Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 9. huhtikuuta 2008 - Bryssel

28. Kalastusoikeusperustaiset hallinnointivälineet (keskustelu)

  Puhemies. − (DE) Esityslistalla on seuraavana Elspeth Attwoollin mietintö kalastusoikeusperustaisista hallinnointivälineistä kalastusalalla (A6-0060/2008).

  Elspeth Attwooll, esittelijä. − (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää varjoesittelijöitä ja kaikkia kalatalousvaliokunnassa tasapainoisesta mietinnöstä, joka on hyvin monitahoinen ja jossa käsitellään monella tapaa herkkää asiaa.

Joissain julkisissa keskusteluissa oikeusperustaista hallinnointia rinnastetaan siirrettävissä olevien kiintiöiden käyttöön. Tässä mietinnössä sovelletaan paljon laajempaa näkemystä, ja termillä katetaan kaikki muodot, joita voidaan käyttää kalan pyyntiä koskevan oikeuden osalta, jos niitä voidaan pitää yhteisenä hyötynä. Siten ymmärrettynä on selvää, että niitä on nykyisin käytössä useita kaikkialla EU:ssa. Esimerkiksi oikeuden laajuus voidaan määritellä viittaamalla alueeseen, jolla kalastusta harjoitetaan, siihen, kuinka paljon kalaa pyydetään, sallittuun pyyntiponnistukseen tai näiden yhdistelmään. Vaikka oikeus on siirrettävissä implisiittisesti, asiaan liittyy myös rajoituksia. Esimerkiksi yhteisön siirto jäsenvaltioille on riippuvainen suhteellisen vakauden periaatteesta. Tällaisia rajoituksia vaikuttaa lisäksi olevan huomattavan paljon. Yksi erityinen poikkeama jäsenvaltioiden välillä on se, minkä arvoiset siirrot sallitaan virallisesti tai epävirallisesti, mikä merkitsee siten myytävissä olevaa oikeutta.

Näin ollen keskeisenä kysymyksenä on se, miten kalastuksen hallinnoinnilla pitäisi kehittää pyyntiä koskevaa oikeutta, jotta toteutetaan parhaiten yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteet. Komission tiedonannossa otetaan esille kysymys siitä, miten laajasti yksi ainoa järjestelmä otetaan käyttöön joko yhteisön tasolla tai yhdenmukaistamalla jäsenvaltioiden käytäntöjä. Kalatalousvaliokunnan mietinnössä käsitellään yksityiskohtaisesti useita huolenaiheita, jotka koskevat haittavaikutuksia, joita voi olla tietynlaisella oikeusperustaisella hallinnoinnilla, ja siinä mainitaan, miten joitain niistä voidaan torjua. Siinä osoitetaan myös tapa, jolla tietynlaisella oikeusperustaisella hallinnoinnilla voidaan saada aikaan myönteistä vaikutusta, mikäli sitä suunnitellaan kunnollisesti.

Tässä mietinnössä käsitellään tällä hetkellä käytössä olevia monia oikeusperustaisen hallinnon järjestelmiä, sitä, missä määrin mainitun oikeuden muodot ovat sekamuotoja, sekä käsiteltävien asioiden monimutkaisuutta. Siinä suhtaudutaan oikeutetun varovaisesti ajatukseen siirtyä yhteen järjestelmään. Pienimuotoisia laivastoja on suojeltava, joten kysymme yleisemmin, olisiko sama järjestelmä asianmukainen sekä yhden lajin että monen lajin kalastuksessa. Lopuksi pyydämme komissiota keskittymään tutkimuksessaan moniin eri kysymyksiin ja kaiken huomioon otettavien seikkojen takia käyttämään keskusteluihin pidemmän ajan.

Haluaisin lopuksi keskittyä tarkemmin yhteen mietinnön näkökohdista. Vaikka oikeusperustainen hallinnointi on ensisijaisesti juridinen käsite, minulla on se käsitys, että sen käsittelyä ovat ajaneet ekonomistit.

