Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 21. toukokuuta 2008 - Strasbourg

3. Ilmastonmuutokseen liittyvät tieteelliset tosiasiat: havaintoja ja suosituksia päätöksentekoa varten (keskustelu)

  Puhemies. − (DE) Esityslistalla on seuraavana Karl-Heinz Florenzin laatima väliaikainen mietintö ilmastonmuutokseen liittyvistä tieteellisistä tosiasioista: havaintoja ja suosituksia päätöksentekoa varten (2008/2001(INI)) (A6-0136/2008).

  Karl-Heinz Florenz, esittelijä. − (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, tervetuloa Euroopan parlamenttiin. Mikä sai Euroopan unionin perustamaan ilmastonmuutosta käsittelevän väliaikaisen valiokunnan? Se oli oikea lähestymistapa voidaksemme esittää yleisen näkemyksen siitä, kuinka aiomme käsitellä tätä asiaa Euroopan unionissa. Jos haluamme auttaa varmistamaan, että asian käsittely jatkuu kansainvälisellä tasolla – kuten Stavros Dimas menestyksekkäästi tekee komission osalta – meidän on Euroopan unionin nimissä Euroopan parlamenttina tuotava julki, mikä on kantamme asiaan. Viime kädessä Euroopan unionin on näytettävä, kuinka käsittelemme tätä asiaa ja minkälaisen lähestymistavan valitsemme kannustaaksemme muita valtioita ja maanosia etenemään kanssamme samansuuntaisesti. Tämän vuoksi on tärkeää aloittaa keskustelu tieteellisillä näkökohdilla, ja niistä me keskustelemme tänään.

Tähän näkökulmaan keskittymällä ei koskaan laadita viehättäviä mietintöjä, sillä kyse on yksinkertaisesti vallitsevasta tilasta. Kyse ei ole lehmänkaupoista, että otettaisiin tuolta ja annettaisiin tänne. Kyse on tosiseikkoihin keskittymisestä. Olemme keränneet näitä tosiseikkoja lukuisiin teemakohtaisiin strategioihin, joiden yhteydessä kutsuimme kaksi Nobelin palkinnon saajaa Brysseliin ja Strasbourgiin. Arvoisa puhemies, järjestitte erinomaisen tilaisuuden ja piditte hyvin merkittävän puheen ilmastonmuutoksesta, mikä oli minun kannaltani hyvin ilahduttavaa ja sai minut kaksinkertaistamaan ponnisteluni.

Olemme kuulleet lukuisia asiantuntijoita kansainvälisistä elimistä kaikkialla maailmassa hyvän ystäväni Guido Sacconin toimiessa loistavana puheenjohtajana. Hän hoiti asiat oikein hyvin. Pystyimme myös kutsumaan joitakin kriitikoita, vaikka he eivät valitettavasti tulleet kaikki, koska he eivät halua altistaa kritiikkiään kansainväliselle tarkastelulle. Kirjallisen kritiikin tuottaminen ilman halukkuutta asettaa sitä virallisen tarkastelun alaiseksi ei ole kovin sankarillista toimintaa. Olisin toivonut vähintään parin kriitikon olevan halukkaita osallistumaan kansainväliseen keskusteluun.

Olemme lukeneet monia erinomaisia asiakirjoja. Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC osallistui työhön, ja kuulimme myös elintarvike- ja maatalousjärjestöä FAO:ta, Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristöohjelmaa, Saksan liittotasavallan ympäristökonferenssia ja monia muita sillä seurauksella, että meillä on nyt käytettävissämme tosiseikkoja. Kyse ei ole riidanhaluisesta asiakirjasta, kuten jotkut ystäväni ovat toisinaan väittäneet. Kyse on tilannekatsauksesta, jonka perusteella meidän on päätettävä, kuinka tulevaisuudessa on toimittava. Argumenteista käy selvästi ilmi, että on olemassa tieteellinen konsensus, jonka pohjalta voimme nyt jatkaa työtämme. On olemassa yhteisymmärrys siitä, kuinka ihmisen vaikutusta olisi arvioitava; 3 artikla koskee tätä. Meillä on riittävästi tietoa todetaksemme, että on tärkeää saavuttaa strateginen tavoite maapallon keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi enintään kahteen celsiusasteeseen suhteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon.

Mitä meidän on siis tehtävä tulevaisuudessa? Euroopassa meidän on kerättävä voimiamme uuteen kolmanteen teollisuusvallankumoukseen, joka perustuu kestävyyden, nimenomaan tuotteiden kestävyyden, sosiaalisen ulottuvuuden ja tietenkin myös taloudellisen ulottuvuuden kolmeen pilariin. Tämä ei ole taakka; se on valtava mahdollisuus, jota meidän on kehitettävä edelleen visionamme.

Yksi asia on varma: ilmastokeskustelu on vain vähäinen osa ongelmaamme. Meidän on aloitettava keskustelu kestävästä kehityksestä. Itse asiassa tuhlaamme vain 500 vuodessa energian, jonka syntyminen vei miljoonia vuosia, eikä meillä ole mitään vastausta kysymykseen siitä, kuinka lapsemme ja lapsenlapsemme tulevaisuudessa voivat kehittää energialähteitään.

Tämä on suuri mahdollisuus. Meillä on oltava rohkeutta olla luovia. Kivikausi ei päättynyt sen vuoksi, että kivet olisivat loppuneet. Kivikausi päättyi onneksemme siksi, että meillä poliitikoilla oli rohkeutta: rohkeutta tarttua tulevaisuuteen, rohkeutta lastemme ja planeettamme puolesta.

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. − (DE) Paljon kiitoksia, Karl-Heinz Florenz, myös ystävällisistä sanoistanne puhemiehelle. On pikemminkin poikkeus kuin sääntö, että ystävällisiä sanoja lausutaan. Koska tehtäväni on toimia täällä objektiivisesti ja puolueettomasti, en puutu siihen, että tulossa on hyvin vähän kiitoksia, varsinkin omasta poliittisesta ryhmästä. Tämän aamuinen tapahtuma oli siis varsinainen tapaus!

  Janez Podobnik, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Arvoisa puhemies, arvoisa esittelijä Karl-Heinz Florenz, hyvät parlamentin jäsenet, nyt on saatavilla näyttöä siitä, että ihminen on vastuussa ilmastojärjestelmän suurista muutoksista ja että näillä muutoksilla on jo ollut kielteisiä vaikutuksia luontoon ja ihmiskuntaan. On myös varmaa, että jos emme toimi nopeasti ja vähennä merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä tällä vuosisadalla, maapallon keskilämpötila nousee edelleen, mikä johtaa yleisiin haittoihin ja häiriöihin.

Espanjassa marraskuussa 2007 julkistettu hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin neljäs arviointikertomus on tähän mennessä kattavin ja uskottavin ilmastonmuutosta koskeva tieteellinen arviointi. Kertomuksessa todetaan, ettei ole epäilystä siitä, että ilmastojärjestelmä lämpenee, ja että maapallon keskilämpötilan nousu viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana on todennäköisimmin seurausta ihmisen toiminnasta aiheutuvista kasvihuonekaasupäästöistä.

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin vuodesta 1990 alkaen julkaisemat tilannetta koskevat arviointikertomukset osoittavat, että ilmastonmuutosta ja sen seurauksia tutkiva tieteenala on edistynyt merkittävästi muutaman viime vuoden aikana. Tämän katsotaan aiheutuvan monesta tekijästä: ilmastonmuutosta koskeva yhä lisääntyvä näyttö, tutkijoiden kova työ sekä tieteellisten tulosten entistä parempi jakaminen.

Kuten todetaan Karl-Heinz Florenzin väliaikaisessa mietinnössä, jossa meidän mielestämme esitetään joitakin hyvin merkittäviä tuoreita ajatuksia kuvatuista ongelmista, jotka me nyt tunnemme, tilanne edellyttää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevien menettelytapojen välitöntä kehittämistä ja täytäntöönpanoa. Kuten me kaikki tiedämme, Euroopan valtioiden ja hallitusten päämiehet päättivät tämän vuoksi viime vuoden maaliskuussa lähettää kansainväliselle yhteisölle määrätietoisen viestin, johon sisältyi sitoumuksia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.

Euroopan unioni on vakaasti päättänyt täyttää nämä sitoumukset soveltamalla yhdennettyä lähestymistapaa ilmasto- ja energiapolitiikkaan. Toiseksi se kiinnittää erityistä huomiota energiatehokkuuteen, uusiutuviin energialähteisiin, biopolttoaineisiin, hiilidioksidin talteenottoon ja varastoimiseen ja yleisesti vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavaan talouteen siirtymiseen.

Hyvät parlamentin jäsenet, haluan myös muistuttaa teitä Eurooppa-neuvoston viimeisimmistä päätöksistä. Kuten jo mainitsin, Euroopan unioni hyväksyi viime vuonna määrätietoisia ja laaja-alaisia ilmasto- ja energiapolitiikkaa koskevia sitoumuksia. Nyt, vuonna 2008, on toiminnan aika.

Balilla viime joulukuussa pidetyssä ilmastonmuutoskonferenssissa saatiin aikaan merkittävä läpimurto, kun käynnistettiin kansainvälinen neuvotteluprosessi, joka koskee kaikkia, niin teollisuusmaita kuin kehitysmaitakin. Prosessi esitetään Balin toimintasuunnitelmassa. Euroopan unioni aikoo määrätietoisesti säilyttää jatkossakin johtavan kansainvälisen asemansa ilmastonmuutoksen ja energian alalla ja huolehtia tarvittavasta ponnesta neuvotteluissa Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen puitteissa, erityisesti yhdessä tämän vuoden seuraavista kokouksista Poznanissa. Tavoitteena on sen varmistaminen, että Kööpenhaminassa vuonna 2009 saadaan aikaan vuoden 2012 jälkeiselle ajanjaksolle kunnianhimoinen, maailmanlaajuinen yhdennetty ilmastonmuutossopimus, joka on Euroopan unionin tavoitteiden mukainen siten, että maapallon keskilämpötila ei saa nousta kahta astetta enempää. Euroopan unioni myös panostaa tähän merkittävästi täyttämällä Eurooppa-neuvoston kevään 2007 huippukokouksessa esitetyt tavoitteet.

Keskeinen haaste on, että siirtyminen turvalliseen ja kestävään vähähiiliseen talouteen toteutetaan turvaamalla Euroopan unionin kestävä kehitys, sen kilpailukyky, luotettava energiatoimitus, elintarviketurva sekä terve ja kestävä julkinen talous.

  Stavros Dimas, komission jäsen. − (EL) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, kiitän meille tänään tarjoamastanne mahdollisuudesta keskustella Karl-Heinz Florenzin esittelemästä ilmastonmuutosta käsittelevän väliaikaisen valiokunnan väliaikaisesta mietinnöstä. Onnittelen esittelijää erinomaisesta työstä.

Mietinnössä vahvistetaan Euroopan parlamentin tuki ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevalle yhteisön kunnianhimoiselle politiikalle. Arvoisa puhemies, kiitän tässä yhteydessä kaikkia Euroopan parlamentin jäseniä heidän jatkuvasta tuestaan ja merkittävästä panoksestaan ilmastopolitiikkamme edistämiseksi, yleisen tietoisuuden lisäämiseksi ja muiden valtioiden parlamentin jäsenille tiedottamiseksi. Arvoisa puhemies, halua myös korostaa teidän merkittävää panostanne EU:n ilmastonmuutosta koskevan politiikan edistämisessä. Olen varma, että te ja Euroopan parlamentin jäsenet olette jatkossakin yhtä sitoutuneita, jotta voimme seuraavien kahden lyhyen vuoden aikana saada aikaan sopimuksen Kööpenhaminaan vuoden 2009 lopussa. Näin voimme tehokkaasti tarkastella tätä planeettaamme kohdistuvaa suurta uhkaa. Niin EU:ssa, jossa keskustelu ilmasto- ja energiapaketin toimenpiteistä lisääntyy, kuin kansainvälisissä neuvotteluissakin meidän on kerättävä kaikki mahdolliset resurssit ja tehtävä mahdollisimman hyvää yhteistyötä. Meidän on hyödynnettävä EU:n etulyöntiasemaa ja pidettävä mielessä Kööpenhaminassa joulukuussa 2009 järjestettävä konferenssi.

Balin tärkeiden päätösten tekemisessä meitä auttoivat kaksi asiaa: Euroopan johtoasema ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n tieteelliset tulokset. Näiden tulosten ansiosta monet maailman johtajista ovat nyt myöntäneet, että toimenpiteitä tarvitaan kiireesti. Tieteellisten raporttien sarja on auttanut kansalaisia ja poliittisia päätöksentekijöitä, myös useiden valtioiden parlamentin jäseniä, ymmärtämään entistä paremmin haasteen laajuuden ja kohtaamiemme uhkien vakavuuden, jos emme saa pysäytettyä ilmastonmuutosta. Uskon lähes kaikkien tunnustavan, että on todellakin tieteellisesti todistettu kiireellisten ja rohkeiden toimenpiteiden tarve ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Nyt tarkasteltavana olevassa väliaikaisessa mietinnössä esitetään nämä toimenpiteet. Mietinnössä välitetään selkeämmin kuin koskaan ennen IPCC:n ja muiden vuonna 2007 esittämä tieteellinen viesti.

Tieteellinen keskustelu siitä, onko ilmastonmuutos seurausta ihmisen toiminnasta, on kestänyt vuosikymmeniä skeptismin vuoksi, ja tämä on estänyt määrätietoisten toimenpiteiden toteuttamisen. Keskustelu on nyt päättynyt. Tämä ei tarkoita sitä, että kaikkiin kysymyksiin olisi vastattu tai että olisimme ymmärtäneet jokaisen yksityiskohdan, mutta tiedämme nyt tarpeeksi päätelläksemme, että kunnianhimoisten toimenpiteiden nopea omaksuminen on etujemme mukaista niin energiavarmuuden, talouden, ympäristöä koskevan ja sosiaalisen alan kannalta. Meillä ei ole ylellistä mahdollisuutta odottaa, mutta mikä vielä pahempaa, meillä on vain vähän aikaa. Jos meidän on määrä rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu kahteen asteeseen, jonka jälkeen menetämme kyvyn rajoittaa tai estää sen ympäristövaikutuksia, kasvihuonekaasupäästöjen on lähdettävä laskuun viimeistään seuraavien 10–15 vuoden aikana.

Pitkällä ajanjaksolla, jotta meillä olisi hyvä mahdollisuus olla ylittämättä kahden asteen lämpenemistä, päästöjen on yleisesti vuoteen 2050 mennessä vähennyttävä puoleen niiden vuoden 1990 tasosta. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan radikaali muutos siinä, kuinka tuotamme ja käytämme energiaa. Maailmanlaajuisesti on siirryttävä vähähiiliseen talouteen, ja tarvitaan pieniä, mutta merkittäviä muutoksia monissa jokapäiväiseen elämäämme liittyvissä asioissa. Tarvitsemme lähestulkoon vihreää vallankumousta.

IPCC:n raporteissa on tehty selväksi, että vaikka toteuttaisimme kunnianhimoisia toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi, joitakin ilmastonmuutoksen vakavia seurauksia ei todennäköisesti voida välttää. Tämän vuoksi kansainvälisen yhteisön on oltava valmiina niihin. Tämän vuoksi on tuettava erityisesti haavoittuvimpia kehitysmaita, jotka kohtaavat vakavimmat ongelmat.

Tarkastelen nyt YK:n neuvotteluja. Tiedämme, että meillä on käytettävissämme vain vähän aikaa, sillä ensisijaisena tavoitteenamme on saada aikaan sopimus Kööpenhaminassa vuonna 2009. Merkittävän ja laaja-alaisen, tieteellisiin tuloksiin perustuvien kunnianhimoisten tavoitteiden mukaisen sopimuksen allekirjoittaminen on merkittävä haaste. Tavoitteemme on saada kansainväliset kumppanimme allekirjoittamaan kunnianhimoinen sopimus, ja se edellyttää valtavia ponnisteluja. EU:n onkin pysyttävä uskollisena tähän mennessä onnistuneelle strategialleen. Tämä tarkoittaa, että meidän on saavutettava myönteisiä tuloksia kotona ja näytettävä kansainvälisille kumppaneillemme ulkomailla, että kunnianhimoiset toimenpiteet eivät ole niiden etujen vastaisia eivätkä estä niiden talouskehitystä.

Yksi haasteistamme on varmistaa teollisuusmaiden osallistuminen pyrkimyksiin vähentää päästöjä kahden asteen tavoitteen mukaisille tasoille. Se tarkoittaa 25–40 prosentin vähennystä niiden vuoden 1990 päästötasoihin vuoteen 2020 mennessä. Minä sanon sen suoraan. Kehotamme Yhdysvaltoja vastaamaan haasteeseen. Sen olisi edistyksen jarruttamisen sijaan kannustettava siihen. Hiljattain Yhdysvaltoihin tekemänne vierailun aikana ymmärsitte varmaan, että siellä käytävä keskustelu on alkanut edetä oikeaan suuntaan, mutta me tietysti odotamme heiltä paljon enemmän.

Teollisuusmaiden kanssa tehtävän yhteistyön tavoin meidän on tehtävä työtä myös saavuttaaksemme kehitysmaiden, varsinkin niistä kehittyneimpien, päästöjen rajoittamista koskevat kunnianhimoiset sitoumukset. Päästöjen vähentämiseksi on monia mahdollisuuksia. Niistä seuraa merkittäviä lisäetuja energiavarmuuden, ihmisten terveyden ja yleisen kehityksen aloilla. Tämänsuuntaisia toimenpiteitä on esitettävä ja tuettava tulevassa vuoden 2009 sopimuksessa. Tälläkin alalla katson asioiden edistyvän oikeaan suuntaan. Toimenpiteiden tarpeesta ilmastonmuutoksen torjumiseksi ollaan yhä tietoisempia. Samalla myös toimenpiteiden muut edut ovat yhä ilmeisempiä, niin energiaturvan, ihmisten terveyden kuin talouskehityksenkin aloilla, sillä alat sekä turvataan että todennäköisesti hyötyvät.

Komission edustajien hiljattainen vierailu Kiinaan vahvisti, että kiinalaiset kollegamme ovat täysin tietoisia painavasta velvoitteestaan toteuttaa sisäisiä toimenpiteitä. He ovat jo alkaneet toteuttaa niitä ja aikovat jatkaa ponnistelujaan. Meidän on tarjottava kahdenvälistä ja monenkeskistä tukea. Tulevien kuukausien ja ensi vuoden aikana meillä on paljon mahdollisuuksia välittää viestiämme. On esimerkiksi G8-konferenssi sekä G8+5, jonka puheenjohtajavaltio Japani keskittyy ilmastonmuutokseen. YK:n maailman johtaville talouksille suunnatun aloitteen ja EU:n erilaisten ilmastonmuutosta koskevien kahdenvälisten yhteistyöohjelmien yhteydessä tarjoutuu lisää mahdollisuuksia. Meidän on tartuttava näihin mahdollisuuksiin. Vakuuttakaamme kumppanimme siitä, että on toteutettava kiireellisiä toimenpiteitä ja että on laadittava järkevää ja elinkelpoista energiaa ja ilmastonmuutosta koskevaa politiikkaa. Pyrkimyksissämme meidän on korostettava järjestelmällisesti toimiemme perustana olevia tieteellisiä tuloksia ja meidän on jatkuvasti viitattava toimettomuuden ja riittämättömien toimenpiteiden seurauksiin.

Kuten tiedämme, yhteisen näkemyksen on oltava Balin etenemissuunnitelmaan liittyvien neuvottelujen perustana. On hyvin tärkeää, että näkemyksestä neuvotellaan käytettävissämme olevien arvovaltaisten tieteellisten kantojen perusteella. Meidän on vaadittava, että neuvotteluja käydään tieteellisten tulosten mukaisesti. Katson, että teillä on yhdessä aivan yhtä merkittävä asema kuin komissiolla tämän elintärkeän viestin toimittamisessa kumppaneillemme, kansalaisillemme ja näiden parlamentaarisille edustajille.

  Joseph Daul, PPE-DE ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, pahoittelen myöhästymistäni, mutta vältin hurjastelemista suojellakseni ilmastoamme.

Tärkein keskustelumme tänään koskee tieteellistä tietoa ilmastonmuutoksesta. Ensinnäkin haluan kiittää kollegaani Karl-Heinz Florenzia tämän erinomaisesta työstä ja jatkuvasta omistautumisesta asialle.

Hyvät kollegat, nyt on saatu tieteellistä tietoa ilmastonmuutoksesta. Alan asiantuntijoiden enemmistön mukaan emme voi enää elättää epäilyksiä siitä, ettei maapallon lämpeneminen olisi tosiasia ja ettei se olisi suuressa määrin seurausta ihmisen toiminnasta. Muutama toisinajattelija kyseenalaistaa ilmiön todenperäisyyden esittämättä kuitenkaan mitään aitoa näyttöä. Ilmastonmuutosta käsittelevän väliaikaisen valiokuntamme väliaikainen mietintö on ensimmäinen vaihe prosessissa, joka johtaa ratkaisujen etsintään.

Lähes kaikki meistä myöntävät, että maailman lämpötilan nousu on rajattava kahteen asteeseen teollistumista edeltävästä tasosta pitäen samalla mielessä, että itse asiassa meidän on pyrittävä alle kahden asteen nousuun. Ilmastonmuutoskeskustelua ei kuitenkaan voida tiivistää tilastotaisteluksi. Puhuessamme ilmastosta me mainitsemme Etelänapamantereen jääpeitteen sulamisen, aavikoitumisen, maapallon lämpenemisen, eläinlajien siirtymisen ja erityisesti ilmiöt, joilla voi olla katastrofaalisia vaikutuksia ihmisten siirtymisen kannalta.

Tämä on valtava haaste koko ihmiskunnalle. Alueet, joilla vaikutukset ovat kovimpia, ovat Afrikan, Aasian sekä Keski-Amerikan ja Latinalaisen Amerikan köyhimmät valtiot, joissa ympäristön aiheuttama muuttoliike on todennäköinen. Tulee äärimmäisten ilmasto-olosuhteiden liikkeelle ajamia uudenlaisia pakolaisia. He eivät enää ole poliittisia tai taloudellisia pakolaisia; he ovat ilmastopakolaisia. On olemassa myös elintarvikekriisin vaara, sillä viljelymaa vähenee. Kun juomavesi vähenee, syntyy paineita, ja luonnonvarojen hallinnasta kamppailu voi synnyttää sotia.

Meillä on tässä valtava vastuu. Ei ole enää kyse ilmastonmuutosilmiön kyseenalaistamisesta, vaan meidän on kaikkien tehtävä yhteistyötä löytääksemme ratkaisuja ja toteutettava ne. Komission tammikuussa esittämästä ilmastotoimia ja uusiutuvaa energiaa koskevasta paketista keskustellaan nyt myös ympäristöä, kansanterveyttä ja elintarvikkeiden turvallisuutta käsittelevässä valiokunnassa sekä teollisuutta, tutkimusta ja energiaa käsittelevässä valiokunnassa: päästökauppajärjestelmä, ilmastotaakan jakaminen, hiilidioksidin talteen otto ja varastoiminen sekä uusiutuvat energialähteet.

PPE-DE-ryhmämme jäsenet näissä valiokunnissa sekä PPE-ryhmä kokonaisuudessaan osallistuu voimakkaasti tähän. Odotamme useita keskusteluja ja olemme valmiita määrätietoiseen yhteistyöhön, jotta kompromissi löytyisi ensimmäisessä käsittelyssä. On tärkeää, että parlamentti ja neuvosto pääsevät sopimukseen ennen Euroopan parlamentin vaaleja.

Hyvät kollegat, Euroopan unioni on ottanut johtoaseman ilmastonmuutoksen torjunnassa kansainvälisiin kumppaneihinsa nähden, ja sen on säilytettävä tämä asema. Jos emme suhtaudu vakavasti asemaamme kannustaaksemme Yhdysvaltoja ja Kiinan ja Intian kaltaisia muita valtioita, kuten totesitte arvoisa komission jäsen, liittymään joukkoomme ilmastonmuutoksen torjuntaan, kuka sen sitten tekee?

Euroopan on esiinnyttävä yhtenäisenä ja täysin toimintakykyisenä joulukuussa 2008 Poznańin maailmankonferenssissa, jossa muotoillaan sopimus, jonka toivomme allekirjoitettavan Kööpenhaminassa joulukuussa 2009. Haaste koskee koko maailmaa, mutta Euroopalla on voima taivutella kumppaninsa liittymään taisteluunsa, ja meidän on valmisteltava lastemme ja lastenlastemme tulevaisuutta.

  Martin Schulz, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, sosialidemokraattien ryhmä esitti ilmastonmuutosta käsittelevän väliaikaisen valiokunnan perustamista, ja ehdotusta esittäessämme olimme vakuuttuneempia kuin koskaan siitä, että elämme Euroopan ja kansainvälisen politiikan kannalta ratkaisevaa vaihetta, sillä odotamme valiokunnalta valtavaa urakkaa, eikä pelkästään täällä parlamentissa.

Sen käsittelemät asiat ovat todellakin valtava tehtävä. Saksaksi me kutsumme sitä vuosisadan työksi. Ne ovat todellakin asioita, jotka on ratkaistava tällä vuosisadalla, sillä jos näin ei tapahdu, tulevat sukupolvet menettävät paljon ja lopullisesti. Tämän vuoksi olen iloinen siitä, että tämä keskustelu on paljastanut parlamentin jäsenten todella laajan yksimielisyyden siitä, että meidän on toteutettava valtavasti töitä hallitaksemme kohtaamiamme haasteita.

Haluankin yhtyä Karl-Heinz Florenzille osoitettuihin kiitoksiin, sillä toisen parlamenttiryhmän jäsenenä ja esittelijänä hän on laatinut mietinnön, jonka sisältöä me sosialistiryhmässä voimme todella kannattaa. Olen myös kiitollinen siitä, että Karl-Heinz Florenz ja kollegani Guido Sacconi kahtena parlamentin jäsenenä ohjaavat yhdessä valiokunnan toimintaa, mikä on mielestäni hyvä merkki siitä, että voimme saada aikaan yksimielisyyteen perustuvan tuloksen. Se siis yksimielisyydestä. Kysymys, joka mielestäni nyt epäilemättä esitetään, on voimmeko yhä tehdä yhteistyötä, kun on kyse olennaisista asioista, jotka koskevat valitsemaamme poliittista suuntaa, ja kun ryhdymme käsittelemään yksityiskohtia.

Tämän vuoksi haluan korostaa kahta tai kolmea erimielisyyden aihetta, joita joudumme käsittelemään. En tahdo puuttua väliaikaisen mietinnön yksityiskohtiin, sillä se on erinomainen. Haluan vain kiinnittää huomionne yhteen esimerkkiin. Muutama vuosi sitten olimme kaikki hyvin innostuneita todetessamme, että hiilidioksidipäästöjä vähentääksemme haluamme siirtyä öljyn käytöstä uusiutuviin energiavaroihin. Totesimme biopolttoaineiden olevan vastaus tähän, mutta kukaan ei tuolloin ymmärtänyt, että valtava viljelymaan käyttö energiakasvien kasvattamiseen voisi johtaa elintarvikkeiden kasvattamiseen käytettävän viljelymaan puutteeseen.

Kun Meksikossa joitakin vuosia sitten kapinoitiin, koska maissijauhoa ei äkkiä ollut saatavilla tai hinnat olivat nousseet dramaattisesti, emme välittömästi nähneet – tai ainakaan minä en nähnyt – yhteyttä. Nyt tiedämme, että meidän on sekä ratkaistava energiaa ja ilmastoa koskevat ongelmat että myös torjuttava maailman nälänhätä. Meidän on sovitettava yhteen nämä kaksi näkökohtaa, ja tämä on vain pieni viite siihen, että kyseessä on monialainen tehtävä, joka edellyttää meiltä huomattavan päättäväisyyden osoittamista, ja siihen sisältyy päättäväinen pyrkimys kompromisseihin, myös kompromisseihin muualla.

Eurooppa on teollistunut maanosa. Kuluneiden 50 tai 60 vuoden aikana muodostuneet teollisuuden rakenteet ovat syypäitä ilmastovahinkoihin. Meidän on muutettava suuntaa, mutta meidän kaikkien on myönnettävä, ettei 50 tai 60 vuoden aikana muodostuneita teollisuuden rakenteita muuteta kahdessa viikossa parlamentin päätöslauselmalla. Sekin vie aikaa, joten meidän on saatava aikaan tasapaino täällä itsellemme asettamillemme hyvin kunnianhimoisille tavoitteille.

Komission jäsen Dimas on oikeassa, meillä ei ole aikaa hukattavana. Meidän on saatava aikaan tasapaino toisaalta kunnianhimoisten tavoitteidemme ja toisaalta sen välille, mitä on tehtävissä suunnan muuttamisen kannalta. Molemmat näkökohdat ovat hyvin tärkeitä ja molemmat edellyttävät järkevää, kompromissiin suuntautunutta lähestymistapaa. Tämän vuoksi olen iloinen siitä, että puheenjohtajavaltio Ranska on todennut olevansa halukas pyrkimään saamaan aikaan tuloksia vuoden loppuun mennessä. Jos meiltä löytyy samaa halukkuutta kompromissiin ja jos sitoutumisaste neuvostossa on yhtä ilmeinen kuin täällä parlamentissa, suhtaudun asiaan optimistisesti. Jos neuvostossa kuitenkin nähdään samaa taktista asetelmallisuutta kuin aina muulloinkin tässä toimielimessä, me menetämme aikaa.

Minulla on sellainen vaikutelma, että parlamentissa ja komissiossa ollaan hyvin valmiita. Jos samaa valmiutta löytyy myös neuvostosta ja jos kaikki kolme unionin toimielintä tekevät yhteistyötä, voimme saavuttaa ennen Euroopan parlamentin vaaleja sen, minkä Joseph Daul totesi: voimme antaa kansalaisille merkin, että valtioiden ja hallitusten päämiehet ovat yhtä mieltä politiikan laajoista suuntaviivoista ja että Euroopan parlamentti huolehtii yksityiskohtaisesta työstä. Tällainen työnjaon kuuluu olla, ja silloin se olisi viimeinkin näkyvää.

(Suosionosoituksia)

  Graham Watson, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, jos oman ilmastonmuutosta käsittelevän valiokuntamme väliaikaisessa mietinnössä pelkästään todetaan tosiasiat, se ei ole paha asia. Se nimittäin vahvistaa, antaa mustaa valkoisella siitä, minkä suurin osa meistä on jo jonkin aikaa tunnustanut. Ilmastonmuutosta koskevan tieteen tulokset ovat kiistattomia. Ikirouta ja jäätiköt sulavat, merenpinnan taso ja lämpötilat nousevat suurelta osin ihmisen toiminnan vuoksi. Toimimatta jättäminen merkitsisi nyt ihmiskunnan sinkoutumista kuiluun, josta ei ole paluuta.

Euroopan unioni tai kansainvälinen yhteisö eivät ole asettaneet ilmastopolitiikan määräaikoja, ne ovat luonnon asettamia. Tosiasia on, että Kioton sitoumuksista huolimatta maapallon kasvihuonekaasupäästöt lisääntyvät nopeammin kuin koskaan aiemmin, neljänneksellä vuodesta 1990. Joidenkin tutkijoiden mielestä hiilidioksidikeskittymät ovat jo liian suuria. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että mahdollisuuksien ikkuna, joka on avoinna päästöjen vakauttamiselle ja lämpötilan nousun rajaamiselle kahteen asteeseen teollistumista edeltävästä tasosta, sulkeutuu seitsemän vuoden kuluessa.

Demokratioita johdetaan kriisihallinnolla. Vakaviin ongelmiin ei useinkaan puututa ennen kuin niihin on kerta kaikkiaan puututtava. Kuten Karl-Heinz Florenz korostaa erinomaisessa mietinnössään, meidän on leikattava kasvihuonekaasupäästöjä, ei pelkästään 20 prosenttia, vaan mahdollisesti jopa 40 prosenttia, riippuen siitä, minkälaisen sopimuksen saamme aikaiseksi kolmansien maiden kanssa Kööpenhaminan neuvotteluissa ensi vuonna.

Muista suurista saastuttajista, Kiinasta ja Yhdysvalloista, on saatu myönteisiä merkkejä. Beijing ilmaisi aivan uudenlaista halukkuutta neuvotella YK:n Balin huippukokouksessa ja kaikki kolme Yhdysvaltojen presidenttiehdokasta ovat sitoutuneet käsittelemään ilmastonmuutosta. Lisänäyttöjen puutteessa meidän on saatavilla olevien resurssien mukaisesti hyväksyttävä komission ilmastonmuutospaketti, ja kiitän kollegojeni Lena Ekin, Chris Davisin ja Vittorio Prodin tällä alalla tekemää työtä.

Meidän on myös kaksinkertaistettava pyrkimyksemme edistää puhdasta energiaa – ja uskomatonta on tämä: me tiedämme kuinka se tehdään. Energian tuottaminen aavikon auringosta Euroopan uusiutuvien energialähteiden lisäksi voisi nopeuttaa hiilidioksidipäästöjen vähentämistä kertaheitolla. Saksan avaruuskeskuksen satelliittitutkimusten mukaan alle 0,3 prosentin Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan autiomaa-alueen käyttäminen tuottaisi riittävästi suurjännite-energiaa Euroopan, Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan tulevaan kysyntään vastaamiseksi. Tämä ei ole avaruustiedettä. Näin on tehty Kaliforniassa jo 20 vuoden ajan. Espanjaan ja Marokkoon rakennetaan parhaillaan tällaisia laitoksia.

Jos saamme kerättyä kokoon energiaa ja päättäväisyyttä, sisua ja rohkeutta, voisimme siirtyä öljyn käytöstä ja tarjota silti työpaikkoja, juomavettä ja paremman infrastruktuurin ilmastonmuutoksesta pahiten kärsiville. Me voimme torjua ilmastonmuutosta joutumatta sammuttamaan valoja.

Tavoitteenamme on panna Euroopassa suu säkkiä myöten, investoida rahaa suurjännitteisiin aurinkolämpövoimaloihin ja poliittista pääomaa Välimeren ylittäviin suhteisiin sen mahdollistamiseksi. Vahvempaa asetta emme voi löytää käytettäväksi neuvotteluissa YK:n kanssa progressiivisen kansainvälisen sopimuksen aikaansaamiseksi Kööpenhaminassa.

(Suosionosoituksia)

  Rebecca Harms, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, haluan esittää kiitokseni Karl-Heinz Florenzille erinomaisesta yhteistyöstä ilmastonmuutosta käsittelevässä väliaikaisessa valiokunnassa. Kun tarkastelemme Florenzin mietintöä ja toteamme: ”tämä on tilanne Euroopan parlamentin ilmastopolitiikkaa koskevassa keskustelussa”, voisimme jopa todeta ”ilmaston” olevan erinomainen Euroopan parlamentin jäsenten välillä, jollei itse asiassa – kuten sarjakuvan karhukopla, joita me saksaksi kutsumme tankbustereiksi – samaan aikaan ja samassa paikassa seurattaisi aivan toisenlaista esityslistaa!

Valitettavasti rinnan ilmastonmuutosta käsittelevän väliaikaisen valiokunnan kanssa Euroopan parlamentin muissa valiokunnissakin harjoitetaan ilmastopolitiikkaa: teollisuusvaliokunnassa, ympäristövaliokunnassa ja kehitysyhteistyövaliokunnassa. Näissä valiokunnissa kollegamme usein päätyvät hyvin erilaisiin tuloksiin, he eivät tee päätelmiä, joiden mukaan odottaisimme ”vihreää” vallankumousta, toista tai kolmatta teollista vallankumousta.

Otetaan esimerkiksi autojen hiilidioksidipäästöjä koskevan sääntelyn aiheuttama polemiikki. Sillä, mitä teollisuusvaliokunnan esittelijä Werner Langen nyt tässä yhteydessä esittää, ei ole mitään tekemistä kunnianhimoisen ilmastopolitiikan kanssa tai niiden pyrkimysten kanssa, joiden tavoitteena on taata energiavarmuus tehokkaan teknologian avulla, jota me vaadimme Euroopan autoteollisuudelle. Komission jäsenen Dimasin mainostama kunnianhimoinen aamunkoitto on jatkuvasti pysäytetty Euroopan parlamentissa erilaisin enemmistöin viimeisten puolentoista vuoden ajan.

Haluaisin tietää, mitä tapahtui laajemman ilmastokeskustelun hengelle tässä autoja koskevassa kiistassa. Tämän osalta kyseessä ei ole minun ryhmäni, jonka olisi pantava käsi sydämelleen; jarrujen painajat jakautuvat kaikkiin muihin parlamentin ryhmiin.

Mainitsen vielä yhden seikan: päästökauppa on tärkeä aihe Poznańissa ja Kööpenhaminassa. Komission on varmistettava, että Euroopassa saavutetaan 20 prosentin leikkaus. Se oli Angela Merkelin ehdotus Saksan puheenjohtajuuskaudella, ja kuitenkin heti komission esitettyä päästökauppaehdotuksensa parlamentin jäsenet ryntäävät jälleen toimiin eurooppalaisen teollisuuslobbyn parlamentaarisena kätenä sillä seurauksella, ettei neuvotteluissa enää keskitytä kunnianhimoisten leikkaustavoitteiden saavuttamiseen, vaan poikkeusten aikaansaamiseen jo ennen sääntöjen vahvistamista.

Karl-Heinz Florenzin mietintö on hyvä mietintö. On kuitenkin tosiasia, ettei sillä, mistä me tänään äänestämme, ole mitään tekemistä Euroopan parlamentin ilmastopolitiikan todellisuuden kanssa.

  Liam Aylward, UEN-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, minäkin haluan onnitella Karl-Heinz Florenzia ja todeta, että olemme todella onnellisia, kun meillä on joukossamme mies, jolla on hänen taitonsa johtaa keskustelua. Onnittelemme häntä hänen tähänastisista saavutuksistaan. Toimielintämme syytetään usein etäiseksi, että se ei ole yhteydessä kansalaisiin, mutta tässä tapauksessa EU tekee työtä kansalaisten hyväksi. Ei ole sattumaa, että 95 prosenttia Euroopan kansalaisista uskoo ympäristömme suojelun olevan tärkeää. Yli kaksi kolmannesta katsoo, että ilmastonmuutoksen torjumista koskeva politiikka on aloitettava Euroopan tasolla.

Kotimaani, joka on pieni saari, ei voi ratkaista ongelmaa tai sitoutua ilmastonmuutoksen torjuntaan yksinään, kuten eivät muutkaan valtiot. Euroopan unioni on hahmotellut uudistussopimuksessa, joka on kotimaassani tällä hetkellä hyvin keskeinen keskustelunaihe, toimenpiteitä, joissa 27 jäsenvaltiota yhdessä torjuvat ilmastonmuutosta. Euroopan unioni auttoi rakentavalla tavalla YK:n sopimuksen läpimenoa Balilla viime joulukuussa, ja nyt kaikki osapuolet tunnustavat kiireellisten toimien tarpeen.

Meidän on hyväksyttävä kohtaamamme vaikeudet, tieteellinen näyttö on nyt ylivoimainen. Ilmastonmuutos on vakava maailmanlaajuinen uhka. Se aiheuttaa meille kustannuksia. Olemmeko todella halukkaita uhraamaan ilmastomme ja planeettamme lisäksi myös taloutemme? Jatkuva toimettomuus maksaa meille lopulta jopa viidenneksen vuotuisesta bruttokansantuotteesta, mutta todelliset toimet merkitsevät vain yhden prosentin menoja.

Olemmeko me myös valmiita alistamaan ilmastomme tilanteelle, josta ei ole paluuta? Tutkijat ovat jo kertoneet meille, että viime vuosikymmen oli ennätyksellisen lämmin ja että vuosi 2007 oli yksi kymmenestä kaikkein lämpimimmistä. Älkäämme unohtako Balin saavutuksiamme ja tavoitteitamme. Meidän on jatkettava ilmastonmuutosuhan yhtenäisten ratkaisujen etenemissuunnitelmaa varmistaen, että sen ytimessä on jäsenvaltioiden joustavuus.

  Jens Holm, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (SV) Mietinnön sisältö on oikea, mutta olisin toivonut enemmän konkreettisia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tästä huolimatta GUE/NGL-ryhmä tukee tietysti mietintöä.

Havaitsemme mietinnöstä, että kokonaispäästöt lisääntyivät 70 prosenttia vuodesta 1970 vuoteen 2004, että viime vuosikymmen oli lämpimin koskaan ja että kohtaamme useita vaaratekijöitä, kuten esimerkiksi Grönlannin jäätiköiden sulaminen. Vaadimme tämän vuoksi EU:n päästöjen vähentämistä 60–80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Me vaadimme ilmastomerkintöjä kulutustuotteisiin ja toimenpiteitä EU:n muista valtioista peräisin olevan tuonnin merkittävien päästöjen ehkäisemiseksi. Toivomme myös muutosta elintapamalleissa.

Tämä on aivan oikein, mutta meidän on myös tehtävä ilmastoystävällinen elintapa ihmisille helpommaksi. Meidän on esimerkiksi syötävä vähemmän lihaa ja matkustettava vähemmän autoilla ja lentokoneilla. Valitettavasti EU tukee lihateollisuutta valtavilla summilla. Aivan yhtä valitettavaa on se, että EU tukee moottoriteiden rakentamista, mikä johtaa vain liikenteen lisääntymiseen. Myös toimenpiteemme lentämisen rajoittamiseksi ovat kaukana asianmukaisesta. Jos me poliitikot emme kehitä kestäviä järjestelmiä, emme ole uskottavia kehottaessamme ihmisiä muuttamaan elintapojaan.

Kuten sanoin, meidän on edettävä pidemmälle. Tarvitsemme enemmän konkreettisia toimenpiteitä muutosten aikaansaamiseksi ja tarvitsemme suurempia vähennystavoitteita. Meidän on myös oltava itsekriittisiä ja kyseenalaistettava EU:ssa vallalla oleva talousjärjestys. EU:han on sitoutunut sisämarkkinoiden loppuunsaattamiseen ja jatkuvaan kasvuun. Tämä johtaa vain liikennemäärien lisääntymiseen, eikä se ole kestävää.

  Johannes Blokland, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (NL) Aluksi kiitän esittelijää Karl-Heinz Florenzia tänään tarkasteltavana olevasta perusteellisesta väliaikaisesta mietinnöstä. On hyvä, että mietintöön on kerätty kaikki olennainen ilmastonmuutosta koskeva tieteellinen näyttö. Näin se on hyödyllinen askel kohti ilmastonmuutosta käsittelevän väliaikaisen valiokunnan lopullista mietintöä. Minulla ei ole sen sisältöön mitään lisättävää, enkä ole sen vuoksi esittänyt mitään tarkistuksia.

Ilmastonmuutoksesta tiedetään jo paljon, mutta vielä tarvitaan paljon lisätutkimuksia, sillä kaikkia parametreja ei vieläkään tunneta. Mietinnössä vauhditetaan lisätutkimusten tekoa.

En tue muiden muassa Jan Březinan esittämiä tarkistuksia, jos ne ovat edes hyväksyttäviä. Avril Doylen ja muiden esittämien tarkistusten osalta kannatan esittelijän mielipidettä. Lopuksi toivotan Karl-Heinz Florenzille onnea lopullisen mietinnön laatimiseen.

  Jana Bobošíková (NI). – (CS) Arvoisa puhemies, mietintö, josta tänään keskustelemme, on merkki parlamentin ylimielisyydestä ja yleisestä sokeudesta. Se on vaarallisen lähellä vapauden, demokratian ja yhteiskunnan heikoimpiin kohdistuvan solidaarisuuden tukahduttamista. Mielipiteen vapauden kannalta ei ole mitään pahempaa kuin väittää yhden ainoan tieteellisen kannan olevan oikean ja hylätä muut ajatukset. Demokratian kannalta ei ole pahempaa kuin antaa poliittinen siunaus tällaiselle mielipiteelle ja pyrkiä valvomaan ihmisten elämää sen mukaisesti. Heikoimpia kohtaan osoitettavan solidaarisuuden kannalta mikään ei ole pahempaa kuin kaataa elintarvikkeita bensatankkiin ja seurata, kuinka ihmiset kuolevat nälkään. Tällainen politiikka ei pelasta planeettaa. Ainoat voittajat ovat tuetut rapsintuottajat ja tuulimyllykomponenttien valmistajat. Kun otetaan huomioon, että mietinnöllä pyritään vaientamaan mielipiteiden vaihto, sanellaan tieteellisiä tuloksia ja ylenkatsotaan yhteiskunnan köyhimpien tarpeita, en missään tapauksessa voi tukea sitä. Minusta ilmastonmuutosta käsittelevä väliaikainen valiokunta on lakkautettava välittömästi. Lopuksi haluan vain ilmoittaa, että olen kotoisin Tšekin tasavallasta ja voin ylpeänä kertoa, että toisin kuin muut poliitikot, presidenttimme Václav Klaus pitää päänsä kylmänä, eivätkä hänen aivonsa ole muuttuneet vihreiksi.

  Puhemies. − (DE) Kiitos, Jana Bobošíková. Pyrin vastaisuudessa lausumaan nimenne oikein. Minusta me taidamme kaikki olla oppimiskäyrällä, ei pelkästään puhemies vaan epäilemättä myös puheenvuoron käyttäjä. Kiitoksia.

  Cristina Gutiérrez-Cortines (PPE-DE). – (ES) Arvoisa puhemies, haluan kiittää Karl-Heinz Florenzia ja koko työryhmää siitä, että he ovat saaneet näin korkean tason tutkijoita mukaan tähän työhön. Uskon, että tämä on ensimmäinen kerta, kun tutkijat ja parlamentin jäsenet ovat tehneet yhteistyötä. Tämä on etu, jota ei pidä väheksyä, sillä kuten tutkijat ovat todenneet, on selvää, että kohtaamme ilmastonmuutoksen yhteydessä valtavaa epävarmuutta. Toisin sanoen tiede edistyy ja sen myötä mielipiteet muuttuvat, emmekä me näin voi tehdä tieteestä absoluuttista totuutta. Mitä tämä tarkoittaa? Se merkitsee sitä, että kun tutkijat työssään jatkuvasti tarkistavat tuloksiaan ja me seuraamme perässä, meidän on myös oltava joustavia ja mukautettava ratkaisumme muuttuneeseen tietoon.

Tällainen tasasuhtaisuus yhä lisääntyvän tiedon ja oman joustavuutemme välillä on hyvin tärkeää. Tämän vuoksi olen huolissani siitä valtavasta luottamuksesta, joka meillä Euroopassa on itseemme. Epäilys ja epävarmuus ovat tieteellisen työn perusta ja tätä asiaa koskevien oikeiden tulosten perusta. Minusta meidän on oltava tietoisia siitä, että toisissa valtioissa, niissä joita me kritisoimme, kenties toimitaan oikein tietyillä aloilla.

Kannatan kyllä hanketta, mutta sanon tämän, koska katson, että on tarkasteltava monimutkaisuutta ja vaikutuksia, ja tätä tukee sekin, mitä meille tapahtui biopolttoaineiden kanssa. Meidän on myös toimittava ehdottoman kurinalaisesti ympäristövaikutusten, taloudellisten vaikutusten ja ratkaisujen toteutettavuuden osalta.

Koska tämän asiakirjan tarkoitus ei kuitenkaan ole tarjota ratkaisuja, tuen sitä edelleen. Haluan kuitenkin sanoa, että meidän on noudatettava yhdistettyä politiikkaa, joten asiakirjan on edistyttävä yksi askel toisessa osassaan. Päätökset on tehtävä valtion tasoa ylemmällä tasolla unohtamatta sitä tosiseikkaa, että ilmastonmuutos on asia, joka on ratkaistava mukauttamalla paikallista tasoa.

Meidän on alettava tarkastella laajaa ilmastonmuutostietoa koskevaa politiikkaa ylhäältäpäin yhdessä teollisuudessa, talouden sektoreilla, maataloudessa ja eri alueilla alhaaltapäin toteutetun politiikan kanssa, jotta jokainen valtio voi suunnitella oman hankkeensa yleisen hankkeen mukaisesti.

  Guido Sacconi (PSE). - (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, minäkin haluan tietenkin liittyä niiden kollegojen joukkoon, jotka ovat ilmaisseet kiitollisuutensa ja arvostuksensa esittelijämme Karl-Heinz Florenzin työtä kohtaan. Haluan epävirallisesti kiittää myös kaikkia kollegoja ja poliittisia ryhmiä, jotka tekevät ja ovat tehneet tänä vuonna tiivistä työtä ilmastonmuutosta käsittelevän väliaikaisen valiokunnan eteen. Se on todella saanut muokattua hyvin vahvan ja vankan yhtenäisyyshengen erimielisyyksistä huolimatta, sillä niitäkin on.

Tämä antaa minulle toivoa, sillä kaikesta jo keräämästämme aineistosta ja aineistosta, jota vielä keräämme lopullista mietintöä varten, laaditaan yhteenveto, ja lyhyesti sanottuna se antaa meille mahdollisuuden jättää tulevalle parlamentille kelpo perinnön, jota se voi hyödyntää toteuttaakseen tehtäviään kaikkia koskettavan aidosti yhtenäisen näkemyksen mukaisesti, jota todella tarvitaan tässä asiassa.

Tänään meillä on tarkasteltavana ensimmäinen luku, asiaa koskevan tieteellisen tiedon nykytilan esittäminen. On tehtävä selväksi, ettei tämä tarkoita sitä, että hallitusten välinen ilmastopaneeli (IPCC) olisi tieteellinen liike, vaan foorumi, jossa vuosia kestäneen työn jälkeen kaikkea asiaa koskevaa tieteellistä kirjallisuutta on tarkasteltu ja laadittu yhteenveto, eräänlainen tarkastus, joka koskee todennäköisyysasteita eri aloilla, eri arvioissa, ja asteet ovat nopeasti saavuttaneet 100 prosenttia, mikä on uskoakseni tieteen historiassa ennennäkemätön tilanne.

Katson, että tämä on myös laajemmalta kannalta huolenaihe; sitä voidaan pitää tietyssä määrin mallina älykkäästä vuorovaikutuksesta, rohkeasti sanottuna, tieteellisen tiedon ja poliittisen päätöksenteon välillä tässä koko maailman kohtaamassa hyvin monimutkaisessa asiassa.

Ilmastonmuutos on meneillään, se tapahtuu hyvin nopeasti, ja tämän vuoksi meidän on toimittava nopeasti ja kuten Karl-Heinz aivan oikein totesi, kyse ei ole vain ongelmasta vaan myös mahdollisuudesta. Arvoisa komission jäsen Dimas, juuri tämä tieto on se perusta, jonka vuoksi myös maailman poliittinen ilmasto on muuttunut yhdessä vuodessa, eikä maapallon lämpeneminen ole ainoa toteutunut asia. Maailman poliittinen ilmasto on muuttunut, ja se huipentui Balilla, jossa kaikki tunnustivat IPCC:n tutkimusten oikeellisuuden. Viime kuukausina myös johtajien kannoissa on tapahtunut aidosti merkittäviä muutoksia.

Työhömme kuului myös useita vierailuja Kiinaan, Intiaan ja hiljattain Yhdysvaltoihin, Washingtoniin, ja pystyimme tarttumaan siihen, mitä presidenttiehdokkaat ovat hyvin selvästi todenneet, nimittäin että myös Yhdysvalloissa sitoutuminen on hyvin erilaista tulevina kuukausina. Tämä antaa todellakin lisää toivoa kansainvälisiin neuvotteluihin, jotka on määrä saattaa päätökseen Kööpenhaminassa vuonna 2009.

Olen asiasta samaa mieltä kanssanne, eivätkä aikaansaamamme tulokset olisi vuosi sitten olleet edes kuviteltavissa.

  Vittorio Prodi (ALDE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kiitän komission jäsentä hänen läsnäolostaan. Tiedemiehenä voin vain olla iloinen siitä, että tieteellinen yleiskuva on lopultakin hyväksytty ja tunnustettu niinkin korkea-arvoisessa poliittisessa elimessä kuin parlamentti. Ilmastonmuutosta käsittelevän väliaikaisen valiokunnan varapuheenjohtajana olen tyytyväinen yhteisen työn alustaviin tuloksiin. Onnittelen esittelijää Karl-Heinz Florenzia, kollegojani ja valiokunnan puheenjohtajaa Guido Sacconia.

Henkilökohtaisesti pelkään kuitenkin, että hyvä tahtomme ei riitä ratkaisemaan kohtaamiamme vakavia ongelmia. Tarkoitan erityisesti ilmastonmuutoksen aiheuttamia katastrofaalisia näkymiä niissä ongelmissa, jotka jo nyt ovat hyvin vaikeita, kuten köyhyys, kansanterveys ja luonnonvarojen, varsinkin veden, jakautuminen. Uskon, että nyt kun ilmiöön tutustumisen ensimmäinen askel on otettu, eli tämä alustava mietintö tieteellisestä näytöstä on laadittu, me todennäköisimmin otamme vastaan mahdottoman tehtävän.

Tehtävänämme on antaa perusteet toivolle, laatia toteutettavissa olevia suunnitelmia sellaista tulevaisuutta varten, joka ei perustu yksinomaan konflikteihin ja eriarvoisuuteen, ja tarjota näkemystä, jossa tiede auttaa meitä tasoittamaan epätasapainoa, jonka ihminen on aiheuttanut tai jota hän on pahentanut. Meidän on kerrottava kansalaisille, että otamme tehtävän vastaan, ja näin tehdessämme harppaamme aimo askeleen eteenpäin sivilisaation puolesta.

Puhetta johti
varapuhemies Alejo VIDAL-QUADRAS

  Caroline Lucas (Verts/ALE). - (EN) Arvoisa puhemies, ensi näkemältä tämä mietintö voi vaikuttaa tekniseltä, koska siinä yksinkertaisesti esitetään yhteenveto tuntemastamme tieteellisestä tiedosta. Ei pidä kuitenkaan erehtyä, mietintö on myös syvästi poliittinen ja siinä kehotetaan toimimaan, sillä mietinnössä todella osoitetaan talouksiemme hoitamisen täydellisen vallankumouksen kiireellinen tarve.

Tieto tuo mukanaan vastuun. Koska tunnemme nyt ilmastonmuutokseen liittyvät tosiseikat, olisi yhteismitallisten toimien toteuttamatta jättäminen todellakin rikos tulevia sukupolvia vastaan.

Mietinnössä esitetty ajatus on siis tämä: EU:n 20 prosentin päästöjen vähennystavoite on aivan yksinkertaisesti ristiriidassa kahta astetta koskevan tieteellisen tiedon osalta, meidän on siis yksipuolisesti siirryttävä vähintään 30 prosentin vähennyksiin EU:ssa, meidän on otettava huomioon uusi tieto – juuri viime kuussa johtava ilmastotutkija James Hansen varoitti, että nykyiset tavoitteet ovat aivan liian vähäisiä ja että meidän on osoitettava paljon enemmän resursseja kehitysmaiden mukautumisen tukemiseksi siten, että kaikki päästöoikeuksien huutokaupasta saatavat tulot korvamerkitään ilmastotoimiin.

Hyvä uutinen on se, että EU:lla on ainutlaatuisen hyvä asema johtaa ilmastonmuutoksen torjuntatoimia ja että jos vastaamme tähän haasteeseen, saatamme havaita myös omien toimielintemme elävöityvän ja EU:n löytävän uuden yhteyden edustamiinsa kansalaisiin.

  Bogdan Pęk (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, olen jo jonkin aikaa kuunnellut huolestuneena pseudotieteellisiä argumentteja, joita esitetään Euroopan unionin ytimessä. Viittaan täällä parlamentissa pidettyihin esitelmiin, joiden on määrä levittää luotettavaan tieteelliseen näyttöön perustuvaa viisautta koko maailmaan. Itse asiassa aivan yhtä monet tutkijat kuitenkin väittävät, ettemme me ole sellaisessa asemassa, että voisimme vaikuttaa ilmastonmuutokseen käytettävissä olevin keinoin, kuin että voisimme tehdä sen.

Hyvät kollegat, ajatelkaapa hetki, että ensimmäinen ryhmä olisikin oikeassa. Jos näin on, ja me uhraamme valtavia resursseja väitettyyn ilmastonmuutokseen ja vaikutamme näin ihmiskunnan hyvinvointiin erityisesti Euroopassa, me tuomitsemme Euroopan kansakunnat jyrkkään taantumaan verrattuna muihin kansakuntiin, jotka samaan aikaan kehittyvät nopeammin.

Voin vakuuttaa parlamentille, että parlamentin valiokunnan puheenjohtaja ottaa huomioon vain yhden tutkijaryhmän mielipiteet, ja jos komission jäsen Dimas ei viittaa kaikkeen alaa koskevaan tunnettuun tieteelliseen työhön ja antaa näin myytin syntyä, vastustan mitä voimakkaimmin. Minä teen näin koska tällaisiin toimiin voidaan ryhtyä vain ja ainoastaan vakuuttavan tieteellisen näytön perusteella.

  Roberto Musacchio (GUE/NGL). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, esitän suuret kiitokset esittelijälle Karl-Heinz Florenzille, sillä hän on tehnyt kovasti töitä ja arvioinut Guido Sacconin johdolla toimineen ilmastonmuutosta käsittelevän väliaikaisen valiokunnan useiden kuukausien työtä. Keskeinen poliittinen seikka, jonka vuoksi hyväksyn Karl-Heinz Florenzin mietinnön, on se, että hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC tunnustetaan elimeksi, ja näin tunnustetaan myös YK:n ja Balin konferenssin suuntaviivat. Todettakoon, ettei tämä ole pelkästään tieteellinen seikka vaan myös demokraattinen seikka; kyse on maailman demokratian foorumista.

Nyt tarkastelemme sitä, että jos EU pyrkii olemaan uskottava Kioton sopimuksen jälkeinen voima, meidän on saatava parlamenttimme järjestykseen. Esitetty toimenpidepaketti on hyväksyttävä tietyn ajanjakson kuluessa Balin sitoumusten mukaisesti. Toisin sanoen paketin on oltava sitoumusten mukainen sekä avoin, ajankohtainen ja tarkistettu.

On tärkeää, että estämme poikkeukset, jotka saavat aikaan epäuskottavuutta Euroopassa ja suhteissa muihin. Meidän on estettävä kaikki jäsenvaltioiden ja yritysten vilunkipelit, toisin sanoen meidän on oltava vakavissamme!

  Graham Booth (IND/DEM). - (EN) Arvoisa puhemies, olen samaa mieltä Bogdan Pękin kanssa. Monet arvostetut tutkijat kaikkialta maailmasta allekirjoittivat Manhattanin julistuksen 4. maaliskuuta tänä vuonna. Siinä todetaan muun muassa, että ”ei ole olemassa vakuuttavaa näyttöä siitä, että nykyaikaisen teollisen toiminnan hiilidioksidipäästöt olisivat aikaisemmin, nyt tai tulevaisuudessa aiheuttaneet katastrofaalista ilmastonmuutosta”. Viime viikolla jälleen 31 000 tutkijaa tuki tätä näkemystä Oregonin vetoomuksessa.

Ei ole enää kyse ulkopuolisesta erimielisyydestä, ja Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin ylähuoneen ilmastovaliokunnan jäsen Nigel Lawsonkin on sitä mieltä, ettei keskustelu ole vielä ohi. Ennen kuin sitoudumme valtaviin kustannuksiin esimerkiksi ilmastoveroina tai hiilidioksidikauppoina täsmälleen silloin, kun meitä varoitetaan maailman talouden taantumasta, meidän on kuunneltava molempia keskustelupuolia ja oltava täysin varmoja siitä, kuka on oikeassa.

  Roger Helmer (NI). - (EN) Arvoisa puhemies, kerrankin minulla on parlamentille hyviä uutisia: maapallon lämpeneminen on pysähtynyt. Vuosi 1998 oli elinaikamme lämpimin. Viimeisten kymmenen vuoden ajan maapallon lämpötila on pysynyt samana tai laskenut. Viimeaikainen vähäinen lämpeneminen on verrattavissa keskiajan lämpimään ajanjaksoon, ennen sitä Rooman vallan aikaan ja ennen sitä holoseeniaikaan.

Tämän hetken lämpötilat ovat alle viimeisten 2000 vuoden huippujen. Epäilyt hiilidioksidin osuudesta lisääntyvät. Vuodesta 1850 lähtien keskilämpötilat korreloivat hyvin auringon sykleihin, mutta hyvin heikosti ilmakehän hiilidioksidiin. Lämpenemisen maantieteellinen ja ajallinen kuvio on täysin erilainen kuin tietokonemallien ennustama.

Kasvihuonemallit ennakoivat suurinta lämpenemistä korkealla ilmakehässä, mutta havaintojen mukaan vähäinenkin lämpeneminen on pinnallista ja suurelta osin seurausta kaupunkien lämpösaarekeilmiöstä.

Hiilidioksidin kasvihuonevaikutus on logaritminen, toisin sanoen vähenevän tuoton laki. Kasvihuonesanastoa käyttääkseni ilmakehä on jo hiilidioksidin kyllästämä, eikä lisäpäästöillä ole juurikaan vaikutusta.

Merenpinta ei nouse sen nopeammin kuin koskaan ennenkään, noin 15–20 senttiä vuosisadassa. Maapallon jäämassa on jokseenkin pysyvä, vakavat säämullistukset eivät ole sen yleisempiä kuin koskaan, lajien häviäminen sukupuuttoon ei johdu maapallon lämpenemisestä vaan elinympäristöjen menetyksistä ja erityisesti biopolttoaineiden tuotannosta. Hiljattaiset tutkimukset osoittavat, että jääkarhut voivat oikein hyvin.

Ilmastohysteria erkanee yhä kauemmas todellisuudesta. Meidän on harkittava uudelleen toimitapojamme ennen kuin ne saavat aikaan yhä enemmän vahinkoa.

(Suosionosoituksia)

  Markus Pieper (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvä Rebecca Harms, panssarintorjunta on itse asiassa pasifistiselta kannalta myönteinen asia! Tieteelliset tosiseikat tunnetaan hyvin: nyt todistamamme ilmastonmuutos on suurelta osin seurausta ihmisen toiminnasta. Tässä väliaikaisen valiokunnan saavutukset ovat siis esimerkillisiä.

Minua kuitenkin vaivaa tässä mietinnössä sen uhkaileva pohjasävy. Minua huolestuttaa se, ettei eriäville tieteellisille kannoille ole annettu lainkaan sijaa. Tosiseikka on nimittäin, että kun poliitikot väittävät olevansa erehtymättömiä, jotain yleensä menee pieleen. Mietinnössä kerrotaan ennalta arvaamattoman suurista lämpöaalloista ja jopa 70 prosentin lajeista olevan vaarassa hävitä ilmastonmuutoksen ansiosta. Siinä todetaan, että kielteiset vaikutukset koskevat lähes kaikkia maailman alueita. Väitteet perustuvat pitkän ajanjakson mallintamisen ennusteisiin, mutta niitä ei voida katsoa näin yksinkertaisesti ainoastaan ihmisen vaikutuksina ilmastonmuutokseen.

Tätä taustaa vasten katson parlamentin kannalta skandaalimaiseksi, että Jan Březinan esittämät juuri tätä tilannetta koskevat tarkistukset jätettiin tutkimatta. Arvoisa puhemies, pyydän teitä erityisesti ottamaan tarkasteltavaksi tarkistuksen 15. Ympäristönsuojelulle ei ole eduksi, jos tietyt mielipiteet tukahdutetaan yksinkertaisesti hallinnollisella menettelyllä. Liioiteltu uhka johtaa poliittisiin toimenpiteisiin, jotka vääristävät näkemystä poliittisista painopistealoista. Esimerkki tästä on väite, jonka mukaan ilmastonmuutoksen torjunnan olisi oltava kehitysavun painopisteala. Aids, aliravitsemus, malaria ja maanjäristykset ovat kuitenkin tällä hetkellä suurempia ongelmia, ja niihin meidän olisi osoitettava poliittisia voimavarojamme.

Myös Euroopassa ilmastonmuutoskeskustelu on saanut mittasuhteet, jotka vaarantavat yhteiskunnalliset saavutukset. Jo nyt saksalainen perhe maksaa yli 40 prosenttia sähkön hinnasta valtiolle, ja bensatankeilla luku on nyt 55–78 prosenttia. Päästökauppajärjestelmä nostaa sähkön hintoja vielä ainakin 30 prosenttia.

Peräänkuulutan järkevää lähestymistapaa ilmastonmuutokseen, jotta voimme sitten määrittää sosiaalisesti ja taloudellisesti yhteensopivat ratkaisut. Jan Březinan esittämät tarkistukset tarjoavat useita lähtökohtia, ja pyydän teitä tukemaan niitä.

(Suosionosoituksia)

  Dorette Corbey (PSE). – (NL) Kiitän Karl-Heinz Florenzia. Hän on laatinut erinomaisen mietinnön. Ilmastonmuutoskeskustelu on hyvin tunneperäistä, ja aivan perustellusti. Meidän on kuitenkin nyt valittava maltillinen lähestymistapa. Työskentelemme tulevina kuukausina tiiviisti ilmastonmuutoksen parissa, ja esityslistalla on useita kunnianhimoisia toimenpiteitä.

On hyvin tärkeää, että Eurooppa osoittaa uskottavuutensa ennen Kööpenhaminan kokousta ja että ilmastopaketista päästään sopimukseen. Se on mahdollista vain, jos meillä on yhteinen perusta, ja se on tieto. Karl-Heinz Florenzin ansiota on tieteellisen yksimielisyyden esittäminen. Politiikkamme lähtökohtana ovat hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n havainnot. IPCC:ssä työskentelee tuhansia tutkijoita. On tosiasia, että maapallo lämpenee. On myös totta, että lämpeneminen on jossain määrin ihmisen toiminnan ansiota. Saadaksemme rajoitettua ilmastonmuutosta meidän on vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjä 60–80 prosenttia ennen vuotta 2050. Tehtävä ei ole helppo. Siihen liittyy merkittäviä etunäkökohtia. Tietysti puhtaalla tuotannolla voidaan saada paljon voittoa ja työpaikkoja. On myös hyvä, että näin lopettaisimme öljyriippuvuutemme ja siirtyisimme kestävän energian maailmaan. Siirtyminen vähän hiilidioksidipäästöjä synnyttävään talouteen ei kuitenkaan ole helppoa.

Tämän vuoksi kaksi asiaa ovat tärkeitä. Ensinnäkin politiikan on perustuttava tietoon, eikä tämä tarkoita, hyvä Markus Pieper, että IPCC:n yksimielisyys olisi kiveen kaiverrettu. Voimme odottaa IPCC:n olevan avoin kritiikille ja epäilijöiden hyvin perustelluille väitteille, sillä ne lisäävät tietoa, joten ryhmämme tukee täysin 10 kohtaa.

Toinen seikka on se, että tarvitaan kansalaisten pitkän ajanjakson tukea. Jotta kansalaiset voisivat tukea tiukkoja toimenpiteitä, pyydämme tieteellisten tosiseikkojen julkaisemista kansalaisille suunnatussa esitteessä, jotta kaikki olisivat tietoisia kohtaamistamme haasteista. Näin voimme vastata haasteisiin yhdessä. Odotan Karl-Heinz Florenzin mietinnön muodostavan perustan yhteisille lisätoimille ja hyvien toimitapojen määrittämiselle vuoteen 2009 mennessä.

  Lena Ek (ALDE). - (SV) Arvoisa puhemies, minäkin onnittelen Karl-Heinz Florenzia erinomaisesta mietinnöstä. Korostan, että sillä on hyvin suuri poliittinen ja symbolinen merkitys, mikä käy ilmi ainakin siitä, että kolmen suuren poliittisen ryhmän johtajat käynnistivät keskustelun.

Olemme kaikki yhtä mieltä Karl-Heinz Florenzin mietinnön sisällöstä. Se on myös kirjoitettu sellaisella tavalla, että tavalliset kansalaiset voivat todella lukea tekstin ja ymmärtää, mitä sillä tarkoitetaan. Sen selkeä ja valaiseva esitystapa on myös myönteinen seikka, jota mielelläni korostan.

On kuitenkin vielä ongelmia, joista meidän on keskusteltava. Pyydän teitä tukemaan merta ja meren pintalämpötilan 1,5 asteen nousua koskevia tarkistuksia. Meidän on tarkasteltava myös kansanterveyteen liittyviä kysymyksiä. Tätä käsitellään seuraavassa mietinnössä. Odotan alalla esitettävän järkeviä ajatuksia. Meillä parlamentin jäsenillä on nyt mahdollisuus osoittaa määrätietoisuutemme ja vakava sitoutumisemme näihin asioihin. Minä ja Avril Doyle olemme päästökauppaa käsitteleviä esittelijöitä. Jos me kaikki olemme vakavissamme tänään ennen äänestystä esitetyissä asioissa, odotamme vankkaa tukea ehdotuksille, joita esitämme eri valiokunnissa.

Lopuksi painotan, että olemme puolessa välin Kööpenhaminan konferenssin valmisteluja. Valmistelujen on edettävä täysin eri tavalla, parlamentin, neuvoston ja komission yhteistyönä ja yhdessä kehitysmaiden kanssa. Aikaa on enää 18 kuukautta.

  Dimitrios Papadimoulis (GUE/NGL). – (EL) Arvoisa puhemies, minäkin onnittelen Karl-Heinz Florenzia hänen mietinnöstään. On erinomaista, että se perustuu YK:n toimivaltaisen komitean tieteellisiin havaintoihin ja että siinä korostetaan entistä laajemman ja paremman kansalaisille tiedottamisen tarvetta.

Hyvät kollegat, arvoisa komission jäsen, meidän on kuitenkin edettävä havainnoista toimiin. Meidän on mukautettava politiikkaamme tieteen ehdottamiin toimenpiteisiin. Tarvitsemme puhtaampia polttoaineita ja puhtaampia autoja. Arvoisa komission jäsen, me tiedämme taistelustanne jopa komission sisällä niitä eturyhmiä ja etunäkökohtia vastaan, jotka vaarantavat EU:n pyrkimykset kehittyä ilmastonmuutoksen torjunnan maailmanlaajuiseksi johtajaksi. Euroopan parlamentin suuri enemmistö on liittolaisenne. Se tukee komission ja hallitusten entistä kunnianhimoisempia pyrkimyksiä, sillä ihmiselämä ja ympäristön suojelu ovat paljon tärkeämpiä kuin tiettyjen yritystahojen edut.

  Jerzy Buzek (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, en ole ensimmäinen, joka onnittelee esittelijää tämän erinomaisesta mietinnöstä, enkä varmasti ole myöskään viimeinen. Kansainvälinen yhteisö sai hiljattain hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) asiakirjan, joka sisältää laaja-alaisen tieteellisen tutkimuksen maapallon lämpenemisestä. Mietinnössämme ja päätöslauselmassamme viitataan siihen. Suurin osa tutkijoista hyväksyi asiakirjan, IPCC:n neljännen arviointiraportin. Niin teki myös enemmistö paneelissa edustettujen 110 valtion hallituksista. Kuulemme kuitenkin asiakirjan oikeellisuuden kyseenalaistavia puheenvuoroja. Niitä on kuultu myös täällä parlamentissa. On siis asianmukaista aloittaa näiden ristiriitojen tarkastelulla.

Ensinnäkin lähes kaikki myöntävät nyt ainakin sen, että maapallon lämpeneminen on tosiasia, vaikka jokin planeettamme alue nyt sattuisikin väliaikaisesti olemaan kylmempi kuin ennen. Vaikuttaa siltä, että muun muassa IPCC:n raportin ansiosta maapallon lämpeneminen on nyt tunnustettu kaikkialla. Tämän vuoksi ei enää ole niin tärkeää viitata lämpötilan nousuun liittyvään lähestyvään maailmanloppuun. Sen sijaan lämpötilojen nousun syiden selittäminen ja todistaminen on varmasti tarpeen.

Pyydän parlamenttia muistamaan, että asiaa vakavasti tutkineiden tiedemiesten enemmistö uskoo, että vastuu maapallon lämpenemisestä on pääasiassa ihmisellä, joskaan ei yksinomaan. Tämä koskee erityisesti kasvihuonekaasupäästöjä. Olisi syytä toteuttaa lisäponnisteluja teorian dokumentoimiseen ja todistamiseen. Syiden tutkimista on varmasti jatkettava, ja tämän on oltava pohdintojemme pääasiallinen johtopäätös.

Meidän on kuitenkin hyvin tärkeää pitää mielessä, että jo nyt vaikuttaa hyvin todennäköiseltä, että maapallon lämpenemisen suurin syy ovat ihmisten tuottamat kasvihuonekaasut, joten tarvitaan toimia. Tämän vuoksi Euroopan unioni otti johtoaseman päästöjen rajoittamisessa. Näin ollen on myös hyvin tärkeää, että me eurooppalaiset saamme aikaan kattavan sopimuksen tästä asiasta Poznańissa ja Kööpenhaminassa. Meidän on muistettava, ettemme voi pelastaa planeettaamme yksinämme. Omista toimistamme luopuminen olisi kuitenkin nyt anteeksiantamatonta. Emme voi kumota vastuutamme ihmiskunnalle.

  Riitta Myller (PSE). - (FI) Arvoisa puhemies, ilmastonmuutosta koskeva tieto on hyvin vakiintunutta ja tunnustettua kautta maailman, eikä ihmisen vaikutuksesta nykyisen maapallon lämpenemiseen ole mitään todellista tieteellistä epäilystä. Näin toteaa Florenz omassa mietinnössään sen päätelmien alussa. Tämän väliaikaisen mietinnön laatimisen syyhän oli nimenomaan se, että saamme yhteisen pohjan loppumietinnölle.

Valiokunnan ja parlamentin työ on ankkuroitava tiukasti IPCC:n neljänteen arviointikertomukseen. Tässä IPCC:n kertomuksessahan on hyvin selkeä yksimielisyys siitä, että maapallon keskilämpötila on saatava vakiinnutettua niin, että se ei nouse yli kahdella asteella. Näin voidaan ottaa huomioon myös ilmastonmuutoksesta johtuvat taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset vaikutukset.

Faktat ovat pöydällä, kuten Florenz sanoi. Nyt on kysymys siitä, miten ymmärrämme lukemaamme, mikä sisälukutaitomme on. Se tulee näkymään vielä tämän vuoden aikana, kun käsittelemme lakipakettia, jonka komissio meille antoi. Haluaisin erityisesti korostaa, että kun kyse on ekologisesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta vaikutuksesta ilmastonmuutokseen, meidän on entistä enemmän paneuduttava energiatehokkuuteen. Toivon, että komissio tuo tulevassa toiminnassaan erityisesti esiin sen, mitkä ovat mahdollisuudet lisätä energiatehokkuutta. Koska säästetty energia on halvinta energiaa, se on myös ekologiselta kannalta parasta toimintaa ilmastonmuutoksen torjumiseksi, eli tässä kohdin toivon, että komissiolta tulee vielä uusia ehdotuksia, uusia impulsseja.

  Avril Doyle (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, keskustelemme ilmastonmuutosta käsittelevän väliaikaisen valiokunnan esittelijän Karl-Heinz Florenzin laatimasta ilmastonmuutokseen liittyviä tieteellisiä tosiasioita koskevasta erinomaisesta väliaikaisesta mietinnöstä. Kiitän häntä ja kaikkia hänen kaikkialla parlamentissa istuvia kollegojaan väliaikaisessa valiokunnassa heidän valtavasta työpanoksestaan tässä asiassa.

Jos lainsäätäjät jättäisivät huomiotta kaikkialta maailmasta tulevien ilmastonmuutostutkijoiden ylivoimaisen enemmistön vertaisarvioidun mielipiteen, seurauksena olisi tulenarka yhdistelmä ylimielisyyttä, vastuuttomuutta ja täydellistä tehtävien laiminlyöntiä. Me olemme päätöksentekijät. Meillä on kansalaisten demokraattinen valtuutus, emmekä me voi olla tässä maailmanyhteisön nyt kohtaamassa merkittävimmässä asiassa heikkoja, vaikka päätökset ovatkin äärimmäisen haastavia. Tai varsinkaan sen vuoksi.

Kehotan rakkaita kollegojamme, joita voidaan vapaasti kutsua ilmastoskeptikoiksi, kulkemaan tätä tietä kanssamme, vaikkapa vain laajalti väärinkäytetyn mutta hyvin tärkeän ennalta varautumisen periaatteen perusteella. Kyllä, tiede on monimutkaista ja alati kehittyvää, mutta kun tiedeyhteisöstä viisi kuudesta tukee meidän kantaamme, meidän on kyseenalaistettava, testattava ja ennen kaikkea vastattava – ja vastattava asianmukaisesti – ilmasto- ja ilmatieteen alojen parhaiden ja älykkäimpien tutkijoiden vertaisarvioituun työhön.

Valtameret peittävät yli kaksi kolmannesta maapallon pinnasta ja kolme neljäsosaa maailman suurimmista kaupungeista ovat meren rannalla. Yli 97 prosenttia planeetan vesivaroista on valtamerissä, kalasta saadaan suurin prosentuaalinen osuus ihmisten käyttämästä proteiinista, ja 3,5 miljardia ihmistä on siitä riippuvaisia ensisijaisena ravinnonlähteenään. Kun ihmisen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt lisääntyvät, tieteellisen ennusteen mukaan entistä lämpimämpien valtamerten, napajäätiköiden sulamisen, merenpinnan nousun ja valtamerten happamoitumisen kaltaiset dramaattiset muutokset ovat vakavia uhkia merten ekosysteemeille ja kalastusyhteisöille.

Tehtävässäni kalastusvaliokunnan puheenjohtajana kehotan sen harkittujen näkemysten ottamista mukaan tähän väliaikaiseen mietintöön. Kaksi lyhyttä huomautusta: oli vakava virhe olla ottamatta kalastusvaliokunnan jäseniä ilmastonmuutosta käsittelevään väliaikaiseen valiokuntaan, ja toiseksi olen pahoillani siitä, ettei väliaikainen valiokunta katsonut voivansa hyväksyä kalastusvaliokunnan mielipidettä.

Lopuksi, monissa tarkistuksissa korostetaan ilmastonmuutosten maailman valtameriin kohdistuvien seurausten tieteellisiä vaikutuksia. Pyydän kollegoja tukemaan näitä tarkistuksia, sillä parlamentin päätöksentekoa koskevan mietinnön olisi oltava mahdollisimman laaja-alainen ja yhdennetty.

  Agnes Schierhuber (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, haluan aluksi esittää lämpimät kiitokseni esittelijälle hänen tekemästään työstä. Mietintö pohjautuu – kuten edellinen puhuja totesi – täysin ilmastonmuutosta koskeviin tieteellisiin tosiseikkoihin, joita maailmanlaajuisesti tunnustetut asiantuntijat käsittelivät yksityiskohtaisesti alakohtaisissa tapaamisissa.

Maa- ja metsätalousala on yksi ilmastonmuutoksesta voimakkaimmin kärsivistä aloista, joten sillä on voimakkaat intressit maailman tasolla sovellettaviin tehokkaisiin ilmastonsuojelutoimenpiteisiin. Kaikkien valtioiden, varsinkin kehitysmaiden osallistuminen Kioton jälkeiseen prosessiin on hyvin tärkeää. On myös tärkeää korostaa, ettei maatalous ole millään tavoin vastuussa elintarvikkeiden hinnoista: esimerkiksi sämpylän hinnasta sen tekemiseen käytetyn vehnän osuus on alle kaksi prosenttia kustannuksista.

On myös yleisesti tunnettua, että viljasta tehdystä polttoaineesta ei vapaudu sen enempää hiilidioksidia kuin varastoitui sen kasvun aikana, mikä tarkoittaa, että se on todellakin hiilidioksidineutraalia. Luotettavien tutkimustulosten perusteella on myös tunnustettu, että ihminen on osaltaan vastuussa ilmastonmuutoksesta. Tämän vuoksi on tärkeää toteuttaa vielä tehokkaampia tutkimuksia sekä säästää energiaa tehokkaamman käytön avulla. Muistakaamme, että vei 3 000 vuotta, ennen kuin tunnustettiin, että maapallo on pyöreä eikä litteä.

Vetoan parlamenttiin, jotta se käynnistäisi vakavan keskustelun, jossa tunnustetaan ilmastonmuutos maailmanlaajuiseksi ongelmaksi. On kyse makrososiaalisesta ongelmasta, joka ei ole ratkaistavissa alakohtaisella politiikalla EU:n yksittäisissä jäsenvaltioissa. Ratkaisun on oltava maailmanlaajuinen, ja Euroopan unionin on todellakin otettava johtoasema ja välittäjän asema ilmastonmuutoksen torjunnassa.

  Valdis Dombrovskis (PPE-DE). - (LV) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, aivan aluksi haluan onnitella esittelijää hänen selkeästä ja yksiselitteisestä kannastaan, jonka mukaan tieteellisten tutkimusten perusteella on tunnustettava, että maapallon lämpeneminen on tosiasia ja että se on ihmisen aiheuttamaa. Meidän on muistettava, että muutama vuosi sitten monet vaikutusvaltaiset poliitikot, myös tiettyjen suurvaltojen johtajat, pyrkivät vielä kieltämään tämän. Mietinnössä otetaan askel eteenpäin ja hylätään väitteet, joiden mukaan maapallon lämpeneminen ei olisi tosiasia ja että kyse olisi vain lämpötilan luonnollisesta vaihtelusta. Mietintö osoittaa jälleen kerran, että EU on johtoasemassa maailmassa ilmaston lämpenemisen torjunnassa. Tämä ei kuitenkaan ole ilon aihe. Jotta maapallon lämpeneminen saadaan pysymään kahden prosentin rajoissa, on hiilidioksidipäästöjen määrää nykyarvioiden mukaan vähennettävä ainakin puoleen vuoteen 2050 mennessä. Tämän osalta mietinnössä esitetty toteamus, jonka mukaan lähes kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat edistyneet hyvin Kioton tavoitteiden saavuttamisessa, on ylioptimistinen. Ajanjaksolla vuodesta 1990 vuoteen 2005 EU:n 15 vanhaa jäsenvaltiota vähensivät päästöjään vain kaksi prosenttia, ja on hyvin epätodennäköistä, että ne jäljellä olevien viiden vuoden aikana vähentäisivät päästöjään vielä kuusi prosenttia saavuttaakseen yhteisen Kioton tavoitteen. On ainoastaan sen ansiota, että EU:n uudemmat jäsenvaltiot ovat vähentäneet päästöjään merkittävästi nopeammin kuin EU kokonaisuudessaan, että EU kokonaisuudessaan voi vaatia johtoasemaa maailmassa tällä alalla. EU:n uudempien jäsenvaltioiden odotetaan vähentävän hiilidioksidipäästöjään 21 prosenttia vuoteen 2010 mennessä. Ainoastaan tämän vuoksi EU:n johtajat voivat puhua ilmeisen kunnianhimoisesta tavoitteesta, päästöjen vähentämisestä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Tavoite on tietenkin kannatettava, mutta on tärkeää, että suurimmat saastuttajat saavat aikaan suuremman osan vähennyksestä. Ei voida hyväksyä sitä, että EU:n ilmastonmuutospolitiikan pyrkimykset perustuvat ainoastaan uudempien jäsenvaltioiden nykyisiin saavutuksiin ja että vanhemmat jäsenvaltiot jäävät sen ulkopuolelle. Näin asetetaan uudemmille jäsenvaltioille ylimääräinen taakka samalla kun suurimmille saastuttajille myönnetään hyvityksiä. Riippumatta päästövähennysten jakautumisesta EU:n jäsenvaltioiden kesken emme kuitenkaan saavuta mitään, ellei maailmanlaajuiseen sopimukseen päästä ja elleivät Yhdysvaltojen, Kiinan, Intian, Venäjän ja muiden kaltaiset valtiot osallistu ongelman ratkaisuun. Tämän on oltava ensisijainen tavoite EU:n ulkopolitiikassa ja ilmastonmuutosta koskevassa politiikassa. Kiitos mielenkiinnostanne.

  Romana Jordan Cizelj (PPE-DE). - (SL) Valitsemme tavallisesti muutokset ja toimenpiteet vain, jos ne perustuivat vankkoihin tosiseikkoihin. Ilmastonmuutosta käsittelevässä valiokunnassa olemme keränneet paljon tietoa monilta tutkijoilta. Suurin osa tiedoista osoittaa, että muutokset ekosysteemeissä ovat seurausta ihmisen toiminnan aiheuttamista päästöistä, ja ne kuvaavat myös mahdollisia suuntauksia tulevaisuudessa.

Vaikka jotkut ovat huolissaan ja katsovat tiedot uhaksi, meidän on nähtävä myös asian hyvä puoli, se että voimme vielä toimia. Meidän on kuitenkin toimittava nopeasti, vastuullisesti, vakavasti ja koordinoidusti: ensin unionin sisällä ja sitten myös maailmanlaajuisesti. Kansainväliset sopimukset voivat onnistua vain, jos olemme riittävän ymmärtäväisiä kolmansien maiden ongelmia kohtaan, sillä niitä huolestuttavat kestävään kehitykseen liittyvät asiat ja monia jopa köyhyyden poistaminen.

Yhdennetty lähestymistapa edellyttää eurooppalaisen ajattelutapamme muutosta, sillä tähän asti olemme keskittyneet lähinnä kehitykseen, tai ensisijaisesti vähän hiiltä käyttävän yhteiskunnan kehitykseen. Voimme kuitenkin saada aikaan kansainvälisiä sopimuksia vain, jos tarkastelemme yhtä lailla päästöjen vähentämistoimenpiteitä ja päästöjen muokkaustoimenpiteitä, jotta ne vastaisivat ilmastonmuutosta.

Kiitän esittelijää erinomaisesta mietinnöstä ja odotan työmme jatkuvan tämän osalta ensi vuoteen asti.

  Csaba Sándor Tabajdi (PSE). - (HU) Arvoisa puhemies, onnittelen Karl-Heinz Florenzia hänen merkittävän mietintönsä johdosta. Keskustelu ilmastonmuutoksen tieteellisestä perustasta on erityisen tärkeää, koska me poliitikot valitettavasti usein jätämme tosiseikat huomiotta, vaikka tosiseikat ovat varsin pysyviä asioita. Olen samaa mieltä Martin Schulzin kanssa siitä, että meidän on lopetettava uskomuksiin perustuva keskustelu ja tarkasteltava tosiseikkoja.

Esimerkiksi Unkarissa Tonavan ja Tisza-joen välisen tasangon pohjaveden korkeus on laskenut viimeisten 30–40 vuoden aikana 3–4 metriä. Aavikoituminen on vakava ongelma, sillä tutkijat ovat tehneet mittauksia ja todenneet, että aavikoitumisen syynä on 50 prosenttisesti ilmastonmuutos ja 50 prosenttisesti ihmisen haitallinen toiminta.

Totean lyhyesti: tutkikaamme tarkkaan, mitä tutkijat kertovat. Olen myös samaa mieltä siitä, ettei Euroopan unioni pysty yksin ratkaisemaan ongelmaa, vaan Yhdysvaltojen, Japanin, Kiinan, Brasilian ja kehitysmaiden on oltava yhteistyökumppaneita tässä hankkeessa. Kiitos mielenkiinnostanne.

  Anneli Jäätteenmäki (ALDE). - (FI) Arvoisa puhemies, ihminen on syypää ilmastonmuutokseen ja ihminen siis pystyy vaikuttamaan myös toiseen suuntaan.

EU:n tavoite on nostaa biopohjaisten polttoaineiden osuus liikenteestä kymmeneen prosenttiin. Se on tavoite, joka täytyy myös saavuttaa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on otettava käyttöön kaikki keinot, mukaan lukien myös turpeen käyttö biodieselin raaka-aineena.

Tutkimukseen on lisättävä rahaa, jotta tehokkaimmat menetelmät voidaan ottaa käyttöön. Esimerkiksi levän energiatuotanto on joidenkin tutkimusten mukaan jopa 15 kertaa suurempaa hehtaarilta kuin viinirypäleiden, palmuöljyn ja soijan tuotanto, eli tätä koskevaa tutkimusta tarvitaan lisää ja muun muassa täten voimme vähentää palmuöljyn käyttöä ja toivottavasti myös lopettaa sen kokonaan, koska se ei ole millään tavalla ympäristöystävällistä toimintaa. Tarvitaan siis toimenpiteitä yhdessä Yhdysvaltojen, Kiinan, Intian ja Venäjän kanssa.

  Péter Olajos (PPE-DE). - (HU) Kiitos, arvoisa puhemies. Jos haluamme saavuttaa menestyksen Kööpenhaminassa vuoden 2009 lopussa, katson, että meidän on ehdottomasti otettava huomioon kaksi seikkaa, asioita, jotka olen itse omakohtaisesti kokenut vierailuillani Intiassa, Bangladeshissa, Kiinassa ja Kaliforniassa viime kuukausina.

Ensinnäkin meidän on toteutettava aitoja ponnisteluja. Toisin sanoen ei riitä, että onnittelemme itseämme, ei riitä, että puhumme kymmenestä tai 20:sta tai 30:sta tai 40 prosentista. Euroopan ympäristöviraston lukujen mukaan hiilidioksidipäästöt eivät todellakaan ole vähentyneet vuoden 2000 jälkeen, vaan ne ovat jopa lisääntyneet yhden prosentin. Päästökauppajärjestelmä on loistava menestys ja sitä uudistetaan parhaillaan, mutta uskon, että olisi hyödyllistä aloittaa samankaltaisia uudistuksia päästökauppajärjestelmään kuulumattomilla aloilla, ehkäpä kahta järjestelmää voitaisiin jopa lujittaa. Kannatan vahvasti neuvoston ehdotusta ottaa perusvuodeksi vuosi 1990 vuoden 2005 sijaan.

Toinen hyvin merkittävä asia on sopeutumisrahasto. Jos toivomme menestystä Kööpenhaminassa, meidän on perustettava sopeutumisrahasto. Sternin raportissa osoitettiin, että ilman sopeutumisrahastoa maailman muilla alueilla on hyvin vähän mahdollisuuksia välttää ilmastonmuutoksen epämiellyttäviä seurauksia. Kiitos.

  Silvia-Adriana Ţicău (PSE). - (RO) Ilmastonmuutos vaikuttaa jo Euroopan unioniin. Viime vuosina esimerkiksi Romaniaa ovat vaivanneet kuivuus, tulvat ja helteet. Jotkin Romanian eteläiset ja kaakkoisalueet ovat alkaneet aavikoitua. Unioni on ottanut merkittävän aseman ilmastonmuutoksen torjunnassa niin sen aiheuttajien vähentämisessä kuin mukautumisessa ilmastonmuutokseen.

Lissabonin sopimukseen sisältyy ilmastonmuutosta koskevia määräyksiä, ja olen kiitollinen tämän osalta myös luonnonkatastrofeja koskevasta solidaarisuuslausekkeesta. Valitettavasti maailmanlaajuinen ympäristön suojelun hallinnointi on hajautettua, ja toisinaan yleiset päätökset eivät ole keskenään johdonmukaisia. Yhteensä 18 monenkeskistä toimielintä vastaa noin 500 kansainvälisen sopimuksen seurannasta, joista 300 alueellisella tasolla. Euroopan unionilla on oltava johtajan asema tällä alalla.

Ratkaisuja on olemassa. Tarvitaan johdonmukaisia ilmastonmuutosta koskevia toimia, enemmän ekologista liikennettä, tutkimus- ja kehittämisohjelmia, maatalouden mukauttamista asianmukaiseen vedenkulutukseen, metsän istutusta ja erityisesti entistä parempaa jätehuoltoa. Onnittelen esittelijää.

  Miroslav Mikolášik (PPE-DE). – (SK) Ilmastonmuutoksella on vakavia vaikutuksia ekosysteemien lisäksi myös talouteen, kansanterveyteen, vesihuoltoon ja elintarviketurvallisuuteen sekä maastamuuttoon. Viimeisimmät tieteelliset tutkimukset päätyvät käsitykseen, jonka mukaan ihmisen toiminta on osaltaan vaikuttanut maapallon lämpenemiseen, ja tämän vuoksi yhteiskuntamme velvollisuutena ovat tehokkaat poliittiset toimenpiteet.

Olen tyytyväinen ilmastonmuutosta käsittelevän väliaikaisen valiokunnan väliaikaiseen mietintöön ja sen EU:n tulevaa yhdennettyä ilmastonmuutospolitiikkaa koskeviin suosituksiin, ja kannatan vahvasti sitä, että maapallon keskilämmön nousu olisi rajattava enintään kahteen asteeseen. Tämän lisäksi Euroopan unionin olisi pyrittävä vähentämään päästöjä tavalla, jolla lämpötila voidaan pitää reilusti alle tämän kahden asteen raja-arvon. Tieteellisesti todistetun tiedon antaminen kansalaisten saataville ja tietoisuuden lisääminen tällä tavalla on tärkeä väline ilmastonmuutoksen hillitsemispolitiikassa.

  Anni Podimata (PSE). – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, aluksi totean olevani tyytyväinen väliaikaiseen mietintöön ilmastonmuutosta koskevista tieteellisistä tosiseikoista. Olen erityisen iloinen siitä, että siinä korostetaan tutkijoiden olevan yhtä mieltä ongelman vakavuudesta. Mietinnössä todetaan myös ihmisen toiminnan, erityisesti energia-alan, suuri vaikutus ilmastonmuutokseen.

IPCC:n neljännessä arviointikertomuksessa todetaan, että maailman hiilidioksidipäästöt lisääntyivät noin 80 prosenttia vuodesta 1970 vuoteen 2004, ja että lisääntyminen johtui pääosin fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Koska ilmaston ja energiasuunnittelun välillä on kiistattoman läheinen yhteys, haluan korostaa, kuin tärkeää on laatia Euroopan tasolla yhdennetty suunnitelma, jotta tiedämme, mitkä ovat suositeltavat ja tehokkaat energiavalinnat.

  Marios Matsakis (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, tämän aamun keskustelua kuunneltuani haluan esittää muutaman huomautuksen.

Ensinnäkin tieteellinen näyttö. Maapallon lämpenemisen ja sen syiden todistaminen on epäilemättä hyvin monimutkainen asia. Kyse ei ole koeputkitilanteesta, jossa laboratoriossa voidaan tehdä koe jonkin asian todentamiseksi tavalla tai toisella. Näyttö perustuu pitkän ajanjakson havaintoihin ja hyvin monimutkaisiin menetelmiin, ja tietenkin on myös epäilijöitä, joitakin tutkijoita, jotka ovat eri mieltä. Ei siinä ole mitään uutta. Tutkijat ovat tunnetusti erimielisiä: älkäämme unohtako, että monet tutkijat ovat epäilleet suuresti tupakoinnin karsinogeenista vaikutusta, ja he epäilevät sitä edelleen. Kaikkihan me tiedämme, mikä on totuus. Samahan tapahtui jo talidomidin ja ihmisalkioiden hyljeraajaisuuden syy-yhteyden osalta.

Toinen seikka on, että on korostettava maailmanlaajuista lähestymistapaa, sillä tiedämme, että Yhdysvaltojen, Kiinan ja Intian kaltaiset eniten saastuttavat valtiot tekevät kaikkein vähiten maapallon lämpenemisen torjumiseksi.

  Janez Podobnik, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Olen seurannut vilkasta keskusteluanne suurella mielenkiinnolla. Se on erinomainen pohja esittelijä Karl-Heinz Florenzin väliaikaiselle mietinnölle. Kiitän esittelijää ja onnittelen häntä mietinnöstä.

Keskustelunne laatu olisi eduksi mille tahansa parlamentille. Se oli hyvin kantaaottava, ja ymmärsin sen myönteiseksi kritiikiksi, sillä kaikki mielipiteet ovat arvokkaita, myös kriittiset.

Johdan keskustelustanne kaksi johtopäätöstä. Euroopan unioni on ja pysyy voimana, joka kykenee, luonnollisesti yhteistyössä kaikkialla maailmassa toimivien kumppaniensa kanssa, edelleen vaatimaan ilmastonmuutosta koskevaa vakavaa keskustelua. Toinen johtopäätös on, että ilmastonmuutos ei ole pelkästään ongelma, vaan se voi olla myös mahdollisuus. Voimme kuitenkin toimia sen osalta tehokkaasti pääasiassa maailmanlaajuisella tasolla.

Haluan myös todeta, että ilmasto- ja energiapaketillaan Euroopan unioni valmistelee menestyksekkäästi ja perusteellisesti kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla voimme tehokkaasti torjua ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Siirtyminen turvalliseen ja kestävään vähän hiiltä käyttävään talouteen vaikuttaa moniin politiikan aloihin, myös talouteen ja ihmisten jokapäiväiseen elämään. Monilla Euroopan unionin aloilla tarvitaan koordinoituja poliittisia toimenpiteitä. Tämän osalta kannatan ajatustanne, jonka mukaan meidän on toimittava yhdessä, eikä pelkästään maailmanlaajuisissa päätöksissä, vaan meidän on myös oltava yksimielisiä näihin poliittisiin toimenpiteisiin liittyvistä yksityiskohdista.

Erityisesti haluan mainita ilmastonmuutoksen ja energian välisen yhteisvaikutuksen. Tämän vuoksi on luotava tasapainoista yhteisön ja kansallista politiikkaa tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin alalla. Meidän on edistettävä kestävää liikennejärjestelmää, ja annettava jäsenvaltioille mahdollisuus ottaa käyttöön tarvittavat toimenpiteet ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Meidän on lisättävä energiatehokkuutta, erityisesti rakennuksissa, sekä muita energialähteitä kaikilla aloilla ja tiedotettava kuluttajille energian tehokkaasta käytöstä sosiaalisten vaikutusten vähentämiseksi sekä uusien mahdollisuuksien mahdollisimman tehokkaaksi hyödyntämiseksi.

Kuten Karl-Heinz Florenzin mietinnössä jo todetaan, ilmastonmuutosta käsittelevä tiede on vakiintunutta ja tunnustettua, ja se, että maapallon nykyinen lämpeneminen on seurausta ihmisen toiminnasta, on tieteellisesti kiistatonta.

Kommentoin lyhyesti poikkeavia kantojanne IPCC:n tieteellisestä kehyksestä. Tässä asiassa kannatan politiikan alan kunnioittamista. Euroopan parlamentti on arvostettu poliittinen foorumi. Tietenkin meidän on kunnioitettava myös tieteen alaa, joka kuitenkin on sitoutunut tutkimuksen eettisiin periaatteisiin ja tieteelliseen tarkkuuteen.

Emme kuitenkaan saa unohtaa myöskään kansalaisten, tavallisten ihmisten asemaa, sillä yksittäiset toimenpiteet vaikuttavat heihin elämänlaadun osalta, myös heidän laskiessaan perheensä taloutta ja suunnitellessaan tulevaisuuttaan.

Haluan erityisesti todeta, että vaikuttaa tärkeältä, että ilmastonmuutosta käsittelevä väliaikainen valiokunta on, kuten Guido Sacconi kertoi, pärjännyt hyvin ja tarkastellut ilmastonmuutosta kokouksissaan myönteisessä ilmapiirissä ja että se on myös suurella enemmistöllä antanut väliaikaisen mietinnön ilmastonmuutokseen liittyvistä tieteellisistä tosiasioista.

Olemme erityisen tyytyväisiä Euroopan parlamentin päätökseen jatkaa ilmastonmuutosta käsittelevän väliaikaisen valiokunnan toimivaltuuksia helmikuuhun 2009. Arvoisa puhemies, katsomme tämän olevan erityinen lisätodiste siitä, että Euroopan parlamentti tukee ilmastonmuutoksen alalla Euroopan unionin kunnianhimoista kansainvälisen tason politiikkaa toimillaan, joilla se huolehtii siitä, että sen poliittisia päätöksiä tukevat viimeisimmät tieteelliset tulokset.

Olemme tyytyväisiä myös tämänpäiväisessä keskustelussa esitettyyn ilmoitukseen, että ilmastonmuutoskeskustelua jatketaan, minkä olisi merkittävä Eurooppa-neuvoston maaliskuussa 2008 tekemien sitoumusten vakavaa noudattamista.

  Stavros Dimas, komission jäsen. − (EL) Arvoisa puhemies, kiitän kaikkia keskusteluun osallistuneita hyvin mielenkiintoisista puheenvuoroista.

Erityisesti haluan korostaa, että EU, joko EU-15 tai EU-27, saavuttaa Kioton tavoitteet, eikä siitä ole epäilystäkään. Koska olen tai toivon olevani komission jäsen seuraavat 18 kuukautta, vakuutan teille, ettei ole mitään mahdollisuutta, että epäonnistuisimme Kioton tavoitteiden saavuttamisessa. Sanon tämän, koska jo toteutetut ja nyt toteutettavat toimenpiteet varmistavat, että Kioton tavoite saavutetaan. Tämähän on vähintä mitä voimme tehdä tulevina vuosina. Tiedoksi, että aiemmin esittämänne luvut ovat oikeita. On todettava, että EU vähentää kasvihuonekaasupäästöjään, kun taas Yhdysvaltojen kaltaiset muut valtiot lisäävät niitä, ja merkittävästi nopeammin kuin vuonna 1990. Kuten totesitte, olimme vuonna 2005 kaksi prosenttia vuoden 1990 tasoa alempana, ja vuonna 2006 hieman alle kolme prosenttia EU:n 15 vanhassa jäsenvaltiossa, joilla on yhteinen tavoite. EU-27:n menestys on kuitenkin vieläkin suurempaa, sillä olemme suurin piirtein kahdeksan prosenttia alle vuoden 1990 tason. Kioton pöytäkirjassa annetun velvoitteiden täyttämisen määräajan päättyessä EU-15 on vähintään kahdeksan prosenttia ja EU-27 vähintään 11 prosenttia alle vuoden 1990 tason. On pantava merkille, että hieman yli kahdeksan prosentin lasku on hyvin myönteinen saavutus, sillä se auttaa meitä saavuttamaan vuoden 2020 ja myöhemmät tavoitteet.

Väliaikaisen mietinnön mukaan tieteellisillä havainnoilla on suuri merkitys kansainvälisissä neuvotteluissa, sillä ne antavat meille mahdollisuuden rohkeisiin toimenpiteisiin. Ne toimivat perustana Kööpenhaminan konferenssia edeltävän ajan neuvotteluihin esitettävien ehdotusten soveltuvuuden arvioinnissa.

Päätöslauselmassa muistutetaan hallitsemattomaan ilmastonmuutokseen liittyvistä vaaroista, jotka vaikuttavat monin tavoin ihmiskuntaan ja joilla on vakavia vaikutuksia talouteemme ja kulttuuriperinteisiin.

Päätöslauselmassa korostetaan aivan perustellusti sitä, kuinka tärkeää on välttää ilmaston suuria häiriöitä, kuten Amazonin sivujokien kuivumista ja suurten jäämäärien sulamista molemmilla navoilla.

Minusta on yhtä tärkeää korostaa ilmastonmuutoksen todennäköisiä vaikutuksia kansainvälisen turvallisuuden, elintarvike- ja vesipulan, resurssien hallintaan liittyvien kiistojen ja kasvavan maastamuuton aloilla. Kansainväliseen yhteisöön kohdistuu yhä suurempia paineita äärimmäisten sääolojen aiheuttamien ympäristökatastrofien ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien väkivaltaisten selkkausten vuoksi. Viimeaikainen elintarvikkeiden hintakriisi on tähän mennessä kouraantuntuvin esimerkki siitä, mitä voi tapahtua: äärimmäiset sääolot aiheuttavat monin paikoin maailmassa yhä pienempiä satoja. Valitettavasti tilanne ei vaikuta väliaikaiselta tai poikkeukselliselta, vaan siitä on tulossa pysyvä ja toistuva, eikä sitä voida valvoa ilman radikaaleja muutoksia maatalouspolitiikkaan ja viljelykäytäntöihin.

Tässä vaiheessa haluan mainita joitakin muita mietinnössä esitettyjä aiheita. Aloitan tarkastelemalla kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä asianmukaisin toimin kehitysmaiden kansallisella tasolla. Tarvitaan tukea ja teknologian tarjoamia mahdollisuuksia. On rahoitettava teknologian siirtoa ja tuettava näiden valtioiden hallinnon valmiuksia, jotta päästövähennyksiä voidaan mitata, kirjata ja tarkistaa. Tämä ajatus on Balin toimintasuunnitelman neuvottelujen keskiössä. Kuten Balilla todettiin, kehitysmaiden mahdolliset toimet riippuvat sekä teollisuusmaiden vakavista sitoumuksista päästöjen vähentämiseen että myös näiden valtioiden merkittävistä pyrkimyksistä tarjoa rahoitusta, erityisesti teknologian siirtoon ja tarvittavien hallinnollisten valmiuksien luomiseen.

On tärkeää, että EU hyödyntää jokaista vuoropuhelumahdollisuutta suurimpien kehitysmaiden kanssa, jotta päästään sopuun siitä, mitä tämä tarkalleen ottaen tarkoittaa ja kuinka EU voi tukea tällaisia toimia, joko yhteistyössä politiikkaa laadittaessa, teknisessä tuessa, tietotaidon siirtämisessä ja kannusteiden tarjoamisessa CO2-markkinoilla tai rahoitusavulla. Kaikilla aloilla voidaan toteuttaa toimenpiteitä, myös energiankäytöstä seuraavien päästöjen alalla ja metsien loppumisen alalla.

Tarkastelen nyt keskustelun tieteellistä näkökohtaa. Komissio on täysin samaa mieltä siitä, että tieteelliset havainnot on saatava kansalaisten tietoon. Kuluttajien on oltava valmistautuneita ja entistä tietoisempia siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja syntyy heidän elintavoistaan ja kulutustottumuksistaan. Kansalaisten lisääntyneen tietoisuuden lisäksi tarvitaan kuitenkin myös voimakkaita taloudellisia kannustimia yrityksille, jotta ne vähentäisivät tarjoamistaan tuotteista ja palveluista syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä.

Siirtyminen vähän hiilidioksidia tuottavaan talouteen on tarpeen maailmanlaajuisesti. Tämä on mahdollista vain järjestelmällisin ja koordinoiduin toimenpitein kaikkien alojen päästöjen vähentämiseksi.

Nyt yhteispäätösvaiheessa oleva ilmastonmuutosta ja energiaa koskeva toimenpidepaketti antaa meille hyvän mahdollisuuden siirtymiseen. Se antaa meille myös mahdollisuuden näyttää, että kunnianhimoinen ilmastopolitiikka on sekä toteuttamiskelpoinen että laajasti eduksi talouksillemme ja yhteisöillemme.

Jatkamme hyvin rakentavaa yhteistyötämme tämän merkittävän poliittisen toimenpidepaketin osalta, ja pääsemme toivoakseni sopimukseen mahdollisimman pian tänä vuonna.

Lopuksi onnittelen Euroopan parlamenttia sen merkittävästä panoksesta pyrkimyksissä torjua ilmastonmuutosta ja kiitän Karl-Heinz Florenzia erinomaisesta työstä.

Toivon parlamentin jatkavan tätä rakentavaa toimintaa. Toivon yhteistyömme ja näkemysten vaihtomme jatkuvan, niin ilmastoa ja energiaa koskevan toimenpidepaketin osalta kuin Poznańin ja Kööpenhaminan konferenssiin valmistautumista koskevissa neuvotteluissa.

  Karl-Heinz Florenz, esittelijä. − (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, paljon kiitoksia loppupuheenvuoroistanne, jotka olivat hyvin rohkaisevia. Uskon, että olemme kyenneet löytämään yhteisymmärryksen täällä parlamentissa, ja yhteisymmärrys luonnollisesti velvoittaa meidät toteuttamaan lisää tieteellisiä tutkimuksia ja eliminoimaan jäljellä olevat epäilykset, sillä loppujen lopuksi, millä ihmisen tiedon alalla ei esiintyisi epäilyksiä? Esittelijänä toivon varmasti näin tapahtuvan.

Olen kiitollinen minulle tänään ystävällisesti esitetyistä kehuista, ja haluan toimittaa ne eteenpäin taustalla toimineille henkilöille, jotka ovat tehneet kovasti työtä tämän mietinnön parissa. Käytän tilaisuutta esittääkseni heille vielä kerran lämpimät kiitokset.

Tämän päivän keskustelua kuunnellessa voi saada vaikutelman, että me kiistelemme hiilidioksidista. Totean seuraavaa: meillä on myöhemmin paljon muita kiistanaiheita, sillä hiilidioksidipäästöt ovat vain jäävuoren huippu. Toki kyse on vakavasta asiasta, siitä ei ole epäilystäkään, mutta todellinen haaste on se, kuinka toimimme kestävän kehityksen strategioidemme kanssa. Kuinka meidän olisi huolehdittava planeetta maastamme, jonka annamme lapsillemme perinnöksi? Energiavarat, joita nyt poltamme loppuun, ovat syntyneet miljoonien vuosien aikana, ja me tuhlaamme ne vain noin tuhannessa vuodessa. Haasteena on siis se, kuinka saamme polttoainelitran riittämään kaksi kertaa niin pitkälle kuin nyt. Tämä on tavoitteemme, ja sitten olemme toteuttaneet tehtävämme. Se on suuri haaste, joka meidän on kohdattava: on lisättävä tehokkuutta Euroopassa, kehitettävä huipputeknologiaa, käytettävä tätä teknologiaa itse – sehän on sanomattakin selvää – ja myytävä sitä tuottoisasti ympäri maapalloa työpaikkojen luomiseksi. Minusta tämä on mahdollisuus, ja pyydän teitä kaikkia auttamaan tarttumaan tähän mahdollisuuteen kaksin käsin.

Kiitän vielä kerran kaikkia, mutta työjärjestystä ajatellen haluan kiinnittää huomionne vielä yhteen seikkaan. Aivan tämän keskustelun alusta alkaen on ollut vallalla ikävä väärinkäsitys 10 artiklan käännöksestä, jonka mukaan minä tuomitsisin jotain. Se ei ole lainkaan luonteeni mukaista. Voi olla, etten hyväksy jotain, mutta en koskaan tuomitse mitään. Sanon suoraan: minusta on tärkeää korostaa, että parlamentissa on ongelma, joka koskee huonoa käännöstä, joka vaivaa koko mietintöä, ja toivon teidän kiinnittävän huomiota oikein muotoiltuihin tarkistuksiin, joita on esitetty.

Kiitän kaikkia tähän osallistuneita ja kehotan teitä tekemään kanssamme yhteistyötä tämän prosessin seuraavassa, vaikeammassa vaiheessa, nimittäin sen ratkaisemisessa, kuinka meidän olisi vastattava näihin tieteellisiin tosiasioihin.

  Puhemies. − (ES) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan klo12.00.

Kirjalliset kannanotot (142 artikla)

  Neena Gill (PSE) , kirjallinen. – (EN) Jotta voisimme menestyksekkäästi hallita ilmastonmuutosta, markkinoiden on mukauduttava siten, että ne huomioivat hiilen ympäristökustannukset. Saastuttajien on maksettava. Meidän on käytettävä kaikkia poliittisia välineitä, kuten alv-vähennyksiä, päästökauppaa ja tukia muuttaaksemme kuluttajien ja yritysten käyttäytymistä, jotta näillä on enemmän kannustimia valita luonnonmukaisia vaihtoehtoja. Kuten Nicholas Stern korosti, ilmastonmuutoksen taloudelliset ja sosiaaliset kustannukset ovat katastrofaalisia.

Olen tämän vuoksi vahvasti eri mieltä niiden parlamentin jäsenten kanssa, jotka kiistävät ilmastonmuutoksen. Heidän tarvitsee vain tarkastella luonnonkatastrofien yhä kasvavaa määrää ja toistuvuutta kaikkialla maailmassa todetakseen sen vaikutukset. Nämä katastrofit ovat selvästi herätyssoitto, jotta toteuttaisimme enemmän toimia.

EU:lla on perusteltu asema ilmastonmuutoksen torjunnassa, ja sen on näytettävä esimerkkiä ja ohjattava muita valtioita. Tarvitaan enemmän vuoropuhelua voimakkaan talouskasvun maiden Intian ja Kiinan kanssa sen varmistamiseksi, että niiden kasvu ei kasvata maailman päästöjä yhtä paljon kuin EU ja Yhdysvallat ovat kasvattaneet viimeksi kuluneen vuosisadan aikana. Tarvitaan todellakin teknologian siirtoa EU:sta kehitysmaihin, jotta ne voivat välttää hiili-intensiivisen teollisen kehityksen ja loikata suoraan vähähiiliseen talouteen.

  András Gyürk (PPE-DE) kirjallinen. – (HU) On ehdottoman tärkeää ottaa huomioon tieteelliseen näyttöön perustuvat ilmastonmuutosta koskevat tosiseikat tehtäessä tätä koskevia päätöksiä. Loppujen lopuksi vääriin päätelmiin perustuvien väärien päätösten tekemisen riski on vähintään yhtä suuri, kuin toimettomuuden riski. On pantava merkille yksi seikka: ilmastonmuutos on tosiasia, joka voidaan todentaa tieteellisesti, ja tarvitaan nopeita ja tehokkaita toimenpiteitä sen korjaamiseksi.

Tieteellisten tosiasioiden vakava pohdinta voi myös auttaa meitä arvioimaan sitä, kuinka markkinapohjaiset ympäristönsuojeluvälineet voivat osaltaan vahvistaa ympäristön laatua. Katsomme, että jäsenvaltioiden on tehtävä enemmän ympäristöystävällisten kannustimien yleistämiseksi. Päästökauppajärjestelmän luominen, jolla tarkastellaan päästöjen vähentämistä markkinamekanismien perusteella, on myönteistä kehitystä. Järjestelmän toiminta todistaa, että markkinat, kilpailu ja ympäristönsuojelu eivät sulje pois toisiaan.

Unkarissa monet esimerkit osoittavat, kuinka väärät johtopäätökset voivat johtaa väärien päätösten tekemiseen. Biomassan tuotanto tarkoittaa todellisuudessa puun polttamista, joten biopolttoaineiden voimakkaan tukemisen haitalliset vaikutukset ovat yhä selvempiä. Näillä kahdella alalla käyttöön otetut toimenpiteet eivät täytä kestävyysvaatimuksia, eikä niillä sitä paitsi tarjota markkinaystävällistä vastausta ongelmaan.

Haluamme korostaa, että ilmastonmuutos edellyttää toimenpiteitä, joissa ei pelkästään oteta huomioon tieteellisiä havaintoja vaan myös sallitaan markkinamekanismien tehdä tehtävänsä.

  Eija-Riitta Korhola (PPE-DE) , kirjallinen. – (FI) Arvoisa puhemies, päätöslauselmamme ilmastonmuutokseen liittyvistä tieteellisistä tosiasioista sisältää useita tärkeitä huomioita, joihin on helppo yhtyä. On pakko kuitenkin todeta, että se sisältää kiusaannuttaviakin seikkoja. Tieteen historiassa on varoittavia esimerkkejä. Filosofina en näe aivan vaarattomana ajatusta poliitikosta tulkitsemassa tieteen tuloksia, vetämässä niiden mutkia suoriksi tai jopa holhoamassa niitä – puhumattakaan että "tuomitaan" joitakin tulkintoja. Mistä tämä tarve nousee, miksi sellaista pitää ylimalkaan todeta? Kysymys on uskottavuudestamme, jota tulemme kipeästi tarvitsemaan ilmastonmuutosta torjuessamme.

5 kohdassa esitetään, että ihmisen ensisijainen osuus on "todistettu" tieteellisesti. IPCC ei missään kohdin väitä näin; raportissa puhutaan todennäköisyyksistä. Ihmisen osuudella viime vuosikymmenen lämpenemisessä on huomattava todennäköisyys.

7 kohta korostaa tieteellisten tulosten "osoittavan selvästi, miten ilmastonmuutos tapahtuu lähitulevaisuudessa noudattaen erilaisia alueellisia malleja". Juuri tätä emme vielä tiedä – viime viikolla ilmastomallintajat vetosivat Readingissä julkilausumassaan supertietokoneiden tarpeesta. Kysymys siitä, millaiset ovat ilmastonmuutoksen alueelliset vaikutukset, on nykyisen ilmastotieteen vastauskeinojen ulottumattomissa, osittain riittämättömän tietokonekapasiteetin vuoksi.

8 kohdassa mainitaan ilmastonmuutoksen käännekohdiksi mm. Grönlannin ja Etelänapamantereen jääpeitteen sulaminen. Jääpeitteen sulamista koskeva tieto on toistaiseksi hyvin ristiriitaista, sillä sekä Grönlannin että Etelämantereen ydinosissa jään paksuus lisääntyy.

Itse en myöskään olisi syyllistämässä ja tuomitsemassa ilmastonmuutoksen epäilijöitä tai kriitikoita kuten 10 kohdassa on tehty. Varsinkaan poliitikkojen ei tulisi tällaista harjoittaa vaan jättää asia tieteen toimijoiden keskusteltavaksi.

  Marian-Jean Marinescu (PPE-DE) , kirjallinen. – (RO) Ilmastonmuutosta käsittelevä väliaikainen valiokunta voi esittää suosituksia ja tarjota ratkaisuja Euroopan unionin tämän alan tulevaa politiikkaa varten, selkeään tieteelliseen näyttöön perustuvia suosituksia ja ratkaisuja ja varsinkin Euroopan kansalaisten vankalla tuella.

Tieteellinen näyttö on kiistatonta. Karl-Heinz Florenzin mietintö on laaja-alainen ja siinä todistetaan, että tieteelliset tiedot ovat riittäviä tiukkojen poliittisten päätösten tekemiseksi ja konkreettisten toimien käynnistämiseksi niin Euroopan tasolla kuin koko maailman tasollakin ilmastonmuutoksesta vastuussa olevien ihmisen toimien vähentämiseksi radikaalisti ja niiden vaikutusten lieventämiseksi.

Tutkimuksen on oltava jatkuvaa erityisesti uuden teknologian, uusiutuvan energian ja biopolttoaineiden aloilla, jotta voidaan löytää tasapaino taloudellisen kilpailukyvyn ja sosiaalisen kehityksen säilyttämiseksi sekä elintarvike- ja energiavarmuuden takaamiseksi, sillä ne ovat olennaisia tekijöitä Euroopan kansalaisten hyvinvoinnin kannalta.

Tiedeyhteisön ja poliittisten edustajien on yhdistettävä voimansa ja tuettava toimia kansalaisten tietoisuuden lisäämiseksi sekä kansalaisten osallistumisen kannustamiseksi konkreettiseen toimintaan, sillä hyvien käytäntöjen vaihto, kansainvälinen, alueellinen ja varsinkin rajat ylittävä yhteistyö ja vuoropuhelu sekä kansalaisten välitön osallistuminen ovat tehokkaimmat keinot ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

  Sirpa Pietikäinen (PPE-DE) , kirjallinen. – (EN) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Euroopan unioni on viime vuosina ollut yksi kansainvälisistä toimijoista, joka on viitoittanut tietä kestävän maailmanlaajuisen ilmastopolitiikan kehittämisessä. Tämä asema EU:n on säilytettävä myös tulevaisuudessa.

Kiitän esittelijää ja valiokuntaa onnistuneesta mietinnöstä. Se auttaa vahvistamaan kantaa tieteellisestä perustasta, jonka pohjalta ilmastonmuutoksen hallitsemiseksi tehtävä työ on toteutettava. On pantava merkille, että tiede ja sen mukanaan tuoma tieto muuttuvat jatkuvasti uuden teknologian ja uusien havaintojen myötä. Meidän on siis oltava avoimia kaikelle tätä ilmiötä koskevalle tiedolle ja kunnioitettava myös eriäviä mielipiteitä.

On hyvin tärkeää reagoida päättäväisesti ilmastonmuutokseen. Tähän mennessä kaikkien neljän hallitusten välisten paneelien on pitänyt tarkistaa edeltäjiensä arvioita ilmastonmuutoksen toteutumisvauhdista. Ilmiö on kasvanut nopeammin kuin yhteisön varhaisemmissa arvioissa oletettiin. Nytkin on ilmeisesti syytä tarkistaa edellisen IPCC:n arvioita. Yhdysvaltojen avaruusvirasto NASA:n tutkimukset osoittavat, että ilmastonmuutoksen hallinta edellyttää radikaalimpia toimia, sillä ilmastonmuutoksen aiheuttamaa ilmakehän kaasupitoisuutta on rajoitettava entistä tiukemmin radikaalien muutosten välttämiseksi.

EU:n on otettava huomioon lisääntyvä tieteellinen yksimielisyys siitä, että hiilidioksidipäästöjä on leikattava entistä radikaalimmin maapallon lämpenemisen hidastamiseksi IPCC:n suositusten mukaisesti. Tarkasteltuani tilannetta huolellisesti pelkään, etteivät EU:n ilmastopaketin tavoitteet ole riittävän kunnianhimoisia. Unionin on nyt toteutettava paljon määrätietoisempia pyrkimyksiä ekotehokkaiden yhteisöjen luomiseksi unionissa. Ympäristöystävällisen nykyaikaistamisen on oltava ohjaava periaate kaikilla EU:n politiikan aloilla. Kyky muuttua tämän vallankumouksen myötä on myös tärkein tekijä, joka vaikuttaa EU:n kansainväliseen kilpailukykyyn.

  Daciana Octavia Sârbu (PSE) , kirjallinen. – (RO) Ilmastonmuutoksen torjunnasta on tullut yhä useammin tarkasteltu aihe kansainvälisten organisaatioiden esityslistoilla. Vuoden 2007 huippukokouksessa päätettiin 20 prosentin tavoitteesta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä ja uusiutuvien energialähteiden käytössä vuoteen 2020 mennessä, ja sen jälkeen maapallon lämpenemisestä on tullut painopisteala jokaisessa maailman valtiossa.

Päätöstä seurasivat muut merkittävät kansainväliset tapahtumat, kuten Heiligendammin G8-huippukokous, Yhdistyneiden Kansakuntien neuvoston ilmastonmuutoskeskustelu tai Balin toimintasuunnitelma. Näiden kansainvälisten tapahtumien jälkeen on saatu aikaan tieteellinen yhteisymmärrys siitä, että maapallon lämpeneminen perustuu ihmisen toimintaan, ja tutkimuksen ja tietojen keruun tulokset ovat riittäviä kiireisten toimien aloittamiseksi ja poliittisten päätösten tekemiseksi kaasupäästöjen vähentämisestä. On tärkeää perustaa sopeutumisrahasto ja ottaa metsät mukaan uuteen ilmastonsuojelusopimukseen. Näin pyritään välttämään metsäkatoa sekä hiilipäästöjä, joiden aiheuttajia ovat metsäpalot.

Kansalaisten tietoisuuden lisääminen siten, että esitetään tieteellistä näyttöä ihmisen vaikutuksesta maapallon ilmastoon, on tärkeä tehtävä EU:n kansalaisten tuen saamiseksi hiilipäästöjen vähentämistä koskeville poliittisille toimille.

  Andres Tarand (PSE) , kirjallinen. – (ET) Ilmasto muuttuu, ja se johtuu ihmisen toiminnasta. Kun neljäkymmentä vuotta sitten otin jäänäytteitä etelänavan tutkimusasemalla, emme vielä olleet tästä tietoisia. Nyt hallitusten välinen ilmastopaneeli, joka kokoaa tuhansien tutkijoiden työn, on tarjonnut riittävää näyttöä siitä, että ilmastonmuutos todella tapahtuu, ja meidän tehtävämme on toimia lisänäytön hankkimisen sijaan. Tässä olen täysin samaa mieltä esittelijän Karl-Heinz Florenzin valitsemasta lähestymistavasta.

Euroopan unionin on oltava kunnianhimoinen ja valittava lähempänä 30 prosenttia oleva tavoite kasvihuonekaasujen vähentämisessä vuoteen 2020 mennessä. Muutoin asia monimutkaistuu muiden valtioiden todellisia sitoumuksia odotettaessa. On outoa, että korkea-arvoinen foorumi äänestää yksimielisesti yleisten tavoitteiden yksityiskohdista, mutta kun on kyse autojen pakokaasujen hiilidioksidipäästösisältöä koskevista tavoitteista tai monista muista erityistoimenpiteistä, ei enää pyritäkään kunnianhimoisiin tavoitteisiin. Näin ei torjuta tehokkaasti ilmastonmuutosta.

Kannatan tarkistusehdotuksia, joissa kiinnitetään huomiota valtamerien ja merien tilanteen yksityiskohtaisempien tutkimusten ja mallien sekä ilmastonmuutoksen kaloihin kohdistuvien vaikutusten tutkimisen tarpeeseen. En kuitenkaan voi hyväksyä useita tarkistusehdotuksia, joissa esitetään epäilyksiä siitä, onko ilmastonmuutos todella toteutumassa, korostetaan fossiilisten polttoaineiden ja ydinenergian merkitystä ja pilkataan uusiutuvan energian kehittämistä.

Katson ilmastonmuutosta käsittelevän parlamentin väliaikaisen valiokunnan auttaneen lisäämään eri alojen edustajien tietoisuutta ja laatimaan yhteistä kantaa. Kompromissiratkaisuna valiokunnan toimikauden jatkaminen yhdeksällä kuukaudella Poznanin kokoukseen asti on perusteltu. Pidempi jatkoaika olisi saattanut merkitä sitä, että teemme tärkeää työtämme liiaksi vaaleja silmällä pitäen.

  Gabriele Zimmer (GUE/NGL) , kirjallinen. – (DE) Äänestin mietinnön puolesta. Kiireellisesti tarvitun ilmastonmuutosta koskevan keskustelun on perustuttava vankkoihin tieteellisiin tosiasioihin. Näitä tarjotaan Karl-Heinz Florenzin väliaikaisessa mietinnössä. Mietinnön on saatava merkittävä asema niin julkisessa keskustelussa kuin komissiossa ja neuvostossakin. Tieteellisiä havaintoja kasvihuoneilmiöstä on ollut saatavilla jo yli 180 vuoden ajan.

Erityisistä sosiaalisista syistä tieto elämän luontoon ja ilmastoon liittyvään perustaan kohdistuvasta uhasta jätettiin huomiotta, mikä esti nopeat toimet ja tekee niin edelleen. Meidän on joko ryhdyttävä toimeen kansainvälisen yhteistyön perusteella rajataksemme lisätuhot ja torjuaksemme ennakoidut katastrofit, jotka vaikuttavat voimakkaimmin aluksi maailman köyhimpiin ihmisiin, tai sitten jatkamme tiellä kohti tuhoa. Tosiasiat osoittavat vakuuttavasti, että tarvitaan pikaisia toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja että meidän on rajattava lämpeneminen alle kahteen asteeseen muuttamalla elintapojamme ja kulutustottumuksiamme sekä hyväksymällä poliittisia ja sosiaalisia kriteerejä ja kehyksiä. Kannatan esittelijän väitettä, jonka mukaan ei ole kyse päästöjen arvoista kiistelemisestä. Keskustelussa on nyt keskityttävä kestävään kehitykseen.

EU:n kestävän kehityksen strategiassa on otettava huomioon nämä ongelmat ja lopulta on laadittava politiikkaa kestävälle perustalle. Tämä edellyttää poliittisten painopistealojen muuttamista. Jokainen hukkaan heitetty päivä voi olla tuhoisa, eikä tätä voida puolustella.