Sanatarkat istuntoselostukset

Torstai 22. toukokuuta 2008 - Strasbourg

11. Äänestysselitykset

Suulliset äänestysselitykset

- Päätöslauselma: Elintarvikkeiden hintojen nousu EU:ssa ja kehitysmaissa (B6-0217/2008)

  Zdzisław Zbigniew Podkański (UEN). - (PL) Arvoisa puhemies, elintarvikkeiden hinnat nousevat ja jatkavat nousuaan tulevaisuudessa, ja elintarviketuotantoon liittyvät ongelmat lisääntyvät. Elintarvikepulaan ja siihen, että tulevaisuudessa yhä useammat ihmiset kärsivät ruoan puutteesta ja jopa nälänhädästä, vaikuttavat monet syyt. Ensimmäinen on pääasiassa kiihtynyt väestönkasvu kolmansissa maissa. Toinen on riittämätön elintarviketuotanto ja huono jakelu. Kolmas on se, että markkinoilla toimii monenlaisia etujärjestöjä. Neljäs on yhteinen maatalouspolitiikka, jonka seurauksena elintarviketuotanto on vähentynyt huomattavasti uusissa jäsenvaltioissa. Niin kauan kuin politiikka säilyy ennallaan eikä elintarviketuotantoa ja varastojamme vapauteta, myös se edesauttaa elintarvikepulan kehittymistä ja hintojen kallistumista. Viides syy liittyy erilaisiin luonnonkatastrofeihin, joita emme voi hallita mutta jotka valitettavasti aiheuttavat suuria menetyksiä ja vaikeuksia.

Ainoa johtopäätös on: elintarvikkeisiin liittyvä ongelma on kaikkein merkittävin ongelma, sillä loppujen lopuksi siinä on kyse biologisesta selviytymisestä. Sen ratkaisemiseksi vaaditaan solidaarisuutta, ei vain Euroopan unionin sisällä vaan myös maailmanlaajuisesti. Tämän vuoksi annan sille tukeni.

  Tunne Kelam (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, kannatin uuden kohdan lisäämistä 12 kohdan jälkeen. Siinä vaaditaan komissiota ja jäsenvaltioita ”tunnustamaan, että EU on riippuvainen kasviproteiinin tuonnista kolmansista maista”, minkä vuoksi on tärkeää ensiksikin laatia ”muuntogeenisten organismien enimmäismääriin perustuvat toimivat tuontisäännöt” ja toiseksi vähentää ”tarpeettomia viivästyksiä geenimuunneltujen tuotteiden hyväksynnässä EU:ssa”.

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). - (PL) Viime aikoina elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet maailmanmarkkinoilla huolestuttavan paljon. Kun elintarvikkeiden hinnat nousevat, ja samaan aikaan energian hinta nousee huomattavasti, inflaatio kiihtyy. Poliitikot ja taloustieteilijät yrittävät analysoida tilannetta ja selvittää sen syitä. Tärkeimpiä tekijöitä näyttäisivät olevan maailmantalouden muutokset, mukaan lukien korkeammat energian hinnat, pienemmät sadot ja biopolttoaineiden tuotanto.

Elintarvikkeiden kasvava kysyntä ja Intian ja Kiinan kaltaisten nopeasti kasvavien maiden väestön vaurastuminen ovat myös vaikuttaneet elintarvikkeiden hintojen nousuun. Elintarvikkeiden hintojen nousu vaikuttaa sekä tuottajiin että kuluttajiin.

Elintarvikkeiden maailmanmarkkinoiden muutosten vuoksi meidän täytyy harkita tarkkaan elintarvikkeiden toimitusvarmuuden strategiaamme ja ehkä jopa arvioida sitä aivan uudelta pohjalta. Kaikkein tärkeintä kuitenkin on, että pyrimme parantamaan elintarvikemarkkinoiden tilannetta pitkän aikavälin vakautta edistävillä toimilla eikä pelkästään tilapäisillä ratkaisuilla.

Tuotantotason vakaus ja riittävien elintarvikevarastojen ylläpitäminen ovat jääneet liian vähälle huomiolle, ja jälkimmäisen avulla voitaisiin vähentää ilmastonmuutoksen ja muiden tekijöiden aiheuttamien tuotantotason vaihtelujen vaikutuksia.

  Ewa Tomaszewska (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, äänestin elintarvikkeiden hintojen nousua Euroopan unionissa koskevan mietinnön tarkistuksen 21 puolesta ja tarkistusta 28 vastaan. Valitettavasti äänestyskone ei toiminut tuolla hetkellä.

Haluaisin joka tapauksessa kiinnittää huomiotanne siihen, että tuotantorajoitusten ja elintarviketuotannon kiintiöiden olemassaoloa ei voi hyväksyä Euroopassa, jossa on nälkäisiä lapsia, ja siksi pyytäisin Euroopan komissiota harkitsemaan uudelleen tätä kysymystä. Gabriele Zimmer valmistelee parhaillaan mietintöä, joka koskee köyhyyttä ja ennen kaikkea lapsiköyhyyttä Euroopassa, mukaan lukien eurooppalaisten lasten aliravitsemus. Tämä on ilmiö, joka meidän pitäisi pystyä ehkäisemään.

- Päätöslauselma: Euroopan unionin ja Yhdysvaltain väliset viisumivapausneuvottelut (B6-0233/2008)

  Zita Pleštinská (PPE-DE). - (SK) Vuonna 2001 neuvosto vapautti Yhdysvaltain kansalaiset viisumivaatimuksesta. Vastaavaa viisumivapautta ei valitettavasti sovelleta kaikkiin EU:n kansalaisiin. Yhdysvallat vaatii edelleen viisumin joidenkin jäsenvaltioiden kansalaisilta (tällä hetkellä Bulgaria, Kypros, Tšekin tasavalta, Viro, Kreikka, Unkari, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Romania ja Slovakia). Yli kymmenen prosenttia viisumihakemuksista hylätään. Hakijoiden mukaan hakuprosessi perustuu usein kriteereihin, jotka eivät ole avoimia.

On olemassa määräys, jonka mukaan Amsterdamin sopimuksen tultua voimaan vuonna 1999 neuvosto on vastannut EU:n viisumipolitiikkaa koskevien sääntöjen laadinnasta. Toisaalta on myös olemassa määräys, jonka mukaan Yhdysvallat käy kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti ainoastaan kahdenvälisiä neuvotteluja maiden ottamisesta mukaan viisumivapausohjelmaan ja vain yksittäiset valtiot – ei kansainväliset yhteisöt – voivat osallistua kyseiseen ohjelmaan.

Olen iloinen Euroopan parlamentin Euroopan unionin ja Yhdysvaltain välisiä neuvotteluja koskevasta päätöslauselmasta, joka on syntynyt Euroopan parlamentissa käytyjen kiivaiden keskustelujen tuloksena. Luotan siihen, että päätöslauselma hälventää epäilykset niiden oikeutettujen pyrkimysten ympäriltä, joilla uudet jäsenvaltiot tähtäävät Euroopan unionin vanhojen ja uusien jäsenvaltioiden väliseen tasa-arvoisuuteen.

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). - (PL) Arvoisa puhemies, solidaarisuus, yhteistyö ja kansallisuuteen perustuvan syrjinnän vastustaminen ovat perustavia periaatteita Euroopan unionissa. Yhdysvaltain viisumipolitiikka ja siihen liittyvät vaatimukset ovat kuitenkin horjuttaneet näitä periaatteita jonkin verran. Jäsenvaltioita painostetaan erillisiin neuvotteluihin aiheista, jotka suurelta osin kuuluvat unionin toimivaltaan.

Viisumivapauskysymys koskee etenkin uusia jäsenvaltioita, sillä vaikka ne ovat vapauttaneet Yhdysvaltain kansalaiset viisumivaatimuksesta ja muista vastaavista vaatimuksista, ne eivät, kuten voidaan todeta, ole saaneet vastavuoroista kohtelua Yhdysvalloilta.

Tätä kysymystä ei voida ratkaista siten, että jokainen maa toimii itsekseen omaksi hyväkseen. Tarvitaan yksityiskohtaisia, kaikkia EU:n jäsenvaltioita koskevia asetuksia. Minun täytyy huomauttaa, että jos Yhdysvaltain viisumipolitiikka pysyy ennallaan, se vaikuttaa varmasti transatlanttisiin suhteisiin.

- Mietintö: Wojciechowski (A6-0147/2008)

  Zdzisław Zbigniew Podkański (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, eläintaudit ovat kasvava ongelma, jonka taustalla on monia syitä. Yksi on se, että maatilojen koko suurenee, ja siten suuria määriä eläimiä pidetään samassa tilassa. Toinen syy on se, että meillä ei ole tehokkaita toimia eläintautien torjumiseksi.

Ensimmäinen ongelma voitaisiin ratkaista rajoittamalla oikeudellisin ja hallinnollisin toimin eläinten kasvattamista suurilla maatiloilla ja suurissa laumoissa sekä perustamalla pienempiä tiloja ja etenkin perhetiloja koskeva tukijärjestelmä.

Jälkimmäinen riippuu tietysti siitä, saadaanko Euroopan unionin eläintautien torjuntaa koskevasta budjetista tarvittavia varoja. Ongelman taustalla on tietenkin myös muita keskeisiä syitä, joita ei pitäisi vähätellä, esimerkiksi eläinkuljetukset, puutteelliset varhaisen varoituksen järjestelmät, riittämättömät ennalta ehkäisevät toimet, mukaan lukien rokotukset.

Janusz Wojciechowskin mietinnössä puututaan näihin ongelmiin, ja sen vuoksi äänestin sen puolesta.

  Bogdan Golik (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, tahdon onnitella Janusz Wojciechowskia sekä hänen mietinnöstään että tämänpäiväisen äänestyksen tuloksesta. Komission aloite eläinten terveyttä koskevan lähestymistavan muuttamisesta ja aikaisempi strategia ovat selkeästi osoittaneet, että on erittäin tarpeellista tehdä töitä alaa koskevien asetusten parantamiseksi, parantaa politiikkojen yhdenmukaisuutta ja lisätä lainsäädännön tehokkuutta.

Uuden strategian mukainen lähestymistapa parantaa mahdollisuuksia ehkäistä eläinten sairastumista tartuntatauteihin. Ongelma on minulle hyvin tuttu, myös siksi, että olen ammatiltani eläinlääkäri. Strategialla edistetään myös talouskasvua ja eurooppalaisten maanviljelijöiden ja yritysten kilpailukykyä sekä tarjotaan uusia mahdollisuuksia vientimarkkinoilla.

Tämän lisäksi asianmukaiset eläinten terveyttä ja turvallisuutta koskevat standardit takaavat hyvän kauppapolitiikan toteutumisen Euroopan unionin alueella. Kyseiseen politiikkaan on tehty muutoksia viime vuosien aikana puhjenneiden vakavien kriisien ja tautiepidemioiden seurauksena, ja sen harjoittaminen on osoittanut, että on tarpeen arvioida tarkasti tähänastisia toimia. Uskon, että käsillä olevan ehdotuksen ansiosta Euroopan unioni voi edistää tiedettä, innovaatioita ja tutkimusta, jotta löydettäisiin parempia toimia eläintautien torjumiseksi.

  Ewa Tomaszewska (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, olen harmissani huomatessani, että Janusz Wojciechowskin mietinnön eläinkuljetusten edellytyksiä koskeva tarkistus ei läpäissyt äänestystä, koska se sai tuekseen vain kymmenen ääntä. Tämä osoittaa, että meillä ei ole tarpeeksi myötätuntoa. Toivon, että tämänkaltainen asiakirja korjataan tulevaisuudessa.

Kirjalliset äänestysselitykset

- Mietintö: Virrankoski (A6-0188/2008)

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Uusien rakenneohjelmien sekä jäsenvaltioiden esittämien toimintaohjelmien toteuttamisessa esiintyneiden viiveiden vuoksi Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) ja Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) maksusitoumusmäärärahoja on vuonna 2007 jäänyt käyttämättä yhteensä 3 525 miljoonaa euroa.

Osa näistä varoista on jo siirretty vuoden 2008 talousarvioon, mutta käyttämättä jääneitä varoja on jäljellä vielä 2 034 miljoonaa euroa.

