Sanatarkat istuntoselostukset

Maanantai 21. huhtikuuta 2008 - Strasbourg

17. Valko-Venäjän ja Ukrainan kansalaisten viisuminsaanti (keskustelu)

  Puhemies. − (PL) Esityslistalla on seuraavana komission julkilausuma Valko-Venäjän ja Ukrainan kansalaisten viisuminsaannista.

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, kiitän teitä kysymyksistänne, jotka koskevat Ukrainassa ja Valko-Venäjällä voimassa olevia eurooppalaisia viisumisääntöjä.

Ensimmäiseksi Ukrainan osalta takaisinottoa koskeva sopimus ja viisumien myöntämisen helpottamista koskeva sopimus, jotka tulivat voimaan vuoden 2008 alussa, muodostavat tärkeän virstanpylvään Euroopan unionin ja Ukrainan välisissä suhteissa. Ne toisaalta edistävät henkilökohtaista vuorovaikutusta, minkä avulla puolestaan parannetaan molemminpuolista yhteisymmärrystä ja vahvistetaan suhteita kaikilla aloilla, ja toisaalta ne velvoittavat molemmat osapuolet, EU:n ja Ukrainan, läheiseen yhteistyöhön laittoman maahanmuuton torjumiseksi.

Ensimmäisenä painopistealana on taata Ukrainan kansalaisille myönnettävien viisumien helpottamista koskevan sopimuksen nopea, toiminnallinen ja yhdenmukaistettu täytäntöönpano. Kyseisen sopimuksen asianmukaisen ja yhtenäisen soveltamisen takaamiseksi on laadittu suuntaviivaluonnokset, jotka jäsenvaltiot ja Ukrainan viranomaiset ovat vahvistaneet. Sopimuksen nojalla perustettu sekakomitea viimeistelee ja hyväksyy kyseiset suuntaviivat.

Kuten Euroopan yhteisön ja Ukrainan välisen viisumien helpottamista koskevan sopimuksen esipuheessa todetaan, viisumivapaan matkustusjärjestelmän käyttöönotto Ukrainan kansalaisten osalta tunnustetaan ainoastaan pitkän aikavälin tavoitteena. Prosessi, joka johtaa kyseisen järjestelmän käyttöönottoon, riippuu enimmäkseen takaisinottoa ja viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen tyydyttävästä täytäntöönpanosta.

Haluaisin korostaa, että Schengenin alueen laajentuminen ei mitenkään vaikuta järjestelyihin, jotka koskevat tarkastusten suorittamista Ukrainan ja Schengenin alueeseen 21. joulukuuta 2007 liittyneiden jäsenvaltioiden rajoilla. Kyseiset jäsenvaltiot ovat soveltaneet Schengenin sopimuksen ulkorajoilla suoritettavia tarkastuksia koskevia sääntöjä liittymisestään lähtien. Syyskuusta 2007 lähtien ne ovat myös tarkastaneet henkilöitä, joiden tiedot ovat Schengenin SIS-tietojärjestelmässä.

Ukrainan raja-alueilla asuvien henkilöiden matkustamisen helpottamiseksi Unkari ja Ukraina sekä Ukraina ja Puola ovat kuitenkin allekirjoittaneet paikallista rajaliikennettä koskevia sopimuksia. Lisäksi komissio on pyytänyt, että Ukrainan ja Unkarin väliseen sopimukseen tehtäisiin muutoksia raja-alueiden määrittämisen osalta, jotta kyseinen sopimus olisi yhteisön sääntöjen mukainen. Tämä koskee myös Ukrainan ja Puolan välistä sopimusta. Tässä kaikki, mitä haluaisin sanoa raja-alueella elävien Ukrainan kansalaisten matkustamisen osalta.

Viisumien osalta tilanne on kuitenkin erilainen. Ennen 21. joulukuuta 2007 Schengenin sopimuksen määräykset viisumimaksuista eivät sitoneet niitä jäsenvaltioita, jotka eivät vielä täysimääräisesti soveltaneet Schengenin säännöstöä. Nämä jäsenvaltiot saattoivat näin ollen luopua kyseisestä maksusta kaikkien Ukrainan kansalaisten osalta. Tämä ei kuitenkaan ole enää mahdollista. Viisumia koskevaa 60 euron suuruista standardimaksua ei kuitenkaan sovelleta ukrainalaisiin viisuminhakijoihin. Kuten Euroopan yhteisön ja Ukrainan 1. tammikuuta 2008 voimaantulleessa sopimuksessa vahvistetaan, viisumihakemusten käsittelymaksu säilytetään 35 euron suuruisena ukrainalaisille viisuminhakijoille. Lisäksi sopimuksessa vapautetaan laaja joukko ukrainalaisia viisuminhakijaryhmiä viisumimaksuista. Tämä tarkoittaa, että yli 50 prosenttia, toistan, yli 50 prosenttia Ukrainan kansalaisista, jotka haluaisivat matkustaa Schengen-valtioihin, hyötyy täysimääräisestä viisumimaksuista luopumisesta.