En usko kenenkään täällä epäilevän, että kalastuksen hallinnoinnissa on otettava huomioon hyvät taloudenhoidon periaatteet. Tässä mietinnössä otetaan esille joitain myönteisiä tuloksia, joita taloudellinen tehokkuus voi tuoda mukanaan.

Kyseistä tehokkuutta on pidettävä välineellisenä hyvänä. Kuten mietinnöstä käy ilmi, se on arvokasta, mikäli sillä edistetään yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteita. Epäilen henkilökohtaisesti, että taloudellinen tehokkuus riittää itsessään edistämään kaikkia tavoitteita toivotulla tavalla, ja luulen, että on tapoja, jotka saattavat osoittautua haitallisiksi joillekin niiden näkökohdista.

Pyydän siis, että komissio valitsee tasapainoisen lähestymistavan sekä sisällön että tutkimuksen tuloksen osalta.

  Joe Borg, Komission jäsen. − (EN) Arvoisa puheenjohtaja, haluaisin aluksi kiittää mietinnön esittelijää Elspeth Attwoollia sekä kaikkia kalatalousvaliokunnan jäseniä erittäin perusteellisesta mietinnöstä, jonka sisältöä voin tukea melkein kokonaisuudessaan.

Mietinnössä tunnustetaan, että oikeusperustaisten hallintojärjestelmien pääasiallinen etu on kalastuksen taloudellisen tarkoituksenmukaisuuden lisääntyminen. Tämä on erityisen tärkeä seikka tällä hetkellä, kun heikko taloudellinen tulos on sääntö eikä poikkeus. Suuremman taloudellisen tehokkuuden ponnisteluilla on ollut yleensä hyvin myönteisiä vaikutuksia ylikapasiteettiin ja siten kalastustoiminnan kestävyyteen.

Mietinnössä kuitenkin tunnistetaan tarkkaan myös mahdolliset kielteiset vaikutukset. Mielestäni kyseiset vaikutukset voitaisiin pitää kurissa tai poistaa ottamalla käyttöön säännöksiä, joilla pyritään rajoittamaan oikeuksien keskittymistä, käsittelemään myöntämistä koskevia seikkoja tai, kuten mietinnössä esitetään, suojelemaan pienimuotoisia laivastoja. Kyseiset toimet hoidetaan eri keinoilla kolmansissa maissa, joissa oikeusperustaiset hallinnointijärjestelmät yleisesti ja yksilöllisesti siirrettävissä olevat kiintiöt erityisesti ovat olleet käytössä jo jonkin aikaa. Kuten mietinnössä esitetään, kyseiset järjestelmät ovat monimutkainen asia, mutta niihin liittyvät vaikeudet eivät ole ylipääsemättömiä.

Kaiken kaikkiaan uskon, että mahdolliset edut ovat suurempia kuin mahdolliset kielteiset vaikutukset. Haluaisin kuitenkin vahvistaa vielä kerran, että komissiolla ei ole aikeenaan ehdottaa yhteisön hallinnointijärjestelmiä. Komission tarkoituksena ei ole myöskään edistää annettuihin ja yleismaailmallisiin oikeuksiin perustuvaa hallinnointijärjestelmää. Kalastuksen eri muotoja varten tarvitaan eri järjestelmiä. Olen myös täysin tietoinen suhteellista vakautta koskevan asian herkkyydestä.

Komissio jatkaa työtään tässä asiassa. Pyrimme lyhyellä aikavälillä lisäämään yleistä tietoisuutta oikeusperustaisesta hallinnoinnista ja tunnistamaan parhaat käytännöt, jotka jaetaan jäsenvaltioiden kalastusasioissa toimivaltaisten kansallisten tai alueellisten hallitusten kanssa. Harkitsemme myös suuntaviivojen tai samankaltaisten tukiasiakirjojen antamista asiasta.