Käsillä olevassa esityksessä lisätalousarvioksi esitetään muun muassa, että osa kyseisistä käyttämättömistä varoista siirretään nykyiseen talousarvioon (772 miljoonaa euroa) ja loput seuraaviin vuosiin.

Mainitunlaisilla viiveillä on vakavia vaikutuksia ohjelmien toteuttamiseen, ja on selvää, että varsinkin mikroyritykset ja pienet ja keskisuuret yritykset sekä pien- ja perhetilat, muiden muassa, kärsivät seurauksista eniten, etenkin kun otetaan huomioon uusliberalistisen politiikan myötävaikutuksesta pahentunut taloudellinen ja sosioekonominen kriisi.

Tämän lisäksi, kun huomioidaan elintarvikkeiden ja polttoaineiden hintojen nousu ja talouskasvun hidastuminen useissa EU:n jäsenvaltioissa, kyseisiä varoja pitäisi käyttää julkisten investointien edistämiseksi, jotta taloutta saataisiin elvytettyä ja palkkoja nostettua kiireellisesti.

  Janusz Lewandowski (PPE-DE), kirjallinen. − (PL) Toinen vuoden 2008 talousarviota koskeva tarkistus sisältää kuten yleensä useita kohtia, jotka eivät ole järkevässä yhteydessä toisiinsa. Lisätalousarvioiden tapauksessa näin usein käy, ja sen vuoksi esityksen arvioiminen on hieman hankalaa. Pääasia kuitenkin on, millaisia perusteluja tarjotaan ja että esitys on varainhoitoasetuksissa määrättyjen menettelyjen mukainen. On täysin perusteltua ottaa vuoden 2008 talousarvioon käyttämättä jääneitä EAKR:n, maaseuturahaston ja EKTR:n rakennemäärärahoja (yhteensä 771,6 miljoonaa euroa), ja se vastaa vuonna 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen sanamuotoa ja henkeä, sillä sitä laatiessamme ennakoimme, että uusien rahoitusnäkymien täytäntöönpanossa esiintyy viiveitä. Kun äänestämme lisätalousarviosta, voimme panna tyytyväisinä merkille, että yli 500 vuosille 2007–2013 suunnitelluista 580 toimintaohjelmasta on jo hyväksytty, mikä tarkoittaa sitä, että olemme etenemässä toteuttamisvaiheeseen parhaillaan kuluvalla seitsenvuotiskaudella. Parlamentin esittelijä myös kannattaa kahden viraston, nimittäin Euroopan lääkeviraston ja Euroopan meriturvallisuusviraston, puiteohjelmiin tehtäviä Euroopan komission ehdottamia muutoksia, ja nämä muodostavat alustavan lisätalousarvioesityksen nro 2/2008 lisäosan. Hyväksyn mieluummin tämänkaltaisen lisäyksen kuin tavalliset pyrkimykset lisätä EU:n toimeenpanevien ja lakiasäätävien toimielinten määrää.

- Mietintö: Jordan Cizelj (A6-0167/2008)

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Lissabonin strategiassa esitetyllä ja hiljattain kilpailukykyneuvoston marraskuun 2007 kokouksessa toistetulla strategisella pyrkimyksellä elvyttää Euroopan kilpailukykyä on ollut se seuraus, että EU on ponnistellut aiempaa enemmän eurooppalaisten innovaatioiden ja kasvun mahdollisuuksien parantamiseksi pärjätäkseen kansainvälisessä kilpailussa.

Pienet ja keskisuuret yritykset ovat avainasemassa tutkimus ja kehitys -toiminnan edistämisen suhteen, sillä niiden täytyy jatkuvasti pyrkiä toiminnassaan innovaatioihin selviytyäkseen markkinoilla. Taloudellisessa ja hallinnollisessa mielessä T&K-toimintaan osallistuminen voi kuitenkin toisinaan olla hyvin hankalaa.

Sen vuoksi kannatan mietintöä, sillä siinä korostetaan, että EU:n on tarpeen soveltaa ”pienet ensin” -periaatetta ja parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia uudenlaiseen ja omaperäiseen toimintaan, sillä niillä on edelleen suuri merkitys Euroopan taloudelle.

Mielestäni pienten yritysten toimintaa edistävään politiikkaan pitäisi kuulua valtionapu ja tutkimustoimintaan kohdistettavat erityisavustukset. Esimerkkejä tällaisesta politiikasta ovat pk-yritysten parhaiden käytäntöjen vaihtoa helpottava Best-ohjelma, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma CIP ja seitsemäs tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelma. Mielestäni on kuitenkin myös tärkeää toteuttaa erilaisia yrittäjyyttä edistäviä toimia, joita ovat esimerkiksi pk-yritysten sisämarkkinoille pääsyn helpottaminen, hallinnollisten esteiden poistaminen ja pankkilainojen saannin helpottaminen.

  Avril Doyle (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) PPE-DE-ryhmän Fine Gael -puolueen jäsenet ottavat mielissään vastaan Romana Jordan Cizeljin teollisuuspolitiikan väliarviointia koskevan mietinnön. Huomautuksemme koskee mietinnön 7 kohtaa, ja tunnustamme, että jäsenvaltioilla on näin halutessaan oikeus pyrkiä lujittamaan eurooppalaisia puolustustarvikkeiden markkinoita ja parantamaan EU:n puolustusalan kilpailukykyä maailmanlaajuisesti, kuitenkin sillä varauksella, että Irlannin sotilaallista puolueettomuutta (joka on määritelty yksiselitteisesti perustamissopimuksiin tehdyssä deklaraatiossa) kunnioitetaan.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Euroopan parlamentin mietintö, joka seuraa Euroopan komission tiedonantoa, jättää huomiotta sen, miten suuri yhteiskunnallinen vaikutus olemassa olevilla teollisuudenaloilla on, ja ylläpitää uusliberalistista lähestymistapaa, joka ehkä turvaa suuryrityksille suuret voitot mutta ei takaa oikeudenmukaisia työoloja eikä ihmisten elämänlaadun parantumista.

Vaikkakin on totta, että teollisuuden osuus yksityisen sektorin T&K-menoista EU:ssa on yli 80 prosenttia ja että innovatiivisissa tuotteissa sen varassa on 73 prosenttia EU:n viennistä, mietinnössä tosi asiassa kannatetaan palvelujen ja teollisuuden avointen ja kilpailuun perustuvien sisämarkkinoiden luomista. Se palvelee ainoastaan suurten taloudellisten ryhmittymien etuja, sillä se saattaa vaarantaa mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten toiminnan ja suuren määrän työpaikkoja. Tällä puolestaan saattaa olla vaikutuksia työntekijöiden ja monien pienyrittäjien tuloihin, ja siten myös heidän toimintaansa kuluttajina.

Vielä lopuksi, emme myöskään kannata EU:n puolustusalan vahvistamista, vaikka se voisikin vaikuttaa aseteollisuuden laajenemiseen. Edistystä ja yhteiskunnallista kehitystä koskeva esityksemme tähtää ennen kaikkea rauhaan eikä sotaan.

  José Albino Silva Peneda (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Äänestin mietinnön puolesta, koska siinä nostetaan esille asioita, jotka ovat mielestäni olennaisen tärkeitä, nimittäin pienten ja keskisuurten yritysten toiminnan edistäminen Euroopan unionissa.

Pk-yritysten osuus Euroopan kaupankäynnistä on yli 90 prosenttia, joten niillä on paitsi taloudellinen myös yhteiskunnallinen rooli unionissa, sillä ne edistävät merkittävästi työllisyyttä ja kasvua.

Sen vuoksi kannatan tämänkaltaisia aloitteita, kuten Euroopan komission pyrkimystä vähentää kyseisten yritysten tarpeetonta hallinnollista taakkaa 25 prosenttia sekä sitä, että yrityksiä kannustetaan panostamaan henkilöstöresurssien laatuun ja tutkimukseen.

EU:n teollisuussektoria voidaan vielä parantaa huomattavasti, sekä yhdistämällä tutkimus ja innovaatiot liiketoimintamahdollisuuksiin että arvioimalla näitä mahdollisuuksia ennakkoon, jotta voidaan sopeutua nopeammin markkinoiden muutoksiin.

Sääntelykehyksen parantaminen, etenkin patenttien suhteen, helpottamalla yritysten pääsyä sisämarkkinoille ja edistämällä eurooppalaista yrittäjyyttä, on avainasemassa teollisen kilpailukykymme lisäämisen kannalta. Tässä yhteydessä katsoisin, että myös alueellisten klusterien edistäminen on hyvä asia.

Menestyvää eurooppalaista teollisuutta tarvitaan tietenkin myös Lissabonin tavoitteiden saavuttamiseksi.

  Małgorzata Handzlik (PPE-DE), kirjallinen. − (PL) Teollisuuspolitiikalla on suuri merkitys Lissabonin strategian tavoitteiden toteuttamisen kannalta. Sen pitäisi luoda puitteet yritysten kasvulle, teollisuuden investoinneille, innovaatiolle ja uusien työpaikkojen luomiselle.

Olen iloinen siitä, että pienten ja keskisuurten yritysten tarpeet on tässä yhteydessä otettu erityisesti huomioon, sillä 99,8 prosenttia Euroopan yrityksistä on juuri pk-yrityksiä. Liiallinen byrokratia rasittaa eniten juuri niitä. Henkeä kohti laskettuna lainsäädännöllisen sääntelyn mukanaan tuomista velvoitteista aiheutuu pienille yrityksille kymmenen kertaa suuremmat kulut kuin suurille yrityksille.

Lisäksi suuriin yrityksiin verrattuna pk-yritysten on usein vaikeampi päästä markkinoille. Meidän on muistettava, että innovaatiokykynsä ja joustavuutensa ansiosta juuri pk-yritykset edistävät merkittävästi talouskasvua ja eurooppalaisen liiketoiminnan kilpailukykyä. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää kehittää ratkaisuja, jotka vähentävät pk-yritysten hallinnollista taakkaa, helpottavat niiden pääsyä sisämarkkinoille ja julkisiin tarjouskilpailuihin sekä auttavat niitä vastaamaan uusiin haasteisiin. Komission julkistamaan pienyrityksiä koskevaan peruskirjaan on tarkoitus sisältyä esityksiä tämänkaltaisista toimista.

Olen yhtä mieltä esittelijän kanssa siitä, että eurooppalaisten sääntelyolosuhteiden parantamisen lisäksi tarvitaan myös jäsenmaiden sitoutumista. Ilman hallinnollisen taakan vähentämiseen tähtääviä kansallisia toimia ei voida saavuttaa merkittävää taloudellista edistystä.

- Mietintö: Lehideux (A6-0131/2008)

  Sylwester Chruszcz (NI), kirjallinen. − (PL) Olen päättänyt äänestää mietintöä A6-131/2008 vastaan. Se on jälleen yksi esimerkki siitä suuntauksesta, että luodaan toimielimiä, joissa ei ole mitään järkeä ja jotka vievät varoja unionin talousarviosta. Vaikka meillä jo on neljä rakennerahastoa, seitsemän koheesiorahastoa, puiteohjelma ja kymmeniä EU:n virastoja, joiden ainoa tarkoitus on lypsää EU:n varoja, tässä on taas yksi uusi järjestö, johon varmasti laitettaisiin eurooppalaisten veronmaksajien rahoja, mutta jonka yhteydessä ei mainita lainkaan sellaisia toimia, joilla todella helpotettaisiin työttömyyttä tai parannettaisiin työntekijöiden elinoloja (tai ei ainakaan vaikeutettaisi niitä).

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Olen harmissani siitä, mitä tapahtui tänään täysistunnon äänestyksessä. PPE-DE-ryhmä esitti tarkistuksen, joka kyseenalaisti neuvoston kanssa jo saavutetun sopimuksen toimivuuden ja pyrki parantamaan sitä sekä edistämään kansallisten ja paikallisten työmarkkinoiden tuntemusta ja arvioimista. Tarkistuksella puututtiin myös neuvoston ja Euroopan parlamentin väliseen vuorovaikutukseen, sillä sen pyrkimyksenä oli varmistaa, että parlamentti olisi tiiviimmin mukana sopimuksen täytäntöönpanossa ja valvonnassa.

