiaalisen suojelun komitean indikaattoreista vastaava aliryhmä sisällytti vuoden 2008 työohjelmaansa muiden suunnitelmien lisäksi analyysin asumisen osuudesta aineellisesta köyhyydestä, analyysin asumiskustannuksista, jotka ilmenevät eurooppalaisesta tulo- ja elinolotutkimuksesta, sekä jatkotoimenpiteitä, jotka perustuvat komission yksiköiden tammikuussa 2007 julkaisemaan tutkimukseen kodittomuuden laajuudesta Euroopan unionissa.

Tämän lisäksi sosiaalisen suojelun komitea katsoi kodittomuuden poistamisen voivan olla vuonna 2009 yksi ensisijaisista tehtävistä osana sosiaalisen osallisuuden lisäämiseen tähtääviä kohdennettuja toimia.

  Glenis Willmott (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, olin iloinen nähdessäni Yhdistyneen kuningaskunnan hiljattain julkaisemat luvut, jotka osoittivat, että omassa vaalipiirissäni, East Midlandsissa, paikallisviranomaisten rekisteröimien uusien kodittomien määrä on laskenut viime vuoden aikana 25 prosenttia. Tämä johtuu siitä, että Labour-hallituksen ensisijaisena tavoitteena on ollut poistaa kodittomuus ja keskittyä opettamaan kodittomille taitoja ja antamaan heille koulutusta asioissa, jotka ovat tarpeen, jotta he voivat päästä kaduilta pois pysyvästi. Tämä tulos poikkeaa suuresti edellisen konservatiivihallituksen tuloksista. Sen aikana kodittomien ja taivasalla nukkujien määrä itse asiassa kasvoi.

Katsooko neuvosto, että tämä on esimerkki hyvästä käytännöstä, että sitä pitäisi levittää ja että tätä varten pitäisi perustaa sopiva EU:n foorumi?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Arvoisa puhemies, kiitän Glenis Willmottia näistä tiedoista. Pyydän häntä kuitenkin ymmärtämään, etten voi neuvoston edustajana kommentoida yksittäisen jäsenvaltion tietoja tai tilannetta. Kertomanne saattaa olla esimerkki hyvästä käytännöstä, mutten voi antaa asiasta lausuntoa täällä neuvoston edustajana.

  Puhemies. − (PT)

Manuel Medina Ortegan laatima kysymys numero 5 (H-0087/08)

Aihe: Kansainvälisen rikollisuuden torjunta ja EU:n tuomioistuin

Voiko neuvosto ilmoittaa, minkälaista edistystä on saavutettu Euroopan unionin yhteisen turvapaikkapolitiikan luomisessa ja mitä välittömiä ehdotuksia asiasta on tehty?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Arvoisa puhemies, komissio julkaisi kesäkuussa 2007 vihreän kirjan yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän tulevaisuudesta. Neuvosto odottaa nyt komission ehdotuksia toisen vaiheen välineistä, säädöksistä ja toimenpiteistä, joilla pyritään luomaan yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä. Parlamentti ja neuvosto hyväksyvät nämä välineet ja säädökset yhteispäätösmenettelyssä.

Näiden ehdotusten ajoitusta koskevat kysymykset pitäisi esittää komissiolle, jolla on myös yksinomainen oikeus tehdä lainsäädäntöaloitteita tällä alalla.

  Manuel Medina Ortega (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, 19-vuotias Mehdi Kazemi on menettänyt juuri mahdollisuuden saada turvapaikka Alankomaista, koska hänen hakemuksensa evättiin Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Mehdi Kazemi saatetaan palauttaa Iraniin, missä hänet saatetaan teloittaa siksi, että hän on homoseksuaali.

EU:lla ei ole tällä hetkellä minkäänlaisia sääntöjä tästä asiasta. Kysyn siksi neuvostolta, katsooko se, että prosesseja voidaan nopeuttaa tai että voimme odottaa, kunnes esimerkiksi Euroopan yhteisöjen tuomioistuin pakottaa jäsenvaltiot tunnustamaan turvapaikan olevan perustavanlaatuinen ihmisoikeus olemassa olevan, ihmisoikeuksia koskevan oikeuskäytännön mukaisesti.