Kuulemismenettelyn tulokset, mukaan lukien luonnollisesti Euroopan parlamentin mietintö, sekä oikeusperustaisia hallintojärjestelmiä koskevan käynnissä olevan tutkimuksen tulokset jäsenvaltioissa ja kolmansien maiden kokemukset vaikuttavat merkittävästi tähän prosessiin.

Oikeusperustainen hallinnointi on keskipitkällä aikavälillä yksi tarkastelun kohteista, kun yhteinen kalastuspolitiikka uudistetaan seuraavan kerran.

Komissio tiedottaa teille tästä tulevasta kehityksestä, ja odotan mielenkiinnolla tuloksekkaita keskusteluja kanssanne tästä merkittävästä aiheesta.

  Carmen Fraga Estévez, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, parlamentti harkitsi yli 10 vuotta sitten mahdollisuutta sisällyttää kalastusoikeudet yhteiseen kalastuspolitiikkaan valiokunta-aloitteisessa mietinnössään yhteisen kalastuspolitiikan tulevasta uudelleentarkastelusta.

Voimme siten vain olla tyytyväisiä komission päätökseen tarkastella viimeinkin mahdollisuuksia tämän kalastuksen hallintovälineen käyttöönottamiseksi, vaikka mielestäni kuitenkin liian yksinkertaistetulla ja pinnallisella tavalla epäilemättä sen vuoksi, että pelätään neuvoston vihastumista näiden asioiden vuoksi.

Kaikkein eniten asiaa vastustavat ja vähiten yritteliäät tahot kalastuksen alalla ja neuvostossa ovat aina pelänneet muutoksia järjestelmien hallinnoinnissa, vaikka ne olisivat olleet parannuksia. Tämä ei tarkoita, että nämä tahot ja jäsenvaltiot ovat paremmassa tilanteessa tai jopa samassa tilanteessa, missä ne olivat 30 vuotta sitten, mutta ne vievät dynaamisemmat alat umpikujaan.

On totta, että kalastusoikeuksien jaon vuoksi herää kysymyksiä täytäntöönpanosta, mutta on aivan yhtä totta, että valtiot, joissa kalastus on tärkeä ala tulevaisuutta ajatellen, ovat pystyneet ratkaisemaan tämän osoittaen, että ainakin osalle laivastosta, joka voi toimia uudenaikaisempien. tehokkaampien ja kestävämpien menettelytapojen mukaisesti, se tuo etua, joka on kaikkea muuta kuin merkityksetöntä.

Pidämme siksi myönteisenä Elspeth Attwoollin mietintöä, jossa huolenaiheiden ohella on onnistuttu tuomaan esiin mahdollisia etuja, joihin voisi kuulua parannukset valvonnassa, kapasiteetin vähentäminen, poisheittämisen vähentäminen sekä vähäisempi julkisen tuen riippuvuus.

Haluaisin sanoa Elspeth Attwoollille, että kalastus on todellakin taloudellista toimintaa, ja sen on oltava kilpailukykyistä, mikä on yhä vähemmän totta, joten me tarvitsemme kalastuksen alalla ehkä nykyistä enemmän ekonomisteja tarkastelemaan näitä asioita yksityiskohtaisemmin.

Sanottuani tämän toivotan komissiolle suurta menestystä tässä käsittelyssä ja toivon, että hallinnointimallia, joka ei ole onnistunut, voidaan muuttaa tulevaisuudessa.

  Luis Manuel Capoulas Santos, PSE-ryhmän puolesta. – (PT) Haluaisin onnitella Elspeth Attwoollia hänen suurista ponnisteluista suurimman mahdollisimman yksimielisyyden saavuttamiseksi mietinnöstä. Tämä on monimutkainen kysymys ja kiistakysymys, mutta se on erittäin tärkeä kaikille, jotka ovat huolissaan resurssien kestävyydestä, ja tämä sisältää kaikkein tärkeimmän resurssin kestävyyden Euroopan lukuisten kalastusyhteisöjen kannalta.

Katson siksi, että mietinnössä on löydetty kultainen keskitie eri mielipiteiden välillä. Valiokunnan äänestyksen tulos – 21 puolesta 24 jäsenestä – vahvistaa sitä, minkä juuri mainitsin. On tärkeää, että tätä keskustelua ei vältetä ja on aivan yhtä tärkeää, että asiassa ei edetä liian nopeasti. Minut on valittu parlamentin jäseneksi jäsenvaltiosta, jolle Etelä-Euroopassa yleinen, pienimuotoinen ja monen lajin kalastus on hyvin tärkeää. Olenkin huolestunut sellaisten hallinnointijärjestelmien käyttöönotosta, joihin kuuluu kalastusoikeuksien kauppa, koska sillä voidaan pienten alustajien omistajien kustannuksella antaa etua laivanvarustajille, joilla on suurempi ostovoima.

Pelkään myös, että tällaisen järjestelmän yleinen hyväksyminen voi olla haitallista ja että se voi johtaa jopa suurempiin saaliisiin, joilla korvataan kalastusoikeuden hankkimisen kustannukset. Toistan siksi, että tuen mietinnön yleisiä päätelmiä siitä, että mitään päätöksiä ei pitäisi hyväksyä ennen kuin meillä on käytössämme tutkimuksia, joihin sisältyvät kaikki jäsenvaltiot ja eri kalastusmuodot, ja ennen kuin olemme käyneet laajamittaista keskustelua kaikista asiaan kuuluvista tekijöistä.

  Pedro Guerreiro, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (PT) Haluaisin aloittaa antamalla tunnustusta esittelijän Elspeth Attwoollin sitoumukselle tasapainoisen mietinnön laatimiseen perustavanlaatuisesta kysymyksestä, joka koskee jäsenvaltioiden oikeutta määrätä kalavarojensa hallinnoinnista sekä ottaa käyttöön yksityisomaisuutta koskevia oikeuksia tämän yhteisen varan saatavuudesta ja käytöstä.

Vaikka arvostamme 11 kohtaa, mietintöön sisältyy kuitenkin monia kohtia, joista olemme täysin eri mieltä, esimerkiksi siitä, että tätä käsittelyä pidetään toiveena muuttaa välttämättä olemassa olevaa hallinnointipolitiikkaa tai sisällyttää kohtia, joissa esitetään enemmän tai vähemmän selkeästi perusteita kalastusoikeuksien hallinnointimenetelmien hyväksymiseksi yhteisön tasolla.

Mielestämme jokaisen jäsenvaltion pitäisi olla vastuussa merivarojensa hoitamisesta erityisesti keinona turvata elintarvikkeiden turvallisuus. Hylkäämme siksi minkä tahansa asteittaisen prosessin, joka voisi tulevaisuudessa johtaa oikeusperustaisen hallinnointijärjestelmän käyttöönottoon yhteisön kalastuksessa, eli kaupankäyntiin kalastusluvista ja merelläolopäivien lukumäärästä, mikä johtaisi väistämättä siihen, että yhteinen hyvä anastetaan ja keskitetään yksityisen omistuksen käsiin.

  Jim Allister (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, tämä on monimutkainen aihe, ja kiitän todellakin Elspeth Attwoollia hänen mietinnöstään ja ponnisteluistaan.

Edustan aluetta, jolla yleiset kokemukset yhteisestä kalastuspolitiikasta ovat olleet kaikkea muuta kuin myönteisiä, joten minun on sanottava, että pyrin luonnollisesti vastustamaan minkä tahansa EU:n hallinnointijärjestelmän käyttöönoton määräämistä. Sanon ihan suoraan, että jäsenvaltioiden pitäisi päättää, mitkä hallinnointijärjestelmät ovat niille parhaat.