Haluaisin nyt puhua Valko-Venäjästä. Komissio korosti 4. joulukuuta 2006 antamassaan naapuruuspolitiikkaa koskevassa tiedonannossaan viisumien myöntämisen merkitystä suhteille naapuruuspolitiikkaan kuuluvien valtioiden kanssa. Komissio toisti, että Euroopan unioni on halukas kehittämään toimintasuunnitelmia naapurimaiden kanssa ja ryhtymään neuvotteluihin niiden kanssa viisumien myöntämisen ja takaisinottoa koskevien lupien myöntämisen helpottamiseksi.

Valko-Venäjä on yksi naapuruuspolitiikkaan kuuluvista valtioista, mutta on sanottava, että mitään toimintasuunnitelmaa ei ole vielä kehitetty tämän valtion kanssa sen yleisen poliittisen tilanteen vuoksi. Tästä johtuen meillä ei ole tällä hetkellä aikomusta ryhtyä neuvottelemaan mahdollisesta viisumien myöntämisen ja takaisinoton helpottamisesta Valko-Venäjän kanssa.

Haluaisin kuitenkin korostaa, että tämänhetkisessä lyhytaikaisessa viisumien myöntämistä koskevassa yhteissäännöstössä vapautetaan tiettyjä alle kuusivuotiaiden lasten, opiskelijoiden ja tutkijoiden kaltaisia henkilöryhmiä viisumimaksuista. Lisäksi nykyisten sääntöjen mukaan jäsenvaltiot voivat koska tahansa perua viisumimaksun tai pienentää sitä perustelluissa yksittäisissä tapauksissa, joita ovat esimerkiksi humanitaariset syyt, kulttuuriset etunäkökohdat tai ulkopoliittiset syyt.

Myös naapurijäsenvaltioilla, ja erityisesti Puolalla, Latvialla ja Liettualla on myös aina mahdollisuus neuvotella paikallisista rajaliikennesopimuksista Valko-Venäjän kanssa. Tämä olisi keino, jolla helpotetaan rajanylitystä ja raja-alueen asukkaiden liikkumista Valko-Venäjän ja sen naapurivaltioiden välillä. Samalla edistettäisiin paikallisten yhteisöjen välisiä yhteyksiä. Raja-alueen asukkaat, joilla on erityinen rajaliikennelupa, vapautettaisiin viisumivaatimuksesta. Puola ja Valko-Venäjä ovat jo ryhtyneet neuvottelemaan tästä asiasta.

Päätän puheenvuoroni tähän, ja korostan samalla kysymystenne tärkeyttä ja sen merkitystä, että teille tiedotetaan kaikista tätä kysymystä koskevista muutoksista.

  Urszula Gacek, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, kiitän komission jäsentä siitä, että hän saapui tänne esittelemään komission viimeisimmän näkemyksen Ukrainaa ja Valko-Venäjää koskevista viisumikysymyksistä. Kuukausi sitten Strasbourgissa vieraili PPE-DE-ryhmän kutsumana valtuuskunta, jonka jäsenet koostuivat enimmäkseen Valko-Venäjän suurimman opposition jäsenistä. Tarkoituksena oli keskustella siitä, kuinka poliittinen tilanne edistyy kyseisessä valtiossa. Vierailun aikana kollegat ovat myös saattaneet nähdä valtuuskunnan jäsenten tälle parlamentille osoitetut vetoomukset, joissa pyydetään tukemaan heidän pyrkimyksiään alentaa viisumimaksuja, joita he maksavat tällä hetkellä ja jotka ovat todellakin kohtuuttomia Valko-Venäjän kansalaisten enemmistölle.

Jos todella haluamme kannustaa Valko-Venäjää valitsemaan Eurooppa-myönteisen tien tulevaisuudessa – mitä vilpittömästi toivomme – kaikista vahvimpia perusteluita ovat ne perustelut, jotka Valko-Venäjän kansalaiset voivat nähdä omin silmin. Sen hallinnon alla, jossa he elävät, heidän on hyvin vaikea saada todellista kuvaa siitä, mitä vapaus, demokratia, ihmisoikeudet ja oikeussääntö todella tarkoittavat. On vaikea edistää kansalaisyhteiskuntaa. On vaikea näyttää heille, että Eurooppa on avoin, ystävällismielinen ja tukee heitä matkalla täyteen demokratiaan. Paras tapa tehdä tämä on antaa kyseisille kansalaisille mahdollisuus päästä Eurooppaan sellaisilla hinnoilla, joilla ei ajeta pois kansalaisten enemmistöä tai estetä heidän pääsyään.