  Hubert Pirker (PPE-DE). – (DE) Arvoisat puhemies ja neuvoston puheenjohtaja, yhteisen turvapaikkamenettelyn kehittämisen yhtenä tavoitteena on nopeuttaa päätöksentekoprosessia, jossa ratkaistaan, myönnetäänkö hakijoille pakolaisasema vai ei. Päätöksenteon nopeuttamiseksi olen kehottanut toistuvasti laatimaan luettelon turvallisista yhteisön ulkopuolisista maista. Voitteko kertoa meille, kuinka keskustelut tällaisen luettelon laatimisesta ovat edenneet?

Toinen asiani koskee sitä, että olemme pyytäneet usein järjestämään tiedotuskampanjoita, jotta kansalaiset tietäisivät, kuinka turvapaikkamenettelyt toimivat, mitä laillinen maahanmuutto tarkoittaa ja mitä turvapaikkahakemuksen epäämisestä tai laittomasta maahanmuutosta seuraa.

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Arvoisa puhemies, vastaus Manuel Medina Ortegan esittämään lisäkysymykseen on varsin selvä. Neuvosto ei voi mitenkään pakottaa jäsenvaltiota toimimaan tietyllä tavalla turvapaikan myöntämiseen liittyvissä asioissa.

Nämä ovat kansainvälisen oikeuden mukaan jäsenvaltioiden tehtäviä. Uusi askel kohti aiemmin kuvailemaani EU:n yhtenäistä turvapaikkapolitiikkaa eli yhteisen turvapaikkajärjestelmän perustamista tuo kuitenkin mukanaan lisävelvoitteita.

Hyvä Hubert Pirker, en voi lisätä mitään aikaisempaan johdantopuheenvuorooni. Aikataulun esittely on Euroopan komission vastuulla. Kehotan siksi teitä esittämään tämän kysymyksen myös komissiolle.

  Puhemies. − (PT) Hyvät parlamentin jäsenet, jatketaan. Seuraaviin kysymyksiin ei vastata, koska niitä ei voitu ottaa käsiteltäväksi seuraavista syistä:

– Ensimmäinen kysymys oli samanlainen kuin helmikuussa esitetty kysymys.

– Kysymykset numero 7 ja 8 koskivat Tšadin poliittista tilannetta, joista keskustelimme juuri ennen tätä kyselytuntia.

Jim Higginsin laatima kysymys numero 9 (H-0093/08)

Aihe: Nestemäisten aineiden kuljetus

Voiko neuvosto antaa tietoja Kanadan ja Yhdysvaltojen kanssa käynnissä olevista neuvotteluista, jotka koskevat nestemäisten aineiden lentokuljetuksia, ja onko neuvosto luottavainen sen suhteen, että jäljellä olevat ongelmat saadaan piakkoin ratkaistua?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Arvoisa puhemies, voin vastata Jim Higginsille vain, etten voi vastata hänen kysymykseensä, sillä asia kuuluu Euroopan komission toimivaltaan. Siksi en voi antaa kysymykseen mielekästä vastausta.

  Jim Higgins (PPE-DE). – (GA) Arvoisa puhemies, ymmärsin, ettei neuvoston puheenjohtaja voi vastata kysymykseeni. Tässä alkaa selvästikin kestää aivan liian kauan. Eivätkö Kanadan ja Yhdysvaltojen viranomaiset ja hallitukset ymmärrä, että Euroopan unionilla on ratkaisu? Se on käytännöllinen, yksinkertainen ja tehokas ratkaisu.

Kysyn komissiolta tai neuvoston puheenjohtajalta, miksi Kanada ja Yhdysvallat eivät hyväksy tätä ratkaisua? Asia juontaa juurensa Yhdysvalloissa syyskuun 11. päivänä tapahtuneisiin terrori-iskuihin. Kyse on turvallisuustoimenpiteestä. Siksi on hyvin vaikeaa ymmärtää, miksemme voi hyväksyä tätä ratkaisua kaikkialla maailmassa.