PPE-DE-ryhmän esityksen hyväksyminen, vaikkakin niukalla enemmistöllä, vei pohjan saavutetulta yhteisymmärrykseltä. Sen vuoksi asia menee vastoin odotuksia toiseen käsittelyyn, mikä tarkoittaa sitä, että mietintöä käsitellään uudelleen työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnassa, sillä kysymyksessä on lainsäädännöllinen yhteispäätösmenettelyn piiriin kuuluva asia.

Sen vuoksi pidättäydymme äänestämästä.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Euroopan koulutussäätiöllä on arvokas rooli kolmansien maiden ammatillisen koulutuksen järjestelmien kehittämisessä. Uskoakseni tämän parlamentin pitäisi osallistua koulutussäätiön toimintaan merkityksellisellä tavalla, ja sen vuoksi tuen esittelijän kantaa.

- Päätöslauselma: Libanon (B6-0271/2008)

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Kesäkuun lista suhtautuu myötämielisesti moniin mietintöön sisältyviin kohtiin. Pidämme Libanonin rauhanomaista ja demokraattista kehitystä hyvänä asiana ja toivomme, että EU:n jäsenvaltiot osallistuvat aktiivisesti rauhanprosessin edistämiseen. Olemme kuitenkin sitä mieltä, että kyseinen toiminta pitäisi toteuttaa jokaisen jäsenvaltion oman ulkopolitiikan puitteissa, varsinkin kun Libanonin poliittiseen tilanteeseen liittyy arkaluontoisia kysymyksiä, joista jäsenvaltioiden hallitukset ovat hyvin erimielisiä. EU:n pitäisi jättää tällaiset kysymykset YK:n hoidettavaksi sen sijaan, että pyritään kilpailemaan ja kehittämään EU:n omaa ulkopolitiikkaa. YK on kansainvälisistä järjestöistä se, jolla on parhaat edellytykset ratkaista Lähi-idän konflikti pysyvästi ja osallistua kyseisen poliittisen tilanteen selvittämiseen.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Libanonin tilanteen viimeaikaista kehitystä ei voi tarkastella erillään tilanteen huononemisesta Lähi-idässä, jossa Yhdysvaltain ja sen liittolaisten väliintuloa, sekaantumista ja sotilaallista miehitystä lisätään, jotta kyseinen strategisesti tärkeä alue saataisiin hallintaan.

Sen lisäksi, että mietinnössä – jonka alkuperäisen sisällön viimeaikaiset tapahtumat syrjäyttivät – kaunistellaan Libanonin hallituksen osuutta Libanonin tilanteen viimeaikaiseen huononemiseen, siinä myös peitellään Israelin ja Yhdysvaltain harjoittamaa painostusta, niiden suunnittelemaa saartoa ja puuttumista Libanonin sisäisiin asioihin, joista esimerkkeinä muun muassa Israelin sotilastoimet, Yhdysvaltain kuudennen laivaston sijoittuminen alueelle ja esitetty Damaskoksen huippukokouksen boikotointi. On myös huomattava, että samaan aikaan kun Euroopan parlamentin enemmistö sivuuttaa Yhdysvaltain ja sen liittolaisten roolin alueella, se osoittaa jälleen syyttävällä sormella Syyriaa ja Irania.

Mietinnössä nostetaan myös esille sellaisia poliittisia kantoja, joissa päämääränä on sekaantua Libanonin sisäisiin asioihin, ja jätetään huomiotta se, että Lähi-idän tilanteen huononemisen pääasiallinen syy on Israelin palestiinalaisalueiden, Syyrian ja jopa Libanonin alueiden miehittäminen.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Libanonin tilanne herättää huolta. Hallituksen ja opposition johtajien Dohassa tekemän sopimuksen ansiosta maan on mahdollista kulkea toiveikkaasti kohti suhteellista rauhaa ja vakautta.

Vaikka äänestys kenraali Michel Suleimanin nimittämisestä presidentiksi on vielä käymättä, on havaittavissa rohkaisevia merkkejä siitä, että kaikki osapuolet ovat halukkaita neuvotteluihin. Mielestäni EU:n täytyy jatkaa sellaisten toimien tukemista, joilla varmistetaan, ettei libanonilaisten tarvitse enää kärsiä väkivallasta ja poliittisista mullistuksista. Äänestin päätöslauselmaesityksen puolesta.

- Päätöslauselma: Elintarvikkeiden hintojen nousu EU:ssa ja kehitysmaissa (B6-0217/2008)

  Jan Andersson, Göran Färm, Anna Hedh, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. − (SV) Olemme päättäneet äänestää päätöslauselman puolesta, sillä elintarvikkeiden hintojen nousu on maailmanlaajuinen elintarvikkeiden saantiin vaikuttava ongelma.

Olemme kuitenkin pahoillamme siitä, että parlamentti jättää huomiotta sen, että EU:n protektionistinen maatalouspolitiikka pahentaa osaltaan sitä tilannetta, että suuressa osassa maailman maita ei ole toimivaa elintarviketuotannon järjestelmää.

  Bernadette Bourzai (PSE), kirjallinen. – (FR) Maailman elintarvikekriisin (hinnat ovat nousseet 83 prosenttia), jonka seurauksena kehitysmaissa on syntynyt nälkämellakoita, sekä pienituloisimpien eurooppalaisten kuluttajien ostovoiman heikkenemisen taustalla on mielestäni seuraavia tekijöitä:

- pörssikeinottelu peruselintarvikkeiden hinnoilla; se on ennennäkemätöntä ja siinä käytetään tuomittavalla tavalla hyväksi maatalousmarkkinoiden jännitteitä ja suurta epävakautta;

- lisääntyvä viljelykasvien käyttö energian tuotantoon ravintona käytettävien kasvien kustannuksella;

- Euroopan kehitysyhteistyöpolitiikan heikkoudet;

- se, että kehitysmaissa vientikasvien tuotantoa on tuettu ravintona käytettävien kasvien ja elintarvikkeiden omavaraisuuden kustannuksella; sekä

- nykyiset maailmankaupan säännöt, joilla on epäoikeudenmukaisia seurauksia etenkin pienille ja keskisuurille maatiloille, ennen kaikkea kehitysmaissa.

Kiireellisten toimien lisäksi meidän täytyy yhteisen maatalouspolitiikan terveydentilaa arvioidessamme määritellä uudelleen keinot, joilla puutumme maailmanmarkkinoiden toimintaan (infrastruktuuri, interventiovarastot, riskien hallinta, näkymät, hintojen muutosten taloudellinen mallintaminen ja niin edelleen), harkita avun sidonnaisuuksien purkamista ja arvioida uudelleen maatalouden tuotantomallejamme maailmanlaajuisesta perspektiivistä niiden tuottavuuden ja kestävyyden varmistamiseksi.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Tahdon huomauttaa ristiriidasta, joka vallitsee kyseisen Euroopan parlamentin päätöslauselman ja maataloudesta vastaavan komission jäsenen meille tällä viikolla esittelemien yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistustoimien välillä.

Erityisen tyrmistyttävää oli se, että komission jäsen jätti täysin huomiotta viime kuukausien rajun hintojen nousun ja sen tuntuvat vaikutukset ja yhteiskunnalliset seuraukset – joita on kiihdyttänyt maa-alueiden hylkääminen ja tuhansien maatilojen häviäminen – ja vaati noin 70 000 portugalilaisen maanviljelijän vastaanottaman niukan tuen leikkaamista edelleen esittäessään vähimmäismäärää, kun taas ylärajaa ei mainittu lainkaan.

Me kaikki tunnemme edellisen YMP:n uudistuksen kielteiset seuraukset, joita oli etenkin avun irrottaminen tuotannosta. Tilanteen ollessa tällainen ilmoitus olemassa olevan tuotannon tukien täydellisestä lakkauttamisesta (ainoana poikkeuksena vasikat, vuohet ja lampaat) on siksi erityisen vakava. Kyseiset tuet on siirretty yhden yhteisen maksujärjestelmän alaisuuteen, ja samaan aikaan keskeisten yhteisten markkinajärjestelmien ja maidon kiintiöjärjestelmän asteittainen purkaminen sekä durumvehnän, riisin ja sianlihan intervention lakkauttaminen on jo vauhdissa, mikä edelleen lisää maa-alueiden ja maanviljelyn hylkäämistä.

  Neena Gill (PSE), kirjallinen. − (EN) Äänestin päätöslauselman puolesta, sillä kannatan etenkin 16 ja 35 kohtaa, joissa vaaditaan kehittyneitä maita rajoittamaan maataloustukiaan.

Ranskan maatalousministerin Michel Barnier’n esittämä vaatimus eurooppalaisen elintarvikkeiden toimitusvarmuuteen liittyvän ohjelman luomisesta ja Euroopan maatalousbudjetin leikkausten vastustamisesta ei ole järkevä. Toimiessani parlamentin talousarviovaliokunnassa kahdeksan vuoden ajan YMP:n omituisuudet tulivat minulle hyvin tutuiksi, ja siksi uskon, että kyseisestä hankkeesta olisi haittaa. Se nostaisi maailman elintarvikkeiden hintoja samalla kun elintarvikekriisi jatkuu, eikä se parantaisi eurooppalaisen maatalouden terveyttä pitkällä aikavälillä.

Ranskasta tulee pian EU:n puheenjohtaja, ja EU:n talousarvion arviointi on viivästynyt. Presidentti Sarkozyn täytyy käyttää tarjoutunut tilaisuus hyväkseen ja panna YPM:n alaisten maataloustukien uudistus todella alulle sekä antaa EU:lle mahdollisuus täyttää velvollisuutensa kehittyvää maailmaa kohtaan.

Samaan aikaan Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus teki oikein vaatiessaan kauppasopimusta, joka helpottaisi köyhempien maiden pääsyä kehittyneiden maiden markkinoille. Se auttaisi sataa miljoonaa ihmistä maailman köyhissä maissa, jotka muuten kärsisivät entistä pahemmasta köyhyydestä. EU:n tasolla on kuitenkin vielä paljon tehtävää jäljellä.

  Vasco Graça Moura (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Maailmantalouden kasvu ja biopolttoaineisiin liittyvä politiikka ovat luoneet ristiriitaisen tilanteen. Ottaen huomioon maailmanlaajuisesti saavutettu vaurauden taso, on säädytöntä, että on monia perheitä, joilla on vaikeuksia hankkia riittävästi ruokaa. Markkinoihin vaikuttaa se, että väestö on keskittynyt kaupunkialueille enemmän kuin koskaan aikaisemmin, että maataloudesta luovutaan ja siirrytään palvelusektorille sekä se, että elintarvikkeiden raaka-aineita käytetään elintarvikeketjun muissa, monimutkaisissa osissa, kuten karjankasvatuksessa.

Biopolttoaineet ovat saaneet aikaan sen, että maaseudulle on ilmestynyt varas ja ruokapöytään odottamaton vieras. Kilpailu energian ja elintarvikkeiden raaka-aineista ohjailee niiden hintoja.

Seurauksena on elintarvikkeiden riittävyyteen, vakauteen, toimitusvarmuuteen sekä ympäristöön liittyviä ongelmia. Sen seurauksena, että strategiset varastot hupenevat, otetaan käyttöön omavaraisuuteen tähtäävää politiikkaa. Myös sotia pelätään. Viljan myyntiä koskevien uusien rajoitusten vuoksi ensi vuoden sadolla on ratkaiseva merkitys. Keinottelu on saanut sellaiset mittasuhteet, että keskuspankit varoittavat piilevästä inflaation uhkasta, ja samaan aikaan Intiassa on kielletty elintarvikkeiden hintoihin liittyvä futuureilla keinottelu.

Meidän on kiireellisesti käännettävä nykyinen kehitys maanviljelijöiden hyväksi, jotka elävät epätietoisuudessa satojensa suhteen, mikä koskee varsinkin järjettömän ja epäjohdonmukaisen maatalouspolitiikan armoilla olevia pienviljelijöitä. Aiemmin toisistaan poikenneet tiede ja teknologia tarjoavat siten uuden mahdollisuuden, josta me kaikki voimme hyötyä.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Voimistuva maailmanlaajuinen kapitalismin kriisi ja sen aiheuttama paine on saanut aikaan sen, että hyväksytyssä päätöslauselmassa tuomitaan, vaikkakin varauksin, EU:n maatalouspolitiikan seuraukset, mikä paljastaa YMP:n ja WTO:n sopimusten todelliset päämäärät, joita ei voi hyväksyä.

Päätöslauselmassa ei kuitenkaan suoraan nimetä nykyisestä vakavasta tilanteesta vastuussa olevia, eikä tehdystä arviosta vedetä oikeita johtopäätöksiä, sillä siinä ei kyseenalaisteta taustalla vaikuttavaa politiikkaa, ja seuraavassa on joitakin esimerkkejä:

Elintarvikeomavaraisuutta ei nosteta keskeiseksi kysymykseksi oikeuden ravintoon turvaamisen kannalta;

Pien- ja perhetilojen tulojen nostamista ei nähdä perusedellytyksenä maatalouden, maaseudun ja elintarvikkeiden toimitusvarmuuden säilyttämiselle;

Mietinnössä ei tähdätä maatalouden poistamiseen WTO:n piiristä eikä siihen, ettei maatalouselintarvikkeita enää nähtäisi pelkästään hyödykkeinä, eikä myöskään siihen, että Blair House -sopimusta arvioitaisiin uudelleen;

Siinä ei vaadita YMP:n lakkauttamista, avun tuotannosta irrottamisen laajentamista, pien- ja perhetilojen kannalta edullista ylärajan käyttöönottoa ja eriytymisen edistämistä, eikä reilua jakoa maiden ja tuotteiden kesken, vaan kannatetaan peltoviljelyn ja karjankasvatuksen kokonaisvaltaista kehittämistä jokaisessa maassa.

  James Nicholson (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Elämme nyt aikaa, jota leimaa epävarmuus elintarvikkeiden saannin suhteen. Hinnat ovat nousseet rajusti, ja elintarvikkeiden kysyntä kasvaa nopeammin kuin tarjonta. Ilmastolliset tekijät (kuten pitkittyneet kuivuuskaudet) ja niiden ohella viljan käyttö biopolttoaineiden valmistuksessa ovat edelleen vaikeuttaneet tilannetta.

Nykytilanne on erityisen huolestuttava kehitysmaiden osalta. Haitin kaltaisissa köyhemmissä maissa elintarvikepula on jo johtanut mellakoihin ja levottomuuksiin. Kuten käsillä olevassa päätöslauselmassa tuodaan esille, kansainvälisen yhteisön ensisijaisena tavoitteena pitäisi olla kehitysmaiden riippumattomuus ja omavaraisuus ruoan suhteen.

Elintarvikkeiden hintojen nousun vaikutukset tuntuvat muuallakin kuin vain köyhemmissä maissa. EU:n on nyt toimittava tilanteen vakauttamiseksi. Ennen kaikkea meidän on rohkaistava maanviljelijöitämme lisäämään tuotantoaan. Sen lisäksi viljan käyttö elintarvikkeiden ja energian tuotantoon on saatava järkevämmin tasapainoon. YMP:n terveystarkastuksen arviointi olisi erittäin sopiva foorumi näiden kysymysten käsittelemiseen.

  Mieczysław Edmund Janowski (UEN), kirjallinen. − (PL) Äänestin elintarvikkeiden hintojen nousua Euroopan unionissa ja kehitysmaissa koskevan päätöslauselman puolesta. Kysymyksessä on maailmanlaajuinen ongelma. Tilanteen taustalla on monia syitä. Niitä ovat muun muassa elintarvikkeiden kysynnän kasvu, polttoaineiden hintojen nousu, luonnonkatastrofit (ennen kaikkea kuivuuskaudet), ihmisten tai eläinten ruoan tuotantoon käytettävien maa-alojen pieneneminen (joka on seurausta siitä, että yhä suurempia osuuksia viljelymaasta käytetään energian tuotantoon) ja niin edelleen. Sen vuoksi kannatan YK:n esitystä biopolttoaineiden lykkäyksestä.

Elintarvikemarkkinoihin liittyy myös keinottelua. Lisäksi eräs tilanteeseen vaikuttava tekijä on kysymys perusteettomista ja tarpeettomista maataloustuotantoa rajoittavista kiintiöistä, esimerkkinä maitokiintiöt, joilla rajoitetaan maidon ja maitotuotteiden tuotantoa Puolassa. Kriisin traagiset seuraukset köyhimmissä maissa johtavat siihen, että meidän varastoistamme jaetaan elintarvikkeita ilmaiseksi tai myydään niitä nimelliseen hintaan. Tällaisesta avusta on todella apua vain katastrofien tai suurien onnettomuuksien sattuessa. Muussa tapauksessa se tuhoaa paikalliset viljelijät, sillä heidän ei ole kannattavaa viljellä maata tai kasvattaa eläimiä. Elintarvikkeiden hintojen nopea kallistuminen yhdistettynä työttömyyteen saattaa johtaa myös yhteiskunnan epävakauteen kyseisissä maissa.

Hiljattain saimme kuulla järkyttävästä tapauksesta Afganistanissa, jossa eräs henkilö myi tyttärensä saadakseen rahaa muun perheen elättämiseen. Meidän pitäisi muistaa myös elintarvikkeiden hintojen nousun vaikutukset inflaatioon. Toivon mukaan elintarvikkeiden hintojen nousu ei aiheuta äkillistä kaikkien hintojen nousua.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) 850 miljoonaa maailman ihmistä kärsii päivittäin nälästä. Elintarvikekriisin ratkaisemiseksi vaaditaan EU:n ja sen jäsenvaltioiden nopeita ja tehokkaita toimia. Pidän kannatettavana sitä, että vaaditaan vaikutuksenarvioinnin tekemistä vähittäiskauppojen asemasta elintarvikeketjussa sekä komissiota ja jäsenvaltioita tutkimaan tuottajien tuotteistaan perimien hintojen ja suurimpien vähittäiskauppojen perimien hintojen välisiä eroja.

Kyseessä on todellakin maailmanlaajuinen kriisi, ja kehitysmaiden tilanteen parantamiseksi on tehtävä paljon. Siksi meidän pitäisi kohdistaa apuamme kehitysmaiden maatalouteen, maaseudun kehittämiseen ja maatalousyrityksiin. Äänestin päätöslauselman puolesta.

  Véronique Mathieu (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Nyt kun elintarvikkeiden hinnat kallistuvat erittäin huolestuttavalla tavalla, Euroopan parlamentin on ehdottoman tarpeellista hyväksyä päätöslauselma.

Ensiksi tahdon sanoa, että monia maailman maita koettelevaa elintarvikekriisiä ei todellakaan voida hyväksyä. Tarvitaan kiireellisiä toimia, jotta voidaan lopettaa nälänhätä, josta kehitysmaiden kaikkein haavoittuvimmat ihmiset tälläkin hetkellä kärsivät. Kiireelliset toimet eivät tuo pitkän aikavälin ratkaisua ongelmaan, ja niiden lisäksi EU:n täytyy kehittää strategia yhdessä Maailmanpankin, Kansainvälisen valuuttarahaston, YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön ja Maailman kauppajärjestön kaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa. Sen täytyy olla luonteeltaan perustava strategia, jolla puututaan kriisin kaikkiin syihin: ruokatottumusten muuttuminen Aasiassa, nopeasti lisääntyvä viljan käyttö biopolttoaineisiin ja niin edelleen.

Toiseksi kuluttajan ruokakorin hinnan selkeä kallistuminen on merkki siitä, että meidän pitäisi vakavasti harkita yhteisen maatalouspolitiikan uudistamista. Nyt kun YMP:n terveystarkastus on parhaillaan meneillään, meidän on esitettävä käytännön toimia inflaation pysäyttämiseksi, sillä siitä näkyy merkkejä jopa sisämarkkinoilla, sekä EU:n elintarvikeomavaraisuuden varmistamiseksi.

  Toomas Savi (ALDE), kirjallinen. − (EN) Osallistuessani viime huhtikuussa Nigeriassa vaalitarkkailutoimintaan panin merkille ällistyttävän tiedon, että Nigeria, joka ennen oli maataloustuotteiden viejä, on nykyään elintarvikkeiden tuoja. Kehitysmaiden nykyinen väestöllinen tilanne on lisännyt elintarvikkeiden kysyntää rajusti, mutta sotilaalliset konfliktit, HIV/AIDSin, malarian ja tuberkuloosin kaltaisten tappavien tautien torjunta, sekä tehoton hallinto ovat vieneet kehitysmaiden hallituksilta voimavaroja, joiden avulla ne voisivat reagoida tähän tarpeeseen.

Kannatin Euroopan parlamentin päätöslauselmaa elintarvikkeiden hintojen noususta Euroopan unionissa ja kehitysmaissa ja toivon, että Euroopan unioni jatkaa kehitysyhteistyöpolitiikkansa parantamista ja osallistuu laajemmin oikeudenmukaiseen kansainväliseen kauppaan.

  Olle Schmidt (ALDE), kirjallinen. − (SV) Hintojen nousua maailmassa koskeva päätöslauselma olisi saattanut olla arvokas lisä EU:n maatalouspolitiikasta ja sen seurauksista parhaillaan käytävään keskusteluun.

Mutta tulos oli pettymys. Ensimmäisessä osassa tuodaan esille, että kehityssuuntana on sääntelyn lisääminen ja varastojen kasvattaminen – siitä huolimatta, että korkeiden elintarvikkeiden hintojen vuoksi maataloudesta on jälleen pitkästä aikaa tullut todella kannattava ala.

Toisessa osassa puhutaan kolmansien maiden väestön ”oikeudesta ravintoon” ja sen tärkeydestä, että elintarvikkeet asetetaan etusijalle polttoaineiden tuotantoon nähden. Silti äänestyksessä kaikkien ryhmien äänet jakautuivat biopolttoaineiden hyötyjen ja haittojen suhteen!

Politiikassa on kysymys ristiriitaisista tavoitteista, ja poliitikon tärkeimpänä tehtävänä on löytää tasapaino ja asettaa tavoitteet tärkeysjärjestykseen. Tässä päätöslauselmassa siinä ei ole onnistuttu. Sen vuoksi pidättäydyin äänestämästä.

  Richard Seeber (PPE-DE), kirjallinen. − (DE) Elintarvikkeiden hintojen nousu täytyy ehdottomasti saada pysäytettyä, muuten edessämme on suuria vaikeuksia. Tarvitaan monitahoisia strategioita, jotka yhtäältä elvyttävät elintarviketuotantoa esimerkiksi kesannointipalkkion väliaikaisen kumoamisen kaltaisin toimin ja toisaalta mahdollistavat elintarvikkeiden jakelun järjestämisen paremmin ja johdonmukaisemmin. Köyhiä maita, joihin hintojen nousu vaikuttaa eniten, on autettava selviämään kriisistä mahdollisimman nopeasti hyvin organisoidulla ja ennen kaikkea kestävällä tavalla. Maataloustuotteiden suurimpien viejien, kuten Argentiinan ja Yhdysvaltojen, on toimittava asiassa siten, että ne ottavat koko maailman huomioon eivätkä keskity ainoastaan omaan hyvinvointiinsa.

Kun väitellään biopolttoaineista, ei pidä unohtaa, että Euroopassa, jossa kaksi prosenttia viljelymaasta on polttoaineiden tuotantoon tarkoitetussa käytössä, niiden tuotannolla on hyvin pieni vaikutus elintarvikkeiden hintoihin. Biopolttoaineiden tuotanto ei saa tapahtua elintarvikkeiden kustannuksella, ja siksi meidän täytyy ponnistella toisen sukupolven biopolttoaineiden tuotannon edistämiseksi. Ne perustuvat biomassaan, joka on periaatteessa orgaanista jätettä, jolla ei käytännössä ole muuta käyttötarkoitusta.

- Päätöslauselma: Euroopan unionin ja Yhdysvaltain väliset viisumivapausneuvottelut (B6-0233/2008)

  Carlos Coelho (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Yhdysvaltain lakiuudistuksella tiukennettiin viisumivapausohjelmaan liittyviä turvallisuusvaatimuksia, ja sen täytäntöönpanon yhteydessä Yhdysvallat päätti vaatia erillisen yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittamista jokaiselta jäsenvaltiolta, minkä tarkoituksena oli hajottaa ja hallita.

