Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 12. maaliskuuta 2008 - Strasbourg

18. Energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävä maailmanlaajuinen rahasto (keskustelu)

  Puhemies. − (IT) Esityslistalla on seuraavana Claude Turmesin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan puolesta laatima mietintö energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävästä maailmanlaajuisesta rahastosta (A6-0006/08) [2007/2188(INI)].

  Claude Turmes, esittelijä. − (DE) Arvoisa puhemies, Martin Luther Kingillä oli unelma. Hän unelmoi yhteiskunnasta, jossa ketään ei syrjittäisi ihonvärin perusteella. Tämä unelma mullisti Amerikan ja koko maailman. Nyt EU:lla on unelma – tai pikemminkin visio: se haluaa kehittää tulevaisuuden energiaa paitsi EU:ssa myös sen ulkopuolella. Se unelmoi siitä, että tämän vuosisadan puolivälissä käytettäisiin runsaasti uusiutuvia energialähteitä, että ne auttaisivat välttämään konflikteja jäljellä olevista öljy- ja kaasuvaroista ja että ne lievittäisivät ilmastonmuutosta ja auttaisivat varmistamaan, että miljardit ihmiset eri puolilla maailmaa saisivat käyttöönsä energiaa, joka ei ole vielä heidän ulottuvillaan.

Katson, että komission, jota edustaa tänään sen ekologinen omatunto, komission jäsen Dimas, on syytä olla ylpeä tästä energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävästä maailmanlaajuisesta rahastosta (GEEREF). Oletamme, että tässä rahastossa on neljän tai viiden vuoden päästä 500 miljoonaa euroa, jolloin se on maailman suurin rahasto, josta sijoitetaan uusiutuviin energialähteisiin ja energiatehokkuuteen.

Nämä 500 miljoonaa euroa ovat osittain peräisin julkisista varoista: noin 80–150 miljoonaa euroa tulee EU:n talousarviosta sekä jäsenvaltioiden kansallisista talousarviosta. Olemme saaneet erityisiä maksusitoumuksia Saksalta ja myös Norjalta.

Mitä tällä rahastolla saadaan aikaan? Talousanalyytikot, jotka tutkivat tarkkaan investointivirtoja yksittäisiin, uusiutuvia energialähteitä ja energiatehokuutta koskeviin hankkeisiin, ovat huomanneet, että alle 10 miljoonan euron investointeihin on vaikeaa houkutella riskipääomaa. Tämä rahasto suuntautuu erityisesti näihin keskikokoisiin, alle 10 miljoonan euron hankkeisiin.

Siksi siitä tulee ”rahastojen rahasto”. Tämä tarkoittaa sitä, ettei rahasto sijoita suoraan marokkolaisiin tuulivoimaloihin tai kiinalaisiin aurinkoenergiajärjestelmiin, vaan ostaa osuuksia eteläafrikkalaisista, keskiafrikkalaisista, kiinalaisista, venäläisistä tai eteläamerikkalaisista sijoitusrahastoista. Julkinen kukkaro määrää poliittisesti, minne varat menevät.

Rahasto houkuttelee yksityisiä sijoittajia, sillä kaikki investointiriskit katetaan itse asiassa julkisesta kukkarosta, niin että sijoituksen tuotto – jos nämä sijoitukset ovat tuottavia – menee ensin yksityissijoittajille ja vasta sen jälkeen takaisin julkiseen kukkaroon, mikä tuo tietenkin paljon turvaa yksityisille sijoittajille.

Me parlamentin jäsenet olemme ottaneet esiin neljä tai viisi tähän rahastoon liittyvää asiaa. Niistä ensimmäinen on myös suora kysymys komission jäsen Dimasille. Koska biopolttoaineet ovat nyt äärimmäisen kiistanalainen kysymys, me parlamentin jäsenet katsomme, että meidän on sovellettava hyvin tiukkoja kriteereitä kaikkiin rahastosta tehtäviin investointeihin, jotka kohdistuvat biomassaa tai biopolttoaineita koskeviin hankkeisiin. Mahdolliset ongelmat eivät liity ainoastaan ympäristön tasapainoon: jos tällainen sijoitus vahingoittaisi rahaston mainetta, se voisi aiheuttaa sille myös imago-ongelman. Arvoisa komission jäsen, voitteko jälleen kerran taata, että komissio tekee parhaansa soveltaakseen asetettuja tiukkoja kriteereitä?

Toinen asia, joka on tärkeä meille parlamentin jäsenille – erityisesti niille, jotka työskentelevät kehitysyhteistyön parissa – on se, että haluamme tämän rahaston edistävän merkittävällä tavalla energiaan liittyvän köyhyyden poistamista. Siksi meidän on hyödynnettävä Grameen Bankin ja muiden mikrorahoituslaitosten taitotietoa. Nämä laitokset toteuttavat jo kaikkein köyhimpien hyväksi hankkeita, jotka liittyvät esimerkiksi aurinkokerääjiin tai aurinkokennojärjestelmiin. Meidän on otettava nämä mikrorahoituslaitokset mukaan. Arvoisa komission jäsen, toinen kysymykseni teille kuuluu seuraavasti: onko komissio valmis takaamaan suurimpana julkisena avunantajana, että 20–25 prosenttia varoista käytetään todella tällaisiin mikrohankkeisiin mikrorahoitusjärjestelyjen keinoin?

Kolmanneksi pelkäämme sitä, että jos Kiinaan sijoittamisesta on tulossa niin helppoa, kaikki GEEREF-rahaston varat virtaavat sinne. Haluamme kuitenkin, että investoinnit hajautetaan kunnolla maantieteellisesti, ja siksi pyydämme komissiota sitoutumaan poliittisesti siihen, että varoja sijoitetaan myös Afrikan, Karibian ja Etelä-Amerikan maihin.

Vaadimme tiukkoja seuranta- ja arviointitoimia ja pyydämme toimittamaan parlamentille, sen budjettivaliokunnalle ja talousarvion valvontavaliokunnalle säännöllisiä kertomuksia, sillä haluamme kasvattaa tätä rahastoa tulevina vuosina, jos se on mahdollista. Tämä edellyttää tietenkin sitä, että Euroopan parlamentti luottaa rahaston toimintaan.

