Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Arvoisa puhemies, haluaisin lisätä muutaman sanan eiliseen puheeseeni keskustelussa yhden suurimman eurooppalaisen yhteishankkeen, Galileo-navigointijärjestelmän käynnistämisestä. Arvostan kovasti esittelijöiden työtä. He saivat aikaan kompromissiratkaisun sekä parlamentissa että neuvoston ja komission kanssa, ja heidän ansiostaan saamme pitkälliset keskustelut tänään päätökseen. Nyt meidän on päätettävä, mihin Galileon valvontaviranomaisen päätoimisto sijoitetaan. Haluan muistuttaa jälleen, että Tšekin tasavalta on valmis ja ihanteellinen ehdokas. Luotan, että nyt vihdoin lunastetaan lupaus unionin uusien toimielinten sijoittamisesta uusiin jäsenvaltioihin.
Christopher Heaton-Harris (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin tätä mietintöä vastaan. Kuuntelin eilen samaa keskustelua kuin edellinenkin puhuja ja voin olla ainoastaan kauhistunut kuulemastani: outo tarjoussota virastosta, jota ei edes tarvita. Keksimme uuden satelliittijärjestelmän, koska Euroopan unioni tarvitsee jonkinlaista muodikasta koristusta – Galileo-hanke vasta saisikin Euroopan unionin säihkymään. Hanke on kallis, sitä ei varsinaisesti tarvita, ja se on kilpailunvastainen. Meillä oli sopimus kiinalaisten kanssa, ja lisäksi olemassa ovat jo Venäjän järjestelmä ja GPS-järjestelmä. Eurooppa ei tarvitse tällaista järjestelmää, ja kuitenkin olemme aikeissa maksaa siitä.
Kuten havaitsimme eilisistä vastuuvapausäänestyksistä, emme valvo, kuinka rahat kulutetaan tähän nimenomaiseen järjestelmään, ja tämän takia tuhlaamme miljoonia ja taas miljoonia eurooppalaisten veronmaksajien euroja ja puntia. On mahdotonta uskoa, että olemme ryhtyneet tähän omituiseen järjestelmään vain siksi, että haluamme itsellemme tällaista turhamaisuutta.
Syed Kamall (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, kuunnellessani keskustelua eilen muistelin Queen-yhtyeen kappaletta Bohemian Rhapsody ja sen kuolemattomia sanoja ”Galileo, Galileo”. Pohdin kappaleen sanoja. ”Is this the real life? Is it just fantasy? Caught in a landslide, With no escape from reality, Open your eyes, Look up to the sky and see.” Kiinalaiset tulivat. He näkivät. He lähtivät pois ja ovat rakentamassa omaa järjestelmäänsä. Venäläiset nykyaikaistavat omaa järjestelmäänsä, Glonasia, ja tämän lisäksi Yhdysvaltojen GPS-järjestelmää, jota käytämme jo ilmaiseksi, parannetaan, jotta se olisi entistäkin tarkempi ja käyttäjäystävällisempi.
Meidän ei pitäisi tuhlata veronmaksajien kovalla työllä ansaitsemia rahoja neljänteen satelliittijärjestelmään, joka ei tarjoa mitään etuja muihin nähden. Saanen sekoittaa kielikuvia ja sanoa, että meidän on ammuttava tämä valkoinen elefantti taivaalta. Äänestin mietintöä vastaan.
Roger Helmer (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, minäkin äänestin Elena Barsi-Patakyn mietintöä vastaan. Hanke on pelkkää poliittista turhamaisuutta hieman samaan tapaan kuin eurot. Ja kuten euroilla, ei tällä hankkeellakaan ole mitään taloudellista tai teknistä oikeutusta. Se on turha, se on tarpeeton, se on jo vanhentumassa.
Kuten kollegani jo osoitti, yksityinen sektori tuli ja katsoi hanketta ja päätti, ettei se halua osallistua siihen, koska siinä ei ole mitään järkeä. Kiinalaiset tulivat ja katsoivat hanketta, ottivat siitä parhaat ideat ja päättivät pyrkiä parempaan ratkaisuun itse. Kun otetaan huomioon maailmanlaajuisen paikantamisjärjestelmän sotilaskäyttömahdollisuudet, meidän kaikkien olisi pysähdyttävä ja huomattava se ilmeinen huoli, jonka aiheuttavat kiinalaiset, jotka lähtivät ja toteuttivat.
Meidän ei pitäisi tuhlata veronmaksajien rahoja tähän turhaan poliittiseen liikkeeseen.
Daniel Hannan (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, kun Galileo-hanke sai alkunsa, presidentti Chirac kuvasi sitä välttämättömäksi Yhdysvaltain teknisen imperialismin torjumiseen. Tämä onkin todella ainoa mahdollinen perustelu hankkeelle. En aio toistaa perusteluja, jotka kuulimme juuri kolmelta arvoisalta ystävältäni: hankkeessa ei ole taloudellisesti järkeä, siinä ei ole teknisesti järkeä, ja voimme käyttää Yhdysvaltojen GPS:ää ilmaiseksi.
Asia, jonka haluan tuoda ilmi – ja vetoan yhdentymistä kannattaviin kollegoihini parlamentissa, koska uskon, että tästä asiasta voi olla huolestunut myös olematta euroskeptikko – asiani on seuraava: huomatkaa, mitä eilisessä äänestyksessä tapahtui, kun arvoisa ystäväni Christopher Heaton-Harris kysyi meiltä, mistä äänestimme. Kukaan parlamentissa ei voinut nimetä virastoa, jonka olimme juuri äänestäneet läpi.
Ette tee itsellenne palvelusta edes eurooppalaisen hankkeen tukijoina, jos annatte veronmaksajienne rahat näihin suunnitelmiin, joissa kannatetaan ”Eurooppa oikeassa tai väärässä” -asennetta, pysähtymättä pohtimaan, käytettiinkö rahat tehokkaasti vai hävisivätkö tai varastettiinko ne. Pyydän kaikkia kollegoitani yrittämään ja antamaan veronmaksajille vastinetta rahoille heidän omasta näkökulmastaan.
Puhemies. − (IT) Kiitos. Tässä olivat kaikki puheenvuorot ja äänestysselitykset tästä mietinnöstä. Ennen kuin siirrymme seuraavaan, haluaisin käyttää tilaisuutta hyväkseni ja hyvästellä Raffaele Lombardon ja toivottaa hänellä hyvää jatkoa uudessa tehtävässä.
Árpád Duka-Zólyomi (PPE-DE). – (HU) Kiitos, arvoisa puhemies. Tuin entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa koskevaa mietintöä, koska siinä välitetään makedonialaisille tärkeä viesti. Maa on kehittynyt paljon vuoden 2007 mietinnöstä. Taloudelliset tulokset ovat hyviä, ja lainsäädännössä on edistytty. Sisäpolitiikassa lähestytään yhteisymmärrystä, ja eri kansalliset ja etniset yhteisöt pystyvät elämään rinnakkain. Tukemalla Ohridin puitesopimusta ja Badinterin periaatetta johdonmukaisesti poliittisissa kysymyksissä noudatetaan henkeä, joka tukee suhteellista edustuksellisuutta ja vähemmistöidentiteettien säilyttämistä. Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian taloudellinen ja sosiaalinen kehitys on monimutkaista, ja vuonna 2005 se jätti jäsenyyshakemuksen EU:hun. Bukarestin Nato-huippukokouksen, missä Kreikan pikkumainen ja epäjohdonmukainen käytös oli pääosassa, kielteinen viesti oli valitettava. Olen varma, että EU ei pidä terminologiaa esteenä jäsenyydelle, ja olen iloinen, että parlamentti on päässyt tästä sopimukseen. Päätöksemme välittää myönteisen viestin, sillä maa on pettynyt hylkäämisiin ja EU:n viivästelyyn. Nyt on aika aloittaa aidot ja todelliset liittymisneuvottelut maan kanssa. Kiitän mielenkiinnostanne.
Gyula Hegyi (PSE). – (HU) Äänestin Makedoniaa koskevasta mietinnöstä jokseenkin epäileväisenä. On totta, että olemme asettaneet entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle lisää vaatimuksia, mutta teemmekö tosiaan kaikkemme euroatlanttisen yhdentymisen hyväksi? Kosovon itsenäisyyskehityksessä ja Makedonian Nato-jäsenyyden hylkäämisessä voi vaania vaaroja. Vähemmistöseparatistit ja enemmistönationalistit voisivat järkyttää helposti Makedonian herkkää tasapainoa. Euroopan unioni ja Yhdysvallat puuttuvat usein Makedonian politiikkaan. Odotamme ja vaadimme Makedonian johtajilta monia epäsuosittuja toimenpiteitä. Tämä merkitsee vastuuta, sillä me itse olemme vastuussa pienen valtion ja euroatlanttisen yhdentymisen vakaudesta. Olisi suotavaa, että jokainen ottaisi tämän vastuunsa vakavasti.
Bernd Posselt (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, tämänpäiväinen äänestys on läpimurto Makedonian pikaisessa liittymisessä Euroopan unioniin. Menestys on edesmenneen presidentti Boris Trajkovskin työn ansiota. Hän oli henkilökohtainen ystäväni ja yleiseurooppalainen henkilö, joka hahmotteli tämän kehityskulun. Menestys kuuluu osaltaan myös Makedonian nykyiselle hallitukselle ja sen pääministeri Gruevskille ja ulkoasiainministeri Milososkille, jotka ovat kehittäneet ystävyyssuhteita kaikkialla Euroopassa tälle eurooppalaiselle valtiolle: valtiolle, jonka vähemmistöpolitiikka on erinomaista, jonka kehitys on erinomaista ja jolle haluamme antaa vankan tukemme.
Haluan välittää selvän viestin: pyydän kollegoitamme Kreikasta antamaan vihdoin myöten nimikysymyksessä. Parlamentti on ilmaissut tänään erittäin selvästi, että se kieltäytyy kaikista nimikysymykseen liittyvistä saarroista ja että kahdenvälisten kysymysten ei pitäisi olla este liittymiselle. Tämän viestin olemme välittäneet tänään parlamentin erittäin suurella enemmistöllä, ja se on kuuluva varoituslaukaus hallituksille, jotka estävät edistystä. Vetoan kaikkiin tämän saarron poistamiseksi Euroopan edun nimissä.
Makedonia on eurooppalainen valtio, ja toivomme, että liittymisneuvottelujen aloituspäivä voidaan määrittää tämän vuoden loppuun mennessä.
Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Arvoisa puhemies, haluaisin vastata eiliseen keskusteluun. Useimmat meistä varoittivat, että Kiina himoitsee Afrikasta öljyä ja vaihtaa sitä aseisiin ja että näin tuetaan korruptiota ja diktatuureja ja pahennetaan köyhyyttä. Lisäksi miljardeja kiinalaisia tuotteita virtaa Afrikkaan, mikä tekee afrikkalaisista tuotteista toivottoman kilpailukyvyttömiä. Tästä niin kutsutusta varauksettomasta politiikasta on tulossa yhä suurempi este vuosituhattavoitteiden – kehitysmaiden nälän ja köyhyyden hävittämisen – saavuttamiselle. Olin yllättynyt komission jäsen Michelin jokseenkin tunteellisesta lausunnosta siitä, että jos komissiolla olisi poliittinen valta liittyä Kiinan puolelle, se tekisi niin. Yllättävää oli myös, että hän puolusti Kiinan oikeutta jatkaa erikoislaatuista, varauksetonta ulkopolitiikkaa siitä huolimatta, että Kiina on YK:n turvallisuusneuvoston jäsen ja näin siis vastuussa maailman kehityksestä Euroopan unionin tavoin. Vastustan sitä, että komission jäsen esittää tällaisia tunteellisia lausuntoja.
Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, Kiinan asema maailmanlaajuisessa talouskehityksessä on erittäin tärkeä. Kiina on menestyksen symboli Afrikan kansoille.
Viimeisten 25 vuoden aikana Kiina on luonut mahdollisuudet 400 miljoonalle kansalaiselleen ja nostanut heidät pois äärimmäisestä köyhyydestä. Lisäksi yli 200 miljoonaa kiinalaista on siirtynyt keskiluokkaan. Kiinalla on runsaasti kokemusta talouskasvun luomisesta. On oletettavaa, että tämä vaikuttaa myönteisesti myös Afrikan maihin. Afrikan ja Kiinan välisen kaupan on arvioitu nousseen vuoden 1995 neljästä miljoonasta Yhdysvaltain dollarista vuoden 2006 55 miljoonaan dollariin. Afrikka on Kiinalle tärkeä raaka-aineiden lähde. Kiinan talous tarvitsee jatkuvasti enemmän energia- ja raaka-ainevaroja. Kiina tekeekin kaikkensa ollakseen pysyvästi läsnä Afrikassa.
Syed Kamall (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, olen erityisen kiinnostunut tästä mietinnöstä, koska työskennellessäni aiemmin tutkijana tarkastelin Kiinan suoria ulkomaisia sijoituksia, sekä sisäisiä että ulkoisia, ja Afrikan sijoituksia ja kehitystä.
Mietintö on mielestäni melko oikeudenmukainen. Mielestäni meidän EU:na ja sen jäsenvaltioina pitäisi olla tyytyväisiä kiinalaisiin sijoituksiin Afrikassa, varsinkin infrastruktuurisijoituksiin, koska niiden ansiosta paikalliset yrittäjät ja kansalaiset voivat vaurastua ja käydä kauppaa päästäkseen köyhyydestä.
Meidän on tiedostettava samalla Kiinan jano ja nälkä luonnonvaroihin, jotka ovat heidän eräänlaiset varojenetsintämotiivinsa. Meidän olisi pyrittävä työskentelemään Kiinan kanssa ja selvittämään ongelmat erityisesti toimittaessa vastenmielisten hallitusten kanssa.
Yksi huolenaiheistani Kiinan politiikassa on, että se tuhoaa EU:n ja muiden avunantajien yritykset tarjota ehdollisuutta tai panna avulle ehdot. Voimme esittää avulle erilaisia ehtoja taataksemme paremman hallinnon, mutta kiinalaiset tulevat ja tuhoavat tämän.
Yleisesti ottaen mietintö on oikeudenmukainen, ja äänestin sen puolesta.
Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin Lidia Joanna Geringer de Oedenbergin mietinnön puolesta ja ehdotin, että ehdotus kodifioiduksi versioksi neuvoston asetuksesta perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan soveltamisesta linjaliikennettä harjoittavien varustamoiden sopimuksiin, päätöksiin ja yhdenmukaistettuihin menettelytapoihin (konsortiot) hyväksyttäisiin ensimmäisessä käsittelyssä yhteispäätösmenettelyssä.
Koska ehdotus liittyy kodifiointimenettelyyn, sitä ei ole tarkistettava ”virallisesti” parlamentin valiokunnassa, eikä näin tehtykään. Käytän tätä äänestysselitystä kuitenkin hyväkseni, koska haluan kertoa, miten hämmästynyt olin siitä, että Euroopan unioni viivytteli sellaisten tekstien kodifioinnissa, joita on tarkistettu jo useita kertoja ja jotka ovat ajan myötä muuttumassa jatkuvasti vaikeammiksi lukea ja noudattaa. Kodifiointiprosessista on säädetty toimielinten välisessä sopimuksessa, joka tehtiin 20. joulukuuta 1994 Euroopan neuvoston joulukuussa 1992 esittämän poliittisen aikomuksen seurauksena. Sopimuksella annetaan kodifioimiseen nopeutettu menetelmä.
Tuen täysin sääntöjen kodifioimistarvetta. Se on välttämätöntä demokratialle, oikeussäännöille, opiskelijoiden koulutukselle, kansalaisten ja oikeudenkäyttäjien oikeanlaiselle lainkäytölle ja niin edelleen.
Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Olen tyytyväinen, että yhteinen kanta hyväksyttiin. Kannalla ratkaistaan vanha ongelma sovittelusta siviili- ja kauppa-asioissa, vaikka direktiivi rajoittuukin rajatylittäviin tapauksiin EY:n perustamissopimuksen 65 artiklan rajoittavan tulkinnan perusteella, mutta kiistojen laajempaa määritelmää käyttäen.
Pidän kuitenkin valitettavana, että yhteisen kannan ansiosta direktiiviä ei voida panna täytäntöön vapaaehtoisilla sopimuksilla osapuolten välillä, vaikka onkin totta, että jäsenvaltioiden sääntöjä oikeusmenettelyistä ei aina voida tarkistaa osapuolten välisillä sopimuksilla. Kaiken kaikkiaan tämä yhteinen kanta on hyvä. Siinä pysytään uskollisena alkuperäiselle tarkoitukselle, joka oli riidanratkaisumenettelyihin pääsyn helpottaminen ja riitojen sovinnollisen ratkaisemisen suosiminen kannustamalla sovitteluun ja varmistamalla tyydyttävä yhteys sovittelun ja oikeusmenettelyjen välille.
Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin Etelka Barsi-Patakyn mietinnön puolesta. Tarkistusten mukaan siinä esitetään, että ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi muutetusta ehdotuksesta eurooppalaisten satelliittiradionavigointiohjelmien (EGNOS ja Galileo) toteuttamisesta hyväksytään.
Onnittelen liikenneasioista vastaavaa komission varapuheenjohtajaa Jacques Barrot’ta hänen päättäväisyydestään, selvästä lähestymistavastaan ja arvostelukyvystään ja poliittisesta vakaumuksesta tässä vaikeassa kysymyksessä. Julkinen sektori on pelastanut valmistajat, jotka olivat joutuneet umpikujaan hyväksyttävän strategian ja erityisesti taloudellisten riskien osalta. Kaikkien, ja erityisesti Euroopan parlamentin, päättäväisyyden ansiosta on ollut mahdollista nostaa 100-prosenttista julkista rahoitusta 3,4 miljardin euron verran. Onkin kansalaisten edustajien vastuulla löytää ratkaisu tähän kriisiin. Käyttöönoton pitäisi tapahtua vuonna 2014 ja satelliittien sijoittamisen vuoteen 2013 mennessä. Tapaus osoittaa, että on pohdittava pikaisesti eurooppalaisia varoja, jotka voidaan ottaa käyttöön julkisten sijoitusten rahoittamiseen silloin, kun yksityiset markkinat niin haluavat.
Charlotte Cederschiöld ja Gunnar Hökmark (PPE-DE), kirjallinen. − (SV) Hyväksyimme neuvoston ja parlamentin välillä neuvotellun ehdotuksen EGNOS- ja Galileo-satelliittiradionavigointiohjelmista, joiden osalta parlamentti oli jo päättänyt talousarviokysymyksestä oman kantamme vastaisesti. Painotamme, että vastustimme tutkimusmäärärahoista otettavien varojen käyttöä näihin hankkeisiin. Lisäksi olemme pyytäneet komissiolta tilitystä siitä, miten se aikoo kerätä näiden hankkeiden kaupallisen rahoituksen.
Olemme kuitenkin tyytyväisiä, että neuvotellun ehdotuksen myötä Euroopan parlamentti voi arvioida hankkeita ja vaikuttaa niihin.
Carlos Coelho (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Euroopan maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä (GNSS) ensimmäisenä yhteisön infrastruktuurina ja avaruus- ja teknologia-alan luonteensa takia on toteutettavissa vain yhteisestä tahdosta. Eurooppalaisen GNSS:n on tarkoitus muodostua kahdesta ohjelmasta: EGNOSista ja Galileosta.
GNSS:n merkitys on siinä, että se on vaihtoehtoinen järjestelmä, joka täydentää Yhdysvaltojen ja Venäjän järjestelmiä. Tavoitteeseen kuuluvat strategian, talouden, teollisuuden ja turvallisuuden alat sekä monia muita hyötyjä, joita yksikään jäsenvaltio ei yksinään voi saada.
Tämä on ensimmäinen ohjelma, jossa käytetään yhteisön rahoitusta ja infrastruktuuria, minkä takia parlamentilla ja neuvostolla on entistä suurempi yhteinen vastuu ohjelmien järjestämisen ja toiminnan sääntelystä.
Edellä mainituista syistä ja siksi, että tämä hanke on historiallinen ja strateginen merkkipaalu Euroopan unionin teknologisessa kehityksessä ja itsenäisyydessä, GNSS ja edellä mainittu mietintö saavat täyden tukeni, sillä ne muodostavat tulevaisuuden ratkaisun.
Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Galileo on esimerkki laajamittaisesta teknisestä hankkeesta, jota yksikään jäsenvaltio ei saisi yksin aikaan. Suhtauduin myönteisesti siihen, että hanke rahoitettaisiin EU:n talousarviosta alusta alkaen. Valitettavasti on käynyt selväksi, että EU ei ole pystynyt hoitamaan tätä valtavaa tehtävää tyydyttävällä tavalla. Esittelijä sanoo, että syynä tähän olivat ”sisäiset erimielisyydet”. Tämä on mielestäni erittäin valitettavaa, enkä kykene ymmärtämään, että neuvosto ei ole voinut hyväksyä valtavaa lisäystä talousarviossa. Nyt komission tehtäväksi jää paremman rahoitusratkaisun esittäminen tälle tärkeälle hankkeelle.
David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Olen tyytyväinen, että Galileo-hanke on käynnistetty vihdoin. Etelka Barsi-Patakyn mietintö eurooppalaisten satelliittiradionavigointiohjelmien toteuttamisesta on merkki kehityksestä ja eduista, jotka vaikuttavat moniin aloihin Euroopan avaruuspolitiikasta, tutkimuksesta ja innovoinnista alkaen aina yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan ja Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan asti. Äänestin mietinnön puolesta.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) GPS-järjestelmällä tarjotaan jo nyt monia palveluita, joita saisimme eurooppalaisen satelliittiradionavigointiohjelma Galileon myötä. Meidän ei kuitenkaan pitäisi olla riippuvaisia satelliittiradionavigointimonopolista, jota Yhdysvallat hallitsee ja jonka Yhdysvaltain armeija perusti. Jopa GPS-satelliittien reitit on suunniteltu niin, että niiden peittoalue on hyvä ensisijaisesti alueilla, joissa Yhdysvalloilla on käynnissä sotilastoimia. Oman järjestelmämme ansiosta voimme määrittää Euroopan kannalta parhaat mahdolliset lentoreitit.
Hankkeen strategisen tärkeyden takia äänestin mietinnön puolesta, vaikka rahoituskysymystä ei ole ratkaistu vielä täysin.
Teresa Riera Madurell (PSE), kirjallinen. − (ES) Koska puhemies keskeytti puheeni, sillä hän noudatti puheaikaa paljon ankarammin minun kohdallani kuin edeltävien puhujien kohdalla, haluaisin lisätä muutaman huomion. Meidän pitäisi olla ilahtuneita siitä päättäväisyydestä, jolla toimielimet selvittävät hankkeen ylä- ja alamäet. Olemme vihdoin valmiita aloittamaan varman suunnittelun Galileon käynnistysvaihetta varten. Olemme myös erittäin iloisia työstä, joka on tehty, jotta ohjelmaan voitaisiin osallistua mahdollisimman laajasti.
Tämän sanottuani haluan mainita erittäin tärkeän asian eli hankkeen siviililuonteen, joka on ehdoton edellytys toimien avoimuuden varmistamiseksi. Eurooppalaisen järjestelmän itsenäisyyden ansiosta käyttäjille tarjotuista palveluista voidaan olla varmoja, ja näin laatu taataan. Nämä ehdot ovat erittäin tärkeät uusien kaupallisten sovellusten kehittämisessä, ja pienet ja keskisuuret yrityksemme saavat tästä upean tilaisuuden suurine ympäristö- ja yhteiskuntamahdollisuuksineen. Sokeille tarkoitettu navigointi, vammaisille helppopääsyisimpien reittien suunnittelu, Alzheimerin tautia sairastaville tarjottava apu ja hätätilanteeseen joutuneiden ihmisten nopea paikantaminen ovat kaikki esimerkkejä käyttötavoista, joilla elämää voidaan parantaa.
Euroopan parlamentti on antanut Galileo-hankkeelle aina täyden tukensa lainsäädännöllä ja talousarviossa ja pitänyt sitä selvästi strategisena hankkeena.
Lydia Schenardi (NI), kirjallinen. – (FR) Tarvittiin yksitoista vuotta tuskaista päättämättömyyttä ja poliittisia ja hallinnollisia kiistoja, jotta päästiin sopimukseen eurooppalaisen satelliittiradionavigointijärjestelmän luomisesta. Viideksi vuodeksi arvioitu viivästyminen johtuu valitusta menettelytavasta, johon kuuluu julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus, kansainvälinen yhteistyö Euroopan unionin ulkopuolella, kaikkien jäsenvaltioiden olennainen osallistuminen ja Euroopan unionin säädelty asema. Jos näitä periaatteita ja menettelytapoja olisi käytetty sellaisiin teknologia- ja teollisuushankkeisiin kuin Airbus ja Ariane, Euroopalla ei todennäköisesti tällä hetkellä olisi omaa lentokonevalmistajaa tai kantorakettia.
Vaikka lopputulos ei olekaan täysin tyydyttävä, on kokemuksista voitu oppia. Suuria strategisia hankkeita sellaisilla aloilla, joissa yksityinen sektori ei voi tai halua ottaa riskejä, voidaan käynnistää vain, jos julkisviranomaiset ovat ainoita päätöksentekijöitä ja rahoittajia. Näissä hankkeissa tarvitaan nimittäin poliittista näkemystä eikä pelkkää talouslogiikkaa. Toiseksi tämän kaltaisissa hankkeissa on otettava huomioon, että niiden oli käytävä läpi yhteisön toimielimet ja toimenpiteet, jotka aiheuttivat haittaa ja toimivat kielteisesti ja lisäsivät ideologisia rajoituksia, kun taas hallitustenvälinen yhteistyö osoittautui tehokkaaksi. Toivokaamme, että nämä kokemukset on nyt painettu hyvin mieleen.
Silvia-Adriana Ţicău (PSE), kirjallinen. − (RO) Äänestin eurooppalaisten satelliittiradionavigointiohjelmien toteuttamista koskevan neuvoston asetuksen tarkistuksesta laaditun mietinnön puolesta. Galileo-hankeella, yhdellä näiden ohjelmien osalla, on useita käyttötarkoituksia, ja sitä voidaan käyttää liikenteenvalvontaan, kuljetuslogistiikkaan, luonnonkatastrofien estämiseen ja niihin reagoimiseen ja kaupan ja hallinnon palveluihin.
Aina siitä lähtien, kun yhteisön talousarviosta vuodelle 2008 keskusteltiin ensimmäistä kertaa, Euroopan parlamentti on pitänyt tätä hanketta ensisijaisena ja pyytänyt tarvittavien varojen osoittamista ja toimielintenvälisen sopimuksen tarkistamista hankkeen toteuttamiseksi. Vuoden 2009 maaliskuusta alkaen EGNOS-ohjelma tulee käyttöön, ja myös Galileo-ohjelma pitäisi ottaa käyttöön vuoden 2013 loppuun mennessä.
Galileo-hankkeisiin tarvittavien talousarviovarojen arvioidaan olevan 3 105 miljardia euroa kaudelle 2007–2013. Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto tunnustavat hankkeen strategisen tärkeyden ja tukevat sen toteuttamista. Euroopan komission on tiedotettava parlamentille ja neuvostolle säännöllisesti hankkeen toteuttamisen edistymisestä.
Onnittelen esittelijää Elena Barsi-Patakya siitä tavasta, jolla hän työskenteli kaikista poliittisista ryhmistä olevien kollegojen kanssa tämän asetuksen hyväksi.
Carlos Coelho (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Kyseessä olevalla direktiivillä pyritään luomaan yhdenmukainen asema niille kolmansien maiden kansalaisille, jotka oleskelevat laillisesti EU:n alueella viiden vuoden laillisen, jatkuvan jäsenmaassa oleskelun jälkeen.
Tämän aloitteen tarkoituksena on laajentaa direktiivin soveltamisalaa kansainvälistä suojelua saaviin henkilöihin, jotta heille voidaan tarjota oikeusvarmuus heidän asuinpaikastaan ja oikeuksista, jotka ovat verrattavissa EU:n kansalaisten oikeuksiin.
Asiassa on kuitenkin vielä pieni aukko, koska direktiivillä ei säädetä molemminpuolisesta tunnustamisesta ja vastuunsiirrosta toisen jäsenvaltion kansainvälisen suojelun osalta. Tämä tarkoittaa, että kolmannen maan kansalaisille ei voida taata oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen ja asettumiseen EU:n sisällä heti aseman tunnustamisesta alkaen. Tällaisten siirtoa koskevien pyyntöjen arvioinnissa noudatetaan edelleen vuoden 1951 Geneven yleissopimusta ja Euroopan neuvoston piirissä tehtyä pakolaisia koskevan vastuun siirtämisestä tehtyä eurooppalaista sopimusta.
Tässä tilanteessa on myös olennaisen tärkeää, että asianosaisessa toisessa jäsenvaltiossa noudatetaan palauttamiskiellon periaatetta, jotta kyseessä olevaa henkilöä ei lähetetä takaisin maahan, jossa hän olisi vaarassa. Tämä henkilö voidaan lähettää korkeintaan takaisin siihen jäsenvaltioon, jossa hänelle alun perin myönnettiin tällainen suojelu.
Kaikkien muiden seikkojen osalta uskon, että samat edellytykset on täytettävä ja että näihin henkilöihin on kohdistuttava samat vaatimukset direktiivissä määrätyllä tavalla.
Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Martine Rouren mietintöä tai direktiiviä, jota mietinnöllä pyritään tarkistamaan, ei voida hyväksyä. On järjetöntä antaa pitkään oleskelleen asema kansainvälistä suojelua saaville henkilöille edes väliaikaisesti, jos heille ei aseteta ehtoja varoista tai vähimmäiskotoutumisesta, silloinkin, kun asema voidaan antaa vasta viiden vuoden oleskelun jälkeen.
Lisäksi ehdotetut säännökset tarkoittavat käytännössä näiden henkilöiden suojaamista maastakarkoitukselta, myös karkotukselta toiseen jäsenvaltioon, paitsi siinä tapauksessa, että tällainen henkilö tekee vakavan rikoksen. Näin olisikin mahdotonta kieltää näiltä henkilöiltä oikeutta oleskella heidän itsensä valitsemassa jäsenvaltiossa heidän olosuhteistaan tai yhteiskunnallisista asenteistaan huolimatta. Tämä etuoikeus ylittäisi valtioiden itsemääräämisoikeuden sen valitsemisesta, kuka saa asua valtion alueella ja missä asemassa ja missä olosuhteissa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden mukaisesti.