Arvoisa komission jäsen, sanoitte hyvin perustellusti, että tietyt ryhmät jätetään säännön ulkopuolelle, ja kyseisiin ryhmiin todellakin kuuluvat lapset, henkilöt, joilla on perheyhteyksiä ja henkilöt, jotka vierailevat Euroopan unionissa kulttuurisista, tieteellisistä tai koulutuksellisista syistä. Haluaisinkin kannustaa yksittäisiä jäsenvaltioita hyödyntämään kyseistä oikeudellista määräystä, jotta nämä henkilöt voisivat käytännössä hyödyntää kyseisiä mahdollisuuksia. On surullista, että Serbiaa ja Venäjää kohdellaan paremmin kuin Valko-Venäjän kansalaisia.

  Hannes Swoboda, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin ensin kiittää komission jäsentä hänen tämän kysymyksen osalta antamistaan tiedoista, jotka ovat, kuten aina ennenkin, erittäin tarkkoja.

Olen itse kokenut viisumeja ja viisumirajoituksia koskevat ongelmat Balkanilla ja törmään niihin edelleen tänä päivänä, vaikka asiat ovatkin jo helpottuneet jonkun verran. Otetaan esimerkiksi Serbia, kun se on kerran jo mainittu. Nykyisistä yksinkertaistuksista huolimatta Jugoslavialla – kommunistisella hallinnolla – oli aikaisemmin huomattavasti nykyistä enemmän yhteyksiä länteen ja Euroopan valtioihin, mikä tarkoittaa, että jotain on oltava vialla koko järjestelmässä. Me todella tarvitsemme perusteellisia muutoksia.

Komission jäsen huomautti oikein, että Ukrainassa puolet hakijoista saa kaikenlaisia erivapauksia. Mietin vain, minkälaisessa järjestelmässä yli 50 prosenttia ihmisistä saa erivapauksia. Myönnän kuitenkin, että se ei ole hänen syynsä.

Haluaisin seuraavaksi puhua Valko-Venäjästä. Tuin mielelläni Genowefa Grabowskan ja Justas Vincas Paleckisin ehdotusta, koska mielestäni on hyvin vaikea hyväksyä sitä, että kyseisen valtion kansalaisten olisi kärsittävä kaksi kertaa enemmän huonon hallinnon vuoksi. Ei vain hallinnosta, vaan myös sen vuoksi, että me emme laadi mitään suunnitelmaa tai toimintaa kyseisen huonon hallinnon osalta.

Joskus meidän on valittava yksipuolisempi toimintatapa ja päätettävä, että teemme jotain omasta aloitteestamme, jotta erityisesti auttaisimme niitä, jotka eivät saa apua omalta hallinnoltaan tai hallitukseltaan. Komission jäsen ilmoitti, että näin tapahtuu jo jossain määrin. On kuitenkin tehtävä enemmän. Meidän on toteutettava aggressiivisempaa politiikkaa Valko-Venäjää kohtaan. Minua esimerkiksi kiinnostaisi tietää – ehkä komission jäsen voi vastata minulle myöhempänä ajankohtana – mitkä valtiot myöntävät mitä erivapauksia. Mitkä Euroopan unionin valtiot ovat erityisen auttavaisia ja mitkä eivät ehkä ole sitä? On tietenkin tärkeää, että hyväksytään Euroopan unionin yhteinen kanta. Mikäli eräät valtiot päättävät ottaa asiaan liberaalin lähestymistavan, olisi katastrofaalista, jos toiset valtiot olisivat paljon tiukempia.

Haluaisin pyytää komissiota ja neuvostoa – koska tiedämme, että niillä on asiassa päävastuu – työskentelemään kanssamme sen takaamiseksi, että voimme tarjota kansalaisille ja kaikille asianomaisille Valko-Venäjällä enemmän etuja kuin mitä olemme aiemmin vaivalloisesti tehneet.

  István Szent-Iványi, ALDE-ryhmän puolesta. – (HU) Arvoisa puhemies, Ukraina ja Valko-Venäjä ovat keskeisessä asemassa naapuruuspolitiikkamme itäisessä ulottuvuudessa.

