Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Puheenvuorot
Keskiviikko 23. huhtikuuta 2008 - Strasbourg EUVL-painos

5. Juhlaistunto – Slovenia
PV
MPphoto
 
 

  Puhemies. − (DE) Spoštovani gospod predsednik Republike Slovenije. Olen erittäin iloinen voidessani toivottaa Slovenian tasavallan presidentin tervetulleeksi Euroopan parlamenttiin tänään tänne Strasbourgiin. Tervetuloa, arvoisa presidentti!

Slovenia liittyi Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004, ja se on tällä hetkellä neuvoston puheenjohtajavaltio. Arvoisa presidentti, neljä kuukautta sitten aloititte virkanne Slovenian presidenttinä, ja olemme tavanneet tuon jälkeen jo kolmesti: ensimmäistä kertaa kaksi päivää virallisen virkaanastumisenne jälkeen Ljubljanassa, sitten 8. tammikuuta Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuoden virallisissa avajaisissa ja kolmannen kerran New Yorkissa helmikuussa YK:n yleiskokouksen ilmastonmuutosta käsittelevän keskustelun yhteydessä.

Arvoisa presidentti, olette Slovenian kolmas presidentti valtionne saatua itsenäisyyden. Voitte muistella pitkää ja ansiokasta uraanne kansainvälisen lain professorina ja ennen kaikkea diplomaattina, sillä suuren osan urastanne olette palvellut Yhdistyneissä Kansakunnissa. Kahdeksan vuoden ajan olitte Slovenian tasavallan pysyvä edustaja Yhdistyneissä Kansakunnissa ja viiden vuoden ajan YK:n apulaispääsihteeri poliittisissa asioissa.

Nyt Slovenialla on suuri kunnia olla ensimmäinen uusista jäsenvaltioista – Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004 liittyneistä valtioista – ja ensimmäinen entinen kommunistinen valtio ja ensimmäinen slaavilainen valtio, jolla on Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus.

Tämä etuoikeus tarkoittaa myös suurta vastuuta Slovenialle, koska uusien jäsenvaltioiden on sitouduttava ja tunnettava vastuunsa koko Euroopan unionin suurta perhettä kohtaan. Slovenia saa neuvoston puheenjohtajuuden myötä toisenkin vastuun, nimittäin vastuun naapurustoaan, Länsi-Balkanin maita kohtaan.

Slovenia on malli näille maille ja osoittaa niille, että menestyminen on mahdollista, että Euroopan unionin jäsenyys on mahdollinen ja että liittyminen tuo vakautta, kehitystä ja vaurautta.

Arvoisa presidentti, olen erittäin iloinen saadessani kutsua teidät puhumaan parlamentille. Izvolite, prosim!

 
  
MPphoto
 
 

  Danilo Türk, Slovenian tasavallan presidentti. − (SL) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, on suuri kunnia tulla kutsutuksi puhumaan tälle arvostetulle parlamentille. Vain kuukausi sitten juhlistimme Euroopan parlamentin ensimmäisen istunnon viidettäkymmenettä vuosipäivää. Vuosipäivä on erinomainen tilaisuus tarkastella Euroopan unionin nykyhetkeä ja tulevaisuutta. Tänään olen saanut erityisen tilaisuuden kertoa ajatuksistani teille – Euroopan kansojen valituille edustajille.

Parlamentti ja tietenkin Euroopan unioni kokonaisuudessaan esittävät hienoja näkemyksiä pysyvästä rauhasta ja hyvinvoinnista, yhteistyön hengestä ja jatkuvasti tiivistyvästä yhdentymisestä, josta Euroopan kansat hyötyvät. Näiden näkemysten isät – Jean Monnet, Robert Schuman, Konrad Adenauer, Alcide de Gasperi ja muut – eivät todennäköisesti pystyneet kuvittelemaan, että 51 vuotta Euroopan yhteisöjen perustamisen jälkeen erittäin yhdentyneessä Euroopan unionissa, joka laajeni merkittävästi vuonna 2004, Slovenia olisi puheenjohtajavaltio ensimmäisenä uusista jäsenvaltioista ja Slovenian presidentti puhuisi Euroopan parlamentille.

Euroopan isien tyytyväisyys voittaisi kuitenkin todennäköisesti heidän hämmästyksensä. Eurooppalainen hanke on paitsi onnistunut, myös osoittanut olevansa hanke, jolla on valtavasti muutosvoimaa ja jolla ollaan luomassa täysin uudenlaista Eurooppaa, sellaista Eurooppaa, jota ei ole aiemmin tunnettu maanosan pitkän historian aikana. Nykyään on vieläkin tärkeämpää, että Euroopan unioni on osoittanut olevansa eurooppalaisen hankkeen ansiosta maailmanlaajuinen tekijä ja toimija. Nimenomaan tästä haluaisin puhua tänään.

Miten tähän uskomattomaan menestykseen on päästy, miten tällainen suuri ja tärkeä maailmanluokan toimija on pystytty luomaan? Mitä voimme päätellä tästä menestyksestä nykyään? Osaammeko hyödyntää aiemmasta saamaamme menestystä kohdatessamme nykyisiä ja tulevia haasteita? Nämä ovat kysymyksiä, jotka meidän on esitettävä aina uudelleen. Euroopan unionilla on jatkossakin edessään monimutkaisia kysymyksiä jatkuvasti globaalimmassa maailmassa, ja unionin on pystyttävä antamaan uskottavia vastauksia. Euroopan unionin menestystarina jatkuu, jos EU säilyttää dynamiikkansa, osoittaa olevansa maailmanluokan poliittinen toimija, jonka merkitys – haluaisin lisätä: poliittinen merkitys – kasvaa jatkuvasti. Edistys on menestyksen ehto. Euroopan unionilta vaaditaan nykyään, että se ottaa johtavan aseman maailmassa.

Monilla aloilla unionilla on jo tällainen asemansa tai sitä odotetaan innokkaasti. Haluaisin mainita kaksi näistä aloista: ilmaston lämpeneminen ja ihmisoikeudet.

Viime vuonna Euroopan unioni nosti ympäristöasiat ja erityisesti ilmaston lämpenemisen politiikkansa keskipisteeksi. Tämä oli epäilemättä järkevä päätös, koska ilmastonmuutos ja ympäristön pilaantuminen ovat selvästikin vakavimpia uhkia ja suurin haaste, joita me kaikki kohtaamme. Euroopan komissio on asettanut erityiset tavoitteet, joiden ansiosta Euroopan unioni voi ottaa johtavan aseman maailmanlaajuisesti. Keskeinen tavoite on päästä 20 prosentin vähennyksiin kasvihuonepäästöissä vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoden 1991 päästömääriin. Tämän tavoitteen saavuttaminen on esitelty itsenäisenä sitoumuksena. Vieläkin kunnianhimoisempaa tavoitetta koskevan aloitteen pitäisi olla osa yleistä, kansainvälistä sopimusta, johon kuuluisivat myös muut keskeiset tekijät. Tässä tapauksessa Euroopan komission ehdotuksen mukaan Euroopan unioni voisi olla valmis jopa 30 prosentin säästöihin samana ajanjaksona. Nämä tavoitteet ovat niin tärkeitä ja kunnianhimoisia, että niiden toteuttamiseen tarvitaan muutosvoimaista näkemystä ja toimenpiteitä, joihin ryhdytään ilmaston lämpenemisen torjumiseksi. Näin annetaan tarvittava esimerkki ja toimitaan maailman johtajana.

Onko näitä tavoitteita kuitenkaan mahdollista saavuttaa vai tuleeko niistä jälleen yksi ylivoimainen este? Vastaus ei ole toistaiseksi aivan selvä. Kuukausi sitten Eurooppa-neuvosto otti tyytyväisenä vastaan Euroopan komission ehdotuksen, joka on hyvä pohja sopimukselle. Kuulemiset tänä ja ensi vuonna osoittavat, miten pitkälle voidaan päästä ennen Kööpenhaminassa pidettävää konferenssia, joka on määrä järjestää joulukuussa 2009. Haluaisin korostaa, että perustaessaan erityisen ilmastonmuutosta käsittelevän valiokunnan Euroopan parlamentti myönsi jo aiheen tärkeyden, ja tämän ansiosta parlamentilla on erittäin tärkeä tehtävä.

Edessämme oleva tehtävä on todennäköisesti vaikea. Eurooppalaisissa tiedotusvälineissä näkyvä levottomuus kertoo useita erilaisia viestejä. Toisaalta tiedotusvälineissä tarjotaan tukea, mutta esillä on myös epäileviä ääniä, jotka varoittavat joidenkin Euroopan teollisuuden alojen huolista ja siitä, että maailman talouden vaikeuksien takia myös kilpailukykyä on vaikeaa saavuttaa ja samalla ympäristökysymyksistä on tulossa suhteellisesti vähemmän tärkeitä.

Tällaiset vaikeat hetket asettavat johtajuuden todelliseen haasteeseen. On ilmiselvää, että ilmaston lämpenemisessä on saavutettu vaihe, jossa kansainvälisen yhteisön on tehtävä selvä valinta: joko kasvun annetaan jatkua ja mahdollinen katastrofi hyväksytään, tai sitten rohkaistutaan ja lähestytään asiaa muutoksin, joilla voidaan lieventää ilmaston lämpenemisen seurauksia ja estää pahimman tapahtuminen. Emme menesty palvomalla kasvua. Vaikka tähän ei olekaan helppoa päästä, se on nykyään ehdoton edellytys. Toivon, että valitsemme tänä vuonna tien, joka johtaa muutokseen.

Näissä ponnistuksissa on tarpeen laajentaa puolestapuhujien etulinjaa. Joka tapauksessa on jo paljon ihmisiä, jotka pitävät muutosta tarpeellisena. Kansalaisjärjestöt, tiedotusvälineet ja muut kansalaisyhteiskunnan tekijät ovat lähteneet liikkeelle. Liike-elämässä on nähtävissä selvää kiinnostusta uusien, puhtaaseen energiaan perustuvien teknologioiden kehittämiseen, ja yhä useammat ihmiset ovat muuttamassa kulutustottumuksiaan.

Nyt nämä suuntaukset on liitettävä yhteen määrätietoiseksi liikkeeksi. Aikarajat tunnetaan. Paikka tiedetään. Viime vuonna Balilla hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaan neuvotteluissa päästään oletettavasti päätökseen ensi vuonna, kun hyväksytään maailmanlaajuinen sopimus, joka korvaa Kioton pöytäkirjan vuonna 2012. Vaikka neuvotteluja käydään Yhdistyneissä Kansakunnissa, on tärkeää, että tukea saadaan kaikkialta. Ajan ja paikan ansiosta voimme yhdistää ponnistuksemme, ja Euroopan unionin on otettava johtoasema.

Hyvät naiset ja herrat, ympäristö ei ole ainoa asia, jossa Euroopan unionin on otettava johtava rooli kansainvälisesti. Unionin on toimittava voimakkaammin maailmanlaajuisissa ponnistuksissa ihmisoikeuksien puolesta. Euroopan unioni tukee tietenkin ihmisoikeuksia. EU:n toimielimet perustuvat oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien periaatteille.

Kaikki jäsenvaltiot ratifioivat Lissabonin sopimuksen tämän vuoden loppuun mennessä, ja tänä vuonna juhlistamme myös ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 60. vuotta. Tämä tarkoittaa, että ensimmäistä kertaa unionin historiassa unionin kansalaisten kansalaisoikeuksien, poliittisten, taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien koko kirjosta tulee laillisesti sitova unionin perusoikeuskirjan myötä.

Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna tilanne eri puolilla maailmaa ei ole rohkaiseva. Monissa paikoissa eri puolilla maailmaa on havaittavissa useita merkkejä järjestelmällisistä ihmisoikeusrikkomuksista. Osittain tämä johtuu mielivaltaisesta taloudellisten etujen tavoittelusta paikallisen väestön ja ympäristön tarpeet unohtaen. Erityisesti köyhää alkuperäisväestöä uhkaavat säännöllisesti köyhyys ja nälkä ja joissakin tapauksissa jopa täydellinen häviäminen. Useissa paikoissa Afrikassa ja Aasiassa käytävissä aseellisissa selkkauksissa tapahtuu jatkuvasti julmuuksia, jotka ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan.

Euroopan unionin on toimittava niin, että se antaa talousmalleja kestävälle kehitykselle. Sen on toimittava myös humanitaaristen ja diplomaattisten ponnistelujen hyväksi, mutta otettava käyttöön myös sääntöjä, joilla tuetaan kansainvälisen tuomioistuimen antamia päätöksiä. Tässä vaiheessa Euroopan unionin on otettava johtava rooli varsinkin siksi, että ihmisoikeuksia koskeva toiminta on jäänyt jälkeen maailmanlaajuisesti.

YK:n ihmisoikeusneuvosto kamppailee edelleen löytääkseen oikeat työskentelytavat. Ponnistelut ihmisoikeuksien yleismaailmallisen määräaikaistarkastelun luomiseksi kaikkialle maailmaan ovat lupaavia, mutta eivät toistaiseksi vielä tehokkaita. Toiminta useita ja järjestelmällisiä ihmisoikeusrikkomuksia vastaan ei ole tarpeeksi yhtenäistä. Kaikki tämä voidaan korjata hiljalleen, mutta siihen tarvitaan tehokasta johtajuutta ja ihmisoikeuksia todella puolustavien YK:n jäsenten todellista johtoasemaa.

Todellisuudessa tämä ei voi tapahtua ilman Euroopan unionin johtavaa asemaa, sillä se edustaa Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenvaltioiden tärkeintä vaikutusvaltaista ryhmää. Jotkut muut, ihmisoikeuksia perinteisesti puolustaneet tahot ovat viime aikoina passivoituneet, eivätkä ne ole hakeneet jäsenyyttä YK:n ihmisoikeusneuvostoon. Ihmisoikeuksien merkityksen ymmärtämistä ovat selvästikin vähentäneet kasvavat huolet, jotka aiheutuvat terrorismista ja muista turvallisuusuhkista, joihin kuuluu myös reagointi niihin uhkiin, joita ei aina pohdita tarpeeksi perusteellisesti. Euroopan unionin on tilkittävä tämä aukko.

Unionin on löydettävä myös uusia tapoja yhteistyölle YK:n turvallisuusneuvoston kanssa. Turvallisuusneuvoston toimet Darfurissa auttoivat kansainvälistä tuomioistuinta saavuttamaan asemansa, kun se pyrki asettamaan syytteeseen oman aikamme katalimpien rikosten tekijät. Lähes täsmälleen vuosi sitten kansainvälinen tuomioistuin antoi pidätysmääräykset joistakin näistä rikollisista. Ponnistuksia on jatkettava, jotta rikolliset saadaan oikeuteen, ja yhteistyö turvallisuusneuvoston kanssa on jatkossakin erittäin tärkeää.

Euroopan unionin on kuitenkin myös ilman YK:n turvallisuusneuvoston toimintaa harkittava toimia, joilla edistettäisiin kansainvälisen tuomioistuimen tehokkuutta. Haluaisin korostaa, että nimenomaan kansainvälinen oikeudenkäyttö on nykyajan kansainvälisen ihmisoikeustoiminnan selkäranka, ja tätä on tuettava tehokkaasti.

Euroopan unionin olisi tuettava eri puolilla maailmaa demokratiakehityksensä alkuvaiheessa olevia maita, jotka ovat sitoutuneet aidosti ihmisoikeuksiin. Kyseiset maat ovat kiinnostuneita kansainvälisestä toiminnasta, mutta samanaikaisesti niiden on otettava huomioon alueelliset ja muut kytköksensä ja myös se, että kaikessa ihmisoikeuksiin liittyvässä kansainvälisessä toiminnassa ei laiminlyödä näitä seikkoja. Nämä maat ovat kuitenkin Euroopan unionin kumppaneita, ja tästä kumppanuudesta on pidettävä huolta.

Hyvät naiset ja herrat, kansainvälinen ihmisoikeustoiminta eri muodoissaan voi olla tehokasta vain, jos sillä on vakaa perusta ja jos ihmisoikeuksia kunnioitetaan kotikentällä periaatteellisesti. Mukaan kuuluvat sekä maahanmuuttajien että turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksien suojaaminen ja huolellinen lainsäädännön soveltaminen tapauksissa, joihin sisältyvät terrorismisyytteet. Tämän perustan rakentamista on kuitenkin jatkettava. Lissabonin sopimukseen sisältyvät EU:n perusoikeuskirja ja parannettu päätöksentekojärjestelmä, joka helpottaa rohkeiden ja luovien ratkaisujen tekemistä ihmisoikeuksien alalla.

Euroopan unionille vaatimus luovuudesta ei ole mikään uusi juttu. Euroopan luova levottomuus, kuten Saksan liittopresidentti Horst Köhler sanoi puheessaan parlamentille kaksi vuotta sitten, tämä luova levottomuus on auttanut Eurooppaa ottamaan vastaan erilaisia sosiaalisia ja poliittisia haasteita, kun se on sitoutunut vapauteen ja totuuteen. Se on myös auttanut solidaarisuuden toteuttamisessa ja paremman maailman luomisessa kaikille. Missään muualla luovuus ja luova levottomuus eivät ole yhtä tarpeellisia kuin maahanmuuton hallinnassa ja maahanmuuttajien sosiaalisessa osallistumisessa.

Eurooppa on vanhenemassa eikä pysty enää pitkään pitämään maailmanjohtajan asemaansa ilman menestyksekästä väestönkehityspolitiikkaa. Tähän politiikkaan kuuluu tietenkin myös muuttoliikkeen hallinnointi. Eurooppa tarvitsee uusia tulokkaita, joiden mieli on myönteinen ja jotka pystyvät osallistumaan omalta osaltaan paremman maailman luomiseen kaikille. Poliittiset toimenpiteet, joista on apua maahanmuuttajien sopeutumisessa, ovat tietenkin erilaisia eri maissa, ja niiden yhdistämiseen on löydettävä oikea tapa jokaisen maahanmuuttajia vastaanottavan valtion olosuhteiden mukaisesti. Joitakin toimenpiteitä voidaan käyttää laajemmin, ja joissakin tapauksissa Euroopan unioni voi oppia jotakin myös Euroopan ulkopuolisilta mailta, esimerkiksi Kanadalta.

Muuttoliikepolitiikassa tarvitaan useita koordinoituja tavoitteita koko Euroopan unionin tasolla. Tavoite yhteisestä eurooppalaisesta turvapaikkajärjestelmästä vuodesta 2010 alkaen on sekä kunnianhimoinen että kiireellinen. Koordinointia maahanmuuttopolitiikan ja kehitysapupolitiikan välillä on myös tarpeen parantaa. Euroopan unionin on vahvistettava asemaansa korkean tason vuoropuhelussaan Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa muuttoliikkeestä.

Luovuutta tarvitaan myös maahanmuuttajien ja heidän yhteisöjensä kotouttamisessa. Taloudellinen hyvinvointi ja kasvava yhteiskunnallinen liikkuvuus ovat keskeisiä tekijöitä menestyksekkäässä muuttoliikepolitiikassa. Esimerkiksi etnisten vähemmistöjen liiketoiminta tuottaa työpaikkoja ja on merkittävässä osassa vastaanottavien valtioiden taloudessa. Toisaalta hallitukset voivat osallistua omalta osaltaan sopivin määräyksin ja pätevöitymisohjelmin ja tarjoamalla yleistä tukea vapaalle yrittäjyydelle.

Kotouttamiseen on kuuluttava tehokas pääsy laadukkaaseen koulutukseen, kielikursseille ja yliopisto-opetukseen. Koulutus on edellytys maahanmuuttajien menestyksekkääseen kotouttamiseen laajemmin yhteiskuntaan.

Menestyksen on myös näyttävä. Maahanmuuttajataustaisille, menestyneille ihmisille on annettava mahdollisuus esiintyä televisiossa ja muissa tiedotusvälineissä, ja heitä on pidettävä esimerkkeinä onnistumisesta. Näin laaja yleisö voi ymmärtää, että erilaisuus ja sosiaalinen osallistuminen sopivat yhteen ja että syrjimättömyys ja tasa-arvoiset mahdollisuudet ovat tärkeimpiä poliittisia hyveitä. Menestys luo menestystä. Televisiossa on vaikuttavaa esitellä niiden menestystä, jotka aloittivat yhteiskunnan reunamilta.

Olen korostanut maahanmuuttoa ja kotouttamiskysymyksiä hieman yksityiskohtaisemmin, koska ne ovat tärkeitä Euroopan tulevaisuudelle ja koska ne ovat ala, jolla Euroopan luovuus pannaan koetukselle. Euroopan unioni on pystynyt ratkaisemaan useimmat sosiaaliset kysymykset menneisyydessä, ja tämän tuloksena siitä on tullut maailmalle esimerkki sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Ei ole mitään syytä, miksi meidän sukupolvemme ei löytäisi hyviä ratkaisuja maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyviin kysymyksiin. Jos taitavat, ammattitaitoiset ja Euroopan tulevaisuuteen ja hyvinvointiin osallistumisesta kiinnostuneet ihmiset sopeutuvat yhteiskuntaan, Eurooppa hyötyy merkittävästi.

Hyvät naiset ja herrat, tarvitsemme nyt epäilemättä johtajuutta, visioita ja luovuutta. Samalla Euroopan unionin on todistettava, että se pystyy edelleen löytämään käytännöllisiä ratkaisuja erilaisiin haasteisiin. Emme saa unohtaa, että yli 50 vuotta sitten sama käytännöllisyys oli keskeinen tekijä Euroopan yhteisöjen luomisessa ja että se on nykyäänkin tie menestykseen.

Euroopan yhteisöjen perustaminen kannattavista taloudellisista syistä oli poikkeuksellisen käytännöllinen ajatus, joka mahdollisti myöhemmän yhdentymiskehityksen. Käytännöllisyyden merkitys Euroopan unionin historialle ja kehitykselle kuvastuu kaikessa: Euroopan talousyhteisön kehityksessä tulliliitoksi ja siitäkin eteenpäin, taidossa kehittää uusia yhteistyömuotoja ja uusia toimielimiä, joilla on lisää valtaa, ja taidossa laajeta maantieteellisesti.

Nykyään unionilla on edessään uusia haasteita, jotka edellyttävät käytännöllistä sopeutumista. Yksi merkittävimmistä haasteista on etenkin unionin jatkolaajeneminen. Vaikka onkin selvää, että kaikkien EU:n jäsenvaltioiksi pyrkivien maiden on täytettävä ehdot, ei meidän kuitenkaan pitäisi estää yhtäkään niistä liittymästä EU:hun pelkästään poliittisten vaikeuksien tai kulttuuristen ennakkoluulojen takia. (Suosionosoituksia)

Pyrkiessään maailmanlaajuisesti merkittävään strategiseen asemaan Euroopan unioni tarvitsee Turkkia, ja tämän takia liittymisneuvotteluja Turkin kanssa on jatkettava. Unioni ei saa kieltää Turkilta jäsenyysmahdollisuutta, ja tämähän on asia, joka on jo vahvistettu. Jos Turkilta evättäisiin tämä mahdollisuus, Euroopan unionin itsensä uskottavuus kyseenalaistuisi.

Euroopan unioni ei voi tyytyä mustaan aukkoon Länsi-Balkanilla. Liittymisneuvotteluissa on Länsi-Balkanille määritettävä selkeästi eurooppalainen näkökulma. Tämä vaatii lisää työtä kyseisen alueen maiden kanssa, joiden on pystyttävä täyttämään jäsenyysehdot, ja myös koko alueen kanssa, jossa tarvitaan puitteet keskustelulle ja yhteisten ongelmien ratkaisemiselle. Euroopan unionin naapurivaltiopolitiikassa idässä ja muuallakin EU:n on sovellettava samaa käytännöllisyyttä, jonka avulla se pääsi tuloksiin menneisyydessään. Malleja mainitsematta haluan painottaa, että Ukraina ja Moldova tarvitsevat toivoa EU:n jäsenyydestä, eikä niiltä pitäisi sitä kieltää.

Hyvät naiset ja herrat, käytännöllisyys on selvää sekä käytännössä että ajatuksissa. Hakijavaltioiden on tietenkin täytettävä kaikki ehdot kaikissa jäsenyyttä koskevissa asioissa. On helppoa perustella, miksi unionin käytäntö on johdonmukainen ja tiukka valintaedellytysten yhdenmukaisuudessa. Jos ehtojen täyttämiseen kuluu pitkä aika, on asia hyväksyttävä. Vuosi tai kaksi neuvotteluita on pieni hinta, jos sillä voidaan turvata Euroopan unionin normien uskottavuus ja kunnioitus. Kuitenkin uusille jäsenille esitettävän laajentumisen mahdollisuuden on oltava uskottava.

Ehdot täyttäviä maita ei saa jättää Euroopan unionin laajentumisen ulkopuolelle. Tunne ulkopuolelle jättämisestä aiheuttaa tyytymättömyyttä, ja tyytymättömyys aiheuttaa epävakautta. Tämän takia käytännöllistä ajattelua on suojeltava, ja lisälaajentumista on tarkasteltava sen mukaan, mitä Euroopan unioni tarvitsee maailman johtajana.

Hyvät naiset ja herrat, lopuksi muistutan, että Euroopan unioni on merkittävä historiallinen saavutus. Se on päässyt nyt sellaiselle kehitystasolle, jossa sen on tiedostettava välittömästi johtava asemansa maailman tapahtumissa ja myös tämän aseman tuoma vastuu. Voidaan olettaa, että Euroopan unionilla on johtoasema kaikissa tärkeissä asioissa, esimerkiksi ilmaston lämpenemisessä ja ihmisoikeuksissa.

Luovuus on edelleen keskeinen tekijä, kun etsitään toimivia menettelytapoja esimerkiksi maahanmuuton ja kotouttamisen aloilla. Käytännöllisyys on loppujen lopuksi yhtä tärkeä kaikissa tulevaa laajentumista koskevissa asioissa. Laajentumista tarvitaan, jotta Euroopan unioni voi varmistaa asemansa maailmanlaajuisena johtajana. Nämä asiat voivat kuulostaa hieman suurisuuntaisilta. Kuitenkin edistys on aina paras lääke pysähtyneisyyteen. Tässä mielessä aika, jossa elämme, ei ole poikkeus, vaikka onkin totta, että nykyajan kysymykset ovat moninaisempia kuin mihin aiemmin oli totuttu. Emme saa kuitenkaan unohtaa, että tämä on luonnollista seurausta menestyksestä. (Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. − (DE) Arvoisa presidentti, haluamme kiittää teitä lämpimästi eurooppalaisesta puheestanne. Läsnäolonne täällä ja puheenne tekivät selväksi, että Slovenia ja puheenjohtajavaltio Slovenia pääministeri Janus Janšan johdolla – näen täällä myös kaksi ministeriä, Janez Lenarčičin ja Janez Podobnikin – haluavat työskennellä tiiviisti Euroopan parlamentin kanssa. Slovenian presidenttinä välitätte tämän viestin erityisen tärkeällä tavalla.

Kokemuksemme täällä Euroopan parlamentissa on osoittanut meille, että valtion koko – olipa valtio pieni, suuri tai keskikokoinen – ei määrää sitä, onko EU:n puheenjohtajuuskausi menestyksekäs. Määräävä tekijä on henki, joka ohjaa puheenjohtajuutta. Mielestäni voimme sanoa huoleti, että koska Slovenialla – ja sen presidentillä – on tällainen eurooppalainen henki, tämä puheenjohtajavaltio vie Eurooppaa eteenpäin, ja haluaisimme ilmaista teille tästä suuret kiitokset.

(Suosionosoituksia)

Haluaisimme kiittää teitä myös siitä, että tuette Euroopan parlamentin painopistealoja. Haluan mainita niistä kaksi, joista tekin juuri puhuitte. Ensimmäinen on ilmastonsuojelu.

Jos noudatamme annettua aikataulua, saamme työmme valmiiksi niin, että EU:lla on kanta YK:n huippukokouksessa Kööpenhaminassa joulukuussa 2009. Haluaisimme kiittää teitä myös vetoomuksestanne ihmisoikeuksien puolesta, sillä jos me Euroopan parlamenttina emme puolusta ihmisoikeusasiaa, kuka sitten tekee niin?

Usein hallitusten toimintaa ohjaavat muut kiinnostuksenkohteet – mikä on ymmärrettävää – mutta meidän on sovitettava nämä kiinnostuksenkohteet ja arvomme taitavasti yhteen niin, että siitä on aidosti hyötyä kaikille. Tämän takia ihmisoikeudet ovat politiikkamme ytimessä täällä Euroopan parlamentissa.

Arvoisa presidentti, kiitokset vierailustanne Euroopan parlamentissa. Jäätte tänne vielä joksikin aikaa. Esitän koko parlamentin puolesta jälleen vilpittömät kiitokseni teille henkilökohtaisesti ja puheenjohtajavaltio Slovenialle. Toivotamme teille menestystä ajalle, joka on vielä jäljellä niistä kuudesta kuukaudesta, joina Slovenia on Euroopan unionin ohjaimissa. Jos te menestytte, me kaikki menestymme, ja tarkoitan tällä Euroopan unionia. Tämä on yhteinen päämäärämme. Kiitos. Virallinen istunto on päättynyt.

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies Luigi COCILOVO

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö