Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 7. toukokuuta 2008 - Bryssel

12. Tilanteen paheneminen Georgiassa (keskustelu)

  Puhemies. – (EL) Esityslistalla ovat seuraavana neuvoston ja komission julkilausumat tilanteen pahenemisesta Georgiassa.

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. – (SL) Ennen kuin alan puhua Georgiasta, haluaisin vastata Euroopan parlamentin puhemiehen julkilausumaan, jonka hän antoi tämän päivän istunnon alussa Burmasta/Myanmarista. Koska käytän puheenvuoron tänään ensimmäistä kertaa, haluaisin puheenjohtajavaltion puolesta ilmaista vilpittömän osanottoni kaikille Nargis-syklonin uhrien omaisille Burmassa/Myanmarissa. Haluaisin kiinnittää huomiotanne myös eilen julkaistuun puheenjohtajavaltion julkilausumaan, jossa ilmaistiin Euroopan unionin valmius toimittaa pikaista humanitaarista apua kyseiselle maalle.

Georgian osalta, hyvät parlamentin jäsenet, panen tyytyväisenä merkille Euroopan parlamentin päätöksen ottaa Georgian tilanne esityslistalle, sillä Georgian ja Venäjän federaation välit ovat melko epävakaat. Neuvosto seuraa tiiviisti tilannetta Georgiassa. Yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvosto keskusteli Georgiasta viimeksi 29. huhtikuuta. Asiasta keskusteltiin myös eilen poliittisten ja turvallisuusasioiden komiteassa, johon osallistui myös varapääministeri Baramidze.

Puheenjohtajavaltio vastasi 2. toukokuuta Euroopan unionin puolesta julkaisemalla julkilausuman Georgian ja Venäjän välisen jännityksen lisääntymisestä. Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Javier Solana oli jo aiemmin puhunut kaksi kertaa presidentti Saakašvilin kanssa, ja 30. huhtikuuta hän tapasi Georgian erityisedustajan Bakradzen. Puheenjohtajavaltio on myös keskustellut viimeaikaisista tapahtumista Venäjän ulkoministerin Lavrovin kanssa Euroopan unionin troikan ja Venäjän välisessä kokouksessa Luxemburgissa.

Haluaisin korostaa, että Euroopan unioni on hyvin huolestunut viimeaikaisista tapahtumista, jotka ovat laajentaneet Georgian ja Venäjän federaation välisen jännitteen aluetta. Olemme erityisen huolestuneita ilmoituksesta, jonka mukaan Abhasiassa on lisätty Itsenäisten valtioiden yhteisön rauhanturvaajien määrää ja otettu käyttöön 15 uutta tarkastuspistettä valtioiden rajalle. Olemme huolestuneita myös miehittämättömän georgialaisen lentokoneen pudottamisesta Georgian ilmatilassa 20. huhtikuuta. Lisäksi olemme huolestuneita Venäjän federaation päätöksestä solmia viralliset yhteydet de facto viranomaisten elimiin Etelä-Ossetiassa ja Abhasiassa, jotka perustivat nämä elimet sopimatta asiasta Georgian viranomaisten kanssa.

Euroopan unioni vahvistaa sitoutumisensa puolustamaan Georgian itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta maan kansainvälisesti tunnustettuihin rajoihin, kuten on vahvistettu Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 1808. Euroopan unioni tukee edelleen kansainvälisiä pyrkimyksiä rauhanomaiseen ratkaisuun Abhasian ja Etelä-Ossetian konflikteissa. Erityisesti tuemme Yhdistyneiden Kansakuntien toimintaa YK:n pääsihteerin ystäväryhmän suojissa sekä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön toimia.

Euroopan unioni kehottaa kaikkia osapuolia pidättäytymään kaikista toimista, jotka voisivat lisätä jännitystä, ja ryhtymään toimenpiteisiin luottamuksen palauttamiseksi. Tässä yhteydessä Euroopan unioni panee tyytyväisenä merkille Georgian presidentin aloitteen päästä rauhanomaiseen ratkaisuun Abhasian konfliktissa. Toivomme, että tällä aloitteella edistetään rakentavaa vuoropuhelua. Euroopan unionin erityisedustaja ja Euroopan komissio jatkavat myös pyrkimyksiään luottamuksen aikaansaamiseksi konfliktia käsittelevän päätöslauselman tueksi Georgiassa.

Euroopan unioni panee myös tyytyväisenä merkille Venäjän federaation päätöksen suhteiden normalisoimisesta Georgian kanssa tietyillä aloilla. Tämän tuloksena voitaisiin poistaa viisumirajoitukset Georgian kansalaisilta, palauttaa postiyhteydet ja toteuttaa muita myönteisiä toimenpiteitä. Georgian sisäpoliittisen tilanteen osalta haluaisin ilmaista tässä yhteydessä Euroopan unionin toiveen siitä, että tulevat parlamenttivaalit 21. toukokuuta olisivat vapaat ja rehelliset. On tärkeää, että Georgian viranomaiset ryhtyvät kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin yleisen luottamuksen aikaansaamiseksi vaalien yhteydessä. Tämän vuoksi tuemme vakausvälineestä rahoitettavan vaalitukiohjelman käynnistämistä.

Panemme myös tyytyväisinä merkille Puolan tarjouksen Puolan senaatin jäsenen välityksestä hallituksen ja opposition välisen vuoropuhelun helpottamiseksi. Kaikkien poliittisten osapuolten Georgiassa – hallituksen ja opposition – on tehtävä kaikkensa parantaakseen vaali-ilmapiiriä ja saadakseen aikaan todellisen demokraattisen poliittisen kulttuurin.

Lopuksi haluaisin painottaa vielä kerran vapaiden ja riippumattomien viestimien ratkaisevaa merkitystä demokratian rakentamisessa. Hallituksen ja opposition edustajien tasapuolinen näkyminen viestimissä on vapaiden ja rehellisten vaalien edellytys. Hyvät parlamentin jäsenet, tähän haluaisin lopettaa. Kuulen mielelläni näkemyksiänne Georgian tilanteesta.

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, ensiksi haluaisin yhtyä täysin EU:n puheenjohtajavaltion ilmaisemiin näkemyksiin Georgian viimeaikaisten tapahtumien vakavuudesta.

EU:n poliittisten johtajien tulevat tehtävät tarjoavat varmasti hyvin käyttökelpoisen mahdollisuuden vahvistaa täydellinen tukemme Georgialle tässä erittäin vaikeassa tilanteessa.

Jännitteet Abhasian ja Etelä-Ossetian ratkaisemattomissa riidoissa laajenevat valitettavan nopeasti. Venäjän federaation äskettäiset päätökset yhteyksien vahvistamisesta separatistisiin de facto -viranomaisiin Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa edustavat eroamista Georgian alueellisesta koskemattomuudesta, ja nämä toimenpiteet ovat lisänneet toiveita näiden kahden separatistisen alueen tunnustamisesta ja vahingoittavat näin pyrkimyksiä rauhanomaiseen ratkaisuun. Tämän vuoksi komissio kehottaa Venäjän federaatiota perumaan päätöksensä – tai ainakin jättämään sen toteuttamatta,

kuten Euroopan unioni on myös selvästi todennut lausumassaan.

Nyt olisi keskityttävä siihen, miten pysäytettäisiin tämän šakkipeli, jossa jokainen siirto aiheuttaa vastasiirron. Kaikkia toimenpide-ehdotuksia arvioidaan sillä, miten ne pystyvät alentamaan jännitettä.

Totean tämän senkin vuoksi, että nykyisen kriisin paheneminen voisi vahingoittaa Georgian vakauden lisäksi myös koko Etelä-Kaukasian vakautta.

Olemme panneet tyytyväisinä merkille presidentti Saakašvilin tekemän uuden Abhasian rauhanaloitteen. Mielestäni on tärkeää, että aloitetta kehitetään perustaksi kaikkien osapuolten väliselle rakentavalle vuoropuhelulle. Tämä tarkoittaa ensiksi vuoropuhelua abhaasien itsensä kanssa, joiden toivomme olevan valmiita sitoutumaan diplomaattiseen prosessiin – ja joille se myös sallitaan.

Venäjä on edelleen tärkeä tekijä, jos haluamme saada aikaan kestävän, rauhaomaisen ratkaisun näihin konflikteihin.