Kyseiset sopimukset ovat tuomittavia, paitsi siksi, että ne eivät kunnioita yhteisön toimivaltaa tällä alueella, myös siksi, että ne horjuttavat oikeudenmukaisen kilpailun periaatetta ja asettavat eri jäsenvaltioiden kansalaiset viisumiasiassa eriarvoiseen asemaan.

Kannatan lämpimästi sitä, että komissiolle on annettu valtuutus neuvotella (yhteisön toimivallan alaisuudessa) EU:n ja Yhdysvaltain välinen sopimus, jolla turvataan tasapuolinen kohtelu ja samat viisumivapautta koskevat ehdot kaikille Yhdysvaltain alueelle tuleville EU:n kansalaisille (joita EU jo soveltaa kaikkiin sen alueelle tuleviin Yhdysvaltain kansalaisiin).

Kyseiset neuvottelut on käytävä nopealla aikataululla ja eurooppalaisen yhtenäisyyden hengessä, jotta vuonna 2009 kaikki jäsenvaltiot voivat osallistua Yhdysvaltain uudistettuun viisumivapausohjelmaan.

Uskon kuitenkin, että tämä on mahdollista vain, jos solmitut kahdenväliset sopimukset puretaan. Siksi odotan kuulevani Euroopan parlamentin lakiosaston mielipiteen asiasta, sillä toivon sen vahvistavan kantani.

  Urszula Gacek (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) PPE-DE-ryhmä suhtautuu myönteisesti Euroopan unionin ja Yhdysvaltain välisiä viisumivapausneuvotteluja koskevan päätöslauselmaehdotuksen hyväksymiseen.

Se on merkki siitä, että on otettu tärkeä askel jäsenvaltioiden ja Euroopan komission toimien yhteensovittamisessa Yhdysvaltain kanssa käytävien neuvottelujen suhteen. Päätöslauselmassa tunnustetaan se, ettei suureen osaan EU:n kansalaisia kohdistuvaa syrjintää voi hyväksyä, ja siitä käy ilmi ohjelmassa jo mukana olevien jäsenvaltioiden solidaarisuus niitä maita kohtaan, joiden kansalaiset joutuvat edelleen käymään läpi hankalia ja toisinaan nöyryyttäviä viisumien hakumenettelyjä. Siinä kiinnitetään huomiota siihen, että viisumihakemuksia hylätään perustein, jotka eivät ole avoimia. Se, että hylkäysprosentti on laskenut nopeasti joidenkin maiden osalta mutta ei toisten, antaa aiheen epäillä, ettei Yhdysvallat kohtele viisumivapausohjelman ulkopuolella olevia maita samoin ehdoin.

Edustan viisumivapausjärjestelyn ulkopuolella olevaa maata Puolaa, ja luotan siihen, että päätöslauselman ansiosta saavutetaan nopeasti tyydyttävä sopimus, joka mahdollistaa sen, että kaikki EU:n kansalaiset voivat matkustaa Yhdysvaltoihin samoin ehdoin. EU ja jäsenvaltiot ovat toimineet yhdessä ongelman ratkaisemiseksi. Olemme toiveikkaita sen suhteen, että Yhdysvallat suhtautuu aloitteeseen avoimesti ja myönteisesti.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Päätöslauselmasta panemme merkille seuraavaa:

Että EU on allekirjoittanut vastavuoroisuussopimuksia useiden kolmansien maiden kanssa mutta ei Yhdysvaltain kanssa – minkä vuoksi komissio ehdotti vuonna 2006 väliaikaisen viisumipakon käyttöönottoa diplomaattipassien, virkapassien/virkamatkapassien haltijoiden osalta, jotta eteneminen kohti todellista vastavuoroisuutta kyseisen maan kanssa olisi nopeampaa –, mutta neuvosto ei kuitenkaan noudattanut tätä päätöslauselmassa symboliseksi luonnehdittua ehdotusta.

Että tilanne monimutkaistui oikeudellisesti, kun Yhdysvallat uudisti viisumivapausjärjestelyitään, niin kutsutun terrorisminvastaisen sodan perusteella, lisäämällä niihin turvallisuutta parantavia kohtia (mukaan lukien pääsy kolmansien maiden kansalaisia koskeviin tietoihin) siten, että maiden, jotka haluavat osallistua viisumivapausohjelmaan, on allekirjoitettava kahdenvälinen yhteisymmärryspöytäkirja ja sen sitovat täytäntöönpanosäännöt.

Ja että Yhdysvaltain vaatimusten vaikutuksesta EU:n jäsenvaltiot hajaantuivat ja viime kädessä toivat esiin sen, mitkä ovat niiden ensisijaiset tavoitteet.

Päätöslauselma on osa syntyneiden vahinkojen hallintaa, mutta mielestämme siinä ei kuitenkaan turvata meidän mielestämme perustavia periaatteita, kuten valtion itsemääräämisoikeutta ja kansalaisten oikeuksia, vapauksia ja takuita.

  Mieczysław Edmund Janowski (UEN), kirjallinen. − (PL) Kannatan Euroopan parlamentin Yhdysvaltain kanssa käytäviä viisumineuvotteluja koskevaa päätöslauselmaa. Niitä pitäisi käydä kaikkien EU:n jäsenten puolesta. Yhdysvaltain hallituksen sekä kahdenvälisiä sopimuksia jo tehneiden maiden hallitusten pitäisi ottaa huomioon EU:n asema ja toimivalta kansainvälisten sopimusten suhteen.

Tarvitaan selkeää ohjeistusta kahdenvälisiä viisumivapaata matkustamista Yhdysvaltoihin koskevia neuvotteluja varten, mutta tietyt kysymykset kuuluvat EU:n toimivaltaan. Vaaditaan vastavuoroisuutta. Puolan tapauksessa, valitettavasti, epäsuhtaisuus on räikeää, sillä se lopetti yksipuolisesti viisumivaatimuksen soveltamisen Yhdysvaltain kansalaisiin jo 15. huhtikuuta 1991. Väite, että tilanne johtuu suhteellisen korkeasta viisumihakemusten hylkäysprosentista, ei vakuuta minua.

Katson, että hakemusten hylkäykset syntyvät usein Yhdysvaltain konsulaatin virkailijoiden mielivaltaisten päätösten seurauksena, sillä he olettavat – useinkaan ei ole selvää, millaisin perustein – että Yhdysvaltoihin matkustava henkilö aikoo ylittää viisumin salliman maassaoloajan. Tällaista oletusta ei voida sanoa tasapuoliseksi, ja joskus se on yksinkertaisesti loukkaava. Myöskään dollarin ja zlotyn vaihtokurssilla ei voi enää perustella väitettä laittomista työntekijöistä. Nykyään ihmisille ovat tärkeitä turistimatkat, työmatkat ja vierailut ystävien ja perheen luona. Luulen, että Yhdysvaltain nykyinen viisumipolitiikka aiheuttaa sille myös vahinkoa, kun se sulkee rajojaan liittolaisiltaan mutta päästää maahan mahdollisia terroristeja. Miten on mahdollista kehittää transatlanttista yhteistyötä, jos omiin liittolaisiin ei luoteta? Tämä ei ole vain retorinen kysymys. Monet äänestäjistäni ovat tuoneet esille tämän kysymyksen.

  Peter Skinner (PSE), kirjallinen. − (EN) Euroopan kansalaiset ovat liittyneet yhteen voidakseen hyötyä sellaisesta Euroopan unionista, joka tekee itsensä näkyväksi sekä Euroopassa että sen ulkopuolella. Tämä käy kaikkein selvimmin ilmi kansalaisten ulkomaille matkustaessaan saamasta kohtelusta. Monien EU:n jäsenmaiden kansalaiset eivät enää tarvitse viisumia matkustaessaan Yhdysvaltoihin. Vaikka ymmärrän, että Yhdysvalloilla on laillinen oikeus päättää asiasta kuten tahtoo, mielestäni viisumivapauden laajentaminen koskemaan kaikkia EU:n kansalaisia on järkevästi perusteltavissa. Mielestäni parlamentin vaatiman syrjinnän vastaisen lähestymistavan pitäisi näkyä Yhdysvaltain kanssa neuvoteltavassa sopimuksessa.

  Silvia-Adriana Ţicău (PSE), kirjallinen. − (RO) Äänestin Euroopan parlamentin Euroopan unionin ja Yhdysvaltain välisiä viisumivapausneuvotteluja koskevan päätöslauselman puolesta.

Äänestin parlamentin sosialistiryhmän Stavros Lambrinidisin esittämän suullisen tarkistuksen puolesta, koska hän vaati, että kaikenmuotoinen EU:n kansalaisten välinen suora tai epäsuora syrjintä, myös kansallisuuteen perustuva, on torjuttava. Täten vaaditaan huomiota sille, mitä yhteisön toimielimien ja jäsenvaltioiden välinen koordinoinnin puute saa aikaan kansainvälisissä neuvotteluissa.

Äänestin myös kollegamme Urszula Gacekin esittämän suullisen tarkistuksen 8 puolesta. Käsillä oleva uusi teksti ilmaisee Euroopan parlamentin tyytymättömyyden asioiden nykytilaan eli siihen, että viisumivapaus Yhdysvaltoihin matkustettaessa ei koske 12 jäsenvaltion, kuten Romanian, kansalaisia.

Äänestin Euroopan parlamentin sosialistiryhmän esittämän tarkistuksen 1 puolesta, sillä siinä vaaditaan komissiota takaamaan, lojaalin yhteistyön periaatteen mukaisesti, kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisten tasapuolinen kohtelu viisumivapausasiassa. Äänestin Euroopan parlamentin sosialistiryhmän esittämän tarkistuksen 2 puolesta, koska siinä huomautetaan, että 13. maaliskuuta 2008 järjestetyssä oikeus- ja sisäasioiden ministeritroikan kokouksessa Yhdysvallat tunnusti yhteisön toimivallan neuvotella kansainvälisistä viisumipolitiikkaa koskevista sopimuksista.

- Päätöslauselma: Burman traaginen tilanne (B6-0244/2008)

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. − (PT) Äänestin Burmaa koskevan yhteisen päätöslauselmaesityksen puolesta, koska maan dramaattisen tilanteen vuoksi on ensiarvoisen tärkeää palauttaa demokratia ja turvata ihmisoikeuksien kunnioittaminen mitä kiireellisimmin.

Olen pahoillani siitä, miten Burman viranomaiset reagoivat maata koetelleeseen pyörremyrskyyn, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä kuoli ja joutui jättämään kotinsa, ja tuomitsen painokkaasti Burman hallituksen reagoinnin tähän traagiseen tilanteeseen, kun se on estänyt avustustyöntekijöiden pääsyn maahan ja avun toimittamisen pyörremyrskyn uhreille.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Burmassa tapahtunut humanitaarinen katastrofi on valtava tragedia, ja Kesäkuun lista on yhtä mieltä siitä, että Burman hallituksen toiminta tilanteessa on ollut ala-arvoista. Apu täytyy saada toimitettua sadoille tuhansille kärsiville ihmisille. Tämä on kaikkein tärkein kysymys. Sen vuoksi suhtaudumme hyvin myönteisesti päätöslauselmassa Burman hallitusta kohtaan esitettyyn arvosteluun, koska se asetti oman valta-asemansa kansalaistensa henkiinjäämistä tärkeämmälle sijalle. On kuitenkin sanottava, että ei ole EU:n asia tuomita ja taivutella muita maita painostamaan Burmaa avaamaan rajojaan. Ei ole myöskään EU:n asia vaatia kansainvälistä rikostuomioistuinta asettamaan Burman hallitusta syytteeseen. Näiden tärkeiden kansainvälistä lakia koskevien kysymysten käsittely kuuluu kansainväliselle yhteisölle ja YK:lle. Valitettavasti EU:ssa vallitsee pyrkimys käyttää hyväksi katastrofeja oman ulkopoliittisen aseman vahvistamiseen.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Tahdomme ilmaista vilpittömän osanottomme 2. ja 3. toukokuuta laajoja alueita Myanmarissa (Burmassa) koetelleen pyörremyrskyn uhreille.

Olemme vakaasti sitä mieltä, että meidän on käytettävä kaikkia diplomaattisia keinoja, ennen kaikkea YK:n järjestöjen puitteissa, jotta katastrofin uhreille saadaan kiireellisesti apua, jotta kuolonuhrien määrää voidaan rajoittaa minimiin, jotta alueen ihmisten kohtaamiin ongelmiin voidaan reagoida ja jotta laajoja tuhoja kärsineen infrastruktuurin jälleenrakennus saadaan alkuun. Meidän on tehtävä yhteistyötä Burman viranomaisten kanssa, kuten myös päätöslauselmassa korostetaan.

Me kuitenkin vastustamme niin kutsutun humanitaarisen väliintulon periaatteelle rakentuvia hankkeita, jotka vaikeuttavat ja kyseenalaistavat YK:n järjestöjen, ASEANin ja monien alueen maiden parhaillaan tekemiä ponnisteluja ratkaisujen löytämiseksi ja alueen ihmisten kärsimän hädän vähentämiseksi.

Tällaiset hankkeet käyttävät tuomittavalla tavalla hyväksi tuhansia ja tuhansia ihmisiä koettelevaa vakavaa tilannetta, ja niiden päämääränä on käyttää humanitaarista katastrofia poliittisiin tarkoituksiin sekä geostrategisten tavoitteiden edistämiseen, ja viime kädessä ne vaarantavat humanitaarisen avun toimittamisen vaikka väittävät sitä kiireelliseksi ja tarpeelliseksi. Pohjimmiltaan tällaiset hankkeet edesauttavat sellaisten tilanteiden syntymistä, joissa luonnon tragedian lisänä on sodan tragedian uhka.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Kannatan täysin Burman traagista tilannetta koskevaa päätöslauselmaa. Ensimmäistä, pyörremyrskyn mukanaan tuomaa luonnonkatastrofia on seurannut ihmisen aikaansaama, Burman hallituksen reaktion aiheuttama katastrofi. Burman hallituksella on moraalinen ja oikeudellinen velvollisuus suojella kansalaisiaan, ja sen täytyy hyväksyä kansainvälinen apu, jotta voitaisiin ehkäistä tilanteen paheneminen entisestään.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Burman traaginen tilanne vaatii kiireellistä huomiota. Kieltäytymällä kansainvälisestä avusta Burman hallitus on osoittanut, että se suhtautuu piittaamattomasti nykyiseen vakavaan tilanteeseen. Pyörremyrsky Nargisin uhreille kysymys ei ole politiikasta vaan eloonjäämisestä. Kollegoideni tavoin kehotan Burman sotilashallintoa hyväksymään kansainvälisen yhteisön tarjoaman avun.

Myös aasialaisten kumppaneidemme panosta tarvitaan Rangoonin hallituksen taivuttelemisessa. Toistan näkemykseni, että jos muita ASEANin maita rohkaistaisiin harkitsemaan uudelleen Burman jäsenyyttä, se painostaisi Rangoonin hallitusta vihdoinkin tunnustamaan kansalaistensa kauan vaatimat oikeudet ja vapaudet. Kollegoideni tavoin äänestän päätöslauselmaesityksen puolesta.

- Päätöslauselma: Kiinan luonnonkatastrofi (B6-0242/2008)

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Arvoisa puhemies, tahdon antaa tunnustusta komission ripeälle toiminnalle 12. toukokuuta sattuneen maanjäristyksen ja sen aiheuttaman hätätilan yhteydessä. Sanomalehtien mukaan tehtaita, kouluja ja taloja sortui, joillakin alueilla maanjäristys tuhosi 80 prosenttia rakennuksista, joissakin kaupungeissa koulurakennuksia sortui niin, että oppilaat hautautuivat raunioihin ja, mikä on valitettavaa, kemiantehtaista levisi tonneittain saasteita maaperään.

Tällä kertaa olemme voineet seurata tuhoa kaikessa kauheudessaan sanomalehdistä ja Kiinan viranomaisten tiedotteista – eivätkä he vaikuta salaavan tietoja. On huomionarvoista, että tällä kertaa Kiina, toisin kuin läheisen Burman järjettömästi toimiva hallitus, osoittaa avoimuutta tukea ja kansainvälistä apua kohtaan. Kuten komission jäsen on useissa yhteyksissä todennut, Euroopan täytyy harjoittaa humanitaarista toimintaa maajäristyksen koettelemassa Sichuanin maakunnassa.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Avun ja varojen toimittaminen Kiinan luonnonkatastrofista kärsivien ihmisten hyväksi on ratkaisevan tärkeää tämän traagisen tilanteen helpottamiseksi. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin itse tarjota apuaan suoraan maanjäristyksen koettelemalle alueelle. Avun ei ole tarpeen kulkea EU:n kautta. Muilla kansainvälisillä järjestöillä on paremmat edellytykset koordinoida humanitaarista apua. YK on itsestään selvä esimerkki, koska sillä on pitkä kokemus ja se on maailmanlaajuinen vaikuttaja. Mielestämme päätöslauselma edustaa jälleen kerran EU:n pyrkimystä harjoittaa ulkopolitiikkaa ja hyötyä katastrofista edistääkseen kehitystä kohti liittovaltiota, jolla on oma ulkopolitiikka.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Ilmaisemme vilpittömän osanottomme monia Kiinan kansantasavallan maakuntia ja itsehallintoalueita 12. toukokuuta koetelleen maanjäristyksen uhreille, sekä myötätuntomme Kiinan kansalle, joka on osoittanut suurta rohkeutta ja keskinäistä välittämistä vaikeana aikana.

Kuten on jo huomautettu, Kiinan viranomaiset ovat toimineet nopeasti ja tehokkaasti kiireellisiä toimia vaativassa tilanteessa tarjotakseen apua ja tukea maanjäristyksen uhreille, pyrkiäkseen rajoittamaan kuolonuhrien määrää, reagoidakseen ihmisten kohtaamiin ongelmiin ja saadakseen laajoja tuhoja kärsineen infrastruktuurin jälleenrakennustyön alkuun.

Sen vuoksi jäsenvaltioiden ja EU:n on nopeasti toimitettava varoja ja hätäapua tukeakseen Kiinan viranomaisten valtavia ponnisteluja maanjäristyksen uhrien auttamiseksi.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Kollegoideni tavoin ilmaisen kunnioitukseni Kiinaa kohtaan sen toimista kansalaistensa auttamiseksi Sichuanin maakunnassa sattuneen maanjäristyksen jälkeen. Toiminnallaan Kiina näytti esimerkkiä muille alueen valtioille, joita koettelevat vastaavat luonnonkatastrofit ja niiden aiheuttamat mittavat tuhot.

Olen myös yhtä mieltä siitä, että EU:n pitäisi auttaa Kiinaa aktiivisin toimin jälleenrakennustyössä. Äänestin päätöslauselman puolesta.

  Zita Pleštinská (PPE-DE), kirjallinen. – (SK) Äänestin Euroopan parlamentin Kiinan luonnonkatastrofia koskevan päätöslauselman puolesta. Maanjäristykset ovat tuhoisia tapahtumia, joissa menehtyy paljon ihmisiä ja jotka aiheuttavat valtavia aineellisia vahinkoja.

Kiinan maanjäristys oli voimakkuudeltaan 7,8, ja se on järkyttänyt ihmisiä ympäri maailmaa. Tässä tuhoisassa järistyksessä kuoli ja katosi valtava määrä ihmisiä, ja siitä kärsineillä alueilla ihmiset ovat joutuneet hyvin vaikeisiin olosuhteisiin, ennen kaikkea Sichuanin maakunnassa. Tahdon ilmaista syvimmän osanottoni ja myötätuntoni kiinalaisille ihmisille ja tragedian lukuisille uhreille.

Panemme tyytyväisenä merkille, että Kiinan viranomaiset reagoivat nopeasti katastrofiin ja toimivat hädän lievittämiseksi. On huomattava, että Kiina oli myös valmis hyväksymään tarjotun ulkopuolisen avun. Tämän lisäksi on ilahduttavaa huomata, että Kiinan ja ulkomaisten tiedotusvälineiden annettiin välittää yksityiskohtaisia ja täsmällisiä tietoja katastrofista.

Arvioisin, että EU on toimittanut jo yli kymmenen miljoonan euron edestä apua. Taloudellista apua enemmän Kiina tarvitsee kuitenkin eurooppalaisten käytännön osaamista tällä alalla. Avun toimittamisessa hädänalaiselle väestölle on sen vuoksi käytettävä apuna hyväksi havaittuja keinoja, jotta katastrofin ikäviä seurauksia saadaan rajoitettua. EU:n on tarjottava seismologisesta tutkimuksesta hankkimaansa asiantuntemusta, jotta talojen rakenteiden heikkouksien syitä voitaisiin selvittää. Sichuanin maanjäristysalueesta on tehtävä ulkoilmalaboratorio, jossa mahdollisia ratkaisuja voidaan testata ja jonka tuloksia voidaan käyttää maakunnan jälleenrakennustyössä hyväksi.

- Päätöslauselma: Uraania sisältävät ammukset kieltävä kansainvälinen sopimus (B6-0219/2008)

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Kyseisten ammusten käyttökielto täytyy toteuttaa kansainvälisellä tasolla, YK:n välityksellä, ja kansallisvaltioiden, ei Euroopan parlamentin, aloitteesta. Vastustamme yhteistä eurooppalaista turvallisuuspolitiikkaa, joka johtaa Euroopan Yhdysvaltojen syntymiseen. Siksi äänestimme päätöslauselmaa vastaan.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Olemme täysin tietoisia päätöslauselman takautuvasta luonteesta ja äänestimme sen puolesta, ennen kaikkea sen 7 ja 8 kohdan vuoksi, joissa:

vaaditaan jälleen kerran kaikkia EU:n jäsenvaltiota ja Nato-maita määräämään köyhdytettyä uraania sisältävien aseiden käyttöä koskevasta kiellosta, tehostamaan pyrkimyksiään saada aikaan täydellinen käyttökielto sekä lopettamaan täydellisesti niiden valmistuksen ja hankkimisen;

kehotetaan jäsenvaltioita ja neuvostoa ottamaan vetovastuu sellaisen kansainvälisen sopimuksen valmistelemiseksi, jolla kielletään uraaniaseiden kehittäminen, valmistaminen, varastointi, siirtäminen, testaaminen ja käyttö ja jonka nojalla olemassa olevat uraaniasevarastot hävitetään tai käytetään kierrätykseen (vaikkakin vastustamme sitä, että parlamentti on liittänyt vaatimukseen varauksia).

Haluamme kuitenkin korostaa, että Euroopan parlamentin enemmistö on vältellyt vastuullisten nimeämistä köyhdytettyä uraania sisältävien ammusten sotilaallisen käytön suhteen. Toisin sanoen se pyrkii peittelemään Naton sekä Yhdysvaltain ja sen liittolaisten Kosovossa, Afganistanissa ja Irakissa (missä on köyhdytettyä uraania sisältävien ammusten lisäksi käytetty myös sirpalepommeja ja valkoista fosforia sisältäviä pommeja) tekemiä rikoksia.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Kannatan täysin vaatimuksia saattaa voimaan köyhdytettyä uraania sisältävät ammukset kieltävä kansainvälinen sopimus. Kyseisten ammusten käyttö aiheuttaa kuolettavia sairauksia sekä sotilaille että siviiliväestölle. EU:lla on moraalinen velvollisuus näyttää asiassa esimerkkiä ja tehdä töitä sen eteen, että kyseisistä ammuksista luovuttaisiin kokonaan.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) EU:n jäsenvaltioiden ja neuvoston täytyy ottaa vetovastuu, jotta saataisiin neuvoteltua kansainvälinen uraania sisältävien ammusten kehittämisen, valmistamisen, varastoinnin, siirtämisen, testaamisen ja käytön kieltävä sopimus.

Olen vieläpä sitä mieltä, että sopimuksessa on mentävä pidemmälle. Valtioille ei pidä sallia tilaisuutta käyttää varastossa olevia uraania sisältäviä ammuksia, kun niiden vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ympäristöön ei käsittääkseni tiedetä varmasti. Olemassa olevat varastot täytyy hävittää tai käyttää kierrätykseen. Äänestin päätöslauselman puolesta.

- Päätöslauselma: REACH (Ehdotus asetukseksi REACH-testimenetelmistä) (B6-0237/2008)

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Käsillä oleva päätöslauselma jatkaa REACH-prosessin edistämistä, ja pidättäydyimme äänestämästä, koska mielestämme siinä ei oteta huomioon kuluttajien ja pienten ja keskisuurten yritysten laillisia oikeuksia ja huolenaiheita, eikä siinä suojella työntekijöitä ja ympäristöä. Mielestämme siinä ei saavuteta riittävää tasapainoa työntekijöiden terveyden ja ympäristön suojelemisen sekä teollisuuden kehittämisen välillä, sillä siinä ei turvata kuluttajien oikeuksia asianmukaisesti, koska työntekijöiden oikeutta tietoon ja terveyteen rajoitetaan. Siinä ei myöskään oteta riittävällä tavalla huomioon mikroyrityksiä ja pk-yrityksiä – sillä siinä ei tarjota asianmukaista tukea, vaikka aineiden rekisteröinnin kustannukset nousevat väistämättä – eikä edes niitä suuria yrityksiä, jotka ovat ilmaisseet halukkuutensa korvata vaaralliset kemikaalit turvallisilla vaihtoehdoilla.

Uudessa päätöslauselmassa mainitaan toimet, joilla tehostetaan ja nopeutetaan uusien vaihtoehtoisten testausmenetelmien validoimista ja lainsäädännöllistä hyväksymistä koskevia komission sisäisiä menettelyjä, joihin kuuluu se, että komissio huolehtii entistä avoimemmasta menettelystä, joka käsittää sidosryhmien kuulemisen, ennen kuin esitetään ehdotuksia testimenetelmiä koskevan asetuksen mukauttamiseksi tekniseen kehitykseen. Kantamme on sama kuin aikaisemminkin, sillä toivomme, että avoimuutta lisättäisiin.

- Mietintö: Wojciechowski (A6-0147/2008)

  Bernadette Bourzai (PSE), kirjallinen. – (FR) Kannatan Janusz Wojciechowskin uutta eläinten terveyttä koskevaa strategiaa koskevaa mietintöä. Vaalipiirini on Massif Central-Centre, ja siksi olen erittäin huolissani lampailla vakavia oireita aiheuttavan sinikielitaudin leviämisestä. Kyseessä on hyvin vakava eläinkulkutauti, kun otetaan huomioon sen kesto, leviäminen, taudin serotyyppien leviäminen alueille, joissa tautia ei ole aiemmin esiintynyt, sekä eläinten liikkumista ja kauppaa koskevista rajoituksista aiheutuvat yhteiskunnalliset ja taloudelliset seuraukset. Mielestäni komission pitäisi luoda eläinten terveyttä koskeva toimintasuunnitelma, jotta se voisi reagoida paremmin kyseisenlaisiin vakaviin eläinkulkutauteihin rahoittamalla tutkimusta, korvaamalla menetyksiä, maksamalla ennakkomaksuja ja niin edelleen.

Äänestin tarkistusta 12 vastaan, jonka aiheena oli se, että elävien eläinten pitkät kuljetukset lisäävät riskejä ja että eläinten teuraskuljetusten ei pitäisi kestää yli yhdeksää tuntia. Sitä vastoin äänestin tarkistuksen 3 puolesta, sillä kuljetuksen laatu on eläinten hyvinvoinnin kannalta tärkeämpää kuin sen kesto. Meillä on olemassa asiaa koskevia tiukkoja ja yksityiskohtaisia määräyksiä, ja meidän pitäisi valvoa niiden täytäntöönpanoa.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Mielestämme mietinnössä esitetään monia myönteisiä toimia kehityksen perustaksi, ja komission pitäisi viedä niitä eteenpäin, ennen kaikkea:

- yhteisön merkittävää osallistumista pahimpien sairauksien torjumiseen tasapuolisen kohtelun ja yhtäläisten mahdollisuuksien varmistamiseksi tapauksissa, joissa sairauksien torjunta ylittää asianomaisten maiden ja tuottajien voimavarat;

- sen tunnustamista, että EU:n tuottajille aiheutuu EU:ssa sovellettavista standardeista korkeammat kustannukset ja että heitä on suojeltava unioniin tuotavilta alhaisempia standardeja soveltaen tuotetuilta eläintuotteilta;

- komission velvollisuutta auttaa maanviljelijöitä selviytymään eläinten rekisteröimiseen tarvittavien varusteiden hankkimisesta aiheutuvista korkeista kustannuksista.

Näemme mietinnössä myös arvostelun aihetta, erityisesti kysymyksessä julkisesta rahoituksesta, jota täytyy lisätä, jotta voitaisiin välttää yksityisten vakuutusjärjestelmien käyttö tautien hävittämisen aiheuttamien menetysten korvaamisessa. Emme voi hyväksyä sitä, että karjankasvattajat olisivat ainoastaan yksityisten vakuutusten varassa ja yksin vastuussa tautien hävittämisestä.

  Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen. − (PT) Kannatan Euroopan komission ehdottamaa eläinten terveyttä koskevaa strategiaa vuosiksi 2007–2013, koska mielestäni eurooppalaisten toimielinten välinen keskustelu on saatava ripeästi käyntiin, jotta uusia lainsäädäntöehdotuksia saataisiin alulle.

Euroopan tasolla toteutettavat toimet on asetettava etusijalle, on luotava uudenaikaiset eläinten terveyttä koskevat puitteet ja ennaltaehkäisyä, valvontaa ja tieteellistä tutkimusta on parannettava.

Siksi kannatan Janusz Wojciechowskin mietintöä, vaikkakin tahdon korostaa, että en kannata minkään muotoisia eläinten teuraskuljetuksia koskevia lisärajoituksia, sillä olemassa olevan lainsäädännön määräykset ovat riittäviä ehkäisemään eläinten tarpeettomat kärsimykset.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Mietinnössä käsitellään hyvin tärkeää aihetta. Mutta kuten tavallista, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta esittää EU:lta saatavien maatalouden määrärahojen lisäämistä monissa yhteyksissä. Tämän vuoksi meidän täytyy äänestää mietintöä vastaan, vaikka periaatteellisella tasolla kannatamme eläinten terveyttä unionissa edistäviä toimia.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Äänestin Janusz Wojciechowskin mietinnön 52 kohtaa vastaan, sillä siinä kannatetaan eläinten elektronista merkintää. Tähän kysymykseen liittyvät esitykset ovat kohtuuttomia, ja komission täytyy harkita strategiaansa uudelleen. Lampaankasvatus on elintärkeässä asemassa monilla alueilla Skotlannin maaseudulla, ja EU:n on toimillaan suojeltava tämäntapaista maataloutta sen sijaan, että lampaankasvattajien taakkaa lisätään.

  Astrid Lulling (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin EU:n uutta eläinten terveyttä koskevaa strategiaa koskevan mietinnön puolesta, koska kannatan vahvasti kestävää maataloutta ja voin antaa tukeni vain sen edistämiseen tähtääville poliittisille toimenpiteille ja käytännöille.

Kotieläinten terveys ja hyvinvointi ovat ratkaisevan tärkeitä kansanterveyden kannalta, sillä niiden avulla turvataan terveellisen ruoan tuotanto. Eläinten terveys on läheisessä yhteydessä ihmisten terveyteen, johtuen tiettyjen tautien suoran tai epäsuoran tartunnan mahdollisuudesta.

Tehotuotantoa harjoittavien kotieläintalouksien erittäin suuri eläintiheys voi lisätä tautien leviämisriskiä ja vaikeuttaa tautien valvontaa. Vaikka olen yhtä mieltä siitä, että meidän pitää edistää bioturvallisuuden varmistamiseen maatiloilla tähtääviä toimia, meidän on myös varmistettava, ettemme liioittele ympäristöehtojen periaatetta.

Oli miten oli, minusta on paheksuttavaa, että komission tiedonannossa ei tunnusteta riittävästi eläinlääkintäasiantuntijoiden merkitystä, vaikka heillä on mielestäni parhaat edellytykset eläinten terveyttä suojelevan tehokkaan strategian täytäntöönpanemiseen.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Pidän Janusz Wojciechowskin mietintöä tervetulleena. Siihen sisältyy sekä ruoan toimitusvarmuuden että eläinten terveyden parantamiseen tähtääviä toimia. SNP- ja konservatiivipuolueisiin kuuluvien kollegoidemme suunnalta on kehotettu vastustamaan pakollista eläinten sähköistä ja dna-perusteista tunnistamista ja rekisteröimistä EU:ssa koskevan järjestelmän käyttöönottoa.

Elämme aikaa, jolloin uusien ja olemassa olevien eläintautiepidemioiden uhka on vakava, ja se kasvaa entisestään ilmastonmuutoksen vuoksi, ja siksi vaikuttaa järkevältä ajatukselta luoda turvallinen ja vankka eläinten liikkumista valvova järjestelmä, johon sisältyvät kyseiset tunnistamis- ja rekisteröintikeinot. Äänestin näiden kantojen mukaisesti.

  Véronique Mathieu (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Janus Wojciechowskin mietinnöstä käytiin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnassa kiivaita keskusteluja, ja siihen esitettiin monia tarkistuksia, minkä tuloksena käsillä olevaan mietintöön sisältyy huomattavia muutoksia komission ehdotukseen nähden. Kyseisten muutosten ansiosta mietintö on hyvin tasapainoinen ja tarjoaa mahdollisuuden muuttaa ja parantaa eläinten terveyttä Euroopan unionissa koskevaa oikeudellista kehystä.

Maatalousvaliokunnan äänestys lievensi esittelijän alkuperäistä tehotuotantoa harjoittavien kotieläintalouksien suurta eläintiheyttä koskevaa kantaa, ja siten mietinnössä tunnustetaan, että siihen voi liittyä ongelmia sellaisilla tiloilla, joilla tautien valvontatoimenpiteet ovat riittämättömiä.

Tämän lisäksi PPE-DE-ryhmän täysistunnossa esittämän pitkiä eläinkuljetuksia koskevan tarkistuksen ansiosta EU:n pitäisi pystyä rajoittamaan teuraaksi vietävien eläinten tarpeetonta kärsimystä ja samalla kuitenkin turvaamaan hygieeniset olosuhteet.

Muut mietinnössä esitetyt toimet, ennen kaikkea hätärokotusstrategian kehittäminen, maanviljelijöiden vastuuntunnon lisääminen sekä strategian rahoitukseen osallistuvien tahojen roolien selkiyttäminen, ovat askel oikeaan suuntaan ja asianmukaisia keinoja EU:n eläinten terveyttä koskevan lainsäädännön vahvistamiseksi.

  Mairead McGuinness (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Pidän mietintöä tervetulleena, sillä siinä korostetaan eläinten hyvän terveydentilan tärkeyttä EU:ssa, minkä takaamiseksi tarvitaan EU:n toimintasuunnitelmaa. Eläinkuljetuksia koskevan lainsäädäntömme pitää perustua tieteelliseen tutkimukseen. Kuljetusten keston määrittely on kapea-alaista, ja siinä keskitytään epäolennaiseen. On toimittava sen varmistamiseksi, että olemassa olevia kuljetuksia koskevia määräyksiä noudatetaan. Ratkaisevaa on kuljetuksen laatu, ei sen kesto. Siksi minusta on hyvä, että mietinnöstä on jätetty pois kuljetuksen keston määrittely. Lopuksi EU:n täytyy vaatia, että eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevat standardimme hyväksytään kansainvälisellä tasolla ja että kyseiset kysymykset otetaan huomioon WTO:ssa.

  Peter Skinner (PSE), kirjallinen. − (EN) Tämä on elintärkeä aihe miljoonien Euroopan kansalaisten kannalta, ja erityisesti Kaakkois-Englannissa asuville ihmisille. Kaikkein kiistanalaisin on tämänkin mietinnön aiheena oleva kysymys eläinkuljetuksista.

Kannatan kaikkia toimia, joilla voidaan edistää eläinten hyvinvointia kuljetusten aikana. Eräs asiaan liittyvä kysymys on tietysti se, että eläinlääkäreille turvataan riittävät voimavarat tarkastusten tekemiseen ja että eläinlääkintärahaston mahdollisuuksia parannetaan, jotta se voi osaltaan tukea eläinlääkärien toimintaa.

Lisäksi eläinkuljetusten kanssa tekemisissä oleville karjankasvattajille pitäisi tarjota vakuutusvälineitä epäsuorien menetysten korvaamiseen.

- Päätöslauselma: EU:n strategia Århusin yleissopimuksen osapuolten kolmatta kokousta (Riika, Latvia) varten (B6-0238/2008)

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Århusin yleissopimuksen täytäntöönpanosta on keskusteltu siitä asti kun se tuli voimaan 30. lokakuuta 2001. Koska suurin osa yleissopimuksen 35 osapuolesta on Euroopan unionin jäsenvaltioita, niillä on erityinen velvollisuus luoda tarvittavat mekanismit yleissopimuksen täytäntöönpanemiseksi.

Yhtä tärkeää on turvata sellaisten yksityiskohtaisten määräysten – kuten yleissopimukseen jo kirjattujen oikeuksien – toteutuminen, joiden avulla parannetaan paikallista ja kansainvälistä yleisön osallistumista ympäristöä koskevien sopimusten ja ohjelmien laatimiseen.

Parlamentti ja neuvosto ovat nyt hyväksyneet kolme säädöstä Århusin yleissopimuksen täytäntöönpanemiseksi, mutta siihen liittyy vielä ongelmia. Siksi, vaikkakin jotkin Euroopan parlamentin päätöslauselman kohdista ovat hieman epäselviä, me yleisesti ottaen kannatamme sitä, koska mielestämme on tärkeää edistää maailmanlaajuisesti yleisön osallistumista päätöksentekoon ja oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa.

Siksi toivomme, että Riiassa, Latviassa, 11.–13. kesäkuuta 2008 pidettävässä osapuolten kolmannessa kokouksessa otetaan edistysaskelia asian suhteen.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Kesäkuun lista kannattaa Århusin yleissopimusta, mutta olemme sitä mieltä, että kansallisten parlamenttien pitäisi itse määritellä omat kantansa Riiassa käytävässä Århusin yleissopimuksen osapuolten kokouksessa.

Ne jäsenvaltiot, jotka eivät ole ratifioineet Århusin yleissopimusta, päättävät tietysti itse, tahtovatko sen ratifioida vai eivät. Mielestämme ei ole Euroopan parlamentin asia antaa asiasta suosituksia.

  Eija-Riitta Korhola (PPE-DE), kirjallinen. − (FI) Olen työstänyt Århusin sopimusta aktiivisesti jo vuodesta 2000, jolloin käsittelimme ensimmäistä pilaria, kansalaisen oikeutta ympäristöä koskevaan tietoon, ja pian sen jälkeen toista pilaria, kansalaisten mahdollisuuksista osallistua päätöksentekoon. Tavatessani paikallisia ympäristöaktiiveja Kazakstanissa nämä länsimaiset itsestäänselvyydet saivat silmissäni uuden ulottuvuuden.

Århusin sopimus on merkittävä saavutus kansalaisen osallistumis- ja tiedonsaantioikeuksien parantamiseksi ja osa toimivaa demokratiaa, ja siksi ymmärrän hyvin parlamenttimme kantaa, että myös puuttuva elementti, kansalaisten oikeus muutoksenhakuun tulisi palauttaa. Minulla on kuitenkin sympatiani neuvostoa kohtaan heidän pelätessään, että kansalaisoikeuksia käytettäisiin muutoksenhaun osalta väärin hidastamaan hankkeita tai antamaan avoin toimintakenttä järjestöjen varainkeruukampanjoille. Neuvoston huoli demokratian hyväksikäytöstä on tältä osin perusteltua. Mutta on tärkeää, että asia nostetaan uudelleen esille; maailma ja yhteiskuntamme muuttuu koko ajan, ja poliittisten päätösten tulee kestää nykyhetken tarkastelu.

Juuri tästä syystä pidän kokousta valmistelevan päätöslauselmamme kohdasta, jossa Århusin yleissopimusta halutaan laajentaa koskemaan kaikkia kestävän kehityksen periaatteita. Tällöin kestävän kehityksen kriteerit täyttyvät Århusin sopimuksen avoimuuden, osallistumismahdollisuuden ja vastuullisuuden periaatteiden kautta. Tässä piileekin Århusin sopimuksen idea: se itsessään synnyttää laajaa proaktiivista ympäristöajattelua, erityisesti kansalaisten keskuudessa, luoden näin uusia mahdollisuuksia vallitsevien käytäntöjen parantamiseen. Riikan kokous on erinomainen tilaisuus sopimuksen väliarvioinnille, ja olen vakuuttunut, että samalla tiellä on hyvä jatkaa.

  Cristiana Muscardini (UEN), in writing. − (IT) Mr President, the Aarhus Convention recognises that every person has the right to live in an environment adequate to his or her health and wellbeing and has a duty to protect the environment, also that in pursuance of that right and in order to fulfil that duty citizens must have access to information, be able to participate in decision-making, and have access to justice in environmental matters.

Article l of the Convention states that each Party to the Convention shall guarantee the rights of access to information and public participation in decision-making. Greater involvement in this process on the part of national and European institutions which represent citizens is of vital importance, both in order to obtain full access to information on environmental matters and, in particular, so as to be able to ensure that the information provided is above all correct. Contradictory theories abound, with greater or lesser scientific foundation. It is necessary to lay down rules to prevent alarmist and sometimes exaggerated pronouncements and to make environmental protection a duty for everyone, both citizens and institutions.

On behalf of the UEN Group, which will vote in favour of the resolution, I would like to underline the need for the European Union delegation attending the Meeting of the Parties to the Convention, scheduled for 11 to 13 June 2008, to have as broad a representation as possible from this Parliament.

- Mietintö: Van Hecke (A6-0171/2008)

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Jotkin päätöslauselman näkökohdista ovat toisia tärkeämpiä.

Jotkin politiikat ovat rakenteellisesti merkittäviä ja määrittävät siksi muita politiikkoja. Seuraavassa tarjoan esimerkin.

Mietinnössä ei kyseenalaisteta talouskumppanuussopimuksia ja ainoastaan mainitaan, että kehitysapua ei pitäisi jakaa vain niille maille, jotka suostuvat markkinoidensa laajempaan vapauttamiseen, ja siksi siinä vesitetään ne avun myönteiset seuraukset, jotka mahdollisesti olisi voitu saavuttaa.

Talouskumppanuussopimuksilla asetetaan ehtoja maiden itsemääräämisoikeudelle, pakotetaan toteuttamaan EU:n monikansallisia yrityksiä suosivaa mallia ja aiheutetaan se, että maiden tuotantoa eivät ohjaa niiden väestön erityiset tarpeet vaan, päinvastoin, yhä vapaampien markkinoiden vaatimukset.

Siksi, ja koska kannatan sitä, että sotilasmenoja ei lueta kehitysavun piiriin kuuluviksi, että julkisten palvelujen kehittämiseen ja parantamiseen pitäisi osoittaa tuntuvasti varoja, että avun ohjaaminen sellaisiin tarkoituksiin, joilla ei ole mitään tekemistä kehitysyhteistyön kanssa, pitäisi lopettaa kokonaan, olen sitä mieltä, että kyseisillä toimilla voidaan saavuttaa tuloksia vain, jos samalla torjutaan kaupan vapauttaminen ja talouskumppanuussopimuksien mahdollistama määräily ja puuttuminen.

Kyseinen ristiriita täytyy selvittää, jos halutaan luoda avustusjärjestelmä, joka osoittaa aitoa myötätuntoa ja kunnioittaa kansallista itsemääräämisoikeutta.

  Jens Holm ja Eva-Britt Svensson (GUE/NGL), kirjallinen. − (EN) Olemme sitä mieltä, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden myöntämän avun tuloksellisuuden parantamiseksi voidaan tehdä vielä monia asioita, ja Johan Van Hecken laatimaan mietintöön sisältyy tärkeitä näkökohtia. Haluaisimme kuitenkin korostaa, että emme kannata 1 kohdan sanamuotoa, jonka mukaan EU:n pitäisi esiintyä yksimielisenä, ja yhdenmukaisuutta pitäisi lisätä.

  Mikel Irujo Amezaga (Verts/ALE), kirjallinen. − (ES) Äänestin tuloksellisuutta koskevan mietinnön puolesta, vaikka en ole samaa mieltä kaikista kohdista. Ensiksi siksi, että jäsenvaltiot eivät pidä lupauksiaan, minkä vuoksi kaikki Euroopan toimielinten tekemä työ valuu lopulta hukkaan. Tämän lisäksi mietinnöstä ei käy ilmi se tapa, jolla jäsenvaltiot sitoutuvat yhteen rooliin (tukemaan kumppanimaita avun täytäntöönpanossa) mutta tosiasiassa toimivat toisessa (rahoittavat vain sellaisia hankkeita, jotka ovat etusijalla niiden oman talouden kannalta) eivätkä kiinnitä huomiota kumppanimaiden (”epäsuositut” kohteet) yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen kehitykseen.

Toiseksi siksi, että hankkeiden rahoituksesta puhuttaessa vaaditaan parempaa tuloksellisuutta ja avoimuutta. Tietenkin kaipaamme tuloksellisuutta. On kuitenkin niin, että avoimuus tuo mukanaan lisää tilintarkastuksia, lisää neuvotteluja, lisää valvontaa – lyhyesti sanottuna lisää ajan ja rahan tuhlaamista byrokratiaan, mikä helpottamisen sijaan hidastaa MONIEN ihmisten työtä. Avoimuus siis heikentää tuloksellisuutta. Toivoisin, että avoimuutta käytettäisiin välineenä tuloksellisuuden saavuttamiseksi ja että jälkimmäinen olisi aina etusijalla.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Pidän Johan Van Hecken avun tuloksellisuudesta vuonna 2005 annetun Pariisin julistuksen seurantaa koskevaa mietintöä myönteisenä. Avustusjärjestelmän täytyy pysyä uskollisena ensisijaiselle tavoitteelleen, joka on köyhyyden vähentäminen. Jotta apu olisi tuloksellista, sen toimittamisessa on käytettävä hyväksi paikallisia järjestelmiä ja tehtävä tiivistä yhteistyötä vastaanottajan kanssa.

Kannatan myös vaatimusta, että komission ja EU:n jäsenvaltioiden on lisättävä ponnistelujaan saavuttaakseen vuosituhattavoitteisiin kirjatun päämäärän osoittaa 0,7 prosenttia Euroopan BKT:sta julkiseen kehitysapuun vuonna 2015. Mielestäni mietintö on näiden tavoitteiden kanssa sopusoinnussa, ja äänestin sen puolesta.

  Bernard Wojciechowski (IND/DEM), kirjallinen. − (PL) Vuonna 2005 annetulla Pariisin julistuksella luotiin kansainvälinen avun tuloksellisuuden ohjelma, jonka ensisijaisena tavoitteena oli köyhyyden poistaminen. Asiakirjaan sisältyy erityisiä velvoitteita, joilla tähdätään avun tuloksellisuuden parantamiseen kansainvälisen yhteistyön pohjalta. Tavoitteena näyttäisi olevan tuloksellinen apu sanojen varsinaisessa merkityksessä, ja että apua tarvitsevat saavat sitä, eikä heidän tarvitse maksaa siitä.

Valitettavasti usein käy niin, että ”avun” vastaanottajien täytyy maksaa avusta. Monesti apua käytetään välineenä siinä, että heikot saatetaan taloudellisesti riippuvaisiksi vahvoista ja köyhät rikkaista. Eräs intialainen, huomioituaan, millaista ”apua” kehittyneet maat hänen maalleen toimittivat, sanoi 1960-luvun alussa Maailman ruokajärjestön kokouksessa: ”Älkää herran tähden enää antako meille apua.” Uskon, että tällä kertaa asiat menevät toisin.

  Eija-Riitta Korhola (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, tekisin melkein mitä tahansa tämän parlamentin hyväksi, mutta myös minulla on rajani. Ne tulivat miltei vastaan eilen illalla, kun valitsin Århusin sopimusta koskevan keskustelun parsan syönnin ja kuuluisan parsaillallisen sijaan. Niin sanotusti poistuin ennen jälkiruokaa, mutta sain huomata, että keskustelu olikin peruttu. Tahdon kysyä, saammeko liittää pitämättömät puheemme istunnon pöytäkirjaan, sillä komission jäsenen vastaushan on joka tapauksessa liitetty siihen?