Nämä ovat alustavat huomioni, ja odotan kovasti muiden parlamentin jäsenten kanssa käytävää keskustelua.

(Suosionosoituksia)

  Stavros Dimas, komission jäsen. − (EL) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, komissio julkisti yli vuosi sitten tiedonannon ”Julkisen ja yksityisen rahoituksen kanavointi ilmastoystävällisten, kohtuuhintaisten ja varmojen energiapalvelujen maailmanlaajuisen saatavuuden parantamiseksi: energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävä maailmanlaajuinen rahasto”. Tästä rahastosta käytetään lyhennettä GEEREF.

Tämän jälkeen on tapahtunut paljon: esimerkiksi viime joulukuussa tehtiin Balin sopimus. Sen seurauksena tämä aloite tuntuu nyt tärkeämmältä ja oikea-aikaiselta. Tämä on siis oikea aika keskustella tästä mietinnöstä, ja panen tyytyväisenä merkille, että Euroopan parlamentti suhtautuu erityisen myönteisesti tähän uuteen ja innovatiiviseen tapaan tukea hankkeita, jotka koskevat energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa.

Haluan aivan aluksi selittää, miksi komissio on ehdottanut julkisten tukien käyttöä maailmanlaajuisessa riskipääomarahastossa, vaikka Claude Turmes onkin jo tuonut esiin tähän päätökseen johtaneet merkittävimmät seikat ja esittänyt myös kysymyksiä. Uusiutuvien energialähteiden käytössä havaitusta jatkuvasta edistyksestä huolimatta niiden osuus maailmanlaajuisesti käytetyistä energiavaroista on yhä pieni.

Yleisesti tiedetään myös, että energiatehokkuuden lisääminen voi olla uuden energiainfrastruktuurin rakentamista kannattavampaa. Vaikka energiatehokkuuteen investoidaankin maailmanlaajuisesti, olemassa olevia parannusmahdollisuuksia ei hyödynnetä täysin. Suurena ongelmana on siis se, että energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa koskeviin hankkeisiin on hyvin vaikeaa saada yksityistä rahoitusta.

Syyt tähän ovat moninaiset ja liittyvät pääosin liiketoiminnan riskipääoman puuttumiseen. Liiketoiminnan riskipääomaa tarvitaan kehitysmaissa, ja siirtymätalouksissa sen määräksi arvioidaan yli yhdeksän miljardia euroa vuodessa. Tämä on paljon enemmän, kuin mitä tällä hetkellä on saatavissa. Vaikka julkisten tukien määrää on nostettu viime vuosina, saatavilla oleva kokonaismäärä on yhä riittämätön. Pääomaa tarvitaan lisää – sitä tarvitaan energia-alalla vuoteen 2030 saakka. Siksi rahoituksen saaminen yksityiseltä sektorilta on hyvin tärkeää.

Se, että sijoitetun pääoman takaisinmaksuun menee puhtaan teknologian alalla monta vuotta, on kuitenkin este investoinneille etenkin riskialttiina pidetyillä maantieteellisillä alueilla. Esimerkiksi yksityiset sijoitukset Saharan eteläpuoleiseen Afrikkaan ovat hyvin vähäisiä, ja juuri tästä syystä GEEREF-rahaston yhtenä tavoitteena on houkutella investointeja näille alueille. Claude Turmesin mainitsema summa on suuntaa-antava, sillä se on näille alueille sijoitettava vähimmäissumma.

Toinen ongelma, jonka Claude Turmes mainitsi, on hankkeiden laajuus. Syrjäisten maiden pienissä hankkeissa hallinnolliset kulut ja toteutuskustannukset voivat olla korkeampia. Tästä syystä kansainväliset rahoituselimet eivät ole valmiita rahoittamaan tällaisia hankkeita – etenkin jos niiden arvo on alle 10 miljoonaa euroa, kuten juuri sanoitte.

GEEREF-rahastolla pyritään nimenomaan purkamaan tällaisten pienten investointien esteet. Keskitämme toimemme tällaisiin hankkeisiin. Rahasto houkuttelee yksityissijoittajia, sillä se suojelee heitä aiemmin mainitsemiltani riskeiltä julkisin varoin. Jotta GEEREF saadaan toimintakuntoon, Euroopan komissio varaa sitä varten noin 80 miljoonaa euroa tästä vuodesta vuoteen 2010 saakka. Odotamme, että yksityissektorilta saadaan hieman pidemmällä aikavälillä vähintään 300–500 miljoonaa euroa, ehkä jopa miljardi euroa ylimääräistä riskipääomaa.

Arvoisa puhemies, olen iloinen siitä, että Euroopan parlamentti kannattaa tässä mietinnössä energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävän maailmanlaajuisen rahaston perustamista. Haluan kiittää esittelijää, Claude Turmesia, hänen tekemästään työstä sekä Anders Wijkmania kehitysyhteistyövaliokunnasta ja Eija-Riitta Korholaa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnasta heidän työpanoksestaan. Mielestäni tämä on tärkeä ja oikea-aikainen aloite, joka osoittaa, että EU ryhtyy toimiin ja on sitoutunut auttamaan kehitysmaita lisäämään energiatehokkuutta ja saamaan käyttöönsä uusiutuvia energialähteitä.

Hankerahoituksen saaminen edellyttää ehdottomasti kestävyyttä koskevien kriteerien täyttämistä, ja tämä vaatimus koskee muitakin hankkeita kuin pelkästään biomassaa ja biopolttoaineita koskevia hankkeita. Nämä kriteerit ovat puolestaan aivan yhtä tiukat kuin EU:n eri säädöksissä asetetut kriteerit. Tämä on omiaan vahvistamaan luottamussuhdetta, joka meidän on luotava näiden maiden kanssa, ottaen huomioon erityisesti maailmanlaajuisen ilmastonmuutossopimuksen, joka pitäisi tehdä vuoden 2009 loppuun mennessä.

(Suosionosoituksia)

Puhetta johti

varapuhemies Edward McMILLAN-SCOTT

  Eija-Riitta Korhola, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon valmistelija. − (FI) Arvoisa puhemies, ilmasto- ja energia-asiat ovat nopeasti nousseet keskeiseen asemaan miltei kaikilla Euroopan unionin politiikan lohkoilla. Erityisesti uusiutuvan energian lisääminen on nyt juuri ajankohtaista eikä vähiten jo päätettyjen, uusiutuvaa energiaa koskevien määrällisten tavoitteiden tähden.

