Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 21. toukokuuta 2008 - Strasbourg

7. Äänestysselitykset

Suulliset äänestysselitykset

− Euroopan parlamentin istuntokalenteri 2009

  Toomas Savi (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, esitän vain lyhyen huomautuksen ensi parlamentin ensi vuoden istuntokalenterista. Vaikka parlamenttivaalit on vahvistettu pidettäväksi ajanjaksolla 4.–7. kesäkuuta, mikä lyhentää toimikauteni viikon viittä vuotta lyhyemmäksi, olen iloinen siitä, ettei vaaleja pidetä 11.–14. kesäkuuta. Virossa vaalit pidetään perinteisesti sunnuntaipäivänä, mutta jos parlamenttivaalit olisi pidetty 14. kesäkuuta – kansallisena surupäivän, jolloin muistelemme Neuvostoliiton viranomaisten vuonna 1941 suorittamia joukkokarkotuksia – liput olisivat kaikkialla Virossa liehuneet puolitangossa. Se ei olisi ollut iloinen päivä järjestää Euroopan parlamentin vaaleja.

  Bernd Posselt (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, tämä oli viimeinen äänestys istuntokalenterista tällä lainsäädäntökaudella, ja olemme torjuneet viisi yritystä asettaa kyseenalaiseksi parlamentin Strasbourgin istuntopaikka, parlamentin ainoa istuntopaikka, irrationaalisin tarkistuksin.

Haluan kuitenkin sanoa, että meidän olisi toteutettava kattava uudistus, sillä loppujen lopuksi on kyse rahasta ja hiilidioksidipäästöistä. Tahdon sanoa, että jos keskittyisimme vuoden 12 täysistuntoviikkoon ja hyödyntäisimme täysimääräisesti näiden viikkojen kaikki viisi päivää, pääsisimme eroon kalliista ja tarpeettomista Brysselin mini-istunnoista ja voisimme korvata ne vaalipiiriviikoilla. Tämä saattaisi meidät lähemmäs kansalaisia ja antaisi meille enemmän aikaa varsinaiseen työhömme. Se olisi myös paljon halvempaa, leikkaisimme hiilidioksidipäästöjämme, ja kaikki tämä voitaisiin saavuttaa omilla päätöksillämme ilman muutoksia perussopimuksiin. Kun perustussopimuksia ei muuteta, meidän pitäisi hyödyntää nykyisiä perussopimuksia mahdollisimman rationaalisesti ja tehokkaasti. Tämän vuoksi katson, että meidän olisi sovellettava ehdottamaani lähestymistapaa.

− Mietintö: Papadimoulis (A6-0102/2008)

  Fiona Hall (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, kun asetus tuli parlamentin ensimmäiseen käsittelyyn, vastustin pyrkimyksiä sallia elohopean varastointi ei pelkästään suolakaivoksissa vaan myös maanalaisissa jätteenkäsittelylaitoksissa. Oli selvää, että anhydriittikaivokset sisällytettäisiin laajempaan määritelmään, ja tämä herätti vaalipiirissäni suurta huolta Billinghamin asukkaissa, jotka taistelevat asuntojensa alla sijaitsevien entisten anhydriittikaivosten jätteidenkäsittelyssä käyttöä koskevia suunnitelmia vastaan. Valitettavasti tekstissä, josta tänään äänestettiin toisessa käsittelyssä, esitettiin mahdollisuus varastoida elohopeaa muihin kuin suolakaivoksiin, erityisesti maanalaisiin kalliokerrostumiin. Koska Billinghamin anhydriittikaivokset sopivat tähän hyväksyttyjen sijoituspaikkojen uuteen määritelmään, katsoin tarpeelliseksi äänestää tyhjää kompromissipaketista, sillä toisessa käsittelyssä ei ole lopullista äänestystä. Tämä siis vaikka olenkin aivan samaa mieltä elohopean viennin kieltämisestä Euroopasta.

  Alojz Peterle (PPE-DE). - (SL) Ilahduin tästä mietinnöstä, sillä siinä yhdistyvät kaikki tarvittavat osatekijät asian ratkaisemiseksi nopeasti. Olen iloinen siitä, että parlamentti, komissio ja neuvosto onnistuivat saamaan aikaan kompromissinäkemyksen, ja näin olemme todella osaltamme vaikuttaneet muutosvoimaan. Toisenlainen ratkaisu olisi merkinnyt ratkaisun viivästymistä pitkäksi aikaa.

Paljon kiitoksia.

− Mietintö: Nassauer (A6-0154/2008)

  Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Nyt vakavia ympäristörikoksia ja kansanterveyteen kohdistuvia rikoksia ei enää voida katsoa pelkiksi rikkomuksiksi, kuten tähän asti on ollut mahdollista joissakin valtioissa, esimerkiksi Italiassa ja Kyproksessa. Tämän vuoksi kannatin direktiiviä, jolla velvoitetaan kaikki valtiot sisällyttämään lainsäädäntöönsä kahden vuoden kuluessa asianmukaiset rikosoikeudelliset seuraamukset euroskeptikkojen vastustuksesta huolimatta. Toisaalta monien muiden valtioiden tavoin Tšekin tasavallassa on otettava käyttöön oikeushenkilöiden rikosoikeudellinen vastuu, joka entisissä sosialistivaltioissa on historiassa tuntematon käsite. Meidän on päätettävä, seuraammeko Saksan mallia, jossa oikeushenkilöiden lainrikkomista tarkastelevat hallintoviranomaiset, vai valitsemmeko Ranskassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja nyt myös Sloveniassa sovellettavaa oikeusviranomaismallia. Meidän on myös päätettävä, katsotaanko vastuulliseksi oikeushenkilö kokonaisuudessaan vaiko sen hallinto. Pelkään, etteivät kaksi vuotta riitä täysimääräiseen täytäntöönpanoon.

  Roger Helmer (NI). - (EN) Arvoisa puhemies, äänestin toimenpidettä vastaan. Minusta ilmastoa koskeva pelko ja ympäristönsuojelu ovat nopeasti saamassa uskonnon ominaispiirteitä. Molemmat perustuvat tosiseikkojen sijaan uskoon. Mahdollisuutta päästökauppaan on aivan perustellusti verrattu keskiaikaiseen anekauppaan. Nyt jäsen Nassauer esittelee jonkinlaisen ympäristöalan jumalanpilkkaa koskevan lain.

Suhtaudun joka tapauksessa varsin varautuneesti siihen, että ympäristöasioita ratkaistaan rikosoikeudella siviilioikeuden sijaan. Todellinen ongelma tässä on kuitenkin yhteisön lainsäädännön laajentaminen. Edustamani ihmiset haluavat Eurooppaan kauppaa ja yhteistyötä, eivät poliittista unionia eivätkä yhteisön oikeusjärjestelmää. Meidän on vastustettava jokaista pyrkimystä luoda yhteisön vastuuta ja yhteisön toimivaltaa näillä aloilla.

  Syed Kamall (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, vaikka mietinnöstä ilmeisesti poistetaankin viittaukset erityisiin seuraamuksiin, siinä viitataan siihen, mitkä toimet olisi katsottava jäsenvaltioissa rikolliseksi toiminnaksi. Pohtikaamme siis tilannetta, jossa joku vaalipiirissäni – Lontoossa, maailman mahtavimmassa suurkaupungissa, maailman mahtavimman valtion pääkaupungissa – toteuttaa teon, joka ei Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännön (joka on syntynyt common law -perinteen ja järjen perusteella) mukaan ole rikollinen teko, mutta joka meidän tällaisen ylhäältäpäin ohi vaalipiirini kansalaisten sanelemamme ja järjen sivuuttavan yhteisön lain mukaan on nyt EU:n lainsäädännössä rikollinen teko.

Mihin tämä johtaa? Kuinka vaalipiirissäni vastataan tähän? Minäpä kerron, kuinka he vastaavat. He sanovat: ”Mitä pelleilyä tämä on? Miksi jokin, mikä ei Yhdistyneen kuningaskunnan järkevän lainsäädännön mukaan ole rikollinen teko, on rikollinen teko yhteisön lainsäädännön perusteella? On aika lähteä Euroopan unionista!” Meidän on siis varottava ajamasta Yhdistynyttä kuningaskuntaa ulos EU:sta.

  Giuseppe Gargani (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, pyysin puhemieheltä lyhyttä puheenvuoroa sen jälkeen kun Hartmut Nassauerin mietintö ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin oli hyväksytty.

Haluan erityisesti onnitella esittelijää, sillä tämä on hyvin merkittävä mietintö. Valiokunnassa käytiin laaja keskustelu, ja saimme aikaan hyvin viisaan ja korkealaatuisen kompromissiratkaisun Monica Frassonin avulla. Katson todellakin tarpeelliseksi korostaa tätä erityisalaa valiokunnan työssä ja onnitella erityisesti esittelijää Hartmut Nassaueria.

  Bogusław Sonik (PPE-DE). – (PL) Viitaten Hartmut Nassauerin mietintöön minun on kerrottava, että äänestin sen puolesta. Vaikka kaikki jäsenvaltiot ovat hyväksyneet samat säännökset, niitä täytäntöönpannaan monin eri tavoin. Tämä rohkaisee epämieluiseen käytökseen, jossa vastuuttomat yrittäjät siirtävät taloudellisen toimintansa valtioihin, joissa ympäristörikoksista määrättävät rikosoikeudelliset seuraamukset ovat lievempiä. Tämä vaikuttaa erityisesti Euroopan unionin uusiin jäsenvaltioihin. On korostettava, että rikollisjärjestöjen tekemät rikokset ovat yhä merkittävämpiä ja että ympäristörikokset ovat yhä useammin luonteeltaan rajat ylittäviä.

Olen samaa mieltä esittelijän kannasta, että direktiiviehdotuksessa määritetty lainsäädäntökehys on merkittävä panos ympäristön tehokkaaksi suojelemiseksi ja voi taata ympäristösuojelulainsäädännön yhdenmukaisen ja vastuullisen täytäntöönpanon yhteisössä. Asianmukaisesti koulutetut virkamiehet ovat ehdoton edellytys lainsäädännön tehokkaalle täytäntöönpanolle ja ympäristörikosten tosiasialliselle torjumiselle. Jäsenvaltioiden velvoitteiden tarkentamista koskeva ehdotus on tämän vuoksi selvästi asiaankuuluva.

Haluan esittää seuraavan huomautuksen Yhdistynyttä kuningaskuntaa edustavalle jäsenelle, joka kenties ponnistelee väärinkäsityksen perusteella. Me emme luo uutta yhteisön lainsäädäntöä määrätäksemme seuraamuksia. Se on osoittautunut mahdottomaksi. Sen sijaan me vaadimme jokaista jäsenvaltiota täytäntöönpanemaan tarvittavaa lainsäädäntöä omissa oikeusjärjestelmissään sen varmistamiseksi, että samanlaisiin rikoksiin sovelletaan yhdenmukaisia rangaistuksia koko Euroopan alueella.

− Mietintö: Hall (A6-0077/2008)

  Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Tänään, 21. toukokuuta, lyödään jälleen naula euroskeptikkojen arkkuun, sillä olemme yhdessä neuvoston kanssa hyväksyneet yhteisen päätöksen, joka auttaa osaltaan siirtämään televiestintätaajuuksia koskevat käyttöoikeudet 27 jäsenvaltiolta Euroopan unionille. Tämä osoittaa Euroopan unionin painoarvon. Jos jäsenvaltiot eivät itse kykene hallinnoimaan jotain menestyksekkäästi, ne uskovat tehtävän unionille Euroopan kansalaisten edun vuoksi. Nyt on kyse lainsäädännöllisten esteiden poistamisesta satelliittivälitteisen matkaviestintäpalvelujen hätäviestintään, puolen miljardin ihmisen henkien, terveyden ja omaisuuden pelastamiseen käytön kehittämiselle tulevaisuudessa. Laivoissa ja lentokoneissa käytetään jo tätä järjestelmää, joka nykyteknologian ansioista mahdollistaa myös kaksisuuntaisen multimedian, televisiolähetysten haun satelliittien avulla sekä laajakaistaiset Internet-yhteydet. Tästä päätöksestä ei kuitenkaan pidä tulla normi televiestintäalalle. Yksinoikeudet muihin taajuuksiin ovat edelleen kansallisten sääntelijöiden hallinnassa. Toivon jossain määrin euroskeptisten valtioiden, kuten Tšekin tasavallan ja Yhdistyneen kuningaskunnan, tiedotusvälineiden kiinnittävän riittävästi huomiota tähän asiaan, joka on kansalaisille hyvä uutinen.

  Syed Kamall (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, olen iloinen voidessani kannattaa tätä mietintöä, sillä se vaikuta pakottamiselta vaan pikemminkin yhteistyöltä. Itse asiassa työskentelin aiemmin tällä alalla. Toimin yritysten neuvonantajana satelliittivälitteisten matkaviestintäpalvelujen alalla.

Yksi asia, jonka yritykset joutuivat myöntämään, oli se, että ne ymmärsivät markkinat väärin. Viitisen operaattoria käynnisti yleiset satelliittivälitteiset palvelut 1990-luvun lopulla. Parhaista arvioistaan huolimatta ne ymmärsivät markkinat täysin väärin, sillä ne luulivat kansainväliset liikematkailijat markkinoikseen, mutta näillä markkinoilla teknologian korvasivat matkapuhelintekniikan uudet kehitykset.

Olen iloinen, että meillä on näille yrityksille uusi mahdollisuus yrittää luoda yleiset satelliittivälitteisten matkaviestintäpalvelujen markkinat, joiden uskon olevan suureksi hyödyksi erityisesti sellaisten kehitysmaiden asukkaille, joihin maanpäälliset verkostot eivät yllä. Olen siis tyytyväinen mietintöön ja äänestin sen puolesta.

− Mietintö: Florenz (A6-0136/2008)

  Miroslav Ouzký (PPE-DE). – (CS) Haluan selittää miksi äänestin kuten äänestin Karl-Heinz Florenzin mietinnön osalta. Äänestin lopullisessa äänestyksessä mietintöä vastaan ja haluan korostaa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puheenjohtajana, että syy tähän ei ollut se, etten ymmärtäisi asian vakavuutta tai että pyrkisin sivuuttamaan tai kiistämään esittelijän tekemää työtä millään tavoin. En ole samaa mieltä useasta toteamuksesta ja virkkeestä, jotka katson sekä poliittisesti epäkorrekteiksi että myös – joissakin tapauksissa – epätosiksi. Katson myös asiakirjojen tarkastusyksikön täysin perustelemattoman päätöksen, jonka mukaan ehdotusta ei voi ottaa käsiteltäväksi, täysin tuomittavaksi, pöyristyttäväksi ja jokseenkin vääräksi. Kiitos ymmärryksestänne.

  Jan Březina (PPE-DE). – (CS) Minäkään en äänestänyt kollegani Karl-Heinz Florenzin mietinnön puolesta. Kaiken, mikä leimataan tieteelliseksi tosiasiaksi ja esitellään sellaisena, on selitettävä molempien tutkijaryhmien ilmaisemat tieteelliset mielipiteet, niiden jotka ovat samaa mieltä ja niiden, jotka ovat eri mieltä. Mietinnössä lausunnot esitetään selkeänä tieteellisenä yhteisymmärryksenä. Tämä ei kuitenkaan ole totta. Myös vastustajien leiri on merkittävä. Keskustelussa korostettiin usein alustavaa varovaisuutta. Eikä sitä voisi käyttää myös ilmastonmuutospolitiikkaa koskeviin tiukkoihin ja yksipuolisiin päätelmiin luottamiseen? Geologina voin vakuuttaa teille, että maapallon on menneisyydessä lämmennyt monta kertaa paljon enemmänkin kuin nuo demonisoidut kaksi astetta, eikä mitään traagista ole tapahtunut. Itse asiassa ihminen on aina elänyt jatkuvassa ilmastonmuutoksessa.

  Zita Pleštinská (PPE-DE). – (SK) Äänestin esittelijä Karl-Heinz Florenzin väliaikaisen mietinnön puolesta. Mietinnössä ilmastonmuutosta koskevalla tieteellisellä tiedolla on suuri merkitys. Samalla olen pahoillani siitä, ettei joitakin kollegani Jan Březinan ja 40 muun jäsenen esittämiä tarkistuksia, erityisesti tarkistusta 15, hyväksytty mietintöön. Tarkistukset olisivat tehostaneet tekstiä. Myös tutkijat tarkistavat jatkuvasti teesejään, mikä tarkoittaa, että meidänkin on oltava avoimia uusille ajatuksille.

Osa ihmisen toiminnan aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta paljastuu suurelta osin tiettyjen alueiden kuivumisena. Tämän vuoksi sadeveden säilyttäminen alueella ja vain luonnollisen vesiylijäämän poistaminen on ennakkoedellytys ympäristöturvallisuudelle ja yleiselle vakaudelle ja viimeisenä muttei vähäisimpänä talouskasvun säilyttämiselle. Uskon uudesta vesiparadigmasta tulevan uusi hyödyllinen ajatus seuraavina vuosikymmeninä. Uskon siitä tulevan ihmiskunnan manifesti sivilisaation tulevaisuudelle.

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, olemme tänään hyväksyneet poikkeuksellisen merkittävän mietinnön ilmastonmuutoksen torjunnasta. Viimeksi mainitun ja energiaan liittyvien ongelmien välillä on tiiviit yhteydet. Kuivuudet, tulvat, aavikoituminen ja jäätiköiden sulaminen ovat yhä yleisempiä. Kaikille on tähän mennessä varmasti selvää, että ilmasto muuttuu. Lämpötilojen nousun myötä ilmenee sosiaalisia, ympäristöä koskevia ja rahoitukseen liittyviä ongelmia.

Jos todella haluamme suojella planeettaamme, omaa maapalloamme, meidän kaikkien, koko maailman kaikkien valtioiden ja kaikkien yhteiskuntien on hidastettava hiilidioksidipäästöjen ja muiden kasvihuonekaasupäästöjen tason nousua tai pysäytettävä se. On edistettävä ympäristöystävällisiä investointeja sekä puhdasta energiaa ja energiaa säästäviä laitteita. Ennen kaikkea ensisijaista on ihmisten suostutteleminen säästämään energiaa sekä heidän tietojensa ja tietoisuutensa lisääminen. Se voi hyvinkin osoittautua nopeimmaksi tavaksi saada aikaan tuloksia.

Meidän on löydettävä kompromissiratkaisu kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseksi unionissa. Uusia jäsenvaltioita on kohdeltava eri tavoin kuin kehittyneempiä jäsenvaltioita. Näin ensiksi mainituilla olisi mahdollisuus saavuttaa muut ja torjua eroja talouskehityksen tasoissa.

  Kurt Joachim Lauk (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, aluksi haluan kommentoida Karl-Heinz Florenzin mietintöä, jossa mielestäni esitetään erinomainen yhteenveto nykyisestä tieteellisestä yhteisymmärryksestä. Äänestin kuitenkin mietintöä vastaan. Ilmasto on merkittävä asia, ja olen samaa mieltä siitä, että meidän on toimittava. Tieteellinen yksimielisyys on kuitenkin vain tilapäinen yksimielisyys, aivan kuten jokainen tieteellinen yksimielisyys viimeisten sadan vuoden aikana on ollut luonteeltaan lyhytkestoista. Siitä edistytään joka tapauksessa.

Nyt tarkasteltavana oleva mietintö ei tarjoa meille riittävästi vaihtoehtoja. Lisäksi siinä esitetyt erityiset toimenpiteet ovat yksipuolisia. Meidän on varmistettava, ettei Eurooppa menetä mitään taloudellisia kykyjään. Eurooppa ei voi yksinään pelastaa maailmaa. Muidenkin valtioiden on viipymättä osallistuttava tämän maailmanlaajuisen ongelman käsittelyyn. Se on ainoa tapa täytäntöönpanna tieteellistä yksimielisyyttä. Me emme voi kantaa tätä taakka yksin.

Tätä taustaa vasten mietinnöstä puuttuu mielestäni luettelo ilmastonmuutoksen lieventämiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Emme todennäköisesti pysty pysäyttämään sitä kokonaisuudessaan. Tämän vuoksi katson, ettei pysyvästi teollisia rakenteitamme muuttavia toimenpiteitä voida hyväksyä vain väliaikaisen tieteellisen yksimielisyyden perusteella.

  Roger Helmer (NI). - (EN) Arvoisa puhemies, äänestin Karl-Heinz Florenzin mietintöä vastaan. Yksi ilmastopelkojen suurimpia myyttejä on, että olisi olemassa tieteellinen yksimielisyys ja että kaikki tutkijat olisivat samaa mieltä. Ilmastonmuutosta käsittelevän väliaikaisen valiokunnan jäsenenä tiedän, miksi Karl-Heinz Florenzin mietinnöstä tuli sellainen kuin tuli: siellä kuunneltiin vain toista keskustelupuolta ja pääteltiin tämän vuoksi, että on olemassa yksimielisyys.

Aiemmin keskustelussa tänään jäsen Graham Booth muistutti meitä Oregonin julistuksesta, jonka 30 000 alan tutkijaa ovat allekirjoittaneet, kyseenalaistaen koko ilmastonmuutospelon perustan. Yksimielisyyttä ei ole: voimakas ja yhä kasvava joukko tutkijoita on toista mieltä. Samalla me suuntaamme kohti valtavia taloudellisia haittoja edustamillemme kansalaisille turhassa ja tuhoon tuomitussa pyrkimyksessämme vaikuttaa spekulatiiviseen ongelmaan, jota ei monien mielestä ole edes olemassa.

Taloudelliset haitat tuhoavat meidät, erityisesti Euroopan, koska Kiinan ja Intian kaltaisilla valtioilla on aivan liian paljon tervettä järkeä olla ryhtymättä tähän.

− Mietintö: Oomen-Ruijten (A6-0168/2008)

  Dimitar Stoyanov (NI). - (BG) Ataka-puolueen valtuuskunnan jäsenet äänestivät Turkin niin kutsuttua edistymiskertomusta vastaan, sillä emme ymmärrä mistä edistymisestä on kyse.

Turkissa on vallassa islamilainen puolue, valtionpäämies on islamilainen presidentti. Valtio on valovuosien päässä ihmisoikeuksien kunnioittamisesta, se harjoittaa kokonaiseen kansakuntaan kohdistuvaa sortoa ja lietsoo sotaa kokonaista kansakuntaa vastaan tarkoituksenaan tuhota se, ja kansakunta on kurdit. Valtio on raskaasti aseistettu ja siellä toimii salainen sotilasjuntta. Turkin poliisi toimii aivan kuten kenraalit käskevät. Valtio miehittää EU:n jäsenvaltiota tämänkin keskustelun aikana.

Tällaista valtiota ei voida hyväksyä mihinkään neuvotteluihin ennen kuin nämä vakavat ongelmat on todella poistettu.

  Frank Vanhecke (NI). – (NL) Minusta Ria Oomen-Ruijtenin mietintö on jälleen yksi menetetty mahdollisuus päästä asiaan Turkin mahdollisen Euroopan unioniin liittymisen osalta. Mietinnössä keskitytään mielestäni lukuisiin sivuseikkoihin, vaikka pääasia kaikessa tässä on tietysti edelleen, ettei Turkki ole millään tavoin eurooppalainen valtio, siitä ei koskaan tule millään tavoin eurooppalaista valtiota, eikä näin voi tulla kysymykseen, että ei-eurooppalainen valtio liittyisi Euroopan unioniin. Piste!

Minun on kuitenkin todettava, että olin yllättynyt kuullessani keskustelussa muun muassa sosialistikollegani Hannes Swobodan toteavan, että puolueiden kieltäminen Turkissa on täysin tuomittavaa. Muistutan, että vuonna 2004 kotimaassani maan suurin puolue, Vlaams Blok, joka sai 24 prosenttia äänistä, yksinkertaisesti kiellettiin ja se oli lakkautettava. En muista kuulleeni tuolloin mitään sosialistien vastalauseita. Päinvastoin, heidän solidaarisuutensa kohdistuu islamilaisiin fundamentalisteihin, mikä pannaan asianmukaisesti merkille.

  Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Arvoisa puhemies, olen jo vuosia sanonut, että unionin ja Turkin välinen etuoikeutettu kumppanuus olisi ollut paljon hyödyllisempi kuin lupaus Turkin liittymisestä Euroopan unioniin. Valitettavasti Turkin edistymiskertomus vahvistaa, että vaikka liittymisneuvottelut on aloitettu, Kööpenhaminan kriteerit eivät ole vielä täyttyneet. Tämä ei koske vain yhtä alaa. Se koskee uskonnonvapautta, vähemmistöjen oikeuksia, yhtäläisiä mahdollisuuksia (erityisesti naisille), korruptiota, kurdikysymystä ja Kyproksen kysymystä sekä tietysti armeijan hallituksen politiikan ylittävää valtaa. Olen esittelijän tavoin iloinen Turkin hallituksen pyrkimyksistä huolehtia edistymisestä, mutta valitettavasti edistys ei ole näkyvää: Turkissa kielletään poliittinen puolue, uutta 301 artiklaa käytetään kirjailijoiden ja älyköiden syyttämiseksi turkkilaisuuden loukkaamisesta. Myös poliittisesti tai uskonnollisesti motivoitunut vihamielisyys ja väkivalta lisääntyvät. Hrant Dinkin murhaa ei ole vielä selvitetty, kuten ei muitakaan murhia. Tämän todettuani myönnän, että mietintö on tasapainoinen ja rehellinen.

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, hyväksyimme merkittävän mietinnön. Meidän on annettava asianmukaista tunnustusta ja tukea Turkissa liittymisneuvottelujen mukaan täytäntöönpannuille muutoksille. Erityisen geopoliittisen asemansa vuoksi Turkki on unionin strateginen kumppani neuvotteluissa Mustanmeren alueen, Keski-Aasian ja Lähi-idän valtioiden kanssa. Turkki on hyvin merkittävässä asemassa Euroopan energiavarmuuden takaamisessa, sillä Kaspianmeren ja Mustanmeren alueilta Eurooppaan kuljetettavat energiavarat kulkevat Turkin alueen läpi. Lisäksi Turkin taloudellinen potentiaali on valtava. Sen talous on dynaaminen, sillä on valtavat sisämarkkinat ja suuri osa yhteiskunnan väestöstä on työikäistä. Luotan siihen, että kaikki tämä tulevaisuudessa edistää osaltaan myös Euroopan talouden kehittymistä.

Yksi Turkin liittymiseen liittyvä näkökohta on syytä mainita. Islamilaisena valtiona, joka on myös Euroopan unionin jäsen, sillä olisi merkittävä asema lännen ja islamilaisen maailman välisten suhteiden kehittämisessä.

  Bernd Posselt (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, äänestin Ria Oomen-Ruijtenin mietinnön puolesta, vaikka siihen sisältyykin useita kompromissilauseita. Tein sen, koska ensinnäkin siihen sisältyy ratkaiseva lause, nimittäin että liittymisneuvottelujen aloittaminen käynnisti jatkuvan prosessin, jonka tuloksia ei voi taata etukäteen. Se oli ainoa syy, jonka vuoksi äänestin mietinnön puolesta. Haluan tehdä täysin selväksi, että puolueeni kristillissosialistinen liitto on aina ollut ja on edelleen turkkilaismielinen. Kampanjoimme ja teimme paljon työtä tulliliiton eteen, joka hyväksyttiin parlamentissa vain yhden äänen enemmistöllä. Voidaan väittää, että tuolloin oli kyse minun äänestäni. Olemme tukeneet Turkkia Natossa ja monissa muissa asioissa.

Haluan myös tehdä täysin selväksi, ettei Turkki ole eurooppalainen valtio, ja olen Zuzana Roithován kanssa samaa mieltä siitä, että etuoikeutettu kumppanuus, räätälöity erikoisasema, on oikea ratkaisu. Tähän ratkaisuun lopulta päädytään. Meidän on lopetettava turha rimpuilu kohti oletettua liittymistä. Liittyminen ei toteudu, joten olisi rehellisempää ja molemmille osapuolille parempi ratkaisu, jos voisimme mahdollisimman pian yhdessä sopia toisesta tiestä, tiestä kohti tasavertaista kumppanuutta ilman yhteisiä toimielimiä mutta yhteisin intressein käytännöllisen ja yhdessä hyväksytyn yhteistyöohjelman pohjalta.

  Albert Deß (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, vaikka Ria Oomen-Ruijtenin mietintöön sisältyykin paljon kritiikkiä Turkkia kohtaan, äänestin sitä vastaan, koska mielestäni liittymisneuvotteluissa ei voida tähdätä Turkin täysjäsenyyteen. Berndt Posselt jo puhuikin tästä. Minusta meidän on mahdollisimman pian tarjottava Turkille tätä etuoikeutettua kumppanuutta. Turkki ei ole osa Eurooppaa eikä se toimi siltana islamilaisiin valtioihin.

Sudanissa kristittyjen vainoaminen on jatkunut jo vuosia Darfurissa. Turkilla on ollut vuosien ajan mahdollisuus toimia näiden kristittyihin kohdistuvien rikosten lopettamiseksi Sudanissa. En ole kuitenkaan vielä havainnut mitään tämän suuntaista. Tämän vuoksi äänestin mietintöä vastaan, sillä Turkki ei kuulu Euroopan unionin täysjäseneksi.

  Marusya Ivanova Lyubcheva (PSE). - (BG) Arvoisa puhemies, kannatin Turkin edistymistä käsittelevää mietintöä, vaikka valtion matkaan kohti Euroopan unionia liittyy vielä tiettyjä vaaroja.

Minua kannusti se, että mietintöön sisältyy tekstiä, joka koskee ihmisoikeuksia, naisten oikeuksia kahdella merkittävällä alalla: lisääntymisterveyden ja yhtäläisten mahdollisuuksien aloilla, erityisesti koulutukseen pääsyn osalta.

Toinen seikka, jonka haluan tuoda esiin, liittyy mietinnössä vaadittuihin takeisiin naapuruuspolitiikan yhteydessä. Naapurimaiden osalta vielä ratkaisematta olevat asiat on ratkaistava, ja yksi tällainen koskee Traakian bulgarialaisia pakolaisia. Tämä liittyy perustavaa laatua oleviin ihmisoikeuksiin. Se ylittää omaisuutta ja taloutta koskevat näkökohdat. Juuttumatta menneisyyteen me haluamme selkeitä toimia tulevaisuudessa sekä valtioidemme välillä allekirjoitetun sopimuksen noudattamista. Tämän vuoksi kannatin mietintöä.

Kirjalliset äänestysselitykset

− Euroopan parlamentin istuntokalenteri 2009

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. − (EN) Kannatin kaikkia niitä istuntokalenteriin esitettyjä tarkistuksia, joilla vähennettiin Strasbourgissa käyttämäämme aikaa ja pidennettiin Brysselissä käyttämäämme aikaa. Nykytilanne on omituinen, kun vaellamme edestakaisin Brysselin ja Strasbourgin väliä, mihin kuluu paljon aikaa ja rahaa. Meidän on kokoonnuttava yhdessä paikassa.

En kuitenkaan hyväksy Struan Stevensonin tämänhetkistä liikennealan lakkoa koskevaa valitusta. Me tunnustamme lakko-oikeuden ja tuemme sitä. Strasbourgin vastustuksemme ei perustu millään tavoin työntekijöiden oikeuksien harjoittamiseen Ranskassa, vaan nykyisiin toimielinjärjestelyihin liittyvään tuhlaukseen.

Äänestin ortodoksista pääsiäismaanantaita koskevaa poikkeusta vastaan, koska emme sopineet vapaasta 14. heinäkuuta. Maalliset juhlapäivät ansaitsevat saman kohtelun kuin uskonnolliset juhlat.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Haluamme, että kaikki Euroopan parlamentin istunnot pidetään Brysselissä, ja toivomme Brysselin ja Strasbourgin välisen matkustussirkuksen päättyvän mahdollisimman pian.

Äänestimme tämän vuoksi niiden ehdotusten puolesta, joiden mukaan maanantai-istuntoja ja tiistai iltapäivien istuntoja ei jatketa, toivoen Strasbourgin istuntojen loppuvan kokonaan.

Euroopan parlamentilla on oltava yksi istuntopaikka ja yksi työpaikka. On valitettavaa, että on jäsenvaltioita, joiden poliittiset johtajat katsovat olevansa Eurooppa-aatteen vankkoja kannattajia, mutta eivät silti anna milliäkään periksi, kun on kyse heidän kansallisista eduistaan.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Kannatan yleisesti ehdotusta istuntokalenteriksi 2009. En kuitenkaan usko, että Strasbourgissa vietettävän ajan pidentämistä koskevat tarkistukset edistäisivät parlamentin tehokasta toimintaa. Tehokkuus ja järki edellyttävät, että parlamentilla on vain yksi istuntopaikka Brysselissä. Äänestin näkemysteni mukaan.

− Mietintö: Papadimoulis (A6-0102/2008)

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Katsomme myönteiseksi elohopeakaivosten sulkemisesta yhteisössä seuraavien ympäristöongelmien ja sosiaalisten ongelmien tunnustamisen. Katsomme myönteiseksi myös sen, että todetaan jatkuvan tuen olevan tarpeen hankkeille ja muille aloitteille käytettävissä olevien rahoitusvälineiden turvin, jotta kyseiset alueet voivat löytää kestäviä paikallista ympäristöä, työllisyyttä ja taloudellista toimintaa koskevia ratkaisuja.

On myös sovittu, että luvanhakijan on toteutettava tarvittavat toimenpiteet rahoitustakeiden tai vastaavan mekanismin avulla sen takaamiseksi, että luvasta seuraavat velvoitteet (myös ylläpitotoimet sulkemisen jälkeen) täyttyvät ja sulkemisoperaatiot suoritetaan.

Hyväksyimme myös, että teollisuudenaloilta, joilla elohopeaa saadaan maakaasun puhdistamisesta tai muiden metallien kuin rautametallin louhinnasta, on toimitettava olennaiset tiedot komissiolle ja kyseisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille. Komissio asettaa kyseiset tiedot julkisesti saataville.

Meistä on myös oikein kannustaa teknisen tuen antamista kehitysmaille ja siirtymätalouden maille erityisesti tukemalla siirtymistä kohti elohopeatonta tekniikkaa sekä lopettamalla elohopean ja elohopeayhdisteiden käyttö ja päästöt vaiheittain.

  Françoise Grossetête (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin mietinnön puolesta. Sillä pyritään siirtämään elohopean vientikielto 15. maaliskuuta 2011, kolme kuukautta aiempaan ajankohtaan kuin mitä neuvosto ehdotti. Elohopeaa voidaan tuottaa kierrättämällä jätteitä (esimerkiksi loisteputkilamput ja paristot), maakaasun puhdistuksen sivutuotteena tai muiden metallien kuin rautametallien teollisen työstämisen sivutuotteena.

Olen iloinen siitä, että metallisen elohopean lisäksi kielto koskee myös elohopeaa sisältäviä tuotteita, joita ei voida myydä tai levittää Euroopan unionissa, sinooperimalmia ja elohopeayhdisteitä.

On yhtä tärkeää, että kielto ei koske tutkimuksessa ja kehittämisessä, lääkkeissä tai analyyttisissa prosesseissa käytettyjä yhdisteitä, kuten mietinnössä todetaan.

Varastoinnin on oltava turvallista niin neuvoston kuin mietinnössäkin esitettyjen suositusten mukaan. Väliaikaisesti yli vuoden ajan varastoitava elohopeajäte on säilytettävä syvällä maanalaisissa kalliokerrostumissa tai maanpäällisissä laitoksissa siten, että ehkäistään kaikki ihmisen terveyteen tai ympäristöön liittyvät riskit ennen sen käsittelyä.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Tuen yleisesti Dimitrios Papadimoulisin mietintöä metallisen elohopean viennin kieltämisestä ja turvallisesta varastoinnista. Vientikiellon voimaantulon aikaistaminen vuoteen 2010 mahdollistaa laajemman yhdenmukaisuuden EU:n yleisen elohopeastrategian kanssa. Kannatan myös kiellon kattamien elohopeatyyppien luettelon laajentamista. Lisäksi katson, että ennen kiellon voimaantuloa tarvitaan lisätutkimuksia elohopean turvallisista hävittämiskeinoista. Äänestin mietinnön puolesta.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Eikö tekopyhyydellä ole mitään rajaa? Euroopan komissio ehdottaa aivan perustellusti elohopean käytön kieltämistä ja asianmukaisten infrastruktuurien luomista sen varastoimiseksi, koska se on hyvin myrkyllistä ja vaaraksi kansanterveydelle. Komissio mainostaa kuitenkin sinnikkäästi loistelamppuja energian säästämiseksi tietäen, että jokainen niistä sisältää vähintään viisi milligrammaa elohopeaa, mikä on erityisen vaarallinen määrä, kun otetaan huomioon lamppujen lukumäärä jokaisessa kodissa ja työpaikassa.

Liikevoitot ovat kaikki kaikessa. Monopolien investointeja ja voittoja on suojattava, vaikka se tapahtuisi todistettavasti kansanterveyden kustannuksella. EU kieltää elohopean käytön, mutta sallii yritysten antaa ilmaiseksi elohopeaa sisältäviä lamppuja myynninedistämiseksi.

Vastuu kansanterveydestä siirretään yrityksille. Niiden on huolehdittava jätteiden keruusta, vaikka jätteiden tiedetäänkin päätyvän kaatopaikoille ja roskiin. Koko yhteiskunta, ei pelkästään lamppujen käyttäjät, altistuu huomattavalle saastumisriskille. Tämän vuoksi ne tietysti yleensä voidaan viedä kaatopaikoille. Myyntiä haittaavien protestien ehkäisemiseksi ei tehdä vähääkään sen eteen, että kansalaisille tiedotettaisiin riskeistä, joita liittyy lamppujen sisällön vuotamiseen ympäristöön.

  Bernard Wojciechowski (IND/DEM), kirjallinen. – (PL) Elohopea on yksi voimakkaimmista ympäristömyrkyistä. Tavallisissa olosuhteissa tämä metalli on neste, jolla on korkea höyryn kokoonpuristuvuus. Se ei hajoa biologisesti, vaan säilyy ympäristössä hyvin pitkän aikaa. Elohopea kerääntyy ravintoketjuihin, josta se voi siirtyä ihmisen kehoon merkittävinä pitoisuuksina.

Teollinen kehitys johti elohopean käyttöön, koska se on metalli, jolla on erityisiä ominaisuuksia ja sen hankkiminen on halpaa. Vaikuttaa vaikealta lopettaa elohopean käyttö vähäenergisten lamppujen tuotannossa. On kuitenkin kehitettävä tehokkaita keräysjärjestelmiä tällaiselle jätteelle sekä turvallista teknologiaa sen kierrättämiselle, jotta ehkäistään luonnonympäristön lisäpilaantuminen.

Yksi vakavimmista elohopeayhdisteiden aiheuttamista myrkytystapauksista tapahtui Japanissa vuosina 1953–1960. Minamatan lahden asukkaat sairastuivat joukoittain, heillä oli hermovaurio-oireita, jotka johtivat usein kuolemaan.

Euroopan unionin on tehtävä kaikki voitavansa elohopean turvallisen varastoinnin varmistamiseksi. Metallisen elohopean vienti on kiellettävä.

− Mietintö: Nassauer (A6-0154/2008)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin arvostetun saksalaisen kollegani Hartmut Nassauerin yhteispäätösmenettelyn ensimmäisessä käsittelyssä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin laaditun mietinnön puolesta. Tuen kantaa tämän mekanismin saattamisesta yhteisön lainsäädännön tiukan oikeuskäytännön piiriin rajoittamalla direktiivin vaikutukset ainoastaan ympäristöasioita koskevan yhteisön lainsäädännön rikkomisiin. Näin annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus määrittää tällaisen lainsäädännön rikkomisesta seuraavat rangaistukset. Tämä viisas kanta on Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätöksen mukainen, sillä se on todennut, että rikosoikeudellisten seuraamusten sisällyttämisen yhteisön lainsäädäntöön on oltava ”asianmukaisesti perusteltua”, toisin sanoen sen on koskettava yhteistä liikennepolitiikkaa ja ympäristöpolitiikkaa. On korostettava, että direktiivillä pyritään velvoittamaan jäsenvaltiot langettamaan omassa lainsäädännössään rikosoikeudellisia seuraamuksia ympäristönsuojelua koskevan yhteisön lainsäädännön vakavissa rikkomisissa, mutta ei velvoiteta soveltamaan näitä rangaistuksia yksittäisissä tapauksissa.

  Hanne Dahl (IND/DEM), kirjallinen. − (EN) Ympäristörikosten rajat ylittävän luonteen vuoksi katsomme, että kansainvälisellä tasolla asetetut ympäristörikoksia koskevat vähimmäisnormit ja seuraamukset olisivat hyödyllinen väline kattavan ja tehokkaan ympäristönsuojelustrategian ylläpitämisessä. Emme kuitenkaan katso, että EU:lla on tai pitäisi olla toimivaltaa määrätä rikosoikeudellisista toimenpiteistä ensimmäisen pilarin asioissa. Tämän vuoksi äänestin tänään mietintöä vastaan.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Tärkeintä on, että esittelijä on tunnustanut, että yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C-440/05 23. lokakuuta 2007 antaman päätöksen mukaan rikosoikeus ja rikosoikeudellisia menettelyjä koskevat säännöt eivät kuulu yhteisön toimivaltaan eikä sovellettavien rikosoikeudellisten seuraamusten lajia ja tasoa voida määrittää. Tämän vuoksi Euroopan komission direktiiviehdotukseen, jota ei voitu hyväksyä, on tehty tarkistuksia.

On myös tärkeää, että komissio ja neuvosto ovat hyväksyneet ehdotetut tarkistukset. Tästä huolimatta ne kuitenkin edelleen vaativat, että yhteisön lainsäätäjä voisi edellyttää jäsenvaltiota säätämään tällaisista seuraamuksista sen varmistamiseksi, että niiden ympäristönsuojelun alalla antamat lait ovat täysivaikutteisia.

Koska jäsenvaltioiden asemaa koko prosessissa ei ole riittävästi selvennetty, päätimme äänestää lopullisessa äänestyksessä tyhjää.

  Neena Gill (PSE), kirjallinen. − (EN) Äänestin mietinnön puolesta, sillä se mahdollistaa rikosoikeudelliset seuraamukset vakavista ympäristörikoksista. Jäsenvaltioiden on omaksuttava voimakas asenne ympäristösuojeluun ja varmistettava tämän direktiivin tiukkaa soveltaminen.

Äänestin erityisesti sen liitteen direktiiviin lisäämisen puolesta, jossa selvennetään, mihin lainsäädäntöön sovelletaan rikosoikeudellisia seuraamuksia. Liite on hyvin tärkeä suuremman oikeusvarmuuden antamiseksi sille, mitä yhteisön lainsäädäntöä tämä koskee. Sen on sekä katettava nykyinen lainsäädäntö, johon direktiivin mukaan sovelletaan rikosoikeudellisia seuraamuksia, että mahdollistettava tulevan lainsäädännön kattaminen.

Lisäksi liitteellä varmistetaan se, että direktiivin soveltamisala rajataan yksinomaan yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanoon eikä sillä ole vaikutusta puhtaasti kansalliseen lainsäädäntöön.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Nyt on meneillään yhteisen rikoslainsäädännön hyväksyminen EU:ssa. Näin riistetään jäsenvaltioilta niiden suvereeni yksinoikeus määrittää itsenäisesti se, minkälaisen käyttäytymisen ne katsovat rikokseksi sekä mahdollisuus määrittää rikosoikeudellisten seuraamusten laji ja rajat.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen vaikuttava valtapeli sen 13. syyskuuta 2005 ”ympäristönsuojeluasiassa” antamassa tuomiossa antoi sille oikeuden puuttua jäsenvaltioiden rikoslainsäädäntöön ympäristölainsäädäntöä koskevissa rikkomuksissa.

Nyt täysin uudessa tilanteessa ajatuksena on luoda yhdenmukaistettu luettelo rikkomuksista, joista seuraa rikosoikeudellisia seuraamuksia kaikissa jäsenvaltioissa, sekä yhdenmukaistaa ympäristörikoksista seuraavat rikonoikeudelliset seuraamukset.

Tuomioistuin on kaapannut vallan ja antanut sen komissiolle halveksien jäsenvaltioita, kansallisia perustuslakeja, parlamentteja ja lainsäädännön järkevää soveltamista.

Me itsemääräämisoikeuden kannattajat, jotka puolustamme valtioiden vapautta ja oikeutta tehdä itsenäisiä päätöksiä, tuomitsemme nämä menettelyt.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Äänestin ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin laaditun Hartmut Nassauerin mietinnön puolesta. Vaikka keskeinen rikoslainsäädäntö kuuluu ja sen pitääkin kuulua jäsenvaltioiden toimivaltaan, on aivan yhtä selvää, että ympäristönsuojelu on asia, jota voidaan parhaiden koordinoida EU:n tasolla. Olen tyytyväinen siihen, että kompromissipaketti sallii EU:lle johtoaseman ympäristösuojelussa kunnioittaen samalla kansallisten oikeusjärjestelmien koskemattomuutta.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Direktiiviehdotuksella mahdollistetaan yhdenmukaisen EU:n rikoslainsäädännön määrääminen jäsenvaltioille. Siinä hyödynnetään ympäristönsuojelua ja työntekijöiden huolia ympäristöongelmista EU:n yhteisen rikoslainsäädännön hyväksymisen edistämiseen. Siinä jopa kumotaan jäsenvaltioiden yksimielisyyttä koskeva sääntö, jota rikosasioihin on tähän asti sovellettu. Näin tehdään tietä yhteisön säännöstölle, jolla annetaan EU:lle oikeus ja valta toimeenpanna rikosoikeudellisia seuraamuksia aina kun se katsotaan tarpeelliseksi. Viime kädessä tiettyjä Euroopan perustuslakisopimuksen määräyksiä otetaan uudelleen käyttöön. Tästä eteenpäin niitä sovelletaan uuden nimen, ”Lissabonin sopimuksen” nojalla ennen kuin sitä on edes ratifioitu tai se on tullut voimaan. Tämä on vaarallista kehitystä Euroopan kansalaisten kustannuksella.

Se, että EU:lle annetaan valta hyväksyä yhtenäistä rikoslainsäädäntöä ilman jäsenvaltioiden yksimielistä suostumusta merkitsee käytännössä sitä, että romutetaan yksi kansakuntien perustavaa laatua olevista suvereeneista oikeuksista: oikeus päättää, mitkä teot katsotaan rikoksiksi, sekä määrätä rangaistusten typistä ja tasosta. Yhteisön oikeuden ensisijaisuus vahvistetaan näin yli kansallisen lainsäädännön ja jopa kansallisten perustuslaillisten säännösten. Tarkoituksena on soveltaa suoraan Euroopan kansalaisiin oikeudellisesti vahvistetun eurooppalaisen pääomamonopolin tahtoa. Samalla heikennetään merkittävästi kansalaisten henkilökohtaisia oikeuksia ja demokraattisia vapauksia.

  Zdzisław Zbigniew Podkański (UEN), kirjallinen. (PL) Ympäristöstä huolehtiminen on meidän kaikkien velvollisuus. Maailmassa ei kuitenkaan noudateta tätä velvollisuutta kovin hyvin. Sen merkitystä ei tunnusteta ja sen tarkasteleminen siirretään myöhemmäksi.

Eurooppa-neuvosto teki vuonna 1998 päätöksen ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin. Uuden direktiivin hyväksyminen merkitsee rikosoikeudellisiin seuraamuksiin kaikissa valtioissa johtavien rikosten selkeää määrittämistä. Minusta on myös tärkeää korostaa tuotteiden valmistajien, viejien, tuojien ja kuljettajien ja näiden tarjoamien palvelujen vastuuta sen varmistamiseksi, ettei porsaanreikiä tai mahdollisuuksia paeta vastuuta jää jäljelle.

Tarvitaan kuitenkin resursseja esimerkiksi tarvittavien varusteiden hankkimiseen ja henkilöstön kouluttamiseen, jotta uusia periaatteita voidaan täytäntöönpanna asianmukaisesti ja ympäristörikoksia vähentää. Katson, että tähän tarkoitukseen olisi varattava resursseja Euroopan unionin talousarviosta, ainakin uusille jäsenvaltioille. Niillä on eniten tehtävää lyhyessä ajassa.

Asetetut tavoitteet ovat saavutettavissa vain, jos kaikki jäsenvaltiot toimivat solidaarisesti. Ilman solidaarisuutta alueelliset erot vain korostuvat.

  Bogusław Sonik (PPE-DE), kirjallinen. – (PL) Äänestin ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin (KOM(2007)0051) laaditun mietinnön puolesta, koska uusien oikeudellisten säännösten käyttöönotto ja yhteisen luettelon laatiminen ympäristörikoksista koko yhteisöä varten takaa yhteisön lainsäädännön entistä tehokkaamman täytäntöönpanon.

Samat säännökset ovat jo voimassa kaikissa unionin jäsenvaltioissa, mutta niiden täytäntöönpano vaihtelee huomattavasti. Tämä rohkaisee epämieluiseen käytökseen, jossa vastuuttomat yrittäjät siirtävät taloudellisen toimintansa valtioihin, joissa ympäristörikoksista määrättävät rikosoikeudelliset seuraamukset ovat lievempiä. Tämä vaikuttaa erityisesti Euroopan unionin uusiin jäsenvaltioihin. On korostettava, että rikollisjärjestöjen tekemät rikokset ovat yhä merkittävämpiä ja että ympäristörikokset ovat yhä useammin luonteeltaan rajat ylittäviä.

Olen samaa mieltä esittelijän kannasta, että direktiiviehdotuksessa määritetty lainsäädäntökehys on merkittävä panos ympäristön tehokkaaksi suojelemiseksi ja voi taata ympäristönsuojelulainsäädännön yhdenmukaisen ja vastuullisen täytäntöönpanon yhteisössä. Asianmukaisesti koulutetut virkamiehet ovat ehdoton edellytys lainsäädännön tehokkaalle täytäntöönpanolle ja ympäristörikosten tosiasialliselle torjumiselle. Jäsenvaltioiden velvoitteiden tarkentamista koskeva ehdotus on tämän vuoksi selvästi asiaankuuluva. Ympäristörikosluettelon ja niihin liittyvien seuraamusten hyväksyminen on hyvin hyödyllistä yhteisen ympäristönsuojelulainsäädännön täytäntöönpanemiseksi Euroopan unionissa.

- Mietintö: Harangozó (A6-0061/2008)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin unkarilaisen kollegani Gábor Harangozón mietinnön puolesta. Sillä tarkistetaan yhteispäätösmenettelyn ensimmäisessä käsittelyssä ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maatilojen rakennetutkimuksista ja maatalouden tuotantomenetelmiä koskevasta tutkimuksesta. Kannatan ajatusta poikkeuksen sallimisesta niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka haluavat toteuttaa maatilojen rakennetutkimuksen vuonna 2009 vuoden 2010 sijaan vuoden 2011 joka kymmenes vuosi suoritettavan väestönlaskennan vuoksi. Kannatan myös kaikkea suunniteltua yksinkertaistamista.

  Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Komissio perustelee asetusehdotusta lainsäädännön yksinkertaistamista ja parempaa sääntelyä koskevalla uudella lähestymistavallaan.

Hyväksyn komission ehdotusten, jolla pyritään yksinkertaistamaan menettelyjä vähentämällä sisäisten tarkastusten määrää säilyttäen samalla aiemmalla lainsäädännöllä säädetty riittävä kurinalaisuus satoa, eläintuotantoa, maataloustyötä ja käytettyjä laitteita koskevien rakennetutkimusten toteuttamisessa.

Lisäksi yksinkertaistamistavoitteen mukaisesti ehdotuksessa otetaan käyttöön vain yksi uusi tarkastustyyppi, eikä se edellytä millään tavoin jäsenvaltioiden hallintojärjestelmien muuttamista.

  Gábor Harangozó (PSE), kirjallinen. − (PT) Koska maataloustuet maksetaan julkisista varoista, on tärkeää varmistaa niiden tasapuolinen jakautuminen objektiivisten kriteerien perusteella. Tunnustamme siis tarpeen toteuttaa tutkimuksia maatilojen toimintaedellytysten määrittämiseksi. Näiden periaatteiden soveltamisella ei kuitenkaan saa asettaa byrokraattista lisätaakkaa maanviljelijöille, varsinkaan pienille ja keskisuurille tiloille, joiden resurssit ovat rajalliset tai olemattomat. Tämä ei myöskään voi olla tapa, jolla estetään teknisistä tai muista syistä tietämättömiä maanviljelijöitä saamasta tukea, johon he ovat oikeutettuja, kuten on joskus tapahtunut Portugalissa paikannettaessa ja tunnistettaessa maatiloja satelliitin avulla.

Katsomme siis myönteiseksi, että mietinnössä tunnustetaan monien jäsenvaltioiden merkittävät metodologiset ja tekniset vaikeudet ja että siinä vaaditaan komissiota antamaan maanviljelijöille satelliittipaikannusta koskevaa teknistä tukea ja neuvontaa. Tässä yhteydessä haluamme jälleen kerran kiinnittää huomiota siihen, että jäsenvaltioiden on varmistettava satelliittitunnistuksen aikana kerätyn tiedon saatavuus vain tarkoin määrättyihin tarkoituksiin.

- Mietintö: Ţicău (A6-0087/2008)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin romanialaisen kollegani Silvia-Adriana Ţicăun ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maanteiden liikenteenharjoittajan ammatin harjoittamiseksi täytettäviä edellytyksiä koskevista yhteisistä säännöistä laatiman mietinnön puolesta.

Aiemmilla maanteiden kansallisen ja kansainvälisen tavara- ja henkilöliikenteen harjoittajien ammattiin pääsystä annetulla direktiivillä 96/26/EY ja sen neljällä pääsyä liikennemarkkinoille koskevilla asetuksella sekä useita vuosia aiemmin täytäntöönpannulla kansainvälisen maantieliikenteen hintasääntelyn purkamisella on muokattu sisäisiä maantieliikennemarkkinoita, tosin kiinnittäen vähän huomiota maantieliikenteen laatuun, ja asetuksilla järjestetty markkinoiden avaaminen on luonut lisää kilpailua.

Kokemus on osoittanut, että toimenpiteitä sovelletaan väärin tai epäoikeudenmukaisesti, sillä ne ovat ristiriitaisia tai epätäydellisiä tai niitä ei enää voida soveltaa alan muutosten vuoksi. Yrityksiä valvotaan ja seurataan edelleen epätasaisesti jäsenvaltiosta riippuen, ja ammatillista pätevyyttä sekä vakavaraisuutta koskevat vaatimukset ovat joskus hyvin eritasoisia. Tämän vuoksi kaivattiin kiireesti lainsäädäntöä, jossa asetetaan hyvää mainetta, taloudellista asemaa ja ammatillista pätevyyttä koskevia edellytyksiä sekä sovelletaan toimiluvan saamiseksi edellytettyjen asiakirjojen vastavuoroista tunnustamista.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Asetusehdotukseen sisältyviä tiettyjä näkökohtia koskevasta kritiikistä huolimatta sen sisältöä ei pidä arvioida ottamatta huomioon sen ”tehtävää” kansainvälisen maantieliikenteen ja matkustajaliikenteen yhä laajemmassa vapauttamisessa, jota Euroopan komissio ja yhteispäätösvaltaiset Euroopan unionin toimielimet, Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat edistäneet.

Itse asiassa Euroopan komissio itse korostaa tätä keskeistä ajatusta ehdotuksessaan: ”Maantieliikenteen sisämarkkinoita ovat muokanneet maanteiden liikenteenharjoittajan ammattiin pääsystä annettu direktiivi 96/26/EY ja liikennemarkkinoille pääsystä annetut neljä asetusta sekä joitain vuosia aikaisemmin tapahtunut kansainvälisten tiekuljetusten hintasääntelyn purkaminen”. Toisin sanoen direktiivillä vahvistettiin ”ammattiin pääsyä koskevat yhteiset vaatimukset”, kun taas ”asetuksilla toteutettu markkinoiden avaaminen on puolestaan lisännyt kilpailua”.

Kuten korostimme maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säännöistä esitetyn asetusehdotuksen yhteydessä, ehdotuksella pyritään lisäämään kansainvälisen maantieliikenteen vapauttamista edistämällä toimijoiden välistä kilpailua alalla, jolla kärsitään jo raskaista työvoimakustannuksista.

  Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. − (DE) Alan nykyisten sääntöjen yhdenmukaistaminen on tärkeää pyrittäessä optimoimaan maantieliikennettä Euroopassa. Lisäksi asetus on direktiiviä tarkoituksenmukaisempi väline tässä yhteydessä.

Maanteiden liikenteenharjoittajia koskevien sääntöjen on täytettävä tarkkaan määritetyt edellytykset, jos haluamme saavuttaa maanteillämme korkeimman mahdollisen turvallisuustason. Sääntöihin on sisällytettävä sekä vaatimukset että seuraamukset.

Keskeinen tekijä on tietojen seuraaminen ja tarkistaminen, joka on toteutettava tiukasti yksityisyyden suojaa kunnioittaen. On hyvin tärkeää, että tietoja sisältävät sähköiset kansalliset rekisterit liitetään yhteen, jotta tietoja voidaan vertailla ja asetus täyttää näin sille annetun tarkoituksen.

Vastustan tarkistuksia 7 ja 102, joilla pyritään vesittämään kuuden päivän sääntö. Kertaalleen jo hylätyn 12 päivän säännön ottaminen uudelleen käyttöön olisi ristiriidassa mietinnön sisällön kanssa.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Silvia-Adriana Ţicăun mietintö on osa toimenpidepakettia, jolla yhdessä kahden muun mietinnön kanssa pyritään sääntelemään maantieliikennetoimintaa.

Toiminta on hyvin merkittävää Euroopan talousalueella, koska se mahdollistaa avoimet ja kilpailukykyiset markkinat, joista olemme nykyisin hyvin ylpeitä.

Uuden ehdotuksen mukaan yritysten on palkattava pätevästi koulutettu liikenteestä vastaava henkilö, joka vastaa yrityksen liikenteenharjoittamisen johtamisesta. Ammattiin pääsylle jo esitetyt vaatimukset – hyvä maine, taloudellinen tilanne ja ammatillinen pätevyys – säilytetään.

Uudelleenlaatimisen tarkoituksena on tehdä nykyisestä lainsäädännöstä helppotajuisempaa sekä vaativaa tämän tyyppisen liiketoiminnan turvallisuuden ja tehokkuuden osalta.

Olen tämän vuoksi tyytyväinen esittelijän tekemään työhön vastuullisuuden lisäämiseksi turvallisuuden ja sitoutumistakeiden osalta tällä alalla. Olen tyytyväinen myös ammatillista pätevyyttä koskeviin toimenpiteisiin, joihin liittyy korkealaatuinen koulutus sekä tutkintotodistusten ja toimilupien vastavuoroinen tunnustaminen.

- Mietintö: Grosch (A6-0038/2008)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin arvostetun kollegani Mathieu Groschin ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säännöistä laatiman mietinnön puolesta. Mietinnöllä pyritään yhdistämään pääsyä kansainvälisen tieliikenteen ja kabotaasin markkinoille koskevat tekstit, jotka tällä hetkellä sisältyvät useisiin asetuksiin ja direktiiveihin. Kansainvälinen liikenne jäsenvaltioiden välillä on vapautettu sisämarkkinoilla kokonaan, vaikka kabotaasin osalta onkin vielä voimassa joitakin rajoituksia. Olen tyytyväinen näihin ilmauksiin ja yksinkertaistamiseen sekä muussa kuin sijoittautumisvaltiossa toteutettujen rikkomusten seuraamusten tehostamiseen.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Tämä on vain uusi askel ja uusi väline kohti maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen yhä suurempaa vapauttamista. Sillä pyritään edistämään toimijoiden välistä kilpailua alalla, jota painavat jo raskaasti raskaat työvoimakustannukset.

Yksi tämän hetken tavoitteista on keinojen löytäminen tieliikenteen kabotaasitoimien sisällyttämiselle – toisin sanoen enintään kolmen kuljetusoperaation toteuttaminen kansainvälisellä matkalla seitsemän päivän kuluessa – markkinoille, jotka ovat jo niin vapaat, että tällä on suuri vaikutus kansallisten toimijoiden talouteen ja selviytymiseen.

Päätöksellä on haitallisia vaikutuksia myös maantieliikenteen työntekijöihin. Tämä on nähtävissä esimerkiksi parlamentin enemmistön ehdotuksessa ”työaikaa” koskevan viittauksen poistamisesta niin, että jäljellä jäävät vain ajoaika ja lepojakso. Toisin sanoen tällä sallitaan pidempi työaika, millä on haitallinen vaikutus työoloihin ja työntekijöiden turvallisuuteen. Jos otamme huomioon yhteisöjen tuomioistuimen hiljattain tekemät päätökset, edes viittaus työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annettuun direktiiviin 96/71/EY ei suojaa monien alan työntekijöiden oikeuksia.

  Bogusław Liberadzki (PSE), kirjallinen. − (PL) Äänestin ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säännöistä (uudelleenlaadittu) (KOM(2007)0265 – C6-0146/2007 – 2007/0099(COD)) laaditun mietinnön puolesta.

Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että komission ehdotuksen hyväksyminen auttaa tavaraliikenteeseen sovellettavien periaatteiden yksinkertaistamisessa ja selventämisessä.

Tuen Mathieu Groschin mietintöä, jolla pyritään antamaan naapurivaltioille mahdollisuus avata yhä enemmän markkinoitaan kabotaasiliikennetoimille.

  Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. − (DE) Äänestin Mathieu Groschin maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen markkinoille pääsyä koskevan mietinnön puolesta. Nykyisten asetusten ja direktiivin 2006/94/EY sulattaminen yhteen helpottaa ja parantaa pääsyä maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen markkinoille.

Kannatan esittelijän näkemystä, jonka mukaan kabotaasirajoituksia on löyhennettävä ja kabotaasia koskevat säännöt saatettava yhdenmukaisiksi rajat ylittävään maanteiden tavaraliikenteeseen sisämarkkinoilla sovellettavien sääntöjen kanssa. On siis tärkeää määrittää kabotaasi hyvin selkeästi, jotta voidaan taata yhdenmukainen lähestymistapa.

Vaikka tyhjänä ajoa on vältettävä ympäristön ja tehokkuuden vuoksi ja vaikka on tuettava kabotaasia paluumatkoilla muista valtioista mietinnössä esitettyjen rajoitusten mukaisesti, ei pidä myöskään unohtaa, että näillä toimenpiteillä heikennetään rautatieliikenteen asemaa.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Äänestämme maantieliikenteen markkinoille pääsyä koskevaa mietintöä vastaan. Sillä vapautetaan yhteisön maantieliikenteen markkinat ja päästetään kansainväliset kuljetusliikkeet kansalliseen liikenteeseen. Näin kansainvälinen ja kansallinen maanteiden tavara- ja matkustajaliikenne luovutetaan monopoliyrityksille. Tämän seuraukset ovat katastrofaaliset pienille ja keskisuurille liikenneyrityksille ja varsinkin työntekijöille ja kuljettajille, joita monopoliryhmät riistävät yhä enemmän.

Euroopan parlamentin ehdotus johtaa vielä komission ehdotustakin taantumuksellisempaan suuntaan. Siinä poistetaan vähäisimmätkin ehdotetut rajoitukset ja vaaditaan kansainvälisen ja kansallisen liikenteen markkinoiden täydellistä vapauttamista.

Mahdollisuudella rajattomiin lastaus- ja purkuoperaatioihin jäsenvaltioissa ja ajoneuvojen sekä henkilöstön muissa jäsenvaltioissa viettämään rajoittamattomaan aikaan puhtaasti kansainvälisten liikennematkojen jälkeen pyritään vähentämään työvoimakustannuksia. Sillä rikotaan kansainvälisen liikenteen työntekijöiden palkkoja, työtä ja vakuutuksia koskevia oikeuksia ja edistetään toiminnan keskittymistä suuriin monikansallisiin yrityksiin, joka valvomattomana tuhoaa koko alan ja laskee palvelujen laatua.

Työväenluokan liikkeen on tiukasti vastustettava tätä niskoittelemalla ja olemalla tottelematta EU:n työväen ja kansan vastaista politiikkaa.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Ehdotus on osa maanteiden liikennealaa koskeva toimenpidepakettia. Tällä nimenomaisella ehdotuksella pyritään lisäämään yhteisön lainsäädännön johdonmukaisuutta kansainvälisen tavaraliikenteen alalla sulauttamalla toisiinsa kaksi asetusta. Näin taataan sääntöjen entistä tehokkaampi soveltaminen sekä kabotaasikäsitteen selventäminen ja soveltamisen helpottaminen. Ehdotuksessa esitetään myös toimenpiteitä yhteisön liikenneluvan ja kuljettajatodistuksen yksinkertaistamiseksi ja standardoimiseksi, sillä näin vähennetään hallinnollisia kustannuksia ja viivästymisiä, varsinkin tienvarsitarkistuksissa.

Jäsenvaltioilla on myös mahdollisuus tehostaa viestintäjärjestelmiään, mikä auttaa maantieliikennettä harjoittavan yrityksen sijoittautumisvaltiossaan tekemien rikkomusten raportoinnissa. Minusta tämä teksti on hyvin tärkeä alan kehittämiseksi Euroopan markkinoilla. Sillä mahdollistetaan avoimiin, säänneltyihin ja tasapuolisiin markkinoihin johtava tarvittava tehokkuus, sääntely ja rakenne.

- Mietintö: Hall (A6-0077/2008)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin brittiläisen kollegani Fiona Hallin mietinnön puolesta. Hän teki erinomaista työtä ja tarkisti yhteispäätösmenettelyn ensimmäisessä käsittelyssä ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi satelliittivälitteisiä matkaviestintäpalveluja tarjoavien järjestelmien valitsemisesta ja valtuuttamisesta. Poliittisen ryhmäni PPE-DE-ryhmän esittelijänä taistelin palveluiden optimaalisen maantieteellisen kattavuuden puolesta EU:n alueella. Olen tyytyväinen osuuteeni vaatimuksessa, jonka mukaan hakemuksessa hakija sitoutuu siihen, että ehdotettu satelliittivälitteinen matkaviestinjärjestelmä kattaa vähintään 60 prosenttia jäsenvaltioiden kokonaismaapinta-alasta satelliittivälitteisen matkaviestinpalvelun alkaessa. Lisäksi ehdotettua palvelua on tarjottava kaikissa jäsenvaltioissa vähintään 50 prosentille väestöstä ja vähintään 60 prosentilla kunkin jäsenvaltion kokonaismaapinta-alasta hakijan ilmoittamana aikana, mutta viimeistään seitsemän vuoden kuluttua tekstin julkaisupäivästä. Lopuksi, hakijan on hakemuksessa sitouduttava sallimaan ehdotettujen satelliittivälitteisten matkaviestinpalveluiden käyttö pelastuspalveluun ja katastrofiapuun.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Mietintöön sisältyy myönteisiä seikkoja, joihin olemme tyytyväisiä, erityisesti ehdotus, jonka mukaan digitaalisen kuilun poistamiseksi on tärkeää, että satelliittivälitteiset matkaviestinpalvelut kattavat jäsenvaltioiden keskeisten kaupunkialueiden ulkopuolella olevia alueita ja että saavutetaan mahdollisimman hyvätasoinen palvelu, sekä perustelu, jonka mukaan ehdotettujen satelliittivälitteisten matkaviestintäpalveluiden alkuperäisen peittoalueen tulee olla riittävän suuri, minkä vuoksi tällaisten järjestelmien peittokapasiteettia on tuettava.

Emme kuitenkaan voi olla ottamatta huomioon kontekstia, jossa nämä ehdotukset esitetään, nimittäin televiestinnän sisämarkkinoiden vapauttamista ja edistämistä. Tämän vuoksi meidän oli äänestettävä mietintöä vastaan.

Emme myöskään ole samaa mieltä siitä, että jäsenvaltioiden olisi luovuttava taajuuksien jakamista koskevasta kansallisesta toimivallastaan, koska satelliittivälitteisten matkaviestintäpalveluiden satelliiteilla on suuri peittoalue, minkä vuoksi on vaikea välttää kansalliset rajat ylittäviä häiriöitä. Itse asiassa komission helmikuussa 2007 tekemällä päätöksellä tunnustettiin kuitenkin, että jäsenvaltioilla säilyisi oikeus myöntää lupa maanpäällisten tukiasemien toiminnalle alueillaan.

  Olle Schmidt (ALDE), kirjallinen. − (SV) Mietinnössä satelliittivälitteisiä matkaviestintäpalveluja tarjoavien järjestelmien valitsemisesta ja valtuuttamisesta on kyse siitä, kuinka toteutamme yhteisen eurooppalaisen satelliittivälitteisten palvelujen järjestelmän, joka on merkittävä tekijä Euroopan jatkuvan kilpailukyvyn vahvistamisessa edistyneessä teknologisessa tutkimuksessa ja teollisuudessa. Mietintö on hyvä, ja siinä keskitytään siihen, kuinka työtä voidaan kehittää edelleen. Yksi ratkaiseva palvelun kattavuutta koskeva kysymys on kuitenkin Ruotsin kannalta ongelmallinen, sillä kompromississa päädyttiin 60 prosenttiin EU:n maa-alueesta. Tämä tarkoittaa, että osa Ruotsista ei kuulu peittoalueeseen, mikä on teknologian ja tutkimuksen kehittämisen kannalta kielteistä. Äänestin tämän vuoksi tyhjää.

  Dominique Vlasto (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Päätöksen hyväksyminen on ratkaiseva askel sähköisen viestinnän sisämarkkinoiden vahvistamisessa.

Tavoite on yksinkertainen: nopeiden Internet-yhteyksien saatavuus sekä matkaviestinnän multimediapalvelujen tarjoaminen ja väestönsuojelu sekä pelastuspalvelut luonnonkatastrofeissa tai inhimillisissä katastrofeissa.

Menettelyt vastaavat kansalaisten odotuksia, varsinkin Internetin saatavuuden osalta: palvelua tarjotaan 50 prosentille väestöstä ja 60 prosentille jäsenvaltioiden alueesta, mikä on tehokas keino kaventaa digitaalista kahtiajakoa. Sitä voidaan hyödyntää myös maaseutualueilla.

Päätös on sitäkin suurempi menestys, koska sillä saadaan aikaan paljon aiempaa kattavampi radiotaajuuksien hallinnan yhdenmukaistaminen Euroopan tasolla. Tarvinneeko muistuttaa, että taajuudet ovat niukkoja resursseja.

Tämä on myös tulosta kaikkien jäsenvaltioiden toiveesta tarjota televiestintäalalle keinot palvelumarkkinoiden luomiseksi Euroopan tasolla, jolla markkinat ovat aiemmin olleet aivan liian hajanaiset.

Lyhyesti sanoen satelliittivälitteiset matkaviestintäpalvelut ovat varmasti teollisessa mielessä menestys. Ne myös vahvistavat kulttuurista monipuolisuutta ja tiedotusvälineiden moniarvoisuutta.

- Mietintö: Lehne (A6-0101/2008)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin saksalaisen kollegani Klaus-Heiner Lehnen yritysten liiketoimintaympäristön yksinkertaistamisesta yhtiöoikeuden, tilinpäätösten ja tilintarkastuksen alalla laatiman oma-aloitteisen mietinnön puolesta. Mietintö on vastaus Euroopan komission asiaa koskevaan tiedonantoon.

Kollegojeni tavoin olen iloinen komission yleisestä tavoitteesta vähentää Euroopan yritysten hallinnollista taakkaa. Tätä ei kuitenkaan voida tehdä siten, että siitä seuraa oikeudellista tai tilinpäätöksiä koskevaa epävarmuutta pk-yritysten päästessä sisämarkkinoille. Olen tyytyväinen siihen, ettei parlamentti hyväksynyt ehdotusta niiden raja-arvojen korottamisesta, joihin tiedonannossa viitattiin mikroyritysten osalta ja joiden alittuessa yritykset vapautetaan tilinpäätöksiä, lakisääteistä tilintarkastusta ja julkaisemista koskevista Eurooppa-oikeuden velvoitteista. Olen myös hyvin iloinen siitä, että parlamentti äänesti valiokunnassa esittämäni tarkistuksen puolesta, jota ei tuossa vaiheessa hyväksytty. Siinä suositellaan, että järjestetään kuulemisia siitä, onko tarpeellista ja mahdollista perustaa tilinpäätös- ja tilintarkastuspalvelujen valvojan toimi.

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, äänestin Klaus-Heiner Lehnen yritysten liiketoimintaympäristön yksinkertaistamista koskevan mietinnön puolesta, koska olen vakuuttunut yhtiöoikeuden, tilinpäätösten ja tilintarkastuksen alan ”uusien” uudistusten tarpeesta. Nyt eurooppalaiset säännöt vaikuttavat voimakkaasti ja mielestäni myönteisesti yhtiöoikeuteen. Meidän on estettävä se, että tällä asetetaan tarpeettomia ja liiallisia byrokraattisia vaatimuksia ja päällekkäisyyksiä kansallisten sääntöjen jo aiheuttaman taakan lisäksi.

Uudistuksilla on pyrittävä sovellettavien sääntöjen ymmärrettävyyteen sekä byrokraattisen ja hallinnollisen taakan vähentämiseen erityisesti tilinpäätösten osalta. Yksinkertaistamisesta on suuri hyöty yrityksille ja varsinkin pk-yrityksille, joilla tavallisesti ei ole suuria oikeudellisia tai tilinpäätöksestä vastaavia osastoja. Olen vakuuttunut siitä, että ymmärrettävät ja helposti sovellettavat säännöt edistävät ennen kaikkea lainsäädännön noudattamista. Samalla helposti määritettävät ja selkeät säännöt edistävät myönteisen ja aktiivisen taloudellisen ympäristön luomista.

Minusta niin asiasta vastaavan valiokunnan kuin esittelijä Klaus-Heiner Lehnenkin työn tuloksena on saatu aikaan tasapuolinen kompromissi toissijaisuusperiaatteen noudattamisen ja jäsenvaltioiden yhdenmukaisen suunnan määrittämisen välillä. Jäsenvaltiot pyrkivät yhdessä yksinkertaistamaan yhtiöoikeutta yhteisön tasolla.

Meidän on vältettävä dynaamisuutta ja yrittäjyyttä aina tukehduttamiseen asti hillitseviä byrokraattisia esteitä.

  Sharon Bowles (ALDE), kirjallinen. − (EN) Tarkistuksessa 11 d vaaditaan 26 kohdan poistamista. Kohta 26 voidaan ymmärtää kahdella tavalla. Jotkut ovat huolissaan siitä, että siinä vaaditaan yhtä ääntä osuutta kohti, ja ovat tämän vuoksi äänestäneet kohdan poistamisen puolesta. Minä en tulkitse sitä näin. Kohdassa viitataan täsmällisesti ”pääoman vapaan liikkuvuuden yksityis-autonomisiin esteisiin” ja Volkswagenia koskevassa asiassa annettuun tiettyyn tuomioon. Minä tulkitsen sen niin, että kohdassa kehotetaan komissiota puuttumaan tiettyihin äärimmäisen protektionistisiin toimenpiteisiin. Tämän vuoksi äänestin tarkistusta ja kohdan poistamista vastaan osoituksena protektionismivastaisuudestani.

  Sylwester Chruszcz (NI), kirjallinen. – (PL) Kannatan julkishallinnon ja yrittäjien välisten raportointimenettelyjen ja viestintämenettelyjen yksinkertaistamista. Tällä hetkellä yrittäjille määrätyt byrokraattiset menettelyt ovat perusteettoman monimutkaisia. Mietinnöllä pyritään parantamaan viestintää ja siinä suositellaan myös XBRL-formaatin käyttöönottoa. Kyseessä on avoin standardi, mikä tarkoittaa sitä, että sen helposti myös kaikkein pienimpien yritysten saatavilla.

Tämän vuoksi päätin kannattaa mietintöä.

  Jonathan Evans (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Minä ja brittiläiset konservatiivikollegani haluamme tehdä selväksi, että vastustamme tiukasti mietinnön 23 kohtaa, jossa tuetaan yhteisen konsolidoidun yhtiöveropohjan perustamista EU:ssa.

Olemme kuitenkin tehneet tätä koskevan kantamme selväksi moneen otteeseen, ja tällä selvennyksellä tuemme muutoin tasapainoista mietintöä yrityksiä koskevien sääntöjen yksinkertaistamisesta.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Mietinnön yleisenä tavoitteena on yhteisön lainsäädännön yksinkertaistaminen ja vähentäminen sillä perusteella, että siitä olisi hyötyä erityisesti pk-yrityksille. On totta, että yksinkertaistamiseen voi liittyä joitakin myönteisiä näkökohtia, ja tavallisesti tuemme yrityslainsäädäntöä koskevien toimenpiteiden yksinkertaistamista, kunhan se johtaa byrokratian vähentämiseen. Emme kuitenkaan voi äänestää sellaisen mietinnön puolesta, jossa toisaalta vaaditaan yksinkertaistamista ja toisaalta kuitenkin uusien yhteisön lainsäädäntökehysten luomista.

Äänestimme tyhjää seuraavien arveluttavien ja luonteeltaan kielteisten ehdotusten vuoksi: jäsenvaltioiden veroviranomaisten välistä koordinointia koskeva lainsäädäntö yrityksiltä vaadittavan tiedon standardoimiseksi, Eurooppa-yhtiön säännöistä pyritään yhtenäisempään yhteisön oikeuden uudistamiseen, uusien oikeudellisten reunaehtojen laatiminen yrityksiä varten sekä yhteinen konsolidoitu yhtiöveropohja, joka perustelun mukaan tekisi Eurooppa-yhtiön säännöistä käyttökelpoisempia ja tehokkaampia.

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (PSE), kirjallinen. – (PL) Komission tiedonannossa yritysten liiketoimintaympäristön yksinkertaistamisesta yhtiöoikeuden, tilinpäätösten ja tilintarkastuksen alalla esitetään toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään eurooppalaisten yritysten hallinnollista taakkaa ja takaamaan, että ne voivat tehokkaasti kilpailla maailmanlaajuisella tasolla. Jäsenvaltiot jättävät usein hyödyntämättä vapaaehtoisia mahdollisuuksia vähentää byrokratiaa ja ne usein jopa vastustavat yhteisön myönnytyksiä entistä tiukemmin kansallisin säännöksin ja estävät näin paikallisia yrityksiä hyödyntämästä mahdollisuutta yksinkertaistaa menettelyjä unionin lainsäädännön mukaisesti.

Komission olisikin keskityttävä kannustamaan jäsenvaltioita taloudellisia tietoja koskevia raportointivelvoitteita koskevien vaatimusten luokittelemisen yhdenmukaistamiseksi. Sen olisi myös painostettava jäsenvaltioita uuden teknologian soveltamiseen kustannusten vähentämiseksi. Lisäksi yhteinen konsolidoitu yhtiöveropohja tekisi Eurooppa-yhtiön säännöistä käyttökelpoisempia ja tehokkaampia. Myös ehdotus niin kutsuttujen mikroyritysten jättämisestä tilinpäätösdirektiivien soveltamisalan ulkopuolelle on tervetullut. Käytännössä tämä tarkoittaisi niiden vapauttamista yhteisön lainsäädännön edellyttämästä kirjanpidosta, vuotuisten tilinpäätöksen ja kertomusten toimittamisesta.

Ehdotetut muutokset ovat todellakin suositeltavia. Vaikuttaa kuitenkin tärkeältä, että unionin yhtiöoikeuden alan säännöstöä ja sen käytännön täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa yksinkertaistetaan edelleen, jos eurooppalaisten yritysten toivotaan menestyvän kilpailussa yhä vaativammilla maailmanmarkkinoilla.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Kannatin Klaus-Heiner Lehnen mietintöä yritysten liiketoimintaympäristön yksinkertaistamisesta. EU:lla on tärkeä tehtävä sen varmistamisessa, että yritykset toimivat kilpailuympäristössä, mutta silti yritykset ja jäsenvaltiot kokevat usein äärimmäisen monimutkaiset säännöt hankaliksi. Liiketoimintaympäristön yksinkertaistamispyrkimykset ovat siis tervetulleita.

  Monica Maria Iacob-Ridzi (PPE-DE), kirjallinen. − (RO) Äänestin mietinnön puolesta, mutta katson, että meidän olisi pantava täytäntöön laaja-alaisempi toimenpidepaketti eurooppalaisen liiketoimintaympäristön yksinkertaistamisen takaamiseksi.

Viittaan erityisesti yritystä perustettaessa kohdattuihin ongelmiin. Eurostat on osoittanut, että uusissa jäsenvaltioissa yrityksen perustamisen hallinnollisten muodollisuuksien täyttämiseen kuluva aika vaihtelee päivästä useaan kuukauteen. Lisäksi tietyt jäsenvaltiot jäivät reilusti alle OECD:n keskiarvon tarkasteltaessa vaivattomuutta harjoittaa liiketoimintaa maailman eri maissa. Viimeisenä joskaan ei vähäisimpänä, 27 jäsenvaltion erilaiset yhtiöoikeutta koskevat säännöt estävät pääoman rajat ylittävän liikkuvuuden sekä uuden yrityksen perustamisen toiseen jäsenvaltioon.

Katson, että nämä kaksi tekijää ovat olennaisia Lissabonin strategian talouskasvua koskevan tavoitteen saavuttamisessa ja että niitä on edistettävä enemmän yhteisön yrityslainsäädännön avulla.

  Janusz Lewandowski (PPE-DE), kirjallinen. – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan unionia ei mielletä alueeksi, jolla yritystoimintaa koskevat säännökset olisivat erityisen mutkattomia helppokäyttöisyydeltään. Itse asiassa yleisesti koetaan alan olevan ylisäännellyn normimaailmallaan, mistä seuraa erityisiä vaikeuksia pienyrityksille. Tämän vuoksi jokainen askel kohti säännösten yksinkertaistamista, mitä komissio ehdottaa 10. heinäkuuta 2007 antamassaan tiedonannossa, on tervetullut. Yksinkertaistamisen merkittävin ja toivotuin vaikutus olisi pienten yritysten kannustaminen toimimaan Euroopan yhteismarkkinoilla. Tähän mennessä Keski- ja Itä-Euroopan uusilla yrityksillä ei ole juuri ollut pääsyä näille markkinoille.

Tavoitteen saavuttamiseksi on yhdenmukaistettava kansallisia säännöksiä sekä kumottava tarpeettomia säännöksiä. Viittaan komission ehdottamiin kahteen vaihtoehtoon. Tämä ei kuitenkaan edellytä verotuksen yhdenmukaistamista, niin kutsuttua yhteisen konsolidoidun yhtiöveropohjan kevyttä mallia, jota Klaus-Heiner Lehnen mietinnön 23 kohdassa ehdotetaan. Esittelijä kannattaa toista komission ehdottamaa vaihtoehtoa, joka ei ole yhtä kauaskantoinen. Tarkasteltuna Euroopan unionin nykyistä sääntelyinnokkuutta vasten se olisi varmasti sen epäsuotuisan suuntauksen vastainen, joka todellakin rajoittaa eurooppalaisten yritysten mahdollisuuksia kilpailla maailmanmarkkinoilla.

  Marianne Thyssen (PPE-DE), kirjallinen. − (NL) Komission tiedonannossa esitetään perustavaa laatua olevia kysymyksiä yhteisöoikeutta ja kirjanpitolainsäädäntöä koskevasta yhteisön politiikasta. Lehnen mietinnössä esitetään näihin kysymyksiin hyviä vastauksia, jotka minäkin hyväksyn. Yksi ongelmallinen kohta on kuitenkin komission ehdotus mikroyritysten luokan käyttöönotosta. Kyse on alle tietyn raja-arvon jäävistä yrityksistä, jotka vapautettaisiin tilinpäätöksiä, lakisääteistä tilintarkastusta ja julkaisemista koskevista Eurooppa-oikeuden velvoitteista. Klaus-Heiner Lehnen mietinnössä kannatetaan tätä lähestymistapaa ja ehdotetaan jopa raja-arvojen korottamista. Belgiassa 75 prosenttia yrityksistä vapautettaisiin nykyisistä avoimuutta koskevista vaatimuksista. Ensi näkemältä pienten yritysten kirjanpidosta luopuminen vaikuttaa merkittävältä byrokratian helpotukselta, mutta kun otetaan huomioon taloudellisen tiedon merkitys kaikille osapuolille (esimerkiksi luoton antajille), se voisi johtaa vielä laajempaan byrokratiaan ja kohonneisiin kustannuksiin. Koska yleisesti hyväksyttyä raportointivelvoitetta ei olisi, yrityksiä pyydettäisiin toimittamaan lukuja à la carte, monin eri tavoin. Lisäksi näin menetettäisiin hyödyllinen yrityksen sisäisen seurannan väline, joka on todella tärkeä pk-yrityksille. Äänestin tämän vuoksi tyhjää lopullisessa äänestyksessä.

- Mietintö: Thomsen (A6-0165/2008)

  Adam Bielan (UEN), kirjallinen. – (PL) Arvoisa puhemies, korkea-asteen koulutus on yhä helpommin saatavilla ja korkea-asteen tutkinnon suorittavien naisten määrä lisääntyy. Naiset ovat kuitenkin edelleen huonosti edustettuina korkeakoulujen ja yliopistojen professoreina. Vaikka enemmistö (yli 50 prosenttia) lehtoreista on naisia, heitä on vähemmän ylimmissä korkeakoulu- ja yliopistoviroissa.

Kannatan perheystävällisten toimenpiteiden edistämistä joustavien työaikojen ja parempien lastenhoitopalvelujen tarjonnan avulla. Kannatan myös sosiaaliturvasäännösten sovellettavuutta yli rajojen sekä vanhempainlomaehtoja, jotka tarjoaisivat miehille ja naisille todellisen valinnanvapauden. Naisten tutkijanurassaan perhesyiden vuoksi pitämät tauot eivät saisi vaikuttaa kielteisesti heidän uramahdollisuuksiinsa, sillä näin miespuoliset tutkijat saavat kohtuutonta etumatkaa tuleviin uranäkymiin nähden.

Kannatin Britta Thomsenin mietintöä, koska katson sen tarttuvan perustellusti asioihin, jotka liittyvät sukupuolistereotypioihin. Ne ovat edelleen vallalla useassa Euroopan unionin jäsenvaltiossa.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. − (PT) Äänestin Britta Thomsenin naisten osallistumisesta tieteelliseen tutkimukseen laatiman mietinnön puolesta, koska pidän olennaisena, että helpotetaan molempien sukupuolten yhtäläistä pääsyä tutkijanuralle. Stereotypioiden kaltaiset seikat yhdistettynä luonnontieteeseen tai vaikeudet työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisessa saavat aikaan naistutkijoiden uralla lukuisia haittoja ja vaikeuksia, jotka sulkevat monia naisia tieteellisen tutkimustyön ulkopuolelle.

Miesten ja naisten edustuksen väliset erot akateemisissa ja tieteellisissä johtoviroissa, palkkauksessa ja yksityiselämän vaatimuksissa edellyttävät toimenpiteitä näiden sukupuolistereotypioiden torjumiseksi tiedealalla, naisten houkuttelemiseksi tieteelliselle uralle ja nykyisen sukupuolten eriarvoisuuden poistamiseksi tieteessä.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Tiedämme, että korkea-asteen koulutuksessa on enemmän naisia kuin miehiä, ja kuitenkin tiedeuraa valittaessa naiset ovat edelleen vähemmistönä. Korkea-asteen koulutuksen saavien naisten määrän lisääntyminen ei ole myöskään muuttanut vastaavasti naisten ja miesten määrän välistä suhdetta tietyillä opiskelualoilla tai ammateissa tai poistanut sukupuolten välistä palkkakuilua.

Kuten esittelijä toteaa, naistutkijat ovat edelleen vähemmistönä julkisella ja korkeakoulusektorilla, joilla naisten osuus on EU:ssa noin 35 prosenttia. Kaikissa maissa näillä sektoreilla naistutkijoiden osuus on kuitenkin suurempi kuin yrityssektorilla, jonka tutkijoista naisia on viimeisimpien tietojen mukaan EU:ssa keskimäärin 18 prosenttia, mutta tilanne vaihtelee eri maiden välillä paljonkin. Maat, joiden yritystutkimuksessa on vähiten naisia, ovat Saksa (11,8 prosenttia), Itävalta (10,4 prosenttia) ja Alankomaat (8,7 prosenttia), kun Latviassa, Bulgariassa ja Romaniassa tämän alan tutkijoista yli 40 prosenttia on naisia. Mies- ja naistutkijoiden jakautumisessa keskeisille tieteenaloille on eroja. Korkeakoulusektorilla miestutkijoista 54 prosenttia ja naistutkijoista 37 prosenttia työskentelee luonnontieteissä ja tekniikan alalla.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Naisten entistä parempi pääsy tiedealan toimintaan on hyvin merkittävää, kuten esittelijä toteaa. Kuinka se toteutuu jokaisessa yksittäisessä valtiossa on toisaalta asia, joka vaihtelee valtion kulttuurin ja muiden erityispiirteiden mukaan. Ongelma ilmenee eri tavoin EU:n 27 jäsenvaltiossa, joten ratkaisujenkin on oltava erilaisia. On mahdotonta yleistää naisten tilannetta kaikissa 27 jäsenvaltiossa. Kesäkuun lista on vakuuttunut, että tie käytännön tasa-arvoon on viitoitettava kansallisella tasolla.

Päätimme tämän vuoksi äänestää mietintöä vastaan.

  Genowefa Grabowska (PSE), kirjallinen. – (PL) Naisprofessorina, jolla on useiden vuosien kokemus työskentelystä puolalaisessa yliopistossa olen tietoinen siihen liittyvistä valtavista haasteista ja tuen tämän vuoksi Britta Thomsenin mietintöä. Mietinnössä otetaan mielenkiintoinen lähestymistapa sukupuoleen perustuvaan syrjintään tiedemaailmassa määrittämällä ne sosiaaliset, kulttuuriset ja taloudelliset esteet, joiden vuoksi naiset ovat edelleen aliedustettuina.

Meitä on vähän julkisella ja korkeakoulusektorilla, vain 35 prosenttia, ja vain 18 prosenttia yksityisellä sektorilla. Kuinka meidän on määrä rakentaa tietoon perustuvaa yhteiskuntaa, kehittää tiedettä ja taloutta Euroopassa, vastata Lissabonin strategian haasteisiin ja täyttää eurooppalaiset odotukset 2000-luvun kynnyksellä ilman naisten osallisuutta tieteissä? Meidän on luotava olosuhteet, joissa naiset voivat laajemmin osallistua tiedemaailmaan ja jotka avaavat naisille yliopistojen laboratorioiden ovet. On myös mahdollistettava naisten haaveet korkeammista akateemisista viroista. Edistyminen tiedemaailmassa riippuu akateemisista saavutuksista, ja naisen mahdollisuus tulla nimitetyksi virkaan on kolme kertaa heikompi kuin miehen. Tämä on valitettavaa, eikä sitä voida selittää yksinomaan naisten voimakkaammilla perhesitoumuksilla.

Eurooppalaisten korkeakoululaitosten päätöksentekoelimissä on vähän naisjäseniä, joten näissä laitoksissa on vaikea panna täytäntöön tasa-arvopolitiikkaa. Tarvitsee vain viitata Euroopan tutkimusneuvoston tieteellisen neuvoston häpeälliseen esimerkkiin. Vain viisi sen 22 jäsenestä on naisia!

  Małgorzata Handzlik (PPE-DE), kirjallinen. (PL) Naisten työmarkkinoille osallistuminen lisääntyy järjestelmällisesti kaikkialla Euroopan unionissa. Puola ei ole poikkeus, vaikkakin naisten osallistuminen työmarkkinoille on Puolassa unionin keskiarvoa vähäisempää. Haluan kuitenkin korostaa, että Puolassa naisia on enemmän vastuuasemissa kuin Länsi-Euroopassa.

Minusta naisten ammatillisen toiminnan lisääminen on tärkeä asia. Tässä yhteydessä on tarkasteltava naistutkijoiden asemaa, sillä siinä on yhtymäkohtia kaikkien niiden naisten elämään, joiden on sovitettava yhteen ammatilliset velvoitteet ja perhe-elämä.

En kuitenkaan usko, että tasa-arvon määrääminen on oikea tapa lisätä naisten osallistumista työmarkkinoille. Työllisyyttä koskevat päätökset on tehtävä ennen kaikkea naisten asianmukaisella koulutuksella hankkiman pätevyyden ja kompetenssin perusteella. Ehdotuksella pyritään lisäämään rekrytointimenettelyjen avoimuutta, johtovirkoja koskevaa kilpailua sekä apurahojen myöntämistä tieteelliseen tutkimukseen, ja se vaikuttaa asianmukaiselta. Muutoksiin on kuitenkin liityttävä myös työmarkkinauudistus.

Tiedettä on tuettava Euroopan unionissa. Tieteellisiä ja teknisiä opintoja on edistettävä molempia sukupuolia kiinnostavina aloina, sillä tieteellä on suuri merkitys talouskehityksen kannalta. Meidän on siis kannustettava nuoria tällaisiin korkea-asteen koulutuksiin.

  Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. − (DE) Äänestin Britta Thomsenin naisten osallistumisesta tieteelliseen tutkimukseen laatiman mietinnön puolesta, sillä naiset ovat edelleen aliedustettuina tiedemaailmassa. Mietinnössä viitoitetaan merkittäviä askelia kohti miesten ja naisten tasa-arvoa akateemisissa piireissä.

Naisten akateemisten urien edistämisellä on keskeinen asema. Sukupuolistereotypioiden poistamista pidetään hyvin tärkeänä. Nykysuuntaus, jonka mukaan yksittäisiä akateemisia aloja leimataan miesten tai naisten aloiksi, on haitaksi sukupuolten väliselle oikealle tasapainolle.

Uusien ohjelmien ja rekrytointimenettelyjen avulla on mahdollista varmistaa, että tärkeintä ovat ehdokkaan taidot ja pätevyys, ei sukupuoli. Tämän on koskettava myös etenemismahdollisuuksia ja palkkatasoa. Valintalautakuntien ei-sitova kiintiötavoite, jonka mukaan niiden jäsenistä vähintään 40 prosenttia on naisia ja vähintään 40 prosenttia miehiä, on yksi tapa tasoittaa sukupuolten välistä epätasapainoa akateemisissa viroissa, mutta tärkeimmäksi on aina katsottava hakijan taidot ja pätevyys.

  Rovana Plumb (PSE), kirjallinen. − (RO) Äänestin naisten asemaa tieteessä koskevan mietinnön puolesta, koska katson sen olevan tärkeä Lissabonin strategian kasvua ja työllisyyttä koskevien tavoitteiden saavuttamisessa.

EU:n uusissa jäsenvaltioissa naistutkijoiden osuus on noin 40 prosenttia, kun se länsimaissa on noin 11 prosenttia, mutta valitettavasti hyvin suuri osuus heistä työskentelee aloilla, joilla tutkimus- ja kehittämismenot ovat kaikkein matalimpia.

Haluan kiinnittää huomiota kohtaan, joka koskee perhe-elämään liittyvien näkökohtien integroimista mahdollistamalla joustavat työajat ja paremmat lastenhoitopalvelut perhe-elämän ja työn yhteensovittamisen helpottamiseksi.

Katson, että mietinnön säännösten nopea täytäntöönpano on merkittävää tukea sille, että 25 prosenttia tutkimus- ja johtotehtävissä työskentelevistä on naisia vuonna 2010. Onnittelen Britta Thomsenia mietinnöstään.

  Teresa Riera Madurell (PSE), kirjallinen. − (ES) Koska en terveyssyistä voinut osallistua keskusteluun, haluan perustella, miksi tuen mietintöä. Se on erinomainen ja kattava työ, jossa tarkastellaan kaikkia merkittäviä seikkoja naisten ja miesten tasapainoisen edustuksen takaamiseksi tieteessä ja teknologiassa.

Mietintö on myös varsin oikea-aikainen, sillä jos EU:ssa tarvitaan 700 000 uutta tutkijaa tavoitteiden täyttämiseksi vuoteen 2010 mennessä, komission ja jäsenvaltioiden on nyt oikea aika panna täytäntöön mietinnössä esitettyjä erityistoimenpiteitä tämän poikkeaman korjaamiseksi.

Miehet ja naiset ovat yhtä lailla päteviä ja ansioituneita. Itse asiassa tällä hetkellä naisia on yliopistoissa enemmän kuin miehiä, ja he saavuttavat parempia tuloksia. Tästä on olemassa objektiivista tietoa.

Lisäksi erityisesti hallitusten olisi suosittava naisten edustusta tieteessä ja teknologiassa, sillä ei ole tehokasta eikä järkevää käyttää vain puolia aivoista.

Olen iloinen, että parlamentti lopultakin aloitti asian perusteellisen tarkastelun.

  Lydia Schenardi (NI), kirjallinen. – (FR) Mietinnön sisältö esitetään muutamin sanoin, muutamin julmin sanoin vääristettynä totuutena, virheellisinä lausuntoina ja seksistisinä, pääasiassa miehiä leimaavina, huomautuksina.

Naisten ja miesten tasa-arvoa ja naisten entistä parempaa integroitumista ammattiin ei saada aikaan käskevällä ja sortavalla tavalla. Näin saadaan vain kielteisiä ja haitallisia tuloksia.

On varmasti totta, että viivästykset työelämään integroitumisessa, palkkakuilut ja uraprofiilin puute ovat yleisiä naisten keskuudessa, varsinkin tieteen ja tutkimuksen alalla.

Korostan kuitenkin vielä, että vuoropuhelu, syrjimättömien toimenpiteiden täytäntöönpano tyttöjen rohkaisemiseksi pidempiaikaisiin tiedeopintoihin ja naisten aktiivinen tukeminen heidän uransa aikana edistävät lopulta heidän sosiaalista asemaansa työelämässä.

  Olle Schmidt (ALDE), kirjallinen. − (SV) Britta Thomsenin mietinnössä todetaan, että naistutkijat ovat EU:ssa vähemmistö. Heillä on heikompi taloudellinen ja ammatillinen turva, ja heitä syyllistetään yhä enemmän perhevastuustaan. Tämä on vakava asia niin periaatteellisesti kuin sen käytännön vaikutusten vuoksi. Nykyaikaisilla talouksilla – tai demokratioilla – ei ole varaa kielteiseen erityiskohteluun akateemisesti koulutettuja henkilöitä kohtaan. Tämän vuoksi äänestin mietinnön puolesta.

Korostan kuitenkin, että tietyistä mietinnön osista ei äänestetty, enkä oikein ymmärrä miksi. 7 kohdassa pyydetään, että ikää pidetään huippuosaamisen kriteerinä yhdistämällä se tutkijan perhetilanteeseen, jota tarkasteltaessa otetaan huomioon tutkijan elätettävänä olevien henkilöiden määrä. Uskon, että tätä on vaikea toteuttaa käytännössä ja se voi olla jopa haitallista. Sukupuoliroolien yksinkertaistaminen ja puhuminen ”pikemminkin naistutkijoille ominaisista taidoista” tai ehdottomien standardien luominen tutkijoiden suoritusten mittaamiseksi on aina vaarallista.

Toisaalta tuen koko sydämestäni suositusta ottaa käyttöön ei-sitovana tavoitteena molempien sukupuolten vähintään 40 prosentin edustus erilaisissa tieteellisissä lautakunnissa ja valiokunnissa. Yhdyn myös kritiikkiin, jonka mukaan tasa-arvotavoitteita ei EU:ssa aina aseteta riittävän korkealle. Läsnäolopolitiikkaa ei pidä aliarvioida – tosin ei siitä pidä tehdä uskontoakaan.

  Bernard Wojciechowski (IND/DEM), kirjallinen. – (PL) Naisilla on merkittävä osuus tieteen kehityksessä. Puolalainen fysiikan ja kemian Nobel-palkinnon saaja Marie Skłodowska-Curie on tästä hyvä esimerkki. Tämän kuuluisan tiedenaisen mukaan on nimetty katuja, sairaaloita ja yliopisto.

Tiedeuraa valittaessa naiset kohtaavat suurempia haasteita kuin miehet. Tämä johtuu osittain siitä, että he synnyttävät lapsia ja kasvattavat perheitä. Naispuolisia tutkijoita on siis tuettava heitä suosivin äitiyslomaehdoin sekä erityisin apurahoin lapsia kasvattaville naisille, jotka jatkavat samalla tieteellistä uraansa.

Toisin kuin nyt tarkasteltavan olevassa päätöslauselmaehdotuksessa väitetään, ei kuitenkaan ole suotavaa asettaa vähimmäisosuuksia naisten edustukselle korkeakoulujen henkilöstössä tai eri komiteoissa ja lautakunnissa sukupuolten tasa-arvon varmistamiseksi. Työtä ja uraa koskevia päätöksiä ei pidä tehdä sukupuolen perusteella. Tällaiset päätökset on sen sijaan tehtävä kyseisen henkilön itsenäisen valinnan, kykyjen ja tietojen mukaan.

  Anna Záborská (PPE-DE), kirjallinen. − (SK) Kiitän Britta Thomsenia hänen mietinnöstään, jossa tuodaan ilmi tietynlainen naisiin kohdistuva syrjintä tieteen ja tutkimuksen alalla. Vaikka EU:n opiskelijoista yli puolet on naisia ja he suorittavat 43 prosenttia EU:n tohtorintutkinnoista, vain 15 prosenttia ylimmistä korkeakoulu- ja yliopistoviroista on naisten hallussa.

Yliopisto-opintojen tulokset vastaavat harvoin niiden hankkimiseen kulunutta aikaa ja sijoitettuja varoja. Vuosien opintojen jälkeen naisten uhraavat usein henkilökohtaisen elämänsä tai työuransa tai heidän on sovitettava ne yhteen. Yhteiskunnan edun mukaista olisi tehdä yhteistyötä älyllistä potentiaalia omaavien kansalaisten kanssa sekä tukea heitä ja antaa tämän potentiaalin heijastua kansakunnan kulttuuriseen, henkiseen, historialliseen ja tieteelliseen perintöön. Erityisesti äitiydellä on vaikutusta naisen uramahdollisuuksiin, paradoksaalisesti se rankaisee heitä mahdollisuuksissa päästä huippuvirkoihin, toteuttaa itseään ja saada ansioidensa mukaista palkkaa, eikä heille korvata asianmukaisesti synnyttämisen ja tulevaisuudesta vastaavan sukupolven kasvattamisen yhteiskunnallista investointia.

Uskon, että asia voitaisiin ratkaista uudistuksella, joka koskisi nuorten naisten opinto-olosuhteita, etäopintoja ja etätyötä sekä elinikäistä oppimista, sekä kannustamalla isiä tukemaan tutkijoiksi haluavia äitejä. On myös valtion vastuulla tukea tieteelliseen työhön osallistuvia naisia: heitä on tuettava opinnoissaan, autettava sovittamaan yhteen perhe- ja työelämää sekä saamaan oikeudenmukainen palkkio työstään, tarjoamalla heille sosiaalietuuksia ja apua mahdollisimman luonnollisella tavalla, tarjoamalla lastenhoitoa.

- Mietintö: Blokland (A6-0156/2008)

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Alusten romuttamisella on jatkossakin merkittäviä sosiaalisia ja ekologisia vaikutuksia, sekä sen tavan vuoksi, jolla tämä tehdään, että koska rakenteilla olevien alusten määrä on ollut nousussa vuosia. Tästä syystä eurooppalainen innovointi ja kehitystyö ovat jatkuvasti merkityksellisiä laivanrakennusalalla, jotta aluksista voidaan tehdä parempia ja ympäristöystävällisempiä.

IMO (Kansainvälinen merenkulkujärjestö) on valmistellut vuodesta 2005 lähtien yhdessä ILO:n (Kansainvälinen työjärjestö) ja UNEP:n (Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelma) kanssa alusten puhdasta purkamista koskevia sitovia kansainvälisiä sääntöjä. Parhaillaan neuvotellaan sopimusluonnoksesta, joka on määrä hyväksyä vuoteen 2009 mennessä, mutta joka tulee voimaan vasta muutama vuosi sen jälkeen.

Luonnoksen nykytekstin mukaan sopimusta ei sovelleta sota-aluksiin tai muihin valtion omistamiin aluksiin. IMO-kehyksen ulkopuolista normeista, alusten kierrätysyrityksiä koskevista perusnormeista, raportointivelvollisuuksista (kuten tiedottaminen valtioiden välillä) ja valvonnan välineistä ei vielä ole päästy yksimielisyyteen.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Suhtaudun myönteisesti laivanromutustoiminnan parantamisesta annettua vihreää kirjaa koskevaan Hannes Bloklandin mietintöön. Laivanromutus on vaarallista kauppaa, josta aiheutuu suuria kustannuksia ihmishengille ja ympäristölle. Ei voida hyväksyä sitä, että EU kääntää katseensa pois laivojen kuljettamisesta kehitysmaihin romutettavaksi. Nämä alukset ovat itse asiassa vaarallista jätettä, ja EU:n on toimittava estääkseen niiden viennin. Olen kiitollinen parlamentin tuesta ryhmäni esittämille tarkistuksille, joissa korostetaan kiireellisten toimien tarvetta tällä alalla.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Laivanromutustoiminnan parantamisesta annettua vihreää kirjaa koskevalla Johannes Bloklandin mietinnöllä pyritään ympäristön ja yhteiskunnan kannalta kestävään laivanromutukseen. Mietinnössä pyritään käsittelemään alan tämän hetken ongelmia, erityisesti Bangladeshin ja Intian telakkatyöntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta koskevia suuria huolia. Äänestin tämän vuoksi mietinnön suositusten puolesta.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Hyväksymme periaatteessa eurooppalaisten huolet kolmansien maiden ympäristöstä ja työoloista. Kurjuuden vienti, koskipa se ympäristöä, työllisyyttä tai mitä tahansa muuta, ei voi koskaan olla osa maailmanlaajuista kauppaa ja vaihtoa koskevaa näkemystämme. On kuitenkin tärkeää, ettemme puolusta niin absoluuttista ja nykyaikaista kantaa tietyistä arvoista, että yksittäinen asia hämärtäisi kokonaiskuvan.

Radikaalit toimenpiteet sellaisten käytäntöjen lopettamiseksi, jotka todellisuudessa ovat sosiaalista ja ympäristöön liittyvää polkumyyntikäytäntöä, siten, että se johtaisi myös kolmannen maan taloussektorin tuhoutumiseen ja aiheuttaisi näin vielä suurempaa kurjuutta väestön erittäin haavoittuvissa osissa, ei myöskään ole asia, jota ajamme. Asteittaiset uudistukset ja räätälöityjen, kehitystä edistävien ratkaisujen tarjoaminen ovat tehokkaampi ja suotavampi ratkaisu. Emme pysty lakkauttamaan kurjuutta ja ihmisten halventamista, jos ainoa tarjoamamme vaihtoehto on kurjuus ja ihmisten halventaminen.

- Mietintö: Florenz (A6-0136/2008)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin saksalaisen kollegani Karl-Heinz Florenzin ja parlamentin väliaikaisen valiokunnan ilmastonmuutokseen liittyvistä tieteellisistä tosiasioista laatiman mietinnön puolesta.

Tieteellinen yksimielisyys ilmastonmuutoksen alkuperästä ja syistä on perusteltu ja se tunnustetaan maailmanlaajuisesti. Tieteellinen näyttö kaikista maanosista ja valtameristä osoittaa, että alueelliset ilmastonmuutokset ovat jo vaikuttaneet moniin luonnonjärjestelmiin teollisuusmaiden historiallisten hiilidioksidipäästöjen vuoksi. On myös tieteellisesti todistettu, että syyt maapallon lämpenemiseen ovat pääasiassa ihmisen aiheuttamia.

Ilokseni mietinnössä korostetaan, että on analysoitava ja tutkittava edelleen ilmastonmuutoksen seurauksia, kuten esimerkiksi vaikutuksia talouden kilpailukykyyn, energiakustannuksiin ja yhteiskunnalliseen kehitykseen Euroopassa, maankäytön rooliin, metsäalueisiin ja metsien häviämiseen, meriympäristön rooliin ja teollisuuden ulkoisten ilmastokustannusten arviointiin, varsinkin kuljetusalalla, lentokoneiden päästöjen vaikutusten määrittäminen mukaan lukien.

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Viimeisin ilmastonmuutosta koskeva hallitusten välinen konferenssi sekä useat ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen yhteydessä järjestetyt konferenssit ovat osoittaneet, että ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat ilmastonmuutoksen syy ja että maapallon lämpeneminen on pysäytettävä enintään kahteen celsiusasteeseen suhteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon.

Olen tämän vuoksi samaa mieltä ilmastonmuutosta käsittelevän väliaikaisen valiokunnan ja esittelijän kanssa kiireellisempien merkittävien ilmastonmuutoksen vaikutuksia koskevan tutkimuksen tarpeesta, joilla seurataan aavikoitumisen, napajäätiköiden sulamisen, meriympäristön muutosten, luonnonkatastrofien ja muiden vastaavien kaltaisia ilmiöitä. Euroopan ympäristöviraston viimeisimmissä raporteissa korostetaan tarvetta paljon laajempiin toimiin Kioton tavoitteiden ja muiden EU:n neuvoston maaliskuussa 2007 asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tiedonannossa ”Maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen rajoittaminen kahteen celsiusasteeseen” esitetyn energia- ja ilmastopaketin osalta, olen kuitenkin vakuuttunut, että lisätoimenpiteitä voidaan toteuttaa energiatehokkuuden parantamiseksi, ja näin vähennettäisiin huomattavasti kasvihuonekaasupäästöjä. Tällainen olisi merkitsemisjärjestelmä, josta kävisi ilmi kasvihuonekaasuja koskeva jalanjälki. Katson, että ihmiset, niin Euroopan kansalaiset kuin kolmansien maiden asukkaatkin olisi otettava entistä välittömämmin mukaan tietoisuuden lisäämiseen ja aktiiviseen toimintaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi pienin energiansäästöaskelin.

  Daniel Caspary (PPE-DE), kirjallinen. − (DE) Ilmastonmuutos on vakava asia, ja ihmiskunnalle loistava mahdollisuus. On kuitenkin täysin epäselvää, missä määrin se on ihmisen toiminnan aiheuttama. Viimeisimpiä tieteellisiä havaintoja ei todellakaan voida pitää varmana näyttönä ja ne muuttuvat edelleen; ne eivät ole kaikki kaikessa. Lisäksi mietinnössä viitataan tiettyihin väitöksiin, jotka ovat tosiasiassa virheellisiä.

Oletukset ja väärät väitteet eivät kuitenkaan voi olla järkevien, tehokkaiden, edullisten ja sosiaalisesti hyväksyttävien toimenpiteiden perustana. Tämän vuoksi äänestin mietintöä vastaan.

  Charlotte Cederschiöld, Christofer Fjellner, Gunnar Hökmark ja Anna Ibrisagic (PPE-DE), kirjallinen. − (SV) Äänestimme tänään ilmastonmuutokseen liittyvistä tieteellisistä tosiasioista laaditun väliaikaisen mietinnön puolesta. Parhaiden mahdollisten tulosten saavuttaminen ilmastonmuutoksen poliittisiin haasteisiin vastaamiseksi edellyttää voimakasta tukea ja määrätietoisuutta. Haluamme tässä yhteydessä korostaa sitä, kuinka tärkeää on varmistaa tutkimuksen vapaus, ja että kritiikki ja kyseenalaistaminen ovat keskeinen ennakkoedellytys kaiken tutkimuksen edistykselle ja kehitykselle. Tämän mahdollisuuden rajoittaminen on sekä uhka tutkimukselle itselleen että rajoitus jokaisen ihmisen oikeudelle ilmaista näkemyksensä.

Suurin saastuttaja on köyhyys, eikä kunnianhimoinen tavoite lieventää ilmastonmuutosta ole ristiriidassa kasvun ja nykyaikaistamisen kanssa. Olennainen edellytys köyhien maiden vaurastumiselle ja näin myös niiden resurssien kehitykselle ja mahdollisuuksille investoida nykyaikaisempaan ja puhtaampaan teknologiaan on se, että ne voivat vapaasti tehdä kauppaa. Tältä kannalta tuontiin kohdistuvat hiilidioksidimaksut tai vastaavanlaiset toimenpiteet ovat sopimaton vaihtoehto, jonka vaarana on kääntyä tarkoituksensa vastaiseksi.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. − (PT) Äänestin ilmastonmuutosta käsittelevän väliaikaisen valiokunnan ilmastonmuutokseen liittyvistä tieteellisistä tosiasioista (havaintoja ja suosituksia päätöksentekoa varten) laaditun väliaikaisen mietinnön puolesta koska olen vakuuttunut, että laaja tieteellinen yksimielisyys siitä, että ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttama, edellyttää kiireesti poliittisten päättäjien toimia, joissa korostetaan erityisesti kasvihuonekaasupäästöjen pienentämistä sekä tulevaisuudessa ilmastonmuutosta koskevaa kansainvälistä sopimusta.

Ilmastonmuutosta koskevan tieteellisen ymmärryksen lisääminen ja levittäminen tekee ihmisistä entistä tietoisempia tarpeesta muuttaa elintapojaan ja päätöksentekoprosesseista entistä vastuullisempia, tietoon perustuvia ja tehokkaita. Ilmastonmuutoksen taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten tutkimusta on kannustettava.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Tämä on jälleen yksi sellainen mietintö, jossa tosin aluksi esitetään joitakin asianmukaisia lausuntoja nykytilanteesta, mutta ei juurikaan tai lainkaan edistytä ratkaisun löytämisessä. Siinä suositellut toimenpiteet ovat epäselviä ja siinä rajoitutaan luettelemaan joitakin epämääräisiä suosituksia ja perusteluja. Sillä ilmeisesti pyritään pikemminkin helpottamaan uusien yritysten perustamista tavoittelemaan yhä suurempia voittoja ympäristö- ja energia-aloilla ilmastonmuutoksen kustannuksella.

Tämän vuoksi haluan sanoa, että olisi hyvä osoittaa samanlaisia pyrkimyksiä ja sinnikkyyttä sekä huolta muita maailmanlaajuisia ongelmia kohtaan, jotka on täysin sivuutettu tai pelkästään siirretty kroonisten huolenaiheiden luetteloon: parannettavissa olevien sairauksien hävittäminen, maaperän ja luonnonympäristöjen suojeleminen, ehtyvien luonnonvarojen, erityisesti hiilivetyjen, loppuminen ja niin edelleen.

Lopuksi, esittelijä pitää ilmastonmuutostiedettä vakiintuneena ja suosittelee, että Euroopan parlamentin väliaikainen valiokunta jatkaa työtään ja esittää toimikautensa päätteeksi parlamentille mietinnön, johon sisältyy tarvittaessa suosituksia EU:n yhteistä tulevaa ilmastonmuutospolitiikkaa koskeviksi toteutettaviksi toimiksi tai aloitteiksi. Jäämme odottamaan tulevaa mietintöä.

  Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Mietinnössä esitetyistä tieteellisistä tosiasioista keskusteltiin pitkään maailman johtavien asiantuntijoiden kanssa ilmastonmuutosta käsittelevän väliaikaisen valiokunnan kokouksissa, eikä niitä näin ollen voi sivuuttaa kevyesti.

Karl-Heinz Florenzin mietinnön tavoin katson hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) neljännen kertomuksen olevan kattavin ilmastonmuutosta koskeva tutkimus. Olen samaa mieltä siitä, että on aivan välttämätöntä välttää maapallon keskilämpötilan yli kahden celsiusasteen lämpeneminen katastrofaalisten uhkakuvien välttämiseksi, joten EU:n kunnianhimoiset kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamista koskevat tavoitteet on säilytettävä.

Koska tämä on uskottavin tällä hetkellä saatavilla oleva tietokooste, joka kitkee juurineen tiettyjen yksittäisten ekstremistien toistuvat ajatukset, jotka edelleen kyseenalaistavat sen, onko ihmisen toiminta todella maapallon lämpenemisen pääasiallinen syy, Karl-Heinz Florenzin mietinnöllä annetaan selkeä viesti, että Euroopan parlamentti säilyttää tiukan ja kunnianhimoisen kantansa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tämän vuoksi tuen mietintöä.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Ymmärrettyään taloussuunnittelun hyödyt Ranskan parlamentti äänesti 1960-luvulla seuraavan vuoden kasvuasteesta tehdäkseen päätökset sen perusteella, sillä sattuman ansiosta useiden perättäisten vuosien ajan tosiasiallinen kasvuaste oli täsmälleen sama kuin äänestyksen tulos. Saan saman vaikutelman lukiessani Karl-Heinz Florenzin mietintöä: vaikutelman, että parlamentti aikoo äänestää maapallon lämpötilasta.

Tahdon tehdä tämän selväksi: en kritisoi ihmisen tarvetta suojella ympäristöään, säilyttää luonnon valtava monimuotoisuus tai taloudellisin termein sanottuna löytää paremmat keinot luonnonvarojen käyttämiseen niiden säästämiseksi. Kritisoin rituaalinomaista uhrautumista uudelle ilmastouskonnolle ja sen uusille guruille, näille puolueellisesti ajatteleville tutkijoille, jotka syytävät kirouksia kaikkien niiden päälle, joiden työ on ristiriidassa heidän pyhien päätelmiensä kanssa.

Kritisoin ihmisen, varsinkin sen läntisen ja eurooppalaisen alalajin, järjestelmällistä stigmatisaatiota pahuudeksi. Tämä on institutionalisoitunutta katumusta. Kyse on Euroopan teollisesta ja taloudellisesta itsemurhasta niin kutsutun maapallon lämpenemisen alttarille. Siitä ei ole mitään hyötyä maailman ympäristölle, mutta mitä kamalimpia inhimillisiä ja sosiaalisia seurauksia Euroopan kansoille. Tämän vuoksi äänestin mietintöä vastaan.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Äänestin Karl-Heinz Florenzin ilmastonmuutosta koskevan mietinnön puolesta, ja minusta parlamentin on syytäkin suhtautua tähän asiaan vakavasti. Pyrkimykset ilmastonmuutoksen torjumiseen edellyttävät toimia kaikilla tasoilla, ja niin EU:n toimielinten kuin eurooppalaisten kansakuntienkin on tehtävä yhteistyötä vähähiiliseen talouteen siirtymiseksi.

Mietinnöstä äänestetään samana päivänä kun Aberdeenissa järjestetään suuri energiakonferenssi. Skotlannin hallitus on esittänyt aikeensa tehdä Skotlannista Euroopan vihreän energian keskuksen. Hallitus tukee täysin EU:n uusiutuvia energiavaroja koskevia tavoitteita ja on sitoutunut ydinenergiattomaan Skotlantiin, joka tuottaa vuoteen 2010 mennessä 50 prosenttia sähköntarpeestaan uusiutuvin energiavaroin. Toivon muiden eurooppalaisten kansakuntien pitävän Skotlantia hyvänä esimerkkinä ilmastonmuutoksen torjunnassa.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Tieteelliset havainnot todistavat maapallon nykyisen lämpenemisen olevan ihmisen toiminnan syytä, ja Karl-Heinz Florenzin mietinnössä toistetaan nämä tulokset. Tarvitaan kiireesti EU:n tason toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja maapallon keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi enintään kahteen celsiusasteeseen suhteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon. Toisin kuin eräät konservatiivipuolueen jäsenet hyväksyn täysin nämä tosiasiat ja tuin äänestyksessä Karl-Heinz Florenzin mietintöä aiheesta ”ilmastonmuutokseen liittyvistä tieteellisistä tosiasioista: havaintoja ja suosituksia päätöksentekoa varten”.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Kun me täällä Euroopassa investoimme viimeisimpään ympäristöystävälliseen teknologiaan ja uusiutuvaan energiaan vaikka kuinka suuria summia Kiinan kaltaisen valtion käynnistäessä uuden hiilivoimalan viikoittain, ovat parhaatkin pyrkimyksemme vain pisaroita valtameressä.

Olemme absurdissa tilanteessa, jossa hillittömällä teollistumisella ja luonnonvarojen liikakäytöllä ilmastonmuutosta nopeuttavat valtiot, jotka eivät ole valmiita rajoituksiin, odottavat länneltä ja erityisesti Euroopalta apua kohdatessaan katastrofeja. Meidän oletetaan suojelevan ympäristöä usein oman teollisuutemme ja tuontimme kustannuksella ja sitten jopa tarjoavat saastuttajille humanitaarista apua katastrofeissa.

Jos emme tyydy maailmanlaajuiseen tilanteeseen, jossa kaikki toiveet parannuksista ovat vain toiveunia, meidän on tiukasti lisättävä niiden kuuden valtion painostusta, jotka vastaavat lähes 50 prosentista koko maailman kasvihuonekaasupäästöistä.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Ilmastonmuutosta käsittelevän väliaikaisen valiokunnan väliaikaiseen mietintöön ei sisälly mitään uusia ajatuksia tai suosituksia, joista olisi hyötyä eurooppalaisille ympäristön suojelussa. Siinä toistetaan jälleen EU:n tunnettua kansanvastaista politiikkaa ”vihreästä” tekosyystä pääoman liialliselle keskittymiselle. Siinä tyydytään toistamaan hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin havainnot.

Mietinnössä katsotaan EU:n ”strategiseksi tavoitteeksi maapallon keskilämpötilan nousun rajoittaminen enintään kahteen celsiusasteeseen, mutta myönnetään, että ”jo tämäkin lämpenemisen taso vaikuttaa huomattavasti yhteiskuntaamme ja ihmisten elämäntapoihin”. Siinä ei sanota mitään kapitalistien luonnonvarojen liikakäyttöä koskevasta vastuusta. Sen sijaan, että vaadittaisiin toimenpiteitä monopolien tilivelvollisuuden lisäämiseksi, mietinnössä hyväksytään täysin monikansallisten yritysten propaganda, jonka mukaan olemme kaikki syyllisiä ilmasto-olosuhteiden huonontumiseen ja korostetaan, että ”että ihmisten on muutettava elintapamallejaan”.

Muun muassa Kiotossa ja Balilla aikaansaadut sopimukset ovat osoittautuneet tehottomiksi: niiden ensisijainen tavoite ei ole ympäristönsuojelu vaan pääoman ja siitä saatavan voiton suojelu. Niissä kaupallistetaan ympäristö ja kehitetään uusi, kannattava talousala: vihreä talous. Nykytilanteesta vastuussa olevat monikansalliset yritykset ja monopolit eivät tarjoa ratkaisua ympäristöongelmiin, vaan kansalaiset, jotka kärsivät niiden vaikutuksista.

  Zdzisław Zbigniew Podkański (UEN), kirjallinen. – (PL) Historia opettaa, että uudet tieteelliset havainnot voivat osoittaa aiemmin laajalti hyväksyttyjen teorioiden olevan täysin perusteettomia. Katson, ettei ilmastonmuutosta käsittelevä tiede, joka vahvistaa maapallon keskilämpötilan nousevan, ole vielä osoittautunut riittävän hyvin perustelluksi. Ainakaan sitä ei ole näytetty siinä määrin toteen, että voisimme puhtaalla omallatunnolla laatia lainsäädäntöä, jolla säädettäisiin Euroopan unionin jäsenvaltioiden erityisestä käytöksestä.

Havaitsemme maapallon ilmakehän keskilämpötilan nousseen. Ei kuitenkaan ole vielä saatu vastauksia siihen, missä määrin tämä on ihmisen toiminnan syytä.

Tiedemaailma on jakautunut tämän osalta. Eräät tutkijat uskovat, että suuret ilmastonmuutokset ovat luonnollinen syklinen ilmiö, joka on vaikuttanut maapalloon miljoonien vuosien ajan. Heidän mukaansa tutkijat, jotka varoittavat ihmisen vaikutuksesta ilmastonmuutokseen, tekevät niin houkutellakseen lisävaroja tutkimukseen ja levittääkseen huolestuneisuutta väestössä.

Toiset tutkijat toteavat ihmisen kyvyn ennakoida pitkän ajanjakson ilmastonmuutoksia hyvin rajallisiksi. He väittävät, että tieteen sijaan pikemminkin politiikka ohjaa hallitustenvälistä ilmastopaneelia. Lisäksi väite, jonka mukaan enemmistö tutkijoista olisi sitä mieltä, että ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttamaa, on kyseenalainen.

Edellä esitetyt vastaväitteet ovat helposti saatavilla. Ne ovat myös kiistämättömiä ja herättävät kysymyksen: voidaanko mitään yhtenäistä politiikkaa perustaa vaikutusryhmien epävarmoille tieteellisille väitteille?

  Lydie Polfer (ALDE), kirjallinen. – (FR) Kannatan Karl-Heinz Florenzin ilmastonmuutosta käsittelevän väliaikaisen valiokunnan puolesta laatimaa mietintöä, sillä hän analysoi ilmastonmuutoksen esiintymistä ja vaikutuksia niiltä osin kuin niitä tukee tieteellinen näyttö.

Tämän vuoksi meidän on syytä huolestua väitteestä, jonka mukaan ilmastonmuutoksen kustannukset voivat vaihdella viidestä kahteenkymmeneen prosenttiin BKT:sta vuoteen 2050 mennessä.

Vaikka kaikki jäsenvaltiot ovat tähän mennessä edistyneet hyvin asiassa, meidän on kuitenkin oltava vielä kunnianhimoisempia pyrkimyksissämme vähentää päästöjä.

Meidän on myös pysyttävä valppaina biopolttoaineiden käytön edistämiseen liittyvän mahdollisen maailman elintarviketuotantoon ja metsien hävittämiseen liittyvien haitallisten vaikutusten suhteen.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Tieteelliseen keskusteluun ei voi liittyä keskustelua uskomuksista, eikä enemmistömielipiteen virheettömyyteen kohdistuvia epäilyjä voida tulkita kielteisyydeksi tai poliittiseksi vaihtoehdoksi. Lisäksi viimeaikaiset tapahtumat, kuten keskustelu biopolttoaineiden tuotannon lisäämiskannustimien ei-toivotuista ja odottamattomista vaikutuksista, osoittavat selvästi, kuinka jatkuva epäily on ainoa tieteellinen varmuus, joka meidän on hyväksyttävä epäröimättä.

Toisaalta keskustelussa tieteellisten tosiasioiden tarjoamista vaihtoehdoista olemme selkeästi poliittisten valintojen alueella. Vaikken katso itseäni tieteellisesti päteväksi esittämään mielipidettä ensimmäisestä kysymyksestä, velvollisuuteni on nähdäkseni tehtävä se toisesta kysymyksestä. Olen väittänyt ja haluan korostaa, että globalisaation myönteisten vaikutusten vuoksi valtavan väestömme ennakoitavissa olevan kulutuksen (varsinkin energiankulutuksen) kasvun vuoksi meidän on löydettävä tieteellisiä vastauksia ja teknologisia ratkaisuja. Tietyt muutoksen käytöksessä, niin ihmisten kuin yhteisöjenkin, ovat tervetulleita. Tarvitsemamme perusratkaisut löydämme kuitenkin tieteestä.

  Thomas Ulmer (PPE-DE), kirjallinen. − (DE) Äänestin lopullisessa äänestyksessä mietintöä vastaan, sillä suhtaudun vakavasti ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun enkä kannata dogmaattisia ja tuhoa ennustavia lauseita, jotka levittävät hätää eurooppalaisten joukossa. Mietinnössä esitetään tieteellisiä havaintoja, joiden todennäköisyys on 60–70 prosenttia.

Jos olisin yksi Johanneksen ilmestyksen maailmanlopun neljästä ratsastajasta, ratsastaisin mieluummin valkoisella hevosella kuin mustalla. Ilmastonmuutos on arka asia, jota ei voida tiivistää iskulauseisiin.

- Mietintö: Oomen-Ruijten (A6-0168/2008)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin tyhjää alankomaalaisen kollegani Ria Oomen-Ruijtenin Turkin jäsenyyttä koskevasta määräaikaiskertomuksesta 2007 laatimasta mietinnöstä, vaikka olenkin ulkoasiainvaliokunnan tavoin iloinen pääministeri Erdoğanin pyrkimyksestä tehdä vuodesta 2008 uudistusten vuosi, jotta Turkista tulee sekulaariseen valtioon ja moniarvoiseen yhteiskuntaan perustuva nykyaikainen ja hyvinvoiva demokratia.

Meidän on kuitenkin syytä muistuttaa Turkkia sen pyrkimyksistä varmistaa hyvät naapuruussuhteet Kreikkaan ja Bulgariaan sekä tarpeesta taata Kyproksen kysymyksen laaja-alainen ratkaisu EU:n periaatteiden perusteella.

Turkki ei myöskään ole vastannut vetoomukseemme Armenia taloussaarron lopettamiseksi ja sovittelumenettelyn aloittamiseksi, jolloin voitaisiin käydä rehellistä ja avointa keskustelua menneistä tapahtumista. Nämä neuvottelut ovat tärkeitä EU:lle ja Turkille, koska viimeksi mainittu on hyväksymässä yhteisön säännöstöä. Neuvotteluissa ei kuitenkaan missään tapauksessa pidä määrätä ennakolta lopullista poliittista päätöstä Turkin liittymisestä EU:hun.

  Colm Burke, Jim Higgins, Mairead McGuinness ja Gay Mitchell (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) PPE-DE-ryhmän Fine Gael -valtuuskunta äänesti Ria Oomen-Ruijtenin Turkin määräaikaiskertomuksesta 2007 laatiman mietinnön puolesta. Kannatamme uudistuksia, joihin Turkki on sitoutunut demokratian, hyvän hallinnon ja oikeusvaltion takaamiseksi. Nämä askeleet ovat myönteisiä niin Turkin kuin EU:nkin kannalta, ja tuemme Turkin uudistuspyrkimyksiä.

Me allekirjoittaneet äänestimme kuitenkin mietinnön 16 kohtaa koskevaa tarkistusta 14 vastaan. Se sisälsi sanat ”seksuaali- ja lisääntymisoikeudet”. Äänestimme tarkistuksen tätä kohtaa vastaan syistä, jotka esitimme parlamentille täysistunnossa 13. maaliskuuta 2008 antamassamme yhteisessä julistuksessa.

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. − (EN) Äänestin Ria Oomen-Ruijtenin Turkin edistymisestä kohti EU-jäsenyyttä vuonna 2007 laatiman mietinnön puolesta. Katson, että Turkin pitäisi pystyä liittymään unioniin. Tällä hetkellä on ongelmia ammattiliittoja ja ihmisoikeuksia sekä kurdien ja kristittyjen kaltaisten vähemmistöjen oikeuksia koskevissa asioissa. Edistystä on kuitenkin tapahtunut, joskin hitaasti, ja se on tunnustettava.

Tuin armenialaisten joukkomurhaa koskevaa tarkistusta. Tiedän, että se tapahtui kauan sitten, mutta kansakunnan on oltava sinut menneisyytensä kanssa, eikä Turkki ole tähän mennessä oppinut elämään tilillään olevan veritahran kanssa. Se ei ehkä ole viimeinen este EU-jäsenyydelle, mutta me emme voi vain lakaista asiaa aivan liian mukavan turkkilaisen maton alle.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Ria Oomen-Ruijtenin Turkin edistymisestä kohti jäsenyyttä laatimassa mietinnössä esittämät huomiot osoittavat, ikään kuin lisänäyttöä vielä tarvittaisiin, että Turkki ei kulttuuriltaan, ajattelutavaltaan ja perinteiltään – jotka tietenkin ovat kaikki täysin kunnioitettavia – ole eurooppalainen valtio. Ei myöskään ole tarpeen etsiä muualta syitä liittymisneuvotteluissa kohdattuihin valtaviin ongelmiin.