Tiedätte kaikki, että kansainvälistä suojelua käytetään muutenkin heikon maahanmuuttovalvonnan ja -rajoitusten kiertämiseen, ja tähän on itse asiassa täysin taloudelliset syynsä. Tiedätte, että kyseisissä olosuhteissa toissijaista suojelua suositaan usein enemmän kuin pakolaisasemaa, koska se on lyhyempi ja joustavampi. Jos kyseisen aseman saaneista henkilöistä voi tulla pitkään oleskelleita asukkaita, kannustaa tämä entisestään maahanmuuttoon.
Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Mietinnössä on useita ehdotuksia siitä, miten kotoutetaan henkilöt, joille on myönnetty kansainvälinen suojelu. Olisimme tukeneet näitä ehdotuksia, jos äänestys olisi järjestetty Ruotsin parlamentissa.
Täällä ehdotuksista tulee kuitenkin osa yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän luomista. Mietinnössä itsessään suunnataan kohti anteliasta turvapaikkapolitiikkaa. Samanaikaisesti se on osa ”Euroopan linnoituksen” rakentamista. Geneven yleissopimuksen tarjoamaa suojaa heikennetään EU:ssa, jossa omitaan vastuu päättää siitä, kenelle suojelu myönnetään ja missä muodossa.
Emme voi vastata mitenkään muuten kuin kieltävästi EU:n tason yhteisen pakolaispolitiikan kaikkiin muotoihin, koska muuten jäsenvaltiot menettäisivät mahdollisuuden hallita sitä suuntaa, mihin politiikka on menossa. YK:n yleissopimusten olisi pysyttävä sääntelyvälineenä, jolla taataan turvapaikanhakijoiden oikeudet kansainvälisessä yhteisössä.
Jens Holm, Esko Seppänen, Søren Bo Søndergaard ja Eva-Britt Svensson (GUE/NGL), kirjallinen. − (EN) Äänestimme tänään tyhjää Martine Rouren mietinnöstä, vaikka tuemmekin periaatteessa mietinnön takana olevaa ajatusta. On varmistettava, että pakolaisilla ja väliaikaisen tai toissijaisen suojelun nojalla valtiossa oleskeluun oikeutetuilla henkilöillä on samat oikeudet kuin samassa valtiossa pitkäaikaisesti oleskelevilla henkilöillä direktiivin 2003/109/EY soveltamisalan mukaisesti. Meidän mielestä näistä asioista on kuitenkin päätettävä jäsenvaltioissa, ei EU:ssa.
David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Tuen Martine Rouren mietintöä direktiivin 2003/109/EY soveltamisalan laajentamisesta koskemaan kansainvälistä suojelua saavia henkilöitä. Mietinnöllä pyritään varmistamaan, että kansainvälistä suojelua saavat henkilöt ovat oikeutettuja samoihin oikeuksiin kuin me EU:n kansalaisina, kun he ovat oleskelleet EU:ssa laillisesti viisi vuotta. Pidän tätä järkevänä tarkistuksena aiempaan direktiiviin ja äänestin mietinnön puolesta.
Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Vuosien 2005–2012 huumestrategian ansiosta Euroopan unioni on luonut perustan huolestuttavan, jatkuvasti kasvavan ja erityisesti haavoittuvaisimpia ryhmiä, esimerkiksi nuoria ja naisia, koskettavan ilmiön torjumiseksi. Kyse on huumeiden leviämisestä Euroopassa.
Mainittujen tavoitteiden on oltava saavutettavissa, ja tämän takia EU tarvitsee sitoutumista kansalaisyhteiskunnalta, jolla on merkittävä osa, kun ehkäistään huumeiden väärinkäytön leviämistä.
Psykologinen vakaus, potilaan seuranta katkaisuhoidon jälkeen, yhteiskunnan ja työn kannalta vaihtoehtoisen elämäntyylin luominen. Nämä ovat vain joitakin eduista, jotka saadaan kyseisellä alalla toimivien kuntoutuskeskusten, ei-kaupallisten elinten ja kansalaisjärjestöjen työstä.
Tämän takia minä toivon esittelijän tavoin, että tätä ongelmaa käsitteleville yhteisöille ohjataan suoraa taloudellista tukea ja että sopiva veropolitiikka osoitetaan järjestöille, jotka toteuttavat niin kutsuttua työterapiaa, toisin sanoen kuntoutusta työn kautta. Odotan erityisesti, että jäsenvaltiot ryhtyvät tarjoamaan erityisiä verohelpotuksia tai poistamaan liiallista byrokratiaa.
Meidän on vältettävä sellaista tilannetta, jossa kansalliset talousarviorajoitteet tai pelkkä byrokratia pakottaisivat sulkemaan nämä laitokset, joiden työ huumeriippuvaisten auttamisessa takaisin tavalliseen elämään on korvaamatonta.
Slavi Binev (NI), kirjallinen. − (BG) Tuin Giusto Catanian mietintöä ja haluaisin lisätä, että huumeongelmaan ei ole yksinkertaista ratkaisua. Huumeiden väärinkäyttö ja laiton kauppa tuhoavat yhteiskuntaa rikoksilla ja korruptiolla, jotka liittyvät niihin, ja huumeisiin liittyvät tartuntataudit (AIDS, hepatiitti) ovat vakava uhka kansanterveydelle.
Uskonkin, että tehokkaana vastatoimena tarvittaisiin ponnistusta, johon osallistuisivat järjestöt, kansalaisyhteiskunta ja tiedotusvälineet ja jossa olisi kattava ohjelma, jonka kautta koulutuksella, uskonnolla ja urheilulla voitaisiin osallistua ongelman ratkaisemiseen, ja ne voisivat toimia esteinä, jotka pitäisivät lapset pois tästä synnistä. Jos urheilun ja uskonnon opetukseen kannustetaan koulujen opetussuunnitelmissa ja koulujen ulkopuolella, saavat lapset paremmin tietoa huumeiden tappavasta vaikutuksesta. Kun lainvalvonnan ja kansalaisyhteiskunnan ponnistelut yhdistetään erityisesti paikallisyhteisöjen tasolla, on EU:n huumestrategian täytäntöönpanossa ja kehittämisessä mahdollista päästä parempiin tuloksiin.
Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Esittelijä vaatii, että Euroopan tasolla toimivalla, kansalaisyhteiskunnan toimijoista koostuvalla järjestöllä olisi selvää lisäarvoa verrattuna kansallisiin, alueellisiin ja paikallisiin kansalaisjärjestöihin. Mielestämme tätä ei voi mitenkään hyväksyä, sillä huumepolitiikka on suorassa yhteydessä rikoslainsäädäntöön ja käsitykseen rikoksesta ja rangaistuksesta yksittäisissä valtioissa. Lisäksi huumepolitiikka on suunniteltava niin, että siinä huomioidaan jokaisen valtion kulttuuriset ja yhteiskunnalliset näkökohdat, jotta voidaan auttaa tehokkaasti kovaosaisia ihmisiä, jotka tarvitsevat yhteiskunnan apua palatakseen toiminnalliseen elämään.
Päätimme siis äänestää koko mietintöä vastaan.
Carl Lang (NI), kirjallinen. – (FR) Vaikka onkin totta, että huumeidenkäyttöä torjuttaessa tiedotus, ehkäisy ja valveutuneisuus ovat olennaisia, jotta voidaan välttää huumeriippuvuuden vaarat käyttäjien fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle, ei tämä kaikki valitettavasti kuitenkaan riitä.
Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen mukaan yli 70 miljoonaa eurooppalaista on polttanut kannabista ja 60 prosenttia ihmisistä, jotka käyvät diskoissa Ranskassa, Italiassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa, on käyttänyt kokaiinia. Tästä on pääteltävä, että eurooppalaiset tiedotus- ja viestintästrategiat ovat täysin tehottomia, sillä huumeiden toimittaminen ja kysyntä ovat valitettavasti kasvussa kaikkialla Ranskassa ja Euroopassa.
Minkäänlaisia kompromisseja ei voida hyväksyä, kun kyse on huumeiden käytöstä ja myynnistä. Vain nollatoleranssi toimii.
Tämän todistavat ne vahingot, jotka ovat aiheutuneet tuhansille uhreille vapaamielisen, kokeilevan huumepolitiikan takia.
Roselyne Lefrançois (PSE), kirjallinen. – (FR) Sosialidemokraattisen ryhmän varjoesittelijänä olen omistanut paljon aikaa ja energiaa tälle aiheelle. Tarkoituksenani on sisällön osalta selvittää tarvetta vuoropuheluun kansalaisyhteiskunnan kanssa huumeiden vastaisesta taistelusta ja muodon osalta esittää teksti, jonka kaikki voivat lukea ja ymmärtää.
Kansalaisyhteiskunnan toimijoilla on ensikäden kokemusta ja innovointikykyä, ja mielestäni he voivat myötävaikuttaa hyödyllisesti kansallisiin ja eurooppalaisiin menettelytapoihin ehkäisemisestä ja tiedottamisesta sekä auttaa ihmisiä pois riippuvuudesta ja uudelleen takaisin osaksi yhteiskuntaa.
Tarvitaankin monia toimia eri aloilla: työpaikoilla, kouluissa, kaduilla ja vankiloissa.
Olenkin tyytyväinen tämän mietinnön hyväksymiseen. Mietinnössä ylistetään huumeita koskevan kansalaisyhteiskunnan foorumin perustamista ja korostetaan tiiviimmän yhteistyön tärkeyttä kansalaisyhteiskunnan ja unionin kaikkien toimielinten ja laitosten välillä.
Taistelu huumeita vastaan koskettaa meitä kaikkia, ja ne, jotka ovat taistelun eturintamassa, jotka työskentelevät päivittäin auttaakseen huumeriippuvaisia ja estääkseen yhä useampia joutumasta riippuvuuteen, ovat erityisen tärkeitä kumppaneita.
David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Huumeiden väärinkäyttö on huomattava ongelma yhteiskunnissa kaikkialla Euroopassa, eikä Skotlanti ole tästä poikkeus. Giusto Catanian suosituksissa kansalaisyhteiskunnan asemasta EU:n huumepolitiikassa pyydetään aivan oikeutetusti keskitetympää eurooppalaista lähestymistapaa tähän kysymykseen, jonka rajoja ei tunne kukaan. Kansalaisyhteiskunta on keskeinen tekijä ongelman kaikkiin puoliin puuttumiseksi, ja sen aloitteiden olisi saatava tukea EU:lta. Esittelijän suositukset on otettava huomioon, jos aiomme muodostaa toimivan politiikan, jolla taistellaan huumeiden väärinkäyttöä vastaan kaikilla rintamilla. Äänestin mietinnön puolesta.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) On kyseenalaista, voidaanko unikkojen laiton viljely vaihtaa lääketuotteiden teolliseen tuotantoon, mutta tätä kannattaa yrittää. Varmaa on, että Yhdysvaltojen Afganistanin politiikka ja EU:n toimettomuus laajenevassa oopiumituotannossa ovat pahentaneet ongelmaa.