Kyseinen rahasto on loistava, toivoa herättävä esimerkki. Se ei ole aina itsestään selvää. Poliittisesti trendikkäästä aiheesta voi tulla poliittisen korrektiuden lakmustesti, ja tilanne voi aiheuttaa kilpajuoksua siitä, kuka on kunnianhimoisimmin kaiken hyvän puolella. Näin näyttää käyneen vastikään julkaistun uusiutuvan energian tavoitteen kanssa. Ehdotuksessa on myös ylilyönnin aineksia, ja asetetulla aikataululla on selvät vaaransa.

Kun aidot teknologiset mahdollisuudet vielä puuttuvat, on vaarana, että sitova tavoite toteutetaan tavalla, joka tuhoaa luontoarvoja peruuttamattomasti. Kaikki biopolttoaineet eivät edistä ympäristön etua, eivätkä kaikki uusiutuvat energiamuodot vähennä päästöjä, kuten kollega Turmes aivan oikein äsken totesi.

Uusiutuvaa energiaa tarvitaan, mutta sitä tarvitaan viisaasti. Nyt käsittelyssä oleva, energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävä maailmanlaajuinen rahasto on erinomainen esimerkki siitä, kuinka hyvää asiaa voidaan edistää tavalla, jolla siitä saadaan moninaista hyötyä.

Vanhan sanonnan mukaisesti rahasto ei vain anna kalaa nälkäiselle, vaan myös opettaa kalastamaan rahoittaessaan paikallisia projekteja, jolloin taitotieto ja osaaminen siirtyvät eteenpäin ja säilyvät kolmansissa maissa. Näin luodaan edellytykset projektien kestävyydelle ja jatkuvuudelle.

  Romana Jordan Cizelj, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (SL) Arvoisa puhemies, ilmastonmuutoksen lieventäminen ja energia-asiat ovat ja niiden pitääkin olla EU:n kehityspolitiikan kaksi tärkeintä osa-aluetta. Suhtaudun myönteisesti kaikkiin aloitteisiin, jotka voivat auttaa turvaamaan kestävän energian toimitukset paitsi EU:ssa myös yhteisön ulkopuolisissa maissa. Haluan tuoda esiin muutamia epäilyttäviä asioita, jotka on selvitettävä ennen tämän rahaston perustamista.

Ensinnäkin energia- ja kehityspolitiikan alalla tehtävien aloitteiden määrä kasvaa tasaisesti. Valitettavasti toivotut tulokset saavutetaan suhteellisen harvoin. Erilaisia rahastoja koskevia aloitteita ei ole yhtenäistetty, ja ennen kaikkea niistä rahoitetaan harvoin suoraan yksittäisiä hankkeita. Jälkimmäinen toteamukseni koskee myös keskustelumme kohteena olevaa rahastoa, jonka toiminnan pitäisi perustua alueellisten alarahastojen perustamiseen ja rahoittamiseen kehitysmaissa. Meidän pitäisi miettiä sitä, kuinka tämä vaikuttaa resurssien käytön avoimuuteen ja missä määrin kehitysmaiden institutionaaliset olosuhteet edistävät varojen käyttöä haluttuun tarkoitukseen.

Toiseksi vain oikea-aikaiset toimet voivat olla tehokkaita. Maailmanlaajuista rahastoa koskeva ehdotus ei ole erityisen oikea-aikainen. Ehdotus tehtiin vuonna 2006, ja keskustelemme siitä vasta tänä vuonna.

Kolmanneksi haluan korostaa itse asiakirjassa mainittua asiaa. Rahastoa varten varatut varat eivät ole riittävät. Edes rahaston kunnollisen toiminnan edellyttämää vähimmäisrahoitusta ei ole varmistettu. Tämä tuskin on omiaan lisäämään yksityisen sektorin investointeja.

Neljänneksi minun on vaikeaa kuvitella, että rahasto voisi toimia tehokkaasti vain EU:n ja kansainvälisten rahoituslaitosten välisen yhteistyön pohjalta. Ehdotuksestamme puuttuu selvä tavoite ja suunnitelma, joka koskisi maailman muiden teollisuusmaiden kanssa tehtävää yhteistyötä ja maailmanlaajuisen rahaston kansainvälistämistä.

Kuten jo totesin, ajatus on itsessään hyvä, mutta sen lisäarvoa ja varsinaista toteuttamistapaa on vielä pohdittava kunnolla.

  Matthias Groote, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, haluan ennen kaikkea kiittää esittelijää, Claude Turmesia hänen tekemästään hyvästä työstä ja hänen sitoutumisestaan asiaan. Energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävä maailmanlaajuinen rahasto on EU:n aktiivinen panos ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan varjoesittelijänä haluan puhua kahdesta asiasta. Ensinnäkin on tärkeää varmistaa, että rahastosta rahoitetuissa hankkeissa asetetaan ehdottomasti etusijalle kestävyys. Hankkeiden koko elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt on analysoitava, eikä rahoitusta pitäisi myöntää hankkeille, joiden hiilidioksidipäästöjä koskevat tulokset ovat epätyydyttäviä. Tämä analyysi on erityisen tärkeä, kun kyse on hankkeista, joissa käytetään biomassaa.

Toiseksi olen optimisti, joten oletan, että Kööpenhaminassa ensi vuonna järjestettävä YK:n ilmastonmuutoskonferenssi on tuloksekas ja että siellä kyetään ottamaan seuraava askel kohti Kioton pöytäkirjaa seuraavaa sopimusta. Tällöin uusiutuvien energialähteiden käyttö on tärkeässä asemassa kehitysmaiden kannalta. Komission on nyt otettava huomioon tämä seikka ja mukautettava rahastoa sen mukaisesti.

  Fiona Hall, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, komission ehdotus energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävästä maailmanlaajuisesta rahastosta on tietenkin hyvä. On äärimmäisen tärkeää, että energiatehokkuus kasvaa ja uusiutuvien energialähteiden käyttö lisääntyy kehitysmaissa ja kehittyvissä maissa. Tähän on monta syytä: ne pienentävät hiilidioksidipäästöjä, vähentävät riippuvuutta tuontienergiasta, torjuvat energiaan liittyvää köyhyyttä ja luovat työpaikkoja ja kehitysmahdollisuuksia. Samoista syistä on myös tärkeää, että energiatehokkuus kasvaa ja uusiutuvien energialähteiden käyttö lisääntyy myös täällä Euroopan unionissa.

