Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 23. huhtikuuta 2008 - Strasbourg

12. Kyselytunti (kysymykset neuvostolle)

  Puhemies. − (EN) Esityslistalla on seuraavana kyselytunti (B6-0019/2008).

Käsittelemme neuvostolle osoitettuja kysymyksiä.

  Puhemies. − (EN)

Manuel Medina Ortegan laatima kysymys numero 1 (H-0154/08)

Aihe: Schengenin alueen laajentuminen

Onko neuvosto arvioinut Schengenin alueen viimeisimmän laajentumisen poliittisia seurauksia ja niiden vaikutuksia Euroopan unionin ja naapurimaiden välisiin suhteisiin nyt, kun uudet Schengenin alueen rajat ulottuvat sekä EU:hun kuuluviin jäsenvaltioihin että ei-jäseniin?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Nyt on kulunut neljä kuukautta siitä, kun Schengenin alue laajentui viime vuoden joulukuun 21. päivänä. Kuten tiedätte, laajentuminen päättyi oikeastaan vasta maaliskuun lopussa, kun rajavalvonta poistettiin lentokentiltä. Meillä ei ole ollut vielä paljoakaan aikaa tai mahdollisuuksia arvioida laajentumisen yleistä poliittista vaikutusta ja sen seurauksia Schengenin sääntöjä soveltavien Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja naapurivaltioiden suhteisiin.

Kuitenkin jotkut neuvoston työryhmät keskustelevat jo esimerkiksi joidenkin jäsenvaltioiden rajaviranomaisten uudelleenjärjestelyistä Schengenin alueen laajennuttua ja muutoksista ja suuntauksista laittomassa maahanmuutossa, jota saattaisi seurata laajentumisesta. Schengenin alueen laajentuminen vaikutti epäilemättä erittäin myönteisesti Euroopan unionin viisumipolitiikkaan ja erityisesti kolmansien maiden kansalaisiin. He voivat matkustaa kaikkialla Schengenin alueella viisumilla, jonka on myöntänyt jokin uusista jäsenvaltioista. Tämä ei ollut aiemmin mahdollista.

Lisäksi Euroopan unioni on tehnyt jo sopimuksia Itä-Euroopan ja Länsi-Balkanin maiden kanssa yksinkertaisemmasta viisumien myöntämisestä.

  Manuel Medina Ortega (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, hyvä ministeri, kiitokset vastauksestanne. Olette valtiosta, joka on juuri tässä tilanteessa, ja olen varma, että Slovenia puheenjohtajavaltiona seuraa asiaa erittäin kiinnostuneena.

Olen itse pyrkinyt vierailemaan joissakin tässä tilanteessa olevista valtioista. Toisaalta toivon, että voimme turvata rajamme, mutta toisaalta emme halua, että EU rakentaa uuden muurin, uuden vallin.

Mitä takeita meillä on siitä, että Schengenin alueen laajentaminen ei aiheuta vaikeuksia esimerkiksi rajan ylittäville työntekijöille tai niille, jotka aiemmin pääsivät ongelmitta maahan, joka kuuluu nyt Schengenin alueeseen? Tämä koskee erityisesti Sloveniaa, jolla on naapurinaan maa, joka hakee Euroopan unionin jäsenyyttä.

  Janez Lenarčič. − (SL) Kiitän teitä, Manuel Medina Ortega, lisäkysymyksestänne. Kuten on jo mainittu, neuvosto ei ole käynyt vielä korkean tason keskusteluja eikä ole tehnyt kattavaa arviointia vaikutuksista, joita Schengenin alueen laajentumisella on yksittäisiin valtioihin.

Kysyitte Slovenian kokemuksista, ja sanon tämän: kyse ei tosiaankaan ole uusien muurien rakentamisesta, vaan Euroopan unionin ulkorajojen siirtymisestä toisille rajoille. Tämä tarkoittaa, että Schengenin alueen ulkorajat ovat siirtyneet niin, että niiden sisälle kuuluu nyt useampia Euroopan unionin jäsenvaltioita. Hanke oli haastava niille valtioille, joiden rajat ovat nyt osittain Schengenin alueen uusia ulkorajoja. Valtiot käyttivät valmisteluihin useita vuosia. Hanke oli erittäin haastava, ja Euroopan unioni tunnusti sen perustamalla erityisen rahoituslähteen, Schengen-järjestelyn, josta oli apua, kun luotiin sopivia valvontamenettelyjä Schengenin alueen uusille ulkorajoille.

Kysyitte Slovenian ja Kroatian välisestä rajasta. On totta, että kyseinen raja oli aiemmin näkymätön. On myös totta, että se oli vain väliaikainen raja saadessamme itsenäisyyden. Teimme yhteistyötä kumppaniemme kanssa Euroopan unionissa ja pystyimmekin järjestämään rajavalvonnan niin, että rajan ylittäminen ei ole vaikeampaa Kroatian tasavallan kansalaisille. Pystyimme säilyttämään myös kaikki ne seikat, joita vaaditaan Schengenin ehdoissa ja säännöksissä tehokkaan rajavalvonnan toteuttamiseksi.

  Hubert Pirker (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, viime joulukuinen Schengenin alueen laajeneminen paransi, ei huonontanut, turvallisuutta. Tämän todistavat tilastot, ja meidän pitäisi olla tähän tyytyväisiä.

Seuraavassa vaiheessa Sveitsin ja Liechtensteinin on määrä liittyä Schengenin alueeseen, mutta tämä saattaisi kuulemani mukaan aiheuttaa ongelmia, koska jotkut jäsenvaltiot tahtoisivat asettaa ehtoja Liechtensteinin liittymiselle. Olen kuullut useita tähän liittyviä huomioita Tšekin tasavallasta.

Haluankin kysyä neuvostolta: tiedättekö näistä mahdollisista varauksista ja mitä aiotte tehdä välttääksenne ongelmat, jotka aiheutuisivat Liechtensteinin jäämisestä ulkopuolelle?

  Avril Doyle (PPE-DE). – (EN) Kysymykseni liittyy Schengenin sääntöihin ja niiden vaikutukseen ilmastonmuutokseen ja kasvaneisiin hiilidioksidipäästöihin. Viime keskiviikkona lensin Brysselistä Ljubljanaan ja pääsin vierailemaan kauniiseen maahanne kahdeksi päiväksi osana PPE-DE-puheenjohtajistoa.

Kun olimme laskeutuneet Ljubljanaan, poistuimme lentokoneesta, ja meidät työnnettiin linja-autoon, kuten lentokentillä usein tapahtuu. Ahtauduimme linja-autoon. Se kesti 22 minuuttia. Sitten linja-auto lähti liikkeelle, ja kuvittelimme, että olemme menossa passintarkastukseen tai matkatavaroiden luovutushalliin. Linja-auto liikkui melkein 20 metriä, arvoisa puhemies – tästä, missä minä seison, sinne, missä te olette – ja me kaikki poistuimme autosta ja menimme portille. En vitsaile. Kun kysyin tämän järjestelyn järjettömyydestä, minulle vakuutettiin, että Schengenin säännöt vaativat tällaista. Haluan selityksen, arvoisa ministeri!

  Janez Lenarčič. − (SL) Vastaan Hubert Pirkerille. On totta, että järjestelyt Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Schengeniin on jo aloitettu. Tällä hetkellä menettelyt ja arviointimenettelyt ovat edelleen käynnissä. Puheenjohtajavaltion kantana on, että näiden kahden valtion liittyminen Schengenin alueeseen riippuu ainoastaan näiden menettelyjen tuloksista, erityisesti arviointien tuloksista. Emme tiedä, että yksikään jäsenvaltio olisi esittänyt vastustusta, joka liittyisi minkään valtion Schengenin alueeseen liittymismenettelyihin.