Edistyksellisen huumepolitiikan on perustuttava huumejengien tehokkaaseen hajottamiseen, ulkomaalaisten huumeidenvälittäjien välittömään maastakarkottamiseen ja kohdennettujen, ensisijaisten toimien hyväksymiseen sekä parempien hoitopalvelujen tarjoamiseen huumeidenkäyttäjille. Huumeiden laillistamista ja vapauttamista vaaditaan yhä äänekkäämmin. Mutta jopa Sveitsissä, jossa heroiinia on jaettu lähes 15 vuoden ajan, on luovuttu toivosta, että tämä auttaisi riippuvaisia pääsemään riippuvuudesta eroon. Käsittelemässämme mietinnössä tuetaan voimakkaasti vapauttamista, minkä tähden äänestin sitä vastaan.
Zdzisław Zbigniew Podkański (UEN), kirjallinen. − (PL) Olen tyytyväinen tähän huumeita käsittelevään keskusteluun. Huumeet ovat vakava ongelma, mutta byrokraattiset ponnistelut eivät ole vähentäneet välittäjien toimintaa, vaan huumeita myydään edelleen kouluissa, korkeakoulutuskeskuksissa, asuinalueilla ja muilla julkisilla paikoilla, ja tämä todennäköisesti jatkuu tulevaisuudessakin.
Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen erityisistunnossa vuonna 1998 asetettiin tavoite huumeettoman maailman luomisesta 10 vuoden kuluessa. Kokousta seuranneina vuosina julkaistiin monia suosituksia, säännöksiä, päätöksiä, mietintöjä ja vihreä kirja. Olemme tänään äänestäneet jälleen yhdestä päätöslauselmaluonnoksesta. Olisikin hyvä pohtia, mitä tällä kaikella on saatu aikaan. Olen surullinen joutuessani sanomaan, että koskaan aiemmin ihmiskunnan historiassa huumeita ei ole ollut saatavilla yhtä helposti kuin nyt. Jäljelle jää vain, että huumeita voisi tilata internetistä.
Äänestin päätöslauselman puolesta, koska tuen kaikkia huumeidenvastaisia toimenpiteitä. Haluaisin kuitenkin korostaa, että ennen kuin pystymme eristämään tuottajat välittäjistä ja muuttamaan rikoslakia merkittävästi luodaksemme tehokkaan pelotteen huumeista elantonsa saaville ihmisille, ei tämä ongelma pienene. Päinvastoin se suurenee huomattavasti.
Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Uskoisin, että sekä Euroopan tasolla että kansallisesti ja paikallisesti on tarpeen edistää vuoropuhelua eri kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa ja välillä, jotta voisimme torjua huumeiden muodostamia vakavia vaaroja.
Kansalaisyhteiskuntaa on pidettävä unionin ja jäsenvaltioiden keskeisimpänä liittolaisena, kun halutaan saavuttaa EU:n huumestrategiassa asetetut tavoitteet.
Hoitoyhteisöjen käytännön kokemuksen ansiosta ne voivat tukea tiedotuskampanjoita antamalla enemmän ja parempaa tietoa huumeiden väärinkäytöstä aiheutuvista vaaroista ja mahdollista ehkäisyohjelmista.
Olle Schmidt (ALDE), kirjallinen. − (SV) Kukaan ei kyseenalaista huumeriippuvaisia auttavien kansalaisjärjestöjen valtavan, usein menestyksekkään työn merkitystä. Meidän on yhdistettävä voimamme pysyvästi taistelussa vahingollisia, riippuvuutta aiheuttavia aineita vastaan. Olikin ilahduttavaa saada mietintö, jossa korostetaan Euroopassa toteutettuja aloitteita.
Äänestin tänään tyhjää, mutta sillä ei ole mitään tekemistä mietinnön varsinaisen aiheen kanssa. Syynä oli se, minkä voi lukea ”Kansalaisyhteiskunnan sisäinen ulottuvuus” -otsikon alta. Jokin aika sitten – piinaava päätös, myönnän – äänestin sellaisen mietinnön puolesta, jossa tuettiin lailliseen unikonviljelyyn siirtymisen helpottamista Afganistanissa, jolloin tuotanto käytettäisiin kipulääkkeisiin. Yhtenä syynä tähän olivat monet mietinnöt, joissa käsiteltiin niitä kielteisiä seurauksia, jotka johtuvat satojen ruiskuttamisesta lentokoneista käsin ja afgaanien epätoivoisesta tilanteesta. Mietinnössä kannustetaan sekä erilliseen viljelyyn että ruiskutuksiin, mikä on epäjohdonmukaista. Mietinnössä tuetaan myös Euroopassa toimivia järjestöjä, jotka haluavat tuottaa kokapensaan lehdistä jalostettuja tuotteita esimerkiksi lääkinnällisiin tai muuten ”laillisiin” tarkoituksiin. Vastustan tätä vahvasti. Mietinnön päätarkoitus on kuitenkin hyvä, minkä takia päätin äänestää tyhjää.
Anna Záborská (PPE-DE), kirjallinen. − (SK) Päätöslauselmaesitys elinten luovutuksesta ja siirrosta kuuluu maailmanlaajuiseen keskusteluun lasten turvallisuudesta. Jotta lapsia voitaisiin suojella tehokkaasti, olen kehittämässä eurooppalaista kampanjaa ”Do you know where your child is now?” (Tiedätkö, missä lapsesi on nyt?).
Tämän päätöslauselman kohta, jossa käsitellään elinten laitonta kauppaa, liittyy suoraan kampanjaan.
Onkin aivan perusteltua vedota jäsenvaltioihin ja neuvostoon, jotta ne ottaisivat käyttöön tehokkaat toimenpiteet, joilla katkaistaisiin yhteys elinten puuttumisen ja elinten laittoman kaupan välillä.
Laittoman elinkaupan torjumisessa tarvitaan pitkäaikaista strategiaa, jolla pyritään poistamaan sosiaalinen epätasa-arvoisuus, joka aiheuttaa tällaisia toimintatapoja. Meidän on torjuttava elinten ja kudosten laitonta kauppaa, joka olisi kiellettävä kaikkialla varsinkin silloin, kun siinä on kyse alaikäisiltä otettujen elinten ja kudosten siirrosta. Olen erittäin tyytymätön siihen, että Europol ei ole toteuttanut tutkimusta elinten myynnistä ja laittomasta kaupasta vahvistettujen tapausten puutteeseen vedoten.
Kuitenkin Euroopan neuvoston ja Maailman terveysjärjestön raportit osoittavat selvästi, että laiton elinkauppa on ongelma myös unionin jäsenvaltioissa. Pyydämme Euroopan komissiota ja Europolia parantamaan laittoman elinkaupan valvontaa ja tekemään tarvittavat päätelmät. Toivon, että Slovakia voi hyödyntää EU:n puheenjohtajuuttaan edistääkseen tätä erittäin tärkeää asiaa.
Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Annoin puoltavan äänen Reimer Bögen mietintöön perustuvalle ehdotukselle Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. päivänä toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen muuttamisesta monivuotisen rahoituskehyksen mukauttamiseksi.
Tästä mukauttamisesta oli tullut väistämätön, koska rakennerahastoja, koheesiorahastoa, maaseuturahastoa ja Euroopan kalatalousrahastoa varten osoitetuista määrärahoista 2 034 miljoonan euron osuutta käypinä hintoina ei voitu eräiden otsakkeisiin 1 b ja 2 sisältyvien toimintaohjelmien hyväksymiseen liittyvien viivästysten vuoksi sitoa vuonna 2007 eikä siirtää vuodelle 2008. Olikin järkevää, että tämä summa siirrettäisiin seuraaville vuosille toimielinten välisen talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta annetun sopimuksen 48 kohdan mukaisesti maksusitoumusmäärärahojen enimmäismääriä vastaavasti korottaen.
Silvia-Adriana Ţicău (PSE), kirjallinen. − (RO) Äänestin kollegamme Bögen esittelemän, monivuotisen rahoituskehyksen mukauttamista koskevan mietinnön puolesta. Rakennerahastoille, koheesiorahastolle, maaseuturahastolle ja Euroopan kalatalousrahastolle osoitetuista maksusitoumusmäärärahoista vuonna 2007 käyttämättä jääneet määrät olisi siirrettävä tuleville vuosille. Näin 2 034 miljardia euroa siirretään toimielinten välisen sopimuksen 48 kohdan mukaisesti vuosille 2008–2013. Varat osoitetaan lähinnä vuodelle 2008 (noin 56 prosenttia), ja vuosina 2000–2013 tämän siirron vaikutuksesta tulee merkityksetön.
Meidän on tarkasteltava niitä syitä, jotka johtivat kyseisten varojen käyttämättä jäämiseen. Ensinnäkin 45 toimintaohjelmaa jätettiin myöhässä Euroopan komission hyväksyttäviksi. Tarvittavasta uudelleenohjauksesta 72 prosenttia johtuu viivästyksistä maaseudun kehittämisohjelmissa. Jotkut ohjelmat lähetettiin komissioon joulukuussa, jolloin niitä oli mahdotonta hyväksyä vuonna 2007. Joissakin tapauksissa syynä myöhästymisiin ovat kansalliset institutionaaliset rajoitteet ja aiemman suunnittelukokemuksen puute. Useimmat 45 myöhästyneestä toimintaohjelmasta olivat peräisin uusista jäsenvaltioista. Pyydän komissiota tukemaan uusia jäsenvaltioita enemmän uusien menettelytapojen oppimiseksi ja näiden varojen käyttöön erikoistuneen henkilöstön kouluttamiseksi.
Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin Marie-Arlette Carlottin valiokunta-aloitteisen, kymmenennen Euroopan kehitysrahaston ohjelmatyöstä ja täytäntöönpanosta laaditun mietinnön puolesta. Kuten mietinnössä osoitetaan, olen pahoillani, että rahastoa ei ole sisällytetty unionin talousarvioon, mikä olisi mahdollistanut demokraattisen valvonnan.