Olen kuitenkin huolissani monista komission ehdotuksessa esiin tuoduista asioista. Ensinnäkin ehdotetun rahoituksen määrä on hyvin pieni hankkeen laajuuden huomioon ottaen: 15 miljoonaa euroa vuodessa julkista rahoitusta on pikkuraha, vaikka hankkeeseen yritetäänkin houkutella siemenvaiheen rahoitusta ja yksityisiä investointeja. Tämä määrä voi huveta helposti vain pariin hankkeeseen suurissa, kehittyvissä maissa, kuten Kiinassa tai Intiassa. Vaikka komission tiedonannossa puhutaankin mahdollisuudesta saada osarahoitusta yhdeksännestä Euroopan kehitysrahastosta (EKR), ei ole täysin selvää, kuinka varoja päätetään kohdentaa yhtäältä AKT-maiden kesken ja toisaalta kehittyneempien, Euroopan unioniin kuulumattomien ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankista osarahoitusta saavien Itä-Euroopan maiden kesken. Ei siis ole täysin selvää, kuinka rahasto auttaa vähentämään köyhyyttä. Se näyttää olevan pikemminkin makrorahasto kuin mikrorahasto, ja se on ilmeisesti suunniteltu houkuttelemaan yksityistä rahoitusta sellaisten hankkeiden tueksi, jotka olisivat suuria hankkeita monissa Afrikan maissa, vaikka eurooppalaisessa mittakaavassa ne olisivatkin suhteellisen pieniä. On epäselvää, kuinka GEEREF-rahaston rahoitus suodattuu yhteisön hankkeisiin, jotka koskevat muun muassa terveyskeskusten ja koulujen aurinkokennopaneeleja tai aurinkokeittimiä ja lämminvesivaraajia. Köyhimpien ihmisten elämää parannetaan yleensä eniten ruohonjuuritason kehitystyöllä.

Lopuksi totean olevani huolissani siitä, ettei rahaston ja puhtaan kehityksen mekanismin välistä suhdetta ole selitetty kunnolla. Olisi avuksi, jos komissio voisi kertoa, kuinka rahasto parantaa kehitysmaiden mahdollisuuksia osallistua puhtaan kehityksen mekanismiin.

  Esko Seppänen, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (FI) Arvoisa puhemies, Claude Turmesin mietinnössä on kyse sangen kunnianhimoisesta tavoitteesta saada kehitysmaat käyttämään energiaresurssejaan tehokkaasti. Usein nämä maat sijaitsevat maantieteellisillä alueilla, joilla on mahdollista käyttää hyväksi halpoja uusiutuvan energian luonnonresursseja.

Kehityksessä voidaan päästä eteenpäin myös ilman mittavia investointeja uusimpaan teknologiaan. Esimerkiksi puuhiilen valmistaminen Saharan eteläpuoleisen Afrikan autiomaaksi muuttuvien alueiden niukoista puureserveistä on energiatehokkaampi tapa käyttää puuvaroja kuin puun suora polttaminen. Pitää osata hiillostaa puu ennen sen polttamista. Tällaisen ja muun halvan osaamisen opettamiseen ei tarvita paljon varoja. Tulkitsen GEEREF:n toimintaperiaatteita niin, että rahastosta ei ole mahdollista saada varoja pelkän osaamistiedon levittämiseen, muta toki näihin tarkoituksiin voidaan käyttää muuta kehitysapua.

Projektien rahoittaminen oman pääoman ehtoisilla sijoituksilla on mielenkiintoinen mahdollisuus. Hyvä puoli rahan saajien ja käyttäjien näkökulmasta on se, että se ei lisää velkaantuneiden maiden velkaa. Herää kuitenkin kysymys, kuinka kalliiksi näiden sijoitusten hallinnoiminen ja rahoitettujen pienyritysten takaisinmaksukyvyn seuranta tulevat.

Käsillä oleva rahasto voi parhaassa tapauksessa valmistella kehittyviä maita vähemmän fossiilipitoisen kasvun oloihin. Ryhmämme hyväksyy Claude Turmesin raportin täysin yksimielisesti.

  Paul Rübig (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, kiitän Claude Turmesia lämpimästi. Hän on järjestänyt aiheesta lukuisia tapaamisia. Tämä asia on hyvin monimutkainen, ja haluan kiittää Claude Turmesia erityisesti siitä, että hän on ollut jatkuvasti avoin näiden neuvottelujen kaikissa vaiheissa ja tarjonnut meille mahdollisuuden tarkastella hanketta kokonaisvaltaisesta näkökulmasta.

Nykyisin koko maailman haasteena on kiinnittää huomiota tehokkuuteen sekä energiankulutuksessa että tuotannossa. Tämä ei voi kuitenkaan koskea pelkkää makrotasoa, vaan meidän on noudatettava jatkuvasti perusohjetta ”think small first”. Meidän on tarkasteltava ensin mikrotasoa, ja jos asia toimii mikrotasolla, se toimii myös makrotasolla.

Meidän on pyrittävä varmistamaan, että käytämme parasta saatavilla olevaa teknologiaa maailmanlaajuisesti. Se voi olla yksinkertaista, selvästi jäsentynyttä tekniikkaa – sen ei tarvitse olla elektroniikkaa ja nanoteknologiaa. Meidän on yritettävä tehdä tästä teknologiasta kohtuuhintaista mahdollisuuksien mukaan, jotta jokaisella olisi varaa käyttää sitä.

Toisaalta meidän on tietenkin rangaistava niitä, jotka tuhlaavat planeettamme varoja. Globaalien rakenteiden tarkastelu on suuri haaste myös komission jäsenelle: on rangaistava niitä, jotka tuhlaavat energiaa, ja palkittava ne, jotka käyttävät toiminnassaan parasta ja tehokkainta teknologiaa. Tämä on myös ilmastopolitiikan perusperiaate.

