Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2008/2553(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

O-0022/2008 (B6-0016/2008)

Keskustelut :

PV 23/04/2008 - 11
CRE 23/04/2008 - 11

Äänestykset :

Hyväksytyt tekstit :


Sanatarkat istuntoselostukset
Keskiviikko 23. huhtikuuta 2008 - Strasbourg EUVL-painos

11. Biologista monimuotoisuutta (COP 9) ja bioturvallisuutta (COP-MOP 4) koskeva eurooppalainen strategia (keskustelu)
Pöytäkirja
MPphoto
 
 

  Puhemies. − (DE) Esityslistalla on seuraavana keskustelu

– Miroslav Ouzkýn ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta komissiolle laatimasta suullisesta kysymyksestä komission strategiasta biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen osapuolten yhdeksättä sääntömääräistä konferenssia (COP 9) ja Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan osapuolten neljättä kokousta (COP-MOP 4) varten (O-0023/2008 - B6-0017/2008); ja

– Miroslav Ouzkýn ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta neuvostolle laatimasta suullisesta kysymyksestä neuvoston strategiasta biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen osapuolten yhdeksättä sääntömääräistä konferenssia (COP 9) ja Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan osapuolten neljättä kokousta (COP-MOP 4) varten (O-0022/2008 - B6-0016/2008).

 
  
MPphoto
 
 

  Miroslav Ouzký, laatija. − (CS) Arvoisat puhemies, ministeri ja neuvoston puheenjohtaja, ensimmäiseksi haluaisin mainita jotakin, millä ei ole mitään tekemistä kysymykseni kanssa. Haluan nimittäin esittää valituksen. Kun poliisin tehtäviin kaikissa maissa kuuluu varmistaa, että poliitikot tai parlamentin jäsenet voivat tehdä työtänsä, Ranskan poliisi yrittää estää Euroopan parlamentin jäseniä työskentelemästä. Tämän toimielinrakennuksen sisäänkäynnillä poliisi esti sisäänpääsyni, vaikka näkikin kulkulupani. Oletettavasti hän pyrki suojaamaan parlamentin sisäänkäynnin edessä järjestettävää mielenosoitusta. Mielestäni tämä on pöyristyttävää, ja toivon, että asiasta keskustellaan parlamentissa. Tämä ei tietenkään ole tärkeää kysymykseni kannalta, mutta haluan sanoa teille, etten olisi täällä nyt puhumassa, jos en olisi juossut rakennuksen toiseen osaan.

Minut nimitettiin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta esittämään sekä neuvostolle että komissiolle kysymys, joka koskee biologista monimuotoisuutta ja bioturvallisuutta koskevan yleissopimuksen osapuolten tulevaa konferenssia Bonnissa. Sekä neuvostolle että komissiolle esitettävä peruskysymys koskee tämän konferenssin tavoitteiden selventämistä. Haluamme kuulla myös, aikovatko neuvosto ja komissio ottaa konferenssiin mukaan Euroopan parlamentin jäseniä. Minun on sanottava, että valiokuntamme haluaa muutakin kuin päätöslauselmien ja yksittäisten sopimusten hyväksymistä: se haluaa tietää, kuinka ne pannaan toimeen ja toteutetaan, toisin sanoen kuinka ne pannaan käytäntöön.

Haluan kysyä, ymmärtävätkö Euroopan unioni ja Euroopan toimielimet johtavan asemansa tällä alalla, biologisen monimuotoisuuden vähentymisen torjumisessa. Jos haluamme olla johtava voima, meidän on tehtävä se aivan selväksi. Haluan kysyä, ymmärrämmekö, että on ehdottomasti tarpeen rahoittaa kaikki nämä ohjelmat ja päätökset ja että niitä ei voida toteuttaa ilman kunnollista taloudellista tukea. Toivon myös, että sekä komissio että neuvosto ymmärtävät veden niukkuuden vaikutuksen Välimeren alueella ja kuivuuden ja ilmastonmuutoksen vaikutuksen biologiseen monimuotoisuuteen sellaisenaan.

Valiokunta olisi kiinnostunut kuulemaan, aiotaanko meri- ja rannikkoalueiden biologiseen monimuotoisuuteen kiinnittää erityishuomiota ja ymmärtävätkö komissio ja neuvosto, kuinka tärkeää on ottaa alueelliset ja paikalliset hallinnot sekä liike-elämä mukaan biologisen monimuotoisuuden vähenemisen torjumiseen. Valiokunta haluaisi kuulla, ymmärrämmekö ympäristöä säästävän metsänhoidon ja viljelyn merkityksen erityisesti biopolttoaineiden kestävässä tuotannossa, josta on tulossa varsin ajankohtainen aihe. Kuten tiedätte, biopolttoaineiden tuotanto on osa ilmastopakettia, josta olemme keskustelemassa, ja biopolttoaineiden kestävä käyttö ja kehitys ovat erittäin tärkeitä kysymyksiä. Toisaalta tiedämme, että biopolttoaineet vaikuttavat erittäin kielteisesti biologiseen monimuotoisuuteen.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. − (DE) Kiitos. Välitän valituksenne eteenpäin, ja teihin otetaan mahdollisesti yhteyttä.

 
  
MPphoto
 
 

  Janez Podobnik, neuvoston puheenjohtaja. (SL) Haluaisin kiittää ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa ja sen puheenjohtajaa Miroslav Ouzkýa hänen suullisesta kysymyksestään minulle, neuvostolle ja komissiolle. Tällä kysymyksellä kiinnitätte erityisesti huomiota biologisen monimuotoisuuden erittäin arkaluontoiseen ongelmaan.

Ilmastonmuutos ja biologinen monimuotoisuus kuuluvat puheenjohtajavaltion painopistealoihin ympäristötehtävissä. Bonnissa toukokuussa järjestettävä, biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen osapuolten yhdeksäs konferenssi (COP 9) on tämän takia tärkeä tapahtuma Euroopan unionille yleisesti ja myös puheenjohtajavaltio Slovenialle.

Neuvosto on tehnyt puheenjohtajavaltioiden Saksan, Portugalin ja Slovenian 18 kuukauden ohjelman puitteissa tiiviisti valmisteluja, jotta tällä tärkeällä tapaamisella edistettäisiin menestyksekkäästi luonnon monimuotoisuuden parempaa suojelua ja kestävää käyttöä maailmanlaajuisesti. Neuvosto on osoittanut, että Euroopan unioni on sitoutunut täyttämään maailmanlaajuisen tavoitteen, jonka mukaan se pyrkii vähentämään biologisen monimuotoisuuden häviämistä merkittävästi vuoteen 2010 mennessä. Se on myös sitoutunut saavuttamaan EU:n tavoitteen biologisen monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämisestä Euroopassa vuoteen 2010 mennessä. Niinpä vastaukseni kysymykseenne on: kyllä, Euroopan unioni haluaa ja sen täytyy säilyttää asemansa maailman johtajana tällä alalla.

Neuvosto on painottanut, että Euroopan unioni pyrkii ottamaan aktiivisen ja rakentavan roolin ja että toukokuussa järjestettävässä biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen osapuolten konferenssissa se pyrkii kauaskantoisiin, mutta realistisiin tuloksiin. Neuvosto on myös todennut, että jos maailmanlaajuinen, biologista monimuotoisuutta koskeva tavoite halutaan saavuttaa vuoteen 2010 mennessä, nyt on kiireellisesti toteutettava konkreettisia toimia kaikilla tasoilla.

Meidän on pantava yleissopimus täytäntöön valtioiden ja Euroopan unionin tasolla. Euroopan unioni on sitoutunut poliittisesti saavuttamaan biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen kaikki kolme tavoitetta, toisin sanoen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja käytön vakauden, geneettisten resurssien saatavuuden ja niiden käytöstä saatavien hyötyjen jakamisen.

Päätökset, joissa määritetään Euroopan unionin ensisijaiset tavoitteet osapuolten yhdeksänteen konferenssiin, hyväksyttiin ensin neuvostossa viime vuoden kesäkuussa ja sitten uudestaan tämän vuoden maaliskuussa. Luettelen joitakin ensisijaisista tavoitteista. Meidän on painotettava sitä, että biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen kaikki työohjelmat on toteutettava nopeasti ja että ilmastonmuutospolitiikan ja luonnon monimuotoisuuden välistä synergiaa on parannettava, jotta saamme kaikki mahdolliset edut. Neuvosto osoittaa jälleen, että yhtenäisyyttä tarvitaan kaikilla tasoilla, kun halutaan toteuttaa ympäristöä koskevia kansainvälisiä sopimuksia.

Meidän on korostettava, että yhdeksännessä konferenssissa on tärkeää keskustella biopolttoaineiden ja biomassan tuotannon, kaupan ja käytön ongelmista ja niiden vaikutuksesta luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin. Tässä mielessä on entistäkin tärkeämpää määrittää selvästi kestävän kehityksen kriteerit biopolttoainetuotannolle. Meidän olisi korostettava, että tärkeää toteuttaa metsien biologista monimuotoisuutta, metsien hävittämistä ja niiden ekosysteemien huononemista koskeva ohjelma. Neuvosto korostaa metsien tärkeyttä, kun halutaan sopeutua ilmastonmuutokseen ja lieventää sitä ja suojella luonnon monimuotoisuutta.