Ukrainan kohdalla tavoitteena on demokratia, markkinatalous ja Eurooppaan suuntautumisen lujittaminen. Valko-Venäjän osalta tavoitteena on valtion demokratisoituminen. Matkustusta koskevien vaatimusten höllentäminen on joustava ja arvokas väline tätä varten. Tammikuun 1. päivästä lähtien Ukrainan kansalaiset ovat hyötyneet yksinkertaistetusta viisumijärjestelystä, vaikka heistä suurin osa on sitä mieltä, että nykyinen kanta on aiempaa tiukempi, koska pääsy suurimpiin kohdemaihin, Puolaan, Unkariin ja Liettuaan, on nyt vaikeampaa. Tämä nähdään askeleena taaksepäin, koska 35 euron suuruinen maksu on heille suuri summa rahaa, minkä lisäksi hallinnollinen taakka ja menetelmät ovat erittäin monimutkaisia. Näin ollen meidän on osoitettava, että Ukrainan osalta välitön tavoite eli viisumivapaa matkustaminen toteutetaan hyvin pian. Ennen kuin onnistumme tekemään tämän, viisumien maksuttomalla myöntämisellä ja hallinnollisen taakan vähentämisellä on vaikutusta vielä useammille ihmisille.

Valko-Venäjän osalta on tehtävä selväksi, että Euroopalla ei ole mitään Valko-Venäjän kansalaisia vastaan. Kyse on sen alistavasta hallinnosta. Toivomme, että sen kansalaisten olisi helpompi matkustaa, ja siksi meidän on alennettava 60 euron suuruista viisumimaksua, joka on valtava summa rahaa, koska se vastaa Valko-Venäjällä puolta keskimääräisestä kuukausipalkasta. Meidän on myös vähennettävä hallinnollista taakkaa, koska monimutkaisia säännöksiä on vaikea noudattaa. Tällä tavalla voimme saavuttaa kannan, jossa Ukrainan ja Valko-Venäjän kansalaiset voivat tuntea olevansa lähellä Eurooppaa. Kiitos.

  Adam Bielan, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan unioni ei takaa itärajan turvallisuutta jättämällä huomioitta valkovenäläisten ja ukrainalaisten edut. Meidän olisi tuettava erityisesti Ukrainasta ja Valko-Venäjältä tulevien mahdollisimman suurien ryhmien vierailuja unioniin, ja samalla eristettävä Lukašenkon hallinto. Demokraattiset prosessit ja muutokset itäisten naapuriemme ajattelutavoissa esimerkiksi heidän Ukrainan Nato-jäsenyyttä koskevien kantojensa osalta tapahtuvat nopeammin niiden henkilökohtaisten kokemusten avulla, joita he saavat Euroopan unionin jäsenvaltioihin tekemillään vierailuilla.

Tällä hetkellä valkovenäläisten on maksettava viisumista 60 euroa. Tämä vastaa keskimääräisen palkan kolmasosaa, ja se tekee vierailut mahdottomaksi yhteiskunnan enemmistöltä. Tällainen tilanne sopii Lukašenkon hallinnolle, koska mitä enemmän yhteyksiä Itä-Eurooppaan rajoitetaan, sitä helpompi on valvoa valkovenäläistä yhteiskuntaa. Viisumivaatimuksella eristetään Valko-Venäjän nuoriso ja ne henkilöt, jotka suhtautuvat myönteisesti oppositioon. Lännen kannattaisi säilyttää yhteydet kyseisiin sosiaalisiin ryhmiin. Kalliit viisumimaksut johtavat vain viisumimafian toiminnan lisääntymiseen ja muihin poikkeamiin rajoilla. Kyseiset esteet myös aiheuttavat huomattavia menetyksiä matkailulle Puolassa. Monet ukrainalaiset ja valkovenäläiset laskettelijat ovat vierailleet Puolan vuoristossa sijaitsevissa kohteissa viime vuosina. Heillä on ollut tapana tulla tammikuun alussa, kun ortodoksinen joulu alkaa. Mutta nyt puolalaiset laskettelukeskukset ovat tyhjillään.

Hyvät naiset ja herrat, Vladimir Putin uhkasi aiheuttaa Ukrainan hajoamisen Bukarestissa pidetyssä Naton huippukokouksessa ilmoittamalla, ja lainaan häntä nyt suoraan, että ”Ukraina ei ole edes valtio. Yksi osa sen alueesta on Itä-Eurooppaa, ja Venäjä lahjoitti sille toisen, laajan alueen”. Meidän on varsinkin nyt annettava selkeä merkki siitä, että Euroopan unioni ei siedä tällaisia uhkauksia lähintä naapuriaan kohtaan kansainvälisessä politiikassa.

Vetoan siihen, että vuoropuhelu erityisistä toimista aloitettaisiin mahdollisimman pikaisesti, jotta ukrainalaiset eivät tarvitsisi EU:n viisumeita. Haluaisin ilmoittaa selkeästi, että visio nykyaikaisesta ja turvallisesta Euroopasta ei ole mahdollinen ilman Ukrainaa.

  Elisabeth Schroedter, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, virallinen EU:n Valko-Venäjää koskeva politiikka tunnetaan ”erottelupolitiikkana”. Toisaalta se kritisoi diktaattori Lukašenkoa, ja toisaalta se pyrkii kannustamaan ja helpottamaan vuoropuhelua kansalaisten kanssa. Mutta 60 euron laskuttaminen viisumista – mikä vastaa kolmasosaa keskimääräisestä palkasta Valko-Venäjällä – on täysin tämän politiikan vastaista. Seurauksena tavalliset Valko-Venäjän kansalaiset pitävät EU:n heihin kohdistamaa politiikkaa sananhelinänä!

Tämä kysymys on sekoittanut täysin Schengeniä koskevan politiikkamme, ja itse asiassa se myös heikentää EU:n ulkopoliittista uskottavuutta. Me emme voi sallia tällaisen tilanteen jatkuvan. Demokraattinen kehitys, jonka haluamme nähdä Valko-Venäjällä, voi tapahtua vain, jos teemme valkovenäläisille matkustamisen helpommaksi, jotta he näkisivät, kuinka demokratia toimii valtioissamme. Mikä tahansa muu lähestymistapa vain hyödyttäisi Lukašenkoa. Tarvitsemme siis muutosta. Neuvosto kertoi meille vastauksessaan, että syy siihen, miksi muutosta ei ole vielä tapahtunut, on se, että komissio ei ole tehnyt tarvittavaa ehdotusta.

Joten olkaa hyvä ja ryhtykää toimeen! Toimittakaa neuvostolle ehdotus, jolla helpotetaan – demokratian edistämiseksi Valko-Venäjällä – Valko-Venäjän kansalaisten viisuminhankintaa.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE-DE). – (LT) Arvoisa puhemies, kaikesta siitä huolimatta, mitä on sanottu viisumien hinnoista valkovenäläisille ja ukrainalaisille, ei ole epäilystä siitä, että tämän kysymyksen osalta tarvitaan pikaisia päätöksiä ja että Euroopan unionin olisi tehtävä ne.

Viisumien osalta Euroopan unioni on allekirjoittanut viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen Ukrainan sekä Venäjän, Moldovan ja Länsi-Balkanin valtioiden kanssa. Neuvottelut Valko-Venäjän kanssa eivät kuitenkaan ole vielä edes alkaneet, koska Alexander Lukašenko ei ole kiinnostunut tarjoamaan Valko-Venäjän kansalaisille mahdollisuutta nähdä, millainen elämänlaatu on vapaassa maailmassa, varsinkin jos he pitävät sitä paljon korkeampana kuin Valko-Venäjällä.

Viisumien hintaa koskeva kysymys on Valko-Venäjän lisäksi merkittävä myös Ukrainalle. Sillä, että Ukrainan kansalaisten on maksettava viisumista 35 euroa, jotta he pääsisivät Schengenin alueelle, ei ratkaista ongelmaa, koska vain pienet kansalaisten ryhmät Ukrainassa kuuluvat viisumin saantia helpottavan järjestelyn piiriin. Valko-Venäjän tapaus on vielä vaikuttavampi, sillä valkovenäläisten on maksettava viisumista vielä enemmän, jotta he pääsisivät Schengenin alueelle. Toisin sanoen he maksavat hinnan Lukašenkon diktatuurista.

Onko viisumijärjestely riittävä, kun otetaan huomioon tilanne EU:n itäisellä rajalla? En usko niin. Tilastojen mukaan Puola yksin myöntää vuosittain viisumeita noin 600 000:lle Ukrainan kansalaiselle. Vertailun vuoksi kaikkien Schengen-valtioiden myöntämien viisumien määrä samalta ajalta on vain 300 000 viisumia. Ennen Schengenin alueeseen liittymistään Liettua, Latvia ja Puola veloittivat Valko-Venäjän kansalaisilta erittäin alhaisia viisumimaksuja. Liettua ja Puola veloittivat viisumeista vain viisi euroa, ja Latvia myönsi viisumeita ilmaiseksi. Aikaisemmin Puola, Liettua ja Latvia myönsivät 400 000 viisumia valkovenäläisille, mikä on kolme kertaa enemmän kuin mitä vanhat Schengen-valtiot myöntävät.

Sanoisitteko, että on hyvä asia, että vain 26 prosenttia Valko-Venäjän kansalaisista on vieraillut EU-valtiossa ja että 60 prosenttia valkovenäläisistä ei ole nähnyt ulkomaalaista henkilöä viimeisen kolmen vuoden aikana? Ei tietenkään. Meidän on Euroopan unionissa löydettävä tehokas tapa tämän kysymyksen ratkaisemiseen, koska tiedämme kokemuksesta, että on parempi nähdä Euroopan unionin toimintaa kerran kuin kuulla siitä noin sata kertaa.

  Genowefa Grabowska (PSE). – (PL) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, haluaisin valkovenäläisten viisumien saantia koskevan kysymyksen toisena valmistelijana kiittää teitä selityksestä, jonka annoitte tänään, ja kiinnittää huomionne useisiin lisäkysymyksiin. Tarkoitan, että Valko-Venäjä ei ole vain EU:n läheinen naapuri. Se on myös kotimaani Puolan läheisin naapuri, mikä on syynä huoleeni ja välintulooni kyseisessä valtiossa elävien henkilöiden etujen puolesta.

Schengenin laajentumisen jälkeen sanoitte, että valkovenäläisten viisumien hinnat nousivat. Todellisuudessa hinnat nousivat kaksitoistakertaisesti viidestä eurosta 60 euroon. Valko-Venäjällä 60 euroa vastaa koulutusvaiheessa olevan lääkärin kuukausipalkkaa. Monille valkovenäläisille 60 euroa on todellinen muuri, joka estää viisumin saannin ja vierailut EU:hun kuuluviin naapurivaltioihin. Voimme jo nähdä, että viisumien hinnankorotuksen jälkeen EU:hun matkustavien Valko-Venäjän kansalaisten määrä on pudonnut näkyvästi ja rajusti. Tämä tapahtuu aikana, jona EU toivoo luovansa suorat yhteydet kansalaisiinsa ja jona Lissabonin sopimuksessa korostetaan hyvää naapuruuspolitiikkaa. Se nähdään kyseisessä valtiossa piinallisena ristiriitana siitäkin huolimatta, että sitä johdetaan epädemokraattisesti.

Olkaa hyvä ja uskokaa minua, kun sanon, että päätös viisumimaksujen lisäämisestä on erinomainen lahja Lukašenkon hallinnolle, joka jättää sen poliittisesti oman arvoonsa. Hallinto kertoo valkovenäläisille seuraavia asioita: ”Näettekö? He ovat ottaneet käyttöön korkeita ja kohtuuttomia maksuja. Kukaan ei odota teitä Euroopassa, kukaan ei halua teitä sinne”.

Tämän on muututtava. Arvostan sitä, että komission jäsen mainitsi, että Puola on se valtio, joka pyrkii siihen, että valkovenäläisten viisumimaksuja alennetaan. Tämä ei kuitenkaan ole Puolan, Liettuan ja yksittäisten valtioiden tehtävä. Tämä on koko EU:n tehtävä. Jos emme onnistu ratkaisemaan tätä kysymystä, kuinka voimme luoda yhteisen ulkopolitiikan EU:ssa? Näin ollen vetoan komissioon, että se ryhtyisi kaikkiin tarvittaviin toimiin valkovenäläisiltä perittyjen viisumimaksujen alentamiseksi.

  Grażyna Staniszewska (ALDE). – (PL) Ukraina luopui jo toukokuussa 2005 Euroopan unionin kansalaisia koskevasta viisumivaatimuksesta. EU:lta meni kuitenkin kolme vuotta, ennen kuin se otti asiaan mitään kantaa. Haluaisin sanoa, että EU:n lopullinen kanta oli kaukana selkeästä kannasta.

Toisaalta tämän vuoden alussa viisuminsaanti helpottui, tiettyjä menettelyjä yksinkertaistettiin, ja viisumimaksuista luovuttiin, mutta vain tiettyjen kansalaisten ryhmien osalta. Suurimmalle osalle ukrainalaisista Euroopan unioni vaikuttaa luoksepääsemättömältä linnoitukselta, josta avataan ovet vain niille, jotka selviävät kärsivällisesti pitkästä ja hyvin kalliista koetuksesta Schengen-valtioiden konsulaateissa.

Monille ukrainalaisille viisumit ovat liian kalliita. Laitokset, jotka toimivat viisumien myöntämisprosessin yhteydessä, veloittavat yleensä kaksi tai jopa kolme kertaa määrättyä enimmäismaksua korkeamman hinnan. Toiseksi monissa konsulaateissa viisumien käsittelyajat ovat arvaamattomia ja hyvin pitkiä. Kolmanneksi monissa konsulaateissa vaaditaan lisäasiakirjoja, joita ei ole mainittu sopimuksessa. Rajan ylitys voi tuottaa hankaluuksia jopa diplomaattipassin omistaville henkilöille.