Euroopan unionissa tehdyt tutkimukset osoittavat, että ilmastonmuutoksen kustannukset ovat useita miljardeja euroja. Siksi on hyvin tärkeää, ettemme keskity pelkästään EU:n ulkopuolisten maiden auttamiseen. Neuvoston pitäisi harkita myös uuden rahoituksen tarjoamista energiatehokkuuden alalla tehtävälle tutkimus- ja kehitystyölle, jota tehdään erityisesti uudessa Euroopan teknologiainstituutissa.

  Jorgo Chatzimarkakis (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kiitos työpanoksestanne. Euroopan parlamentti pitää tätä rahastoa myönteisenä asiana. Arvoisa komission jäsen Dimas, olette käynnistäneet oikeanlaisen aloitteen oikeaan aikaan.

Jos me eurooppalaiset olemme sitoutuneet leikkaamaan hiilidioksidipäästöjä, hiilidioksidin päästöpaikalla ei ole merkitystä. Hiilidioksidipäästöjä on vähennettävä kaikkialla maailmassa, ja siksi uutta teknologiaa on käytettävä kaikkialla.

Tämä rahasto ei kuitenkaan ole mielestäni pelkkä kehitysväline vaan myös strateginen väline. Sillä ei pyritä tarjoamaan pelkkää kehitysapua. Eurooppalaisten ei pidä jäädä pelkiksi uranuurtajiksi ilmastonmuutosasioissa, vaan meidän on myös rohkaistava muita lähtemään kanssamme samalle tielle. Muiden täytyy kyetä seuraamaan valitsemaamme tietä. Juuri tässä asiassa rahastolla voi olla mielestäni suuri merkitys. Jos asetamme liian kunnianhimoisia tavoitteita ja päädymme olemaan yksin, tämä merkitsee loppua myös teollisuuskannallemme. Siksi asiassa tarvitaan globaalia hallintoa. Balilla käytetty lähestymistapa oli hyvä, ja toivottavasti Kööpenhaminan kokouksesta tulee toinen menestystarina. Globaalin hallinnon järjestelmässä ei ole kuitenkaan kyse pelkästä valtapelistä. Tarvitsemme luovia kannustinjärjestelmiä, ja katson, että tämä rahasto tarjoaa oikeanlaiset kannustimet.

Claude Turmes viittasi puheenvuoronsa alussa Martin Luther Kingin unelmaan. Me eurooppalaiset voimme toteuttaa unelmamme ilmaston pelastamisesta, jos pysymme tällä tiellä johdonmukaisesti. Hyvä Claude Turmes, tämä mietintö saa huomenna erittäin suuren enemmistön tuen, ja haluan onnitella teitä tässä ja nyt tästä saavutuksesta. Olen hyvin iloinen puolestanne.

  Silvia-Adriana Ţicău (PSE). – (RO) Arvoisa puhemies, energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävä maailmanlaajuinen rahasto on innovatiivinen ratkaisu, jolla maksimoidaan energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden alalla käytettävien julkisten varojen tehokkuus houkuttelemalla mukaan myös yksityisiä sijoituksia.

Tämä rahasto on julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushanke, josta on määrä rahoittaa pk-yritysten ehdottamia erityisiä hankkeita, joiden arvo on enintään 10 miljoonaa euroa. Uusiutuvia energialähteitä koskevien hankkeiden aloituskustannukset ovat 37 kertaa korkeammat kuin perinteisiä energialähteitä koskevien hankkeiden aloituskustannukset, ja siksi mielestämme on ikävää, että rahaston ehdotettu vähimmäisrahoitustavoite on toistaiseksi vain 100 miljoonaa euroa.

Vuonna 2005 puolet EU:ssa käytetystä energiasta oli tuontienergiaa, ja jäsenvaltioista vain Tanska oli nettoviejä. Vuosina 1995–2005 uusiutuvien energialähteiden käyttö kasvoi EU:ssa 40 prosenttia. Siispä vuonna 2005 saastuttamattomien energialähteiden osuus EU:n primaarienergian tuotannosta oli 42 prosenttia.

Käyttämällä tätä rahastoa tehokkaasti voitaisiin toimittaa energiaa suurelle määrälle kansalaisia, noin 1–3 miljoonalle hengelle, ja leikata samalla hiilidioksidipäästöjä 1–2 miljoonaa tonnia vuodessa. Kiitän esittelijää.

  Teresa Riera Madurell (PSE). – (ES) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, haluan aluksi kiittää Claude Turmesia hänen mietinnöstään ja komissiota aloitteesta.

Monet meistä katsovat, että EU:n pitäisi tukea uusiutuvan energian käyttöä ja energiatehokkuutta paitsi energia- ja ilmastonmuutosstrategiansa myös kehityspolitiikkansa keskeisenä osana.

Siksi ehdotus perustaa energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävä maailmanlaajuinen rahasto, jolla houkuteltaisiin yksityisiä investointeja kehitysmaihin ja siirtymävaiheen talouksiin, on hyvin mielenkiintoinen.

Ihanteellinen vaatimaton rahoitus edellyttää painopistealojen asettamista ja synergiaa muiden olemassa olevien ohjelmien sekä Maailmanpankin ja alueellisten kehityspankkien kanssa, sillä nämä investoivat yhä enenevässä määrin uusiutuviin energialähteisiin ja energiatehokkuuteen.

Uuden välineen muutaman ensimmäisen toteutusvuoden jälkeen on kuitenkin arvioitava tuloksia ja pyrittävä houkuttelemaan asiaankuuluvia toimijoita nostamaan huomattavasti rahoitusosuuksiaan.

Olen samaa mieltä siitä, että kaikki seikat viittaavat tällä hetkellä siihen, että tuki pitäisi kohdentaa pääasiassa Afrikkaan ja Latinalaiseen Amerikkaan.

  Jerzy Buzek (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, haluan kiittää komission jäsentä ja esittelijäämme upeasta luonnoksesta, joka saa täyden tukeni. Se on erinomainen merkki Euroopan unionilta. Viittaan luonnoksessa esitettyyn haluun tukea kehitysmaita ja torjua myös ilmastonmuutosta. Haluan kuitenkin esittää komission jäsenelle seuraavan kysymyksen. Kuinka komissio aikoo estää metsien hävittämisen, joka on usein kytköksissä biomassan ja biopolttoaineiden tuotantoon kehitysmaissa? Ottaako komissio myös riittävästi etäisyyttä ensimmäisen sukupolven biomassan ja biopolttoaineiden tuotannosta, sillä yleisestihän tiedetään, etteivät ne ole erityisen turvallisia aineita?