Puheenjohtajavaltio Ranska, jonka puheenjohtajakausi alkaa 1. heinäkuuta, saattaa tuoda esiin tämän olennaisen ristiriidan: fiktiivisen ajatuksen Turkin vakaasta pyrkimyksestä liittyä osaksi Eurooppaa vuoden 1963 perussopimuksessa. Vaalilupauksensa pettäen presidentti Sarkozy sanoo nyt haluavansa jatkaa neuvotteluja ja itse asiassa aloittaa uudet neuvottelut aloilla ”jotka eivät liity välittömästi jäsenyyteen”, sellaisen kansaa kiihottavan ja tekopyhän mallin mukaisesti, jolla ei ratkaista mitään ongelmia. Kuka uskoo, että keskustelut koskevat pelkästään näennäisjäsenyyttä?

Pelkään, että ainoa syy säilyttää Ranskan perustuslain pakollinen kansalaisten kuuleminen uusien EU:n jäsenten osalta on jättää pelkästään kansalaisten vastuulle 45 vuoden poliittinen ja diplomaattinen pelkuruus, joka ei koske Turkkia itseään, vaan hallituksia.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Tietyistä ristiriidoista huolimatta on tosiasia, että Turkki on strategisesti merkittävä EU:n pyrkimysten kannalta, varsinkin kun otetaan huomioon kapitalistisen järjestelmän yhä syvenevä kriisi.

Vaikka sen lopullinen asema on epävarma – EU:n tai mahdollisen Välimeren unionin täysjäsenyys – vaikuttaa varmalta, että EU pyrkii löytämään ratkaisuja, joista on eniten hyötyä suurille taloudellisille ja rahoitusalan ryhmittymille keskeisissä valtioissa, erityisesti Saksassa.

Turkki tarjoaa valtavat markkinat, mikä herättää erilaisia intohimoja. Se on valtava valtio, jossa on valtavasti halpaa työvoimaa ja paljon kuluttajia, joilla ei kuitenkaan ole lupa juhlia toukokuun ensimmäistä päivää, kuten havaittiin hiljattain Turkin turvallisuusjoukkojen tukahduttaessa raa’asti ammattiliittojen jäsenten ja mielenosoittajien tapahtumat. Se on laaja alue, jolla on merkittävä geostrateginen asema Euroopan, Aasian ja Lähi-idän välissä, ja sillä on keskeinen asema Keski-Aasian energiavarojen omistajuutta ja niihin pääsyä koskevassa kiistassa (kuten Nabucco-hankkeessa) sekä Yhdysvaltojen, Naton ja EU:n välisessä kumppanuudessa.

Turkki on myös valtio, jonka viranomaiset ovat aseellisesti ja laittomasti miehittäneet osan EU:n jäsenvaltion, Kyproksen, alueesta.

  Jaromír Kohlíček (GUE/NGL), kirjallinen. − (CS) Vaikka esityksessä Euroopan parlamentin päätöslauselmaksi lainataan useita asiakirjoja, keskeinen tieto puuttuu. Valtio on ollut ehdokasmaa vuodesta 1963 alkaen. Edellytyksistä neuvottelujen aloittamiselle on keskusteltu koko ajan. Vuonna 1993 vahvistettuja Kööpenhaminan kriteerejä ei löydy tekstin johdanto-osasta.

Upottaessamme hampaamme Euroopan komission antamaan Turkin määräaikaiskertomukseen 2007 toteamme, että vaikka jonkinlaista edistymistä on tapahtunut, kansallisia vähemmistöjä koskevaa hyväksyttyä lainsäädäntöä ei ole riittävällä tavalla pantu täytäntöön. Se, että noin kymmenen prosenttia Turkin työväestöstä työskentelee EU:n jäsenvaltioissa, on merkki Turkin ja EU:n välisten pitkäaikaisten suhteiden laajuudesta. Yllättävää on taloudellisen alan sääntelyn täytäntöönpanon tila, joka on varsin kyseenalainen. Vaikka säädöksiä vaalitaan Turkin lainsäädännössä, havaitsemme usein hyvin ”epäeurooppalaisen” lähestymistavan yksittäisissä tapauksissa.

Voidaankin todeta, että vaikka Turkki onkin edistynyt merkittävästi, monilla aloilla Turkin ja EU:n jäsenvaltioiden enemmistön (myös Balkanin valtioiden) väliset erimielisyydet eivät ole tähän mennessä merkittävästi vähentyneet. Armeijan vaikutus valtion poliittiseen järjestelmään sekä sunnilaisen islamin voimakas asema ovat näkyvimmät tekijät, jotka erottavat turkkilaisen yhteiskunnan EU:n jäsenvaltioista. Mietinnössä kuvataan yhteiskunnan nykytilannetta varsin tarkasti. Vaikka päätöslauselman 12 kohta ei olekaan tasapainoinen, GUE/NGL-ryhmä ei äänestä sitä vastaan.

  Carl Lang (NI), kirjallinen. – (FR) Ria Oomen-Ruijtenin mietintö kuvastaa Brysselin Euroopan johtajien autistisia piirteitä heidän kieltäessään totuuden: Turkki on aasialainen valtio.

Heidän sokeutensa johtaa kieltämään Turkin liittymisen ennakoitavissa olevat seuraukset. Koska Turkin väestö kasvaa yli sataan miljoonaan vuoteen 2020 mennessä, sillä olisi EU:n suurin väestö, joten se olisi merkittävin valtio yhteisön toimielimissä. Tämä tarkoittaa, että parlamenttiamme uhkaa vaara ei niinkään PPE-DE-ryhmän tai sosialistiryhmän valta-asemasta, vaan AKP:n islamistien enemmistöstä. Turkki saisi myös kaikista valtioista eniten tukea: Turkin alueet imisivät suuren enemmistön rakennerahastojen varoista, ja sen kymmenen miljoonaa maanviljelijää tuhoaisivat yhteisen maatalouspolitiikkamme.

Tämä tosiseikkojen kieltäminen saa hallituksemme myös sivuuttamaan Euroopan kansalaisten toiveet. Pakotettuaan Ranskan hyväksymään Euroopan perustuslakisopimuksen, joka hylättiin vuonna 2005, presidentti Sarkozy valmistautuu poistamaan perustuslain 88 artiklan 5 kohdan, jonka mukaan EU:n uusien jäsenvaltioiden liittyminen edellyttää kansanäänestystä.

Jos Brysselissä onnistutaan sanelemaan Turkin liittyminen, meidän on ehdotettava kansakunnillemme tällaisesta järjestelystä poistumista, sillä se olisi eurooppalainen vain nimeltään, ja toisenlaisen Euroopan luomista, eurooppalaisen Euroopan: kansakuntien Euroopan.

  Astrid Lulling (PPE-DE), kirjallinen. − (DE) Äänestin Turkin EU-jäsenyyttä koskevasta edistymisestä vuonna 2007 laaditun mietinnön puolesta.

Minun on kuitenkin ilmaistava tyrmistykseni luettuani saksalaisesta Die Welt -sanomalehdestä, että Turkki, joka haluaa itseään kuvattavan maltillisena islamilaisena valtiona, on säätänyt lain, jossa kielletään viinin ostaminen ja sen tarjoaminen lasissa.

Viinillä on Euroopassa suuri kulttuurinen merkitys, sitä valmistetaan laillisesti suurimassa osassa EU:n jäsenvaltioista ja sitä voidaan myydä ja nauttia kaikissa jäsenvaltioissa.

Tällainen laki ei sovi yhteen EU:n täysjäsenyyden kanssa. Kaikki laillisesti valmistetut tuotteet – myös viini – ovat tavaroita, joiden vapaa liikkuvuus sisämarkkinoilla on taattava. Tällainen kielto rikkoo myös syrjimättömyyttä koskevia EU:n sääntöjä. Valtio, joka rajoittaa jonkin laillisesti valmistetun tavaran vapaata liikkuvuutta toisista jäsenvaltioista, ei voi olla EU:n täysjäsen.

Pääministeri Erdogan lupasi, että vuosi 2008 on uudistusten vuosi, jolloin Turkista on määrä tulla sekulaariseen valtioon ja moniarvoiseen yhteiskuntaan perustuva nykyaikainen ja hyvinvoiva demokratia.

Kun otetaan huomioon Turkin viini myyntiä ja nauttimista laseista koskeva kielto, minun on kysyttävä, oliko tämä lupaus vain tyhjiä sanoja.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Ria Oomen-Ruijtenin Turkin määräaikaiskertomuksesta 2007 laatima mietintö on kattava ja rohkaiseva analyysi valtion edistymisestä kohti EU:hun liittymistä. Turkki vaikuttaa edistyneen sananvapauden ja oikeuslaitosuudistusten kaltaisilla aloilla. Hallituksen ehdotukset 301 artiklan uudistamiseksi, joka estää täyden demokraattisen vapauden valtiossa, ovat myös tervetulleita. Lisäponnisteluja tarvitaan tietysti aloilla, jotka liittyvät valtion vähemmistöryhmien oikeuksiin, ja huolta herättää myös parhaillaan perustuslakituomioistuimen ratkaistavana oleva asia. Kannatan mietinnössä esitettyjä suosituksia ja äänestin sen puolesta.

  Miroslav Mikolášik (PPE-DE), kirjallinen. − (SK) Olen iloinen kollegani Ria Oomen-Ruijtenin Turkin määräaikaiskertomusta 2007 koskevasta mietinnöstä, jossa kehotetaan Turkin hallitusta täyttämään lupauksensa uudistusten jatkamisesta ja valtion nykyaikaistamisesta. Haluan myös tuoda julki pitkäaikaisen näkemykseni, joka on myös eurooppalaisen suuren enemmistön näkemys, ettei EU:n pidä tarjota Turkille mahdollisuutta täysjäsenyyteen. Turkki on maantieteellisesti, kulttuurisesti ja henkisesti eurooppalaisen identiteettikäsitteen ulkopuolella. Tämän lisäksi unionin talousarvio ei selviä nyt eikä tulevaisuudessa taakasta, jonka Turkin täysjäsenyys aiheuttaisi. Kannatan kuitenkin ajatusta tiiviistä yhteistyöstä, EU:n ja Turkin välisestä niin kutsutusta strategisesta kumppanuudesta. Pidän mietintöä merkittävänä myös tältä kannalta.

Olen iloinen siitä, että Turkki on edistynyt jonkin verran monilla aloilla vuonna 2007. Tästä huolimatta ihmisoikeustilanne on edelleen kauhea. Meidän olisi mietinnön yhteydessä vaadittava tiukemmin kansallisten vähemmistöjen (erityisesti kurdivähemmistön) tilanteen parantamista sekä täydellistä sanan- ja uskonnonvapautta. Kannatan myös vaatimusta rikoslain 301 artiklan kumoamisesta sekä ortodoksisen Halkin seminaarin välittömästä uudelleen avaamisesta. Meidän on myös vaadittava Turkkia tarkastelemaan menneisyyttään ja tunnustamaan Armenian kansanmurha sekä sen Kyproksen sotilastoimien laittomuus.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Turkki osoittaa yhä uudelleen, ettei se ole valmis EU-jäsenyyteen, sortamalla vähemmistöjään, käynnistämällä ilmahyökkäyksiä naapurimaahansa ja viimeksi estämällä veto-oikeudella itävaltalaisen arkeologisen kaivausryhmän päällikön nimittämisen Efesoksella ilmeisesti tämän perheenjäsenen turkkilaisvastaisten kommenttien vuoksi. Rikoslain Turkin ja turkkilaisuuden halventamisen kieltävän artiklan kosmeettiset muutokset kääntävät Brysselin huomion pois mielenosoittajiin kohdistetusta julmasta väkivallasta ja Pohjois-Irakin vastaisista sotatoimista.

Koska Turkki ei ole valmis EU:n jäsenyyteen, ainoa vaihtoehto on liittymisneuvottelujen päättäminen välittömästi. Vaihtoehtona voidaan jatkaa keskustelua etuoikeutetusta kumppanuudesta.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Jokainen Turkkia koskeva mietintö on ilmaus EU:n imperialistisista kilpailua koskevista Turkin-suunnitelmista. Nyt tarkasteltavana olevassa mietinnössä on päätetty tukea Turkin hallitusta korostamalla perusteettomasti Turkin edistymistä monilla eri aloilla, mikä on totuudenvastaista. Kuten tavallista, mietinnössä ylistetään demokraattisia oikeuksia huolimatta Turkin hallituksen yleisessä tiedossa olevasta itsevaltaisesta sortopolitiikasta, joka nähtiin hiljattain vapunpäivän mielenosoituksen julmassa tukahduttamisessa. Mietinnössä suvaitaan Turkin kurdivastainen politiikka.

Epäsuorasti mietinnössä tuetaan Turkin hyökkäyksiä Irakin alueelle. Vaikka siinä tuomitaan PKK:n ja ”muiden terroristiryhmien” harjoittama ”väkivalta”, siinä tyydytään neuvomaan Turkin armeijaa, että ”sen ei tule ryhtyä suhteettomiin sotilaallisiin operaatioihin”.

Mietinnössä sivuutetaan se, että Turkki miehittää edelleen Kyprosta, eikä siinä vaadita Turkkia vetämään joukkojaan kokonaan ja ehdoitta.

Mietinnössä ollaan tyytyväisiä Turkin aktiiviseen osallistumiseen EU:n ja Naton imperialistisiin tehtäviin ja interventioihin. Ottaen huomioon Turkin aseman imperialistisessa järjestelmässä ja sen kilpailukyvyn laajemmalla kentällä, EU pyrkii hyödyntämään liittymismenettelyä saadakseen valtaansa saman alueen energiavarat ja geostrategiset voimavarat.

Näistä syistä äänestämme mietintöä vastaan.

  Lydie Polfer (ALDE), kirjallinen. – (FR) Ria Oomen-Ruijtenin mietintö on hyvin tasapainoinen: siinä ilmaistaan tyytyväisyys turkin viranomaisten lainsäädännöllisiin aloitteisiin uudistusprosessin jatkamiseksi, mutta painostetaan Turkkia myös nopeuttamaan uudistustahtia oikeusvaltioperiaatteiden kunnioittamisen takaamiseksi.

On tarkasteltava myös kurdikysymystä sekä sen kulttuurisia ja taloudellisia näkökohtia.

Uudessa perustuslakiluonnoksessa on myös vaalittava naisten yhtäläisiä mahdollisuuksia.

Turkin hallitusta kehotetaan myös kunnioittamaan moniarvoisuutta ja uskontojen moninaisuutta sekulaarisessa demokraattisessa valtiossa.

Neuvotteluja voidaan jatkaa vain, jos Euroopan unionin periaatteita ja arvoja noudatetaan täysimääräisesti.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Yhteiskunnan eri aloilla, taloudessa ja politiikassa viime vuosina toteutunut edistys osoittaa meille hyvin, kuinka toive Euroopan unionin jäsenyydestä voi johtaa menestyksekkäisiin suuriin uudistuksiin valtioissa, joissa tämä mahdollisuus on olemassa. Koska näin on tapahtunut Turkissa ja koska neuvottelut ovat aina olleet avoimet, ei ole enää tarvetta korostaa tämän mahdollisuuden täyttä hyödyntämistä Turkin mahdollisimman kattavien ja keskeisten uudistusten edistämiseksi neuvottelujen lopputuloksesta riippumatta.

Kuten mietinnössä tunnustetaan – ja kuten korkeat EU:n virkamiehet, erityisesti komission puheenjohtaja, ovat lausunnoissaan tunnustaneet – emme voi olla huolestumatta AKP:n vastaisesta oikeuskäsittelystä. Vaikka sotilastoimien puuttuminen onkin myönteistä, pahoittelemme silti pyrkimystä saavuttaa tuomioistuimen avulla se, mihin ei vaaleissa ole onnistuttu. Toisaalta jatkuvat epäilyt AKP:n todellisista aikomuksista ovat myös huolestuttavia. Uskonnonvapauden puolustaminen sellaisena kuin me sen ymmärrämme Euroopan unionissa ansaitsee hyväksyntämme. Yhden uskonnon laaja-alainen määrääminen koko yhteiskuntaan olisi tuomittavaa.

  Toomas Savi (ALDE), kirjallinen. − (EN) Koska kannatin mietintöä, haluan muistuttaa, että ensimmäinen täällä parlamentissa pitämäni puhe 13. joulukuuta 2004 koski Turkin edistymistä kohti jäsenyyttä. Korostin siinä, että ennen jäsenyyden pohtimista Turkin on ensin tunnustettava Kyproksen kreikkalaishallinto, tunnustettava vuoden 1915 Armenian kansanmurha ja parannettava maailman suurimman valtiottoman kansakunnan, kurdien, tilannetta.

Mikään näistä asioista ei ole toteutunut neljässä vuodessa. Turkin Kyproksen-suhteet eivät ole merkittävästi edistyneet eikä ole nähty halukkuutta myöntää menneisyyden rikoksia. Sen sijaan Turkin parlamentin luvalla Turkin armeija toteuttaa kurdien kansanmurhaa. Euroopan unionin on otettava Turkkiin tiukempi kanta ja keskeytettävä neuvottelut siihen asti, kunnes edellä mainitut asiat on ratkaistu.

  Jacques Toubon (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestämällä ulkoasiainvaliokunnan Turkin tilannetta koskevaa mietintöä vastaan Ranskan UMP-valtuuskunta haluaa tuoda julki, että komissio, jäsenvaltioiden hallitukset ja Euroopan parlamentti ovat väärässä elätellessään haavekuvaa Turkin jäsenyydestä.

UMP ei vastusta Ria Oomen-Ruijtenin mietintöä, joka on erinomainen asiakirja, vaan sitä, että kieltäydytään ottamasta huomioon Turkkia ja sen politiikkaa koskevaa todellisuutta, joka on ristiriidassa eurooppalaisen yhdentymishankkeen kanssa.

  Dominique Vlasto (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin mietintöä ja päätöslauselmaa vastaan tuodakseni jälleen kerran julki sen, että vastustan periaatteessa Turkin liittymistä EU:hun. Euroopan komissio, jäsenvaltioiden hallitukset ja Euroopan parlamentti ovat väärässä elätellessään tätä haavekuvaa, jolla huijataan niin Turkin kuin Euroopankin kansalaisia. Kieltäydyn yhtymästä poliittiseen kantaan, jossa ei oteta huomioon Turkkia ja sen politiikkaa koskevaa todellisuutta, joka on ristiriidassa eurooppalaisen yhdentymishankkeen kanssa.

Jos Eurooppa on yhteisten arvojen alue, emme voi sulkea silmiämme Turkin viranomaisten huolestuttavilta pyrkimyksiltä oikeusvaltioperiaatteen, ilmaisun- ja ajatuksenvapauden tai vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamisen aloilla. Pehmeän linjan valitseminen Turkin viranomaisten vastuun suhteen on strateginen virhe, joka etäännyttää ne toteutettavasta edistyksestä, ei kohti EU-jäsenyyttä, vaan jotta Turkin kansalaisilla olisi mahdollisuus hyödyntää perusoikeuksiaan sekä Turkin sosiaalista ja taloudellista kehitystä.

Etuoikeutettu kumppanuus Turkin kanssa auttaa näiden tavoitteiden saavuttamisessa molempien koskemattomuutta kunnioittaen.