Toivomme, että kysymys Euroopan kehitysrahaston sisällyttämisestä talousarvioon nostetaan esiin uudelleen rahoitusnäkymien väliarvioinnissa vuonna 2009. Kun kyseessä on Euroopan kehitysrahasto ja sen asema köyhyyden poistamisessa ja vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisessa, on rahaston ohjelmointi kiireellistä samoin kuin sen täytäntöönpanoon tarvittavien poliittisten sopimusten viimeisteleminen. Etusija on annettava terveydenhuollon ja peruskoulutuksen ja – haluaisin lisätä – kotitarveviljelyn parantamiselle.
Maailman kauppajärjestön Dohan ohjelma on tällä hetkellä käytännössä pysähdyksissä, joten on kiireellistä, että Euroopan unioni käyttää kehitysyhteistyövälineitään osallistuakseen tähän kunnianhimoiseen, oikeudenmukaiseen ja suositeltavaan suunnitelmaan köyhyyden poistamiseksi maailmasta.
Mikel Irujo Amezaga (Verts/ALE), kirjallinen. − (ES) Äänestin mietinnön puolesta, koska mielestäni on erittäin tärkeää painottaa Euroopan kehitysrahaston tarvetta AKT-maissa. On hyvin tärkeää, että maaliskuussa 2005 annetun Pariisin julistuksen kaltaisiin asiakirjoihin suhtaudutaan vakavasti ja että niitä tarkistetaan säännöllisesti lopullisten tukilaskelmien saamiseksi. On kuitenkin totta, että jäsenvaltioiden välisen koordinoinnin valtava puute johti valtioiden virallisen kehitysavun supistuksiin vuoden 2006 0,4 prosentista BKT:stä alle 0,38 prosenttiin vuonna 2007. Tämä pieni prosenttimuutos tarkoittaa 1 700 miljoonan euron menetystä. Kuitenkin kaikkein pahinta on, että kumppanivaltiot ovat jatkuvasti pysähtelevässä tilanteessa, eikä niillä ole mahdollisuuksia tehdä pitkän aikavälin suunnitelmia, koska ne eivät tiedä, onko niillä varoja sellaisiin, vaikka jäsenvaltiot ovatkin luvanneet niin. Surullisinta kaikessa tässä on, että pyydämme valtioita pitämään lupauksensa, vaikka itse unohdamme omamme. Emme voi tehdä yhteistyötä näin.
David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Olen tyytyväinen Marie-Arlette Carlottin mietintöön kymmenennen Euroopan kehitysrahaston ohjelmatyöstä ja täytäntöönpanosta. Jotta voidaan vahvistaa, että Euroopan kehitysrahaston tavoitteet kumppanivaltioiden ja -alueiden köyhyyden poistamisesta ja vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisesta toteutuvat, tarvitaan keinoja vahvemman parlamentaarisen valvonnan toteuttamiseen. Olen samaa mieltä myös siitä ajatuksesta, että rahaston ohjelmatyössä olisi huomioitava erityisesti vuosituhannen kehitystavoitteisiin liittyvät alat, esimerkiksi terveys, koulutus, ympäristön kunnioittaminen ja hyvään hallintoon kannustaminen. Kymmenennen Euroopan kehitysrahaston kohtaamiin nykyisiin ratifiointivaikeuksiin on puututtava, jotta rahasto voidaan panna pikaisesti täytäntöön. Tuin mietintöä äänestyksessä.
Vincent Peillon (PSE), kirjallinen. – (FR) Äänestin Marie-Arlette Carlottin kymmenennen Euroopan kehitysrahaston ohjelmatyöstä ja täytäntöönpanosta laatiman mietinnön puolesta.
Euroopan kehitysrahasto on tärkein yhteisön väline kehitysyhteistyöavussa AKT-maihin (Afrikka, Karibia, Tyynimeri). Rahastolla pyritään saavuttamaan erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien vuonna 2000 antamat vuosituhattavoitteet.
Kuitenkin kymmenes Euroopan kehitysrahasto (2008–2013) on tällä hetkellä pysähdyksissä. Kaikki AKT-maat eivät ole ratifioineet tarkistettua Cotonoun sopimusta, minkä takia 1. tammikuuta 2008 alkaen saatavilla olleita 22,7 miljoonan euron määrärahoja ei ole vielä käytetty.
Parlamentin hyväksymässä tekstissä pyydetäänkin pääsemään kiireellisesti tästä lukkotilanteesta, ja siinä luetellaan useita kysymyksiä: ensisijalla köyhyyden vähentäminen (ja erityisesti terveys ja koulutus), erityishuomio sukupuolikysymyksiin ja kestävän kehityksen strategia kyseisille maille.
Lopuksi totean, että parlamentti haluaisi Euroopan kehitysrahaston osaksi unionin yleistä talousarviota, jotta eurooppalaiset menettelytavat yhtenäistyisivät ja niiden hallinnon demokraattinen valvonta parantuisi.
Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Kymmenennen Euroopan kehitysrahaston talousarvion täytäntöönpanoa ei pidä arvioida pelkästään kirjanpidon kannalta. Tämä ei kuulu parlamentin tehtäviin, kuten käsiteltävänä olevassa mietinnössä muistutettiin asianmukaisesti. Sen sijaan, että keskustelemme Euroopan kehitysrahaston sisällyttämisestä komission talousarvioon tai kultakin varainhoitovuodelta jäävien säästöjen käyttösäännöistä, olemme huolestuneita näiden varojen ja Euroopan unionin poliittisten päämäärien välisestä yhdenmukaisuudesta AKT-maiden osalta.
Onkin huomiota herättävää, että käytännön nykytilanne on melko erilainen kuin tilanne silloin, kun nämä välineet ja niiden puitteet luotiin. Kiinan asema monissa näistä maista on otettava lisäksi huomioon, ja samoin on huomioitava muutosten vaikutukset maataloudessa ja elintarvikemarkkinoilla, ilmastonmuutoksessa ja Yhdysvaltojen uudessa lähestymistavassa Afrikkaan. Tämän kaiken perusteella näyttää, että tähän asti kuljettu reitti ei ole enää oikea, ja haluan korostaa, että tämä on suurin huolenaiheemme.
Olle Schmidt (ALDE), kirjallinen. − (SV) Kun EU, maailman suurin avunantaja, toimii kehitysmaissa, arvojemme on oltava selvät. Tunnussananamme on oltava ihmisoikeudet paitsi teoriassa myös käytännössä. Jos siis sanotaan, että EU:n ei pitäisi käyttää Euroopan kehitysrahastoa demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseen vaatimalla kyseiselle alueelle kehitystä, on tämä ristiriidassa sen kanssa, että tahdomme päästä todellisiin tuloksiin. Tuki on hyväksi vain, jos se hyödyttää kansalaisia. Tämän takia meidän tuenantajina olisi asetettava ehdot, joilla kannustetaan kehittämään demokratiaa, ihmisoikeuksia ja toimivaa kansalaisyhteiskuntaa. Kehityksen luomisessa tarvitaan joskus suoraa apua rauhanturvaoperaatioiden kautta. Nekin pitäisi voida kattaa Euroopan investointirahastosta, sillä tällaisilla operaatioilla vähennetään ihmisten kärsimystä ja estetään katastrofeja erittäin konkreettisella tavalla.
Meidän rikkaassa maailmassa ei tietenkään pidä pakottaa muita ihmisiä elämään tietyllä tavalla. Meillä on kuitenkin vastuu antaa mahdollisuus valintoihin siellä, missä tällä hetkellä ei ole valinnanvaraa. Olinkin pettynyt, että muuten hyvässä ja tärkeässä mietinnössä kyseenalaistetaan se, mikä on minulle perusperiaate: että toimintaan ryhdytään, jos vastineena saadaan vapaudet ja ihmisoikeudet, ja mahdollisuus rauhanturvaoperaatioihin Euroopan investointirahaston puitteissa.
Angelika Beer (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Vihreiden ryhmä ei äänestä Erik Meijerin Makedoniasta laatiman mietinnön puolesta. Vaikka mietinnössä onkin monia kohtia, joissa esitellään selkeästi Makedoniassa aikaansaatua edistystä, on täysin mahdotonta hyväksyä sitä, miten kreikkalaiset poliitikot ovat viime hetkellä yrittäneet vaikuttaa nimikysymystä koskevaa kohtaa vastaan. Tämä näkyi selvimmin siinä, että viittaus vuonna 1995 tehtyyn väliaikaissopimukseen, jossa Kreikka vakuutti, että nimikysymys ei olisi este Makedonian jäsenyydelle kansainvälisissä järjestöissä, haluttiin poistaa. Kreikka asettaa kyseenalaiseksi sitoumuksensa kansainväliseen oikeuteen, mutta myös puuttuu toisen valtion itsemääräämisoikeuteen ennenkuulumattomalla tavalla. Tällaista käytöstä ei voi hyväksyä EU:n jäsenvaltiolta.
Jaromír Kohlíček (GUE/NGL), kirjallinen. − (CS) Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia on yksi harvoista maailman valtioista, jonka nimeä kaikki muut valtiot eivät ole tunnustaneet virallisesti. Vaikka kyseinen tasavalta onkin ottanut käyttöön useita etnisiä ja uskonnollisia pyhäpäiviä, poikkeava kahdenvälinen sopimus Yhdysvaltain kansalaisten asemasta on edelleen voimassa. Menestyksiin kuuluvat järjestäytynyttä rikollisuutta ja korruptiota vastaan tehdyt toimenpiteet, jotka hallitus sai aikaan, vaikka miehitysjoukot Kosovossa eivät kyenneet hoitamaan näitä ongelmia mitenkään. Mielestäni on käsittämätöntä, että ulkomailla olevien kansalaisten äänestysoikeudesta ei ole toistaiseksi hyväksytty yhteistä kantaa. Kansanäänestyksessä Montenegrossa näitä kansalaisia syrjittiin, ja Makedoniassa järjestettävien vaalien osalta EU epäröi.
31 artiklassa poliisiratsioita asekätköihin pidetään myönteisinä toimenpiteinä. Mielestäni kohdan jälkimmäisessä osassa annetut tiedot pidätyksen aikana pahoinpidellyistä terroristeista ovat huono vitsi. En tiedä yhtäkään tapausta, jossa poliisit olisivat pyytäneet terroristeja antautumaan kohteliaasti. Maan nimeä koskevan epätavallisen tilanteen ja Yhdysvaltain kanssa tehdyn sopimuksen lisäksi tämä uhmaa kansainvälisiä sopimuksia. Yksi entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian epätavallisista piirteistä ovat sen kiistat naapurivaltioiden kanssa. Mielestäni meidän on vaadittava, että nämä kiistat ratkaistaan ennen maan liittymistä EU:hun. Koska jotkut tarkistukset voivat muuttaa mietinnön merkitystä, äänemme lopullisesta ”tuotteesta” riippuu siitä, hyväksytäänkö tarkistukset.