Kannatan myös voimakkaasti sitä, mitä Jorgo Chatzimarkakis sanoi. Euroopan unionin on annettava tällainen merkki. Olemme vastuussa Poznańissa ja Kööpenhaminassa lähitulevaisuudessa järjestettävistä ilmastonmuutoskonferensseista sekä Kioton jälkeisten neuvottelujen onnistumisesta. Meidän on myös annettava oikeanlaisia merkkejä muulle maailmalle. Tämä ohjelma on juuri tällainen merkki.

  Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, haluan kiinnittää parlamentin jäsenten huomion kolmeen seikkaan. On hyvä, että esittelijä toteaa mietinnössä, että köyhimmät maat kärsivät vakavimmin ilmastonmuutoksen seurauksista. Tämä johtuu siitä, että niiden resurssit, erityisesti taloudelliset resurssit, reagoida ilmastonmuutokseen ovat hyvin rajalliset.

Toiseksi juuri toteamani valossa on oikein tukea komission ehdotusta perustaa rahasto, vaikka ehdotettu 80 miljoonan euron summa on kovin pieni. Tämä rahasto saattaa kuitenkin osoittautua hyvin tehokkaaksi, koska sillä pyritään lisäämään yksityisen sektorin rahoitusta paikallisille hankkeille.

Kolmanneksi haluan käyttää tämän tilaisuuden todetakseni, ettei ilmastonmuutoksen torjumisesta aiheutuva taakka jakaudu lainkaan tasapuolisesti Euroopan unionin sisällä. Eri maille asetettiin esimerkiksi hiilidioksidipäästörajat ottamatta riittävän hyvin huomioon sitä, etteivät ne kaikki ole samalla kehitystasolla. Tämän seurauksena Puolan kaltaisille maille asetettiin hyvin matalat rajat, mikä nosti sähkön hintaa lähes välittömästi 10–20 prosenttia.

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, tällä rahastolla pyritään ensisijaisesti lisäämään yksityisiä investointeja ja alueellisten rahastojen tukea maailman köyhimmille ja vähiten kehittyneille maille. Rahastolla on tarkoitus tukea energiatehokkuutta, energiansäästöä, uusiutuvan energian kehittämistä ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. Sillä on myös tarkoitus parantaa perusenergiapalvelujen saatavuutta. EU:n pitäisi auttaa tämän alan toimillaan köyhempiä alueita torjumaan ilmastonmuutosta ja monipuolistamaan energialähteitään.

Meidän pitäisi pitää mielessä, että tämän planeetan köyhimmät asukkaat kärsivät ilmastonmuutoksen vaikutuksista eniten. Olisi väärin, että torjuisimme ilmastonmuutosta ja pyrkisimme vähentämään energiankulutusta vain omalla alueellamme. Antamalla köyhemmille maille apua tällaisten toimien toteuttamista varten autamme niitä käynnistämään merkityksellisiä toimenpiteitä omalla alueellaan. Tällä avulla on suuri vaikutus, ja se lisää ihmisten tietoisuutta näiden ongelmien merkityksestä. Tämä on oikeanlainen ja oikea-aikainen aloite.

  Ewa Tomaszewska (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, halusin vain huomauttaa, että puhuessamme uusiutuvista energialähteistä emme ole kiinnittäneet juurikaan huomiota maansisäisiin lähteisiin eli puhtaaseen energiaan. Asiaan liittyviä kustannuksia voitaisiin pienentää hyödyntämällä olemassa olevia, geologisen tutkimuksen tarpeisiin tehtyjä porausreikiä.

  Stavros Dimas, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, otamme totta kai myös maansisäisen energian huomioon. Olemme hyvin kiinnostuneita maansisäisestä energiasta samoin kuin muista uusiutuvista energialähteistä.

Puolasta ja päästöoikeuksista totean, että ensimmäisellä päästökauppajaksolla Puola sai päästöoikeuksia runsaasti, paljon enemmän kuin mitä sen energiavoimalat ja teollisuus tarvitsivat, ja nämä ylimääräiset päästöoikeudet aiheuttivat päästöoikeuksien hintaan liittyviä ongelmia. Toisen päästökauppajakson osalta katsoimme, että Puola sai jälleen päästöoikeuksia riittävän määrän, joka kattoi maan teollisuuden tarpeet. Kolmannella päästökauppajaksolla käytetään uutta järjestelmää, joka perustuu siihen, minkä verran teollisuus tai voimalat tarvitsevat kattaakseen tarpeensa, mukaan luettuna huutokauppa siinä määrin kuin asiasta sovitaan.

Metsien tuhoaminen on tietenkin merkittävä asia. Se on kytköksissä sekä biologiseen monimuotoisuuteen että ilmastonmuutokseen, jotka ovat yhtä tärkeitä. Torjumalla metsien tuhoamista torjumme sekä biologisen monimuotoisuuden hupenemista että ilmastonmuutosta, joten se on hyvin tärkeää. Metsien tuhoamisen torjuntaa koskevilla hankkeilla on kuitenkin yksi erikoispiirre: ne ovat hyvin hankalia. Metsien tuhoaminen on kuitenkin yksi niistä asioista, joita meidän on pyrittävä ensi tilassa torjumaan paitsi tämän rahaston avulla myös monilla muilla toimenpiteillä – erityisesti sopimalla siitä, millaisia kannustimia meidän pitäisi liittää erilaisiin tapoihin torjua metsien tuhoamista, esimerkiksi hidastamalla metsien tuhoamista ja suojelemalla metsiä tai millä tahansa muulla tavalla, jota monet maat suosivat. Työstämme asiaa erityisesti Maailmanpankin kanssa, ja aiheesta järjestetään ohjaushankkeita. Käytettävissä on siis useita rahoituslähteitä moniin eri tarkoituksiin.

Haluan aivan ensin kertoa arvostavani erinomaista ja myönteistä työpanostanne. Voin luvata teille, että otamme ehdotuksenne ja kommenttinne huomioon työssämme. Ne ovat erittäin hyödyllisiä ja koskevat monia tärkeitä asioita.

En vastaa nyt muun muassa siihen, kuinka tärkeitä puhtaan kehityksen mekanismin hankkeet eli CDM-hankkeet ovat Saharan eteläpuoliselle Afrikalle. Muistutan vain, että vuonna 2006 Kofi Annan, YK:n silloinen pääsihteeri, teki Nairobissa aloitteen, joka koski CDM-hankkeiden edistämistä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Olemme Yhdistyneiden Kansankuntien tavoin sitoutuneet toteuttamaan lisää hankkeita – muuallakin kuin Kiinassa ja Intiassa. Siispä kommenttinne on hyvin tärkeä. Tämän rahaston ja puhtaan kehityksen mekanismin välisiä yhteyksiä voidaan tietenkin pitää tärkeinä, ja ne voivat olla tärkeitä.

Haluan esittää vielä kolme lisähuomiota. Kehotatte ensinnäkin kiinnittämään erityistä huomiota Saharan eteläpuolisen Afrikan ja AKT-maiden tarpeisiin. Olemme toki huolissamme siitä, että Kiinan ja Venäjän kaltaisissa suurissa maissa toteutettavat hankkeet vievät kaiken tai liian suuren osan käytettävissä olevista resursseista. Näin tapahtui muuten CDM-hankkeiden kohdalla, joten huomionne on perusteltu. GEEREF tarttuu olemassa oleviin investointimahdollisuuksiin, mutta olemme samaa mieltä siitä, että AKT-maiden tarpeisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Varmistamme myös, ettei kaikkea tai suurinta osaa saatavilla olevista varoista panna alarahastoon, joka koskee vain yhtä maata. GEEREF on hajautettava maailman eri osiin – myös investointiriskin hajauttamiseksi – ja Claude Turmesin ehdotus prosenttiosuudesta on varsin asiallinen.

Toiseksi haluan palata köyhyyttä koskevaan ulottuvuuteen, joka on tietenkin hyvin tärkeä. Kuten olette maininneet tänään, maailman köyhissä maissa asuu noin 1,6 miljardia ihmistä, joilla ei ole vielä mahdollisuutta käyttää säännöllisesti luotettavia energiapalveluja. Katson, että GEEREF tarjoaa meille tilaisuuden parantaa heidän mahdollisuuksiaan saada puhdasta ja kohtuuhintaista energiaa, mikä on maailmanlaajuisen köyhyyden vähentämisen ja kestävän kehityksen edistämisen tärkeä edellytys.

Kolmanneksi ja viimeiseksi totean, että mielestänne oli hyvä, että rahasto keskittyy yksityisten investointien lisäämiseen. Tosin totesitte, ettei rahoitus ole riittävää, mutta luulen, ettei rahoitusta ole koskaan tarpeeksi. Kehotitte myös useampia jäsenvaltioita tarjoamaan enemmän taloudellista tukea. Olen tietenkin täysin samaa mieltä siitä, mitä sanoitte, ja kannatan sitä täysin. Komissio pyrkii sekä nyt että jatkossa saamaan mukaan lisää sijoittajia.

Haluan tältä osin pyytää teitä mainostamaan omalta osaltanne GEEREF-rahastoa kaikille asiaankuuluville toimijoille. Mitä enemmän tukea saamme, sitä tehokkaampia toimia kykenemme toteuttamaan kentällä.

  Claude Turmes, esittelijä. − (EN) Arvoisa puhemies, tämän rahaston arvo saattaa kohota 500 miljoonaan, koska yksityisen pääoman määräksi on suunniteltu 3–5 kertaa julkisen rahoituksen määrä: 100 miljoonaa, 120 miljoonaa tai 150 miljoonaa euroa julkista rahoitusta voi synnyttää 300 miljoonan, 400 miljoonan tai 500 miljoonan euron arvoisen rahaston – tai ainakin toivomme niin. EU:ssa on myös jäsenvaltioita, jotka voivat vielä lähteä mukaan. Jos seuranta järjestetään kunnolla, parlamentti antaa komissiolle luvan ryhtyä toimiin.

Romana Jordan Cizelj esitti hyvin tärkeän kysymyksen: kuinka valmiita maailman tietyt alueet ovat investointeihin? Euroopan parlamentti on äänestänyt viiden miljoonan euron siirtämisestä toisesta budjettikohdasta institutionaalisten valmiuksien kehittämiseen tämän ohjelman tukemiseksi. Meidän on siis perustettava Afrikan maihin ja Intiaan pk-yrityksiä, jotka kehittävät puolestaan liiketoimintamalleja. Meidän on otettava opiksemme aiemmista kehityspolitiikassa tekemistämme virheistä: olemme toimittaneet teknologiaa ottamatta huomioon sitä, että meidän on myös tiedotettava ihmisille tästä teknologiasta. Totean tämän kehitysasioista vastaavan komissaarin edessä, ja tiedämme, että kehitysyhteistyön pääosasto auttaa kehittämään näiden maiden institutionaalisia valmiuksia.

Arvoisa komission jäsen, olette oikeassa siinä, että meidän on nyt pyydettävä apua sijoittajilta. Luxemburgissa, maailman toiseksi suurimmassa sijoituskeskuksessa, järjestetään tänä perjantaina pankkiirien kokous. Esittelemme heille SICAVin, joka on Luxemburgista käsin toimiva väline. Toivon, että komissio laatii hyvän viestintästrategian. Menkää Lontoon Cityyn, Frankfurtiin, Pariisiin ja Zürichiin, koska pankkiireille on tiedotettava tästä välineestä.

Miksi tämä on tärkeää juuri nyt? Elämme edelleen Liechtensteinin skandaalin ja subprime-kriisin paineen alla. Pääomaa on tuhottu monen kuukauden aikana satoja miljardeja. Rahoituksen kehittäminen ekologiseen suuntaan saattaa olla tälle planeetalle ja päätöksentekijöille vieläkin tärkeämpää kuin teollisuuden kehittäminen tähän suuntaan. Tällaisen välineen avulla pääoma ohjautuu oikeanlaisiin sijoituskohteisiin. Se ei ehkä tarjoa yhtä korkeaa tuottoa kuin tietyt spekulatiiviset sijoitukset, mutta siinä on kyse keskipitkän ja pitkän aikavälin investoinnista, ja juuri sitä tietyt eläkerahastot ja muut luultavasti hakevat. Siispä tällä rahastolla on valtavat mahdollisuudet saada institutionaalisia sijoittajia mukaan, ja juuri tähän meidän pitäisi pyrkiä.

