Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 21. toukokuuta 2008 - Strasbourg

13. Kyselytunti (kysymykset neuvostolle)

  Puhemies. − (PT) Esityslistalla on seuraavana kyselytunti (B6-0156/2008).

Käsittelemme neuvostolle osoitettuja kysymyksiä.

Manuel Medina Ortegan laatima kysymys numero 1 (H-0267/08)

Aihe: Syrjivät maininnat passeissa Euroopan unionissa

Joissakin Euroopan unionin maissa myönnetään passeja ja muita matkustusasiakirjoja omien maiden kansalaisten lisäksi myös kansallisuudettomille henkilöille, jotka asuvat pysyvästi kyseisessä maassa. Koska suuri osa näistä henkilöistä kuuluu etnisiin vähemmistöihin, esittääkö neuvosto sellaisten passien tai muiden vastaavien asiakirjojen hyväksymistä tai suosittamista, joista poistetaan negatiiviset maininnat, kuten "alien", minkä avulla lakkautettaisiin etniseen alkuperään perustuva syrjintä?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Vastaukseni on varsin lyhyt. Passien ja muiden matkustusasiakirjojen myöntäminen kansallisuudettomille henkilöille, jotka asuvat pysyvästi jäsenvaltiossa, ei kuulu yhteisön toimivaltaan.

Tämän vuoksi Euroopan komissiolla tai neuvostolla ei ole toimivaltaa ehdottaa mitään muutoksia näihin passeihin tai muihin vastaaviin matkustusasiakirjoihin.

  Manuel Medina Ortega (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, neuvoston puheenjohtajan vastaus on todellakin hyvin selvä: tällaisesta aiheesta ei voida keskustella. Ehkä minun on asetettava kysymys hieman eri tavalla. Voiko neuvosto suunnitella minkäänlaista yhdenmukaistamista passien tai passien määritelmien osalta, vai katsooko se, että tämä kuuluu lopullisesti jäsenvaltioiden toimivaltaan?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Hyvä Manuel Medina Ortega, paljon kiitoksia lisäkysymyksestänne.

Tähän mennessä ainoat hyväksytyt yhteiset standardit tai yhteinen viitekehykset koskevat passien ja matkustusasiakirjojen turvatekijöitä.

Itse odottaisin lisätoimenpiteitä tällä alalla, en kuitenkaan voi spekuloida sillä, siirretäänkö toimivaltaa.

Ei ole kyse siitä, onko asia tärkeä tai ei, kyse on toimivallasta. Tällä hetkellä henkilöasiakirjojen antaminen kansalaisuudettomille kuuluu yksinomaan jäsenvaltioiden toimivaltaan, eikä neuvostolla ja komissiolla ole päätösvaltaa.

Kiitos.

  Reinhard Rack (PPE-DE). – (DE) Haluan kysyä toisenlaisesta syrjinnästä. Kotimaanne Slovenia aikoo ottaa heinäkuussa käyttöön moottoritiemaksutarrat, ja aikoo ottaa käyttöön kaksi vaihtoehtoa: vuoden ja puolen vuoden tarrat. Tämä on syrjintää kymmeniä miljoonia EU:n asukkaita kohtaan, jotka matkustavat Välimerelle kesälomalla. Mitä ehdotuksia puheenjohtajavaltio aikoo tehdä Slovenian hallitukselle tämän ongelman ratkaisemiseksi?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Hyvä Reinhard Rack, kiitos kysymyksestänne. Ottakaa kuitenkin huomioon, että kysymys olisi esitettävä kyseiselle jäsenvaltiolle eikä neuvostolle, joka ei edusta sitä tässä asiassa.

Minä kuitenkin satun tuntemaan tämän jäsenvaltion varsin hyvin, joten voin lisätä, että kyseessä on väliaikainen toimenpide satelliittimaksun käyttöönottoon asti ja että Euroopan unionin asiasta vastaaville toimielimille on kerrottu tai ilmoitettu toimenpiteestä, eivätkä ne katsoneet sitä syrjiväksi.

  Puhemies. − (PT)

Avril Doylen laatima kysymys numero 2 (H-0270/08)

Aihe: Lissabonin sopimuksen ratifiointi

Voiko puheenjohtajavaltio Slovenia kertoa Lissabonin sopimuksen ratifiointiprosessin nykytilanteesta? Mihin toimiin neuvosto on tähän mennessä ryhtynyt varmistaakseen ratifiointiprosessin positiivisen lopputuloksen?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Haluan kertoa Avril Doylelle, että tähän päivään, 21. toukokuuta 2008 mennessä kolmetoista jäsenvaltiota on ratifioinut Lissabonin sopimuksen.

Minäpä luettelen ne: Unkari allekirjoitti ensimmäisenä, jo viime vuonna, sitten Slovenia ja Malta, Romania, Ranska, Bulgaria, Puola, Slovakia, Tanska, Itävalta, Latvia, Liettua ja Portugali – mikä tekee yhteensä kolmetoista valtiota, eli lähes puolet.

Jo puolen vuoden puheenjohtajuuskauden aikana Slovenia on vakuuttanut toivovansa ratifiointiprosessin sujuvan sulavasti puheenjohtajuuskautemme aikana ja jatkuvan sitten yhtä tehokkaana seuraavalla, Ranskan puheenjohtajuuskaudella. Tavoitteena on, että Lissabonin sopimus tulee voimaan suunnitelmien mukaan 1. tammikuuta 2009.

Minun on kuitenkin korostettava, että ratifiointi ei kuulu puheenjohtajavaltion tai neuvoston toimialaan, vaan yksinomaan jäsenvaltioiden toimivaltaan, sillä ne allekirjoittavat sopimuksen aina valtioiden perustuslaillisten säädösten mukaan.

Kiitos.

  Avril Doyle (PPE-DE). - (EN) Kiitän neuvoston puheenjohtajaa. Olen iloinen siitä, että tähän mennessä jo 13 jäsenvaltiota on ratifioitu Lissabonin sopimuksen. Tietänette, että Irlanti on ainoa valtio, jossa se ratifioidaan kansanäänestyksellä.

Meillä on kotimaassani tällä hetkellä suuria vaikeuksia torjua ei-puolen erilaisten ryhmien argumentteja. Ryhmät levittävät tarkoituksellisesti tai tahattomasti Lissabonin sopimusta koskevaa pelkoa ja sekaannusta, usein hyvin tärkeistä asioista, jotka eivät kuitenkaan liity lainkaan sopimukseen. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, voitteko vahvistaa minulle, ettei Irlannin veto-oikeus tulevia välitöntä verotusta koskevissa ehdotuksissa vaarannu Lissabonin sopimuksen ratifioinnilla ja ettei WTO-neuvotteluilla ja Lissabonin sopimuksen ratifioinnilla ole mitään yhteyttä toisiinsa?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Hyvä Avril Doyle, kiitos kahdesta lisäkysymyksestänne.

Ensinnäkin voin vahvistaa, että kaikki verotusta koskevat päätökset tehdään yksimielisesti. Toisin sanoen myös Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen, kun se on ratifioitu kaikissa jäsenvaltioissa, Irlannilla, kuten kaikilla jäsenvaltioilla, on edelleen veto-oikeus veroasioissa.

Toiseen kysymykseenne, joka koskee Maailman kauppajärjestössä parhaillaan käytäviä neuvotteluja, voin myös vahvistaa, ettei näillä neuvotteluilla ole suoraa yhteyttä Lissabonin sopimuksen ratifiointiin.

Näin vastaus molempiin lisäkysymyksiinne on kyllä.

  Marian Harkin (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, minäkin haluan esittää ministerille kysymyksen perussopimuksista ja Irlannin tämän hetkisestä ratifiointiprosessista.

Yksi nyt vallalla olevista väitteistä on, että Lissabonin ratifiointiprosessin jälkeen valtiot saattavat menettää veto-oikeutensa kansainvälisten kauppasopimusten, esimerkiksi WTO-sopimusten suhteen.

Tällä hetkellä valtioilla on veto-oikeus, ja ei-puoli väittää, että tämä muuttuu Lissabonin sopimuksella. Toivon puheenjohtajavaltio Slovenialta vahvistuksen sille, onko näin vaiko ei.

  Jim Allister (NI). - (EN) Irlantilaisten tuurilla vain irlantilaiset äänestäjät saavat päättää meidän kaikkien tulevaisuuteen merkittävästi vaikuttavasta sopimuksesta. Sitoudutteko neuvoston puolesta hyväksymään heidän demokraattisen tuomionsa, vai kohdellaanko heitä Ranskan ja Alankomaiden äänestäjien tavoin halveksien, jos he uskaltavat äänestää sopimusta vastaan, ”Croppy, lie down” -laulun ja Nizzan sopimusta koskeneen toisen kansanäänestyksen tavoin?

  Puhemies. − (PT) Hyvät parlamentin jäsenet, en valitettavasti voi myöntää enempää puheenvuoroja, sillä työjärjestys ei salli sitä. Uskon kaikkien olevan tietoisia siitä, että tutkimme mahdollisuutta muuttaa kyselytuntia joustavammaksi ja entistä hyödyllisemmäksi. Osallistun itse työryhmään, ja aikanaan meillä on varmasti esittää hyviä uutisia. Tällä hetkellä työjärjestys on tämä, enkä voi antaa Jim Higginsille puheenvuoroa, vaikka sitä on pyydetty, sillä hän oli kolmas puheenvuoroa pyytänyt.

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Vastaan ensin Marian Harkinin kysymykseen.

Muutoksia sopimusten tekemiseen kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa on tulossa. Tämä mainitaan tulevan Lissabonin sopimuksen 207 artiklassa. Tässä samassa artiklassa kuitenkin esitetään luettelo aloista, joilla jäsenvaltioiden veto-oikeus säilyy, sillä artiklassa luetellaan useita asioita ja aloja, joilla neuvosto edelleen soveltaa yksimielisyysperiaatetta.

Kyseessä on 207 artiklan neljäs kohta. Totean, että näitä aloja on varsin monta. Tällaisia ovat palveluala, teollis- ja tekijänoikeuksien kaupalliset näkökohdat, ulkomaiset suorat sijoitukset, kulttuuri- ja audiovisuaalialan palvelut, sosiaalipalvelut, koulutus, terveydenhuolto ja niin edelleen. Kaikilla näillä aloilla sovelletaan konsensusperiaatetta vielä Lissabonin sopimuksen tultua voimaan aina kun neuvosto tekee päätöksen, ja tämä merkitsee joka ainoan jäsenvaltion hyväksyntää.

Jim Allisterin kysymykseen vastaan seuraavaa: kuten jo vastasin ensimmäisessä vastauksessani kysymykseen, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ratifiointi kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan. Allekirjoittamalla sopimuksen viime vuoden joulukuussa jäsenvaltiot sitoutuivat tekemään kaiken toimivaltansa puitteissa mahdollisen, jotta niiden allekirjoittama teksti myös ratifioidaan sisäisten sääntöjen sekä perustuslaillisten ja muiden säännösten mukaisesti.

Tässä puheenjohtajavaltiolla ei ole mitään osuutta. Puheenjohtajuuskauden ansiosta esimerkiksi parhaillaan Euroopan unionin puheenjohtajana toimiva Slovenia täytti tehtävän ensimmäisten joukossa. Jos ratifiointi epäonnistuu, mitä toivottavasti ei tapahdu, se on yksinomaan kyseisen valtion vastuulla, ei neuvoston tai kenenkään muun vastuulla.

Kiitos.

  Puhemies. − (PT)

Colm Burken kysymys numero 3 (H-0272/08)

Aihe: Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa käytävät neuvottelut EU-jäsenyydestä

Voiko neuvosto kertoa, miten entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa käytävät neuvottelut ovat edenneet?

Millä aloilla on neuvoston mielestä edetty parhaiten? Mitkä alat taas ovat osoittautuneet nyt käytävissä neuvotteluissa hankalimmiksi?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Koska kysymys on hyvin laaja-alainen, vastaukseni on hieman pidempi.

Neuvottelut EU-jäsenyydestä entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa eivät ole vielä käynnistyneet. Euroopan unionin jäsenyyteen asti vakaus- ja assosiaatiosopimus on tällä hetkellä ensisijainen kehys entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian Euroopan-suhteille.

Assosiaatiokumppanuudessa määritettyjen ensisijaisten tavoitteiden mukaan valtion edistymistä kohti Euroopan unionin jäsenyyttä on arvioitu komission määräaikaiskertomuksessa. Säännön mukaan kertomus julkaistaan lokakuun lopussa tai marraskuun alussa. Neuvosto odottaa komission laativan seuraavan arviointinsa tämän vuoden syksyllä.

Päätöslauselmassaan 10. joulukuuta 2007 Eurooppa-neuvosto pani merkille entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa tapahtuneen edistymisen ja pahoitteli uudistusten täytäntöönpanon viivästymistä. Viivästyminen johtui sisäisistä poliittisista jännitteistä, joiden vuoksi valtion poliittisten toimielinten huomio siirtyi pois Euroopan yhdentymiseen liittyvistä ensisijaisista tehtävistä.

Tässä vaiheessa voidaan mainita joitain myönteisiä esimerkkejä, jota osoittavat, että entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia pyrkii välttämään viivästyksiä. Poliittisten kriteerien osalta valtiossa on edistytty hallinnon hajauttamisessa, korruption vastaisessa politiikassa, yhteistyössä entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa sekä etnisten ryhmien välisissä suhteissa ja Ohridin sopimuksen täytäntöönpanossa.

EU:n komission marraskuun määräaikaiskertomuksen julkaisemisen jälkeen valtiossa hyväksyttiin laki julkisista syyttäjistä, laki julkisten syyttäjien neuvostosta sekä lainsäädäntöä etnisten ryhmien välisiä kysymyksiä käsittelevästä lautakunnasta, ja tuomarineuvoston tyhjä virka täytettiin. Edistymistä on tapahtunut myös asiakirjojen turvallisuuden, rajavalvonnan ja maahanmuuton aloilla.

Neuvosto rohkaisee edelleen kaikkia poliittisia puolueita tehostamaan vuoropuheluaan ja yhteistyötä, myös erilaisten etnisten ryhmien kanssa, jotta valtio edistyisi yhdentymisprosessissa.

Neuvosto rohkaisee edelleen myös molempia osapuolia uusiin rakentaviin ponnistuksiin, jotta neuvottelut Yhdistyneissä Kansakunnissa käytävissä neuvotteluissa löydettäisiin nimiasiaan kaikkia tyydyttävä ratkaisu. Tämä parantaisi alueellista yhteistyötä ja edistäisi hyviä suhteita naapurimaihin.

Tärkeimmät uudistukset, jotka valtion on edelleen toteutettava assosiaatiokumppanuuden suositusten mukaisesti ovat:

– Ohridin puitesopimuksen mukaisesti hajauttamista on jatkettava: kaksi kolmannesta kunnista on jo edennyt julkishallinnon hajauttamisen toiseen vaiheeseen,

– on parannettava etnisten vähemmistöjen yhtäläistä edustusta julkishallinnossa, ja tästä sisäasiain ala on hyvä esimerkki.

Seuraavat uudistukset ovat poliisitoimen uudistaminen, oikeuslaitosuudistus sekä kaksi merkittävää edelleen ratkaisematonta asiaa niin kutsutussa toukokuun sopimuksessa, jotka edellyttävät laajempaa poliittista konsensusta, nimittäin kielilaki sekä sopimus vuoden 2001 selkkausten uhrien aseman sääntelystä.

Neuvosto teki 18. helmikuuta 2008 päätöksen entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian liittymiskumppanuuden periaatteista, ensisijaisista tavoitteista ja ehdoista. Neuvosto on päivittänyt nykyistä kumppanuutta määrittämällä päivitetyt ensisijaiset tavoitteet komission vuotta 2007 koskevaan määräaikaiskertomukseen sisältyvien havaintojen perusteella.

  Colm Burke (PPE-DE). - (EN) Paljon kiitoksia vastauksestanne. Minua kuitenkin askarruttaa, oletteko sitä mieltä, että paineet ovat nyt helpottaneet riittävästi, jotta edistyminen on mahdollista? Jos ne ovat helpottaneet riittävästi, minkälaisesta aikataulusta on kyse niiden uudistusten osalta, jotka on pantava täytäntöön täysimääräisesti, jotta neuvotteluprosessi pääsee taas vauhtiin?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Kuten tiedetään, entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa pidetään vaalit 1. kesäkuuta. Toivomme, ettei vaalikampanjakausi aiheuta viivästystä tarvittavien uudistusten toteuttamisessa. Toivomme myös uudistuksia jatkettavan ennen ja jälkeen vaalikauden.

Puheenjohtajavaltio pyrkii erityisesti saamaan aikaan edistystä Länsi-Balkanin valtioiden yhdentymisessä, myös entisen Jugoslavian tasavallan tiellä kohti Euroopan unionin jäsenyyttä.

Toivomme edistymisen toteutuvan mahdollisimman pian, ja että valtiolle muun muassa annetaan päivämäärä, jolloin jäsenyysneuvottelut voivat alkaa.

Tämä riippuu tietenkin pääasiassa valtiosta itsestään, niiden vielä toteutettavien uudistusten vauhdista ja laadusta, jotka olen maininnut vastauksessani.

  Puhemies. − (PT) Kysymys numero 4 raukeaa laatijan poissaolon vuoksi.

Gay Mitchellin kysymys numero 5 (H-0276/08)

Aihe: Ilmastonmuutos ja kansainvälinen turvallisuus

Javier Solanan äskettäin julkaistussa ilmastonmuutosta ja kansainvälistä turvallisuutta koskevassa asiakirjassa kiinnitettiin neuvoston huomio eräisiin tärkeisiin ilmastonmuutosta koskeviin kysymyksiin. Asiakirjassa käsitellään erityisesti ilmastonmuutoksen seurausten aiheuttamien aluevaatimusten, yksinomaisten talousalueiden ja uusille kauppareiteille pääsemisen vaikutuksia. Turvallisuuden ja geopoliittisten valtakysymysten painottaminen poikkeaa EU:n tähän mennessä noudattamasta ilmastonmuutosta koskevasta lähestymistavasta, jossa pyritään vähentämään päästöjä ja lisäämään valmiuksia EU:ssa ja maailmanlaajuisesti. Pyrkiikö neuvosto luomaan näitä tärkeitä kysymyksiä koskevan kannan ja strategian?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Kuten tiedätte, Eurooppa-neuvosto pyysi kesäkuussa 2007 pääsihteeriään, korkeaa edustajaa Javier Solanaa ja Euroopan komissiota laatimaan yhteisen asiakirjan ilmastonmuutoksen vaikutuksista kansainväliseen turvallisuuteen.

Yhteinen asiakirja esiteltiin Eurooppa-neuvoston istunnossa tämän vuoden maaliskuussa. Siinä määritetään mahdollisia uhkia ja konfliktimuotoja, joita voi ilmetä eri puolilla maailmaa ilmastonmuutoksen seurauksena.

Luettelen niistä joitakin esimerkinomaisesti: luonnonvaroja koskevasta pulasta syntyvät konfliktit, erityisesti silloin, kun varojen saatavuus on poliittinen kysymys, lisääntyvä maahanmuutto, jonka seurauksena paineet lisääntyvät kauttakulku- ja kohdealueilla ja joka voi aiheuttaa erityisesti poliittisia ja etnisiä jännitteitä, ja rannikkoalueiden muutosten, saarien häviämisen tai uusille liikennereiteille pääsyn ja resurssien saatavuuden aiheuttamat todennäköiset poliittiset jännitteet.

Tämän lisäksi mainitsemaani asiakirjaan sisältyy useita suosituksia, jotka edellyttävät lisätutkimuksia. Niiden täytäntöönpanoa on sitten seurattava Euroopan unionin toimintasuunnitelmissa.

Tämän vuoksi Eurooppa-neuvosto kehotti neuvostoa tutkimaan yhteistä asiakirjaa ja esittämään omat suosituksensa tarvittavista lisätoimenpiteistä tämän vuoden joulukuuhun mennessä. Toimenpiteiden tavoitteena olisi muun muassa vahvistaa yhteistyötä kolmansien maiden ja alueiden kanssa ilmastonmuutoksen ja kansainvälisen turvallisuuden näkökulmasta.

Haluan mainita, ettei Euroopan unioni ole sanoutunut irti jo tunnetusta yhteisestä lähestymistavasta ilmastonmuutokseen. Päinvastoin, tällä asiakirjalla se korostaa uutta ja erittäin tärkeätä ilmastonmuutosta koskevaa näkökohtaa, jota emme voi välttää eri tasoilla käytävissä tulevissa keskusteluissa.

Kuten Gay Mitchell todennäköisesti tietää, Eurooppa-neuvosto hyväksyi kevään 2007 istunnossaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä vuoteen 2020 mennessä koskevat Euroopan unionin tavoitteet. Tämän piti olla unionin panos yleiseen ja olennaiseen sopimukseen ajanjaksolle vuodesta 2012 eteenpäin.

Eurooppa-neuvosto on myös korostanut, että Euroopan unioni on sitoutunut muuttamaan Euroopan energiatehokkaaksi taloudeksi, jossa kasvihuonekaasupäästöt ovat alhaisia. Se on tehnyt päätöksen, jonka mukaan siihen asti kun yleinen ja olennainen sopimus ajanjaksolle vuodesta 2012 eteenpäin on tehty, Euroopan unioni pyrkii yksipuolisesti vähentämään omia kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna.

Ilmasto- ja energiapaketin yhteydessä Euroopan parlamentti ja neuvosto keskustelevat parhaillaan jokaisen jäsenvaltion osuudesta edellä mainittujen yhteisön tavoitteiden saavuttamiseksi. Ilmastonmuutoksen seurausten lieventämisen lisäksi ilmastonmuutosta koskevissa kansainvälisissä neuvotteluissa on kiinnitettävä erityistä huomiota myös uuteen teknologiaan ja rahoituksen varmistamiseen.

Euroopan komissio julkaisi kesäkuussa 2007 vihreän kirjan nimeltä ”Sopeutuminen ilmastonmuutokseen Euroopassa – Vaihtoehdot EU:n toimille”. Tänä vuonna komissio julkaisee kaikkia eturyhmiä kuultuaan valkoisen kirjan sopeutumisesta, ja se toimii perustana lisäkeskusteluille Euroopan unionin tätä alaa koskevasta politiikasta.

Kiitos.

  Gay Mitchell (PPE-DE). - (EN) Kiitän ministeriä hänen vastauksestaan, mutta mietin, eivätkö toimielimet nyt toimi jossain määrin toisiaan vastaan.

Toisaalta seuraamme vierestä ympäristökatastrofia Euroopan ja muun maailman toimiessa kuten tavallisestikin, ja toisaalta pyrimme sitoutumaan ilmastonmuutosongelmaan ja tekemään kovia päätöksiä, jotka vaikuttavat tuleviin sukupolviin.

Kuten ministeri totesi, neuvosto sitoutui kevään päätelmissään ryhtymään toimiin ilmastonmuutoksen vakavan ongelman käsittelemiseksi ja tekemään tarvittavat vakavat päätökset.

Mutta laulaako Javier Solana samoista nuoteista? Hän on puhunut toisin: puhunut fossiilisten polttoaineiden etsintäoikeuksista yhdessä maapallon viimeisistä koskemattomista ympäristöistä ja kutsunut sitä mahdollisuudeksi. Eikö tämä ole vastoin Eurooppa-neuvoston puheita? Olisiko kenties aihetta sovittaa yhteen viestejämme?

Ilmastoasiain esittelijämme Avril Doyle on täällä kuuntelemassa tätä kaikkea.

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Voin vakuuttaa teille, että neuvoston pääsihteeri – yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja – edustaa epäilyksettä samaa näkemystä kuin Eurooppa-neuvosto. Hän laati suosituksensa neuvoston puolesta. Neuvosto kiitti raportista, eikä se ole havainnut mitään ristiriitaisuuksia tai poikkeavuuksia suhteessa neuvoston muihin päätöksiin, ei myöskään ilmastonsuojelua ja energiaa koskevan yhdennetyn politiikan alalla tehtyihin päätöksiin.

En siis ole samaa mieltä siitä, että korkean edustajan toimien ja neuvoston päätösten tai aikomusten välillä olisi mitään ristiriitaisuuksia.

  Carlos Carnero González (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, haluan tarttua neuvoston vastaukseen kollegamme esittämään asiaa koskevaan kysymykseen ehdottamalla, että meidän olisi erityisesti Välimeren ympärillä sijaitsevissa jäsenvaltioissa keskusteltava ilmastonmuutoksen ongelmasta.

Yksi komission tiedonannossa esitetyistä ehdotuksista koskee Välimeren puhdistamista koskevan Horizon 2020 -aloitteen tukemista. Välimeren alue on sekä ilmastonmuutoksen uhri että sen aiheuttaja, eikä ole epäilystäkään siitä, etteikö tämän aloitteen kautta voitaisi toteuttaa joitakin hyvin käytännöllisiä toimia. Eikö tämä ole neuvoston mielestä ensisijainen alueellinen tavoite ilmastonmuutoksen torjunnassa EU:n globaalissa ohjelmassa?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Hyvä Carlos Carner González, kiitän lisäkysymyksestänne. Kannatamme tätä aloitetta. Itse asiassa yksi Javier Solanan asiakirjassaan erityisesti korostamista alueista on Välimeren alue, jolla sekä ilmastonmuutos että maahanmuutto ja vastaavanlaiset paineet voivat aiheuttaa paljon ongelmia.

Voimme epäilemättä odottaa, että ilmasto ja ympäristönsuojelu yleensä ovat keskeisiä aiheita Barcelonan prosessissa, jota pian päivitetään Välimeren unionin perustamista koskevilla ehdotuksilla. Toistan vielä, että kyse on siis nykyisen Barcelonan prosessin päivittämisestä.

Kuten tiedätte, hiljattain esitellyssä, näitä asioita käsittelevässä Euroopan komission asiakirjassa on löydetty tapa tarkastella niitä, johon arvoisa jäsenkin viittasi, vaikka asiakirjassa ei vielä mainitakaan varsinaisia hankkeita. Voimme kuitenkin odottaa tämän olevan yksi keskeisistä aiheista tehostuneessa vuoropuhelussamme Välimeren alueen valtioiden kanssa.

  Puhemies. − (PT)

Jim Higginsin kysymys numero 6 (H-0278/08)

Aihe: EU:n ulkorajojen suojaaminen

Miten nykyisellä puheenjohtajakaudella on edistytty EU:n ulkorajojen suojaamisen tehostamisessa? Entä onko huumausaineiden salakuljetuksesta rannikkoalueilla keskusteltu neuvostossa?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Uskon Jim Higginsin olevan tietoinen siitä, että neuvosto katsoo ulkorajojen tehokkaan valvonnan olevan hyvin tärkeää. Henkilöiden vapaan liikkuvuuden myötä Euroopan unionissa ulkorajojen suojaaminen ja valvonta on keskeinen tekijä jäsenvaltioiden sisäisen turvallisuuden takaamiseksi sekä terrorismin, laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan torjumiseksi.

Tämän osalta neuvosto on tähän mennessä saanut aikaan monia merkittäviä toimenpiteitä. Se on muun muassa hyväksynyt oikeudellisia välineitä, kuten Schengenin rajasäännöstön, ulkorajarahaston, Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston – lyhyemmin Frontexin. Se on toteuttanut toimenpiteitä myös nopeiden rajainterventioryhmien perustamiseksi.

Haluan kiinnittää huomionne myös komission 13. helmikuuta tänä vuonna julkaisemiin kolmeen tiedonantoon. Tiedonantoihin sisältyy ehdotuksia ja suosituksia rajavalvonnan mahdollisista keinoista EU:n tasolla, Frontexin tulevasta kehityksestä, Euroopan rajavalvontajärjestelmän (Eurosur) mahdollisesta käynnistämisestä sekä ulkorajojen maahantulo- ja maastapoistumisjärjestelmästä.

Tiedonannoissa esitetyistä komission ehdotuksista ja suosituksista keskusteltiin Sloveniassa 12. maaliskuuta järjestetyssä ministerikonferenssissa. Oikeus- ja sisäasioiden neuvoston odotetaan antavan kesäkuussa neuvoston päätelmät ulkorajojen valvonnasta EU:n jäsenvaltioissa. Päätelmissä on määrä esittää Frontexin tulevan kehityksen lyhyen ja pitkän aikavälin painopistealat, suosituksia Euroopan komission uusimman turvallisuusteknologian käytöstä ja paremmasta ulkorajavalvonnasta sekä suuntaviivat Eurosurin perustamiseen liittyvistä lisätöistä.

Tämän lisäksi olemme seuranneet tarkkaan Frontexin toimintaa, erityisesti yhteisten operaatioiden täytäntöönpanoa, Euroopan rannikkovartioverkostoa, teknisestä kalustosta laaditun keskitetyn luettelon, niin sanotun Crate-luettelon päivittämistä ja käyttöä, sekä nopeiden rajainterventioryhmien mahdollista käyttöä.

Huumausaineasioissa toimivan merenkulun analysointi- ja toimintakeskuksen (MAOC-N) perustaminen viime vuoden syyskuussa oli merkittävä askel eteenpäin rajavalvonnassa. Kyseessä on seitsemän jäsenvaltion, Yhdistyneen kuningaskunnan, Ranskan, Espanjan, Irlannin, Alankomaiden, Italian ja Portugalin perustama rikosoikeudellinen keskus, joka saa myös sotilaallista apua. Keskus on avoin myös muille jäsenvaltioille.

Keskuksen tavoitteena on lopettaa meri- tai ilmateitse tapahtuva kiellettyjen aineiden laiton kauppa Atlantin yli Eurooppaan ja Länsi-Afrikkaan.

Tavoitteeseen pyritään keräämällä, vaihtamalla ja analysoimalla tehokkaasti tietoja sekä optimoimalla jäsenvaltioiden meri- ja ilmavoimien kaluston käyttöä.

Neuvoston ensisijaisia tehtäviä ovat myös vahvistettu rajavalvonta sekä huumekaupan reittejä koskevan salaiseksi luokitellun tiedon kerääminen ja vaihto.

  Jim Higgins (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, huumeidenkäytön ja huumeiden saatavuuden lisääntyessä on selvää, että turvallisuusviranomaiset eivät kykene lopettamaan erityisesti Etelä-Amerikasta peräisin olevien huumeiden saapumista.

Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, viittasitte rannikkovartiostoon. Oletteko te ja neuvosto tietoisia siitä, että Länsi-Irlannin Atlantin rannan satamissa ja lentokentillä on työssä vain yksi satunnainen tarkastaja? On vain yksi alus. On myös aivan selvää, että Irlantia käytetään kauttakulkumaana huumeiden viennissä muihin jäsenvaltioihin – myös teidän kotimaahanne ja muihin Euroopan unionin valtioihin. Oletteko te ja neuvosto huolissanne tilanteesta?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Kiitän Jim Higginsiä lisäkysymyksestä. Haluan korostaa, että Eurooppa-neuvosto on todella huolissaan tästä, ja se on huolissaan siitä niin kauan kuin huumekauppaa käydään.

Irlannin osalta haluan korostaa, että Irlanti on yksi niistä valtioista, jotka viime vuoden syyskuussa perustivat huumausaineasioissa toimivan merenkulun analysointi- ja toimintakeskuksen MAOC-N:n. Sen tehtävänä on nimenomaan tätä kautta, toisin sanoen meri- tai ilmateitse Atlantin yli Eurooppaan tai Länsi-Afrikkaan tapahtuvan kiellettyjen aineiden laittoman kaupan lopettaminen.

Koska keskus on perustettu hiljattain, odotan sen toiminnan aktivoituvan tulevaisuudessa, ja puheenjohtajavaltio tukee tätä kehitystä sekä kannustaa käytettävissään olevalla vaikutusvallalla.

  Reinhard Rack (PPE-DE). – (DE) Arvoisa ministeri, Schengenin sopimusten kattaman alueen laajentaminen viime joulukuussa on herättänyt monien EU:n kansalaisten mielessä huolen siitä, että he eivät enää nauti sitä suojelutasoa, mihin olivat tottuneet. Voidaanko Schengen-alueen laajentumisen jälkeen todeta, että laajentuneen alueen jäsenvaltioiden poliisiviranomaisten välinen yhteistyö on saavuttanut toivotut tulokset?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Kiitän Reinhard Rackia lisäkysymyksestä.

On tärkeää ymmärtää, ettei Schengen-alueen laajentuminen tapahtunut automaattisesti, impulssinomaisesti tai itsestään. Se toteutui sen jälkeen kun kaikissa Schengen-alueen jäseniksi tahtoneissa jäsenvaltioissa oli saatettu loppuun mittavat valmistelut. Se tapahtui asiasta vastaavien EU:n elinten ja toimielinten arvioitua perusteellisesti nämä valmistelut.

Laajentuminen oli mahdollista vasta kun oli vahvistettu, että laajentuneen Schengen-alueen tuleville ulkorajoille oli perustettu asianmukainen valvonta.

Haluan erityisesti korostaa, että koska suhtaudumme ihmisten huoliin hyvin vakavasti, on tietenkin syytä tiedottaa heille, ettei huoleen ole mitään objektiivista syytä.

Toistan vielä, Schengen-alue ei laajentunut itsestään. Laajentuminen toteutui perusteellisten valmistelujen jälkeen ja sen jälkeen kun kaikki tekniset ja turvallisuutta koskevat edellytykset oli tarkistettu, ja koska kaikki edellytykset täyttyivät, voimme nyt vakuuttaa, että laajentuneen Schengen-alueen ulkorajojen turvallisuus on hyvällä mallilla.

  Puhemies. − (PT)

Marie Panayotopoulos-Cassiotoun kysymys numero 7 (H-0281/08)

Aihe: Köyhyyden torjuminen

Mikä on neuvoston näkemys kehityksestä, joka koskee ihmisarvoisen elämän ja työn vähimmäisvaatimusten turvaamista siten, että kaikilla Euroopan unionin kansalaisilla ja siellä elävillä olisi kokoaikainen ja tuottava työ, jotta köyhyyttä ja erityisesti lasten köyhyyttä voitaisiin torjua?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Kiitän Marie Panayotopoulos-Cassiotouta tämän kysymyksestä.

Työllisyys sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta ovat Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden suurimpia haasteita. Korostan kuitenkin, että työllisyyspolitiikka ja sosiaalipolitiikka kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan ja että Euroopan unioni tukee ja täydentää niiden toimintaa.

Tämän vuoksi jäsenvaltioiden on kehitettävä tarkoituksenmukaisimmat poliittiset yhdistelmät, joissa otetaan huomioon niiden taloudellinen ja sosiaalinen tilanne sekä työllisyystilanne.

Mainitsen joitakin EU:n tällä alalla toteuttamia toimenpiteitä, joilla pyritään, kuten jo totesin, tukemaan ja täydentämään yksinomaisen toimivallan omaavien jäsenvaltioiden täytäntöönpanemaa politiikkaa.

Ensinnäkin EU:n lainsäädännössä säädetään monista työllisyyteen liittyvistä asioista, kuten työvoiman vapaasta liikkuvuudesta, tiedottamisesta ja kuulemisesta sekä syrjinnän vastaisista toimenpiteistä.

Toiseksi ovat työllisyyden suuntaviivojen, yhdennettyjen suositusten ja joustoturvaa koskevien yhteisten periaatteiden kaltaiset välineet sekä poliittiset suuntaviivat jäsenvaltioiden avuksi niiden saattaessa yhteisön lainsäädäntöä osaksi omaansa ja toteuttaessaan politiikkaansa.

Kolmanneksi, myös liittyen tähän avoimeen koordinointiin, jäsenvaltiot ovat osoittaneet vahvaa poliittista sitoutumista tietojen vaihtoon ja toisiltaan oppimiseen. Avoin koordinointimenetelmä on edistänyt tätä osaltaan yhteisin indikaattorein, kannustamalla tutkimuksiin ja yhteisiin selvityksiin sekä vahvistamalla yhteistyötä EU:n tasolla.

Työntekijöiden oikeuksien ja työolojen parantamisen osalta yhteisön lainsäädännössä säädetään muun muassa työntekijöiden liikkuvuudesta, tiedottamisen ja kuulemisen vapaudesta sekä työoloista, joihin kuuluvat työajat, työterveys ja -turvallisuus sekä syrjinnän vastaiset toimenpiteet, myös tasa-arvotoimenpiteet.

Korostan, että sopimuksen 137 artiklan mukaan artiklaa ei sovelleta palkkoihin. Tämä tarkoittaa, ettei Euroopan unionilla ole valtaa päättää minimipalkoista eikä sovitella minimipalkkoja jäsenvaltioiden välillä.

Jo mainitussa avoimessa koordinointimenettelyssä jäsenvaltioita itse asiassa rohkaistaan asianmukaisiin minimistandardeihin. Standardeja koskevat päätökset – niiden tyyppi ja taso – kuuluvat jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan.

Koska tilanne vaihtelee jäsenvaltioittain, ei mielestämme ole viisasta asettaa yhteistä standardia. Meidän on muistettava, että Euroopan unionin alueella monet jäsenvaltiot joutuvat käsittelemään varojen saatavuutta, velkaantuneisuutta sekä sosiaaliturvajärjestelmien kestävyyttä koskevia asioita. Olisi siis arveluttavaa määrätä tai asettaa yhteisiä standardeja näille aloille.

Kaikki tämä merkitsee sitä, että jäsenvaltioiden on sekä suunniteltava huolellisesti että keskusteltava minimistandardeista ja näin osaltaan edistettävä köyhyyden poistamista.

Marie Panayotopoulos-Cassiotou viittasi kysymyksessään erityisesti lasten köyhyyteen. Lapset elävät köyhyydessä kotitalouksissa, joissa vanhemmat ovat työttömiä, joissa työllisyysaste on matala ja perheen tulot riittämättömät, tai tapauksissa, joissa tulotuki ei riitä köyhyyden poistamiseen.

Tasapainoisten ja yhdennettyjen strategioiden ja aktiivisen osallistamisen strategioiden toteuttaminen ainakin jossain määrin edistävät lasten ja nuorten hyvinvointia.

Kiitos.

  Marie Panayotopoulos-Cassiotou (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, kiitän neuvoston edustajaa vastauksesta kysymykseeni, joka koski ihmisarvoisen elämän ja työn vähimmäisvaatimusten turvaamista. Ihmisarvoinen työ on sekä YK:n maailmanlaajuisen yhteisön ja Kansainvälisen työjärjestön sekä EU:n tavoite. Olemme joka tapauksessa hyväksyneet tätä koskevan päätöslauselman.

Kuinka neuvosto aikoo täyttää nämä kansalaisten ja erityisesti lasten ihmisarvoisen työn ja elämän vaatimukset?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Paljon kiitoksia lisäkysymyksestä.

Tässäkin päätöslauselmassa on otettava huomioon se, että asia kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan. Neuvosto voi vain puhua yleisin käsittein. Se kannustaa tietenkin jäsenvaltioita noudattamaan kyseisessä päätöslauselmassa tai Kansainvälisen työjärjestön standardeissa esitettyjä yleisiä säännöksiä. Kaikki jäsenvaltiot kuuluvat myös Kansainväliseen työjärjestöön.

Kiitos.

  Emanuel Jardim Fernandes (PSE). – (PT) Ymmärrämme vaihtoehtoisen energian taustalla olevat tavoitteet, mutta on selvää, että alati kasvavat elintarvikeongelmat ja nälänhätä saavat monet pohtimaan sitä, ovatko biopolttoaineet askel oikeaan suuntaan. Myönnän, että meidän on edistettävä vaihtoehtoisia energiamuotoja, mutta kysyn teiltä, voitteko todeta julkisesti ja näin vakuuttaa kansalaiset, että tämä tie ei nosta elintarvikkeiden hintaa ja lisää nälänhätää maailmassa.

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Kiitos lisäkysymyksestänne.

Elintarvikkeiden hinnannousu on todellakin suuri ongelma, jonka vuoksi tämäkin korkean tason foorumi on järjestänyt asiaa koskevan keskustelun. Eurooppa-neuvosto on valmis tekemään kaikkensa torjuakseen elintarvikkeiden hinnannousun aiheuttamia ongelmia. Jotta voimme toimia näin meidän on kuitenkin ensin tiedettävä miksi hinnat nousevat – ja syitä on todennäköisesti useita.

Elintarvikkeiden hintojen nousuun vaikuttavat monet erilaiset tekijät, ja tämän vuoksi niitä tarkastellaan neuvostossa eri elimissä. Asiasta keskusteltiin hiljattain maatalous- ja kalastusneuvostossa, jossa annettiin eräitä suuntaviivoja, joiden on määrä hidastaa elintarvikkeiden hinnan nousua.

Jokin aika sitten täällä istuntosalissa mainittiin biopolttoaineet yhtenä tekijänä, joka oletettavasti vaikuttaa elintarvikkeiden hinnan nousuun. Biopolttoaineiden mahdollisista vaikutuksista ollaan yleisesti tietoisia, ja tämän vuoksi polttoaineen tuotannon niin kutsuttuja kestävyyskriteerejä kehitetään valtavasti. Kestävyyskriteereihin kuuluvat varmasti myös sosiaaliset vaikutukset, jotka pyrimme ottamaan huomioon.

Työ ei ole valmi, vaan jatkuu tehokkaana. Korostan kuitenkin, että biopolttoaineiden vaikutus hintojen nousuun vaikuttavana tekijänä on varmasti vähäisimpiä tekijöitä ja että on paljon muita, merkittävämpiä tekijöitä, joita neuvosto myös tarkastelee perusteellisesti.

Kiitos.

  Puhemies. − (PT)

Robert Evansin laatima kysymys numero 8 (H-0283/08)

Aihe: Ihmisoikeudet Kuubassa

Kuuban hallitus allekirjoitti helmikuussa 2008 kaksi ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen liittyvää oikeudellista sopimusta YK:ssa New Yorkissa. Nämä oikeudellisesti sitovat sopimukset velvoittavat Kuuban myöntämään kansalaisille ilmaisu- ja yhdistymisvapauden ja oikeuden matkustaa.

Ottaen huomioon, että Kuuba on ryhtynyt näihin myönteisiin toimiin ja komission jäsenellä Louis Michelillä oli rakentava vierailu Kuubaan maaliskuussa, mitä neuvosto aikoo tehdä normalisoidakseen suhteet Kuuban hallitukseen? Miten neuvosto aikoo painostaa Kuubaa pitämään kiinni kansainvälisistä sitoumuksistaan?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Haluan todeta seuraavaa Robert Evansin esittämään kysymykseen:

Euroopan unioni on iloinen siitä, että Kuuba on allekirjoittanut YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (ICPPR) sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (ICESCR).

Lausunnossaan 4. maaliskuuta tänä vuonna puheenjohtajavaltio arvioi myönteiseksi sen, että Kuuba allekirjoitti nämä kaksi sopimusta. Allekirjoitettuaan nämä laillisesti sitovat kansainväliset välineet Kuuba on luonnollisesti hyväksynyt niistä seuraavat velvoitteet.

Puheenjohtajavaltio on kannustanut Kuubaa jatkamaan tällaisia myönteisiä toimia sekä lisäämään yhteistyötään ihmisoikeuksien suojelun alalla toimivien kansainvälisten rakenteiden kanssa. Euroopan unionin seuraa tarkkaan Kuuban hyväksymien laillisesti sitovien ihmisoikeussitoumuksien täytäntöönpanoa.

Eurooppa-neuvosto kehotti Kuubaa koskevissa päätelmissään kesäkuussa 2007 Kuuban hallitusta toteuttamaan poliittisia ja taloudellisia uudistuksia, jotka ovat tarpeen Kuuban kansalaisten jokapäiväisen elämän laadun parantamiseksi. Euroopan unioni tunnustaa kuubalaisten oikeuden päättää itse tulevaisuudestaan. Euroopan unioni on valmis tarjoamaan lisää rakenteellista tukea tulevaisuuden kehitykselle kaikilla Kuuban yhteiskunnan aloilla, ja tähän sisältyy myös kehitysyhteistyötoimenpiteitä.

Euroopan unioni muistuttaa kuitenkin edelleen Kuuban viranomaisia näiden erityisestä velvoitteesta tukea ja kunnioittaa ihmisoikeuksia ja kansalaisvapauksia.

Eurooppa-neuvostossa keskustellaan mahdollisuuksista käynnistää uudelleen yleinen ja avoin vuoropuhelu Kuuban kanssa viime vuoden kesäkuussa annettujen päätelmien mukaisesti. Tämän toteutuminen riippuu kuitenkin myös Kuubasta ja siitä, onko se valmis hyväksymään poliittista vuoropuhelua koskevan ehdotuksen.

Puheenjohtajavaltio kehottaa Kuubaa toteuttamaan vielä merkittävän vaiheen ja ratifioimaan molemmat Yhdistyneiden Kansakuntien sopimuksen ilman varauksia, jotka vaarantaisivat niiden luonteen ja tehokkuuden.

Kiitos.

  Richard Howitt (PSE). - (EN) Kiitän neuvoston puheenjohtajaa hänen tänään esittämästään kehotuksesta. Ottaen huomioon hallituksen vaihtumisen Kuubassa pohdin, ovatko hän ja neuvosto havainneet mitään muutosta ja kuubalaisten lisääntynyttä halukkuutta aloittaa hänen mainitsemansa avoin poliittinen vuoropuhelu? Voisiko hän myös kertoa Yhdysvalloissa nyt epäilemättä käytävästä keskustelusta ja neuvoston ja Yhdysvaltojen välillä nyt epäilemättä käytävästä keskustelusta transatlanttisten suhteidemme yhteydessä? Onko hän havainnut siellä mitään muutosta politiikassa, joka saattaisi kannustaa lisäparannuksiin Kuuban ihmisoikeuksissa?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Paljon kiitoksia Richard Howittille lisäkysymyksestä.

En sanoisi meidän havainneen mitään merkittäviä muutoksia, vaikka olemmekin tietoisia muutoksen mahdollisuudesta sekä mahdollisuudesta uuteen lukuun Euroopan unionin ja Kuuban välisissä suhteissa. Tästä keskustellaan myös yhdessä yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston seuraavista istunnoista.

Toivomme, että mahdollisuutta hyödynnetään ja että tämä voisi toteutua. Toistan kuitenkin, että tämä riippuu myös tai pääasiassa Kuubasta.

Kiitos.

  Zita Pleštinská (PPE-DE). – (SK) Neljän kuubalaisen mielipidevangin vapauttaminen on hyvin myönteinen askel, kuten sekin, että Kuuban hallitus on allekirjoittanut kaksi laillisesti sitovaa kansainväliseen ihmisoikeusjulistukseen kuuluvaa sopimusta Yhdistyneissä Kansakunnissa 28. helmikuuta 2008. Kuuban vankiloissa on kuitenkin edelleen vähintään 58 henkilöä pelkästään sen vuoksi, että he ovat vaatineet perusoikeuksiaan. Mitä neuvosto voi tehdä näiden kahden YK:n ihmisoikeussopimuksen yhteydessä Maaliskuun ryhmään kuuluvien 75 vangin hyväksi? Luotan siihen, että neuvosto kehottaa korkea-arvoisia Kuuban viranomaisia tutkimaan uudelleen kaikki Kuuban toisinajattelijoita koskevat tapaukset puolueettomissa ja puolueista riippumattomissa tuomioistuimissa ja pyrkimään vapauttamaan nämä.

  David Martin (PSE). - (EN) Olin hieman pettynyt vastaukseenne, sillä minusta kuubalaiset osoittavat todellista halukkuutta edistyä, ja minusta hallituksen vaihdos on muutos painotuksissa Kuuban lähestymistavassa ulkomaailmaan. On suuri vahinko, jos EU ei tartu tähän mahdollisuuteen ja pyri vakavaan vuoropuheluun Kuuban kanssa. Älkäämme asettako Kuuballe lisäpaineita myönnytyksistä, vaan EU aloittakoon keskustelun kuubalaisten kanssa.

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Vastaan ensin Zita Pleštinskán kysymykseen.

On totta, että poliittisten vankien määrä on vähentynyt, ja Euroopan unioni on tähän tyytyväinen. Euroopan unioni vaatii kuitenkin edelleen Kuuban viranomaisia vapauttamaan kaikki poliittiset vangit. Varsinkin kun Kuuba on YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsen, ja tähän tietysti sisältyy tiettyjä velvoitteita. Ihmisoikeusasia on varmasti yksi keskeisiä aiheita vuoropuhelussamme Kuuban kanssa.

Nyt vastaan David Martinin huomautukseen. Vakuutan hänelle, että puheenjohtajavaltio tai neuvosto tarttuu jokaiseen mahdollisuuteen käynnistää vuoropuhelu uudelleen, kun mahdollisuus tarjoutuu. Vuoropuhelun on tietysti koskettava myös ihmisoikeustilannetta, ja toivomme Kuuban suostuvan tällaista vuoropuhelua koskevaan ehdotukseen.

Kiitos.

  Bernd Posselt (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, minua hämmentää se, kuinka neuvoston edustaja voi häipyä täältä silmää räpäyttämättä. Olen ollut parlamentin jäsen pitkään. Neuvoston kyselytunti alkoi ennen klo 21.00, ja neuvoston edustaja viipyi luonamme puoli yhteentoista. Sitten neuvosto pyysi siirtämään kyselytuntia kuuteen tai seitsemään, ja me suostuimme sen toiveeseen. Siinä teimme väärin. Siitä lähtien kyselytunti on aina alkanut myöhässä, ja neuvoston edustajien on ollut lähdettävä kellon lyödessä seitsemän, kellontarkasti. Vika ei ole puheenjohtajavaltio Sloveniassa, tämä on yleinen ongelma, josta meidän on keskusteltava neuvoston kanssa. Neuvoston edustajat voivat varmasti puolen vuoden ajan jäädä torstaihin asti tänne kauniiseen Strasbourgin kaupunkiin ja olla käytettävissämme myös keskiviikkoiltaisin.

  Puhemies. − (PT) Huomautuksenne on pantu merkille. Tänään aloitimme itse asiassa klo 18.00. Istunto ei siis alkanut myöhässä. Joka tapauksessa puheenvuoro on neuvostolla.

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Arvoisa puhemies, kiitän puheenvuorosta.

Haluan kertoa Bernd Posseltille, että neuvosto kunnioittaa Euroopan parlamentin päätöksiä, jotka se on luonnollisesti tehnyt kuultuaan neuvostoa, ja että neuvosto on mukautunut kyseisiin päätöksiin. On kuitenkin päätetty, että kyselytunti kestää tunnin – ja tänään se alkoi ajallaan. On myös päätetty, että kyselytunti pidetään säännönmukaisesti keskiviikkona klo 18.00–19.00. Neuvosto on mukautunut tähän, noudattaa sääntöä ja aikoo tehdä niin vastaisuudessakin.

Kiitos.

  Bernd Posselt (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan kertoa neuvostolle, että kyselytunti kestää tavallisesti puolitoista tuntia. Valittaessamme puhemiehistölle meille kerrotaan aina, että vain tunnin kestävät kyselytunnit ovat poikkeus. Nyt poikkeusjärjestelyä sovelletaan joka kerta.

  Puhemies. − (PT) Hyvä Bernd Posselt, asiasta päättää puheenjohtajakokous. Kyse ei ole minun hyväksynnästäni. Toivoisin meillä olevan enemmän aikaa, mutta meidän on noudatettava puheenjohtajakokouksen päätöstä. Kritiikkinne on joka tapauksessa pantu merkille ja se välitetään puheenjohtajakokoukselle.

Kysymyksiin, joihin ei ajanpuutteen vuoksi voitu vastata, vastataan kirjallisesti (ks. liite).

Kyselytunti on päättynyt.

(Istunto keskeytettiin klo 19.05 ja sitä jatkettiin klo 21.00.)

Puhetta johti
varapuhemies Marek SIWIEC