David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Erik Meijerin mietintö entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian edistyksestä kohti liittymistä on tasapainoinen mietintö erimielisyyttä aiheuttavasta kysymyksestä. Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian on jatkettava uudistusohjelmaa, jotta varmistetaan liittymisneuvotteluiden aloittaminen mahdollisimman pian. Suojellaksemme neuvotteluasemaa nimikysymyksestä meidän on vältettävä houkutusta käyttää entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian nimeä esteenä valtion liittymiselle kansainvälisiin järjestöihin. Olenkin tyytyväinen mietintöön ja esittelijän työhön, kun hän on varmistanut, että nimikysymys ei ole tekstin keskipisteenä.
Richard Howitt (PSE), kirjallinen. − (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan työväenpuolueen Euroopan parlamentin jäsenet äänestivät mielellään tämän päätöslauselman puolesta. Siinä todellakin yritetään pitää yllä entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian edistystä kohti EU:n jäsenyyttä ja korostaa myönteisiä edistysaskeleita korruption torjumisessa ja tiedotusvälineiden vapauden suojaamisessa sekä liittymisneuvottelujen aloittamiseen tarvittavien toimenpiteiden painottamisessa. Panemme merkille huomattavan edistyksen ja odotamme mahdollisuutta aloittaa liittymisneuvottelut entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa.
Äänestimme nimikysymysneuvotteluita koskevaa tarkistusta 13 vastaan. Vaikka tuemmekin täysin työtä, joka on tehty ratkaisun löytämiseksi nimikysymykseen, emme usko, että tätä asiaa olisi liitettävä mitenkään entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian jäsenyyteen kansainvälisissä järjestöissä. Jokaisesta olisi päätettävä sen omien ansioiden mukaan.
Äänestimme tyhjää viisumivapauskysymystä koskevasta tarkistuksesta 7. Koska Yhdistynyt kuningaskunta ei kuulu Schengenin sopimukseen, johon tämä kysymys kuuluu, ei meidän olisi ollut soveliasta tukea tätä tarkistusta.
Dimitrios Papadimoulis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Tämän päivän menestys perustuu koordinoidulle ja tehokkaalle työlle, jota olemme tehneet monien kollegojen kanssa kautta Euroopan parlamentin.
Tämä yritys oli menestyksekäs myös Kreikan virallisen kannan muututtua myöhään päivällä niin, että Kreikkakin pyrkii aitoon kompromissiratkaisuun käyttämällä yhdistelmänimeä, jonka kaikki voivat hyväksyä.
Meidän on työskenneltävä lujasti hyötyäksemme tästä edistyksestä ja päästäksemme ratkaisuun reilulla kompromissilla. Tähän on päästävä samalla YK:n tuella ennen vuoden 2008 loppua.
On Kreikan ja ihmisten edun mukaista turvata alueen rauha ja vakaus, joten monia vuosia kestävä umpikuja on estettävä. Julkisen elämän on päästävä eroon Skopje-syndroomasta.
Georgios Toussas (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Kreikan kommunistisen puolueen (KKE) Euroopan parlamentin jäsenet äänestivät mietintöä vastaan. Vastustamme kapitalistista, sotaa lietsovaa EU:ta, ja näin myös EU:n kaikkia laajentumispyrkimyksiä. Balkanin alueen ongelmien perimmäisenä syynä ovat imperialistiset suunnitelmat, EU:n, Yhdysvaltojen ja Naton sekaantumiset ja rajamuutokset.
Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian ja muiden Balkanin maiden liittyminen EU:hun ja Natoon asettaa näiden valtioiden ihmiset imperialistisiin Yhdysvaltojen, EU:n ja Venäjän välisiin pattitilanteisiin energialähteiden ja liikennereittien valvonnasta. Kyseisellä alueella laajemminkin asuvat joutuvat vakavaan vaaraan.
Kreikan kommunistinen puolue ei ole huolestunut nimikysymyksestä. Se tukee molemminpuolin hyväksyttävää ratkaisua nimestä, jonka on edustettava täysin maantieteellistä määritelmää, joka on erotettava kiistoja herättävästä kansallismielisyydestä ja orjuuttamisesta.
Ne, jotka ovat katsoneet tarpeelliseksi puolustella itseään kreikkalaisten edessä viimehetken täyskäännöksestään Makedonian nimikysymyksessä ja jotka kuuluvat EU:hun, Uusi demokratia- tai PASOK-puolueeseen, vasemmistoliittoon (Synapismos) ja ortodoksiseen kansanliittopuolueeseen (LA.O.S.), hierovat nyt käsiään tyytyväisinä. He äänestivät oletettavasti myönteisten nimitarkistusten hyväksymisen puolesta pyrkien ohjaamaan ihmiset pois tärkeimmästä kysymyksestä, joka koskee imperialistista sekaantumista ja suunnitelmia Balkanin alueelle. Tämä harhautus on suunniteltu peittämään heidän riippuvuutensa imperialistisista päämääristä ja EU:n, Yhdysvaltojen ja Naton nimittämisestä välittäjiksi. Kaikki tämä asettaa maallemme uhkia ja painetta, jonka tarkoituksena on kiristää rahaa vastineena täydestä osallistumisesta imperialistisiin suunnitelmiin, jotka ovat vain pahentuneet Bukarestissa järjestetyn Naton huippukokouksen jälkeen.
Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin Ana Maria Gomesin Kiinan politiikasta ja sen vaikutuksista Afrikkaan laatiman erinomaisen valiokunta-aloitteisen mietinnön puolesta. Vaikka onkin myönteistä, että Kiina on valmis yhteistyöhön Afrikan maiden kanssa konkreettisesti ja käytännöllisesti, on kuitenkin useita huolenaiheita, esimerkiksi Kiinan yhteistyö sortoa harjoittavien hallintojen kanssa Afrikassa, epäonnistuminen sosiaalisten ja ympäristöllisten sääntöjen kunnioittamisessa ja aseiden toimittaminen sortoa harjoittaville ja epädemokraattisille hallinnoille. Tuen ehdotusta siitä, että Afrikan unionin, Kiinan ja EU:n olisi perustettava pysyvä neuvoa-antava elin, jotta voitaisiin parantaa kunkin kehitysyhteistyöpolitiikan alalla toteuttamien toimien johdonmukaisuutta ja tehokkuutta. Lisäksi olisi luotava yleinen kehys yhteisiä haasteita, kuten ilmastonmuutokseen sopeutumista, uusiutuvia energianlähteitä, maataloutta, vettä ja terveyttä koskevia konkreettisia operatiivisia hankkeita varten.
Tuen myös ajatusta vuoropuhelusta Kiinan kansankongressin, yleisafrikkalaisen parlamentin, Afrikan kansallisten parlamenttien ja Euroopan parlamentin välillä. Vuoropuhelulla pyrittäisiin tukemaan kestävää kehitystä ja parantamaan mahdollisuuksia toimeenpanovallan valvontaan rauhallisesti ja demokraattisesti.
Philip Claeys (NI), kirjallinen. − (NL) Ana Maria Gomesin mietinnössä osoitetaan aivan oikein useita Kiinan Afrikassa tekemiä toimenpiteitä, joita ei voi hyväksyä, ja toisinaan mietinnössä päästään tosiaan asiaan ytimeen. Tiibetin kansanmurha saanee tällä hetkellä paljon huomiota osakseen, mutta Kiinan politiikka Afrikassa kertoo vähintään yhtä selvästi hallinnosta, joka ei voisi vähempää välittää ihmisoikeuksista ja muista pelisäännöistä.
Kiinalaiset käyvät kauppaa kenen tahansa kanssa, kunhan heidän öljynhimonsa tyydytetään. Kiinalaiset yritykset ja liikemiehet luovat Kiinan ulkopuolisia kiinalaissaarekkeita, joita suojaavat korruptoituneet johtajat, joita puolestaan suojataan Kiinan veto-oikeudella turvallisuusneuvostossa. Euroopasta ei ole vastusta kiinalaisille, ja hitaasti mutta varmasti meidät ajetaan pois Afrikasta. Euroopan on loppujen lopuksi vain huomattava, että kun kiinalaiset saavat yliotteen Afrikassa, meidän toistamamme viesti demokratiasta, vapaudesta ja hyvästä hallinnosta, vakautta unohtamatta, on muuttumassa täysin merkityksettömäksi. Aika on koittanut uudenlaiselle strategialle.
Edite Estrela (PSE), kirjallinen. − (PT) Äänestin Ana Maria Gomesin Kiinan politiikasta ja sen vaikutuksista Kiinaan laatiman mietinnön puolesta, koska mielestäni Kiinan läsnäolon kasvaessa Afrikassa Euroopan unionin on hyväksyttävä yhteinen kanta vuoropuhelusta, jonka mukaan sen on yritettävä kannustaa Kiinaa perustamaan poliittiset ja taloudelliset toimensa Afrikassa ehtoihin, jotka eivät estä rauhan, ihmisten turvallisuuden, oikeussääntöjen ja kestävän kehityksen edistymistä.
Tuen myös pyyntöä siitä, että Euroopan unioni edistää edelleen oman hallintonsa periaatteiden kunnioittamista vuoropuhelualoitteiden onnistumisesta riippumatta.
Jens Holm, Erik Meijer, Esko Seppänen, Søren Bo Søndergaard ja Eva-Britt Svensson (GUE/NGL), kirjallinen. − (EN) Ana Maria Gomesin mietinnössä käsitellään monia tärkeitä asioita, eikä vähäisimpänä ole se tosiasia, että EU:n ja Kiinan osallistumisen pitäisi olla Afrikan maiden ja kansojen edun mukaista ja että Afrikassa toimivien ulkomaisten sijoittajien pitäisi noudattaa yhteiskunnan ja ympäristön sääntöjä. Tämän takia päätimme tukea mietintöä. Emme kuitenkaan tue ensimmäisen kohdan sanamuotoa, jossa korostetaan Lissabonin sopimuksen merkitystä EU:n ulkosuhteiden tehokkuuden ja johdonmukaisuuden parantamisessa.
Astrid Lulling (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Kehitysyhteistyövaliokunta on laatinut erittäin tasapainoisen mietinnön Kiinan politiikasta ja sen vaikutuksista Afrikkaan.
Olen entistäkin tyytyväisempi äänestäessäni mietinnön puolesta, koska minulla oli erittäin valitettavia kokemuksia AKT:n ja EU:n yhteisestä parlamentaarisesta edustajakokouksesta. Mietinnössäni suorien ulkomaisten sijoitusten vaikutuksista annoin joitakin kriittisiä lausuntoja kiinalaisista sijoituksista Afrikassa. AKT:n valtuuskunnan jäsenet onnistuivat poistamaan ne kaikki mietinnöstä sosialistien, kommunistien ja vihreiden välinpitämättömyyden ansiosta.
Miksi he eivät halunneet osoittaa, että Kiinan suorat ulkomaiset sijoitukset keskittyvät kaivosteollisuuteen ja tukevat usein AKT-maiden hallituksia poliittisissa suuntauksissa, jotka eivät ole demokratian, oikeussääntöjen ja köyhyyden poistamisen mukaisia kyseisissä maissa?
Miksi he poistivat toteamuksen siitä, että kiinalaiset suorat ulkomaiset sijoitukset kohdistuvat tiettyihin monikansallisiin yrityksiin, jotka peittävät alleen Afrikan markkinat, joiden tuotteet, erityisesti tekstiilit, ovat heikkolaatuisia?
Olen tyytyväinen, että mietinnön perusteluissa viitataan siihen, että Kiinan Afrikka-rynnistyksessä hyödynnetään Afrikan paikallisia varoja Kiinan hyväksi ja heikennetään kestävää kehitystä. Huolta herättää myös vaara siitä, että Kiina saattaa levittää Afrikkaan joitakin huonoimpia sisäisiä käytäntöjään...
(Äänestysselitystä on lyhennetty työjärjestyksen 163 artiklan mukaisesti)
Erika Mann (PSE), kirjallinen. − (DE) Haluaisin käyttää tätä äänestysselityksen tarjoamaa tilaisuutta kiittääkseni sydämellisesti esittelijää Ana Maria Gomesia. Äänestettävänä oleva mietintö on erittäin onnistunut. Haluaisin osoittaa kiitokseni myös sille, että monet kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunnon seikoista on sisällytetty mietintöön.
Mielestäni on erittäin tärkeää arvioida Kiinan politiikkaa Afrikassa ilman, että tuomitaan yleisesti Kiinan sitoutumista kyseiseen alueeseen. Sen sijaan EU:n omaa sitoumusta olisi lisättävä lähestymistavalla, joka keskittyisi ”Enemmän Eurooppaa Afrikassa” -ajatteluun. Näin Euroopan näkyvyys voisi parantua, ja Euroopan läsnäolo vahvistuisi ja tiivistäisi EU:n ja Afrikan välisiä suhteita. Läheisemmät taloussiteet näiden kahden maanosan välillä voisivat tarjota paljon etuja molemmille osapuolille.
David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Ana Gomesin mietinnössä Kiinan politiikasta ja sen vaikutuksista Afrikkaan korostetaan myönteistä vaikutusta, joka on saatu Kiinan sitoutuessa Afrikkaan, ja tuodaan esille Kiinan politiikan osa-alueet, jotka vaativat parannusta. Toisaalta EU:n on oltava tyytyväinen Kiinan kehitysrooliin Afrikassa, vaikka, huolestuttavaa kyllä, Kiina levittää tuellaan joitakin huonoimpia sisäisiä käytäntöjään mukaan lukien korruptiota ja piittaamattomuutta työntekijöiden oikeuksista ja ympäristönormeista. EU:n yhteistä lähestymistapaa tosiaankin tarvitaan Kiinan sitoutumisessa, näissä kysymyksissä ja Kiinan suhteessa sortoa harjoittaviin hallintoihin, esimerkiksi Sudaniin ja Zimbabween. Näiden seikkojen takia äänestin esittelijän suosittelujen puolesta.
Mary Lou McDonald (GUE/NGL), kirjallinen. − (EN) Ana Maria Gomesin mietinnössä käsitellään monia tärkeitä asioita. Vähäisin niistä ei todellakaan ole se, että EU:n ja Kiinan osallistumisen pitäisi olla Afrikan maiden ja kansojen edun mukaista ja että Afrikassa toimivien ulkomaisten sijoittajien pitäisi noudattaa yhteiskunnan ja ympäristön sääntöjä. Tämän takia päätimme tukea mietintöä.
Emme kuitenkaan tue ensimmäisen kohdan sanamuotoa, jossa korostetaan Lissabonin sopimuksen merkitystä EU:n ulkosuhteiden tehokkuuden ja johdonmukaisuuden parantamisessa.
Yhteisen maatalouspolitiikan kaikkien uudistusten osalta Sinn Féin tukee todellista uudistumista, jonka ansiosta maanviljelystä ja maaseutuelämästä tulisi kestävää Irlannissa, Euroopassa ja koko maailmassa.
Lydie Polfer (ALDE), kirjallinen. – (FR) Äänestin Ana Maria Gomesin mietinnön puolesta, koska siinä tarjotaan yksityiskohtainen erittely syistä ja seurauksista, joita Kiinan johtoasema Afrikassa aiheuttaa sekä taloudessa että politiikassa.
Kiinan vaikuttava taloudellinen nousu viimeisten 20 vuoden aikana johti öljyn ja muiden raaka-aineiden kysynnän kasvuun. Tällä hetkellä Kiina tuo 30 prosenttia öljystään Afrikasta, ja luvun arvellaan nousevan 45 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä.
Kiina sijoittaa myös valtavasti infrastruktuuriin Afrikassa.
Näihin sitoumuksiin ei sisälly ehtoja ihmisoikeuksista tai yhteiskunta- ja ympäristöolosuhteista.
Euroopan on havahduttava ja huomattava tämä tilanne. Sen on yritettävä määrittää strateginen kumppanuus sekä Afrikan että Kiinan kanssa varmistaakseen kestävän kehityksen Afrikan mantereella.
Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Käsittelemässämme mietinnössä kuvataan aivan oikein Kiinan politiikan nykytilaa Afrikassa, kuvaillaan yksityiskohtaisesti sijoituksia, rahoitusta ja poliittisia seuraamuksia. Valitettavasti mietintö on ehdotuksiltaan epärealistinen. Siinä esitetään toistuvasti, että EU:n olisi kannustettava Kiinaa toimimaan ihanteellisesti ihmisoikeuksien, työntekijöiden oikeuksien ja ympäristönsuojelun aloilla ja toimittava ulkopolitiikassaan erilailla kuin se toimii kotimaan politiikassaan. Luvussa, jossa kerrotaan, mitä pitäisi tehdä Kiinan Afrikan politiikan ja sen vaikutusten (oikean) tulkinnan osalta, ei anneta ohjeita siitä, millainen EU:n strategian pitäisi olla kumppanuudessa sellaisten maiden kanssa kuin Intia, Brasilia ja (puute, jota on mahdotonta hyväksyä) Yhdysvallat.
Nykyinen maailmanlaajuinen tilanne on täysin toisenlainen kuin mallit, jotka muodostivat geostrategisen ajattelun aiempina vuosikymmeninä. Uusien, keskenään hyvin erilaistenkin talouksien syntyminen, yleinen ja maailmanlaajuinen kulutuksen kasvu, kilpailu perushyödykkeistä ja raaka-aineista, yhteiskunnallisten kapinoiden uhka, vaara voimakkaiden poliittisten hallintojen suosimisesta, kaikki nämä uudet tosiasiat vaativat tutkimista ja erityisesti strategisempia ehdotuksia, joissa huomioidaan erilainen tulevaisuus. Tämän takia äänestin tyhjää tästä mietinnöstä.
Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Ana Maria Gomesin Kiinan politiikasta ja sen vaikutuksista Afrikkaan laatimassa mietinnössä korostetaan lähtöasemaa, joka Pekingillä nyt on Afrikan diplomaattisessa, taloudellisessa ja poliittisessa tasapainossa.
Kannanotossani olennaista on, että vaikka Kiina onkin kääntänyt valokeilansa tähän asti unohdettuun Afrikan mantereeseen, sen toiminnan on pysyttävä siellä tietyissä rajoissa, jotta ei liu'uta uudenlaiseen siirtomaavaltaan, joka on jättänyt häpeälliset jälkensä oman maanosamme, Euroopan, historiaan.
Tämän takia toivon, että EU laatii yhdenmukaisen strategian, jolla varmistetaan, että Kiina kunnioittaa esimerkiksi hallintoa, korruption torjumista, ihmisoikeuksien suojaamista, työllisyyttä ja ympäristöä, ja jolla turvataan selvät, avoimet sopimukset kahden maan välille,
Olle Schmidt (ALDE), kirjallinen. − (SV) Afrikka on maanosa, joka tarvitsee apua, vahvempia kauppayhteyksiä ja parempaa osallistumista globalisaatioon, joka luo hyvinvointia kaikille. Kiinasta on tullut nopeasti tärkeä kumppani Afrikan mantereella, ja se himoitsee raaka-aineita ja erityisesti öljyä, jota monilla Afrikan mailla on. Yhä useammat maat ovat kiinnostuneita Afrikasta, mikä vauhdittaa sen kehitystä. Meidän on kuitenkin todettava, että Kiinan kritiikitön lähestymistapa raaka-aineiden saamiseksi, ihmisoikeuksien vähäinen huomioiminen tai kokonaan huomiotta jättäminen, korruptio ja epädemokraattiset hallinnot asettavat kaikki haasteen EU:lle, joka on pitkään vaatinut, että kaupan ja tuen on kuljettava yhdessä demokraattisen, vapaudet ja ihmisoikeudet huomioivan kehityksen kanssa. Euroopan parlamentti vaatii selvästi Kiinaa ottamaan ihmisoikeudet ja Afrikan ihmisten kehityksen huomioon. Tämä on tärkeä viesti. Kehitys on pelkkää taloudellista edistystä laajempi käsite, ja tuenkin varauksetta näkemystä, jonka mukaan ihmisoikeuksien ja demokratian on oltava tärkeä osa kansainvälisiä suhteita, myös Kiinan ja Afrikan välisiä suhteita.