Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 21. toukokuuta 2008 - Strasbourg

1. Istunnon avaaminen

Puhetta johti
puhemies Hans-Gert PÖTTERING

(Istunto avattiin klo 9.05.)

2. Tervetulotoivotukset

  Puhemies. − (DE) Arvoisat parlamentin jäsenet, minulla on suuri ilo toivottaa tervetulleeksi viralliselle lehterille saapunut Meksikon kongressin valtuuskunta, jota johtaa senaattori Guadarrama. Toivotan teidät lämpimästi tervetulleiksi.

(Suosionosoituksia)

Valtuuskunta osallistuu tänään EU:n ja Meksikon parlamentaarisen sekavaliokunnan kuudenteen kokoukseen. Meksiko on Euroopan unionin läheinen kumppani, ja kokous järjestetään Meksikon ja Euroopan unionin välisten suhteiden kannalta merkittävänä ajankohtana. Viime viikonloppuna järjestetty Liman huippukokous osoitti, että meillä on paljon yhteisiä intressejä. Minulla oli myös tilaisuus keskustella presidenttinne Felipe Calderónin kanssa.

Myös parlamentaarinen sekavaliokunta keskustelee tänään iltapäivällä ilmastonmuutoksesta, joten olen varma, että seuraatte mielenkiinnolla tätä täysistuntokeskustelua. Toivon meksikolaisille kollegoillemme ja ystävillemme onnistunutta Strasbourgin-vierailua.

3. Ilmastonmuutokseen liittyvät tieteelliset tosiasiat: havaintoja ja suosituksia päätöksentekoa varten (keskustelu)

  Puhemies. − (DE) Esityslistalla on seuraavana Karl-Heinz Florenzin laatima väliaikainen mietintö ilmastonmuutokseen liittyvistä tieteellisistä tosiasioista: havaintoja ja suosituksia päätöksentekoa varten (2008/2001(INI)) (A6-0136/2008).

  Karl-Heinz Florenz, esittelijä. − (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, tervetuloa Euroopan parlamenttiin. Mikä sai Euroopan unionin perustamaan ilmastonmuutosta käsittelevän väliaikaisen valiokunnan? Se oli oikea lähestymistapa voidaksemme esittää yleisen näkemyksen siitä, kuinka aiomme käsitellä tätä asiaa Euroopan unionissa. Jos haluamme auttaa varmistamaan, että asian käsittely jatkuu kansainvälisellä tasolla – kuten Stavros Dimas menestyksekkäästi tekee komission osalta – meidän on Euroopan unionin nimissä Euroopan parlamenttina tuotava julki, mikä on kantamme asiaan. Viime kädessä Euroopan unionin on näytettävä, kuinka käsittelemme tätä asiaa ja minkälaisen lähestymistavan valitsemme kannustaaksemme muita valtioita ja maanosia etenemään kanssamme samansuuntaisesti. Tämän vuoksi on tärkeää aloittaa keskustelu tieteellisillä näkökohdilla, ja niistä me keskustelemme tänään.

Tähän näkökulmaan keskittymällä ei koskaan laadita viehättäviä mietintöjä, sillä kyse on yksinkertaisesti vallitsevasta tilasta. Kyse ei ole lehmänkaupoista, että otettaisiin tuolta ja annettaisiin tänne. Kyse on tosiseikkoihin keskittymisestä. Olemme keränneet näitä tosiseikkoja lukuisiin teemakohtaisiin strategioihin, joiden yhteydessä kutsuimme kaksi Nobelin palkinnon saajaa Brysseliin ja Strasbourgiin. Arvoisa puhemies, järjestitte erinomaisen tilaisuuden ja piditte hyvin merkittävän puheen ilmastonmuutoksesta, mikä oli minun kannaltani hyvin ilahduttavaa ja sai minut kaksinkertaistamaan ponnisteluni.

Olemme kuulleet lukuisia asiantuntijoita kansainvälisistä elimistä kaikkialla maailmassa hyvän ystäväni Guido Sacconin toimiessa loistavana puheenjohtajana. Hän hoiti asiat oikein hyvin. Pystyimme myös kutsumaan joitakin kriitikoita, vaikka he eivät valitettavasti tulleet kaikki, koska he eivät halua altistaa kritiikkiään kansainväliselle tarkastelulle. Kirjallisen kritiikin tuottaminen ilman halukkuutta asettaa sitä virallisen tarkastelun alaiseksi ei ole kovin sankarillista toimintaa. Olisin toivonut vähintään parin kriitikon olevan halukkaita osallistumaan kansainväliseen keskusteluun.

Olemme lukeneet monia erinomaisia asiakirjoja. Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC osallistui työhön, ja kuulimme myös elintarvike- ja maatalousjärjestöä FAO:ta, Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristöohjelmaa, Saksan liittotasavallan ympäristökonferenssia ja monia muita sillä seurauksella, että meillä on nyt käytettävissämme tosiseikkoja. Kyse ei ole riidanhaluisesta asiakirjasta, kuten jotkut ystäväni ovat toisinaan väittäneet. Kyse on tilannekatsauksesta, jonka perusteella meidän on päätettävä, kuinka tulevaisuudessa on toimittava. Argumenteista käy selvästi ilmi, että on olemassa tieteellinen konsensus, jonka pohjalta voimme nyt jatkaa työtämme. On olemassa yhteisymmärrys siitä, kuinka ihmisen vaikutusta olisi arvioitava; 3 artikla koskee tätä. Meillä on riittävästi tietoa todetaksemme, että on tärkeää saavuttaa strateginen tavoite maapallon keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi enintään kahteen celsiusasteeseen suhteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon.

Mitä meidän on siis tehtävä tulevaisuudessa? Euroopassa meidän on kerättävä voimiamme uuteen kolmanteen teollisuusvallankumoukseen, joka perustuu kestävyyden, nimenomaan tuotteiden kestävyyden, sosiaalisen ulottuvuuden ja tietenkin myös taloudellisen ulottuvuuden kolmeen pilariin. Tämä ei ole taakka; se on valtava mahdollisuus, jota meidän on kehitettävä edelleen visionamme.

Yksi asia on varma: ilmastokeskustelu on vain vähäinen osa ongelmaamme. Meidän on aloitettava keskustelu kestävästä kehityksestä. Itse asiassa tuhlaamme vain 500 vuodessa energian, jonka syntyminen vei miljoonia vuosia, eikä meillä ole mitään vastausta kysymykseen siitä, kuinka lapsemme ja lapsenlapsemme tulevaisuudessa voivat kehittää energialähteitään.

Tämä on suuri mahdollisuus. Meillä on oltava rohkeutta olla luovia. Kivikausi ei päättynyt sen vuoksi, että kivet olisivat loppuneet. Kivikausi päättyi onneksemme siksi, että meillä poliitikoilla oli rohkeutta: rohkeutta tarttua tulevaisuuteen, rohkeutta lastemme ja planeettamme puolesta.

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. − (DE) Paljon kiitoksia, Karl-Heinz Florenz, myös ystävällisistä sanoistanne puhemiehelle. On pikemminkin poikkeus kuin sääntö, että ystävällisiä sanoja lausutaan. Koska tehtäväni on toimia täällä objektiivisesti ja puolueettomasti, en puutu siihen, että tulossa on hyvin vähän kiitoksia, varsinkin omasta poliittisesta ryhmästä. Tämän aamuinen tapahtuma oli siis varsinainen tapaus!

  Janez Podobnik, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Arvoisa puhemies, arvoisa esittelijä Karl-Heinz Florenz, hyvät parlamentin jäsenet, nyt on saatavilla näyttöä siitä, että ihminen on vastuussa ilmastojärjestelmän suurista muutoksista ja että näillä muutoksilla on jo ollut kielteisiä vaikutuksia luontoon ja ihmiskuntaan. On myös varmaa, että jos emme toimi nopeasti ja vähennä merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä tällä vuosisadalla, maapallon keskilämpötila nousee edelleen, mikä johtaa yleisiin haittoihin ja häiriöihin.

Espanjassa marraskuussa 2007 julkistettu hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin neljäs arviointikertomus on tähän mennessä kattavin ja uskottavin ilmastonmuutosta koskeva tieteellinen arviointi. Kertomuksessa todetaan, ettei ole epäilystä siitä, että ilmastojärjestelmä lämpenee, ja että maapallon keskilämpötilan nousu viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana on todennäköisimmin seurausta ihmisen toiminnasta aiheutuvista kasvihuonekaasupäästöistä.

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin vuodesta 1990 alkaen julkaisemat tilannetta koskevat arviointikertomukset osoittavat, että ilmastonmuutosta ja sen seurauksia tutkiva tieteenala on edistynyt merkittävästi muutaman viime vuoden aikana. Tämän katsotaan aiheutuvan monesta tekijästä: ilmastonmuutosta koskeva yhä lisääntyvä näyttö, tutkijoiden kova työ sekä tieteellisten tulosten entistä parempi jakaminen.

Kuten todetaan Karl-Heinz Florenzin väliaikaisessa mietinnössä, jossa meidän mielestämme esitetään joitakin hyvin merkittäviä tuoreita ajatuksia kuvatuista ongelmista, jotka me nyt tunnemme, tilanne edellyttää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevien menettelytapojen välitöntä kehittämistä ja täytäntöönpanoa. Kuten me kaikki tiedämme, Euroopan valtioiden ja hallitusten päämiehet päättivät tämän vuoksi viime vuoden maaliskuussa lähettää kansainväliselle yhteisölle määrätietoisen viestin, johon sisältyi sitoumuksia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.

Euroopan unioni on vakaasti päättänyt täyttää nämä sitoumukset soveltamalla yhdennettyä lähestymistapaa ilmasto- ja energiapolitiikkaan. Toiseksi se kiinnittää erityistä huomiota energiatehokkuuteen, uusiutuviin energialähteisiin, biopolttoaineisiin, hiilidioksidin talteenottoon ja varastoimiseen ja yleisesti vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavaan talouteen siirtymiseen.

Hyvät parlamentin jäsenet, haluan myös muistuttaa teitä Eurooppa-neuvoston viimeisimmistä päätöksistä. Kuten jo mainitsin, Euroopan unioni hyväksyi viime vuonna määrätietoisia ja laaja-alaisia ilmasto- ja energiapolitiikkaa koskevia sitoumuksia. Nyt, vuonna 2008, on toiminnan aika.

Balilla viime joulukuussa pidetyssä ilmastonmuutoskonferenssissa saatiin aikaan merkittävä läpimurto, kun käynnistettiin kansainvälinen neuvotteluprosessi, joka koskee kaikkia, niin teollisuusmaita kuin kehitysmaitakin. Prosessi esitetään Balin toimintasuunnitelmassa. Euroopan unioni aikoo määrätietoisesti säilyttää jatkossakin johtavan kansainvälisen asemansa ilmastonmuutoksen ja energian alalla ja huolehtia tarvittavasta ponnesta neuvotteluissa Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen puitteissa, erityisesti yhdessä tämän vuoden seuraavista kokouksista Poznanissa. Tavoitteena on sen varmistaminen, että Kööpenhaminassa vuonna 2009 saadaan aikaan vuoden 2012 jälkeiselle ajanjaksolle kunnianhimoinen, maailmanlaajuinen yhdennetty ilmastonmuutossopimus, joka on Euroopan unionin tavoitteiden mukainen siten, että maapallon keskilämpötila ei saa nousta kahta astetta enempää. Euroopan unioni myös panostaa tähän merkittävästi täyttämällä Eurooppa-neuvoston kevään 2007 huippukokouksessa esitetyt tavoitteet.

Keskeinen haaste on, että siirtyminen turvalliseen ja kestävään vähähiiliseen talouteen toteutetaan turvaamalla Euroopan unionin kestävä kehitys, sen kilpailukyky, luotettava energiatoimitus, elintarviketurva sekä terve ja kestävä julkinen talous.

  Stavros Dimas, komission jäsen. − (EL) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, kiitän meille tänään tarjoamastanne mahdollisuudesta keskustella Karl-Heinz Florenzin esittelemästä ilmastonmuutosta käsittelevän väliaikaisen valiokunnan väliaikaisesta mietinnöstä. Onnittelen esittelijää erinomaisesta työstä.

Mietinnössä vahvistetaan Euroopan parlamentin tuki ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevalle yhteisön kunnianhimoiselle politiikalle. Arvoisa puhemies, kiitän tässä yhteydessä kaikkia Euroopan parlamentin jäseniä heidän jatkuvasta tuestaan ja merkittävästä panoksestaan ilmastopolitiikkamme edistämiseksi, yleisen tietoisuuden lisäämiseksi ja muiden valtioiden parlamentin jäsenille tiedottamiseksi. Arvoisa puhemies, halua myös korostaa teidän merkittävää panostanne EU:n ilmastonmuutosta koskevan politiikan edistämisessä. Olen varma, että te ja Euroopan parlamentin jäsenet olette jatkossakin yhtä sitoutuneita, jotta voimme seuraavien kahden lyhyen vuoden aikana saada aikaan sopimuksen Kööpenhaminaan vuoden 2009 lopussa. Näin voimme tehokkaasti tarkastella tätä planeettaamme kohdistuvaa suurta uhkaa. Niin EU:ssa, jossa keskustelu ilmasto- ja energiapaketin toimenpiteistä lisääntyy, kuin kansainvälisissä neuvotteluissakin meidän on kerättävä kaikki mahdolliset resurssit ja tehtävä mahdollisimman hyvää yhteistyötä. Meidän on hyödynnettävä EU:n etulyöntiasemaa ja pidettävä mielessä Kööpenhaminassa joulukuussa 2009 järjestettävä konferenssi.

Balin tärkeiden päätösten tekemisessä meitä auttoivat kaksi asiaa: Euroopan johtoasema ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n tieteelliset tulokset. Näiden tulosten ansiosta monet maailman johtajista ovat nyt myöntäneet, että toimenpiteitä tarvitaan kiireesti. Tieteellisten raporttien sarja on auttanut kansalaisia ja poliittisia päätöksentekijöitä, myös useiden valtioiden parlamentin jäseniä, ymmärtämään entistä paremmin haasteen laajuuden ja kohtaamiemme uhkien vakavuuden, jos emme saa pysäytettyä ilmastonmuutosta. Uskon lähes kaikkien tunnustavan, että on todellakin tieteellisesti todistettu kiireellisten ja rohkeiden toimenpiteiden tarve ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Nyt tarkasteltavana olevassa väliaikaisessa mietinnössä esitetään nämä toimenpiteet. Mietinnössä välitetään selkeämmin kuin koskaan ennen IPCC:n ja muiden vuonna 2007 esittämä tieteellinen viesti.

Tieteellinen keskustelu siitä, onko ilmastonmuutos seurausta ihmisen toiminnasta, on kestänyt vuosikymmeniä skeptismin vuoksi, ja tämä on estänyt määrätietoisten toimenpiteiden toteuttamisen. Keskustelu on nyt päättynyt. Tämä ei tarkoita sitä, että kaikkiin kysymyksiin olisi vastattu tai että olisimme ymmärtäneet jokaisen yksityiskohdan, mutta tiedämme nyt tarpeeksi päätelläksemme, että kunnianhimoisten toimenpiteiden nopea omaksuminen on etujemme mukaista niin energiavarmuuden, talouden, ympäristöä koskevan ja sosiaalisen alan kannalta. Meillä ei ole ylellistä mahdollisuutta odottaa, mutta mikä vielä pahempaa, meillä on vain vähän aikaa. Jos meidän on määrä rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu kahteen asteeseen, jonka jälkeen menetämme kyvyn rajoittaa tai estää sen ympäristövaikutuksia, kasvihuonekaasupäästöjen on lähdettävä laskuun viimeistään seuraavien 10–15 vuoden aikana.

Pitkällä ajanjaksolla, jotta meillä olisi hyvä mahdollisuus olla ylittämättä kahden asteen lämpenemistä, päästöjen on yleisesti vuoteen 2050 mennessä vähennyttävä puoleen niiden vuoden 1990 tasosta. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan radikaali muutos siinä, kuinka tuotamme ja käytämme energiaa. Maailmanlaajuisesti on siirryttävä vähähiiliseen talouteen, ja tarvitaan pieniä, mutta merkittäviä muutoksia monissa jokapäiväiseen elämäämme liittyvissä asioissa. Tarvitsemme lähestulkoon vihreää vallankumousta.

IPCC:n raporteissa on tehty selväksi, että vaikka toteuttaisimme kunnianhimoisia toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi, joitakin ilmastonmuutoksen vakavia seurauksia ei todennäköisesti voida välttää. Tämän vuoksi kansainvälisen yhteisön on oltava valmiina niihin. Tämän vuoksi on tuettava erityisesti haavoittuvimpia kehitysmaita, jotka kohtaavat vakavimmat ongelmat.

Tarkastelen nyt YK:n neuvotteluja. Tiedämme, että meillä on käytettävissämme vain vähän aikaa, sillä ensisijaisena tavoitteenamme on saada aikaan sopimus Kööpenhaminassa vuonna 2009. Merkittävän ja laaja-alaisen, tieteellisiin tuloksiin perustuvien kunnianhimoisten tavoitteiden mukaisen sopimuksen allekirjoittaminen on merkittävä haaste. Tavoitteemme on saada kansainväliset kumppanimme allekirjoittamaan kunnianhimoinen sopimus, ja se edellyttää valtavia ponnisteluja. EU:n onkin pysyttävä uskollisena tähän mennessä onnistuneelle strategialleen. Tämä tarkoittaa, että meidän on saavutettava myönteisiä tuloksia kotona ja näytettävä kansainvälisille kumppaneillemme ulkomailla, että kunnianhimoiset toimenpiteet eivät ole niiden etujen vastaisia eivätkä estä niiden talouskehitystä.

Yksi haasteistamme on varmistaa teollisuusmaiden osallistuminen pyrkimyksiin vähentää päästöjä kahden asteen tavoitteen mukaisille tasoille. Se tarkoittaa 25–40 prosentin vähennystä niiden vuoden 1990 päästötasoihin vuoteen 2020 mennessä. Minä sanon sen suoraan. Kehotamme Yhdysvaltoja vastaamaan haasteeseen. Sen olisi edistyksen jarruttamisen sijaan kannustettava siihen. Hiljattain Yhdysvaltoihin tekemänne vierailun aikana ymmärsitte varmaan, että siellä käytävä keskustelu on alkanut edetä oikeaan suuntaan, mutta me tietysti odotamme heiltä paljon enemmän.

Teollisuusmaiden kanssa tehtävän yhteistyön tavoin meidän on tehtävä työtä myös saavuttaaksemme kehitysmaiden, varsinkin niistä kehittyneimpien, päästöjen rajoittamista koskevat kunnianhimoiset sitoumukset. Päästöjen vähentämiseksi on monia mahdollisuuksia. Niistä seuraa merkittäviä lisäetuja energiavarmuuden, ihmisten terveyden ja yleisen kehityksen aloilla. Tämänsuuntaisia toimenpiteitä on esitettävä ja tuettava tulevassa vuoden 2009 sopimuksessa. Tälläkin alalla katson asioiden edistyvän oikeaan suuntaan. Toimenpiteiden tarpeesta ilmastonmuutoksen torjumiseksi ollaan yhä tietoisempia. Samalla myös toimenpiteiden muut edut ovat yhä ilmeisempiä, niin energiaturvan, ihmisten terveyden kuin talouskehityksenkin aloilla, sillä alat sekä turvataan että todennäköisesti hyötyvät.

Komission edustajien hiljattainen vierailu Kiinaan vahvisti, että kiinalaiset kollegamme ovat täysin tietoisia painavasta velvoitteestaan toteuttaa sisäisiä toimenpiteitä. He ovat jo alkaneet toteuttaa niitä ja aikovat jatkaa ponnistelujaan. Meidän on tarjottava kahdenvälistä ja monenkeskistä tukea. Tulevien kuukausien ja ensi vuoden aikana meillä on paljon mahdollisuuksia välittää viestiämme. On esimerkiksi G8-konferenssi sekä G8+5, jonka puheenjohtajavaltio Japani keskittyy ilmastonmuutokseen. YK:n maailman johtaville talouksille suunnatun aloitteen ja EU:n erilaisten ilmastonmuutosta koskevien kahdenvälisten yhteistyöohjelmien yhteydessä tarjoutuu lisää mahdollisuuksia. Meidän on tartuttava näihin mahdollisuuksiin. Vakuuttakaamme kumppanimme siitä, että on toteutettava kiireellisiä toimenpiteitä ja että on laadittava järkevää ja elinkelpoista energiaa ja ilmastonmuutosta koskevaa politiikkaa. Pyrkimyksissämme meidän on korostettava järjestelmällisesti toimiemme perustana olevia tieteellisiä tuloksia ja meidän on jatkuvasti viitattava toimettomuuden ja riittämättömien toimenpiteiden seurauksiin.

Kuten tiedämme, yhteisen näkemyksen on oltava Balin etenemissuunnitelmaan liittyvien neuvottelujen perustana. On hyvin tärkeää, että näkemyksestä neuvotellaan käytettävissämme olevien arvovaltaisten tieteellisten kantojen perusteella. Meidän on vaadittava, että neuvotteluja käydään tieteellisten tulosten mukaisesti. Katson, että teillä on yhdessä aivan yhtä merkittävä asema kuin komissiolla tämän elintärkeän viestin toimittamisessa kumppaneillemme, kansalaisillemme ja näiden parlamentaarisille edustajille.

  Joseph Daul, PPE-DE ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, pahoittelen myöhästymistäni, mutta vältin hurjastelemista suojellakseni ilmastoamme.

Tärkein keskustelumme tänään koskee tieteellistä tietoa ilmastonmuutoksesta. Ensinnäkin haluan kiittää kollegaani Karl-Heinz Florenzia tämän erinomaisesta työstä ja jatkuvasta omistautumisesta asialle.

Hyvät kollegat, nyt on saatu tieteellistä tietoa ilmastonmuutoksesta. Alan asiantuntijoiden enemmistön mukaan emme voi enää elättää epäilyksiä siitä, ettei maapallon lämpeneminen olisi tosiasia ja ettei se olisi suuressa määrin seurausta ihmisen toiminnasta. Muutama toisinajattelija kyseenalaistaa ilmiön todenperäisyyden esittämättä kuitenkaan mitään aitoa näyttöä. Ilmastonmuutosta käsittelevän väliaikaisen valiokuntamme väliaikainen mietintö on ensimmäinen vaihe prosessissa, joka johtaa ratkaisujen etsintään.

Lähes kaikki meistä myöntävät, että maailman lämpötilan nousu on rajattava kahteen asteeseen teollistumista edeltävästä tasosta pitäen samalla mielessä, että itse asiassa meidän on pyrittävä alle kahden asteen nousuun. Ilmastonmuutoskeskustelua ei kuitenkaan voida tiivistää tilastotaisteluksi. Puhuessamme ilmastosta me mainitsemme Etelänapamantereen jääpeitteen sulamisen, aavikoitumisen, maapallon lämpenemisen, eläinlajien siirtymisen ja erityisesti ilmiöt, joilla voi olla katastrofaalisia vaikutuksia ihmisten siirtymisen kannalta.

Tämä on valtava haaste koko ihmiskunnalle. Alueet, joilla vaikutukset ovat kovimpia, ovat Afrikan, Aasian sekä Keski-Amerikan ja Latinalaisen Amerikan köyhimmät valtiot, joissa ympäristön aiheuttama muuttoliike on todennäköinen. Tulee äärimmäisten ilmasto-olosuhteiden liikkeelle ajamia uudenlaisia pakolaisia. He eivät enää ole poliittisia tai taloudellisia pakolaisia; he ovat ilmastopakolaisia. On olemassa myös elintarvikekriisin vaara, sillä viljelymaa vähenee. Kun juomavesi vähenee, syntyy paineita, ja luonnonvarojen hallinnasta kamppailu voi synnyttää sotia.

Meillä on tässä valtava vastuu. Ei ole enää kyse ilmastonmuutosilmiön kyseenalaistamisesta, vaan meidän on kaikkien tehtävä yhteistyötä löytääksemme ratkaisuja ja toteutettava ne. Komission tammikuussa esittämästä ilmastotoimia ja uusiutuvaa energiaa koskevasta paketista keskustellaan nyt myös ympäristöä, kansanterveyttä ja elintarvikkeiden turvallisuutta käsittelevässä valiokunnassa sekä teollisuutta, tutkimusta ja energiaa käsittelevässä valiokunnassa: päästökauppajärjestelmä, ilmastotaakan jakaminen, hiilidioksidin talteen otto ja varastoiminen sekä uusiutuvat energialähteet.

PPE-DE-ryhmämme jäsenet näissä valiokunnissa sekä PPE-ryhmä kokonaisuudessaan osallistuu voimakkaasti tähän. Odotamme useita keskusteluja ja olemme valmiita määrätietoiseen yhteistyöhön, jotta kompromissi löytyisi ensimmäisessä käsittelyssä. On tärkeää, että parlamentti ja neuvosto pääsevät sopimukseen ennen Euroopan parlamentin vaaleja.

Hyvät kollegat, Euroopan unioni on ottanut johtoaseman ilmastonmuutoksen torjunnassa kansainvälisiin kumppaneihinsa nähden, ja sen on säilytettävä tämä asema. Jos emme suhtaudu vakavasti asemaamme kannustaaksemme Yhdysvaltoja ja Kiinan ja Intian kaltaisia muita valtioita, kuten totesitte arvoisa komission jäsen, liittymään joukkoomme ilmastonmuutoksen torjuntaan, kuka sen sitten tekee?

Euroopan on esiinnyttävä yhtenäisenä ja täysin toimintakykyisenä joulukuussa 2008 Poznańin maailmankonferenssissa, jossa muotoillaan sopimus, jonka toivomme allekirjoitettavan Kööpenhaminassa joulukuussa 2009. Haaste koskee koko maailmaa, mutta Euroopalla on voima taivutella kumppaninsa liittymään taisteluunsa, ja meidän on valmisteltava lastemme ja lastenlastemme tulevaisuutta.

  Martin Schulz, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, sosialidemokraattien ryhmä esitti ilmastonmuutosta käsittelevän väliaikaisen valiokunnan perustamista, ja ehdotusta esittäessämme olimme vakuuttuneempia kuin koskaan siitä, että elämme Euroopan ja kansainvälisen politiikan kannalta ratkaisevaa vaihetta, sillä odotamme valiokunnalta valtavaa urakkaa, eikä pelkästään täällä parlamentissa.

Sen käsittelemät asiat ovat todellakin valtava tehtävä. Saksaksi me kutsumme sitä vuosisadan työksi. Ne ovat todellakin asioita, jotka on ratkaistava tällä vuosisadalla, sillä jos näin ei tapahdu, tulevat sukupolvet menettävät paljon ja lopullisesti. Tämän vuoksi olen iloinen siitä, että tämä keskustelu on paljastanut parlamentin jäsenten todella laajan yksimielisyyden siitä, että meidän on toteutettava valtavasti töitä hallitaksemme kohtaamiamme haasteita.

Haluankin yhtyä Karl-Heinz Florenzille osoitettuihin kiitoksiin, sillä toisen parlamenttiryhmän jäsenenä ja esittelijänä hän on laatinut mietinnön, jonka sisältöä me sosialistiryhmässä voimme todella kannattaa. Olen myös kiitollinen siitä, että Karl-Heinz Florenz ja kollegani Guido Sacconi kahtena parlamentin jäsenenä ohjaavat yhdessä valiokunnan toimintaa, mikä on mielestäni hyvä merkki siitä, että voimme saada aikaan yksimielisyyteen perustuvan tuloksen. Se siis yksimielisyydestä. Kysymys, joka mielestäni nyt epäilemättä esitetään, on voimmeko yhä tehdä yhteistyötä, kun on kyse olennaisista asioista, jotka koskevat valitsemaamme poliittista suuntaa, ja kun ryhdymme käsittelemään yksityiskohtia.

Tämän vuoksi haluan korostaa kahta tai kolmea erimielisyyden aihetta, joita joudumme käsittelemään. En tahdo puuttua väliaikaisen mietinnön yksityiskohtiin, sillä se on erinomainen. Haluan vain kiinnittää huomionne yhteen esimerkkiin. Muutama vuosi sitten olimme kaikki hyvin innostuneita todetessamme, että hiilidioksidipäästöjä vähentääksemme haluamme siirtyä öljyn käytöstä uusiutuviin energiavaroihin. Totesimme biopolttoaineiden olevan vastaus tähän, mutta kukaan ei tuolloin ymmärtänyt, että valtava viljelymaan käyttö energiakasvien kasvattamiseen voisi johtaa elintarvikkeiden kasvattamiseen käytettävän viljelymaan puutteeseen.

Kun Meksikossa joitakin vuosia sitten kapinoitiin, koska maissijauhoa ei äkkiä ollut saatavilla tai hinnat olivat nousseet dramaattisesti, emme välittömästi nähneet – tai ainakaan minä en nähnyt – yhteyttä. Nyt tiedämme, että meidän on sekä ratkaistava energiaa ja ilmastoa koskevat ongelmat että myös torjuttava maailman nälänhätä. Meidän on sovitettava yhteen nämä kaksi näkökohtaa, ja tämä on vain pieni viite siihen, että kyseessä on monialainen tehtävä, joka edellyttää meiltä huomattavan päättäväisyyden osoittamista, ja siihen sisältyy päättäväinen pyrkimys kompromisseihin, myös kompromisseihin muualla.

Eurooppa on teollistunut maanosa. Kuluneiden 50 tai 60 vuoden aikana muodostuneet teollisuuden rakenteet ovat syypäitä ilmastovahinkoihin. Meidän on muutettava suuntaa, mutta meidän kaikkien on myönnettävä, ettei 50 tai 60 vuoden aikana muodostuneita teollisuuden rakenteita muuteta kahdessa viikossa parlamentin päätöslauselmalla. Sekin vie aikaa, joten meidän on saatava aikaan tasapaino täällä itsellemme asettamillemme hyvin kunnianhimoisille tavoitteille.

Komission jäsen Dimas on oikeassa, meillä ei ole aikaa hukattavana. Meidän on saatava aikaan tasapaino toisaalta kunnianhimoisten tavoitteidemme ja toisaalta sen välille, mitä on tehtävissä suunnan muuttamisen kannalta. Molemmat näkökohdat ovat hyvin tärkeitä ja molemmat edellyttävät järkevää, kompromissiin suuntautunutta lähestymistapaa. Tämän vuoksi olen iloinen siitä, että puheenjohtajavaltio Ranska on todennut olevansa halukas pyrkimään saamaan aikaan tuloksia vuoden loppuun mennessä. Jos meiltä löytyy samaa halukkuutta kompromissiin ja jos sitoutumisaste neuvostossa on yhtä ilmeinen kuin täällä parlamentissa, suhtaudun asiaan optimistisesti. Jos neuvostossa kuitenkin nähdään samaa taktista asetelmallisuutta kuin aina muulloinkin tässä toimielimessä, me menetämme aikaa.

Minulla on sellainen vaikutelma, että parlamentissa ja komissiossa ollaan hyvin valmiita. Jos samaa valmiutta löytyy myös neuvostosta ja jos kaikki kolme unionin toimielintä tekevät yhteistyötä, voimme saavuttaa ennen Euroopan parlamentin vaaleja sen, minkä Joseph Daul totesi: voimme antaa kansalaisille merkin, että valtioiden ja hallitusten päämiehet ovat yhtä mieltä politiikan laajoista suuntaviivoista ja että Euroopan parlamentti huolehtii yksityiskohtaisesta työstä. Tällainen työnjaon kuuluu olla, ja silloin se olisi viimeinkin näkyvää.

(Suosionosoituksia)

  Graham Watson, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, jos oman ilmastonmuutosta käsittelevän valiokuntamme väliaikaisessa mietinnössä pelkästään todetaan tosiasiat, se ei ole paha asia. Se nimittäin vahvistaa, antaa mustaa valkoisella siitä, minkä suurin osa meistä on jo jonkin aikaa tunnustanut. Ilmastonmuutosta koskevan tieteen tulokset ovat kiistattomia. Ikirouta ja jäätiköt sulavat, merenpinnan taso ja lämpötilat nousevat suurelta osin ihmisen toiminnan vuoksi. Toimimatta jättäminen merkitsisi nyt ihmiskunnan sinkoutumista kuiluun, josta ei ole paluuta.

Euroopan unioni tai kansainvälinen yhteisö eivät ole asettaneet ilmastopolitiikan määräaikoja, ne ovat luonnon asettamia. Tosiasia on, että Kioton sitoumuksista huolimatta maapallon kasvihuonekaasupäästöt lisääntyvät nopeammin kuin koskaan aiemmin, neljänneksellä vuodesta 1990. Joidenkin tutkijoiden mielestä hiilidioksidikeskittymät ovat jo liian suuria. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että mahdollisuuksien ikkuna, joka on avoinna päästöjen vakauttamiselle ja lämpötilan nousun rajaamiselle kahteen asteeseen teollistumista edeltävästä tasosta, sulkeutuu seitsemän vuoden kuluessa.

Demokratioita johdetaan kriisihallinnolla. Vakaviin ongelmiin ei useinkaan puututa ennen kuin niihin on kerta kaikkiaan puututtava. Kuten Karl-Heinz Florenz korostaa erinomaisessa mietinnössään, meidän on leikattava kasvihuonekaasupäästöjä, ei pelkästään 20 prosenttia, vaan mahdollisesti jopa 40 prosenttia, riippuen siitä, minkälaisen sopimuksen saamme aikaiseksi kolmansien maiden kanssa Kööpenhaminan neuvotteluissa ensi vuonna.

Muista suurista saastuttajista, Kiinasta ja Yhdysvalloista, on saatu myönteisiä merkkejä. Beijing ilmaisi aivan uudenlaista halukkuutta neuvotella YK:n Balin huippukokouksessa ja kaikki kolme Yhdysvaltojen presidenttiehdokasta ovat sitoutuneet käsittelemään ilmastonmuutosta. Lisänäyttöjen puutteessa meidän on saatavilla olevien resurssien mukaisesti hyväksyttävä komission ilmastonmuutospaketti, ja kiitän kollegojeni Lena Ekin, Chris Davisin ja Vittorio Prodin tällä alalla tekemää työtä.

Meidän on myös kaksinkertaistettava pyrkimyksemme edistää puhdasta energiaa – ja uskomatonta on tämä: me tiedämme kuinka se tehdään. Energian tuottaminen aavikon auringosta Euroopan uusiutuvien energialähteiden lisäksi voisi nopeuttaa hiilidioksidipäästöjen vähentämistä kertaheitolla. Saksan avaruuskeskuksen satelliittitutkimusten mukaan alle 0,3 prosentin Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan autiomaa-alueen käyttäminen tuottaisi riittävästi suurjännite-energiaa Euroopan, Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan tulevaan kysyntään vastaamiseksi. Tämä ei ole avaruustiedettä. Näin on tehty Kaliforniassa jo 20 vuoden ajan. Espanjaan ja Marokkoon rakennetaan parhaillaan tällaisia laitoksia.

Jos saamme kerättyä kokoon energiaa ja päättäväisyyttä, sisua ja rohkeutta, voisimme siirtyä öljyn käytöstä ja tarjota silti työpaikkoja, juomavettä ja paremman infrastruktuurin ilmastonmuutoksesta pahiten kärsiville. Me voimme torjua ilmastonmuutosta joutumatta sammuttamaan valoja.

Tavoitteenamme on panna Euroopassa suu säkkiä myöten, investoida rahaa suurjännitteisiin aurinkolämpövoimaloihin ja poliittista pääomaa Välimeren ylittäviin suhteisiin sen mahdollistamiseksi. Vahvempaa asetta emme voi löytää käytettäväksi neuvotteluissa YK:n kanssa progressiivisen kansainvälisen sopimuksen aikaansaamiseksi Kööpenhaminassa.

(Suosionosoituksia)

  Rebecca Harms, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, haluan esittää kiitokseni Karl-Heinz Florenzille erinomaisesta yhteistyöstä ilmastonmuutosta käsittelevässä väliaikaisessa valiokunnassa. Kun tarkastelemme Florenzin mietintöä ja toteamme: ”tämä on tilanne Euroopan parlamentin ilmastopolitiikkaa koskevassa keskustelussa”, voisimme jopa todeta ”ilmaston” olevan erinomainen Euroopan parlamentin jäsenten välillä, jollei itse asiassa – kuten sarjakuvan karhukopla, joita me saksaksi kutsumme tankbustereiksi – samaan aikaan ja samassa paikassa seurattaisi aivan toisenlaista esityslistaa!

Valitettavasti rinnan ilmastonmuutosta käsittelevän väliaikaisen valiokunnan kanssa Euroopan parlamentin muissa valiokunnissakin harjoitetaan ilmastopolitiikkaa: teollisuusvaliokunnassa, ympäristövaliokunnassa ja kehitysyhteistyövaliokunnassa. Näissä valiokunnissa kollegamme usein päätyvät hyvin erilaisiin tuloksiin, he eivät tee päätelmiä, joiden mukaan odottaisimme ”vihreää” vallankumousta, toista tai kolmatta teollista vallankumousta.

Otetaan esimerkiksi autojen hiilidioksidipäästöjä koskevan sääntelyn aiheuttama polemiikki. Sillä, mitä teollisuusvaliokunnan esittelijä Werner Langen nyt tässä yhteydessä esittää, ei ole mitään tekemistä kunnianhimoisen ilmastopolitiikan kanssa tai niiden pyrkimysten kanssa, joiden tavoitteena on taata energiavarmuus tehokkaan teknologian avulla, jota me vaadimme Euroopan autoteollisuudelle. Komission jäsenen Dimasin mainostama kunnianhimoinen aamunkoitto on jatkuvasti pysäytetty Euroopan parlamentissa erilaisin enemmistöin viimeisten puolentoista vuoden ajan.

Haluaisin tietää, mitä tapahtui laajemman ilmastokeskustelun hengelle tässä autoja koskevassa kiistassa. Tämän osalta kyseessä ei ole minun ryhmäni, jonka olisi pantava käsi sydämelleen; jarrujen painajat jakautuvat kaikkiin muihin parlamentin ryhmiin.

Mainitsen vielä yhden seikan: päästökauppa on tärkeä aihe Poznańissa ja Kööpenhaminassa. Komission on varmistettava, että Euroopassa saavutetaan 20 prosentin leikkaus. Se oli Angela Merkelin ehdotus Saksan puheenjohtajuuskaudella, ja kuitenkin heti komission esitettyä päästökauppaehdotuksensa parlamentin jäsenet ryntäävät jälleen toimiin eurooppalaisen teollisuuslobbyn parlamentaarisena kätenä sillä seurauksella, ettei neuvotteluissa enää keskitytä kunnianhimoisten leikkaustavoitteiden saavuttamiseen, vaan poikkeusten aikaansaamiseen jo ennen sääntöjen vahvistamista.

Karl-Heinz Florenzin mietintö on hyvä mietintö. On kuitenkin tosiasia, ettei sillä, mistä me tänään äänestämme, ole mitään tekemistä Euroopan parlamentin ilmastopolitiikan todellisuuden kanssa.

  Liam Aylward, UEN-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, minäkin haluan onnitella Karl-Heinz Florenzia ja todeta, että olemme todella onnellisia, kun meillä on joukossamme mies, jolla on hänen taitonsa johtaa keskustelua. Onnittelemme häntä hänen tähänastisista saavutuksistaan. Toimielintämme syytetään usein etäiseksi, että se ei ole yhteydessä kansalaisiin, mutta tässä tapauksessa EU tekee työtä kansalaisten hyväksi. Ei ole sattumaa, että 95 prosenttia Euroopan kansalaisista uskoo ympäristömme suojelun olevan tärkeää. Yli kaksi kolmannesta katsoo, että ilmastonmuutoksen torjumista koskeva politiikka on aloitettava Euroopan tasolla.

Kotimaani, joka on pieni saari, ei voi ratkaista ongelmaa tai sitoutua ilmastonmuutoksen torjuntaan yksinään, kuten eivät muutkaan valtiot. Euroopan unioni on hahmotellut uudistussopimuksessa, joka on kotimaassani tällä hetkellä hyvin keskeinen keskustelunaihe, toimenpiteitä, joissa 27 jäsenvaltiota yhdessä torjuvat ilmastonmuutosta. Euroopan unioni auttoi rakentavalla tavalla YK:n sopimuksen läpimenoa Balilla viime joulukuussa, ja nyt kaikki osapuolet tunnustavat kiireellisten toimien tarpeen.

Meidän on hyväksyttävä kohtaamamme vaikeudet, tieteellinen näyttö on nyt ylivoimainen. Ilmastonmuutos on vakava maailmanlaajuinen uhka. Se aiheuttaa meille kustannuksia. Olemmeko todella halukkaita uhraamaan ilmastomme ja planeettamme lisäksi myös taloutemme? Jatkuva toimettomuus maksaa meille lopulta jopa viidenneksen vuotuisesta bruttokansantuotteesta, mutta todelliset toimet merkitsevät vain yhden prosentin menoja.

Olemmeko me myös valmiita alistamaan ilmastomme tilanteelle, josta ei ole paluuta? Tutkijat ovat jo kertoneet meille, että viime vuosikymmen oli ennätyksellisen lämmin ja että vuosi 2007 oli yksi kymmenestä kaikkein lämpimimmistä. Älkäämme unohtako Balin saavutuksiamme ja tavoitteitamme. Meidän on jatkettava ilmastonmuutosuhan yhtenäisten ratkaisujen etenemissuunnitelmaa varmistaen, että sen ytimessä on jäsenvaltioiden joustavuus.

  Jens Holm, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (SV) Mietinnön sisältö on oikea, mutta olisin toivonut enemmän konkreettisia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tästä huolimatta GUE/NGL-ryhmä tukee tietysti mietintöä.

Havaitsemme mietinnöstä, että kokonaispäästöt lisääntyivät 70 prosenttia vuodesta 1970 vuoteen 2004, että viime vuosikymmen oli lämpimin koskaan ja että kohtaamme useita vaaratekijöitä, kuten esimerkiksi Grönlannin jäätiköiden sulaminen. Vaadimme tämän vuoksi EU:n päästöjen vähentämistä 60–80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Me vaadimme ilmastomerkintöjä kulutustuotteisiin ja toimenpiteitä EU:n muista valtioista peräisin olevan tuonnin merkittävien päästöjen ehkäisemiseksi. Toivomme myös muutosta elintapamalleissa.

Tämä on aivan oikein, mutta meidän on myös tehtävä ilmastoystävällinen elintapa ihmisille helpommaksi. Meidän on esimerkiksi syötävä vähemmän lihaa ja matkustettava vähemmän autoilla ja lentokoneilla. Valitettavasti EU tukee lihateollisuutta valtavilla summilla. Aivan yhtä valitettavaa on se, että EU tukee moottoriteiden rakentamista, mikä johtaa vain liikenteen lisääntymiseen. Myös toimenpiteemme lentämisen rajoittamiseksi ovat kaukana asianmukaisesta. Jos me poliitikot emme kehitä kestäviä järjestelmiä, emme ole uskottavia kehottaessamme ihmisiä muuttamaan elintapojaan.

Kuten sanoin, meidän on edettävä pidemmälle. Tarvitsemme enemmän konkreettisia toimenpiteitä muutosten aikaansaamiseksi ja tarvitsemme suurempia vähennystavoitteita. Meidän on myös oltava itsekriittisiä ja kyseenalaistettava EU:ssa vallalla oleva talousjärjestys. EU:han on sitoutunut sisämarkkinoiden loppuunsaattamiseen ja jatkuvaan kasvuun. Tämä johtaa vain liikennemäärien lisääntymiseen, eikä se ole kestävää.

  Johannes Blokland, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (NL) Aluksi kiitän esittelijää Karl-Heinz Florenzia tänään tarkasteltavana olevasta perusteellisesta väliaikaisesta mietinnöstä. On hyvä, että mietintöön on kerätty kaikki olennainen ilmastonmuutosta koskeva tieteellinen näyttö. Näin se on hyödyllinen askel kohti ilmastonmuutosta käsittelevän väliaikaisen valiokunnan lopullista mietintöä. Minulla ei ole sen sisältöön mitään lisättävää, enkä ole sen vuoksi esittänyt mitään tarkistuksia.

Ilmastonmuutoksesta tiedetään jo paljon, mutta vielä tarvitaan paljon lisätutkimuksia, sillä kaikkia parametreja ei vieläkään tunneta. Mietinnössä vauhditetaan lisätutkimusten tekoa.

En tue muiden muassa Jan Březinan esittämiä tarkistuksia, jos ne ovat edes hyväksyttäviä. Avril Doylen ja muiden esittämien tarkistusten osalta kannatan esittelijän mielipidettä. Lopuksi toivotan Karl-Heinz Florenzille onnea lopullisen mietinnön laatimiseen.

  Jana Bobošíková (NI). – (CS) Arvoisa puhemies, mietintö, josta tänään keskustelemme, on merkki parlamentin ylimielisyydestä ja yleisestä sokeudesta. Se on vaarallisen lähellä vapauden, demokratian ja yhteiskunnan heikoimpiin kohdistuvan solidaarisuuden tukahduttamista. Mielipiteen vapauden kannalta ei ole mitään pahempaa kuin väittää yhden ainoan tieteellisen kannan olevan oikean ja hylätä muut ajatukset. Demokratian kannalta ei ole pahempaa kuin antaa poliittinen siunaus tällaiselle mielipiteelle ja pyrkiä valvomaan ihmisten elämää sen mukaisesti. Heikoimpia kohtaan osoitettavan solidaarisuuden kannalta mikään ei ole pahempaa kuin kaataa elintarvikkeita bensatankkiin ja seurata, kuinka ihmiset kuolevat nälkään. Tällainen politiikka ei pelasta planeettaa. Ainoat voittajat ovat tuetut rapsintuottajat ja tuulimyllykomponenttien valmistajat. Kun otetaan huomioon, että mietinnöllä pyritään vaientamaan mielipiteiden vaihto, sanellaan tieteellisiä tuloksia ja ylenkatsotaan yhteiskunnan köyhimpien tarpeita, en missään tapauksessa voi tukea sitä. Minusta ilmastonmuutosta käsittelevä väliaikainen valiokunta on lakkautettava välittömästi. Lopuksi haluan vain ilmoittaa, että olen kotoisin Tšekin tasavallasta ja voin ylpeänä kertoa, että toisin kuin muut poliitikot, presidenttimme Václav Klaus pitää päänsä kylmänä, eivätkä hänen aivonsa ole muuttuneet vihreiksi.

  Puhemies. − (DE) Kiitos, Jana Bobošíková. Pyrin vastaisuudessa lausumaan nimenne oikein. Minusta me taidamme kaikki olla oppimiskäyrällä, ei pelkästään puhemies vaan epäilemättä myös puheenvuoron käyttäjä. Kiitoksia.

  Cristina Gutiérrez-Cortines (PPE-DE). – (ES) Arvoisa puhemies, haluan kiittää Karl-Heinz Florenzia ja koko työryhmää siitä, että he ovat saaneet näin korkean tason tutkijoita mukaan tähän työhön. Uskon, että tämä on ensimmäinen kerta, kun tutkijat ja parlamentin jäsenet ovat tehneet yhteistyötä. Tämä on etu, jota ei pidä väheksyä, sillä kuten tutkijat ovat todenneet, on selvää, että kohtaamme ilmastonmuutoksen yhteydessä valtavaa epävarmuutta. Toisin sanoen tiede edistyy ja sen myötä mielipiteet muuttuvat, emmekä me näin voi tehdä tieteestä absoluuttista totuutta. Mitä tämä tarkoittaa? Se merkitsee sitä, että kun tutkijat työssään jatkuvasti tarkistavat tuloksiaan ja me seuraamme perässä, meidän on myös oltava joustavia ja mukautettava ratkaisumme muuttuneeseen tietoon.

Tällainen tasasuhtaisuus yhä lisääntyvän tiedon ja oman joustavuutemme välillä on hyvin tärkeää. Tämän vuoksi olen huolissani siitä valtavasta luottamuksesta, joka meillä Euroopassa on itseemme. Epäilys ja epävarmuus ovat tieteellisen työn perusta ja tätä asiaa koskevien oikeiden tulosten perusta. Minusta meidän on oltava tietoisia siitä, että toisissa valtioissa, niissä joita me kritisoimme, kenties toimitaan oikein tietyillä aloilla.

Kannatan kyllä hanketta, mutta sanon tämän, koska katson, että on tarkasteltava monimutkaisuutta ja vaikutuksia, ja tätä tukee sekin, mitä meille tapahtui biopolttoaineiden kanssa. Meidän on myös toimittava ehdottoman kurinalaisesti ympäristövaikutusten, taloudellisten vaikutusten ja ratkaisujen toteutettavuuden osalta.

Koska tämän asiakirjan tarkoitus ei kuitenkaan ole tarjota ratkaisuja, tuen sitä edelleen. Haluan kuitenkin sanoa, että meidän on noudatettava yhdistettyä politiikkaa, joten asiakirjan on edistyttävä yksi askel toisessa osassaan. Päätökset on tehtävä valtion tasoa ylemmällä tasolla unohtamatta sitä tosiseikkaa, että ilmastonmuutos on asia, joka on ratkaistava mukauttamalla paikallista tasoa.

Meidän on alettava tarkastella laajaa ilmastonmuutostietoa koskevaa politiikkaa ylhäältäpäin yhdessä teollisuudessa, talouden sektoreilla, maataloudessa ja eri alueilla alhaaltapäin toteutetun politiikan kanssa, jotta jokainen valtio voi suunnitella oman hankkeensa yleisen hankkeen mukaisesti.

  Guido Sacconi (PSE). - (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, minäkin haluan tietenkin liittyä niiden kollegojen joukkoon, jotka ovat ilmaisseet kiitollisuutensa ja arvostuksensa esittelijämme Karl-Heinz Florenzin työtä kohtaan. Haluan epävirallisesti kiittää myös kaikkia kollegoja ja poliittisia ryhmiä, jotka tekevät ja ovat tehneet tänä vuonna tiivistä työtä ilmastonmuutosta käsittelevän väliaikaisen valiokunnan eteen. Se on todella saanut muokattua hyvin vahvan ja vankan yhtenäisyyshengen erimielisyyksistä huolimatta, sillä niitäkin on.

Tämä antaa minulle toivoa, sillä kaikesta jo keräämästämme aineistosta ja aineistosta, jota vielä keräämme lopullista mietintöä varten, laaditaan yhteenveto, ja lyhyesti sanottuna se antaa meille mahdollisuuden jättää tulevalle parlamentille kelpo perinnön, jota se voi hyödyntää toteuttaakseen tehtäviään kaikkia koskettavan aidosti yhtenäisen näkemyksen mukaisesti, jota todella tarvitaan tässä asiassa.

Tänään meillä on tarkasteltavana ensimmäinen luku, asiaa koskevan tieteellisen tiedon nykytilan esittäminen. On tehtävä selväksi, ettei tämä tarkoita sitä, että hallitusten välinen ilmastopaneeli (IPCC) olisi tieteellinen liike, vaan foorumi, jossa vuosia kestäneen työn jälkeen kaikkea asiaa koskevaa tieteellistä kirjallisuutta on tarkasteltu ja laadittu yhteenveto, eräänlainen tarkastus, joka koskee todennäköisyysasteita eri aloilla, eri arvioissa, ja asteet ovat nopeasti saavuttaneet 100 prosenttia, mikä on uskoakseni tieteen historiassa ennennäkemätön tilanne.

Katson, että tämä on myös laajemmalta kannalta huolenaihe; sitä voidaan pitää tietyssä määrin mallina älykkäästä vuorovaikutuksesta, rohkeasti sanottuna, tieteellisen tiedon ja poliittisen päätöksenteon välillä tässä koko maailman kohtaamassa hyvin monimutkaisessa asiassa.

Ilmastonmuutos on meneillään, se tapahtuu hyvin nopeasti, ja tämän vuoksi meidän on toimittava nopeasti ja kuten Karl-Heinz aivan oikein totesi, kyse ei ole vain ongelmasta vaan myös mahdollisuudesta. Arvoisa komission jäsen Dimas, juuri tämä tieto on se perusta, jonka vuoksi myös maailman poliittinen ilmasto on muuttunut yhdessä vuodessa, eikä maapallon lämpeneminen ole ainoa toteutunut asia. Maailman poliittinen ilmasto on muuttunut, ja se huipentui Balilla, jossa kaikki tunnustivat IPCC:n tutkimusten oikeellisuuden. Viime kuukausina myös johtajien kannoissa on tapahtunut aidosti merkittäviä muutoksia.

Työhömme kuului myös useita vierailuja Kiinaan, Intiaan ja hiljattain Yhdysvaltoihin, Washingtoniin, ja pystyimme tarttumaan siihen, mitä presidenttiehdokkaat ovat hyvin selvästi todenneet, nimittäin että myös Yhdysvalloissa sitoutuminen on hyvin erilaista tulevina kuukausina. Tämä antaa todellakin lisää toivoa kansainvälisiin neuvotteluihin, jotka on määrä saattaa päätökseen Kööpenhaminassa vuonna 2009.

Olen asiasta samaa mieltä kanssanne, eivätkä aikaansaamamme tulokset olisi vuosi sitten olleet edes kuviteltavissa.

  Vittorio Prodi (ALDE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kiitän komission jäsentä hänen läsnäolostaan. Tiedemiehenä voin vain olla iloinen siitä, että tieteellinen yleiskuva on lopultakin hyväksytty ja tunnustettu niinkin korkea-arvoisessa poliittisessa elimessä kuin parlamentti. Ilmastonmuutosta käsittelevän väliaikaisen valiokunnan varapuheenjohtajana olen tyytyväinen yhteisen työn alustaviin tuloksiin. Onnittelen esittelijää Karl-Heinz Florenzia, kollegojani ja valiokunnan puheenjohtajaa Guido Sacconia.

Henkilökohtaisesti pelkään kuitenkin, että hyvä tahtomme ei riitä ratkaisemaan kohtaamiamme vakavia ongelmia. Tarkoitan erityisesti ilmastonmuutoksen aiheuttamia katastrofaalisia näkymiä niissä ongelmissa, jotka jo nyt ovat hyvin vaikeita, kuten köyhyys, kansanterveys ja luonnonvarojen, varsinkin veden, jakautuminen. Uskon, että nyt kun ilmiöön tutustumisen ensimmäinen askel on otettu, eli tämä alustava mietintö tieteellisestä näytöstä on laadittu, me todennäköisimmin otamme vastaan mahdottoman tehtävän.

Tehtävänämme on antaa perusteet toivolle, laatia toteutettavissa olevia suunnitelmia sellaista tulevaisuutta varten, joka ei perustu yksinomaan konflikteihin ja eriarvoisuuteen, ja tarjota näkemystä, jossa tiede auttaa meitä tasoittamaan epätasapainoa, jonka ihminen on aiheuttanut tai jota hän on pahentanut. Meidän on kerrottava kansalaisille, että otamme tehtävän vastaan, ja näin tehdessämme harppaamme aimo askeleen eteenpäin sivilisaation puolesta.

Puhetta johti
varapuhemies Alejo VIDAL-QUADRAS

  Caroline Lucas (Verts/ALE). - (EN) Arvoisa puhemies, ensi näkemältä tämä mietintö voi vaikuttaa tekniseltä, koska siinä yksinkertaisesti esitetään yhteenveto tuntemastamme tieteellisestä tiedosta. Ei pidä kuitenkaan erehtyä, mietintö on myös syvästi poliittinen ja siinä kehotetaan toimimaan, sillä mietinnössä todella osoitetaan talouksiemme hoitamisen täydellisen vallankumouksen kiireellinen tarve.

Tieto tuo mukanaan vastuun. Koska tunnemme nyt ilmastonmuutokseen liittyvät tosiseikat, olisi yhteismitallisten toimien toteuttamatta jättäminen todellakin rikos tulevia sukupolvia vastaan.

Mietinnössä esitetty ajatus on siis tämä: EU:n 20 prosentin päästöjen vähennystavoite on aivan yksinkertaisesti ristiriidassa kahta astetta koskevan tieteellisen tiedon osalta, meidän on siis yksipuolisesti siirryttävä vähintään 30 prosentin vähennyksiin EU:ssa, meidän on otettava huomioon uusi tieto – juuri viime kuussa johtava ilmastotutkija James Hansen varoitti, että nykyiset tavoitteet ovat aivan liian vähäisiä ja että meidän on osoitettava paljon enemmän resursseja kehitysmaiden mukautumisen tukemiseksi siten, että kaikki päästöoikeuksien huutokaupasta saatavat tulot korvamerkitään ilmastotoimiin.

Hyvä uutinen on se, että EU:lla on ainutlaatuisen hyvä asema johtaa ilmastonmuutoksen torjuntatoimia ja että jos vastaamme tähän haasteeseen, saatamme havaita myös omien toimielintemme elävöityvän ja EU:n löytävän uuden yhteyden edustamiinsa kansalaisiin.

  Bogdan Pęk (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, olen jo jonkin aikaa kuunnellut huolestuneena pseudotieteellisiä argumentteja, joita esitetään Euroopan unionin ytimessä. Viittaan täällä parlamentissa pidettyihin esitelmiin, joiden on määrä levittää luotettavaan tieteelliseen näyttöön perustuvaa viisautta koko maailmaan. Itse asiassa aivan yhtä monet tutkijat kuitenkin väittävät, ettemme me ole sellaisessa asemassa, että voisimme vaikuttaa ilmastonmuutokseen käytettävissä olevin keinoin, kuin että voisimme tehdä sen.

Hyvät kollegat, ajatelkaapa hetki, että ensimmäinen ryhmä olisikin oikeassa. Jos näin on, ja me uhraamme valtavia resursseja väitettyyn ilmastonmuutokseen ja vaikutamme näin ihmiskunnan hyvinvointiin erityisesti Euroopassa, me tuomitsemme Euroopan kansakunnat jyrkkään taantumaan verrattuna muihin kansakuntiin, jotka samaan aikaan kehittyvät nopeammin.

Voin vakuuttaa parlamentille, että parlamentin valiokunnan puheenjohtaja ottaa huomioon vain yhden tutkijaryhmän mielipiteet, ja jos komission jäsen Dimas ei viittaa kaikkeen alaa koskevaan tunnettuun tieteelliseen työhön ja antaa näin myytin syntyä, vastustan mitä voimakkaimmin. Minä teen näin koska tällaisiin toimiin voidaan ryhtyä vain ja ainoastaan vakuuttavan tieteellisen näytön perusteella.

  Roberto Musacchio (GUE/NGL). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, esitän suuret kiitokset esittelijälle Karl-Heinz Florenzille, sillä hän on tehnyt kovasti töitä ja arvioinut Guido Sacconin johdolla toimineen ilmastonmuutosta käsittelevän väliaikaisen valiokunnan useiden kuukausien työtä. Keskeinen poliittinen seikka, jonka vuoksi hyväksyn Karl-Heinz Florenzin mietinnön, on se, että hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC tunnustetaan elimeksi, ja näin tunnustetaan myös YK:n ja Balin konferenssin suuntaviivat. Todettakoon, ettei tämä ole pelkästään tieteellinen seikka vaan myös demokraattinen seikka; kyse on maailman demokratian foorumista.

Nyt tarkastelemme sitä, että jos EU pyrkii olemaan uskottava Kioton sopimuksen jälkeinen voima, meidän on saatava parlamenttimme järjestykseen. Esitetty toimenpidepaketti on hyväksyttävä tietyn ajanjakson kuluessa Balin sitoumusten mukaisesti. Toisin sanoen paketin on oltava sitoumusten mukainen sekä avoin, ajankohtainen ja tarkistettu.

On tärkeää, että estämme poikkeukset, jotka saavat aikaan epäuskottavuutta Euroopassa ja suhteissa muihin. Meidän on estettävä kaikki jäsenvaltioiden ja yritysten vilunkipelit, toisin sanoen meidän on oltava vakavissamme!

  Graham Booth (IND/DEM). - (EN) Arvoisa puhemies, olen samaa mieltä Bogdan Pękin kanssa. Monet arvostetut tutkijat kaikkialta maailmasta allekirjoittivat Manhattanin julistuksen 4. maaliskuuta tänä vuonna. Siinä todetaan muun muassa, että ”ei ole olemassa vakuuttavaa näyttöä siitä, että nykyaikaisen teollisen toiminnan hiilidioksidipäästöt olisivat aikaisemmin, nyt tai tulevaisuudessa aiheuttaneet katastrofaalista ilmastonmuutosta”. Viime viikolla jälleen 31 000 tutkijaa tuki tätä näkemystä Oregonin vetoomuksessa.

Ei ole enää kyse ulkopuolisesta erimielisyydestä, ja Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin ylähuoneen ilmastovaliokunnan jäsen Nigel Lawsonkin on sitä mieltä, ettei keskustelu ole vielä ohi. Ennen kuin sitoudumme valtaviin kustannuksiin esimerkiksi ilmastoveroina tai hiilidioksidikauppoina täsmälleen silloin, kun meitä varoitetaan maailman talouden taantumasta, meidän on kuunneltava molempia keskustelupuolia ja oltava täysin varmoja siitä, kuka on oikeassa.

  Roger Helmer (NI). - (EN) Arvoisa puhemies, kerrankin minulla on parlamentille hyviä uutisia: maapallon lämpeneminen on pysähtynyt. Vuosi 1998 oli elinaikamme lämpimin. Viimeisten kymmenen vuoden ajan maapallon lämpötila on pysynyt samana tai laskenut. Viimeaikainen vähäinen lämpeneminen on verrattavissa keskiajan lämpimään ajanjaksoon, ennen sitä Rooman vallan aikaan ja ennen sitä holoseeniaikaan.

Tämän hetken lämpötilat ovat alle viimeisten 2000 vuoden huippujen. Epäilyt hiilidioksidin osuudesta lisääntyvät. Vuodesta 1850 lähtien keskilämpötilat korreloivat hyvin auringon sykleihin, mutta hyvin heikosti ilmakehän hiilidioksidiin. Lämpenemisen maantieteellinen ja ajallinen kuvio on täysin erilainen kuin tietokonemallien ennustama.

Kasvihuonemallit ennakoivat suurinta lämpenemistä korkealla ilmakehässä, mutta havaintojen mukaan vähäinenkin lämpeneminen on pinnallista ja suurelta osin seurausta kaupunkien lämpösaarekeilmiöstä.

Hiilidioksidin kasvihuonevaikutus on logaritminen, toisin sanoen vähenevän tuoton laki. Kasvihuonesanastoa käyttääkseni ilmakehä on jo hiilidioksidin kyllästämä, eikä lisäpäästöillä ole juurikaan vaikutusta.

Merenpinta ei nouse sen nopeammin kuin koskaan ennenkään, noin 15–20 senttiä vuosisadassa. Maapallon jäämassa on jokseenkin pysyvä, vakavat säämullistukset eivät ole sen yleisempiä kuin koskaan, lajien häviäminen sukupuuttoon ei johdu maapallon lämpenemisestä vaan elinympäristöjen menetyksistä ja erityisesti biopolttoaineiden tuotannosta. Hiljattaiset tutkimukset osoittavat, että jääkarhut voivat oikein hyvin.

Ilmastohysteria erkanee yhä kauemmas todellisuudesta. Meidän on harkittava uudelleen toimitapojamme ennen kuin ne saavat aikaan yhä enemmän vahinkoa.

(Suosionosoituksia)

  Markus Pieper (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvä Rebecca Harms, panssarintorjunta on itse asiassa pasifistiselta kannalta myönteinen asia! Tieteelliset tosiseikat tunnetaan hyvin: nyt todistamamme ilmastonmuutos on suurelta osin seurausta ihmisen toiminnasta. Tässä väliaikaisen valiokunnan saavutukset ovat siis esimerkillisiä.

Minua kuitenkin vaivaa tässä mietinnössä sen uhkaileva pohjasävy. Minua huolestuttaa se, ettei eriäville tieteellisille kannoille ole annettu lainkaan sijaa. Tosiseikka on nimittäin, että kun poliitikot väittävät olevansa erehtymättömiä, jotain yleensä menee pieleen. Mietinnössä kerrotaan ennalta arvaamattoman suurista lämpöaalloista ja jopa 70 prosentin lajeista olevan vaarassa hävitä ilmastonmuutoksen ansiosta. Siinä todetaan, että kielteiset vaikutukset koskevat lähes kaikkia maailman alueita. Väitteet perustuvat pitkän ajanjakson mallintamisen ennusteisiin, mutta niitä ei voida katsoa näin yksinkertaisesti ainoastaan ihmisen vaikutuksina ilmastonmuutokseen.

Tätä taustaa vasten katson parlamentin kannalta skandaalimaiseksi, että Jan Březinan esittämät juuri tätä tilannetta koskevat tarkistukset jätettiin tutkimatta. Arvoisa puhemies, pyydän teitä erityisesti ottamaan tarkasteltavaksi tarkistuksen 15. Ympäristönsuojelulle ei ole eduksi, jos tietyt mielipiteet tukahdutetaan yksinkertaisesti hallinnollisella menettelyllä. Liioiteltu uhka johtaa poliittisiin toimenpiteisiin, jotka vääristävät näkemystä poliittisista painopistealoista. Esimerkki tästä on väite, jonka mukaan ilmastonmuutoksen torjunnan olisi oltava kehitysavun painopisteala. Aids, aliravitsemus, malaria ja maanjäristykset ovat kuitenkin tällä hetkellä suurempia ongelmia, ja niihin meidän olisi osoitettava poliittisia voimavarojamme.

Myös Euroopassa ilmastonmuutoskeskustelu on saanut mittasuhteet, jotka vaarantavat yhteiskunnalliset saavutukset. Jo nyt saksalainen perhe maksaa yli 40 prosenttia sähkön hinnasta valtiolle, ja bensatankeilla luku on nyt 55–78 prosenttia. Päästökauppajärjestelmä nostaa sähkön hintoja vielä ainakin 30 prosenttia.

Peräänkuulutan järkevää lähestymistapaa ilmastonmuutokseen, jotta voimme sitten määrittää sosiaalisesti ja taloudellisesti yhteensopivat ratkaisut. Jan Březinan esittämät tarkistukset tarjoavat useita lähtökohtia, ja pyydän teitä tukemaan niitä.

(Suosionosoituksia)

  Dorette Corbey (PSE). – (NL) Kiitän Karl-Heinz Florenzia. Hän on laatinut erinomaisen mietinnön. Ilmastonmuutoskeskustelu on hyvin tunneperäistä, ja aivan perustellusti. Meidän on kuitenkin nyt valittava maltillinen lähestymistapa. Työskentelemme tulevina kuukausina tiiviisti ilmastonmuutoksen parissa, ja esityslistalla on useita kunnianhimoisia toimenpiteitä.

On hyvin tärkeää, että Eurooppa osoittaa uskottavuutensa ennen Kööpenhaminan kokousta ja että ilmastopaketista päästään sopimukseen. Se on mahdollista vain, jos meillä on yhteinen perusta, ja se on tieto. Karl-Heinz Florenzin ansiota on tieteellisen yksimielisyyden esittäminen. Politiikkamme lähtökohtana ovat hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n havainnot. IPCC:ssä työskentelee tuhansia tutkijoita. On tosiasia, että maapallo lämpenee. On myös totta, että lämpeneminen on jossain määrin ihmisen toiminnan ansiota. Saadaksemme rajoitettua ilmastonmuutosta meidän on vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjä 60–80 prosenttia ennen vuotta 2050. Tehtävä ei ole helppo. Siihen liittyy merkittäviä etunäkökohtia. Tietysti puhtaalla tuotannolla voidaan saada paljon voittoa ja työpaikkoja. On myös hyvä, että näin lopettaisimme öljyriippuvuutemme ja siirtyisimme kestävän energian maailmaan. Siirtyminen vähän hiilidioksidipäästöjä synnyttävään talouteen ei kuitenkaan ole helppoa.

Tämän vuoksi kaksi asiaa ovat tärkeitä. Ensinnäkin politiikan on perustuttava tietoon, eikä tämä tarkoita, hyvä Markus Pieper, että IPCC:n yksimielisyys olisi kiveen kaiverrettu. Voimme odottaa IPCC:n olevan avoin kritiikille ja epäilijöiden hyvin perustelluille väitteille, sillä ne lisäävät tietoa, joten ryhmämme tukee täysin 10 kohtaa.

Toinen seikka on se, että tarvitaan kansalaisten pitkän ajanjakson tukea. Jotta kansalaiset voisivat tukea tiukkoja toimenpiteitä, pyydämme tieteellisten tosiseikkojen julkaisemista kansalaisille suunnatussa esitteessä, jotta kaikki olisivat tietoisia kohtaamistamme haasteista. Näin voimme vastata haasteisiin yhdessä. Odotan Karl-Heinz Florenzin mietinnön muodostavan perustan yhteisille lisätoimille ja hyvien toimitapojen määrittämiselle vuoteen 2009 mennessä.

  Lena Ek (ALDE). - (SV) Arvoisa puhemies, minäkin onnittelen Karl-Heinz Florenzia erinomaisesta mietinnöstä. Korostan, että sillä on hyvin suuri poliittinen ja symbolinen merkitys, mikä käy ilmi ainakin siitä, että kolmen suuren poliittisen ryhmän johtajat käynnistivät keskustelun.

Olemme kaikki yhtä mieltä Karl-Heinz Florenzin mietinnön sisällöstä. Se on myös kirjoitettu sellaisella tavalla, että tavalliset kansalaiset voivat todella lukea tekstin ja ymmärtää, mitä sillä tarkoitetaan. Sen selkeä ja valaiseva esitystapa on myös myönteinen seikka, jota mielelläni korostan.

On kuitenkin vielä ongelmia, joista meidän on keskusteltava. Pyydän teitä tukemaan merta ja meren pintalämpötilan 1,5 asteen nousua koskevia tarkistuksia. Meidän on tarkasteltava myös kansanterveyteen liittyviä kysymyksiä. Tätä käsitellään seuraavassa mietinnössä. Odotan alalla esitettävän järkeviä ajatuksia. Meillä parlamentin jäsenillä on nyt mahdollisuus osoittaa määrätietoisuutemme ja vakava sitoutumisemme näihin asioihin. Minä ja Avril Doyle olemme päästökauppaa käsitteleviä esittelijöitä. Jos me kaikki olemme vakavissamme tänään ennen äänestystä esitetyissä asioissa, odotamme vankkaa tukea ehdotuksille, joita esitämme eri valiokunnissa.

Lopuksi painotan, että olemme puolessa välin Kööpenhaminan konferenssin valmisteluja. Valmistelujen on edettävä täysin eri tavalla, parlamentin, neuvoston ja komission yhteistyönä ja yhdessä kehitysmaiden kanssa. Aikaa on enää 18 kuukautta.

  Dimitrios Papadimoulis (GUE/NGL). – (EL) Arvoisa puhemies, minäkin onnittelen Karl-Heinz Florenzia hänen mietinnöstään. On erinomaista, että se perustuu YK:n toimivaltaisen komitean tieteellisiin havaintoihin ja että siinä korostetaan entistä laajemman ja paremman kansalaisille tiedottamisen tarvetta.

Hyvät kollegat, arvoisa komission jäsen, meidän on kuitenkin edettävä havainnoista toimiin. Meidän on mukautettava politiikkaamme tieteen ehdottamiin toimenpiteisiin. Tarvitsemme puhtaampia polttoaineita ja puhtaampia autoja. Arvoisa komission jäsen, me tiedämme taistelustanne jopa komission sisällä niitä eturyhmiä ja etunäkökohtia vastaan, jotka vaarantavat EU:n pyrkimykset kehittyä ilmastonmuutoksen torjunnan maailmanlaajuiseksi johtajaksi. Euroopan parlamentin suuri enemmistö on liittolaisenne. Se tukee komission ja hallitusten entistä kunnianhimoisempia pyrkimyksiä, sillä ihmiselämä ja ympäristön suojelu ovat paljon tärkeämpiä kuin tiettyjen yritystahojen edut.

  Jerzy Buzek (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, en ole ensimmäinen, joka onnittelee esittelijää tämän erinomaisesta mietinnöstä, enkä varmasti ole myöskään viimeinen. Kansainvälinen yhteisö sai hiljattain hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) asiakirjan, joka sisältää laaja-alaisen tieteellisen tutkimuksen maapallon lämpenemisestä. Mietinnössämme ja päätöslauselmassamme viitataan siihen. Suurin osa tutkijoista hyväksyi asiakirjan, IPCC:n neljännen arviointiraportin. Niin teki myös enemmistö paneelissa edustettujen 110 valtion hallituksista. Kuulemme kuitenkin asiakirjan oikeellisuuden kyseenalaistavia puheenvuoroja. Niitä on kuultu myös täällä parlamentissa. On siis asianmukaista aloittaa näiden ristiriitojen tarkastelulla.

Ensinnäkin lähes kaikki myöntävät nyt ainakin sen, että maapallon lämpeneminen on tosiasia, vaikka jokin planeettamme alue nyt sattuisikin väliaikaisesti olemaan kylmempi kuin ennen. Vaikuttaa siltä, että muun muassa IPCC:n raportin ansiosta maapallon lämpeneminen on nyt tunnustettu kaikkialla. Tämän vuoksi ei enää ole niin tärkeää viitata lämpötilan nousuun liittyvään lähestyvään maailmanloppuun. Sen sijaan lämpötilojen nousun syiden selittäminen ja todistaminen on varmasti tarpeen.

Pyydän parlamenttia muistamaan, että asiaa vakavasti tutkineiden tiedemiesten enemmistö uskoo, että vastuu maapallon lämpenemisestä on pääasiassa ihmisellä, joskaan ei yksinomaan. Tämä koskee erityisesti kasvihuonekaasupäästöjä. Olisi syytä toteuttaa lisäponnisteluja teorian dokumentoimiseen ja todistamiseen. Syiden tutkimista on varmasti jatkettava, ja tämän on oltava pohdintojemme pääasiallinen johtopäätös.

Meidän on kuitenkin hyvin tärkeää pitää mielessä, että jo nyt vaikuttaa hyvin todennäköiseltä, että maapallon lämpenemisen suurin syy ovat ihmisten tuottamat kasvihuonekaasut, joten tarvitaan toimia. Tämän vuoksi Euroopan unioni otti johtoaseman päästöjen rajoittamisessa. Näin ollen on myös hyvin tärkeää, että me eurooppalaiset saamme aikaan kattavan sopimuksen tästä asiasta Poznańissa ja Kööpenhaminassa. Meidän on muistettava, ettemme voi pelastaa planeettaamme yksinämme. Omista toimistamme luopuminen olisi kuitenkin nyt anteeksiantamatonta. Emme voi kumota vastuutamme ihmiskunnalle.

  Riitta Myller (PSE). - (FI) Arvoisa puhemies, ilmastonmuutosta koskeva tieto on hyvin vakiintunutta ja tunnustettua kautta maailman, eikä ihmisen vaikutuksesta nykyisen maapallon lämpenemiseen ole mitään todellista tieteellistä epäilystä. Näin toteaa Florenz omassa mietinnössään sen päätelmien alussa. Tämän väliaikaisen mietinnön laatimisen syyhän oli nimenomaan se, että saamme yhteisen pohjan loppumietinnölle.

Valiokunnan ja parlamentin työ on ankkuroitava tiukasti IPCC:n neljänteen arviointikertomukseen. Tässä IPCC:n kertomuksessahan on hyvin selkeä yksimielisyys siitä, että maapallon keskilämpötila on saatava vakiinnutettua niin, että se ei nouse yli kahdella asteella. Näin voidaan ottaa huomioon myös ilmastonmuutoksesta johtuvat taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset vaikutukset.

Faktat ovat pöydällä, kuten Florenz sanoi. Nyt on kysymys siitä, miten ymmärrämme lukemaamme, mikä sisälukutaitomme on. Se tulee näkymään vielä tämän vuoden aikana, kun käsittelemme lakipakettia, jonka komissio meille antoi. Haluaisin erityisesti korostaa, että kun kyse on ekologisesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta vaikutuksesta ilmastonmuutokseen, meidän on entistä enemmän paneuduttava energiatehokkuuteen. Toivon, että komissio tuo tulevassa toiminnassaan erityisesti esiin sen, mitkä ovat mahdollisuudet lisätä energiatehokkuutta. Koska säästetty energia on halvinta energiaa, se on myös ekologiselta kannalta parasta toimintaa ilmastonmuutoksen torjumiseksi, eli tässä kohdin toivon, että komissiolta tulee vielä uusia ehdotuksia, uusia impulsseja.

  Avril Doyle (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, keskustelemme ilmastonmuutosta käsittelevän väliaikaisen valiokunnan esittelijän Karl-Heinz Florenzin laatimasta ilmastonmuutokseen liittyviä tieteellisiä tosiasioita koskevasta erinomaisesta väliaikaisesta mietinnöstä. Kiitän häntä ja kaikkia hänen kaikkialla parlamentissa istuvia kollegojaan väliaikaisessa valiokunnassa heidän valtavasta työpanoksestaan tässä asiassa.

Jos lainsäätäjät jättäisivät huomiotta kaikkialta maailmasta tulevien ilmastonmuutostutkijoiden ylivoimaisen enemmistön vertaisarvioidun mielipiteen, seurauksena olisi tulenarka yhdistelmä ylimielisyyttä, vastuuttomuutta ja täydellistä tehtävien laiminlyöntiä. Me olemme päätöksentekijät. Meillä on kansalaisten demokraattinen valtuutus, emmekä me voi olla tässä maailmanyhteisön nyt kohtaamassa merkittävimmässä asiassa heikkoja, vaikka päätökset ovatkin äärimmäisen haastavia. Tai varsinkaan sen vuoksi.

Kehotan rakkaita kollegojamme, joita voidaan vapaasti kutsua ilmastoskeptikoiksi, kulkemaan tätä tietä kanssamme, vaikkapa vain laajalti väärinkäytetyn mutta hyvin tärkeän ennalta varautumisen periaatteen perusteella. Kyllä, tiede on monimutkaista ja alati kehittyvää, mutta kun tiedeyhteisöstä viisi kuudesta tukee meidän kantaamme, meidän on kyseenalaistettava, testattava ja ennen kaikkea vastattava – ja vastattava asianmukaisesti – ilmasto- ja ilmatieteen alojen parhaiden ja älykkäimpien tutkijoiden vertaisarvioituun työhön.

Valtameret peittävät yli kaksi kolmannesta maapallon pinnasta ja kolme neljäsosaa maailman suurimmista kaupungeista ovat meren rannalla. Yli 97 prosenttia planeetan vesivaroista on valtamerissä, kalasta saadaan suurin prosentuaalinen osuus ihmisten käyttämästä proteiinista, ja 3,5 miljardia ihmistä on siitä riippuvaisia ensisijaisena ravinnonlähteenään. Kun ihmisen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt lisääntyvät, tieteellisen ennusteen mukaan entistä lämpimämpien valtamerten, napajäätiköiden sulamisen, merenpinnan nousun ja valtamerten happamoitumisen kaltaiset dramaattiset muutokset ovat vakavia uhkia merten ekosysteemeille ja kalastusyhteisöille.

Tehtävässäni kalastusvaliokunnan puheenjohtajana kehotan sen harkittujen näkemysten ottamista mukaan tähän väliaikaiseen mietintöön. Kaksi lyhyttä huomautusta: oli vakava virhe olla ottamatta kalastusvaliokunnan jäseniä ilmastonmuutosta käsittelevään väliaikaiseen valiokuntaan, ja toiseksi olen pahoillani siitä, ettei väliaikainen valiokunta katsonut voivansa hyväksyä kalastusvaliokunnan mielipidettä.

Lopuksi, monissa tarkistuksissa korostetaan ilmastonmuutosten maailman valtameriin kohdistuvien seurausten tieteellisiä vaikutuksia. Pyydän kollegoja tukemaan näitä tarkistuksia, sillä parlamentin päätöksentekoa koskevan mietinnön olisi oltava mahdollisimman laaja-alainen ja yhdennetty.

  Agnes Schierhuber (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, haluan aluksi esittää lämpimät kiitokseni esittelijälle hänen tekemästään työstä. Mietintö pohjautuu – kuten edellinen puhuja totesi – täysin ilmastonmuutosta koskeviin tieteellisiin tosiseikkoihin, joita maailmanlaajuisesti tunnustetut asiantuntijat käsittelivät yksityiskohtaisesti alakohtaisissa tapaamisissa.

Maa- ja metsätalousala on yksi ilmastonmuutoksesta voimakkaimmin kärsivistä aloista, joten sillä on voimakkaat intressit maailman tasolla sovellettaviin tehokkaisiin ilmastonsuojelutoimenpiteisiin. Kaikkien valtioiden, varsinkin kehitysmaiden osallistuminen Kioton jälkeiseen prosessiin on hyvin tärkeää. On myös tärkeää korostaa, ettei maatalous ole millään tavoin vastuussa elintarvikkeiden hinnoista: esimerkiksi sämpylän hinnasta sen tekemiseen käytetyn vehnän osuus on alle kaksi prosenttia kustannuksista.

On myös yleisesti tunnettua, että viljasta tehdystä polttoaineesta ei vapaudu sen enempää hiilidioksidia kuin varastoitui sen kasvun aikana, mikä tarkoittaa, että se on todellakin hiilidioksidineutraalia. Luotettavien tutkimustulosten perusteella on myös tunnustettu, että ihminen on osaltaan vastuussa ilmastonmuutoksesta. Tämän vuoksi on tärkeää toteuttaa vielä tehokkaampia tutkimuksia sekä säästää energiaa tehokkaamman käytön avulla. Muistakaamme, että vei 3 000 vuotta, ennen kuin tunnustettiin, että maapallo on pyöreä eikä litteä.

Vetoan parlamenttiin, jotta se käynnistäisi vakavan keskustelun, jossa tunnustetaan ilmastonmuutos maailmanlaajuiseksi ongelmaksi. On kyse makrososiaalisesta ongelmasta, joka ei ole ratkaistavissa alakohtaisella politiikalla EU:n yksittäisissä jäsenvaltioissa. Ratkaisun on oltava maailmanlaajuinen, ja Euroopan unionin on todellakin otettava johtoasema ja välittäjän asema ilmastonmuutoksen torjunnassa.

  Valdis Dombrovskis (PPE-DE). - (LV) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, aivan aluksi haluan onnitella esittelijää hänen selkeästä ja yksiselitteisestä kannastaan, jonka mukaan tieteellisten tutkimusten perusteella on tunnustettava, että maapallon lämpeneminen on tosiasia ja että se on ihmisen aiheuttamaa. Meidän on muistettava, että muutama vuosi sitten monet vaikutusvaltaiset poliitikot, myös tiettyjen suurvaltojen johtajat, pyrkivät vielä kieltämään tämän. Mietinnössä otetaan askel eteenpäin ja hylätään väitteet, joiden mukaan maapallon lämpeneminen ei olisi tosiasia ja että kyse olisi vain lämpötilan luonnollisesta vaihtelusta. Mietintö osoittaa jälleen kerran, että EU on johtoasemassa maailmassa ilmaston lämpenemisen torjunnassa. Tämä ei kuitenkaan ole ilon aihe. Jotta maapallon lämpeneminen saadaan pysymään kahden prosentin rajoissa, on hiilidioksidipäästöjen määrää nykyarvioiden mukaan vähennettävä ainakin puoleen vuoteen 2050 mennessä. Tämän osalta mietinnössä esitetty toteamus, jonka mukaan lähes kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat edistyneet hyvin Kioton tavoitteiden saavuttamisessa, on ylioptimistinen. Ajanjaksolla vuodesta 1990 vuoteen 2005 EU:n 15 vanhaa jäsenvaltiota vähensivät päästöjään vain kaksi prosenttia, ja on hyvin epätodennäköistä, että ne jäljellä olevien viiden vuoden aikana vähentäisivät päästöjään vielä kuusi prosenttia saavuttaakseen yhteisen Kioton tavoitteen. On ainoastaan sen ansiota, että EU:n uudemmat jäsenvaltiot ovat vähentäneet päästöjään merkittävästi nopeammin kuin EU kokonaisuudessaan, että EU kokonaisuudessaan voi vaatia johtoasemaa maailmassa tällä alalla. EU:n uudempien jäsenvaltioiden odotetaan vähentävän hiilidioksidipäästöjään 21 prosenttia vuoteen 2010 mennessä. Ainoastaan tämän vuoksi EU:n johtajat voivat puhua ilmeisen kunnianhimoisesta tavoitteesta, päästöjen vähentämisestä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Tavoite on tietenkin kannatettava, mutta on tärkeää, että suurimmat saastuttajat saavat aikaan suuremman osan vähennyksestä. Ei voida hyväksyä sitä, että EU:n ilmastonmuutospolitiikan pyrkimykset perustuvat ainoastaan uudempien jäsenvaltioiden nykyisiin saavutuksiin ja että vanhemmat jäsenvaltiot jäävät sen ulkopuolelle. Näin asetetaan uudemmille jäsenvaltioille ylimääräinen taakka samalla kun suurimmille saastuttajille myönnetään hyvityksiä. Riippumatta päästövähennysten jakautumisesta EU:n jäsenvaltioiden kesken emme kuitenkaan saavuta mitään, ellei maailmanlaajuiseen sopimukseen päästä ja elleivät Yhdysvaltojen, Kiinan, Intian, Venäjän ja muiden kaltaiset valtiot osallistu ongelman ratkaisuun. Tämän on oltava ensisijainen tavoite EU:n ulkopolitiikassa ja ilmastonmuutosta koskevassa politiikassa. Kiitos mielenkiinnostanne.

  Romana Jordan Cizelj (PPE-DE). - (SL) Valitsemme tavallisesti muutokset ja toimenpiteet vain, jos ne perustuivat vankkoihin tosiseikkoihin. Ilmastonmuutosta käsittelevässä valiokunnassa olemme keränneet paljon tietoa monilta tutkijoilta. Suurin osa tiedoista osoittaa, että muutokset ekosysteemeissä ovat seurausta ihmisen toiminnan aiheuttamista päästöistä, ja ne kuvaavat myös mahdollisia suuntauksia tulevaisuudessa.

Vaikka jotkut ovat huolissaan ja katsovat tiedot uhaksi, meidän on nähtävä myös asian hyvä puoli, se että voimme vielä toimia. Meidän on kuitenkin toimittava nopeasti, vastuullisesti, vakavasti ja koordinoidusti: ensin unionin sisällä ja sitten myös maailmanlaajuisesti. Kansainväliset sopimukset voivat onnistua vain, jos olemme riittävän ymmärtäväisiä kolmansien maiden ongelmia kohtaan, sillä niitä huolestuttavat kestävään kehitykseen liittyvät asiat ja monia jopa köyhyyden poistaminen.

Yhdennetty lähestymistapa edellyttää eurooppalaisen ajattelutapamme muutosta, sillä tähän asti olemme keskittyneet lähinnä kehitykseen, tai ensisijaisesti vähän hiiltä käyttävän yhteiskunnan kehitykseen. Voimme kuitenkin saada aikaan kansainvälisiä sopimuksia vain, jos tarkastelemme yhtä lailla päästöjen vähentämistoimenpiteitä ja päästöjen muokkaustoimenpiteitä, jotta ne vastaisivat ilmastonmuutosta.

Kiitän esittelijää erinomaisesta mietinnöstä ja odotan työmme jatkuvan tämän osalta ensi vuoteen asti.

  Csaba Sándor Tabajdi (PSE). - (HU) Arvoisa puhemies, onnittelen Karl-Heinz Florenzia hänen merkittävän mietintönsä johdosta. Keskustelu ilmastonmuutoksen tieteellisestä perustasta on erityisen tärkeää, koska me poliitikot valitettavasti usein jätämme tosiseikat huomiotta, vaikka tosiseikat ovat varsin pysyviä asioita. Olen samaa mieltä Martin Schulzin kanssa siitä, että meidän on lopetettava uskomuksiin perustuva keskustelu ja tarkasteltava tosiseikkoja.

Esimerkiksi Unkarissa Tonavan ja Tisza-joen välisen tasangon pohjaveden korkeus on laskenut viimeisten 30–40 vuoden aikana 3–4 metriä. Aavikoituminen on vakava ongelma, sillä tutkijat ovat tehneet mittauksia ja todenneet, että aavikoitumisen syynä on 50 prosenttisesti ilmastonmuutos ja 50 prosenttisesti ihmisen haitallinen toiminta.

Totean lyhyesti: tutkikaamme tarkkaan, mitä tutkijat kertovat. Olen myös samaa mieltä siitä, ettei Euroopan unioni pysty yksin ratkaisemaan ongelmaa, vaan Yhdysvaltojen, Japanin, Kiinan, Brasilian ja kehitysmaiden on oltava yhteistyökumppaneita tässä hankkeessa. Kiitos mielenkiinnostanne.

  Anneli Jäätteenmäki (ALDE). - (FI) Arvoisa puhemies, ihminen on syypää ilmastonmuutokseen ja ihminen siis pystyy vaikuttamaan myös toiseen suuntaan.

EU:n tavoite on nostaa biopohjaisten polttoaineiden osuus liikenteestä kymmeneen prosenttiin. Se on tavoite, joka täytyy myös saavuttaa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on otettava käyttöön kaikki keinot, mukaan lukien myös turpeen käyttö biodieselin raaka-aineena.

Tutkimukseen on lisättävä rahaa, jotta tehokkaimmat menetelmät voidaan ottaa käyttöön. Esimerkiksi levän energiatuotanto on joidenkin tutkimusten mukaan jopa 15 kertaa suurempaa hehtaarilta kuin viinirypäleiden, palmuöljyn ja soijan tuotanto, eli tätä koskevaa tutkimusta tarvitaan lisää ja muun muassa täten voimme vähentää palmuöljyn käyttöä ja toivottavasti myös lopettaa sen kokonaan, koska se ei ole millään tavalla ympäristöystävällistä toimintaa. Tarvitaan siis toimenpiteitä yhdessä Yhdysvaltojen, Kiinan, Intian ja Venäjän kanssa.

  Péter Olajos (PPE-DE). - (HU) Kiitos, arvoisa puhemies. Jos haluamme saavuttaa menestyksen Kööpenhaminassa vuoden 2009 lopussa, katson, että meidän on ehdottomasti otettava huomioon kaksi seikkaa, asioita, jotka olen itse omakohtaisesti kokenut vierailuillani Intiassa, Bangladeshissa, Kiinassa ja Kaliforniassa viime kuukausina.

Ensinnäkin meidän on toteutettava aitoja ponnisteluja. Toisin sanoen ei riitä, että onnittelemme itseämme, ei riitä, että puhumme kymmenestä tai 20:sta tai 30:sta tai 40 prosentista. Euroopan ympäristöviraston lukujen mukaan hiilidioksidipäästöt eivät todellakaan ole vähentyneet vuoden 2000 jälkeen, vaan ne ovat jopa lisääntyneet yhden prosentin. Päästökauppajärjestelmä on loistava menestys ja sitä uudistetaan parhaillaan, mutta uskon, että olisi hyödyllistä aloittaa samankaltaisia uudistuksia päästökauppajärjestelmään kuulumattomilla aloilla, ehkäpä kahta järjestelmää voitaisiin jopa lujittaa. Kannatan vahvasti neuvoston ehdotusta ottaa perusvuodeksi vuosi 1990 vuoden 2005 sijaan.

Toinen hyvin merkittävä asia on sopeutumisrahasto. Jos toivomme menestystä Kööpenhaminassa, meidän on perustettava sopeutumisrahasto. Sternin raportissa osoitettiin, että ilman sopeutumisrahastoa maailman muilla alueilla on hyvin vähän mahdollisuuksia välttää ilmastonmuutoksen epämiellyttäviä seurauksia. Kiitos.

  Silvia-Adriana Ţicău (PSE). - (RO) Ilmastonmuutos vaikuttaa jo Euroopan unioniin. Viime vuosina esimerkiksi Romaniaa ovat vaivanneet kuivuus, tulvat ja helteet. Jotkin Romanian eteläiset ja kaakkoisalueet ovat alkaneet aavikoitua. Unioni on ottanut merkittävän aseman ilmastonmuutoksen torjunnassa niin sen aiheuttajien vähentämisessä kuin mukautumisessa ilmastonmuutokseen.

Lissabonin sopimukseen sisältyy ilmastonmuutosta koskevia määräyksiä, ja olen kiitollinen tämän osalta myös luonnonkatastrofeja koskevasta solidaarisuuslausekkeesta. Valitettavasti maailmanlaajuinen ympäristön suojelun hallinnointi on hajautettua, ja toisinaan yleiset päätökset eivät ole keskenään johdonmukaisia. Yhteensä 18 monenkeskistä toimielintä vastaa noin 500 kansainvälisen sopimuksen seurannasta, joista 300 alueellisella tasolla. Euroopan unionilla on oltava johtajan asema tällä alalla.

Ratkaisuja on olemassa. Tarvitaan johdonmukaisia ilmastonmuutosta koskevia toimia, enemmän ekologista liikennettä, tutkimus- ja kehittämisohjelmia, maatalouden mukauttamista asianmukaiseen vedenkulutukseen, metsän istutusta ja erityisesti entistä parempaa jätehuoltoa. Onnittelen esittelijää.

  Miroslav Mikolášik (PPE-DE). – (SK) Ilmastonmuutoksella on vakavia vaikutuksia ekosysteemien lisäksi myös talouteen, kansanterveyteen, vesihuoltoon ja elintarviketurvallisuuteen sekä maastamuuttoon. Viimeisimmät tieteelliset tutkimukset päätyvät käsitykseen, jonka mukaan ihmisen toiminta on osaltaan vaikuttanut maapallon lämpenemiseen, ja tämän vuoksi yhteiskuntamme velvollisuutena ovat tehokkaat poliittiset toimenpiteet.

Olen tyytyväinen ilmastonmuutosta käsittelevän väliaikaisen valiokunnan väliaikaiseen mietintöön ja sen EU:n tulevaa yhdennettyä ilmastonmuutospolitiikkaa koskeviin suosituksiin, ja kannatan vahvasti sitä, että maapallon keskilämmön nousu olisi rajattava enintään kahteen asteeseen. Tämän lisäksi Euroopan unionin olisi pyrittävä vähentämään päästöjä tavalla, jolla lämpötila voidaan pitää reilusti alle tämän kahden asteen raja-arvon. Tieteellisesti todistetun tiedon antaminen kansalaisten saataville ja tietoisuuden lisääminen tällä tavalla on tärkeä väline ilmastonmuutoksen hillitsemispolitiikassa.

  Anni Podimata (PSE). – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, aluksi totean olevani tyytyväinen väliaikaiseen mietintöön ilmastonmuutosta koskevista tieteellisistä tosiseikoista. Olen erityisen iloinen siitä, että siinä korostetaan tutkijoiden olevan yhtä mieltä ongelman vakavuudesta. Mietinnössä todetaan myös ihmisen toiminnan, erityisesti energia-alan, suuri vaikutus ilmastonmuutokseen.

IPCC:n neljännessä arviointikertomuksessa todetaan, että maailman hiilidioksidipäästöt lisääntyivät noin 80 prosenttia vuodesta 1970 vuoteen 2004, ja että lisääntyminen johtui pääosin fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Koska ilmaston ja energiasuunnittelun välillä on kiistattoman läheinen yhteys, haluan korostaa, kuin tärkeää on laatia Euroopan tasolla yhdennetty suunnitelma, jotta tiedämme, mitkä ovat suositeltavat ja tehokkaat energiavalinnat.

  Marios Matsakis (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, tämän aamun keskustelua kuunneltuani haluan esittää muutaman huomautuksen.

Ensinnäkin tieteellinen näyttö. Maapallon lämpenemisen ja sen syiden todistaminen on epäilemättä hyvin monimutkainen asia. Kyse ei ole koeputkitilanteesta, jossa laboratoriossa voidaan tehdä koe jonkin asian todentamiseksi tavalla tai toisella. Näyttö perustuu pitkän ajanjakson havaintoihin ja hyvin monimutkaisiin menetelmiin, ja tietenkin on myös epäilijöitä, joitakin tutkijoita, jotka ovat eri mieltä. Ei siinä ole mitään uutta. Tutkijat ovat tunnetusti erimielisiä: älkäämme unohtako, että monet tutkijat ovat epäilleet suuresti tupakoinnin karsinogeenista vaikutusta, ja he epäilevät sitä edelleen. Kaikkihan me tiedämme, mikä on totuus. Samahan tapahtui jo talidomidin ja ihmisalkioiden hyljeraajaisuuden syy-yhteyden osalta.

Toinen seikka on, että on korostettava maailmanlaajuista lähestymistapaa, sillä tiedämme, että Yhdysvaltojen, Kiinan ja Intian kaltaiset eniten saastuttavat valtiot tekevät kaikkein vähiten maapallon lämpenemisen torjumiseksi.

  Janez Podobnik, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Olen seurannut vilkasta keskusteluanne suurella mielenkiinnolla. Se on erinomainen pohja esittelijä Karl-Heinz Florenzin väliaikaiselle mietinnölle. Kiitän esittelijää ja onnittelen häntä mietinnöstä.

Keskustelunne laatu olisi eduksi mille tahansa parlamentille. Se oli hyvin kantaaottava, ja ymmärsin sen myönteiseksi kritiikiksi, sillä kaikki mielipiteet ovat arvokkaita, myös kriittiset.

Johdan keskustelustanne kaksi johtopäätöstä. Euroopan unioni on ja pysyy voimana, joka kykenee, luonnollisesti yhteistyössä kaikkialla maailmassa toimivien kumppaniensa kanssa, edelleen vaatimaan ilmastonmuutosta koskevaa vakavaa keskustelua. Toinen johtopäätös on, että ilmastonmuutos ei ole pelkästään ongelma, vaan se voi olla myös mahdollisuus. Voimme kuitenkin toimia sen osalta tehokkaasti pääasiassa maailmanlaajuisella tasolla.

Haluan myös todeta, että ilmasto- ja energiapaketillaan Euroopan unioni valmistelee menestyksekkäästi ja perusteellisesti kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla voimme tehokkaasti torjua ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Siirtyminen turvalliseen ja kestävään vähän hiiltä käyttävään talouteen vaikuttaa moniin politiikan aloihin, myös talouteen ja ihmisten jokapäiväiseen elämään. Monilla Euroopan unionin aloilla tarvitaan koordinoituja poliittisia toimenpiteitä. Tämän osalta kannatan ajatustanne, jonka mukaan meidän on toimittava yhdessä, eikä pelkästään maailmanlaajuisissa päätöksissä, vaan meidän on myös oltava yksimielisiä näihin poliittisiin toimenpiteisiin liittyvistä yksityiskohdista.

Erityisesti haluan mainita ilmastonmuutoksen ja energian välisen yhteisvaikutuksen. Tämän vuoksi on luotava tasapainoista yhteisön ja kansallista politiikkaa tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin alalla. Meidän on edistettävä kestävää liikennejärjestelmää, ja annettava jäsenvaltioille mahdollisuus ottaa käyttöön tarvittavat toimenpiteet ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Meidän on lisättävä energiatehokkuutta, erityisesti rakennuksissa, sekä muita energialähteitä kaikilla aloilla ja tiedotettava kuluttajille energian tehokkaasta käytöstä sosiaalisten vaikutusten vähentämiseksi sekä uusien mahdollisuuksien mahdollisimman tehokkaaksi hyödyntämiseksi.

Kuten Karl-Heinz Florenzin mietinnössä jo todetaan, ilmastonmuutosta käsittelevä tiede on vakiintunutta ja tunnustettua, ja se, että maapallon nykyinen lämpeneminen on seurausta ihmisen toiminnasta, on tieteellisesti kiistatonta.

Kommentoin lyhyesti poikkeavia kantojanne IPCC:n tieteellisestä kehyksestä. Tässä asiassa kannatan politiikan alan kunnioittamista. Euroopan parlamentti on arvostettu poliittinen foorumi. Tietenkin meidän on kunnioitettava myös tieteen alaa, joka kuitenkin on sitoutunut tutkimuksen eettisiin periaatteisiin ja tieteelliseen tarkkuuteen.

Emme kuitenkaan saa unohtaa myöskään kansalaisten, tavallisten ihmisten asemaa, sillä yksittäiset toimenpiteet vaikuttavat heihin elämänlaadun osalta, myös heidän laskiessaan perheensä taloutta ja suunnitellessaan tulevaisuuttaan.

Haluan erityisesti todeta, että vaikuttaa tärkeältä, että ilmastonmuutosta käsittelevä väliaikainen valiokunta on, kuten Guido Sacconi kertoi, pärjännyt hyvin ja tarkastellut ilmastonmuutosta kokouksissaan myönteisessä ilmapiirissä ja että se on myös suurella enemmistöllä antanut väliaikaisen mietinnön ilmastonmuutokseen liittyvistä tieteellisistä tosiasioista.

Olemme erityisen tyytyväisiä Euroopan parlamentin päätökseen jatkaa ilmastonmuutosta käsittelevän väliaikaisen valiokunnan toimivaltuuksia helmikuuhun 2009. Arvoisa puhemies, katsomme tämän olevan erityinen lisätodiste siitä, että Euroopan parlamentti tukee ilmastonmuutoksen alalla Euroopan unionin kunnianhimoista kansainvälisen tason politiikkaa toimillaan, joilla se huolehtii siitä, että sen poliittisia päätöksiä tukevat viimeisimmät tieteelliset tulokset.

Olemme tyytyväisiä myös tämänpäiväisessä keskustelussa esitettyyn ilmoitukseen, että ilmastonmuutoskeskustelua jatketaan, minkä olisi merkittävä Eurooppa-neuvoston maaliskuussa 2008 tekemien sitoumusten vakavaa noudattamista.

  Stavros Dimas, komission jäsen. − (EL) Arvoisa puhemies, kiitän kaikkia keskusteluun osallistuneita hyvin mielenkiintoisista puheenvuoroista.

Erityisesti haluan korostaa, että EU, joko EU-15 tai EU-27, saavuttaa Kioton tavoitteet, eikä siitä ole epäilystäkään. Koska olen tai toivon olevani komission jäsen seuraavat 18 kuukautta, vakuutan teille, ettei ole mitään mahdollisuutta, että epäonnistuisimme Kioton tavoitteiden saavuttamisessa. Sanon tämän, koska jo toteutetut ja nyt toteutettavat toimenpiteet varmistavat, että Kioton tavoite saavutetaan. Tämähän on vähintä mitä voimme tehdä tulevina vuosina. Tiedoksi, että aiemmin esittämänne luvut ovat oikeita. On todettava, että EU vähentää kasvihuonekaasupäästöjään, kun taas Yhdysvaltojen kaltaiset muut valtiot lisäävät niitä, ja merkittävästi nopeammin kuin vuonna 1990. Kuten totesitte, olimme vuonna 2005 kaksi prosenttia vuoden 1990 tasoa alempana, ja vuonna 2006 hieman alle kolme prosenttia EU:n 15 vanhassa jäsenvaltiossa, joilla on yhteinen tavoite. EU-27:n menestys on kuitenkin vieläkin suurempaa, sillä olemme suurin piirtein kahdeksan prosenttia alle vuoden 1990 tason. Kioton pöytäkirjassa annetun velvoitteiden täyttämisen määräajan päättyessä EU-15 on vähintään kahdeksan prosenttia ja EU-27 vähintään 11 prosenttia alle vuoden 1990 tason. On pantava merkille, että hieman yli kahdeksan prosentin lasku on hyvin myönteinen saavutus, sillä se auttaa meitä saavuttamaan vuoden 2020 ja myöhemmät tavoitteet.

Väliaikaisen mietinnön mukaan tieteellisillä havainnoilla on suuri merkitys kansainvälisissä neuvotteluissa, sillä ne antavat meille mahdollisuuden rohkeisiin toimenpiteisiin. Ne toimivat perustana Kööpenhaminan konferenssia edeltävän ajan neuvotteluihin esitettävien ehdotusten soveltuvuuden arvioinnissa.

Päätöslauselmassa muistutetaan hallitsemattomaan ilmastonmuutokseen liittyvistä vaaroista, jotka vaikuttavat monin tavoin ihmiskuntaan ja joilla on vakavia vaikutuksia talouteemme ja kulttuuriperinteisiin.

Päätöslauselmassa korostetaan aivan perustellusti sitä, kuinka tärkeää on välttää ilmaston suuria häiriöitä, kuten Amazonin sivujokien kuivumista ja suurten jäämäärien sulamista molemmilla navoilla.

Minusta on yhtä tärkeää korostaa ilmastonmuutoksen todennäköisiä vaikutuksia kansainvälisen turvallisuuden, elintarvike- ja vesipulan, resurssien hallintaan liittyvien kiistojen ja kasvavan maastamuuton aloilla. Kansainväliseen yhteisöön kohdistuu yhä suurempia paineita äärimmäisten sääolojen aiheuttamien ympäristökatastrofien ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien väkivaltaisten selkkausten vuoksi. Viimeaikainen elintarvikkeiden hintakriisi on tähän mennessä kouraantuntuvin esimerkki siitä, mitä voi tapahtua: äärimmäiset sääolot aiheuttavat monin paikoin maailmassa yhä pienempiä satoja. Valitettavasti tilanne ei vaikuta väliaikaiselta tai poikkeukselliselta, vaan siitä on tulossa pysyvä ja toistuva, eikä sitä voida valvoa ilman radikaaleja muutoksia maatalouspolitiikkaan ja viljelykäytäntöihin.

Tässä vaiheessa haluan mainita joitakin muita mietinnössä esitettyjä aiheita. Aloitan tarkastelemalla kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä asianmukaisin toimin kehitysmaiden kansallisella tasolla. Tarvitaan tukea ja teknologian tarjoamia mahdollisuuksia. On rahoitettava teknologian siirtoa ja tuettava näiden valtioiden hallinnon valmiuksia, jotta päästövähennyksiä voidaan mitata, kirjata ja tarkistaa. Tämä ajatus on Balin toimintasuunnitelman neuvottelujen keskiössä. Kuten Balilla todettiin, kehitysmaiden mahdolliset toimet riippuvat sekä teollisuusmaiden vakavista sitoumuksista päästöjen vähentämiseen että myös näiden valtioiden merkittävistä pyrkimyksistä tarjoa rahoitusta, erityisesti teknologian siirtoon ja tarvittavien hallinnollisten valmiuksien luomiseen.

On tärkeää, että EU hyödyntää jokaista vuoropuhelumahdollisuutta suurimpien kehitysmaiden kanssa, jotta päästään sopuun siitä, mitä tämä tarkalleen ottaen tarkoittaa ja kuinka EU voi tukea tällaisia toimia, joko yhteistyössä politiikkaa laadittaessa, teknisessä tuessa, tietotaidon siirtämisessä ja kannusteiden tarjoamisessa CO2-markkinoilla tai rahoitusavulla. Kaikilla aloilla voidaan toteuttaa toimenpiteitä, myös energiankäytöstä seuraavien päästöjen alalla ja metsien loppumisen alalla.

Tarkastelen nyt keskustelun tieteellistä näkökohtaa. Komissio on täysin samaa mieltä siitä, että tieteelliset havainnot on saatava kansalaisten tietoon. Kuluttajien on oltava valmistautuneita ja entistä tietoisempia siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja syntyy heidän elintavoistaan ja kulutustottumuksistaan. Kansalaisten lisääntyneen tietoisuuden lisäksi tarvitaan kuitenkin myös voimakkaita taloudellisia kannustimia yrityksille, jotta ne vähentäisivät tarjoamistaan tuotteista ja palveluista syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä.

Siirtyminen vähän hiilidioksidia tuottavaan talouteen on tarpeen maailmanlaajuisesti. Tämä on mahdollista vain järjestelmällisin ja koordinoiduin toimenpitein kaikkien alojen päästöjen vähentämiseksi.

Nyt yhteispäätösvaiheessa oleva ilmastonmuutosta ja energiaa koskeva toimenpidepaketti antaa meille hyvän mahdollisuuden siirtymiseen. Se antaa meille myös mahdollisuuden näyttää, että kunnianhimoinen ilmastopolitiikka on sekä toteuttamiskelpoinen että laajasti eduksi talouksillemme ja yhteisöillemme.

Jatkamme hyvin rakentavaa yhteistyötämme tämän merkittävän poliittisen toimenpidepaketin osalta, ja pääsemme toivoakseni sopimukseen mahdollisimman pian tänä vuonna.

Lopuksi onnittelen Euroopan parlamenttia sen merkittävästä panoksesta pyrkimyksissä torjua ilmastonmuutosta ja kiitän Karl-Heinz Florenzia erinomaisesta työstä.

Toivon parlamentin jatkavan tätä rakentavaa toimintaa. Toivon yhteistyömme ja näkemysten vaihtomme jatkuvan, niin ilmastoa ja energiaa koskevan toimenpidepaketin osalta kuin Poznańin ja Kööpenhaminan konferenssiin valmistautumista koskevissa neuvotteluissa.

  Karl-Heinz Florenz, esittelijä. − (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, paljon kiitoksia loppupuheenvuoroistanne, jotka olivat hyvin rohkaisevia. Uskon, että olemme kyenneet löytämään yhteisymmärryksen täällä parlamentissa, ja yhteisymmärrys luonnollisesti velvoittaa meidät toteuttamaan lisää tieteellisiä tutkimuksia ja eliminoimaan jäljellä olevat epäilykset, sillä loppujen lopuksi, millä ihmisen tiedon alalla ei esiintyisi epäilyksiä? Esittelijänä toivon varmasti näin tapahtuvan.

Olen kiitollinen minulle tänään ystävällisesti esitetyistä kehuista, ja haluan toimittaa ne eteenpäin taustalla toimineille henkilöille, jotka ovat tehneet kovasti työtä tämän mietinnön parissa. Käytän tilaisuutta esittääkseni heille vielä kerran lämpimät kiitokset.

Tämän päivän keskustelua kuunnellessa voi saada vaikutelman, että me kiistelemme hiilidioksidista. Totean seuraavaa: meillä on myöhemmin paljon muita kiistanaiheita, sillä hiilidioksidipäästöt ovat vain jäävuoren huippu. Toki kyse on vakavasta asiasta, siitä ei ole epäilystäkään, mutta todellinen haaste on se, kuinka toimimme kestävän kehityksen strategioidemme kanssa. Kuinka meidän olisi huolehdittava planeetta maastamme, jonka annamme lapsillemme perinnöksi? Energiavarat, joita nyt poltamme loppuun, ovat syntyneet miljoonien vuosien aikana, ja me tuhlaamme ne vain noin tuhannessa vuodessa. Haasteena on siis se, kuinka saamme polttoainelitran riittämään kaksi kertaa niin pitkälle kuin nyt. Tämä on tavoitteemme, ja sitten olemme toteuttaneet tehtävämme. Se on suuri haaste, joka meidän on kohdattava: on lisättävä tehokkuutta Euroopassa, kehitettävä huipputeknologiaa, käytettävä tätä teknologiaa itse – sehän on sanomattakin selvää – ja myytävä sitä tuottoisasti ympäri maapalloa työpaikkojen luomiseksi. Minusta tämä on mahdollisuus, ja pyydän teitä kaikkia auttamaan tarttumaan tähän mahdollisuuteen kaksin käsin.

Kiitän vielä kerran kaikkia, mutta työjärjestystä ajatellen haluan kiinnittää huomionne vielä yhteen seikkaan. Aivan tämän keskustelun alusta alkaen on ollut vallalla ikävä väärinkäsitys 10 artiklan käännöksestä, jonka mukaan minä tuomitsisin jotain. Se ei ole lainkaan luonteeni mukaista. Voi olla, etten hyväksy jotain, mutta en koskaan tuomitse mitään. Sanon suoraan: minusta on tärkeää korostaa, että parlamentissa on ongelma, joka koskee huonoa käännöstä, joka vaivaa koko mietintöä, ja toivon teidän kiinnittävän huomiota oikein muotoiltuihin tarkistuksiin, joita on esitetty.

Kiitän kaikkia tähän osallistuneita ja kehotan teitä tekemään kanssamme yhteistyötä tämän prosessin seuraavassa, vaikeammassa vaiheessa, nimittäin sen ratkaisemisessa, kuinka meidän olisi vastattava näihin tieteellisiin tosiasioihin.

  Puhemies. − (ES) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan klo12.00.

Kirjalliset kannanotot (142 artikla)

  Neena Gill (PSE) , kirjallinen. – (EN) Jotta voisimme menestyksekkäästi hallita ilmastonmuutosta, markkinoiden on mukauduttava siten, että ne huomioivat hiilen ympäristökustannukset. Saastuttajien on maksettava. Meidän on käytettävä kaikkia poliittisia välineitä, kuten alv-vähennyksiä, päästökauppaa ja tukia muuttaaksemme kuluttajien ja yritysten käyttäytymistä, jotta näillä on enemmän kannustimia valita luonnonmukaisia vaihtoehtoja. Kuten Nicholas Stern korosti, ilmastonmuutoksen taloudelliset ja sosiaaliset kustannukset ovat katastrofaalisia.

Olen tämän vuoksi vahvasti eri mieltä niiden parlamentin jäsenten kanssa, jotka kiistävät ilmastonmuutoksen. Heidän tarvitsee vain tarkastella luonnonkatastrofien yhä kasvavaa määrää ja toistuvuutta kaikkialla maailmassa todetakseen sen vaikutukset. Nämä katastrofit ovat selvästi herätyssoitto, jotta toteuttaisimme enemmän toimia.

EU:lla on perusteltu asema ilmastonmuutoksen torjunnassa, ja sen on näytettävä esimerkkiä ja ohjattava muita valtioita. Tarvitaan enemmän vuoropuhelua voimakkaan talouskasvun maiden Intian ja Kiinan kanssa sen varmistamiseksi, että niiden kasvu ei kasvata maailman päästöjä yhtä paljon kuin EU ja Yhdysvallat ovat kasvattaneet viimeksi kuluneen vuosisadan aikana. Tarvitaan todellakin teknologian siirtoa EU:sta kehitysmaihin, jotta ne voivat välttää hiili-intensiivisen teollisen kehityksen ja loikata suoraan vähähiiliseen talouteen.

  András Gyürk (PPE-DE) kirjallinen. – (HU) On ehdottoman tärkeää ottaa huomioon tieteelliseen näyttöön perustuvat ilmastonmuutosta koskevat tosiseikat tehtäessä tätä koskevia päätöksiä. Loppujen lopuksi vääriin päätelmiin perustuvien väärien päätösten tekemisen riski on vähintään yhtä suuri, kuin toimettomuuden riski. On pantava merkille yksi seikka: ilmastonmuutos on tosiasia, joka voidaan todentaa tieteellisesti, ja tarvitaan nopeita ja tehokkaita toimenpiteitä sen korjaamiseksi.

Tieteellisten tosiasioiden vakava pohdinta voi myös auttaa meitä arvioimaan sitä, kuinka markkinapohjaiset ympäristönsuojeluvälineet voivat osaltaan vahvistaa ympäristön laatua. Katsomme, että jäsenvaltioiden on tehtävä enemmän ympäristöystävällisten kannustimien yleistämiseksi. Päästökauppajärjestelmän luominen, jolla tarkastellaan päästöjen vähentämistä markkinamekanismien perusteella, on myönteistä kehitystä. Järjestelmän toiminta todistaa, että markkinat, kilpailu ja ympäristönsuojelu eivät sulje pois toisiaan.

Unkarissa monet esimerkit osoittavat, kuinka väärät johtopäätökset voivat johtaa väärien päätösten tekemiseen. Biomassan tuotanto tarkoittaa todellisuudessa puun polttamista, joten biopolttoaineiden voimakkaan tukemisen haitalliset vaikutukset ovat yhä selvempiä. Näillä kahdella alalla käyttöön otetut toimenpiteet eivät täytä kestävyysvaatimuksia, eikä niillä sitä paitsi tarjota markkinaystävällistä vastausta ongelmaan.

Haluamme korostaa, että ilmastonmuutos edellyttää toimenpiteitä, joissa ei pelkästään oteta huomioon tieteellisiä havaintoja vaan myös sallitaan markkinamekanismien tehdä tehtävänsä.

  Eija-Riitta Korhola (PPE-DE) , kirjallinen. – (FI) Arvoisa puhemies, päätöslauselmamme ilmastonmuutokseen liittyvistä tieteellisistä tosiasioista sisältää useita tärkeitä huomioita, joihin on helppo yhtyä. On pakko kuitenkin todeta, että se sisältää kiusaannuttaviakin seikkoja. Tieteen historiassa on varoittavia esimerkkejä. Filosofina en näe aivan vaarattomana ajatusta poliitikosta tulkitsemassa tieteen tuloksia, vetämässä niiden mutkia suoriksi tai jopa holhoamassa niitä – puhumattakaan että "tuomitaan" joitakin tulkintoja. Mistä tämä tarve nousee, miksi sellaista pitää ylimalkaan todeta? Kysymys on uskottavuudestamme, jota tulemme kipeästi tarvitsemaan ilmastonmuutosta torjuessamme.

5 kohdassa esitetään, että ihmisen ensisijainen osuus on "todistettu" tieteellisesti. IPCC ei missään kohdin väitä näin; raportissa puhutaan todennäköisyyksistä. Ihmisen osuudella viime vuosikymmenen lämpenemisessä on huomattava todennäköisyys.

7 kohta korostaa tieteellisten tulosten "osoittavan selvästi, miten ilmastonmuutos tapahtuu lähitulevaisuudessa noudattaen erilaisia alueellisia malleja". Juuri tätä emme vielä tiedä – viime viikolla ilmastomallintajat vetosivat Readingissä julkilausumassaan supertietokoneiden tarpeesta. Kysymys siitä, millaiset ovat ilmastonmuutoksen alueelliset vaikutukset, on nykyisen ilmastotieteen vastauskeinojen ulottumattomissa, osittain riittämättömän tietokonekapasiteetin vuoksi.

8 kohdassa mainitaan ilmastonmuutoksen käännekohdiksi mm. Grönlannin ja Etelänapamantereen jääpeitteen sulaminen. Jääpeitteen sulamista koskeva tieto on toistaiseksi hyvin ristiriitaista, sillä sekä Grönlannin että Etelämantereen ydinosissa jään paksuus lisääntyy.

Itse en myöskään olisi syyllistämässä ja tuomitsemassa ilmastonmuutoksen epäilijöitä tai kriitikoita kuten 10 kohdassa on tehty. Varsinkaan poliitikkojen ei tulisi tällaista harjoittaa vaan jättää asia tieteen toimijoiden keskusteltavaksi.

  Marian-Jean Marinescu (PPE-DE) , kirjallinen. – (RO) Ilmastonmuutosta käsittelevä väliaikainen valiokunta voi esittää suosituksia ja tarjota ratkaisuja Euroopan unionin tämän alan tulevaa politiikkaa varten, selkeään tieteelliseen näyttöön perustuvia suosituksia ja ratkaisuja ja varsinkin Euroopan kansalaisten vankalla tuella.

Tieteellinen näyttö on kiistatonta. Karl-Heinz Florenzin mietintö on laaja-alainen ja siinä todistetaan, että tieteelliset tiedot ovat riittäviä tiukkojen poliittisten päätösten tekemiseksi ja konkreettisten toimien käynnistämiseksi niin Euroopan tasolla kuin koko maailman tasollakin ilmastonmuutoksesta vastuussa olevien ihmisen toimien vähentämiseksi radikaalisti ja niiden vaikutusten lieventämiseksi.

Tutkimuksen on oltava jatkuvaa erityisesti uuden teknologian, uusiutuvan energian ja biopolttoaineiden aloilla, jotta voidaan löytää tasapaino taloudellisen kilpailukyvyn ja sosiaalisen kehityksen säilyttämiseksi sekä elintarvike- ja energiavarmuuden takaamiseksi, sillä ne ovat olennaisia tekijöitä Euroopan kansalaisten hyvinvoinnin kannalta.

Tiedeyhteisön ja poliittisten edustajien on yhdistettävä voimansa ja tuettava toimia kansalaisten tietoisuuden lisäämiseksi sekä kansalaisten osallistumisen kannustamiseksi konkreettiseen toimintaan, sillä hyvien käytäntöjen vaihto, kansainvälinen, alueellinen ja varsinkin rajat ylittävä yhteistyö ja vuoropuhelu sekä kansalaisten välitön osallistuminen ovat tehokkaimmat keinot ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

  Sirpa Pietikäinen (PPE-DE) , kirjallinen. – (EN) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Euroopan unioni on viime vuosina ollut yksi kansainvälisistä toimijoista, joka on viitoittanut tietä kestävän maailmanlaajuisen ilmastopolitiikan kehittämisessä. Tämä asema EU:n on säilytettävä myös tulevaisuudessa.

Kiitän esittelijää ja valiokuntaa onnistuneesta mietinnöstä. Se auttaa vahvistamaan kantaa tieteellisestä perustasta, jonka pohjalta ilmastonmuutoksen hallitsemiseksi tehtävä työ on toteutettava. On pantava merkille, että tiede ja sen mukanaan tuoma tieto muuttuvat jatkuvasti uuden teknologian ja uusien havaintojen myötä. Meidän on siis oltava avoimia kaikelle tätä ilmiötä koskevalle tiedolle ja kunnioitettava myös eriäviä mielipiteitä.

On hyvin tärkeää reagoida päättäväisesti ilmastonmuutokseen. Tähän mennessä kaikkien neljän hallitusten välisten paneelien on pitänyt tarkistaa edeltäjiensä arvioita ilmastonmuutoksen toteutumisvauhdista. Ilmiö on kasvanut nopeammin kuin yhteisön varhaisemmissa arvioissa oletettiin. Nytkin on ilmeisesti syytä tarkistaa edellisen IPCC:n arvioita. Yhdysvaltojen avaruusvirasto NASA:n tutkimukset osoittavat, että ilmastonmuutoksen hallinta edellyttää radikaalimpia toimia, sillä ilmastonmuutoksen aiheuttamaa ilmakehän kaasupitoisuutta on rajoitettava entistä tiukemmin radikaalien muutosten välttämiseksi.

EU:n on otettava huomioon lisääntyvä tieteellinen yksimielisyys siitä, että hiilidioksidipäästöjä on leikattava entistä radikaalimmin maapallon lämpenemisen hidastamiseksi IPCC:n suositusten mukaisesti. Tarkasteltuani tilannetta huolellisesti pelkään, etteivät EU:n ilmastopaketin tavoitteet ole riittävän kunnianhimoisia. Unionin on nyt toteutettava paljon määrätietoisempia pyrkimyksiä ekotehokkaiden yhteisöjen luomiseksi unionissa. Ympäristöystävällisen nykyaikaistamisen on oltava ohjaava periaate kaikilla EU:n politiikan aloilla. Kyky muuttua tämän vallankumouksen myötä on myös tärkein tekijä, joka vaikuttaa EU:n kansainväliseen kilpailukykyyn.

  Daciana Octavia Sârbu (PSE) , kirjallinen. – (RO) Ilmastonmuutoksen torjunnasta on tullut yhä useammin tarkasteltu aihe kansainvälisten organisaatioiden esityslistoilla. Vuoden 2007 huippukokouksessa päätettiin 20 prosentin tavoitteesta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä ja uusiutuvien energialähteiden käytössä vuoteen 2020 mennessä, ja sen jälkeen maapallon lämpenemisestä on tullut painopisteala jokaisessa maailman valtiossa.

Päätöstä seurasivat muut merkittävät kansainväliset tapahtumat, kuten Heiligendammin G8-huippukokous, Yhdistyneiden Kansakuntien neuvoston ilmastonmuutoskeskustelu tai Balin toimintasuunnitelma. Näiden kansainvälisten tapahtumien jälkeen on saatu aikaan tieteellinen yhteisymmärrys siitä, että maapallon lämpeneminen perustuu ihmisen toimintaan, ja tutkimuksen ja tietojen keruun tulokset ovat riittäviä kiireisten toimien aloittamiseksi ja poliittisten päätösten tekemiseksi kaasupäästöjen vähentämisestä. On tärkeää perustaa sopeutumisrahasto ja ottaa metsät mukaan uuteen ilmastonsuojelusopimukseen. Näin pyritään välttämään metsäkatoa sekä hiilipäästöjä, joiden aiheuttajia ovat metsäpalot.

Kansalaisten tietoisuuden lisääminen siten, että esitetään tieteellistä näyttöä ihmisen vaikutuksesta maapallon ilmastoon, on tärkeä tehtävä EU:n kansalaisten tuen saamiseksi hiilipäästöjen vähentämistä koskeville poliittisille toimille.

  Andres Tarand (PSE) , kirjallinen. – (ET) Ilmasto muuttuu, ja se johtuu ihmisen toiminnasta. Kun neljäkymmentä vuotta sitten otin jäänäytteitä etelänavan tutkimusasemalla, emme vielä olleet tästä tietoisia. Nyt hallitusten välinen ilmastopaneeli, joka kokoaa tuhansien tutkijoiden työn, on tarjonnut riittävää näyttöä siitä, että ilmastonmuutos todella tapahtuu, ja meidän tehtävämme on toimia lisänäytön hankkimisen sijaan. Tässä olen täysin samaa mieltä esittelijän Karl-Heinz Florenzin valitsemasta lähestymistavasta.

Euroopan unionin on oltava kunnianhimoinen ja valittava lähempänä 30 prosenttia oleva tavoite kasvihuonekaasujen vähentämisessä vuoteen 2020 mennessä. Muutoin asia monimutkaistuu muiden valtioiden todellisia sitoumuksia odotettaessa. On outoa, että korkea-arvoinen foorumi äänestää yksimielisesti yleisten tavoitteiden yksityiskohdista, mutta kun on kyse autojen pakokaasujen hiilidioksidipäästösisältöä koskevista tavoitteista tai monista muista erityistoimenpiteistä, ei enää pyritäkään kunnianhimoisiin tavoitteisiin. Näin ei torjuta tehokkaasti ilmastonmuutosta.

Kannatan tarkistusehdotuksia, joissa kiinnitetään huomiota valtamerien ja merien tilanteen yksityiskohtaisempien tutkimusten ja mallien sekä ilmastonmuutoksen kaloihin kohdistuvien vaikutusten tutkimisen tarpeeseen. En kuitenkaan voi hyväksyä useita tarkistusehdotuksia, joissa esitetään epäilyksiä siitä, onko ilmastonmuutos todella toteutumassa, korostetaan fossiilisten polttoaineiden ja ydinenergian merkitystä ja pilkataan uusiutuvan energian kehittämistä.

Katson ilmastonmuutosta käsittelevän parlamentin väliaikaisen valiokunnan auttaneen lisäämään eri alojen edustajien tietoisuutta ja laatimaan yhteistä kantaa. Kompromissiratkaisuna valiokunnan toimikauden jatkaminen yhdeksällä kuukaudella Poznanin kokoukseen asti on perusteltu. Pidempi jatkoaika olisi saattanut merkitä sitä, että teemme tärkeää työtämme liiaksi vaaleja silmällä pitäen.

  Gabriele Zimmer (GUE/NGL) , kirjallinen. – (DE) Äänestin mietinnön puolesta. Kiireellisesti tarvitun ilmastonmuutosta koskevan keskustelun on perustuttava vankkoihin tieteellisiin tosiasioihin. Näitä tarjotaan Karl-Heinz Florenzin väliaikaisessa mietinnössä. Mietinnön on saatava merkittävä asema niin julkisessa keskustelussa kuin komissiossa ja neuvostossakin. Tieteellisiä havaintoja kasvihuoneilmiöstä on ollut saatavilla jo yli 180 vuoden ajan.

Erityisistä sosiaalisista syistä tieto elämän luontoon ja ilmastoon liittyvään perustaan kohdistuvasta uhasta jätettiin huomiotta, mikä esti nopeat toimet ja tekee niin edelleen. Meidän on joko ryhdyttävä toimeen kansainvälisen yhteistyön perusteella rajataksemme lisätuhot ja torjuaksemme ennakoidut katastrofit, jotka vaikuttavat voimakkaimmin aluksi maailman köyhimpiin ihmisiin, tai sitten jatkamme tiellä kohti tuhoa. Tosiasiat osoittavat vakuuttavasti, että tarvitaan pikaisia toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja että meidän on rajattava lämpeneminen alle kahteen asteeseen muuttamalla elintapojamme ja kulutustottumuksiamme sekä hyväksymällä poliittisia ja sosiaalisia kriteerejä ja kehyksiä. Kannatan esittelijän väitettä, jonka mukaan ei ole kyse päästöjen arvoista kiistelemisestä. Keskustelussa on nyt keskityttävä kestävään kehitykseen.

EU:n kestävän kehityksen strategiassa on otettava huomioon nämä ongelmat ja lopulta on laadittava politiikkaa kestävälle perustalle. Tämä edellyttää poliittisten painopistealojen muuttamista. Jokainen hukkaan heitetty päivä voi olla tuhoisa, eikä tätä voida puolustella.

4. Turkin edistymiskertomus 2007 (keskustelu)

  Puhemies. − (ES) Esityslistalla on seuraavana Ria Oomen-Ruijtenin ulkoasiainvaliokunnan puolesta laatima mietintö Turkkia koskevasta vuoden 2007 edistymiskertomuksesta (2007/2269(INI)) (A6-0168/2008).

  Ria Oomen-Ruijten, esittelijä. − (NL) Arvoisa puhemies, edellisen Turkkia koskevan kertomuksen jälkeen valtiossa on tapahtunut paljon myönteistä kehitystä. Tarkoitan uskonnollisia yhdyskuntia koskevan lain hyväksymistä ja aivan hiljattain rikoslain 301 artiklan ensimmäistä muutosta, joiden on johdettava tarvittaviin lisäuudistuksiin täyden ilmaisunvapauden takaamiseksi. On kuitenkin myös selvää, että Turkissa tilanne on sekava, ja että on vielä paljon tehtävää niin Euroopan kanssa tehtyjen sopimusten noudattamiseksi kuin omalle kansalle annettujen lupausten täyttämiseksi.

Mietintö on tasapainoinen. Toivon, että joistakin keppihevosista, joita täällä on käytetty, päästään nyt eroon, sillä siten mietintö säilyttää tasapainonsa. Olen maininnut mietinnössä kaikki ongelmat, ja siihen sisältyy kolme tärkeää viestiä.

Ensinnäkin olemme huolissamme AK-puolueen kieltämisestä tuomioistuimessa. Odotamme Turkin perustuslakituomioistuimen kunnioittavan oikeusvaltion periaatteita, EU:n normeja ja Venetsian komission suuntaviivoja, jotka koskevat poliittisten puolueiden toiminnan kieltämistä. Pidämme myönteisenä sitä, että vuonna 2007 demokratia pystyi torjumaan armeijan pyrkimyksen puuttua poliittiseen prosessiin. Olemme kuitenkin myös huolissamme siitä, että tietyt voimat edelleen pyrkivät epävakauttamaan valtiota. Nyt tarvitaan selvästi valtion nykyaikaistamista ja uudistuksia. Pääministeri Erdoganin mukaan vuosi 2008 on uudistusten vuosi, ja olemme tähän tyytyväisiä. Hallitus voi nyt hyödyntää vahvaa parlamentaarista enemmistöä ja toteuttaa määrätietoisesti ratkaisevan tärkeitä uudistuksia, jotta Turkista tulee sekulaariseen valtioon ja moniarvoiseen yhteiskuntaan perustuva nykyaikainen ja hyvinvoiva demokratia. Ensisijaisesti tämä uudistus on Turkin kansalaisten parhaan edun mukaista.

Kolmas seikka. Perustuslakiprosessi on loistava mahdollisuus laatia uusi siviilivaltaan pohjautuva perustuslaki, jossa asetetaan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojelu avainasemaan. Se on ainoa tapa luoda tarkistusjärjestelmä ja tasapaino, joka takaa demokratian, oikeusvaltion, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden sekä uskonnon ja valtion erottamisen toisistaan. Kun tarkastellaan viimeaikaisia lukuja, ne osoittavat, että uskonnon ja valtion erottaminen toisistaan aiheuttaa paineita turkkilaisessa yhteiskunnassa. Kuitenkin jopa 72 prosenttia hyvin koulutetuista turkkilaisista, 60 prosenttia suurten kaupunkien asukkaista ja lähes 50 prosenttia muista turkkilaisista on huolissaan Turkin sekulaarisesta luonteesta. Oikeuslaitos ja syyttäjät ovat tarttuneet tähän levottomuuteen ja ne hyödyntävät tilannetta jättämällä parlamentin enemmistön huomiota ja toimimalla hyvin itsenäisesti. Oikeusvaltiossa oikeusjärjestelmän on oltava sekä itsenäinen että puolueeton. Uusi perustuslaki on ainoa tapa, jolla Turkin hallitus voi uudistaa valtiota ja vakiinnuttaa uskonnon ja valtion erottamisen toisistaan oikeusvaltiossa saadakseen kansalaisilta uutta luottamusta.

Tämä edellyttää takeita kaikkien kansalaisyhteiskunnan elinten laajasta osallistumisesta perustuslakiprosessiin. Minulle tämä merkitsee nykyaikaistamista koskevan sopimuksen tekemistä kaikkien poliittisten puolueitten, etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen sekä työmarkkinaosapuolten kesken. Nykyaikaistamisen on taattava, että kansalaisten yksilölliset oikeudet ja kansalaisvapaudet turvataan Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaisesti.

Kaikella kunnioituksella, meidän on jatkettava EU:n ja Turkin välisiä neuvotteluja, mutta tehtävä se ilman hurskastelua, jotta voimme olla toisillemme avoimia ja rehellisiä. Katson hyvin onnettomaksi sen, että kollegaani Joost Lagendijkia kohtaan hyökätään, kun hän avoimesti ja rehellisesti kertoo, mitä virheitä on tehty ja kun hän pyytää myös kaikkien poliittisten puolueiden yhteistyötä uudistusprosessissa.

Arvoisa puhemies, lyhyesti sanottuna on vielä paljon tehtävää uskonnollisten vähemmistöjen asemassa Turkissa, kurdien ja muiden vähemmistöjen asemassa, alueiden sosioekonomisessa kehityksessä, naisten aseman parantamisessa, Turkin hallituksen ja työmarkkinaosapuolten välisessä vuoropuhelussa, ja tässä haluan erityisesti kiinnitettävän huomiota ammattiyhdistysliikkeeseen, johon usein kohdistuu paineita, rakentavassa yhteistyössä ratkaisun löytämiseksi Kyproksen kysymyksessä ja alueen hyvissä naapuruussuhteissa. Noudattakaa siis tehtyjä järjestelyjä.

Arvoisa puhemies, korostan vielä, että mielestäni ainoastaan yhteiskunta, joka sallii itseään johdettavan ihmisoikeuksia ja perusvapauksia kunnioittaen ja joka perustuu demokratiaan, oikeusvaltioon ja sosiaalisesti suuntautuneeseen markkinatalouteen, voi kehittyä rauhanomaiseksi, vakaaksi ja vauraaksi yhteiskunnaksi.

Puhetta johti
varapuhemies Martine ROURE

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Aluksi haluan ilmaista kiitollisuuteni Ria Oomen-Ruijtenin laatimasta mietinnöstä, joka on neuvoston mielestä merkittävä panos Turkin liittymisprosessia koskevassa keskustelussa.

Puheenjohtajavaltio Slovenia on kannustanut Turkkia edistymään prosessissaan, jossa se pyrkii lähestymään Euroopan unioniin liittymistä. Neuvostossa keskustellaan parhaillaan kahdeksasta jäljellä olevasta lainsäädännön mukauttamistarkistuksia koskevasta kertomuksesta, niin kutsutuista tarkastelukertomuksista. Jos tekniset valmistelut edistyvät hyvin, voimme kenties avata kaksi uutta neuvottelulukua EU:n ja Turkin välisessä liittymiskonferenssissa kesäkuussa.

Turkin uudistusten osalta olemme samaa mieltä Euroopan parlamentin arviosta, jonka mukaan tämä vuosi on prosessin kannalta ratkaiseva, ja katsomme, että Turkin olisi tartuttava mahdollisuuteen.

Tämän vuoden helmikuussa hyväksytyssä tarkistetussa liittymiskumppanuudessa määritetään pääasialliset painopistealat, joilla valtion olisi nopeutettava uudistuksiaan. Tietenkin varsinainen uudistusprosessi vaikuttaa välittömästi neuvotteluprosessiin ja neuvottelujen jatkoon.

Haluan myös korostaa, että jaamme Euroopan parlamentin huolet Oikeus- ja kehityspuoluetta AKP:tä koskevasta oikeudenkäyntimenettelystä. Puheenjohtajavaltio antoi lausunnon, jossa se korosti, että toimeenpano- ja oikeusjärjestelmien erottaminen on kaikkien demokraattisten yhteiskuntien perusperiaate, jota on kunnioitettava. Seuraamme kehitystä tarkkaan. Toivomme oikeudenkäyntimenettelyn tuloksen olevan demokraattisten normien mukaisen, oikeusvaltion periaatteiden mukaan annetun ja toivomme, ettei menettely haittaa tarvittavia uudistusprosesseja.

Jatkan mainiten joitakin näkökohtia, jotka koskevat perusvapauksien vahvistamista ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Juuri näillä aloilla uudistukset Turkissa ovat erityisen tärkeitä.

Ilmaisunvapauden osalta olemme tyytyväisiä rikoslain 301 artiklan tarkistukseen. Se on muutos oikeaan suuntaan. Ilmaisunvapauden tosiasiallisen takaamisen vuoksi artiklaa olisi kuitenkin myös pantava asianmukaisesti täytäntöön. Tämän lisäksi joitakin muitakin säännöksiä on yhdenmukaistettava yhteisön normien kanssa.

Uskonnonvapauden osalta olemme tyytyväisiä uskonnollisia yhdyskuntia koskevan lain hyväksymisestä, sillä se on askel oikeaan suuntaan. Samalla korostamme, että alalla tarvitaan lisäponnisteluja uskonnollisen pluralismin turvaamiseksi yhteisön kriteerien mukaisesti.

Siviilien ja sotilasvoimien välisten suhteiden osalta viime vuoden perustuslakikriisin tulos vahvisti, että demokraattinen prosessi on ratkaisevan tärkeää. Armeijalla on silti edelleen merkittävä poliittinen vaikutusvalta. Tässä yhteydessä on tarpeen vahvistaa siviilien demokraattista valvontaa asevoimissa ja lisäksi lisätä parlamentin valvontaa puolustusmenojen osalta.

Valtion kaakkoisosien tilanteen osalta tuomitsemme tiukasti terrori-iskut ja ilmaisemme solidaarisuutemme Turkin kansalaisille. Tuemme Turkin pyrkimyksiä suojella väestöään ja torjua terrorismia. Samalla haluamme kuitenkin varoittaa, että on ehdottoman tärkeää noudattaa kansainvälisen oikeuden määräyksiä ja pyrkiä säilyttämään laajemmalla alueella rauha ja vakaus.

Kuten kaikki tiedätte, Euroopan unioni arvioi Turkin edistymistä sen perusteella, kuinka Turkki täyttää Kööpenhaminan poliittiset kriteerit ja kuinka se noudattaa Turkin neuvottelukehyksen määräyksiä. Neuvosto arvioi myös Ankaran sopimuksen lisäpöytäkirjan täytäntöönpanoa. Tässä yhteydessä pahoittelen sitä, ettei Turkki vielä ole täyttänyt velvoitteitaan eikä suhteiden normalisoiminen Kyproksen tasavaltaan ole edistynyt lainkaan.

Liittymisneuvottelujen edistymisen merkittäviä näkökohtia ovat kuitenkin epäilemättä pyrkimykset hyviin naapurisuhteisiin ja kiistojen rauhanomaiseen ratkaisuun YK:n peruskirjan mukaisesti.

Paljon kiitoksia.

  Olli Rehn, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, kiitän aluksi Ria Oomen-Ruijtenia sekä ulkoasioiden valiokuntaa hyvin vankasta, tiukasta ja tasapainoisesta mietinnöstä. Turkin liittymisneuvotteluissa on tähän mennessä avattu kuusi neuvottelulukua, ja kuten neuvoston puheenjohtaja Lenarčič totesi, kahden uuden neuvotteluluvun avaamisen pitäisi olla mahdollista Slovenian puheenjohtajuuskaudella. Ne koskevat yhtiölakia sekä teollis- ja tekijänoikeuksia.

Tässä yhteydessä haluan palauttaa mieliin yhden yksinkertaisen, mutta aivan perustavaa laatua olevan EU:n laajentumispolitiikan perusperiaatteen, jota sovelletaan kaikkiin ehdokasvaltioihin, myös Turkkiin: neuvottelujen tahti perustuu lainsäädännöllisten ja demokraattisten uudistusten edistymiseen ja erityisesti niiden täytäntöönpanoon. Toisin sanoen teknisillä neuvottelulukuja koskevilla keskusteluilla rakennetaan talon huoneet ja seinät – ehkä jonain päivänä jopa kattokin – mutta lainsäädännölliset ja demokraattiset uudistukset muodostavat minkä tahansa EU:n uuden jäsenen rakenteen perusteet. Ja kuten jokainen rakentaja tietää, ennen seinien pystyttämistä on tehtävä hyvin vankat perustukset. Ensin siis uudistukset, sitten teknisten neuvottelujen edistyminen.

Tämän vuoksi pidän Ria Oomen-Ruijtenin mietintöä niin olennaisena. Komissio jakaa hänen näkemyksensä uudistusten hitaudesta. Joitakin lainsäädännöllisiä uudistuksia on toki tapahtunut. Havaitsen teidän olevan tyytyväisiä uskonnollisia yhdyskuntia koskevaan lakiin, ja pyynnöstänne komissio kertoo tästä laista ja sen täytäntöönpanosta seuraavassa Turkkia koskevassa kertomuksessamme tulevana syksynä.

Lisäksi rikoslain pahamaineisen 301 artiklan hiljattainen tarkistus on askel eteenpäin. Viime kädessä merkitystä on kuitenkin vain sen asianmukaisella täytäntöönpanolla ilmaisunvapauden takaamiseksi kaikille Turkissa.

Perustavaa laatua olevien ilmaisunvapauden ja uskonnonvapauden lisäksi olennaista on edistyminen kulttuuria ja kieltä koskevien oikeuksien, naisten ja lasten oikeuksien sekä ammattiliittojen oikeuksien kaltaisilla aloilla. Kaiken kaikkiaan tarvitaan ehdottomasti painopisteen asettamista uudelleen EU:hun liittyviin uudistuksiin, ja tämän olisi myös autettava nykyisestä poliittisesta kriisistä selviytymisessä.

Tämän viestin puheenjohtaja Barroso antoi vieraillessamme hiljattain Turkissa. Niin hallituksen kuin oppositiopuolueidenkin on sitouduttava vuoropuheluun ja etsittävä kompromisseja kansallista keskustelua hallitsevissa aiheissa, myös perustuslakiuudistusta koskevassa prosessissa. Tässä yhteydessä on puolustettava sekä sekularismia että demokratiaa.

Pahoittelen sitä, että perustuslakituomioistuin on jo kaksi vuotta pidätellyt oikeusasiamiestä koskevaa lakia. Olen iloinen siitä, että parlamentti kehottaa perustuslakituomioistuinta jouduttamaan lopullista päätöstään, jotta hallitus voi perustaa oikeusasiamiehen viraston viipymättä. Me kaikki tiedämme oikeusasiamiehen toiminnan merkityksen viranomaisten vastuun ja kansalaisten oikeuksien lisäämisessä EU:n jäsenvaltioissa.

Näiden uudistusten tarkoitus on taata Turkin muuttuminen avoimeksi ja nykyaikaiseksi yhteiskunnaksi, joka kunnioittaa täysimääräisesti vapautta ja demokratiaa, moninaisuutta ja suvaitsevaisuutta – tätä on demokraattinen sekularismi.

Koko unionimme olemassaolo perustuu demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien periaatteille, jotka me kaikki jaamme. Kuten Jacques Delors sanoi, ne ovat sen perheen yhteishengen ja avioliittosopimuksen perusta, johon me eurooppalaiset olemme sitoutuneet.

Turkin neuvottelukehyksessä esitetään nämä arvot, ja komission tehtävänä on seurata niitä. Liittymisprosessissa komission tehtävää voidaan kuvata ”totuuden kertovaksi ystäväksi” – vaikka totuus ei aina ole toivotun kaltainen jossain EU:n osassa tai Turkissa.

Emme siis voi olla välinpitämättömiä sen suhteen, mitä ehdokasvaltioissa tapahtuu, varsinkaan sellaisten tapahtumien suhteen, jotka vaikuttavat yhteisiin demokraattisiin arvoihimme. Panin merkille huolenne AKP:n lakkauttamista koskevan asian vaikutuksista. Perustuslakituomioistuimen ratkaisun on todellakin oltava demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden mukainen, myös Euroopan neuvoston Venetsian komission suuntaviivojen mukainen.

Toivomme Turkin ratkaisevan asian kunnioittaen eurooppalaisia arvoja. Turkilla ei ole enää varaa tuhlata yhtään vuotta uudistuksiin, ja meidän on saatava nähdä demokraattisten periaatteiden edistyvän, ei taantuvan.

Lopuksi muutama sana Kyproksesta. Kahden yhteisön johtajien on nyt aika päästä umpikujasta ja edetä kohti saaren yhdistämistä. Luotan Turkin osallistuvan osaltaan täysimääräisesti ratkaisun löytämiseen. Komissio kannattaa uudistettua YK:n menettelyä ja tukee täysin saaren molempia yhteisöjä tarvittavien vaikeiden kompromissien tekemisessä.

  Emine Bozkurt, naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon valmistelija. − (NL) Turkissa on hiljattain hyväksytty merkittävää sosiaali- ja työlainsäädäntöä. Yksi merkittävistä tavoitteista on tuoda enemmän naisia työmarkkinoille, sillä talouteen osallistumista tarvitaan kipeästi naisten aseman vahvistamiseksi.

On sanomattakin selvää, että naisten oikeudet ovat ihmisoikeuksia. On tärkeää, että naiset voivat vedota perusoikeuksiin sekä seksuaali- ja lisääntymisoikeuksiin, eikä heitä voida syyttää epämääräisin ”yleiseen moraaliin” perustuvin epämääräisin perustein. Tämä koskee myös homoseksuaalien järjestöjä. Turkissa tarvitaan kipeästi seurantavälineitä, ja tasa-arvon valtavirtaistamista. Tämän vuoksi toivon, että Turkin parlamenttiin perustettaisiin täysimääräiset lainsäädännölliset oikeudet omaava naisten oikeuksien valiokunta.

Turkissa järjestetään paikallisvaalit ensi vuonna. Kansallisessa parlamentissa naispuolisten edustajien määrä on kaksinkertaistunut, mutta vielä tarvitaan lisätoimia. Paikallistasolla tulos on edelleen alle yksi prosentti, mikä on valtava haaste, jos toivotaan naisten tasapuolisen edustuksen toteutuvan.

  Giorgos Dimitrakopoulos, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, aluksi haluan onnitella Ria Oomen-Ruijtenia hänen mietinnöstään ja kiittää hänen jatkuvasta yhteistyöstään.

Mietinnössä lähetetään Turkille selkeä viesti, jonka mukaan sen tie kohti Euroopan unionia ja lopulta eurooppalaiseen perheeseen liittymistä etenee seuraavien vaiheiden kautta.

Ensinnäkin sen on edelleen vahvistettava uudistuksia kaikilla aloillaan ja kaikissa rakenteissaan.

Toiseksi sen on täysimääräisesti ja ehdottomasti kunnioitettava ihmisoikeuksia ja vähemmistöjen oikeuksia.

Kolmanneksi turkkilaisten joukkojen on vetäydyttävä Kyproksesta, ja on pyrittävä tasapuolisen ja kestävän ratkaisun löytämiseen Kyproksen kysymyksessä. Meidän kaikkien on nyt annettava tukemme presidentti Christofiasin tätä koskeville aloitteille.

Neljänneksi Turkin on säilytettävä yleisesti hyvät naapuruussuhteet, ja erityisesti suhteet Kreikkaan. Tämä tarkoittaa, että lentotiedotusalueen rikkomisen ja kaikkien vastaavien provokaatioiden on loputtava.

Turkissa on tietenkin myös epävakautta toivovia voimia, kun taas toiset Turkin kansalaiset toivovat Turkista entistä demokraattisempaa, edistyvää, kehittynyttä, ympäristötietoista, yhteiskuntatietoista, rauhaa rakastavaa ja Eurooppaan suuntautuvaa valtiota. Näille kansalaisille on lähetettävä viesti, ettei heidän kamppailunsa ole turhaa, ja tässä Ria Oomen-Ruijtenin mietinnössä onnistutaan, kuten tässä keskustelussakin.

  Hannes Swoboda, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, aluksi haluan kiittää Ria Oomen-Ruijtenia hyvin hedelmällisestä ja rakentavasta yhteistyöstä. Haluan ryhmäni puolesta myös ilmaista solidaarisuutemme Joost Lagendijkia kohtaan: tuomitsemme kaikki epäreilut hyökkäykset häntä vastaan.

Itse haluan tarkastella vain yhtä keskeistä seikkaa, nimittäin kahta puoluetta, AKP:ta ja DTP:ta koskevaa lakkautusuhkaa. Tahdomme molemmissa tapauksissa tehdä hyvin selväksi, ettemme todellakaan voi hyväksyä lakkautuksia ja että ne haittaisivat merkittävästi Turkin edistymistä kohti Euroopan unionin jäsenyyttä. Demokratiakäsityksessämme on aivan käsittämätöntä, että tuomioistuin yksinkertaisesti näin kieltäisi lukuisilta äänestäjiltä oikeuden vaikuttaa poliittiseen tilanteeseen valtiossa antamalla äänensä kannattamalleen puolueelle. Tätä ei voida hyväksyä valtapuolueen osalta eikä myöskään demokraattisen yhteisöpuolueen (DTP) osalta. Kyse on perustavaa laatua olevista oikeusperiaatteista ja demokraattisista periaatteista, jotka estävät tällaisen toiminnan.

Sen sijaan, että tartuttaisiin mahdollisuuteen keskustella kurdien edustajien kanssa ja käynnistää vuoropuhelu, sillä kuten turkkilaiset, mekin vastustamme terrorismia, DTP-puoluekin pyritään kieltämään. Tiedän, etteivät kaikki DTP-puolueessa ole valmiita vuoropuheluun. Tässä tapauksessa on yksinkertaisesti lähestyttävä asiaa pyrkien kehittämään asianmukaista vuoropuhelua. Pyydämme siis yksiselitteisesti kaikkia Turkin maltillisia voimia tekemään kaikkensa varmistaakseen sen, että nämä kaksi puoluetta voivat jatkaa toimintaansa Turkin poliittisessa maastossa.

Tiedämme, että prosessi on pitkittynyt ja avoin, mutta sillä on oltava tavoite, ja tavoitteen on oltava liittyminen jäseneksi. Meidän on Euroopan unionissa tehtävä kaikkemme tämän tavoitteen saavuttamiseksi vuoropuhelussa kansalaisten kanssa. Myös Turkin on kuitenkin tehtävä kaikkensa toteuttamalla tarvittavat uudistukset.

(Suosionosoituksia)

  Alexander Lambsdorff, ALDE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, minäkin haluan aluksi esittää lämpimät kiitokset Ria Oomen-Ruijtenille hyvästä yhteistyöstä, joka oli tällä kertaa aivan yhtä rakentavaa kuin viime syksynä. Merkittävä konsensus on leimallista tälle mietinnölle. Parlamentin poliittiset ryhmät ovat samaa mieltä siitä, että Turkin on tehtävä omalta osaltaan jatkuvia parannuksia, mutta sen on toimittava nopeammin kuin aiemmin. Olemme myös samaa mieltä siitä, että voimme odottaa ja meidän on odotettavakin tätä ehdokasvaltiolta.

Katsomme myös, että uudistuksia on jatkettava merkittävästä kansallisesta poliittisesta kriisistä huolimatta. Tässä haluan tarttua seikkaan, jonka Hannes Swoboda juuri mainitsi: Euroopan unionilla ei ole osaa tässä kieltomenettelyssä. Komission jäsen Rehn on oikeassa todetessaan, että sekularismia ja demokratiaa on puolustettava. Muuten katson Hannes Swobodan tavoin meidän kohtaavan perustavaa laatua olevan demokraattisen ongelman, joka aiheuttaa merkittävän rasitteen liittymisneuvotteluille.

On tärkeää panna merkille, että monet ongelmista, joista nyt keskustelemme, ovat olleet olemassa jo jonkin aikaa, joten on korostettava vain joitakin seikkoja. Viime vuonna ilmaisimme tyytyväisyytemme siihen, että Turkin hallitus oli saanut selkeät ja yksiselitteiset toimivaltuudet lisäuudistuksille. Kehotimme sitä käyttämään toimivaltuuksia uudistusten tosiasialliseksi edistämiseksi. Olemme tyytyväisiä uskonnollisia yhdyskuntia koskevan lain hyväksymiseen. Se on myönteinen askel, mutta tasapainon vuoksi on todettava – ja uskon tästäkin oltavan yksimielisiä – että olemme kaikki pettyneitä yleisiin saavutuksiin.

Esimerkiksi käy perustuslakiuudistus: sitä varjostaa siinä määrin huivikeskustelu, että todellista edistystä Turkin perustuslain olennaisissa uudistuksissa ei ole ollut. Huivikeskustelu on myös uskonnonvapauteen ja mielipiteenvapauteen liittyvä asia, mutta sitä ei saa käyttää maallisen asenteen omaavien naisten kulttuuriseen sortoon.

Toinen erityisesti liberaalien ryhmälle merkittävä asia on sananvapaus. Meidän näkökulmastamme rikoslain 301 artiklan niin kutsuttu uudistus ei ole tyydyttävä. Olen puhunut monien turkkilaisten kanssa, ja sielläkin vain harvat katsovat 301 artiklan uudistuksen olevan vakavasti otettava ja perusteltu, varsinkaan kun se nyt on symbolinen kohta. Rikoslaissa on monta muuta sananvapautta rajoittavaa kohtaa. En halua luetella niitä kaikkia, mutta tässä on vielä paljon tehtävää.

Toinen asia, jonka haluan lyhyesti tuoda esiin, koskee suhteita Turkkiin EU:n ja Naton yhteydessä. Haluamme korostaa odottavamme Turkilta myönteistä asennetta Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (ETPP) operaatioihin. Ymmärrämme, että ongelmia on. Odotamme kuitenkin ehdokasvaltion osoittavan eurooppalaista henkeä tilanteessa, jossa on kyse EUPOLin ja EULEXin kaltaisten operaatioiden eurooppalaisen henkilöstön turvallisuudesta.

  Joost Lagendijk, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (NL) Hyvät kollegat, kuten olette todennäköisesti havainneet, minä ja komission jäsen olemme parin viime viikon aikana saaneet osaksemme paljon kritiikkiä tietyissä piireissä Turkissa. On väitetty, että emme ymmärrä Turkkia kunnolla, että emme todella ymmärrä, mitä Turkissa on tapahtumassa.

Minun on myönnettävä, että toisinaan Turkissa on paljon asioita, joita en ymmärrä. En esimerkiksi ymmärrä sitä, ettei monilla turkkilaisilla ole mitään sitä vastaan, että valtapuolue, joka sai viime vaaleissa 47 prosenttia äänistä, on vaarassa tulla perustuslakituomioistuimen kieltämäksi. En myöskään ymmärrä sitä, että Euroopan neuvoston poliittisten puolueiden kieltämistä koskevat suositukset sivuutettiin niin helposti, sillä on selvää, että AKP:n tapauksessa edellytykset eivät missään tapauksessa täyty. En myöskään ymmärrä sitä, että niin helposti katsotaan läpi sormien sitä, että AKP:n ja DTP:n kieltämisellä noin 90 prosenttia maan kaakkoisosassa annetuista äänistä mitätöidään kaikkine seurauksineen. En ymmärrä sitäkään, että Turkissa nostettiin niin suuri meteli siitä, että minä ja komission jäsen kritisoimme sitä, että tällaisella poliittisella tapauksella on valtapuolueen kieltämiseen johtaessaan vakavia vaikutuksia. Katson velvollisuudeksemme sanoa sen, ja meidän on edelleen toimittava näin.

On kuitenkin muitakin asioita, joita en ymmärrä. En ymmärrä miksi viranomaisten oli mahdoton hyväksyä ammattiliittojen rauhanomaista mielenosoitusta Istanbulissa 1. toukokuuta, varsinkaan vuodesta 1977 alkaen niin symbolisella Taksimin aukiolla. En todellakaan ymmärrä myöskään miksi viranomaisten oli niin mahdoton erottaa toisistaan mellakoitsijoita ja demokraattisia oikeuksiaan harjoittavia ammattiliikkeitä. En ymmärrä myöskään liiallisen väkivallan tarvetta rauhanomaisia mielenosoittajia ja viattomia ohikulkijoita kohtaan.

Lopuksi esitän toiveen, että parlamentti jatkaa tämän mietinnön tavoin uudistuksiin rohkaisemista, mutta myös hallituksen ja opposition kritisoimista, jos uudistukset eivät toteudu. Toivon tämän tapahtuvan selkeällä, yksiselitteisellä tavalla toisten näkemyksiä kunnioittaen, mutta ilman kiellettyjä puheenaiheita. Uskon vakaasti, että jos näin tapahtuu, ymmärrämme Turkissa ja Euroopan unionissa lopultakin paremmin toisiamme.

  Konrad Szymański, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Ankarassa ei katsota hyvällä tätä erinomaista mietintöä. Toisaalta tunnustamme toteutuneet ponnistelut, kuten uskonnollisia yhdyskuntia koskevan lain hyväksymisen, rikoslain uudistuksen ilmaisunvapauden osalta sekä ilmoitetut perustuslakimuutokset. Toisaalta monet seikat ovat edelleen ratkaisematta. Näitä ovat muiden kuin islaminuskoisten uskonnonvapaus, ekumeenisen patriarkan toimintaan puuttuminen ja Hrant Dinkin ja kolmen Malatayan kristityn murhatutkimusten hidas edistyminen. On kyse myös siitä, että joitakin assosiaatiosopimuksen määräyksiä ei ole noudatettu. Kirjoitimme kaikista näistä asioista jo viime vuonna. Tästä voi hyvinkin päätellä, että aika kuluu hyvin hitaasti Bosporin niemimaalla.

Täysimääräisen yhdentymisprosessin korostamisen sijaan meidän olisi kenties luotava Turkin ja unionin sellaisen yhteistyön oikeudellinen kehys, joka sopisi paremmin molemmille osapuolille. Se voitaisiin tehdä välittömästi. Oikeudellisen kehyksen poliittinen ulottuvuus voisi hyvin ylittää eurooppalaisen naapuruuspolitiikan. Vaihtoehtopaketti ei aiheuttaisi nykyisen kaltaisia Ankarassa ja Euroopan pääkaupungeissa koettuja paineita, jotka koskevat keskustelua Turkin täysjäsenyydestä.

  Vittorio Agnoletto, GUE/NGL-ryhmä. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, äänestämme tyhjää tämän päätöslauselman osalta erityisesti sen vuoksi, että siinä sivuutetaan kurdikysymys. Olen erityisesti sitä mieltä, ettei Turkin toimia Pohjois-Irakissa voida kuvata pelkästään ”suhteettomaksi sotilaalliseksi operaatioksi” vaan sen sijaan on tunnustettava, että kyseessä on kansainväliseen oikeuteen kohdistuva avoin loukkaus.

Kurdikysymystä ei voida typistää pelkästään sosiaaliseksi kysymykseksi. Se on ennen kaikkea poliittinen kysymys, ja meidän on kerrottava hallitukselle selkeästi, että sen on aloitettava keskustelut kurdialueen paikallisviranomaisten ja DTP:n kanssa. Emme voi vaieta siitä, ettei tähän mennessä ole mainittu sanallakaan Luxemburgin tuomioistuimen päätöstä PKK:n aseman muuttamisesta terroristiluettelossa.

Katsomme, että Turkkiin on vedottu kurdikysymyksessä monta kertaa, mutta tähän mennessä ei ole havaittu minkäänlaista merkittävää muutosta. Tämän vuoksi äänestämme tyhjää.

  Georgios Georgiou, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, olen lukenut kollegani Ria Oomen-Ruijtenin mietinnön suurella mielenkiinnolla ja kunnioituksella, ja onnittelen häntä.

En kuitenkaan kaikista yrityksistäni huolimatta saa sitä sovitettua yhteen viimeaikaisten tapahtumien kanssa. Turkin tapahtumat estävät meitä näkemästä minkälainen on tulevaisuus valtiossa, jolla on luontaisesti aasialaiset ominaispiirteet.

Turkki on aiemmin yrittänyt toteuttaa uudistuksia. Älkäämme unohtako Tanzimatin uudistuksia tai Abdul Hamitin ja Hatt-ı Hümayunin uudistuksia. Uudistuksia on pyritty tekemään satojen vuosien ajan ilman menestystä.

Perustuslakituomioistuimen ratkaisu on pahaenteinen uhka: poliittiset puolueet lakkautetaan. En ymmärrä, miksei Turkin ole seurattava Euroopan esimerkkiä, jos se on ehdokasvaltio ja jos…

(Puhemies keskeytti puhujan)

  Philip Claeys (NI). – (NL) Haluan kertoa Hannes Swobodalle, että Euroopassa on itse asiassa jo kielletty poliittinen puolue. Tarkoitan Belgiaa, jossa suurin flaamilaispuolue Vlaams Blok itse asiassa kiellettiin vuonna 2005. Se ei tietenkään ole veruke, jonka mukaan Turkkikin voisi kieltää poliittisia puolueita.

Arvoisa puhemies, olen suoraan sanoen tyrmistynyt siitä, että neuvosto ja komissio ovat tyytyväisiä kosmeettisiin muutoksiin Turkin rikoslain pahamaineisessa 301 artiklassa, joka edelleen rajoittaa aivan yhtä paljon ilmaisunvapautta. ”Turkkilaisuuden” sijaan ”Turkin kansakunnan” halventaminen on nyt rangaistava teko. Kyse on vain semantiikasta, joka edelleen voi johtaa todellisiin vankeustuomioihin.

Ei 301 artiklaa tarvitse tarkistaa, se on kumottava kaikkien niiden säännösten kanssa, jotka ovat ristiriidassa ilmaisunvapauden demokraattisten perusoikeuksien kanssa. Jos näin ei tehdä, neuvottelut on yksinkertaisesti lopetettava, kuten on aina luvattu. Neuvotteluprosessin luvattiin noudattavan Turkin uudistusten tahtia. Näin ei todellakaan ole, sillä nyt jo uskotaan kahden uuden neuvotteluluvun aukeavan lähiaikoina. Jos Euroopan unioni hyväksyy tämän kaltaiset kosmeettiset parannukset, se menettää kaiken uskottavuutensa ja koko jäljellä olevasta neuvotteluprosessista tulee groteski farssi.

  Werner Langen (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää lämpimästi Ria Oomen-Ruijtenia. Hän esitteli avoimen ja rehellisen edistymiskertomuksen, joka on saumatonta jatkoa aiempina vuosina hyväksymillemme mietinnöille.

On kuitenkin yksi seikka, johon suhtaudun epäileväisemmin kuin te ja komission jäsen Rehn. En katso Turkissa tapahtuneen viime vuonna mitään edistymistä. Pikemminkin kaikki on pysähtynyt. On todellakin etumme mukaista, että Turkista tulee nykyaikainen, demokraattinen, vakaa ja länteen suuntautunut valtio, joka säilyttää tiiviit taloudelliset, poliittiset ja kulttuuriset suhteensa Eurooppaan. Tosiseikkoja tarkastellessa havaitaan kuitenkin kaikki pysähtyneisyyden merkit.

Meidän on vielä löydettävä ratkaisu tulliliittoasiassa. Turkilla on Euroopan unioniin nähden erityisasema Kyproksen osalta. Uudistusprosessissa teimme ehdotuksen 301 artiklasta, mutta muistutan teitä, että entinen pääministeri sitoutui uudistukseen vuonna 1995, 13 vuotta sitten, ennen tulliunionin hyväksymistä, eikä mitään ole tapahtunut. Kieltoa koskevaa hakemusta tarkastellaan, ja se osoittaa, ettei Turkki ole kypsä demokratiaan: puolueita ei haittaa vähääkään se, että valtapuolue saatetaan kieltää ja että itse pääministeri poistettaisiin politiikasta. Armeija on sekä vakauttava tekijä että demokratian este. Ristiriitaa ei ole ratkaistu, ja havaitsen Turkissa uutta nationalismia, joka on ilmeistä monella alalla. Valtuuskuntamme puheenjohtajan Joost Lagendijkin kohtelu osoittaa, ettei kyse todellakaan ole mielipiteenvapaudesta. Sen sijaan halutaan painostaa kansaa kaikin mahdollisin tavoin yleiseen mielipiteeseen vaikuttamiseksi. Emme voi hyväksyä tätä.

Katson ettei tällä hetkellä ole mitään syytä optimismiin Turkin osalta, ja meidän on pohdittava vakavasti muita vaihtoehtoja. Mietintö on avoin ja rehellinen tämän osalta, ja meidän on kannatettava sitä.

  Jan Marinus Wiersma (PSE). – (NL) Minäkin kiitän esittelijää ja tapaa, jolla tämä on laatinut mietinnön. Mietintö osoittaa selvästi suunnan, johon parlamentti haluaa edetä. Se haluaa ainoastaan neuvotella Euroopan unionin jäsenyydestä.

Vuoden 2008 ilmoitettiin olevan uudistusten vuoden Turkissa. Kannatamme tietenkin kunnianhimoista tavoitetta, mutta odotamme, kuinka Turkin sisäisessä kehityksessä käy. Hannes Swoboda puhui jo tästä riittävästi. Jos asiat menevät pieleen, olemme tekemisissä sellaisen Turkin kanssa, joka ei todella voi toimia.

Uudistuksista puhuttaessa haluan kiinnittää huomionne myös rikoslain 301 artiklaan, jota on käytetty Turkissa monin tavoin ilmaisunvapauden rajoittamiseen. Hallitus on ilmoittanut haluavansa muuttaa artiklaa. Katsomme, että tämä on askel eteenpäin, mutta haluaisimme eniten ja pitäisimme parhaana koko artiklan kumoamista muiden rajoittavien säännösten kanssa sen käytännön lopettamiseksi, jolla valitettavasti edelleen näitä artikloja väärinkäyttämällä rajoitetaan ilmaisunvapautta.

Toiseksi haluan Joost Lagendijkin tavoin ilmoittaa, että mekin olimme kauhistuneita tavasta, jolla poliisi puuttui mielenosoitukseen 1. toukokuuta Istanbulissa. Ymmärrätte, että meistä sosialidemokraateista, joille 1. toukokuuta on tärkeä päivä, tämä oli jotain hyvin järkyttävää. Toivomme, ettei tämä enää koskaan toistu, ja vetoamme viranomaisiin sen varmistamiseksi.

Lopuksi huomautus kurdikysymyksestä. Haluamme Turkissa todella käytävän poliittista keskustelua ja haluamme poliittista ratkaisua etsittävän hajauttamisella mutta myös esimerkiksi kurdin kielen käytön edistämisellä yleisesti. Minusta tätä on jälleen hyvä korostaa.

Lopuksi haluan myös kiinnittää huomiota seikkaan, josta olemme keskustelleet toistuvasti, tuen ilmaisemisesta Espanjan pääministerin Zapateron ja hänen turkkilaisen kollegansa Erdoğanin aloitteelle, jota he kutsuvat sivilisaatioiden allianssiksi. Toivomme parlamentin lopulta tukevan tänään tätä koskevia tarkistuksiamme.

  Andrew Duff (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, aluksi haluan puolustaa Joost Lagendijkia CHP:n ja tiettyjen nationalististen toimittajien hänen koskemattomuuteensa kohdistamia hyökkäyksiä vastaan. Joost Lagendijk on Turkin hyvä ystävä ja parlamentaarisen sekavaliokunnan ensiluokkainen puheenjohtaja. Hyökkäys Joost Lagendijkia vastaan kohdistuu myös Euroopan parlamenttiin. Se on yritys uhrata demokratia aggressiivisen maallisuuden alttarille. Oman viestimme on oltava täysin selvä: jos Turkin korkein oikeus jatkaa poliittisten puolueiden lakkauttamista, se tappaa kaikki Turkin mahdollisuudet unionijäsenyyteen.

  Cem Özdemir (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, minäkin haluan aluksi kiittää esittelijää hänen tasapuolisesta yhteistyöstään ja hyvin tasapainoisesta mietinnöstä. Mietinnössä korostetaan kriittisiä seikkoja, jotka Turkin kansalaiset ovat itse määrittäneet: esimerkiksi konsensusratkaisun löytämistä kurdikysymykseen siten, että samalla turvataan kaikkien Turkin etnisten ryhmien oikeudet, Turkin huiviongelma, johon liittyy niiden etujen kunnioittaminen, jotka eivät halua käyttää huivia, sekä uskonnonvapaus, jonka on koskettava kaikkia Turkissa, myös esimerkiksi aleviitteja, kristittyjä ja Istanbulin ekumeenista patriarkkaa.

Me toteamme tämän, koska olemme Turkin ystäviä ja koska haluamme nähdä eurooppalaisen Turkin Euroopan unionin jäsenenä. Tämän vuoksi esitämme tätä kritiikkiä, ystävänä ystävälle. Euroopan unioni voi tehdä enemmänkin. Presidentti Sarkozyn lähettämän kaltaiset viestit – joiden mukaan Turkki ei tekemisistään riippumatta koskaan liity Euroopan unioniin – eivät varmasti ole avuksi.

  Roberta Angelilli (UEN). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kiitän esittelijää siitä erinomaisesta työstä, jota hän on tehnyt kuvatessaan hyvin selvästi Turkin tämänhetkisen poliittisen, sosiaalisen ja hallinnollisen tilanteen.

Riippumatta siitä, suhtautuuko myönteisesti, innottomasti tai täysin vihamielisesti Turkin liittymiseen Euroopan unioniin, ei voida kiistää sitä, että Turkki on kaukana jäljessä nykyaikaistamisessa ja ihmisoikeuksissa. Myönnettäköön, että joitakin ponnisteluja on toteutettu, mutta korruptio on varsinainen vitsaus ja Kyproksen kysymys on edelleen ratkaisematta, puhumattakaan siitä, että suhteissa armenialaisiin on vielä paljon tekemistä. On kurdikysymys, naisiin kohdistuva väkivalta on edelleen arka paikka, ja sama koskee pakkoavioliittoja ja kunniarikoksia.

Huolta aiheuttaa myös syntyneitten rekisteröinti ja matala koulunkäyntiaste. Luettelo ei todellakaan ole tyhjentävä, vaan se antaa yleiskuvan hyvin vaikeasta tilanteesta, jota parlamentin on edelleen seurattava hyvin huolellisesti ja vankkumattomasti. Vapauden ja perusoikeuksien osalta ei voida tehdä kompromisseja…

(Puhemies keskeytti puhujan)

  Adamos Adamou (GUE/NGL). – (EL) Arvoisa puhemies, jos Turkki täyttää kaikki Kööpenhaminan kriteerit ja noudattaa sille assosiaatiosopimuksen ja Ankaran sopimuksen lisäpöytäkirjan mukaan kuuluvia velvoitteita, se voi ja sen kuuluukin liittyä EU:hun.

Meille on täysin selvää, että tavoitteena on Turkin täysjäsenyys ja ettei jonkinlainen kumppanuus ole edes vaihtoehto. Turkin mahdollinen liittyminen EU:hun asettaa valtiolle paineita kaikkien Turkissa asuvien ihmisoikeuksien, myös kurdien ja uskonnollisten vähemmistöjen, kunnioittamisessa.

Vaikka olemmekin huolissamme valtapuoluetta koskevasta oikeudenkäynnistä ja rikoslain 301 artiklan pintapuolisesta muutoksesta, katsomme Turkin edenneen jonkin verran. Jotta sen liittymisprosessi etenisi vaikeuksitta, sen on toimittava kuten edellisetkin ehdokasvaltiot ovat tehneet ja noudatettava täysimääräisesti sopimusvelvoitteitaan EU:n suhteen.

Turkin on siis noudatettava sitoumuksiaan, avattava ilmatilansa ja satamansa Kyproksen tasavallan lentokoneille ja laivoille ja kumottava kieltonsa Kyproksen osallistumiselle kansainvälisiin organisaatioihin.

Kun nyt tarkastelemme edistystä, joka on toteutunut Kyproksen kreikkalais- ja turkkilaisyhteisöjen ansiosta Kyproksen molempien osapuolten johtajien välillä 21. maaliskuuta tehdyn sopimuksen jälkeen, Turkki ei saa tulla tielle.

  Bastiaan Belder (IND/DEM). – (NL) Turkin tasavalta on sulkenut itseltään pois Euroopan unionin jäsenyyden. En voi vetää muuta johtopäätöstä sen pikkuruisen kristittyjen vähemmistön huonosta kohtelusta. Kyse on kenties 100 000 ihmisestä, sadasosaprosentista kokonaisväestöstä. Kööpenhaminan kriteerien mukaan neuvostolla, komissiolla ja parlamentilla ei ole muuta vaihtoehtoa.

Syyrian ortodokseihin ja muihin Kaakkois-Turkin, Tur Abdin kristittyihin jo vuosia kohdistunut vaino on Turkin valtion suoraan sanelemaa. Kuuluuko sellainen valtio, jossa kristittyjen jumalanpalveluksiin osallistuvia jatkuvasti kuulustellaan tästä poliisin tai turvallisuuspalvelun toimesta, Euroopan unioniin? Kuulusteluun liittyy henkeen tai työpaikkaan liittyviä uhkauksia ja joissakin tapauksissa jopa kidutusta. Turkin valitsema tilanne, Turkin oma diskvalifiointi. Kysymys kuuluukin, kuinka rehellinen Euroopan unioni on tässä asiassa itselleen.

  Sylwester Chruszcz (NI). – (PL) Arvoisa puhemies, kunnioitan täysin Turkin kansakuntaa ja olen täysin tietoinen kotimaani Puolan ja Turkin vuosisataisista tiiviistä naapuruussuhteista. Minun on kuitenkin sanottava, että ajatus Turkin jäsenyydestä EU:ssa käy yli ymmärrykseni.

Vaikka Turkki on ollut vuosisatoja läsnä Euroopan alueella, se ei ole kulttuurisesti eurooppalainen valtio. Meidän on tehtävä parhaamme mukaan yhteistyötä Turkin kanssa, mutta muslimimaan eurooppalaiseen kerhoon liittymisen seurauksia on vaikea määritellä. Kyllähän Turkin tämänhetkinen tilannekin osoittaa, etteivät Ankaran viranomaiset ole erityisen innokkaita yhdentymään Eurooppaan.

Turkin Euroopan unionin-suhteiden lisäksi haluan viitata sen suhteisiin Armeniaan. Olen tyytyväinen, että Euroopan parlamentin päätöslauselmaehdotuksessa kehotetaan Turkin hallitusta lopettamaan Armenian taloussaarto. Pahoittelen kuitenkin sitä, ettei asiakirjassa mainita Armenian kansanmurhaa.

  Jacques Toubon (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, kollegamme Ria Oomen-Ruijtenin mietintö on perusteellinen, rehellinen ja rohkea Turkin hyvin vaikeana aikana, ja onnittelen esittelijää tästä. Mietintö kuuluu kuitenkin lajityyppiin, josta on mielestäni tulossa yhä epätodellisempi. Parlamentti ja monet muut toimielimet jatkavat teeskentelyään, jonka mukaan uupumaton opettamisemme voisi muuttaa Turkkia. Tämä on itse asiassa asian ydin: ristiriita valtion, kansakunnan, hienon Kansan ja sen kehityksen ja toisaalta toivomamme yhteisen hankkeen välillä.

Turkki on kansallisvaltio, yksi viimeisiä lajissaan, yksi vahvimpia ja tietoisimpia. Sen yhtenäisyys on nationalistista yhtenäisyyttä, ja tämä on selvästi havaittavissa suhteessa Armenian kansanmurhan tunnustamiseen. Turkin politiikka perustuu yhä enemmän yhteen uskontoon ja se jopa perääntyy oman perustuslakinsa pohjana olevasta sekularismista. Se ilmaisee riippumattomuutta koskevia haluja, kun taas me täällä haluamme yhdentymisen, vallan jakautumisen ja suvereniteetin periaatteiden täytäntöönpanoa. Tämähän on selvä nokkakolari osapuolten välillä.

Unohtakaamme haavekuvat, pidättäytykäämme kertomasta Turkille mitään ja kaikkea ja saamasta turkkilaiset uskomaan, että olemme halukkaita joko hyväksymään heidän liittymisensä ilman Kööpenhaminan kriteerien tosiasiallista täyttymistä tai hylkäämään sen niiden takia, kun itse asiassa on kyse meistä, ja siitä minkälaisen me haluamme Eurooppa-hankkeemme olevan. Lisäksi määrittäkäämme kestävä kumppanuusrakenne, jossa sovelletaan kaikkia hyödyttävää lähestymistapaa, jotta Turkki voi ottaa asemansa alueellisena valtana ja EU jatkaa oman identiteettinsä rakentamista maailmassa.

  Véronique De Keyser (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, koska minulla on vain yksi minuutti aikaa, menen suoraan asiaan.

Esittelijän Ria Oomen-Ruijtenin sovitteleva asenne on poistanut varsin monia kompastuskiviä. Yksi jäi kuitenkin jäljelle, ja se on erimielisyys lisääntymisterveyttä koskevasta tarkistuksesta 14. Sosialistien mielestä tarkistus ei ole vähäinen yksityiskohta, pelkkä naisten ongelma. Se on merkki kirkon ja valtion selkeästä erottamisesta toisistaan ja sekularismin symboli.

Jos emme enää halua armeijan tai oikeudellisten vallankaappausten puolustavan Turkin sekularismia, annetaan naisten huolehtia siitä. He puolustavat sitä kehoillaan. Valtiossa, jossa edelleen toteutetaan kunniamurhia, naisten sukupuolioikeuksien vaatiminen merkitsee kaikista suunnista tulevien fundamentalististen ääritekojen vastustamista.

  István Szent-Iványi (ALDE). - (HU) Arvoisa puhemies, älkäämme kaunistelko tilannetta: Turkin jäsenyyttä koskeva kysymys on kriittisessä vaiheessa. Sitä jarruttavat niin Turkin sisäpolitiikkaan liittyvät epävarmuudet kuin Euroopan unionin epäröinti Turkin suhteen. Tässä tilanteessa on tärkeää toistaa, että liittymismenettely on avoin prosessi, mutta yhteinen tavoite on EU:n jäsenyys. Olemme sitoutuneet tähän, ja niin on Turkkikin.

On strategisten etujemme mukaista, että Turkista tulee osa Euroopan poliittista elintä pitkällä ajanjaksolla. Liitännäisjäsenyys Välimeren unionin kautta voi täydentää, muttei korvata yhdentymismenettelyä. Turkin on myös tehtävä paljon enemmän kuin tähän mennessä vahvistaakseen demokraattisia toimielimiään, armeijan siviilivalvonnan tehostamiseksi, oikeusjärjestelmän uudistamiseksi sekä ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen oikeuksien edistämiseksi. Me jaamme vastuun tämän prosessin menestymisestä, sillä epäonnistuminen koskisi myös meitä, ei pelkästään Turkkia, jos neuvottelut ovat tuloksettomia. Kiitos.

  Mogens N.J. Camre (UEN). – (DA) Arvoisa puhemies, Turkki on liian iso ja liian erilainen tullakseen EU:n jäseneksi. Jos Turkki todella haluaisi noudattaa Kemal Atatürkin kuuluisia sanoja ”On vain yksi kulttuuri”, emme toteaisi täällä vuodesta toiseen, ettei Turkki todellakaan halua täyttää EU:n vaatimuksia eurooppalaisten arvojen omaksumisesta ja ottomaanien arvoista luopumisesta. Turkki olettaa selvästi väsyttävänsä EU:n vain neuvottelemalla ja jättämällä täyttämättä vuorostaan keskeisiä vaatimuksiamme. Jo 34:ttä vuotta Turkki miehittää kolmasosaa EU:n jäsenvaltion alueesta. Koko Kypros kärsii Turkin miehityksestä, ja eniten kärsii miehitetty alue. On ilmeistä, ettei suuri enemmistö Euroopan kansalaisista halua Turkkia EU:n jäseneksi. Vaikuttaa siltä, ettei yhä kasvava joukko turkkilaisiakaan halua sitä. On aika lopettaa tämä teatteriesitys. Turkki saakoon laajennetun kauppasopimuksen. Euroopalla ei ole sijaa Turkin kaavailemassa tulevaisuudessa.

  Ioannis Kasoulides (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, onnittelen Ria Oomen-Ruijten tasapainoisesta ja tasapuolisesta mutta tiukasta lähestymistavasta näin ristiriitaiseen asiaan. Armeijan vallankaappaukset ovat nyt vanhanaikaisia ja ne korvataan oikeuslaitoksen vallankaappauksella. On uskomatonta, että perustuslaki ja lainsäädäntö antavat oikeuslaitokselle mahdollisuuden kaataa kansan demokraattisesti 47 prosentilla äänistä valitsema hallitus, täysin suhteettoman syytteen vuoksi annetulla tuomiolla verrattuna EU:n Euroopan neuvoston tai Venetsian komission normeihin.

EU:n periaatteet eivät sovi yhteen byrokratian ja armeijan perinteisen vallan (the deep state) kanssa tai sen kanssa, että armeija estää hallitusta vastaamasta uusiin haasteisiinsa: Kyprokseen osoittaakseen, että nyt neuvottelujen käynnistyttyä Ankaralla on poliittista halua päästää ratkaisuun, joka perustuu niille periaatteille, joille EU on rakennettu, ilman turkkilaisten joukkojen läsnäoloa saarella tai oikeutta yksipuoliseen sotilasoperaatioon; ihmisoikeuksiin ja ilmaisunvapauteen 301 artiklassa; muiden kuin islamilaisten uskonnollisten vähemmistöjen ja ortodoksisen ekumeenisen patriarkaatin oikeuksien kunnioittamiseen; Ankaran pöytäkirjaan liittyviin Turkin velvoitteisiin; kunniamurhien kaltaisiin naisiin kohdistuviin rikoksiin sekä asiaan liittyvään vaikenemisen salaliittoon; Armenian kansanmurhaan ja Armenian taloussaartoon ja niin edelleen.

Nämä haasteet Turkki kohtaa, jos se haluaa osoittaa olevansa ehdokasvaltio, josta on määrä tulla Euroopan unionin jäsen.

  Maria-Eleni Koppa (PSE). – (EL) Arvoisa puhemies, Turkki kuuluu eurooppalaiseen perheeseen, ja täysjäsenyyden on oltava ainoa tavoitteemme. Unionin on kunnioitettava sitoumuksiaan. Turkin on puolestaan täytettävä Kööpenhaminan kriteerit ja hyväksymänsä velvoitteet.

Ihmisoikeuksien alalla on kuitenkin edistytty hyvin vähän kuluneen vuoden aikana. Edelleen perimmäisenä tavoitteena on pahamaineisen 301 artiklan ja kaikkien sellaisten säännösten kumoaminen, joissa ilmaisunvapautta pilkataan.

Lisäksi Kaakkois-Turkin tilanne edellyttää välittömiä toimia. Tuomitsemme väkivallan ja katsomme, että lopullinen ratkaisu on löydettävä rauhanomaisin keinoin. Väkivaltaan ei voi vastata väkivallalla. Tämän vuoksi katson, että olisi tutkittava huolellisesti Yhdysvaltojen lentokoneiden Turkin alueen käyttö epäiltyjen salaisissa sieppauksissa Guantanamo Bayhin.

Meidän on pyrittävä luomaan rauhanomainen, demokraattinen ja vakaa yhteiskunta. Tämän vuoksi olemme erityisen huolissamme Turkin viimeaikaisista tapahtumista, jotka johtuvat oikeus- ja kehityspuolueen (AKP) mahdollisesta kieltämisestä.

Lopuksi haluan onnitella esittelijää...

(Puhemies keskeytti puhujan)

  Marios Matsakis (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, me kaikki tiedämme, että suurin este Turkin edistymiselle demokratiaksi on Turkin armeija, joka valvoo sekä miljoonia sotilaita ja näiden huollettavia että poliittisia puolueita ja menettelyjä, poliisia ja turvallisuuspalvelua, suurta osaa oikeuslaitoksesta (myös korkeinta oikeutta ja perustuslakituomioistuimia) ja valtion uskontoa, koulutusta, sosiaali- ja talousasioita.

Kenraali Atatürkin 1920-luvun vallankumouksesta asti Turkki on todellisuudessa ollut sotilasdiktatuuri suoraan tai epäsuorasti. Mahdollisuus EU:hun liittymisestä on hiljattain antanut joillekin rohkeille ihmisille, kuten AKP:n johtajille mahdollisuuden haastaa armeijan ylivalta. Velvollisuutemme on auttaa näitä ihmisiä sekä sanoin että teoin. Armeijan voima perustuu suurelta osin sen lännestä saamaan tukeen. Yhdysvallat, Yhdistynyt kuningaskunta, Saksa, Italia ja Espanja antavat miljardeja euroja suorana tukena sekä tuottoisina yhteisinä puolustushankkeina. Näiden ja muiden valtioiden, myös Venäjän ja Kiinan, velvollisuus on lopettaa kaikki tällainen taloudellinen tuki Turkin armeijalle siihen asti, että aito demokratia perustetaan turvallisesti valtioon.

  Mario Borghezio (UEN). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, vain vahvat geopoliittiset ja geotaloudelliset edut suosivat Turkin liittymistä EU:hun, eivät kansojemme edut tai tahto.

Mietintö vaikuttaa hakuteokselta, jossa luetellaan perusteet Euroopan unionin jäsenyyttä vastaan valtiossa, joka on päivä päivältä islamilaisempi, jossa muftit saarnaavat julkisesti hunnuttomien naisten olevan paholaisen palvojia. Turkin perustuslaki on kokoelma noudatettuja sääntöjä, jotka ovat meille tärkeiden ihmisoikeuksien vastaisia.

Valitettavasti mietinnössä kaunistellaan keskeisiä seikkoja: Kyproksen tilannetta, Armenian kansanmurhaa ja kurdikysymystä. Lisäksi tämän islamilaisen valtion tullessa unionin jäseneksi sen alkoholin käytön tiukasti kieltävät säännöt koskisivat myös kansalaisiamme, myös kunniakkaita kelttejä, irlantilaisista bretonilaisiin, ja meitä Pon laakson asukkaita, jotka olemme ylpeitä rakkaudestamme viiniimme ja olueemme.

  Francisco José Millán Mon (PPE-DE). – (ES) Arvoisa puhemies, Ria Oomen-Ruijtenin mietintö, jonka tänään hyväksymme, on vakava mietintö, yleisesti tasapainoinen ja myös vaativa asiakirja.

Siinä todetaan toteutunut edistys, mutta korostetaan myös jäljellä olevia uudistuksia.

Olemme kaikki iloisia siitä, että Turkin viranomaiset pitävät vuotta 2008 uudistusten vuotena, sillä tiedämme liittymisneuvottelujen edellyttävän muutoksia. Lisäksi muutokset ovat sinällään hyväksi Turkille.

Turkin hallituksen suuri parlamentaarinen enemmistö katsoo, ettei uudistusta voida viivyttää. Jos se toteutetaan, myös EU:n kansalaiset käsittäisivät Turkin sitoumusten laajuuden EU:hun ja sen arvoihin liittymisen osalta, myös oikeuksien ja vapauksien kunnioittamisen.

Mietinnössä korostetaan siis vakaata toivettamme, etteivät välikohtaukset häiritsisi vakavasti demokraattista poliittista elämää Turkissa.

Hyvät kollegat, me kannatamme uudistuksia. Kannatamme myös sitoumusten noudattamista. Toteutumattomia sitoumuksia ovat edelleen Kyproksen-suhteiden normalisoiminen sekä Ankaran sopimuksen lisäpöytäkirjan täysimääräinen täytäntöönpano.

Toinen EU:lle merkittävä asia on maahanmuuttovalvonta. Meidän on torjuttava laitonta maahanmuuttoa, jossa Turkkia toisinaan käytetään kauttakulkumaana, ja taisteltava tästä toiminnasta voittoa hankkivaa mafiaa vastaan.

Ulkorajoja on valvottava, ja on pantava täytäntöön mekanismeja laittomien maahanmuuttajien palauttamiseksi. Nämä toimet edellyttävät Turkin yhteistyötä, ja tämän vuoksi pahoittelen sitä, ettei takaisinottosopimusta ole vielä saatu aikaan.

Hyvät kollegat, myös terrorismi on hyvin aito uhka Turkissa ja Euroopan unionissa. Meidän on lisättävä yhteistyötä tämän vitsauksen torjumiseksi entistä tehokkaammin.

Lopetan pian. On toinenkin laaja ala, ulkopolitiikka, jossa EU:n ja Turkin on pyrittävä voimakkaammin yhdistämään kantansa. Viittaan esimerkiksi Välimeren alueeseen ja Keski-Aasiaan.

Meillä on myös paljon yhteisiä intressejä energiavarmuuden alalla, joka on yksi aikamme suurimpia haasteita.

Hyvät kollegat, lyhyesti sanottuna Turkki ja Euroopan unioni tarvitsevat toisiaan, ja meidän on jatkettava työtämme pitäen tämä mielessä.

  Béatrice Patrie (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, olen hyvin tyytyväinen mietinnön tasapainoiseen luonteeseen ja sen Turkille lähettämään myönteiseen viestiin. Sosialistit takaavat liittymisneuvottelujen jatkuvan myönteisellä kehityskaarellaan Ranskan puheenjohtajakaudella. Nimenomaan koska kannatamme liittymistä, yhteisiä demokraattisia arvojamme koskevia tapahtumia ei saa varjostaa mikään.

On täysin tuomittavaa, että armenialaista syntyperää olevan toimittajan Hrant Dinkin kaltaiset ajattelijat vaarantavat henkensä tarkastellessaan Turkin historian tiettyjä ajanjaksoja. Ei myöskään voida hyväksyä Armenian kansanmurhan suurta murhenäytelmää väheksyvän virallisen linjan jatkamista ikuisuuksiin, sillä näin sivuutetaan sellaisen kansan kärsimys, jossa karkotettujen määrä on verrattavissa Yhdistyneessä kuningaskunnassa flunssasta kärsivien määrään.

Katson filosofi Bernard-Henri Lévyn tavoin, että kansanmurhan kieltäminen on itse asiassa osa kansanmurhaa. Kehotan myös Turkin viranomaisia valitsemaan totuuden järkevän tien ja auttamaan kaikkia kansallisia vähemmistöjä integroitumaan.

  Gunnar Hökmark (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, aluksi kiitän Ria Oomen-Ruijtenia tästä mietinnöstä. Siinä korostetaan sekä sitä, että Turkki on jo monilla aloilla mukana eurooppalaisissa hankkeissa, että myös sitä, että Turkin yhteiskuntauudistus kehittyy ja etenee. Samalla siinä korostetaan myös sitä, että uudistukset ja muutokset toteutuvat aivan liian hitaasti, että vielä on paljon tehtävää.

Jäljelle jää perustavaa laatua oleva kysymys: tarvitsevatko Euroopan unioni, Eurooppa ja eurooppalaiset arvot Turkkia, joka täyttää kaikki vaatimukset ja toteuttaa kaikki mietinnössä korostetut uudistukset, vai olisiko parempi, että Turkki tulevaisuudessa kenties suuntautuisi enemmän muihin maanosiin ja muihin arvoihin? Minusta vastaus on aivan ilmeinen, joten meidän on tietenkin jatkettava painostusta kaikkien Turkissa tarvittavien muutosten toteuttamiseksi ilmaisunvapauden, 301 artiklan uudistusten, uskonnonvapauden, naisten ja miesten yhtäläisten oikeuksien niin lainsäädännössä kuin käytännössäkin ja tietenkin Kyproksen kysymykseen löydettävän ratkaisun ja monien muiden asioiden osalta. Mutta tältä kannalta katsottuna, jos kaikki tämä saavutetaan liittymisneuvotteluissa, on hyvin tärkeää, että Euroopan unioni on avoin Turkin jäsenyydelle, sillä se vahvistaa eurooppalaisia arvoja, Eurooppaa ja Euroopan unionia, ja minusta se on tarpeen ja ilmeinen johtopäätös tästä keskustelusta.

  Richard Howitt (PSE). - (EN) Arvoisa puhemies, aloitan kiittämällä esittelijää sekä tietenkin myös komission jäsentä ja neuvoston puheenjohtajaa tasapainoisesta ja tunnollisesta lähestymistavasta tässä merkittävässä selonteossa. Korostan kolmea seikkaa.

Turkkilaisille ystävilleni: 530 ammattiliittolaisen pidättäminen 1. toukokuuta 2008 oli vastoin ILO:n perustavaa laatua olevaa yhdistymisvapautta ja Kööpenhaminan kriteerejä. Suojelkaa ammattiliittoja ja estäkää jatkossa Turkin maantiekuljetusliittoon Tümtisiin kohdistuvat hyökkäykset.

Turkin jäsenyyden vastustajille: älkää hyödyntäkö AKP:ta koskevaa oikeuskäsittelyä perustuslakituomioistuimessa omiin poliittisiin tavoitteisiinne. Presidentin nimittämiskriisin jälkeen pidettiin vaalit, ja demokratia voitti. Odotan nyt demokratian tavalla tai toisella voittavan jälleen.

Kollegoilleni Philip Claeysille, Werner Langenille, Bastiaan Belderille, Jacques Toubonille ja muille, jotka tarkoituksella pyrkivät heikentämään kansalaisten tukea EU-jäsenyydelle Turkissa tämän aamun keskustelussa käytetyllä kielellä ja uhkailemalla: enemmistö Turkin kansalaisista ymmärtänee, että te ette edusta enemmistöä, ette puhu tämän parlamentin puolesta ettekä onnistu estämään Turkin eurooppalaista tulevaisuutta.

  Elmar Brok (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, Turkki on nyt Euroopan unionin kannalta merkittävämpi valtio kuin koskaan ennen. Turkin uudistusprosessia on siis tuettava, ja meille on tärkeää, että muodostuu demokraattinen, oikeusvaltioon perustuva Turkin valtio.

Meillä on kuitenkin myös huolia, jotka esitetään Ria Oomen-Ruijtenin mietinnössä. On kyse siitä, onko Turkki riittävän kykeneväinen uudistukseen. Kun tarkastelen sitä, mitä rikoslain 301 artiklalle, uskonnonvapaudelle ja uskonnollisia yhdyskuntia koskevalle laille, vähemmistöjen oikeuksille ja muille tapahtuu, on selvää, että Erdoğanin hallitus yrittää edistyä, mutta tarvittava edistyminen kilpistyy aina aivan ilmeisesti siihen, että kansallisella tasolla Turkin uudistumiskapasiteetin rajat tulevat vastaan.

Kun vielä havaitaan, että valtapuolue pyritään kieltämään tuosta vaan ja että se pari viikkoa myöhemmin aloittaa toimintansa uudelleen toisella nimellä ja ilman tiettyjä henkilöitä, joita ei enää toivota politiikkaan, se merkitsee, että…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Emilio Menéndez del Valle (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, Lähi-idässä ja Maghreb-maissa lisääntyy länteen kohdistuva väkivaltainen islamilainen fundamentalismi, josta on haittaa myös islamille.

Myös radikaali islamilainen fundamentalismi, joka tosin ei ole väkivaltaista, lisääntyy monissa valtioissa. Tämä osoittaa, että Turkilla voi olla merkittävä asema muslimimaailmaan nähden suhteissaan Euroopan unioniin.

Se kykenee tähän asemaan, koska se on virallisesti sekularistinen valtio, jolla on selvästi islamilaiset juuret ja kulttuuri, ja tämä on todellinen valtti Euroopan unionin ja islamilaisten valtioiden välisissä suhteissa.

Tämän vuoksi ryhmäni esitti kahta tarkistusta, joissa onnitellaan Turkkia, joka yhdessä Espanjan kanssa rahoittaa YK:n virallista sivilisaatioiden liitto -hanketta. Tätä ei pidä unohtaa, sillä tämän hankkeen avulla Turkki osoittaa sitoutuneensa auttamaan lännen ja islamilaisen arabimaailman välisissä suhteissa.

  Vural Öger (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, Ria Oomen-Ruijten, kiitän mietinnöstä ja arvostan sitä. Se on tasapainoinen ja tasapuolinen, ja juuri siihen meidän on nyt pyrittävä.

Korostamme aivan perustellusti, että Turkin on tehtävä lisäponnisteluja. Tavoite vakaan ja vauraan demokratian aikaansaamisesta Turkissa ei ole vain Turkin omien etujen mukaista, vaan sillä on myös merkittävä strateginen merkitys EU:lle.

Olen huolissani neuvoston seuraavan puheenjohtajan, presidentti Sarkozyn asenteesta. Hänen Turkkia koskeva politiikkansa ei tähtää Turkin EU-jäsenyyteen. Hän vaatii Turkkia ehdokasvaltiona koskevien viittausten poistamista EU:n asiakirjoista ja korostaa, että Ranska tukee vain sellaisten neuvottelukappaleiden avaamista, jotka eivät tähtää täysjäsenyyteen. EU:n uskottavuus on vaarassa. Korostan yhtä asiaa: pacta sunt servanda! Liittymisneuvottelujen aloittamisesta sovittiin yksimielisesti, ja se tarkoittaa, että Ranskakin suostui niihin.

Kielteisten viestien lähettämisen sijaan EU:n on suhtauduttava Turkkiin rakentavasti. Olemme täällä parlamentissa tehneet enemmistöpäätöksen siitä, että yhdessä Turkin kanssa me...

(Puhemies keskeytti puhujan)

  Evgeni Kirilov (PSE). - (EN) Arvoisa puhemies, Ria Oomen-Ruijten on laatinut hyvin tasapainoisen ja objektiivisen, kiitettävän mietinnön Turkista. Naapurijäsenvaltiot ovat selvästi yhtä mieltä siitä, että Turkilla on selvät mahdollisuudet EU-jäsenyyteen. Tämä ei ole sattumaa, sillä naapurivaltiot tuntevat tilanteen aina parhaiten. Turkki on jo edistynyt valtavasti uudistuksissaan eurooppalaisen demokraattisten normien omaksumisessa. Paljon on tietenkin vielä tehtävää, mutta meidän on rohkaistava Turkkia tässä prosessissa. Meidän on rohkaistava Turkin Eurooppa-mielisiä uudistusvoimia, niin valtapuolueessa kuin oppositiossakin.

AKP:n lakkauttamista koskevaa perustuslakituomioistuimen tulevaa päätöstä ei tietenkään voida hyväksyä. Katson, että meidän on pysyttävä rauhallisina, sillä on varma, että Turkista löytyy riittävästi järkeä mahdollisesta kriisistä selviämiseen.

Meidän naapurivaltioiden on kannustettava Turkkia ja pyrittävä kaikin tavoin tukemaan kahden ja kolmen välistä rajat ylittävää yhteistyötä ja saavuttamaan uudenlaiset laadukkaat hyvät naapuruussuhteet. Tämä käsittää ratkaisematta olevien kahdenvälisten asioiden selvittämisen, kuten esimerkiksi...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Reinhard Rack (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, Ria Oomen-Ruijten esitteli järkevän ja objektiivisen mietinnön. Hän korosti vähäistä edistystä ja kiinnitti huomion moniin kysymyksiin ja ratkaisemattomiin ongelmiin. Keskeinen kysymys, jota on vain hieman sivuttu, on seuraava: jos Turkki uudistuisi, olisiko sillä sitten oikeus jäsenyyteen? EU:n nykyinen lainsäädäntö tarjoaa poliittisen vaihtoehdon neuvotteluprosessin lopuksi, niin Euroopan unionille kuin Turkille itselleenkin. Tämän vuoksi me Itävallassa ja muuallakin vaadimme avoimia neuvotteluja. Liittyminen on yksi mahdollisuus, mutta se ei ole itsestään selvä lopputulos.

  Pierre Pribetich (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, koska Turkki on osa Euroopan historiaa, koska Turkki on eurooppalaisen kulttuurin osatekijä, koska Turkki merkitsee EU:lle huomattavaa taloudellista ja väestöllistä mahdollisuutta, sen liittymistä puoltava kanta tarkoittaa, että voidaan vaatia vielä enemmän: enemmän demokraattisia periaatteita, enemmän sekularismia ja enemmän ihmisoikeuksia.

Euroopan unioni on rakennettu arvoille ja periaatteille, joita emme voi kieltää korvia huumaavalla hiljaisuudella liittymismenettelyn aikana diplomatian vuoksi. Turkin on tunnustettava Armenian kansanmurha. Se olisi historiallinen ja symbolinen teko, joka osoittaisi sen poliittisen kypsyyden. Parlamentti on vakaasti ja vankasti vaatinut tätä tunnustusta jo kesäkuusta 1987 alkaen. Onko meidän nyt 21 vuoden jälkeen tyydyttävä näin vaisuun sanamuotoon? Jos parlamentti hyväksyy tämän, se merkitsee askelta taaksepäin. Hyvät kollegat, pyydän teitä äänestämään tarkistuksen 23 puolesta, palaamaan viranomaisten luo…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Zbigniew Zaleski (PPE-DE). – (PL) Turkkilaisten mielenlaatu on muuttunut hyvin vähän sitten Kemal Atatürkin aikojen. Heidän uskonnollinen perinteensä johtaa heitä omaa erityistä tietään, joka poikkeaa meidän eurooppalaisten tiestä. Maantieteellinen läheisyys ei merkitse kulttuurien läheisyyttä. Lisäksi kirjoittamattomat sosiaaliset säännöt eivät osoita turkkilaisten lähentyvän eurooppalaista identiteettiä.

Kysymys kuuluukin haluaako Turkki muuttua ja hyväksyä sosiaalipoliittisen mallimme, sillä 301 artikla vaikuttaa estävän sen. Onko meillä oikeus saarnata turkkilaisille ja sanoa heille, mitä heidän on tehtävä? Tarkistuksillaan Euroopan parlamentin sosialistiryhmä haluaa sanella Turkin kansalle ideologisen ratkaisun, mutta turkkilaiset ovat tyytyväisiä nytkin. Uudistukset eivät ole juurikaan edistyneet, ja armeijalla on edelleen hyvin merkittävä asema. Pakotammeko me kansakunnan hyvinvointiin voimakeinoin, muuttamalla sen identiteettiä, perinteitä ja kulttuuria? Ja ennen kaikkea, voidaanko näitä todella muuttaa?

Arvoisa puhemies, neuvosto päätti neuvotteluista hyvässä uskossa, jotta Turkki voisi toimia välittäjänä Euroopan ja islamilaisen maailman välillä. Nyt se ei ole enää vakuuttunut oman päätöksensä oikeellisuudesta. Meille jää enää toiveajattelu.

  Joel Hasse Ferreira (PSE). – (PT) Arvoisa puhemies, yleisesti ottaen olen tyytyväinen Ria Oomen-Ruijtenin mietintöön ja kannatan sitä, erityisesti siinä ilmaistua huolta AKP:n lakkauttamisen vaikutuksista. Lisäksi meillä on nyt loistava mahdollisuus, jota on hyödynnettävä Kyproksen kysymyksen ratkaisemiseksi.

Kuten mietinnössä todetaan, on myös tärkeää, että Turkin hallitus jatkaa uudistuksiaan kunnioittaen demokraattisen ja sekularistisen Turkin moniarvoisuutta ja moninaisuutta ja että kaikkien kansalaisten on voitava kehittää kulttuuri-identiteettiään demokraattisessa Turkin valtiossa.

Edistymistä tarvitaan selvästi muilla aloilla, kuten ammattiliittojen oikeuksien puolustamisessa. Myös sukupuolten välisen tasa-arvon tiellä on edettävä pidemmälle. Mietinnössä kuitenkin tunnustetaan, että Turkin yhteiskunnan nykyaikaistamisessa on jo edistytty paljon.

Arvoisa puhemies, Turkin edistymisen kohti täysjäsenyyttä on jatkuttava tiukasti Euroopan unionin neuvoston antamien ja tämän parlamentin hyväksymien edellytysten mukaisesti. Ei enempää eikä vähempää.

  Panayiotis Demetriou (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, me kaikki tiedämme ilmapiirin muuttuneen Kyproksella. Sekä kreikkalaiset että Kyproksen turkkilaiset toivovat ratkaisua Kyproksen ongelmaan ja ovat halukkaita ajamaan valtionsa etuja molempien osapuolten eduksi. Juuri tässä Turkki puuttuu asiaan ja Turkin joukot miehittävät osaa Kyproksesta. Turkki valvoo tilannetta poliittisesti, ja sen on nyt ymmärrettävä, että tästä politiikasta on luovuttava. Kyproksen ongelman ratkaiseminen on Turkin edun mukaista. Ennen kaikkea koko prosessiin kielteisesti vaikuttaneen armeijan on ymmärrettävä, että Kyproksen ongelma on ratkaistava.

Turkin miehityksen ja puuttumisen on korkea aika loppua, jotta Kyproksen kreikkalaiset ja turkkilaiset voivat elää rauhanomaista yhteiseloa EU:ssa. Me kykenemme tähän, ja uskon, että kykenemme rauhanomaiseen rinnakkaiseloon.

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Ajanpuutteen ja käytävän metelin vuoksi yritän puhua lyhyesti.

Juuri käyty keskustelu ja erityisesti Ria Oomen-Ruijtenin mietintö ovat vahvistaneet sen, minkä neuvostokin tietää: kaikki uudistusprosessit ovat vaikeita. Tämä pätee myös Turkissa.

Tässä prosessissa valtio kohtaa huomattavia pulmia, kuten sekularismin, demokratian ja ihmisoikeudet.

Tämä käy selvästi ilmi monta kertaa mainituista oikeuskäsittelyistä, jotka on mainittu mietinnössä ja joita neuvostokin on tarkastellut, esimerkiksi poliittisia puolueita koskevista oikeuskäsittelyistä, huiveja koskevasta keskustelusta, naisten asemasta yleensä, uskonnonvapaudesta ja ilmaisunvapaudesta.

Korostan seuraavaa: niillä aloilla, joilla Turkki on edistynyt, edistyminen on ilmeistä, vaikkakaan ei riittävää. Selvää edistystä on tapahtunut rikosoikeudellisessa järjestelmässä, peruslainsäädännössä, naisten asemassa – esimerkiksi naisten määrä parlamentissa on kasvanut – mutta edistyminen ei näillä aloilla tietenkään ole vielä riittävää.

Kyproksen osalta haluan korostaa, että neuvosto odottaa Turkilta ensisijaisesti kahta asiaa: rakentavaa roolia Yhdistyneiden Kansakuntien johdolla käytävissä neuvotteluissa sekä Ankaran sopimukseen liitetyn pöytäkirjan täytäntöönpanoa. Nämä ovat tärkeimmät tehtävät, mutta on toki muitakin.

Kaikessa tässä on tietysti avuksi, jos Turkilla on tavoite. Ja tavoite sille on annettu, siitä on sovittu yhdessä, kun Euroopan unioni antoi Turkille ehdokasvaltion aseman, ja liittymisneuvotteluja on jatkettu tällä edellytyksellä.

Puheenjohtajavaltio Slovenia on asettanut liittymisneuvottelut Turkin kanssa yhdeksi ensisijaisista tavoitteistaan, ja toivomme tavoitteen täyttyvän, jotta voimme avata lisää neuvottelukappaleita lähitulevaisuudessa.

Lopullisen tavoitteen saavuttaminen ei tietenkään ole varmaa. Se riippuu liittymisneuvotteluista, siitä, kuinka menestyksekkäitä uudistukset ovat, ja se riippuu meistä, jäsenvaltioista, sekä ehdokasvaltioista.

  Olli Rehn, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, kiitän esittelijää ja parlamentin jäseniä hyvin vakavasta ja vastuullisesta keskustelusta EU:n ja Turkin suhteiden kannalta kriittisenä ajankohtana. Olen pannut tarkkaan merkille viestinne, jotka esitetään myös päätöslauselmaluonnoksessa ja kompromissitarkistuksissa.

Haluan tarkastella kolmea viestiä, joista ensimmäinen on, että on olennaista käynnistää täysimääräiset uudistukset, jotta Turkin kansalaisten perusvapaudet turvataan ja Turkkia itseään autetaan täyttämään EU:n Kööpenhaminan kriteerit.

Toinen viesti on se, että kansalaisten oikeuksia on kunnioitettava yhteiskunnan jokapäiväisessä elämässä. Jaan kompromissitarkistuksessa 32 esittämänne huolen Turkin poliisin liiallisesta voimankäytöstä mielenosoittajia kohtaan Istanbulissa vappuna järjestetyssä kokoontumisessa. Meidän on tärkeää vahvistaa, että yhdistymisvapaus ja ammattiliittojen rauhanomainen toiminta ovat Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaan perusoikeuksia.

Kolmas ja viimeinen viesti on se, että Euroopan parlamentti on hyvin huolestunut puolueen kieltämisestä. Poliittisen puolueen kieltäminen ei ole eikä voi olla tavanomaista. Siihen ei voida suhtautua kevyesti eurooppalaisessa demokratiassa.

Tänä vuonnakin Turkissa ja EU:n ja Turkin välisissä suhteissa on paljon pelissä. Parhaat lääkkeet Turkin liittymisprosessin todelliseen piristämiseen ovat varmistaa uudistusten edistyminen, käynnistää aito poliittinen vuoropuhelu Turkissa ja kunnioittaa niin demokratiaa kuin sekularismiakin.

  Ria Oomen-Ruijten, esittelijä. − (NL) Kiitän kollegojani, jotka ovat tehneet erinomaista työtä. Kuten jo aiemmin totesin, vain yhdistyneinä voimme tehdä selväksi, että uudistusprosessi Turkissa on tarpeen. Voimme kaikki lähettää myönteisen viestin äänestämällä suurella enemmistöllä mietinnön puolesta. Se auttaa Turkin uudistusta ja varmistaa yksilönvapauksien turvaamisen ja oikeusvaltion luomisen. Kaikki tämä on tarpeen nykyaikaisessa yhteiskunnassa, jossa miehet ja naiset voivat hyvin.

Vetoan vielä kerran kollegoihin, jotta nämä välttäisivät poliittisia pelejä äänestäessään tarkistuksista ja varmistaisivat, että Turkkia koskeva mietintö hyväksytään täysistunnossa suurella ehdottomalla enemmistöllä.

  Puhemies. – (FR) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tänään.

Kirjalliset kannanotot (142 artikla)

  Tunne Kelam (PPE-DE) , kirjallinen. – (EN) Suurimpana mahdollisena uutena jäsenvaltiona Turkki on nyt ja vastaisuudessa Euroopan strategisesti merkittävä kumppani ja liittolainen. On kaikkien edun mukaista kehittää luotettavaa, arvoihin ja vastavuoroiseen kunnioitukseen perustuvaa suhdetta. EU:n on tuettava demokraattisesti valittua hallitusta ja tuomittava sen horjuttamispyrkimykset.

EU:n jäsenyyden tavoitteleminen voi kuitenkin olla uskottavaa vain, jos ehdokasvaltio tunnustaa ja ylläpitää tavanomaisia suhteita jokaiseen EU:n jäsenvaltioon. Vaikka nykytilanne osoittaakin merkkejä vakautumisesta, kehotan Turkkia edelleen täyttämään perustavaa laatua olevat jäsenyyskriteerit tunnustamalla Kyproksen tasavallan ja vetämällä pois Turkin armeijan joukot.

Kööpenhaminan kriteerien täysimääräinen täyttäminen on edelleen keskeinen edellytys EU:n jäsenyydelle. Turkin hallinnossa on tehty paljon työtä tällä alalla. Vuonna 2007 demokratiaa vahvistettiin. Kuitenkin kurdikysymyksen lopullista ratkaisua, joka kattaisi todelliset mahdollisuuden opiskella ja käyttää kurdin kieltä, koskevaa poliittista aloitetta odotetaan edelleen. Odotamme myös vakuuttavia toimenpiteitä kristittyihin vähemmistöihin kohdistuvan uskontoon perustuvan väkivallan lakkauttamiseksi ja yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoamiseksi kirkkojen ja temppelien pystyttämiseen kaikille uskonnollisille yhteisöille.

  Lasse Lehtinen (PSE) , kirjallinen. – (FI) Arvoisa puhemies, kiitän esittelijää tasapainoisesta mietinnöstä. Mielestäni se antaa rehellisen ja kriittisen mutta samalla positiivisen ja optimistisen signaalin Turkille. Se tukee Turkin edistyksellisien ja maltillisien voimien uudistumispyrkimyksiä nimeämällä selkeästi yhteiskunnan osa-alueet, joissa maa on edistynyt. Samalla se toteaa edelleen olevansa huolestunut sananvapauden tilasta, sukupuolten tasa-arvosta, kurdi- ja vähemmistötilanteesta ja viranomaisten väkivallan käytöstä. Täytyy muistaa, että tällä hetkellä käymme jäsenyysneuvotteluja Kööpenhaminan kriteereiden pohjalta.

Jos maa täyttää kriteerit ja täyttää eurooppalaisen oikeusvaltion periaatteet, en näe syytä liittymisen esteeksi. Se Turkki, joka kenties liittyy EU:n jäseneksi kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä, on erilainen Turkki kuin tänä päivänä. Jos haluamme todella demokraattisen, vakaan ja rauhallisen Turkin, niin emme ainakaan saisi sulkea jäsenyysovea sen edessä. Älkäämme syyllistykö halpaan populismiin ja muukalaiskammoon. Eurooppalainen Turkki on paitsi EU:n ja Turkin myös koko maailman etu. Turkille on annettava mahdollisuus.

  Csaba Sógor (PPE-DE) , kirjallinen. – (HU) Keskustelemme Turkin liittymisestä, toisin sanoen siitä, voiko tämä valtio aasialaisine perimineen tulla eurooppalaiseksi. Armenian kansanmurhan tunnustaminen, kurdivähemmistön oikeuksien takaaminen, naisten yhtäläiset oikeudet – tässä vain joitakin monista perustavaa laatua olevista ongelmista. Puhumme Euroopan unionin odotuksista ja normeista, mutta samaan aikaan EU:ssa itsessään on alituisia ongelmia demokratian, ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen oikeuksien aloilla.

Valmistaudumme Romaniassa parhaillaan kunnallisvaaleihin. Viime päivinä menneisyys on jälleen nostanut päätään Timişoarassa ja Temesvárissa. Timişin läänin vaalilautakunta piti voimassa äänten enemmistöllä luonnollisen henkilön nostaman kanteen, jossa tämä vaati joidenkin julisteiden poistamista. Ne kuuluivat RMDSZ:lle, unkarilaisten demokraattiselle liitolle Romaniassa.

Ainoat äänet RMDSZ:n jäsenen puolesta tulivat demokraattiselta liberaalipuolueelta (PDL) ja kahdelta vaalilautakunnan naispuoliselta tuomarilta. Joidenkin poliittisten puolueiden osoittama vähemmistövastaisuus ja unkarilaisvastaisuus on sietämätöntä ja tuomittavaa. Mitä me voimme odottaa Turkilta, jos edelleen kamppailemme tällaisten ongelmien kanssa EU:ssa? Romanivastaisuus Roomassa, kollektiivinen syyllisyys Slovakiassa, unkarilaisvastaiset asenteet Timişoarassa...

  Feleknas Uca (GUE/NGL) , kirjallinen. – (DE) Valitettavasti tämän vuoden alusta alkaen olemme jatkuvasti saaneet niskaamme järkyttäviä ja huolestuttavia raportteja Turkin armeijan rajanylityksistä, taistelujen aiheuttamista kuolemantapauksista ja loukkaantumisista valtion kaakkoisosissa ja Turkin Pohjois-Irakin vastaisella rajalla sekä turvallisuusjoukkojen suhteettomista ja raaoista hyökkäyksistä erityisesti naisia ja lapsia vastaan kurdien tämänvuotisen Nevroz-juhlan aikana.

Alankomaalaisen kollegamme Ria Oomen-Ruijtenin mietinnössä esitetään joitakin merkittäviä havaintoja, mutta se on aivan liian arka vastaus Turkin poliittisen tilanteen vakavuuteen. Jotta vältettäisiin valtion poliittisten johtajien loukkaamista, mietinnössä ei vaadita tarvittavan selkeästi Turkissa tarvittavien uudistusten keskeisiä tekijöitä. Minusta keskeiset tekijät voidaan määrittää selvästi:

1. siviilitoimenpiteet armeijan vaikutuksen rajoittamiseksi ja valvomiseksi Turkissa,

2. täysi luopuminen käsityksestä, jonka mukaan kurdikysymys voidaan ratkaista armeijan keinoin, ja selkeä sitoutuminen poliittisen ratkaisuun ja sovintoon,

3. rikoslain 301 artiklan ja kaikkien muiden ajatuksen ja mielipiteen vapautta rajoittavien artiklojen ehdoton kumoaminen ja

4. julistus selkeästä poliittisesta sitoutumisesta naisten täysimääräiseen vapautumiseen.

Mietintö olisi pitänyt laatia vähemmän moniselitteiseksi ja paljon määrätietoisemmaksi näissä asioissa.

Puhetta johti
puhemies Hans-Gert PÖTTERING

5. Äänestykset

  Puhemies. − (DE) Esityslistalla on seuraavana äänestykset.

(Äänestysten tulokset ja niiden kulkua koskevat yksityiskohdat: ks. pöytäkirja)

  Struan Stevenson (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, voinko tuoda esille huomiseksi suunnitellun lakon ennen kuin äänestämme istuntokalenterista? Ymmärtääkseni Air France on lakossa, junat ovat lakossa ja lentokenttähenkilöstö on lakossa. Tämä tekee meidän parlamentin jäsenten elämästä mahdotonta. Olen viettänyt tämän aamun yrittäen järjestellä uudelleen lentoja päästäkseni palaamaan vaalipiiriini. Se tarkoittaa, etten pääse osallistumaan huomenna äänestyksiin. Tämä haittaa työtämme parlamentin jäseninä. Äänestämme pian istuntokalenterista, joka velvoittaa meidät tulemaan tänne 12 kertaa vuodessa, mutta Ranska ei tee mitään helpottaakseen pääsyämme tänne. Tämä on lähes mahdoton tilanne. Jos me edelleen tulemme tänne Strasbourgiin, voisimmeko kenties tehdä joitain muutoksia liikennejärjestelmiin, joilla pääsemme tänne?

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. − (DE) Hyvä Struan Stevenson, panemme merkille sanomanne, mutta meidän ei pidä aloittaa keskustelua tässä vaiheessa ennen kuin hyväksymme istuntokalenterin yleisesti.

  Daniel Cohn-Bendit (Verts/ALE). – (FR) Arvoisa puhemies, haluan vain kertoa kollegalle, että Euroopan unionissa on lakko-oikeus, lakko-oikeus on lakko-oikeus, ja katson uskomattomaksi sen, että valtiolta pyydetään lakkokalenteria. Tämä on naurettavaa, aivan naurettavaa. Haluan kertoa kollegalle myös, että belgialaiset työntekijätkin ovat monesti lakkoilleet, joten minne parlamentti menisi, jos Belgiassakin lakkoiltaisiin? Tämä on naurettava keskustelu. Jos hän haluaa mennä kotiin, menköön kotiin. Jos hän haluaa jäädä, jääköön vielä yhdeksi päiväksi ja nauttikoon parsaa.

(Suosionosoituksia vasemmalta)

  Puhemies. − (DE) Hyvät parlamentin jäsenet, nämä kaksi puheenvuoroa osoittavat selvästi, kuinka moniarvoinen Euroopan unioni on luonnostaan, ja periaatteessa meidän on mielestäni oltava tästä kiitollisia. Haluan kuitenkin lisätä – ja sanon tämän täysin vakavissani, en kritiikkinä, mutta esimerkkinä siitä, kuinka Euroopan unionin lainsäädäntö toimii – että jos joku kyseenalaistaa sovellettavan lainsäädännön, me ajaudumme kaaokseen. Ehdotan siis, että siirrymme äänestykseen ja kunnioitamme Euroopan unionin lainsäädäntöä. Me kaikki tiedämme, kuka päättää Euroopan parlamentin istuntopaikasta, joten pyydän, että me siirtyisimme äänestykseen istuntokalenterista.

Hyvä Struan Stevenson, saatte hallinnolta ilmoituksen, kuten kaikki muutkin, matkustusta koskevasta tilanteesta huomisen osalta.

5.1. Euroopan parlamentin istuntokalenteri 2009 (äänestys)

  Puhemies. − (DE) Ennen varsinaista äänestystä haluan mainita yhden seikan. Pyydän teitä nyt kuuntelemaan hyvin tarkkaan, ja sitten joidenkin parlamentin ryhmien puheenjohtajat saavat puheenvuoron. Antonios Trakatellis, Ioannis Varvitsiotis, Georgios Papastamkos, Stavros Lambrinidis ja muut ovat esittäneet tarkistusta, joka koskee tiettyä viikkoa vuonna 2009, nimittäin viikkoa 16, 13.–19. huhtikuuta. Kyse on välittömästi ortodoksista pääsiäistä edeltävästä viikosta. Ei siis pääsiäinen, vaan sitä edeltävä viikko. Tämän viikon istuntoa koskevaa ehdotusta ei kuitenkaan ole tehty, sillä kyse on ryhmäviikosta. Tämä tarkoittaa, ettei tarkistusta voida ottaa huomioon, koska ehdotusta Euroopan parlamentin kokouksesta kyseisellä viikolla ei ole. Tämä ei kuitenkaan edellytä alustavaa päätöstä 20.–23. huhtikuuta pidettäväksi ehdotetusta istunnosta.

  Joseph Daul (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kuten tiedätte, vuosi 2008 on Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuosi, ja siihen liittyy myös uskontojen välinen vuoropuhelu. Pyydän teitä tämän vuoksi Euroopan parlamentin ominaisuudessa näyttämään esimerkkiä ja kunnioittamaan vähemmistöjä. Tästä syystä, kompromissihengessä ja osoittaaksemme hyvää tahtoamme ortodoksiystäviämme kohtaan, ryhmäni ehdottaa seuraavaa tarkistusta vuoden 2009 istuntokalenteriin. Viikko 17, huhtikuun 2009 täysistuntoviikko, alkaa 21. huhtikuuta ja päättyy 24. huhtikuuta – haluan sanoa vain tämän – jotta kyseiset jäsenet voivat viettää ortodoksien pääsiäistä.

Kaikkien perinteiltään ortodoksisten valtioiden puolesta kiitän teitä tuestanne ja pyydän olemaan aiheuttamatta enempää ristiriitoja. Pyydän kuitenkin Euroopan parlamentin tukea vähemmistöjen kunnioituksen vuoksi, jotta näyttäisimme esimerkkiä kansalaisille.

  Hannes Swoboda (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, oletan tämän olevan suullinen tarkistus. Tätä ei sanottu ääneen, mutta jos kyse on suullisesta tarkistuksesta, ryhmäni kannattaa siitä äänestämistä tänään. On totta, että myös monet katoliset tekevät täällä töitä uskonnollisten juhlapyhien aikaan; huomennakin on sellainen päivä, lakosta huolimatta. Tämäkin tilanne tulee mieleen, mutta suosittelen kuitenkin, että äänestämme tämän esityksen puolesta tai ainakin äänestämme siitä. Arvoisa puhemies, jos tätä ei mielestänne voida hyväksyä, ryhmien pitäisi pyrkiä saavuttamaan yksimielisyys tässä hengessä.

  Puhemies. − (DE) Jotkut asiat edellyttävät meiltä yksimielisyyttä. Ehdotan, että toimimme Joseph Daulin ja Hannes Swobodan ehdottamalla tavalla. Tästä äänestetään lopuksi. Käsittelemme ensin muut tarkistukset.

  Hartmut Nassauer (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan esittää ennen äänestystä ongelman, joka vaikuttaa äänestykseen, ja jota on kenties tarkasteltava ja pyrittävä ratkaisemaan.

Ehdotetussa istuntokalenterissa ei ole viittausta vaalipäivään vuonna 2009. Emme äänestä siitä nyt, me yksinkertaisesti toteamme sen. Vaalipäivän vuoksi parlamentin järjestäytymisistunto järjestetään heinäkuussa 2009. Tämän vuoksi tiettyjä jäsenvaltioita edustavat jäsenet ovat huolissaan, koska tarkkaan ottaen on selvää, että jos järjestäytymisistunto pidetään 14. heinäkuuta 2009, eräät jäsenet eivät täytä vaadittuja viittä vuotta eläkeoikeuksia varten. Joissakin jäsenvaltioissa tähän ei sovelleta vaalikautta vaan kiinteää ajanjaksoa, sillä jäsenvaltioiden vaalikaudet ovat erimittaisia.

Minusta on hyvät perusteet tarkastella tätä ongelmaa ja ratkaista se, joko vaalipäivän tai järjestäytymisistunnon osalta. Pyydän tämän vuoksi parlamentin oikeudellista yksikköä tutkimaan asiaa.

  Daniel Cohn-Bendit (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan tehdä vastaavanlaisen ehdotuksen.

Olen ällistynyt siitä, että vähemmistöjen oikeuksia hyödynnetään näin moralisoivasti. On noin seitsemän juutalaisten juhlapyhää, joita ei voida ottaa huomioon, koska ne ovat työpäiviä. Sama koskee kolmeatoista protestanttien juhlapyhää. Järjestäytymisistunto pidetään 14. heinäkuuta. Se on yksi merkittävimmistä maallisista juhlapäivistä. Voimmeko me työskennellä Ranskassa 14. heinäkuuta, kun juhlimme Ranskan vallankumouksen vuosipäivää? Minusta se on mahdotonta ja sopimatonta. Sekin on muutettava, kiitos!

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. − (DE) Panemme merkille mitä on sanottu ja siirrymme nyt äänestykseen.

(Parlamentti hyväksyi suullisen tarkistuksen.)

5.2. Metallisen elohopean viennin kieltäminen ja turvallinen varastointi (A6-0102/2008, Dimitrios Papadimoulis) (äänestys)

- Ennen äänestystä

  Dimitrios Papadimoulis, esittelijä. − (EL) Arvoisa puhemies, kiitän vielä kerran varjoesittelijöitä heidän erinomaisesta yhteistyöstään. Kaikissa vaiheissa mukana olleiden edustajien kanssa käydyssä vuoropuhelussa pääsimme tyydyttävään kompromissiin neuvoston kanssa, kiitos komission panoksen.

On kuitenkin olemassa vaara, että kompromissi pettää ja palaamme lähtöruutuun, jos Almadénia koskevat tarkistukset 37 ja 41 hyväksytään.

Muistutan teitä, hyvät kollegat, että ensimmäisessä käsittelyssä minäkin kannatin Almadénia koskevia tarkistuksia, mutta olemme nyt tosipaikan edessä. Neuvosto ja komissio eivät hyväksy näitä tarkistuksia. Jos ne hyväksytään, palaamme lähtöruutuun. Vuosi sitten neuvosto hyväksyi vain yhden Euroopan parlamentin tarkistuksista. Nyt olemme kaikkien poliittisten ryhmien yhteistyön ansiosta saaneet 22 tarkistusta hyväksytyksi sopimustekstissä. Kysyn teiltä: uhraammeko me tämän saavutuksen? Komission jäsen Dimas sanoi eilen suorat sanat. Komissio ei hyväksy tarkistuksia 37 ja 41. Neuvostossa edes Espanjan hallitus ei vaatinut näitä tarkistuksia.

Pyydän teitä siis äänestämään näitä tarkistuksia vastaan, jotta voimme hyödyntää neuvoston kanssa aikaansaamaamme merkittävää edistymistä sopimuksessa ympäristön ja kansanterveyden suojelemisesta. Näin voimme hyväksyä tyydyttävän siirron kohti elohopean viennin kieltoa hyvin suurella enemmistöllä.

5.3. Ympäristönsuojelu rikosoikeudellisin keinoin (A6-0154/2008, Hartmut Nassauer) (äänestys)

- Ennen äänestystä

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (EN) Arvoisa puhemies, paljon kiitoksia jälleen kerran. Luvallanne annan seuraavan lausunnon neuvoston puolesta.

Olemme tarkastelleet seuraavaa tarkistusta, jonka Euroopan parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunta on hyväksynyt. Se on uusi johdanto-osan 12 a kappale.

Minä lainaan: ”Kun jatkuva toiminta jonkin ajan kuluttua johtaa ympäristövahinkoihin, jotka puolestaan voivat johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen tämän direktiivin nojalla, vastaus kysymykseen toimiko tekijä tahallisesti tai huolimattomuuttaan on määritettävä ottaen huomioon ajankohta, jolloin tekijä ymmärsi tai hänen olisi pitänyt ymmärtää toimivansa rikollisella tavalla, sen sijaan että tarkastellaan ajankohtaa, jolloin hän aloitti toiminnan. On syytä pitää mielessä, että tällaisessa tapauksessa tekoa ei voida puolustaa aiemmin saadulla valtuutuksella, lisenssillä tai luvalla.” Lainaus päättyy.

Ymmärrämme tällä tarkistuksella ilmaistut aikeet. Nämä asiat kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan. Uskomme, että jäsenvaltiot ottavat asianmukaisesti huomioon nämä aikeet.

Kiitoksia.

  Olli Rehn, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, lausuntoni ei yllä Daniel Cohn-Benditin kaunopuheisuuden tasolle. Minun on luettava se paperista, lainaten: ”Komissio pani merkille seuraavan oikeudellisten asioiden valiokunnan hyväksymän tarkistuksen: ’Kun jatkuva toiminta jonkin ajan kuluttua johtaa ympäristövahinkoihin, jotka puolestaan voivat johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen tämän direktiivin nojalla, vastaus kysymykseen toimiko tekijä tahallisesti tai huolimattomuuttaan on määritettävä ottaen huomioon ajankohta, jolloin tekijä ymmärsi tai hänen olisi pitänyt ymmärtää toimivansa rikollisella tavalla, sen sijaan että tarkastellaan ajankohtaa, jolloin hän aloitti toiminnan. On syytä pitää mielessä, että tällaisessa tapauksessa tekoa ei voida puolustaa aiemmin saadulla valtuutuksella, lisenssillä tai luvalla.’ Ymmärrämme täysin tarkistuksella ilmaistun huolen. Nämä asiat kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan, ja suhtaudumme luottavaisesti siihen, että ne ottavat nämä merkittävät huolenaiheet asianmukaisesti huomioon.”

  Hartmut Nassauer, esittelijä. − (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, nämä lausunnot velvoittavat minut korostamaan niille jäsenille, jotka eivät kenties täysin käsittäneet, mistä on kysymys, että nämä lausunnot ovat osa hyväksymäämme kompromissia. Pyysimme pariin seikkaan selvennystä, joka annettiin tällä tavalla. Lainsäädäntömenettelyn kohteena oleva teksti on tietenkin yksinomaan yhdessä hyväksymämme teksti.

Minulla on tässä Coreperin puheenjohtajan – puheenjohtajavaltio on tällä hetkellä Slovenia – lähettämä kirje, jossa vahvistetaan, että myös neuvosto hyväksyy tämän tekstin, jos me hyväksymme sen tänään. Tämä tarkoittaa tietysti, että pääsemme sopimukseen ensimmäisessä käsittelyssä, mikä merkitsee sellaista lainsäädäntömenestystä, jota tavoittelemmekin.

5.4. Maatalousalan yritysrakenteita ja tuotantomenetelmiä koskevat tutkimukset (A6-0061/2008, Gábor Harangozó) (äänestys)

– Ennen äänestystä

  Gábor Harangozó, esittelijä. − (HU) Kiitos, arvoisa puhemies. Hyvät kollegat, maatalousalan yritysrakenteita koskevat tutkimukset ovat vanhimpia yhteisön tason tilastotutkimuksia, joista saadaan merkittävää ja tarpeellista tietoa maatiloista Euroopan unionissa.

Varsinkin nyt laajentuneessa EU:ssa, johon kuuluu 12 uutta jäsenvaltiota, ja koska parhaillaan työskentelemme yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen parissa, on yhä tärkeämpää kyetä toteuttamaan mahdollisimman pian uusi ja laaja-alainen tutkimus. Tarvitsemme vertailtavia ja yhdenmukaisia tietoja oikeudenmukaisen ja asianmukaisesti toimivan maatalouspolitiikan laatimiseksi. Tämän vuoksi olen pyrkinyt varmistamaan, että voimme päästä sopimukseen ensimmäisessä käsittelyssä ja saada tutkimukset käynnistettyä mahdollisimman pian.

Haluan kiittää erityisesti kolmikantamenettelyyn osallistuneita kollegojani heidän poikkeuksellisen rakentavasta lähestymistavastaan. Kiitän erityisesti Elisabeth Jeggleä sekä Nicolas Mevesiä ja Alexis Kuhlia heidän työstään. Kolmikantamenettelyn tuloksena esitetyt tarkistukset esitetään ensimmäisenä ryhmänä. Pyydän teitä kaikkia tukemaan ensimmäisen ryhmän tarkistuksia, niin tämä asia saadaan käsiteltyä. Paljon kiitoksia.

5.5. Maanteiden liikenteenharjoittajan ammatin harjoittamiseksi täytettävät edellytykset (A6-0087/2008, Silvia-Adriana Ţicău) (äänestys)

- Ennen tarkistuksesta 108 toimitettua äänestystä

  Mathieu Grosch (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, tarkistukset 108 ja 117 eivät nähdäkseni ole yhteensopivia, joten ehdotan PPE-DE-ryhmän puolesta, että kannatamme tarkistusta 108 ja perumme tarkistuksen 117.

5.6. Linja-autoliikenteen markkinoille pääsyä koskevat yhteiset säännöt (uudelleenlaadittu) (A6-0037/2008, Mathieu Grosch) (äänestys)

- Ennen äänestystä

  Hannes Swoboda (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, tasapuolisuuden nimissä, ilmoitin maanantaina, että pyytäisimme tätä mietintöä koskevan äänestyksen lykkäämistä, ei sen vuoksi, että Mathieu Groschin työ olisi huonoa – päinvastoin – vaan koska haluamme lisää aikaa tarkastella lepoaikoja ja sisällyttää sen mietintöön hyvin täsmällisin termein. Olemme keskustelleet ryhmien kanssa ja todenneet, että ehdotuksella on huomattava tuki. Jopa Georg Jarzembowski, jota oli hyvin vaikea saada vakuutettua, ilmoitti minulle tänä aamuna tukevansa nyt ehdotusta. Toivon siis, että voimme käsitellä asiaa tällä tavalla ja pyydän lykkäämistä toiseen seuraavista istunnoista.

  Mathieu Grosch, esittelijä. − (DE) Arvoisa puhemies, esittelijänä hyväksyn ehdotuksen ja niin tekee myös PPE-DE-ryhmä, ja haluan tehdä selväksi, että olemme panneet merkille työmarkkinaosapuolten välisen sopimuksen. Käytämme kuitenkin aikaa sisällyttääksemme tämän tarkistukseen.

(Parlamentti hyväksyi ehdotuksen.)

5.7. Maanteiden kansainvälinen tavaraliikenne (uudelleenlaadittu) (A6-0038/2008, Mathieu Grosch) (äänestys)

5.8. Satelliittivälitteisiä matkaviestintäpalveluja tarjoavien järjestelmien valitseminen ja valtuuttaminen (A6-0077/2008, Fiona Hall) (äänestys)

5.9. Yritysten liiketoimintaympäristön yksinkertaistaminen yhtiöoikeuden, tilinpäätösten ja tilintarkastuksen alalla (A6-0101/2008, Klaus-Heiner Lehne) (äänestys)

5.10. Naisten osallistuminen tieteelliseen tutkimukseen (A6-0165/2008, Britta Thomsen) (äänestys)

5.11. Laivanromutustoiminnan parantamista koskeva vihreä kirja (A6-0156/2008, Johannes Blokland) (äänestys)

5.12. Ilmastonmuutokseen liittyvät tieteelliset tosiasiat: havaintoja ja suosituksia päätöksentekoa varten (A6-0136/2008, Karl-Heinz Florenz) (äänestys)

- Ennen äänestystä

  Puhemies. − (DE) Minun on ilmoitettava, että tarkistuksia 5, 11, 12, 13, 14 ja 15 ei voida ottaa käsiteltäviksi. Ne voidaan kuitenkin esittää uudelleen äänestettäessä tätä aihetta koskevasta varsinaisesta mietinnöstä. Olen saanut aiheesta paljon sähköpostia. Kaikki yksiköt ja oikeudellinen yksikkö ovat tarkastelleet asiaa yksityiskohtaisesti ja todenneet, ettei tarkistuksia voida ottaa käsiteltäväksi mietinnön osalta. Ne voidaan kuitenkin ottaa käsiteltäväksi varsinaisen mietinnön käsittelyssä.

  Jan Březina (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, totean, että hyväksyn nämä perusteet kaikkien muiden tarkistusten osalta, mutta en tarkistuksen 15 osalta. En tiedä miksi tarkistuksesta 15 ei voida äänestää nyt.

  Puhemies. − (DE) Hyvä Jan Březina, saamani vastaus – ja olen saanut sähköpostiviestin juuri tästä tarkistuksesta – oli sama kaikkien näiden tarkistusten osalta. Minun on uskottava siihen. Tarkistus 15 voidaan kuitenkin esittää varsinaisen mietinnön yhteydessä, jotta se sisältyy varsinaiseen mietintöön.

5.13. Turkin edistymiskertomus 2007 (A6-0168/2008, Ria Oomen-Ruijten) (äänestys)

– Ennen tarkistuksesta 11 toimitettua äänestystä:

  Alexander Lambsdorff (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, olemme kollegojen kanssa samaa mieltä siitä, että meidän on tunnustettava asianmukaisella tavalla kurdin kielen asema Turkissa. Kohta 11 edellyttää kuitenkin yhdessä kohtaa hieman kielellistä selvennystä. Ehdotan tämän vuoksi suullista tarkistusta, josta on sovittu toisten varjoesittelijöiden ja esittelijän kanssa. Tarkistetussa versiossa lause kuuluisi seuraavasti:

(EN) ”sekä todelliseen mahdollisuuteen oppia kurdin kieltä ja käyttää sitä yleisradiotoiminnassa, jokapäiväisessä elämässä sekä julkisten palvelujen yhteydessä”.

(Parlamentti hyväksyi suullisen tarkistuksen.)

– Ennen kohdasta 19 toimitettua äänestystä

  Ria Oomen-Ruijten, esittelijä. − (NL) Haluamme poistaa sanat ”Turkin naapureina olevien”, koska haluamme oikeusasiamiehen tekevän yhteistyötä kaikkien eurooppalaisten oikeusasiamiesten ja oikeusasianaisten kanssa.

(Parlamentti hyväksyi suullisen tarkistuksen.)

6. Reumataudit (kirjallinen kannanotto): ks. pöytäkirja

Puhetta johti
varapuhemies Mario MAURO

7. Äänestysselitykset

Suulliset äänestysselitykset

− Euroopan parlamentin istuntokalenteri 2009

  Toomas Savi (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, esitän vain lyhyen huomautuksen ensi parlamentin ensi vuoden istuntokalenterista. Vaikka parlamenttivaalit on vahvistettu pidettäväksi ajanjaksolla 4.–7. kesäkuuta, mikä lyhentää toimikauteni viikon viittä vuotta lyhyemmäksi, olen iloinen siitä, ettei vaaleja pidetä 11.–14. kesäkuuta. Virossa vaalit pidetään perinteisesti sunnuntaipäivänä, mutta jos parlamenttivaalit olisi pidetty 14. kesäkuuta – kansallisena surupäivän, jolloin muistelemme Neuvostoliiton viranomaisten vuonna 1941 suorittamia joukkokarkotuksia – liput olisivat kaikkialla Virossa liehuneet puolitangossa. Se ei olisi ollut iloinen päivä järjestää Euroopan parlamentin vaaleja.

  Bernd Posselt (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, tämä oli viimeinen äänestys istuntokalenterista tällä lainsäädäntökaudella, ja olemme torjuneet viisi yritystä asettaa kyseenalaiseksi parlamentin Strasbourgin istuntopaikka, parlamentin ainoa istuntopaikka, irrationaalisin tarkistuksin.

Haluan kuitenkin sanoa, että meidän olisi toteutettava kattava uudistus, sillä loppujen lopuksi on kyse rahasta ja hiilidioksidipäästöistä. Tahdon sanoa, että jos keskittyisimme vuoden 12 täysistuntoviikkoon ja hyödyntäisimme täysimääräisesti näiden viikkojen kaikki viisi päivää, pääsisimme eroon kalliista ja tarpeettomista Brysselin mini-istunnoista ja voisimme korvata ne vaalipiiriviikoilla. Tämä saattaisi meidät lähemmäs kansalaisia ja antaisi meille enemmän aikaa varsinaiseen työhömme. Se olisi myös paljon halvempaa, leikkaisimme hiilidioksidipäästöjämme, ja kaikki tämä voitaisiin saavuttaa omilla päätöksillämme ilman muutoksia perussopimuksiin. Kun perustussopimuksia ei muuteta, meidän pitäisi hyödyntää nykyisiä perussopimuksia mahdollisimman rationaalisesti ja tehokkaasti. Tämän vuoksi katson, että meidän olisi sovellettava ehdottamaani lähestymistapaa.

− Mietintö: Papadimoulis (A6-0102/2008)

  Fiona Hall (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, kun asetus tuli parlamentin ensimmäiseen käsittelyyn, vastustin pyrkimyksiä sallia elohopean varastointi ei pelkästään suolakaivoksissa vaan myös maanalaisissa jätteenkäsittelylaitoksissa. Oli selvää, että anhydriittikaivokset sisällytettäisiin laajempaan määritelmään, ja tämä herätti vaalipiirissäni suurta huolta Billinghamin asukkaissa, jotka taistelevat asuntojensa alla sijaitsevien entisten anhydriittikaivosten jätteidenkäsittelyssä käyttöä koskevia suunnitelmia vastaan. Valitettavasti tekstissä, josta tänään äänestettiin toisessa käsittelyssä, esitettiin mahdollisuus varastoida elohopeaa muihin kuin suolakaivoksiin, erityisesti maanalaisiin kalliokerrostumiin. Koska Billinghamin anhydriittikaivokset sopivat tähän hyväksyttyjen sijoituspaikkojen uuteen määritelmään, katsoin tarpeelliseksi äänestää tyhjää kompromissipaketista, sillä toisessa käsittelyssä ei ole lopullista äänestystä. Tämä siis vaikka olenkin aivan samaa mieltä elohopean viennin kieltämisestä Euroopasta.

  Alojz Peterle (PPE-DE). - (SL) Ilahduin tästä mietinnöstä, sillä siinä yhdistyvät kaikki tarvittavat osatekijät asian ratkaisemiseksi nopeasti. Olen iloinen siitä, että parlamentti, komissio ja neuvosto onnistuivat saamaan aikaan kompromissinäkemyksen, ja näin olemme todella osaltamme vaikuttaneet muutosvoimaan. Toisenlainen ratkaisu olisi merkinnyt ratkaisun viivästymistä pitkäksi aikaa.

Paljon kiitoksia.

− Mietintö: Nassauer (A6-0154/2008)

  Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Nyt vakavia ympäristörikoksia ja kansanterveyteen kohdistuvia rikoksia ei enää voida katsoa pelkiksi rikkomuksiksi, kuten tähän asti on ollut mahdollista joissakin valtioissa, esimerkiksi Italiassa ja Kyproksessa. Tämän vuoksi kannatin direktiiviä, jolla velvoitetaan kaikki valtiot sisällyttämään lainsäädäntöönsä kahden vuoden kuluessa asianmukaiset rikosoikeudelliset seuraamukset euroskeptikkojen vastustuksesta huolimatta. Toisaalta monien muiden valtioiden tavoin Tšekin tasavallassa on otettava käyttöön oikeushenkilöiden rikosoikeudellinen vastuu, joka entisissä sosialistivaltioissa on historiassa tuntematon käsite. Meidän on päätettävä, seuraammeko Saksan mallia, jossa oikeushenkilöiden lainrikkomista tarkastelevat hallintoviranomaiset, vai valitsemmeko Ranskassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja nyt myös Sloveniassa sovellettavaa oikeusviranomaismallia. Meidän on myös päätettävä, katsotaanko vastuulliseksi oikeushenkilö kokonaisuudessaan vaiko sen hallinto. Pelkään, etteivät kaksi vuotta riitä täysimääräiseen täytäntöönpanoon.

  Roger Helmer (NI). - (EN) Arvoisa puhemies, äänestin toimenpidettä vastaan. Minusta ilmastoa koskeva pelko ja ympäristönsuojelu ovat nopeasti saamassa uskonnon ominaispiirteitä. Molemmat perustuvat tosiseikkojen sijaan uskoon. Mahdollisuutta päästökauppaan on aivan perustellusti verrattu keskiaikaiseen anekauppaan. Nyt jäsen Nassauer esittelee jonkinlaisen ympäristöalan jumalanpilkkaa koskevan lain.

Suhtaudun joka tapauksessa varsin varautuneesti siihen, että ympäristöasioita ratkaistaan rikosoikeudella siviilioikeuden sijaan. Todellinen ongelma tässä on kuitenkin yhteisön lainsäädännön laajentaminen. Edustamani ihmiset haluavat Eurooppaan kauppaa ja yhteistyötä, eivät poliittista unionia eivätkä yhteisön oikeusjärjestelmää. Meidän on vastustettava jokaista pyrkimystä luoda yhteisön vastuuta ja yhteisön toimivaltaa näillä aloilla.

  Syed Kamall (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, vaikka mietinnöstä ilmeisesti poistetaankin viittaukset erityisiin seuraamuksiin, siinä viitataan siihen, mitkä toimet olisi katsottava jäsenvaltioissa rikolliseksi toiminnaksi. Pohtikaamme siis tilannetta, jossa joku vaalipiirissäni – Lontoossa, maailman mahtavimmassa suurkaupungissa, maailman mahtavimman valtion pääkaupungissa – toteuttaa teon, joka ei Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännön (joka on syntynyt common law -perinteen ja järjen perusteella) mukaan ole rikollinen teko, mutta joka meidän tällaisen ylhäältäpäin ohi vaalipiirini kansalaisten sanelemamme ja järjen sivuuttavan yhteisön lain mukaan on nyt EU:n lainsäädännössä rikollinen teko.

Mihin tämä johtaa? Kuinka vaalipiirissäni vastataan tähän? Minäpä kerron, kuinka he vastaavat. He sanovat: ”Mitä pelleilyä tämä on? Miksi jokin, mikä ei Yhdistyneen kuningaskunnan järkevän lainsäädännön mukaan ole rikollinen teko, on rikollinen teko yhteisön lainsäädännön perusteella? On aika lähteä Euroopan unionista!” Meidän on siis varottava ajamasta Yhdistynyttä kuningaskuntaa ulos EU:sta.

  Giuseppe Gargani (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, pyysin puhemieheltä lyhyttä puheenvuoroa sen jälkeen kun Hartmut Nassauerin mietintö ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin oli hyväksytty.

Haluan erityisesti onnitella esittelijää, sillä tämä on hyvin merkittävä mietintö. Valiokunnassa käytiin laaja keskustelu, ja saimme aikaan hyvin viisaan ja korkealaatuisen kompromissiratkaisun Monica Frassonin avulla. Katson todellakin tarpeelliseksi korostaa tätä erityisalaa valiokunnan työssä ja onnitella erityisesti esittelijää Hartmut Nassaueria.

  Bogusław Sonik (PPE-DE). – (PL) Viitaten Hartmut Nassauerin mietintöön minun on kerrottava, että äänestin sen puolesta. Vaikka kaikki jäsenvaltiot ovat hyväksyneet samat säännökset, niitä täytäntöönpannaan monin eri tavoin. Tämä rohkaisee epämieluiseen käytökseen, jossa vastuuttomat yrittäjät siirtävät taloudellisen toimintansa valtioihin, joissa ympäristörikoksista määrättävät rikosoikeudelliset seuraamukset ovat lievempiä. Tämä vaikuttaa erityisesti Euroopan unionin uusiin jäsenvaltioihin. On korostettava, että rikollisjärjestöjen tekemät rikokset ovat yhä merkittävämpiä ja että ympäristörikokset ovat yhä useammin luonteeltaan rajat ylittäviä.

Olen samaa mieltä esittelijän kannasta, että direktiiviehdotuksessa määritetty lainsäädäntökehys on merkittävä panos ympäristön tehokkaaksi suojelemiseksi ja voi taata ympäristösuojelulainsäädännön yhdenmukaisen ja vastuullisen täytäntöönpanon yhteisössä. Asianmukaisesti koulutetut virkamiehet ovat ehdoton edellytys lainsäädännön tehokkaalle täytäntöönpanolle ja ympäristörikosten tosiasialliselle torjumiselle. Jäsenvaltioiden velvoitteiden tarkentamista koskeva ehdotus on tämän vuoksi selvästi asiaankuuluva.

Haluan esittää seuraavan huomautuksen Yhdistynyttä kuningaskuntaa edustavalle jäsenelle, joka kenties ponnistelee väärinkäsityksen perusteella. Me emme luo uutta yhteisön lainsäädäntöä määrätäksemme seuraamuksia. Se on osoittautunut mahdottomaksi. Sen sijaan me vaadimme jokaista jäsenvaltiota täytäntöönpanemaan tarvittavaa lainsäädäntöä omissa oikeusjärjestelmissään sen varmistamiseksi, että samanlaisiin rikoksiin sovelletaan yhdenmukaisia rangaistuksia koko Euroopan alueella.

− Mietintö: Hall (A6-0077/2008)

  Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Tänään, 21. toukokuuta, lyödään jälleen naula euroskeptikkojen arkkuun, sillä olemme yhdessä neuvoston kanssa hyväksyneet yhteisen päätöksen, joka auttaa osaltaan siirtämään televiestintätaajuuksia koskevat käyttöoikeudet 27 jäsenvaltiolta Euroopan unionille. Tämä osoittaa Euroopan unionin painoarvon. Jos jäsenvaltiot eivät itse kykene hallinnoimaan jotain menestyksekkäästi, ne uskovat tehtävän unionille Euroopan kansalaisten edun vuoksi. Nyt on kyse lainsäädännöllisten esteiden poistamisesta satelliittivälitteisen matkaviestintäpalvelujen hätäviestintään, puolen miljardin ihmisen henkien, terveyden ja omaisuuden pelastamiseen käytön kehittämiselle tulevaisuudessa. Laivoissa ja lentokoneissa käytetään jo tätä järjestelmää, joka nykyteknologian ansioista mahdollistaa myös kaksisuuntaisen multimedian, televisiolähetysten haun satelliittien avulla sekä laajakaistaiset Internet-yhteydet. Tästä päätöksestä ei kuitenkaan pidä tulla normi televiestintäalalle. Yksinoikeudet muihin taajuuksiin ovat edelleen kansallisten sääntelijöiden hallinnassa. Toivon jossain määrin euroskeptisten valtioiden, kuten Tšekin tasavallan ja Yhdistyneen kuningaskunnan, tiedotusvälineiden kiinnittävän riittävästi huomiota tähän asiaan, joka on kansalaisille hyvä uutinen.

  Syed Kamall (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, olen iloinen voidessani kannattaa tätä mietintöä, sillä se vaikuta pakottamiselta vaan pikemminkin yhteistyöltä. Itse asiassa työskentelin aiemmin tällä alalla. Toimin yritysten neuvonantajana satelliittivälitteisten matkaviestintäpalvelujen alalla.

Yksi asia, jonka yritykset joutuivat myöntämään, oli se, että ne ymmärsivät markkinat väärin. Viitisen operaattoria käynnisti yleiset satelliittivälitteiset palvelut 1990-luvun lopulla. Parhaista arvioistaan huolimatta ne ymmärsivät markkinat täysin väärin, sillä ne luulivat kansainväliset liikematkailijat markkinoikseen, mutta näillä markkinoilla teknologian korvasivat matkapuhelintekniikan uudet kehitykset.

Olen iloinen, että meillä on näille yrityksille uusi mahdollisuus yrittää luoda yleiset satelliittivälitteisten matkaviestintäpalvelujen markkinat, joiden uskon olevan suureksi hyödyksi erityisesti sellaisten kehitysmaiden asukkaille, joihin maanpäälliset verkostot eivät yllä. Olen siis tyytyväinen mietintöön ja äänestin sen puolesta.

− Mietintö: Florenz (A6-0136/2008)

  Miroslav Ouzký (PPE-DE). – (CS) Haluan selittää miksi äänestin kuten äänestin Karl-Heinz Florenzin mietinnön osalta. Äänestin lopullisessa äänestyksessä mietintöä vastaan ja haluan korostaa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puheenjohtajana, että syy tähän ei ollut se, etten ymmärtäisi asian vakavuutta tai että pyrkisin sivuuttamaan tai kiistämään esittelijän tekemää työtä millään tavoin. En ole samaa mieltä useasta toteamuksesta ja virkkeestä, jotka katson sekä poliittisesti epäkorrekteiksi että myös – joissakin tapauksissa – epätosiksi. Katson myös asiakirjojen tarkastusyksikön täysin perustelemattoman päätöksen, jonka mukaan ehdotusta ei voi ottaa käsiteltäväksi, täysin tuomittavaksi, pöyristyttäväksi ja jokseenkin vääräksi. Kiitos ymmärryksestänne.

  Jan Březina (PPE-DE). – (CS) Minäkään en äänestänyt kollegani Karl-Heinz Florenzin mietinnön puolesta. Kaiken, mikä leimataan tieteelliseksi tosiasiaksi ja esitellään sellaisena, on selitettävä molempien tutkijaryhmien ilmaisemat tieteelliset mielipiteet, niiden jotka ovat samaa mieltä ja niiden, jotka ovat eri mieltä. Mietinnössä lausunnot esitetään selkeänä tieteellisenä yhteisymmärryksenä. Tämä ei kuitenkaan ole totta. Myös vastustajien leiri on merkittävä. Keskustelussa korostettiin usein alustavaa varovaisuutta. Eikä sitä voisi käyttää myös ilmastonmuutospolitiikkaa koskeviin tiukkoihin ja yksipuolisiin päätelmiin luottamiseen? Geologina voin vakuuttaa teille, että maapallon on menneisyydessä lämmennyt monta kertaa paljon enemmänkin kuin nuo demonisoidut kaksi astetta, eikä mitään traagista ole tapahtunut. Itse asiassa ihminen on aina elänyt jatkuvassa ilmastonmuutoksessa.

  Zita Pleštinská (PPE-DE). – (SK) Äänestin esittelijä Karl-Heinz Florenzin väliaikaisen mietinnön puolesta. Mietinnössä ilmastonmuutosta koskevalla tieteellisellä tiedolla on suuri merkitys. Samalla olen pahoillani siitä, ettei joitakin kollegani Jan Březinan ja 40 muun jäsenen esittämiä tarkistuksia, erityisesti tarkistusta 15, hyväksytty mietintöön. Tarkistukset olisivat tehostaneet tekstiä. Myös tutkijat tarkistavat jatkuvasti teesejään, mikä tarkoittaa, että meidänkin on oltava avoimia uusille ajatuksille.

Osa ihmisen toiminnan aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta paljastuu suurelta osin tiettyjen alueiden kuivumisena. Tämän vuoksi sadeveden säilyttäminen alueella ja vain luonnollisen vesiylijäämän poistaminen on ennakkoedellytys ympäristöturvallisuudelle ja yleiselle vakaudelle ja viimeisenä muttei vähäisimpänä talouskasvun säilyttämiselle. Uskon uudesta vesiparadigmasta tulevan uusi hyödyllinen ajatus seuraavina vuosikymmeninä. Uskon siitä tulevan ihmiskunnan manifesti sivilisaation tulevaisuudelle.

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, olemme tänään hyväksyneet poikkeuksellisen merkittävän mietinnön ilmastonmuutoksen torjunnasta. Viimeksi mainitun ja energiaan liittyvien ongelmien välillä on tiiviit yhteydet. Kuivuudet, tulvat, aavikoituminen ja jäätiköiden sulaminen ovat yhä yleisempiä. Kaikille on tähän mennessä varmasti selvää, että ilmasto muuttuu. Lämpötilojen nousun myötä ilmenee sosiaalisia, ympäristöä koskevia ja rahoitukseen liittyviä ongelmia.

Jos todella haluamme suojella planeettaamme, omaa maapalloamme, meidän kaikkien, koko maailman kaikkien valtioiden ja kaikkien yhteiskuntien on hidastettava hiilidioksidipäästöjen ja muiden kasvihuonekaasupäästöjen tason nousua tai pysäytettävä se. On edistettävä ympäristöystävällisiä investointeja sekä puhdasta energiaa ja energiaa säästäviä laitteita. Ennen kaikkea ensisijaista on ihmisten suostutteleminen säästämään energiaa sekä heidän tietojensa ja tietoisuutensa lisääminen. Se voi hyvinkin osoittautua nopeimmaksi tavaksi saada aikaan tuloksia.

Meidän on löydettävä kompromissiratkaisu kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseksi unionissa. Uusia jäsenvaltioita on kohdeltava eri tavoin kuin kehittyneempiä jäsenvaltioita. Näin ensiksi mainituilla olisi mahdollisuus saavuttaa muut ja torjua eroja talouskehityksen tasoissa.

  Kurt Joachim Lauk (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, aluksi haluan kommentoida Karl-Heinz Florenzin mietintöä, jossa mielestäni esitetään erinomainen yhteenveto nykyisestä tieteellisestä yhteisymmärryksestä. Äänestin kuitenkin mietintöä vastaan. Ilmasto on merkittävä asia, ja olen samaa mieltä siitä, että meidän on toimittava. Tieteellinen yksimielisyys on kuitenkin vain tilapäinen yksimielisyys, aivan kuten jokainen tieteellinen yksimielisyys viimeisten sadan vuoden aikana on ollut luonteeltaan lyhytkestoista. Siitä edistytään joka tapauksessa.

Nyt tarkasteltavana oleva mietintö ei tarjoa meille riittävästi vaihtoehtoja. Lisäksi siinä esitetyt erityiset toimenpiteet ovat yksipuolisia. Meidän on varmistettava, ettei Eurooppa menetä mitään taloudellisia kykyjään. Eurooppa ei voi yksinään pelastaa maailmaa. Muidenkin valtioiden on viipymättä osallistuttava tämän maailmanlaajuisen ongelman käsittelyyn. Se on ainoa tapa täytäntöönpanna tieteellistä yksimielisyyttä. Me emme voi kantaa tätä taakka yksin.

Tätä taustaa vasten mietinnöstä puuttuu mielestäni luettelo ilmastonmuutoksen lieventämiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Emme todennäköisesti pysty pysäyttämään sitä kokonaisuudessaan. Tämän vuoksi katson, ettei pysyvästi teollisia rakenteitamme muuttavia toimenpiteitä voida hyväksyä vain väliaikaisen tieteellisen yksimielisyyden perusteella.

  Roger Helmer (NI). - (EN) Arvoisa puhemies, äänestin Karl-Heinz Florenzin mietintöä vastaan. Yksi ilmastopelkojen suurimpia myyttejä on, että olisi olemassa tieteellinen yksimielisyys ja että kaikki tutkijat olisivat samaa mieltä. Ilmastonmuutosta käsittelevän väliaikaisen valiokunnan jäsenenä tiedän, miksi Karl-Heinz Florenzin mietinnöstä tuli sellainen kuin tuli: siellä kuunneltiin vain toista keskustelupuolta ja pääteltiin tämän vuoksi, että on olemassa yksimielisyys.

Aiemmin keskustelussa tänään jäsen Graham Booth muistutti meitä Oregonin julistuksesta, jonka 30 000 alan tutkijaa ovat allekirjoittaneet, kyseenalaistaen koko ilmastonmuutospelon perustan. Yksimielisyyttä ei ole: voimakas ja yhä kasvava joukko tutkijoita on toista mieltä. Samalla me suuntaamme kohti valtavia taloudellisia haittoja edustamillemme kansalaisille turhassa ja tuhoon tuomitussa pyrkimyksessämme vaikuttaa spekulatiiviseen ongelmaan, jota ei monien mielestä ole edes olemassa.

Taloudelliset haitat tuhoavat meidät, erityisesti Euroopan, koska Kiinan ja Intian kaltaisilla valtioilla on aivan liian paljon tervettä järkeä olla ryhtymättä tähän.

− Mietintö: Oomen-Ruijten (A6-0168/2008)

  Dimitar Stoyanov (NI). - (BG) Ataka-puolueen valtuuskunnan jäsenet äänestivät Turkin niin kutsuttua edistymiskertomusta vastaan, sillä emme ymmärrä mistä edistymisestä on kyse.

Turkissa on vallassa islamilainen puolue, valtionpäämies on islamilainen presidentti. Valtio on valovuosien päässä ihmisoikeuksien kunnioittamisesta, se harjoittaa kokonaiseen kansakuntaan kohdistuvaa sortoa ja lietsoo sotaa kokonaista kansakuntaa vastaan tarkoituksenaan tuhota se, ja kansakunta on kurdit. Valtio on raskaasti aseistettu ja siellä toimii salainen sotilasjuntta. Turkin poliisi toimii aivan kuten kenraalit käskevät. Valtio miehittää EU:n jäsenvaltiota tämänkin keskustelun aikana.

Tällaista valtiota ei voida hyväksyä mihinkään neuvotteluihin ennen kuin nämä vakavat ongelmat on todella poistettu.

  Frank Vanhecke (NI). – (NL) Minusta Ria Oomen-Ruijtenin mietintö on jälleen yksi menetetty mahdollisuus päästä asiaan Turkin mahdollisen Euroopan unioniin liittymisen osalta. Mietinnössä keskitytään mielestäni lukuisiin sivuseikkoihin, vaikka pääasia kaikessa tässä on tietysti edelleen, ettei Turkki ole millään tavoin eurooppalainen valtio, siitä ei koskaan tule millään tavoin eurooppalaista valtiota, eikä näin voi tulla kysymykseen, että ei-eurooppalainen valtio liittyisi Euroopan unioniin. Piste!

Minun on kuitenkin todettava, että olin yllättynyt kuullessani keskustelussa muun muassa sosialistikollegani Hannes Swobodan toteavan, että puolueiden kieltäminen Turkissa on täysin tuomittavaa. Muistutan, että vuonna 2004 kotimaassani maan suurin puolue, Vlaams Blok, joka sai 24 prosenttia äänistä, yksinkertaisesti kiellettiin ja se oli lakkautettava. En muista kuulleeni tuolloin mitään sosialistien vastalauseita. Päinvastoin, heidän solidaarisuutensa kohdistuu islamilaisiin fundamentalisteihin, mikä pannaan asianmukaisesti merkille.

  Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Arvoisa puhemies, olen jo vuosia sanonut, että unionin ja Turkin välinen etuoikeutettu kumppanuus olisi ollut paljon hyödyllisempi kuin lupaus Turkin liittymisestä Euroopan unioniin. Valitettavasti Turkin edistymiskertomus vahvistaa, että vaikka liittymisneuvottelut on aloitettu, Kööpenhaminan kriteerit eivät ole vielä täyttyneet. Tämä ei koske vain yhtä alaa. Se koskee uskonnonvapautta, vähemmistöjen oikeuksia, yhtäläisiä mahdollisuuksia (erityisesti naisille), korruptiota, kurdikysymystä ja Kyproksen kysymystä sekä tietysti armeijan hallituksen politiikan ylittävää valtaa. Olen esittelijän tavoin iloinen Turkin hallituksen pyrkimyksistä huolehtia edistymisestä, mutta valitettavasti edistys ei ole näkyvää: Turkissa kielletään poliittinen puolue, uutta 301 artiklaa käytetään kirjailijoiden ja älyköiden syyttämiseksi turkkilaisuuden loukkaamisesta. Myös poliittisesti tai uskonnollisesti motivoitunut vihamielisyys ja väkivalta lisääntyvät. Hrant Dinkin murhaa ei ole vielä selvitetty, kuten ei muitakaan murhia. Tämän todettuani myönnän, että mietintö on tasapainoinen ja rehellinen.

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, hyväksyimme merkittävän mietinnön. Meidän on annettava asianmukaista tunnustusta ja tukea Turkissa liittymisneuvottelujen mukaan täytäntöönpannuille muutoksille. Erityisen geopoliittisen asemansa vuoksi Turkki on unionin strateginen kumppani neuvotteluissa Mustanmeren alueen, Keski-Aasian ja Lähi-idän valtioiden kanssa. Turkki on hyvin merkittävässä asemassa Euroopan energiavarmuuden takaamisessa, sillä Kaspianmeren ja Mustanmeren alueilta Eurooppaan kuljetettavat energiavarat kulkevat Turkin alueen läpi. Lisäksi Turkin taloudellinen potentiaali on valtava. Sen talous on dynaaminen, sillä on valtavat sisämarkkinat ja suuri osa yhteiskunnan väestöstä on työikäistä. Luotan siihen, että kaikki tämä tulevaisuudessa edistää osaltaan myös Euroopan talouden kehittymistä.

Yksi Turkin liittymiseen liittyvä näkökohta on syytä mainita. Islamilaisena valtiona, joka on myös Euroopan unionin jäsen, sillä olisi merkittävä asema lännen ja islamilaisen maailman välisten suhteiden kehittämisessä.

  Bernd Posselt (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, äänestin Ria Oomen-Ruijtenin mietinnön puolesta, vaikka siihen sisältyykin useita kompromissilauseita. Tein sen, koska ensinnäkin siihen sisältyy ratkaiseva lause, nimittäin että liittymisneuvottelujen aloittaminen käynnisti jatkuvan prosessin, jonka tuloksia ei voi taata etukäteen. Se oli ainoa syy, jonka vuoksi äänestin mietinnön puolesta. Haluan tehdä täysin selväksi, että puolueeni kristillissosialistinen liitto on aina ollut ja on edelleen turkkilaismielinen. Kampanjoimme ja teimme paljon työtä tulliliiton eteen, joka hyväksyttiin parlamentissa vain yhden äänen enemmistöllä. Voidaan väittää, että tuolloin oli kyse minun äänestäni. Olemme tukeneet Turkkia Natossa ja monissa muissa asioissa.

Haluan myös tehdä täysin selväksi, ettei Turkki ole eurooppalainen valtio, ja olen Zuzana Roithován kanssa samaa mieltä siitä, että etuoikeutettu kumppanuus, räätälöity erikoisasema, on oikea ratkaisu. Tähän ratkaisuun lopulta päädytään. Meidän on lopetettava turha rimpuilu kohti oletettua liittymistä. Liittyminen ei toteudu, joten olisi rehellisempää ja molemmille osapuolille parempi ratkaisu, jos voisimme mahdollisimman pian yhdessä sopia toisesta tiestä, tiestä kohti tasavertaista kumppanuutta ilman yhteisiä toimielimiä mutta yhteisin intressein käytännöllisen ja yhdessä hyväksytyn yhteistyöohjelman pohjalta.

  Albert Deß (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, vaikka Ria Oomen-Ruijtenin mietintöön sisältyykin paljon kritiikkiä Turkkia kohtaan, äänestin sitä vastaan, koska mielestäni liittymisneuvotteluissa ei voida tähdätä Turkin täysjäsenyyteen. Berndt Posselt jo puhuikin tästä. Minusta meidän on mahdollisimman pian tarjottava Turkille tätä etuoikeutettua kumppanuutta. Turkki ei ole osa Eurooppaa eikä se toimi siltana islamilaisiin valtioihin.

Sudanissa kristittyjen vainoaminen on jatkunut jo vuosia Darfurissa. Turkilla on ollut vuosien ajan mahdollisuus toimia näiden kristittyihin kohdistuvien rikosten lopettamiseksi Sudanissa. En ole kuitenkaan vielä havainnut mitään tämän suuntaista. Tämän vuoksi äänestin mietintöä vastaan, sillä Turkki ei kuulu Euroopan unionin täysjäseneksi.

  Marusya Ivanova Lyubcheva (PSE). - (BG) Arvoisa puhemies, kannatin Turkin edistymistä käsittelevää mietintöä, vaikka valtion matkaan kohti Euroopan unionia liittyy vielä tiettyjä vaaroja.

Minua kannusti se, että mietintöön sisältyy tekstiä, joka koskee ihmisoikeuksia, naisten oikeuksia kahdella merkittävällä alalla: lisääntymisterveyden ja yhtäläisten mahdollisuuksien aloilla, erityisesti koulutukseen pääsyn osalta.

Toinen seikka, jonka haluan tuoda esiin, liittyy mietinnössä vaadittuihin takeisiin naapuruuspolitiikan yhteydessä. Naapurimaiden osalta vielä ratkaisematta olevat asiat on ratkaistava, ja yksi tällainen koskee Traakian bulgarialaisia pakolaisia. Tämä liittyy perustavaa laatua oleviin ihmisoikeuksiin. Se ylittää omaisuutta ja taloutta koskevat näkökohdat. Juuttumatta menneisyyteen me haluamme selkeitä toimia tulevaisuudessa sekä valtioidemme välillä allekirjoitetun sopimuksen noudattamista. Tämän vuoksi kannatin mietintöä.

Kirjalliset äänestysselitykset

− Euroopan parlamentin istuntokalenteri 2009

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. − (EN) Kannatin kaikkia niitä istuntokalenteriin esitettyjä tarkistuksia, joilla vähennettiin Strasbourgissa käyttämäämme aikaa ja pidennettiin Brysselissä käyttämäämme aikaa. Nykytilanne on omituinen, kun vaellamme edestakaisin Brysselin ja Strasbourgin väliä, mihin kuluu paljon aikaa ja rahaa. Meidän on kokoonnuttava yhdessä paikassa.

En kuitenkaan hyväksy Struan Stevensonin tämänhetkistä liikennealan lakkoa koskevaa valitusta. Me tunnustamme lakko-oikeuden ja tuemme sitä. Strasbourgin vastustuksemme ei perustu millään tavoin työntekijöiden oikeuksien harjoittamiseen Ranskassa, vaan nykyisiin toimielinjärjestelyihin liittyvään tuhlaukseen.

Äänestin ortodoksista pääsiäismaanantaita koskevaa poikkeusta vastaan, koska emme sopineet vapaasta 14. heinäkuuta. Maalliset juhlapäivät ansaitsevat saman kohtelun kuin uskonnolliset juhlat.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Haluamme, että kaikki Euroopan parlamentin istunnot pidetään Brysselissä, ja toivomme Brysselin ja Strasbourgin välisen matkustussirkuksen päättyvän mahdollisimman pian.

Äänestimme tämän vuoksi niiden ehdotusten puolesta, joiden mukaan maanantai-istuntoja ja tiistai iltapäivien istuntoja ei jatketa, toivoen Strasbourgin istuntojen loppuvan kokonaan.

Euroopan parlamentilla on oltava yksi istuntopaikka ja yksi työpaikka. On valitettavaa, että on jäsenvaltioita, joiden poliittiset johtajat katsovat olevansa Eurooppa-aatteen vankkoja kannattajia, mutta eivät silti anna milliäkään periksi, kun on kyse heidän kansallisista eduistaan.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Kannatan yleisesti ehdotusta istuntokalenteriksi 2009. En kuitenkaan usko, että Strasbourgissa vietettävän ajan pidentämistä koskevat tarkistukset edistäisivät parlamentin tehokasta toimintaa. Tehokkuus ja järki edellyttävät, että parlamentilla on vain yksi istuntopaikka Brysselissä. Äänestin näkemysteni mukaan.

− Mietintö: Papadimoulis (A6-0102/2008)

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Katsomme myönteiseksi elohopeakaivosten sulkemisesta yhteisössä seuraavien ympäristöongelmien ja sosiaalisten ongelmien tunnustamisen. Katsomme myönteiseksi myös sen, että todetaan jatkuvan tuen olevan tarpeen hankkeille ja muille aloitteille käytettävissä olevien rahoitusvälineiden turvin, jotta kyseiset alueet voivat löytää kestäviä paikallista ympäristöä, työllisyyttä ja taloudellista toimintaa koskevia ratkaisuja.