Meidän on varmistettava, että suojelualueita koskeva työohjelma toteutetaan nopeasti ja kattavasti. Näissä puitteissa meidän on annettava teknistä ja rahoituksellista tukea – tehän kysyitte rahoituksesta. Haluan siis sanoa, että rahoitustukea annetaan suojelualueiden perustamiseen kaikkialla maailmassa. Yhdeksännessä kokouksessa olisi hyväksyttävä ekologiset kriteerit, joilla määritetään suojelua tarvitsevat merialueet avomerellä. On tärkeää painottaa yksityisen sektorin, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, asemaa yleissopimuksen toteuttamisessa.

Lopuksi totean, että Euroopan unioni on päättänyt osallistua jatkossakin aktiivisesti suunnittelu- ja neuvottelutoimiin, jotka liittyvät geneettisten resurssien saatavuutta koskevaan menettelytapaan ja näiden resurssien käytöstä saatavan hyödyn jakamiseen. Euroopan unioni pyrkii saamaan neuvottelut päätökseen ennen yleissopimuksen osapuolten konferenssin kymmenettä tapaamista.

Asioiden saamiseksi päätökseen on kokouksessa keskusteltava yli 20 aiheesta. Olen puhunut vain niistä, joita neuvosto pitää erittäin tärkeinä yleissopimuksen tavoitteiden täyttämiselle, erityisesti vuodeksi 2010 asetetusta luonnon monimuotoisuutta koskevasta tavoitteesta. Tapaamisesta tulee viimeinen ennen vuoden 2010 määräaikaa, joten siitä tulee rajapyykki konkreettisten toimenpiteiden hyväksymiselle. Koska kokous järjestetään Euroopassa, se on entistä tärkeämpi Euroopan unionille, jotta EU voi edistää painopistealojaan ja ponnistuksiaan.

Olen tutustunut myös päätöslauselmaehdotukseenne, josta äänestetään huomenna Euroopan parlamentissa. Mielestämme päätöslauselma on hyvä yhteenveto tärkeimmistä painopistealoista ja tavoitteista, jotka Euroopan unionin on saavutettava Bonnissa.

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies Edward McMILLAN-SCOTT

 
  
MPphoto
 
 

  Margot Wallström, komission varapuheenjohtaja. − (EN) Arvoisa puhemies, aivan ensimmäiseksi haluan kiittää Miroslav Ouzkýa tästä erittäin tärkeästä kysymyksestä. Uskoisin, että me kaikki huomasimme, kuinka ympäristöasiat nousivat vuonna 2007 poliittisen asialistan kärkeen. Ilmastonmuutos nousi otsikoihin ja ihmisten mieliin.

Luonnon monimuotoisuuden väheneminen on maailmanlaajuinen uhka, johon on puututtava yhtä kiireellisesti kuin ilmastonmuutokseen. Ilmiöt ovat yhteydessä toisiinsa. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus ovat yhteydessä toisiinsa. Jos emme ymmärrä tätä yhteyttä, se voi heikentää parannuspyrkimyksiämme molemmilla aloilla.

Miten pysäytämme luonnon monimuotoisuuden vähenemisen? Uskon, että Euroopan unioni edistyi tällä alalla toteuttamalla toimia, jotka sisältyivät komission vuonna 2006 antamaan tiedonantoon ”Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen vuoteen 2010 mennessä – ja sen jälkeen”. Lisäponnistuksia kuitenkin tarvitaan. Tarvitsemme erityisesti vahvaa tukea muiltakin aloilta kuin luonnonsuojelusta, esimerkiksi maataloudesta, kalastuksesta ja energiasta.

Tehokas kansainvälinen yhteistyö on olennaista, ja olemme sitoutuneet työskentelemään biologista monimuotoisuutta koskevalla yleissopimuksella maailmanlaajuisen monimuotoisuuden suojaamiseksi kaikkialla.

Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen osapuolten yhdeksäs konferenssi, joka järjestetään peräkkäin Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan osapuolten neljännen kokouksen kanssa, tarjoaa merkittävän tilaisuuden vauhdittaa luonnon monimuotoisuuden suojelemista. Molempien kokousten isäntänä ja puheenjohtajana on Saksa, mikä tarkoittaa erityisasemaa Euroopalle. Vaadimme kansainvälisten pyrkimysten vauhdittamista, jotta päästään lähemmäs maailmanlaajuista tavoitetta pienentää luonnon monimuotoisuuden vähenemistä merkittävästi vuoteen 2010 mennessä.

Neuvosto hyväksyi maaliskuun alussa päätelmät, joilla EU:lle luodaan laaja poliittinen tehtävä ja päätavoitteet näihin tapaamisiin. Tavoitteet voidaan vetää yhteen seitsemäksi kohdaksi.

Ensimmäiseksi: haluamme sopia uusista sitoumuksista, joilla parannetaan täytäntöönpanoa, erityisesti suojelualueisiin ja metsien luonnon monimuotoisuuteen liittyvien biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen ohjelmien toteuttamista.

Toiseksi: haluamme varmistaa, että ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen lieventämistä koskevat toimenpiteet tukevat myös vuoden 2010 luonnon monimuotoisuustavoitetta. Bonnissa tehtävien päätösten pitäisi myötävaikuttaa Balin jälkeiseen keskusteluun metsien hävittämisen ja huononemisen vähennetyistä päästöistä.

Kolmanneksi: tuemme sellaisten kriteerien hyväksymistä, joilla tunnistetaan suojelua vaativat haavoittuvat merialueet. Lisäksi suunnittelemme velvoittavamme kaikki sopimusosapuolet noudattamaan näitä kriteereitä.

Neljänneksi: haluamme kehittää kansainvälistä ohjausta, jolla edistetään luonnon monimuotoisuudelle suotuisia tapoja lisätä biomassan, mukaan lukien biopolttoaineiden, tuotantoa ja kulutusta.

Viidenneksi: tarkoituksenamme on tunnistaa tärkeimmät kansainvälisen järjestelmän osat, joilla määritetään geneettisten resurssien saatavuus ja niiden käytöstä saatavien etujen jakaminen.

Kuudenneksi: haluamme sopimuksen, jolla luodaan kansainvälinen mekanismi luonnon monimuotoisuutta koskevasta tieteellisestä asiantuntijuudesta.

Ja viimeiseksi, seitsemänneksi: esitämme päätöstä, joka koskee vastuuta ja korvauksia vahingoista, jotka johtuvat elävien muunto-organismien liikkumisesta rajojen yli.

Komissio haluaa tehdä parlamentin jäsenille helpoksi sen, että he osallistuvat yhteisön valtuuskuntiin, jotka neuvottelevat monenvälisistä sopimuksista. Minulla itselläni on tästä erittäin myönteisiä kokemuksia. Olen tyytyväinen Euroopan parlamentin jäsenten osallistumiseen COP 9- ja MOP 4 -kokouksiin, kuten niitä kutsutaan kielellä, jota käytämme tässä yhteydessä. Olen tietenkin kiinnostunut kuulemaan ensisijaisista tavoitteistanne ja odotuksistanne näistä tapaamisista.

 
  
MPphoto
 
 

  Pilar del Castillo Vera, PPE-DE-ryhmän puolesta.(ES) Arvoisat puhemies, ministeri ja komission jäsen, puhun nyt iltapäivällä Cristina Gutiérrez-Cortinesin puolesta.

Ensimmäinen asiani on, että Euroopan parlamentti tukee selvästi ja ehdoitta biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen osapuolten konferenssia.

Huomenna äänestettävä päätöslauselma on yritys vahvistaa kansainvälisen konferenssin päätavoitteet ja -tarkoitukset, jotka luettelen seuraavaksi: ensimmäiseksi eläinten ja kasvien paras mahdollinen suojeleminen, toiseksi kestävään maankäyttöön kannustaminen lajien ja luonnon suojelemiseksi ja viimeiseksi luonnon geneettisen pääoman suojeleminen.

Tässä yhteydessä olisi harkittava useita suojeluohjelmia, erityisesti malleja, joita jo käytetään EU:ssa. Tarkoitan erityisesti Natura 2000- ja luontotyyppiohjelmia, jotka ovat osoittautuneet erittäin hyödyllisiksi.

Mielestäni meidän olisi myös otettava työssämme käyttöön kattava lähestymistapa ja käytettävä sisäisiä joustavia malleja. Loppujen lopuksihan luonto on muuttuva järjestelmä, joka kehittyy jatkuvasti ja johon vaikuttavat kaikki siihen asetetut vaatimukset sekä maatalouden että muiden toimintojen kannalta.

Meidän olisi myös käytettävä enemmän tieteeseen ja koulutukseen perustuvia kriteereitä, ja kaikki taloudelliset ja toteutettavuuteen liittyvät seikat olisi otettava huomioon.

Omistajien mielipiteet ja kannustimet omistajille ovat tärkeitä aiheita, ja minulla onkin tästä kaksi kysymystä komissiolle. Mikä on komission kanta tieteellisten menetelmien käytöstä, kun luokitellaan ja tunnistetaan suojeltavia lajeja ja alueita? Mikä on komission kanta kannustimista omistajille kaikilla tasoilla?

 
  
MPphoto
 
 

  María Sornosa Martínez, PSE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisat puhemies, ministeri ja komission jäsen, tiedämme kaikki, että luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä on laajat ympäristölliset, sosiaaliset, taloudelliset ja kulttuuriset vaikutukset, jotka pahentuvat entisestään ilmastonmuutokset kielteisen vaikutuksen takia.

Tämän tilanteen seuraukset iskevät pahimmin köyhimpiin. Biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus on maailman tärkein oikeudellinen väline biologisen monimuotoisuuden vähenemisen torjumisessa. Asiassa on kuitenkin ongelma: määrärahojen puute on suurin kompastuskivi yleissopimuksen tavoitteiden täyttämiselle. Vetoankin sekä neuvostoon että komissioon, että ne tukevat biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen tarkoitettua rahoitusta kaikissa olennaisissa talousarvioissa, jotka kuuluvat niiden vastuulle.

Haluaisin korostaa tiettyjä asioita, joita painotetaan erityisesti päätöslauselmaehdotuksessa: luonnon monimuotoisuuden vähentyminen, joka nyt on jo selviö, on tunnustettava Euroopan unionissa; geneettisten resurssien saatavuudesta ja niiden käytöstä saatavien etujen jakamista koskeva tasapuolinen, oikeudenmukainen ja oikeudellisesti sitova kansainvälinen järjestelmä on hyväksyttävä; ja nykyisten, meriluonnon monimuotoisuuden parempaan, kestävään hallintaan ja suojeluun liittyvien sitoumusten käyttöön on kannustettava ja samalla otettava huomioon meriluonnon suojelu tuhoavilta käytännöiltä ja kestämättömältä kalastustoiminnalta, jotka vaikuttavat merten ekosysteemeihin.

Haluan lopettaa toteamalla, että nyt on oikea hetki ryhtyä päättäväisiin tekoihin ja pyrkiä ratkaisemaan kaikki ongelmat. Vaikka uskonkin, että meillä on vielä aikaa – ja me kaikki tiedämme tämän – aika kääntyy meitä vastaan ja sitä luonnon monimuotoisuutta vastaan, jota haluamme suojella.

 
  
MPphoto
 
 

  Johannes Lebech, ALDE-ryhmän puolesta. (DA) Arvoisa puhemies, biologista monimuotoisuutta koskeva yhdeksäs tapaaminen voisi tuskin osua parempaan aikaan. Viime viikkoina on puhuttu ja kirjoitettu paljon biopolttoaineista, ja sanotaanpa tämä nyt aivan selvästi: biopolttoaineita ei saa tuottaa luonnon monimuotoisuuden hinnalla. Tarkastelemme tietenkin parhaillaan komission ehdotuksia direktiiviksi, jolla tuetaan ympäristöä säästävän energian, mukaan lukien biopolttoaineiden, käyttöä. Parlamentin on varmistettava, että tällaisten biopolttoaineiden tuotannolle asetetaan tiukat ehdot ympäristön kestävän kehityksen varmistamiseksi. Emme pääse mihinkään tuloksiin taistelussa ilmaston lämpenemistä vastaan, jos vähennämme autoista tulevia hiilidioksidipäästöjä ja samaan aikaan kasvatamme hiilidioksidipäästöjä hakkaamalla metsiä ja kasveja tuottaaksemme bensiiniä ja vapautamme näin suuria määriä hiilidioksidia maaperästä. Bonnissa järjestettävä tapaaminen on hyvä tilaisuus painottaa, että biopolttoaineita on tärkeää tuottaa kestävän kehityksen vaatimusten mukaan EU:n sisä- ja ulkopuolella.

Vuonna 2002 osapuolet sitoutuivat pienentämään merkittävästi luonnon monimuotoisuuden vähenemistä vuoteen 2010 mennessä maailmanlaajuisella, alueellisella ja kansallisella tasolla. On tärkeää, että osapuolet jatkavat työskentelyä kohti tätä päämäärää. Yhdistyneiden Kansakuntien biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus on maailmanlaajuinen kehys luonnon monimuotoisuuden suojelemiselle. Valitettavasti monissa kansainvälisissä sopimuksissa päädytään pienimpiin yhteisiin nimittäjiin. Tätä on mahdotonta hyväksyä, kun kyseessä on luonnon suojelu. EU:n on asetettava itselleen korkeat vaatimukset ja yritettävä nostaa vaatimuksia kansainvälisissä sopimuksissa. EU:n on myös parannettava toimiaan luonnon monimuotoisuuden suojelussa. Tällä hetkellä me toisinaan sanomme yhtä ja teemme toista. Tämä saattaa heikentää uskottavuuttamme. Kuitenkin komission ja jäsenvaltioiden on painostettava parempaan luonnon monimuotoisuuden suojelemiseen, erityisesti metsä- ja maatalousalueilla, sillä näihin alueisiin kohdistuu jatkuvasti enemmän paineita biopolttoaineiden tuotannon kasvaessa.

Miten voimme varmistaa, että luonnon monimuotoisuudesta ja biopolttoaineista ei tule ”joko/tai” -tilannetta? Voimme päästä tähän ottamalla käyttöön tiukempia vaatimuksia. Tällöin on ehkä mahdollista saada molemmat. COP 9 auttaa meitä tässä tavoitteessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Zdzisław Zbigniew Podkański, UEN-ryhmän puolesta. (PL) Arvoisa puhemies, biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen on haaste nykymaailmalle. Kyse ei ole pelkästään kauneudesta, vaan myös luonnon tasapainosta ja ihmiskunnan edusta.

Tiedämme jo vuosien ajalta kemiallisen saastumisen ja sivistyksen muiden haitallisten vaikutusten ongelmat, esimerkiksi ympäristön tilan heikkenemisen, ilmastonmuutoksen, saastumisen, metsien hävittämisen ja elinympäristöjen tuhoutumisen. Kasvihuoneilmiöstä on tullut viime aikojen päivänpolttava aihe. Valitettavasti muuntogeenisistä organismeista aiheutuvan biologisen saastumisen ongelmaa ei ole huomioitu, ja olemme tähän kaikki syyllisiä. Olemme jättäneet huomiotta sen, että vaikka kemiallisen saastumisen voi peruuttaa ajan myötä, biologista saastumista ei useinkaan voi perua.

Meidän onkin tehtävä selkeä päätös siitä, suosimmeko biologista monimuotoisuutta vai muuntogeenisiä organismeja. Meidän on päätettävä, mikä meille on tärkeintä: ihmiset ja heidän ympäristönsä vai Monsanton ja vastaavien yritysten edut, kun ne tekevät valtaisaa voittoa muuntogeenisillä organismeilla. Jos haluamme säilyttää biologisen monimuotoisuuden, meidän on myös varmistettava, että vakavimmin uhatut luonnolliset lajit tunnistetaan. Tällöin niiden suojelemiselle voitaisiin asettaa tavoitteet ja estää muiden lajien sukupuutto tulevaisuudessa. Meidän olisi muistettava, että tuhoa on helppo aiheuttaa, mutta korjaaminen on usein mahdotonta.

 
  
MPphoto
 
 

  Marie Anne Isler Béguin, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, tämä ei tietenkään ole ensimmäinen kerta, kun keskustelemme luonnon monimuotoisuudesta ja pyydämme neuvostoa ja komissiota puolustamaan sitä. Olemme pystyneet tekemään ilmastonmuutoksesta EU:n painopistealan, mikä on myönteistä. Meidän on kuitenkin huomattava, että luonnon monimuotoisuutta ja aavikoitumista koskevat yleissopimukset jäävät helposti ilmastonmuutoksen varjoon.

Tiedämme, kuinka tärkeä luonnon monimuotoisuus – ja yhtä hyvin luonnonsuojelu – on omalle eloonjäämisellemme, koska voimme havaita, että luonnon monimuotoisuus heikkenee yhä ja lajien sukupuuttoon kuoleminen jatkuu huolimatta Euroopan ja maailman tasolla tehdyistä toimista. Meidän on kohdattava tosiasiat: vaikka yrittäisimmekin hillitä ilmastonmuutosta, samaa ei voi sanoa lajien osalta. Kun laji häviää, se häviää ikuisiksi ajoiksi.

Tätä seikkaa, todistetta ei saa unohtaa hetkeksikään. Tiedämme, että meillä on esimerkiksi erinomaisia välineitä, kuten Natura 2000 ja lintuja ja luontotyyppejä koskevat direktiivit, joilla voidaan torjua luonnon monimuotoisuuden vähenemistä Euroopan unionissa. Olemme kuitenkin nähneet, että yhä edelleen jotkut jäsenvaltiot ottavat Natura 2000:n käyttöön vastentahtoisesti, eivätkä haluaisi maksaa siitä. On siis erittäin selvää, että meillä on vielä paljon tehtävää.

Todellakin toivon, että komissio tukee Natura 2000 -ohjelmaa ja edellä mainittuja kahta direktiiviä jatkossakin. Pyytäisin myös, että määrittäisitte ehdot biopolttoaineille Bonnin yleissopimuksen puitteissa. Lisäksi toivon, että pääsisitte sopimukseen luonnon monimuotoisuutta käsittelevän hallitustenvälisen asiantuntijaryhmän luomisesta. Ryhmä olisi kuin hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli. Voisimme nimittäin auttaa toisiamme ottamaan käyttöön välineitä, joita itse käytämme, mutta joita toisilla ei vielä ole käytössään.

 
  
MPphoto
 
 

  Jens Holm, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (SV) Maapallolla on arvioitu olevan 14 miljoonaa eri eläin- ja kasvilajia. Tämä osoittaa, miten uskomaton planeettamme on ja millaisessa vastuussa olemme sen hoitamisessa. Kuitenkin biologinen monimuotoisuus on uhattuna. Yli 30 000 lajia uhkaa tällä hetkellä sukupuutto. Suurimpana uhkana olemme me ihmiset ja rakentamamme talousjärjestelmä, joka perustuu jatkuvaan kasvuun ja kulutukseen. Uskomme, että kasvuun voidaan päästä suunnittelun sijaan kilpailulla ja paikallistuotannon sijaan kuljetuksilla. Ei olekaan mikään ihme, että edessämme on ilmastokatastrofi ja biologinen köyhtyminen.

Voimme vaihtaa suuntaa. On tietenkin hyvä, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen, joka on tärkeä väline. Siksi lupaammekin esimerkiksi laatia toimintasuunnitelmia, joilla suojellaan biologista monimuotoisuutta ja luodaan suojeltujen maa- ja merialueiden maailmanlaajuinen verkosto, vain yhden esimerkin mainitakseni. Kuitenkin suurin osa työstä on tehtävä EU:n tasolla. Aivan perusasiat on selvitettävä, sillä muuten emme pysty koskaan ratkaisemaan edessämme olevia ympäristöongelmia.

Haluaisin korostaa kolmea alaa. Liikenteen järjettömyys: EU perustuu siihen, että jäsenvaltioiden välillä ei ole rajoja. Tuote on valmistettava siellä, missä se on halvinta. Pelkästään vuosina 1993–2000 pitkän matkan rekkaliikenne kasvoi tämän takia kokonaiset 30 prosenttia. Kun EU ja jäsenvaltiot tukevat infrastruktuuria, moottoritiet saavat aina enemmän kuin ympäristöä säästävämmät liikennemuodot. Entisessä Itä-Euroopassa, uusissa jäsenvaltioissa, EU noudattaa todellista asfalttipolitiikkaa ja myöntää valtavia moottoritietukia. Kannustimia olisi osoitettava rautateille, ei moottoriteille. Sanonkin komissiolle: tarkastelkaa tukipolitiikkaa.

Kun nyt puhutaan tuista, voitaisiin puuttua maataloustukien valtavaan määrään, 55 miljardiin euroon vuosittain. Tukia, joilla on suoraan kielteinen vaikutus ympäristöön, ei pitäisi myöntää, ja maatalousavustukset olisi varattava ympäristötoimenpiteille ja luomumaanviljelylle. Biologinen monimuotoisuus ja ympäristön kannalta järkevät ratkaisut olisi kirjattava maatalouspolitiikan päätavoitteiksi enimmäisvoittojen sijaan.

Kolmas ratkaisua vaativa perusongelma ovat sisämarkkinat. Tiedän, että tämän sanominen on pyhäinhäväistys, mutta EU ei yksinkertaisesti voi sallia, että markkinat ovat edistyksellistä ympäristöpolitiikkaa tärkeämmät. Joitakin viikkoja sitten Euroopan komission jäsen Verheugen vastasi minulle ja sanoi, että viimeisten viiden vuoden aikana komissio haastoi joitakin yksittäisiä valtioita Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen 19 asiassa, jotka koskivat ympäristöä tai kansanterveyttä. Erittäin pelottavaa on, että kaikissa näistä 19 asiasta tuomioistuin noudatti komission kantaa, toisin sanoen sitä, että jäsenvaltioiden ei sallittu ottaa käyttöön toimenpiteitä ympäristön tai kansanterveyden suojelemiseen. Jos olemme tosissamme, meillä on oltava ympäristötakuu, joka on nimensä veroinen. Sellaista meillä ei ole tällä hetkellä, emmekä sellaista saa myöskään Lissabonin sopimuksella. Markkinapolitiikka sen sijaan säilytetään.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että pyydämme päätöslauselmassamme kestävän kehityksen mukaisia ehtoja biopolttoaineille. Haluaisin käyttää tilaisuutta hyväkseni esittääkseni seuraavan kysymyksen, kenties erityisesti neuvostolle. Oletteko valmiita laatimaan biopolttoaineille paitsi ympäristökriteerit myös yhteiskunnalliset ehdot? Takaatteko esimerkiksi sopivan hinnan, ammattiliitto-oikeudet ja niin edelleen biopolttoaineelle, jota ostamme unioniin?

 
  
MPphoto
 
 

  Johannes Blokland, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisat puhemies, neuvoston puheenjohtaja ja komission jäsen, kaksi viikkoa sitten edustin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa ja ilmastonmuutosta käsittelevää väliaikaista valiokuntaa ympäristöneuvoston epävirallisessa kokouksessa Sloveniassa. Pääaiheita oli kaksi: ilmastonmuutoksen tarkasteleminen ja luonnon monimuotoisuuden suojeleminen. Pääpaino annettiin luonnon monimuotoisuudelle, ja metsien luonnon monimuotoisuudelle suhteessa biomassaan ja biopolttoaineisiin. Keskustelussa käsiteltiin metsistä saatavan biomassan mahdollisuuksia energiavaroiksi, erityisesti biopolttoaineiden toista sukupolvea ja kestävän kehityksen kriteerejä metsistä peräisin olevan biomassan käytölle. Konferenssi oli menestyksekäs, mistä kiitokset kuuluvat slovenialaiselle puheenjohtajalle Janez Podobnikille.

Voimme havaita, että useita lajeja uhkaa sukupuutto metsien hävittämisen ja laittomien hakkuiden takia. Lajien elinympäristö on muuttunut rajusti, eivätkä ne voi selvitä siitä. Metsissä on paljon erilaisia kasvi- ja eläinlajeja. Tämän takia onkin tärkeää vaatia, että metsien hävittäminen pysäytetään mahdollisimman laajasti, koska näin voidaan suojella luonnon monimuotoisuutta. Tämä ei koske pelkästään maita Euroopan unionin ulkopuolella, vaan varmasti myös EU:n jäsenvaltioita. Hyvään metsänhoitoon on kannustettava varsinkin siksi, että metsät ovat erittäin arvokkaita muillakin tavoin. Metsien hävittäminen aiheuttaa vakavaa maaperän eroosiota varsinkin vuoristoalueilla ja häiritsee vesitasapainoa, jolla on myös suuri merkitys luonnon monimuotoisuuteen.

Ilmaston lämpeneminenkin vaikuttaa useihin lajeihin. Lajien levinneisyysalueet muuttuvat merkittävästi, mistä seuraa, että jotkut lajit ovat vakavassa vaarassa erityisesti pohjoisilla alueilla. Hakkuut trooppisilla alueilla vaikuttavat vain lisäävän lämpenemistä. Syynä on osittain se, että hakkuut vähentävät huomattavasti metsien hiilidioksidin varastointikykyä. Kuitenkin muutamina viime vuosina julkaistut tutkimukset, esimerkiksi Nature and Science -lehdessä, osoittavat, että jos metsäalueet kasvavat, johtaa se suurempiin metaanipäästöihin. Metaani on kasvihuonekaasu, joka on 23 kertaa vahvempaa kuin hiilidioksidi. Metaania syntyy sitä enemmän, mitä korkeammaksi lämpötila nousee ja mitä enemmän aurinko paistaa. Erityisesti trooppisilla alueilla metaania syntyy merkittävästi enemmän. Kun metsiä istutetaan lisää, hiilidioksidin varastointikyky kasvaa, mutta osa tästä hiilidioksidin imeytymisestä estyy kasvaneiden metaanipäästöjen takia. Vaaka kallistuu kuitenkin paremmalle puolelle varsinkin muualla kuin trooppisilla alueilla.