  Hubert Pirker (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, olemme aina vaatineet, että terrorismiin on vastattava ja sitä on ennen kaikkea ehkäistävä suhteellisin toimenpitein. Siksi tämä toimenpidekin käynnistettiin.

Onko tämä väline kuitenkin edelleen tehokas, vai ovatko terroristit keksineet jo keinoja kiertää valvontaa?

Kuinka valvontaa voitaisiin yhtenäistää? Vaikka meillä on yhteiset säännökset, käytännössä niiden täytäntöönpano vaihtelee suuresti lentokentästä riippuen, ja tämä aiheuttaa ongelmia ja mielipahaa.

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Arvoisa puhemies, yritän vastata muutamiin lisäkysymyksissä esiin tuotuihin seikkoihin. Rajoitukset, jotka koskevat nesteiden, sumutteiden, geelien ja vastaavien tuotteiden kuljettamista lentomatkustajien käsimatkatavaroissa, otettiin käyttöön syystä. Näillä rajoituksilla pyrittiin reagoimaan siviili-ilmailuun kohdistuvaan selvään ja vakavaan turvallisuusuhkaan.

Meille on kerrottu, että monien alojen asiantuntijat pyrkivät todella löytämään ratkaisuja ja kehittämään tekniikkaa, jonka avulla todellinen uhka olisi helpompaa tunnistaa, ja tällä tavoin siviililentomatkustajien olisi helpompaa kuljettaa käsimatkatavaroissaan nesteitä, sumutteita, geelejä ja vastaavia tuotteita.

Monet tahot, erityisesti kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö, käyvät tästä aiheesta lukuisia keskusteluja. Seuraamme näitä keskusteluja, mutta toistaiseksi ne eivät ole johtaneet tuloksiin. Jos ja kun jotakin tapahtuu, odotamme komission ryhtyvän asianmukaisiin toimiin.

  Puhemies. − (PT) Arvoisat parlamentin jäsenet, meillä ei ole paljon aikaa, itse asiassa vain kuusi minuuttia, sillä neuvoston edustajat ovat ilmoittaneet minulle, että heidän on lähdettävä kello 19.30. Meillä on kuitenkin riittävästi aikaa kuulla vastaukset kahteen kysymykseen.

Koska seuraavat kysymykset koskevat samaa aihetta, ne käsitellään yhdessä.

Mairead McGuinnessin laatima kysymys numero 10 (H-0095/08)

Aihe: Länsi-Balkanin EU-näkymät

Kosovon asemaa koskevien viimeaikaisten käänteiden vuoksi neuvoston puheenjohtajavaltion erityishuomio kiinnittynee epäilemättä Länsi-Balkanin alueen tulevaisuuteen. Aikooko neuvoston puheenjohtajavaltio omaksua aktiivisen roolin ja pyrkiä lähentämään edelleen Länsi-Balkanin alueen maita EU:n rakenteisiin?

Silvia-Adriana Ţicău laatima kysymys numero 11 (H-0106/08)

Aihe: Euroopan unionin ja Länsi-Balkanin maiden välisten suhteiden kehittäminen

Puheenjohtajavaltio Slovenia on ilmoittanut Euroopan unionin ja Länsi-Balkanin maiden välisten suhteiden kehittämisen olevan yksi sen prioriteeteista. Mitä pääasiallisia toimintalinjoja neuvosto aikoo noudattaa Euroopan unionin ja kyseisten maiden välisten tulevien sopimusten kehittämiseksi?

Dimitrios Papadimoulisin laatima kysymys numero 12 (H-0119/08):

Aihe: Euroopan unionin Kosovo-operaation rooli

Kosovon pääministeri on äskettäisissä lausunnoissaan väittänyt, että itsenäisyyden julistaminen on enää päivien kysymys. Venäjän ulkoministeri on lausunnoissaan liittänyt Euroopan unionin Kosovo-operaation uuden Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman antamiseen kansainvälisen yhteisön läsnäolosta Kosovossa.