Kiitän teitä siitä, että tuette sitä, mitä kutsun itse uusiutuvan ja paremman maailman faniyhteisöksi.

  Puhemies. − (EN) Hyvä Claude Turmes, haluan kehua englantinne olevan erinomaista ja kiittää teitä sitoutumisestanne tähän aiheeseen.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina 14. maaliskuuta.

Kirjalliset kannanotot (142 artikla)

  John Attard-Montalto (PSE), kirjallinen. – (EN) Tämän rahaston perustamisen syyt ovat hyvät. Siihen kanavoitavat resurssit ovat puolestaan vitsi.

Rahaston tärkeimpinä tavoitteina pitäisi olla energiatehokkuuden edistäminen, energian säästäminen, uusiutuvien energialähteiden käyttö, kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja energiapalvelujen tuominen köyhimpien maiden asukkaiden ulottuville – puhumattakaan energialähteiden monipuolistamisesta kehitysmaissa.

Tilastot (, jotka ovat jo vanhentuneet) osoittavat, ettei 1,6 miljardilla ihmisellä ole mahdollisuutta käyttää perusenergiapalveluja ja että 2,4 miljardia ihmistä käyttää perinteistä biomassaa ruoanlaittoon ja lämmitykseen.

Kansainvälinen energiajärjestö arvioi, että uusiutuvaan energiantuotantoon on investoitava 241 miljardia Yhdysvaltojen dollaria vuoteen 2010 mennessä. Kehitysmaiden osalta arvio on vähintään kymmenen miljardia dollaria eli yhdeksän miljardia euroa.

Keskustelun kohteena olevalle rahastolle on ehdotettu 80 miljoonan euron talousarviota vuosiksi 2007–2010, ja tästä summasta 15 miljoonaa euroa käytettäisiin vuonna 2008 aloitteen käynnistämiseen. Luvut puhuvat puolestaan: Nämä resurssit ovat vain pisara valtameressä – rahaa tarvitaan enemmän. Aikeet ovat hyvät, mutta jos niiden rahoitus jää laihanlaiseksi, ne eivät vastaa vakavia aloitteita.

  Gyula Hegyi (PSE), kirjallinen. – (HU) Euroopan unionin on tuettava kaukolämpöä.

Euroopan komission aloite energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävästä maailmanlaajuisesta rahastosta (GEEREF) on mielestäni hyvä. Energiatoimitusten turvaaminen tavalla, joka ei vaaranna ympäristöön liittyviä arvojamme, strategista turvallisuuttamme tai kilpailukykyämme, on yksi suurimmista haasteistamme 2000-luvulla. Halvinta energiaa on tietysti energia, jota emme käytä, eli säästämämme energia. Aikoina, kun energiasta on pulaa, sen säästäminen on kaikkien – niin kuluttajien kuin suurten yhteisöjenkin – keskeinen etu. Vasemmiston näkökulmasta on myös korostettava, että energian säästäminen ja tehokas käyttö ovat myös sosiaalisia kysymyksiä, sillä usein juuri köyhimmät tuhlaavat eniten energiaa. Tämä pitää erityisen hyvin paikkansa uusien jäsenvaltioiden tapauksessa: esimerkiksi unkarilaisissa lähiöissä käytetään neliömetriä kohden kaksi kertaa enemmän energiaa kuin Länsi-Euroopassa. Siksi Itä-Euroopan kaukolämpöjärjestelmien uudistamiseen on tärkeää varata yhteisön resursseja. Kaukolämpö on teoriassa energiaa säästävä järjestelmä. Sen etuihin kuuluu mahdollisuus ottaa helposti käyttöön uusiutuvia energialähteitä, kun taas yksittäisten lämmitysjärjestelmien muutokset olisi tehtävä talokohtaisesti. Siksi kaukolämpöön on hyvin tärkeää varata EU:n varoja. Lisäksi voitaisiin harkita mahdollisuutta tarjota koko EU:ssa yhtenäisiä verohelpotuksia, joilla lisättäisiin investointeja energiaa säästävään teknologiaan, ja perustaa rahastoja tähän tarkoitukseen.

  Bogusław Rogalski (UEN), kirjallinen. – (PL) Uusiutuvien energialähteiden käyttö ja energiatehokkuus auttavat hidastamaan keskilämpötilojen nousua kaikkialla maailmassa. Tutkimuksista ja raporteista ilmenee, että ilmastonmuutoksen haittavaikutukset kohdistuvat vakavimmin juuri köyhimpiin yhteiskuntiin ja niiden köyhimpiin jäseniin. Meidän on siis suojeltava näitä yhteiskunnan osia – taloustermejä käyttääkseni – niiden kasvaneen herkkyyden vuoksi.

Uusiutuvien energialähteiden käyttö edistää muun muassa ympäristösääntöjen noudattamista, sillä se vähentää muun muassa hiilidioksidipäästöjä ja muita kasvihuonekaasuja. Se auttaa myös vähentämään työttömyyttä ja madaltamaan kustannuksia. Uusiutuvien energialähteiden käytön puolesta puhuu myös se, että se vähentää riippuvuutta tietyistä energialähteistä, vaikka perusenergiapalvelujen ulkopuolelle jäävien ihmisten määrä kasvaakin. Tämä on erityisen merkittävä asia kehitysmaiden talouden muovautumisen kannalta. Monissa kehitysmaissa eletään talouskasvun aikaa, ja siksi myös energian kysyntä näillä alueilla on voimakasta. Kehitysmaissa uusiutuvien energialähteiden käytön kehittäminen on hyvin tärkeää niiden toimien kannalta, joilla pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja turvaamaan toimitusvarmuus maissa, jotka kykenevät tuottamaan itse vain osan tarvitsemastaan energiasta.

Siispä EU:n pitäisi tukea uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja energiatehokkuutta erityisesti kehitysmaissa, sillä nämä ovat erityisen tärkeitä asioita energiaa ja ilmastonmuutosta koskevan strategian ja kehityspolitiikan kannalta.