Vakauden ylläpitäminen voisi lisäksi vaarantua pahasti teollisuudessa, jos sääntelemättömät siirrettävät kiintiöt hyväksytään. Siten aiheutettaisiin merkittävää uhkaa yksittäisille ja pienimuotoisille toimijoille. Mielestäni olisi parempi, että todelliset valtuudet kalastuksessa palautettaisiin jäsenvaltioille ja että keskityttäisiin saamaan aikaan toimintakykyisiin paikallisiin hallinnointijärjestelmiin, joihin toimijat voivat suhtautua luottamuksella.

Minä myös pelkään, että tämä uusi tutkimus osoittautuu toiseksi pitkäksi venyneeksi selitykseksi todellisen ja hyödyllisen muutoksen lykkäämiselle. Minä toivon, että näin ei käy, mutta olemme nähneet näin käyvän aikaisemmin.

  Paulo Casaca (PSE). – (PT) Haluaisin myös kiittää esittelijää Elspeth Attwoollia ja sanoa, että mielestäni meriympäristön perintöä olisi suojeltava ja että kalastusyhteisöjen, joiden elämä on perinteisesti sidoksissa tähän ympäristöön, pitäisi käyttää sitä kestävästi, sillä sitä ei voida pitää vain minä tahansa liiketoimintana. Näin ollen en ole sitä mieltä, että merten ekosysteemit ja niihin sidoksissa olevat kalastusyhteisöt ovat markkinoita, joilla kalastusoikeuksilla voidaan käydä kauppaa vapaasti, tai että ne ovat eräänlaiset osakemarkkinat, mikä luonnollisesti johtaisi kalastuksen teollistamiseen ja aiheuttaisi uhkaa ekosysteemien tasapainolle ja kalastusyhteisöille. Mielestäni emme yksinkertaisesti saa minkään antaa vaarantaa suhteellisen vakauden periaatetta, ja luulen siksi, että komission pitäisi olla mahdollisimman varovainen tämän asian käsittelyssä.

  Avril Doyle (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää Elspeth Attwoollia hänen työstään ja onnitella mietinnöstä, koska sillä on aloitettu paljon kaivattu keskustelu vaihtoehtoisista hallinnointitoimista.

Yhdyn mietinnössä esitettyyn näkökulmaan siitä, että EU:n nykyisillä kalastuksen hallinnointijärjestelmillä, erityisesti suurimman sallitun saaliin ja kiintiöiden alalla, ei vastata ongelmiimme ja että asiasta on keskusteltava laajasti.

Komissio ilmoittaa vihreässä kirjassaan yhteisen kalastuspolitiikan uudistamisesta, että ”vaihtoehtoisilla hallintomekanismeilla voi olla merkittävä täydentävä rooli yhteisön kalastuksenhoidossa”. Ehdottaisin kuitenkin, että vaihtoehtoisilla hallinnointitoimenpiteillä pitäisi olla velvoittava tehtävä tulevaisuudessa, sillä meidän on otettava huomioon monia tekijöitä, kuten ilmastonmuutos ja ajanmukaiseen tieteelliseen tietoon perustuva meri- ja kalastustutkimus.

Kuten huomautin aikaisemmassa kalatalousvaliokunnan lausunnossa ilmastonmuutosta käsittelevälle väliaikaiselle valiokunnalle, olen varma siitä, että ilmastonmuutos vaikuttaa EU:n kalastusta koskeviin säännöksiin, sillä aikaisempiin saaliisiin perustuvia kiintiöitä on tarkistettava kalavarantojen levittäytymisen muutosten vuoksi. Kalastuksen hallinnoinnin on lisäksi perustuttava laajemmin mukautettaviin lähestymistapoihin, sillä aikaisemmat tiedot ovat vähemmän hyödyllisiä.

Kun ilmastonmuutos ja muut tekijät vaikuttavat yhä voimakkaammin kalavarantoihimme, hallintomme tarvitsee välttämätöntä joustavuutta, joka perustuu asianmukaiseen vertaistarkasteltuun tieteeseen, jotta se voi sopeutua uusiin tilanteisiin ja varmistaa resurssien kestävyyden.