On myös sovittu, että luvanhakijan on toteutettava tarvittavat toimenpiteet rahoitustakeiden tai vastaavan mekanismin avulla sen takaamiseksi, että luvasta seuraavat velvoitteet (myös ylläpitotoimet sulkemisen jälkeen) täyttyvät ja sulkemisoperaatiot suoritetaan.

Hyväksyimme myös, että teollisuudenaloilta, joilla elohopeaa saadaan maakaasun puhdistamisesta tai muiden metallien kuin rautametallin louhinnasta, on toimitettava olennaiset tiedot komissiolle ja kyseisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille. Komissio asettaa kyseiset tiedot julkisesti saataville.

Meistä on myös oikein kannustaa teknisen tuen antamista kehitysmaille ja siirtymätalouden maille erityisesti tukemalla siirtymistä kohti elohopeatonta tekniikkaa sekä lopettamalla elohopean ja elohopeayhdisteiden käyttö ja päästöt vaiheittain.

  Françoise Grossetête (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin mietinnön puolesta. Sillä pyritään siirtämään elohopean vientikielto 15. maaliskuuta 2011, kolme kuukautta aiempaan ajankohtaan kuin mitä neuvosto ehdotti. Elohopeaa voidaan tuottaa kierrättämällä jätteitä (esimerkiksi loisteputkilamput ja paristot), maakaasun puhdistuksen sivutuotteena tai muiden metallien kuin rautametallien teollisen työstämisen sivutuotteena.

Olen iloinen siitä, että metallisen elohopean lisäksi kielto koskee myös elohopeaa sisältäviä tuotteita, joita ei voida myydä tai levittää Euroopan unionissa, sinooperimalmia ja elohopeayhdisteitä.

On yhtä tärkeää, että kielto ei koske tutkimuksessa ja kehittämisessä, lääkkeissä tai analyyttisissa prosesseissa käytettyjä yhdisteitä, kuten mietinnössä todetaan.

Varastoinnin on oltava turvallista niin neuvoston kuin mietinnössäkin esitettyjen suositusten mukaan. Väliaikaisesti yli vuoden ajan varastoitava elohopeajäte on säilytettävä syvällä maanalaisissa kalliokerrostumissa tai maanpäällisissä laitoksissa siten, että ehkäistään kaikki ihmisen terveyteen tai ympäristöön liittyvät riskit ennen sen käsittelyä.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Tuen yleisesti Dimitrios Papadimoulisin mietintöä metallisen elohopean viennin kieltämisestä ja turvallisesta varastoinnista. Vientikiellon voimaantulon aikaistaminen vuoteen 2010 mahdollistaa laajemman yhdenmukaisuuden EU:n yleisen elohopeastrategian kanssa. Kannatan myös kiellon kattamien elohopeatyyppien luettelon laajentamista. Lisäksi katson, että ennen kiellon voimaantuloa tarvitaan lisätutkimuksia elohopean turvallisista hävittämiskeinoista. Äänestin mietinnön puolesta.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Eikö tekopyhyydellä ole mitään rajaa? Euroopan komissio ehdottaa aivan perustellusti elohopean käytön kieltämistä ja asianmukaisten infrastruktuurien luomista sen varastoimiseksi, koska se on hyvin myrkyllistä ja vaaraksi kansanterveydelle. Komissio mainostaa kuitenkin sinnikkäästi loistelamppuja energian säästämiseksi tietäen, että jokainen niistä sisältää vähintään viisi milligrammaa elohopeaa, mikä on erityisen vaarallinen määrä, kun otetaan huomioon lamppujen lukumäärä jokaisessa kodissa ja työpaikassa.

Liikevoitot ovat kaikki kaikessa. Monopolien investointeja ja voittoja on suojattava, vaikka se tapahtuisi todistettavasti kansanterveyden kustannuksella. EU kieltää elohopean käytön, mutta sallii yritysten antaa ilmaiseksi elohopeaa sisältäviä lamppuja myynninedistämiseksi.

Vastuu kansanterveydestä siirretään yrityksille. Niiden on huolehdittava jätteiden keruusta, vaikka jätteiden tiedetäänkin päätyvän kaatopaikoille ja roskiin. Koko yhteiskunta, ei pelkästään lamppujen käyttäjät, altistuu huomattavalle saastumisriskille. Tämän vuoksi ne tietysti yleensä voidaan viedä kaatopaikoille. Myyntiä haittaavien protestien ehkäisemiseksi ei tehdä vähääkään sen eteen, että kansalaisille tiedotettaisiin riskeistä, joita liittyy lamppujen sisällön vuotamiseen ympäristöön.

  Bernard Wojciechowski (IND/DEM), kirjallinen. – (PL) Elohopea on yksi voimakkaimmista ympäristömyrkyistä. Tavallisissa olosuhteissa tämä metalli on neste, jolla on korkea höyryn kokoonpuristuvuus. Se ei hajoa biologisesti, vaan säilyy ympäristössä hyvin pitkän aikaa. Elohopea kerääntyy ravintoketjuihin, josta se voi siirtyä ihmisen kehoon merkittävinä pitoisuuksina.

Teollinen kehitys johti elohopean käyttöön, koska se on metalli, jolla on erityisiä ominaisuuksia ja sen hankkiminen on halpaa. Vaikuttaa vaikealta lopettaa elohopean käyttö vähäenergisten lamppujen tuotannossa. On kuitenkin kehitettävä tehokkaita keräysjärjestelmiä tällaiselle jätteelle sekä turvallista teknologiaa sen kierrättämiselle, jotta ehkäistään luonnonympäristön lisäpilaantuminen.

Yksi vakavimmista elohopeayhdisteiden aiheuttamista myrkytystapauksista tapahtui Japanissa vuosina 1953–1960. Minamatan lahden asukkaat sairastuivat joukoittain, heillä oli hermovaurio-oireita, jotka johtivat usein kuolemaan.

Euroopan unionin on tehtävä kaikki voitavansa elohopean turvallisen varastoinnin varmistamiseksi. Metallisen elohopean vienti on kiellettävä.

− Mietintö: Nassauer (A6-0154/2008)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin arvostetun saksalaisen kollegani Hartmut Nassauerin yhteispäätösmenettelyn ensimmäisessä käsittelyssä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin laaditun mietinnön puolesta. Tuen kantaa tämän mekanismin saattamisesta yhteisön lainsäädännön tiukan oikeuskäytännön piiriin rajoittamalla direktiivin vaikutukset ainoastaan ympäristöasioita koskevan yhteisön lainsäädännön rikkomisiin. Näin annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus määrittää tällaisen lainsäädännön rikkomisesta seuraavat rangaistukset. Tämä viisas kanta on Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätöksen mukainen, sillä se on todennut, että rikosoikeudellisten seuraamusten sisällyttämisen yhteisön lainsäädäntöön on oltava ”asianmukaisesti perusteltua”, toisin sanoen sen on koskettava yhteistä liikennepolitiikkaa ja ympäristöpolitiikkaa. On korostettava, että direktiivillä pyritään velvoittamaan jäsenvaltiot langettamaan omassa lainsäädännössään rikosoikeudellisia seuraamuksia ympäristönsuojelua koskevan yhteisön lainsäädännön vakavissa rikkomisissa, mutta ei velvoiteta soveltamaan näitä rangaistuksia yksittäisissä tapauksissa.

  Hanne Dahl (IND/DEM), kirjallinen. − (EN) Ympäristörikosten rajat ylittävän luonteen vuoksi katsomme, että kansainvälisellä tasolla asetetut ympäristörikoksia koskevat vähimmäisnormit ja seuraamukset olisivat hyödyllinen väline kattavan ja tehokkaan ympäristönsuojelustrategian ylläpitämisessä. Emme kuitenkaan katso, että EU:lla on tai pitäisi olla toimivaltaa määrätä rikosoikeudellisista toimenpiteistä ensimmäisen pilarin asioissa. Tämän vuoksi äänestin tänään mietintöä vastaan.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Tärkeintä on, että esittelijä on tunnustanut, että yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C-440/05 23. lokakuuta 2007 antaman päätöksen mukaan rikosoikeus ja rikosoikeudellisia menettelyjä koskevat säännöt eivät kuulu yhteisön toimivaltaan eikä sovellettavien rikosoikeudellisten seuraamusten lajia ja tasoa voida määrittää. Tämän vuoksi Euroopan komission direktiiviehdotukseen, jota ei voitu hyväksyä, on tehty tarkistuksia.

On myös tärkeää, että komissio ja neuvosto ovat hyväksyneet ehdotetut tarkistukset. Tästä huolimatta ne kuitenkin edelleen vaativat, että yhteisön lainsäätäjä voisi edellyttää jäsenvaltiota säätämään tällaisista seuraamuksista sen varmistamiseksi, että niiden ympäristönsuojelun alalla antamat lait ovat täysivaikutteisia.

Koska jäsenvaltioiden asemaa koko prosessissa ei ole riittävästi selvennetty, päätimme äänestää lopullisessa äänestyksessä tyhjää.

  Neena Gill (PSE), kirjallinen. − (EN) Äänestin mietinnön puolesta, sillä se mahdollistaa rikosoikeudelliset seuraamukset vakavista ympäristörikoksista. Jäsenvaltioiden on omaksuttava voimakas asenne ympäristösuojeluun ja varmistettava tämän direktiivin tiukkaa soveltaminen.

Äänestin erityisesti sen liitteen direktiiviin lisäämisen puolesta, jossa selvennetään, mihin lainsäädäntöön sovelletaan rikosoikeudellisia seuraamuksia. Liite on hyvin tärkeä suuremman oikeusvarmuuden antamiseksi sille, mitä yhteisön lainsäädäntöä tämä koskee. Sen on sekä katettava nykyinen lainsäädäntö, johon direktiivin mukaan sovelletaan rikosoikeudellisia seuraamuksia, että mahdollistettava tulevan lainsäädännön kattaminen.

Lisäksi liitteellä varmistetaan se, että direktiivin soveltamisala rajataan yksinomaan yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanoon eikä sillä ole vaikutusta puhtaasti kansalliseen lainsäädäntöön.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Nyt on meneillään yhteisen rikoslainsäädännön hyväksyminen EU:ssa. Näin riistetään jäsenvaltioilta niiden suvereeni yksinoikeus määrittää itsenäisesti se, minkälaisen käyttäytymisen ne katsovat rikokseksi sekä mahdollisuus määrittää rikosoikeudellisten seuraamusten laji ja rajat.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen vaikuttava valtapeli sen 13. syyskuuta 2005 ”ympäristönsuojeluasiassa” antamassa tuomiossa antoi sille oikeuden puuttua jäsenvaltioiden rikoslainsäädäntöön ympäristölainsäädäntöä koskevissa rikkomuksissa.

Nyt täysin uudessa tilanteessa ajatuksena on luoda yhdenmukaistettu luettelo rikkomuksista, joista seuraa rikosoikeudellisia seuraamuksia kaikissa jäsenvaltioissa, sekä yhdenmukaistaa ympäristörikoksista seuraavat rikonoikeudelliset seuraamukset.

Tuomioistuin on kaapannut vallan ja antanut sen komissiolle halveksien jäsenvaltioita, kansallisia perustuslakeja, parlamentteja ja lainsäädännön järkevää soveltamista.

Me itsemääräämisoikeuden kannattajat, jotka puolustamme valtioiden vapautta ja oikeutta tehdä itsenäisiä päätöksiä, tuomitsemme nämä menettelyt.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Äänestin ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin laaditun Hartmut Nassauerin mietinnön puolesta. Vaikka keskeinen rikoslainsäädäntö kuuluu ja sen pitääkin kuulua jäsenvaltioiden toimivaltaan, on aivan yhtä selvää, että ympäristönsuojelu on asia, jota voidaan parhaiden koordinoida EU:n tasolla. Olen tyytyväinen siihen, että kompromissipaketti sallii EU:lle johtoaseman ympäristösuojelussa kunnioittaen samalla kansallisten oikeusjärjestelmien koskemattomuutta.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Direktiiviehdotuksella mahdollistetaan yhdenmukaisen EU:n rikoslainsäädännön määrääminen jäsenvaltioille. Siinä hyödynnetään ympäristönsuojelua ja työntekijöiden huolia ympäristöongelmista EU:n yhteisen rikoslainsäädännön hyväksymisen edistämiseen. Siinä jopa kumotaan jäsenvaltioiden yksimielisyyttä koskeva sääntö, jota rikosasioihin on tähän asti sovellettu. Näin tehdään tietä yhteisön säännöstölle, jolla annetaan EU:lle oikeus ja valta toimeenpanna rikosoikeudellisia seuraamuksia aina kun se katsotaan tarpeelliseksi. Viime kädessä tiettyjä Euroopan perustuslakisopimuksen määräyksiä otetaan uudelleen käyttöön. Tästä eteenpäin niitä sovelletaan uuden nimen, ”Lissabonin sopimuksen” nojalla ennen kuin sitä on edes ratifioitu tai se on tullut voimaan. Tämä on vaarallista kehitystä Euroopan kansalaisten kustannuksella.

Se, että EU:lle annetaan valta hyväksyä yhtenäistä rikoslainsäädäntöä ilman jäsenvaltioiden yksimielistä suostumusta merkitsee käytännössä sitä, että romutetaan yksi kansakuntien perustavaa laatua olevista suvereeneista oikeuksista: oikeus päättää, mitkä teot katsotaan rikoksiksi, sekä määrätä rangaistusten typistä ja tasosta. Yhteisön oikeuden ensisijaisuus vahvistetaan näin yli kansallisen lainsäädännön ja jopa kansallisten perustuslaillisten säännösten. Tarkoituksena on soveltaa suoraan Euroopan kansalaisiin oikeudellisesti vahvistetun eurooppalaisen pääomamonopolin tahtoa. Samalla heikennetään merkittävästi kansalaisten henkilökohtaisia oikeuksia ja demokraattisia vapauksia.

  Zdzisław Zbigniew Podkański (UEN), kirjallinen. (PL) Ympäristöstä huolehtiminen on meidän kaikkien velvollisuus. Maailmassa ei kuitenkaan noudateta tätä velvollisuutta kovin hyvin. Sen merkitystä ei tunnusteta ja sen tarkasteleminen siirretään myöhemmäksi.

Eurooppa-neuvosto teki vuonna 1998 päätöksen ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin. Uuden direktiivin hyväksyminen merkitsee rikosoikeudellisiin seuraamuksiin kaikissa valtioissa johtavien rikosten selkeää määrittämistä. Minusta on myös tärkeää korostaa tuotteiden valmistajien, viejien, tuojien ja kuljettajien ja näiden tarjoamien palvelujen vastuuta sen varmistamiseksi, ettei porsaanreikiä tai mahdollisuuksia paeta vastuuta jää jäljelle.

Tarvitaan kuitenkin resursseja esimerkiksi tarvittavien varusteiden hankkimiseen ja henkilöstön kouluttamiseen, jotta uusia periaatteita voidaan täytäntöönpanna asianmukaisesti ja ympäristörikoksia vähentää. Katson, että tähän tarkoitukseen olisi varattava resursseja Euroopan unionin talousarviosta, ainakin uusille jäsenvaltioille. Niillä on eniten tehtävää lyhyessä ajassa.

Asetetut tavoitteet ovat saavutettavissa vain, jos kaikki jäsenvaltiot toimivat solidaarisesti. Ilman solidaarisuutta alueelliset erot vain korostuvat.

  Bogusław Sonik (PPE-DE), kirjallinen. – (PL) Äänestin ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin (KOM(2007)0051) laaditun mietinnön puolesta, koska uusien oikeudellisten säännösten käyttöönotto ja yhteisen luettelon laatiminen ympäristörikoksista koko yhteisöä varten takaa yhteisön lainsäädännön entistä tehokkaamman täytäntöönpanon.

Samat säännökset ovat jo voimassa kaikissa unionin jäsenvaltioissa, mutta niiden täytäntöönpano vaihtelee huomattavasti. Tämä rohkaisee epämieluiseen käytökseen, jossa vastuuttomat yrittäjät siirtävät taloudellisen toimintansa valtioihin, joissa ympäristörikoksista määrättävät rikosoikeudelliset seuraamukset ovat lievempiä. Tämä vaikuttaa erityisesti Euroopan unionin uusiin jäsenvaltioihin. On korostettava, että rikollisjärjestöjen tekemät rikokset ovat yhä merkittävämpiä ja että ympäristörikokset ovat yhä useammin luonteeltaan rajat ylittäviä.

Olen samaa mieltä esittelijän kannasta, että direktiiviehdotuksessa määritetty lainsäädäntökehys on merkittävä panos ympäristön tehokkaaksi suojelemiseksi ja voi taata ympäristönsuojelulainsäädännön yhdenmukaisen ja vastuullisen täytäntöönpanon yhteisössä. Asianmukaisesti koulutetut virkamiehet ovat ehdoton edellytys lainsäädännön tehokkaalle täytäntöönpanolle ja ympäristörikosten tosiasialliselle torjumiselle. Jäsenvaltioiden velvoitteiden tarkentamista koskeva ehdotus on tämän vuoksi selvästi asiaankuuluva. Ympäristörikosluettelon ja niihin liittyvien seuraamusten hyväksyminen on hyvin hyödyllistä yhteisen ympäristönsuojelulainsäädännön täytäntöönpanemiseksi Euroopan unionissa.

- Mietintö: Harangozó (A6-0061/2008)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin unkarilaisen kollegani Gábor Harangozón mietinnön puolesta. Sillä tarkistetaan yhteispäätösmenettelyn ensimmäisessä käsittelyssä ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maatilojen rakennetutkimuksista ja maatalouden tuotantomenetelmiä koskevasta tutkimuksesta. Kannatan ajatusta poikkeuksen sallimisesta niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka haluavat toteuttaa maatilojen rakennetutkimuksen vuonna 2009 vuoden 2010 sijaan vuoden 2011 joka kymmenes vuosi suoritettavan väestönlaskennan vuoksi. Kannatan myös kaikkea suunniteltua yksinkertaistamista.

  Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Komissio perustelee asetusehdotusta lainsäädännön yksinkertaistamista ja parempaa sääntelyä koskevalla uudella lähestymistavallaan.

Hyväksyn komission ehdotusten, jolla pyritään yksinkertaistamaan menettelyjä vähentämällä sisäisten tarkastusten määrää säilyttäen samalla aiemmalla lainsäädännöllä säädetty riittävä kurinalaisuus satoa, eläintuotantoa, maataloustyötä ja käytettyjä laitteita koskevien rakennetutkimusten toteuttamisessa.

Lisäksi yksinkertaistamistavoitteen mukaisesti ehdotuksessa otetaan käyttöön vain yksi uusi tarkastustyyppi, eikä se edellytä millään tavoin jäsenvaltioiden hallintojärjestelmien muuttamista.

  Gábor Harangozó (PSE), kirjallinen. − (PT) Koska maataloustuet maksetaan julkisista varoista, on tärkeää varmistaa niiden tasapuolinen jakautuminen objektiivisten kriteerien perusteella. Tunnustamme siis tarpeen toteuttaa tutkimuksia maatilojen toimintaedellytysten määrittämiseksi. Näiden periaatteiden soveltamisella ei kuitenkaan saa asettaa byrokraattista lisätaakkaa maanviljelijöille, varsinkaan pienille ja keskisuurille tiloille, joiden resurssit ovat rajalliset tai olemattomat. Tämä ei myöskään voi olla tapa, jolla estetään teknisistä tai muista syistä tietämättömiä maanviljelijöitä saamasta tukea, johon he ovat oikeutettuja, kuten on joskus tapahtunut Portugalissa paikannettaessa ja tunnistettaessa maatiloja satelliitin avulla.

Katsomme siis myönteiseksi, että mietinnössä tunnustetaan monien jäsenvaltioiden merkittävät metodologiset ja tekniset vaikeudet ja että siinä vaaditaan komissiota antamaan maanviljelijöille satelliittipaikannusta koskevaa teknistä tukea ja neuvontaa. Tässä yhteydessä haluamme jälleen kerran kiinnittää huomiota siihen, että jäsenvaltioiden on varmistettava satelliittitunnistuksen aikana kerätyn tiedon saatavuus vain tarkoin määrättyihin tarkoituksiin.

- Mietintö: Ţicău (A6-0087/2008)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin romanialaisen kollegani Silvia-Adriana Ţicăun ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maanteiden liikenteenharjoittajan ammatin harjoittamiseksi täytettäviä edellytyksiä koskevista yhteisistä säännöistä laatiman mietinnön puolesta.

Aiemmilla maanteiden kansallisen ja kansainvälisen tavara- ja henkilöliikenteen harjoittajien ammattiin pääsystä annetulla direktiivillä 96/26/EY ja sen neljällä pääsyä liikennemarkkinoille koskevilla asetuksella sekä useita vuosia aiemmin täytäntöönpannulla kansainvälisen maantieliikenteen hintasääntelyn purkamisella on muokattu sisäisiä maantieliikennemarkkinoita, tosin kiinnittäen vähän huomiota maantieliikenteen laatuun, ja asetuksilla järjestetty markkinoiden avaaminen on luonut lisää kilpailua.

Kokemus on osoittanut, että toimenpiteitä sovelletaan väärin tai epäoikeudenmukaisesti, sillä ne ovat ristiriitaisia tai epätäydellisiä tai niitä ei enää voida soveltaa alan muutosten vuoksi. Yrityksiä valvotaan ja seurataan edelleen epätasaisesti jäsenvaltiosta riippuen, ja ammatillista pätevyyttä sekä vakavaraisuutta koskevat vaatimukset ovat joskus hyvin eritasoisia. Tämän vuoksi kaivattiin kiireesti lainsäädäntöä, jossa asetetaan hyvää mainetta, taloudellista asemaa ja ammatillista pätevyyttä koskevia edellytyksiä sekä sovelletaan toimiluvan saamiseksi edellytettyjen asiakirjojen vastavuoroista tunnustamista.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Asetusehdotukseen sisältyviä tiettyjä näkökohtia koskevasta kritiikistä huolimatta sen sisältöä ei pidä arvioida ottamatta huomioon sen ”tehtävää” kansainvälisen maantieliikenteen ja matkustajaliikenteen yhä laajemmassa vapauttamisessa, jota Euroopan komissio ja yhteispäätösvaltaiset Euroopan unionin toimielimet, Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat edistäneet.

Itse asiassa Euroopan komissio itse korostaa tätä keskeistä ajatusta ehdotuksessaan: ”Maantieliikenteen sisämarkkinoita ovat muokanneet maanteiden liikenteenharjoittajan ammattiin pääsystä annettu direktiivi 96/26/EY ja liikennemarkkinoille pääsystä annetut neljä asetusta sekä joitain vuosia aikaisemmin tapahtunut kansainvälisten tiekuljetusten hintasääntelyn purkaminen”. Toisin sanoen direktiivillä vahvistettiin ”ammattiin pääsyä koskevat yhteiset vaatimukset”, kun taas ”asetuksilla toteutettu markkinoiden avaaminen on puolestaan lisännyt kilpailua”.

Kuten korostimme maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säännöistä esitetyn asetusehdotuksen yhteydessä, ehdotuksella pyritään lisäämään kansainvälisen maantieliikenteen vapauttamista edistämällä toimijoiden välistä kilpailua alalla, jolla kärsitään jo raskaista työvoimakustannuksista.

  Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. − (DE) Alan nykyisten sääntöjen yhdenmukaistaminen on tärkeää pyrittäessä optimoimaan maantieliikennettä Euroopassa. Lisäksi asetus on direktiiviä tarkoituksenmukaisempi väline tässä yhteydessä.

Maanteiden liikenteenharjoittajia koskevien sääntöjen on täytettävä tarkkaan määritetyt edellytykset, jos haluamme saavuttaa maanteillämme korkeimman mahdollisen turvallisuustason. Sääntöihin on sisällytettävä sekä vaatimukset että seuraamukset.

Keskeinen tekijä on tietojen seuraaminen ja tarkistaminen, joka on toteutettava tiukasti yksityisyyden suojaa kunnioittaen. On hyvin tärkeää, että tietoja sisältävät sähköiset kansalliset rekisterit liitetään yhteen, jotta tietoja voidaan vertailla ja asetus täyttää näin sille annetun tarkoituksen.

Vastustan tarkistuksia 7 ja 102, joilla pyritään vesittämään kuuden päivän sääntö. Kertaalleen jo hylätyn 12 päivän säännön ottaminen uudelleen käyttöön olisi ristiriidassa mietinnön sisällön kanssa.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Silvia-Adriana Ţicăun mietintö on osa toimenpidepakettia, jolla yhdessä kahden muun mietinnön kanssa pyritään sääntelemään maantieliikennetoimintaa.

Toiminta on hyvin merkittävää Euroopan talousalueella, koska se mahdollistaa avoimet ja kilpailukykyiset markkinat, joista olemme nykyisin hyvin ylpeitä.

Uuden ehdotuksen mukaan yritysten on palkattava pätevästi koulutettu liikenteestä vastaava henkilö, joka vastaa yrityksen liikenteenharjoittamisen johtamisesta. Ammattiin pääsylle jo esitetyt vaatimukset – hyvä maine, taloudellinen tilanne ja ammatillinen pätevyys – säilytetään.

Uudelleenlaatimisen tarkoituksena on tehdä nykyisestä lainsäädännöstä helppotajuisempaa sekä vaativaa tämän tyyppisen liiketoiminnan turvallisuuden ja tehokkuuden osalta.

Olen tämän vuoksi tyytyväinen esittelijän tekemään työhön vastuullisuuden lisäämiseksi turvallisuuden ja sitoutumistakeiden osalta tällä alalla. Olen tyytyväinen myös ammatillista pätevyyttä koskeviin toimenpiteisiin, joihin liittyy korkealaatuinen koulutus sekä tutkintotodistusten ja toimilupien vastavuoroinen tunnustaminen.

- Mietintö: Grosch (A6-0038/2008)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin arvostetun kollegani Mathieu Groschin ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säännöistä laatiman mietinnön puolesta. Mietinnöllä pyritään yhdistämään pääsyä kansainvälisen tieliikenteen ja kabotaasin markkinoille koskevat tekstit, jotka tällä hetkellä sisältyvät useisiin asetuksiin ja direktiiveihin. Kansainvälinen liikenne jäsenvaltioiden välillä on vapautettu sisämarkkinoilla kokonaan, vaikka kabotaasin osalta onkin vielä voimassa joitakin rajoituksia. Olen tyytyväinen näihin ilmauksiin ja yksinkertaistamiseen sekä muussa kuin sijoittautumisvaltiossa toteutettujen rikkomusten seuraamusten tehostamiseen.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Tämä on vain uusi askel ja uusi väline kohti maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen yhä suurempaa vapauttamista. Sillä pyritään edistämään toimijoiden välistä kilpailua alalla, jota painavat jo raskaasti raskaat työvoimakustannukset.

Yksi tämän hetken tavoitteista on keinojen löytäminen tieliikenteen kabotaasitoimien sisällyttämiselle – toisin sanoen enintään kolmen kuljetusoperaation toteuttaminen kansainvälisellä matkalla seitsemän päivän kuluessa – markkinoille, jotka ovat jo niin vapaat, että tällä on suuri vaikutus kansallisten toimijoiden talouteen ja selviytymiseen.

Päätöksellä on haitallisia vaikutuksia myös maantieliikenteen työntekijöihin. Tämä on nähtävissä esimerkiksi parlamentin enemmistön ehdotuksessa ”työaikaa” koskevan viittauksen poistamisesta niin, että jäljellä jäävät vain ajoaika ja lepojakso. Toisin sanoen tällä sallitaan pidempi työaika, millä on haitallinen vaikutus työoloihin ja työntekijöiden turvallisuuteen. Jos otamme huomioon yhteisöjen tuomioistuimen hiljattain tekemät päätökset, edes viittaus työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annettuun direktiiviin 96/71/EY ei suojaa monien alan työntekijöiden oikeuksia.

  Bogusław Liberadzki (PSE), kirjallinen. − (PL) Äänestin ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säännöistä (uudelleenlaadittu) (KOM(2007)0265 – C6-0146/2007 – 2007/0099(COD)) laaditun mietinnön puolesta.

Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että komission ehdotuksen hyväksyminen auttaa tavaraliikenteeseen sovellettavien periaatteiden yksinkertaistamisessa ja selventämisessä.

Tuen Mathieu Groschin mietintöä, jolla pyritään antamaan naapurivaltioille mahdollisuus avata yhä enemmän markkinoitaan kabotaasiliikennetoimille.

  Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. − (DE) Äänestin Mathieu Groschin maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen markkinoille pääsyä koskevan mietinnön puolesta. Nykyisten asetusten ja direktiivin 2006/94/EY sulattaminen yhteen helpottaa ja parantaa pääsyä maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen markkinoille.

Kannatan esittelijän näkemystä, jonka mukaan kabotaasirajoituksia on löyhennettävä ja kabotaasia koskevat säännöt saatettava yhdenmukaisiksi rajat ylittävään maanteiden tavaraliikenteeseen sisämarkkinoilla sovellettavien sääntöjen kanssa. On siis tärkeää määrittää kabotaasi hyvin selkeästi, jotta voidaan taata yhdenmukainen lähestymistapa.

Vaikka tyhjänä ajoa on vältettävä ympäristön ja tehokkuuden vuoksi ja vaikka on tuettava kabotaasia paluumatkoilla muista valtioista mietinnössä esitettyjen rajoitusten mukaisesti, ei pidä myöskään unohtaa, että näillä toimenpiteillä heikennetään rautatieliikenteen asemaa.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Äänestämme maantieliikenteen markkinoille pääsyä koskevaa mietintöä vastaan. Sillä vapautetaan yhteisön maantieliikenteen markkinat ja päästetään kansainväliset kuljetusliikkeet kansalliseen liikenteeseen. Näin kansainvälinen ja kansallinen maanteiden tavara- ja matkustajaliikenne luovutetaan monopoliyrityksille. Tämän seuraukset ovat katastrofaaliset pienille ja keskisuurille liikenneyrityksille ja varsinkin työntekijöille ja kuljettajille, joita monopoliryhmät riistävät yhä enemmän.

Euroopan parlamentin ehdotus johtaa vielä komission ehdotustakin taantumuksellisempaan suuntaan. Siinä poistetaan vähäisimmätkin ehdotetut rajoitukset ja vaaditaan kansainvälisen ja kansallisen liikenteen markkinoiden täydellistä vapauttamista.

Mahdollisuudella rajattomiin lastaus- ja purkuoperaatioihin jäsenvaltioissa ja ajoneuvojen sekä henkilöstön muissa jäsenvaltioissa viettämään rajoittamattomaan aikaan puhtaasti kansainvälisten liikennematkojen jälkeen pyritään vähentämään työvoimakustannuksia. Sillä rikotaan kansainvälisen liikenteen työntekijöiden palkkoja, työtä ja vakuutuksia koskevia oikeuksia ja edistetään toiminnan keskittymistä suuriin monikansallisiin yrityksiin, joka valvomattomana tuhoaa koko alan ja laskee palvelujen laatua.

Työväenluokan liikkeen on tiukasti vastustettava tätä niskoittelemalla ja olemalla tottelematta EU:n työväen ja kansan vastaista politiikkaa.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Ehdotus on osa maanteiden liikennealaa koskeva toimenpidepakettia. Tällä nimenomaisella ehdotuksella pyritään lisäämään yhteisön lainsäädännön johdonmukaisuutta kansainvälisen tavaraliikenteen alalla sulauttamalla toisiinsa kaksi asetusta. Näin taataan sääntöjen entistä tehokkaampi soveltaminen sekä kabotaasikäsitteen selventäminen ja soveltamisen helpottaminen. Ehdotuksessa esitetään myös toimenpiteitä yhteisön liikenneluvan ja kuljettajatodistuksen yksinkertaistamiseksi ja standardoimiseksi, sillä näin vähennetään hallinnollisia kustannuksia ja viivästymisiä, varsinkin tienvarsitarkistuksissa.

Jäsenvaltioilla on myös mahdollisuus tehostaa viestintäjärjestelmiään, mikä auttaa maantieliikennettä harjoittavan yrityksen sijoittautumisvaltiossaan tekemien rikkomusten raportoinnissa. Minusta tämä teksti on hyvin tärkeä alan kehittämiseksi Euroopan markkinoilla. Sillä mahdollistetaan avoimiin, säänneltyihin ja tasapuolisiin markkinoihin johtava tarvittava tehokkuus, sääntely ja rakenne.

- Mietintö: Hall (A6-0077/2008)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin brittiläisen kollegani Fiona Hallin mietinnön puolesta. Hän teki erinomaista työtä ja tarkisti yhteispäätösmenettelyn ensimmäisessä käsittelyssä ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi satelliittivälitteisiä matkaviestintäpalveluja tarjoavien järjestelmien valitsemisesta ja valtuuttamisesta. Poliittisen ryhmäni PPE-DE-ryhmän esittelijänä taistelin palveluiden optimaalisen maantieteellisen kattavuuden puolesta EU:n alueella. Olen tyytyväinen osuuteeni vaatimuksessa, jonka mukaan hakemuksessa hakija sitoutuu siihen, että ehdotettu satelliittivälitteinen matkaviestinjärjestelmä kattaa vähintään 60 prosenttia jäsenvaltioiden kokonaismaapinta-alasta satelliittivälitteisen matkaviestinpalvelun alkaessa. Lisäksi ehdotettua palvelua on tarjottava kaikissa jäsenvaltioissa vähintään 50 prosentille väestöstä ja vähintään 60 prosentilla kunkin jäsenvaltion kokonaismaapinta-alasta hakijan ilmoittamana aikana, mutta viimeistään seitsemän vuoden kuluttua tekstin julkaisupäivästä. Lopuksi, hakijan on hakemuksessa sitouduttava sallimaan ehdotettujen satelliittivälitteisten matkaviestinpalveluiden käyttö pelastuspalveluun ja katastrofiapuun.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Mietintöön sisältyy myönteisiä seikkoja, joihin olemme tyytyväisiä, erityisesti ehdotus, jonka mukaan digitaalisen kuilun poistamiseksi on tärkeää, että satelliittivälitteiset matkaviestinpalvelut kattavat jäsenvaltioiden keskeisten kaupunkialueiden ulkopuolella olevia alueita ja että saavutetaan mahdollisimman hyvätasoinen palvelu, sekä perustelu, jonka mukaan ehdotettujen satelliittivälitteisten matkaviestintäpalveluiden alkuperäisen peittoalueen tulee olla riittävän suuri, minkä vuoksi tällaisten järjestelmien peittokapasiteettia on tuettava.

Emme kuitenkaan voi olla ottamatta huomioon kontekstia, jossa nämä ehdotukset esitetään, nimittäin televiestinnän sisämarkkinoiden vapauttamista ja edistämistä. Tämän vuoksi meidän oli äänestettävä mietintöä vastaan.

Emme myöskään ole samaa mieltä siitä, että jäsenvaltioiden olisi luovuttava taajuuksien jakamista koskevasta kansallisesta toimivallastaan, koska satelliittivälitteisten matkaviestintäpalveluiden satelliiteilla on suuri peittoalue, minkä vuoksi on vaikea välttää kansalliset rajat ylittäviä häiriöitä. Itse asiassa komission helmikuussa 2007 tekemällä päätöksellä tunnustettiin kuitenkin, että jäsenvaltioilla säilyisi oikeus myöntää lupa maanpäällisten tukiasemien toiminnalle alueillaan.

  Olle Schmidt (ALDE), kirjallinen. − (SV) Mietinnössä satelliittivälitteisiä matkaviestintäpalveluja tarjoavien järjestelmien valitsemisesta ja valtuuttamisesta on kyse siitä, kuinka toteutamme yhteisen eurooppalaisen satelliittivälitteisten palvelujen järjestelmän, joka on merkittävä tekijä Euroopan jatkuvan kilpailukyvyn vahvistamisessa edistyneessä teknologisessa tutkimuksessa ja teollisuudessa. Mietintö on hyvä, ja siinä keskitytään siihen, kuinka työtä voidaan kehittää edelleen. Yksi ratkaiseva palvelun kattavuutta koskeva kysymys on kuitenkin Ruotsin kannalta ongelmallinen, sillä kompromississa päädyttiin 60 prosenttiin EU:n maa-alueesta. Tämä tarkoittaa, että osa Ruotsista ei kuulu peittoalueeseen, mikä on teknologian ja tutkimuksen kehittämisen kannalta kielteistä. Äänestin tämän vuoksi tyhjää.

  Dominique Vlasto (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Päätöksen hyväksyminen on ratkaiseva askel sähköisen viestinnän sisämarkkinoiden vahvistamisessa.

Tavoite on yksinkertainen: nopeiden Internet-yhteyksien saatavuus sekä matkaviestinnän multimediapalvelujen tarjoaminen ja väestönsuojelu sekä pelastuspalvelut luonnonkatastrofeissa tai inhimillisissä katastrofeissa.

Menettelyt vastaavat kansalaisten odotuksia, varsinkin Internetin saatavuuden osalta: palvelua tarjotaan 50 prosentille väestöstä ja 60 prosentille jäsenvaltioiden alueesta, mikä on tehokas keino kaventaa digitaalista kahtiajakoa. Sitä voidaan hyödyntää myös maaseutualueilla.

Päätös on sitäkin suurempi menestys, koska sillä saadaan aikaan paljon aiempaa kattavampi radiotaajuuksien hallinnan yhdenmukaistaminen Euroopan tasolla. Tarvinneeko muistuttaa, että taajuudet ovat niukkoja resursseja.

Tämä on myös tulosta kaikkien jäsenvaltioiden toiveesta tarjota televiestintäalalle keinot palvelumarkkinoiden luomiseksi Euroopan tasolla, jolla markkinat ovat aiemmin olleet aivan liian hajanaiset.

Lyhyesti sanoen satelliittivälitteiset matkaviestintäpalvelut ovat varmasti teollisessa mielessä menestys. Ne myös vahvistavat kulttuurista monipuolisuutta ja tiedotusvälineiden moniarvoisuutta.

- Mietintö: Lehne (A6-0101/2008)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin saksalaisen kollegani Klaus-Heiner Lehnen yritysten liiketoimintaympäristön yksinkertaistamisesta yhtiöoikeuden, tilinpäätösten ja tilintarkastuksen alalla laatiman oma-aloitteisen mietinnön puolesta. Mietintö on vastaus Euroopan komission asiaa koskevaan tiedonantoon.

Kollegojeni tavoin olen iloinen komission yleisestä tavoitteesta vähentää Euroopan yritysten hallinnollista taakkaa. Tätä ei kuitenkaan voida tehdä siten, että siitä seuraa oikeudellista tai tilinpäätöksiä koskevaa epävarmuutta pk-yritysten päästessä sisämarkkinoille. Olen tyytyväinen siihen, ettei parlamentti hyväksynyt ehdotusta niiden raja-arvojen korottamisesta, joihin tiedonannossa viitattiin mikroyritysten osalta ja joiden alittuessa yritykset vapautetaan tilinpäätöksiä, lakisääteistä tilintarkastusta ja julkaisemista koskevista Eurooppa-oikeuden velvoitteista. Olen myös hyvin iloinen siitä, että parlamentti äänesti valiokunnassa esittämäni tarkistuksen puolesta, jota ei tuossa vaiheessa hyväksytty. Siinä suositellaan, että järjestetään kuulemisia siitä, onko tarpeellista ja mahdollista perustaa tilinpäätös- ja tilintarkastuspalvelujen valvojan toimi.

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, äänestin Klaus-Heiner Lehnen yritysten liiketoimintaympäristön yksinkertaistamista koskevan mietinnön puolesta, koska olen vakuuttunut yhtiöoikeuden, tilinpäätösten ja tilintarkastuksen alan ”uusien” uudistusten tarpeesta. Nyt eurooppalaiset säännöt vaikuttavat voimakkaasti ja mielestäni myönteisesti yhtiöoikeuteen. Meidän on estettävä se, että tällä asetetaan tarpeettomia ja liiallisia byrokraattisia vaatimuksia ja päällekkäisyyksiä kansallisten sääntöjen jo aiheuttaman taakan lisäksi.

Uudistuksilla on pyrittävä sovellettavien sääntöjen ymmärrettävyyteen sekä byrokraattisen ja hallinnollisen taakan vähentämiseen erityisesti tilinpäätösten osalta. Yksinkertaistamisesta on suuri hyöty yrityksille ja varsinkin pk-yrityksille, joilla tavallisesti ei ole suuria oikeudellisia tai tilinpäätöksestä vastaavia osastoja. Olen vakuuttunut siitä, että ymmärrettävät ja helposti sovellettavat säännöt edistävät ennen kaikkea lainsäädännön noudattamista. Samalla helposti määritettävät ja selkeät säännöt edistävät myönteisen ja aktiivisen taloudellisen ympäristön luomista.

Minusta niin asiasta vastaavan valiokunnan kuin esittelijä Klaus-Heiner Lehnenkin työn tuloksena on saatu aikaan tasapuolinen kompromissi toissijaisuusperiaatteen noudattamisen ja jäsenvaltioiden yhdenmukaisen suunnan määrittämisen välillä. Jäsenvaltiot pyrkivät yhdessä yksinkertaistamaan yhtiöoikeutta yhteisön tasolla.

Meidän on vältettävä dynaamisuutta ja yrittäjyyttä aina tukehduttamiseen asti hillitseviä byrokraattisia esteitä.

  Sharon Bowles (ALDE), kirjallinen. − (EN) Tarkistuksessa 11 d vaaditaan 26 kohdan poistamista. Kohta 26 voidaan ymmärtää kahdella tavalla. Jotkut ovat huolissaan siitä, että siinä vaaditaan yhtä ääntä osuutta kohti, ja ovat tämän vuoksi äänestäneet kohdan poistamisen puolesta. Minä en tulkitse sitä näin. Kohdassa viitataan täsmällisesti ”pääoman vapaan liikkuvuuden yksityis-autonomisiin esteisiin” ja Volkswagenia koskevassa asiassa annettuun tiettyyn tuomioon. Minä tulkitsen sen niin, että kohdassa kehotetaan komissiota puuttumaan tiettyihin äärimmäisen protektionistisiin toimenpiteisiin. Tämän vuoksi äänestin tarkistusta ja kohdan poistamista vastaan osoituksena protektionismivastaisuudestani.

  Sylwester Chruszcz (NI), kirjallinen. – (PL) Kannatan julkishallinnon ja yrittäjien välisten raportointimenettelyjen ja viestintämenettelyjen yksinkertaistamista. Tällä hetkellä yrittäjille määrätyt byrokraattiset menettelyt ovat perusteettoman monimutkaisia. Mietinnöllä pyritään parantamaan viestintää ja siinä suositellaan myös XBRL-formaatin käyttöönottoa. Kyseessä on avoin standardi, mikä tarkoittaa sitä, että sen helposti myös kaikkein pienimpien yritysten saatavilla.

Tämän vuoksi päätin kannattaa mietintöä.

  Jonathan Evans (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Minä ja brittiläiset konservatiivikollegani haluamme tehdä selväksi, että vastustamme tiukasti mietinnön 23 kohtaa, jossa tuetaan yhteisen konsolidoidun yhtiöveropohjan perustamista EU:ssa.

Olemme kuitenkin tehneet tätä koskevan kantamme selväksi moneen otteeseen, ja tällä selvennyksellä tuemme muutoin tasapainoista mietintöä yrityksiä koskevien sääntöjen yksinkertaistamisesta.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Mietinnön yleisenä tavoitteena on yhteisön lainsäädännön yksinkertaistaminen ja vähentäminen sillä perusteella, että siitä olisi hyötyä erityisesti pk-yrityksille. On totta, että yksinkertaistamiseen voi liittyä joitakin myönteisiä näkökohtia, ja tavallisesti tuemme yrityslainsäädäntöä koskevien toimenpiteiden yksinkertaistamista, kunhan se johtaa byrokratian vähentämiseen. Emme kuitenkaan voi äänestää sellaisen mietinnön puolesta, jossa toisaalta vaaditaan yksinkertaistamista ja toisaalta kuitenkin uusien yhteisön lainsäädäntökehysten luomista.

Äänestimme tyhjää seuraavien arveluttavien ja luonteeltaan kielteisten ehdotusten vuoksi: jäsenvaltioiden veroviranomaisten välistä koordinointia koskeva lainsäädäntö yrityksiltä vaadittavan tiedon standardoimiseksi, Eurooppa-yhtiön säännöistä pyritään yhtenäisempään yhteisön oikeuden uudistamiseen, uusien oikeudellisten reunaehtojen laatiminen yrityksiä varten sekä yhteinen konsolidoitu yhtiöveropohja, joka perustelun mukaan tekisi Eurooppa-yhtiön säännöistä käyttökelpoisempia ja tehokkaampia.

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (PSE), kirjallinen. – (PL) Komission tiedonannossa yritysten liiketoimintaympäristön yksinkertaistamisesta yhtiöoikeuden, tilinpäätösten ja tilintarkastuksen alalla esitetään toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään eurooppalaisten yritysten hallinnollista taakkaa ja takaamaan, että ne voivat tehokkaasti kilpailla maailmanlaajuisella tasolla. Jäsenvaltiot jättävät usein hyödyntämättä vapaaehtoisia mahdollisuuksia vähentää byrokratiaa ja ne usein jopa vastustavat yhteisön myönnytyksiä entistä tiukemmin kansallisin säännöksin ja estävät näin paikallisia yrityksiä hyödyntämästä mahdollisuutta yksinkertaistaa menettelyjä unionin lainsäädännön mukaisesti.

Komission olisikin keskityttävä kannustamaan jäsenvaltioita taloudellisia tietoja koskevia raportointivelvoitteita koskevien vaatimusten luokittelemisen yhdenmukaistamiseksi. Sen olisi myös painostettava jäsenvaltioita uuden teknologian soveltamiseen kustannusten vähentämiseksi. Lisäksi yhteinen konsolidoitu yhtiöveropohja tekisi Eurooppa-yhtiön säännöistä käyttökelpoisempia ja tehokkaampia. Myös ehdotus niin kutsuttujen mikroyritysten jättämisestä tilinpäätösdirektiivien soveltamisalan ulkopuolelle on tervetullut. Käytännössä tämä tarkoittaisi niiden vapauttamista yhteisön lainsäädännön edellyttämästä kirjanpidosta, vuotuisten tilinpäätöksen ja kertomusten toimittamisesta.

Ehdotetut muutokset ovat todellakin suositeltavia. Vaikuttaa kuitenkin tärkeältä, että unionin yhtiöoikeuden alan säännöstöä ja sen käytännön täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa yksinkertaistetaan edelleen, jos eurooppalaisten yritysten toivotaan menestyvän kilpailussa yhä vaativammilla maailmanmarkkinoilla.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Kannatin Klaus-Heiner Lehnen mietintöä yritysten liiketoimintaympäristön yksinkertaistamisesta. EU:lla on tärkeä tehtävä sen varmistamisessa, että yritykset toimivat kilpailuympäristössä, mutta silti yritykset ja jäsenvaltiot kokevat usein äärimmäisen monimutkaiset säännöt hankaliksi. Liiketoimintaympäristön yksinkertaistamispyrkimykset ovat siis tervetulleita.

  Monica Maria Iacob-Ridzi (PPE-DE), kirjallinen. − (RO) Äänestin mietinnön puolesta, mutta katson, että meidän olisi pantava täytäntöön laaja-alaisempi toimenpidepaketti eurooppalaisen liiketoimintaympäristön yksinkertaistamisen takaamiseksi.

Viittaan erityisesti yritystä perustettaessa kohdattuihin ongelmiin. Eurostat on osoittanut, että uusissa jäsenvaltioissa yrityksen perustamisen hallinnollisten muodollisuuksien täyttämiseen kuluva aika vaihtelee päivästä useaan kuukauteen. Lisäksi tietyt jäsenvaltiot jäivät reilusti alle OECD:n keskiarvon tarkasteltaessa vaivattomuutta harjoittaa liiketoimintaa maailman eri maissa. Viimeisenä joskaan ei vähäisimpänä, 27 jäsenvaltion erilaiset yhtiöoikeutta koskevat säännöt estävät pääoman rajat ylittävän liikkuvuuden sekä uuden yrityksen perustamisen toiseen jäsenvaltioon.

Katson, että nämä kaksi tekijää ovat olennaisia Lissabonin strategian talouskasvua koskevan tavoitteen saavuttamisessa ja että niitä on edistettävä enemmän yhteisön yrityslainsäädännön avulla.

  Janusz Lewandowski (PPE-DE), kirjallinen. – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan unionia ei mielletä alueeksi, jolla yritystoimintaa koskevat säännökset olisivat erityisen mutkattomia helppokäyttöisyydeltään. Itse asiassa yleisesti koetaan alan olevan ylisäännellyn normimaailmallaan, mistä seuraa erityisiä vaikeuksia pienyrityksille. Tämän vuoksi jokainen askel kohti säännösten yksinkertaistamista, mitä komissio ehdottaa 10. heinäkuuta 2007 antamassaan tiedonannossa, on tervetullut. Yksinkertaistamisen merkittävin ja toivotuin vaikutus olisi pienten yritysten kannustaminen toimimaan Euroopan yhteismarkkinoilla. Tähän mennessä Keski- ja Itä-Euroopan uusilla yrityksillä ei ole juuri ollut pääsyä näille markkinoille.

Tavoitteen saavuttamiseksi on yhdenmukaistettava kansallisia säännöksiä sekä kumottava tarpeettomia säännöksiä. Viittaan komission ehdottamiin kahteen vaihtoehtoon. Tämä ei kuitenkaan edellytä verotuksen yhdenmukaistamista, niin kutsuttua yhteisen konsolidoidun yhtiöveropohjan kevyttä mallia, jota Klaus-Heiner Lehnen mietinnön 23 kohdassa ehdotetaan. Esittelijä kannattaa toista komission ehdottamaa vaihtoehtoa, joka ei ole yhtä kauaskantoinen. Tarkasteltuna Euroopan unionin nykyistä sääntelyinnokkuutta vasten se olisi varmasti sen epäsuotuisan suuntauksen vastainen, joka todellakin rajoittaa eurooppalaisten yritysten mahdollisuuksia kilpailla maailmanmarkkinoilla.

  Marianne Thyssen (PPE-DE), kirjallinen. − (NL) Komission tiedonannossa esitetään perustavaa laatua olevia kysymyksiä yhteisöoikeutta ja kirjanpitolainsäädäntöä koskevasta yhteisön politiikasta. Lehnen mietinnössä esitetään näihin kysymyksiin hyviä vastauksia, jotka minäkin hyväksyn. Yksi ongelmallinen kohta on kuitenkin komission ehdotus mikroyritysten luokan käyttöönotosta. Kyse on alle tietyn raja-arvon jäävistä yrityksistä, jotka vapautettaisiin tilinpäätöksiä, lakisääteistä tilintarkastusta ja julkaisemista koskevista Eurooppa-oikeuden velvoitteista. Klaus-Heiner Lehnen mietinnössä kannatetaan tätä lähestymistapaa ja ehdotetaan jopa raja-arvojen korottamista. Belgiassa 75 prosenttia yrityksistä vapautettaisiin nykyisistä avoimuutta koskevista vaatimuksista. Ensi näkemältä pienten yritysten kirjanpidosta luopuminen vaikuttaa merkittävältä byrokratian helpotukselta, mutta kun otetaan huomioon taloudellisen tiedon merkitys kaikille osapuolille (esimerkiksi luoton antajille), se voisi johtaa vielä laajempaan byrokratiaan ja kohonneisiin kustannuksiin. Koska yleisesti hyväksyttyä raportointivelvoitetta ei olisi, yrityksiä pyydettäisiin toimittamaan lukuja à la carte, monin eri tavoin. Lisäksi näin menetettäisiin hyödyllinen yrityksen sisäisen seurannan väline, joka on todella tärkeä pk-yrityksille. Äänestin tämän vuoksi tyhjää lopullisessa äänestyksessä.

- Mietintö: Thomsen (A6-0165/2008)

  Adam Bielan (UEN), kirjallinen. – (PL) Arvoisa puhemies, korkea-asteen koulutus on yhä helpommin saatavilla ja korkea-asteen tutkinnon suorittavien naisten määrä lisääntyy. Naiset ovat kuitenkin edelleen huonosti edustettuina korkeakoulujen ja yliopistojen professoreina. Vaikka enemmistö (yli 50 prosenttia) lehtoreista on naisia, heitä on vähemmän ylimmissä korkeakoulu- ja yliopistoviroissa.

Kannatan perheystävällisten toimenpiteiden edistämistä joustavien työaikojen ja parempien lastenhoitopalvelujen tarjonnan avulla. Kannatan myös sosiaaliturvasäännösten sovellettavuutta yli rajojen sekä vanhempainlomaehtoja, jotka tarjoaisivat miehille ja naisille todellisen valinnanvapauden. Naisten tutkijanurassaan perhesyiden vuoksi pitämät tauot eivät saisi vaikuttaa kielteisesti heidän uramahdollisuuksiinsa, sillä näin miespuoliset tutkijat saavat kohtuutonta etumatkaa tuleviin uranäkymiin nähden.

Kannatin Britta Thomsenin mietintöä, koska katson sen tarttuvan perustellusti asioihin, jotka liittyvät sukupuolistereotypioihin. Ne ovat edelleen vallalla useassa Euroopan unionin jäsenvaltiossa.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. − (PT) Äänestin Britta Thomsenin naisten osallistumisesta tieteelliseen tutkimukseen laatiman mietinnön puolesta, koska pidän olennaisena, että helpotetaan molempien sukupuolten yhtäläistä pääsyä tutkijanuralle. Stereotypioiden kaltaiset seikat yhdistettynä luonnontieteeseen tai vaikeudet työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisessa saavat aikaan naistutkijoiden uralla lukuisia haittoja ja vaikeuksia, jotka sulkevat monia naisia tieteellisen tutkimustyön ulkopuolelle.

Miesten ja naisten edustuksen väliset erot akateemisissa ja tieteellisissä johtoviroissa, palkkauksessa ja yksityiselämän vaatimuksissa edellyttävät toimenpiteitä näiden sukupuolistereotypioiden torjumiseksi tiedealalla, naisten houkuttelemiseksi tieteelliselle uralle ja nykyisen sukupuolten eriarvoisuuden poistamiseksi tieteessä.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Tiedämme, että korkea-asteen koulutuksessa on enemmän naisia kuin miehiä, ja kuitenkin tiedeuraa valittaessa naiset ovat edelleen vähemmistönä. Korkea-asteen koulutuksen saavien naisten määrän lisääntyminen ei ole myöskään muuttanut vastaavasti naisten ja miesten määrän välistä suhdetta tietyillä opiskelualoilla tai ammateissa tai poistanut sukupuolten välistä palkkakuilua.

Kuten esittelijä toteaa, naistutkijat ovat edelleen vähemmistönä julkisella ja korkeakoulusektorilla, joilla naisten osuus on EU:ssa noin 35 prosenttia. Kaikissa maissa näillä sektoreilla naistutkijoiden osuus on kuitenkin suurempi kuin yrityssektorilla, jonka tutkijoista naisia on viimeisimpien tietojen mukaan EU:ssa keskimäärin 18 prosenttia, mutta tilanne vaihtelee eri maiden välillä paljonkin. Maat, joiden yritystutkimuksessa on vähiten naisia, ovat Saksa (11,8 prosenttia), Itävalta (10,4 prosenttia) ja Alankomaat (8,7 prosenttia), kun Latviassa, Bulgariassa ja Romaniassa tämän alan tutkijoista yli 40 prosenttia on naisia. Mies- ja naistutkijoiden jakautumisessa keskeisille tieteenaloille on eroja. Korkeakoulusektorilla miestutkijoista 54 prosenttia ja naistutkijoista 37 prosenttia työskentelee luonnontieteissä ja tekniikan alalla.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Naisten entistä parempi pääsy tiedealan toimintaan on hyvin merkittävää, kuten esittelijä toteaa. Kuinka se toteutuu jokaisessa yksittäisessä valtiossa on toisaalta asia, joka vaihtelee valtion kulttuurin ja muiden erityispiirteiden mukaan. Ongelma ilmenee eri tavoin EU:n 27 jäsenvaltiossa, joten ratkaisujenkin on oltava erilaisia. On mahdotonta yleistää naisten tilannetta kaikissa 27 jäsenvaltiossa. Kesäkuun lista on vakuuttunut, että tie käytännön tasa-arvoon on viitoitettava kansallisella tasolla.

Päätimme tämän vuoksi äänestää mietintöä vastaan.

  Genowefa Grabowska (PSE), kirjallinen. – (PL) Naisprofessorina, jolla on useiden vuosien kokemus työskentelystä puolalaisessa yliopistossa olen tietoinen siihen liittyvistä valtavista haasteista ja tuen tämän vuoksi Britta Thomsenin mietintöä. Mietinnössä otetaan mielenkiintoinen lähestymistapa sukupuoleen perustuvaan syrjintään tiedemaailmassa määrittämällä ne sosiaaliset, kulttuuriset ja taloudelliset esteet, joiden vuoksi naiset ovat edelleen aliedustettuina.

Meitä on vähän julkisella ja korkeakoulusektorilla, vain 35 prosenttia, ja vain 18 prosenttia yksityisellä sektorilla. Kuinka meidän on määrä rakentaa tietoon perustuvaa yhteiskuntaa, kehittää tiedettä ja taloutta Euroopassa, vastata Lissabonin strategian haasteisiin ja täyttää eurooppalaiset odotukset 2000-luvun kynnyksellä ilman naisten osallisuutta tieteissä? Meidän on luotava olosuhteet, joissa naiset voivat laajemmin osallistua tiedemaailmaan ja jotka avaavat naisille yliopistojen laboratorioiden ovet. On myös mahdollistettava naisten haaveet korkeammista akateemisista viroista. Edistyminen tiedemaailmassa riippuu akateemisista saavutuksista, ja naisen mahdollisuus tulla nimitetyksi virkaan on kolme kertaa heikompi kuin miehen. Tämä on valitettavaa, eikä sitä voida selittää yksinomaan naisten voimakkaammilla perhesitoumuksilla.

Eurooppalaisten korkeakoululaitosten päätöksentekoelimissä on vähän naisjäseniä, joten näissä laitoksissa on vaikea panna täytäntöön tasa-arvopolitiikkaa. Tarvitsee vain viitata Euroopan tutkimusneuvoston tieteellisen neuvoston häpeälliseen esimerkkiin. Vain viisi sen 22 jäsenestä on naisia!

  Małgorzata Handzlik (PPE-DE), kirjallinen. (PL) Naisten työmarkkinoille osallistuminen lisääntyy järjestelmällisesti kaikkialla Euroopan unionissa. Puola ei ole poikkeus, vaikkakin naisten osallistuminen työmarkkinoille on Puolassa unionin keskiarvoa vähäisempää. Haluan kuitenkin korostaa, että Puolassa naisia on enemmän vastuuasemissa kuin Länsi-Euroopassa.

Minusta naisten ammatillisen toiminnan lisääminen on tärkeä asia. Tässä yhteydessä on tarkasteltava naistutkijoiden asemaa, sillä siinä on yhtymäkohtia kaikkien niiden naisten elämään, joiden on sovitettava yhteen ammatilliset velvoitteet ja perhe-elämä.

En kuitenkaan usko, että tasa-arvon määrääminen on oikea tapa lisätä naisten osallistumista työmarkkinoille. Työllisyyttä koskevat päätökset on tehtävä ennen kaikkea naisten asianmukaisella koulutuksella hankkiman pätevyyden ja kompetenssin perusteella. Ehdotuksella pyritään lisäämään rekrytointimenettelyjen avoimuutta, johtovirkoja koskevaa kilpailua sekä apurahojen myöntämistä tieteelliseen tutkimukseen, ja se vaikuttaa asianmukaiselta. Muutoksiin on kuitenkin liityttävä myös työmarkkinauudistus.

Tiedettä on tuettava Euroopan unionissa. Tieteellisiä ja teknisiä opintoja on edistettävä molempia sukupuolia kiinnostavina aloina, sillä tieteellä on suuri merkitys talouskehityksen kannalta. Meidän on siis kannustettava nuoria tällaisiin korkea-asteen koulutuksiin.

  Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. − (DE) Äänestin Britta Thomsenin naisten osallistumisesta tieteelliseen tutkimukseen laatiman mietinnön puolesta, sillä naiset ovat edelleen aliedustettuina tiedemaailmassa. Mietinnössä viitoitetaan merkittäviä askelia kohti miesten ja naisten tasa-arvoa akateemisissa piireissä.

Naisten akateemisten urien edistämisellä on keskeinen asema. Sukupuolistereotypioiden poistamista pidetään hyvin tärkeänä. Nykysuuntaus, jonka mukaan yksittäisiä akateemisia aloja leimataan miesten tai naisten aloiksi, on haitaksi sukupuolten väliselle oikealle tasapainolle.

Uusien ohjelmien ja rekrytointimenettelyjen avulla on mahdollista varmistaa, että tärkeintä ovat ehdokkaan taidot ja pätevyys, ei sukupuoli. Tämän on koskettava myös etenemismahdollisuuksia ja palkkatasoa. Valintalautakuntien ei-sitova kiintiötavoite, jonka mukaan niiden jäsenistä vähintään 40 prosenttia on naisia ja vähintään 40 prosenttia miehiä, on yksi tapa tasoittaa sukupuolten välistä epätasapainoa akateemisissa viroissa, mutta tärkeimmäksi on aina katsottava hakijan taidot ja pätevyys.

  Rovana Plumb (PSE), kirjallinen. − (RO) Äänestin naisten asemaa tieteessä koskevan mietinnön puolesta, koska katson sen olevan tärkeä Lissabonin strategian kasvua ja työllisyyttä koskevien tavoitteiden saavuttamisessa.

EU:n uusissa jäsenvaltioissa naistutkijoiden osuus on noin 40 prosenttia, kun se länsimaissa on noin 11 prosenttia, mutta valitettavasti hyvin suuri osuus heistä työskentelee aloilla, joilla tutkimus- ja kehittämismenot ovat kaikkein matalimpia.

Haluan kiinnittää huomiota kohtaan, joka koskee perhe-elämään liittyvien näkökohtien integroimista mahdollistamalla joustavat työajat ja paremmat lastenhoitopalvelut perhe-elämän ja työn yhteensovittamisen helpottamiseksi.

Katson, että mietinnön säännösten nopea täytäntöönpano on merkittävää tukea sille, että 25 prosenttia tutkimus- ja johtotehtävissä työskentelevistä on naisia vuonna 2010. Onnittelen Britta Thomsenia mietinnöstään.

  Teresa Riera Madurell (PSE), kirjallinen. − (ES) Koska en terveyssyistä voinut osallistua keskusteluun, haluan perustella, miksi tuen mietintöä. Se on erinomainen ja kattava työ, jossa tarkastellaan kaikkia merkittäviä seikkoja naisten ja miesten tasapainoisen edustuksen takaamiseksi tieteessä ja teknologiassa.

Mietintö on myös varsin oikea-aikainen, sillä jos EU:ssa tarvitaan 700 000 uutta tutkijaa tavoitteiden täyttämiseksi vuoteen 2010 mennessä, komission ja jäsenvaltioiden on nyt oikea aika panna täytäntöön mietinnössä esitettyjä erityistoimenpiteitä tämän poikkeaman korjaamiseksi.

Miehet ja naiset ovat yhtä lailla päteviä ja ansioituneita. Itse asiassa tällä hetkellä naisia on yliopistoissa enemmän kuin miehiä, ja he saavuttavat parempia tuloksia. Tästä on olemassa objektiivista tietoa.

Lisäksi erityisesti hallitusten olisi suosittava naisten edustusta tieteessä ja teknologiassa, sillä ei ole tehokasta eikä järkevää käyttää vain puolia aivoista.

Olen iloinen, että parlamentti lopultakin aloitti asian perusteellisen tarkastelun.

  Lydia Schenardi (NI), kirjallinen. – (FR) Mietinnön sisältö esitetään muutamin sanoin, muutamin julmin sanoin vääristettynä totuutena, virheellisinä lausuntoina ja seksistisinä, pääasiassa miehiä leimaavina, huomautuksina.

Naisten ja miesten tasa-arvoa ja naisten entistä parempaa integroitumista ammattiin ei saada aikaan käskevällä ja sortavalla tavalla. Näin saadaan vain kielteisiä ja haitallisia tuloksia.

On varmasti totta, että viivästykset työelämään integroitumisessa, palkkakuilut ja uraprofiilin puute ovat yleisiä naisten keskuudessa, varsinkin tieteen ja tutkimuksen alalla.

Korostan kuitenkin vielä, että vuoropuhelu, syrjimättömien toimenpiteiden täytäntöönpano tyttöjen rohkaisemiseksi pidempiaikaisiin tiedeopintoihin ja naisten aktiivinen tukeminen heidän uransa aikana edistävät lopulta heidän sosiaalista asemaansa työelämässä.

  Olle Schmidt (ALDE), kirjallinen. − (SV) Britta Thomsenin mietinnössä todetaan, että naistutkijat ovat EU:ssa vähemmistö. Heillä on heikompi taloudellinen ja ammatillinen turva, ja heitä syyllistetään yhä enemmän perhevastuustaan. Tämä on vakava asia niin periaatteellisesti kuin sen käytännön vaikutusten vuoksi. Nykyaikaisilla talouksilla – tai demokratioilla – ei ole varaa kielteiseen erityiskohteluun akateemisesti koulutettuja henkilöitä kohtaan. Tämän vuoksi äänestin mietinnön puolesta.

Korostan kuitenkin, että tietyistä mietinnön osista ei äänestetty, enkä oikein ymmärrä miksi. 7 kohdassa pyydetään, että ikää pidetään huippuosaamisen kriteerinä yhdistämällä se tutkijan perhetilanteeseen, jota tarkasteltaessa otetaan huomioon tutkijan elätettävänä olevien henkilöiden määrä. Uskon, että tätä on vaikea toteuttaa käytännössä ja se voi olla jopa haitallista. Sukupuoliroolien yksinkertaistaminen ja puhuminen ”pikemminkin naistutkijoille ominaisista taidoista” tai ehdottomien standardien luominen tutkijoiden suoritusten mittaamiseksi on aina vaarallista.

Toisaalta tuen koko sydämestäni suositusta ottaa käyttöön ei-sitovana tavoitteena molempien sukupuolten vähintään 40 prosentin edustus erilaisissa tieteellisissä lautakunnissa ja valiokunnissa. Yhdyn myös kritiikkiin, jonka mukaan tasa-arvotavoitteita ei EU:ssa aina aseteta riittävän korkealle. Läsnäolopolitiikkaa ei pidä aliarvioida – tosin ei siitä pidä tehdä uskontoakaan.

  Bernard Wojciechowski (IND/DEM), kirjallinen. – (PL) Naisilla on merkittävä osuus tieteen kehityksessä. Puolalainen fysiikan ja kemian Nobel-palkinnon saaja Marie Skłodowska-Curie on tästä hyvä esimerkki. Tämän kuuluisan tiedenaisen mukaan on nimetty katuja, sairaaloita ja yliopisto.

Tiedeuraa valittaessa naiset kohtaavat suurempia haasteita kuin miehet. Tämä johtuu osittain siitä, että he synnyttävät lapsia ja kasvattavat perheitä. Naispuolisia tutkijoita on siis tuettava heitä suosivin äitiyslomaehdoin sekä erityisin apurahoin lapsia kasvattaville naisille, jotka jatkavat samalla tieteellistä uraansa.

Toisin kuin nyt tarkasteltavan olevassa päätöslauselmaehdotuksessa väitetään, ei kuitenkaan ole suotavaa asettaa vähimmäisosuuksia naisten edustukselle korkeakoulujen henkilöstössä tai eri komiteoissa ja lautakunnissa sukupuolten tasa-arvon varmistamiseksi. Työtä ja uraa koskevia päätöksiä ei pidä tehdä sukupuolen perusteella. Tällaiset päätökset on sen sijaan tehtävä kyseisen henkilön itsenäisen valinnan, kykyjen ja tietojen mukaan.

  Anna Záborská (PPE-DE), kirjallinen. − (SK) Kiitän Britta Thomsenia hänen mietinnöstään, jossa tuodaan ilmi tietynlainen naisiin kohdistuva syrjintä tieteen ja tutkimuksen alalla. Vaikka EU:n opiskelijoista yli puolet on naisia ja he suorittavat 43 prosenttia EU:n tohtorintutkinnoista, vain 15 prosenttia ylimmistä korkeakoulu- ja yliopistoviroista on naisten hallussa.

Yliopisto-opintojen tulokset vastaavat harvoin niiden hankkimiseen kulunutta aikaa ja sijoitettuja varoja. Vuosien opintojen jälkeen naisten uhraavat usein henkilökohtaisen elämänsä tai työuransa tai heidän on sovitettava ne yhteen. Yhteiskunnan edun mukaista olisi tehdä yhteistyötä älyllistä potentiaalia omaavien kansalaisten kanssa sekä tukea heitä ja antaa tämän potentiaalin heijastua kansakunnan kulttuuriseen, henkiseen, historialliseen ja tieteelliseen perintöön. Erityisesti äitiydellä on vaikutusta naisen uramahdollisuuksiin, paradoksaalisesti se rankaisee heitä mahdollisuuksissa päästä huippuvirkoihin, toteuttaa itseään ja saada ansioidensa mukaista palkkaa, eikä heille korvata asianmukaisesti synnyttämisen ja tulevaisuudesta vastaavan sukupolven kasvattamisen yhteiskunnallista investointia.

Uskon, että asia voitaisiin ratkaista uudistuksella, joka koskisi nuorten naisten opinto-olosuhteita, etäopintoja ja etätyötä sekä elinikäistä oppimista, sekä kannustamalla isiä tukemaan tutkijoiksi haluavia äitejä. On myös valtion vastuulla tukea tieteelliseen työhön osallistuvia naisia: heitä on tuettava opinnoissaan, autettava sovittamaan yhteen perhe- ja työelämää sekä saamaan oikeudenmukainen palkkio työstään, tarjoamalla heille sosiaalietuuksia ja apua mahdollisimman luonnollisella tavalla, tarjoamalla lastenhoitoa.

- Mietintö: Blokland (A6-0156/2008)

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Alusten romuttamisella on jatkossakin merkittäviä sosiaalisia ja ekologisia vaikutuksia, sekä sen tavan vuoksi, jolla tämä tehdään, että koska rakenteilla olevien alusten määrä on ollut nousussa vuosia. Tästä syystä eurooppalainen innovointi ja kehitystyö ovat jatkuvasti merkityksellisiä laivanrakennusalalla, jotta aluksista voidaan tehdä parempia ja ympäristöystävällisempiä.

IMO (Kansainvälinen merenkulkujärjestö) on valmistellut vuodesta 2005 lähtien yhdessä ILO:n (Kansainvälinen työjärjestö) ja UNEP:n (Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelma) kanssa alusten puhdasta purkamista koskevia sitovia kansainvälisiä sääntöjä. Parhaillaan neuvotellaan sopimusluonnoksesta, joka on määrä hyväksyä vuoteen 2009 mennessä, mutta joka tulee voimaan vasta muutama vuosi sen jälkeen.

Luonnoksen nykytekstin mukaan sopimusta ei sovelleta sota-aluksiin tai muihin valtion omistamiin aluksiin. IMO-kehyksen ulkopuolista normeista, alusten kierrätysyrityksiä koskevista perusnormeista, raportointivelvollisuuksista (kuten tiedottaminen valtioiden välillä) ja valvonnan välineistä ei vielä ole päästy yksimielisyyteen.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Suhtaudun myönteisesti laivanromutustoiminnan parantamisesta annettua vihreää kirjaa koskevaan Hannes Bloklandin mietintöön. Laivanromutus on vaarallista kauppaa, josta aiheutuu suuria kustannuksia ihmishengille ja ympäristölle. Ei voida hyväksyä sitä, että EU kääntää katseensa pois laivojen kuljettamisesta kehitysmaihin romutettavaksi. Nämä alukset ovat itse asiassa vaarallista jätettä, ja EU:n on toimittava estääkseen niiden viennin. Olen kiitollinen parlamentin tuesta ryhmäni esittämille tarkistuksille, joissa korostetaan kiireellisten toimien tarvetta tällä alalla.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Laivanromutustoiminnan parantamisesta annettua vihreää kirjaa koskevalla Johannes Bloklandin mietinnöllä pyritään ympäristön ja yhteiskunnan kannalta kestävään laivanromutukseen. Mietinnössä pyritään käsittelemään alan tämän hetken ongelmia, erityisesti Bangladeshin ja Intian telakkatyöntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta koskevia suuria huolia. Äänestin tämän vuoksi mietinnön suositusten puolesta.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Hyväksymme periaatteessa eurooppalaisten huolet kolmansien maiden ympäristöstä ja työoloista. Kurjuuden vienti, koskipa se ympäristöä, työllisyyttä tai mitä tahansa muuta, ei voi koskaan olla osa maailmanlaajuista kauppaa ja vaihtoa koskevaa näkemystämme. On kuitenkin tärkeää, ettemme puolusta niin absoluuttista ja nykyaikaista kantaa tietyistä arvoista, että yksittäinen asia hämärtäisi kokonaiskuvan.

Radikaalit toimenpiteet sellaisten käytäntöjen lopettamiseksi, jotka todellisuudessa ovat sosiaalista ja ympäristöön liittyvää polkumyyntikäytäntöä, siten, että se johtaisi myös kolmannen maan taloussektorin tuhoutumiseen ja aiheuttaisi näin vielä suurempaa kurjuutta väestön erittäin haavoittuvissa osissa, ei myöskään ole asia, jota ajamme. Asteittaiset uudistukset ja räätälöityjen, kehitystä edistävien ratkaisujen tarjoaminen ovat tehokkaampi ja suotavampi ratkaisu. Emme pysty lakkauttamaan kurjuutta ja ihmisten halventamista, jos ainoa tarjoamamme vaihtoehto on kurjuus ja ihmisten halventaminen.

- Mietintö: Florenz (A6-0136/2008)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin saksalaisen kollegani Karl-Heinz Florenzin ja parlamentin väliaikaisen valiokunnan ilmastonmuutokseen liittyvistä tieteellisistä tosiasioista laatiman mietinnön puolesta.

Tieteellinen yksimielisyys ilmastonmuutoksen alkuperästä ja syistä on perusteltu ja se tunnustetaan maailmanlaajuisesti. Tieteellinen näyttö kaikista maanosista ja valtameristä osoittaa, että alueelliset ilmastonmuutokset ovat jo vaikuttaneet moniin luonnonjärjestelmiin teollisuusmaiden historiallisten hiilidioksidipäästöjen vuoksi. On myös tieteellisesti todistettu, että syyt maapallon lämpenemiseen ovat pääasiassa ihmisen aiheuttamia.

Ilokseni mietinnössä korostetaan, että on analysoitava ja tutkittava edelleen ilmastonmuutoksen seurauksia, kuten esimerkiksi vaikutuksia talouden kilpailukykyyn, energiakustannuksiin ja yhteiskunnalliseen kehitykseen Euroopassa, maankäytön rooliin, metsäalueisiin ja metsien häviämiseen, meriympäristön rooliin ja teollisuuden ulkoisten ilmastokustannusten arviointiin, varsinkin kuljetusalalla, lentokoneiden päästöjen vaikutusten määrittäminen mukaan lukien.

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Viimeisin ilmastonmuutosta koskeva hallitusten välinen konferenssi sekä useat ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen yhteydessä järjestetyt konferenssit ovat osoittaneet, että ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat ilmastonmuutoksen syy ja että maapallon lämpeneminen on pysäytettävä enintään kahteen celsiusasteeseen suhteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon.

Olen tämän vuoksi samaa mieltä ilmastonmuutosta käsittelevän väliaikaisen valiokunnan ja esittelijän kanssa kiireellisempien merkittävien ilmastonmuutoksen vaikutuksia koskevan tutkimuksen tarpeesta, joilla seurataan aavikoitumisen, napajäätiköiden sulamisen, meriympäristön muutosten, luonnonkatastrofien ja muiden vastaavien kaltaisia ilmiöitä. Euroopan ympäristöviraston viimeisimmissä raporteissa korostetaan tarvetta paljon laajempiin toimiin Kioton tavoitteiden ja muiden EU:n neuvoston maaliskuussa 2007 asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tiedonannossa ”Maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen rajoittaminen kahteen celsiusasteeseen” esitetyn energia- ja ilmastopaketin osalta, olen kuitenkin vakuuttunut, että lisätoimenpiteitä voidaan toteuttaa energiatehokkuuden parantamiseksi, ja näin vähennettäisiin huomattavasti kasvihuonekaasupäästöjä. Tällainen olisi merkitsemisjärjestelmä, josta kävisi ilmi kasvihuonekaasuja koskeva jalanjälki. Katson, että ihmiset, niin Euroopan kansalaiset kuin kolmansien maiden asukkaatkin olisi otettava entistä välittömämmin mukaan tietoisuuden lisäämiseen ja aktiiviseen toimintaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi pienin energiansäästöaskelin.

  Daniel Caspary (PPE-DE), kirjallinen. − (DE) Ilmastonmuutos on vakava asia, ja ihmiskunnalle loistava mahdollisuus. On kuitenkin täysin epäselvää, missä määrin se on ihmisen toiminnan aiheuttama. Viimeisimpiä tieteellisiä havaintoja ei todellakaan voida pitää varmana näyttönä ja ne muuttuvat edelleen; ne eivät ole kaikki kaikessa. Lisäksi mietinnössä viitataan tiettyihin väitöksiin, jotka ovat tosiasiassa virheellisiä.

Oletukset ja väärät väitteet eivät kuitenkaan voi olla järkevien, tehokkaiden, edullisten ja sosiaalisesti hyväksyttävien toimenpiteiden perustana. Tämän vuoksi äänestin mietintöä vastaan.

  Charlotte Cederschiöld, Christofer Fjellner, Gunnar Hökmark ja Anna Ibrisagic (PPE-DE), kirjallinen. − (SV) Äänestimme tänään ilmastonmuutokseen liittyvistä tieteellisistä tosiasioista laaditun väliaikaisen mietinnön puolesta. Parhaiden mahdollisten tulosten saavuttaminen ilmastonmuutoksen poliittisiin haasteisiin vastaamiseksi edellyttää voimakasta tukea ja määrätietoisuutta. Haluamme tässä yhteydessä korostaa sitä, kuinka tärkeää on varmistaa tutkimuksen vapaus, ja että kritiikki ja kyseenalaistaminen ovat keskeinen ennakkoedellytys kaiken tutkimuksen edistykselle ja kehitykselle. Tämän mahdollisuuden rajoittaminen on sekä uhka tutkimukselle itselleen että rajoitus jokaisen ihmisen oikeudelle ilmaista näkemyksensä.

Suurin saastuttaja on köyhyys, eikä kunnianhimoinen tavoite lieventää ilmastonmuutosta ole ristiriidassa kasvun ja nykyaikaistamisen kanssa. Olennainen edellytys köyhien maiden vaurastumiselle ja näin myös niiden resurssien kehitykselle ja mahdollisuuksille investoida nykyaikaisempaan ja puhtaampaan teknologiaan on se, että ne voivat vapaasti tehdä kauppaa. Tältä kannalta tuontiin kohdistuvat hiilidioksidimaksut tai vastaavanlaiset toimenpiteet ovat sopimaton vaihtoehto, jonka vaarana on kääntyä tarkoituksensa vastaiseksi.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. − (PT) Äänestin ilmastonmuutosta käsittelevän väliaikaisen valiokunnan ilmastonmuutokseen liittyvistä tieteellisistä tosiasioista (havaintoja ja suosituksia päätöksentekoa varten) laaditun väliaikaisen mietinnön puolesta koska olen vakuuttunut, että laaja tieteellinen yksimielisyys siitä, että ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttama, edellyttää kiireesti poliittisten päättäjien toimia, joissa korostetaan erityisesti kasvihuonekaasupäästöjen pienentämistä sekä tulevaisuudessa ilmastonmuutosta koskevaa kansainvälistä sopimusta.

Ilmastonmuutosta koskevan tieteellisen ymmärryksen lisääminen ja levittäminen tekee ihmisistä entistä tietoisempia tarpeesta muuttaa elintapojaan ja päätöksentekoprosesseista entistä vastuullisempia, tietoon perustuvia ja tehokkaita. Ilmastonmuutoksen taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten tutkimusta on kannustettava.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Tämä on jälleen yksi sellainen mietintö, jossa tosin aluksi esitetään joitakin asianmukaisia lausuntoja nykytilanteesta, mutta ei juurikaan tai lainkaan edistytä ratkaisun löytämisessä. Siinä suositellut toimenpiteet ovat epäselviä ja siinä rajoitutaan luettelemaan joitakin epämääräisiä suosituksia ja perusteluja. Sillä ilmeisesti pyritään pikemminkin helpottamaan uusien yritysten perustamista tavoittelemaan yhä suurempia voittoja ympäristö- ja energia-aloilla ilmastonmuutoksen kustannuksella.

Tämän vuoksi haluan sanoa, että olisi hyvä osoittaa samanlaisia pyrkimyksiä ja sinnikkyyttä sekä huolta muita maailmanlaajuisia ongelmia kohtaan, jotka on täysin sivuutettu tai pelkästään siirretty kroonisten huolenaiheiden luetteloon: parannettavissa olevien sairauksien hävittäminen, maaperän ja luonnonympäristöjen suojeleminen, ehtyvien luonnonvarojen, erityisesti hiilivetyjen, loppuminen ja niin edelleen.

Lopuksi, esittelijä pitää ilmastonmuutostiedettä vakiintuneena ja suosittelee, että Euroopan parlamentin väliaikainen valiokunta jatkaa työtään ja esittää toimikautensa päätteeksi parlamentille mietinnön, johon sisältyy tarvittaessa suosituksia EU:n yhteistä tulevaa ilmastonmuutospolitiikkaa koskeviksi toteutettaviksi toimiksi tai aloitteiksi. Jäämme odottamaan tulevaa mietintöä.

  Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Mietinnössä esitetyistä tieteellisistä tosiasioista keskusteltiin pitkään maailman johtavien asiantuntijoiden kanssa ilmastonmuutosta käsittelevän väliaikaisen valiokunnan kokouksissa, eikä niitä näin ollen voi sivuuttaa kevyesti.

Karl-Heinz Florenzin mietinnön tavoin katson hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) neljännen kertomuksen olevan kattavin ilmastonmuutosta koskeva tutkimus. Olen samaa mieltä siitä, että on aivan välttämätöntä välttää maapallon keskilämpötilan yli kahden celsiusasteen lämpeneminen katastrofaalisten uhkakuvien välttämiseksi, joten EU:n kunnianhimoiset kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamista koskevat tavoitteet on säilytettävä.

Koska tämä on uskottavin tällä hetkellä saatavilla oleva tietokooste, joka kitkee juurineen tiettyjen yksittäisten ekstremistien toistuvat ajatukset, jotka edelleen kyseenalaistavat sen, onko ihmisen toiminta todella maapallon lämpenemisen pääasiallinen syy, Karl-Heinz Florenzin mietinnöllä annetaan selkeä viesti, että Euroopan parlamentti säilyttää tiukan ja kunnianhimoisen kantansa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tämän vuoksi tuen mietintöä.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Ymmärrettyään taloussuunnittelun hyödyt Ranskan parlamentti äänesti 1960-luvulla seuraavan vuoden kasvuasteesta tehdäkseen päätökset sen perusteella, sillä sattuman ansiosta useiden perättäisten vuosien ajan tosiasiallinen kasvuaste oli täsmälleen sama kuin äänestyksen tulos. Saan saman vaikutelman lukiessani Karl-Heinz Florenzin mietintöä: vaikutelman, että parlamentti aikoo äänestää maapallon lämpötilasta.

Tahdon tehdä tämän selväksi: en kritisoi ihmisen tarvetta suojella ympäristöään, säilyttää luonnon valtava monimuotoisuus tai taloudellisin termein sanottuna löytää paremmat keinot luonnonvarojen käyttämiseen niiden säästämiseksi. Kritisoin rituaalinomaista uhrautumista uudelle ilmastouskonnolle ja sen uusille guruille, näille puolueellisesti ajatteleville tutkijoille, jotka syytävät kirouksia kaikkien niiden päälle, joiden työ on ristiriidassa heidän pyhien päätelmiensä kanssa.

Kritisoin ihmisen, varsinkin sen läntisen ja eurooppalaisen alalajin, järjestelmällistä stigmatisaatiota pahuudeksi. Tämä on institutionalisoitunutta katumusta. Kyse on Euroopan teollisesta ja taloudellisesta itsemurhasta niin kutsutun maapallon lämpenemisen alttarille. Siitä ei ole mitään hyötyä maailman ympäristölle, mutta mitä kamalimpia inhimillisiä ja sosiaalisia seurauksia Euroopan kansoille. Tämän vuoksi äänestin mietintöä vastaan.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Äänestin Karl-Heinz Florenzin ilmastonmuutosta koskevan mietinnön puolesta, ja minusta parlamentin on syytäkin suhtautua tähän asiaan vakavasti. Pyrkimykset ilmastonmuutoksen torjumiseen edellyttävät toimia kaikilla tasoilla, ja niin EU:n toimielinten kuin eurooppalaisten kansakuntienkin on tehtävä yhteistyötä vähähiiliseen talouteen siirtymiseksi.

Mietinnöstä äänestetään samana päivänä kun Aberdeenissa järjestetään suuri energiakonferenssi. Skotlannin hallitus on esittänyt aikeensa tehdä Skotlannista Euroopan vihreän energian keskuksen. Hallitus tukee täysin EU:n uusiutuvia energiavaroja koskevia tavoitteita ja on sitoutunut ydinenergiattomaan Skotlantiin, joka tuottaa vuoteen 2010 mennessä 50 prosenttia sähköntarpeestaan uusiutuvin energiavaroin. Toivon muiden eurooppalaisten kansakuntien pitävän Skotlantia hyvänä esimerkkinä ilmastonmuutoksen torjunnassa.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Tieteelliset havainnot todistavat maapallon nykyisen lämpenemisen olevan ihmisen toiminnan syytä, ja Karl-Heinz Florenzin mietinnössä toistetaan nämä tulokset. Tarvitaan kiireesti EU:n tason toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja maapallon keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi enintään kahteen celsiusasteeseen suhteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon. Toisin kuin eräät konservatiivipuolueen jäsenet hyväksyn täysin nämä tosiasiat ja tuin äänestyksessä Karl-Heinz Florenzin mietintöä aiheesta ”ilmastonmuutokseen liittyvistä tieteellisistä tosiasioista: havaintoja ja suosituksia päätöksentekoa varten”.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Kun me täällä Euroopassa investoimme viimeisimpään ympäristöystävälliseen teknologiaan ja uusiutuvaan energiaan vaikka kuinka suuria summia Kiinan kaltaisen valtion käynnistäessä uuden hiilivoimalan viikoittain, ovat parhaatkin pyrkimyksemme vain pisaroita valtameressä.

Olemme absurdissa tilanteessa, jossa hillittömällä teollistumisella ja luonnonvarojen liikakäytöllä ilmastonmuutosta nopeuttavat valtiot, jotka eivät ole valmiita rajoituksiin, odottavat länneltä ja erityisesti Euroopalta apua kohdatessaan katastrofeja. Meidän oletetaan suojelevan ympäristöä usein oman teollisuutemme ja tuontimme kustannuksella ja sitten jopa tarjoavat saastuttajille humanitaarista apua katastrofeissa.

Jos emme tyydy maailmanlaajuiseen tilanteeseen, jossa kaikki toiveet parannuksista ovat vain toiveunia, meidän on tiukasti lisättävä niiden kuuden valtion painostusta, jotka vastaavat lähes 50 prosentista koko maailman kasvihuonekaasupäästöistä.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Ilmastonmuutosta käsittelevän väliaikaisen valiokunnan väliaikaiseen mietintöön ei sisälly mitään uusia ajatuksia tai suosituksia, joista olisi hyötyä eurooppalaisille ympäristön suojelussa. Siinä toistetaan jälleen EU:n tunnettua kansanvastaista politiikkaa ”vihreästä” tekosyystä pääoman liialliselle keskittymiselle. Siinä tyydytään toistamaan hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin havainnot.

Mietinnössä katsotaan EU:n ”strategiseksi tavoitteeksi maapallon keskilämpötilan nousun rajoittaminen enintään kahteen celsiusasteeseen, mutta myönnetään, että ”jo tämäkin lämpenemisen taso vaikuttaa huomattavasti yhteiskuntaamme ja ihmisten elämäntapoihin”. Siinä ei sanota mitään kapitalistien luonnonvarojen liikakäyttöä koskevasta vastuusta. Sen sijaan, että vaadittaisiin toimenpiteitä monopolien tilivelvollisuuden lisäämiseksi, mietinnössä hyväksytään täysin monikansallisten yritysten propaganda, jonka mukaan olemme kaikki syyllisiä ilmasto-olosuhteiden huonontumiseen ja korostetaan, että ”että ihmisten on muutettava elintapamallejaan”.

Muun muassa Kiotossa ja Balilla aikaansaadut sopimukset ovat osoittautuneet tehottomiksi: niiden ensisijainen tavoite ei ole ympäristönsuojelu vaan pääoman ja siitä saatavan voiton suojelu. Niissä kaupallistetaan ympäristö ja kehitetään uusi, kannattava talousala: vihreä talous. Nykytilanteesta vastuussa olevat monikansalliset yritykset ja monopolit eivät tarjoa ratkaisua ympäristöongelmiin, vaan kansalaiset, jotka kärsivät niiden vaikutuksista.

  Zdzisław Zbigniew Podkański (UEN), kirjallinen. – (PL) Historia opettaa, että uudet tieteelliset havainnot voivat osoittaa aiemmin laajalti hyväksyttyjen teorioiden olevan täysin perusteettomia. Katson, ettei ilmastonmuutosta käsittelevä tiede, joka vahvistaa maapallon keskilämpötilan nousevan, ole vielä osoittautunut riittävän hyvin perustelluksi. Ainakaan sitä ei ole näytetty siinä määrin toteen, että voisimme puhtaalla omallatunnolla laatia lainsäädäntöä, jolla säädettäisiin Euroopan unionin jäsenvaltioiden erityisestä käytöksestä.

Havaitsemme maapallon ilmakehän keskilämpötilan nousseen. Ei kuitenkaan ole vielä saatu vastauksia siihen, missä määrin tämä on ihmisen toiminnan syytä.

Tiedemaailma on jakautunut tämän osalta. Eräät tutkijat uskovat, että suuret ilmastonmuutokset ovat luonnollinen syklinen ilmiö, joka on vaikuttanut maapalloon miljoonien vuosien ajan. Heidän mukaansa tutkijat, jotka varoittavat ihmisen vaikutuksesta ilmastonmuutokseen, tekevät niin houkutellakseen lisävaroja tutkimukseen ja levittääkseen huolestuneisuutta väestössä.

Toiset tutkijat toteavat ihmisen kyvyn ennakoida pitkän ajanjakson ilmastonmuutoksia hyvin rajallisiksi. He väittävät, että tieteen sijaan pikemminkin politiikka ohjaa hallitustenvälistä ilmastopaneelia. Lisäksi väite, jonka mukaan enemmistö tutkijoista olisi sitä mieltä, että ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttamaa, on kyseenalainen.

Edellä esitetyt vastaväitteet ovat helposti saatavilla. Ne ovat myös kiistämättömiä ja herättävät kysymyksen: voidaanko mitään yhtenäistä politiikkaa perustaa vaikutusryhmien epävarmoille tieteellisille väitteille?

  Lydie Polfer (ALDE), kirjallinen. – (FR) Kannatan Karl-Heinz Florenzin ilmastonmuutosta käsittelevän väliaikaisen valiokunnan puolesta laatimaa mietintöä, sillä hän analysoi ilmastonmuutoksen esiintymistä ja vaikutuksia niiltä osin kuin niitä tukee tieteellinen näyttö.

Tämän vuoksi meidän on syytä huolestua väitteestä, jonka mukaan ilmastonmuutoksen kustannukset voivat vaihdella viidestä kahteenkymmeneen prosenttiin BKT:sta vuoteen 2050 mennessä.

Vaikka kaikki jäsenvaltiot ovat tähän mennessä edistyneet hyvin asiassa, meidän on kuitenkin oltava vielä kunnianhimoisempia pyrkimyksissämme vähentää päästöjä.

Meidän on myös pysyttävä valppaina biopolttoaineiden käytön edistämiseen liittyvän mahdollisen maailman elintarviketuotantoon ja metsien hävittämiseen liittyvien haitallisten vaikutusten suhteen.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Tieteelliseen keskusteluun ei voi liittyä keskustelua uskomuksista, eikä enemmistömielipiteen virheettömyyteen kohdistuvia epäilyjä voida tulkita kielteisyydeksi tai poliittiseksi vaihtoehdoksi. Lisäksi viimeaikaiset tapahtumat, kuten keskustelu biopolttoaineiden tuotannon lisäämiskannustimien ei-toivotuista ja odottamattomista vaikutuksista, osoittavat selvästi, kuinka jatkuva epäily on ainoa tieteellinen varmuus, joka meidän on hyväksyttävä epäröimättä.

Toisaalta keskustelussa tieteellisten tosiasioiden tarjoamista vaihtoehdoista olemme selkeästi poliittisten valintojen alueella. Vaikken katso itseäni tieteellisesti päteväksi esittämään mielipidettä ensimmäisestä kysymyksestä, velvollisuuteni on nähdäkseni tehtävä se toisesta kysymyksestä. Olen väittänyt ja haluan korostaa, että globalisaation myönteisten vaikutusten vuoksi valtavan väestömme ennakoitavissa olevan kulutuksen (varsinkin energiankulutuksen) kasvun vuoksi meidän on löydettävä tieteellisiä vastauksia ja teknologisia ratkaisuja. Tietyt muutoksen käytöksessä, niin ihmisten kuin yhteisöjenkin, ovat tervetulleita. Tarvitsemamme perusratkaisut löydämme kuitenkin tieteestä.

  Thomas Ulmer (PPE-DE), kirjallinen. − (DE) Äänestin lopullisessa äänestyksessä mietintöä vastaan, sillä suhtaudun vakavasti ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun enkä kannata dogmaattisia ja tuhoa ennustavia lauseita, jotka levittävät hätää eurooppalaisten joukossa. Mietinnössä esitetään tieteellisiä havaintoja, joiden todennäköisyys on 60–70 prosenttia.

Jos olisin yksi Johanneksen ilmestyksen maailmanlopun neljästä ratsastajasta, ratsastaisin mieluummin valkoisella hevosella kuin mustalla. Ilmastonmuutos on arka asia, jota ei voida tiivistää iskulauseisiin.

- Mietintö: Oomen-Ruijten (A6-0168/2008)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin tyhjää alankomaalaisen kollegani Ria Oomen-Ruijtenin Turkin jäsenyyttä koskevasta määräaikaiskertomuksesta 2007 laatimasta mietinnöstä, vaikka olenkin ulkoasiainvaliokunnan tavoin iloinen pääministeri Erdoğanin pyrkimyksestä tehdä vuodesta 2008 uudistusten vuosi, jotta Turkista tulee sekulaariseen valtioon ja moniarvoiseen yhteiskuntaan perustuva nykyaikainen ja hyvinvoiva demokratia.

Meidän on kuitenkin syytä muistuttaa Turkkia sen pyrkimyksistä varmistaa hyvät naapuruussuhteet Kreikkaan ja Bulgariaan sekä tarpeesta taata Kyproksen kysymyksen laaja-alainen ratkaisu EU:n periaatteiden perusteella.

Turkki ei myöskään ole vastannut vetoomukseemme Armenia taloussaarron lopettamiseksi ja sovittelumenettelyn aloittamiseksi, jolloin voitaisiin käydä rehellistä ja avointa keskustelua menneistä tapahtumista. Nämä neuvottelut ovat tärkeitä EU:lle ja Turkille, koska viimeksi mainittu on hyväksymässä yhteisön säännöstöä. Neuvotteluissa ei kuitenkaan missään tapauksessa pidä määrätä ennakolta lopullista poliittista päätöstä Turkin liittymisestä EU:hun.

  Colm Burke, Jim Higgins, Mairead McGuinness ja Gay Mitchell (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) PPE-DE-ryhmän Fine Gael -valtuuskunta äänesti Ria Oomen-Ruijtenin Turkin määräaikaiskertomuksesta 2007 laatiman mietinnön puolesta. Kannatamme uudistuksia, joihin Turkki on sitoutunut demokratian, hyvän hallinnon ja oikeusvaltion takaamiseksi. Nämä askeleet ovat myönteisiä niin Turkin kuin EU:nkin kannalta, ja tuemme Turkin uudistuspyrkimyksiä.

Me allekirjoittaneet äänestimme kuitenkin mietinnön 16 kohtaa koskevaa tarkistusta 14 vastaan. Se sisälsi sanat ”seksuaali- ja lisääntymisoikeudet”. Äänestimme tarkistuksen tätä kohtaa vastaan syistä, jotka esitimme parlamentille täysistunnossa 13. maaliskuuta 2008 antamassamme yhteisessä julistuksessa.

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. − (EN) Äänestin Ria Oomen-Ruijtenin Turkin edistymisestä kohti EU-jäsenyyttä vuonna 2007 laatiman mietinnön puolesta. Katson, että Turkin pitäisi pystyä liittymään unioniin. Tällä hetkellä on ongelmia ammattiliittoja ja ihmisoikeuksia sekä kurdien ja kristittyjen kaltaisten vähemmistöjen oikeuksia koskevissa asioissa. Edistystä on kuitenkin tapahtunut, joskin hitaasti, ja se on tunnustettava.

Tuin armenialaisten joukkomurhaa koskevaa tarkistusta. Tiedän, että se tapahtui kauan sitten, mutta kansakunnan on oltava sinut menneisyytensä kanssa, eikä Turkki ole tähän mennessä oppinut elämään tilillään olevan veritahran kanssa. Se ei ehkä ole viimeinen este EU-jäsenyydelle, mutta me emme voi vain lakaista asiaa aivan liian mukavan turkkilaisen maton alle.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Ria Oomen-Ruijtenin Turkin edistymisestä kohti jäsenyyttä laatimassa mietinnössä esittämät huomiot osoittavat, ikään kuin lisänäyttöä vielä tarvittaisiin, että Turkki ei kulttuuriltaan, ajattelutavaltaan ja perinteiltään – jotka tietenkin ovat kaikki täysin kunnioitettavia – ole eurooppalainen valtio. Ei myöskään ole tarpeen etsiä muualta syitä liittymisneuvotteluissa kohdattuihin valtaviin ongelmiin.

Puheenjohtajavaltio Ranska, jonka puheenjohtajakausi alkaa 1. heinäkuuta, saattaa tuoda esiin tämän olennaisen ristiriidan: fiktiivisen ajatuksen Turkin vakaasta pyrkimyksestä liittyä osaksi Eurooppaa vuoden 1963 perussopimuksessa. Vaalilupauksensa pettäen presidentti Sarkozy sanoo nyt haluavansa jatkaa neuvotteluja ja itse asiassa aloittaa uudet neuvottelut aloilla ”jotka eivät liity välittömästi jäsenyyteen”, sellaisen kansaa kiihottavan ja tekopyhän mallin mukaisesti, jolla ei ratkaista mitään ongelmia. Kuka uskoo, että keskustelut koskevat pelkästään näennäisjäsenyyttä?

Pelkään, että ainoa syy säilyttää Ranskan perustuslain pakollinen kansalaisten kuuleminen uusien EU:n jäsenten osalta on jättää pelkästään kansalaisten vastuulle 45 vuoden poliittinen ja diplomaattinen pelkuruus, joka ei koske Turkkia itseään, vaan hallituksia.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Tietyistä ristiriidoista huolimatta on tosiasia, että Turkki on strategisesti merkittävä EU:n pyrkimysten kannalta, varsinkin kun otetaan huomioon kapitalistisen järjestelmän yhä syvenevä kriisi.

Vaikka sen lopullinen asema on epävarma – EU:n tai mahdollisen Välimeren unionin täysjäsenyys – vaikuttaa varmalta, että EU pyrkii löytämään ratkaisuja, joista on eniten hyötyä suurille taloudellisille ja rahoitusalan ryhmittymille keskeisissä valtioissa, erityisesti Saksassa.

Turkki tarjoaa valtavat markkinat, mikä herättää erilaisia intohimoja. Se on valtava valtio, jossa on valtavasti halpaa työvoimaa ja paljon kuluttajia, joilla ei kuitenkaan ole lupa juhlia toukokuun ensimmäistä päivää, kuten havaittiin hiljattain Turkin turvallisuusjoukkojen tukahduttaessa raa’asti ammattiliittojen jäsenten ja mielenosoittajien tapahtumat. Se on laaja alue, jolla on merkittävä geostrateginen asema Euroopan, Aasian ja Lähi-idän välissä, ja sillä on keskeinen asema Keski-Aasian energiavarojen omistajuutta ja niihin pääsyä koskevassa kiistassa (kuten Nabucco-hankkeessa) sekä Yhdysvaltojen, Naton ja EU:n välisessä kumppanuudessa.

Turkki on myös valtio, jonka viranomaiset ovat aseellisesti ja laittomasti miehittäneet osan EU:n jäsenvaltion, Kyproksen, alueesta.

  Jaromír Kohlíček (GUE/NGL), kirjallinen. − (CS) Vaikka esityksessä Euroopan parlamentin päätöslauselmaksi lainataan useita asiakirjoja, keskeinen tieto puuttuu. Valtio on ollut ehdokasmaa vuodesta 1963 alkaen. Edellytyksistä neuvottelujen aloittamiselle on keskusteltu koko ajan. Vuonna 1993 vahvistettuja Kööpenhaminan kriteerejä ei löydy tekstin johdanto-osasta.

Upottaessamme hampaamme Euroopan komission antamaan Turkin määräaikaiskertomukseen 2007 toteamme, että vaikka jonkinlaista edistymistä on tapahtunut, kansallisia vähemmistöjä koskevaa hyväksyttyä lainsäädäntöä ei ole riittävällä tavalla pantu täytäntöön. Se, että noin kymmenen prosenttia Turkin työväestöstä työskentelee EU:n jäsenvaltioissa, on merkki Turkin ja EU:n välisten pitkäaikaisten suhteiden laajuudesta. Yllättävää on taloudellisen alan sääntelyn täytäntöönpanon tila, joka on varsin kyseenalainen. Vaikka säädöksiä vaalitaan Turkin lainsäädännössä, havaitsemme usein hyvin ”epäeurooppalaisen” lähestymistavan yksittäisissä tapauksissa.

Voidaankin todeta, että vaikka Turkki onkin edistynyt merkittävästi, monilla aloilla Turkin ja EU:n jäsenvaltioiden enemmistön (myös Balkanin valtioiden) väliset erimielisyydet eivät ole tähän mennessä merkittävästi vähentyneet. Armeijan vaikutus valtion poliittiseen järjestelmään sekä sunnilaisen islamin voimakas asema ovat näkyvimmät tekijät, jotka erottavat turkkilaisen yhteiskunnan EU:n jäsenvaltioista. Mietinnössä kuvataan yhteiskunnan nykytilannetta varsin tarkasti. Vaikka päätöslauselman 12 kohta ei olekaan tasapainoinen, GUE/NGL-ryhmä ei äänestä sitä vastaan.

  Carl Lang (NI), kirjallinen. – (FR) Ria Oomen-Ruijtenin mietintö kuvastaa Brysselin Euroopan johtajien autistisia piirteitä heidän kieltäessään totuuden: Turkki on aasialainen valtio.

Heidän sokeutensa johtaa kieltämään Turkin liittymisen ennakoitavissa olevat seuraukset. Koska Turkin väestö kasvaa yli sataan miljoonaan vuoteen 2020 mennessä, sillä olisi EU:n suurin väestö, joten se olisi merkittävin valtio yhteisön toimielimissä. Tämä tarkoittaa, että parlamenttiamme uhkaa vaara ei niinkään PPE-DE-ryhmän tai sosialistiryhmän valta-asemasta, vaan AKP:n islamistien enemmistöstä. Turkki saisi myös kaikista valtioista eniten tukea: Turkin alueet imisivät suuren enemmistön rakennerahastojen varoista, ja sen kymmenen miljoonaa maanviljelijää tuhoaisivat yhteisen maatalouspolitiikkamme.

Tämä tosiseikkojen kieltäminen saa hallituksemme myös sivuuttamaan Euroopan kansalaisten toiveet. Pakotettuaan Ranskan hyväksymään Euroopan perustuslakisopimuksen, joka hylättiin vuonna 2005, presidentti Sarkozy valmistautuu poistamaan perustuslain 88 artiklan 5 kohdan, jonka mukaan EU:n uusien jäsenvaltioiden liittyminen edellyttää kansanäänestystä.

Jos Brysselissä onnistutaan sanelemaan Turkin liittyminen, meidän on ehdotettava kansakunnillemme tällaisesta järjestelystä poistumista, sillä se olisi eurooppalainen vain nimeltään, ja toisenlaisen Euroopan luomista, eurooppalaisen Euroopan: kansakuntien Euroopan.

  Astrid Lulling (PPE-DE), kirjallinen. − (DE) Äänestin Turkin EU-jäsenyyttä koskevasta edistymisestä vuonna 2007 laaditun mietinnön puolesta.

Minun on kuitenkin ilmaistava tyrmistykseni luettuani saksalaisesta Die Welt -sanomalehdestä, että Turkki, joka haluaa itseään kuvattavan maltillisena islamilaisena valtiona, on säätänyt lain, jossa kielletään viinin ostaminen ja sen tarjoaminen lasissa.

Viinillä on Euroopassa suuri kulttuurinen merkitys, sitä valmistetaan laillisesti suurimassa osassa EU:n jäsenvaltioista ja sitä voidaan myydä ja nauttia kaikissa jäsenvaltioissa.

Tällainen laki ei sovi yhteen EU:n täysjäsenyyden kanssa. Kaikki laillisesti valmistetut tuotteet – myös viini – ovat tavaroita, joiden vapaa liikkuvuus sisämarkkinoilla on taattava. Tällainen kielto rikkoo myös syrjimättömyyttä koskevia EU:n sääntöjä. Valtio, joka rajoittaa jonkin laillisesti valmistetun tavaran vapaata liikkuvuutta toisista jäsenvaltioista, ei voi olla EU:n täysjäsen.

Pääministeri Erdogan lupasi, että vuosi 2008 on uudistusten vuosi, jolloin Turkista on määrä tulla sekulaariseen valtioon ja moniarvoiseen yhteiskuntaan perustuva nykyaikainen ja hyvinvoiva demokratia.

Kun otetaan huomioon Turkin viini myyntiä ja nauttimista laseista koskeva kielto, minun on kysyttävä, oliko tämä lupaus vain tyhjiä sanoja.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Ria Oomen-Ruijtenin Turkin määräaikaiskertomuksesta 2007 laatima mietintö on kattava ja rohkaiseva analyysi valtion edistymisestä kohti EU:hun liittymistä. Turkki vaikuttaa edistyneen sananvapauden ja oikeuslaitosuudistusten kaltaisilla aloilla. Hallituksen ehdotukset 301 artiklan uudistamiseksi, joka estää täyden demokraattisen vapauden valtiossa, ovat myös tervetulleita. Lisäponnisteluja tarvitaan tietysti aloilla, jotka liittyvät valtion vähemmistöryhmien oikeuksiin, ja huolta herättää myös parhaillaan perustuslakituomioistuimen ratkaistavana oleva asia. Kannatan mietinnössä esitettyjä suosituksia ja äänestin sen puolesta.

  Miroslav Mikolášik (PPE-DE), kirjallinen. − (SK) Olen iloinen kollegani Ria Oomen-Ruijtenin Turkin määräaikaiskertomusta 2007 koskevasta mietinnöstä, jossa kehotetaan Turkin hallitusta täyttämään lupauksensa uudistusten jatkamisesta ja valtion nykyaikaistamisesta. Haluan myös tuoda julki pitkäaikaisen näkemykseni, joka on myös eurooppalaisen suuren enemmistön näkemys, ettei EU:n pidä tarjota Turkille mahdollisuutta täysjäsenyyteen. Turkki on maantieteellisesti, kulttuurisesti ja henkisesti eurooppalaisen identiteettikäsitteen ulkopuolella. Tämän lisäksi unionin talousarvio ei selviä nyt eikä tulevaisuudessa taakasta, jonka Turkin täysjäsenyys aiheuttaisi. Kannatan kuitenkin ajatusta tiiviistä yhteistyöstä, EU:n ja Turkin välisestä niin kutsutusta strategisesta kumppanuudesta. Pidän mietintöä merkittävänä myös tältä kannalta.

Olen iloinen siitä, että Turkki on edistynyt jonkin verran monilla aloilla vuonna 2007. Tästä huolimatta ihmisoikeustilanne on edelleen kauhea. Meidän olisi mietinnön yhteydessä vaadittava tiukemmin kansallisten vähemmistöjen (erityisesti kurdivähemmistön) tilanteen parantamista sekä täydellistä sanan- ja uskonnonvapautta. Kannatan myös vaatimusta rikoslain 301 artiklan kumoamisesta sekä ortodoksisen Halkin seminaarin välittömästä uudelleen avaamisesta. Meidän on myös vaadittava Turkkia tarkastelemaan menneisyyttään ja tunnustamaan Armenian kansanmurha sekä sen Kyproksen sotilastoimien laittomuus.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Turkki osoittaa yhä uudelleen, ettei se ole valmis EU-jäsenyyteen, sortamalla vähemmistöjään, käynnistämällä ilmahyökkäyksiä naapurimaahansa ja viimeksi estämällä veto-oikeudella itävaltalaisen arkeologisen kaivausryhmän päällikön nimittämisen Efesoksella ilmeisesti tämän perheenjäsenen turkkilaisvastaisten kommenttien vuoksi. Rikoslain Turkin ja turkkilaisuuden halventamisen kieltävän artiklan kosmeettiset muutokset kääntävät Brysselin huomion pois mielenosoittajiin kohdistetusta julmasta väkivallasta ja Pohjois-Irakin vastaisista sotatoimista.

Koska Turkki ei ole valmis EU:n jäsenyyteen, ainoa vaihtoehto on liittymisneuvottelujen päättäminen välittömästi. Vaihtoehtona voidaan jatkaa keskustelua etuoikeutetusta kumppanuudesta.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Jokainen Turkkia koskeva mietintö on ilmaus EU:n imperialistisista kilpailua koskevista Turkin-suunnitelmista. Nyt tarkasteltavana olevassa mietinnössä on päätetty tukea Turkin hallitusta korostamalla perusteettomasti Turkin edistymistä monilla eri aloilla, mikä on totuudenvastaista. Kuten tavallista, mietinnössä ylistetään demokraattisia oikeuksia huolimatta Turkin hallituksen yleisessä tiedossa olevasta itsevaltaisesta sortopolitiikasta, joka nähtiin hiljattain vapunpäivän mielenosoituksen julmassa tukahduttamisessa. Mietinnössä suvaitaan Turkin kurdivastainen politiikka.

Epäsuorasti mietinnössä tuetaan Turkin hyökkäyksiä Irakin alueelle. Vaikka siinä tuomitaan PKK:n ja ”muiden terroristiryhmien” harjoittama ”väkivalta”, siinä tyydytään neuvomaan Turkin armeijaa, että ”sen ei tule ryhtyä suhteettomiin sotilaallisiin operaatioihin”.

Mietinnössä sivuutetaan se, että Turkki miehittää edelleen Kyprosta, eikä siinä vaadita Turkkia vetämään joukkojaan kokonaan ja ehdoitta.

Mietinnössä ollaan tyytyväisiä Turkin aktiiviseen osallistumiseen EU:n ja Naton imperialistisiin tehtäviin ja interventioihin. Ottaen huomioon Turkin aseman imperialistisessa järjestelmässä ja sen kilpailukyvyn laajemmalla kentällä, EU pyrkii hyödyntämään liittymismenettelyä saadakseen valtaansa saman alueen energiavarat ja geostrategiset voimavarat.

Näistä syistä äänestämme mietintöä vastaan.

  Lydie Polfer (ALDE), kirjallinen. – (FR) Ria Oomen-Ruijtenin mietintö on hyvin tasapainoinen: siinä ilmaistaan tyytyväisyys turkin viranomaisten lainsäädännöllisiin aloitteisiin uudistusprosessin jatkamiseksi, mutta painostetaan Turkkia myös nopeuttamaan uudistustahtia oikeusvaltioperiaatteiden kunnioittamisen takaamiseksi.

On tarkasteltava myös kurdikysymystä sekä sen kulttuurisia ja taloudellisia näkökohtia.

Uudessa perustuslakiluonnoksessa on myös vaalittava naisten yhtäläisiä mahdollisuuksia.

Turkin hallitusta kehotetaan myös kunnioittamaan moniarvoisuutta ja uskontojen moninaisuutta sekulaarisessa demokraattisessa valtiossa.

Neuvotteluja voidaan jatkaa vain, jos Euroopan unionin periaatteita ja arvoja noudatetaan täysimääräisesti.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Yhteiskunnan eri aloilla, taloudessa ja politiikassa viime vuosina toteutunut edistys osoittaa meille hyvin, kuinka toive Euroopan unionin jäsenyydestä voi johtaa menestyksekkäisiin suuriin uudistuksiin valtioissa, joissa tämä mahdollisuus on olemassa. Koska näin on tapahtunut Turkissa ja koska neuvottelut ovat aina olleet avoimet, ei ole enää tarvetta korostaa tämän mahdollisuuden täyttä hyödyntämistä Turkin mahdollisimman kattavien ja keskeisten uudistusten edistämiseksi neuvottelujen lopputuloksesta riippumatta.

Kuten mietinnössä tunnustetaan – ja kuten korkeat EU:n virkamiehet, erityisesti komission puheenjohtaja, ovat lausunnoissaan tunnustaneet – emme voi olla huolestumatta AKP:n vastaisesta oikeuskäsittelystä. Vaikka sotilastoimien puuttuminen onkin myönteistä, pahoittelemme silti pyrkimystä saavuttaa tuomioistuimen avulla se, mihin ei vaaleissa ole onnistuttu. Toisaalta jatkuvat epäilyt AKP:n todellisista aikomuksista ovat myös huolestuttavia. Uskonnonvapauden puolustaminen sellaisena kuin me sen ymmärrämme Euroopan unionissa ansaitsee hyväksyntämme. Yhden uskonnon laaja-alainen määrääminen koko yhteiskuntaan olisi tuomittavaa.

  Toomas Savi (ALDE), kirjallinen. − (EN) Koska kannatin mietintöä, haluan muistuttaa, että ensimmäinen täällä parlamentissa pitämäni puhe 13. joulukuuta 2004 koski Turkin edistymistä kohti jäsenyyttä. Korostin siinä, että ennen jäsenyyden pohtimista Turkin on ensin tunnustettava Kyproksen kreikkalaishallinto, tunnustettava vuoden 1915 Armenian kansanmurha ja parannettava maailman suurimman valtiottoman kansakunnan, kurdien, tilannetta.

Mikään näistä asioista ei ole toteutunut neljässä vuodessa. Turkin Kyproksen-suhteet eivät ole merkittävästi edistyneet eikä ole nähty halukkuutta myöntää menneisyyden rikoksia. Sen sijaan Turkin parlamentin luvalla Turkin armeija toteuttaa kurdien kansanmurhaa. Euroopan unionin on otettava Turkkiin tiukempi kanta ja keskeytettävä neuvottelut siihen asti, kunnes edellä mainitut asiat on ratkaistu.

  Jacques Toubon (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestämällä ulkoasiainvaliokunnan Turkin tilannetta koskevaa mietintöä vastaan Ranskan UMP-valtuuskunta haluaa tuoda julki, että komissio, jäsenvaltioiden hallitukset ja Euroopan parlamentti ovat väärässä elätellessään haavekuvaa Turkin jäsenyydestä.

UMP ei vastusta Ria Oomen-Ruijtenin mietintöä, joka on erinomainen asiakirja, vaan sitä, että kieltäydytään ottamasta huomioon Turkkia ja sen politiikkaa koskevaa todellisuutta, joka on ristiriidassa eurooppalaisen yhdentymishankkeen kanssa.

  Dominique Vlasto (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin mietintöä ja päätöslauselmaa vastaan tuodakseni jälleen kerran julki sen, että vastustan periaatteessa Turkin liittymistä EU:hun. Euroopan komissio, jäsenvaltioiden hallitukset ja Euroopan parlamentti ovat väärässä elätellessään tätä haavekuvaa, jolla huijataan niin Turkin kuin Euroopankin kansalaisia. Kieltäydyn yhtymästä poliittiseen kantaan, jossa ei oteta huomioon Turkkia ja sen politiikkaa koskevaa todellisuutta, joka on ristiriidassa eurooppalaisen yhdentymishankkeen kanssa.

Jos Eurooppa on yhteisten arvojen alue, emme voi sulkea silmiämme Turkin viranomaisten huolestuttavilta pyrkimyksiltä oikeusvaltioperiaatteen, ilmaisun- ja ajatuksenvapauden tai vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamisen aloilla. Pehmeän linjan valitseminen Turkin viranomaisten vastuun suhteen on strateginen virhe, joka etäännyttää ne toteutettavasta edistyksestä, ei kohti EU-jäsenyyttä, vaan jotta Turkin kansalaisilla olisi mahdollisuus hyödyntää perusoikeuksiaan sekä Turkin sosiaalista ja taloudellista kehitystä.

Etuoikeutettu kumppanuus Turkin kanssa auttaa näiden tavoitteiden saavuttamisessa molempien koskemattomuutta kunnioittaen.

8. Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset: ks. pöytäkirja

(Istunto keskeytettiin klo 13.50 ja sitä jatkettiin klo 15.00.)

Puhetta johti
varapuhemies Diana WALLIS

9. Edellisen istunnon pöytäkirjan hyväksyminen: ks. pöytäkirja

10. Burman traaginen tilanne (keskustelu)

  Puhemies. − (EN) Esityslistalla on seuraavana neuvoston ja komission julkilausumat Burman traagisesta tilanteesta.

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Olemme edelleen järkyttyneitä tuhoisan hirmumyrsky Nargisin Burman/Myanmarin köyhälle ja sorretulle kansalle aiheuttamasta inhimillisestä kärsimyksestä.

Ilmaisimme Euroopan unionin syvän osanoton lukuisissa katastrofin jälkeen julkaistuissa julkilausumissa. Lisäksi Euroopan unioni lupasi välittömästi varoja humanitaarisen avun tarpeisiin. Tähän mennessä unionin maksusitoumukset ovat jo ylittäneet 60 miljoonaa euroa. Samalla on korostettava, että luvattu määrä tulee Euroopan unionin nykyisen tuen lisäksi, joka ei sekään ole vähäinen summa.

Tästä huolimatta keskeisiä seikkoja ovat edelleen pääsy katastrofialueille ja se, kuinka apua voidaan jakaa nopeasti. Puheenjohtajavaltio kutsui viime tiistaina yhteistyössä komission jäsen Louis Michelin kanssa koolle Euroopan unionin neuvoston ylimääräiseen istuntoon. Tässä tilaisuudessa kehitysyhteistyöministerit olivat samaa mieltä siitä, että on olemassa vielä tätäkin suuremman murhenäytelmän vaara, jos Burman viranomaiset eivät ole valmiita parempaan yhteistyöhön.

Tilanne on edelleen kriittinen. Tämän vuoksi neuvosto kehotti Burman viranomaisia ryhtymään kiireellisiin toimiin helpottaakseen avun toimittamista äärimmäisessä hädässä oleville ihmisille. Neuvosto oli tyytyväinen komission jäsenen Louis Michelin pyrkimyksiin vakuuttaa Burman/Myanmarin viranomaiset humanitaarisen avun kiireellisyydestä ja sen puolueettomuudesta. Pahoittelemme sitä, että Burman viranomaiset eivät ole valmiita hyödyntämään kaikkea sitä apua, jota Euroopan unioni ja kansainvälinen yhteisö ovat valmiita tarjoamaan.

Lisäksi neuvosto on ilmaissut täyden tukensa YK:n pääsihteerille ja kaikille YK:n elinten aloitteelle, joista voisi olla apua vastattaessa Burman kansan humanitaarisiin tarpeisiin. Olemme tyytyväisiä myös YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonin huomiseksi suunniteltuun Burman-vierailuun.

Neuvosto on ottanut Burman tilanteen puheeksi kaikissa hiljattain toteutuneissa poliittisissa tapaamisissa aasialaisten kumppaniensa kanssa. Aasian valtioita on pyydetty vaikuttamaan Burman viranomaisiin ja vakuuttamaan nämä kansainvälisen humanitaarisen avun puolueettomasta ja tasapuolisesta luonteesta.

ASEANin jäsenvaltioiden ulkoministerit kokoontuivat 19. toukokuuta Singaporessa. Euroopan unioni oli aiemmin esittänyt ryhmälle kannanoton, jossa pyydettiin alueen valtioita vaikuttamaan Burman viranomaisiin, jotta nämä avaisivat rajat humanitaariselle avulle ja humanitaarisille avustustyöntekijöille.

Yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvosto keskustelee maanantaina 26. toukokuuta Burman humanitaarisesta tilanteesta sekä humanitaaristen avustustyöntekijöiden ja avun paikalle pääsyn estämisestä.

Burma, tai Myanmar, on myös edelleen ensisijainen keskustelunaihe neuvostossa valtion poliittisen tilanteen vuoksi. Se, ettei sotilasjuntta ole humanitaarisen katastrofin valtavasta laajuudesta huolimatta peruuttanut kansanäänestystä, on huolestuttavaa. Uskomme, että tämä voi johtaa sääntöjenvastaisuuksiin uuden perustuslain hyväksymismenettelyssä.

Olemme myös huolissamme raportoidusta lisääntyneestä häirinnästä kansanäänestykseen valmistauduttaessa. Haluan myös korostaa, että neuvosto on pettynyt siihen, etteivät viranomaiset ole lainkaan kiinnittäneet huomiota Yhdistyneiden Kansakuntien kehotuksiin toteuttaa entistä kattavampi ja legitiimimpi siirtyminen demokratiaan. Vahvistan vielä, että Euroopan unioni tukee jatkossakin Yhdistyneiden Kansakuntien pyrkimyksiä.

Lopuksi pyydän panemaan merkille, että Euroopan unioni tarkisti 29. huhtikuuta marraskuussa 2007 hyväksyttyä yhteistä kantaa. Nyt rauhanomaisten mielenosoitusten tukahduttamisen vuoksi esitetty kanta sisältää entistä tiukempia Burmaa koskevia rajoittavia toimenpiteitä.

  Louis Michel, komission jäsen. − (FR) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, haluan ennen kaikkea kiittää teitä siitä, että otitte Burman tämän istunnon esityslistalle.

Hirmumyrsky Nargisin 2. toukokuuta aiheuttaman katastrofin laajuuden vuoksi kehotimme puheenjohtajavaltiota kutsumaan koolle EU:n ulkoministerit ylimääräiseen istuntoon. Puheenjohtajavaltio Slovenia, jota haluan kiittää tästä, kutsui neuvoston koolle mahdollisimman nopeasti, ja se kokoontui 12. toukokuuta.

Istunnossa EU kehotti Burman viranomaisia lisäämään yhteistyötä kansainvälisen humanitaarisen avun perille pääsyn ja jakelun mahdollistamiseksi. Päätin seurata kehotusta suoraan vierailemalla Burmassa 15. ja 16. toukokuuta. Vierailuni aikana, ja tein täysin selväksi, että se oli puhtaasti humanitaarinen eikä poliittinen, tapasin Burman viranomaisia ja humanitaaristen järjestöjen edustajia Burmassa ja kävin Yangonin katastrofialueella. Kävin kahden ja puolen tunnin ajan varsin voimakkaita keskusteluja tapaamisissa suunnitteluministerin – joka ilmeisesti on korkein auktoriteetti ja varmasti autoritaarisin kolmesta tapaamastani – sosiaalihuoltoministerin ja terveysministerin kanssa.

Vierailuni aikana kävi hyvin selvästi ilmi, että Burman viranomaiset ovat edelleen hyvin haluttomia luomaan kansainvälisen humanitaarisen avun tarjoamisen edellyttämiä tavanomaisia toiminnallisia edellytyksiä paikallisten tarpeiden täyttämiseksi. Minulle on yhtä selvää, että lähestymistapa, jolla yritetään määrätä Burman viranomaisille kansainvälistä humanitaarista apua ottaen tarkkaan huomioon nykyiset keinomme, on tuomittu epäonnistumaan ja voi olla jopa haitallista. Kaikki Burman humanitaariset järjestöt kertoivat minulle tämän ja vahvistivat, ettei ongelma selvästikään ole paikan päällä toimivien järjestöjen puuttuminen tai edes varojen puute, sillä keinojen puuttuminen riippuu myös kansainvälisten asiantuntijoiden ja ammattilaisten pääsystä maahan, vaan pikemminkin maahanpääsyn vaikeus.

Vierailustani oli varmasti se vähäinen hyöty, että aukesi pieni ikkuna, jonka kautta voidaan asteittain luoda humanitaarinen vähimmäistila kansainväliselle humanitaariselle avulle. Burman viranomaiset vastasivat osittain erilaisiin erityispyyntöihin: esimerkiksi komission asiantuntijoiden viisumeita jatkettiin kahdella viikolla. Heille oli annettu kolmen päivän viisumit, ja näitä jatkettiin kahdeksi viikoksi. Olimme pyytäneet kuukautta.

Selvitimme myös tilanteen, jonka vaikutti aidosti vakavalta. Tietyissä paikoissa paikallisviranomaiset vaativat lupia, siis kirjallisia lupia, jopa paikallisilta työntekijöiltä, siis virastojemme, YK:n tai kansalaisjärjestöjen palkkaamilta henkilöiltä, ja tämä oli tietysti monissa tapauksissa mahdotonta. Asia selvitettiin, ja ilmeisesti paikallisilta työntekijöiltä ei vaadita lupia. Lupia ei enää vaadita myöskään katastrofialueille, erityisesti Patheinin lentokentälle pääsemiseksi. Pyysin myös toisen lentokentän avaamista avustusvälineitä tuoville lentokoneille, toisin sanoen Patheinin lentokentän, joka on sotilaslentokenttä. Minulle kerrottiin, ettei se ole mahdollista, koska lennonvalvontatornin käyttämät tekniset standardit poikkeavat kansainvälisistä standardeista, ja ettei tämä joka tapauksessa helpottaisi työtä lainkaan, koska Rangoonin ja suistomaan, pahiten kärsineen alueen, väliset tiet olivat paljon paremmassa kunnossa ja helpompia käyttää. Valitettavasti minulla ei ollut oikeutta tarkistaa itse tätä tietoa.

Katson, että on tärkeää jatkaa kansainvälistä painostusta, niin naapurimaiden kuin koko kansainvälisen yhteisönkin painostusta. Minun on kerrottava, että keskusteluissani viranomaisten kanssa esitin myös erityisen vaatimuksen – itse asiassa esitin viisi erityistä vaatimusta, joista kerron teille hetken kuluttua – että naapurimaista tulevien lääkäreiden ja lääkintähenkilöstön annetaan asettua pahiten kärsineille alueille, ja he saivat luvan tähän lähtöpäivänäni. Näin 140 lääkäriä sekä myös lääkintähenkilöstöä Laosista, Kambodžasta, Intiasta, Bangladeshista ja Thaimaasta sai asettua maahan. Näin he pääsivät vierailemaan pahiten kärsineillä alueilla. Naapurivaltioiden asema on ratkaiseva, ja minulla oli myös mahdollisuus käydä varsin pitkä keskustelu pääsihteeri Ban Ki-moonin kanssa odotellessani paluulentoani Bangkokiin. Välitin kaiken tämän tiedon hänelle, kerroin omista ajatuksistani ja myös siitä, kuinka vierailuni oli sujunut.

YK:n pääsihteeri oli tilanteesta samaa mieltä, mutta hän esitti itse kaksi erityistä ehdotusta: YK:n/ASEAin yhteisen humanitaarisen avun koordinoijan käyttämistä sekä YK:n ja ASEANin johtaman avunantajien konferenssin pikaista järjestämistä 24. ja 25. toukokuuta Bangkokissa. Yhdistyneiden Kansakuntien humanitaarisen avun koordinoija John Holmes vieraili hiljattain Burmassa, ja pääsihteeri Ban Ki-moon matkustaa sinne huomenna keskustellakseen kansainvälisen avun ohjaamisesta.

Avun tarpeen osalta tilanne on Burmassa edelleen dramaattinen. On olemassa vaara, että hirmumyrskyn aiheuttamaa ensimmäistä katastrofia seuraa ja pahentaa toinen humanitaarinen katastrofi. On olemassa nälänhädän vaara, sillä sato on tuhoutunut, ja on myös tartuntatautien vaara eloonjääneiden joukossa, joiden elinolot ovat kurjat. On olemassa epidemiavaara. Siellä ollessamme Maailman terveysjärjestö ei havainnut koleravaaraa, mutta suuret määrät lapsia sairastivat ripulia ja niin edelleen. Tämä tarkoittaa, että on olemassa veden saastumisen aiheuttama epidemiavaara. On myös nälänhädän vaara. Alueella varastoidaan suuria määriä riisiä, mutta kaikki varastot ovat tuhoutuneet.

On yksi käytännön ongelma: siemenet olisi kylvettävä maahan, jotta sato saataisiin lokakuussa. Aikaa on siis enintään kolmesta neljään viikkoa. Monet ihmiset väliaikaisilla leireillä, joiksi niitä kutsutaan, eivät halua palata kotiseudulleen erilaisista syistä, kun taas toiset haluavat palata, mutta tarvitsevat tietynlaista siemenviljaa, koska kaikki maaperä on suolapitoista, joten he tarvitsevat paljon voimakkaampia kasveja sekä lannoitteita. Olen siis pyrkinyt käynnistämään rakentavaa käytännöllistä vuoropuhelua viranomaisten kanssa tästä asiasta. Ajateltiin, että rahoitusmekanismina voitaisiin käyttää YK:n kehitysohjelman mikroluottojärjestelmää. Asiasta keskustellaan edelleen. Minun on sanottava, että tämä ei ole nopea prosessi.

Komissio vastasi hätään nopeasti tehden kahden miljoonan euron hätäapupäätöksen 5. toukokuuta. Kuten tiedätte, minulla on valtuudet vapauttaa kolme miljoonaa euroa välittömästi ilman virallisia menettelyjä. Koska emme tunteneet asiaa, vapautimme aluksi kaksi miljoonaa euroa. Seuraavaksi päätimme viiden miljoonan euron ruoka-avusta sekä ylimääräisestä kymmenen miljoonan euron hätäapumäärärahasta. Olemme tietenkin halukkaita auttamaan enemmänkin tarpeiden arvioinnin ja tuen valvontaa koskevien vakuutusten perusteella.

Viranomaisten kanssa käymistäni kahden ja puolen tunnin keskusteluista lähdettyäni lähetin heille kirjallisen viestin, jossa toistin heille esittämäni pyynnöt. Ensimmäinen pyyntöni koski tehtävissään tilapäisesti työskentelevien, erityisesti komission henkilöstöön kuuluvien henkilöiden viisumien jatkamista. Viisumeita jatkettiin kahdella viikolla.

Pyysin myös lopullista vahvistusta ja ilmoitusta paikan päällä oleville virkailijoillemme siitä, että virastoissamme toimivat burmalaiset työntekijät ja muut toimijat eivät enää tarvitse virallista lupaa tai matkustuslupaa. Tämä asia on ilmeisesti selvitetty.

Pyysin kuuden kuukauden toistuvaisviisumeja, jotta EU:n rahoitusta saavat siellä työskentelevät kansalaisjärjestöt voisivat kolminkertaistaa kansainvälisen henkilöstönsä. Lähtiessäni Burmasta YK:n virastoilla oli vireillä noin sata viisumihakemusta ja kansalaisjärjestöillä vähän yli sata hakemusta. Pyysin, että minulle tiedotettaisiin säännöllisesti asiasta. Joitakin viisumeita on myönnetty, mutta ei todellakaan kaikkia anottuja.

Pyysin myös viisumeita ja matkustuslupia suistoalueelle sekä riittävän laajan henkilöstön mobilisoimista. Kuten jo kerroin, pyysin myös lupien myöntämistä nopeasti alueella oleville lääkäreille ja paikalliselle lääkintähenkilöstölle. Tämä asia ilmeisesti ymmärrettiin täysin.

Patheinin lentokentän osalta puolestaan, jota olisi voitu käyttää kansainvälisen yhteisön lähettämien lentokoneilla saapuvien tuotteiden jakelukeskuksena, vastaus oli tiukka ei. Heidän mukaansa syy oli se, että valvontalaitteet ja keinot eivät ole kansainvälisten standardien mukaisia ja että kulku Rangoonin kautta on paljon helpompaa. Suhtaudun tähän epäilevästi, sillä vierailuni aikana Rangoon oli jo aivan täyttä ja siellä oli paljon ongelmia, jotka sittemmin on jossain määrin ratkaistu. En ole varma, ratkaistiinko ne minun ansiostani. Kyse oli vain siitä, etteivät he kyenneet käyttämään Rangooninkaan lentokenttää. Uskon myös, että toimintaa kohdeltiin näin viranomaisten mukavuudenhalusta.

Kaiken kaikkiaan voin kertoa teille, että vierailu oli äärimmäisen turhauttava. Minusta kansainväliseen yhteisöön ei luoteta lainkaan. Valtiossa on joitakin hyvin syvään juurtuneita ennalta omaksuttuja huolia. Toisinaan saa selkeän vaikutelman, ettei kukaan kuuntele ketään. On hyvin vaikea saada yhteyttä niiden ihmisten omatuntoon ja ajatuksiin, joille puhuimme. Keskustelut sujuivat hyvin, sillä kahden ja puolen tunnin ajan me keskustelimme aidosti, täysin ystävällisesti mutta myös tiukasti, sillä yksi kysymys kiusaa meitä edelleen: miksi kieltäydytään kansainvälisestä henkilöstöstä, joka on kovasti tarpeen operaation tukemisessa?

Mainitsin myös suojeluvelvoitteen, juuri tällä tavalla, ja sekin johti periaatteelliseen ongelmaan. Tässä yhteydessä minulle ilmoitettiin, että tietyt kysymykset eivät edellytä vastauksia. Näin vierailuni sujui. Olin luonnollisesti surullinen, koska en saanut varmistettua mitään erityistä, mutta en voi väittää, ettenkö olisi ollut onnellinen palatessani Eurooppaan.

  Hartmut Nassauer, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, komission jäsen tarjosi meille vakuuttavan ja yksityiskohtaisen kuvan tavasta, jolla Burman hallitseva sotilashallinto kyynisesti ja julmasti pettää oman kansansa.

Itse haluan osoittaa sanani Kaakkois-Aasian maiden liitolle ja ASEANin jäsenvaltioille. Euroopan parlamentti on useiden vuosien ajan ylläpitänyt ystävällisiä suhteita ASEAN-valtioiden parlamentaarikkoihin. Vähän aikaa sitten nämä valtiot allekirjoittivat uuden ASEANin peruskirjan, jossa ne selvästi vahvistavat noudattavansa ihmisoikeuksien kunnioittamista ja suojelemista koskevaa periaatetta. Sanomattakin on selvää, että ASEAN on jossain määrin vastuussa Burmasta, joka on yksi sen jäsenvaltioista, ja että ASEAN-valtioiden maine maailmassa kärsii, jos se antaa Burman sotilasjuntan jatkossakin toimia niin kuin nyt.

Vetoan ASEANin jäsenvaltioihin niiden oman edun vuoksi ja niiden hyvien ja ystävällisten Euroopan unionin-suhteiden vuoksi, jotta ne tekevät kaiken voitavansa vakuuttaakseen Burman sotilasjuntan siitä, että sen on annettava muun maailman auttaa valtion väestöä. Kuten sanoin, tämä kuuluu ASEAN-valtioiden toimivaltaan ja vastuulle. Kysymme niiltä kuinka ne kantavat tämän vastuunsa ja se, käyttävätkö ne vai eivät toimivaltaansa tässä asiassa, vaikuttaa suhteisiimme Asean-valtioihin. Niiden ei tarvitse esittää julkisia vetoomuksia – on muitakin tapoja – mutta Euroopan unioni odottaa erityisesti Burman naapurimaiden tekevän kaikkensa muuttaakseen hallintojärjestelmän asennetta.

  Jan Marinus Wiersma, PSE-ryhmän puolesta. – (NL) Aluksi kiitän komission jäsentä ryhmäni puolesta. Hän kertoi tänään selvästi tekevänsä kaikkensa hyvin vaikeassa tilanteessa. Hän itse viittasi kuurojen keskusteluun. Meidän on pantava merkille, että tilanne Burmassa on muodostumassa omituiseksi. Hirmumyrskyn iskusta valtioon on lähes kolme viikkoa, eikä hallitus vieläkään päästä maahan juurikaan ulkomaista apua. Viranomaiset itse vaikuttavan jokseenkin passiivisilta. Valtio on ollut viikkoja suljettu avustustyöntekijöiltä, asiantuntijoilta ja tiedotusvälineiltä. On lähes kafkamaista, että juntta antoi toteuttaa oman asemansa vahvistamiseksi suunnitellun kansanäänestyksen puolitoista viikkoa sitten.

Lukuisten lähteiden mukaan kuolonuhrien määrä on noin 80 000. Kymmenet tuhannet ihmiset ovat kateissa, ja pakolaisia on yli kaksi miljoonaa. Mittasuhteet alkavat asteittain muistuttaa Pol Potin toiminnan uhrien määrää, tai ainakin niin me uskomme, sillä maasta tulee aivan yhtä vähän tietoa ulos kuin apua pääsee sisään. Entinen YK:n koordinaattori Jan Egeland totesi alkuviikosta, että avun kieltäminen on murha. Burman hallitus on tehnyt suojeluvastuustaan farssin. Ero Kiinaan, joka kärsi viime viikolla traagisesta voimakkaasta maanjäristyksestä, on huomattava. Laajaa tuhoa ei peitelty ja sitä näytettiin televisiossa kaikkialla, myös Kiinassa, ja Kiinan hallitus esitti kansainvälisen vetoomuksen avun saamiseksi.

Burman hallituksen imagoa ei juuri enää voi enempää tarhata. Se on jokseenkin huonoin mahdollinen. Kiinan asema antaa sille mahdollisuuden tehdä paljonkin vaatimalla Burman hallitusta hyväksymään avun. Myös Venäjä ja Intia kykenevät painostamaan junttaa joko YK:ssa tai ASEANissa. Olen tästä samaa mieltä Hartmut Nassauerin kanssa.

ASEAN teki viime maanantaina sopimuksen kansainvälisestä avusta Burmalle. Kaikki tuki koordinoidaan ASEANin kautta. Tämä on askel eteenpäin, mutta suora tuki lännestä on edelleen mahdotonta. Avunantajien konferenssi pidetään ensi viikolla. Vetoan Eurooppaan, että se osallistuisi avokätisesti ja koko sydämestään, mutta vain, jos annetaan takeet siitä, että osuutemme menee tosiasiallisesti oikeaan paikkaan ja että myös toimittajat päästetään maahan, jotta me kaikki saamme oikean kuvan tilanteesta siellä.

  Jules Maaten, ALDE-ryhmän puolesta. – (NL) Kuinka monesti me olemme täällä parlamentissa keskustelleet Burmasta? Useita kertoja vuodessa, ja tilanne on edelleen toivoton.

Tilanne on Burmassa kuitenkin muuttunut entistäkin pahemmaksi edellisen keskustelumme jälkeen. Hirmumyrskyn 1,4 miljoonaa uhria ei ole vieläkään saanut apua. Kolmekymmentä tuhatta lasta kärsii akuutista aliravitsemuksesta. Sadattuhannet ovat kodittomia sekä vaarassa saada koleran, keuhkokuumeen ja muita tartuntatauteja. Ymmärsin, että tänä aamuna jopa kahdeksan Médecins Sans Frontières -järjestön lääkäriä päästettiin katastrofialueelle.

Haluan joka tapauksessa kuitenkin tukea jäsen Nassauerin ASEANille esittämää vetoomusta. ASEANin on lopultakin osoitettava määrätietoisuutta, sillä on selvää, että juntta on pikemminkin kiinnostunut oman hallintonsa säilymisestä sellaisen kansanäänestyksen tuella, joka ei ole nimensä arvoinen – Jan Marinus Wiersma kutsui sitä kafkamaiseksi – kuin oman kansansa selviytymisestä. Kenraalit uskovat, että ulkomaalaisten maahantulo uhkaisi sotilashallinnon vallassa pysymistä.

On kuitenkin selvää, että Médecins Sans Frontières, Oxfam, brittiläiset, ranskalaiset ja yhdysvaltalaiset laivat tuovat avustustarvikkeita, eivät hallinnonuudistusta, vaikka sitä kuinka toivoisinkin. Emme ilmeisesti kuitenkaan pysty vakuuttamaan junttaa tästä, joten meidän on tarkasteltava muita vaihtoehtoja. Katson, että paras vaihtoehto on turvallisuusneuvosto. Euroopan ja Yhdysvaltojen on vaadittava, että Burman tilanne otetaan esityslistalle. Kaikki Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet seuraavat kaksi periaatetta: vastuun kansalaisten suojelemisesta ja, jos valtio ei ole siihen kykenevä tai halukas, kansainvälisen yhteisön oikeuden puuttua katastrofitilanteissa.

Yhdistyneiden Kansakuntien on toimittava. Ymmärrän ongelmat ja olen ylpeä komission jäsen Michelistä, joka sen sijaan, että vääntelisi käsiään ja kutsuisi koolle työryhmiä, tarttui itse asiaan ajatuksella ”tekoja sanojen sijaan”. Tämä teki minuun vaikutuksen. Minusta myös Euroopan unionin lupaama tuki on esimerkillistä. Minusta Ranskan ministeri Kouchner on oikeassa sanoessaan, että juntta on syyllistynyt rikokseen ihmisyyttä vastaan. Ihmettelen miksi me EU:n muut 26 jäsenvaltiota emme kuuntele tarkkaan.

Arvoisa puhemies, Burman kansalle on toimitettava apua juntan suostumuksella tai ilman. Olennaisen avun epääminen on rikos ihmisyyttä vastaan. Haluan Euroopan unionin tekevän aloitteen, jotta Yhdistyneet Kansakunnat ja turvallisuusneuvosto antaisivat asian Haagin kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjän tarkasteltavaksi. Liika on liikaa, kärsivällisyys on loppunut. Raahataan juntta kansainväliseen rikostuomioistuimeen. Sitä me haluamme. Tässä tilanteessa juuri he kuuluisivat telkien taakse, eivät burmalaiset toisinajattelijat!

  Daniel Cohn-Bendit, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, minusta meidän olisi oltava hiukan tarkempia siinä tavassa, jolla puhumme tästä asiasta; esimerkiksi puolueettomuuden käsitteestä. Me emme ole puolueettomia. Jos olemme Burman kansan puolella, se tarkoittaa, että vastustamme sotilasjunttaa. Koska sotilasjuntalla ei ole aikeita auttaa Burman kansaa, me vastustamme sotilasjunttaa. Me emme voi tukea sitä, ja juuri näin meidät on ymmärretty.

Louis Michel keskusteli kahden ja puolen tunnin ajan. Koko tarina kuulostaa surrealistiselta: hän kertoi menneensä sinne, hän keskusteli heidän kanssaan kaksi ja puoli tuntia, hänelle kerrottiin ettei tiettyä lentokenttää saada käyttöön 24 tunnissa, mutta tekniset keinot lentokentän avaamiseksi olivat Sarajevossa. Tämä ei ole varsinainen ongelma.

On siis selvää, että olemme aivan erityisessä käännekohdassa, ja olen samaa mieltä: suojeluvastuu tarkoittaa, että sotilasjuntta syyllistyy rikokseen ihmisyyttä vastaan, omaa kansaansa vastaan. Tämä on tosiasia. Tulemme näkemään, kuinka asiat kehittyvät seuraavissa julkisissa keskusteluissa. On kuitenkin totta, että tämä selvä asia on toimitettava kansainvälisen tuomioistuimen ratkaistavaksi. Mielenkiintoisinta tässä on se, että me vetoamme turvallisuusneuvostoon, ja Burman suojelija Kiina puhuu itse asiassa käsittämättömiä.

Voimme itse asiassa todeta, että Kiinan kenties toimi oikein avatessaan rajansa, mutta samalla se suojelee edelleen Burmaa ja sen hallitusta, joka murhaa omaa kansaansa.

Katson, että tässä tilanteessa kukaan ei tietenkään voi väkisin jakaa ruokaa. Meidän on kuitenkin jatkettava painostusta, painostettava kaikin tavoin. Jopa mahdollinen ratkaisu hätäavusta aseellisten joukkojen avulla antaisi meille ja Aasian valtioille hieman mahdollisuuksia Burman painostamiseen. Minusta Louis Michelin puhe täällä tänään oli aivan selvä: puhu kultaseni, puhu minulle, minä kuuntelen, mutten välitä tippaakaan. Tämän hän kertoi meille diplomaattisella tavallaan, jota minä todellakin kunnioitan.

Burman viranomaiset ovat kuitenkin kuuroja. He eivät kuuntele, he eivät ole kiinnostuneita perustuslakia koskevasta kansanäänestyksestä, kuten on todettu. He nauravat meille kaikille. Painostusta on tämän vuoksi lisättävä enimmilleen, ja meidän on vaadittava, että turvallisuusneuvosto ja Haagin kansainvälinen rikostuomioistuin tarkastelevat asiaa.

  Brian Crowley (UEN) – (GA) Arvoisa puhemies, on kulunut lähes kolme viikkoa siitä, kun hirmumyrsky Nargis iski Burmaan tuhoten Ayeyarwadyn satamat ja suistot. Se tuhosi taloja ja kaupunkeja, tappoi tuhansia ihmisiä ja tuhansia muita kodittomiksi.

(EN) Historia on opettanut meille, että jos emme reagoi heti, kun ihmiset kärsivät, heidän kärsimyksensä väistämättä moninkertaisiksi meille käsittämättömien tekijöiden vuoksi.

Burmalaisen hallinnon epäonnistuminen heijastaa monin tavoin sitä, mitä olemme täällä parlamentissa vuosia puhuneet Burmassa vallassa olevasta sotilasjuntasta. Meidän on kuitenkin juntan vastustuksestamme huolimatta löydettävä mekanismit – millä tavalla tahansa – toimittaa apua asuoraan kansalaisille. Olen iloinen siitä – enkä olisi uskonut sanovani näin tänään – että sotilasjuntta on nyt päästänyt viisi Yhdistyneiden Kansakuntien helikopteria jakamaan ruokaa, vaikka Ranskan laivaston alus ja Yhdysvaltojen laivaston alukset odottavat lahdessa tuodakseen ruokaa ja lääkkeitä kansalaisille.

Meidän kaikkien vastuulla on huolehtia siitä, että teemme kaikkemme auttaaksemme kärsiviä ihmisiä. Ja mitä tulee Burman suuriin tukijoihin, kiinalaisiin, Burma voisi ottaa oppia tavasta jolla kiinalaiset toimivat hiljattaisen luonnonkatastrofin yhteydessä. Kiina vetosi kansainväliseen apuun sekä tukeen Japanista ja muista valtioista. Toivottavasti voimme näiden liittoutumien kautta luoda edellytykset avun ja tuen toimittamiseksi.

Kansainväliseen rikostuomioistuimeen liittyvä asia on tutkittava myöhemmin. Ensimmäinen ja välittömin tavoitteemme ja tehtävämme, kuten Louis Michel totesi, on taata mekanismien luominen avun toimittamiseksi, jälleenrakentamisen käynnistämiseksi, kotien jälleenrakentamiseksi ja ennen kaikkea estääksemme burmalaisten kärsimyksen jatkumisen.

  Jim Allister (NI). - (EN) Arvoisa puhemies, hallinto, joka antaa mielivaltaisesti omien kansalaisten kärsiä tarpeettomasti oman muukalaisvastaisen vainoharhaisuutensa vuoksi, on sekä moraaliton että paha, ja valitettavasti tällainen juntta on vallassa Burmassa. Koska se on välinpitämätön omien kansalaisten hätätilasta, on epätodennäköistä, että Euroopan parlamentin puheet vaikuttavat siihen, mutta inhimillisyyden vuoksi meidän on puhuttava.

Emme pyri hallitsemaan Burmaa, pyrimme vain auttamaan sen kansaa, vaikka todellisuudessa ilman valtaapitävien vaihtumista Burmassa on odotettavissa vain vähän parannuksia pitkällä ajanjaksolla. Kyllä, meidän on maksimoitava humanitaarinen apu ja harkittava elintarvikkeiden ja tavaran pudottamista välttämättömänä taktiikkana, mutta viime kädessä demokratian palauttaminen on keino, jolla tämä kerran niin kukoistanut valtio voi saada takaisin asemansa ja kansan tarpeet asetetaan etusijalle juntan varauksien sijaan.

  Urszula Gacek (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, aluksi haluan ilmaista sydämellisen myötätuntoni kaikille Burman kansalaisille, jotka ovat menettäneet omaisensa tai loukkaantuneet hirmumyrsky Nargisin seurauksena. Burmalaiset ovat monien eurooppalaisten ajatuksissa ja rukouksissa. Osanottomme ei kuitenkaan riitä. Meidän on keskusteltava käytännön toimenpiteistä ja tutkittava niiden täytäntöönpanokeinoja henkiin jääneiden kärsimysten lievittämiseksi.

Monet valtiot ja kansainväliset järjestöt ovat halukkaita ja kykeneviä tarjoamaan välitöntä humanitaarista apua, ovat olleet nyt jo viikkoja. Valitettavasti vallassa olevan sotilasviranomaiset katsovat oman valtansa säilyttämisen ensisijaiseksi, oman kansan kärsimykset eivät näytä vaikuttavan tähän. He pelkäävät kaikkea ulkomaalaisten toimintaa Burmassa, vaikka olisi kyse avustustyöntekijöistä. Komission jäsenen kuvaus keskusteluistaan Burman sotilasviranomaisten kanssa vaikuttaa kuurojen keskustelulta, eikä ole juuri toivoa siitä, että Burman viranomaiset muuttaisivat kantaansa. Samalla kun me keskustelemme ja vääntelemme epätoivoisesti käsiämme kauhuissamme mahdottomuudesta saada Burman viranomaiset hyväksymään apua ja ASEANin voimattomuudesta, sadat tuhannet ihmiset kärsivät.

YK:n turvallisuusneuvosto voi ja sen pitääkin vedota suojeluvelvoitteen periaatteeseen ja tarjota apua ilman Burman viranomaisten suostumusta. Kehotan voimakkaasti Yhdistyneen kuningaskunnan hallitusta, joka tällä hetkellä toimii turvallisuusneuvoston puheenjohtajana, hyväksymään välittömästi avustusten pudottamisen lentokoneista. Burman viranomaiset ovat syyllistyneet rikokseen ihmisyyttä vastaan, mutta me emme voi seurata sivusta ja antaa heidän jatkaa tätä rikosta. Ja vaikka olenkin samaa mieltä siitä, että lentokoneesta pudottaminen ei ole ihanteellinen tapa toimittaa maahan avustuksia – sillä soisimme mieluummin koulutettujen avustustyöntekijöiden jakavan niitä – on se kuitenkin tyhjää parempi tapa, joten toimittakaamme maahan apua nyt heti.

  Libor Rouček (PSE). – (CS) Hyvät kollegat, minäkin haluan ilmaista vilpittömän myötätuntoni läheisensä menettäneiden omaisille ja tuhoisan hirmumyrsky Nargisin kymmenille tuhansille uhreille Burmassa (Myanmarissa). Haluan myös ilmaista solidaarisuuteni niitä satoja tuhansia kohtaan, jotka ovat tässä luonnonkatastrofissa menettäneet elinkeinonsa ja katon päänsä päältä. Olen iloinen siitä, että Euroopan komission humanitaarista apua tarjottiin nopeasti, ja arvostan myös komission jäsen Michelin nopeaa toimintaa. Valitettavasti en voi hyväksyä Burman hallituksen ja Burman viranomaisten käytöstä. On epäinhimillistä ja julmaa, että he estävät tämän kauhean katastrofin uhriksi joutunutta omaa kansaansa saamasta ulkomaalaista humanitaarista apua. Tämän vuoksi kehotan Burman hallitusta ja Burman korkeita viranomaisia avaamaan täysin rajat ulkomaalaiselle avulle sekä päästämään maahan tavaraa ja ulkomaalaisten humanitaaristen järjestöjen työntekijät. Kehotan myös Kiinaa, Intiaa, Singaporea ja muita alueen valtioita, myös ASEANin jäsenvaltioita, käyttämään vaikutusvaltaansa taivuttaakseen Burman avaamaan rajansa ulkomaalaiselle avulle. Mikään valtio maailmassa ei kykene selviytymään näin valtavasta luonnonkatastrofista yksinään.

  Marios Matsakis (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, tilanne Burmassa on hiljattaisen katastrofaalisen hirmumyrskyn jälkeen traaginen ja pahenee päivittäin. Hirmumyrskyn iskusta selvinneet siviilit kohtaavat nyt tauteja ja nälkäkuolemaa, heiltä puuttuu suojat ja asianmukainen lääkärinhoito. Burmaa hallitsevat sotilasdiktaattorit suhtautuvat kuitenkin hyvin välinpitämättömästi kiireiseen tarpeeseen ulottaa asianmukainen apu uhreille.

Nämä sydämettömät armeijan kenraalit ovat paljon kiinnostuneempia valtaan takertumisesta kuin katastrofista selvinneiden kohtalosta. Burman hallinto on toiminut ja toimii edelleen tavalla, joka on tuomittava ja rikollinen. Kansainvälinen yhteisö ja komission jäsenen Michelin toimesta erityisesti EU ovat tehneet parhaansa saadakseen juntan kuuntelemaan järkipuhetta, mutta valitettavasti ilman toivottua vaikutusta.

Katson, ettei ole muuta tapaa kuin edetä jonkinlaisin avustusten pakkotoimituksin kyseiselle alueelle. Tällainen toiminta voidaan käynnistää YK:n kiireellisellä päätöksellä ja asianmukaisten armeijan toimitusjärjestelmien tarjoaman logistiikan turvin tiiviissä yhteistyössä Yhdysvaltojen kaltaisten valtioiden kanssa.

Tämä on todella viimeinen, poikkeuksellinen toimenpide, mutta minusta se on aivan välttämätön tuhansien viattomien hengen pelastamiseksi. Emme voi enää vain toimettomina seurata sivusta, kuinka Burman kansan kärsimys ja kuolemat vain jatkuvat.

  Frithjof Schmidt (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, Burman kriisin laajuus on hirvittävä: 100 000 kuollutta, 200 000 kadonnutta ja yli kaksi miljoonaa koditonta 54 miljoonan asukkaan valtiossa. Irrawaddyn suisto on Burman laajin riisintuotantoalue, jolla on keskeinen asema elintarviketuotannossa. Tulva pyyhkäisi 22 mailin matkan sisämaahan, peittäen pellot ja suolaten monet niistä voimakkaasti. Toisin sanoen nykyistä humanitaarista katastrofia seuraa keskipitkällä aikavälillä elintarviketuotannon kriisi Irrawaddyn suistossa.

Burmalaiset tarvitsevat kipeästi kansainvälisen yhteisön välitöntä sekä keskipitkän aikavälin apua. Valitettavasti apu on toimitettava väkisin kenraalien tahdon vastaisesti, tapahtuipa mitä tahansa. Hätäavun estävä hallitus on ennennäkemätön skandaali kansainvälisten suhteiden historiassa. Vainoharhainen ja murhanhimoinen sotilasjoukko, joka on hallinnut Burmaa useita vuosikymmeniä, pitää hirmumyrskyn uhreja panttivankeina.

Viime syyskuussa buddhalaisten munkkien johtama suosittu demokratialiike murskattiin julmasti. Tuhansia ihmisiä tapettiin tai siepattiin, ja nyt kymmenet tuhannet kuolevat, koska hallitus ei pasta apua maahan. Kieltäessään avun kansalaisille se tappaa näitä. Tämä murhanhimoinen hallitus kuuluu Yhdistyneiden Kansakuntien mustan listan kärkeen, ja juntan jäsenet kuuluvat kansainvälisen rikostuomioistuimen syytettyjen penkille.

  Hanna Foltyn-Kubicka (UEN). – (PL) Ihmiskunta ei ole vielä oppinut ehkäisemään luonnonkatastrofien traagisia seurauksia. Nämä seuraukset ovat vieläkin traagisempia diktaattorien johtamissa valtioissa. Burman kansakunnan hätätila on tällä hetkellä esimerkki tästä. Burman kansa on kärsinyt sekä hirmumyrskyn seurauksena että siellä vallassa olevan sotilashallinnon käytöksen seurauksena. Burmalaisten kenraalien sydämettömyys paljastui, kun he kielsivät kansainvälisten apua pelastamasta Burman kansaa, vaikka kenraalit eivät siihen itse pysty. Päätös on harkittu rikos kokonaista kansakuntaa vastaan. Laajasta kansainvälisestä tuomiosta huolimatta burmalaiset kenraalit jatkavat rikollista toimintaansa. Humanitaarinen apu vaikuttaa päätyvän armeijan ja sen perheiden käsiin tai myyntiin. Samalla sitä kaivataan kuitenkin yhä kiireellisemmin, koska nälänhätä ja taudit leviävät.

On kiinnitettävä erityistä huomiota burmalaisiin orpoihin. On saatu yhä enemmän viitteitä siitä, että ihmiskauppiaat ovat löytäneet orvot hakiessaan seksiorjia bordelleihin ympäri maailman.

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ei tarkoita pelkästään sitä, että kansallisten viranomaisten on pidättäydyttävä kidutuksesta, murhista ja pidätyksistä. Katastrofin uhrien jättäminen ilman apua tai harkittu avun estäminen vastaa kansanmurhaa.

  Colm Burke (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, kiitän komission jäsentä hänen tässä asiassa tähän mennessä tekemästään työstä. Nyt on selvää, että yli 125 000 ihmistä on kuollut Burman eteläosiin 2. ja 3. toukokuuta osuneen hirmumyrskyn seurauksena. Yhdistyneet Kansakunnat arvioi, että tragedia on lisäksi vaikuttanut välittömästi 2,4 miljoonaan ihmiseen. Monet ovat loukkaantuneet vakavasti, ja on todennäköistä, että ruuan ja puhtaan veden puuttumisen vuoksi puhkeaa tauteja. Voi olla, että näin on jo tapahtunut alueella.

Sotilasjuntan toiminta, jolla se estää humanitaaristen avustustyöntekijöiden pääsyn katastrofialueelle, on ennen näkemätöntä. Näillä avustustyöntekijöillä ja heidän edustamillaan virastoilla on asiantuntemusta laaja-alaisten hätäapuoperaatioiden toteuttamisesta, joiden avulla voitaisiin auttaa nopeasti suuria ihmismääriä. Tarvitaanko vielä yhtä paljon kuolonuhreja ennen kuin sotilashallinto päästää avustustyöntekijät maahan?

EU, Kiina, Intia, kaikki Kaakkois-Aasian valtiot ja YK:n voivat yhteisvoimin pakottaa Burman viranomaiset poistamaan rajoitukset. Jos toimimme yhteistyössä, voimme muuttaa korruptoituneen hallituksen ajatukset. Meidän on erityisesti saatava Kiina ja Intia mukaan vaatimaan muutosta.

On kulunut 18 päivää siitä, kun hirmumyrsky iski alueelle. Kansainvälisen yhteisön on jatkettava työtään, jotta jokainen katastrofin uhri saa ruokaa, puhdasta vettä, tarvittavaa lääkinnällistä apua ja suojaa. Meidän on painostettava Burman johtoa ja pakotettava se sallimaan kansainvälisten apujoukkojen tehdä työtään. Jokaisen EU:n jäsenvaltion ja itse EU:n on jatkettava diplomaattista painostustaan. Nyt tarvitaan välittömiä toimia. Emme saa antaa enää 18 päivän kulua ennen kuin toimimme. Rajoitukset on poistettava nyt.

  Thijs Berman (PSE). – (NL) Kahden viikon kuluttua katastrofista jotkut burmalaiset ovat lopultakin saaneet riisiä, papuja ja lääkkeitä, mutta apu ei vielä tavoita edes neljännestä kaikista uhreista ja saapuu juntan syystä rikollisen myöhään. YK:n elintarvikeohjelmasta kerrotaan, että se pystyi antamaan riisiä ja papuja 212 000:lle kaikkiaan 750 000:sta pahimmassa hädässä olevalle. Tarvitaan siis erityistä YK:n tukirahastoa, kuten sosialidemokraatit pyytävät. Olen kiitollinen komissiolle sen arvokkaista ponnisteluista Burmassa ja myös Brysselissä.

Miljoonat ihmiset on kuitenkin hylätty nälkään, janoon ja sairauteen. Tämä on kidutuksen muoto, murha ja suojeluvelvoitteen täydellinen noudattamatta jättäminen. Toimet lähentelevät kansanmurhaa. Armeija on siis syyllistynyt rikoksiin ihmisyyttä vastaan. Ryhmämme mielestä ja huomenna myös parlamentin mielestä tämä on kansainvälisen rikostuomioistuimen asia. Turvallisuusneuvoston on aloitettava hallinnon toteuttamien rikosten tutkiminen. Mikä on komission kanta tähän?

Burmaa koskevien mietintöjen esittelijänä kysyn itseltäni, milloin saavutetaan raja valtion suvereniteetin kunnioittamisessa. Raja oli kuitenkin varsin lähellä Irakin tapauksessa. Koska sama kansainvälinen yhteisö katsoo myös perustavaa laatua olevien ihmisoikeuksien tulevan rikkomattomiksi? Ihmisoikeuksien uskottavuus on nyt tahriintunut kaikkialla maailmassa, koska lähinnä naapurivaltiot ovat kieltäytyneet toimimasta Burman hallituksen kanssa ja olleet haluttomia auttamaan kansaa ilman kenraalien suostumusta. Suvereniteetti ei oikeuta tappamaan omaa kansaa.

Tämän vuoksi pyydän Euroopan unionin neuvostoa ja erityisesti Yhdistynyttä kuningaskuntaa turvallisuusneuvoston tämän hetkisenä puheenjohtajana ottamaan Burman tilanteen jälleen tarkasteltavaksi turvallisuusneuvostossa. Kiinan ja Venäjän on ymmärrettävä, että tilanne on Burmassa nyt vieläkin suurempi ja vakavampi rikos kuin pian hirmumyrskyn jälkeen.

  Thomas Mann (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, 130 000 kuollutta ja yli kaksi miljoonaa koditonta: tämä on karu todellisuus Burmassa. Lisäksi siellä on uhkana laaja nälänhätä. Tulvat aiheuttavat salmonellan kaltaisten ripulitautien leviämistä kulovalkean tavoin. On suuri vaara sairastua lavantautiin, koleraan, malariaan ja denguekuumeeseen. Erityisessä vaarassa ovat lapset, joiden immuunijärjestelmä on heikko ja joiden kehot kuivuvat nopeasti. Katastrofista hengissä selvinneet tarvitsevat puhdasta juomavettä, jota ei voida jatkuvasti toimittaa ilman kunnollisia puhdistuslaitoksia. Tarvitaan hätämajoitusta, varsinkin hengityselinsairauksien leviämisen estämiseksi.

Sotilasjuntta on edelleen haluton päästämään läntisiä avustustyöntekijöitä maahan, kuten komission jäsen Michel juuri vahvisti voimakkaassa puheenvuorossaan. Näin se vaarantaa kymmenien tuhansien ihmisten hengen. Mikä on vastuullinen lähestymistapa? Painostaminen vetoamalla Haagin rikostuomioistuimeen? Ehdottomasti! Onko kuitenkin myös tarvetta muuttaa kansainvälistä oikeutta siten, että kansallista suvereniteettia voidaan rajoittaa humanitaarisen kriisin yhteydessä? Tämä olisi hyvin vaikeaa, ja Kiina käyttäisi varmasti veto-oikeuttaan YK:n turvallisuusneuvostossa.

Kiina on yksi Burman diktaattorien harvoista liittolaisista. Sen on kuitenkin tehtävä kaikkensa – ja niin on ASEANin jäsenvaltioidenkin, kuten Hartmut Nassauer totesi – sen varmistamiseksi, että kansainväliset asiantuntijaryhmät ja avustustarvikkeet, jotka ovat olleet siellä jo jonkin aikaa, päästetään maahan. Yksi syistä siihen, miksi Myanmar kieltää kansainvälisen yhteisön käynnistämät lukuisat avustusoperaatiot, on selvästi halu vaikuttaa avunantajien konferenssiin monimiljoonaisten summien saamiseksi ja niiden käyttämiseksi oman tahdon mukaan.

Kuten Burman hallinnon ylimielinen ja raaka toiminta rauhanomaisia mielenosoittajia kohtaan buddhalaisten munkkien kapinan yhteydessä syyskuussa 2007 sekä useita kuukausia kestäneen uutissaarron asettaminen, tämäkin on totalitaristinen toimi, joka kohdistuu väestön etuja vastaan. Tämä väitetty kansallisen suvereniteetin harjoittaminen osoittaa täydellistä valtiomiestaidottomuutta ja on täysin epäinhimillistä.

  Ana Maria Gomes (PSE). – (PT) Yli 63 000 kuolonuhria ja kadonnutta sekä kaksi ja puoli miljoonaa koditonta ovat hirmumyrskyn ja Burmaa huonosti hallitsevan ja sortavan juntan julmuuden yhdessä aiheuttama tulos. Juntta on estänyt kansainvälisen avun pääsyn sen tarpeessa oleville. Mikä ero verrattuna Kiinan avoimuuteen ja ripeyteen Sichuanin henkiin jääneiden auttamisessa!

YK:n turvallisuusneuvosto ei voi enää pidättäytyä pitämästä Burman sotilasjunttaa vastuullisena oman kansansa suojelun rikkomiseen, ja kansainvälisille humanitaarisille järjestöille ja virastoille on taattava pääsy maahan Irrawaddyn suiston hylätyn väestön auttamiseksi. Se ei myöskään voi pidättäytyä saattamasta Burman sotilasjunttaa kansainväliseen rikostuomioistuimeen ihmisyyttä vastaan tehdyistä rikoksista.

Parlamentti toivoo, että eurooppalaiset hallitukset painostavat välittömästi YK:n turvallisuusneuvostoa. Kaikkien turvallisuusneuvoston jäsenten, myös Burman diktaattoreita tukeneen Kiinan, on aika tunnustaa vastuunsa Burman uhreja kohtaan.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE-DE). – (LT) Keskustelemme tänään Burman traagisesta tilanteesta valtion yli kuun alussa pyyhkäisseen hirmumyrskyn jälkeen. Tragedian katastrofaaliset seuraukset ovat sadat tuhannet kuolleet, loukkaantuneet, sairaat ja kadonneet. Valtavat määrät ihmisiä ovat ilman kotia ja tarvitsevat ruokaa ja vettä. Näemme päivittäin televisiossa kauheita kuvia hirmumyrskyn tuhoamasta valtiosta. On mahdotonta olla piittaamatta.

On totta, että ihmiskunta on edelleen voimaton luonnonkatastrofeissa, varsinkin kun ne tapahtuvat odottamatta. Burman tilanne on kuitenkin erilainen, sillä tiedämme Intian hallituksen varoittaneen Burman johtajia lähestyvästä hirmumyrskystä kaksi päivää ennen kuin se iski maahan, joten he tiesivät siitä.

Hirmumyrsky kuitenkin iski maan asukkaisiin koko voimallaan, koska valtiossa vallassa olevat kenraalit eivät vaivautuneet varoittamaan kansaa lähestyvästä katastrofista. Tällainen hallitus on tuomittava, sillä sen viimeaikainen toiminta osoittaa täydellistä tehottomuutta ja välinpitämättömyyttä kansaa kohtaan, mikä on ilmiselvä ihmisoikeusrikkomus. Vallassa olevia kenraaleja voidaan syyttää siitä, että he antoivat tämän luonnonkatastrofin kehittyä näihin mittasuhteisiin.

Luettelo rikoksista, joihin Burman johtajat ovat syyllistyneet ja jotka eivät koskaan unohdu, käsittää kansainvälisten avustustyöntekijöiden maahanpääsyn epäämisen, apua tarvitsevien auttamisesta kieltäytymisen sekä täydellisen piittaamattomuuden kansainvälisen yhteisön pyrkimyksistä auttaa hädässä olevia. Kenraalien häpeällinen pyrkimys järjestää perustuslakia koskeva kansanäänestys näissä oloissa kuuluu myös tähän luetteloon.

Katson todellakin, että Euroopan unionin on kokeiltava kaikkia mahdollisia lähestymistapoja – toistan: kaikkia mahdollisia lähestymistapoja – yhteistyöhön Intian, Kiinan ja muiden Aasian valtioiden kanssa sekä hyödynnettävä kaikkia Yhdistyneiden Kansakuntien verkoston toimielimiä sen varmistamiseksi, että Burman kansa saa kaiken mahdollisen avun.

  Józef Pinior (PSE). - (EN) Arvoisa puhemies, haluan tuoda esiin kolme seikkaa tämän päivän keskustelussa. Ensinnäkin ongelmallinen uusi perustuslaki. Myanmarin juntta julisti, että armeijaa tukeva perustuslaki sai ylivoimaisen kannatuksen kansanäänestyksessä, joka järjestettiin laajasta kritiikistä ja kansallisen tragedian tarpeista huolimatta. Ihmisoikeusryhmät ovat tuominneet äänestyksen ilveilynä. Näissä oloissa toteutetun kansanäänestyksen uskottavuus on pakosta kyseenalainen. Suurimmassa osassa Irrawaddyn suistoa on todennäköisesti mahdotonta järjestää äänestyksen toista kierrosta 24. toukokuuta.

Toinen seikka on yleisempi sanktioita koskeva ongelma, varsinkin EU:n sanktioita. Toimivatko ne todella? Suurimmassa hädässä on kokonainen kansa. Joidenkin tarkkailijoiden mukaan – kokeneiden toimittajien, diplomaattien, EU:n entisten Kaakkois-Aasian lähettiläiden – Burman eristäminen tällä tavalla ei auta.

Kolmantena muttei vähäisimpänä, YK:n turvallisuusneuvoston on tullut aika toimia. Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston on vaadittava avustustoimitusten ja humanitaaristen avustustyöntekijöiden esteetöntä pääsyä Burmaan. Apua antavien EU:n jäsenvaltioiden on vaadittava valvontaa sen varmistamiseksi, että apu saavuttaa kaikkein suurimmassa hädässä olevat hirmumyrskyn uhrit.

  Alessandro Battilocchio (PSE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, muutaman käytettävissä olevan sekunnin aikana haluan kiinnittää parlamentin huomion kansainvälisen Pelastakaa lapset -järjestön vapaaehtoistyöntekijöiden hätähuutoon. He kertovat uuden tragedian uhkaavan syntyä toisen ensimmäisen tragedian jälkeen.

Pelastusjoukot ovat kertoneet, että Irrawaddyn suiston suoalueella yli 30 000 lasta on kuolemaisillaan. Nämä lapset selvisivät hirmumyrsky Nargisista, ja monissa tapauksissa heidän omat vanhempansakin kärsivät nälästä ja janosta, sairastavat punatautia ja ovat sateen ja kylmyyden uuvuttamia.

Arvoisa komission jäsen, tässä yhteydessä Than Shwen ja hänen sotilasadjutanttiensa hallinnon avusta kieltäytymisen politiikka on hulluutta. Aikaa ei ole hukattavaksi! Ilman juomavettä jo valmiiksi aliravitut lapset eivät elä kauan tautien keskellä ja ilman apua: meidän on joko puututtava asiaan tai olemme suoraan sanottuna vastuussa siitä, ettemme ole tehneet tarpeeksi!

  Neena Gill (PSE). - (EN) Arvoisa puhemies, kiitän ja kehun komission jäsenen Michelin toimintaa. Olemme tänään kuulleet, että hirmumyrsky Nargis on levittänyt tuhoa kahden ja puolen miljoonan burmalaisen keskuudessa ja, kuten komission jäsen kertoi, tilanne on pahentunut hallituksen kieltäytyessä tiukasti ulkomaisesta avusta, kun vain neljännes avun tarvitsijoista on itse asiassa saanut sitä. Tämä on uskomaton ja sydäntäsärkevä tapa kieltää Burman Kansan aivan perustavaa laatua olevat ihmisoikeudet. Se lähentelee kuitenkin myös rikollista tuottamuksellisuutta.

Kuulimme äskettäin juntan myöntäneen jonkin verran joustoa, mutta kehotan komissiota ja neuvostoa suhtautumaan varovaisuudella tähän pehmenemiseen, sillä kyseessä on hallitus, joka tukahdutti armottomasti demokratialiikkeen. Korostan, että on ehdottoman tärkeää jatkaa juntan painostamista, jotta kaikki YK:n järjestöt, joilla on tilanteessa toimimisen edellyttämää asiantuntemusta ja logistista taitotietoa, päästetään maahan. Olen erityisen huolissani siitä, että eniten kärsivät lapset, kuten komission jäsen korosti. UNICEF on siis päästettävä maahan lievittämään tautien ja aliravitsemuksen uhkaa.

Lopuksi kehotan niitä, joilla on vaikutusvaltaa Burmassa, erityisesti sen naapurivaltioita ja EU:n kumppaneita – Intiaa, Kiinaa ja ASEAN-valtioita – rohkaisemaan junttaa ottamaan vastaan apua muilta. Kehotan myös komissiota ja muita ryhtymään toimiin, jotta juntalle tehtäisiin selväksi, että demokratia ja sitoutuminen ulkomaailmaan ovat ainoa tapa selviytyä tästä kriisistä. Toivon komission jäsenen Michelin vastaavan kysymyksiin ”Miten tästä edetään?” sekä ”Kuinka asiat saadaan edistymään?’

  Mario Mauro (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, juuri komission jäsenen Michelin kuvaama vierailun epäonnistuminen, ja kiitän häntä kuitenkin äärimmäisestä vilpittömyydestä, auttaa meitä ymmärtämään, kuinka tällä hetkellä on asianmukaista keskittyä humanitaarisen toimiin, ei pelkästään suhteidemme vaalimiseksi Burman viranomaisiin, vaan myös Kiinan viranomaisiin, jotka tällä hetkellä osoittavat aivan toisenlaista herkkyyttä omassa valtiossaan ilmenneiden vakavien häiriöiden ja katastrofien yhteydessä.

Keskittyminen Kiinan-suhteisiin voi avata ovia humanitaarisille toimille, jotka voivat näin edetä lentokieltoalueen luomisesta avustusten pudotusta varten aina aidon humanitaarisen avun reitin avaamiseen.

Minulla on myös kysymys neuvostolle. Euroopan unioni nimitti edustajansa Burmaan. Kiitän komission jäsentä Micheliä hänen omistautumisestaan asialle ja vierailustaan alueelle, jota hän kutsui turhautumisen alueeksi. Mikä on edustajan tarkoitus? Mitä hän pyrkii saavuttamaan?

  Tunne Kelam (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, on yksi humanitaarinen ensisijainen tavoite: on saatava kansainvälinen humanitaarinen apu miljoonille ihmisille, jotka on ajettu tuhon reunalle. Vastuussa on sotilasjuntta, joka ensin jätti varoittamatta väestöä ajoissa lähestyvästä hirmumyrskystä ja sitten kielsi humanitaarisen avun pääsyn maahan.

Minusta nyt on aika saattaa tämä joukkio, joka on syyllistynyt rikoksiin ihmisyyttä vastaan, Haagin kansainväliseen rikostuomioistuimeen, mutta tämä edellyttää keskitettyjä kansainvälisiä ponnisteluja. Samalla Burman valtaapitäviin ja näiden liittolaisiin, myös Kiinaan, on kohdistettava kaikki mahdollinen painostus, aluksi humanitaarisen hätäapuvaiheen käynnistämiseksi ennen itsestään selvän jälleenrakennusvaiheen aloittamista.

  Glyn Ford (PSE). - (EN) Arvoisa puhemies, Burman tragedia on vain vakavoitunut sotilasjuntan estettyä hätäavun ja avustusten pääsyn maahan. Se on kieltäytynyt Okinawassa tukikohtaa pitävien Yhdysvaltojen joukkojen avusta, jotka sattumalta olivat Thaimaassa. Satojen tuhansien kuoltua ensimmäiseen katastrofiin tilanne voi vain huonontua valtavasti, kun avusta on kieltäydytty, eikä tautien puhkeamista voida valvoa. Oxfam on arvioinut kahden kolmannesmiljoonan olevan mahdollisesti vaarassa nykyoloissa.

Meidän on kehotettava kaikkia – kiinalaisia, Euroopan unionia, muita naapureita – painostamaan mahdollisimman paljon Burman johtajia, jotta Burma lieventäisi kantaansa ja avaisi tien avulle ja avustustyöntekijöille, jotka ovat valmiina asemissaan Bangkokissa ja Thaimaassa.

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Kiitän kaikkia keskusteluun osallistuneita. Se sai minut uskomaan, että täällä parlamentissa ollaan laajasti yksimielisiä joistakin keskeisistä tekijöistä, jotka ovat keskeisiä osatekijöitä myös neuvoston Burman tilannetta koskevassa lähestymistavassa.

Olemme hyvin huolissamme, ensinnäkin Burman humanitaarisesta tilanteesta ja toiseksi Burman viranomaisten vastuusta lieventää tuhoisan hirmumyrskyn vaikutuksia, nimenomaan siten, että he turvaavat humanitaarisen avun pääsyn sitä tarvitsevien luo.

Haluan korostaa, että Eurooppa-neuvosto jatkaa määrätietoisesti pyrkimyksiään varmistaa humanitaarisen avun pääsy sitä tarvitsevien luo. Neuvosto pyrkii tähän tavoitteeseen kaikin keinoin, kaikin mahdollisin käytettävissä olevin välinein. Aluksi omia keinojamme, ja tässä yhteydessä haluan vielä kerran antaa tunnustusta ja tukea neuvoston puolesta komission jäsenen Michelin ponnisteluille.

Toisaalta Euroopan unioni jatkaa pyrkimyksiään Yhdistyneiden Kansakuntien organisaatiossa sekä ASEANin kaltaisissa alueellisissa järjestöissä. Korostan, että ennen ASEANin jäsenvaltioiden ulkoministereiden toissapäiväistä tapaamista Euroopan unioni toimitti ASEANin jäsenvaltioille kannanottonsa, jossa se esitti Burman tilannetta koskevia odotuksiaan ja ehdotuksiaan. Singaporen ASEAN-kokouksen jälkeen saimme 19. toukokuuta lausunnon, joka sisälsi joitakin rohkaisevia tekijöitä. Luettelen vain muutaman.

Ensinnäkin ASEANin ulkoministerit ovat sopineet humanitaarisen koordinointimekanismin perustamisesta ASEANin alaisuuteen. Toiseksi Burman, toisin sanoen Myanmarin, viranomaiset ovat suostuneet ottamaan vastaan apua lääkintäjoukkoina muista ASEAN-valtioista. Kolmanneksi Burman tai Myanmarin viranomaiset ovat ilmaisseet halukkuutensa ottaa vastaan kansainvälisiltä ja alueellisilta järjestöiltä asiantuntija-apua katastrofin vaikutusten lieventämiseksi.

Mainitsen myös ASEAN-valtioiden ja Yhdistyneiden Kansakuntien yhteisen päätöksen kutsua koolle avunantajien konferenssi, joka pidetään Rangoonissa sunnuntaina 25. toukokuuta.

Lopuksi haluan kiittää keskustelun aikana kuulemistani näkemyksistä. Vakuutan teille, että ne ovat erittäin hyödyllisiä valmistautuessamme keskusteluun, joka on määrä käydä yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston istunnossa maanantaina.

Kiitos.

  Louis Michel, komission jäsen. − (FR) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, ymmärrän ja jaan luonnollisesti täysin parlamentissa ilmaissut yleiset tunteet – kriittiset ja turhautuneet tunteet.

Lähes kaikki puhujat mainitsivat turvautumisen turvallisuusneuvostoon, suojeluvastuun käsitteen, oikeuden puuttua jossain määrin, kansallisen suvereniteetin rajat ja sanktiot yleensä. Itse asiassa näistä asioista nyt on kyse. Haluan kuitenkin puhua niistä keinoista, joita kansainvälisellä yhteisöllä on käytettävissään kaikkien mainitsemienne toimien toteuttamiseksi ja kaikkien näiden periaatteiden noudattamisen varmistamiseksi. Asia on hieman monimutkaisempi, sillä pohjimmiltaan on kyse vakavasta asiasta, kansainvälisen humanitaarisen oikeuden kunnioittamisesta. Euroopan komissio ja parlamentti ovat jo päättäneet keskustella tästä aiheesta tiettyjen tapausten yhteydessä syyskuussa. Asiasta ollaan siis laajalti yhtä mieltä: olemme kaikki sitä mieltä, että se on tuomittavaa, olemme kaikki sitä mieltä, että se on epäinhimillistä ja olemme kaikki sitä mieltä, että alueelle on päästävä ja niin edelleen.

Haluan ehdottaa – ja tämä on tietysti henkilökohtainen mielipide – että tarjoamme lyhyellä aikavälillä sen hyödyntämistä tai ainakin suurimman mahdollisen hyödyn irrottamista, mitä pääsihteeri Ban Ki-moonin aloitteesta järjestettävässä avunantajien konferenssissa sitten päätetään. Avunantajia ovat Euroopan unioni ja ASEAN, ja nimitämme tämän aloitteen tai ehdotuksen yhteydessä yhteisen EU:n/ASEANin koordinoijan. Tämä siis hyvin lyhyellä aikavälillä.

Tehtävä on luonnollisesti vaikea. Jos kansainvälinen yhteisö haluaa varmistaa tietyn asteisen johdonmukaisuuden, jos kahdesta aloitteesta ei synny tuloksia, on vaikea toimia, kuin mitään muuta ei olisi tehtävissä, ja tässä tilanteessa kansainvälisen yhteisön, olipa se YK tai muut toimielimet, olisi keskityttävä hieman toisenlaisiin keinoihin.

Sanon tämän koska – ja olen lopettelemassa – selvästi jossain määrin kaikkein turhauttavin asia, joka saattaa huonoon valoon tai ainakin heikentää moraalista velvoitetta puuttua asiaan ja nimenomaan suojeluvastuun käsitettä tai sen soveltamista, on se, että näiden julistustemme takana, jotka koskevat sitä, mitä me tunnemme, tämä on meidän kulttuurimme, meidän näkemyksemme demokratiasta ja ihmisoikeuksista ja niin edelleen, meidän käytettävissämme on keinoja, joita olemme poliittisesti kyvykkäitä panemaan täytäntöön.

Tämä on tosiasia. Tällaiseen poliittiseen rohkeuteen on pyrittävä. On nimittäin aivan liian helppoa sanoa: ”meidän on tehtävä jotain, meidän on lähetettävä tämä, meidän on pakotettava heitä, meidän on tehtävä sitä ja tätä”. Kyllä, aivan, mutta millä keinoin? Ovatko jäsenvaltiomme kykeneviä ja poliittisesti halukkaita hyväksymään lopulliset seuraukset – tarvittaessa voimankäytön – ja kykenemmekö me toimimaan näin? Tästä todella on kyse.

Olen samaa mieltä kaikesta täällä sanotusta, mutta on tehtävä johtopäätökset yleisestä kannastamme. Haluan selittää miksi minusta tuntuu, että keskustelussa on kaksi osaa. On yleinen keskustelu, jossa olemme kaikki samaa mieltä, ja sitten on välittömästi käsiteltävä asia. Minusta viimeksi mainitussa on kyse täyden tuen antaminen ja pääsihteerin asettaminen keskeiseen asemaan, jotta vuoropuhelu olisi järkevää ja jotta hän voisi saada näistä kahdesta aloitteesta irti parhaan mahdollisen hyödyn. Lähinnä tätä haluan ehdottaa.

Epäilen, etteivät mitkään lausunnot, uhkailut tai tiukat puheet nyt täällä – vaikka ovatkin tarpeellisia – voi muuttaa tilannetta. En valitettavasti usko siihen. Tämän vuoksi katson, että meidän on seurattava pääsihteeri Ban Ki-moonin kahta aloitetta ja tuettava niitä viimeiseen asti.

Puhetta johti
varapuhemies Luisa MORGANTINI

  Puhemies . − (IT) Olen vastaanottanut kuusi työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätettyä päätöslauselmaesitystä⁽¹⁾.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina.

Kirjalliset kannanotot (142 artikla)

  Zita Pleštinská (PPE-DE) , kirjallinen. – (SK) Olen järkyttynyt Burman kansaa kohdanneesta kauheasta murhenäytelmästä. On halpamaista, että maata tiukasti vallassaan pitäviin kenraaleihin ei vaikuta tuhoisan hirmumyrsky Nargisin uhrien valtava määrä, joka voi vielä nousta juomaveden, ruuan ja lääketieteellisen avun puutteen vuoksi. En ymmärrä sellaisia ihmisiä, jotka eivät piittaa kansakunnan vastoinkäymisistä ja pitävät Burman täysin eristettynä, vaikka on selvää, ettei valtio kykene selviytymään yksinään. Vallan ylimielisyys on ilmeisesti rajatonta. Tällaisessa poikkeuksellisessa kriisitilanteessa kysymys valtion suvereniteetista on täysin epäinhimillinen käsite.

Humanitaarinen järjestö Oxfam on varoittanut, että jolleivät apua tarvitsevat saa sitä pian, uhrien määrä voi nousta jopa 1,5 miljoonaan. YK:n mukaan katastrofi on vaikuttanut kahteen miljoonaan ihmiseen, jotka tarvitsevat apua. Nämä on hälyttäviä tietoja, ja meidän on nopeasti ilmaistava selkeä kantamme. Emme voi odottaa seuraten avuttomasti, kuinka nälänhätä tapaa yhä lisää ihmisiä.

Äänestän Euroopan parlamentin Burman traagista tilannetta koskevan päätöslauselman puolesta. Katson, ettei EU voi olla välinpitämätön. Sen on käytettävä kaikkia mahdollisia keinoja Burman kansan auttamiseksi. Katastrofin laajuuden vuoksi EU:n on turvauduttava myös voimakeinoihin, koska ”kansalliset viranomaiset selvästi laiminlyövät velvollisuutensa suojella kansaa kansanmurhalta, sotarikoksilta, etnisiltä puhdistuksilta ja ihmisyyteen kohdistuvilta rikoksilta”.

(1) Ks. pöytäkirja.

11. Kiinan luonnonkatastrofi (keskustelu)

  Puhemies. − (IT) Esityslistalla on seuraavana neuvoston ja komission julkilausumat Kiinan luonnonkatastrofista.

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Seuraamme hyvin huolestuneina Kiinan tuhoisan maanjäristyksen jälkeisiä tapahtumia. Maanjäristys aiheutti suurta tuhoa suuressa osassa maata ja erityisesti Sichuanin maakunnassa.

On arvioitu maanjäristyksen vaikuttaneen noin kymmeneen miljoonaan ihmiseen. Kuolonuhrien määrä kasvaa jatkuvasti, ja toivo henkiin jääneiden pelastamisesta raunioista hiipuu. Kuolonuhreja arvioidaan tällä hetkellä olevan lähes 50 000. Tämä on todellinen katastrofi. Olisi kenties mahdollista pelastaa enemmän ihmishenkiä, jos pelastajat pääsisivät tuhoalueelle, mutta he kohtaavat todellisia ongelmia, eikä asianmukaisia varusteita ole riittävästi.

Lisäongelmia syntyy maanjäristyksen useisiin patoihin synnyttämistä vaurioista. Tämän vuoksi Sichuanin maakunnan eloonjääneitä kohtaa suuri tulvavaara. Kiinan hallitus on pyytänyt pelastusoperaatioihin tarvitsemiansa perusvälineitä.

Kiinan terveysministeriö odottaa myös lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden tarpeen kasvavan, sillä eloonjääneet tarvitsevat hoitoa vammoihinsa.

Avustustoiminta on tällä hetkellä poikkeuksellisen laajaa. Tuhosta kärsineelle alueelle on jo pudotettu 12 tonnia avustustavaraa. Lukuisat helikopterit lennättävät pelastajia apuun. Paikallisviranomaisten edustajat kertovat, että tällä hetkellä tarvitaan eniten huopia, telttoja, elintarvikkeita ja satelliittipuhelimia.

Kuten tiedätte ja kuten täällä on jo aiemmin tänään todettu, neuvosto kutsui viime tiistaina koolle ylimääräisen istunnon. Olemme esittäneet syvän osanottomme kiinalaisille kuolonuhrien valtavasta määrästä ja alueen tuhosta. Viestissämme ilmaisimme myös syvän myötätuntomme katastrofissa perheenjäseniään menettäneille, loukkaantuneille ja niille, joiden omaisuus on kärsinyt pahasti.

Kansainvälinen yhteisö vastasi nopeasti ja tarjosi Kiinalle apua. Kiina hyväksyi tämän virallisesti ulkomaankauppaministeriön lähettämissä kirjeissä. Lukuisat ulkomaiset ryhmät Japanista, Taiwanista, Koreasta ja Australiasta ovat jo paikan paella tai lähdössä Kiinaan.

Euroopan unioni haluaa tarjota apua hädässä oleville. Euroopan komissio ja suurin osa jäsenvaltioista ovat jo vastanneet reilusti hädässä olevan väestön tarpeisiin ja ovat valmiita toimittamaan apua myös jatkossa.

Kiitos.

  Louis Michel, komission jäsen. − (FR) Arvoisa puhemies, haluan kiittää teitä siitä, että otitte esityslistalle keskustelun Kiinan Sichuanin maakunnan humanitaarisesta tilanteesta 12. toukokuuta tapahtuneen maanjäristyksen jälkeen. Puheenjohtaja Barroso, komission jäsen Ferrero-Waldner ja minä olemme ilmaisseet osanottomme ja korostaneet eurooppalaisten haluavan auttaa kiinalaisia.

Kiinan viranomaiset ja erityisesti armeija mobilisoituivat nopeasti ja laajalle. On todettava, että kriisihallinto oli tehokasta, ja viranomaiset ansaitsevat onnittelumme. Tuhojen laajuuden ja tarpeidensa vuoksi Kiinan hallitus pyysi kansainvälistä apua 13. toukokuuta, ja EU vastasi pyyntöön nopeasti. Komissio lähetti ECHO:n humanitaarisen avun asiantuntijan viikoksi tuhoalueelle. Asiantuntijan 16. toukokuuta toimittaman raportin perusteella komissio teki päätöksen kahden miljoonan euron hätäavun antamisesta. Näin Punainen Risti voi toimittaa alueelle telttoja, juomavettä ja perustarvikkeita.

Komission pelastuspalvelumekanismin koordinointi- ja arviointiryhmä on myös Chengdussa. Se on yhteydessä paikallisviranomaisiin tuodakseen eurooppalaisen avun nopeasti sitä tarvitseville. Myös jäsenvaltiot vastasivat nopeasti Punaisen Ristin hätäapupyyntöön, lähettivät hätävarusteita ja tarjosivat etsintä- ja pelastusryhmiä. EU:n avustusten kokonaismäärä on jo yli kymmenen miljoonaa euroa. Euroopan komissio, seuranta- ja tietokeskus sekä kriisiyksikkö tekevät yhteistyötä ja pitävät jäsenvaltioita ja Kiinaa ajan tasalla EU:n avun osalta. On pantava merkille, että Kiinan viranomaiset valvovat tiukasti kansainvälisten ryhmien paikallisia kulkulupia.

Arviomme perusteella eniten tarvitaan vettä ja viemäröintiä, väliaikaisia suojia, perustarvikkeita, lääkkeitä ja lääkinnällisiä laitteita. Monet voimakkaat jälkijäristykset haittaavat valitettavasti pelastusoperaatioita. Suurin huoli koskee patojen, vallien ja sähkövoimaloiden särkymistä tai romahtamista, josta seuraisi toinen humanitaarinen katastrofi.

  Georg Jarzembowski, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, ryhmäni yhtyy neuvoston ja komission toukokuun 12. päivän kauhean maanjäristyksen johdosta esittämiin surun ja myötätunnon ilmauksiin Kiinan kansalle. Esitämme vilpittömän osanottomme kaikille maanjäristyksessä läheisiä menettäneille ja loukkaantuneille.

Olemme iloisia siitä, että Kiinan viranomaiset ovat aloittaneet nopeat pelastustoimenpiteet, ja siitä, että Kiinan hallitus on halukas ottamaan vastaa ulkomaista apua. Toivomme sen toimivan näin jatkossakin, jotta apu saadaan tehokkaasti toimitettua sinne missä sitä tarvitaan.

Lisäksi olemme tyytyväisiä siihen, että tässä tapauksessa Kiinan hallitus on antanut ulkomaisten tiedotusvälineiden raportoida yksityiskohtaisesti maanjäristyksestä, ja toivomme sen sallivan ulkomaisen raportoinnin myös tuhoutuneiden alueiden jälleenrakentamisesta.

Pahoittelemme erityisesti niin monen koululaisen kuolemaa valtion koulurakennusten romahdettua ja tuemme Kiinan viranomaisten ilmoittamia aikomuksia tutkia sitä, miksei kouluja ollut rakennettu maanjäristyksen kestäviksi, ja saattaa tähän syylliset vastuuseen.

Ennen kaikkea olemme halukkaita antamaan kiinalaisille näiden tarvitseman avun. He eivät tarvitse suuria summia rahaa, sillä heillä on maailman suurimmat valuuttavarannot. He tarvitsevat käytännön apua, ja eurooppalaiset ja unionin jäsenvaltiot voivat tarjota tätä apua. Kiitämme komission jäsentä hänen jo käynnistämistään aputoimenpiteistä.

Tuemme kaikkia toimia, joilla pyritään auttamaan katastrofialueita ja auttamaan kylien jälleenrakentamisessa. Joidenkin on kenties asetuttava toisille alueille. Tarjoamme tässä tarvittavaa apua. Kyseessä on todella suuri inhimillinen murhenäytelmä, ja tunnemme empatiaa maanjäristyksestä kärsineen alueen väestöä ja koko Kiinan kansakuntaa kohtaan.

  Libor Rouček, PSE-ryhmän puolesta. – (CS) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Lenarčič, hyvät kollegat, haluan ennen kaikkea yhtyä sosialistiryhmän puolesta kaikkien niiden näkemyksiin, jotka ovat esittäneet syvimmän myötätuntonsa Sichuanin maakuntaan iskeneen maanjäristyksen kymmenien tuhansien uhrien omaisille. Haluan myös ilmaista solidaarisuuteni niille sadoille tuhansille ihmisille, jotka ovat menettäneet katon päänsä päältä tai jotka ovat joutuneet lähtemään kodeistaan tämän katastrofin seurauksena.

Keskustelimme hetki sitten Burman tilanteesta ja kritisoimme Burman juntan täysin tuomittavaa käytöstä. Toisin kuin Burmaa, Kiinaa on kehuttava. Kiina pyysi välittömästi apua kansainväliseltä yhteisöltä ja avasi rajansa ulkomaiselle avulle. Kollegani tavoin arvostan myös Kiinan viranomaisten avoimuutta, niin kansallisella tasolla kuin Sichuanin maakunnassa. Olen tyytyväinen tapaan, jolla he organisoivat pelastustyöt ja tiedottivat kansalaisille niin Kiinassa kuin ulkomaillakin katastrofitapahtumista. Tämä avoin tiedottaminen käsitti myös tunnustuksen, että kymmenien tuhansien uhrien lisäksi 32 radioaktiivisten päästöjen lähdettä hautautui raunioihin.

Komission jäsen ja neuvoston puheenjohtaja Lenarčič kertoivat meille Euroopan unionin Kiinalle tarjoaman ja toimittaman humanitaarisen avun määrästä. Kiitän heitä komission ja neuvoston toiminnan nopeudesta ja pyydän heitä varmistamaan, että Euroopan unioni valmistautuu myös vastaamaan nopeasti kiinalaisten kumppaniemme mahdollisiin lisäavun pyyntöihin, ei pelkästään humanitaarisen avun vaan myös tuhoutuneiden alueiden jälleenrakentamista koskevan avun, jos sellaista pyydetään.

  Dirk Sterckx, ALDE-ryhmän puolesta. – (NL) Aluksi haluan ilmaista Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän puolesta myötätuntoni kaikille uhreille. Kunnioitan myös Kiinan hallituksen ilmoittamaa suruaikaa. Maanantaina ennen Strasbourgiin tuloani kävin kirjoittamassa nimeni Brysselissä EU:n edustuston surunvalittelukirjaan suhteista Kiinaan vastaavan valtuuskunnan puolesta, ja uskoakseni myös koko parlamentin puolesta. Valtuuskunnan puheenjohtajisto tapasi viime viikolla Kiinan suurlähettilään, ja hän kertoi minulle arvostavansa suuresti Euroopan parlamentin tukea.

Olemme todistamassa valtavaa ja vakavaa katastrofia. Kymmenet tuhannet ihmiset ovat kuolleet tai edelleen kateissa, kodittomia on miljoonia, omaisuusvahingot sellaisia, ettei niitä voida vielä edes laskea. Kiinassa emme ole havainneet samaa kuin Burmassa, jota edellinen keskustelumme koski. Tässä valtiossa kaikki ylimmästä alimpaan tasoon tekevät kaiken mahdollisen auttaakseen ja huolehtiakseen siitä, että kaikki pelastettavissa oleva pelastetaan. valtio on myös hyvin avoimesti tiedottanut ja tiedottaa edelleen Sichuanin asukkaiden tuskasta ja epätoivosta sekä pelastusryhmien kohtaamista ongelmista. Myös pelastusryhmissä on ollut kuolemantapauksia. Valtio on avoin jopa katastrofin uhrien avustustoimia koskevalle kritiikille, jonka tiedämme olevan yleistä silloin, kun jotain vastaavaa tapahtuu täällä meillä.

Arvoisa puhemies, meidän on katsottava tulevaisuuteen. Ymmärtääkseni Kiina on pyytänyt meiltä aivan tietyntyyppistä apua. Havaitsen, että olemme solidaarisia ja olen kiitollinen komissiolle ja neuvostolle niiden toimista. Pyydän niitä toimittamaan lisäapua kiinalaisten sitä pyytäessä.

Pelastustoimien jälkeen on aloitettava jälleenrakentaminen, ja siinäkin meidän on voitava auttaa mahdollisimman paljon. Pitkällä ajanjaksolla ehdotan, että tutkimme, kuinka voimme tarjota teknistä tukea rakennusohjeilla ja tekniikoilla, joilla rakennuksista tehdään tällaisissa tilanteissa kestävämpiä. Kansainvälisen yhteisön olisi kenties myös tutkittava, mitä voisimme tehdä varhaisvaroitusjärjestelmän perustamiseksi, järjestelmän, joka varoittaisi kansaa ennen katastrofia. Meidän on ainakin yritettävä kehittää sellaista. Uskon, että maailmassa on varsin paljon alueita, jotka hyötyisivät järjestelmästä. Joka tapauksessa minusta on tärkeää, että Euroopan parlamentti on osoittanut solidaarisuutensa Kiinaa kohtaan tässä keskustelussa.

  Hélène Flautre, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, tämän Kiinan ja koko maailman suruun syösseen kauhean maanjäristyksen jälkeen viranomaiset ovat ensimmäistä kertaa olleet avoimia ja vastanneet murhenäytelmään laajoilla hätätoimilla, joita EU ja koko kansainvälinen yhteisö tukevat parhaansa mukaan.

Olemme kuitenkin kuulleet Kiinasta tiukkaa kritiikkiä rakennusten heikosta laadusta, varsinkin hiljattain valmistuneiden ja julkisten rakennusten, kuten koulujen laadusta, jonka vuoksi tuhansia koululaisia katosi, ja vain harvoja on saatu pelastettua. Katastrofi osoittaa rakentamisen heikon laadun Kiinassa, ja tämä on Kiinalle herkkä asia, sillä miljoonilta ihmisiltä on pakkolunastettu asunnot suurimmissa kaupungeissa olympialaisten kaltaisten suurtapahtumien valmisteluissa.

Tähän murhenäytelmään liittyy muitakin huolestuttavia seikkoja, jotka on jo mainittu: Zipingpun betonipadon kaltaisten vesivoimalaitosten lujuus antaa aihetta pelkoon sen alapuolella asuville 600 000 ihmiselle. Maanjäristys vaurioitti myös 391 vesisäiliötä. Tähän mennessä on saatu vain vähän tietoa plutoniumin rikastuslaitoksista Sichuanin maakunnan koillisosissa, vaikka ne ovat hyvin lähellä maanjäristyksen keskipistettä, ja tämäkin on hyvin huolestuttavaa.

Eikö olisi hyvä ajatus toteuttaa riippumaton kansainvälinen arviointi näin merkittävistä seikoista, koska kiinalaiset ovat edelleen hieman peitteleviä ja kaikki viralliset lausunnot ovat tyynnytteleviä?

  Konrad Szymański, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Euroopan on tarjottava Kiinalle mahdollisimman paljon apua niin humanitaarisista kuin poliittisistakin syistä. Olen yksi monista parlamentin jäsenistä, jotka vastustavat voimakkaasti Kiinan raakalaismaista politiikkaa Tiibetiä ja kristittyjä kohtaan. Minusta meidän on reagoitava hyvinkin voimakkaasti kaikkeen Taiwaniin kohdistuvaan vihamielisyyteen.

Toisaalta meidän on hyödynnettävä kaikkia mahdollisuuksia osoittaa Kiinan kansalle, että näiden johtajille esittämämme vaatimukset eivät perustu minkäänlaiseen vihamielisyyteen heidän maataan ja sen perinteitä kohtaan. Meidän on todistettava, että ystävällinen kumppanuus on mahdollinen, ja nyt siihen on osoittautunut hyvä mahdollisuus. Meidän on tarjottava laajaa apua uhreille ja sitouduttava koko sydämestämme katastrofin jälkeiseen jälleenrakennustyöhön. Olisi suuri virhe olla hyödyntämättä tätä mahdollisuutta rakentaa luottamusta Euroopan ja Kiinan välille.

  Patrick Louis, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, luonnonkatastrofit ovat sitäkin surullisempia, koska ne vaativat niin paljon uhreja, kuten hiljattain Kiinassa ja Burmassa. Ne muistuttavat meitä ihmishengen arvosta sekä siitä, ettemme pysty hallitsemaan luontoa. Haluamme ilmaista myötätuntomme luonnonkatastrofien ja poliittisten katastrofien vuoksi kärsiville.

Yksi poliitikkojen tavoitteista on estää kansaan kohdistuvat onnettomuudet. Jos he eivät pysty estämään luonnonkatastrofeja, he voivat pyrkiä ennakoimaan niitä ja varoittamaan kansaa, ja ennen kaikkea heidän on minimoitava riskit vastuullisella ehkäisypolitiikalla. Esimerkiksi Kiinan ennakoivasti suunniteltu infrastruktuuri, kuten sen valtavat voimalapadot ja ydinvoimalat, on pystyssä. Mutta kuinka kauan se kestää? Eikö olisi parempi turvautua useisiin pienempiin rakenteisiin riskin jakamiseksi ja lisätä riskeistä tiedottamista kansalaisille?

Kiinan Kansan kannalta traagisin tilanne liittyy kuitenkin poliittisiin katastrofeihin. Vaikka arvostamme tämän ahkeran ja taitavan kansan ihailtavaa luonnetta ja sen hienoa kulttuuria, voimme tuomita poliittiset teot joutumatta suuremmin penkomaan kansallista politiikkaa. Kiinan kohtalokas yhden lapsen politiikka on valtava katastrofi. Se vaikuttaa lapsiin, suuret määrät maaseudun perheitä joutuu hankkiutumaan eroon tyttäristä, jotka eivät takaa tuloja, eivätkä maatilojen jatkuvuutta ja eläköitymistä, tai toisesta lapsesta, jolla ei Creonin määräysten mukaan ole olemassaoloonsa oikeutta. On ihmisoikeuksien halveksimista, että poliittisin määräyksin kielletään vanhempia saamasta niin monta lasta kuin haluavat. Tässäkään tapauksessa elämää ei nähdä sinänsä arvokkaana, vaan tunnustetaan vain sen käytännöllinen tehtävä. Luonnonkatastrofi ja poliittinen katastrofi sulautuvat kuitenkin toisiinsa koulujen kattojen romahtaessa ja murskatessa ainoan lapsen, jonka vanhemmat ovat suunniltaan surusta.

Kun Beijingin olympialaisiin odotetut 30 000 toimittajaa saapuu sinne, heidän olisi tutkittava valtion todellisuutta vaikutelmien sijaan. Valtavan voimakas ja tehokas suurvalta on vaarassa menettää kaiken kunnioituksen ihmisiä kohtaan, jotka ovat poliittisen järjestyksen todellinen perusta.

  Karsten Friedrich Hoppenstedt (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, Kiinan viranomaisten määräämien hiljaisten minuuttien aikana ihmiset pysähtyivät paikoilleen – kaduilla, linja-autoissa ja kaupoissa – ja heidän kasvonsa paljastivat heidän tunteidensa vilpittömyyden. Se oli jotain aivan erilaista kuin tavanomaisissa pakollisissa solidaarisuusmielenosoituksissa. Miksikö? Koska valtion televisio pystyi raportoimaan vuorokauden ympäri herättäen syvän järkytyksen tuhoalueen ihmisten kokemista käsittämättömistä kärsimyksistä. Tämä synnytti Kiinassa uudenlaista solidaarisuutta. Yksilön kunnioitus on taas ilmeistä, jopa poliittisten johtajien joukossa.

Ainoat suuret kansalliset keskipisteet Kiinassa olivat tähän asti Kiinan talouskasvu ja hiljattain myös olympialaiset, mutta tämä katastrofin yhteydessä nämä asiat ovat lähes unohtumassa monilta ihmisiltä. Mitä kansainvälisen yhteisön olisi tehtävä? Kysymykseen on jossain määrin jo vastattu: avustustarvikkeiden, katastrofisuunnitelmien ja tietenkin teknisten laitteiden toimittamisen lisäksi on kerättävä yhteen asiantuntemus, jota on saatu suurten maanjäristysten jälkeen Armeniassa, jossa menetettiin yli 100 000 ihmishenkeä ja ydinvoimala vaurioitui, Turkissa, jossa kuoli kymmeniä tuhansia ja Kiinassa vuonna 1976, jolloin kuoli satoja tuhansia ihmisiä. Tätä yhteistä asiantuntemusta on käytettävä hyvien käytäntöjen periaatteiden kehittämiseen kansainväliselle yhteisölle sovellettavaksi Kiinassa.

Tiedän että on sanottu, että erityisesti sen, mitä voi tapahtua padoille, olisi saatava meidät tutkimaan julkisten rakennusten, koulujen ja sairaaloiden kestävyyttä maanjäristyksissä. Tämän osalta on paljon tehtävissä, ja asianmukaisia ohjeita voidaan antaa maanjäristyksen kestävien rakenteiden rakentamista koskevista säännöistä.

Suhteista Kiinaan vastaavan valtuuskunnan jäsenenä luonnollisesti allekirjoitan edellisten puhujien osanottoviestit.

  Edite Estrela (PSE). – (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, me kaikki pahoittelemme eteläisen Kiinan tuhonnutta katastrofia. Yli 50 000 ihmistä on kuollut ja 4,8 miljoonaa ihmistä jäänyt kodittomaksi. Me seisomme kaikki onnettomuuden uhrien perheiden rinnalla.

Euroopan unioni on toiminut niin kuin pitääkin: se on käynnistänyt pelastuspalvelumekanismin ja tukenut Kiinan viranomaisia. Myös koko kansainvälinen yhteisö on antanut tukea. Kiina ei ole koskaan aiemmin saanut niin paljon solidaarisuuden osoituksia ja kouriintuntuvan avun tarjouksia, koska tällä kertaa Kiinan viranomaiset eivät pyrkineet salaamaan murhenäytelmän laajuutta. Päinvastoin, ne ovat tarjonneet tarvittavat tiedot, sallineet kansainvälisten tiedotusvälineiden pääsyn maahan ja ennen kaikkea toimineet avoimesti ja tehokkaasti, toisin kuin Burmassa.

Luonnonkatastrofien lisääntymisen taustalla on ilmastonmuutos. Velvollisuutemme on estää maapalloamme lämpenemästä liikaa. Myös Kiinan on näin ollen osallistuttava hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tukemalla Euroopan unionin pyrkimyksiä saada aikaan kansainvälinen sopimus Kööpenhaminassa joulukuussa 2009 pidettävään konferenssiin mennessä.

  Bastiaan Belder (IND/DEM). – (NL) Kiinan joukkotiedotusvälineet ovat raportoineet ennennäkemättömän avoimesti Sichuanin maakuntaa yli viikko sitten ravistelleen vakavan maanjäristyksen kauheista seurauksista. Viranomaisten avoimuus johti valtiossa ennenäkemättömään solidaarisuuteen uhreja kohtaan. Esiin tuli yhtenäinen yhteisö. Kymmenet tuhannet vapaaehtoiset ilmoittautuivat. Pelastusryhmiä tungeksi alueelle kaikista maakunnista. Käytännön apu on saavuttanut Kiinassa ennätystason. Lyhyesti, viranomaisten avoimuus kannatti.

Yhteisön toimielinten on vaadittava Kiinan viranomaisilta tätä ennen näkemätöntä avoimuutta vastaisuudessa. Tämä koskee varsinkin Kiinassa jo esitettyä kriittistä kysymystä siitä, miksi niin moni koulurakennus romahti. Kiina on ollut yhtä avoin muulle maailmalle. Kiinan hallitus hyväksyi esimerkiksi Japanin tarjouksen pelastusryhmän lähettämisestä. Samaan aikaan myös Taiwan on luvannut 42 miljoonaa euroa hätäapua maanjäristyksen uhreille. Toivon vilpittömästi tämän myötätunnon johtavan kaivattuun Kiinan ja Taiwanin välisten suhteiden normalisoitumiseen.

Yhdyn koko sydämestäni parlamentin jäseniin, jotka ovat ilmaisseet syvän myötätuntonsa Kiinan kansan sanoin kuvaamattomassa kärsimyksessä, ja arvostan erityisesti sitä, että Dirk Sterckx kirjoitti nimensä suruvalittelukirjaan Kiinan Brysselin edustustossa meidän kaikkien puolesta. Tuen tätä kaikin tavoin.

  Cornelis Visser (PPE-DE). – (NL) Ensinnäkin haluan ilmaista myötätuntoni Sichuanin maakuntaan 12. toukokuuta iskeneen luonnonkatastrofin monien uhrien omaisille. Kiinan viranomaiset toimivat onneksi nopeasti katastrofin jälkeen. Olen tyytyväinen myös Euroopan unionin toimintaan. Haluankin tukea yhteisön toimielimiä, komissiota ja neuvostoa, niiden valitsemassa lähestymistavassa. Kieltäydyttyään ensin ulkomaisesta avusta Kiina sittemmin avasi rajansa. Kiinan viranomaiset totesivat itse, että he tarvitsevat kaiken mahdollisen avun selvitäkseen laajasta katastrofista. Japanilaiset, eteläkorealaiset ja venäläiset pelastusryhmät ovat jo järistysalueella. Katson tämän hyvin rohkaisevaksi, kuten senkin, että myös naapurimaat Singapore ja Taiwan tarjoavat apua. Poliittiset suhteet naapurimaiden kanssa eivät aina ole hyvät, ja tämä voi parantaa niitä.

Katastrofiin on kiinnitetty paljon huomiota kansallisissa ja kansainvälisissä tiedotusvälineissä. Olen tyytyväinen siihen, että toimittajat on päästetty katastrofialueelle ja että heille on annettu mahdollisuus kirjoittaa vapaasti ja tiedottaa muulle maalle ja maailmalle. Avoimuus on tärkeää selkeän kuvan saamiseksi katastrofista sekä sen varmistamiseksi, että paikan paella tarjotaan juuri oikeaa apua. Se antaa muulle väestölle mahdollisuuden osallistua enemmän. Vapaa tiedotus ja hyvä hallinto kulkevat tavallisesti käsi kädessä. Vapaa lehdistö voi raportoida politiikan epäonnistumisesta ajoissa, jolloin politiikkaa voidaan muuttaa.

On myös keskusteltava rakentamisesta ja hallituksen valvonnasta alueella. Tulevia rakennushankkeita varten voidaan tehdä johtopäätöksiä ja antaa suosituksia paremmasta hallinnosta ja paremmasta virallisesta organisaatiosta.

Luonnonkatastrofien ehkäiseminen ja niihin varautuminen ovat hallituksen ensisijaisia vastuualoja. Myös monissa Euroopan valtioissa tätä on organisoitu asianmukaisesti vasta viime vuosina. Lopuksi pyydän Euroopan komissiota ja neuvostoa tarjoamaan Kiinalle tarvittaessa apua viranomaisten ja julkishallinnon kouluttamiseksi laatimaan suunnitelma kriisien ja katastrofien varalta.

  Alexandra Dobolyi (PSE). - (HU) Paljon kiitoksia, arvoisa puhemies. Jokainen säädyllinen ihminen järkyttyi Kaukoidän viime viikon luonnonkatastrofista. On luonnollista, että maailman huomio kohdistuu näihin valtioihin.

Kiina on tällä hetkellä varsin suuren julkisen huomion kohteena: olympialaiset tulevana kesänä, Kiinan pääministerin vierailu Taiwaniin, Tiibetin tapahtumat, Dalai Laman Euroopan-kiertue ja suhtautuminen siihen, Euroopan komission Kiinan-vierailu, kaikki nämä asiat ovat kiinnittäneet huomiota Kiinaan. nyt ei kuitenkaan ole aika puhua boikoteista tai Tiibetistä.

Maanjäristys, joka oli voimakkuudeltaan 8,0 Richterin asteikolla ja joka raunioitti Sichuanin tasangon, aiheutti 50 000 ihmisen kuoleman ja teki miljoonista henkiin jääneistä kodittomia, puhumattakaan taloudellisista haitoista. Tämän vuoksi pyydän kaikkia Euroopan unionin toimielimiä varmistaman, että annamme kaiken mahdollisen inhimillisen tuen ja humanitaarisen avun katastrofista kärsineille niin kauan kuin se on tarpeen.

Kiittäkäämme pelastusryhmiä ja avustusjärjestöjä niiden avusta. Ne ovat työskennelleet vuorokauden ympäri parantaakseen alueen asukkaiden tilannetta. Vakuuttakaamme Kiinan kansalle ehdotonta solidaarisuuttamme ja myötätuntoamme. Paljon kiitoksia.

  Glyn Ford (PSE). - (EN) Arvoisa puhemies, Richterin asteikolla voimakkuudeltaan 7,8 maanjäristys, jonka keskus oli lähellä Sichuanin Chengdua, tappi yli 100 000 ihmistä 12. toukokuuta. Voimme vain esittää surunvalittelumme kaikille niille, jotka ovat menettäneet perheenjäseniä ja erityisesti lapsensa menettäneille vanhemmille. Toisin kuin Burman katastrofissa, jossa on ehdotettu suojeluvastuun edellyttävän suoraa kansainvälistä väliintuloa, kiinalaiset ovat kuitenkin turvautuneet poikkeuksellisiin hätäresursseihin sekä mobilisoineet sotilaat ja lääkintähenkilöstön. Kiina on ottanut vastaan ulkomaista apua, myös japanilaisia pelastustyöntekijöitä, jotka työskentelevät alueella tällä hetkellä, ja niin kiinalaiset kuin ulkomaisetkin tiedotusvälineet ovat saaneet seurata katastrofin jälkiseurauksia.

Euroopan unioni on jo myöntänyt 10 miljoonan euron avun, kuten komission jäsen Michel kertoi. Kehotamme neuvostoa ja komissiota tarjoamaan lisää hätäapua, teknistä tukea ja jälleenrakennusapua kyseiselle alueelle tulevina kuukausina ja vuosina.

  Józef Pinior (PSE). - (EN) Arvoisa puhemies, meidän on aika osoittaa solidaarisuutta ja myötätuntoa Kiinaa kohtaan. Näiden murheellisten päivien aikana olemme todistaneet uhrien määrää, olemme todistaneet Kiinan yhteiskunnan suurta murhenäytelmää.

Kiinan viranomaisten – valtiojohdon, hallinto- ja kunnallisviranomaisten ja puoluejohtajien – toiminta on tehnyt minuun vaikutuksen, Kiinan valtio on toiminut järkevästi, mikä tällä kertaa on hyvä uutinen.

Ihmisoikeuspoliitikkona minun on kuitenkin kerrottava parlamentille, että Tiibetin ihmisoikeus- ja demokratiakeskuksen mukaan 55 nunnaa pidätettiin 14. toukokuuta. Myös tällaista on todellisuus Kiinassa. Maanjäristystä ei voi käyttää verukkeena ihmisoikeuksien rikkomiselle.

  Csaba Sándor Tabajdi (PSE). - (HU) Arvoisa puhemies, Kiinan maanjäristyksen ja sitä edeltäneen Burman hirmumyrskyn aiheuttamat hirveät murhenäytelmät ovat järkyttäneet ihmisiä kaikkialla maailmassa. Ympäri maailman uutiseen vastattiin esimerkillisesti, ja valtiot Japanista Yhdysvaltoihin ja Venäjästä Jordaniaan ovat tarjonneet apua yli kahden miljardin dollarin verran.

Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot reagoivat välittömästi, ja komissiokin ryhtyi määrätietoisiin toimiin. Se lähetti Kiinalle 2 miljoonaa euroa hätäapuna ja auttoi hätäaputoimissa toimittamalla kenttäsairaaloita, lääkkeitä, pelastuslaitteita sekä raivauslaitteistoa. Tiibetin Intiassa maanpaossa oleva hallitus kehotti ansiokkaasti kannattajiaan keskeyttämään Kiinan vastaiset mielenosoitukset sekä antamaan avustuksia maanjäristyksen uhreille.

Unkarin alun perin Burmaan tarkoitetut avustusvarat ohjattiin Kiinaan Burman sotilasdiktatuurin eritäytyvän asenteen vuoksi. Toisin kuin Myanmarin hallitus, Kiinan johto otti viisaasti vastaan ulkomaisen avun. Myös Kiinan vastuullinen tapa käsitellä julkisuutta oli hyvin myönteistä, ja se osoittaa, että kehittyvä demokratia on edistynyt siellä merkittävästi. Kiitos mielenkiinnostanne.

  Genowefa Grabowska (PSE). – (PL) Luonto on jälleen kerran osoittanut, kuinka puolustuskyvytön ihmiskunta on suurissa luonnonkatastrofeissa ja onnettomuuksissa. Kiina on maailman väkirikkain maa, sen talous kasvaa ja se valmistautuu innokkaasti tuleviin olympialaisiin. Äskeinen traaginen maanjäristys aiheutti kuitenkin valtavaa tuhoa.

Kiinalaiset vertaavat tätä katastrofia aiempiin luonnonmullistuksiin, jotka liittyivät suuriin historiallisiin muutoksiin valtiossa. En ole varma voidaanko tätä kauheaa tapahtumaa tulkita näin. Olen kuitenkin varma, että tällaisena aikana meidän on ilmaistava solidaarisuutemme niitä kymmeniä tuhansia tavallisia miehiä, naisia ja lapsia kohtaan, jotka sankarillisesti kestävät tämän henkilökohtaisen ja kansallisen murhanäytelmän. Tämän vuoksi Euroopan parlamentti tekee oikein lähettäessään Kiinan kansalle tänään selkeän viestin, jonka mukaan parlamentin jäsenet seisovat rinta rinnan heidän vierellään, että ymmärrämme heidän kärsimyksensä ja haluamme auttaa. Solidaarisuusperiaate on loppujen lopuksi yksi unionin arvokkaimmista perusarvoista.

  Colm Burke (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, Kiina on reagoinut kiitettävästi tähän katastrofiin. Kiitän myös Euroopan komissiota ja neuvostoa tavasta, jolla ne ovat toimineet tässä murhenäytelmässä. Se, että Kiina on avannut alueen kaikille niille, jotka voivat tarjota apua, on myönteistä kehitystä. Toivottavasti se tekee näin tulevaisuudessakin muilla aloilla. Tarvittavan tiedon päästäminen maailman tiedotusvälineisiin on askel oikeaan suuntaan. Kiitän myös tiedotusvälineitä katastrofin laajuuden ja tarvittavan avun korostamisesta.

Olkoon tämä myös Kiinalle opetus siitä, kuinka se voi käyttää valtaansa muiden hallintojärjestelmien painostamiseen erityisesti Burmassa, saadakseen ne ymmärtämään, että nekin tarvitsevat apua kansainväliseltä yhteisöltä. Kiinassa ihmishenkien pelastaminen on ensisijainen tavoite. Muut, kuten Burman sotilasjuntta, ottakoot oppia tästä kokemuksesta.

  Bogdan Golik (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, haluan ilmaista vilpittömät surunvalitteluni kaikille niille, jotka ovat kärsineet ja menettäneet rakkaitaan Kiinassa. Haluan ilmaista koko sydämestäni myötätuntoni kaikkia niitä kohtaan, jotka ovat menettäneet lapsensa, vaimonsa tai miehensä. Olin itse Kiinassa viime viikolla tämän kauhean katastrofin aikaan. Olin Beijingissä ja Shanghaissa edustamassa parlamenttia Shanghain elintarvikemessujen avajaisissa. Katastrofi tapahtui maanantaina, saapumispäivänäni. Lähetin välittömästi surunvalittelukirjeet Kiinan lähettiläille Puolassa ja Brysselissä. Näin itse katastrofista kertovia raportteja televisiosta ja ymmärsin sen aiheuttaman inhimillisen kärsimyksen määrän. Näin myös tavallisten ihmisten, hallituksen ja armeijan välittömästi tarjoaman laaja-alaisen avun. Toiminnan laajuus oli ennennäkemätöntä.

Haluan käyttää tätä mahdollisuutta kiittääkseni unionia ja kaikkia jäsenvaltioita tarjotusta avusta. Kiitän myös parlamenttia tämänpäiväisestä keskustelusta solidaarisuuden ilmaisuna. Olen varma, että apua tarvitaan edelleen.

  Zbigniew Zaleski (PPE-DE). – (PL) Katson, että on kaksi lähestymistapaa Kiinaan. Toinen on avun tarjoaminen siellä äskettäin tapahtuneen onnettomuuden vuoksi. Emme voi tehdä muuta. Moraalinen velvollisuutemme on auttaa. Oma parempi taloudellinen tilanteemme on myös peruste avun antamiselle. Meidän on yksinkertaisesti toimittava näin.

Toinen lähestymistapa koskee sitä, että on oltava jatkuvasti tietoisia siitä, että meidän on autettava kiinalaisia tavallisinakin aikoina. Tarkoitan tällä sitä, että meidän on autettava Kiinan kansalaisia muulloinkin kuin katastrofeissa muistuttamalla heidän johtajiaan kansalaisoikeuksista. Meidän on tehtävä se hyvin painokkaasti. Meidän on vastattava asianmukaisesti molempiin tilanteisiin. Näin asiat ovat täysin selviä. Uskon Kiinan Kansan havaitsevan pyrkimyksemme ja kiittävän niistä.

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Minusta on hyvin merkittävää, että Euroopan parlamentti päätti omistaa tämänpäiväisen keskustelunsa Kiinan luonnonkatastrofille. Ensinnäkin näin voidaan lähettää Kiinalle viesti, jossa esitetään Euroopan unionin surunvalittelut, ja kuten Genowefa Grabowska sen ilmaisi, ilmaistaan Kiinalle ja sen kansalle Euroopan unionin solidaarisuus niitä kohtaan.

Tätä koskevassa keskustelussa ja sitä välittömästi edeltäneessä keskustelussa on myös ilmeinen sävyero. Tähän on tietenkin osasyynä myös se, miten Kiinan johtajat ovat toimineet, ja voimme aidosti todeta, että se vastasi tähän hirveään katastrofiin nopeasti ja tehokkaasti, että se on käyttänyt huomattavia kansallisia varoja, että se on nimennyt tai nimittänyt itse pääministerin avun koordinoijaksi. Tällaisista vaikeuksista selviäminen edellyttää hyvää koordinointia, ja tässä on selvästi onnistuttu.

Myös tiedotusvälineet ovat tiedottaneet tapahtumista niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Ulkomaiset toimittajat ja tietojemme mukaan myös joitakin ulkomaisia asiantuntijoita muun muassa Japanista päästettiin katastrofialueelle.

Mielestäni voimme olla tyytyväisiä siihen, että tämän valtavan katastrofin yhteydessä ja tarjotessaan apua väestölleen Kiinan viranomaiset ovat toimineet hyvin organisoidusti ja ennen kaikkea olleet halukkaita ottamaan vastaan ulkomaista apua, myös meiltä. Vakuutan teille, että neuvosto on edelleen valmis tarjoamaan apua.

  Louis Michel, komission jäsen. – (FR) Aivan lyhyesti, arvoisa puhemies, voitte olla varmoja siitä, että panen merkille huomionne, ja haluan vastata, että olemme luonnollisesti halukkaita tarjoamaan vielä lisää apua jo toimitetun lisäksi, tarveanalyysiin perustuvaa apua.

Katson kaikkien olevan tyytyväisiä Kiinan reagointiin ja tapaan, jolla viranomaiset ovat olleet avoimia ja päästäneet maahan. Tässä yhteydessä tarkoitan erityisesti lehdistöä.

Otan vastaan Hélène Flautren esittämän ajatuksen – ehdotuksen kansainvälisen asiantuntijaryhmän tarjoamisesta vastaavanlaisten riskien ja vahinkojen arvioimiseksi erityisesti ydinvoimaloissa. Minusta olisi hyvä ajatus välittää tällainen viesti. Ei siihen tietenkään ole mitään velvoitteita, mutta minusta olisi silti hyvä aloittaa tätä koskevat keskustelut Kiinan viranomaisten kanssa.

  Puhemies. − (IT) Olen vastaanottanut kuusi työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätettyä päätöslauselmaesitystä⁽¹⁾.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina klo 12.00.

(1) Ks. pöytäkirja.

12. Uraania sisältävät ammukset kieltävä kansainvälinen sopimus (keskustelu)

  Puhemies. − (IT) Esityslistalla on seuraavana keskustelu:

Elly de Groen-Kouwenhovenin, Angelika Beerin ja Carolina Lucasin Verts/ALE-ryhmän puolesta, Luisa Morgantinin GUE/NGL-ryhmän puolesta, Annemie Neyts-Uyttebroeckin ALDE-ryhmän puolesta, Ana Maria Gomesin PSE-ryhmän puolesta, Ģirts Valdis Kristovskisin UEN-ryhmän puolesta sekä Karl von Wogaun ja Stefano Zappalàn PPE-DE-ryhmän puolesta neuvostolle esittämästä suullisesta kysymyksestä uraania sisältävät ammukset kieltävästä kansainvälisestä sopimuksesta (O-0029/2008/tark. – B6-0153/2008)

ja

Elly de Groen-Kouwenhovenin, Angelika Beerin ja Carolina Lucasin Verts/ALE-ryhmän puolesta, Luisa Morgantinin GUE/NGL-ryhmän puolesta, Annemie Neyts-Uyttebroeckin ALDE-ryhmän puolesta, Ana Maria Gomesin PSE-ryhmän puolesta, Ģirts Valdis Kristovskisin UEN-ryhmän puolesta sekä Karl von Wogaun ja Stefano Zappalàn PPE-DE-ryhmän puolesta komissiolle esittämästä suullisesta kysymyksestä uraania sisältävät ammukset kieltävästä kansainvälisestä sopimuksesta (O-0030/2008/tark. – B6-0154/2008).

  Elly de Groen-Kouwenhoven, laatija. − (EN) Arvoisa puhemies, YK:n yleiskokous hyväksyi joulukuussa 2007 ylivoimaisella enemmistöllä päätöslauselman, jossa kehotetaan tarkastelemaan uudelleen uraania sisältävien ammusten siviileille ja armeijan henkilöstölle aiheuttamia terveysriskejä.

Kiitämme Saksaa, Irlantia ja Italiaa ainoina YK:n päätöslauselmaa kannattaneina Nato-maina. Syynä kannatukseen saattaa olla se, että monet niiden sotilaista ovat palanneet kotiin kuolemaan johtavine tauteineen ja/tai heidän lapsensa ovat myöhemmin olleet vakavasti epämuodostuneita. Kehotamme tämän vuoksi EU:n muita jäsenvaltioita seuraamaan niiden esimerkkiä ja toimittamaan YK:n pyytämät terveysraportit.

Köyhdytettyä uraania on käytetty Balkanilla, Irakissa ja Afganistanissa. Köyhdytetty uraani on jätettä, ja se on hyvin halpaa materiaalia aseissa käytettäväksi. Maailmassa arvioidaan olevan sitä 1,3 miljoonaa tonnia. Paljon mikrogrammaa pienempi määrä ihmiskehossa voi aiheuttaa kuoleman. Säteilyn lisäksi köyhdytetty uraani on myrkyllinen kemiallinen yhdiste. Kukaan ei kerro sotajoukoille tai valtioiden väestöille, missä köyhdytettyä uraania sisältäviä ammuksia käytetään. Maailman terveysjärjestön asiantuntijoiden tuoreimmat havainnot köyhdytetyn uraanin haitallisista vaikutuksista on sensuroitu.

Pyydämme EU:ta tiedottamaan kansalaisilleen ja kohteena olevien valtioiden kansalaisille. Kehotamme komissiota ja neuvostoa varmistamaan, että kansainvälinen sopimus saadaan aikaan mahdollisimman pian.

Komission ja neuvoston on korkea aika taata kaikkien raporttien saatavuus ja aloittaa lisätutkimukset, joita parlamentti on pyytänyt vuodesta 2001 alkaen, yksityiskohtaisen tiedon saamiseksi asiasta. Samalla toistamme vetoomuksemme köyhdytetyn uraanin kieltämiseksi ennalta varautumisen periaatteen perusteella.

  Annemie Neyts-Uyttebroeck, laatija. − (NL) Taistelu uraanin käytön kieltämiseksi aseissa ja ammuksissa kaikkialla maailmassa on osa yleistä asevalvontaa ja aseistariisuntaa koskevaa taisteluamme. Keskitämme huomion siviileille äärimmäisen vaarallisiin ja haitallisiin aseisiin ja ammuksiin, jotka ovat vaarallisia vielä kauan konfliktin päättymisen jälkeen, kuten maamiinoihin, rypälepommeihin ja aseisiin, jotka sisältävät uraania. Tiedän kyllä, että on jokseenkin ironista puhua aseista, jotka ovat vaarallisempia ja haitallisempia kuin muut, mutta juuri tästä on kyse. Tämän vuoksi keskitymme niihin aseisiin, joilla voi olla pahimmat vaikutukset viattomaan siviiliväestöön.

Euroopan parlamentti vaati marraskuussa 2006 tällaisten uraania sisältävien ammusten käytön keskeyttämistä. Kotimaani Belgia hyväksyi lain, jolla ei pelkästään keskeytetä, vaan tosiasiallisesti kielletään uraania sisältävien ammusten kaikenlainen käyttö, ja voin mielestäni olla tästä ylpeä. Kysyn nyt komissiolta ja neuvostolta, mitä toimia ne aikovat toteuttaa käytön keskeyttämisen yleistämiseksi ja yleisen kiellon tukemiseksi.

Lisäksi, kuten edellinen puhuja perusteellisesti selitti, uraania sisältävillä aseilla vaikuttaa olevan haitallisia vaikutuksia myös niitä käyttäville tai niiden käytölle altistuville sotilaille. Vaikka tätä ei vielä olisikaan täysin varmennettu, neuvoston on suotavaa varmistaa, etteivät Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan mukaisiin operaatioihin osallistuvat sotilaat ja muu henkilöstö altistu tällaisille riskeille. Tämän vuoksi kysyn neuvostolta, mitä konkreettisia toimenpiteitä on toteutettu sen varmistamiseksi, että tällaisiin operaatioihin osallistuvat sotilaat ja muu henkilöstö eivät altistu näille riskeille ja että myöskään niiden alueiden väestö, joilla operaatiot toteutetaan, ei altistu riskeille. Olen kiitollinen vastauksestanne.

  Ana Maria Gomes, laatija. − (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hiljattain Lontoon The Times -lehdelle lähettämässään kirjeessä yhdeksän entistä sotilaskomentajaa vetosi Yhdistyneen kuningaskunnan hallitukseen, jotta se liittyisi rypälepommien vastaiseen kampanjaan. Heidän perustelunsa oli sama kuin jalkaväkimiinojen yhteydessä esitetty: olipa ase kuinka hyödyllinen tahansa lyhyellä ajanjaksolla, armeijan logiikan mukaan se, että aiheutetaan umpimähkäistä haittaa pitkällä ajanjaksolla on riittävä peruste oikeuttamaan niiden käytön lopettamisen vastuullisissa asevoimissa.

Samaa logiikkaa sovelletaan köyhdytettyä uraania sisältäviin ammuksiin. Euroopan sotilasjärjestöorganisaatio Euromil seuraa tiiviisti asiaa ja sen kanta, joka perustuu sotilashenkilöstöltä kaikkialta Euroopasta saatuihin tietoihin, on ehdoton: on luovuttava köyhdytettyä uraania sisältävistä ammuksista mahdollisimman pian.

Euroopan parlamentti on jo vaatinut näiden aseiden kieltämistä kokonaan, ja YK:n yleiskokous hyväksyi viime joulukuussa päätöslauselman, johon sisältyi köyhdytettyä uraania sisältäviä aseita ja ammuksia koskevan asian ottamisen esityslistalle yleiskokouksen 63. istunnossa. Tällä vahvistettiin, että Euroopan parlamentti on oikeassa ajaessaan tätä asiaa ja pyytäessään myös neuvostoa osallistumaan voimakkaasti aseistariisuntaa ja humanitaarista oikeutta koskevaan keskusteluun.

Joukossamme olevien epäilijöiden vasta-argumentit eivät kelpaa. Aivan perustavaa laatua oleva ennalta varautumisen periaate edellyttää näiden aseiden leimaamista jo ennen kuin laaja-alainen seikkaperäinen näyttö niiden umpimähkäisestä ja syöpää aiheuttavasta vaikutuksesta korvataan kiistattomalla tieteellisellä näytöllä.

Mitä sanovat ihmiset, vieläpä tämän päivän epäilijät, meistä poliitikoista kymmenen vuoden kuluttua, kun näiden aseiden haitalliset vaikutukset ovat selviä ja kiistattomia, jos emme siihen mennessä ole tehneet mitään poistaaksemme ne käytöstä? Sanovatko he samaa kuin nyt jalkaväkimiinoista: kuinka he saattoivat odottaa niin kauan!

  Ģirts Valdis Kristovskis, laatija. − (LV) Hyvät kollegat, aluksi haluan korostaa, että kehotan kotimaatani Latviaa allekirjoittamaan YK:n joulukuussa 2007 antaman päätöslauselman. Toiseksi kehotan korkeaa edustajaa toimittamaan perustellun lausunnon päätöslauselman sisältämästä aloitteesta. Kolmanneksi kehotan Euroopan unionia varmistamaan, että jäsenvaltioiden välillä kulkee tieto siitä, minkä tyyppisiä ammuksia operaatioissa voidaan käyttää. Minulla on erityistä henkilökohtaista kokemusta köyhdytetystä uraanista. Olin viiden ja puolen vuoden ajan Latvian puolustusministeri. Minun vastuuaikanani Latvia liittyi Yhdysvaltojen koalitioon Irakin sodassa. Tuolloin heräsi monesti epäilyjä köyhdytetyn uraanin käytöstä Irakissa. Kansainvälinen yhteisö vastasi nopeasti kysymykseen. Latvian joukot eivät käyttäneet köyhdytettyä uraania sisältäviä ammuksia. Minua vaadittiin Latviassa kuitenkin kuukausien ajan ottamaan poliittinen vastuu tapahtumista koalition ministerinä. Valitettavasti koalitioministerinä minulle ei ollut kerrottu köyhdytetyn uraanin käytöstä. Tämä on täysin tuomittavaa. EU:n jäsenvaltioiden on vakavasti arvioitava tällaisten ammusten tarvetta asevalikoimassaan, ja lisäksi myös Euroopan unionin on pidettävä huolta siitä, että jäsenvaltioiden on vaihdettava keskenään tietoa köyhdytetyn uraanin mahdollisesta käytöstä operaatioissa. Kiitos mielenkiinnostanne.

  Puhemies. − (IT) Hyvä Ģirts Valdis Kristovskis, en keskeyttänyt teitä, koska selostuksenne Latvian ministerinä oli hyvin tärkeä, mutta korostan, että ylititte aikarajan huomattavalla tavalla.

  Stefano Zappalà, laatija. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tästä aiheesta on puhuttu paljon jo aiemmin, ja olen valitettavasti sitä mieltä, että on puhuttava vielä paljon ennen lopullisen ratkaisun löytämistä. Saman totesivat kollegani aiemmin ja selittivät asian hyvin.

Eräät jäsenvaltiot ovat toteuttaneet toimenpiteitä kieltääkseen tällaisten aseiden tuotannon ja kaiken käytön kaupallisissa tai hyökkäystarkoituksissa. Parlamentti on pyytänyt sitä monta kertaa, on olemassa valokuva- ja todistusaineistoa, ja on perusteltua epäillä, että Italian armeijan henkilöstöä on kuollut tällaisille aseille altistumisen seurauksena.

YK:n päätöslauselmassa ilmaistaan laaja huoli, ja asiaa koskevia perusteellisia tutkimuksia on vaadittu monesti. Ennalta varautumisen periaatteen on Euroopan unionin lainsäädännön mukaan edellytettävä yleistä käytön keskeyttämistä ainakin siihen asti, kunnes on saatu lopullista tieteellistä tietoa.

Mikään ei kuitenkaan ole vielä johtanut odotettuun tulokseen. Köyhdytettyä uraania käytetään edelleen sotatoimialueilla, niin kaupungeissa kuin maaseudulla. On selvää, että kemiallinen aine läpäisee maaperään ja siirtyy pohjavesikerroksiin ja satoon. Tämän vuoksi on myös selvää, että maaperän kanssa kosketuksissa olevat uraanihiukkaset hajaantuvat pohjamaahan, saastuttavat maanalaisia vesivaroja ja maataloustuotteita, mistä luonnollisesti seuraa sairauksien leviäminen altistuneiden väestönosien joukossa ja vähemmässä määrin maailmanlaajuisesti vesisyklissä ja ainesten kierrossa, varsinkin jatkuvasti laajentuvassa globaalissa markkinajärjestelmässä.

Kieltämättä vaaran lopullisesti todistavia tutkimuksia ei vielä ole, mutta ei voida kiistää sitä, että nyt tiedossamme olevat parametrit eivät sulje pois vaaran olemassaoloa. Pelkästään tämän toteamuksen on pakotettava edistyneet demokratiat tutkimaan asiaa syvällisemmin ja tekemään päätöksiä.

Mielestäni varsinkaan Euroopan unioni ei voi enää pysyä toimettomana. Unionilla on selkeät velvoitteet jäsenvaltioitaan kohtaan, selkeät velvoitteet muuta maailmaa kohtaan ja selkeät velvoitteet omia kansalaisiaan kohtaan. Unionilla on käytettävissään taloudelliset resurssit, eikä rajoituksia tieteen ja käytettävissä olevien laboratorioiden suhteen. Toimettomana pysyminen on ehdottomasti valinnan tulos, se ei johdu resurssien ja keinojen puutteesta.

Tämän kaiken huomioon ottaen on selvää, etteivät neuvosto ja komissio voi estää kansalaisten, joko siviilien tai armeijan henkilöstön, lähettämistä sellaisille alueille maailmassa, jossa on tämän tyyppisiä ammuksia ja niitä on käytetty, mutta ne eivät myöskään voi välttää jokaisen mahdollisen aloitteen tekemistä varhaisessa vaiheessa vaikuttaakseen niiden valmistukseen ja käyttöön ja valmistautuakseen tieteellisen tiedon valossa niiden täydelliseen kieltoon ja lopulliseen tuhoamiseen.

Tähän me pyrimme toivoen, että neuvosto ja komissio osoittaisivat vastuuntuntonsa käytännössä, koska tämä ei ole epämääräinen poliittinen asia, vaan kansanterveyteen liittyvä seikka.

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Arvoisa puhemies, paljon kiitoksia. Kiitän neuvoston puolesta parlamentin jäseniä, jotka esittivät kysymyksen uraania sisältävien aseiden yleisestä kiellosta tai yleistä kieltoa koskevasta sopimuksesta.

Arvoisat parlamentin jäsenet tietenkin ovat todennäköisesti tietoisia siitä, ettei tällaista sopimusta vielä ole. Sopimusta köyhdytettyä uraania sisältävien aseiden sääntelystä monenkeskisellä tasolla ei ole olemassa. Tiedetään myös, että neuvostossa ei olla asiasta yksimielisiä.

Yhdistyneissä Kansakunnissa käytiin hiljattain keskustelua köyhdytettyä uraania sisältävien aseiden vaikutuksista, ja viime vuoden lopulla YK:n ensimmäinen komitea antoi päätöslauselman nimeltä ”Köyhdytettyä uraania sisältävien aseiden ja ammusten käytön vaikutuksesta”. Kuten täällä on jo mainittu, EU:n jäsenvaltiot äänestivät eri tavoin tästä päätöslauselmasta. Sanoisin hyvin erilaisin tavoin: viisi sen puolesta, neljä sitä vastaan ja muut äänestivät tyhjää. Nähdäkseni tämä kuvaa varsin hyvin nykytilannetta maailmassa.

Luvallanne pyrin lyhyesti vastaamaan varsinaisiin esitettyihin kysymyksiin.

Ensimmäisen kysymyksen osalta, joka koskee Euroopan parlamentin biologisista aseista ja epäinhimillisistä tavanomaisista aseista antamaa päätöslauselmaa, haluan korostaa, että Euroopan unioni on ollut, on edelleen ja on vastaisuudessakin aktiivinen kansainvälisissä pyrkimyksissään panna täytäntöön biologisia ja myrkyllisiä aseita koskevan yleissopimuksen. EU:lla oli muun muassa merkittävä asema vuoden 2006 toisessa seurantakonferenssissa, ja se toimii aktiivisesti myös vuonna 2011 pidettävään seuraavaan konferenssiin asti kestävässä asiantuntijaohjelmassa.

Euroopan unioni sekä sen jäsenvaltiot osallistuvat aktiivisesti tavanomaisia aseita koskevasta yleissopimuksesta parhaillaan käytäviin neuvotteluihin, joihin sisältyy keskustelu rypälepommien humanitaarisista seurauksista. Jäsenvaltiot ovat sitoutuneet saamaan neuvotteluin aikaan tämän vuoden loppuun mennessä laillisesti sitovan välineen, jossa otetaan huomioon kaikki rypälepommeja koskevat näkökohdat.

Toisen kysymyksen osalta haluan selittää, että tähän mennessä köyhdytettyä uraania sisältävät aseet eivät ole kuuluneet Euroopan unionin joukkotuhoaseita koskevaan strategiaan. Parhaillaan käydään silti keskustelua siitä, onko näitä ammuksia lainkaan mahdollista sisällyttää joukkotuhoaseisiin. Itse asiassa jotkut ovat sitä mieltä, että tavanomaisia aseita koskeva yleissopimus kattaa jo köyhdytetyn uraanin, kun taas toiset katsovat, että yleissopimukseen sisältyvää pöytäkirjaa nro 3 olisi laajennettava siten, että se kattaisi myös köyhdytettyä uraania sisältävät ammukset ja taistelukärjet. Lyhyesti sanottuna keskustelu jatkuu edelleen.

Kolmannen kysymyksen osalta haluan tehdä selväksi, että sotilasvälineitä ja -varusteita koskevat valinnat, myös Euroopan unionin toteuttamissa operaatioissa käytettyjä ammuksia koskevat valinnat, kuuluvat jäsenvaltioiden käyttämään toimivaltaan, ja koska monenkeskistä sopimusta tästä asiasta ei ole, en voi tarjota mitään lisätietoja köyhdytetyn uraanin käytöstä.

Neljännestä kysymyksestä, joka koskee Euroopan unionin operaatioihin osallistuvien sotilaiden ja siviilien turvallisuusmääräyksiä, haluan korostaa, että Eurooppa-neuvoston hyväksymän operatiivisen suunnitelman puitteissa operaation komentaja kantaa vastuun turvallisuusmääräyksistä ja hänen on toteutettava tarpeellisiksi katsomansa toimenpiteet. Hänen on tietysti samalla otettava huomioon myös operatiiviset rajoitukset.

Kaikissa Euroopan unionin siviilioperaatioissa tämä vastuu on operaation johtajalla, joka toimii siviilioperaation komentajan johdolla.

Viimeiseen, Eurooppa-neuvoston, Yhdysvaltojen, kansalaisjärjestöjen ja siviiliväestön välistä vuoropuhelua koskevaan kysymykseen voin vastata vain, että tähän mennessä asiaa ei ole käsitelty Yhdysvaltojen kanssa käytävässä vuoropuhelussa – eikä siitä ole keskusteltu muidenkaan kysymyksessä mainittujen osapuolten kanssa. Seuraan joka tapauksessa mielenkiinnolla asiasta käytävää lisäkeskustelua.

Kiitos.

  Louis Michel, komission jäsen. − (FR) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, parlamentin marraskuussa 2006 antamassa päätöslauselmassa kehotetaan Euroopan unionia ja jäsenvaltioita tekemään kaikkensa tiettyjä tavanomaisia aseita koskevan yleissopimuksen kolmannen pöytäkirjan soveltamisalan laajentamiseksi köyhdytetyn uraanin käytön lopettamiseksi. Haluan muistuttaa parlamenttia siitä, että se pyytää toimia, jotka, kuten tiedätte, ylittävät komission toimivallan, koska yhteisö ei ole yleissopimuksen allekirjoittaja. Lisäksi perussopimusten mukaan yhteisön toimielimillä ei ole toimivaltaa sotilasasioissa. En kuitenkaan halua antaa vaikutelmaa, että komissio suhtautuisi välinpitämättömästi tavanomaisia aseita koskevan yleissopimuksen (CCW) kattamien aseiden tuotantoon, varastointiin ja käyttöön liittyviin ongelmiin tai epäinhimillisiin aseisiin yleensä. Sen kanta on itse asiassa varsin erilainen.

Komissio on sitoutunut täysin neuvoston viime vuonna hyväksymän yhteisen menettelytavan soveltamiseen CCW-sopimuksen ja sen pöytäkirjojen yleisen luonteen hyväksi. Tänä vuonna on järjestetty kolme seminaaria, yksi Latinalaista Amerikkaa ja Karibiaa käsittelevä seminaari Santo Domingossa maaliskuussa ja kaksi Afrikan maita koskevaa seminaaria Loméssa viime kuussa. Näiden seminaarien johdosta Dominikaaninen tasavalta on jo ilmoittanut olevansa halukas ratifioimaan sopimuksen nopeasti, ja Surinam ilmoitti olevansa valmis ottamaan seuraavat askeleet kohti ratifiointia. Komissio tukee myös biologisia aseita koskevan yleissopimuksen täytäntöönpanoa ja seuraa aloitteita uuden välineen luomiseksi rypälepommien herättämiin humanitaarisiin huoliin vastaamiseksi CCW-sopimuksen ja Oslon rauhanprosessin yhteydessä.

Komissio on myös toteuttanut toimia vastatakseen pommien aiheuttamiin ongelmiin. Esimerkiksi vuonna 2006 osoitettiin viisi miljoonaa euroa sirpalepommien raivaamiseen Libanonissa.

Toisen kysymyksen osalta nyt saatavilla olevat tieteelliset tulokset eivät riitä vahvistamaan sitä, että köyhdytettyä uraania sisältävät sotatarvikkeet aiheuttavat terveysriskejä taistelualueiden siviiliväestölle tai näillä alueilla palvelevalle sotilashenkilöstölle. Tämä kanta esitetään myös YK:n, WHO:n ja Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n sekä Euroopan komission Euratomin perustamissopimuksen 31 artiklan nojalla perustaman asiantuntijaryhmän selvityksessä, jossa todetaan seuraavaa: ”Saatavilla olevan tiedon perusteella päätellään, että altistuminen köyhdytetylle uraanille ei voi tuottaa havaittavia terveysvaikutuksia realististen olettamusten perusteella arvioiduin saatavin annoksin”, lainaus päättyy. Komissio on halukas tarkastelemaan asiaa uudelleen. Se takaa myös edelleen henkilöstönsä terveyden ja noudattaa WHO:n sääntöjä henkilöstön palveluksen aikana, johon liittyy mahdollinen altistuminen köyhdytetylle uraanille.

Euromilin kanssa käytävän vuoropuhelun osalta voidaan todeta, että komissio on tietenkin halukas keskustelemaan kaikkien kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa.

Viimeisen kysymyksen osalta komissiolla ei ole tällä hetkellä aikomuksia tehdä taloudellisia sitoumuksia näillä aloilla.

Puhetta johti
varapuhemies Adam BIELAN

  Jana Hybášková, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (CS) Köyhdytettyä uraania sisältävät aseet merkitsevät valtavaa taakkaa ympäristölle. Väite, jonka mukaan niiden haitallisia vaikutuksia ei ole näytetty toteen, kuulostaa aivan naurettavalta kaikkien niiden mielestä, jotka ovat joskus nähneet niiden käytön seurauksia. Likaiset pommit lyövät pirstaleiksi kaikkein nykyaikaisimpien panssarivaunujen monta senttiä paksut panssarilevyt. Niiden tuhovoima on valtava. Niillä on vaikutusta ihmisten terveyteen. Ne tappavat armotta. Ei ole epäilystäkään tarpeesta lopettaa niiden kauppa, tuotanto, käyttö ja varastointi. Parlamentti ja unioni rakentavat vaiheittain Euroopan asevoimia ja Euroopan puolustusta. Tulevaisuudessa olemme sekä Naton että Yhdysvaltojen kumppaneita. Meidän on oltava uskottava kumppani. On huvittavaa nousta seisomaan ja huutaa: ”Vaadin köyhdytetyn uraanin käytön lopettamista”. yhtä huvittavaa on kehottaa neuvostoa laatimaan tutkimusta vaikutuksista. Ensin on saavutettava poliittinen yksimielisyys Ranskan, Yhdistyneen kuningaskunnan ja kenties Tšekin tasavallan kaltaisten jäsenvaltioiden välillä. Sitten meidän on aloitettava yhteistyö YK:n kanssa, tehtävä pohjatyö köyhdytetyn uraanin kieltoa koskevaa yleistä sopimusta varten. Siihen liittyy sellaisen valmistuksen vaiheittaista kieltämistä koskevan suunnitelman valmisteleminen, jonka kaikki jäsenvaltiot voivat hyväksyä, sekä uraanin varastoimista ja myymistä koskeva kielto, jolla asetetaan määräaika käytön lopullisen kiellon voimaantulolle. Sitten meidän on järjestettävä konferenssi, jossa suunnitelma hyväksytään, ja aloitettava menettely, joka johtaa näiden aseiden lopulliseen kieltämiseen.

Tarvitaan tarkka analyyttinen tutkimus, jossa arvioidaan sivuvaikutuksia. Ensisijaisesti tarvitsemme kuitenkin poliittista yhteistyötä, jolla käynnistetään vaiheittain etenevä prosessi poliittisen tahdon löytämiseksi ja kansainvälisen tunnustuksen, yksimielisyyden ja päätöksen aikaansaamiseksi. Prosessi kestää vuosia. Olisi hienoa, jos Euroopan unioni olisi osapuolena uudessa köyhdytetyn uraanin kaikenlaisen sotilaskäytön kieltävässä uudessa sopimuksessa. Tämän vuoksi meidän on toimittava vastuullisesti. Älkäämme salliko tyhmän huutelun, ammatillisen tietämättömyyden ja keskeneräisen työn vaarantaa EU:n uskottavuutta. Meidän on edelleen osallistuttava kumppaneina tähän merkittävään peliin.

  Elizabeth Lynne, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Yhdistyneessä kuningaskunnassa sadat veteraanit uskovat altistumisen köyhdytetylle uraanille ensimmäisessä Persianlahden sodassa aiheuttaneen heille kroonisia sairauksia ja vammoja, ja Irakissa on näyttöä siitä, että köyhdytetyn uraanin käyttö on aiheuttanut sen, että syntyy yhä enemmän yksisilmäisiä tai silmättömiä vauvoja. Seitsemän tai kahdeksan silmättömän vauvan isät altistuivat köyhdytetylle uraanille Irakin sodassa vuonna 1991.

Vähintään 17 valtiolla on edelleen köyhdytettyä uraania sisältäviä aseita asevarastoissaan, myös kolmella EU:n jäsenvaltiolla Ranskalla, Kreikalla ja Yhdistyneellä kuningaskunnalla. Tarvitsemme kiireesti kansainvälisen sopimuksen köyhdytettyä uraania sisältävien aseiden käytön, kehittämisen, tuotannon, varastoinnin, siirtämisen ja testauksen välittömästä keskeyttämisestä sekä olemassa olevien varastojen kierrättämisestä tai tuhoamisesta. Toivon kaikkien tukevan tätä päätöslauselmaa.

  Konrad Szymański, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, jo varovaisuus on aivan riittävä syy köyhdytettyä uraania sisältävien aseiden tosiasialliseen eliminoitiin pyrkimiseksi. On todellakin nopeutettava tällaisten aseiden käytöstä seuraavia vaikutuksia ihmisiin ja luonnonympäristöön koskevia asiantuntijatutkimuksia. On kuitenkin välittömästi saatettava voimaan tällaisten aseiden käytön keskeyttäminen, ja asiaa on tarkasteltava Euroopan uuden turvallisuusstrategian yhteydessä. Meidän on nyt vastattava haasteeseen ja aloitettava YK:n järjestelmään perustuvan kansainvälisen sopimuksen työstäminen. Sopimuksella säänneltäisiin tällaisten aseiden käyttöä, tuotantoa, varastointia ja testausta.

  Tobias Pflüger, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, tätä keskustelua on odotettu kauan. Olen iloinen, että käymme sen tänään. Monet valtiot, varsinkin länsimaat, käyttävät köyhdytettyä uraania ammuksissaan sodassa sen suuren läpäisykyvyn vuoksi erityisesti panssaroituja ajoneuvoja vastaan. Köyhdytettyä uraania sisältävät sotatarvikkeet sisältävät kuitenkin hyvin myrkyllisiä kemiallisia aineita – toisin sanoen ne ovat myrkyllisiä – ja ne ovat myös radioaktiivisia. Köyhdytetty uraani on ydinenergiateollisuuden sivutuote, jota syntyy uraanin rikastamisesta tai ydinaseiden tuotannossa. Lyhyesti sanoen myös ydinenergia käyttö liittyy tähän ongelmaan.

Köyhdytettyä uraania sisältävillä ammuksilla on pitkän ajanjakson vaikutuksia. Kohteeseen osuttaessa köyhdytetty uraani vapautuu korkeassa lämpötilassa ja palaa köyhdytetyiksi uraanioksideiksi, joka muuttuu hienoksi alfa-radioaktiiviseksi myrkylliseksi pölyksi, jota sisäänhengitetään ja joka voi levitä tuulen ja veden välityksellä. Pölyä on vaikea poistaa ympäristöstä ja se kertyy sisäänhengityksen myötä keuhkoihin. Tunnemme Persianlahden syndrooman ja Balkanin syndrooman, olemme voineet tarkkailla samaa ilmiötä yhä uudelleen, kun taisteluihin osallistuneet sairastuvat keuhkosyövän kaltaisiin syöpiin altistuttuaan köyhdytetyn uraanin oksideille. Tällaiset syövät ovat lisääntyneet myös niiden alueiden väestössä, joilla näitä ammuksia on käytetty.

On mielenkiintoista, että köyhdytettyä uraania sisältävien ammusten sotakäytön tehokkuus on itse asiassa varsin rajallinen, vaikka niiden käyttö aiheuttaa lukemattomia riskejä. Nato käytti köyhdytettyä uraania sisältäviä ammuksia hyökkäyssodassa Jugoslaviaa vastaan. Yhdysvaltojen joukot ovat käyttäneet yhteensä 300 tonnia köyhdytettyä uraania sisältäviä ammuksia Irakissa. Valtiossa ja erityisesti Bagdadissa epämuodostuneina syntyneiden lasten osuus on lisääntynyt. Afganistanin hallitus on vaatinut selvitystä köyhdytettyä uraania sisältävien ammusten käytöstä Afganistanissa ja sanoo, että Yhdysvaltojen asevoimat eivät kertoneet näiden ammusten käytöstä erityisesti valtion itäosissa. Pääasiassa Israel käytti köyhdytettyä uraania sisältäviä ammuksia Libanonin sodassa, ja niitä käytettiin laajalti myös ensimmäisessä Persianlahden sodassa. Kontaminaation saaneiden taistelijoiden määräksi arvioidaan 66 000 henkilöä.

Ongelma on aivan ilmeinen. Ensimmäiset sotaeläkkeet köyhdytetyn uraanin vaikutusten vuoksi on myönnetty brittiläisen Kenny Duncanin kaltaisille veteraaneille. Jos köyhdytetty uraani olisi esimerkiksi kosmetiikkavalmiste tai elintarviketuotannossa käytettävä aine, se oli kielletty jo vuosia sitten. Joukkoja neuvotaan käyttämään suojavaatteita käsitellessään köyhdytettyä uraania sisältäviä ammuksia. Euroopan sotilasjärjestöorganisaatio Euromil on vaatinut näitä ammuksia ampuvien aseiden kieltoa. Belgia on kieltänyt köyhdytettyä uraania sisältävien ammusten käytön, ja me kiitämme sitä tästä. YK:n aseistariisunnan ja kansainvälisen turvallisuuden komitea äänesti 122 äänellä puolesta ja kuudella äänellä vastaan 35:n äänestäessä tyhjää kehotuksesta laatia raportti köyhdytettyä uraania sisältävien aseiden ja ammusten haitallisista vaikutuksista. Kuuteen vastaan äänestäneeseen kuuluivat Tšekin tasavalta, Ranska, Alankomaat ja Yhdistynyt kuningaskunta. Köyhdytettyä uraania sisältävien ammusten tuotanto ja käyttö on kiellettävä.

  Luca Romagnoli (NI). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, köyhdytetyn uraanin käyttö hyökkäystarkoituksessa on kansainvälisen oikeuden vastaista. On olemassa kiistatonta näyttöä sen tosiasiallisesta myrkyllisyydestä ihmiselle ja ympäristölle. Olen samaa mieltä siitä, että asiaa on tarkasteltava huolellisesti osana Euroopan turvallisuusstrategiaa, ja katson, että unionin jäsenvaltioiden on kiellettävä nämä aseet kokonaan ja ehdoitta.

Molemmissa kysymyksissä esitetään arviointeja ja tuodaan esiin perusteltuja toisiinsa liittyviä seikkoja, jotka on dokumentoitu hyvin laajasti. Käytän tilaisuutta esittääkseni esimerkiksi huomion, että Balkanilla taistelleet italialaiset sotilaat odottavat edelleen kohtuullista korvausta, ja pelkään, etteivät he tule sitä koskaan saamaan. Koska vaikuttaa mahdottomalta korjata menneisyydessä aiheutettuja vahinkoja, unionin on annettava määrätietoinen ja voimakas merkki tulevaisuudelle kieltämällä tämän tyyppisten aseiden valmistus, varastointi ja markkinoille saattaminen unionin jäsenvaltioissa.

  Luisa Morgantini, laatija. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, katson, että Jana Hybáškován reaalipolitiikkaa koskeva vetoomus on esitetty väärässä yhteydessä ja että se on kaiken kaikkiaan kyyninen. Toimettomuus tai piittaamattomuus on valtionsalaisuuksien tavoin tuomittavaa silloin, kun on kyse ihmisten terveydestä.

Uraania sisältävien aseiden käytöllä on tuhoisia ja korjaamattomia seurauksia. Räjähtäessään uraaniammukset altistavat hienolle myrkylliselle pölylle. Ne saastuttavat ilman, maaperän ja veden, kulkeutuvat hengityselimiin ja lisäävät kasvainten, leukemian ja epämuodostumien todennäköisyyttä. Jokainen niitä käyttävä syyllistyy selkeästi kansainvälisen humanitaarisen oikeuden rikkomiseen. Vuoden 1991 Persianlahden sodasta alkaen armeijan henkilöstöön kuuluneiden uhrien omaisten yhdistys on laskenut 50 kuolemantapausta pelkästään Italiassa. Puolustusministeri kertoi hiljattain kuolemantapauksia olleen 77, ja että sairauksista kärsivien määrän arvioidaan olevan useista sadoista noin kahteen tuhanteen.

Vuodesta 1991 vuoteen 2003 käytettiin 2 000 tonnia köyhdytettyä uraania. Noin 70 prosenttia Irakin alueesta on saastunut, emmekä vielä tänäänkään ole varmoja köyhdytetyn uraanin aiheuttamien kauheiden inhimillisten kustannusten laajuudesta. Olen nähnyt Irakin Basran sairaalassa epämuodostuneita lapsia. Olen nähnyt heidän kehoonsa aiheutetut kauheat vauriot. Tuhannet kasvottomat siviilit elävät ja kuolevat edelleen säteilyn saastuttamalla alueella Irakissa, Afganistanissa, Kosovossa, Bosniassa ja Somaliassa epätietoisina kohtalostaan.

Olemme vuodesta 2001 alkaen Euroopan parlamentissa pyrkineet saamaan aikaan käytön keskeyttämisen. Vahvistimme tavoitteemme vuonna 2006 antaessamme päätöslauselman kemiallisista aseista ja epäinhimillisistä tavanomaisista aseista. YK:n vuonna 2007 ylivoimaisella enemmistöllä antamassa päätöslauselmassa kehotetaan Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenvaltioita tutkimaan terveyshaittoja. Kuusi valtiota äänesti päätöslauselmaa vastaan: Yhdysvallat ja Israel sekä valitettavasti monta Euroopan unionin jäsenvaltiota, nimittäin Ranska, Yhdistynyt kuningaskunta, Tšekin tasavalta ja Alankomaat. Niiden olisi pikemminkin pitänyt seurata Belgian esimerkkiä. Belgia päätti maaliskuussa 2007 ensimmäisenä valtiona maailmassa kieltää kokonaan köyhdytetyn uraanin käytön sen myrkyllisyyden vuoksi.

Muiden, ilokseni kaikkia poliittisia kantoja edustavien kollegojen kanssa kannatin voimakkaasti tätä keskustelua, koska on tärkeää toimia kansainvälisen, humanitaarisen ja ympäristöä koskevan oikeuden rikkomista vastaan ja varmistaa, että sotilashierarkiassa, valtioissa ja sotateollisuudessa omaksutaan täysi vastuu. Laiminlyönnit ja sotasalaisuudet, suojelua ja ennalta varautumisen periaatetta koskevien sääntöjen noudattamatta jättäminen voivat lakaista uraaniin liittyvät vaarat maton alle ja näin menetetään mahdollisuus estää suuri määrä kuolemantapauksia.

Näillä perusteilla toistan päätöslauselmassamme esittämämme kehotukset, varsinkin mahdollisimman laajan avoimuuden varmistamiseksi merkitsemällä saastuneet alueet ja ennen kaikkea toteuttamalla ajatus välittömästä käytön keskeyttämisestä lopullisen kiellon aikaansaamiseksi pian, sillä köyhdytettyä uraania sisältävät aseet ja rypälepommit vaativat edelleen uhreja. Esimerkiksi Libanonissa Israelin armeija heitti yli miljoona rypälepommia kyliin ja koteihin muutaman viimeisen tunnin aikana ennen vetäytymistään.

Nyt on toimittava. Kiitos neuvostolle ja komissiolle niiden vastauksista, mutta myös niiden halusta toimia komission jäsenen Michelin mainitsemista rajoituksista huolimatta, jotta vapaudumme uraania sisältävistä aseista ja rypälepommeista.

  Janusz Onyszkiewicz (ALDE). – (PL) Köyhdytetty uraani on 70 prosenttia lyijyä raskaampaa. Kineettisen energiansa vuoksi hyvinkin pienen kaliiberin ammus voi läpäistä panssariajoneuvon panssarikilven. Tämän vuoksi sotavoimat käyttävät köyhdytettyä uraania. Maailmassa on noin puolitoista miljoonaa tonnia köyhdytettyä uraania. On helppo ymmärtää houkutus käyttää sitä. On kuitenkin paljastunut, etteivät nämä aseet olekaan niin tehokkaita kuin odotettiin. Irakissa tuhoutuneista panssariajoneuvoista 70 prosenttia tuhottiin muun tyyppisillä aseilla.

Näiden aseiden käytön seurauksia koskeva kysymys on luonnollisesti ratkaisematta. On todettava selkeästi, ettei lopullista vastausta vielä ole. Loppujen lopuksi tuhannet ihmiset ovat työskennelleet vuosia uraanikaivoksissa ilman ilmeisiä sairastumisvaikutuksia. Asiaan liittyy kuitenkin edelleen epäilyksiä, joten on määrättävä käytön keskeyttämisestä, jotta asia voidaan ratkaista lopullisesti.

  Roberto Fiore (NI). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, köyhdytetyn uraanin käytöstä aiheutuvien vahinkojen luonne ja laajuus ovat sellaisia, ettei ole sopivaa kuvata niitä toissijaisiksi. Vahinko kohdistuu toisiaan seuraavina aaltoina vihollisen joukkoihin ja aseita käyttäviin joukkoihin: esimerkkejä ovat Persianlahden syndrooma ja Balkanin syndrooma.

Seuraavaksi kymmenien vuosien ajan seuraukset koskevat siviiliväestöä, sotatoimialueiden asukkaita, jotka sisäänhengittävät ja nielevät köyhdytettyä uraania sen saastutettua pohjavedet ja elintarvikeketjun, ja jotka kärsivät näin säteilyvaikutuksista. Korkeimman hinnan raskasmetallien säteilyn aiheuttamista tyypillisistä vahingoista, jotka ovat meidän kaikkien tiedossa, maksavat lapset, kasvavat ihmiset ja varsinkin syntymättömät lapset. Tämän osoittaa geneettisten epämuodostumien ja lasten kasvainten räjähdysmäinen lisääntyminen alueilla, joilla uraania on käytetty.

BBC:n Yhdistyneessä kuningaskunnassa hiljattain toteuttama tutkimus osoitti, että 24 tuntia Balkanin massiivisten pommitusten jälkeen Pohjois-Englannin ilmakehän radioaktiivisuusarvot olivat ennätyksellisen korkeat. Ehdotamme tämän vuoksi sekä köyhdytetyn uraanin kieltoa että myös niiden käyttöön seurauksista tietoisina syyllistyneiden ja kieltoa rikkovien syyttämistä sotarikoksista.

  Gerard Batten (IND/DEM). - (EN) Arvoisa puhemies, kun nyt puhumme radioaktiivisista aseista, parlamentti on ollut yllättävän hiljaa Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisen – ja näin valitettavasti myös EU:n kansalaisen – radioaktiivisella aseella toteutetusta kuolemantapauksesta Lontoossa joulukuussa 2006. Viittaan tietysti Alexander Litvinenkoon, joka murhattiin valtion tukeman terrorismin kautta polonium-210:lla.

Rikoksen pääepäilty on Andrei Lugovoi, joka on tällä hetkellä Venäjän parlamentin jäsen, jota ei Venäjän perustuslain mukaan voida luovuttaa toiselle valtiolle. Samalla estetään Litvinenkon leskeltä tutkinta Yhdistyneen kuningaskunnan tuomioistuimissa, jossa voitaisiin selvittää murhan todistusaineistoa ilman rikoksesta epäiltyjä koskevaa oikeudenkäyntiä.

Murha oli Venäjän sotatoimi Yhdistynyttä kuningaskuntaa vastaan. Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus ei halua myöntää asiaa. Jos kuitenkin halutaan keskustella radioaktiivisista aseista, miksei keskustella Litvinenkon murhasta ja sen kauaskantoisista seurauksista?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Puhun lyhyesti. Kiitän tästä keskustelusta. Toistan, että neuvosto on erittäin aktiivinen ulkoista turvallisuutta koskevissa asioissa joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian mukaisesti. Strategioiden osalta neuvoston ensisijaisia tavoitteita päivitetään jatkuvasti, ja alan uusinta kehitystä tarkastellaan jatkuvasti ja sisällytetään sitten myös päivitettyihin asiakirjoihin.

Tästä on esimerkkinä neuvoston toimenpide tietyn tyyppisten aseiden kieltoa ja rajoittamista koskevan yleissopimuksen yleisen hyväksymisen tukemiseksi.

On mielenkiintoista, että yleissopimuksen viidennessä pöytäkirjassa pyritään vähentämään mahdollisimman paljon räjähtävän sotajätteen syntymistä sotilaallisten konfliktien jälkeen. On myös mielenkiintoista, että köyhdytettyä uraania sisältävien aseiden suurimmat tuottajat ja käyttäjät ovat jo allekirjoittaneet edellä mainitun yleissopimuksen.

Vielä on liian aikaista ennustaa mitään. Olen maininnut tilanteen neuvostolle, sillä tämä käy ilmi yleiskokouksen ensimmäisen komitean päätöslauselman äänestystuloksista. Päätöslauselma on mainittu tänään monta kertaa. Toivokaamme, että tämän kaltaiset keskustelut Euroopan parlamentissa edistävät osaltaan yksimielisyyden saavuttamista neuvostossa. Asiaa kuitenkin käsitellään lisää lähitulevaisuudessa.

Kiitos.

  Louis Michel, komission jäsen. − (FR) Puhun lyhyesti, arvoisa puhemies. Panen luonnollisesti tarkoin merkille täällä esitetyt erinomaiset huomiota ja erityiset ehdotukset, jotka aion todellakin välittää kollegalleni Benita Ferrero-Waldnerille ja komissiolle.

Minun on kuitenkin muistutettava parlamentille, että komission toimivalta on hyvin rajallinen. Sillä on luonnollisesti valta valittaa ja manata; se voi esittää ehdotuksia, mutta siihen toimivalta rajoittuukin. Haluan tehdä tämän selväksi.

Panen kuitenkin merkille hyvin selvän viestin siitä, että avoimuus on taattava, kuten Luisa Morgantini esitti. Olen tästä todellakin samaa mieltä. Hän ehdottaa käytön keskeyttämistä, ja minä välitän ehdotuksen eteenpäin. Olen myös ymmärtänyt tarpeen päivittää tähän mennessä tehtyjä tutkimuksia tai sen mahdollisuutta. Ei ole syitä, miksi tutkimuksia ei voitaisi jälleen päivittää.

Tahdon teidän joka tapauksessa tietävän, että raportoin komissiolle kaikista täällä kuulemistani hienoista puheenvuoroista ja perusteluista, ja uskon, että aikanaan aloitteita tehdään. Ajatukset kuitenkin välitetään eteenpäin joka tapauksessa, ja osana prosessia on vapaaehtoishenki, uskokaa minua, sillä me luonnollisesti toivomme kaikkien muiden Euroopan valtioiden voivan toimia Belgian tavoin. En sano tätä pelkästään siksi, että kyseessä on Belgia, mutta olen tietysti iloinen siitä, että kyseessä on kotimaani. Tätä te kenties toivoitte. Täällä on todellakin kuultu hyödyllisiä ja inspiroivia ajatuksia, mutta haluan teidän tietävän, että välitän edelleen kaikki täällä vakaumuksella ja vilpittömästi esitetyt ehdotukset, huomautukset ja pyynnöt.

  Puhemies. − (PL) Olen vastaanottanut kuusi työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätettyä päätöslauselmaesitystä⁽¹⁾.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina 22. toukokuuta 2008.

(Istunto keskeytettiin klo 17.35 ja sitä jatkettiin klo 18.00.)

Puhetta johti
varapuhemies Manuel António DOS SANTOS

(1) Ks. pöytäkirja.

13. Kyselytunti (kysymykset neuvostolle)

  Puhemies. − (PT) Esityslistalla on seuraavana kyselytunti (B6-0156/2008).

Käsittelemme neuvostolle osoitettuja kysymyksiä.

Manuel Medina Ortegan laatima kysymys numero 1 (H-0267/08)

Aihe: Syrjivät maininnat passeissa Euroopan unionissa

Joissakin Euroopan unionin maissa myönnetään passeja ja muita matkustusasiakirjoja omien maiden kansalaisten lisäksi myös kansallisuudettomille henkilöille, jotka asuvat pysyvästi kyseisessä maassa. Koska suuri osa näistä henkilöistä kuuluu etnisiin vähemmistöihin, esittääkö neuvosto sellaisten passien tai muiden vastaavien asiakirjojen hyväksymistä tai suosittamista, joista poistetaan negatiiviset maininnat, kuten "alien", minkä avulla lakkautettaisiin etniseen alkuperään perustuva syrjintä?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Vastaukseni on varsin lyhyt. Passien ja muiden matkustusasiakirjojen myöntäminen kansallisuudettomille henkilöille, jotka asuvat pysyvästi jäsenvaltiossa, ei kuulu yhteisön toimivaltaan.

Tämän vuoksi Euroopan komissiolla tai neuvostolla ei ole toimivaltaa ehdottaa mitään muutoksia näihin passeihin tai muihin vastaaviin matkustusasiakirjoihin.

  Manuel Medina Ortega (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, neuvoston puheenjohtajan vastaus on todellakin hyvin selvä: tällaisesta aiheesta ei voida keskustella. Ehkä minun on asetettava kysymys hieman eri tavalla. Voiko neuvosto suunnitella minkäänlaista yhdenmukaistamista passien tai passien määritelmien osalta, vai katsooko se, että tämä kuuluu lopullisesti jäsenvaltioiden toimivaltaan?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Hyvä Manuel Medina Ortega, paljon kiitoksia lisäkysymyksestänne.

Tähän mennessä ainoat hyväksytyt yhteiset standardit tai yhteinen viitekehykset koskevat passien ja matkustusasiakirjojen turvatekijöitä.

Itse odottaisin lisätoimenpiteitä tällä alalla, en kuitenkaan voi spekuloida sillä, siirretäänkö toimivaltaa.

Ei ole kyse siitä, onko asia tärkeä tai ei, kyse on toimivallasta. Tällä hetkellä henkilöasiakirjojen antaminen kansalaisuudettomille kuuluu yksinomaan jäsenvaltioiden toimivaltaan, eikä neuvostolla ja komissiolla ole päätösvaltaa.

Kiitos.

  Reinhard Rack (PPE-DE). – (DE) Haluan kysyä toisenlaisesta syrjinnästä. Kotimaanne Slovenia aikoo ottaa heinäkuussa käyttöön moottoritiemaksutarrat, ja aikoo ottaa käyttöön kaksi vaihtoehtoa: vuoden ja puolen vuoden tarrat. Tämä on syrjintää kymmeniä miljoonia EU:n asukkaita kohtaan, jotka matkustavat Välimerelle kesälomalla. Mitä ehdotuksia puheenjohtajavaltio aikoo tehdä Slovenian hallitukselle tämän ongelman ratkaisemiseksi?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Hyvä Reinhard Rack, kiitos kysymyksestänne. Ottakaa kuitenkin huomioon, että kysymys olisi esitettävä kyseiselle jäsenvaltiolle eikä neuvostolle, joka ei edusta sitä tässä asiassa.

Minä kuitenkin satun tuntemaan tämän jäsenvaltion varsin hyvin, joten voin lisätä, että kyseessä on väliaikainen toimenpide satelliittimaksun käyttöönottoon asti ja että Euroopan unionin asiasta vastaaville toimielimille on kerrottu tai ilmoitettu toimenpiteestä, eivätkä ne katsoneet sitä syrjiväksi.

  Puhemies. − (PT)

Avril Doylen laatima kysymys numero 2 (H-0270/08)

Aihe: Lissabonin sopimuksen ratifiointi

Voiko puheenjohtajavaltio Slovenia kertoa Lissabonin sopimuksen ratifiointiprosessin nykytilanteesta? Mihin toimiin neuvosto on tähän mennessä ryhtynyt varmistaakseen ratifiointiprosessin positiivisen lopputuloksen?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Haluan kertoa Avril Doylelle, että tähän päivään, 21. toukokuuta 2008 mennessä kolmetoista jäsenvaltiota on ratifioinut Lissabonin sopimuksen.

Minäpä luettelen ne: Unkari allekirjoitti ensimmäisenä, jo viime vuonna, sitten Slovenia ja Malta, Romania, Ranska, Bulgaria, Puola, Slovakia, Tanska, Itävalta, Latvia, Liettua ja Portugali – mikä tekee yhteensä kolmetoista valtiota, eli lähes puolet.

Jo puolen vuoden puheenjohtajuuskauden aikana Slovenia on vakuuttanut toivovansa ratifiointiprosessin sujuvan sulavasti puheenjohtajuuskautemme aikana ja jatkuvan sitten yhtä tehokkaana seuraavalla, Ranskan puheenjohtajuuskaudella. Tavoitteena on, että Lissabonin sopimus tulee voimaan suunnitelmien mukaan 1. tammikuuta 2009.

Minun on kuitenkin korostettava, että ratifiointi ei kuulu puheenjohtajavaltion tai neuvoston toimialaan, vaan yksinomaan jäsenvaltioiden toimivaltaan, sillä ne allekirjoittavat sopimuksen aina valtioiden perustuslaillisten säädösten mukaan.

Kiitos.

  Avril Doyle (PPE-DE). - (EN) Kiitän neuvoston puheenjohtajaa. Olen iloinen siitä, että tähän mennessä jo 13 jäsenvaltiota on ratifioitu Lissabonin sopimuksen. Tietänette, että Irlanti on ainoa valtio, jossa se ratifioidaan kansanäänestyksellä.

Meillä on kotimaassani tällä hetkellä suuria vaikeuksia torjua ei-puolen erilaisten ryhmien argumentteja. Ryhmät levittävät tarkoituksellisesti tai tahattomasti Lissabonin sopimusta koskevaa pelkoa ja sekaannusta, usein hyvin tärkeistä asioista, jotka eivät kuitenkaan liity lainkaan sopimukseen. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, voitteko vahvistaa minulle, ettei Irlannin veto-oikeus tulevia välitöntä verotusta koskevissa ehdotuksissa vaarannu Lissabonin sopimuksen ratifioinnilla ja ettei WTO-neuvotteluilla ja Lissabonin sopimuksen ratifioinnilla ole mitään yhteyttä toisiinsa?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Hyvä Avril Doyle, kiitos kahdesta lisäkysymyksestänne.

Ensinnäkin voin vahvistaa, että kaikki verotusta koskevat päätökset tehdään yksimielisesti. Toisin sanoen myös Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen, kun se on ratifioitu kaikissa jäsenvaltioissa, Irlannilla, kuten kaikilla jäsenvaltioilla, on edelleen veto-oikeus veroasioissa.

Toiseen kysymykseenne, joka koskee Maailman kauppajärjestössä parhaillaan käytäviä neuvotteluja, voin myös vahvistaa, ettei näillä neuvotteluilla ole suoraa yhteyttä Lissabonin sopimuksen ratifiointiin.

Näin vastaus molempiin lisäkysymyksiinne on kyllä.

  Marian Harkin (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, minäkin haluan esittää ministerille kysymyksen perussopimuksista ja Irlannin tämän hetkisestä ratifiointiprosessista.

Yksi nyt vallalla olevista väitteistä on, että Lissabonin ratifiointiprosessin jälkeen valtiot saattavat menettää veto-oikeutensa kansainvälisten kauppasopimusten, esimerkiksi WTO-sopimusten suhteen.

Tällä hetkellä valtioilla on veto-oikeus, ja ei-puoli väittää, että tämä muuttuu Lissabonin sopimuksella. Toivon puheenjohtajavaltio Slovenialta vahvistuksen sille, onko näin vaiko ei.

  Jim Allister (NI). - (EN) Irlantilaisten tuurilla vain irlantilaiset äänestäjät saavat päättää meidän kaikkien tulevaisuuteen merkittävästi vaikuttavasta sopimuksesta. Sitoudutteko neuvoston puolesta hyväksymään heidän demokraattisen tuomionsa, vai kohdellaanko heitä Ranskan ja Alankomaiden äänestäjien tavoin halveksien, jos he uskaltavat äänestää sopimusta vastaan, ”Croppy, lie down” -laulun ja Nizzan sopimusta koskeneen toisen kansanäänestyksen tavoin?

  Puhemies. − (PT) Hyvät parlamentin jäsenet, en valitettavasti voi myöntää enempää puheenvuoroja, sillä työjärjestys ei salli sitä. Uskon kaikkien olevan tietoisia siitä, että tutkimme mahdollisuutta muuttaa kyselytuntia joustavammaksi ja entistä hyödyllisemmäksi. Osallistun itse työryhmään, ja aikanaan meillä on varmasti esittää hyviä uutisia. Tällä hetkellä työjärjestys on tämä, enkä voi antaa Jim Higginsille puheenvuoroa, vaikka sitä on pyydetty, sillä hän oli kolmas puheenvuoroa pyytänyt.

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Vastaan ensin Marian Harkinin kysymykseen.

Muutoksia sopimusten tekemiseen kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa on tulossa. Tämä mainitaan tulevan Lissabonin sopimuksen 207 artiklassa. Tässä samassa artiklassa kuitenkin esitetään luettelo aloista, joilla jäsenvaltioiden veto-oikeus säilyy, sillä artiklassa luetellaan useita asioita ja aloja, joilla neuvosto edelleen soveltaa yksimielisyysperiaatetta.

Kyseessä on 207 artiklan neljäs kohta. Totean, että näitä aloja on varsin monta. Tällaisia ovat palveluala, teollis- ja tekijänoikeuksien kaupalliset näkökohdat, ulkomaiset suorat sijoitukset, kulttuuri- ja audiovisuaalialan palvelut, sosiaalipalvelut, koulutus, terveydenhuolto ja niin edelleen. Kaikilla näillä aloilla sovelletaan konsensusperiaatetta vielä Lissabonin sopimuksen tultua voimaan aina kun neuvosto tekee päätöksen, ja tämä merkitsee joka ainoan jäsenvaltion hyväksyntää.

Jim Allisterin kysymykseen vastaan seuraavaa: kuten jo vastasin ensimmäisessä vastauksessani kysymykseen, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ratifiointi kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan. Allekirjoittamalla sopimuksen viime vuoden joulukuussa jäsenvaltiot sitoutuivat tekemään kaiken toimivaltansa puitteissa mahdollisen, jotta niiden allekirjoittama teksti myös ratifioidaan sisäisten sääntöjen sekä perustuslaillisten ja muiden säännösten mukaisesti.

Tässä puheenjohtajavaltiolla ei ole mitään osuutta. Puheenjohtajuuskauden ansiosta esimerkiksi parhaillaan Euroopan unionin puheenjohtajana toimiva Slovenia täytti tehtävän ensimmäisten joukossa. Jos ratifiointi epäonnistuu, mitä toivottavasti ei tapahdu, se on yksinomaan kyseisen valtion vastuulla, ei neuvoston tai kenenkään muun vastuulla.

Kiitos.

  Puhemies. − (PT)

Colm Burken kysymys numero 3 (H-0272/08)

Aihe: Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa käytävät neuvottelut EU-jäsenyydestä

Voiko neuvosto kertoa, miten entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa käytävät neuvottelut ovat edenneet?

Millä aloilla on neuvoston mielestä edetty parhaiten? Mitkä alat taas ovat osoittautuneet nyt käytävissä neuvotteluissa hankalimmiksi?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Koska kysymys on hyvin laaja-alainen, vastaukseni on hieman pidempi.

Neuvottelut EU-jäsenyydestä entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa eivät ole vielä käynnistyneet. Euroopan unionin jäsenyyteen asti vakaus- ja assosiaatiosopimus on tällä hetkellä ensisijainen kehys entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian Euroopan-suhteille.

Assosiaatiokumppanuudessa määritettyjen ensisijaisten tavoitteiden mukaan valtion edistymistä kohti Euroopan unionin jäsenyyttä on arvioitu komission määräaikaiskertomuksessa. Säännön mukaan kertomus julkaistaan lokakuun lopussa tai marraskuun alussa. Neuvosto odottaa komission laativan seuraavan arviointinsa tämän vuoden syksyllä.

Päätöslauselmassaan 10. joulukuuta 2007 Eurooppa-neuvosto pani merkille entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa tapahtuneen edistymisen ja pahoitteli uudistusten täytäntöönpanon viivästymistä. Viivästyminen johtui sisäisistä poliittisista jännitteistä, joiden vuoksi valtion poliittisten toimielinten huomio siirtyi pois Euroopan yhdentymiseen liittyvistä ensisijaisista tehtävistä.

Tässä vaiheessa voidaan mainita joitain myönteisiä esimerkkejä, jota osoittavat, että entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia pyrkii välttämään viivästyksiä. Poliittisten kriteerien osalta valtiossa on edistytty hallinnon hajauttamisessa, korruption vastaisessa politiikassa, yhteistyössä entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa sekä etnisten ryhmien välisissä suhteissa ja Ohridin sopimuksen täytäntöönpanossa.

EU:n komission marraskuun määräaikaiskertomuksen julkaisemisen jälkeen valtiossa hyväksyttiin laki julkisista syyttäjistä, laki julkisten syyttäjien neuvostosta sekä lainsäädäntöä etnisten ryhmien välisiä kysymyksiä käsittelevästä lautakunnasta, ja tuomarineuvoston tyhjä virka täytettiin. Edistymistä on tapahtunut myös asiakirjojen turvallisuuden, rajavalvonnan ja maahanmuuton aloilla.

Neuvosto rohkaisee edelleen kaikkia poliittisia puolueita tehostamaan vuoropuheluaan ja yhteistyötä, myös erilaisten etnisten ryhmien kanssa, jotta valtio edistyisi yhdentymisprosessissa.

Neuvosto rohkaisee edelleen myös molempia osapuolia uusiin rakentaviin ponnistuksiin, jotta neuvottelut Yhdistyneissä Kansakunnissa käytävissä neuvotteluissa löydettäisiin nimiasiaan kaikkia tyydyttävä ratkaisu. Tämä parantaisi alueellista yhteistyötä ja edistäisi hyviä suhteita naapurimaihin.

Tärkeimmät uudistukset, jotka valtion on edelleen toteutettava assosiaatiokumppanuuden suositusten mukaisesti ovat:

– Ohridin puitesopimuksen mukaisesti hajauttamista on jatkettava: kaksi kolmannesta kunnista on jo edennyt julkishallinnon hajauttamisen toiseen vaiheeseen,

– on parannettava etnisten vähemmistöjen yhtäläistä edustusta julkishallinnossa, ja tästä sisäasiain ala on hyvä esimerkki.

Seuraavat uudistukset ovat poliisitoimen uudistaminen, oikeuslaitosuudistus sekä kaksi merkittävää edelleen ratkaisematonta asiaa niin kutsutussa toukokuun sopimuksessa, jotka edellyttävät laajempaa poliittista konsensusta, nimittäin kielilaki sekä sopimus vuoden 2001 selkkausten uhrien aseman sääntelystä.

Neuvosto teki 18. helmikuuta 2008 päätöksen entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian liittymiskumppanuuden periaatteista, ensisijaisista tavoitteista ja ehdoista. Neuvosto on päivittänyt nykyistä kumppanuutta määrittämällä päivitetyt ensisijaiset tavoitteet komission vuotta 2007 koskevaan määräaikaiskertomukseen sisältyvien havaintojen perusteella.

  Colm Burke (PPE-DE). - (EN) Paljon kiitoksia vastauksestanne. Minua kuitenkin askarruttaa, oletteko sitä mieltä, että paineet ovat nyt helpottaneet riittävästi, jotta edistyminen on mahdollista? Jos ne ovat helpottaneet riittävästi, minkälaisesta aikataulusta on kyse niiden uudistusten osalta, jotka on pantava täytäntöön täysimääräisesti, jotta neuvotteluprosessi pääsee taas vauhtiin?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Kuten tiedetään, entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa pidetään vaalit 1. kesäkuuta. Toivomme, ettei vaalikampanjakausi aiheuta viivästystä tarvittavien uudistusten toteuttamisessa. Toivomme myös uudistuksia jatkettavan ennen ja jälkeen vaalikauden.

Puheenjohtajavaltio pyrkii erityisesti saamaan aikaan edistystä Länsi-Balkanin valtioiden yhdentymisessä, myös entisen Jugoslavian tasavallan tiellä kohti Euroopan unionin jäsenyyttä.

Toivomme edistymisen toteutuvan mahdollisimman pian, ja että valtiolle muun muassa annetaan päivämäärä, jolloin jäsenyysneuvottelut voivat alkaa.

Tämä riippuu tietenkin pääasiassa valtiosta itsestään, niiden vielä toteutettavien uudistusten vauhdista ja laadusta, jotka olen maininnut vastauksessani.

  Puhemies. − (PT) Kysymys numero 4 raukeaa laatijan poissaolon vuoksi.

Gay Mitchellin kysymys numero 5 (H-0276/08)

Aihe: Ilmastonmuutos ja kansainvälinen turvallisuus

Javier Solanan äskettäin julkaistussa ilmastonmuutosta ja kansainvälistä turvallisuutta koskevassa asiakirjassa kiinnitettiin neuvoston huomio eräisiin tärkeisiin ilmastonmuutosta koskeviin kysymyksiin. Asiakirjassa käsitellään erityisesti ilmastonmuutoksen seurausten aiheuttamien aluevaatimusten, yksinomaisten talousalueiden ja uusille kauppareiteille pääsemisen vaikutuksia. Turvallisuuden ja geopoliittisten valtakysymysten painottaminen poikkeaa EU:n tähän mennessä noudattamasta ilmastonmuutosta koskevasta lähestymistavasta, jossa pyritään vähentämään päästöjä ja lisäämään valmiuksia EU:ssa ja maailmanlaajuisesti. Pyrkiikö neuvosto luomaan näitä tärkeitä kysymyksiä koskevan kannan ja strategian?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Kuten tiedätte, Eurooppa-neuvosto pyysi kesäkuussa 2007 pääsihteeriään, korkeaa edustajaa Javier Solanaa ja Euroopan komissiota laatimaan yhteisen asiakirjan ilmastonmuutoksen vaikutuksista kansainväliseen turvallisuuteen.

Yhteinen asiakirja esiteltiin Eurooppa-neuvoston istunnossa tämän vuoden maaliskuussa. Siinä määritetään mahdollisia uhkia ja konfliktimuotoja, joita voi ilmetä eri puolilla maailmaa ilmastonmuutoksen seurauksena.

Luettelen niistä joitakin esimerkinomaisesti: luonnonvaroja koskevasta pulasta syntyvät konfliktit, erityisesti silloin, kun varojen saatavuus on poliittinen kysymys, lisääntyvä maahanmuutto, jonka seurauksena paineet lisääntyvät kauttakulku- ja kohdealueilla ja joka voi aiheuttaa erityisesti poliittisia ja etnisiä jännitteitä, ja rannikkoalueiden muutosten, saarien häviämisen tai uusille liikennereiteille pääsyn ja resurssien saatavuuden aiheuttamat todennäköiset poliittiset jännitteet.

Tämän lisäksi mainitsemaani asiakirjaan sisältyy useita suosituksia, jotka edellyttävät lisätutkimuksia. Niiden täytäntöönpanoa on sitten seurattava Euroopan unionin toimintasuunnitelmissa.

Tämän vuoksi Eurooppa-neuvosto kehotti neuvostoa tutkimaan yhteistä asiakirjaa ja esittämään omat suosituksensa tarvittavista lisätoimenpiteistä tämän vuoden joulukuuhun mennessä. Toimenpiteiden tavoitteena olisi muun muassa vahvistaa yhteistyötä kolmansien maiden ja alueiden kanssa ilmastonmuutoksen ja kansainvälisen turvallisuuden näkökulmasta.

Haluan mainita, ettei Euroopan unioni ole sanoutunut irti jo tunnetusta yhteisestä lähestymistavasta ilmastonmuutokseen. Päinvastoin, tällä asiakirjalla se korostaa uutta ja erittäin tärkeätä ilmastonmuutosta koskevaa näkökohtaa, jota emme voi välttää eri tasoilla käytävissä tulevissa keskusteluissa.

Kuten Gay Mitchell todennäköisesti tietää, Eurooppa-neuvosto hyväksyi kevään 2007 istunnossaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä vuoteen 2020 mennessä koskevat Euroopan unionin tavoitteet. Tämän piti olla unionin panos yleiseen ja olennaiseen sopimukseen ajanjaksolle vuodesta 2012 eteenpäin.

Eurooppa-neuvosto on myös korostanut, että Euroopan unioni on sitoutunut muuttamaan Euroopan energiatehokkaaksi taloudeksi, jossa kasvihuonekaasupäästöt ovat alhaisia. Se on tehnyt päätöksen, jonka mukaan siihen asti kun yleinen ja olennainen sopimus ajanjaksolle vuodesta 2012 eteenpäin on tehty, Euroopan unioni pyrkii yksipuolisesti vähentämään omia kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna.

Ilmasto- ja energiapaketin yhteydessä Euroopan parlamentti ja neuvosto keskustelevat parhaillaan jokaisen jäsenvaltion osuudesta edellä mainittujen yhteisön tavoitteiden saavuttamiseksi. Ilmastonmuutoksen seurausten lieventämisen lisäksi ilmastonmuutosta koskevissa kansainvälisissä neuvotteluissa on kiinnitettävä erityistä huomiota myös uuteen teknologiaan ja rahoituksen varmistamiseen.

Euroopan komissio julkaisi kesäkuussa 2007 vihreän kirjan nimeltä ”Sopeutuminen ilmastonmuutokseen Euroopassa – Vaihtoehdot EU:n toimille”. Tänä vuonna komissio julkaisee kaikkia eturyhmiä kuultuaan valkoisen kirjan sopeutumisesta, ja se toimii perustana lisäkeskusteluille Euroopan unionin tätä alaa koskevasta politiikasta.

Kiitos.

  Gay Mitchell (PPE-DE). - (EN) Kiitän ministeriä hänen vastauksestaan, mutta mietin, eivätkö toimielimet nyt toimi jossain määrin toisiaan vastaan.

Toisaalta seuraamme vierestä ympäristökatastrofia Euroopan ja muun maailman toimiessa kuten tavallisestikin, ja toisaalta pyrimme sitoutumaan ilmastonmuutosongelmaan ja tekemään kovia päätöksiä, jotka vaikuttavat tuleviin sukupolviin.

Kuten ministeri totesi, neuvosto sitoutui kevään päätelmissään ryhtymään toimiin ilmastonmuutoksen vakavan ongelman käsittelemiseksi ja tekemään tarvittavat vakavat päätökset.

Mutta laulaako Javier Solana samoista nuoteista? Hän on puhunut toisin: puhunut fossiilisten polttoaineiden etsintäoikeuksista yhdessä maapallon viimeisistä koskemattomista ympäristöistä ja kutsunut sitä mahdollisuudeksi. Eikö tämä ole vastoin Eurooppa-neuvoston puheita? Olisiko kenties aihetta sovittaa yhteen viestejämme?

Ilmastoasiain esittelijämme Avril Doyle on täällä kuuntelemassa tätä kaikkea.

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Voin vakuuttaa teille, että neuvoston pääsihteeri – yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja – edustaa epäilyksettä samaa näkemystä kuin Eurooppa-neuvosto. Hän laati suosituksensa neuvoston puolesta. Neuvosto kiitti raportista, eikä se ole havainnut mitään ristiriitaisuuksia tai poikkeavuuksia suhteessa neuvoston muihin päätöksiin, ei myöskään ilmastonsuojelua ja energiaa koskevan yhdennetyn politiikan alalla tehtyihin päätöksiin.

En siis ole samaa mieltä siitä, että korkean edustajan toimien ja neuvoston päätösten tai aikomusten välillä olisi mitään ristiriitaisuuksia.

  Carlos Carnero González (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, haluan tarttua neuvoston vastaukseen kollegamme esittämään asiaa koskevaan kysymykseen ehdottamalla, että meidän olisi erityisesti Välimeren ympärillä sijaitsevissa jäsenvaltioissa keskusteltava ilmastonmuutoksen ongelmasta.

Yksi komission tiedonannossa esitetyistä ehdotuksista koskee Välimeren puhdistamista koskevan Horizon 2020 -aloitteen tukemista. Välimeren alue on sekä ilmastonmuutoksen uhri että sen aiheuttaja, eikä ole epäilystäkään siitä, etteikö tämän aloitteen kautta voitaisi toteuttaa joitakin hyvin käytännöllisiä toimia. Eikö tämä ole neuvoston mielestä ensisijainen alueellinen tavoite ilmastonmuutoksen torjunnassa EU:n globaalissa ohjelmassa?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Hyvä Carlos Carner González, kiitän lisäkysymyksestänne. Kannatamme tätä aloitetta. Itse asiassa yksi Javier Solanan asiakirjassaan erityisesti korostamista alueista on Välimeren alue, jolla sekä ilmastonmuutos että maahanmuutto ja vastaavanlaiset paineet voivat aiheuttaa paljon ongelmia.

Voimme epäilemättä odottaa, että ilmasto ja ympäristönsuojelu yleensä ovat keskeisiä aiheita Barcelonan prosessissa, jota pian päivitetään Välimeren unionin perustamista koskevilla ehdotuksilla. Toistan vielä, että kyse on siis nykyisen Barcelonan prosessin päivittämisestä.

Kuten tiedätte, hiljattain esitellyssä, näitä asioita käsittelevässä Euroopan komission asiakirjassa on löydetty tapa tarkastella niitä, johon arvoisa jäsenkin viittasi, vaikka asiakirjassa ei vielä mainitakaan varsinaisia hankkeita. Voimme kuitenkin odottaa tämän olevan yksi keskeisistä aiheista tehostuneessa vuoropuhelussamme Välimeren alueen valtioiden kanssa.

  Puhemies. − (PT)

Jim Higginsin kysymys numero 6 (H-0278/08)

Aihe: EU:n ulkorajojen suojaaminen

Miten nykyisellä puheenjohtajakaudella on edistytty EU:n ulkorajojen suojaamisen tehostamisessa? Entä onko huumausaineiden salakuljetuksesta rannikkoalueilla keskusteltu neuvostossa?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Uskon Jim Higginsin olevan tietoinen siitä, että neuvosto katsoo ulkorajojen tehokkaan valvonnan olevan hyvin tärkeää. Henkilöiden vapaan liikkuvuuden myötä Euroopan unionissa ulkorajojen suojaaminen ja valvonta on keskeinen tekijä jäsenvaltioiden sisäisen turvallisuuden takaamiseksi sekä terrorismin, laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan torjumiseksi.

Tämän osalta neuvosto on tähän mennessä saanut aikaan monia merkittäviä toimenpiteitä. Se on muun muassa hyväksynyt oikeudellisia välineitä, kuten Schengenin rajasäännöstön, ulkorajarahaston, Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston – lyhyemmin Frontexin. Se on toteuttanut toimenpiteitä myös nopeiden rajainterventioryhmien perustamiseksi.

Haluan kiinnittää huomionne myös komission 13. helmikuuta tänä vuonna julkaisemiin kolmeen tiedonantoon. Tiedonantoihin sisältyy ehdotuksia ja suosituksia rajavalvonnan mahdollisista keinoista EU:n tasolla, Frontexin tulevasta kehityksestä, Euroopan rajavalvontajärjestelmän (Eurosur) mahdollisesta käynnistämisestä sekä ulkorajojen maahantulo- ja maastapoistumisjärjestelmästä.

Tiedonannoissa esitetyistä komission ehdotuksista ja suosituksista keskusteltiin Sloveniassa 12. maaliskuuta järjestetyssä ministerikonferenssissa. Oikeus- ja sisäasioiden neuvoston odotetaan antavan kesäkuussa neuvoston päätelmät ulkorajojen valvonnasta EU:n jäsenvaltioissa. Päätelmissä on määrä esittää Frontexin tulevan kehityksen lyhyen ja pitkän aikavälin painopistealat, suosituksia Euroopan komission uusimman turvallisuusteknologian käytöstä ja paremmasta ulkorajavalvonnasta sekä suuntaviivat Eurosurin perustamiseen liittyvistä lisätöistä.

Tämän lisäksi olemme seuranneet tarkkaan Frontexin toimintaa, erityisesti yhteisten operaatioiden täytäntöönpanoa, Euroopan rannikkovartioverkostoa, teknisestä kalustosta laaditun keskitetyn luettelon, niin sanotun Crate-luettelon päivittämistä ja käyttöä, sekä nopeiden rajainterventioryhmien mahdollista käyttöä.

Huumausaineasioissa toimivan merenkulun analysointi- ja toimintakeskuksen (MAOC-N) perustaminen viime vuoden syyskuussa oli merkittävä askel eteenpäin rajavalvonnassa. Kyseessä on seitsemän jäsenvaltion, Yhdistyneen kuningaskunnan, Ranskan, Espanjan, Irlannin, Alankomaiden, Italian ja Portugalin perustama rikosoikeudellinen keskus, joka saa myös sotilaallista apua. Keskus on avoin myös muille jäsenvaltioille.

Keskuksen tavoitteena on lopettaa meri- tai ilmateitse tapahtuva kiellettyjen aineiden laiton kauppa Atlantin yli Eurooppaan ja Länsi-Afrikkaan.

Tavoitteeseen pyritään keräämällä, vaihtamalla ja analysoimalla tehokkaasti tietoja sekä optimoimalla jäsenvaltioiden meri- ja ilmavoimien kaluston käyttöä.

Neuvoston ensisijaisia tehtäviä ovat myös vahvistettu rajavalvonta sekä huumekaupan reittejä koskevan salaiseksi luokitellun tiedon kerääminen ja vaihto.

  Jim Higgins (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, huumeidenkäytön ja huumeiden saatavuuden lisääntyessä on selvää, että turvallisuusviranomaiset eivät kykene lopettamaan erityisesti Etelä-Amerikasta peräisin olevien huumeiden saapumista.

Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, viittasitte rannikkovartiostoon. Oletteko te ja neuvosto tietoisia siitä, että Länsi-Irlannin Atlantin rannan satamissa ja lentokentillä on työssä vain yksi satunnainen tarkastaja? On vain yksi alus. On myös aivan selvää, että Irlantia käytetään kauttakulkumaana huumeiden viennissä muihin jäsenvaltioihin – myös teidän kotimaahanne ja muihin Euroopan unionin valtioihin. Oletteko te ja neuvosto huolissanne tilanteesta?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Kiitän Jim Higginsiä lisäkysymyksestä. Haluan korostaa, että Eurooppa-neuvosto on todella huolissaan tästä, ja se on huolissaan siitä niin kauan kuin huumekauppaa käydään.

Irlannin osalta haluan korostaa, että Irlanti on yksi niistä valtioista, jotka viime vuoden syyskuussa perustivat huumausaineasioissa toimivan merenkulun analysointi- ja toimintakeskuksen MAOC-N:n. Sen tehtävänä on nimenomaan tätä kautta, toisin sanoen meri- tai ilmateitse Atlantin yli Eurooppaan tai Länsi-Afrikkaan tapahtuvan kiellettyjen aineiden laittoman kaupan lopettaminen.

Koska keskus on perustettu hiljattain, odotan sen toiminnan aktivoituvan tulevaisuudessa, ja puheenjohtajavaltio tukee tätä kehitystä sekä kannustaa käytettävissään olevalla vaikutusvallalla.

  Reinhard Rack (PPE-DE). – (DE) Arvoisa ministeri, Schengenin sopimusten kattaman alueen laajentaminen viime joulukuussa on herättänyt monien EU:n kansalaisten mielessä huolen siitä, että he eivät enää nauti sitä suojelutasoa, mihin olivat tottuneet. Voidaanko Schengen-alueen laajentumisen jälkeen todeta, että laajentuneen alueen jäsenvaltioiden poliisiviranomaisten välinen yhteistyö on saavuttanut toivotut tulokset?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Kiitän Reinhard Rackia lisäkysymyksestä.

On tärkeää ymmärtää, ettei Schengen-alueen laajentuminen tapahtunut automaattisesti, impulssinomaisesti tai itsestään. Se toteutui sen jälkeen kun kaikissa Schengen-alueen jäseniksi tahtoneissa jäsenvaltioissa oli saatettu loppuun mittavat valmistelut. Se tapahtui asiasta vastaavien EU:n elinten ja toimielinten arvioitua perusteellisesti nämä valmistelut.

Laajentuminen oli mahdollista vasta kun oli vahvistettu, että laajentuneen Schengen-alueen tuleville ulkorajoille oli perustettu asianmukainen valvonta.

Haluan erityisesti korostaa, että koska suhtaudumme ihmisten huoliin hyvin vakavasti, on tietenkin syytä tiedottaa heille, ettei huoleen ole mitään objektiivista syytä.

Toistan vielä, Schengen-alue ei laajentunut itsestään. Laajentuminen toteutui perusteellisten valmistelujen jälkeen ja sen jälkeen kun kaikki tekniset ja turvallisuutta koskevat edellytykset oli tarkistettu, ja koska kaikki edellytykset täyttyivät, voimme nyt vakuuttaa, että laajentuneen Schengen-alueen ulkorajojen turvallisuus on hyvällä mallilla.

  Puhemies. − (PT)

Marie Panayotopoulos-Cassiotoun kysymys numero 7 (H-0281/08)

Aihe: Köyhyyden torjuminen

Mikä on neuvoston näkemys kehityksestä, joka koskee ihmisarvoisen elämän ja työn vähimmäisvaatimusten turvaamista siten, että kaikilla Euroopan unionin kansalaisilla ja siellä elävillä olisi kokoaikainen ja tuottava työ, jotta köyhyyttä ja erityisesti lasten köyhyyttä voitaisiin torjua?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Kiitän Marie Panayotopoulos-Cassiotouta tämän kysymyksestä.

Työllisyys sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta ovat Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden suurimpia haasteita. Korostan kuitenkin, että työllisyyspolitiikka ja sosiaalipolitiikka kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan ja että Euroopan unioni tukee ja täydentää niiden toimintaa.

Tämän vuoksi jäsenvaltioiden on kehitettävä tarkoituksenmukaisimmat poliittiset yhdistelmät, joissa otetaan huomioon niiden taloudellinen ja sosiaalinen tilanne sekä työllisyystilanne.

Mainitsen joitakin EU:n tällä alalla toteuttamia toimenpiteitä, joilla pyritään, kuten jo totesin, tukemaan ja täydentämään yksinomaisen toimivallan omaavien jäsenvaltioiden täytäntöönpanemaa politiikkaa.

Ensinnäkin EU:n lainsäädännössä säädetään monista työllisyyteen liittyvistä asioista, kuten työvoiman vapaasta liikkuvuudesta, tiedottamisesta ja kuulemisesta sekä syrjinnän vastaisista toimenpiteistä.

Toiseksi ovat työllisyyden suuntaviivojen, yhdennettyjen suositusten ja joustoturvaa koskevien yhteisten periaatteiden kaltaiset välineet sekä poliittiset suuntaviivat jäsenvaltioiden avuksi niiden saattaessa yhteisön lainsäädäntöä osaksi omaansa ja toteuttaessaan politiikkaansa.

Kolmanneksi, myös liittyen tähän avoimeen koordinointiin, jäsenvaltiot ovat osoittaneet vahvaa poliittista sitoutumista tietojen vaihtoon ja toisiltaan oppimiseen. Avoin koordinointimenetelmä on edistänyt tätä osaltaan yhteisin indikaattorein, kannustamalla tutkimuksiin ja yhteisiin selvityksiin sekä vahvistamalla yhteistyötä EU:n tasolla.

Työntekijöiden oikeuksien ja työolojen parantamisen osalta yhteisön lainsäädännössä säädetään muun muassa työntekijöiden liikkuvuudesta, tiedottamisen ja kuulemisen vapaudesta sekä työoloista, joihin kuuluvat työajat, työterveys ja -turvallisuus sekä syrjinnän vastaiset toimenpiteet, myös tasa-arvotoimenpiteet.

Korostan, että sopimuksen 137 artiklan mukaan artiklaa ei sovelleta palkkoihin. Tämä tarkoittaa, ettei Euroopan unionilla ole valtaa päättää minimipalkoista eikä sovitella minimipalkkoja jäsenvaltioiden välillä.

Jo mainitussa avoimessa koordinointimenettelyssä jäsenvaltioita itse asiassa rohkaistaan asianmukaisiin minimistandardeihin. Standardeja koskevat päätökset – niiden tyyppi ja taso – kuuluvat jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan.

Koska tilanne vaihtelee jäsenvaltioittain, ei mielestämme ole viisasta asettaa yhteistä standardia. Meidän on muistettava, että Euroopan unionin alueella monet jäsenvaltiot joutuvat käsittelemään varojen saatavuutta, velkaantuneisuutta sekä sosiaaliturvajärjestelmien kestävyyttä koskevia asioita. Olisi siis arveluttavaa määrätä tai asettaa yhteisiä standardeja näille aloille.

Kaikki tämä merkitsee sitä, että jäsenvaltioiden on sekä suunniteltava huolellisesti että keskusteltava minimistandardeista ja näin osaltaan edistettävä köyhyyden poistamista.

Marie Panayotopoulos-Cassiotou viittasi kysymyksessään erityisesti lasten köyhyyteen. Lapset elävät köyhyydessä kotitalouksissa, joissa vanhemmat ovat työttömiä, joissa työllisyysaste on matala ja perheen tulot riittämättömät, tai tapauksissa, joissa tulotuki ei riitä köyhyyden poistamiseen.

Tasapainoisten ja yhdennettyjen strategioiden ja aktiivisen osallistamisen strategioiden toteuttaminen ainakin jossain määrin edistävät lasten ja nuorten hyvinvointia.

Kiitos.

  Marie Panayotopoulos-Cassiotou (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, kiitän neuvoston edustajaa vastauksesta kysymykseeni, joka koski ihmisarvoisen elämän ja työn vähimmäisvaatimusten turvaamista. Ihmisarvoinen työ on sekä YK:n maailmanlaajuisen yhteisön ja Kansainvälisen työjärjestön sekä EU:n tavoite. Olemme joka tapauksessa hyväksyneet tätä koskevan päätöslauselman.

Kuinka neuvosto aikoo täyttää nämä kansalaisten ja erityisesti lasten ihmisarvoisen työn ja elämän vaatimukset?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Paljon kiitoksia lisäkysymyksestä.

Tässäkin päätöslauselmassa on otettava huomioon se, että asia kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan. Neuvosto voi vain puhua yleisin käsittein. Se kannustaa tietenkin jäsenvaltioita noudattamaan kyseisessä päätöslauselmassa tai Kansainvälisen työjärjestön standardeissa esitettyjä yleisiä säännöksiä. Kaikki jäsenvaltiot kuuluvat myös Kansainväliseen työjärjestöön.

Kiitos.

  Emanuel Jardim Fernandes (PSE). – (PT) Ymmärrämme vaihtoehtoisen energian taustalla olevat tavoitteet, mutta on selvää, että alati kasvavat elintarvikeongelmat ja nälänhätä saavat monet pohtimaan sitä, ovatko biopolttoaineet askel oikeaan suuntaan. Myönnän, että meidän on edistettävä vaihtoehtoisia energiamuotoja, mutta kysyn teiltä, voitteko todeta julkisesti ja näin vakuuttaa kansalaiset, että tämä tie ei nosta elintarvikkeiden hintaa ja lisää nälänhätää maailmassa.

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Kiitos lisäkysymyksestänne.

Elintarvikkeiden hinnannousu on todellakin suuri ongelma, jonka vuoksi tämäkin korkean tason foorumi on järjestänyt asiaa koskevan keskustelun. Eurooppa-neuvosto on valmis tekemään kaikkensa torjuakseen elintarvikkeiden hinnannousun aiheuttamia ongelmia. Jotta voimme toimia näin meidän on kuitenkin ensin tiedettävä miksi hinnat nousevat – ja syitä on todennäköisesti useita.

Elintarvikkeiden hintojen nousuun vaikuttavat monet erilaiset tekijät, ja tämän vuoksi niitä tarkastellaan neuvostossa eri elimissä. Asiasta keskusteltiin hiljattain maatalous- ja kalastusneuvostossa, jossa annettiin eräitä suuntaviivoja, joiden on määrä hidastaa elintarvikkeiden hinnan nousua.

Jokin aika sitten täällä istuntosalissa mainittiin biopolttoaineet yhtenä tekijänä, joka oletettavasti vaikuttaa elintarvikkeiden hinnan nousuun. Biopolttoaineiden mahdollisista vaikutuksista ollaan yleisesti tietoisia, ja tämän vuoksi polttoaineen tuotannon niin kutsuttuja kestävyyskriteerejä kehitetään valtavasti. Kestävyyskriteereihin kuuluvat varmasti myös sosiaaliset vaikutukset, jotka pyrimme ottamaan huomioon.

Työ ei ole valmi, vaan jatkuu tehokkaana. Korostan kuitenkin, että biopolttoaineiden vaikutus hintojen nousuun vaikuttavana tekijänä on varmasti vähäisimpiä tekijöitä ja että on paljon muita, merkittävämpiä tekijöitä, joita neuvosto myös tarkastelee perusteellisesti.

Kiitos.

  Puhemies. − (PT)

Robert Evansin laatima kysymys numero 8 (H-0283/08)

Aihe: Ihmisoikeudet Kuubassa

Kuuban hallitus allekirjoitti helmikuussa 2008 kaksi ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen liittyvää oikeudellista sopimusta YK:ssa New Yorkissa. Nämä oikeudellisesti sitovat sopimukset velvoittavat Kuuban myöntämään kansalaisille ilmaisu- ja yhdistymisvapauden ja oikeuden matkustaa.

Ottaen huomioon, että Kuuba on ryhtynyt näihin myönteisiin toimiin ja komission jäsenellä Louis Michelillä oli rakentava vierailu Kuubaan maaliskuussa, mitä neuvosto aikoo tehdä normalisoidakseen suhteet Kuuban hallitukseen? Miten neuvosto aikoo painostaa Kuubaa pitämään kiinni kansainvälisistä sitoumuksistaan?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Haluan todeta seuraavaa Robert Evansin esittämään kysymykseen:

Euroopan unioni on iloinen siitä, että Kuuba on allekirjoittanut YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (ICPPR) sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (ICESCR).

Lausunnossaan 4. maaliskuuta tänä vuonna puheenjohtajavaltio arvioi myönteiseksi sen, että Kuuba allekirjoitti nämä kaksi sopimusta. Allekirjoitettuaan nämä laillisesti sitovat kansainväliset välineet Kuuba on luonnollisesti hyväksynyt niistä seuraavat velvoitteet.

Puheenjohtajavaltio on kannustanut Kuubaa jatkamaan tällaisia myönteisiä toimia sekä lisäämään yhteistyötään ihmisoikeuksien suojelun alalla toimivien kansainvälisten rakenteiden kanssa. Euroopan unionin seuraa tarkkaan Kuuban hyväksymien laillisesti sitovien ihmisoikeussitoumuksien täytäntöönpanoa.

Eurooppa-neuvosto kehotti Kuubaa koskevissa päätelmissään kesäkuussa 2007 Kuuban hallitusta toteuttamaan poliittisia ja taloudellisia uudistuksia, jotka ovat tarpeen Kuuban kansalaisten jokapäiväisen elämän laadun parantamiseksi. Euroopan unioni tunnustaa kuubalaisten oikeuden päättää itse tulevaisuudestaan. Euroopan unioni on valmis tarjoamaan lisää rakenteellista tukea tulevaisuuden kehitykselle kaikilla Kuuban yhteiskunnan aloilla, ja tähän sisältyy myös kehitysyhteistyötoimenpiteitä.

Euroopan unioni muistuttaa kuitenkin edelleen Kuuban viranomaisia näiden erityisestä velvoitteesta tukea ja kunnioittaa ihmisoikeuksia ja kansalaisvapauksia.

Eurooppa-neuvostossa keskustellaan mahdollisuuksista käynnistää uudelleen yleinen ja avoin vuoropuhelu Kuuban kanssa viime vuoden kesäkuussa annettujen päätelmien mukaisesti. Tämän toteutuminen riippuu kuitenkin myös Kuubasta ja siitä, onko se valmis hyväksymään poliittista vuoropuhelua koskevan ehdotuksen.

Puheenjohtajavaltio kehottaa Kuubaa toteuttamaan vielä merkittävän vaiheen ja ratifioimaan molemmat Yhdistyneiden Kansakuntien sopimuksen ilman varauksia, jotka vaarantaisivat niiden luonteen ja tehokkuuden.

Kiitos.

  Richard Howitt (PSE). - (EN) Kiitän neuvoston puheenjohtajaa hänen tänään esittämästään kehotuksesta. Ottaen huomioon hallituksen vaihtumisen Kuubassa pohdin, ovatko hän ja neuvosto havainneet mitään muutosta ja kuubalaisten lisääntynyttä halukkuutta aloittaa hänen mainitsemansa avoin poliittinen vuoropuhelu? Voisiko hän myös kertoa Yhdysvalloissa nyt epäilemättä käytävästä keskustelusta ja neuvoston ja Yhdysvaltojen välillä nyt epäilemättä käytävästä keskustelusta transatlanttisten suhteidemme yhteydessä? Onko hän havainnut siellä mitään muutosta politiikassa, joka saattaisi kannustaa lisäparannuksiin Kuuban ihmisoikeuksissa?

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Paljon kiitoksia Richard Howittille lisäkysymyksestä.

En sanoisi meidän havainneen mitään merkittäviä muutoksia, vaikka olemmekin tietoisia muutoksen mahdollisuudesta sekä mahdollisuudesta uuteen lukuun Euroopan unionin ja Kuuban välisissä suhteissa. Tästä keskustellaan myös yhdessä yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston seuraavista istunnoista.

Toivomme, että mahdollisuutta hyödynnetään ja että tämä voisi toteutua. Toistan kuitenkin, että tämä riippuu myös tai pääasiassa Kuubasta.

Kiitos.

  Zita Pleštinská (PPE-DE). – (SK) Neljän kuubalaisen mielipidevangin vapauttaminen on hyvin myönteinen askel, kuten sekin, että Kuuban hallitus on allekirjoittanut kaksi laillisesti sitovaa kansainväliseen ihmisoikeusjulistukseen kuuluvaa sopimusta Yhdistyneissä Kansakunnissa 28. helmikuuta 2008. Kuuban vankiloissa on kuitenkin edelleen vähintään 58 henkilöä pelkästään sen vuoksi, että he ovat vaatineet perusoikeuksiaan. Mitä neuvosto voi tehdä näiden kahden YK:n ihmisoikeussopimuksen yhteydessä Maaliskuun ryhmään kuuluvien 75 vangin hyväksi? Luotan siihen, että neuvosto kehottaa korkea-arvoisia Kuuban viranomaisia tutkimaan uudelleen kaikki Kuuban toisinajattelijoita koskevat tapaukset puolueettomissa ja puolueista riippumattomissa tuomioistuimissa ja pyrkimään vapauttamaan nämä.

  David Martin (PSE). - (EN) Olin hieman pettynyt vastaukseenne, sillä minusta kuubalaiset osoittavat todellista halukkuutta edistyä, ja minusta hallituksen vaihdos on muutos painotuksissa Kuuban lähestymistavassa ulkomaailmaan. On suuri vahinko, jos EU ei tartu tähän mahdollisuuteen ja pyri vakavaan vuoropuheluun Kuuban kanssa. Älkäämme asettako Kuuballe lisäpaineita myönnytyksistä, vaan EU aloittakoon keskustelun kuubalaisten kanssa.

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Vastaan ensin Zita Pleštinskán kysymykseen.

On totta, että poliittisten vankien määrä on vähentynyt, ja Euroopan unioni on tähän tyytyväinen. Euroopan unioni vaatii kuitenkin edelleen Kuuban viranomaisia vapauttamaan kaikki poliittiset vangit. Varsinkin kun Kuuba on YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsen, ja tähän tietysti sisältyy tiettyjä velvoitteita. Ihmisoikeusasia on varmasti yksi keskeisiä aiheita vuoropuhelussamme Kuuban kanssa.

Nyt vastaan David Martinin huomautukseen. Vakuutan hänelle, että puheenjohtajavaltio tai neuvosto tarttuu jokaiseen mahdollisuuteen käynnistää vuoropuhelu uudelleen, kun mahdollisuus tarjoutuu. Vuoropuhelun on tietysti koskettava myös ihmisoikeustilannetta, ja toivomme Kuuban suostuvan tällaista vuoropuhelua koskevaan ehdotukseen.

Kiitos.

  Bernd Posselt (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, minua hämmentää se, kuinka neuvoston edustaja voi häipyä täältä silmää räpäyttämättä. Olen ollut parlamentin jäsen pitkään. Neuvoston kyselytunti alkoi ennen klo 21.00, ja neuvoston edustaja viipyi luonamme puoli yhteentoista. Sitten neuvosto pyysi siirtämään kyselytuntia kuuteen tai seitsemään, ja me suostuimme sen toiveeseen. Siinä teimme väärin. Siitä lähtien kyselytunti on aina alkanut myöhässä, ja neuvoston edustajien on ollut lähdettävä kellon lyödessä seitsemän, kellontarkasti. Vika ei ole puheenjohtajavaltio Sloveniassa, tämä on yleinen ongelma, josta meidän on keskusteltava neuvoston kanssa. Neuvoston edustajat voivat varmasti puolen vuoden ajan jäädä torstaihin asti tänne kauniiseen Strasbourgin kaupunkiin ja olla käytettävissämme myös keskiviikkoiltaisin.

  Puhemies. − (PT) Huomautuksenne on pantu merkille. Tänään aloitimme itse asiassa klo 18.00. Istunto ei siis alkanut myöhässä. Joka tapauksessa puheenvuoro on neuvostolla.

  Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. − (SL) Arvoisa puhemies, kiitän puheenvuorosta.

Haluan kertoa Bernd Posseltille, että neuvosto kunnioittaa Euroopan parlamentin päätöksiä, jotka se on luonnollisesti tehnyt kuultuaan neuvostoa, ja että neuvosto on mukautunut kyseisiin päätöksiin. On kuitenkin päätetty, että kyselytunti kestää tunnin – ja tänään se alkoi ajallaan. On myös päätetty, että kyselytunti pidetään säännönmukaisesti keskiviikkona klo 18.00–19.00. Neuvosto on mukautunut tähän, noudattaa sääntöä ja aikoo tehdä niin vastaisuudessakin.

Kiitos.

  Bernd Posselt (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan kertoa neuvostolle, että kyselytunti kestää tavallisesti puolitoista tuntia. Valittaessamme puhemiehistölle meille kerrotaan aina, että vain tunnin kestävät kyselytunnit ovat poikkeus. Nyt poikkeusjärjestelyä sovelletaan joka kerta.

  Puhemies. − (PT) Hyvä Bernd Posselt, asiasta päättää puheenjohtajakokous. Kyse ei ole minun hyväksynnästäni. Toivoisin meillä olevan enemmän aikaa, mutta meidän on noudatettava puheenjohtajakokouksen päätöstä. Kritiikkinne on joka tapauksessa pantu merkille ja se välitetään puheenjohtajakokoukselle.

Kysymyksiin, joihin ei ajanpuutteen vuoksi voitu vastata, vastataan kirjallisesti (ks. liite).

Kyselytunti on päättynyt.

(Istunto keskeytettiin klo 19.05 ja sitä jatkettiin klo 21.00.)

Puhetta johti
varapuhemies Marek SIWIEC

14. Valtakirjojen tarkastus: ks. pöytäkirja

15. Valiokuntien ja valtuuskuntien kokoonpano: ks. pöytäkirja

16. Teollisuuspolitiikan väliarviointi – EU:n kasvu- ja työllisyysstrategiaan liittyvä tiedonanto (keskustelu)

  Puhemies. − (PL) Esityslistalla on seuraavana Romana Jordan Cizeljin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan puolesta laatima mietintö teollisuuspolitiikan väliarvioinnista – EU:n kasvu- ja työllisyysstrategiaan liittyvä tiedonanto (2007/2257(INI)) (A6-0167/2008).

  Romana Jordan Cizelj, esittelijä. − (SL) Lissabonin strategian muotoilua koskevat uutiset ovat herättäneet merkittävästi huomiota Euroopan kansalaisten parissa.

Ymmärsimme pian, että asetetut tavoitteet olivat aikaan nähden liian kunnianhimoisia, mutta ajatus julkistettiin ja esiteltiin Euroopalle ja koko maailmalle. Hioimme sitä jonkin verran vuonna 2005, jolloin laadittiin uusi Lissabonin strategia, edelleen kunnianhimoinen, mutta paljon realistisempi. Tässä yhteydessä komissio valmisteli myös yhtenäisempää lähestymistapaa teollisuuspolitiikkaan.

Nyt arvioimme saavutuksia ja pohdimme sitä, kuinka tästä edetään. Vaikka teollisuuspolitiikka kuuluukin jäsenvaltioiden toimivaltaan, yhteisön toimenpiteillä, kehityksen ja talouskasvun edistämisellä on merkittävää vaikutusta. Teollisuus stimuloi tietoyhteiskunnan rakentamista, se stimuloi tutkimusta, kehittämistä ja innovaatioita ja on samalla näiden toimintojen kuluttaja.

Päätettäessä yhteisön tason aloitteista meidän on tarkasteltava vain yhteisten toimien painopistealueita. Mikä siis on todella tärkeää? Mitkä seikat Euroopan parlamentti katsoo painopistealueiksi?

Haluan todeta, että olemme tyytyväisiä komission kertomukseen tähän mennessä tehdystä työstä ja korostamme painopistealueita tulevissa toimissamme.

Niistä ensimmäinen on epäilemättä ilmastonmuutos ja kestävä kehitys. Kasvihuonekaasupäästöjen merkittävää vähentämistä koskevia sitoumuksia ei sovelleta ainoastaan energiaan ja liikenteeseen. Niillä on suuri vaikutus myös teollisuuteen, jota ilman on mahdotonta luoda vähäisten hiilidioksidipäästöjen yhteiskuntaa. Teollisuuden kestävä kehitys edellyttääkin koordinointia, johdonmukaisuutta ja säännönmukaisuutta.

Meidän on kysyttävä itseltämme, minkälaista kannustusta teollisuus tarvitsee kehittääkseen puhtaampaa teknologiaa. Kuinka kannustamme entistä tehokkaamman teknologian käyttöä? Mitä mekanismeja on käytettävä, jotta vältettäisiin kilpailukykyyn tai kuluttajien valinnanvapauteen kohdistuvat haitat? Kuinka toimimme unionin rajojen ulkopuolella?

Pyrimme vähentämään maapallon lämpenemistä. Tämän vuoksi ei voida hyväksyä korkeampipäästöisen teknologian siirtymistä kolmansiin maihin. Ilmastonmuutos on Euroopan taloudelle mahdollisuus, ei uhka.

Toisen painopistealan on oltava luonnon raaka-aineiden turvaaminen ja siitä huolehtiminen, että luonnonvaroja käsitellään viisaasti. Jäsenvaltion yhdenmukaistamaton toiminta voi aiheuttaa kilpailua ja heikentää pitkällä ajanjaksolla kansallisia talouksia. Tämän vuoksi odotan keskitettyä yhteisön toimintaa, johon liittyy voimakas kansainvälinen osatekijä.

Työtä on jäljellä vielä paljon pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa edistävän ympäristön luomiseksi. Eurooppa voi olla niille täysin avoin vain, jos ne eivät kohtaa uusia, erillisiä ja monimutkaisia menettelyjä ja esteitä jokaisessa jäsenvaltiossa.

Tämän vuoksi toivon yhä enemmän yhtenäisyyttä, yhdenmukaisuutta ja hallinnollisen taakan vähentämistä niin yhteisön tasolla kuin kansallisellakin tasolla. Toivon toimenpiteitä, joilla kannustetaan yhä enemmän henkilökohtaista aloitteellisuutta. Samalla toivon muutosta eurooppalaiseen arvojärjestelmään, eurooppalaisen yhteiskunnan rohkaisemista suurempaan riskinottoon.

Eurooppalaisessa yhteiskunnassa arvostetaan uuden tiedon hankkimista ja tuottamista, tutkimusta ja innovaatioita. Lainsäädäntökehyksen on oltava tämän mukainen. Meidän on laadittava asianmukaisia menettelyjä teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamiseksi. Menettelyjen on oltava eurooppalaisia ja kohtuullisen nopeita. Tarvittavien rahoituskeinojen ei pitäisi olla este toiminnalle – tarkoitan niin kutsuttua yhteisöpatenttia.

Hyvät kollegat, arvoisa komission jäsen, olen luetellut vain joitakin painopistealoja, jotka esitetään myös mietinnössämme. Odotan innolla keskustelua, jonka tiedän olevan antoisa, ja kehotan teitä esittämään kantanne, jotka tarkistustenne tavoin lisäävät huomattavasti mietinnön arvoa.

Kiitos.

  Günter Verheugen, komission varapuheenjohtaja. − (DE) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, nykyaikaistimme EU:n teollisuuspolitiikkaa kolme vuotta sitten ja asetimme sen koko taloudellisen strategiamme kulmakiveksi.

Nyt voimme todeta, että päätös oli oikea. Eurooppalainen teollisuus on parantanut asemaansa merkittävänä kilpailijana, mitä tulee markkinaosuuksien puolustamiseen. Eurooppalaisen teollisuuden erinomainen vientitulos vaikuttaa osaltaan makrotaloudelliseen vakauteen, jopa kriisiaikoina.

Teollisuuspolitiikan väliarvioinnin perusteella olemme esittäneet teille aikataulun ja työsuunnitelman tuleviksi vuosiksi. Pyydän teitä tukemaan suunnitelmaa. Kiitän Romana Jordan Cizeljia tämän mietinnön laatimisesta, ja ymmärtänette, että olen todella tyytyväinen ja haluan ilmaista iloni siitä, että mietintö on näin suotuisa ja tarjoaa meille vahvaa tukea. Esittelijä katsoo itseni tavoin teollisuuspolitiikan tärkeimmiksi tehtäviksi oikeiden edellytysten luomisen yrityksille, sen, että teemme Euroopan unionista yrityksille pysyvästi houkuttelevan sijaintipaikan ja teollisuuspohjamme vahvistamisen, jotta meillä on riittävästi hyviä ja turvallisia tuotantotyöpaikkoja tulevaisuudessa. 2000-luvun teollisuuspolitiikka ei enää juuri muistuta sitä, mitä ennen kutsuttiin teollisuuspolitiikaksi. Toistan vielä, että teollisuuspolitiikkamme perustuu siihen lähtökohtaan, että yrityksemme joutuvat kohtaamaan kilpailua, emme voi suojella niitä kilpailulta emmekä sitä haluakaan.

Tehtävämme ei ole teollisuuden suojeleminen. Meidän tehtävämme on tarjota niille edellytykset, joissa ne voivat täysimääräisesti kehittää potentiaaliaan. Olen iloinen siitä, että parlamentin mietinnössä tuetaan sekä teollisuuspolitiikkamme tavoitteita että niiden saavuttamiseksi soveltamaamme menetelmää. Menetelmämme perustuu monialaisten ja yksittäistä alaa koskevien aloitteiden yhdistelmään.

On todellakin tarpeen toimia monilla aloilla, joilla on suuri vaikutus koko eurooppalaiseen teollisuuteen. Mainitsen vain kolme esimerkkiä, nimittäin eurooppalaisia yrityksiä rasittavan byrokratian poistaminen, niiden innovaatiokyvyn vahvistaminen ja yrityskulttuurin vaaliminen. Toisaalta on myös tekijöitä, jotka koskevat vain tiettyjä teollisuudenaloja.

Muistutan teitä siitä, että olemme ottaneet käyttöön järjestelmän, joka takaa kemiallisten aineiden turvallisen tuotannon ja markkinoille saattamisen unionissa. Olemme juuri käynnistäneet kattavan toimenpidepaketin, jonka on määrä vahvistaa eurooppalaista puolustusteollisuutta, ja juuri tällä viikolla on hyväksytty kunnianhimoinen ohjelma autoteollisuutta säätelevien säännösten yksinkertaistamiseksi.

Voisin lisätä luetteloon paljon muitakin esimerkkejä. Kaikki tämä on tehty tiiviissä kumppanuudessa sekä teollisuuden että kaikkien eturyhmien kanssa. Pidän hyvin merkittävänä sitä, että olemme tehneet tämän yhteistyössä Euroopan parlamentin, ammattiliittojen sekä ympäristö- ja kuluttajajärjestöjen kanssa avoimessa ja toteen näytettävissä olevissa menettelyissä.

Tuomitsen ajatuksen teollisuuspolitiikasta suljettujen ovien takana tai takahuoneissa. Eurooppalainen teollisuus on innovaation tärkeä edistävä tekijä ja aivan välttämätön tekijä asemamme turvaamisessa maailmankaupassa, joten sen saavutukset ansaitsevat tunnustusta ja kehua. Ne ansaitsevat toimenpiteitä, joilla tuetaan eurooppalaisen teollisuuden kykyä säilyttää suorituskykynsä mahdollisimman laajasti tulevaisuudessa, ja ne ansaitsevat ponnistelujamme voidakseen kohdata välittömiä haasteita. Haasteet juontavat tietenkin juurensa talouden globalisaation voimakkaasta kasvusta – tämän on oltava meille selvää. Tähän mennessä olemme nähneet vain alkua.

Sama koskee varmasti myös teknologian muutosta ja tahtia, jolla se tapahtuu, kaikkine vaikutuksineen tuottavuuteen, rakenteisiin ja työpaikkoihin sekä tietenkin yhä keskeisempään kysymykseen siitä, kuinka ilmastoa ja ympäristöä koskevat tavoitteemme vaikuttavat teollisuuspolitiikkaamme. Mukautuksia tarvitaan, ja niitä me tarkastelemme lähitulevaisuudessa.

Tämän vuoksi komission seuraava merkittävä aloite, joka käynnistetään ennen tämän kuun loppua, on kestävää teollista kehitystä, kestävää teollisuuspolitiikkaa ja kestävää teollista tuotantoa koskeva aloite. Poliittinen tavoitteemme on yhdennetyn lähestymistavan soveltaminen ympäristö-, työllisyys- ja teollisuuspolitiikkaan. Haluamme vahvan talouden, turvallisia työpaikkoja, vähemmän energiariippuvuutta ja puhtaan ympäristön. Nämä tavoitteet ovat saavutettavissa sellaisten tuotteiden ja prosessien kautta, jotka ovat innovatiivisia ja suunniteltu tulevaisuuden tarpeisiin, vähentämällä ympäristön pilaantumista ja tukemalla muita alueita niiden pyrkimyksissä selviytyä ilmastonmuutoksesta nykyaikaisen eurooppalaisen teknologian avulla. Tätä tietä me aiomme kulkea teollisuuspolitiikassamme.

Lisäksi olemme käynnistäneet teollisuusklustereita ja pilottimarkkinoita koskevat uudet aloitteet. Esittelen teille standardointia koskevan toimintasuunnitelman, ja tarkastelemme tapoja, joilla teollisuudelle voidaan tarjota korkealaatuisia ja entistä kilpailukykyisempiä palveluita. On käynnistetty myös kaksi uutta alakohtaista aloitetta. Toisessa käsitellään elintarviketeollisuuden erityisiä ongelmia, ja se on tietysti nyt tullut hyvin merkittäväksi elintarvikkeiden hintojen nousun vuoksi. Toinen aloite koskee toisen keskeisen eurooppalaisen teollisuudenalan, sähkötekniikan kohtaamia haasteita.

Kaiken kaikkiaan katson voivani todeta, että teollisuuspolitiikkamme suunta on nyt oikeiden edellytysten luomiseen, jotta eurooppalaiset yritykset voivat kukoistaa. Toistan vielä, ettei tarkoituksemme ole tulla väliin tai suosia tiettyjä taloudellisia toimijoita. Emme myöskään pyri poistamaan jäsenvaltioilta niiden vastuuta. Pyrimme kumppanuuteen, optimaaliseen koordinointiin ja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen yhteistyöllä.

Sovitamme parhaillaan yhteen Euroopan unionin teollisuuspolitiikkaa ja jäsenvaltioiden politiikkaa, ja olen iloinen siitä, että parlamentti tukee meitä voimakkaasti tässä pyrkimyksessä.

  Jerzy Buzek, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, onnittelen Romana Jordan Cizeljia erinomaisesta ja kattavasta mietinnöstä. Se kattaa kaiken minkä pitääkin. Kiitän myös Euroopan komission varapuheenjohtajaa Verheugenia hänen juuri antamastaan lausunnosta, jota kannatan kokonaisuudessaan. Aluksi muistutan parlamenttia vanhasta sanonnasta, jonka mukaan paras teollisuuspolitiikka ei ole teollisuuspolitiikkaa. Olemme onneksi edenneet näistä ajoista ja asiat ovat toisin. On muistettava, että Lissabonin strategia koskee pääasiassa teollista toimintaa. Se koskee tuotantoa. tuotteita ja kilpailukykyisiä tuotteita, ja kattaa kaikki yritykset pk-yrityksistä suuriin konserneihin. Katson, että viisi keskeistä seikkaa liittyy teollisuuteemme, aina pienimmästä suurimpaan yritykseen. Nämä seikat on jo mainittu, mutta haluan vielä korostaa niitä.

Ensimmäinen on innovaatio. Se edellyttää luonnollisesti tutkimusta ja kehittämistä, mutta se on erillinen asia, jota tarkastellaan Euroopan unionin seitsemännessä puiteohjelmassa sekä myös kansallisissa ohjelmissa. On kuitenkin joitakin hyvin tärkeitä vaatimuksia, nimittäin sellaisten makrotaloudellisten edellytysten luominen, joita tarvitaan sen varmistamiseksi, että innovointi voi loistaa markkinoilla uuden teknologian rinnalla, sen sijaan että turvauduttaisiin valtiontukeen.

Toinen seikka on asianmukaisten edellytysten luominen pankkitoiminnalle ja pankkien rohkaiseminen myöntämään korkean riskin luottoja, sillä innovointiin liittyy riski.

Kolmanneksi meidän on taisteltava monopoleja vastaan markkinoillamme. Tämä on aihe, jota tarkastellaan ja josta keskustellaan vapaiden energiamarkkinoiden yhteydessä. Me kaikki tiedämme, että aihe on vaikea. Meidän on kuitenkin samalla suojeltava markkinoitamme Euroopan ulkopuolelta peräisin olevalta polkumyynniltä.

Neljänneksi lainsäädäntöä on yksinkertaistettava ja toteutettava parempaa sääntelyä. Meidän on tuettava tässä kaikkia Euroopan komission ja komission varapuheenjohtaja Verheugenin toimia.

Viidenneksi meidän on luotava perusta aidolle solidaarisuudelle energian ja raaka-aineiden suhteen. Tämä on ehdoton edellytys teollisuuden kehitykselle. Lisäksi on ryhdyttävä kattavaan standardointiin ja jäsenvaltioiden politiikkaan yhteydessä olevan politiikan koordinointiin unionin tasolla.

Kaikki jäsenvaltiot koordinoivat aluepolitiikkaa jollain tavalla kansallisella tasolla. Vastaavasti kaikkien jäsenvaltioiden politiikkaa on koordinoitava ylhäältä päin. Loppuhuomautuksena totean, että meidän on noudatettava ympäristön suojelua ja ilmaston suojelua koskevia säännöksiä. Aiomme edelleen pysyä johtajina tällä alalla, mutta teollisuutemme edun vuoksi meidän on edettävä varovasti.

  Silvia-Adriana Ţicău, PSE-ryhmän puolesta. – (RO) Onnittelen Romana Cizeljia ja kiitän häntä hänen osoittamastaan avoimuudesta mietintöprosessissa. Esitin neljä tarkistusta, jotka ovat nyt mietinnön kohdat 18 ja 27.

Aluksi kiinnitän huomiota tarpeeseen korreloida teollisuuden kehitystä sosiaaliturvajärjestelmien parantamisen kanssa. Kaikkien teollisuustyöntekijöiden on saatava inhimilliset työolot. Romana Cizeljin mietinnön 18 kohdassa Euroopan parlamentti katsoo, että teollisuuden kehitys on tiiviisti sidoksissa Euroopan tasolla toimivaan liikenneinfrastruktuuriin. Toimiva liikenneinfrastruktuuri mahdollistaa teollisuusalueiden kehityksen myös kaupunkien ulkopuolella. Jäsenvaltiot voivat käyttää aluekehitysrahastoja, jotta ne voivat perustaa teollisuus- ja teknologiapuistoja kaupunkialueiden läheisyydessä oleville maaseutualueille.

Toisessa esittämässäni tarkistuksessa pyysin komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan ja nopeuttamaan niiden hankkeiden loppuunsaattamista, jotka Eurooppa-neuvosto katsoi Euroopan etua koskeviksi energiavarmuutta ja Euroopan unionin energialähteiden monipuolistamista koskeviksi hankkeiksi. Mietinnön kohdassa 27 Euroopan parlamentti kiinnittää huomiota siihen, että on tarpeen tehdä edelleen investointeja yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen ja tutkimukseen. Teollisuuden kehitys ja eurooppalaisten tuotteiden kilpailukyky riippuvat henkilöresurssien laadusta ja koulutustasosta sekä uusien tuotteiden sisältämästä innovaatiosta.

Valitettavasti yhteisön tutkimusohjelmista ja niihin osoitetuista varoista huolimatta Euroopan unionin tasolla investoidaan liian vähän soveltavaa tutkimusta, ja tämä koskee varsinkin pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Ne kohtaavat vaikeuksia saada yhteisrahoitusta, jota edellytetään tutkimuksen puiteohjelmaan osallistumiseksi. Tämän osalta katson, että pankkijärjestelmässä voitaisiin kehittää rahoitusvälineitä helpottamaan pk-yritysten osallistumista tutkimuksen puiteohjelmiin.

  Jorgo Chatzimarkakis, ALDE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, aluksi esitän kiitokseni Romana Jordan Cizeljille, jonka mietinnössä todella tarkastellaan kaikkia nykyaikaisen teollisuuspolitiikan näkökohtia ja korostetaan erityisesti oikeiden perusedellytysten luomisen merkitystä. Olen hänelle hyvin kiitollinen. Me teimme hienoa yhteistyötä tämän mietinnön parissa.

Hyvä Romana Jordan Cizelj, perusteluissanne, että yleisesti ottaen EU:n teollisuus on terve ja dynaaminen. Totta, me jopa koemme niin kutsutun vanhan talouden uudelleensyntymistä. Itse olen kotoisin hyvin teollistuneesta valtiosta. Kukaan ei koskaan kuvitellut, että esimerkiksi terästeollisuus voisi äkkiä taas kukoistaa. Olemme energinen globaali talous. Teollisuutemme tila on vankka, ja lippulaivamme euro on todellakin luotsannut meidät vaikeista tilanteista. Euroopan terveestä teollisesta pohjasta ja investointitoimien uudesta käynnistymisestä huolimatta havaitsemme kuitenkin olevamme käännekohdassa. Teknisten muutosten vauhti on henkeäsalpaava. Kysymys kuuluukin, kuinka me käsittelemme sitä. Onko nyt oikea aika toteuttaa teollisuuspolitiikkamme väliarviointia?

Ilman raaka-aineita ja halpaa työvoimaa – joita kumpaakaan meillä ei ole – kohtaamme kilpailupaineita, joista emme selviä ilman luovuutta. Tämän vuoksi kiitän komissiota ensinnäkin siitä, että se on nimennyt vuoden 2009 Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuodeksi. Mutta mitä se tarkoittaa? Kuten tiedämme, innovoinnin on todella tehokkaasti muutettava tieto varallisuudeksi. Olemme perustaneet Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin – tai tarkemmin sanottuna se perustetaan pian – ja tämä on hyvä perusta. Maailman luovat ihmiset kuitenkin hylkäävät Euroopan lisäksi jo Yhdysvallatkin. Suosittelen luettavaksi Richard Floridan kirjaa, jossa hän kuvaa tätä tilannetta. Mitä maailman luovalle luokalle on tapahtumassa? Luovat ihmiset asettuvat paikkoihin, jotka täyttävät kolme kriteeriä, joita Florida kutsuu kolmeksi T:ksi – teknologia, taito ja toleranssi. Kysymys kuuluukin, onko näitä kolmea T:tä riittävän runsaasti täällä Euroopassa. Minusta me olemme luoneet hyvän perustan seitsemännellä puiteohjelmalla ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutilla, mutta se ei vielä riitä. Meidän on tehtävä paljon enemmän. Kolme T:tä tarvitsevat lisää rahaa. Klusterit on järkevä ajatus. On kuitenkin tärkeää valita oikeat erikoisalat. Klusterialoitteen on oltava johdonmukainen, kuten koko EU:n teollisuuspolitiikankin, ja myös asianmukainen ja tasapainoinen.

Autoteollisuudessa havaitsemme tietenkin epäjohdonmukaisuutta; havaitsemme, että tietyin osin kiristämme ruuvia liikaa. Se liittyy varmasti ilmastonmuutosta koskevaan politiikkamme, josta on yhä selvemmin tulossa fanaattinen eettinen ristiretki, jossa Eurooppa alistetaan eräänlaisille elämätapasäädöksille, jotka ovat toisinaan liioiteltuja. Kuinka muuten pakoputkien hiilidioksidipäästöistä rangaistaan 24 kertaa rankemmin kuin savupiippujen päästöistä? Arvoisa komission jäsen Verheugen, meidän on varmistettava, että EU:n politiikka on johdonmukaista. Emme voi olla markkinajohtajia ja hallita 80 prosentin osuutta korkealuokkaisten autojen maailmankaupasta ja sitten vetää mattoa omien jalkojemme alta juuri tällä osalla markkinoita. Meidän on huolehdittava toimintamme johdonmukaisuudesta.

  Mieczysław Edmund Janowski, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, esittelijän työn arvo on tunnustettava. Väliarviointi esittelee rohkaisevan kuvan monien unionin teollisuudenalojen tilanteesta. Meidän on kuitenkin tunnistettava yhteisömme kohtaamat haasteet. Haasteet liittyvät pääasiassa teknisten muutosten tahtiin, erityisesti uusien materiaalien osalta, tarpeeseen säästää energiaa ja vettä, ympäristönsuojeluun sekä työmarkkinoihin vaikuttavaan väestökehitykseen. Meidän on parannettava lähestymistapaamme, joka koskee innovatiivisten ratkaisujen toteuttamista kaikilla aloilla, tekniikassa ja organisoinnissa, lainsäädännössä ja rahoituksessa. Nykyiset oikeudelliset, hallinnolliset ja byrokraattiset esteet haittaavat teollisuustuotteidemme kilpailukykyä. Tässä yhteydessä on tarkasteltava siirtymistä ajatuksesta tuotantoon sekä patentteja ja eurooppalaisia keksintöjä. On pyrittävä kaikin tavoin löytämään niin pienille ja keskisuurille kuin suurillekin yrityksille sopivia ratkaisuja. Eurooppalaiset tuotteet voivat menestyä ja tulevat menestymään houkuttelevan designin, viimeistellyn ja erinomaisen laadun, luovuuden ja erinomaisen palvelun ansiosta.

  Jacky Hénin, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tämän mietinnön ja tämänpäiväisen keskustelun ainoa tavoite on yksinkertaisesti salata silmiinpistävä todellisuus Euroopan unionissa: teollisuus on kriisissä ja aiheutuneet vahingot ovat mittavia. Esitetyt luvut ovat epätodellisia: 80 prosenttia, 73 prosenttia. Ne olisi voitu korvata miljardeilla euroilla kaikille esiteltäväksi. Eivät ne kuitenkaan ketään huijaa. Niillä vaan peitellään todellista tilannetta.

Yksi koko teollisuuden suurimpia ongelmia on se, että vain voittomarginaalilla on merkitystä. Teollisuuspamppujen uhanalainen laji on korvattu synkästi puhuvilla kolikkokoneilla. Riippumatta tehdyistä päätöksistä ja niiden seurauksista naisille ja miehille Euroopassa, voittojen on oltava suuria ja nopeita.

Tiedän hyvin, että eräät sanovat minulle, ettei teollisuus ole koskaan investoinut, tuottanut, tehnyt kauppaa ja ansainnut näin paljon. Se on totta, mutta mitä merkitystä on muutamaa ihmistä hyödyttävillä valtavilla taloudellisilla voitoilla, kun suurin osa kärsii ja näkee onnenhaaveidensa haihtuvan savuna ilmaan?

Me kaikki havaitsemme, että työllisyysteema ei esiinny tässä mietinnössä, kuten eivät myöskään käsitteet aluesuunnittelusta, väestön tarpeet, verotus ja sosiaaliasiat. Tosiasia on, että Euroopan suurten teollisten ryhmien kaupallinen menestys edistää nyt yhä vähemmän EU:n kehitystä. Suuret eurooppalaiset yritykset sijoittuvat uudelleen ja siirtyvät valtioihin, joissa poljetaan palkkoja, sosiaaliturvaa, terveydenhoitoa, veroja ja ympäristöä, ja samalla EU kieltäytyy toteuttamasta minkäänlaista teollisuuspolitiikkaa.

Politiikka myös kuristaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja rohkaisee niitä toimimaan samoin. Kyse ei selvästikään…

(Puhemies keskeytti puhujan)

  Puhemies. − (EN) Hyvä Jacky Hénin, me emme päättäneet ajasta, siitä päätti oma ryhmänne. Teillä on valitettavasti puolitoista minuuttia. Jos valitatte asiasta, valittakaa omalle ryhmällenne.

  Lambert van Nistelrooij (PPE-DE). – (NL) Eurooppa panee paljon peliin säilyttääkseen ja vahvistaakseen kilpailukykyä, ja tiedämme, kuinka voimme säilyttää markkinaosuutemme olennaisilla aloilla, mutta aivan kuten komission jäsen juuri totesi, tämä on vasta globalisaation ensimmäinen aalto. Meidän on todella pysyttävä varuillamme.

Sitten on kysymys siitä, kuinka yhdistetään tutkimus, kehittäminen ja innovatiivisten tuotteiden myyminen siten, että se on tosiasiassa tuottavaa. Romana Jordan Cizeljin mietinnössä korostetaan aivan oikeita asioita. On poistettava byrokratiaa ja todellakin puhuttava lakien ja lainsäädännön tehostamisesta. Toimintaohjelmassa annetaan tälle alkusysäys, mutta haluan esittää voimakkaan vetoomuksen. Teollisuuden on vaikea selvitä tavanomaisten yhteisön välineiden kanssa. Kilpailukykyä ja innovointia koskeva puiteohjelma sekä seitsemäs puiteohjelma ovat keskeisiä ylhäältä alaspäin -välineitä, joista päätetään Brysselissä. Rakennerahastot ovat luonteeltaan hajautettuja. Niihin kaikkiin on erillinen pääsy, omat kriteerit ja vaikka mitä.

Viestini on, että olisi oltava enemmän yhdistelymahdollisuuksia, enemmän koordinointia, enemmän vaihtoehtoja painopistealoiksi ja niiden määritelmiksi, myös Euroopan komissiossa. Silloin olisi nähtävissä vaikutuksia alueilla. Nähtäisiin menestyksekkäiden alojen klustereita. Perustimme alueellani viime kuussa toimiston, yhden luukun keskistetyn toimiston, eri välineille, ja se selkeyttää asioista.

Yhteenvetona totean, että sirpaleisuus ja byrokratia ovat tarpeettomia. Meidän on tiedettävä, mitä tahdomme, ja se lisää myös niin tarpeellista näkyvyyttä yrityksiin ja kansalaisiin päin. Näiden on voitava sanoa, että yhteisö on tehnyt oikeita valintoja ja täytäntöönpano on ollut asianmukaista. Tässä on vielä paljon toivomisen varaa.

  Bogusław Liberadzki (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, olen tyytyväinen komission jäsenen juuri antamaan lausuntoon. Haluan tarkastella kolmea hänen siinä mainitsemaansa seikkaa. Ensinnäkin, arvoisa komission jäsen, korostitte, että meidän on yksilöllistettävä lähestymistapaamme tiettyihin liikenteen aloihin. Toiseksi sanoitte tiettyjen alueiden tarvitsevan enemmän tukea. Kolmanneksi viittasitte innovaatioon.

Tietyt teollisuutemme osat toimivat globaalilla tasolla, ja toiset taas paikallisella tasolla. Haluan mainita laivanrakennusteollisuuden. Tämä teollisuudenala on tyypillisesti yhteydessä rannikkoseutuihin. Se on kuitenkin yksi globaalilla tasolla vaikeuksia kohtaavista aloista. Vaikeuksia on ollut sekä Puolassa että esimerkiksi Maltassa ja muissakin Euroopan unionin jäsenvaltioissa.

Arvoisa komission jäsen, sopimukset ulottuvat seitsemälle vuodelle. Kolme vuotta sitten kukaan ei osannut aavistaa dollarin kurssin laskevan suhteessa euroon. Eikä kukaan osannut aavistaa sitäkään, että dollarin ja euron kurssi laskisi esimerkiksi suhteessa zlotyyn. Tästä on seurannut hyvin vakavia taloudellisia ongelmia. Arvoisa komission jäsen, vetoan teihin, jotta ratkaisisitte eurooppalaisen laivanrakennusteollisuuden suojelun yhteisön politiikassa, jotta tavat suojella sitä olisivat ensisijaisesti löydettävissä näiden globaalien edellytysten puitteissa kilpailussa kiinalaisten ja indonesialaisten telakoiden kanssa. Arvoisa komission jäsen, uskon asian olevan sydäntänne lähellä, sillä olettehan Szczecińin yliopiston kunniatohtori.

  Danutė Budreikaitė (ALDE). – (LT) EU:n teollisuuspolitiikan täytäntöönpano, joka kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan, kohtaa useita esteitä, jotka estävät yhä parempien tulosten ja paremman kilpailukyvyn saavuttamisen. Korostan näistä joitakin – sääntelyä ja kestävää kehitystä.

EU:n teollisuutta vaivaavat liiallinen sääntely ja byrokratia. Eniten kärsivät pienet ja keskisuuret yritykset, joiden hallinnollinen taakka on kestämätön.

Pieniä ja keskisuuria yrityksiä on 90 prosenttia kaikista yrityksistä. Ne ovat tunnettuja innovoinnista, dynamiikasta ja joustavuudesta sekä niiden merkittävästä asemasta kilpailupaineiden kestämisessä ja työpaikkojen luomisessa. Tämän vuoksi kehotan Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita tekemään suuria muutoksia ja yksinkertaistamaan pk-yritysten sääntely-ympäristöä.

Kestävä kehitys on kaiken EU:n politiikan horisontaalinen ulottuvuus. Meidän on EU:ssa pyrittävä saamaan aikaan siirtymä vähemmän hiilidioksidia tuottavaan teollisuuteen ja resurssien tehokkaaseen käyttöön, jotta voidaan vähentää ympäristön pilaantumista, saastumisen kannalta vaarallista vientiä kolmansiin maihin ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Kestävän kehityksen on perustuttava uuteen teknologiaan, joten on lisättävä tieteellisen tutkimuksen rahoitusta, sillä olemme kaukana jäljessä Yhdysvalloista ja Japanista tällä alalla. Patenttien kustannuksia on kuitenkin vähennettävä innovaation leviämisen helpottamiseksi.

Vaikka teollisuuspolitiikka kuuluukin kansalliseen toimivaltaan, olen aikaisemminkin pyytänyt komissiota ottamaan keskeisemmän aseman erityisesti toteuttamalla tutkimuksia ja laatimalla ennusteita sekä valmistelemalla hallituksille suosituksia siitä, mitkä alat voivat olla kilpailukykyisiä. Tämä on hyvin tärkeää, kun tuotantoa siirretään kolmansiin maihin. Tämän vuoksi olen tyytyväinen komission uusiin alakohtaisiin sähkötekniikkaa ja elintarviketeollisuutta koskeviin aloitteisiin, sillä näillä aloilla on tällä hetkellä vakavia ongelmia.

  Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, haluan kiinnittää tässä keskustelussa huomiota kahteen seikkaan. Ensinnäkin Yhdysvaltojen rahoituskriisin ja sitä seuranneen talouskriisin seurauksena talouskasvu- ja työllisyysasteet ovat Euroopan unionissa sekä vuonna 2008 että vuonna 2009 alhaisemmat kuin mitä aiemmin ennustettiin. Tämä voi aiheuttaa vakavia vaikeuksia varsinkin pk-yritysten toiminnassa.

Toiseksi Euroopan komissio on asettanut kunnianhimoisia tavoitteita eurooppalaisen teollisuuden hiilidioksidipäästöjen rajoittamiselle, kun taas enin, mitä muista maailman maista voidaan sanoa, on että ne suhtautuvat päästöihin varovaisesti. Tämän lähestymistavan seurauksena tuotantokustannukset nousevat Euroopassa juuri kun talouskasvu on hidastumassa. Toinen Euroopan valmistusteollisuuden kannalta kielteinen seuraus liittyy hiilidioksidipäästöjen jakamiseen yksittäisten jäsenvaltioiden kesken tarkastelematta sitä, kuinka paljon ne ovat kehityksestä jäljessä. Vaikutus uusiin jäsenvaltioihin on ollut katastrofaalinen, varsinkin kotimaani kaltaisiin valtioihin, joiden erittäin herkät taloudet perustuvat hiileen. Vaikuttaa siltä, että nyt tarkasteltavassa mietinnössä ei oteta huomioon näitä kahta seikkaa, eikä varsinkaan niiden vaikutuksia Euroopan talouskehitykseen ja työllisyyteen.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL). – (PT) Tässä keskustelussa keskeinen aihe on eri jäsenvaltioiden nykyisen teollisuuden puolustamisen ja tukemisen ensisijaisuus. On muistettava niiden erityisluonne, olipa kyse tekstiili-, vaatetus- ja jalkineteollisuudesta tai auto-, laivanrakennus- ja kemianteollisuudesta tai muista perinteisistä tai uusista aloista, joihin liittyy uusia materiaaleja ja innovatiivista teknologiaa.

Ensisijaisuus edellyttää sekä toimenpiteitä innovoinnin stimuloimiseksi ja mikroyritysten, pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseksi että myös kansainvälisen kaupan strategiaa, jossa otetaan huomioon nykytilanne sekä valtioiden nykyinen teollisuus, työllisyyden ja oikeuksien puolustaminen, aluekehityksen edistäminen ja sosiaalinen osallisuus.

Emme voi vain todeta haluavamme tulevaisuuteen suuntautuvaa teollisuutta. Meidän on todellakin tarkasteltava nykytilannetta ja asetettava teollisuudenalat ja niiden sosiaaliset vaikutukset keskiöön tehtäessä päätöksiä makrotaloudellisesta politiikasta, talous- ja kauppapolitiikasta niin yhteisön tasolla kuin kansallisellakin tasolla.

  Andrzej Jan Szejna (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, uuden Lissabonin syklin yhteydessä on korostettava teollisuuspolitiikkaa, sillä kukoistava teollisuus on hyvin merkittävä pyrittäessä käyttämään täysimääräisesti hyväksi Euroopan unionin taloudellista potentiaalia. On totta, että teollisuuspolitiikkaa kuuluu laajalti kansalliseen toimivaltaan. Tarvitaan kuitenkin entistä parempaa kansallisen ja yhteisön tason toimien koordinointia poliittisten strategioiden tehokkuuden takaamiseksi.

Uudessa toimintasuunnitelmassa kestävästä teollisuuspolitiikasta on otettava huomioon parempi sääntely pk-yrityksille erittäin vaikeiden hallinnollisten taakkojen keventämiseksi. Pk-yrityksillä on kuitenkin merkittävin asema talouskasvun synnyttäjänä ja kilpailukyvyn lisääjänä Euroopassa, sillä niillä on innovointiin, dynamiikkaan ja joustavuuteen liittyvää potentiaalia.

On otettava huomioon myös ympäristötavoitteet, kuten kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja energiatehokkuuden lisääminen. Loppujen lopuksi innovatiivisten ratkaisujen soveltamisesta saatavat edut voivat tuoda eurooppalaiselle teollisuudelle johtoaseman maailmassa ympäristöystävällisten ja yhteiskunnallisesti hyväksyttävien tekniikan, tuotteiden ja palvelujen alalla.

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa komission jäsen, Euroopan päivitetty teollisuuspolitiikka, uusi lähestymistapa, säädösten määrän vähentäminen sekä lisääntynyt kilpailukyky ja innovointi ovat teidän ansiotanne, arvoisa komission jäsen Verheugen. Haluan tehdä sen täysin selväksi.

Olemme kaikki samaa mieltä siitä, että yrityksiä koskevia liiallisia säädöksiä on vähennettävä. Tähän sisältyy erityisesti pk-yritysten hallinnollisen taakan keventäminen. Olemme esittäneet teollisuudelle suuria vaatimuksia, jotka koskevat laatua, ympäristönormeja, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä, energiansäästöä ja asianmukaisten työolojen varmistamista. Nämä kaikki nostavat kustannuksia. Samalla haluamme valmistettujen tuotteiden olevan markkinoilla kilpailukykyisiä. Kuinka se tehdään? Onko se edes mahdollista?

Lisään vielä, että unioni ja sen teollisuus tarvitsevat tietoon perustuvan talouden tarpeisiin riittävän päteviä työntekijöitä. Tämän vuoksi on tuettava toimenpiteitä inhimillisen pääoman laadun kehittämiseksi kaiken tyyppisen koulutuksen avulla ja rahoitettava investointeja yksilölliseen kehitykseen.

  Silvia-Adriana Ţicău (PSE). - (RO) Haluan kiinnittää huomiota eurooppalaisten varojen riittämättömyyteen Euroopan unionin ilmastonmuutosta koskevien kunnianhimoisten tavoitteiden tukemiseksi. Komissio on laatinut lainsäädäntöaloitteita, joilla olisi merkittävä vaikutus eri teollisuudenaloihin, eikä näihinkään toimenpiteisiin löydy varojen unionin talousarviosta.

Katson myös, että kunnianhimoisen teollisuuspolitiikan on kuljettava käsi kädessä eurooppalaisen työllisyysstrategian kanssa. Ihmisten vapaa liikkuvuus, laittoman maahanmuuton torjuminen ja erityisesti kaikkien Euroopan kansalaisten oikeuksien kunnioittaminen takaavat oikeudenmukaiset työolot. Laillisten maahanmuuttajien oikeuksien noudattaminen jäsenvaltiossa takaa myös kaikkien kyseisen jäsenvaltion työntekijöiden oikeuksien suojelun ja auttaa estämään sosiaalista polkumyyntiä.

  Bogusław Liberadzki (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, uskaltaudun käyttämään vielä puheenvuoron, sillä säästin muutaman sekunnin minulle aiemmin annetusta puheajasta. Arvoisa komission jäsen, viittasitte monopoleihin kielteisellä tavalla. Toivoisin meidän puhuvan monopolistisista käytännöistä ongelmana, josta voimme päästä eroon.

Arvoisa komission jäsen, haluaisin tietää, kuinka suhtautuisitte niihin, joita talousopissa kutsutaan luonnollisiksi monopoleiksi. Annammeko teollisuuspolitiikassamme luonnollisten monopolien säilyä tietyillä aloilla? Mehän loppujen lopuksi pystymme valvomaan niitä, ja voimme varmistaa suurtuotannon edut.

  Günter Verheugen, komission varapuheenjohtaja. − (DE) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, yritän näiden kahden viimeisen minuutin aikana hahmotella, kuinka odotan asioiden kehittyvän tulevan ajanjakson aikana. Meillä on edelleen vahva eurooppalainen teollisuuspohja. Ei ole olemassa vaaraa, että teollisuus häviäisi Euroopasta. Olen myös varsin vakuuttunut siitä, että eurooppalainen teollisuus vastaisuudessakin luo kasvua ja työllisyyttä, mutta ei välttämättä Euroopassa. Tässä ongelma onkin.

Näemme jo nyt yhä useampien suurten eurooppalaisten yritysten kasvavan ja saavan voittonsa Euroopan ulkopuolella, ja ne luovat myös uudet työpaikkansa Euroopan ulkopuolelle. Tämä aiheuttaa työllisyysongelmia Euroopassa, ja ainoa tapa palauttaa tasapaino ja todella ratkaista tämä aikamme merkittävin yhteiskunnallinen ongelma, nimittäin se, kuinka luomme riittävästi hyviä työpaikkoja, on itse asiassa keskittää aloitteet entistä voimakkaammin yrityksiin asettamalla keskiöön pienet ja keskisuuret yritykset.

Talousstrategiamme pitkän ajanjakson menestyksen avain ei ole suuret teollisuusyritykset, jotka kykenevät itse huolehtimaan itsestään. Avain menestykseen löytyy Euroopan lukuisissa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, joiden potentiaali ei todellakaan ole hyödynnetty loppuun, ja niihin politiikkamme on kohdistuttava.

Toinen asia on se, että olot, joissa eurooppalaiset teollisuudenalat kilpailevat, muuttuvat hyvin nopeasti. On väärin kuvitella, että voimme edelleen pitää Kiinan kaltaisia kilpailijoita halpoja tuotteita massoille syytävinä ja itseämme hienompien ja kalliimpien tavaroiden tuottajina. Kiinassa tuotetaan jo korkealaatuisia ja teknisesti monimutkaisia tuotteita vientiin. Meidät haastetaan hyvin pian niillä aloilla, joilla vielä nyt olemme erityisen vahvoja. Meidän on siis pyrittävä tulemaan entistä paremmiksi.

Kaikki se, mitä täällä on tänään sanottu tutkimuksesta, kehittämisestä, innovaatiosta ja koulutuksesta on siis totta. Euroopan talous ja erityisesti eurooppalainen teollisuus menestyy, jos pyritään määrätietoisesti muuttumaan tietoon perustuvaksi taloudeksi. Menestys edellyttää myös sen ymmärtämistä, että aikamme suuret ympäristöhaasteet, varsinkin energiaan ja ilmastonmuutokseen liittyvät haasteet, voivat itse asiassa luoda myös taloudellisia mahdollisuuksia, joihin on tartuttava.

  Romana Jordan Cizelj, esittelijä. − (SL) Komission jäsen mainitsi myönteisen lähestymistavan. Uskon, että hyvällä tahdolla ja yhteistyöllä me onnistumme siirtämään tämän myös yhteisön tasolta kansalliselle tasolle ja luomaan entistä voimakkaamman yhteyden Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden teollisuuspolitiikan välille.

Hyvät kollegat, en pidä teollisuuspolitiikkaa myöskään yritysten suojelemisena. Minusta kyse on politiikasta, jonka laadimme Euroopan kansalaisten hyväksi ja jonka tietenkin voimme toteuttaa luomalla suotuisat kehityksen edellytykset yrityksille, investoinneille, innovoinnille ja uusien työpaikkojen luomiselle.

Tätä ei ole tänään mainittu, mutta politiikalla voidaan tehdä paljonkin asianmukaisten julkisten hankintojen tilausten alalla. Olen samaa mieltä ajatuksesta, että meidän on oltava varovaisia ja kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että teollisuuden kehitys Euroopan unionissa on tasapainoista niin maantieteellisesti kuin hankkeiden ulottuvuudenkin kannalta. On totta, ettei näkemyksemme teollisuuspolitiikasta tai muista sitä koskevista vaatimuksista saa olla liian kapea.

Minäkin olen vakuuttunut siitä, että eurooppalainen teollisuus on hyvässä kunnossa, vaikka se saattaa tietysti tarvita lisää liikevoimaa, ja uskon, että olemme samaa mieltä siitä, että ensisijaisesti tarvitsemme lisää innovaatioita.

Mikä aiheuttaa innovoinnin pullonkaulat? Minusta yksi sellainen on riittämättömät henkilöresurssit. Tällä eurooppalaisen yhteiskunnan osa-alalla me voimme tehdä jotain uusille arvoille, ei pelkästään politiikassa, mutta odotan myös yrityksiltä suurempaa vastuullisuutta.

Jos yrityksissä todella ymmärretään, että niilläkin on vastuuta tarvittavien henkilöresurssien luomiseksi, uskon niiden itse asiassa kykenevän osoittamaan, mitä mahdollisuuksia ihmisillä on, jos he osallistuvat tiiviisti innovointiin liittyvään toimintaan.

Arvoisa komission jäsen, uskon klustereita koskevan aloitteen olevan menestyksekäs. Uskon myös Euroopan teknologiainstituutin menestykseen.

Kiitän antoisasta keskustelusta ja toivotan teille menestystä tulevassa työssänne.

Kiitos.

  Puhemies. – (PL) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina 22. toukokuuta 2008.

Kirjalliset kannanotot (142 artikla)

  Esko Seppänen (GUE/NGL) , kirjallinen. – (FI) Mietinnössä on yksi erityisen ongelmallinen kohta, joka englannin kielellä kuuluu seuraavasti: "Welcomes the Commission’s proposals on consolidating the European market in defence equipment and improving the global competitiveness of the EU defence industry". Tämä tarkoittaa, että rauhan nimissä markkinoitavaan unioniin ollaan rakentamassa oma sotilaallis-teollinen kompleksi USA:n malliin.

On selvää, että siihen kuuluu myös unionin rahoitettavaksi kokonaan tullut satelliittipaikannusjärjestelmä Galileo. Ja aivan yhtä selvää on, että kaiken EU:n militarisoinnin laillinen perusta on uusi perustuslaki eli Lissabonin sopimus. Kansalaisille näistä unionin militääriasioiden puuhasteluista ei kerrota, vaan unionia markkinoidaan siviilien ja rauhan projektina, jota se ei enää ole. Unionilla on toiminnalliset ja kvasijuridiset valmiudet kansainvälisoikeudellisesti laittomiin hyökkäysluonteisiin operaatioihin taistelujoukoilla kaukana EU:n rajojen ulkopuolella.

  Iuliu Winkler (PPE-DE) , kirjallinen. – (EN) Euroopan unioni on hyvin merkittävä maailmanlaajuinen toimija ja johtava teknologian viejä nykymaailmassa.

Johtoaseman säilyttämiseen liittyy lukuisia haasteita. Näiden joukossa on kiinnitettävä huomiota tarpeeseen säilyttää eurooppalainen vientiteollisuus globaaleilla markkinoilla varmistamalla epäreilun kilpailun torjuminen samalla vastustaen protektionismin kiusausta sekä tarpeeseen tukea pieniä ja keskisuuria yrityksiä EU:ssa vähentämällä hallinnollisia ja markkinoille pääsyyn liittyviä esteitä. EU:n toimielinten on kiinnitettävä erityistä huomiota uusien jäsenvaltioiden pk-yritysten tukemiseen, jotta ne voivat kiriä umpeen niiden ja muiden EU:n pk-yritysten välisen kehityskuilun.

Kestävän teollisuuspolitiikan tarjoamien mahdollisuuksien yhteydessä EU:n on otettava huomioon uusien jäsenvaltioiden teollisuudenalojen potentiaali.

Kattavan pienyrityksiä koskevan aloitteen nopea hyväksyminen auttaa paljon pk-alan kehitystä kaikissa jäsenvaltioissa ja tätä kautta vahvistaa Euroopan johtoasemaa kestävän ja teknologiasuuntautuneen teollisen tuotannon alalla.

17. REACH (Ehdotus asetukseksi REACH-testimenetelmistä) (keskustelu)

  Puhemies. – (PL) Esityslistalla on seuraavana keskustelu Guido Sacconin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta komissiolle laatimasta suullisesta kysymyksestä ehdotuksesta asetukseksi REACH-testimenetelmistä (O-0055/2008 – B6-0158/2008).

  Guido Sacconi, laatija. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, arvoisa komissio jäsen, tiedätte varmasti hyvin, että muutaman päivän kuluttua, tarkalleen kymmenen päivän kuluttua, käynnistyy REACH-asetuksen ensimmäinen täytäntöönpanovaihe. Tämä vaihe koskee aineiden rekisteröintiä. Tämän sanoisimmeko juhlallisen hetken yhteydessä meitä ärsyttää testimenetelmien määritelmä REACH-täytäntöönpanoasetuksessa. Tämä johtuu siitä, että yksi lainsäädäntöprosessissa ja toimielinten välisissä neuvotteluissa suurella vaivalla varmistamistamme REACH-asetuksen tavoitteista oli juuri eläinkokeille vaihtoehtoisten testimenetelmien edistäminen.

Havaittuamme, että täytäntöönpanoasetuksen luonnokseen ei sisältynyt lukuisia Euroopan vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien keskuksen (ECVAM) tieteellisesti validoimia testimenetelmiä, ensinnäkin sen vuoksi, että niitä ei ole vielä hyväksytty säädöstarkoituksiin, ja toiseksi, koska joitakin niistä, kolme viidestä, palautettiin OECD:n validoitavaksi, olimme todellakin hyvin kiukkuisia. REACH-asetuksen täytäntöönpanon on tietenkin edettävä aikataulun mukaisesti, mutta sen on myös oltava oikeansuuntaista tämän hyvin merkittävän asetuksen hengen ja tarkoituksen kannalta.

Kuten tiedätte, olemme tällä välin jatkaneet keskusteluamme, ja parlamentti sai 5. toukokuuta komission jäsen Dimasin komission ja myös tutkimuksesta vastaavan komission jäsenen puolesta allekirjoittaman kirjeen, jossa annettiin mielenkiintoisia ja sitovia vastauksia kysymyksiimme ja asetusta koskeville käsitteellisille vastalauseillemme. Meidän on tunnustettava, että suunnitteilla on vankka tapa nopeuttaa, järkeistää ja tarvittaessa tehdä näistä vaihtoehtoisten menetelmien validointiprosesseista entistä avoimempia.

Tänä iltana keskustelumme on hivenen muodollisempaa. Olen varma, että vahvistatte nämä pyrkimykset ja annatte meille näin mahdollisuuden antaa päätöslauselmamme huomenna tarkistettuna. Jos näin tehdään, ja vakuutatte sitoumuksen, jota pyydän, asetusta ei enää vastusteta. Sen sijaan kiinnitetään huomiota näihin pyrkimyksiin, mutta me vaadimme edelleen sekä näiden sitoumusten pikaista vahvistamista että asetuksen tarkistamista mahdollisimman pian, jotta se voisi mahdollisimman varhain sisältää myös vaihtoehtoiset testimenetelmät, jotka siihen mennessä on validoitu täysimääräisesti.

Kiitos, luulenpa lopettavani jopa ennen määräaikaa, joten voimme jatkaa työtämme nopeammin.

  Günter Verheugen, komission varapuheenjohtaja. − (DE) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, Guido Sacconi on todellakin saattanut minut hieman kiusalliseen tilanteeseen. Hyvä Guido Sacconi, kuten tiedätte, ette kritisoi minun omaa alaani, sillä jaan yleisen vastuun REACH-hankkeesta komission jäsenen Dimasin kanssa. Tämän vuoksi katsoin asianmukaiseksi olla läsnä tänä iltana ja vahvistaa nimenomaan esille ottamanne asiat.

Komissio toteuttaa tarvittavat menettelyä koskevat selvennykset – ja korostan sanaa tarvittavat – ja olen hyvin kiitollinen teille siitä, että kiinnitätte huomiomme näihin ongelmiin ja asioihin, sekä siitä, että olette hyvin henkilökohtaisella ja merkittävällä panoksellanne auttanut meitä ratkaisemaan näitä ongelmia.

Mitä me nyt sitten teemme? Komission sisäisiä menettelyjä uusien vaihtoehtoisten testimenetelmien validoimiseksi ja säädöstarkoituksiin hyväksymiseksi virtaviivaistetaan ja nopeutetaan merkittävästi. Tämän toteuttamiseksi komissio ottaa aluksi käyttöön säädösmerkityksen alustavan analyysin, jonka avulla voimme keskittää tieteellisen validointiprosessin niihin testimenetelmiin, jotka parhaiten soveltuvat hyväksyttäväksi säädöstarkoituksiin.

Toiseksi vähennämme menettelyn vaiheita ja otamme täyttöön selkeät aikarajat nykyisten prosessien yksinkertaistamiseksi ja nopeuttamiseksi. Tämä koskee erityisesti neuvoa-antavien komiteoiden työtä ja jäsenvaltioiden kuulemista.

Kolmanneksi pääjohtajat tekevät itse kaikki merkittävät menettelyä koskevat komission päätökset.

Neljänneksi huolehdimme siitä, että uusi menettelyjärjestys on entistä avoimempi. Yhteinen tutkimuskeskus perustaa nettisivuston, joka tarjoaa jatkuvasti tietoa ehdotettujen vaihtoehtoisten menetelmien tilanteesta. Myös hylkäävät päätökset, toisin sanoen päätökset tietyn testimenetelmän analyysin lopettamisesta, selitetään nettisivustolla. Näin kuka tahansa voi seurata jokaisen menetelmän edistymistä yksityiskohtaisesti.

Komissio toteuttaa myös toimenpiteitä optimoidakseen validointiprosessiin ja säädöksen hyväksyntään osallistuvien toimielinten toimintaa. Tämä merkitsee ensinnäkin Euroopan kemikaaliviraston ja Euroopan lääkeviraston kaltaisten virastojen osallistumisen ja vuorovaikutuksen kehittämistä. Yritämme parhaillaan linkittää niitä verkkoon.

Lisäksi myös OECD:n kanssa tehtävää yhteistyötä voidaan parantaa monin osin, ja niin me teemmekin. Tähän liittyy sekä henkilöstön lähettäminen työskentelemään OECD:n kokeiden suuntaviivoja koskevaan ohjelmaan että varojen tarjoaminen kokeiden suuntaviivoja koskevan ohjelman sihteeristölle.

Vankka ensisijainen tavoitteemme on edelleen vaihtoehtoisten testimenetelmien hyväksyminen säädöstarkoituksiin. Samalla seuraamme edistymistä OECD:ssa tavoitteenamme toteuttaa hyväksyminen säädöstarkoituksiin yhteisössä, jos kansainvälisellä tasolla ilmenee kohtuutonta viivästymistä.

Hyvä Guido Sacconi, REACH-prosessissa tekemämme yhteistyön perusteella tiedätte, kuinka tärkeänä pidän henkilökohtaisesti vaihtoehtoisten menetelmien hyvin nopeaa edistymistä. Itse asiassa olimme samaa mieltä siitä, että hyväksymämme REACH-asetus, maailman edistynein kemikaalilainsäädäntö, ei saa johtaa koetarkoituksiin käytettyjen eläinten määrän nopeaan kasvuun. Voitte siis luottaa jatkuvaan sitoutumiseeni tässä asiassa.

  Thomas Ulmer, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvä Guido Sacconi, hyvät kollegat, ryhmäni kannattaa päätöslauselmaehdotusta. Samalla haluan kiittää Guido Sacconia hänen työstään. Kuten juuri totesitte, REACH-asetuksen on määrä olla maailman paras, dynaamisin ja edistynein kemikaalilainsäädäntö, aivan kuten Lissabonin prosessissa on suunniteltu. Tämän vuoksi on tärkeää, että myös täytäntöönpano etenee yhtä dynaamisesta ja samassa tahdissa. Voimme myös osaltamme vähentää byrokratiaa paljonkin virtaviivaistamalla rakenteita ja nopeuttamalla menettelyjä. Kaikkien ryhmien toiveena on, että eläinkokeet olisivat viimeinen vaihtoehto ja että eläinkokeiden määrää voidaan vähentää jyrkästi.

Kädelliset ja selkärankaiset nauttivat erityissuojaa. On ehdottoman tärkeää, että vaihtoehtoisten, ei eläimillä tehtävien testien validointia nopeutetaan ja yksinkertaistetaan. Ajan säästämiseksi on esimerkiksi kyettävä tekemään päätöksiä yksittäisistä tapauksista. Täytäntöönpanoon on sisällyttävä myös testimenetelmien esivalinta laadun perusteella. On siis validoitava ensin menetelmä, joka vaikuttaa todennäköisimmin onnistuneelta. On tärkeää lyhentää ennakkorekisteröintiaikoja ja vähentää ennakkorekisteröinnin vaiheita, että pääjohtajat osallistuvat päätöksentekoprosessiin, että virastomme ovat tiiviimmin yhteydessä toisiinsa, että menettelyt ovat avoimia ja että tietoa jaetaan viipymättä, myös parlamentille.

Olen tällä hetkellä hyvin toiveikas, osittain teidän, arvoisa komission jäsen Verheugen, yhdessä komission jäsenten Dimasin ja Potočnikin kanssa kirjoittamanne kirjeen sisällön ansiosta, sillä sen mukaan voimme edistyä asiassa nopeasti ja REACH-asetus osoittautuu käytännössä maailman dynaamisimmaksi kemikaalilainsäädännöksi.

  Satu Hassi, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FI) Arvoisa puhemies, suuri kiitos Guido Sacconille siitä, että hän on ympäristövaliokunnan nimeämänä mietinnön esittelijänä saanut aikaan hyvän neuvottelutuloksen tästä asiasta.

EU:n uuden kemikaalilainsäädännön REACHin käsittelyssähän yksi suurimpia kansalaisten huolia oli se, että uusi lainsäädäntö tulee lisäämään eläinkokeita. Euroopan parlamentissa oli poliittisten ryhmien välillä täysi yksimielisyys siitä, että lainsäädäntö rakennetaan siten, että eläinkokeiden määrän minimoimiseksi tehdään kaikki mahdollinen, mukaan lukien se, että eläinkokeille vaihtoehtoisten koemenetelmien käyttöönottoa nopeutetaan niin paljon kuin mahdollista.

Olimme hyvin ilahtuneita, kun ECVAMista tuli uutinen, että joukko eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä oli tieteellisesti validoitu. Vastaavasti olimme hyvin tyrmistyneitä, kun kävi ilmi, että komissio viivytteli näiden samojen vaihtoehtokoemenetelmien hallinnollisessa hyväksymisessä. Ympäristövaliokunnan ja komission välillä käydyissä keskusteluissa kävi ilmi, että komissio aikoi odottaa näiden testien hyväksyntää koko OECD:ssä, jossa yksikin maa voi torpedoida päätöksen. Ympäristövaliokunta teki komissiolle hyvin selväksi, että tällaista viivyttelyä ei hyväksytä, ja olemme valmiita käyttämään uuden komitologiamenetelmän mukaista veto-oikeuttamme.

Olenkin hyvin iloinen siitä, että seuranneissa neuvotteluissa ENVIn nimeämän mietinnön esittelijän Guido Sacconin ja komission välillä saavutettiin hyvä tulos, ja että komissio on nyt sitoutunut nopeuttamaan vaihtoehtomenetelmien käyttöönottoa, jotta vähennettäisiin eläinkokeita ja niihin liittyvää eläinten kärsimystä. Tämä komission kirje, jonka ovat allekirjoittaneet komission jäsenet Dimas, Verheugen ja Potočnik on kirjattu nyt myös päätösehdotukseen, jonka parlamentti tulee huomenna hyväksymään.

On hyvin tärkeää, että EU on valmis tekemään päätöksiä itse, jos OECD:ssä nämä prosessit viivästyvät. Vaikka kohtasimme vaikeuksia, niin lopputulos on oikein hieno.

  Marios Matsakis (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, haluan lisätä, että Guido Sacconi on ansainnut maineensa luotettavana, tehokkaana ja kunnioitettavana kaikessa REACH-asetusta koskevassa. Hän ansaitsee ja saa tämän vuoksi täyden tukemme myös tässä REACH-testimenetelmiä koskevassa asetusehdotuksessa. Kiitän häntä kaikesta raskaasta työstä, jota hän on tällä alalla tehnyt.

  Puhemies. – (PL) Olen vastaanottanut yhden työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätetyn päätöslauselmaesityksen⁽¹⁾.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina 22. toukokuuta 2008.

(1) Ks. pöytäkirja.

18. EU:n uusi eläinten terveyttä koskeva strategia vuosiksi 2007–2013 (keskustelu)

  Puhemies. – (PL) Esityslistalla on seuraavana Janusz Wojciechowskin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan puolesta laatima mietintö EU:n uudesta eläinten terveyttä koskevasta strategiasta vuosiksi 2007–2013 (2007/2260(INI)) (A6-0147/2008).

  Janusz Wojciechowski, esittelijä. (PL) Eläinten terveyttä koskevan strategian pääajatus perustuu siihen, että ennaltaehkäisy on parempi kuin hoito, ja näinhän luonnollisesti on. Olen varma, että me muistamme kaikki BSE-tautiin ja lintuinfluenssaan liittyneet ongelmat, kun osoittautui tarpeelliseksi teurastaa miljoonia eläimiä. Se oli hyvin epämiellyttävä kokemus, ja uskon, ettei kukaan halua sen koskaan toistuvan. Se kuitenkin osoitti meille, että meidän on parannettava yhteistyötä yhteisön tasolla parantaaksemme eläinten terveyden suojelua. Eläinten terveys on läheisessä yhteydessä ihmisten terveyteen, johtuen tiettyjen tautien suoran tai epäsuoran tartunnan mahdollisuudesta.

Haluan kiinnittää huomiota useisiin mietintöni kohtiin, ensinnäkin eläinten terveydenhoidon parempien standardien edistämiseen. Mietinnössä korostetaan vahvasti näiden kahden välistä tiivistä yhteyttä. Toivokaamme molempien olevan keskeisessä asemassa tulevassa politiikassa.

Toinen seikka, jota haluan korostaa, on oikeudenmukainen kilpailu. Eurooppalaisilta tuottajilta odotetaan hyvin monien eläinlääkintävaatimusten ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien säännösten noudattamista. Samoja vaatimuksia ei kuitenkaan sovelleta tuontiin. Tätä korostetaan voimakkaasti mietinnössä. Samoja vaatimuksia olisi sovellettava omiin tuottajiimme ja eläintuotteita eurooppalaisille markkinoille tuoviin toimijoihin. Tämä on merkittävä haaste Maailman kauppajärjestön neuvotteluihin osallistuville neuvottelijoillemme.

Kolmas seikka on rokotusohjelman vankka tukeminen. Katsomme, että se on merkittävä väline, jolla vähennetään tautitapauksia. Tarvitaan myös uutta lähestymistapaa. Rokotetuista eläimistä saatavia tuotteita ei saa syrjiä markkinoilla. Mietinnössä on useita tälle asialle omistettuja kohtia.

Neljäs seikka on vahingot ja korvausjärjestelmä. Ensinnäkin järjestelmän on kannustettava pyrkimyksiin vähentää tautiriskiä. Toiseksi sen olisi katettava sekä taudinlähteiden eliminointiin suoraan liittyvät menetykset että myös markkinoiden kriisiin liittyvät epäsuorat tappiot.

Viides seikka on unionin ulkorajojen parempi valvonta. Se ei saa rajoittua vain asiakirjojen tarkistamiseen. Siihen on liityttävä perusteellisia tarkastuksia, jotta voidaan tehokkaasti estää tuntematonta alkuperää olevien eläinten laiton maahantuonti.

Kuudes seikka koskee strategian täytäntöönpanoaikaa. Katson, ettemme voi odottaa kaikkien näiden lainsäädännöllisten järjestelyjen toteutuvan jo vuonna 2013. Tarvitaan pidempi ajanjakso.

Seitsemäs seikka koskee strategian tavoitteiden rahoitusta. Mietintöluonnoksessa kritisoidaan näiden kunnianhimoisten suunnitelmien riittämätöntä rahoitusta. Suunnitelmat on rahoitettava asianmukaisesti unionin talousarviosta.

Lopuksi, arvoisa puhemies, haluan sanoa muutaman sanan englanniksi, jotta voin luottaa nyt esittämääni lainaukseen.

(Puhuja jatkoi puheenvuoroaan englanniksi.)

  Androula Vassiliou, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, olen hyvin iloinen parlamentin kannustavasta ja myönteisestä reaktiosta eläinten terveyttä koskevaan strategiaan.

Me kaikki myönnämme, että eläintautien puhkeamisella voi olla tuhoisia seurauksia: ne voivat aiheuttaa kansaterveydelle merkittävän riskin, ne voivat vahingoittaa kansalaisten luottamusta maatalouteen yleensä ja erityisesti eläintuotteisiin, niistä voi seurata suuria taloudellisia kustannuksia – muistakaamme, että vuonna 2001 suu- ja sorkkatautikriisi maksoi yli 13 miljardia euroa yksin Yhdistyneessä kuningaskunnassa – ja eläintautien puhkeaminen voi johtaa ongelmiin eläinten hyvinvoinnissa ja ympäristössä.

Strategialla vastataan useisiin haasteisiin ottaen huomioon laaja-alaisesta sidosryhmäkuulemisesta saamamme palautteen.

Euroopan unioni näyttää 27 jäsenvaltioineen nyt hyvin erilaiselta, kuin vuosien takainen alkioasteella ollut yhteisö, jossa nykyiset eläinten terveyttä koskevat puitteet alkoivat muodostua. On ilmennyt uusia haasteita, kuten lintuinfluenssan ja sinikielitaudin kaltaiset vektorihyönteisten välittämien tautien leviäminen, ja todennäköisesti niitä ilmenee lisää tulevina vuosina. Kauppaedellytykset ovat muuttuneet suuresti, ja eläinten ja eläintuotteiden kaupan ja tuonnin määrät ovat lisääntyneet valtavasti.

Uudessa strategiassa tunnustetaan ja otetaan huomioon eläimiin liittyvien uhkien mahdolliset sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset – toisin sanoen ei ole kyse pelkästään tiettyjen tarttuvien eläintautien valvonnasta. Strategiaan liittyy voimakas keskittyminen kansanterveyden eläinten terveyteen liittyviin näkökohtiin, elintarvikkeiden turvallisuuteen, eläinten hyvinvointiin, maatalouteen, kauppaan, kestävään kehitykseen ja tutkimukseen. Strategian keskeinen periaate on mieluummin ennaltaehkäisy kuin hoito.

Hiljattain saadut kokemukset osoittavat ennakoivan ja ennalta ehkäisevän lähestymistavan arvon ja tehokkuuden. Meidän on investoitava enemmän tehokkaisiin toimenpiteisiin tautien puhkeamisen estämiseksi, puhkeamisesta seuraavan tautien leviämisen minimoimiseksi ja näin niiden vaikutusten eliminoimiseksi tai ainakin vähentämiseksi. Maatilojen bioturvallisuutta on parannettava ja sen rahoitusta tuettava, tautien hävittämistä ja valvontaa on kehitettävä ja on lisättävä tietoisuutta taudeista sekä hätävalmiutta. On korostettava voimakkaammin rokotuksia ja erottelutestejä.

Strategiassa suunnitellaan uutta lainsäädäntökehystä uuden eläinten terveyttä koskevan yleisen lainsäädännön muodossa, jota täydennetään luonteeltaan pääosin teknisin täytäntöönpanosäädöksin. Laajan kokonaisvaltaisen näkemyksen mukaan lainsäädäntöämme on päivitettävä tai kehitettävä strategisemmalla ja johdonmukaisemmalla tavalla. On selvennettävä tehtävät ja vastuualat, noudatettava mahdollisimman laajasti kansainvälisiä standardeja, noudatettava tieteellisiä neuvoja ja ennalta varautumisen periaatetta tarpeen vaatiessa.

Komissio pohtii parhaillaan parhaita menetelmiä EU:n ensisijaisten eläintautien määrittämistä niiden ihmisten terveyteen, yhteiskuntaan ja talouteen kohdistuvien vaikutusten kannalta tarkasteltuna. Tänä vuonna käynnistetään tutkimus EU:n tasolla yhdenmukaistetun vastuun ja kustannusten jakamisen järjestelmän kehittämisestä tarkasteltavaksi nyt saatavilla olevien rahoitusvälineiden tarkistuksen yhteydessä. Meidän on myös kannustettava innovointia tutkimuksen ja kehittämisen avulla asianmukaisesti rahoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien kautta.

Lopuksi mainitsen tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman, joka toimii rinnakkain uuden strategian kanssa. Sillä on merkittävä asema eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevan tutkimuksen tukemisessa.

Komissio viimeistelee tulevien viikkojen aikana toimintasuunnitelman, jossa otetaan huomioon niin Euroopan parlamentin kuin neuvoston ja talous- ja sosiaalikomiteankin suositukset ja mielipiteet. Komissio ottaa mielellään vastaan tämän osalta lisätietoja parlamentilta, erityisesti vuoden 2009 talousarvion välivaiheen tarkastelussa.

Kiitos vielä kerran aloitetta kohtaan osoittamastanne mielenkiinnosta ja innostuksesta. Odotan tapaavani monia parlamentin jäseniä eläinlääkintäviikon aikana. Se on tapahtuma, jonka komissio järjestää teidän tuellanne strategian alkuvaiheessa siirryttäessä sanoista tekoihin.

  Esther De Lange, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, voimme kenties olla hieman suurpiirteisempiä näiden kahden minuutin suhteen, sillä minua edeltäneen puheenvuoron saaja luopui puheenvuorostaan. Kiitän komissiota sen lausunnosta ja esittelijää mietinnöstä. Suuri haasteemme on nyt lausunnon kunnianhimoisten tavoitteiden muuttaminen konkreettisiksi toimenpiteiksi.

Tahdon mainita muutaman seikan, joita meidän on omalta osaltamme pohdittava. Olemme tietysti komission kanssa samaa mieltä siitä, että torjuttaessa eläintauteja ennaltaehkäisy on parempi kuin hoito. Jos eläintauti kuitenkin puhkeaa, rokotusten on oltava keskeinen keino sen torjunnassa, kuten jo totesitte. Haluamme estää sellaiset tilanteet, joissa kuten kotimaassani, hullunlehmäntautia ilmeni 26 tapausta vuonna 2001 ja 285 000 eläintä oli teurastettava. Koska rokotetuista ja rokottamattomista eläimistä saadut tuotteet eivät poikkea toisistaan, on näiden tuotteiden myynti taattava niin Euroopan unionissa kuin sen ulkopuolellakin. Kehotan Euroopan komissiota seuraamaan tätä, sillä asiat ovat toisinaan menneisyydessä menneet pieleen. Supermarkettien, jalostajien ja kuluttajien on tietenkin täytettävä vastuunsa tämän osalta.

Kehotamme komissiota myös selvittämään, mikä on Euroopan unionin, jäsenvaltioiden ja alan oma asema eläintautien torjunnan rahoituksessa, varsinkin nyt kun aihe on osa yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastuksesta käytävää keskustelua. Jäsenvaltioiden rahoitusjärjestelyt poikkeavat edelleen suuresti toisistaan, ja sillä voi olla vaikutusta myös kilpailuasemiin. Pyydämme siis näiden seikkojen selvittämistä.

Viejämaiden on tietenkin noudatettava samoja vaatimuksia kuin eurooppalaisten tuottajien, esimerkiksi eläintautien tunnistamisessa ja ehkäisemisessä. Lopuksi kysyn komissiolta, koska se aikoo esittää analyysinsä nykyisistä kuljetussäännöistä ja kuinka voimme estää mahdollisimman tehokkaasti eläintautien mahdollisen leviämisen tällä alalla.

  Rosa Miguélez Ramos, PSE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, totuus on, että me kaikki maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnassa olimme todella tyytyväisiä meille esittämäänne uuteen eläinten terveyttä koskevaan strategiaan, kuten käy ilmi monista tätä mietintöä koskevista puheenvuoroista.

Minun on todettava, että tämä on laajin ja kunnianhimoisin koskaan tätä aihetta koskenut ohjelma, ja kiitän teitä tästä. Totta puhuakseni minun on kuitenkin tuotava julki ihmetykseni siitä, ettei kunnianhimoisiin tavoitteisiin liity tarvittavaa talousarviosuunnittelua, sillä on ilmeistä, etteivät nykyiset eläinlääkintärahaston varat riitä uusiin ja hyvin tärkeisiin ehkäisytoimenpiteisiin.

Arvoisa komission jäsen, olemme juuri vastaanottaneet YMP:n terveystarkastusta koskevan komission jäsenen Fischer Boelin ehdotuksen, eikä maaseudun kehittämisen uusiin haasteisiin osoitetuista varoista ole varattu mitään eläinten terveydelle tai hyvinvoinnille toisin kuin yksiköt ilmeisesti odottivat, tai näin minulle on kerrottu.

Toisin sanoen keskustelemme politiikasta, jolle ei myönnetä lisävaroja, ainakaan maatalousvaroista – kuten ymmärtääkseni sanoitte – ennen uusia rahoitusnäkymiä.

Arvoisa komission jäsen, talousarviolla ei ole mitään käyttöä ilman politiikkaa, mutta politiikka ilman talousarviota voi osoittautua täysin hedelmättömäksi. Jos haluamme saavuttaa nykyiset tavoitteemme, talousarviokeskusteluun on sisällyttävä tämän strategian tuleva soveltaminen. Lisäksi on todennäköisesti hyvin vaikeaa noudattaa tiedonannossa esitettyä aikataulua vuosille 2007–2013. Kysynkin teiltä, voitteko kertoa koska toimintasuunnitelma valmistuu ja milloin luulette ensimmäisten asetusten annettavan.

Tarkistusten osalta voidaan todeta, että ryhmäni tarkisti hieman 29 kohtaa. Jos oikeita toimenpiteitä ei sovelleta, ongelmia syntyy riippumatta jokaisen jäsenvaltion karjankasvatusjärjestelmästä. Tärkeintä on, että asiat tehdään oikein.

Hyväksymme lemmikkien valvontaa koskevien lainsäädäntötoimenpiteiden kehittelyn, mutta katsomme, että rahoitus on suunnattava tuotantoeläimille.

Emme aio tukea PPE-DE-ryhmän tarkistusta 29, jonka tavoitteena on vatvoa keskustelua, joka ei kuulu tänne. Itse asiassa neuvosto lykkäsi neljä vuotta sitten eläinkuljetuksia koskevaa päätöstä vuoteen 2011, joitakin hyvin merkittäviä asioita koskevan sopimuksen vuoksi. Tämäkin on ristiriitainen asia, joka edellyttää vaikutusten tutkimista ja vankkaa tieteellistä perustaa, joten toistan vielä, että tarkistus on täysin tämän asian vastainen ja ryhmäni äänestää sitä vastaan.

  Jan Mulder, ALDE-ryhmän puolesta. – (NL) Minäkin kiitän esittelijää siitä innosta, jolla hän on tehnyt työtään. Katson, että globalisaation lisääntyessä meidän on otettava yhä enemmän huomioon tarttuvien eläintautien puhkeaminen. Ihmiset matkustavat enemmän ja kuljettavat tuotteita, joita ei saisi kuljettaa, ja tämä voi aiheuttaa tautien puhkeamista. Kaikki ovat jo sanoneet, että tarvitaan entistä parempaa rajavalvontaa, sillä ennaltaehkäisy on parempi kuin hoito. Minua hämmästyttää aina Yhdysvaltoihin tai Australiaan saapuessani, kuinka tarkastukset ovat siellä paljon tiukempia kuin Euroopassa. Miksi Euroopan unionilla ei ole samanlaista järjestelmää kuin Yhdysvalloissa, joissa kaikilta kysytään kuljettavatko he eläinperäisiä tuotteita. Vasta sitten voimme tarkastaa asianmukaisesti.

Mitä pitää tehdä tarttuvan eläintaudin puhjetessa? Uskon kaikkien tällä hetkellä olevan sitä mieltä, että joukkoteurastukset, joita aiemmin on toteutettu, eivät ole enää hyväksyttäviä. Meidän on rokotettava, ja sen jälkeen rokotetuista eläimistä saatavia tuotteita on oltava mahdollista myydä eurooppalaisilla markkinoilla ja myös niiden ulkopuolella. Tässä ongelma piilee. En ole vakuuttunut komission pyrkimyksistä vakuuttaa supermarketteja, kuluttajajärjestöjä ja muita vastaavia siitä, että rokotetuista eläimistä saadut tuotteet ovat aivan yhtä hyviä kuin rokottamattomista saadut. Suu- ja sorkkatautia vastaan rokotetuista eläimistä saatavat tuotteet on edelleen merkittävä, jotta kuluttajat saavat tietoa. Tämä vaikuttaa täysin tarpeettomalta. Tarvitaan siis komission aktiivinen kanta.

Tähän mennessä joka vuosi, ja jälleen tänä vuonna, maatalousbudjetissa on suuri ylijäämä. Tähän mennessä olemme kyenneet selviytymään kaikista tarttuvien eläintautien puhkeamisista maatalousbudjetin avulla. Tulevaisuudessa tilanne voi olla hyvin erilainen. Uudet valtiot tulevat mukaan vaiheittain, ja maatalousbudjetin marginaali pienenee tasaisesti. Siinäkin tapauksessa meidän on kyettävä maksamaan tartuntataudin puhkeamisesta aiheutuvat kulut. Yhteisön lainsäädännön mukaan niin on tehtävä. Tämän vuoksi katson, että tarvitaan mahdollisimman pian yhteisön eläinvakuutusjärjestelmä, eläinten terveysrahastoja jokaisen valtion tai yhteisön tasolla, ja niin edelleen. Sain tällaiset pilottihankkeen sisällytettyä vuoden 2004 talousarvioon. Kaikki suunnitelmat ovat valmiina, ja komission on ryhdyttävä töihin ja tehtävä asialle jotain mahdollisimman pian.

Lopuksi puhun eläinkuljetuksista. En kuulu niihin ihmisiin, joiden mukaan tietyn ajan kestävä eläinkuljetus on hyvä asia. Kahden tunnin kuljetus voi olla pahempi kuin yhdeksän tunnin. Tärkein asia on eläinten kuljetusolot, ja komission on otettava huomioon kuljetusolot, eikä pelkästään kuljetuksen kestoa.

  Alyn Smith, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, minäkin onnittelen esittelijäämme. Olin iloinen voidessani tukea mietintöä valiokunnassa ja olen iloinen voidessani tukea sitä nyt ryhmäni kanssa. Olen tyytyväinen myös komission jäsenen lausuntoon ja olen iloinen siitä, että hän on täällä tänä iltana, sillä komissio ja parlamentti ovat yhtä mieltä monista eläinten terveyteen liittyvistä asioista. Odotan yhteistyötä komission jäsenen ja hänen yksikkönsä kanssa tulevina kuukausina asian käsittelyn edetessä.

Olen tyytyväinen siihen, että komission jäsen korosti sitä, miksi me tarvitsemme EU:n yhteisen eläinten terveyttä koskevan strategian. On aivan selvää, että globalisoituneessa maailmassa sinikielitauti ei kunnioita rajoja tai politiikkaamme tai Euroopan unionin jäsenvaltioiden välisiä eroja tai edes EU:n ulkorajoja. Lintuinfluenssa ja monet muut taudit voivat kiertää planeettaa todella nopeasti globalisoituneessa maailmassa. Meidän on tehtävä yhteistyötä selviytyäksemme niistä ja työstettävä strategiaamme niiden parantamiseksi.

Me viemme eläimiämme – ja kenties myös niiden terveysongelmia – ja on selvää, että olemme yhteisesti vastuussa. Odotan terveyttä koskevan toimintaohjelman esittelemistä, jonka komission jäsen kertoi tapahtuvan lähiviikkoina. Viittaan parlamentin mietinnön 46 kohtaan, jossa tunnustetaan EU jo nyt malliesimerkiksi maailmassa eläinten hyvinvoinnin osalta ja viitataan erityisesti WTO-neuvotteluihin. Kehotan komission jäsentä keskustelemaan komission jäsenen Mandelsonin kanssa sen varmistamiseksi, ettei WTO-neuvotteluissa vesitetä tai vaaranneta EU:n standardeja, varsinkaan Euroopan unioniin saapuvan rehellisesti sanottuna heikkotasoisen tuonnin yhteydessä. Meillä on ollut valiokunnassa paljon epäonnea brasilialaisen lihan tuonnin kanssa, enkä usko järjestelmän toimineen niin hyvin kuin se olisi voinut toimia. Toivon, ettei tilanne toistu amerikkalaisen siipikarjan kanssa.

Toinen eläinten hyvinvointiin liittyvä seikka, jonka haluan tuoda esiin, on lampaiden merkintä. Tuemme toimenpiteen laajaa toteutusta, mutta katsomme suoraan sanoen komission etenevän väärään suuntaan ja toimivan suhteettomalla tavalla siihen nähden, mikä on itse asiassa tarpeen vaatimusten täyttämiseksi. Tämä koskee erityisesti Yhdistyneen kuningaskunnan saaria, sillä Skotlannissa, Englannissa, Pohjois-Irlannissa ja Walesissa on jo varsin hyvin toimiva järjestelmä, joka suojelee tehokkaasti eurooppalaisia eläimiä ja niiden hyvinvointia. Haluaisin kuulla komission jäsenen mielipiteen tästä, mutta muutoin tuen vankasti mietintöä ja komission jäsenen pyrkimyksiä.

  Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, käyttäessäni puheenvuoron Unioni kansakuntien Euroopan puolesta -ryhmän puolesta Euroopan unionin eläinten terveyttä koskevasta strategiasta käytävässä keskustelussa, haluan korostaa kahta merkittävänä pitämääni seikkaa.

Ensinnäkin tuemme kaikkia Janusz Wojciechowskin mietinnössä esitettyjä eläinten terveyden suojelua koskevia ehdotuksia. On kuitenkin muistettava, että niistä seuraa tuotantokustannusten nousua, mikä heikentää eurooppalaisten tuottajien kilpailukykyä. Tämän vuoksi Euroopan unionin on siis vaadittava unionin ulkopuolisia tuottajia, jotka haluavat saattaa tuotteitaan unionin markkinoille, noudattamaan samoja vaatimuksia. Euroopan unionin on korostettava tätä WTO:n puitteissa käytävissä keskusteluissa ja kahdenkeskisissä neuvotteluissa kolmansien maiden kanssa.

Toiseksi, eläinten terveyden osalta, yhteinen maatalouspolitiikka on yksi Euroopan unionin politiikan yhdennetyimpiä aloja. Tämän vuoksi katson, että sen on oltava painopisteala yhteisön talousarvion määrärahoja jaettaessa. Vaikka Euroopan komissio hyväksyykin suurimman osan mietinnön sisältämistä säännöksistä, se ei kuitenkaan tahdo rahoittaa niitä unionin talousarviosta. Katsomme, että on hyvin tärkeää taata taloudelliset lisäresurssit sen varmistamiseksi, että mietinnössä esitetyt ehdotukset voidaan rahoittaa Euroopan unionin talousarviosta.

  Kartika Tamara Liotard, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (NL) Sanoisin melkein, että onpa epätavallista, eläinten terveyttä koskevassa komission strategiassa korostetaan ennaltaehkäisyä. Se on lähes uskomatonta, mutta on pettymys, että eläinten hyvinvointi on komission strategiassa vain sivutuote. Tunnettu alankomaalainen laulu alkaa sanoilla ”eläin on enemmän kuin lihaa, ja ihminen enemmän kuin kuluttaja”. Valitettavasti komissio ei yhdy tähän lauluun. Se näkee eläimet pääasiassa lihan, nahan, turkisten, munien, maidon ja rehun tuottajina. Taloudellinen näkemys on edelleen aivan liian vahva, joten katson strategian liian yksipuoliseksi.

Onneksi esittelijän mietintö on jo jossain määrin parempi, ja siitä olen kiitollinen esittelijälle, koska siihen yksinkertaisesti sisältyy todellisia hyvinvointia koskevia seikkoja. Mainitsen niistä kaksi tärkeinä pitämääni. Mietinnössä tunnustetaan, että karjan tehotuotanto lisää tautien leviämisriskiä. Ottaen huomioon Euroopan bioteollisuuden valtava koko, ei ole kyse siitä, puhkeaako uusi eläintauti, vaan koska se tapahtuu. Lyhyesti mainitaan myös aivan oikein, että eläinkuljetukset ovat merkittävä riski eläintautien leviämiselle. Tämän vuoksi on vältettävä mahdollisimman paljon eläinten kuljettamista, lyhennettävä ja kehitettävä kuljetuksia, myös niiden eläimille aiheuttaman valtavan ahdistuksen vuoksi. Mietintö ei ole niin vahvasti eläinten hyvinvointiin painottunut kuin olisin toivonut, mutta parannus on aina parannus, ja siksi tuen sitä koko sydämestäni.

  Kathy Sinnott, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, olen hyvin iloinen siitä, että tarve käsitellä ja hoitaa eläimiä asianmukaisesti tunnustetaan yhä laajemmin. Hyvä karjanhoito on asia, jota irlantilaiset maanviljelijäperheet ovat harjoittaneet säännönmukaisesti, ja kiitän heitä siitä. Haluan kuitenkin korostaa, että EU:hun tulevien eläinten ja eläintuotteiden osalta on noudatettava samoja hyvinvointistandardeja kuin mitä EU:ssa edellytetään. Ei ole reilua, että eläintuotteet, jotka on voitu tuottaa kaikkein halvimmalla ja julmimmalla tavalla, tulevat EU:hun ja kilpailevat omien eläintuotteidemme kanssa, jotka on tuotettu tiukaan säänneltyjen standardien mukaisesti. Tällainen kilpailu on ensinnäkin taloudellisesti epäreilua ja saattaa lisäksi eläimemme ja jopa ihmiset alttiiksi tautien leviämiselle.

Parlamentissa on keskusteltu toimenpiteestä, joka on irlantilaisten maanviljelijöiden kannalta epärealistinen, nimittäin eläinkuljetusten aikarajoitukset. Vaikka yhdeksän tunnin raja onkin kohtuullinen maakuljetuksissa, sitä on käytännössä mahdotonta noudattaa Irlannin merikuljetuksiin – muistattehan, että Irlanti on saari. Olemme riippuvaisia eläinten merikuljetuksista, ja tällainen rajoitus estäisi viime kädessä irlantilaisia hevoskasvattajia ja maanviljelijöitä kuljettamasta eläimiä. Ehdotan siis, että keskitymme enemmän eläinten kuljetusten laatuun niiden keston sijaan, jotta emme estä eläinten kuljetuksia Irlantiin ja Irlannista.

Lopuksi, olin toki iloinen siitä, että uusi eläinten terveyttä koskeva strategia koskee kaikkia eläimiä EU:ssa, mutta toivoisin erityistä mainintaa lemmikkieläinten hankkimisesta ja käsittelystä. Uskon monien niistä kärsivän jäsenvaltioissamme. Lemmikkien omistajat ovat usein amatöörejä, eivätkä todennäköisesti osaa käsitellä ja hoitaa lemmikkejään, mikä johtaa usein tahattomaan eläimiin kohdistuvaan julmuuteen. Kiinnittäessämme paljon huomiota EU:hun tuotavia eläimiä ja eläinkuljetuksia koskevaan sääntelyyn olemme sivuuttaneet lemmikkien ja hylättyjen eläinten ahdingon. Vaalipiirissäni tämä mainitaan usein tuotaessa esiin väärinkäytöksiä.

  Dimitar Stoyanov (NI). - (BG) Arvoisa puhemies, minusta esittelijä on laatinut hyvin objektiivisen ja mielenkiintoisen mietinnön.

Haluan kiinnittää huomiomme useisiin merkittäviin seikkoihin. Tässä ensimmäinen. Arvoisa komission jäsen, totesitte itse, että politiikka on kehittynyt EU:ssa jo jonkin aikaa. Tästä seuraa erityisiä ongelmia uusissa jäsenvaltioissa. Esimerkiksi Bulgariassa tuotanto on pirstaleista, on paljon pieniä maataloustuottajia, pieniä maatiloja, jotka toimivat vaikeissa olosuhteissa. Ihmisille ei tiedoteta tarpeeksi, he eivät ymmärrä selvästi oikeuksiaan ja velvoitteitaan tai olemassa olevia mahdollisuuksia. Tämä on jälleen kerran eräänlaista uusien jäsenvaltioiden syrjintää, sillä niiden velvollisuus ja mahdollisuus on ottaa kiinni alueet, jossa kehitys on jatkunut jo vuosia Euroopan unionin rakentavin pyrkimyksin.

Näitä yksittäisiä tapauksia olisi kohdeltava suvaitsevaisesti, jotta asiat, joista keskustelemme, laadittava lainsäädäntö, voi toteutua konkreettisesti ja jotta lakisääteiset määräykset voidaan todella panna täytäntöön. Ihmisiä ei pidä jättää pimentoon näiden asioiden osalta.

Esittelijän tämän osalta esiin nostama seikka oikeudellisen perustan kodifioimisesta on hyvin tärkeä, sillä tavallisten ihmisten on vaikea perehtyä monimutkaisiin säännöksiin. Direktiivien kodifioidut ja konsolidoidut versiot antavat heille mahdollisuuden ymmärtää, mitä heidän odotetaan tekevän eläimille.

Toinen asia, jota on tarkasteltu, on rahoitus. Bulgarian nykyisessä vaikeassa tilanteessa epäilen, kykenevätkö monet maanviljelijät panemaan täytäntöön direktiivejä ilman komission suurta tukea.

En tahdo toistaa asioita, jotka on todettu parlamentissa jo monta kertaa, joten komission jäsenen olisi tarkasteltava näitä asioita, sillä nyt saa vaikutelman, että korkeiden standardien asettamisella syrjimme omia maanviljelijöitämme. Komission on harkittava vakavasti standardien soveltamista myös tuontiin.

  Neil Parish (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, kiitän Janusz Wojciechowskia hänen mietinnöstään, ja toivotan komission jäsenen tervetulleeksi. Haluan kiittää myös Esther De Langea hänen kovasta työstään varjoesittelijänä. Olemme kaikki täysin tietoisia siitä, että tarvitaan hyvin voimakas eläinten terveyttä koskeva strategia ja eläinten hyvinvointia koskeva strategia, ja sitä eurooppalaiset kuluttajatkin itse asiassa vaativat. Meidän on kuitenkin myös oltava varovaisia sen suhteen, että myös Euroopan unionin ulkopuolelta tuleva tuontiliha ja lihatuotteet täyttävät korkeat standardimme.

Toivomme esimerkiksi paljon nykyistä korkeampia standardeja siipikarjateollisuuteen. Haluamme siipikarjalle ja erityisesti broilereille enemmän tilaa, ja voimme auttaa tuottamaan broilereita hyvinvoinnin kannalta paljon paremmalla tavalla, mutta samalla on huolehdittava siitä, ettei EU:hun tuoda huonompilaatuisia tuotteita. Siipikarjateollisuudessa on myös kielletty laatikoissa kuljettaminen ja häkkikokeet, ja mehän tuomme paljon munatuotteita jauheina ja nesteinä – lähes 70 prosenttia munatuotteista tuodaan tässä muodossa. Nämäkin tuotteet voivat olla peräisin eläimistä, joita ei ole pidetty eläinten hyvinvointia koskevien hyvin standardien mukaisesti, joten meidän on oltava tässä tarkkoja. Olen myös samaa mieltä skotlantilaisen kollegani kanssa siitä, että jos otetaan käyttöön jäljitettävyys ja suunnitellaan sähköistä järjestelmää, meidän on varmistettava, että järjestelmä toimii, on kustannustehokas ja maanviljelijät voivat käyttää sitä tehokkaasti ilman valtavia kustannuksia.

Vaikka olenkin laajalti samaa mieltä mielestäni hyvän mietinnön kanssa, minusta meidän on oltava varovaisia edistäessämme Euroopassa standardeja, jotta samoja standardeja sovelletaan myös tuontiin.

  Csaba Sándor Tabajdi (PSE). - (HU) Arvoisa puhemies, kiitän esittelijää Janusz Wojciechowskia hänen erinomaisesta mietinnöstään. On todella suuri ongelma, ettei eläinten terveyttä koskeva järjestelmä toimi asianmukaisesti kolmansien maiden suhteen. Meidän on pyrittävä WTO:ssa varmistamaan, että kolmannet maatkin noudattavat eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevia korkeita standardejamme. Tämä on eurooppalaisten kuluttajien ja tuottajien etu.

Meidän on suojeltava Euroopan unionin kuluttajien terveyttä alhaisemmin standardein tuotetuilta tuontituotteilta. EU:n tuottajille aiheutuu samalla suurempia kustannuksia, jotka saattavat heidät heikompaan kilpailuasemaan. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää, että Euroopan komission elintarvike- ja eläinlääkintätoimisto toteuttaa yhä suuremman osan paikan päällä tehtävistä tarkastuksista kolmansissa maissa. Vuonna 2008 näitä oli vain 30 prosenttia tarkastuksista.

Elintarviketurvallisuus on ensisijainen asia. Euroopan unionin elintarviketurvallisuusjärjestelmäkin kohtaa tällä hetkellä vakavia ongelmia, kun haasteet ja epidemiariskit ovat entistä suurempia. Monin paikoin ei ole riittävästi asianmukaisia ja päteviä eläinlääkäreitä valvomassa asetusten noudattamista riittävän tehokkaasti ja säännöllisesti. Heidän käytettävissään olevat välineet ovat vanhentuneita, usein peräisin 1800-luvulta. Monissa jäsenvaltioissa ammatillinen koulutus on riittämätöntä, ja hiljattain ilmenneet skandaalit, kuten MEGA Trade -skandaali kotimaassani Unkarissa, osoittavat myös, että monikansallisia yrityksiä ei valvota asianmukaisesti elintarviketurvallisuuden kannalta.

Mainitsemani puutteet on korjattava. Kannatan komission strategisia ajatuksia ja tuen täysin mietintöä. Kiitos mielenkiinnostanne.

  Marios Matsakis (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, onnittelen esittelijää erinomaisesta mietinnöstä. Eläinten terveys on tärkeä asia, ei pelkästään siksi, että se on läheisessä yhteydessä ihmisten terveyteen ja ympäristön monimuotoisuuden tasapainoon, vaan myös koska sillä on valtava merkitys maatalouskaupan ja talouden kannalta, puhumattakaan eläinten merkityksestä sosiaaliselta kannalta ja urheilussa, joten ei ole liioiteltua todeta, että eläinten terveys on lähes synonyymi ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille. Kun ajatellaan tältä kannalta, ei ole yllättävää, että Euroopan unionin uusi eläinten terveyttä koskeva strategia ajanjaksolle 2007–2013 tulee suureen tarpeeseen.

Nyt tarkasteltavanamme oleva mietintö on mielestäni perusteellisesti mietitty ja tasapainoinen, ja siitä tulee hyvä, joskin varsin yleiskatsauksellinen perusta, jolle luomme tulevia lainsäädännöllisiä ja muitakin tätä merkittävää asiaa koskevia ohjeita. Haluan hyödyntää tilaisuutta tuoda ilmi muutaman merkittävän alan, jolla komission on jollakin tavalla selvennettävä asioita.

Mietinnössä tuetaan voimakkaasti rokotuksia tautien ehkäisykeinona. Tämä on ymmärtääkseni vastoin nykyistä käytäntöä ainakin yhden merkittävimmän eläintaudin, suu- ja sorkkataudin osalta. EU:n jäsenvaltioissa suu- ja sorkkatautirokote on kielletty ehkäisytoimenpiteenä, koska rokotteen jälkeen on vaikea erottaa tartunnan saaneita eläimiä rokotetuista elämistä testattaessa taudin vasta-aineita. Aikooko komissio lähitulevaisuudessa muuttaa rokotepolitiikkaansa suu- ja sorkkataudin osalta?

Lisäksi, mikä on komission kanta siihen, että useimmissa kolmansissa maissa eläinten rokottaminen suu- ja sorkkatautia vastaan ei ole pelkästään sallittua, vaan siihen jopa rohkaistaan? Olisiko eläinten tuonti näistä maista kiellettävä, jos EU:n rokotepolitiikka suu- ja sorkkataudin osalta ei muutu?

Toinen ala on asianmukaisten terveystarkastusten toteutuksen puute elävien lintujen, varsinkin kolmansista maista peräisin olevien papukaijojen kansainvälisessä kaupassa. Tämäkin on ala, jolla riittää siivoamista.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL). – (PT) Missä tahansa uudessa eläinten terveyttä koskevassa strategiassa on kiinnitettävä erityistä huomiota tautien ehkäisyyn, eläinten rehuun, rajavalvontaan ja eläinkuljetuksiin. Kaikki ehkäisyyn, testaukseen, rokotteisiin ja muuhun liittyvät toimenpiteet, joilla voidaan estää uusien eläintautien puhkeaminen, ovat tärkeitä sellaisten vakavien haittojen torjumiseksi, joita on jo koettu BSE:n, suu- ja sorkkataudin, sinikieliviruksen ja muiden tautien yhteydessä, sillä kyseessä on elintarviketurvallisuus ja myös kansanterveys.

Tämän vuoksi on tärkeää, että nämä periaatteet otetaan huomioon myös tuontieläinten osalta, kuten täällä on tänään jo mainittu. Toivomme, että komission juuri ilmoittama toimintasuunnitelma pannaan täytäntöön mahdollisimman pian nykyisten mekanismien parantamiseksi laajentamalla teknistä ja henkilöstöön liittyvää tukea, takaamalla rahoitustuki ja lisäämällä suunniteltuja talousarviovaroja. Tämä asia on itse asiassa selvitettävä tänään.

  Bastiaan Belder (IND/DEM). – (NL) ”Mieluummin ennaltaehkäisy kuin hoito” on Euroopan komission johtolause. Olen tästä täysin samaa mieltä. Tämän vuoksi komission strategia ansaitsee tukeni. Minuun vetoavat ”yhteistyön” ja ”viestinnän” periaatteet. Minusta myös lainsäädännön yksinkertaistaminen ja selventäminen on hyvä ajatus.

Erityisesti haluan mainita rokotteet. Kannatan niitä täysin. On vältettävä mahdollisimman pitkälle terveiden eläinlaumojen tappamista ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä. Hollantilaisilla maanviljelijöillä on kokemusta tällaisista toimenpiteistä. Korostan Janusz Wojciechowskin mietinnössä esitettyä kehotusta toteuttaa toimenpiteitä tätä koskevien kaupan esteiden torjumiseksi. On todella vältettävä rokotetuista eläimistä saatujen tuotteiden myyntiä koskevaa epävarmuutta. Tämän vuoksi on hyvin tärkeää, että hallitukset viestittävät selvästi tuotteiden olevan harmittomia. Loppujen lopuksi hyvän rokotuspolitiikan onnistuminen perustuu karjankasvattajien halukkuuteen osallistua rokotusohjelmiin.

Eläinten terveys ja eläinten hyvinvointi ovat Euroopan kansalaisille perustellusti tärkeitä asioita. Tämän vuoksi kehotan lisäämään sen myös WTO:n esityslistalle. Ei voida sallia hyvän strategian vaarantuvan sellaisen tuonnin vuoksi, joka on peräisin valtioista, joissa ei sovelleta samoja eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevia vaatimuksia kuin Euroopan unionissa. Tämä vahingoittaa kuluttajien luottamusta ja se on pahasta karjankasvattajien ja muiden sidosryhmien tuelle. Näiden huomautusten jälkeen hyväksyn ehdotetun strategian ja kiitän vilpittömästi esittelijää mietinnöstään.

  Mairead McGuinness (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, kiitän komission jäsentä ja esittelijää hyvin tehdystä työstä. Haluan vain todeta lähes jokaisessa puheenvuorossa mainitusta kolmansista maista tulevasta elintarviketuonnista, että EU:n tuottajat uskovat todella, että rajojemme ulkopuolella standardeista ei piitata. Olen varma, että jos emme saa maanviljelijöitämme ja tuottajiamme uskomaan, että ajamme heidän etuaan, emme saa heitä sitoutumaan täysin toimenpiteisiin Euroopan unionissa. Tämä on hyvin perustavaa laatua oleva seikka. Sitä on jo käsitelty. Otetaan esimerkiksi häkkikanojen munantuotanto: me siirrämme sen Euroopan ulkopuolelle, jollemme saa sisällytettyä standardeja WTO-neuvotteluihin, ja tässä asiassa emme ole saavuttaneet tavoitteitamme.

Siirryn muihin mietinnön kattamiin asioihin. Me tiedämme, että eläinten terveys vaikuttaa ihmisten terveyteen: 60 prosenttia ihmisten infektiotaudeista on peräisin eläimistä, ja suuri osa uusista taudeista syntyy eläimissä. On vaikea ennustaa, mutta meidän on tarkasteltava asiaa ja saatava johdonmukainen eläinten terveyttä koskeva strategia Euroopan unioniin.

Bioturvallisuus on hyvin tärkeä asia, ja maanviljelijöiden on osallistuttava tautien ehkäisemiseen. Voinko antaa esimerkin: mäyrä on Bernin yleissopimuksella suojeltu laji, joten kuinka maanviljelijä voi suojella itseään ja karjaansa tuberkuloosia kantavalta mäyrältä, ja kuka vastaa kustannuksista, kun ongelmia ilmenee? Olen huolissani siitä, että siirrymme kustannusten jakamisesta kustannusten siirtoon, jos olemme huolissamme vain käytettävissä olevista määrärahoista. Meidän on siis tarkasteltava seuraavia erityisiä aiheita: tarvitaan tiukempaa rajavalvontaa ja asianmukaisia rokotusohjelmia sinikielitaudin, lintuinfluenssan sekä suu- ja sorkkataudin osalta. Ja meidän on todella vakavasti pohdittava näitä toimenpiteitä, sillä ongelmat lisääntyvät.

Eläinkuljetuksissa meidän on perustettava toimenpiteemme tieteelliseen tutkimukseen – asianmukaiseen tutkimukseen – jotta emme aiheuta ongelmia. Älkäämme reagoiko keskustelun tunneperäiseen puoleen, vaan käyttäkäämme puntarina tieteellistä tutkimusta. En usko suuren olevan pientä pahempi tai pienen suurta parempi. Minusta kaikista eläimistä, olivatpa ne kymmenen tai sadan yksilön laumoina, on huolehdittava.

  Pilar Ayuso (PPE-DE). – (ES) Arvoisa puhemies, komission uudella eläinten terveyttä koskevalla strategialla pyritään yksinkertaistamaan lainsäädäntöä panemalla täytäntöön yleisluonteinen laki, joka kattaa kaikki taudit.

Yksinkertaistaminen on aina hyvä asia, kunhan se ei haittaa tehokkuutta. Koska komissio kuitenkin ehdottaa, että kaikki asianosaiset alat jakavat eläinlääkintäkustannukset ja että yhteisön eläinlääkintätoimenpiteiden yhteisrahoitusjärjestelmää tarkistetaan vakavuuden mukaisella tautihierarkialla, vaikuttaa siltä, että ollaan enemmän huolissaan yhteisön talousarvion varojen säästämisestä kuin aitojen parannusten toteuttamisesta eläintautien hävittämiseksi.

Komission on pohdittava asianmukaisen rajavalvonnan toteuttamista ja riittävien eläinlääkintävarojen varaamisesta, sillä hiljattaiset tapahtumat ovat osoittaneet, että eläinten terveys on aito ongelma, joka aiheuttaa taloudellista sekasortoa valtioissa ja karjankasvattajien joukossa.

Mitä tulee eläinten hyvinvointiin kuljetusten aikana, minusta todella tärkeä asia on ajoneuvojen varustelu eikä niinkään matkan kesto. Jo nyt yhteisön säännöksissä säädetään lukuisista vaatimuksista, jotka koskevat muun muassa ilmanvaihtoa, lämpötilaa, enimmäistiheyttä ja lepoaikoja asianmukaisten kuljetusolojen takaamiseksi, jotta eläinten stressi olisi minimissä.

Joka tapauksessa meidän on kuljetusajoissa ja -olosuhteissa kuitenkin otettava huomioon kaikki eläimet, ei ainoastaan teuraaksi kuljetettavat, ja sovellettava niihin kaikkiin samoja säännöksiä.

Lopuksi haluan todeta, että vastustan eläinten kloonaamista lihantuotantoa varten. Kloonaus on vielä tässä vaiheessa rajattava tutkimuksiin ja kokeisiin.

  Avril Doyle (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, komission tiedonannossa todetaan, minä lainaan: ”Eläinten terveydellä tarkoitetaan eläintautien puuttumisen lisäksi myös tärkeää suhdetta eläinten terveyden ja niiden hyvinvoinnin välillä”. Elintarvikkeiden eläinlääkkeiden enimmäisjäämiä koskevan lainsäädännön esittelijänä haluan korostaa, että avain tähän kriittiseen suhteeseen on hyväksyttyjen eläinlääkkeiden asianmukainen saatavuus, erityisesti niissä, mitä kutsumme vähäisen käytön ja pienten tilojen alaksi (MUMS). Ja komission on tarkasteltava tätä asiaa kiireellisesti.

Asianmukaisen eläinlääkevalikoiman saatavuus Euroopan yhteisön suuren eläinlajivalikoiman hoitamiseksi on ollut yhä suurempi haaste viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Ajanjakson aikana eri sidosryhmät ovat ponnistelleet huomattavasti vaikuttaakseen lääkkeiden saatavuuteen. Ponnisteluista huolimatta tilanne huononee edelleen. Hyväksyttyjen lääkkeiden puute on todellinen uhka eläinten terveydelle ja hyvinvoinnille sekä kuluttajien turvallisuudelle. Se aiheuttaa myös merkittäviä ongelmia eläinten omistajille, maanviljelijöille, eläinlääkäreille ja hallituksille.

Ongelmat liittyvät eläinten terveyteen ja hyvinvointiin, jos eläimiä ei hoideta tai hoidetaan hyväksymättömillä tai sopimattomilla tuotteilla, ja zoonoositartuntoihin hoitamattomista tai väärin hoidetuista eläimistä eläinten omistajiin ja kuluttajiin. Vaikutukset ulottuvat myös talouteen, lainsäädäntöön ja kauppaan ja niihin osallistuviin eri sidosryhmiin, ja lääkkeiden puutteella voi olla kielteisiä vaikutuksia maaseudun yhteisöihin ja maanviljelyyn yleisesti.

Lisäksi saatavuuteen liittyvä ongelma EU:ssa vaikuttaa eläinten terveyden ja hyvinvoinnin, yhteisön elintarvikevarmuuden ja kansanterveyden lisäksi myös vaarantaen EU:n kyvyn noudattaa Lissabonin ohjelmaa ja saavuttaa valtavia hyötyjä eurooppalaisesta maanviljelystä ja vesiviljelystä.

Kehotan tämän vuoksi komission jäsentä sitoutumaan eläinlääkkeitä koskevan direktiivin pikaisen tarkistuksen käynnistämiseen ja tarkastelemaan lääkkeiden saatavuutta eläinten terveyttä koskevassa strategiassa. Meidän ei pidä odottaa uusien tautien saavuttavan kriisitilan. Meidän on tarkistettava eläinlääkkeitä koskevaa lainsäädäntöämme pikaisesti, sillä vaikutuksiltaan laajan taudin puhkeamisen seuraukset ja kustannukset EU:ssa ylittävät ne kustannukset, joita seuraa siitä, että nyt kehitetään asianmukaisia ja riittävästi saatavilla olevia...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Paul Rübig (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Vassiliou, hyvät kollegat, Lissabonin ohjelman täytäntöönpanon lisäksi yksi tavoitteistamme on tietenkin elää pitkään ja terveenä, mikä edellyttää terveellistä ruokavaliota. Tarvitaan terveitä eläimiä, jotta meillä kaikilla on tarvittava perusta pitkään ja terveenä elämiselle.

Tästä syystä pidän hyvin tärkeänä, että pohdimme sitä, kuinka voimme laatia elintarviketeollisuudelle uusia periaatteita, joilla yksinkertaisesti taataan elintarviketurvallisuus, asetetaan kestävä tuotanto ensisijaiseksi ja varmistetaan kuluttajaystävälliset hinnat. Kuten tiedämme, Eurooppa on hyötynyt suuresti kansainvälisestä kaupasta. Eurooppalainen keskivertoperhe säästää vuodessa 5000 euroa kansainvälisen kaupan ansiosta. Meidän on todellakin otettava tämä hyöty huomioon.

  Andrzej Jan Szejna (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, ehdotettuun Euroopan unionin eläinten terveyttä koskevaan strategiaan sisältyy hyvin laadittuja suunnitelmia. Tämä on järkevä asiakirja, ja viittaus periaatteeseen, jonka mukaan ennaltaehkäisy on parempi kuin hoito, on todellakin osuva. Strategiassa määritetään useita merkittäviä seikkoja. Näitä ovat kansanterveyden ja elintarviketurvallisuuden korkea taso, eläinten terveyden edistäminen ehkäisemällä eläintautiepidemioita ja vähentämällä niiden esiintyvyyttä. Muita käsiteltyjä seikkoja ovat sellaisten karjatalouden ja eläinten hoidon käytäntöjen edistäminen, joilla vähennetään eläinten terveyteen liittyviä riskejä ja minimoidaan ympäristöön kohdistuvat haitalliset vaikutukset. Lisäksi viitataan talouskasvun koheesion ja kilpailukyvyn lisäämiseen takaamalla tavaroiden vapaa liikkuvuus ja eläinten asianmukainen liikkuminen. Siinä tarkastellaan myös eläinkuljetuksia, lisääntynyttä tautiriskiä sekä rokotteiden merkitystä keskeisenä taudinehkäisymenetelmänä, mitä onkin syytä korostaa.

  Jim Allister (NI). - (EN) Arvoisa puhemies, esitän lyhyesti kolme seikkaa. Ensinnäkin olen huolissani pahimpia tauteja koskevan kustannusten jakojärjestelmän oikeudellisen kehyksen luomisesta. Olisi ollut paljon parempi ja oikeudenmukaisempaa käyttää perinteisiä talousarvion ylijäämiä tällaiseen hyvään tarkoitukseen. Tunnustan myös, että osa huoltani koskee sitä, että oikeudellinen kehys todennäköisesti antaisi jäsenvaltioille merkittävää harkintavaltaa siinä, kuinka paljon ne edellyttävät paikallisilta maanviljelijöiltä kustannusten jakamista. Pelkään, että vanhojen tapojen mukaan tämä olisi rankaisevaa Yhdistyneen kuningaskunnan maanviljelijöitä kohtaan.

Toinen seikka on, että hyväksyn kehotuksen maanviljelijöiden tukemisesta uusien sähköisten tunnistuslaitteiden hankkimisessa, ja odotan sen onnistuvan maaseudun kehittämisohjelmista. Kolmanneksi olen tyytyväinen siihen, että mietinnössä kiinnitetään huomiota kolmansista maista tuotavien tuotteiden EU:n standardien vaarantamiseen. Arvoisa komission jäsen, tämä huoli on suurempi kuin koskaan, kun nyt seurataan komission jäsenen Mandelsonin holtitonta rynnimistä WTO-sopimukseen hinnalla millä hyvänsä, piittaamatta oman maatalouden raaka-aineita jalostavan teollisuuden tulevaisuudesta.

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, pidämme Euroopan unionissa elintarvikkeiden asianmukaisen laadun takaamista hyvin tärkeänä. Meillä on hyvin korkeat laatustandardit, mikä onkin oikein, sillä kyse on ihmisten terveydestä. Euroopassa on hyvin kehittynyt laadunvalvontajärjestelmä, joka liittyy pääasiassa eläinten terveyteen.

Eläinten kasvattajat unionin ulkopuolella eivät useinkaan noudata eläinten hyvinvointia koskevia standardeja, joiden noudattamista vaadimme eurooppalaisilta kasvattajilta. Suuri osa tuontielintarvikkeista on tuotettu oloissa, joissa standardeja ei noudateta. Tämä vaikuttaa kilpailukykyyn, ja häviäjiä ovat usein eurooppalaiset maanviljelijät. Olen samaa mieltä esittelijän kanssa siitä, että eläinten terveyden suojelua koskevan strategian olisi oltava pitkäkestoisempi ja että sen asianmukaisesta rahoituksesta on huolehdittava.

  Androula Vassiliou, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, kiitän kaikkia hyvin mielenkiintoisista suosituksista ja puheenvuoroistanne. Käytettävissäni olevan rajoitetun ajan vuoksi en voi vastata kaikkiin kysymyksiin, mutta kommentoin joitakin seikkoja.

Ensinnäkin aikarajoitteet. Eräs parlamentin jäsen huomautti aikarajoitteista, mutta korostan, että ensimmäinen ehdotus – eläinten terveyttä koskeva yleinen lainsäädäntö – tulee voimaan vuonna 2010, ei vuonna 2013, kuten täällä mainittiin.

Toinen asia, johon useat puhujat kiinnittivät huomiota, on hyvinvointi kuljetusten aikana. Koska olen jo sitoutunut tähän, toteutamme vaikutustenarviointia, jonka toivotaan valmistuvan parin kuukauden aikana, ja arvioinnin tulosten perusteella päätämme, kuinka edetään eläinten hyvinvoinnin osalta kuljetusten aikana.

Nyt tarkastelen määrärahoja. Euroopan parlamentin suosituksen jälkeen komission odotetaan laativan yksityiskohtaisen talousarvion eri toimintasuunnitelmiin liittyvistä kustannuksista. Näin ei voida toimia tämän toimintasuunnitelman osalta, sillä siinä on noudatettava asiaankuuluvaa talousarviomenettelyä. Tarkoituksena on tutkia ehdotuksia vuoden 2009 talousarvion välivaiheen tarkastuksessa, ja komissio tutkii mahdollisuutta laajentaa nykyistä eläinlääkintärahastoa ja hyödyntää muita rahastoja eläinten terveyteen myönteisesti vaikuttavien toimien rahoittamiseksi.

Tällä hetkellä monissa jäsenvaltioissa laaja-alaisista rokotuksista ja niiden rahoituksesta vastaa unioni, tämä koskee sekä sinikielitautia että rabiesta, mutta hyvä Marios Matsakis, minun on tehtävä selväksi suu- ja sorkkataudin osalta, että emme kannata ehkäisevää rokottamista, vaikka hätätilassa tietenkin rokotamme.

Lopuksi totean vastauksena Avril Doylelle, että vähäisen käytön ja pienten lajien ongelma on otettu huomioon eläinten terveyttä koskevassa toimintasuunnitelmassa teknologiayhteisöjä koskevassa hankkeessa, joka kuuluu seitsemänteen tutkimuksen puiteohjelmaan. Kuulin todella paljon mielenkiintoisia huomioita teiltä kaikilta, ja meillä on mahdollisuus keskustella laajemmin näistä seikoista lähitulevaisuudessa. Paljon kiitoksia tuestanne.

  Janusz Wojciechowski, esittelijä. – (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kiitän kaikkia puheenvuoron käyttäneitä heidän huomautuksistaan ja myönteisestä suhtautumisestaan mietintöön. Nyt haluan viitata kahteen erityiseen seikkaan.

Ensimmäistä tarkasteltiin lähes kaikissa puheenvuoroissa. Se koski samojen standardien soveltamista ja samojen vaatimusten asettamista Euroopan markkinoille tuotaville eläinperäisille tuotteille kuin eurooppalaisillekin tuotteille. Tämä on järkevää. Asiaa tarkastellaan jopa 80:ssa mietinnön kohdassa. Se on todellakin suuri haaste, ja siihen on käytettävä kaikki mahdollisuudet. Se tuli varsin selväksi tämän päivän keskustelussa. Unionin on pyrittävä ensisijaisesti ratkaisemaan asia WTO:ssa. Kannatan kaikkea täällä tänään esitettyä. Emme voi suvaita kaksia standardeja. Se on yksinkertaisesti tuomittavaa.

Toinen seikka, johon haluan viitata, mainittiin myös joissakin puheenvuoroissa. Se koskee kuljetuksia, ja on erityisen ajankohtainen, sillä äänestämme huomenna Esther De Langen tarkistuksesta. Esittelijänä haluan sanoa, että tuen täysin Esther De Langen tarkistusta, jossa ehdotetaan elävien eläinten teuraskuljetusten rajoittamista yhdeksään tuntiin. Asiasta on keskusteltu parlamentissa jo kauan. Kannatan rajoitusta inhimillisistä syistä. On paljon järkyttäviä kertomuksia siitä, mitä tapahtuu tällaisten kuljetusten aikana. On otettava huomioon myös taloudelliset näkökohdat. Jonkunhan on loppujen lopuksi maksettava pitkistä kuljetuksista. Jos eläimiä kuljetetaan pitkiä matkoja, esimerkiksi Puolasta Italiaan tai Liettuasta Italiaan, kuluttaja tietenkin maksaa. Tavallisesti myös karjankasvattaja maksaa, sillä jotta eläinten kuljetus näin pitkälle olisi kannattavaa, ne on pitänyt ostaa halvalla karjankasvattajalta. Karjankasvattajien ei siis pidä pelätä näitä rajoituksia, sillä ne velvoittavat jalostusteollisuuden sijoittumaan lähemmäs paikkaa, jossa eläimiä kasvatetaan. Minusta se on niiden etujen mukaista. Keskustelemme elintarvikkeiden hintojen noususta. Nämä hyvin kalliit kuljetukset ovat yksi elintarvikkeiden hintojen nousuun vaikuttava tekijä. Kaikkea tätä on harkittava huolellisesti.

Arvoisa puhemies, arvoisa komissio jäsen, kiitän vielä kerran vilpittömästi teitä ja kaikkia mietintöä koskevassa keskustelussa puheenvuoron käyttäneitä.

  Puhemies. – (PL) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina 22. toukokuuta 2008.

Kirjalliset kannanotot (142 artikla)

  Elisabeth Jeggle (PPE-DE), kirjallinen. – (DE) Olen hyvin tyytyväinen Euroopan parlamentin aloitteeseen laatia yksityiskohtainen lausunto eläinten terveyttä koskevasta komission strategiasta ajanjaksolle 2007–2013. Selkeät odotukset ovat tärkeitä niin ihmisten kuin eläintenkin terveyden kannalta tarkasteltuna.

Eläinten terveyttä koskevan strategian johtolause on ”Mieluummin ennaltaehkäisy kuin hoito”, ja ehkäisevä rokottaminen on paras tapa edistää eläinten hyvinvointia. Tämän vuoksi kehotamme voimakkaasti, että tulevaisuudessa säädetään riittävästi suojaavista rokotuksista ja asianmukaisista tarkastuksista tautiepidemioiden ilmetessä.

Eläintautien ehkäisyn takaamiseksi on huolehdittava siitä, että tutkimusta, tiedettä ja innovointia tuetaan ja että uusia havaintoja levitetään.

Eläinten terveyttä koskevaa strategiaa on laajennettava kattamaan kaikki EU:n eläimet. Tästä syystä tarvitaan yhteistä lainsäädäntöä, joka on nykyistä lainsäädäntöä yksinkertaisempi, selkeämpi ja avoimempi.

Lopuksi, bioturvallisuus on merkittävä aihe eläinten terveyttä koskevassa strategiassa. Bioturvallisuuden tarve alkaa EU:n ulkorajoilta ja se koskee kaikkia asianosaisia. On minimoitava muista valtioista Euroopan unioniin tuotujen eläinten taudinaiheuttajien levittämisen vaara. Maahantuojien, lomailijoiden ja kuluttajien on oltava tietoisia vastuustaan tällä alalla. EU:n tärkeä tehtävä on toteuttaa tarvittavat tarkastukset sen varmistamiseksi, että eläinten terveyteen ja näin myös ihmisten terveyteen kohdistuvat riskit pysyvät mahdollisimman vähäisinä.

  Bogusław Rogalski (UEN), kirjallinen. – (PL) Eläinten terveys on läheisessä yhteydessä ihmisten terveyteen, johtuen tiettyjen tautien tartunnan mahdollisuudesta. Eläimet ovat eläviä ja tuntevia olentoja ja että niiden suojelu ja asiallinen kohtelu on yksi vakavimmista Euroopan valtioiden kohtaamista haasteista. Eläinten terveys on tärkeä asia, sillä eläintautiepidemia voi aiheuttaa ongelmia erityisesti maaseutualueilla. Tarvitaan koordinoituja toimia Euroopan tasolla ja maailmalaajuisesti, jos halutaan ratkaista alaan vaikuttavat erilaiset ongelmat.

Maapallon lämpeneminen, kasvava elintarvikkeiden kysyntä, ihmisten liikkuvuus, kauppa ja rajojen avaaminen lisäävät kaikki eläinten terveyteen kohdistuvaa uhkaa. Eläinlääkäreillä on hyvin tärkeä tehtävä. Heistä olisi tultava esimerkiksi eläinten terveyttä koskevan suunnittelun asiantuntijapalveluita tarjoavia asiantuntijoita. Maatilojen bioturvallisuuden takaaminen, rokotteet ja tieteellinen tutkimus ovat askelia kohti eläinten hyvinvointia koskevien standardien tiukentamista. Toinen korostamisen arvoinen seikka on eläinten teurastuksesta, niiden kuljetuksesta ja myös rehuntuotannosta vastaavien yritysten vaikutus, sillä näillä yrityksillä on suora vaikutus eläinten terveyteen ja asialliseen kohteluun.

On laadittava uusi strategia ja politiikka, joka perustuu Euroopan unionin yhtenäiseen eläinten terveyttä koskevaan lainsäädäntöön, joka sisältää Maailman eläintautijärjestön (OIE) standardit ja ohjeet. Eläinten terveyden seurannassa, ylläpitämisessä ja edistämisessä sekä tautien ehkäisemisessä ja havaitsemisessa avainroolissa ovat kuitenkin viljelijät, eläinten kasvattajat ja niiden omistajat.

  Andrzej Tomasz Zapałowski (UEN), kirjallinen. – (PL) Kiitos, arvoisa puhemies.

Tämänpäiväinen keskustelu on hyvin merkittävä, sillä se koskee sekä eläinten terveyttä että ennen kaikkea ihmisten terveyttä. Ongelmasta on tullut viime aikoina yhä vakavampi, sillä lihan tuonti kolmansista maista kasvaa jatkuvasti. Ei ole salaisuus, että näissä maissa eläinten hoitoon ja ruokintaan sovellettavat yleiset standardit poikkeavat merkittävästi eurooppalaista standardeista.

Tavallisella kuluttajalla on oikeus tietää, onko hänen kuluttamiaan eläimiä ruokittu geneettisesti muunnetuilla kasveilla. Liha on merkittävä asianmukaisesti.

Paras tapa suojautua vaarallisten tautien leviämiseltä eläinten parissa on taata Euroopan unionin karjankasvatuksen omavaraisuus ja rajata tilojen kokoa. Karjankasvatuksen on oltava maatalouden, ei teollisuuden ala.

Kiitän Janusz Wojciechowskia hänen mietinnöstään.

19. Komission strategia tiedonsaantia, yleisön osallistumisoikeutta sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa koskevan yleissopimuksen osapuolten kolmannessa kokouksessa (keskustelu)

  Puhemies. – (PL) Esityslistalla on seuraavana Miroslaw Ouzkýn ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta komissiolle laatima suullinen kysymys komission strategiasta tiedonsaantia, yleisön osallistumisoikeutta sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa koskevan yleissopimuksen osapuolten kolmannessa kokouksessa (O-0054/2008 – B6-0157/2008).

(EN) Kysyn kaikilta läsnä olevilta, onko keskustelun käymisessä mitään järkeä. Ilman esittelijää emme nähdäkseni voi jatkaa keskustelua, joten pyydän lupaanne päättää tämänpäiväinen keskustelu. Esitetäänkö vastalauseita?

  Marios Matsakis (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin selvennyksen. Tiedämmekö me syyn, jonka vuoksi nämä henkilöt eivät ole täällä, miksi esittelijä ei ole täällä? Onko teille esitetty selitystä tai jotain tietoa?

  Puhemies. − (EN) Syy on se, että he eivät ole täällä, ja se on ainoa syy, jonka tiedän. Meillä ei ole käsitystä asiasta, meillä ei ole salaisia agentteja.

  Eija-Riitta Korhola (PPE-DE). – (FI) Arvoisa puhemies, mehän kaikki tiedämme, että Janusz Wojciechowski valiokunnan puheenjohtajana on vain muodollinen kysymyksen esittäjä, minä itse olen Århusin sopimuksen monivuotinen esittelijä. Olen tullut tänne varta vasten ihastuttavista parsajuhlista puhumaan tästä aiheesta, ja haluaisin mielelläni puhua sen, mitä minulla on sanottavaa…

(Puhemies keskeytti puhujan)

  Puhemies. − (EN) Kaikella kunnioituksella ihastuttavia parsajuhlianne kohtaan, emme voi jatkaa ilman kysymyksen laatijan läsnäoloa. En tiedä, minkälaisia salaisia suhteita teillä on kysymyksen laatijaan, mutta valitettavasti emme voi jatkaa. Arvoisa komission jäsen, olen hyvin pahoillani.

  Inés Ayala Sender (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, en ymmärrä, mikä työjärjestyksen artikla estää meitä käymästä keskustelua. Komission jäsen on täällä, ja meidän on todellakin kunnioitettava häntä. uskon, että kaikki läsnä olevat jäsenet ovat valmiita ja halukkaita keskustelemaan asiasta. Ymmärrän täysin Miroslav Ouzkýn preferenssit ja ensisijaiset tavoitteet ja kunnioitan häntä suuresti, mutta juuri nyt, jollei työjärjestyksessä nimenomaisesti estetä käymästä tätä keskustelua, minusta meidän olisi kunnioituksesta komission jäsentä ja parlamentin jäseniä kohtaan voitava keskustella.

  Puhemies. − (EN) Katson, että suhtaudumme asiaan vakavasti. Kuinka me voisimme keskustella ilman kysymystä ja sen laatijaa? Kaikella kunnioituksella Miroslav Ouzkýn muita velvoitteita kohtaan, hän ei ole täällä eikä hän esitä kysymystä. Vaikka minulla on oikein hyvä mielikuvitus, en ymmärrä, kuinka kysymykseen voitaisiin vastata ilman kysymyksen sisältöä, vaikka paikalla ovatkin komission jäsen ja kaksi pääasiallista puhujaa, kaksi Euroopan parlamentin arvoisaa jäsentä PPE-DE- ja PSE-ryhmistä. Jos haluamme toimia vakavasti otettavasti, meidän on minusta lopetettava keskustelu. Jos haluatte edelleen vastata kysymykseen ilman kysymystä, minulla ei ole mitään sitä vastaan.

Ehdotan istunnon päättämistä. Meillä on vielä mahdollisuus jatkaa.

  Androula Vassiliou, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, lähetän kysymykseen kirjallisen vastauksen.

Komission kirjallinen vastaus

Vuonna 2008 on kulunut kymmenen vuotta Århusin yleissopimuksen tekemisestä. Riikassa kesäkuussa pidettävässä yleissopimuksen osapuolten kolmannessa kokouksessa osapuolet saavat mahdollisuuden tarkastella yleissopimuksen täytäntöönpanossa saavutettua edistymistä sekä pohtia ja suunnitella tulevia haasteita.

Euroopan yhteisö on toukokuusta 2005 alkaen ollut yleissopimuksen osapuoli. Vuosina ennen ja jälkeen vuoden 2005 EU on laatinut useita säädöksiä yleissopimuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi. Haasteita on kuitenkin vielä jäljellä, myös itse yleissopimuksen tasolla, sillä osapuolten on vielä päästävä sopimukseen ennakoitavissa olevista ja vakaista taloudellisista järjestelyistä.

Komission ensisijaiset tavoitteet osapuolten kolmannessa kokouksessa voidaan esittää seuraavasti:

· Pitkän ajanjakson strategisen suunnitelman hyväksyminen kunnianhimoisten mutta realististen tavoitteiden asettamiseksi tuleville vuosille käytännöllisellä ja toteuttamiskelpoisella tavalla.
Tässä yhteydessä korostan täytäntöönpanon merkitystä, joka komission mielestä on ensisijainen tavoite.

· Vakaan ja ennakoitavissa olevan rahoitusjärjestelyn hyväksyminen, joka takaisi yleissopimuksen työohjelmien jatkon järkevällä taloudellisella perustalla,

· Tulkintaa koskevan osapuolten kokouksen päätöksen tekeminen, jossa selvennetään edellytykset, joiden mukaan yleissopimuksen tarkistukset tulevat voimaan. Päätöksellä on käytännön merkitystä ja se on jo nyt tärkeä, sillä sitä sovellettaisiin yleissopimukseen vuonna 2005 tehtyyn geneettisesti muunnettuja organismeja koskevaan tarkistukseen,

· Työn jatkaminen yleisön osallistumisoikeuden alalla, erityisesti kansainvälisillä foorumeilla, sekä ympäristöasioiden muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuden alalla ja

· Osallistuminen valvontakomitean, yleissopimuksen pääasiallisen valvontamekanismin, korkealaatuisten jäsenten nimittämiseen, jotta komitea voi tehokkaasti auttaa osapuolia yleissopimuksen täytäntöönpanon edistämisessä.

Komissio helpottaa Euroopan parlamentin jäsenten pääsyä tarkkailijoiksi yhteisön valtuuskuntiin, jotka osallistuvat monenvälisten sopimusten hallintoelinten kokouksiin, kuten se on tehnyt jo monessa yhteydessä.

Toivotan Euroopan parlamentin jäsenet tervetulleiksi osallistumaan osapuolten kolmanteen kokoukseen ja olen kiinnostunut kuulemaan ensisijaiset tavoitteenne ja odotuksenne kokouksen osalta.

  Puhemies. – (PL) Ilmoitan parlamentille, että istunto päätetään, koska kysymyksen esittäjä ei ole paikalla. Kysymykseen toimitetaan kirjallinen vastaus.

20. Seuraavan istunnon esityslista: ks. pöytäkirja

21. Istunnon päättäminen

(Istunto päättyi klo 23.15.)