Välttämättömänä ja lopullisena Ukrainaa koskevana tavoitteena on oltava selkeä tiekartta, jossa pyritään mahdollistamaan kahdenvälinen viisumivapaa matkustaminen siitäkin huolimatta, että edellytykset ovat hankalia, kuten Serbian tapauksessa.

  Józef Pinior (PSE). – (PL) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, Euroopalla ilman rajoja ja Euroopan unionilla Schengenissä ei voida tarkoittaa sitä, että EU:n ja Itä-Euroopan välille rakennetaan uusi muuri.

Eurooppalaisista unelmista, jotka koskevat yhtä Eurooppaa ilman rajoja, on tullut totta EU:ssa. Se, mitä kuitenkin tapahtuu tällä hetkellä EU:n ja Ukrainan ja Valko-Venäjän välisellä rajalla on eräänlainen poliittinen skandaali sukupolvelleni eli solidaarisuutta kannattaneelle sukupolvelle Puolassa, joka taisteli Euroopan yhtenäisyyden puolesta.

Ongelmat, jotka koskevat ukrainalaisten ja valkovenäläisten pääsyä Euroopan unionin alueelle, on nyt ratkaistava mahdollisimman pikaisesti. Arvoisa komission jäsen, vetoan teihin! Meidän eurooppalaisten, jotka asumme rikkaissa, demokraattisissa valtioissa, on tänään tehtävä kaikkemme, jotta EU avautuisi Valko-Venäjän ja Ukrainan kansalaisyhteiskunnille.

  Zita Pleštinská (PPE-DE). – (SK) Arvoisa puhemies, kiitän teitä siitä, että toimitte puheenjohtajana tämänpäiväisessä keskustelussa, koska sillä on paljon symbolista arvoa.

Pyrin aina mahdollisuuksien mukaan mainitsemaan jäsenvaltioille, EU:n toimielimille, ja Ukrainan hallitukselle ja korkeimmalle neuvostolle Ukrainan kansalaisyhteiskunnan johtajien ja EU:n pyynnön siitä, että Eurooppa kiinnittäisi enemmän huomiota Ukrainan ja EU:n väliseen viisumin saantia koskevaan kysymykseen.

Koska Ukraina on yksi Euroopan unionin strategisista kumppaneista, suhtaudun myönteisesti tämänpäiväiseen keskusteluun ja komission jäsenen antamiin tietoihin. Vaikka ymmärrän, että prosessi on erittäin vaativa, olen myös sitä mieltä, että ratkaisun löytyminen on hyvin tärkeää.

Kysymystä, joka koskee valkovenäläisten viisumin saantia, tarkasteltiin myös Saharov-palkinnon voittajan Aljaksandr Milinkevitšin kanssa kokouksissa, joita pidettiin Euroopan parlamentissa Valko-Venäjää käsitelleen teemaviikon aikana. On velvollisuutemme auttaa ihmisiä, jotka ovat Lukašenkon hallinnon onnettomia uhreja.

Hyvät naiset ja herrat, meidän on hyväksyttävä mahdollisimman pikaisesti ratkaisu, jolla yksinkertaistetaan viisumijärjestelmää. Sen avulla lähetetään myönteinen ja rakentava merkki Ukrainan ja Valko-Venäjän demokratiamyönteisille voimille.

  Ewa Tomaszewska (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, Valko-Venäjän nuoria rangaistaan usein niin, että heiltä evätään oikeus koulutukseen, koska he uskovat asioihin, joista viranomaiset eivät pidä. Puola tarjoaa korkeakoulutuspaikkoja monille näistä nuorista. Me emme saa heittää tätä hukkaan asettamalla taloudellisen esteen näille nuorille, jotka haluavat tulla maahamme opiskelemaan. Tämä taloudellinen este olisi purettava ja viisumimaksuja olisi alennettava.

  Puhemies. − (PL) Ennen kuin annan puheenvuoron komission jäsenelle – meillä on hieman aikaa – haluaisin vielä sanoa jotain. Matkustan usein Ukrainaan ja tämän takia haluaisin sanoa, että erittäin tärkeä kysymys viisumiongelman ja koko viisumijärjestelmän kannalta on, kerrotaanko Ukrainan ja Valko-Venäjän yhteiskunnille, että se, mitä he joutuvat kokemaan tänään, on tilapäistä. Tämä koskee hintoja ja menettelyjä. Hinnat ovat kohtuuttomia ja menettelyt nöyryyttäviä. Nämä ihmiset joutuvat jonottamaan useita tunteja, kymmeniä tunteja. Onko tämä tilapäistä vai pysyvää? Ukrainalaiset sanovat usein, että on rakennettu Schengenin muuri. Kaikki, me puolalaiset, ranskalaiset ja jo kauan aikaa sitten saksalaiset, tutustuivat tähän järjestelmään ja ottivat sen iloiten käyttöön. Ukrainalaisten mielestä kyse on todellisuudessa vain luontaisesta eristäytymisprosessista. Jono konsulaatin edessä, kieltävä vastaus, hinta – kaikella tällä onnistutaan vain lähettämään heidän yhteiskunnalleen viesti, joka otetaan vastaan hyvin kielteisesti kaikkien niiden tavoitteiden yhteydessä, joista olemme puhumme tässä parlamentissa ja muualla niin laajasti.

Keskustelu on päättynyt. Pyydän anteeksi, että rikoin kultaista sääntöä eli sitä, että puhemies ei puutu tällaisiin kysymyksiin. En kuitenkaan voinut vain vaieta tästä asiasta.

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. − (FR) Arvoisa puhemies, kuuntelin tarkasti juuri pitämäänne puhetta, ja se puoltaa monien muiden puhujien kantaa, jossa on korostettu tarvetta helpottaa naapurimaidemme kansalaisten pääsyä Euroopan unioniin.

Uskon, että monet täällä ovat puhuneet erittäin järkevästi! Mitä enemmän on mahdollisuuksia kansojen väliseen vaihtoon, sitä todennäköisempää on, että kyseiset kansalaiset vaikuttavat oman valtionsa demokratisoitumiseen ja eurooppalaisiin arvoihin sitoutumiseen.

Minun on kuitenkin ensin vastattava Valko-Venäjää koskevaan kysymykseen. Olen selittänyt, miksi toistaiseksi ei ole ollut suunnitelmia ryhtyä neuvotteluihin viisumin saannin helpottamisesta. Valko-Venäjän poliittinen tilanne voi hyvinkin muuttua, ja haluaisin lisätä, että Euroopan unioni pyrkii tekemään kaikkensa, jotta sen toiminnalla olisi tuntuvia vaikutuksia kyseisessä valtiossa. Muutama päivä sitten Valko-Venäjällä avattiin Euroopan komission toimisto.

Joka tapauksessa, kuten olen jo sanonut, nykyisen EU:n lainsäädännön mukaan Valko-Venäjän kansalaisilla on jo mahdollisuus matkustaa Euroopan unionin alueella. Olen kuitenkin kuunnellut tarkkaavaisesti keskustelun kaikkia osapuolia, enkä voi sanoa Valko-Venäjästä muuta kuin mitä olen jo sanonut.

Ukrainan osalta haluaisin sanoa, että tilanne on huomattavasti parempi. Sopimuksessa, joka koskee Ukrainan kansalaisilta perittäviä viisumimaksuja, määrätään, että Schengen-valtiot perivät Ukrainan kansalaisilta viisumien yleisenä hintana pidetyn 60 euron sijaan 35 euron suuruisen viisumihakemuksen käsittelymaksun. Näin ollen ponnisteluja on jo tehty. Mainitsin myös, että eräät Ukrainan kansalaisten ryhmät voisivat hyötyä siitä, että viisumimaksut poistetaan heidän osaltaan kokonaan.

Kuitenkin, arvoisa puhemies, olen erittäin tietoinen siitä, mitä juuri sanoitte. Hintakysymyksellä on paljon merkitystä, mutta niin on myös sillä tavalla, jolla nämä muodollisuudet on hoidettava. Ne ovat erittäin pitkiä menettelyjä, joista kyseiset kansalaiset saavat sellaisen kuvan, että Euroopan unionin alueelle pääsemiseen menee vielä paljon aikaa. Minun on kerrottava teille, että tällä hetkellä huomioni keskittyy ongelmiin, joita erityisesti Länsi-Balkanin valtioiden kansalaiset kohtaavat. Yritän miettiä tapoja, joilla voimme tehdä nämä menettelyt helpommaksi. Uskon, että jos onnistumme, voimme tehdä niin myös Ukrainan kaltaisten valtioiden osalta.

Arvoisa puhemies, päätän tähän sen, mitä halusin sanoa parlamentille. Olen täysin tietoinen siitä, että kaikkien parlamentin jäsenten huomiot ovat jossain määrin täysin oikeutettuja. Kun kuitenkin otetaan huomioon tämänhetkinen tilanne, on sanottava, että kehitystä on jo tapahtunut jonkun verran. On totta, että on vielä paljon tehtävää, mutta olen myös sitä mieltä, että jokaisen jäsenvaltion olisi pyrittävä hyödyntämään mahdollisuuksia, joita on jo tarjolla. Aion omasta puolestani tehdä kaikkeni sen eteen.

  Puhemies. − (PL) Keskustelu on päättynyt.