  Joe Borg, Komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, luulen, että meillä kaikilla on sama tavoite: saavuttaa tasapaino kyseisten järjestelmien taloudellisen tehokkuuden ja pienimuotoisen kalastuksen turvaamisen välillä.

Olen samaa mieltä esittelijän kanssa siitä, että kalastusta ei voida tarkastella ainoastaan talouden näkökulmasta. Minun on painotettava, että asia on kaikkea muuta kuin yksinkertainen. Olen samaa mieltä siitä, että järjestelmät ovat monimutkainen asia. Kuten sanoin aikaisemmin, meidän on otettava tarkastelussamme huomioon oikeuksien keskittymistä koskevat rajoitukset, myöntämistä koskevat seikat sekä toimet pienimuotoisen kalastuksen turvaamiseksi. Asiaa on myös käsiteltävä asteittain.

Meidän on lyhyellä aikavälillä selvitettävä asiaa tarkemmin, meidän on tunnistettava parhaat käytännöt ja tarkasteltava, missä asioissa oikeusperustaiset hallinnointijärjestelmät ovat toimineet hyvin joissain jäsenvaltioissa. Meidän on myös luotava katsaus kolmansien maiden kokemuksiin.

Tämä kaikki on selvästi tärkeää seuraavaa uudistamista koskevissa keskusteluissa. Odotan mielenkiinnolla kalatalousvaliokunnan palautetta tästä asiasta. Olen pannut merkille tästä asiasta puhuneiden parlamentin jäsenten kaikki kommentit.

  Elspeth Attwooll, esittelijä. − (EN) Arvoisa puhemies, en voi sanoa, että komission vastaus vakuutti minut kokonaan, sillä sain hänen puheestaan sen vaikutelman, että hän painotti yhtä tiettyä oikeusperustaisen hallinnon muotoa, kun taas mietinnössä pyrittiin tarkastelemaan erilaisia muotoja niiden etujen ja puutteiden arvioimiseksi.

Uskon meidän kaikkien olevan samaa mieltä siitä, että yhteinen kalastuspolitiikka on uudistamisen tarpeessa. Vaalipiirissäni ilmestyvässä sanomalehdessä, jossa lainattiin Euroopan parlamentin lehdistötiedotetta mietinnöstä, minun mainittiin olleen varovainen yhteisen kalastuspolitiikan uudistamisen osalta. Tämä ei todellakaan pidä paikkansa, jos sen mukaan tarkoitetaan, että minulla on epäilyksiä uudistusten tarpeesta. Olen varovainen, sillä luulen, että olemme sitä kaikki, koska haluamme varmistaa, että uudistus on oikeanlainen.

Mietintöä laadittaessa huomasin, miten yhteensopivia monet eri tavat ovat määriteltäessä kalastusoikeuksien laajuutta. Vaikka kiintiöiden ja pyyntiponnistuksien rajoitukset molemmat liittyvät alueellisiin rajoituksiin, kumpikaan näistä kahdesta ensimmäisestä ei mielestäni sovi yhteen. Tämän vuoksi huomasin, että vaikka oikeusperustainen hallinto voi vaikuttaa päällisin puolin tekniseltä, siitä aiheutuva vaikutus tuntuu aivan yhteisen kalastuspolitiikan ytimessä.

Vaikka voin yleisesti suhtautua myönteisesti nykyiseen uudistamiseen, toivon, että keskustelu voisi herättää radikaalimpaa uudelleenarviointia käyttämistämme välineistä, jotta saavutetaan mahdollisimman hyvä tasapaino kalastusalan toimijoiden elinkeinon parantamisen, sellaisen kestävän meriekologian, jossa kalakantoja suojellaan, sekä kalastuksesta riippuvaisten yhteisöjen elinkykyisyyden ylläpitämisen välillä. En haluaisi, että ennen perinpohjaista tutkimusta tehdään joku ennenaikainen päätös siitä, millä saavutetaan paras mahdollinen tasapaino.

  Puhemies. − (DE) Keskustelu on päättynyt. Äänestys toimitetaan huomenna torstaina.