Komissio on pannut merkille Georgian Euroopan unionille esittämän pyynnön toimista, joilla Venäjä saataisiin tarkistamaan nykyistä politiikkaansa. Uskon, että harkitsemme tulevia toimia, mutta meidän on varottava symbolisia toimia, joilla ei lisättäisikään ratkaisun mahdollisuuksia, vaan pikemminkin lisättäisiin jännitteitä.

Tämän sanottuani katson, että rauhanmekanismien täydellinen tarkistaminen, kuten esimerkiksi YK:n pääsihteeri on ehdottanut viimeisimmässä Abhasia-raportissaan, voisi edistää konfliktien rauhanomaista ratkaisemista, jos kaikki osapuolet tukevat tätä. Meidän kaikkien olisi oltava valmiit esiintymään aktiivisemmin näiden pyrkimysten tukena.

Emme saa unohtaa, että kuluneina neljänä vuotena Georgia on pyrkinyt suuresti edistämään demokraattista ja markkinatalouteen perustuvaa yhteiskuntaa.

Olemme vastikään julkaisseet edistymäraportin, josta selviää, että vaikka Georgialla on vielä paljon tehtävää, se on edistynyt merkittävästi Euroopan naapuruuspolitiikan toimintasuunnitelman useilla aloilla. Nämä saavutukset vahvistavat Georgian sitoutumisen lujittamaan yhteyksiään Euroopan unionin naapuruuspolitiikassa.

Tulevien parlamenttivaalien suhteen olemme valmistaneet kahden miljoonan euron suuruisen vaalitukipaketin (määrä on jo sidottu), jolla halutaan varmistaa edellytykset rehelliselle ja avoimelle vaaliprosessille. Tarjoamme myös merkittävää EU:n tukea kunnostusohjelmille, jotka on tarkoitettu konfliktialueiden väestön hyväksi riippumatta etnisestä jaosta.

Tämän vuoksi komissio tukee edelleen Georgian poliittista, sosiaalista ja taloudellista kehitystä vakuuttuneena siitä, että se kykenee vastaamaan tuleviin haasteisiin.

  Jacek Saryusz-Wolski, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, meidän pitäisi täällä parlamentissa olla hyvin huolissamme Georgian jo ennestään jännittyneen tilanteen äskettäisestä laajenemisesta. Euroopan parlamentin olisi osoitettava tiukkaa sitoutumista ja tuettava Georgian itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta.

Venäjän hallituksen päätti äskettäin solmia viralliset suhteet Abhasiaan ja lisätä Venäjän sotilaallista läsnäoloa alueella. Tämä on ristiriidassa voimassa olevien sopimusten ja Georgian alueellisen koskemattomuuden kanssa. Se lisää jännittyneisyyttä konfliktialueilla ja vahingoittaa siten kansainvälisiä rauhanpyrkimyksiä.

Mitä sitten voitaisiin tehdä rauhan ja vakauden palauttamiseksi koko alueelle? Teen muutamia suositusehdotuksia parlamentin päätöslauselmaksi. Ensiksi meidän olisi kehotettava Venäjää ja Georgiaa pidättyvyyteen, jatkamaan rauhanomaisten ratkaisujen etsimistä konfliktiin ja sallimaan EU:n välitys. Toiseksi meidän olisi kehotettava Venäjän hallitusta perumaan päätöksensä virallisten suhteiden solmimisesta Abhasiaan ja Etelä-Ossetiaan ja vetämään joukkonsa Abhasiasta. Kolmanneksi meidän olisi kehotettava YK:n turvallisuusneuvostoa vahvistamaan YK:n Georgian avustustehtävän valtuuksia ja varoja, jotta saataisiin vähitellen aikaan todella riippumattomat rauhanturvajoukot. Meidän olisi suositeltava EU:n neuvostolle ja komissiolle, että ne ottaisivat aktiivisemman roolin ja sitoutuisivat konfliktia koskevaan päätöslauselmaan miettimällä Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan järjestämää matkaa alueelle. Meidän olisi tuettava Euroopan unionin mahdollisimman pikaista tilannearviomatkaa alueelle. Lopuksi meidän olisi kehotettava kansainvälistä yhteisöä tulemaan mukaan EU:n pyrkimyksiin tilanteen vakauttamiseksi ja alueen konfliktin ratkaisemiseksi.

Tämä konflikti on haaste EU:n yhteiselle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle. EU:lla on nyt tilaisuus toimia tavoitteidensa mukaisesti tukeutumalla Lissabonin sopimuksen yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskeviin määräyksiin – jottei EU olisi eri konflikteissa vain maksaja, vaan myös toimija.

  Hannes Swoboda, PSE-ryhmän puolesta. - (DE) Arvoisat puhemies, neuvoston puheenjohtaja ja komission jäsen, minulla oli viime viikolla tilaisuus viettää valtuuskunnan kanssa aikaa Tbilisissä ja myös Abhasiassa sekä Galin alueen miehitetyssä osassa. Kaksi seikkaa teki minuun erityisen vaikutuksen: ensiksi niiden ihmisten kohtalo, jotka joutuivat pakenemaan ja joista vain muutama oli voinut palata viljelemään maataan ja joilla on tietysti vaikeuksia saada tuotteensa myydyksi yli rajan, joka yhtäkkiä oli piirretty heidän maansa poikki.

Minua huolestutti myös de facto -hallituksen edustaja, jonka kanssa juttelimme ja joka oli ilmeisen pätemätön toimeensa. Hyvä komission jäsen, pelkäänpä, että lopulta – kuten erityisesti mainitsitte – Venäjä antaa Abhasian väestölle hyvin pienet mahdollisuudet päästä osallisiksi rauhansuunnitelmasta.

Tunnemme myötätuntoa tietysti Georgiaa kohtaan. Sehän on pieni maa, jota hyvin suuri naapuri painostaa. Mielestäni kuitenkin molempien osapuolten on nyt oltava pidättäytyväisiä, ja siksi tuen neuvoston ja komission lausumia.

Toinen syy suhtautumiseeni on Georgian varapääministerin puheet eilen valiokunnallemme ja tapa, jolla hän puhui ja jota en voinut hyväksyä, sillä hänen puheensa tuntuivat lietsovan sotaa, ja tällaista olisi vältettävä tässä kriittisessä vaiheessa.

Vaalit ovat lähestymässä ja tiettyjä seikkoja, myös vaalien suhteen, käytetään tietysti hyväksi. Venäjä lankeaa suoraan tähän ansaan ja tukee välillisesti ja tahtomattaan niitä voimia Georgiassa, jotka haluaisivat ehkä käyttää konfliktia omiin poliittisiin tarkoituksiinsa. Sallikaa toisto: tuemme täysin Georgiaa ja sen pyrkimyksiä itsenäisyyteen ja alueelliseen koskemattomuuteen – tästä ei ole epäilystäkään. Toivomme myös, että tulevat vaalit toteutetaan todella vapaasti ja rehellisesti.

Kaksi asiaa innostaa Georgiaa lähestymään Euroopan unionia, mikä myös on mielestäni tärkeää. Toinen on viisumirajoitusten höllentäminen. Ei ole oikein, että venäläisillä – ja välillisesti Abhasian ja Georgian kansalaisilla, joilla on Venäjän passi – on viisumivapaus, jota georgialaisilla itsellään ei ole. Tämä ei ole oikein ja asia on korjattava. Toiseksi Georgiassa on toteutettava todellinen monenvälinen rauhanturvaoperaatio. Emme voi sallia, että siellä toimii rauhanryhmä, jonka muodostaa konfliktin osapuolena oleva Venäjä, joka on tosiasiallisesti miehittänyt alueen ja toimii nyt myös rauhanturvaajana alueella.

Mielestäni on oikeutettua, että Georgia haluaa estää tämän, ja on erittäin tärkeää, että – komission jäsen totesi tämän jo valiokunnalle – säilytämme valmiutemme jatkaa neuvotteluja. Emme tietenkään voi hyväksyä sataprosenttisesti kaikkia Georgian puuhia ja puheita – olemmehan Euroopan unioni – mutta näitä kahta mainitsemaani Georgian vaatimusta meidän on tuettava erityisesti. Toivon, että komissio pysyy aktiivisena ja tukee menestyksekkäästi Georgian pyrkimyksiä tässä asiassa.