Luonnon monimuotoisuuteen kielteisesti vaikuttavat tekijät muuttuvat valitettavasti pahemmiksi nykyisen biopolttoainetuotannon takia. Sillä on kielteisiä vaikutuksia erityisesti trooppisiin sademetsiin. Metsät, jotka ovat monien lajien koteja, korvataan nyt viljelyksillä, joissa harvat lajit voivat asua. Lisäksi viljelmät vaikuttavat kielteisesti myös kasvihuonekaasuihin, hiilidioksidin varastointikykyyn ja elintarvikkeiden hintoihin. Olen tyytyväinen, että tämä on tuotu esille päätöslauselmassa. Meidän on joka tapauksessa oltava tarkkaavaisia biopolttoaineiden toisen sukupolven kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. − (EN) Vaikka olettekin kirjoittaneet asiat muistiin, ei se tarkoita, että teidän olisi luettava ne kaikki, jos aika ei siihen riitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Avril Doyle (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, tämän keskustelun ja eilisen Maan päivän valossa haluaisin korostaa, miten tärkeää ja kiireellistä on ymmärtää luonnon monimuotoisuutta ja sen vaikutuksia yhteiskuntaamme. Luonnon monimuotoisuuden käsite ymmärretään yleisesti vain erittäin heikosti.

Käytännössä kaikki maapallon ekosysteemit ja niiden palvelut ovat muuttuneet rajusti ihmisen toiminnan takia. Luonnon monimuotoisuus vähenee nykyään nopeammin kuin koskaan aiemmin ihmiskunnan historiassa, eikä näy mitään merkkejä siitä, että tämä kehitys olisi hidastumassa. 2010 – pian nähdään!

Monet eläin- ja kasvikannat ovat pienentyneet määrältään ja maantieteelliseltä levinneisyydeltään. Vaikka lajien sukupuuttoon kuoleminen onkin luonnollinen osa maapallon historiaa, on ihmisen toiminta viime vuosina nopeuttanut häviämistä vähintään satakertaisesti verrattuna luonnolliseen tahtiin. Maailman luonnonsuojeluliiton IUCN:n punaisen listan mukaan hyvin tutkituissa ryhmissä 12–52:ta prosenttia lajeista uhkaa sukupuutto. Yleisesti suurimmassa vaarassa ovat lajit, jotka ovat ravintoketjun yläpäässä, joiden kannan tiheys on pieni, jotka elävät pitkään ja lisääntyvät hitaasti ja jotka elävät rajatulla maantieteellisellä alueella.

Monissa lajiryhmissä, esimerkiksi sammakkoeläimissä, Afrikan nisäkkäissä ja maanviljelymailla elävissä linnuissa, lajien enemmistö on pienentynyt kannaltaan ja maantieteelliseltä levinneisyydeltään. Poikkeukset tästä ovat lähes aina ihmisen aikaansaamia, esimerkiksi rauhoitusalueilla järjestetyn suojelun ansiota, tai sellaisten lajien aikaansaamia, jotka vaikuttavat menestyvän ihmisen hallitsemilla alueilla.

Ihmisten on tiedostettava, että heidän ekologinen jalanjälkensä kasvaa ja että se ulottuu kauas EU:n rajojen ulkopuolelle ja että elämäntavoillamme on suora vaikutus alkuperäiskansoihin kehitysmaissa. Vaikka monet meistä ymmärtävätkin nyt ainakin hieman ilmastonmuutosongelman laajuutta, useat eivät ole ymmärtäneet yhteyttä ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisen välillä.

Mielestäni meidän olisikin yhdistettävä biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen ja ilmastonmuutosta koskevan osapuolten konferenssin työ. Menisin jopa niin pitkälle, että kysyisin, tarvitsemmeko edelleen itsenäistä COP:tä luonnon monimuotoisuudesta. Kysymys olisi kohdattava, ja osallistuin viime vuonna COP:hen New Yorkissa.

Kyllä, olen samaa mieltä siitä, että toimenpiteissä ilmastonmuutoksen lieventämiseksi ja siihen sopeutumiseksi, myös metsien hävittämisessä, on tuettava luonnon monimuotoisuutta. Olen tyytyväinen komission jäsenen Wallströmin huomioihin merten biologista monimuotoisuutta koskevissa kysymyksissä. Meidän on luettava tähän mukaan kylmän veden korallit ja merenalaiset vuoret, joiden suojassa on rikkaita ja usein ainutlaatuisia ekosysteemejä. Nämä ovat valtavia aukkoja tieteellisessä tietämyksessämme ilmastonmuutoksen vaikutuksesta merialueilla. Meidän on muistettava, että yli 70 prosenttia maapallon pinnasta on valtamerten peitossa, 97 prosenttia planeetan vedestä on valtamerissä ja valtameret vaikuttavat 99 prosenttiin maapallon elinalasta.

Lopetan tähän, arvoisa puhemies, etten nosta verenpainettanne yhtään enempää. Olkaamme rehellisiä toisillemme. Johannesburgissa kuusi vuotta sitten asetettuja tavoitteita on mahdotonta saavuttaa. Lopetetaan itsemme huiputtaminen ja turhat puheet.

 
  
MPphoto
 
 

  Anne Ferreira (PSE). – (FR) Arvoisat puhemies, komission jäsen ja ministeri, hyvät naiset ja herrat, ympäristövaliokunta on hyväksynyt erittäin hyvän päätöslauselman, ja toivon, että Euroopan komissio ja jäsenvaltiot ottavat huomioon useat päätöslauselman suositukset. Erityisesti on muistettava pyynnöt johtajuudesta ja vakaumuksesta Bonnin konferenssissa, mutta myös pyrkimykset pysäyttää luonnon monimuotoisuuden väheneminen Euroopan unionissa vuoteen 2010 mennessä.

Haluaisin puhua kolmesta päätöslauselmassa esitetystä asiasta. Ensimmäinen on biopolttoainekysymys, jonka jotkut kollegoistani ovat jo maininneet. Biopolttoaineet vaikuttavat merkittävästi ympäristöön metsissä ja maanviljelysmailla, ja niiden kehittäminen vaikuttaa jatkuvasti enemmän elintarvikevaroihin. Elintarvikkeiksi tarkoitettujen maataloustuotteiden ja toisaalta teollisuuteen, joko biopolttoaineiden tai maatalouskemikaalien tuotantoon, tarkoitettujen maataloustuotteiden välillä ei pitäisi olla minkäänlaista kilpailua. Elintarvikkeiden ja maatalouden välisen yhteyden on oltava aivan selvä.

Seuraava asia koskee merten monimuotoisuutta. Olemme käsitelleet tätä asiaa kovin hitaasti. Tuen täysin päätöslauselman pyyntöjä nopeasta toiminnasta, varsinkin merisuojelualueiden perustamisessa.

Viimeinen huomioni koskee muuntogeenisiä organismeja. Olemme nähneet tutkimuksia, jotka osoittavat muuntogeenisten organismien kielteisen vaikutuksen ympäristöön ja erityisesti maaperään. Tiedämme, että muuntogeenisten organismien leviäminen johtaa perinteisten satojen saastumiseen, mikä haittaa luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä.

Lisäksi on huolestuttavaa, että siemenala on teollisesti keskittynyttä ja että sitä hallitsevat vain muutamat monikansalliset yritykset. Tämä on tilanne, jota komissio ja jäsenvaltiot eivät saisi jättää huomiotta.

Maaliskuussa 2006 osapuolten konferenssissa Curitibassa Brasiliassa päätettiin jatkaa edelleen kieltoa ”tappajasiemenistä”. Päätös oli erinomainen, mutta nyt meidän olisi pohdittava, riittääkö se ja olisiko meidän mahdollisesti kiellettävä kokonaan tämänkaltaisten ”kertakäyttöisten” muuntogeenisten siementen käyttö.

Mitä komissio ja jäsenvaltiot aikovat tehdä näiden asioiden osalta osapuolten konferenssissa Bonnissa? Onko teillä jo ajatus biopolttoaineita koskevista kestävän kehityksen kriteereistä, jotka voitaisiin esitellä Bonnissa?

 
  
MPphoto
 
 

  Marios Matsakis (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, kuten Avril Doyle aiemmin, minäkin kuvittelin saavani enemmän puheaikaa, mutta käytän anteliaisuuttanne hyväkseni ja puhun puolitoista minuuttia.

Luonnon monimuotoisuus on olennaista, jos halutaan säilyttää maapallon ekosysteemit ja pitää yllä mittaamattoman arvokasta geenipoolia erilaisista lajikohtaisista ominaisuuksista. Parlamentti toisti huolensa luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä asiaa käsittelevässä päätöslauselmassaan 22. toukokuuta 2007. Yksi pääesteistä luonnon monimuotoisuuden vähentämisen pysäyttämiseen on kuitenkin, valitettavasti, komission ja neuvoston tehokkaiden toimien puuttuminen. Molemmista saa sen vaikutelman, että niitä kiinnostaa tämä kysymys laajalti vain teoriassa ja että käytännössä niiltä puuttuu tahtoa ja päättäväisyyttä, joilla voitaisiin varmistaa tärkeiden direktiivien toimeenpano ja kansainvälisten ja sisäisten sitoumusten täyttäminen.

Toivokaamme, vielä nyt myöhäänkin, että komissio ja neuvosto toimivat päättäväisesti ja rakentavasti ja auttavat suojelemaan luonnon monimuotoisuutta tehokkaasti myös päättäväisellä asenteellaan tulevassa konferenssissa Bonnissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. − (EN) Hyvä Marios Matsakis, itse asiassa sekä Avril Doylelle että ryhmällenne annettiin täsmälleen ne ajat, jotka annoin. Kyse on siis ryhmänne alistamisesta ja huonosta viestinnästä teille, koska noudatan aina sitä sääntöä, että jos parlamentin jäsen puhuu muulla kuin omalla kielellään, annan hänelle aina ylimääräistä aikaa – enkä pelkästään englanniksi puhuville.

 
  
MPphoto
 
 

  Hiltrud Breyer (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, kaikki täällä puhuneet ovat kertoneet, että olemme sitoutuneet parempaan lajien suojeluun ja laajempaan luonnon monimuotoisuuteen. Tiedämme, että luonnonsuojeludirektiivit ja Natura 2000 -ohjelman puitteissa luotu luonnonsuojelualueiden verkosto ovat Euroopan unionin menestystarinoita. Kuitenkaan hienot sanat ja lupaukset eivät saa viedä huomiota pois siitä tosiasiasta – kuten te sanoitte, arvoisa komission jäsen – että otsikkoihin on joutunut valitettavasti nousemaan ilmastonmuutoksen lisäksi myös lajien ja luonnon suojelu.

Aivan liian usein uhanalaisia lajeja pidetään häiriötekijöinä, jotka pysäyttävät tai estävät rakennushankkeita. Tämän takia on mielestäni häpeällistä, että kaikista maista juuri Saksassa, joka isännöi osapuolten konferenssia, konservatiivijohtoiset liittovaltioiden hallitukset esimerkiksi Hessenissä ja Ala-Saksissa ovat käynnistäneet liittoneuvostossa aloitteen, joka on hyökkäys tätä EU:n menestystarinaa vastaan.

Saksalla ei ole mitään uskottavuutta pyytää uusia luonnonsuojelualueita ja uhanalaisten lajien parempaa suojelua köyhempiin maihin, jos se samaan aikaan yrittää vesittää luonnonsuojelun Euroopan unionissa. Valitettavasti kyse ei ole pelkästään Saksasta. Melko yllättäen myös Euroopan parlamentin liberaalidemokraattien ryhmä järjesti aiheesta seminaarin. Edmund Stoiberin hyökkäys Euroopan luonnonsuojelua vastaan tapahtui juuri samaan tapaan ”yksinkertaistamisen” verukkeella.

Odotan, että te, hyvä komission jäsen, annatte Euroopan unionille jälleen selvän sitoumuksen siitä, että kaikki yritykset…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 
 

  Péter Olajos (PPE-DE). – (HU) Kiitos, arvoisa puhemies. Marios Matsakis mainitsi jo toimeenpanon ongelmat, ja haluaisin antaa tästä muutaman esimerkin. Euroopassa ja Karpaattien altaassa metsiemme suojelu on yhä suurempi haaste. Joissakin paikoissa metsät menestyvät, toisissa ne tuhotaan tai yksinkertaisesti hakataan salaa. Karpaateilla tai esimerkiksi Unkarin Sajóládissa 30–40 prosenttia metsistä on jo hakattu salaa. Laittomat hakkuut pienentävät luonnon monimuotoisuutta, aiheuttavat eroosiota ja 20 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. Jotta tämä kehitys voitaisiin pysäyttää, neljä kollegaamme lähetti komissiolle kirjallisen lausunnon laista, jolla sallittaisiin ainoastaan puutavara ja puutuotteet, jotka on kaadettu laillisesti ja valvotusti myyntiin Euroopan unionissa. Pyytäisin kollegoitani Euroopan parlamentissa antamaan tukensa allekirjoittamalla 23. päivän julkilausuman.

Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on tärkeä, kansallinen tavoite. Unkarin hallitus laiminlyö Natura 2000 -alueita jopa niin, että tällä viikolla, kun juhlimme Maan päivää, järjestettiin myös Keski-Euroopan ralli, osa Dakar-rallista, ja sen annettiin kulkea esteettä erityissuojelualueiden ja jopa Natura 2000 -alueiden läpi. Mitään ympäristövaikutusten arviointia ei tehty eikä myöskään suunnitelmia korjaamisesta tai suojelemisesta. Kilpailun järjestämiselle ei ollut edes lupaa. Minkäänlaiset varat eivät voi korvata ympäristövahinkoja, jotka kilpailusta aiheutuvat. Emme pärjää yhtään paremmin lintujemmekaan kanssa. Vain kaksi viikkoa sitten Euroopan komissio lähetti Unkarille viimeisen kirjallisen varoituksen. Se teki näin, koska Unkari ei ollut toteuttanut mitään kansallisia toimia luonnonvaraisten lintujen suojelemiseksi.

En halua kuitenkaan antaa pelkkiä huonoja esimerkkejä. Vähän aikaa sitten allekirjoitettiin ainutlaatuinen, vapaaehtoinen sopimus Euroopassa, myös Unkarissa, aloitteeni ansiosta. Sopimuksella halutaan pysäyttää ilmasähköjohdoista johtuvat lintujen kuolemat. Tällä hankkeella pyritään esteettömään taivaaseen. Suuri yleisö, sähköteollisuus ja valtio sopivat, että järjestämällä johdot, eristykset ja muut vastaavat oikein Unkariin saataisiin turvallinen ”taivaskäytävä” linnuille vuoteen 2020 mennessä. Sopimus on erittäin tärkeä ja uraauurtava, ja se ansaitsee Euroopan huomion ja tuen. Kiitos.

 
  
MPphoto
 
 

  Magor Imre Csibi (ALDE). – (RO) Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen osapuolten Bonnin tapaamisessa käsitellään myös metsien monimuotoisuutta.

Aihe on herkkä, eikä sille ole löydetty vielä kestävää ratkaisua. Metsien monimuotoisuutta uhkaavat laittomat hakkuut kaikkialla maailmassa. Hakkuut vähentävät merkittävästi ja usein peruuttamattomasti luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi metsien hävittäminen on kolmas päätekijä ilmaston lämpenemisessä.

Kalatalousvaliokunta ilmaisi marraskuussa 2007 antamassaan kauppaa ja ilmastonmuutosta koskevassa päätöslauselmassa kantansa metsien hävittämisen merkittävästä ilmastovaikutuksesta, pitkän aikavälin taloudellisista eduista ja metsien koskemattomana säilyttämisen tärkeydestä.

Arvostan myös EU:n toimintasuunnitelma-aloitetta metsälainsäädännön soveltamisen valvonnasta, metsähallinnosta ja puukaupasta.

Olen maininnut eurooppalaisia toimia, joilla valitettavasti ei ole päästy haluttuihin tuloksiin. Kun esimerkiksi toimintasuunnitelmaa toteutettiin, 70 prosenttia EU:n valtioista ei toteuttanut mitään todellisia toimia ennen huhtikuuta 2007.

Tarvitsemme yleisratkaisua mahdollisimman nopeasti. Kannustan EU:n edustajia tukemaan Bonnin konferenssissa sellaisen yleismääritelmän luonnostelua, jolla määritetään, mitä laiton hakkuu tarkoittaa, ja jolla tuettaisiin metsien järkevää käyttöä.

Lisäksi kannustan keskustelemaan maailmanlaajuisen mekanismin käynnistämisestä puunhakkuun ja -kaupan valvomiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Richard Seeber (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin motto on ”moninaisuudessaan yhtenäinen”, mutta, kuten tiedämme, luonnossa tämä erilaisuus on vähentynyt hälyttävästi viimeisten 150 vuoden aikana. Lajien häviämisvauhti on tällä hetkellä 1 000–10 000 kertaa nopeampaa kuin keskimäärin maapallon historiassa. Maailman luonnonsuojeluliiton (IUCN) luetteloissa on tällä hetkellä 15 600 lajia, joita uhkaa maailmanlaajuinen sukupuutto. Elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) arvioi, että vehnän ja maissin tärkeimmät tuottajamaat ovat menettäneet yli 80 prosenttia alkuperäisistä lajeistaan. Tämä on vain jäävuoren huippu, sillä tiedämme, että tähän päivään mennessä vain noin 1,7 miljoonaa maailman arvioiduista 13 miljoonasta eliölajista on tunnistettu ja kuvattu. Tiedämme myös, että ilmastonmuutos pahentaa tilannetta. Tiedämme kuitenkin myös, että biologisen monimuotoisuuden väheneminen vähentää kykyämme vastata erityisesti ilmastonmuutokseen, joten olemme vaikean pulman edessä.

Minun onkin valitettavasti kysyttävä komissiolta seuraavaa: miksi kestävä kehitys ja lajien monimuotoisuus eivät ole pääasioita kaikilla politiikkamme aloilla? Miksi emme toteuta enemmän tutkimuksia ja kehitä lajien ja varsinkin ihmisten yhteiseloa?

Kuka tahansa tätä keskustelua kuunteleva voi saada käsityksen, että muutamien luontotyyppialueiden luominen ja lintujen suojelu riittävät. Ne ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu. Miksi emme ota kansalaisiamme mukaan hoitamaan näitä tehtäviä, joiden ratkaisemisessa meillä jokaisella on osamme? Komission on tehtävä nyt kotiläksynsä, ja sama koskee meitä täällä Euroopan parlamentissa ja neuvostossa. Konferensseihin osallistuminen ja julistusten allekirjoittaminen eivät tosiaankaan riitä. Nyt on aika toimia, ja tämä tarkoittaa toimimista yhdessä!

 
  
MPphoto
 
 

  Anders Wijkman (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, jos pitäisi valita yksi asia, jolla pyrittäisiin pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden väheneminen, se olisi trooppisten metsien tuhoamisen pysäyttäminen. Vuosittain tuhotaan 14–15 miljoonaa hehtaaria. Olemme keskustelleet tästä asiasta vuosikausia ilman varsinaista edistystä.

Todellinen ongelma on, että ekosysteemipalveluilla, puhuimmepa sitten hiilinieluista, luonnon monimuotoisuudesta tai alueellisen ilmaston tai hydrologisen järjestelmän sääntelystä, ei ole todellista markkina-arvoa. Tämä on puute taloudellisessa mallissamme. Niin kauan kuin emme anna metsänomistajille korvausta näistä arvoista – siitä, että metsien hakkuu ei tuottaisi enemmän kuin metsien säilyttäminen – metsien nykyinen häviämisvauhti jatkuu.

Ratkaisu on olemassa: liitetään metsät päästökauppaan. Komissio kuitenkin vastustaa tätä, ja teillä on siihen syynne. Ongelmana on, että ette tarjoa mitään vaihtoehtoa, ja me kaikki tiedämme, että biologista monimuotoisuutta koskevan sopimuksen rahavarat ovat hyvin rajalliset – ja tulevaisuudessa niitä ei todennäköisesti ole ollenkaan.

Tiedän, että komissio välittää trooppisten alueiden metsien hävittämisestä yhtä paljon kuin me muutkin, mutta ongelmana on, että ette anna vaihtoehtoa. Tarvitsemme paketin. Tarvitsemme kattavan lähestymistavan, jolla puututaan ilmastonmuutokseen, hiilinieluihin, luonnon monimuotoisuuteen ja köyhien toimeentulon suojelemiseen. Vaatisin ympäristöasioiden ja kehitysyhteistyön pääosastojen tiivistä yhteistyötä. Tätä ei ole toistaiseksi tapahtunut. Antakaa meille vaihtoehto, jotta saamme jotain konkreettista, josta voimme keskustella. Muuten pelkään, että metsien hävittäminen jatkuu, samoin kuin luonnon monimuotoisuuden väheneminen.

 
  
MPphoto
 
 

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, maataloustuotannosta on tullut entistä tehokkaampaa, jotta sillä voidaan vastata kasvavaan maataloustuotteiden ja muuhun kuin elintarvikkeiksi käytettävien raaka-aineiden kysyntään. Tuotannon tehostuminen johtuu erityisesti biopolttoaineista ja biomassasta. Tiedämme, että tehomaatalous on haitallista luonnon monimuotoisuudelle. Tästä nouseekin esiin kysymys siitä, miten biologisen monimuotoisuuden suojelu ja talouden ja infrastruktuurin kova kehitys voidaan sovittaa yhteen.

Biologisen monimuotoisuuden nykyhallintaan vaaditaan parempaa valvontaa kehitettäville menetelmille ja sopivia sijoituksia tieteelliseen tutkimukseen. Olemme hyötyneet taloudellisesta kehityksestä, ja meidän olisi tämän takia osoitettava osa tästä hyödystä – toisin sanoen osa saadusta voitosta – biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen. Meidän on tietenkin ymmärrettävä, että ympäristön säilyttäminen ja suojelu vaativat toimintaa sekä maailmanlaajuisella että paikallisella tasolla. Meidän jokaisen on ryhdyttävä toimiin yksilöinä, ja myös kaikkien talouden alojen on osallistuttava. Tämä on haaste meille kaikille.

 
  
MPphoto
 
 

  Paul Rübig (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, minua kiinnostaisi kuulla, onko komissio jo pohtinut YMP:n terveystarkastuksen yhteydessä sitä, miten voimme edetä tässä asiassa, erityisesti seuraavassa rahoitusnäkymässä. On totta, että uudistuva energia ja biopolttoaineet ovat tietenkin tärkeitä haasteita meille ja että ne olisi sisällytettävä terveystarkastuksen rahoituskehykseen.

Tämä on tärkeässä osassa myös hiilidioksidiin liittyvässä kehityksessä, jota meidän on tietysti pakko hillitä Kioton pöytäkirjan nojalla. Täsmällinen kysymykseni on seuraava: mitä ehdotuksia komissio aikoo antaa?

 
  
MPphoto
 
 

  Hubert Pirker (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, keskustelemme siitä, kuinka säilytämme biologisen monimuotoisuuden seuraavalle sukupolvelle. Kuitenkin samanaikaisesti hyväksymme toimenpiteitä, jotka vaikuttavat aivan vastakkaisesti. Biodieseltuotannon alun euforian jälkeen tiedämme nyt, että tuotannolla on haitallisia vaikutuksia. Yhden biodiesellitran tuottamiseen tarvitaan 9 000 litraa vettä, ja tuottamisessa syntyy typpioksidipäästöjä, jotka ovat paljon hiilidioksidia tuhoisampia. Tiedämme myös, että energiakasvien viljely vaarantaa lajien monimuotoisuuden ja jopa tuhoaa sitä.

Kun otetaan huomioon nämä uudet tulokset ja kiinnostus luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen, mitä mieltä olette siitä, että päätöksiämme biodieselin sekoittamisesta tavallisiin polttoaineisiin voitaisiin lykätä? Aiotteko sijoittaa uusiin tutkimuksiin ja kehittää ehkä vaihtoehtoisen strategian, sillä olemme nyt tietoisia kielteisistä vaikutuksista ja tuloksista?

 
  
MPphoto
 
 

  Janez Podobnik, neuvoston puheenjohtaja. (SL) Haluaisin ensimmäiseksi kiittää teitä osallistumisestanne keskusteluun. Olen kanssanne samaa mieltä siitä, että vaaditaan todellista taitoa puhua ytimekkäästi, yhdistäen ja yksinkertaisesti tällaisesta luonnon monimuotoisuuden kaltaisesta vakavasta ja monimutkaisesta ongelmasta. Tämä oli yksi syistä, arvoisa puhemies, minkä tähden teillä oli vaikeuksia löytää kaikille puheaikaa keskustelulle varatusta ajasta.

Haluaisin kommentoida lyhyesti keskusteluanne. Aloitan ensimmäisestä väittämästä, jossa vahvistitte neuvoston kannan siitä, että ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus liittyvät toisiinsa ja riippuvat toisistaan. Puheenvuoronne olivat laajoja, koskettivat useita asioita ja kattoivat Bonnin kokouksen rajatumman aiheiston. Puhuitte myös nykyaikaisen, 2000-luvun ihmisen elämäntavasta aina jäte- ja liikennepolitiikasta alkaen ympäristöä säästävään tuotantoon ja kulutukseen asti ja niin edelleen.

Olen henkilökohtaisesti vakuuttunut ja vakuutan myös teille, että Euroopan unionilla on hyvät välineet ja toimenpiteet. Sanoin jo esittelyssäni, että keskeinen tavoitteemme oli olla paikalla Bonnissa, pyrkiä toimeenpanoon, siirtyä kohti todellisuutta ja jatkaa tiellämme sanoista toimintaan.

Kysyitte rahoitusvaroista. Olemme määrittäneet rahoitusvälineet ja sopineet niistä Euroopan tasolla. Haluaisin painottaa, että Bonnissa neuvosto työskentelee uusien ja innovatiivisten rahoitusvarojen puolesta. Tarkoitan siis maailmanlaajuisesti eikä pelkästään Euroopan tasolla. Haluaisin huomauttaa, että luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavien alojen välille on luotava yhteys. Haluaisin erityisesti korostaa yksityisen sektorin asemaa. Kolme puheenjohtajavaltiota, toisin sanoen Saksa, Portugali ja Slovenia, ovat pyrkineet varmistamaan, että Bonnissa nostetaan esiin kysymys yksityisen sektorin osallistumisesta luonnon monimuotoisuuden ongelmaan. Portugalissa järjestetty Business and Biodiversity -konferenssi oli erittäin menestyksekäs. Toivon, että toimintamme Bonnissa perustuu Portugalissa esitettyihin ratkaisuihin.

Haluaisin kiittää Johannes Bloklandia, joka mainitsi Ljubljanassa pidetyn ympäristöministerien epävirallisen kokouksen. Johannes Blokland osallistui kokoukseen kahden valiokuntanne puolesta, ja haluaisin kiittää häntä tästä. Käsittelimme kysymyksiä metsistä, metsien kestävästä käytöstä, metsien vaikutuksesta luonnon monimuotoisuuteen ja mahdollisuudesta käyttää metsiä biomassan ja toisen sukupolven biopolttoaineiden tuotantoon.

Haluan kertoa teille, että neuvosto on tietoinen kestävän kehityksen kriteerien vakavuudesta ja monimutkaisuudesta biopolttoaineiden ja biomassan tuotannossa. Tämän takia sovimme asiasta komission kanssa ja teimme sen kanssa yhteistyötä muodostaaksemme työryhmän, joka esittää ensi kuun Coreperissa hyviä ratkaisuja biopolttoainetuotannon kestävän kehityksen kriteereiksi. Niistä tulee sitten olennainen osa molempia direktiivejä, joiden hyväksymisvaiheessa olemme nyt. Erityiskiitokseni kuuluvat kaikille niille, jotka mainitsivat biopolttoainetuotannon yhteiskunnallisten ja haitallisten vaikutusten lisäksi myös niiden vaikutuksen luonnon monimuotoisuuteen. Unohdamme tämän toisinaan.

Haluaisin päättää tämän lyhyen puheenvuoroni toistamalla, että maailmanlaajuisella tasolla olemme laatimassa suojeltujen maa- ja merialueiden verkostoa. Euroopan unionilla on hyvä ja tehokas väline, Natura 2000, ja on tärkeää, että sitä käytetään jatkuvasti kansallisella ja eurooppalaisella tasolla.

 
  
MPphoto
 
 

  Margot Wallström, komission varapuheenjohtaja. − (EN) Arvoisa puhemies, mielestäni tämä eloisa ja tietäväinen keskustelu osoittaa, että parlamentti on kiinnostunut näistä asioista. Kiitän teitä siitä. Olen aivan varma, että puhun komission jäsenen Dimasin puolesta lausuessani kiitokset parlamentille sen osoittamasta kiinnostuksesta näihin asioihin. Annan tunnustusta joillekin vanhoille kollegoille taistelussa ympäristön suojelun ja luonnon monimuotoisuuden puolesta.

Lajina homo sapiens on kiinnostava, koska pystymme lentämään kuuhun, kykenemme joukkotiedonvälitykseen tietotekniikan kautta ja osaamme tosiaankin puhua. Emme osaa kuitenkaan luoda sarvikuonoa tai ankeriasta tai pientä sinistä kukkaa, ja kun näitä luontokappaleita ei enää ole, ne ovat mennyttä ikuisiksi ajoiksi, kuten olette aivan oikein todenneet.

Haluaisin puhua joistakin asioista, jotka ovat mielestäni kiinnostavimpia. Haluaisin aloittaa biopolttoainekysymyksestä, koska siitä käydään tällä hetkellä vilkasta keskustelua kaikissa tiedostusvälineissä ja koska se on suuri ongelma ja haaste meille kaikille. Kuten tiedätte, Eurooppa-neuvosto sopi 10 prosentin biopolttoainetavoitteesta, johon sovelletaan erittäin selviä ehtoja. Kantamme Euroopan unionissa on, että kestävillä biopolttoaineilla ei saa olla kielteisiä ympäristövaikutuksia tai vaikutusta elintarviketuotantoon. Me komissiossa pohdimme biopolttoaineiden pitkäkestoisia etuja pienempien hiilidioksidipäästöjen kannalta, koska on muistettava, että vaihtoehtona on nykyään öljy. Toimitusvarmuus ja maatalous: uusia mahdollisuuksia on tarjolla laadittujen periaatteiden ansiosta. Rajallinen 10 prosentin tavoite, vakaat kestävän kehityksen kriteerit ja pyrkimys toisen sukupolven biopolttoaineisiin – tässä on todellinen haaste: on varmistettava, että voimme siirtyä käyttämään toisen sukupolven polttoaineita mahdollisimman pian.

Meidän on kuitenkin toimittava myös kansainvälisesti näissä asioissa ja varmistettava, että kestävän kehityksen kriteerejä noudatetaan ja että tämä ei aiheuta elintarvikekriisiä.

Vastauksena Anders Wijkmanille haluan sanoa, että metsien hävittämiskysymystä käsitellään tiedonannossa uskoakseni tänä kesänä tai alkusyksyllä, joten tähän asiaan tartutaan myös neuvotteluissa.

Samaan aikaan on tarpeellista osallistua keskusteluun, joka on käynnissä juuri nyt, ja varmistaa, että valmistelemme kunnolla hyvän keskustelun ja hyvän päätöksen metsien hävittämisestä. Näitä valmisteluja tarvitaan myös ilmastonmuutosneuvotteluissa.

Sanoisin myös Avril Doylelle, että kenties pääasiana ei ole yrittää yhdistää neuvotteluja eri osapuolten konferenssien välillä. Pikemminkin olisi varmistettava, että yhteisedut ovat mahdollisimman suuret, kun toteutamme toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja varmistamme, että pysymme mukana luonnon monimuotoisuuden tavoitteissamme.

Tässä ovat tämän hetken tehtävämme: meidän on suojeltava varsinkin trooppisia metsiä ja varmistettava, että meillä on kestävän kehityksen mukaiset kriteerit biopolttoaineille.

Meidän ei mielestäni pitäisikään pyrkiä siihen, minkä tiedämme jo mahdottomaksi tai mikä veisi meidät hallinnollisesti tai muuten mahdottomaan poliittiseen tilanteeseen. Sen sijaan meidän olisi pyrittävä toimeenpanoon. Tämä koskee koko keskustelua lainsäädännöstä ja sääntelystä ja kunnianhimoisista tavoitteista. Ne meillä on. Ne meillä jo on, mutta kyse on niiden toimeenpanosta ja tietenkin pyrkimyksistä – kuten yritin teille kertoa – saavuttaa esittelemäni seitsemän tavoitetta neuvotteluissa. On myös varmistettava, että työskentelemme kansainvälisesti kumppaneidemme kanssa taataksemme, että meillä on hyvä, tieteellinen perusta, jonka panemme täytäntöön aivan konkreettisesti. Tämän voin sanoa yleisesti.

Lopuksi totean, että laadittu toimintasuunnitelma on nimenomaan pääasioiden toteuttamista, ja siinä varmistetaan, että tarkastelemme myös yhteistä maatalouspolitiikkaa.

Tästä näkökulmasta tarkasteltuna on taas tärkeää, että vakuutamme sekä jäsenvaltiot että kaikki toimielimemme tekemään kaikkensa, jotta tavoitteemme toteutuvat.

En käytä enempää aikaa. Tiedän hyvin, että meidän on pysyttävä aikataulussamme, joten haluan lausua vielä kerran kiitokseni keskustelusta ja vakuuttaa teille, että komission jäsen Dimas aikoo henkilökohtaisesti osallistua COP 9 -kokouksen ministeriosuuteen. Olen varma, että hän toivoo näkevänsä siellä joitakin teistä, ja olen jo ennalta iloinen tuestanne, jolla näissä tärkeissä tapaamisissa päästään menestyksekkäisiin tuloksiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. − (EN) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna.

Kirjalliset kannanotot (142 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Genowefa Grabowska (PSE), kirjallinen. (PL) Tuen täysin kyseessä olevaa päätöslauselmaa.

Biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen osapuolten yhdeksäs konferenssi on määrä pitää Bonnissa toukokuussa 2008. Useiden maiden edustajat arvioivat siellä biologisen monimuotoisuuden häviämistä, mitä tapahtuu kaikkialla maailmassa. Osallistujat pohtivat myös tasapuolista ja rehellistä tapaa jakaa edut, jotka saadaan geneettisten resurssien käytöstä. Metsien biologisen monimuotoisuuden vähenemisellä on erityisen kielteisiä seurauksia. Se vaikuttaa metsien häviämisvauhtiin ja kiihdyttää ilmastokriisiä. Minuakin huolestuttaa, että ilmastonmuutos johtaa maapallon biologisen monimuotoisuuden heikkenemiseen entisestään, jolloin tuloksena on ympäristön pilaantumista ja tiettyjen lajien sukupuutto. Tällä on puolestaan kielteinen vaikutus ihmiskunnan kehitykseen ja köyhyyden torjumiseen. Tiedetään, että metsien häviäminen ja pilaantuminen aiheuttaa 20 prosenttia maapallon hiilidioksidipäästöistä.

Tätä taustaa vasten Euroopan unionin uskottavuus joutuu kovin huonoon valoon, sillä jäsenvaltiot eivät ole panneet tehokkaasti täytäntöön lainsäädäntöä, joka koskee biologista monimuotoisuutta, ja esimerkiksi lintuja ja luontotyyppejä koskevia direktiivejä. Tiettyjen poliittisten toimien torjuminen aiheuttaa samanlaisia kielteisiä vaikutuksia. Voisin mainita esimerkiksi riittämättömät toimet toteuttaa sitoumuksia, joiden tarkoituksena on pysäyttää biologisen monimuotoisuuden vähenemisprosessi EU:n alueella vuoteen 2010 mennessä. Neuvotteluita ei myöskään haluta aloittaa välineestä, jonka avulla etuihin voitaisiin päästä käsiksi ja niitä voitaisiin jakaa. Uutta kohdennettua rahoitusta ei myöskään haluta osoittaa yleissopimusten toteuttamiseen kehitysmaissa.

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies Diana WALLIS

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö