Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2007/0242(CNS)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0166/2008

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0166/2008

Keskustelut :

PV 07/05/2008 - 18
CRE 07/05/2008 - 18

Äänestykset :

PV 08/05/2008 - 5.5
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2008)0191

Puheenvuorot
Keskiviikko 7. toukokuuta 2008 - Bryssel EUVL-painos

18. Maataloustuottajien tukijärjestelmät (puuvillan tukijärjestelmä) (keskustelu)
PV
MPphoto
 
 

  Puhemies. − (ES) Esityslistalla on seuraavana Ioannis Gklavakisin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan puolesta laatima mietintö ehdotuksesta neuvoston asetukseksi yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä maataloustuottajien tukijärjestelmistä annetun asetuksen (EY) N:o 1782/2003 muuttamisesta puuvillan tukijärjestelmän osalta (A6-0166/2008) (KOM(2007)0701 – C6-0447/2007 – 2007/0242(CNS)).

 
  
MPphoto
 
 

  Mariann Fischer Boel, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, ennen kuin ryhdyn puhumaan mietinnön sisällöstä, haluan kiittää esittelijää, Ioannis Gklavakista sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan jäseniä heidän tekemästään erinomaisesta työstä tämän hyvin hankalan asian eli puuvillan tukijärjestelmän uudistamisen parissa.

Kuten tiedätte, Euroopan yhteisöjen tuomioistuin kumosi vuonna 2006 puuvillauudistuksen, josta sovimme vuonna 2004, sillä se katsoi sen rikkovan suhteellisuusperiaatetta. Tuomioistuin katsoi myös, että uusi järjestelmä pitäisi hyväksyä kohtuullisen ajan kuluessa. Siksi komissio reagoi päätökseen välittömästi tilaamalla useita tutkimuksia, käynnistämällä kattavan kuulemisprosessin ja tekemällä vaikutustenarviointeja.

Komissio ehdottaa tältä pohjalta, että 35 prosenttia tuesta sidotaan tuotantoon, jolloin voidaan jatkaa puuvillantuotantoa ja noudattaa Kreikan, Portugalin ja Espanjan liittymissopimuksia. Samalla 65 prosenttia tuesta irrotetaan tuotannosta, mikä vastaa YMP:n uudistusprosessia ja EU:n sitoumuksia sen kansainvälisiä kumppaneita, erityisesti kehitysmaita kohtaan.

Tätä taustaa vasten olen iloinen siitä, että mietinnössä kannatetaan 35 prosentin sitomista tuotantoon ja pidetään tätä tasapainoisena etenemistapana. Mietinnössä kiinnitetään aivan oikein huomiota Euroopan unionin puuvilla-alan rakenneuudistusprosessiin. Ymmärrän alan tarpeet ja suhtaudun siksi myönteisesti tarkistuksiin, joissa ehdotetaan tämän prosessin tukemista esimerkiksi pienentämällä kansallista perusalaa ja korottamalla näin tuotantosidonnaisen tuen määrää hehtaaria kohden. Mielestäni ehdotuksenne ovat tältä osin varsin kohtuullisia.

Mietinnössä ehdotetaan kuitenkin myös, että hehtaarikohtaista tukea korostettaisiin tapauksissa, joissa puuvillan viljelyala on kyseiselle jäsenvaltiolle vahvistettua kansallista perusalaa pienempi, ja tämä on ongelma. Minun on todettava, että tämä on itse asiassa suhdanteita tasoittava järjestelmä, joka lisäisi EU:n puuvillatuen kauppaa vääristäviä vaikutuksia ja olisi selvästi ristiriidassa Dohan kehityskierrokseen liittyvien, monenvälistä kauppaa koskevien neuvotteluvaltuuksiemme kanssa.

Voin antaa tukeni kansallisia määrärahoja koskeville tarkistuksille. Erityisen myönteisenä pidän puuvillanpuhdistusalan uudelleenjärjestelyyn ja tuotannon laadun parantamiseen tähtäävää toimenpidettä. Kaikkien rakenneuudistustoimenpiteiden on kuitenkin oltava WTO:n ”vihreän laatikon” mukaisia, eikä niissä saa olla päällekkäisyyksiä maaseudun kehittämispolitiikan muiden toimenpiteiden kanssa.