Millainen tehtävä ja aikataulu Euroopan unionin Kosovo-operaatiolle on annettu? Arveleeko neuvosto, että Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvosto tulee antamaan uuden päätöslauselman kansainvälisen yhteisön läsnäoloa Kosovossa koskevista muutoksista?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Arvoisa puhemies, haluan vastata kaikkiin kolmeen kysymykseen samalla kertaa, joten vastauksestani tulee hieman pidempi. Tämä aihe on kuitenkin juuri nyt hyvin ajankohtainen.

Neuvosto on päättänyt jatkaa Länsi-Balkanin eurooppalaisten näkymien tukemista ja tehdä asiasta ymmärrettävämmän alueen kansalaisten kannalta. Se muun muassa jouduttaa alueen maiden kanssa käytävän vuoropuhelun aloittamista viisumisääntöjen vapauttamisesta.

Neuvosto totesi pitävänsä alueellisen yhteistyöneuvoston perustamista myönteisenä asiana maanantaina 10. maaliskuuta pitämässään istunnossa, jossa vakaussopimus luovutettiin virallisesti tälle uudelle neuvostolle. Tämän neuvoston perustaminen on todiste demokratiaa, taloutta ja turvallisuutta koskevan alueellisen yhteistyön saralla saavutetusta suuresta edistyksestä.

Neuvosto on korostanut alueellisen yhteistyön ja hyvien naapuruussuhteiden suurta merkitystä sekä sitä, että kaikkien osapuolten on pyrittävä jälleen löytämään – suhtautumalla neuvotteluihin rakentavasti – hyväksyttäviä kahdenvälisiä ratkaisuja ratkaisemattomiin kysymyksiin, jotka koskevat suhteita naapurimaihin.

Helmikuun 18. päivänä tekemissään päätöksissä neuvosto vahvisti vakaan päätöksensä tukea Länsi-Balkanin eurooppalaisia näkymiä täysin ja tehokkaasti. Se kehotti komissiota käyttämään yhteisön välineitä taloudellisen ja poliittisen kehityksen kiihdyttämiseen ja tarjoamaan laajemmalle alueelle konkreettisia toimenpiteitä, jotka auttavat sitä etenemään tähän suuntaan.

Haluan mainita tältä osin hyvin tärkeän tapahtuman. Maaliskuun 5. päivänä Euroopan komissio julkaisi erityisen tiedonannon Länsi-Balkanista. Siinä komissio ehdotti konkreettisia toimenpiteitä, joilla syvennettäisiin entisestään EU:n ja tämän alueen maiden välisiä suhteita. Tämä tiedonanto ja Länsi-Balkanin maiden eurooppalaisten näkymien lujittaminen ovat tärkeimmät EU:n ulkoministerien epävirallisessa kokouksessa käsiteltävät aiheet. Kokous on määrä järjestää Sloveniassa tämän kuun lopussa.

Puheenjohtajavaltio Slovenia on kiinnittänyt Länsi-Balkaniin erityistä huomiota. Alueen vakaus on äärimmäisen tärkeää koko Euroopan unionin turvallisuuden ja vaurauden kannalta. Vuonna 2008 voidaan muun muassa tarkistaa vuonna 2003 laadittua Thessalonikin toimintasuunnitelmaa, tehdä monia vakautus- ja assosiaatiosopimuksia sekä vahvistaa alueella tehtävää yhteistyötä monilla aloilla.

Koska meillä on vain vähän aikaa, yritän esitellä lyhyesti EU:n neuvoston tärkeimmät, yksittäisiä maita koskevat tavoitteet. Koska yhdessä kysymyksessä mainittiin Kosovo, sanon siitä muutaman sanan.

Puheenjohtajavaltio katsoo edelleen, että Kosovon asemaan tarvitaan pitkäaikainen ratkaisu, joka on osa Länsi-Balkanin eurooppalaista tulevaisuutta koskevaa yleistä ohjelmaa. Vakautus- ja assosiaatioprosessi on strateginen kehys, jonka EU on kehittänyt Länsi-Balkanin-politiikkaansa varten. Tähän kehykseen kuuluvia välineitä sovelletaan myös Kosovoon.

Muistutan teille, että neuvosto teki 18. helmikuuta päätöksiä, joissa se vahvisti sitoutuneensa tukemaan täysin ja tehokkaasti Länsi-Balkanin eurooppalaista tulevaisuutta. Neuvosto kehotti komissiota käyttämään yhteisön välineitä taloudellisen ja poliittisen kehityksen kiihdyttämiseen ja tarjoamaan laajemmalle alueelle konkreettisia toimenpiteitä, jotta se voisi edetä tämän tavoitteen suhteen.

  Mairead McGuinness (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, tiedän, että aikaa on vähän, mutta mielestäni on mielenkiintoista, että näkymät ovat muuttuneet sen jälkeen, kun esitin tämän kysymyksen. Mielestäni on myös hyvä, että neuvoston puheenjohtaja on kertonut meille hyvin tarkkaan aluetta koskevista, erityisistä ja ilmeisistä huolenaiheistaan. Haluan esittää hänelle kysymyksen, joka liittyy erityisesti EU:n Kosovon-operaatioon, joka on ainutkertainen ja tässä vaiheessa vielä jokseenkin testaamaton. Voitteko vakuuttaa meille, että otamme tästä operaatiosta opiksemme ja että olemme valmiita tarjoamaan samanlaista tukea alueen muille maille, jos ja kun meitä pyydetään tekemään niin?

  Silvia-Adriana Ţicău (PSE). – (RO) Arvoisa puhemies, kiitän neuvoston puheenjohtajaa selvityksestä, mutta olisin halunnut lisätietoja. Tiedämme, että heinäkuussa 2006 allekirjoitettiin energiasopimus, jonka tarkoituksena oli houkutella energia-alan investointeja, ja tiedän, että vuonna 2007 hyväksyttiin alueen energiainfrastruktuuria koskevien ensisijaisten hankkeiden luettelo ja allekirjoitettiin jopa sosiaalisia kysymyksiä koskeva pöytäkirja.

Tiedämme myös, että yhteisö harkitsee liikennettä koskevan sopimuksen allekirjoittamista alueen maiden kanssa tie-, rautatie- ja sisävesiliikenteen kotimarkkinoiden luomiseksi. Lisäksi laadittiin liikennealan ensisijaisten hankkeiden luettelo, ja olisin halunnut neuvostolta lisää tarkempia tietoja…

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Arvoisa puhemies, Mairead McGuinnessin ensimmäiseen kysymykseen vastaan, että EU:n Kosovon-operaatio on osa Euroopan unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Toisin sanoen se on niin sanottu YUTP:n ISDP-operaatio. Se ei kuitenkaan ole ainut operaatio Länsi-Balkanilla. Bosnia ja Hertsegovinassa toteutettava ISDP-operaatio on yksi näistä operaatioista, ja sillä on samanlainen asema, toisin sanoen se on EU:n poliisioperaatio. Vastaavasti entisen Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa toteutettiin PROXIMA-operaatio, joka on päättynyt.

Hyväksyimme Kosovon-operaatiota koskevan päätöksen, ja haluan korostaa operaation merkitystä. Euroopan unionin korostetaan usein olevan erimielinen Kosovon aseman suhteen. Mielipide-eroja toki on, mutta samalla unohdetaan usein se, että Euroopan unioni on yksimielinen tärkeistä asioista, kuten EU:n operaatiosta, josta päästiin sopimukseen ja jonka toivomme olevan toimintavalmiudessa aikataulun mukaisesti.

Vastaan nyt Silvia-Adriana Ţicăun kysymykseen. Teemme jo vakiintunutta alueellista yhteistyötä osana Kaakkois-Euroopan energiajulistusta. Tarkastelemme myös muita aloja, joilla voimme vahvistaa konkreettisten toimenpiteiden avulla Länsi-Balkanin maiden todellista yhdentymiskehitystä ja lujittaa niiden yhteyksiä Euroopan unioniin.

Mainitsitte liikennealan. Se on toki yksi tarkastelemistamme aloista, mutta on myös muita aloja, kuten yhteistyö tutkimuksen, tieteen ja koulutuksen alalla. Haluan erityisesti korostaa, kuinka tärkeää on vapauttaa nämä maat viisumivaatimuksista. Tämä on edelleen yksi tavoitteistamme. Toivon, että tavoite saavutetaan pian. Useimpien Länsi-Balkanin maiden kanssa on jo käynnistetty Slovenian puheenjohtajakaudella viisumivaatimusten asteittaista lakkauttamista koskevat neuvottelut.

  Zita Pleštinská (PPE-DE). – (SK) Arvoisa puhemies, tavalla, jolla EU suhtautuu Balkanin maihin, on suuri ja merkittävä vaikutus paitsi Balkanin maiden myös Euroopan unionin ja koko maailman vakauteen.

Kosovon itsenäisyysjulistus on kylvänyt vihan siemenen serbien ja Kosovon albaanien välille ja vaarantaa niiden epävakaat suhteet. Koska myös Slovenia kuuluu Balkanin alueeseen, kysyn, millainen olisi neuvoston puheenjohtajan mielestä kestävä ratkaisu, jolla voitaisiin turvata alueen rauha ja vakaus? Onko se mahdollista ilman Serbian hyväksyntää?

  Dimitrios Papadimoulis (GUE/NGL). – (EL) Arvoisa puhemies, hyvä neuvoston puheenjohtaja, ette maininnut Kosovoa koskevassa vastauksessanne kertaakaan YK:ta ettekä kansainvälistä oikeutta! Kysyn siksi teiltä, voidaanko Länsi-Balkanin eurooppalaisia näkymiä tukea YK:n sääntöjen vastaisesti ja kansainvälistä oikeutta rikkoen? Koska neuvosto toteaa tiedonannossaan pitävänsä myönteisenä YK:n päätöslauselman nro 1244 mukaista kansainvälisen yhteisön läsnäoloa Kosovossa, kysyn myös, voidaanko tässä asiassa todella poimia rusinat pullasta. Onko se sitova vai ei, vai valitsetteko vain ne kohdat, jotka sopivat teille?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Arvoisa puhemies, kiitän parlamentin jäseniä lisäkysymyksistä. Zita Pleštinskán kysymykseen vastaan, etten voi enkä uskalla arvioida henkilökohtaisesti enkä neuvoston edustajana, mikä olisi hyvä Kosovon asemaa koskeva pitkäaikainen ratkaisu. On tosiasia, että ihanteellinen ratkaisu olisi asiaan kuuluvien osapuolten välinen sopimus. Kuten tiedämme, asiasta neuvoteltiin pitkään, mutta neuvottelut eivät johtaneet sopimukseen.

Samoin olisi toivottavaa, että YK:n turvallisuusneuvosto ottaisi kantaa tähän kysymykseen, mutta kuten tiedämme, se ei ole tehnyt näin. Siksi Euroopan unioni vastasi 18. helmikuuta Kosovon itsenäisyysjulistukseen omalla tavallaan yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston päätöksillä ja päätöslauselmilla. Tämä on se asiayhteys, jossa Euroopan unioni pääsi sopimukseen. Kuten tiedämme, jäsenvaltiot voivat päättää itse suhteidensa kehittämisestä Kosovon kanssa.

Dimitrios Papadimoulisin kysymykseen eli mielipiteeseen vastaan korostamalla, että on täysin selvää, että Länsi-Balkanin eurooppalaiset näkymät koskevat myös Kosovoa. Kosovo kuuluu alueeseen, jolle annettiin eurooppalaiset näkymät jo Thessalonikissa vuonna 2003, eikä asia ole muuttunut.

Tämä ilmenee myös komission jäsenen aiemmin mainitsemasta tiedonannosta, joka julkaistiin tämän vuoden maaliskuun 5. päivänä ja jossa on Kosovoa koskeva erityinen osa.

  Puhemies. − (PT) Kysymyksiin, joihin ei ajanpuutteen vuoksi voitu vastata, vastataan kirjallisesti (ks. liite).

Kyselytunti on päättynyt.

(Istunto keskeytettiin klo 19.40 ja sitä jatkettiin klo 21.00.)

Puhetta johti
varapuhemies Luigi COCILOVO