  Georgs Andrejevs, ALDE-ryhmän puolesta. – (LV) Arvoisat puhemies, ministeri ja komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, minulla oli viikko sitten mahdollisuus todeta Georgian tilanne henkilökohtaisesti käydessäni Tbilisissä Euroopan parlamentin valtuuskunnan mukana. Haluaisin poliittisen ryhmäni, Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän, puolesta kiinnittää kansainvälisen yhteisön huomion siihen asemaan, joka Venäjän federaation armeijalla on konfliktialueella heikentämässä vakautta. Georgia vetosi kansainväliseen yhteisöön ja kansainvälisiin järjestöihin, että ne harkitsisivat mahdollisuutta korvata Venäjän ”rauhanturvajoukot” toisenlaisella kokoonpanolla. Tämä olisi otettava huomioon neuvostossa ja Euroopan komissiossa, joiden olisi myös tarkasteltava mahdollisuutta toteuttaa rauhanturvaoperaatio EU:n valvonnassa Georgian Abhasian alueella. Konfliktin ratkaisemiseksi tarvitaan voimakasta kansainvälistä tukea Georgialle ja yhteistyötä tämän maan kanssa, mutta haluaisin myös kehottaa Georgian hallitusta tekemään parhaansa parantaakseen poliittista ilmapiiriä Georgian tasavallassa itsessään. Presidentinvaalit 5. tammikuuta tänä vuonna olivat päätös päästä pois umpikujasta, mutta vaaliprosessissa havaittiin useita rikkomuksia ja ristiriitaisuuksia, ja valitettavasti minun on todettava, että asiasta vastuussa olleiden Georgian viranomaisten toimet olivat puutteellisia vakuuttamaan äänestäjät ja ehdokkaat viranomaisten poliittisesta halusta tutkia kaikki vaalivilpit, joihin kyseisissä vaaleissa syyllistyttiin. Olen vakuuttunut siitä, että toukokuussa pidettävissä parlamenttivaaleissa asiasta vastuussa olevat Georgian viranomaiset tekevät kaiken tarvittavan lisätäkseen väestön luottamusta vaaliprosessiin. Tässä yhteydessä haluaisin panna tyytyväisenä merkille vaalitukiohjelman, jota Euroopan komissio rahoittaa ja johon osallistuu neljä kansalaisjärjestöä, YK ja Euroopan neuvosto. Kaikkien poliittisten osapuolten, hallituksen ja opposition on tehtävä voitavansa parantaakseen nykyistä erittäin kärjistynyttä ilmapiiriä Georgiassa ja perustaakseen todella demokraattisen poliittisen kulttuurin. Molempien osapuolten – koalition ja opposition – ja tietysti myös kansalaisyhteiskunnan on ymmärrettävä, että sisäinen epävakaus lisää riskejä ja mahdollistaa naapurivaltioiden, erityisesti Venäjän federaation vahingollista vaikutusta. Kiitos huomiostanne.

  Marie Anne Isler Béguin, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisat puhemies, komission jäsen ja puheenjohtaja Lenarčič, puhun myös valtuuskuntani puolesta; itse asiassa olen kolmeen Kaukasuksen maahan suuntautuneen Euroopan parlamentin valtuuskunnan puheenjohtaja.

Olette oikeassa todetessanne, että tilanne on huolestuttava ja vakava, emmekä mielestäni voi vain jäädä katselemaan tätä provokaation laajenemista. Itse olen sitä mieltä, että siihen lähes liittyi toisen maan pakkoliittäminen toiseen. Kun Venäjä vetäytyi maaliskuussa Itsenäisten valtioiden yhteisön (IVY) määräämistä rangaistuksista, se avasi itselleen mahdollisuuden tukea Abhasiaa sotilaallisesti. Venäjä laillisti 16. huhtikuuta Abhasian ja Etelä-Ossetian kahdenväliset suhteet ja viralliset asiakirjat. Merkitseekö tämä näiden kahden separatistisen alueen välillistä tunnustamista? Tämän jälkeen 24. huhtikuuta Venäjä lisäsi yksipuolisesti joukkojen määrää ja lähetti paikalle asekalustoa. Emme tiedä. Edes maassa oleva YK ei tiedä, kuinka paljon Venäjä on lisännyt rauhanturvajoukkojaan. Kuten kollegani ovat jo kertoneet, olimme viime viikolla Galissa, eikä siellä selvästikään mikään osoittanut perusteita joukkojen lisäämiselle 2 000:sta 3 000:een. Kerrottakoon kaikille, jotka eivät asiaa tunne, että tästä on sovittu jo vuonna 1994, jolloin Venäjä teki itsestään välittäjän ja ehdotti rauhanturvajoukkojen lähettämistä sille Abhasian alueelle, joka sijaitsee abhaasien asuttaman alueen ja georgialaisten asuttaman alueen välillä. Nyt kun IVY puhuu moniarvoisuudesta, vain Venäjän joukot ovat paikalla. Kun nyt itsekin toimimme välittäjinä, voimmekin kysyä: millaiseen tulokseen tämä välitys on johtanut?

Haluaisin myös kysyä meidän vastuustamme. Olen tietysti kuullut kaikki ehdotuksemme, mutta mielestäni nyt on pysäytettävä väkivallan laajeneminen. Kuulin myös neuvoston kaksi viimeistä julkilausumaa. Euroopan unioni tukee vain luottamuksen palauttamista. Hyvä puheenjohtaja Lenarčič, alueella ei ole luottamusta. Siellä ei ole enää edes vuoropuhelua. Abhasia keskeytti vuonna 2006 vuoropuhelun Georgian kanssa. Komissiokin on ryhtynyt toimiin, mikä näkyy Euroopan unionin tiedonannosta. Sanotaan, että Euroopan unioni puuttuu tähän konfliktiin vain, jos molemmat osapuolet sitä pyytävät. Vastauksena voin sanoa: sitä ei tehdä. Venäjä ei koskaan pyydä meiltä apua ongelman ratkaisemiseksi, sillä Venäjä on aina sanonut, ettei se ole osapuolena tässä konfliktissa. Siksi syntyykin kysymys Euroopan unionin vastuusta.

Vaikka toteattekin, että asialla on YK:n tuki, tiedämme hyvin, että YK on täydellisessä umpikujassa ja että se on myös epäonnistunut. Kun kehotettiin laatimaan YK:n päätöslauselma, Venäjä ei vastannut. Tämän vuoksi Venäjä myös jarruttaa prosessia. Mielestäni meillä on riittävästi perusteita ja mahdollisuus auttaa paljon konkreettisemmin. Nyt ei kyseessä ole enää konfliktia koskeva päätöslauselma, vaan mahdollisen konfliktin estäminen. Meidän on siis toimittava. Äänestimme viime viikolla Tbilisissä päätöslauselman puolesta, ja tämän takia harkitsemme esimerkiksi ehdotuksen tekemistä Venäjälle rauhanturvaamisvastuun jakamisesta lähettämällä paikalle siviilirauhanturvaajat. Meidän ei pidä unohtaa Balkanin aluetta. Historia ei anna meille anteeksi, jollemme toisellakaan kertaa toimi. Balkanin sodan piti olla viimeinen ja mielestäni meidän tehtävänämme on Etelä-Kaukasian konfliktin ratkaiseminen.

  Konrad Szymański, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisat ministeri ja komission jäsen, viime hetkellä murramme EU:n vahingollisen hiljaisuuden Georgian asiassa.

Abhasian ja Ossetian konfliktissa ei ole kyse venäläisen vähemmistön oikeuksista. Vaikka alueella sadattuhannet georgialaiset ovat vuoden 1993 jälkeen joutuneet etnisen puhdistuksen uhreiksi, demokraattinen Georgia on jo muutaman vuoden ajan tarjonnut Abhasialle autonomisia vapauksia. Tästä huolimatta Venäjä on viime aikoina pyrkinyt tunnustamaan Abhasian nukkehallituksen lisäämällä kauppasuhteita ja laajentamalla Venäjän perhe-, siviili- ja kauppaoikeuden soveltamisalaa kattamaan tämän alueen.

Nyt meidän on esitettävä itsellemme erittäin tärkeä kysymys: kannustimmeko Venäjää näihin toimiin vastustaessamme Georgian jäsenyyttä Natossa? Tätä olisi syytä kysyä nimenomaan Berliinissä. Tässä on kyse geopoliittisesta konfliktista. Kyseessä on Euroopan unionin uskottavuus ja rauha alueella. Jollemme onnistu pysäyttämään Venäjän toimia, joilla se haluaa tuhota Kaukasiassa olevan tärkeän kumppanimme, kukaan ei enää pidä meitä arvossa.

Meidän olisi ryhdyttävä järjestämään Yhdysvaltojen kanssa turvallisuusneuvoston ja ETYJ:n kokousta asiasta. Sen lisäksi, että puolustamme vakaasti ja diplomaattisesti Georgian koskemattomuutta, meidän olisi vaadittava, että Venäjän sotilaat korvataan YK:n tai ETYJ:n valtuuksin toimivin joukoin. Olisi syytä lähettää parlamenttivaltuuskunta Tbilisiin. Jollemme onnistu tässä, Venäjä ja sen uusimperialistinen politiikka voi sysätä koko alueen sodan partaalle.

  Miloslav Ransdorf, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (CS) Georgialla on ollut vuodesta 1991 kolme presidenttiä: toisinajattelija Gamsakhurdia, vanhoillinen kommunisti Ševardnadze ja viimeksi yhdysvaltalaisten suojatti Saakašvili.

Vaikea sanoa, kuka näistä on ollut pahin. Vierailunsa yhteydessä presidentti Saakašvili toi esiin vain yhden ajatuksen: hän kehotti meitä ostaman georgialaisia viinejä, joita hän nimitti ”vapauden viineiksi”. Enpä tiedä, voidaanko edellä esitetyin luonnehdinnoin kuvata esimerkiksi Stalinin mieliviiniä Kvanchkaraa; tilanne Georgiassa on kuitenkin vakava. Neljännes väestöstä on muuttanut maasta: 1 300 000 georgialaista työskentelee Venäjän federaation alueella. Tämä tosiseikka osoittaa, miten tärkeää on, että nämä kaksi maata ratkaisevat keskinäiset välinsä nyt, kun uusi presidentti Medvedev on astunut virkaansa Kremlissä. Mielestäni hänelle on annettava aikaa täyttää lupauksensa, nimittäin antaa apua Georgialle ja auttaa ratkaisemaan tilanne, joka on nyt hyvin vakava.

  Ria Oomen-Ruijten (PPE-DE). – (NL) Haluaisin kiittää neuvoston puheenjohtajaa ja komissiota heidän vastauksistaan. Jännitteen laajeneminen alueella aiheuttaa todella suurta huolestumista. Yhdyn kommentteihin ja pidättyvyysvetoomuksiin.

Nyt on kuitenkin kysyttävä: mitä hyötyä tästä on. Marraskuussa 2007 neuvoston päätelmissähän kehotettiin myös pidättyvyyteen, ja jännitys on kuitenkin valitettavasti levinnyt. Mitä nyt tehdään, arvoisa puhemies? Georgian varapääministeri Baramidze huudahti: ”Auttakaa meitä, auttakaa meitä!” – ja tämän hän sanoi hyvin hiomattomalla kielellä, jollainen ei juuri ole lieventänyt jännitystä, edes Georgiassa. Mitä meidän siis olisi tehtävä?

Tärkeintä on operaatiomme. Sekä Georgian että Venäjän on osallistuttava välitykseen. Toiseksi tärkeintä on YK:n rauhanturvaoperaatio. Venäjä ei voi yksin päättää, että paikalle lähetetään venäläisiä joukkoja.

Kolmantena, arvoisa puhemies, on painostuksen vähentäminen. Katselin juuri toimiston tietokoneelta presidentti Medvedevin virkaanastujaisseremoniaa. Presidentti Medvedev, uusi presidentti siis, julisti voimakkaasti aikomuksensa säilyttää Venäjän itsemääräämisoikeus ja itsenäisyys. Hänen vastapuolensa Georgiassa on tehnyt saman. Haluaisin pyytää kaikkia täällä olevia, jotka aikovat tänään onnitella presidentti Medvedeviä, kehottamaan häntä varmistamaan myös Georgian itsemääräämisoikeus ja itsenäisyys.

Arvoisa puhemies, rakentavaa yhteistyötä tarvitaan molemmilta osapuolilta. Presidentin vaihtuminen Venäjällä tarjoaa myös uuden mahdollisuuden esittää tiukempia vetoomuksia hänen vakuuttamisekseen. Suuret kiitokset!

  Jan Marinus Wiersma (PSE). - (NL) Haluaisin yhtyä edellisen puhujan sekä komission jäsenen ja neuvoston puheenjohtajan sanoihin, joilla he ilmaisivat meidän kaikkien tunteman huolen alueen tilanteesta – erityisesti Kaukasiassa – ja Georgian ongelmista, jotka koskevat Etelä-Ossetiaa ja Abhasiaa. Vielä äskettäin puhuimme jäätyneistä konflikteista, mutta tässä tilanteessa vaarana ovat piilevät konfliktit. Meidän kaikkien on tietenkin huolehdittava siitä, ettei niistä tule avoimia konflikteja. Euroopan unionilla, YK:lla ja jokaisella, joka pystyy jotain tekemään, on vastuu tilanteen rauhoittamisesta.

Meidän on tietysti tuomittava Venäjän toimet. Näillä toimilla Venäjä pyrkii – tai ainakin näyttäisi pyrkivän – kohti itsenäisyyden mahdollista tunnustamista. Tässä yhteydessä geostrategisilla intresseillä on suuri merkitys. Voin hyvin kuvitella, että Moskovassa ollaan turhautuneita Naton äskettäiseen huippukokoukseen, jossa päätettiin sallia Georgian liittyminen Natoon pitkällä aikavälillä. Lisäksi ollaan harmistuneita useimpien EU:n jäsenvaltioiden reaktiosta Kosovon itsenäisyysjulistukseen. Mielestäni tällaiset asiat on pidettävä tiukasti erillään Georgian tilanteesta. Asiasta on aikoinaan tehty sopimuksia ETYJ:ssä, ja mielestäni YK:n on pyrittävä ratkaisemaan asia neuvotteluin ja vuoropuheluin.

Nyt näkyvissä on tilanteen laajeneminen molemmilla puolilla, sanasodan laajeneminen, šakkipelissä, kuten komission jäsen totesi, mutta pelkäänpä, että tässä šakkipelissä ei ole voittajia – mikä on erittäin paha asia.

Yhtäältä on Venäjän reaktio, kun se lisää ”rauhanturvaajien” määrää. Toisaalta Georgia luo ongelmia Venäjän jäsenyyttä koskevissa WTO:n neuvotteluissa. Keskusteluista olisi poistettava molempien osapuolten nationalistinen pohjavire.

Nyt kaikkien osapuolten olisi pidättäydyttävä, kuten on jo moneen kertaan todettu, ja pyrittävä pitkällä aikavälillä kohti rakentavaa ratkaisua. Uskoisin, että Euroopan unionilla voi olla merkittävä asema tässä yhteydessä ja myös suorassa vuoropuhelussa Venäjän kanssa EU:n ja Venäjän tulevassa huippukokouksessa. Tässä yhteydessä voitaisiin kysyä Venäjän uudelta presidentiltä, mitä maa aikoo tehdä jäätyneiden suhteiden lämmittämiseksi Kaukasiassa ja Transnistriassa. Uusi presidentti voi kenties ottaa huomioon vuonna 1999 ETYJ:ssä tehdyt sopimukset ja kertoa suunnitelmistaan tilanteessa, joka vallitsee näissä eroamassa olevissa maissa, tasavalloissa ja niin edelleen.

Lopulta – yhdyn kaikkien niiden sanoihin, jotka ovat arvostelleet Venäjän tulkintaa YK:n päätöksistä – nämä ”rauhanturvaajat” eivät tietenkään ole rauhanturvaajia, vaan pikemminkin joukkoja, jotka palvelevat Venäjän strategisia etuja YK:n tavoitteiden sijaan. Tässä yhteydessä on tehtävä uusia sopimuksia, ja Euroopan unionilla voi olla tähän panoksensa annettavana.

Lisäksi on tietysti säilytettävä Georgian koskemattomuus, ja maan on myös kunnioitettava vähemmistöjä ja niiden ongelmia – Hannes Swoboda sanoi tästä muutaman sanan. Alueen kansathan ovat joutumassa Moskovan ja Tbilisin puristuksiin. Pakolaisongelman suhteen on tietysti myös tehtävä jotain. Ehkä paras tapa, jolla Euroopan unioni voisi auttaa, olisi sijoittaa luottamusta herättäviin toimenpiteisiin, joilla autettaisiin molempia osapuolia aloittamaan vuoropuhelu uudelleen.

  Árpád Duka-Zólyomi (PPE-DE). – (HU) Kiitos, arvoisa puhemies. Georgia on joutumassa sotaan Georgian jälleenyhdistämisministerin eilisen lausunnon mukaan. Georgian ja Venäjän välinen tilanne on todella entistä jännittyneempi. Putin käski valtion laitoksia aloittamaan yhteistyön Abhasian ja Etelä-Ossetian kanssa, Georgian miehittämätön lentokone ammuttiin alas, Venäjän sotilasyksikköjen määrää lisätään Abhasiassa. Kaikki nämä seikat antavat hyvän syyn Saakašvilin hallituksen ilmaisemalle huolestumiselle.

Venäjä haluaa – Georgian alueellisesta koskemattomuudesta piittaamatta – saattaa nämä kaksi Georgiasta eroamassa olevaa aluetta asteittain omaan valvontaansa. Venäjän motiivit ovat selvä osoitus maan valtapyrkimyspolitiikasta. 80 prosentilla Abhasian väestöstä on nyt Venäjän kansalaisuus, ja tämän perusteella venäläiset ilmoittavat, että heillä on nyt vastuu näiden puolustamisesta. Yhtä selvä on Venäjän maajoukkojen komentajan kenraali Aleksei Maslovin eilinen lausunto: ”Joukkojen lisääminen Abhasiassa hyödyttää aseellisen konfliktin estämistä ja luo vakautta Transkaukasian alueelle.”

Venäjän hallitsijat eivät vain voi sietää sitä, että Georgia on valinnut autonomian ja itsenäisyyden sekä euro-atlanttisen yhdentymisen. Georgia on erottamaton osa Euroopan naapuruuspolitiikkaa. Meidän on tuettava kaikin mahdollisin tavoin Georgian uudistuksia sekä demokratian ja oikeusvaltion rakentamista.

Nämä ovat myös EU:n ja Georgian parlamentaarisen yhteistyökomitean määrätietoisten pyrkimysten tavoitteita. Viikko sitten kokoonnuimme Tbilisissä ja hyväksyimme useita ratkaisevia suosituksia. Kävimme myös Abhasian ”konfliktialueella”, jossa olosuhteet ovat sietämättömät. Mielestäni meidän on tuettava Georgiaa tarmokkaammin ja yksiselitteisemmin ja painostettava Venäjää voimakkaammin. Rauhanturvajoukot olisi muutettava kansainvälisiksi ja puolueettomiksi. Tbilisissä tilanteeseen suhtaudutaan rauhallisesti ja ongelmat halutaan ratkaista rauhanomaisesti. Parlamenttivaalit on saatu etenemään Georgiassa, ja vaalipäivä on piakkoin. Nämä vaalit muodostavat tärkeän kokeen Georgian nuorelle ja hauraalle demokratialle, ja meidän on tuettava heitä kaikin tavoin vaalien onnistumisen varmistamiseksi. Kiitos huomiostanne.

  Józef Pinior (PSE). – (PL) Arvoisat puhemies ja komission jäsen, Euroopan parlamentti on ollut useissa eri yhteyksissä mukana rakentamassa demokratiaa Georgiaan. Olemme ihaillen seuranneet, miten Georgian kansa on ponnistellut liberaalin demokratian, voimakkaan kansalaisyhteiskunnan ja vapaiden vaalien aikaansaamiseksi. Euroopan parlamentti tukee edelleen voimakkaasti demokratiaa Georgiassa ja Georgian valtion alueellista koskemattomuutta.

Eilen meille puhui Georgian varapääministeri Giorgi Baramidze. Baramidzen Georgian kannalta kuvaamat asiat osoittavat Kaukasuksen nykytilanteen vakavuuden. Kehotamme tietysti molempia osapuolia, Georgiaa ja Venäjää, varovaisuuteen. On kuitenkin tehtävä selväksi, ettei Euroopassa hyväksytä Venäjän uusimperialistista politiikkaa suhteessa Kaukasian maihin tai suhteessa Georgiaan. Venäjällä on erityisvastuu alueen rauhan ja turvallisuuden takaamisesta.

Samaan aikaan haluaisin sanoa, että kansainvälisessä tilanteessa Georgialle tärkeintä on demokratia. Siksi kehotamme Georgian viranomaisia ja Georgian kansaa vahvistamaan entisestään liberaalia demokratiaa sekä kansalaisyhteiskuntaa ja oikeusvaltiota.

Se, mitä komission jäsen totesi EU:n tuesta Georgian tulevien vaalien yhteydessä, merkitsee Euroopan unionille etenemistä kohti sellaista politiikkaa, jota Kaukasiassa olisi noudatettava: Georgian puolustamista, demokratian rakentamisen ihailua ja maan alueellisen koskemattomuuden puolustamista. Kehotamme Venäjää ja Georgiaa turvaamaan vakauden, rauhan ja turvallisuuden alueella.

  Charles Tannock (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, Venäjällä on nyt uusi presidentti, mutta Vladimir Putin voi uuden virkansa ansiosta pääministerinä säilyttää otteensa vallasta ja valvoa suojattiaan Dmitri Medvedeviä. Näin ollen Venäjän ulkopolitiikka ei muutu.

Öljydollarien virta tekee Venäjästä nousevan vallan, joka valitettavasti näkee kaiken nollasummamerkkeinä. Putinin ulkopolitiikan pyritään rakentamaan jotakin entisen Neuvostoliiton näköistä, ja sen painopisteessä ovat olleet lähialueet, kuten Venäjä niitä isällisesti kutsuu, Baltian, Itä-Euroopan ja Etelä-Kaukasian entiset neuvostotasavallat, jotka Venäjä on päättänyt säilyttää vaikutusvallassaan. Niitä rangaistaan, koska ne katsovat länteen Natoon ja Euroopan unioniin mieluummin kuin Moskovaan.

Georgia on kärsinyt länsimielisen reformistipresidenttinsä Saakašvilin hallinnossa huomattavasti Venäjän kovaotteisuudesta. Putin on käyttänyt kauppaa ja energiatoimituksia diplomaattisina aseina ja lisäksi pyrkinyt määrätietoisesti vahingoittamaan Georgian alueellista koskemattomuutta tukemalla hiljaisesti eroon pyrkiviä oman mallisiaan tasavaltoja Abhasiaa ja Etelä-Ossetiaa. Yhä uusien venäläisten sotilaiden saapuminen Abhasiaan – nimellisesti rauhanturvaajina, mutta epäilemättä taisteluvalmiina – ja Georgian lentokoneen äskettäinen alasampuminen ovat provokatiivisesti lisänneet jännitystä alueella.

Kun kuitenkin otetaan huomioon länsimaiden kiirehtiminen hyväksymään Kosovon itsenäisyys ilman YK:n päätöslauselmaa tai kansainvälistä sopimusta, on Venäjän toimissa valitettavasti havaittavissa tietty logiikka. Kosovon tunnustaminen raivasi tietä ja antoi Venäjälle moraaliset perusteet toimilleen. Ei pitäisi ihmetellä, että Venäjä pitää sitä ennakkotapauksena. Olisikin traagista, jos Kosovoa lähentymällä olemme korvaamattomasti vahingoittaneet Georgiaa ja sysänneet aseellisen konfliktin maahan, jonka alueellista koskemattomuutta meidän olisi puolustettava voimakkaasti.

  Alessandro Battilocchio (PSE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, osallistuin Marie Anne Isler Béguinin johtaman parlamenttien välisen valtuuskunnan kollegojeni kanssa viime viikolla kokouksiin ja olen täysin samaa mieltä valtuuskunnan puheenjohtajan kommenteista. Tilanne todellakin pahenee, ja laajeneva jännite voi purkautua avoimeksi yhteenotoksi. Presidentti Saakašvili vahvisti virallisessa kokouksessa, että nyt kyse on enää tunneista eikä niinkään päivistä.

Abhasian ja Etelä-Ossetian tilanteen umpikujaa ollaan ratkaisemassa, ja Moskova on virallisesti vahvistanut haluavansa laillistaa suhteensa kuhunkin alueeseen. Tämä avaa uudelleen keskustelun Georgian alueellisesta koskemattomuudesta, joka on tunnustettu YK:n päätöslauselmissa.

Toivottavasti Eurooppa pystyy esiintymään yksimielisenä ja hankkimaan ratkaisevan aseman rauhanomaisia ratkaisuja etsittäessä, ennen kuin on liian myöhäistä. Jos suhteet katkeavat, voidaan aivan liian helposti odottaa ketjureaktiota koko alueella, jossa tapahtumat voivat ulottua jopa EU:n rajoille. Toivommekin tässä yhteydessä neuvostolta ja komissiolta todellista sitoutumista.

Meidän on joko käsiteltävä tilannetta ja lisättävä ponnistelujamme välittäjinä tai joudumme valitettavasti kantamaan kauhean vastuun siitä, ettemme ole halunneet tehdä tai kyenneet tekemään riittävästi.

  Corien Wortmann-Kool (PPE-DE). – (NL) Olemme Georgian ystäviä. Todellinen ystävyys on tukemista ja avunantamista, ja näin Euroopan on nyt toimittava, kun kyseessä on Georgian alueellinen koskemattomuus. Todelliseen ystävyyteen kuuluu kuitenkin myös arvostelu silloin, kun siihen on aihetta.

Arvoisa puhemies, Georgian hallituksella on edessään vaikeita tehtäviä. Sen on rakennettava eurooppalaisiin arvoihin perustuvaa demokratiaa maassa, jonka historia on jotain aivan muuta. Sen on myös kehitettävä taloutta, ja komission jäsen totesikin aivan oikein, että Euroopan naapuruuspolitiikan osalta maa on edistynyt kiitettävästi, vaikka paljon on vielä tekemättä. Tehtävät ovat vaikeita Georgian hallitukselle, kun kyseessä on maan alueellinen koskemattomuus ja kun Venäjä uhkaa.

Euroopan kannan on oltava selkeä, ja sen on tuettava konfliktin osapuolia. Presidentti Saakašvilin ehdotuksille on annettava kunnollinen mahdollisuus. Ne edustavat parempaa ratkaisua kuin aseiden kalistelu. Operaatio, johon neuvoston puheenjohtajavaltio osallistuu, on hyvä, sillä nyt ei enää ole aikaa istua miettimään ja odottamaan, että asiat palaisivat entiselleen. Neuvoston ja komission on osoitettava halua toimia.

Jännitettä lisää se, että parlamenttivaalit on tarkoitus pitää 21. toukokuuta. Osallistun vaalitarkkailuoperaatioon, ja seuraamme vaaleja määrätietoisesti. Nämä parlamenttivaalit ovat koetinkivi Saakašvilin hallitukselle. Se on vastuussa siitä, että vaalit ovat rehelliset ja demokraattiset. Tämän pohjalta Euroopan on yhdistettävä voimat ja varmistettava, että koko Georgian – toisin sanoen myös Abhasian ja Etelä-Ossetian – kansalaiset voivat elää vapaudessa ja demokratiassa. Tämän vuoksi meidän on tuettava Georgiaa. Suuret kiitokset!

  Robert Evans (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, komission jäsen Ferrero-Waldner aloitti puheenvuoronsa pari minuuttia sitten toteamalla tilanteen vakavuuden, minkä totesi myös neuvoston puheenjohtaja Lenarčič. Tämän jälkeen kaikki puhujat ovat korostaneet nykyisen tilanteen vakavuutta.

Käytyäni Georgiassa eri yhteyksissä tiedän, miten tämä maa todella pyrkii vahvistamaan yhteyksiään Euroopan unioniin. Mielestäni meidän olisi nyt, hyvät kollegat, tuettava Georgiaa tässä kriisissä ja otettava huomioon, mitä kollegani hetki sitten totesi Venäjän imperialismista.

Venäjä ei ole koskaan hyväksynyt Georgian alueellista koskemattomuutta Abhasian ja Etelä-Ossetian osalta. Viime viikkoina olemme saaneet kuulla, miten venäläiset ja Abhasian separatistit ovat ilmeisesti sekaantuneet vakoilutapahtumiin, jotka ovat lisänneet jännittyneisyyttä, ja meidän on myönnettävä, että yksi asia on johtanut toiseen. En tunne kaikkia käynnissä olevia diplomaattisia toimenpiteitä, mutta olen huolestunut siitä, ettei Euroopan unioni tee riittävästi lopettaakseen tämän laajenevan väkivallan. Marie Anne Isler Béguin totesi hetki sitten, ettei historia anna meille anteeksi, jollemme toimi. Jollei mitään tehdä, koko alue voi joutua sotaan – jossa kukaan ei voita.

Niinpä viestini tänä iltapäivänä – tälle parlamentille ja lisäksi neuvoston puheenjohtajalle Lenarčičille ja tietysti myös komission jäsenelle Ferrero-Waldnerille – on: tehkää kaikki voitavanne korkeimmalla mahdollisella tasolla ja varmistakaa, että kaikki ja ennen kaikkea Venäjä ymmärtävät, miten vaarallisia liikkeitä alueella nyt tehdään. Meidän on pysäytettävä näiden toimien laajeneminen, ennen kuin edessämme on uusi Balkanin kriisi.

  Vytautas Landsbergis (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, meidän on puhuttava selvästi: Lopettakaa sota! Ruki proch ot Gruzii – Näpit irti Georgiasta! Ei enää YK:n valtuuksia konfliktin turvaajille! Vain näin Kreml saadaan kuuntelemaan. Jollei EU tähän kykene, se on osavastuussa. Voimme sanoa sen täällä ja vaatia Venäjän laskuvarjojoukkoja laskeutumaan takaisin Venäjälle.

Kukaan ei esittänyt tällaista varoitusta ennen tammikuun 1991 verenvuodatusta Vilnassa, kun laskuvarjojoukot jo olivat paikalla.

Kun Venäjä nyt pyrkii laajentamaan jännitettä ympäriinsä ja Georgiaa vastaan ja muuttaa sen entistä sotilaallisemmaksi, syyt voivat olla poliittisia, mutta ei ainoastaan niin. Mitä tästä voidaan oivaltaa?

Georgia on edistynyt talouskasvussaan ja korruption torjunnassa erottuaan Venäjästä ja lähestyttyään länsimaiden mallin mukaista valtionhallintoa.

Valitettavasti tottelematonta Georgiaa vastaan nousee välitön sodan uhka. Tällaisessa tilanteessa olisi muistettava mahdollinen yhteys Romanian Natossa käyttämän, Georgian vastaisen veton ja Venäjän nopeasti kasvaneen hyökkäävyyden välillä. Tällöin voisimme pyytää Saksaa ryhtymään välittäjäksi Venäjän ja Georgian välisessä konfliktissa pahimman välttämiseksi. Nyt ei enää voida tehdä paikallisia, etnisiä tai jäätyneitä temppuja. Tämä on Euroopan asia.

(Suosionosoituksia)

  Urszula Gacek (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, tämän päivän keskusteluissa on tuotu esiin monia seikkoja – viisumit, vapaakauppasopimukset ja tulevat vaalit. Kaikista on syytä keskustella. Tärkein seikka, johon meidän on keskityttävä, on kuitenkin herkkä turvallisuustilanne. Meidän on tuettava Georgiaa nyt, kun maa pelkää uusia provokaatioita ja jopa hyökkäystä Venäjän taholta.

Älkäämme vesittäkö tämän päivän viestiä! Ensiksikään Venäjän provokatiivisia toimia ei saa sietää. Toiseksi Georgian alueellista koskemattomuutta ei saa vahingoittaa millään tavoin, ja kolmanneksi eroamassa olevilla alueilla olevien rauhanturvaajien on oltava puolueettomia ja herätettävä kaikkien osapuolten luottamusta. Venäjän joukot eivät selvästikään täytä näitä kriteerejä.

Näistä asioista meidän on keskusteltava nyt heti.

(Suosionosoituksia)

  Katrin Saks (PSE). – (ET) Eilisessä Georgian varapääministerin tapaamisessa toistettiin näkemys, jonka mukaan Kosovon tapauksessa omaksuttu lähestymistapa aiheutti jännityksen lisääntymisen Georgiassa.

Venäjä kyllä käyttää tilannetta hyväkseen, mutta on myös selvää, että Venäjä löytäisi tarvittaessa imperialistisille pyrkimyksilleen muitakin perusteluja.

Nyt ei keskustella siitä, mitä Georgia on tehnyt tai jättänyt tekemättä. Nyt keskustellaan siitä, että rauhanturvaamisen turvin provosoidaan sotaa, joka on meitä vaarallisen lähellä.

Nyt on tehtävä erittäin tarkka arvio Abhasian tilanteesta ja tuettava Georgiaa yksiselitteisesti.

  Ewa Tomaszewska (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, terrorismin vastaisen taistelun nimissä Venäjä on nyt murhannut yli puolet Tšetšenian kansasta. Nyt Venäjä pyrkii vaikuttamaan ihmisoikeuksien loukkauksiin Valko-Venäjällä, ja tämä vaikutus on hyvin selvä. Georgiassa on käynnissä vain uusi uhkaileminen. Emme voi tarkastella näitä asioita Venäjän sisäisinä asioina; emme voi jälleen kerran antaa Venäjän sotilaallisten toimien aiheuttaa riippuvuutta ja sodanpelkoa maissa, jotka jokin aika sitten olivat vielä Venäjän vallan alla. Venäjä ei osaa kunnioittaa muiden kansojen vapautta. En haluaisi näin olevan, mutta niin on ollut jo vuosisatoja, ja valitettavasti kyseessä on suuri draama.

Euroopan unioni ei voi käsitellä näitä asioita ikään kuin kyseessä olisi vain arkaluontoinen diplomaattinen menettely. Meidän on suhtauduttava tähän asiaan vakavasti.

  Janusz Onyszkiewicz (ALDE). – (PL) Venäjä on jo jonkin aikaa pyrkinyt saamaan aikaan pelonkierteen Georgiassa. Osoitus tästä saatiin, kun Venäjän ilmavoimat ampui miehittämättömän lentokoneen alas, sillä on selvää, ettei tätä tehnyt Abhasian ilmavoimien kone. Voimme katsella tapahtuneesta videonauhoituksen, josta näkyy selvästi MiG-29, joka lähestyy ja ampuu ohjuksen, joka siten osuu koneeseen. Näyttää siltä, että Abhasian turvajoukot ovat lisäksi äskettäin ampuneet alas kaksi muuta lentokonetta.

Nyt tulee mieleen kaksi kysymystä: miten Abhasian joukoilla voi vuonna 1994 Moskovassa tehdystä sopimuksesta huolimatta olla käytössään tällaisia välineitä? Meidän on tässä talossa tuettava Georgian hallituksen YK:n korkealle edustajalle esittämää pyyntöä käynnistää Georgiassa tutkimus asiasta ja tehdä se perin pohjin.

Emme saa antaa Venäjän vahvistaa tätä pelonkierrettä.

  Tunne Kelam (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, mielestäni nyt on käynyt selväksi, että ”jäätyneet konfliktit” voivat olla harhaanjohtavia. Itse asiassa meidän oma käsityksemme näiden konfliktien olemuksesta on ollut usein jäässä. Nyt tarkastelemme jälki-imperialistista lähialuepolitiikkaa toimissaan: politiikkaa, josta Venäjän hallitus sitoutui luopuvansa 12 vuotta sitten, kun maasta tuli Euroopan neuvoston jäsen.

Meidän on nyt tehtävä selväksi, ettemme todellakaan hyväksy Venäjän tulkintaa rauhanturvaajien roolista. Emme saa epäröidä, ja meidän on tehtävä selväksi, että yhtenäisyyttä ja koskemattomuutta on sovellettava samalla tavalla sekä Georgiaan että Venäjään.

Nyt on toimittava. Nyt ei enää voida puhua.

(Suosionosoituksia)

  Siiri Oviir (ALDE). – (ET) Kuunnellessani tänään täällä parlamentissa esitettyjä puheenvuoroja minulle on käynyt selväksi, että me kaikki täällä salissa olevat, edustimmepa neuvostoa, komissiota tai Euroopan parlamenttia, katsomme, että Georgia on joutumassa kriisiin ja sodan partaalle, jollemme ryhdy välittömiin toimiin pikaisesti ja uhraa niihin merkittävästi varoja.

Koska aikaa on vähän, haluaisin esittää vain yhden asian, joka koskee erityisesti niin kutsuttuja venäläisiä rauhanturvaajia, jotka ovat olleet Georgian alueella, Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa jo 14 vuotta. Mikä tämän tarkoituksena on? Tuona aikana on tehty erittäin monia provokaatioita, mukaan lukien miehittämättömät tiedustelulennot, yksipuolinen rauha ja niin kutsuttujen rauhanturvaajien lisääminen. Epävakaus on lisääntynyt.

Abhasiassa, jossa elää 80 prosenttia abhaaseista, Venäjä on myöntänyt Venäjän passin 90 prosentille alueen kansalaisista. Miksi keskustelemme täällä viisumivapaudesta? He tekevät kaikkensa horjuttaakseen tilannetta entisestään.

Tuloksena minulla on vain yksi ehdotus: venäläiset rauhanturvaajat on korvattava todellisilla, tehokkailla rauhanturvaajilla.

  Zbigniew Zaleski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, ensiksi Euroopan unionin on korjattava viisumivirhe, toiseksi sen olisi todettava rauhallisesti ja vakaasti se, mihin Venäjä pyrkii Georgiassa, ja kolmanneksi sen olisi autettava Georgiaa ratkaisemaan sisäiset ongelmansa.

Georgian asiassa haluaisin vedota Venäjään: Venäjän uusi presidentti voisi aloittaa virkakautensa korkealuokkaiseen tyyliin suuren toimijan tavoin. Venäjä voisi alkaa ajatella yhteistyölähtöisesti sen sijaan, että se ajattelee imperialistisella tavalla. Tämä ei vahingoita kansallista ylpeyttä. Toiseksi suurella, ylpeällä ja rikkaalla Venäjällä on varaa kunnioittaa Georgian alueellista koskemattomuutta aivan samoin, kuin me kunnioitamme Venäjän vanhaa aluetta Kaliningradissa.

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. – (SL) Olen kuunnellut hyvin tarkkaan tässä keskustelussa esitettyjä näkemyksiä ja kiitän teitä niistä. Haluaisin ensimmäiseksi vastata Jan Marinus Wiersman näkemykseen, jossa hän katsoi, että Euroopan unionilla voi olla suuri merkitys nykyisen tilanteen laukaisemisessa. Olen samaa mieltä, samoin kuin myös puheenjohtajamaa Slovenia, ja uskoisin, että myös neuvosto. Millä tavoin? Ensinnäkin Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä. Voin yhtyä Marie Anne Isler Béguinin arvioon, jonka mukaan asia on edistynyt heikosti Yhdistyneissä Kansakunnissa, emmekä varmaankaan voi olla tyytyväisiä siihen, mutta Yhdistyneet Kansakunnat tarjoaa edelleen peruspuitteet, joissa asiasta voidaan keskustella.

Vetosin jo alustuksessani Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan 1808, jossa vahvistetaan Georgian itsemääräämisoikeus ja alueellinen koskemattomuus sen kansainvälisesti tunnustettuihin rajoihin. Tämä turvallisuusneuvoston päätöslauselma annettiin äskettäin – 15. huhtikuuta – ja haluaisin korostaa erityisesti Robert Evansin puheenvuoron osalta sitä, että ilman Venäjän federaation suostumusta tätä päätöslauselmaa ei olisi hyväksytty.

Siksi Yhdistyneet Kansakunnat tarjoaa edelleen tärkeät puitteet tämän ongelman käsittelemiselle. Toiset tärkeät puitteet tarjoaa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö, ja sielläkin Euroopan unioni jatkaa toivottavasti pyrkimyksiään estää jännityksen laajeneminen. Tällaiset toimet merkitsevät tilanteen rauhoittamista ja jännityksen lieventämistä, ja ne ovat Euroopan unionin ehdoton painopiste tällä hetkellä. Kyseessä on aivan ensisijainen painopiste.

Samaan aikaan pyrimme entistä enemmän pääsemään kestävään ja rauhanomaiseen ratkaisuun. Tähän pyritään jo mainitsemieni monenvälisten yhteyksien lisäksi myös sekä Venäjän federaation että Georgian kanssa tehdyillä kahdenvälisillä sopimuksilla. Puheenjohtajavaltio on aktiivinen tässä asiassa. Totesin jo, että asiasta keskusteltiin äskettäin Euroopan unionin troikan ja Venäjän federaation ministeritason neuvotteluissa. Juuri tänään ministeri Rupel, joka on yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston puheenjohtaja, tapasi Georgian varapääministeri Baramidzen, ja he keskustelivat asiasta. Euroopan unionin ja Venäjän federaation välinen huippukokous tarjoaa ensi kuussa monia tilaisuuksia jatkaa keskustelua.

Haluaisin korostaa, että Euroopan unioni on ollut aktiivinen. Georgian asia on toistaiseksi ollut erittäin usein yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston asialistalla. Euroopan unionilla on erityisedustaja Georgiaa ja Kaukasiaa varten. Poliittisten osastojen päällikkö toteuttaa mahdollisesti lähipäivinä vierailun Georgiaan ja niin edelleen. Haluaisin korostaa, että Euroopan unioni tukee edelleen voimakkaasti Georgiaa sen pyrkimyksissä löytää rauhanomainen ratkaisu konflikteihin niin Abhasiassa kuin Etelä-Ossetiassakin. Haluan myös korostaa, että asia pysyy asialistalla vuoropuheluissamme Venäjän federaation kanssa, ja korostamme niissä aina tarvetta löytää rauhanomainen ratkaisu ja kehotamme Venäjän federaatiota omaksumaan rakentavan lähestymistavan rauhanomaisen ratkaisun tarjoukseen, jonka presidentti Saakašvili äskettäin teki.

Euroopan unionin erityisedustaja ja Euroopan komissio tekevät edelleen kaikkensa erityisesti luottamusta herättävän toimenpidepaketin toteuttamisen hyväksi. Arvostamme suuresti Georgian tälle paketille antamaa tukea. Lyhyesti voin vakuuttaa teille puheenjohtajavaltion puolesta, että jatkamme voimakkaasti ja lisäämme pyrkimyksiämme jännityksen laajenemisen estämiseksi ja toiseksi rauhanomaisen ja kestävän ratkaisun löytämiseksi tähän ongelmaan.

Puhetta johti
varapuhemies Mechtild ROTHE

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, täällä käyty keskustelu on ollut merkittävä merkittävänä ja vaikeana ajankohtana. Ennen kuin vastaan esittämiinne ajatuksiin, kysymyksiin ja mielipiteisiin, haluaisin todeta, että olen pannut erittäin tyytyväisenä merkille EU:n ja Georgian parlamentaarisen yhteistyökomitean raportin, jossa yhdytään moniin komission analyysin kohtiin ja jonka perusta on sama kuin edistymäraportissamme.

On selvää, että meidän on tuettava Georgiaa, mutta, kuten jotkut teistä ovat todenneetkin, hyvien ystävien on osattava myös ottaa vastaan hyviä neuvoja, ja mielestäni meidän on nyt annettava seuraava neuvo: vuoropuhelulla päästään eteenpäin. Jos Georgiaa provosoidaan, se ei missään tapauksessa saa mennä tähän ansaan ja reagoida aggressiivisesti.

Monet teistä ovat korostaneetkin, että nyt on entistä tärkeämpää, että Georgia vahvistaa demokratiaansa ja pitää vapaat ja rehelliset vaalit. Sittenhän näemme, miten asiat sujuvat 21. toukokuuta. On kuitenkin myös selvää, ettei Euroopan unioni voi jäädä syrjään tällä erittäin vaikealla hetkellä.

Vaadimme varmasti edelleen Venäjää perumaan äskettäisen päätöksensä, ja, kuten neuvosto puheenjohtaja totesi, unionin troikalla oli äskettäin EU:n ja Venäjän pysyvän kumppanuusneuvoston kokous, jossa olin itsekin paikalla. Siellä asiasta keskusteltiin hyvin avoimesti. Tämän jälkeen on kesäkuun huippukokous, ja käytämme kaikkia mahdollisuuksia, jotta tämä seikka tulisi erittäin selväksi.

Tuemme myös edelleen Georgiaa sen pyrkimyksissä tulla vahvemmaksi. Toistan, että tuemme myös kaikkia aloitteita, jotka edistävät kaikkien osapuolten välistä vuoropuhelua.

Kuten jo totesin, kannatan kaikkia ehdotuksia, jotka koskevat rauhanmekanismien tarkistamista, jos asiasta päästään sopimukseen kaikkien osapuolten kanssa. Tämä tosin voi olla vaikeaa. Olemme alkaneet käsitellä neuvostossa viisuminsaannin helpottamista. Yhä useampien jäsenvaltioiden mielestä viisuminsaannin helpottaminen ja uudelleenmyöntäminen ovat kiireellisiä asioita. Emme ole vielä yksimielisiä siitä, että ne olisivat välttämättömiä, mutta ehkä nykytilanne johtaa asiaan suhtautumista oikeaan suuntaan.

Pakolaiskysymyksessä olemme jo antaneet merkittävää humanitaarista apua pakolaisille, jotka ovat joutuneet lähtemään Abhasiasta ja Etelä-Ossetiasta. Tänä vuonna annamme kahden miljoonan euron ohjelmasta ylimääräistä tukea pakolaisten uudelleen sopeuttamisesta annetun Georgian uuden lain toteuttamiselle, jolla heidät halutaan ohjata pois kurjasta tilapäisestä majoituksesta.

Olemme tietysti kaiken aikaa aktiivisia, sillä tässä asiassa meidän on oltava jatkuvasti valppaina.

Teemme kaiken voitavamme vakauden palauttamiseksi Georgiaan ja tuemme tietysti uskollisesti Georgian itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta.

  Puhemies. – (DE) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan 5. kesäkuuta.

Kirjalliset kannanotot (142 artikla)

  Adam Bielan (UEN), kirjallinen. – (PL) Venäjän viranomaiset ovat ryhtyneet viime päivinä ja viikkoina provokatiivisiin toimiin Georgian suhteen ja aiheuttaneet konfliktin ja sen myötä sodan uhan. Pari päivää sitten Venäjä lisäsi ilman Georgian suostumusta joukko-osastonsa vahvuutta Abhasiassa kahdesta tuhannesta kolmeen tuhanteen sotilaaseen ja nimitti korkea-arvoisen venäläisen upseerin niin kutsutun Abhasian armeijan johtoon. Tämä on selvä merkki siitä, että Venäjä valmistautuu sotilaalliseen hyökkäykseen Georgiassa.

Pyydän tukea Georgian itsemääräämisoikeudelle ja alueelliselle koskemattomuudelle ja kehotan Venäjän viranomaisia lopettamaan tämän konfliktin laajentamisen ja laillistamaan sotilastoimet. Kremlin vastakkainasettelun retoriikka ja provokaatio tekevät tämän tilanteen rauhanomaisen ratkaisemisen mahdottomaksi ja uhkaavat horjuttaa koko alueen vakautta.

Niin kutsutut ”rauhanomaiset” Venäjän sotajoukot olisi välittömästi korvattava EU:n tai YK:n valtuuksilla toimivilla riippumattomilla rauhanjoukoilla.

EU:n tehtävänä olisi oltava tämän konfliktin ”aseistariisunta” ja Venäjän uusimperialististen pyrkimysten torjuminen suhteessa entisiin Etelä-Kaukasuksen tasavaltoihin.

EU:n olisi osoitettava täysi tukensa Georgialle, lisättävä yhteistyötä järjestelmällisesti ja helpotettava viipymättä viisumijärjestelyjä Georgian kanssa.