Teille ei varmaankaan tule yllätyksenä, että vastustan puuvilla-alueiden tuen siirtämistä toisesta pilarista ensimmäiseen pilariin. Mielestäni on selvää, että meidän on lujitettava maaseudun kehittämispolitiikkaamme, ja olen todennut tämän monen otteeseen täällä parlamentissa. Haluan korostaa, että Espanjan ja Kreikan puuvilla-alueilla käytetään itse asiassa tehokkaasti maaseudun kehittämisohjelmia, esimerkiksi erilaisia maatalouden ympäristösuojeluohjelmia.

Odotan kovasti hedelmällistä keskustelua tästä hyvin tärkeästä asiasta.

 
  
MPphoto
 
 

  Ioannis Gklavakis, esittelijä. − (EL) Arvoisa puhemies, kuuntelin tarkasti, mitä komission jäsen sanoi.

Euroopan unionissa on neljä maata, joissa viljellään puuvillaa. Ne ovat Kreikka, Espanja, Bulgaria ja Portugali, jossa viljely on vähäistä. Ryhtyessäni laatimaan tätä mietintöä tein tiivistä yhteistyötä monien ihmisten kanssa, sain suosituksia ja osallistuin keskusteluihin. Voin siis sanoa, että tämä mietintö on pitkän ja kattavan yhteistyön tulos.

Tein yhteistyötä valiokuntani jäsenten kanssa, ja esitänkin heille kiitokset, sekä Espanjan puuvillanviljelyalan ja puuvillanpuhdistusteollisuuden edustajien kanssa ja tietenkin myös kreikkalaisten maanmiesteni kanssa.

Haluan kertoa, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta hyväksyi mietinnön äänin 28 puolesta ja 6 vastaan. Suuri enemmistö siis hyväksyi sen.

Puhun lyhyesti vuonna 2004 hyväksytystä puuvillan tukiehdotuksesta, jonka Euroopan yhteisöjen tuomioistuin kumosi. Siinä ehdotettiin, että 35 prosenttia tuesta sidottaisiin tuotantoon ja 65 prosenttia irrotettaisiin tuotannosta. Seuraavina vuosina puuvillanviljely väheni Espanjassa 50 prosenttia ja Kreikassa noin 20 prosenttia.

Espanjan puuvillaviljelmät pienenivät 25 prosenttia ja Kreikan 11 prosenttia.

Tällä mietinnöllä pyritään siihen, että puuvillanviljely jatkuisi Euroopan unionissa. EU:n osuus puuvillan maailmanlaajuisesta tuotannosta on vain kaksi prosenttia. Olemme siksi sopineet, että puuvillaa viljeleville jäsenvaltioille varatut määrärahat pidetään ennallaan täysimääräisinä.

Välttääksemme tietenkin sen riskin, että puuvillan viljely vähenisi tai että siitä tulisi kannattamatonta, olemme pyytäneet korottamaan hieman hehtaarikohtaista tukea, ja olen iloinen kuullessani, että hyväksytte tämän. Kun kokonaissumma pysyy samana, viljelyala pienenee vääjäämättä. Jos jäsenvaltio haluaa kasvattaa viljelyalaa mielensä mukaisesti ilman minkäänlaista ylärajaa, tästä ei tietenkään pitäisi aiheutua mitään seuraamuksia.

Tuotantosidonnaisen ja tuotannosta irrotetun tuen suhde pysyy 35:ssä ja 65 prosentissa. Olemme kuitenkin ehdottaneet, että jäsenvaltioiden pitäisi saada halutessaan muuttaa tuotantosidonnaisen tuen osuutta menemättä kuitenkaan 35 prosentin rajan alle.

Totean tältä osin, että yhtä asiaa on selvennettävä. Uusi maa-alue ei merkitse minkäänlaista ylärajaa, jonka ylittämisestä rangaistaisiin, niin kuin ennen. Päinvastoin se on keino turvata tuen tämänhetkinen kokonaismäärä alalle. Uskomme nimittäin, että tuen ehdotettu korotus on voimakas kannuste jatkaa viljelyä.

Ehdotamme myös kansallisia tukiohjelmia, jotka rahoitetaan perusprosenttiosuudella, joka on yksi prosentti tuotantosidonnaisen tuen kokonaismäärästä, käyttämättömillä määrärahoilla sekä toiseen pilariin siirretyllä 22 miljoonan euron summalla.

Mitä kansallisella tukiohjelmalla sitten saavutetaan? Ensinnäkin sen tavoitteet ovat kunnianhimoiset: sillä tuetaan esimerkiksi tutkimusta, joka koskee uusia lajikkeita, jotka vaativat vähemmän vettä ja torjunta-aineita ja kuormittavat siten ympäristöä huomattavasti vähemmän. Toiseksi sillä pyritään parantamaan puuvillatuotannon laatua ja nykyaikaistamaan puuvillan puhdistusteollisuutta.

Mietintöluonnos vastaa jäsenvaltioiden puuvillanviljelijöiden tarpeita ja EU:n tavoitteita. Siinä käsitellään rahoitusta ja ehdotetaan samalla ympäristötoimenpiteitä, jotka ovat EU:ssa hyvin tärkeitä.

Haluan lopuksi kiittää erinomaisesta yhteistyöstä sekä tuesta, jota sain kaikilta parlamentin jäseniltä laatiessani mietintöä ja jonka ansiosta onnistuimme esittämään uusia ajatuksia ja suosituksia.

Olen vakuuttunut siitä, että uuden järjestelmän käyttöönotto auttaa Euroopan unionia säilyttämään puuvillantuotantoalan kukoistavana ja puuvillanpuhdistusteollisuuden elinvoimaisena.

Haluan myös kiittää komissiota vielä kerran sen rakentavasta tavasta vastata puuvillantuottajamaiden tarpeisiin. Olemme saaneet viimein aikaan tuloksia ja voimme ohjata neuvoston oikeaan suuntaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Carmen Fraga Estévez, PPE-DE-ryhmän puolesta. (ES) Arvoisa puhemies, on yllättävää, että Euroopan komissio on vastannut Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätökseen puuvillan tukijärjestelmän muuttamista koskevalla uudella ehdotuksella, joka on lähes samanlainen kuin edellinen, lukuun ottamatta sitä, että tuki kytketään puuvillasatoon.

Tästä syystä olemme iloisia siitä, että Ioannis Gklavakisin erinomaisessa mietinnössä tuodaan esiin suurimmat puuvillan tuotantoon ja jalostukseen vaikuttavat ongelmat.

Ensinnäkin Espanjan kaltaisen maan tuotannon väheneminen viime vuosina on osoittanut, että komission ehdotus pitää tuotantosidonnaisen tuen osuus 35 prosentissa on täysin riittämätön. Siksi pidämme mietinnön esitystä toissijaisuusperiaatteen soveltamisesta enimmäisrajaan parhaana ratkaisuna.

Arvoisa komission jäsen, Ioannis Gklavakis esitti muutamia lukuja, ja minä voin puolestani kertoa teille, että viimeisten kolmen vuoden aikana puuvillantuotanto on laskenut kotimaani suurimmalla tuotantoalueella Andalusiassa 65 prosenttia.

Lisäksi arvoisa komission jäsen, toisin kuin sanoitte – ja olen pahoillani siitä, että joudun kiistämään väitteenne – katson, että esittämäni tarkistus 17, joka otettiin mukaan mietintöön, on erittäin hyvä, sillä siinä todetaan perustellusti, että tuottajille maksettavaa tukea voidaan lisätä, kun viljelyala on pienempi kuin tuotannon perusala. Katson tämän hyödyttävän puuvilla-alaa, säilyttävän sen taloudellisen neutraliteetin, johtavan resurssien täysimittaiseen käyttöön ja lisäävän tietenkin suuresti alan joustavuutta.

Arvoisa komission jäsen, seuraava asiani koskee puuvillanpuhdistusteollisuutta, jota uskoakseni laiminlyötiin eniten vuoden 2004 uudistuksessa ja jonka uudelleenjärjestely on kiistaton tosiseikka. Mielestäni on hyvin tärkeää perustaa rakenneuudistusrahasto, joka mainitaan Ioannis Gklavakisin mietinnössä.

Lisäksi katson, että Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ja Euroopan demokraattien ryhmän puolesta esittämämme tarkistus 39 auttaisi 69 artiklan kautta lisäämään tämän jalostusteollisuuden rahoitusta.

Arvoisa puhemies, haluan lopuksi tuoda esiin vastustavani maatalouden erityiskomitean tällä viikolla aikaan saamaa sopimusta, sillä katson, ettei se vastaa vielä riittävän hyvin alan ongelmiin eikä ennen kaikkea puuvillanpuhdistusteollisuuden ongelmiin. Sain tänään Espanjasta puuvillanpuhdistusteollisuuden edustajalta viestin, jossa todettiin, että ellei neuvosto muuta tätä ehdotusta, 27 puhdistuslaitosta joutuu lopettamaan toimintansa.

Toivon, että neuvosto muuttaa kaikki nämä asiat, ja kiitän komission jäsentä siitä, että hän on täällä läsnä.

 
  
MPphoto
 
 

  María Isabel Salinas García, PSE-ryhmän puolesta.(ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, yhdyn esittelijälle lausuttuihin kiitoksiin, jotka hän on mielestäni ansainnut, ja kiitän häntä siitä, että hän on ollut jatkuvasti käytettävissä ja halukas yhteistyöhön, etenkin siitä, että hän oli valmis tapaamaan ja tapasi kaikki kotiseutuni Andalusian tuottajat.

Haluan todeta, että käsittelemme puuvilla-alan uutta uudistusta siksi, että kotimaani Espanja ja kotiseutuni Andalusia valittivat aiemmasta uudistuksesta Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelle. Haluan myös korostaa, että tämä on ensimmäinen kerta, kun komission uudistus on kumottu.

Kuten täällä on jo todettu, komissio on reagoinut tähän tilanteeseen yllättävällä, suorastaan käsittämättömällä tavalla eli esittämällä ehdotuksen, joka on samankaltainen kuin edellinenkin ehdotus, vaikka Espanjan kanta ei tietenkään ole muuttunut. Espanjalaiset puuvillanviljelijät haluavat – me haluamme – jatkaa puuvillan viljelyä. Täällä on jo puhuttu kotiseudulleni aiheutuneesta vakavasta vahingosta.

Voidaksemme jatkaa puuvillan viljelyä tarvitsemme uudistuksen, joka poikkeaa edellisestä ja suo meille tämän mahdollisuuden. Siksi Ioannis Gklavakiksen mietintö on mielestäni hyvä ja katson, että siinä esitetty ratkaisu pitäisi ottaa huomioon.

Mietinnössä ehdotetaan vaihteluvälejä kattavamman tuen tuotantosidonnaisuudelle sekä toissijaisuusperiaatteen soveltamisen lisäämistä. Mielestäni esittelijä on ymmärtänyt hyvin Kreikan ja Espanjan puuvilla-alojen erilaiset tilanteet. Siksi katson, että Ioannis Gklavakisin mietinnössä esitetty ratkaisu mahdollistaa puuvillanviljelyn jatkamisen kahdessa suurimmassa tuottajamaassa.

On myös selvää, että tarvitsemme alan rakenneuudistusta koskevan suunnitelman. Viime kerralla komissio ei ottanut tätä huomioon parlamentin pyynnöstä huolimatta.

Alalla toivotaan korvausta aiheutuneista vahingoista, jotka ovat määrällisesti mitattavissa, ja tämä olisi hyvä ottaa huomioon.

Lopuksi totean, että on tärkeää tukea Euroopan parlamentin sosialistiryhmän tarkistusta, jossa pyydetään siirtymäkautta uuteen tilanteeseen sopeutumista varten. Tarkistuksella ei pyritä pitämään kiinni nykytilanteesta, joka on kestämätön. Haluan muistuttaa teille, ettei tämä ole yhteinen markkinajärjestely. Meidän on saatava aikaan sopimus, joka tarjoaa mahdollisuuden jatkaa puuvillan viljelyä Euroopan unionissa.

Vaikka tähän asiaan ei valitettavasti vielä sovelleta yhteispäätösmenettelyä, toivon, että parlamentin tekemä työ ja sen kanta tästä asiasta otetaan huomioon. Muutoin – ja neuvoston raporttien mukaisesti – on mahdollista, että Espanja pyytää tarkistamaan päätöstä, ellei parlamentin kantaa oteta huomioon.

 
  
MPphoto
 
 

  Diamanto Manolakou, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, EU:n puuvilla-alijäämä on 70 prosenttia. Siksi alan pitäisi saada lisää tukea. Tuen lisääminen auttaisi myös kehittämään koko teollisuudenalaa puuvillanviljelystä kankaiden ja vaatteiden tuotantoon. Tämän sijasta kiintiöt ja yhteisvastuumaksut ovat johtaneet tuotannon ja maataloustulojen pienenemiseen ja työpaikkojen vähenemiseen.

Tämän ilmiön vaikutukset ovat tuntuneet selvemmin YMP:n viimeisen uudistuksen jälkeen, sillä tuki on irrotettu osittain, 65-prosenttisesti tuotannosta. Puuvillan uuden yhteisen markkinajärjestelyn käyttöönoton jälkeen Kreikan puuvillantuotanto laski vuodessa 20 prosenttia ja Espanjan yli 50 prosenttia.

Kreikassa 11 prosenttia pienistä ja keskisuurista viljelmistä on lopettanut toimintansa, ja Espanjassa vastaava luku on 25 prosenttia. Monet puuvillanpuhdistamot ovat kannattamattomia ja aikeissa lopettaa toimintansa, ja työmarkkinoilta on kadonnut useita työpaikkoja. Tuotantokustannusten nousua olisi pitänyt tasapainottaa korottamalla tukea, jota on sen sijaan leikattu.

Vaikka Ioannis Gklavakisin mietinnössä esitetään hyviä ehdotuksia, siinä ei ratkaista ongelmaa, vaan hyväksytään komission ehdotus. Vastustamme sitä, että Kreikan kiintiötä pienennetään, jotta tuotantosidonnaista, hehtaarikohtaista tukea voidaan nostaa. Tämä johtaa vain siihen, että yhä useampi pieni ja keskisuuri puuvillanviljelijä lopettaa toimintansa. Samalla kukaan muukaan ei voi luottaa siihen, että heidän ongelmiinsa löytyy ratkaisu.

 
  
MPphoto
 
 

  Nils Lundgren, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (SV) Arvoisa puhemies, aina kun täysistunnossa keskustellaan EU:n maatalouspolitiikasta, järkeville kansalaisille muistuu mieleen, kuinka järjetöntä tämä politiikka on edelleen, vaikka viime vuosina onkin saatu aikaan tiettyjä parannuksia. Eturyhmät esittävät meille jatkuvasti vaatimuksia, jotka koskevat jatkuvaa suojautumista ulkomaiselta kilpailulta. Nykyinen järjestelmä on ollut voimassa niin pitkään, että se on vääristänyt jopa tapaamme ajatella ja puhua näistä asioista. Siksi esittelijä kykenee sanomaan ilme vakavana, että on tärkeää, että yhteisön puuvillan viljely säilyy menestyvänä toimialana ja että se pystyy ylläpitämään tyydyttävän tuotantotason, jonka avulla voidaan tukea elinvoimaista siementenpoistoteollisuutta, joka työllistää Kreikassa 3 200 henkilöä ja Espanjassa 920 henkilöä.

Jos samaa logiikkaa sovellettaisiin muilla aloilla, EU olisi matkalla kohti perikatoa. Totuus on se, että Espanja on erittäin menestyksekäs teollisuusmaa, jossa on työvoimaa noin 20 miljoonan hengen verran. Tällaisen maan täytyy kyetä ohjaamaan 920 ihmistä puuvillanpuhdistusteollisuudesta muuhun, tuottavampaan toimintaan. Esittelijä käyttää myös epäröimättä seuraavanlaisia fraaseja: ”Yhteisön maatalouden menestyvän toimialan, kuten puuvillan viljelyn, suojelu ja säilyttäminen on erittäin tärkeää.” Tämä on äärimmäinen paradoksi. Maalaisjärkikin kertoo, että jos puuvillan viljely on menestyvä toimiala, se ei tarvitse tukea. Kylmä totuus on se, että EU:n puuvillantuotanto on kannattamatonta ja että se pitäisi siksi lopettaa. Tähän mukautuminen saattaa olla vaikeaa ja edellyttää valtiontukea, mutta tukea pitäisi myöntää muutoksen toteuttamiseen eikä sellaisen tuotannon suojelemiseen, joka on selvästikin paremmissa kantimissa muissa, EU:n ulkopuolisissa maissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Katerina Batzeli (PSE). – (EL) Arvoisa puhemies, haluan kiittää aluksi esittelijää hänen tekemästään työstä. Kiitän myös varjoesittelijöitä, jotka ovat auttaneet esittelijää laatimaan tämän mietinnön.

Valitettavasti mietintö, josta keskustelemme tänään, on syntynyt lähinnä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätöksen aiheuttaman paineen vuoksi eikä niinkään poliittisesta tahdosta luoda puuvilla-alalle pitkäaikainen ja vakaa järjestely vuoteen 2013 asti tai toteuttaa WTO:n ja YMP:n ehtojen ja sääntöjen mukainen uudistus.

On vaikeaa hyväksyä, että Kreikassa tukikelpoisen maan ala pienenee 270 000 hehtaariin viime vuoden 340 000 viljellystä hehtaarista. Viljelyalan pieneneminen johtaa siihen, että tuki supistuu entisestään. Lisäksi on vaikeaa hyväksyä, että puuvillanpuhdistamoille myönnetään tukea ensimmäisestä pilarista. Voisimme kannattaa laadun parantamista, mutta emme toisen pilarin toimenpiteitä.

Toivoisimme luonnollisesti vakautta, niin että tuotantosidonnainen ja tuotannosta irrotettu tuki sekä maaseudun kehittäminen kuuluisivat ensimmäiseen pilariin sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 liitteen VIII mukaisen kansallisen tukiohjelman soveltamisalaan, sillä sen mukaan jäsenvaltiot voisivat toimia joustavasti pannessaan tätä asetusta täytäntöön.

Lopuksi haluan kiittää erityisesti Espanjan hallitusta siitä, että se vei puuvillakiistan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaistavaksi, aivan kuten Kreikan hallituksen olisi pitänyt tehdä tupakkaa koskevassa tapauksessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Friedrich-Wilhelm Graefe zu Baringdorf (Verts/ALE).(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kun vastaatte meille kohta, voitteko ystävällisesti täsmentää, että kun luvut 65 ja 35 mainitaan, 65 prosenttia ei katoa, vaan yritykset saavat nämä rahat? Ellei tällä 35 prosentin tuella voida enää viljellä puuvillaa, on kannattavampaa ottaa vain 65 prosenttia ja viljellä jotakin muuta tai jopa olla viljelemättä yhtään mitään, sillä 35 prosenttia ei riitä kattamaan tuotantokuluja niin, että puuvillaa huolittaisiin hintaan, jonka teollisuus maksaa.

Vaikka tässä ei olekaan kyse jalostusalan työpaikoista, on kiistatonta, että teollisuuden kanssa pitäisi keskustella uudelleen siitä, kykeneekö se maksamaan viljelijöille tästä puuvillasta asianmukaisen hinnan, niin että puuvillan viljely on kannattavaa.

On tietenkin tärkeää, että tuottajille maksetaan yhä tämä tuotannosta irrotettu 65 prosenttia, viljelivätpä he puuvillaa tai eivät. Tästä on kyse, kun tuki irrotetaan tuotannosta. Minusta vaikuttaa siltä, että tämä asia on sekoitettu aiemmissa puheenvuoroissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Mariann Fischer Boel, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, olen kuunnellut tarkasti parlamentin jäsenten esiin tuomia huolenaiheita ja heidän esittämiään ajatuksia. Katson, etteivät näkemyksemme ole kovin kaukana toisistaan, ja olen varma siitä, että onnistumme loppujen lopuksi saamaan aikaan hyväksyttävän kompromissin.