Vastauksessani Avril Doylelle minun on myönnettävä, etten usko, että kyse oli Schengenin säännöistä. Todennäköisemmin järjestely oli osa lentokentän turvallisuussääntöjä. En siltikään pysty perustelemaan 20 metrin linja-automatkaa lentokenttäbussissa. Olettaisin, että lentokentillä liikkumiseen on sääntöjä, jotka eivät kuulu Schengenin sääntöihin vaan todennäköisesti lentokenttäturvallisuuteen.

  Puhemies. − (EN) Kiitos, arvoisa ministeri. Ehkä voitte tutkia asiaa tänä iltana matkallanne kotiin.

  Puhemies. − (EN)

Marie Panayotopoulos-Cassiotoun laatima kysymys numero 2 (H-0159/08)

Aihe: Aktiivisen väestön säilyttäminen vuoristoalueilla, vaikeasti saavutettavilla alueilla ja saarialueilla

Suuri osa työvoimasta päättää usein lähteä tietyiltä EU:n alueilta hyvin vähäisten ammatillisten mahdollisuuksien vuoksi, minkä seurauksena nämä alueet autioituvat ja niille jäävät vain ikääntyneet henkilöt.

Kun otetaan huomioon tämä kehitys ja EU:n väestörakennetta koskeva vakava ongelma, kysyn neuvoston puheenjohtajalta, onko tarkoitus ehdottaa toimia aktiivisen väestön säilyttämiseksi vuoristoalueilla, vaikeasti saavutettavilla alueilla ja saarialueilla, jotta kaikki EU:n alueet kehittyisivät tasapainoisesti ja niiden kilpailukyky säilyisi?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Vastaukseni Marie Panayotopoulos-Cassiotoulle on seuraava. Koheesiopolitiikan alalle kuuluvien neljän muun säännöksen lisäksi neuvosto hyväksyi asetuksen Euroopan aluekehitysrahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta ja koheesiorahastosta heinäkuussa 2006. Tämän asetuksen 3 artiklan mukaisesti näistä rahastoista annettava tuki oli tarkoitettu myös tietyille saarille ja saarijäsenvaltioille ja vuoristoalueille.

Samaan aikaan neuvosto ja Euroopan parlamentti antoivat asetuksen Euroopan sosiaalirahastosta. Asetuksessa määritetään Euroopan sosiaalirahaston tehtäviksi seuraavat: liiketoiminta- ja työllisyysmahdollisuuksien parantaminen, korkeaan työllisyystasoon kannustaminen ja uusien ja parempien työpaikkojen luominen. Nämä kaksi säännöstä on yhdenmukaistettu tuen varmistamiseksi tietyille aloille. Asetusten mukaan jäsenvaltiot voivat pyrkiä toimintaohjelmissaan ja hankkeissaan parantamaan kehitystä ja työllisyyttä alueilla, jotka arvoisa parlamentin jäsen mainitsi kysymyksessään. Onkin jokaisen jäsenvaltion oma asia päättää, mitkä toimintaohjelmista ja niiden konkreettisista toimenpiteistä vastaavat kysymyksessä lueteltuihin kriteereihin. Komissio arvioi esitetyt ohjelmat ja osoittaa niiden mahdolliset puutteet koheesiopolitiikan tavoitteiden saavuttamisessa ja säännösten noudattamisessa. Jos kaikki ehdot täytetään, komissio hyväksyy ehdotukset.

Kun koheesiopolitiikkaan liittyviä uusia oikeudellisia välineitä muokataan, on komission tehtävänä tehdä päätöksiä, jotka mahdollistavat, että koheesiopolitiikan tavoitteisiin päästään. Ensimmäinen mahdollisuus kaudelle 2007–2013 on keskustelu koheesiopolitiikan toimeenpanoa koskevasta ensimmäisestä väliraportista. Odotamme komission esittelevän raportin kesäkuussa.

  Marie Panayotopoulos-Cassiotou (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, kiitän ministeriä siitä, että hän toisti kaikki toimenpiteet, joihin rakennerahastoilla ja Euroopan sosiaalirahastolla voidaan ryhtyä. Halusin tietää, tietävätkö puheenjohtajavaltio ja neuvosto, että tietyt Euroopan alueet ovat asumattomia. Alueet kuuluvat tietenkin kansallisvaltioihin, mutta tällainen kehitys köyhdyttää EU:ta ja asettaa sen alttiiksi ihmisille, joita on kutsuttu muilta alueilta. Aihe koskettaa meitä kaikkia, sillä se ei liity pelkästään jokaiseen yksittäiseen valtioon. Tämän takia kysyn, aikooko puheenjohtajavaltio antaa kysymykselle erityishuomiota.

  Janez Lenarčič. − (SL) Kiitän teitä tästä lisäkysymyksestä, hyvä Marie Panayotopoulos. Puheenjohtajavaltio tietää, että joillakin alueilla ei ole enää työelämässä olevaa väestöä. Haluaisin kuitenkin toistaa, että on jäsenvaltioista kiinni, minkälaisia toimenpiteitä ne esittävät ehkäistäkseen tätä ilmiötä. Toisaalta meidän on annettava arvoa sille, ettemme voi pakottaa ihmisiä elämään ja työskentelemään tietyillä alueilla.

Ongelma on vakava, ja se on ratkaistava. Toistan, että koheesiopolitiikan toimenpiteillä tarjotaan ratkaisuja, mutta jäsenvaltioiden on itse päätettävä, mitä näistä ratkaisuista ne valitsevat konkreettisiin tapauksiin.

  Jörg Leichtfried (PSE). – (DE) Arvoisa ministeri, saanen olla eri mieltä viimeisimmistä kommenteistanne. Tietenkin toimivalta on tässä asiassa jäsenvaltioilla, mutta Euroopan unionilla on myös vastuunsa kyseisten alueiden väestökatoon. Tätä tapahtuu, koska kohtaamme kaikkialla Euroopan unionissa vapauttamista. Postitoimistoja suljetaan pienissä kunnissa, koska ne eivät enää tuota tulosta. Paikallisia säästöpankkeja ja paikallisia uimahalleja suljetaan, joissakin tapauksissa siksi, että julkisia palveluita yksityistetään. Kaikki tämä tekee elämästä näissä kunnissa vähän vähemmän elämisen arvoista. Olen kotoisin vuoristoalueelta ja olen nähnyt tämän tapahtuvan. Kysymykseni onkin, onko asiaa tarkasteltu ollenkaan neuvostossa.

Arvoisa puhemies, haluaisin kommentoida lyhyesti myös edellistä kysymystä. Myös Grazissa on noustava linja-autoon viiden metrin matkaa varten, joten ette ole ainoa. Vastaukseksi saa samaa vanhaa hölynpölyä: väitetään, että syy on Schengenissä, mikä ei tietenkään ole totta.

  Janez Lenarčič. − (SL) Mielestäni kyse oli 20:stä eikä viidestä metristä, mutta sekin on liian lyhyt matka. Kuten sanoin aiemminkin, en halua keskustella Ljubljanan lentokentän toiminnasta, sillä lentokenttä on itsenäinen yritys, joka noudattaa omia toimintasääntöjään. Haluaisin kuitenkin toistaa, että Euroopan unionin koheesiopolitiikalla jäsenvaltiot saavat välineet sellaisten ongelmien käsittelyyn, joista Marie Panayotopoulos puhui. On tietenkin toinen kysymys, miten menestyksekkäitä nämä toimet ovat.

Mainitsitte postipalvelut, mikä on erittäin kiinnostava seikka. Minun on kuitenkin painotettava, että postipalveluita koskevassa direktiivissä, jonka Euroopan parlamentti antoi tänä vuonna, puututaan tähänkin ongelmaan. Tärkeä osa direktiiviä on tae siitä, että postipalvelut pysyvät yleispalveluina, vaikka markkinat kyseisellä alalla avataankin. Mainitsemaanne ongelmaan keskitytään siis kyseisessä direktiivissä.

  Puhemies. − (EN)

Hélène Goudin laatima kysymys numero 3 (H-0161/08)

Aihe: Lissabonin sopimus

Sopimuksen 1 artiklan 24 kohdassa, joka koskee 1 luvun 10 a artiklan 2 kohtaa (tarkoitus ja perusta), todetaan että unionin tulee ”osallistua kansainvälisten toimenpiteiden kehittämiseen ympäristön laadun ja maapallon luonnonvarojen kestävän hoidon ylläpitämiseksi ja parantamiseksi varmistaakseen kestävän kehityksen”.

Tarkoittaako tämä, että EU:n asettamaa kieltoa, joka kohdistuu täysin yhdenmukaistetun tason ylittävään erityiseen ympäristöpanostukseen, voidaan pitää perustamissopimuksen vastaisena?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Hélène Goudinin kysymys ei kuulu neuvoston toimivaltaan. Neuvosto sinällään ei osallistunut hallitustenväliseen konferenssiin, jossa laadittiin Lissabonin sopimuksen luonnos, vaan siihen osallistuivat jäsenvaltioiden hallitukset. Lisäksi, kuten tiedämme, Lissabonin sopimus ei ole vielä voimassa. Kun se tulee voimaan – ja toivomme näin käyvän pian ja arvioidussa aikataulussa – tuomioistuin on se taho, joka on toimivaltainen käsittelemään sopimuksen säännösten tulkintoja. Mielestäni Hélène Goudinin kysymys koski tätä.

  Christopher Heaton-Harris (PPE-DE). – (EN) Arvoisa ministeri, olemme saaneet täällä parlamentissa monia arvioita siitä, miten samanlaisia vanha perustuslaki ja uusi Lissabonin sopimusehdotus ovat keskenään. Voisitteko kertoa oman näkemyksenne siitä, miten samanlaisia nämä asiakirjat oikeasti ovat?

  Nils Lundgren (IND/DEM). – (SV) Arvoisa puhemies, mielestäni olisi perusteltua, että voisimme kysyä, miten tulkitaan sopimusta, joka esitellään tällä hetkellä toisen nimisenä, mutta on sama vanha. Olisi myös järkevää, että neuvosto voisi tällöin vastata kysymykseen. Lisäkysymykseni kysymykseen numero 3 on seuraava: tarkoittaako valittu sanamuoto, että EU päättää sekä maailmanlaajuisen ympäristöpolitiikan tavoitteista että sen keinoista, joita jäsenvaltioiden on määrä käyttää kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi?

  Janez Lenarčič. − (SL) Kysymys siitä, miten samanlaisia tai erilaisia Lissabonin sopimus ja entinen perustuslakisopimus ovat, perustuu ensisijassa henkilökohtaisiin vaikutelmiin. Lissabonin sopimus ei ole sama kuin perustuslakisopimus, mutta sillä tarjotaan joitakin samanlaisia tai jopa samoja ratkaisuja. Rajaan vastaukseni seuraaviin tosiasioihin.

Se on erilainen, koska se ei ole sopimus, joka syrjäyttäisi kaikki aiemmat sopimukset. Tämä on perinteinen tapa muokata Euroopan unionin perussopimuksia. Se on erilainen siinä mielessä, että perustuslakiajatus on jätetty pois, eikä siinä enää puhuta Euroopan unionin perustuslaista vaan perinteisestä perussopimuksesta.

Yhtäläisyyksiä ja vastaavuuksia löytyy useista ratkaisuista, joihin kuuluvat toimielinratkaisut, toiminnalliset ja yksinkertaistamiseen liittyvät ratkaisut, päätöksenteko ja kansallisten parlamenttien ja Euroopan parlamentin kasvanut asema. Tämän takia sopimus eroaa aiemmasta perustuslakisopimuksesta, mutta sillä tarjotaan joitakin samanlaisia tai jopa samoja ratkaisuja.

Vastaukseni toiseen kysymykseen: panin erittäin tarkkaan merkille Hélène Goudinin kysymyksen sanavalinnat. Haluaisin huomauttaa, että määräys koskee unionin tukea silloin, kun muotoillaan kansainvälisiä toimenpiteitä, joilla suojellaan ja parannetaan ympäristön laatua, kestävää kehitystä ja niin edelleen. Toisin sanoen unioni ei määrää tai komenna, vaan auttaa. Mielestäni tällainen kieli puhuu puolestaan.

  Puhemies. − (EN) Otan yhden ylimääräisen kysymyksen tästä nimenomaisesta kysymyksestä. Puheenvuoropyyntöjä on suorastaan tulvinut, mutta otan huomioon poliittisen tasapainon ja sen, kuka on jo esittänyt kysymyksen.

  Jens Holm (GUE/NGL). – (SV) Hélène Goudinin lainaama sanamuoto on oikein, ja on hienoa, että haluamme suojella ja parantaa ympäristöä. Sanavalinta on hyvä Lissabonin sopimuksessa. Toistuva ongelma EU:n ympäristöpolitiikassa on ympäristötoimien ja sisämarkkinoiden välinen ristiriita. Komission jäsen Verheugen sanoi äskettäin, että viimeisten viiden vuoden aikana komissio on vienyt jäsenvaltioita Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen peräti 19 kertaa tapauksista, joissa jäsenvaltio on säätänyt lakeja ympäristön suojelemiseksi. Kaikissa 19 tapauksessa tuomioistuin tuomitsi sisämarkkinoiden hyväksi ja ympäristöä vastaan. Ihmettelen, vahvistaako tämä millään tavalla ympäristötakuuta. Voimmeko päätellä tästä sanamuodosta, että ympäristö nousee markkinoiden tarpeiden edelle? Voisitteko antaa tästä lausunnon?

  Janez Lenarčič. − (SL) Kyllä, haluaisin sanoa Jens Holmille olevani täysin samaa mieltä hänen kanssaan. Tästä nimenomaan on kyse. Eri alojen oikeusnormit törmäävät yhteen jopa silloin, kun kyse on oikeusnormien luonteesta. Lissabonin sopimuksen – joka ei ole vielä voimassa, toistan taas – kyseisessä normissa tai määräyksessä puhutaan unionin tuesta. Oikeusnormin luonne on toinen kuin käskyn tai kiellon. Suurimman määrän käskyjä tai kieltoja voi itse asiassa löytää yhteismarkkinoilta.

On totta, että törmäys on mahdollinen, mutta on myös totta, että näiden törmäysten luonne on sellainen, että ne on ratkaistava tuomioistuimessa yhteisön nykyisen lainsäädännön mukaisesti. Kun oikeusnormeja laaditaan, olisi törmäysvaaraa vältettävä, mutta tämä on Euroopan komission asia, koska vain sillä on oikeus lakialoitteisiin. Olen vakuuttunut, että kun komissio käsittelee tätä aloitetta, se varoo kaikkia mahdollisia törmäyksiä.

  Puhemies. − (EN)

Marian Harkinin laatima kysymys numero 4 (H-0163/08)

Aihe: Lissabonin sopimus

Puheenjohtajavaltio Slovenia pyysi jäsenvaltioita vastaamaan 33:een Lissabonin sopimusta koskevaan kysymykseen, jotka kaipasivat selvennystä. Onko neuvosto tyytyväinen jäsenvaltioiden vastauksiin?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Marian Harkin kysyi puheenjohtajavaltio Slovenian esittämistä kysymyksistä. Kyse on teknisestä työstä, jota tarvitaan valmistauduttaessa Lissabonin sopimuksen voimaantuloon. Tämä työ olisi tehtävä etukäteen, jos haluamme panna sopimuksen täysimääräisesti täytäntöön. Työ aloitettiin tammikuussa noudattaen toimeksiantoa, jonka Eurooppa-neuvosto antoi puheenjohtajavaltio Slovenialle viime vuoden joulukuussa.

Haluan painottaa, että nämä toimet ovat pelkästään esivalmisteluja. Ne ovat ennakkovalmisteluja, koska – kuten tiedämme – Lissabonin sopimus tulee voimaan vasta, kun kaikki 27 jäsenvaltiota ovat hyväksyneet sen. Neuvosto antaa joka tapauksessa säännöllisesti kertomuksia näistä ennakkovalmistelutoimista, tai teknisestä työstä, Euroopan parlamentin puhemiehen kabinetille varsinkin Euroopan parlamenttia koskevissa tapauksissa.

  Marian Harkin (ALDE). – (EN) Olen iloinen, että puheenjohtajavaltio Slovenia on edistynyt hyvin. Haluan kertoa ministerille yhden tai kaksi asiaa, joista väitellään tällä hetkellä Irlannissa. Haluaisin selvennystä näihin asioihin puheenjohtajavaltio Slovenialta.

Ensinnäkin voisitteko selventää, onko jokaisella valtiolla veto-oikeus yhteisen, yhdistetyn veropohjan käyttöönotossa ja varsinkin verotuksen yhdenmukaistamisessa?

Toiseksi haluaisin kysyä teiltä Euratomin perustamissopimusta koskevasta pöytäkirjasta, joka on liitetty Lissabonin sopimukseen. Haluaisin, että selventäisitte minulle, tarkistetaanko tai muutetaanko tällä pöytäkirjalla millään tavoin Euratomin perustamissopimuksen sisältöä tai menettelytapoja ja muuttuuko oikeusperusta tai mitkään seuraamukset erityisesti ydinvoiman osalta.

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (EN) Puhun poikkeuksellisesti englantia, hyvä Marian Harkin, välttääkseni mahdollisia lisäväärinkäsityksiä ja vastatakseni kysymyksiinne mahdollisimman selvästi.

Ensinnäkin verotuksesta: tällä hetkellä jokaisella jäsenvaltiolla on veto-oikeus verotukseen liittyvissä asioissa, käsittelivätpä ne yhteistä yhtiöveropohjaa, verotuksen yhdenmukaistamista tai mitä tahansa muuta verotusasiaa. Näin on myös Lissabonin sopimuksen tultua voimaan. Lissabonin sopimus ei muuta tätä. Verotusalan päätöksentekomenettely pysyy samana. Päätöksentekoon tarvitaan kaikkien jäsenvaltioiden, mukaan lukien tietysti myös Irlannin, yksimielisyys.

Toiseen kysymykseenne pätee sama: energiayhdistelmät ja energialähteiden valinnat ovat nyt ja tulevaisuudessa jäsenvaltioiden itsenäisesti päätettävissä. Jokainen jäsenvaltio voi valita ydinenergian, ottaa sen osaksi energiayhdistelmäänsä tai olla valitsematta sitä ollenkaan. Tilanne pysyy samana Lissabonin sopimuksen tultua voimaan.

  Syed Kamall (PPE-DE). – (EN) Jäsenvaltiot ovat pyytäneet selvitystä joihinkin Lissabonin sopimuksen kohtiin, joten kenties minäkin voin pyytää selvennystä erityisesti niin kutsuttuun yhdyskäytävälausekkeeseen. EU tavoittelee toimivaltaa monilla aloilla, mutta sillä ei ole tähän oikeusperustaa. Tätä on arvosteltu ja tutkittu vuosien aikana, mutta eikö teitä huoleta, että yhdyskäytävälausekkeella EU saa uusia toimivaltuuksia ilman, että sen on kuultava kansallisia parlamentteja? Eikö teitä huoleta, että tämä itse asiassa heikentää kansallisia parlamentteja ja demokratiaa kaikkialla Euroopan unionissa?

  Jim Allister (NI). – (EN) Voisiko ministeri kertoa, miksi katsottiin tarpeelliseksi, että Irlannin kansanäänestyksen aikana lykättäisiin Brysselistä tulevien huonojen uutisten ja kaikkien uusien ristiriitaisten ehdotusten kertomista?

Onko ihmisten pelko niin suurta, että neuvosto ja komissio pitävät parempana jättää heidät pimentoon? Voitteko kertoa meille, mitä ehdotuksia lykkäyspäätös koskee, ja varsinkin kuuluuko niihin mitään yhtiöverotuslaskelmien yhdenmukaistamiseen liittyviä näkökohtia. Jos kuuluu, niin mistä tämä johtuu?

  Janez Lenarčič. − (SL) Vastauksessa Syed Kamallin kysymykseen haluaisin painottaa seuraavaa: yhdyskäytävälausekkeen avulla jäsenvaltiot voivat sopia tekevänsä päätöksen, jolla mahdollistetaan tiettyjä toimia unionin tasolla. Mielestäni on virheellistä ajatella, että jotakin voisi tapahtua ilman kansallisten parlamenttien hyväksyntää. Jos joku yrittäisi toimia ilman kansallisen parlamentin hyväksyntää, toimet eivät saisi tukea kotimaassa.

Haluan myös todeta, että Lissabonin sopimuksella kansallisten parlamenttien asemaa vahvistetaan, jolloin ne voivat osallistua suoremmin Euroopan unionin menettelyihin. Myös yhdyskäytävälauseke on alisteinen kansallisten parlamenttien suuremmalle roolille.

Jim Allisterille vastaan, etten tiedä mistään lykkäyspäätöksestä. Kukaan, ei neuvosto eikä puheenjohtajavaltio, ole tehnyt päätöstä lykätä huonojen uutisten kertomista tai aroista aiheista puhumista.

Esimerkkinä esittämänne kysymys yhteisestä, yhdennetystä yhtiöveropohjasta ei ole uusi kysymys. Tästä asiasta on keskusteltu jo jonkin aikaa, itse asiassa vuosia, eikä siitä ole vielä päästy sopimukseen. Ilman sopimusta ei ole edistystä. Kuten selitin jo edelliseen kysymykseen vastatessani, tämä johtuu siitä, että verotus kuuluu asioihin, joista Euroopan unioni päättää ainoastaan yksimielisesti. Tätä ei ole muutettu eikä tämä muutu Irlannin kansanäänestyksen perusteella tai myöhemmin.

  Puhemies. − (EN) Siirrymme nyt kahteen kysymykseen, joihin vastataan yhteisesti. Kysymykset koskevat ihmisoikeuksia Kiinassa, ja ensimmäisen niistä on laatinut Avril Doyle ja toisen Robert Evans.

  Puhemies. − (EN)

Avril Doylen laatima kysymys numero 5 (H-0165/08)

Aihe: Kiinan ihmisoikeudet

Euroopan parlamentti hyväksyi 17. tammikuuta 2008 päätöslauselman (P6_TA(2008)0021), jossa kehotettiin ”Kiinaa olemaan käyttämättä vuoden 2008 olympialaisia verukkeena niiden toisinajattelijoiden, lehtimiesten ja ihmisoikeusaktivistien pidättämiseksi [...] ja vangitsemiseksi, jotka joko raportoivat ihmisoikeusrikkomuksista tai osoittavat mieltä ihmisoikeusrikkomuksia vastaan”.

Mihin toimiin neuvosto on ryhtynyt parlamentinpäätöslauselman johdosta? Mitä vastauksia neuvosto on mahdollisesti saanut Kiinan viranomaisilta? Onko neuvosto tyytyväinen Kiinan viranomaisten pyrkimyksiin toimia olympialaisten peruskirjaan sisältyvien periaatteiden mukaisesti?

Robert Evansin laatima kysymys numero 6 (H-0184/08)

Aihe: Ihmisoikeudet Kiinassa

Vuoden 2007 alkupuolella ihmisoikeusaktivisti Yang Chunlin keräsi Kiinassa allekirjoituksia vetoomukseen, jonka otsikko kuului: ”We Want Human Rights, not the Olympics”. Heinäkuussa 2007 hänet pidätettiin vallankumoukseen yllytyksen perusteella, ja hän on edelleen Jiamusi Cityn vankilassa.

Yhtyykö neuvosto syvään huoleeni Yang Chunlinin kohtelusta ja vankilassa pitämisestä? Yhtyykö neuvosto näkemykseeni, että ihmisoikeusaktivistin vangitseminen on vastoin niitä lupauksia, joita lukuisat kiinalaisviranomaiset antoivat Pekingin olympiahankkeen valmisteluvaiheessa?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Kysymykset esittäneiden Euroopan parlamentin jäsenten tavoin neuvostokin on huolestunut kiinalaisten ihmisoikeusaktivistien ahdistelusta. Kiinan antamat olympialaisiin liittyvät lupaukset ovat Kansainvälisen olympiakomitean asioita. Voimme kuitenkin sanoa, että viimeaikaiset ihmisoikeuksien puolestapuhujiin ja muihin aktivisteihin kohdistuneet sortotoimet herättävät epäilyksiä siitä, täyttääkö Kiina sitoumuksensa kansainvälisiin ihmisoikeusnormeihin. Niihin kuuluu yksilön sananvapauden suojaaminen.

Olemme huolestuneita myös häädöistä ja vainoista, jotka liittyvät olympialaisten rakennushankkeisiin. Ihmisoikeusaktivisteja koskevien ohjeistusten mukaisesti Euroopan unionin jäsenvaltioiden edustustojen johtajat Kiinassa seuraavat tarkasti eri henkilöiden, muun muassa Yang Chunlinin ja Hu Jian, tilannetta. Euroopan unionin neuvosto varoittaa jatkuvasti ja monin eri tavoin Kiinan viranomaisia tapauksista, jotka saattaisivat herättää huolta.

Sen jälkeen kun Hu Jia pidätettiin joulukuussa, neuvosto on puhunut hänen tapauksestaan useita kertoja, mutta se ei ole saanut tyydyttävää vastausta. Neuvosto seuraa näitä kahta tapausta tarkkaan ja pyrkii toimintaan.

Meidän olisi kuitenkin mainittava myös joitakin myönteisiä tapauksia, esimerkiksi kiinalaisten toimittajien, mukaan lukien Yu Huafengin ja Ching Cheongin, nopea vapauttaminen. Olemme tyytyväisiä myös muutoksiin tiedotusvälinelaissa. Ulkomaisille toimittajille asetettuja rajoituksia on nimittäin laskettu väliaikaisesti olympialaisten lähestyessä.

Euroopan ja Kiinan välisten ihmisoikeuskeskustelujen viimeisimmässä kierroksessa lokakuussa 2007 Euroopan unionin troikka pyysi Kiinaa säilyttämään ulkomaalaisia toimittajia koskevat säännökset myös olympialaisten loppumisen jälkeen. Kiinan valtuuskunta vakuutti, että toimittajat saisivat työskennellä helpommissa olosuhteissa tämän vuoden lokakuun jälkeen. Neuvosto keskustelee asiasta varmasti uudelleen Kiinan viranomaisten kanssa.

Tiedätte varmaankin, että neuvosto valmistelee Euroopan unionin ja Kiinan seuraavaa ihmisoikeuksia koskevaa keskustelukierrosta. Keskustelut käydään Ljubljanassa 15. toukokuuta. EU:n troikka aikoo keskustella tämän hetken huolestuttavimmista aiheista, erityisesti sananvapaudesta, internetin valvonnasta, ulkomaisia toimittajia koskevista määräyksistä, rauhanomaisen kokoontumisen oikeudesta ja kansalaisyhteiskunnan asemasta. EU kiinnittää huomiota varsinkin ihmisoikeusaktivistien oikeuksiin. Voin vakuuttaa teille, että EU:n troikka tekee parhaansa näistä asioista keskusteltaessa ja osoittaa yksiselitteisesti huolensa Kiinan hallinnon edustajille.

  Avril Doyle (PPE-DE). – (EN) Olympismin päämääränä on ottaa urheilu ihmiskunnan sopusointuisen kehityksen palvelukseen, ja kaikenlainen maahan tai henkilöön kohdistuva syrjintä rodun, uskonnon, politiikan, sukupuolen tai muun syyn takia ei sovi yksiin olympialiikkeen kanssa. Nämä ovat kaksi perusperiaatetta olympialaisten peruskirjassa, jonka kiinalaiset ovat allekirjoittaneet. Haluan olympialaisten olevan suuri menestys, eikä meidän mielestäni pitäisi boikotoida kisoja. Meidän ei kuitenkaan pitäisi epäröidä muistuttaa Kiinan viranomaisia siitä, että niiden on pyrittävä suojaamaan ihmisarvoa vapaalla ja oikeudenmukaisella oikeusjärjestelmällä, vapailla tiedotusvälineillä, tiibetiläisten ja muiden etnisten vähemmistöjen paremmalla kohtelulla, paremmalla eläinten hyvinvoinnilla ja niin edelleen. Meidän on myös muistettava Kiinan kohtaamat väestöön, ympäristöön ja nykyaikaistamiseen liittyvät valtavat haasteet. Onko neuvosto kuitenkin samaa mieltä siitä, että tämän kehityksen osana Kiinan olisi kyettävä ottamaan vastaan perusteltu kritiikki, kun se ei pysty täyttämään antamiaan sitoumuksia, esimerkiksi olympialaisten peruskirjan perusperiaatteita?

  Robert Evans (PSE). – (EN) Ministeri sanoi, ettei hän ole saanut toistaiseksi tyydyttäviä vastauksia Kiinan viranomaisilta. Ryhtyykö hän tehokkaisiin lisätoimenpiteisiin tulevina viikkoina ja kuukausina siitä, mitä hän jo kysyi ja mihin hän ei saanut vastausta? Hän tietää, että kun Kiina halusi järjestää olympialaiset, se antoi monia lupauksia ihmisoikeustilastojen parantamisesta. Tiedämme, että näitä lupauksia ei ole toistaiseksi lunastettu.

Nyt, juuri ennen olympialaisia on oikea aika toimia, sillä kisojen jälkeen on liian myöhäistä. Kun asioista keskustellaan 15. toukokuuta, puhutaanko tuolloin niistä myönteisistä toimista, joihin voidaan ryhtyä Kiinan painostamiseksi sananvapaudesta, lehdistön oikeuksista, oikeudesta vapaaseen mielenosoitukseen ja niin edelleen?

Painostetaanko Kiinaa myös kuolemanrangaistuksen käytöstä? Tilastot nimittäin osoittavat, että Kiinassa teloitetaan enemmän ihmisiä kuin muualla maailmassa yhteensä tällä hetkellä. Meillä ei voi olla olympialaisia ilman, että välitämme tämän viestin mahdollisimman kuuluvasti Kiinan viranomaisille.

  Janez Lenarčič. − (SL) Vastaan Avril Doylelle, että kuten sanoin ensimmäisessäkin vastauksessani, olympialaisten peruskirja on Kansainvälisen olympiakomitean asia. Kyseisellä elimellä on valta toimia, jos se arvioi, että olympialaisten peruskirjaa on rikottu.

Robert Evansille vastaan, että Euroopan unioni tarkkailee ihmisoikeustilannetta. Olen jo sanonut, että EU ja Kiina keskustelevat ihmisoikeuksista 15. toukokuuta. Keskusteluihin sisältyvät kysymykset sananvapaudesta, internetin valvonnasta, ulkomaisia toimittajia koskevista määräyksistä, rauhanomaisen kokoontumisen vapaudesta ja kansalaisyhteiskunnan asemasta. Tämä luettelo ei ole täydellinen tai rajattu, vaan muistakin aiheista voidaan keskustella. Kuolemanrangaistuksen osalta Euroopan unionin kanta on selvä, ja EU puolustaa ja toteuttaa kantaansa johdonmukaisesti kaikissa monen- ja kahdenvälisissä yhteyksissä.

  Justas Vincas Paleckis (PSE) – (LT) Arvoisa ministeri, mainitsitte, että Kiinan hallitukseen yritetään vaikuttaa. Tämän on aivan oikein. Kuitenkin keskeytykset olympiatulen kuljettamisessa ovat antaneet vihjeen siitä, että olympialaisten aikana Kiinan televisio ei välttämättä näytä pelkästään urheilukilpailuja, vaan myös kaduilla ja aukioilla sattuvia poliisimellakoita, joihin osallistuvat sekä kiinalaiset että turistit. Kun tämä tilanne otetaan huomioon, kumpi teidän mielestänne on helpommin toteutettavissa: Kiinan painostaminen vai diplomaattisten neuvottelujen käyminen?

  Gay Mitchell (PPE-DE). – (EN) On väitetty, että jos joku tarvitsee elimensiirron Kiinassa, hänelle saatetaan kertoa, että sopiva elin saadaan erittäin pian. Tällöin voidaan epäillä, että ihmisiä itse asiassa tapetaan elinten saamista varten. Ihmisiä teloitetaan näiden tarpeiden täyttämiseksi.

Puhuin täällä eilen toisen komission jäsenen kanssa siitä, että Kiinan kohdalla megafonidiplomatia ei toimi. Voimmeko siis odottaa, että neuvosto noudattaa Kiinan kohdalla muita diplomatian muotoja, koska ne toimivat? Otatteko esiin erityisesti huolet, jotka on havaittu ja nostettu esiin neuvoston ja komission kanssa aiemmin?

  Janez Lenarčič. − (SL) Uskoisin, että vastaus Justas Vincas Paleckisin kysymykseen on hyvin yksinkertainen. Emme saa koskaan luopua diplomatiasta keskustelun, taivuttelun ja tuloksiin pääsemisen keinona. Tämän takia vastaus on yksinkertainen. Kuten sanoimme, neuvosto johtaa erittäin korkeatasoista keskustelua Euroopan unionin ja Kiinan välillä. Vuoropuhelu on käynnissä, ja uusi luku kerrotaan ensi kuussa. Haluamme jatkaa tätä vuoropuhelua, jonka keskeinen osa ihmisoikeudet ovat nyt ja tulevaisuudessa.

En voi vastata Gay Mitchellin kysymykseen, koska neuvosto ei ole keskustellut tästä ilmiöstä eikä sillä ole siitä kantaa. Hyvä Gay Mitchell, ymmärrätte varmastikin, etten voi kommentoida tiedotusvälineissä tai muualla ilmestyvää tietoa.

  Paul Rübig (PPE-DE). – (DE) Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, sanoitte aivan oikein, että käytännössä vuoropuhelu voi johtaa ristiriitojen ratkaisemiseen. Kysymykseni on seuraava: voitteko pohtia uusien foorumien perustamista Kiinan kanssa joko koulutuksen tai tutkimuksen alalla? Toisiltamme oppimisen ja toistemme ymmärtämisen pitäisi olla kiinnostuksemme keskipisteessä. Meillähän ei loppujen lopuksi ole kansainvälisellä tasolla pelkästään urheilua, musiikkia ja liiketoimintaa, vaan myös henkilökohtaisia ihmissuhteita, ja tarvitsemme tähän uutta foorumia.

  Syed Kamall (PPE-DE). – (EN) Haluaisin tarkastella kollegani Robert Evansin esittämää kysymystä. Jos kiinalaiset eivät vastaa tyydyttävästi kollegani osoittamiin kysymyksiin, mihin toimiin neuvoston ja EU:n jäsenvaltioiden olisi hänen mukaansa ryhdyttävä?

Jos hänestä tuntuu, ettei hän voi vastata tähän juuri nyt, mitä toimia hän ehdottaisi neuvostolle? Vai istuuko hän vain joutilaana ja hyväksyy säyseästi kaiken, mitä kiinalaiset meille kertovat, ja odottaa vain olympialaisia? Mihin toimiin meidän olisi ryhdyttävä?

  Janez Lenarčič. − (SL) Paul Rübigin ja Syed Kamallin kysymykset liittyvät tavallaan toisiinsa. Kyse oli siitä, mitä voimme tehdä, jos emme saa tyydyttävää vastausta, ja yksi vaihtoehdoista on tietenkin toistaa pyyntö. Kysyitte uusista vuoropuhelufoorumeista Kiinan kanssa. Kyllä, toki, jos sellaiseen on tarvetta ja jos neuvosto ja Kiinan valtuuskunta sopivat vuoropuhelun tällaisesta laajentamisesta. Kuitenkin on mielestäni oleellista, että vuoropuhelu jatkuu, ja tämä on yhteinen vastaukseni molemmille kysyjille. Neuvosto jatkaa tätä vuoropuhelua päättäväisesti ja puuttuu ihmisoikeuskysymykseen.

  Puhemies. − (EN)

Koenraad Dillenin laatima kysymys numero 7 (H-0233/08)

Aihe: Tiibet

Kun aikoinaan Myanmarin levottomuudet tukahdutettiin väkivaltaisesti näytti siltä, että EU reagoisi voimakkaasti. Taloudellisia pakotteita otettiin käyttöön ja Myanmarille nimettiin oma EU:n erityisedustaja.

Kiinan tapauksessa neuvosto käyttää paljon hillitympää kieltä. EU:n ulkosuhde-edustaja Javier Solanan tiedottaja totesi jopa, että ”EU:n ja Kiinan väliset suhteet ovat täysin eri asia kuin EU:n ja Myanmarin väliset suhteet”.

Katsooko neuvosto, että Myanmarin ja Kiinan välillä on eroja, kun kyse on mittavista ihmisoikeusloukkauksista ja viranomaisten väkivaltaisesta toiminnasta? Voiko neuvosto osoittaa minulle, mitä parannuksia on poliittisella vuoropuhelulla saatu aikaan ihmisoikeustilanteen suhteen ja Tiibetin kielen ja kulttuurin aseman alalla? Miten neuvosto suhtautuu Amnesty Internationalin ehdotukseen, jonka mukaan Tiibetiin olisi päästettävä kansainvälisiä tarkkailijoita tutkimusten tekemisen mahdollistamiseksi?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Euroopan parlamentin tavoin myös neuvosto on huolestunut Tiibetin viimeaikaisista tapahtumista ja ihmisoikeusrikkomuksista.

Neuvosto antoi kannanoton Euroopan unionin puolesta 19. maaliskuuta, vain muutamaa päivää tapahtumien jälkeen, ja vetosi siinä pidättyväisyyteen. Se vetosi Kiinan hallitukseen, että se vastaisi tiibetiläisten levottomuuteen ihmisoikeuksia kunnioittaen. Se vetosi Kiinan hallitukseen ja Dalai Lamaan, että nämä aloittaisivat konkreettisen ja rakentavan vuoropuhelun, jolla päästäisiin pysyvään ratkaisuun, jonka kaikki voisivat hyväksyä ja jossa kunnioitettaisiin täysin Tiibetin kulttuuria, uskontoa ja identiteettiä. Puheenjohtajavaltio Slovenia lähetti vastaavan lausunnon Euroopan unionin puolesta Genevessä 25. maaliskuuta järjestetyn ihmisoikeusneuvoston istunnon aikana.

Tiedämme, että Yhdistyneitä Kansakuntia vaaditaan tutkimaan Kiinan reaktiota Tiibetin tapahtumiin, Neuvosto vetosi Kiinan hallintoon, jotta maa poistaisi rajoitukset alueelle pääsystä, mikä auttaisi arvioimaan tilannetta riippumattomasti. Euroopan unionin ja Kiinan väliset ihmisoikeusneuvottelut, jotka on mainittu tänään useita kertoja ja jotka käydään Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa 15. toukokuuta, ovat myös tilaisuus, jossa voidaan keskustella Tiibetin tilanteesta ja muista kiireellisistä asioista, esimerkiksi ihmisoikeusaktivistien asemasta. Euroopan unionin troikka vaatii, että Kiinan viranomaiset päästävät ulkomaiset toimittajat Tiibetiin noudattaen niitä uusia sääntöjä, jotka hyväksyttiin olympialaisiin valmistauduttaessa.

Euroopan unioni ja Kiina keskustelevat Ljubljanassa internetsensuurista ja jatkavat näin keskustelua, joka aloitettiin vuoropuhelun viimeisimmässä kierroksessa viime vuoden lokakuussa.

On tärkeää arvioida ihmisoikeusvuoropuhelua EU:n ja Kiinan välisessä laajemmassa kehyksessä, joka käsittää ihmisoikeudet, uudistukset ja poliittisen ja sosiaalisen edistyksen. Tiibetin levottomuuksien taustalla olevista syistä keskustellaan säännöllisesti osana Kiinan kanssa käytävää ihmisoikeusvuoropuhelua. Kysymyksiä ovat uskontokuntien vapaus, vähemmistöoikeudet ja kulttuurilliset oikeudet. EU:n troikka kävi hyvin avointa keskustelua Kiinan viranomaisten kanssa uskonnonvapauden rajoittamisesta neuvotteluiden viimeisellä kierroksella viime vuoden lokakuussa.

Ihmisoikeusalan viimeaikaiset, myönteiset muutokset Kiinassa ovat osoitus myös siitä, että uusi työlaki tuli voimaan tänä vuonna ja että kuolemanrangaistusten tarkastaminen kuuluu taas korkeimman kansanoikeuden toimivaltaan. Tämän seurauksena teloitusten määrä on vähentynyt.

Lopuksi haluaisin painottaa, että Euroopan unioni seuraa Burman tilannetta yhtä tarkkaan kuin Tiibetin tilannetta. Edellisen osalta Euroopan unioni tukee aktiivisesti Yhdistyneiden Kansakuntien yrityksiä nopeuttaa siirtymistä demokratiaan, sovintoon ja maan kehittämiseen ja osallistuu neuvotteluihin aasialaisten kumppaniensa kanssa.

  Koenraad Dillen (NI). – (NL) Kiitän ministeriä vastauksesta, joka oli varsin yksityiskohtainen, muttei osunut asian ytimeen. Täällä parlamentissa olemme kaikki sitä mieltä, että meidän pitäisi olla huolestuneita ihmisoikeustilanteesta Burmassa ja Kiinassa. Saanen kuitenkin epäillä, että myönteistä muutosta olisi tulossa. Haluaisin tuoda ilmi, että vain muutama viikko sitten ranskalainen Libération-sanomalehti julkaisi etusivullaan kuvia välineistä, joilla tiibetiläisiä vankeja on kidutettu Kiinassa. Tämän takia epäilen, onko mitään myönteistä muutosta tapahtunut.

Esitän kysymykseni kuitenkin täsmällisemmin. Miksi Euroopan unioni noudattaa kaksinaismoraalia ja käy esimerkiksi Burman tilannetta vastaan kovin ottein, talouspakottein, kun taas Kiinan kohdalla ei tapahdu mitään? Voisiko asiaan vaikuttaa se, että kun pelissä on mukana tärkeitä taloudellisia etuja, olemme vähemmän periaatteellisia kuin ihmisoikeuksien saralla?

  Janez Lenarčič. − (SL) En voi olla kanssanne samaa mieltä, hyvä Koenraad Dillen, kaksinaismoraalista. Mielestäni Euroopan unioni ei ole kaksinaismoralistinen. Jos asia olisi näin, puheenjohtajavaltio Slovenia ei olisi puhunut mainitsemastanne aiheesta Euroopan unionin puolesta Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusneuvoston kokouksessa Genevessä 25. maaliskuuta.

Euroopan unioni pyrkii käyttämään samoja ihmisoikeusnormeja kaikissa kolmansissa maissa. Kysymys on siitä, minkälaisia keinoja olisi käytettävä. Tämä vaihtelee tapauskohtaisesti. Kun päätetään, mitä painostuskeinoja tai toimenpiteitä otetaan käyttöön, on tärkeää pohtia sitä, miten todennäköistä on päästä haluttuihin tuloksiin.

  Puhemies. − (EN)

Colm Burken laatima kysymys numero 8 (H-0167/08)

Aihe: Tšadin ihmisoikeudet

Voiko neuvosto kertoa yksityiskohtaisesti, miten se lisää diplomaattista painostusta tulitauon aikaansaamiseksi Tšadiin, jotta voidaan suojella taistelujen kiusaamia siviilejä ja lisätä diplomaattisia ponnistuksia rauhan turvaamiseksi?

Valtion turvallisuusjoukot sieppasivat 3. helmikuuta Tšadissa kaksi opposition poliitikkoa, mutta hallitus kiistää pitävänsä näitä hallussaan. Tšadissa tehtiin helmikuun alussa sotilasvallankaappausyritys, ja pidätykset olivat osa poliittisten vastustajien nujertamista pääkaupungissa N'Djamenassa. Mitä neuvosto tekee opposition poliitikkojen vapauttamiseksi?

Presidentti Déby julisti maahan hätätilan 14. helmikuuta, mikä antaa hallitukselle poikkeukselliset valtuudet sensuroida tiedotusvälineitä, tehdä henkilötarkastuksia ja kotietsintöjä ja säädellä tiukasti kaikkea liikkumista Tšadissa. Mitä neuvosto tekee varmistaakseen, ettei Débyn hallinto riko Tšadin kansalaisten ihmisoikeuksia kyseisillä vastikään hankkimillaan laajennetuilla valtaoikeuksilla?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Neuvosto on seurannut tiiviisti kansalaisoikeustilannetta Tšadissa varsinkin maan viranomaisten julistettua maahan hätätilan. Kuten tiedämme, hätätila kumottiin 16. maaliskuuta. Neuvosto pyysi presidentti Débyä kunnioittamaan perusoikeuksia ja -vapauksia, toimimaan maltillisesti ja vapauttamaan vangit välittömästi. Tällä hetkellä enää yksi henkilö on kateissa.

Viime vuonna, 13. elokuuta, päästiin lähes kaikkien poliittisen opposition puolueiden kanssa sopimukseen. Neuvosto vetoaa edelleen poliittisen sopimuksen allekirjoittajiin, jotta sopimuksen täytäntöönpanoa jatketaan huolimatta keskeytyksestä, joka syntyi kapinallisjoukkojen väkivaltaisista yhteenotoista. Sopimuksen täytäntöönpanon jatkaminen koskee myös määräyksiä, joilla edistetään demokraattista vapautta ja sananvapautta. Neuvosto osallistuu kansainvälisiin ponnistuksiin, joilla edistetään tätä kehitystä ja erityisesti voitetaan poliittisen opposition puolueiden ja kansalaisyhteiskunnan luottamus.

Euroopan unionin harjoittama painostus on johtanut tutkintakomission perustamiseen. Siinä Euroopan unioni ja ranskankielisten maiden kansainvälinen järjestö OIF tekevät yhteistyötä kansainvälisinä tarkkailijoina. Yksi tämän komission tehtävistä on tutkia taisteluiden aikaisia ihmisoikeusrikkomuksia ja selvittää olosuhteet, joissa jotkut oppositiojohtajista katosivat. Komission työn olisi määrä valmistua kolmen kuukauden kuluessa.

  Colm Burke (PPE-DE). – (EN) Olin itse asiassa Tšadissa 24.–30. maaliskuuta ja tapasin ulkoasiainministerin ja kansalliskokouksen puheenjohtajan. En ole tyytyväinen vastauksiin, jotka sain edelleen kateissa olevasta Ibni Oumar Mahamat Salehista tai tutkintakomissiosta.

Haluan kysyä seuraavaa: ovatko tutkintaan osallistuvat kansainväliset henkilöt ja EU:n edustaja paikalla tarkkailijoina? Osallistuvatko he oikeastaan tutkintaan? Ymmärtääkseni he ovat paikalla vain tarkkailijoina, enkä ole tyytyväinen, jos heidän asemansa on tämä. En usko, että saamme todenmukaista ja täsmällistä kertomusta, jos tutkintaan ei osallistu kansainvälisiä edustajia muuten kuin tarkkailijoina.

  Janez Lenarčič. − (SL) Olette oikeassa, hyvä Colm Burke. EU:n ja OIF:n edustajat osallistuvat tutkintaan kansainvälisinä tarkkailijoina. Mielestäni tämä asema riittää kertomuksen arvioimiseen. Odotamme komission antavan kertomuksen kolmen kuukauden kuluessa.

  Puhemies. − (EN) Tähän kohtaan ei ole enempää kysymyksiä, ja seuraava kysymys on viimeinen.

  Puhemies. − (EN)

Liam Aylwardin laatima kysymys numero 9 (H-0180/08)

Aihe: Tšadin rauhanturvaoperaatio

Voisiko neuvosto antaa seikkaperäisen lausunnon esittäen pääpiirteittäin, miten EU:n rauhanturvaoperaatio Tšadissa tällä hetkellä edistyy?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Tšadilaiset kapinalliset hyökkäsivät tammikuussa pääkaupunkiin N'Djamenaan Sudanista. Tämän seurauksena komentava upseeri, kenraali Nash päätti keskeyttää väliaikaisesti joukkojen asettelun 31. tammikuuta.

Päätös hyväksyttiin kahdesta syystä. Ensinnäkin haluttiin arvioida uutta poliittista tilannetta ja turvallisuustilannetta, ja toiseksi haluttiin evakuoida eurooppalaiset ja siviilit toisista maista esteettä. Joukkojen asettelu aloitettiin uudelleen 12 päivän kuluttua, eikä tämä 12 päivän tauko vaikuttanut operaation yleisaikatauluun. Alkuperäiseen toimintakykyyn päästiin 15. maaliskuuta, ja suunnitelman mukaan täyteen operatiiviseen tehoon pitäisi päästä kesäkuun loppuun mennessä.

Tästä lyhytaikaisesta keskeytyksestä huolimatta neuvosto ilmaisi selvästi, että se pyrkii edelleen tehtävän, erityisesti humanitaarisen tehtävän, täytäntöönpanoon Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman mukaisesti.

Helmikuun alun yhteenotot olivat aavistettavissa, ja ne otettiin huomioon jo operaation suunnittelun alkuvaiheessa. Valitettavasti aavistuksista tuli totta, minkä takia oli entistä kiireellisempää käynnistää EUFOR-operaatio ja Yhdistyneiden Kansakuntien operaatio Tšadissa ja Keski-Afrikan tasavallassa.

Neuvoston kanta on, että alueen vakauden ja turvallisuuden parantaminen on kansainvälisen yhteisön ja Euroopan unionin edun mukaista. Mainittujen moniulotteisten rakenteiden läsnäololla autetaan humanitaarisen ja poliittisen tilanteen vakauttamista ja estetään kriisin leviäminen naapurimaihin ja -alueisiin.

Sudanin rajalla sattuneessa tapauksessa, jossa yksi sotilas sai surmansa, operaation komentaja pahoitteli tahatonta rajanylitystä ja valitettavaa toimintaa, joka johti tähän kuolemantapaukseen. Komentaja vahvisti, että EUFOR toteuttaa tehtäväänsä Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman mukaisesti, mikä tarkoittaa puolueettomuutta ja Sudanin rajojen johdonmukaista kunnioittamista.

Haluan lisätä, että onnettomuuden syitä tutkitaan parhaillaan. Joukkojen asettelu edistyy suunnitelmien mukaan. Tällä hetkellä Tšadissa ja Keski-Afrikan tasavallassa on 1 800 EUFOR-sotilasta. Kun operaatio on täydessä toimintavalmiudessa, siinä on 3 700 sotilasta 14 jäsenvaltiosta. Tällä hetkellä käydään neuvotteluja kolmansien maiden kanssa niiden mahdollisesta osallistumisesta.

  Liam Aylward (UEN). – (EN) Arvoisa puhemies, voinko kysyä ministeriltä, onko hän tyytyväinen siihen, että paikalla on saatavilla riittävää logistista tukea, jonka ansiota rauhanturvaoperaation täysimääräinen käynnistäminen on mahdollista tulevien viikkojen ja kuukausien aikana?

Lisäksi kysyn, onko ministeri samaa mieltä siitä, että EU:n rauhanturvaoperaatiolla Tšadissa lähetetään erittäin vahva viesti Sudanin hallitukselle, koska monet 300 000 pakolaisesta ajautuivat leireille Itä-Tšadiin, jonne he tulivat paetakseen Darfurin alueen kansanmurhaa.

  Janez Lenarčič. − (SL) Liam Aylwardin kysymyksen ensimmäiseen osaan vastaus on ehdottomasti kyllä. Toiseen osaan vastaus on myös kyllä sillä ehdolla, että toimeksiantoa operaatioon, johon Darfur ei kuulu, tarkkaillaan.

  Puhemies. − (EN) Kysymyksiin, joihin ei ajanpuutteen vuoksi voitu vastata, vastataan kirjallisesti (ks. liite).

  Puhemies. – (EN) Kyselytunti on päättynyt.

(Istunto keskeytettiin klo 19.10 ja sitä jatkettiin klo 21.00.)

Puhetta johti
varapuhemies Martine ROURE