Mielestäni meidän on pidettävä mielessä, että kun tuomioistuin kumosi puuvillauudistuksen, se ei kyseenalaistanut millään tavalla tuotantosidonnaisen ja tuotannosta irrotetun tuen suhdetta, 35:ttä ja 65:ttä prosenttia. Tuomioistuimen kanta johtui siitä, että sen mielestä meidän piti arvioida uudistuksen vaikutukset perusteellisemmin. Näin olemme tällä kerralla tehneet. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tuotantosidonnaisen ja tuotannosta irrotetun tuen osuuksia olisi mitään syytä muuttaa, ja jos viljelijät lakkaavat viljelemästä, he eivät tietenkään käytä tuotannosta irrotettua osuutta. He voivat jatkaa omin varoineen, vaikka he eivät viljelisikään puuvillaa tulevaisuudessa.

Katson, että saatamme päätyä hankalaan tilanteeseen, sillä katson, että osa alan vaikeuksista juontaa juurensa vuoden 2004 puuvillauudistusta edeltävältä ajalta. Toivon silti, että tämän uudistuksen seurauksena meillä on puuvilla-ala. Se on todennäköisesti näkemämme kehityksen mukainen eli pienempi, mutta toivon sen olevan myös kilpailukykyisempi.

Katson, että voimme tehdä paljon tuotannon laadun parantamisen eteen, mistä Katerina Batzeli jo puhuikin. Tältä osin alkuperämerkintä tuo tuotteelle lisäarvoa. Katsonkin, että puuvillaa tuottavien jäsenvaltioiden pitäisi hyödyntää tätä mahdollisuutta saadakseen tuotteestaan paremman hinnan, jotta onnistumme säilyttämään Euroopan unionissa menestyvän, kilpailukykyisen puuvilla-alan.

 
  
MPphoto
 
 

  Ioannis Gklavakis, esittelijä. − (EL) Arvoisa puhemies, ymmärrän asian niin, että olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että puuvillan viljelyä EU:ssa on jatkettava. Miksi emme olisi tätä mieltä? EU:lla on 70 prosentin puuvilla-alijäämä. Jos puuvillantuotanto jatkaa laskuaan kaikilla tasoilla, EU:lla on pian vajetta kaikessa.

Euroopan unionin tuotannon osuus on vain kaksi prosenttia koko maailman tuotannosta. Meidän on suojeltava tätä kahta prosenttia hinnalla millä hyvänsä. Emme saa unohtaa, että puuvillan osuus EU:n maataloustuotannosta on vain 0,15 prosenttia. Lisäksi tällä mietinnöllä pyritään erityiseen tavoitteeseen: niissä puuvillaa tuottavissa maissa, joissa olen käynyt, tuottajat ovat vakuuttaneet minulle itse haluavansa tuottaa laadukasta puuvillaa.

Kaikkien esitettyjen ehdotusten pitäisi tähdätä huomattavaan edistykseen. Minun on kuitenkin otettava jälleen esiin asia, jota ei selvästikään ole ymmärretty. Viljelyalaa on pienennetty hehtaarikohtaisten tukien korottamiseksi, kun taas tuen kokonaismäärä maata kohden on pysynyt ennallaan. Viljelyalaa voi siis kasvattaa aivan vapaasti, vaikka tämä tietenkin pienentäisi hehtaarikohtaista tukea.

Siispä esimerkiksi Kreikan tapauksessa on siirrytty 370 000 hehtaarista ja 594 euron hehtaarikohtaisesta tuesta 270 000 hehtaariin ja 750 euron tukeen. Jos Kreikassa siis viljellään yli 270 000:tta hehtaaria, esimerkiksi 370 000:tta hehtaaria, mihin meillä on täysi oikeus, kukaan ei tule sanomaan – toisin kuin ennen – että ylärajaa on noudatettava tai sen rikkomisesta seuraa rangaistus. Asiaa ei kielletä millään tavalla.

(Huudahdus yleisön keskuudesta)

Olkaa hyvä ja kertokaa ja perustelkaa kantanne parlamentille. Olkaa hyvä ja lukekaa mietintö, niin näette, että tämä pitää täysin paikkansa: jos ylitämme 270 000 hehtaarin rajan, tukea maksetaan 750 euron sijasta pienempi määrä. Voitte tarkistaa tämän asian itse mietinnöstä.

 
  
  

Puhetta johti

varapuhemies Gérard ONESTA

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. (FR) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna klo 11.00.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö