Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 4. kesäkuuta 2008 - Bryssel

24. Kilpailu: Vähittäispankkitoiminnan alaa koskeva tutkinta – Vähittäisrahoituspalveluja yhtenäismarkkinoilla koskeva vihreä kirja (keskustelu)

  Puhemies. − (PT) Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu

- Gianni Pittellan talous- ja raha-asioiden valiokunnan puolesta laatimasta mietinnöstä kilpailusta: vähittäispankkitoiminnan alaa koskeva tutkinta (2007/2201(INI)) (A6-0185/2008);

- Othmar Karasin talous- ja raha-asioiden valiokunnan puolesta laatimasta mietinnöstä vähittäisrahoituspalveluja yhtenäismarkkinoilla koskevasta vihreästä kirjasta (2007/2287(INI)) (A6-0187/2008).

  Gianni Pittella, esittelijä. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, komission huolellisen tutkimustyön ansiosta olemme voineet tarkastella vähittäisrahoituspalveluille luonteenomaista tiukkaa sääntelyä. Olen yhdessä kollegani Othmar Karasin kanssa keskittynyt kyseiseen tutkimustyöhön. Tähän mennessä työhön on suhtauduttu valiokunnassa laajalla yhteisymmärryksellä ja itse asiassa melkein yksimielisesti. Haluaisin siksi kiittää erityisesti komission jäsentä Neelie Kroesia siitä, että hän on ollut aina valmis keskustelemaan parlamentin kanssa tästä herkästä aiheesta.

Kuluttajien ja pankkien suhde on Euroopassa edelleen monimutkainen alaa leimaavien vääristymien vuoksi. Suhde on kuitenkin erittäin tärkeä, ja meidän pitäisi selkeyttää sitä niin, että kiinnitetään huomio puutteisiin ja tehottomuuteen sekä tunnistetaan keskeiset ongelmat ja mahdolliset keinot niiden ratkaisemiseksi. Omassa mietinnössäni ja Othmar Karasin mietinnössä esitetään, että tällaisia toimia käytetään kuluttajien liikkuvuuden parantamiseen, jotta pankkeja kannustetaan toimimaan korkeampien tehokkuusvaatimusten mukaisesti.

Pyydän siksi mietinnössäni, että kuluttajat voisivat vaihtaa pankkia yksinkertaisesti ja edullisesti. Pankin vaihtaminen on vielä Euroopassa todellisuudessa hidasta ja kallista. Me vastustamme myös kaikkia sopimusluontoisia siteitä, jotka eivät ole selvästi tarpeellisia tai joilla estetään tai vaikeutetaan kuluttajien liikkuvuutta. Suosittelemme, että Euroopan pankkiala parantaa käyttötilin sulkemista koskevia menettelyjä ja että siitä aiheutuu ainoastaan perusteltuja kuluja. Pankkialan on varmistettava, että tämä palvelu suoritetaan nopeasti ja että vältetään päällekkäisiä kustannuksia.

Kehotamme myös komissiota varmistamaan, että pankit antavat korkealaatuisempaa tietoa, joka on paremmin kuluttajien käytettävissä. Niiden on annettava tiedotteita, joissa eritellään kustannukset helposti vertailukelpoisessa muodossa. Myös minulla on käyttötili pankissa. Kun saan kotiini tiedotteita, heitän ne pois, koska ne eivät ole helposti ymmärrettäviä. Samoin tekevät miljoonat kaltaiseni kansalaiset. Tätä ei voida enää hyväksyä. Arvoisat komission jäsenet Kroes ja McCreevy, jos pankit eivät toimi näiden suositusten mukaisesti, kehotan komissiota esittämään asiaa koskevan lainsäädäntöaloitteen.

Pyydän myös, että tehdään arvio siitä, voidaanko ottaa käyttöön Internet-hakukone, jotta asiakkaat voisivat vertailla eri pankkien sivustojen tarjoamia palveluita. Meidän on voitava napsauttaa tietokoneen painiketta, käyttää Internetiä ja tietotekniikkaa, joiden avulla voimme todeta, että on olemassa parempi vaihtoehto. Tällä hetkellä meillä ei ole näitä vaihtoehtoja.

Toimitusmaksut ovat toinen asia. Komission tässä keskustelussa ottaman kannan osalta olen ehdottanut, että kaikki kriteerit pitäisi antaa lopullisesti toimijoille jonkinlaisten suuntaviivojen avulla, jotta he voivat ottaa käyttöön menettelyn toimitusmaksujen laskemiseksi. Tällä tavoin alan asianmukainen ja avoin toiminta voidaan varmistaa.

Lopetan puheenvuoroni, jotta en ylitä neljän minuutin puheaikaani. Toivon näiden ehdotusten osalta, että parlamentti hyväksyy ne huomenaamulla ja että komissio jatkaa välittömästi työtään tarvittavan nopeasti ja konkreettisesti.

  Othmar Karas, esittelijä. − (DE) Arvoisat puhemies ja komission jäsenet, hyvä Gianni Pittella, haluaisin ensiksi korostaa vielä kerran, että komission ehdotukset, jäsenten tavoitteet ja vaatimukset kahdessa mietinnössä sekä näiden mietintöjen vaikutus Euroopan kansalaisiin ansaitsee sen, että asiaa käsitellään paremmalla keskusteluajalla ja suuremman yleisön kanssa.

Toiseksi näiden mietintöjen ja komission kanssa käytyjen keskustelujen ansiosta aloitamme seuraavan vaiheen rahoituspalvelujen alan tarjonnan ja kysynnän vahvistamisessa. Haluaisin kiittää Gianni Pittellaa, Pál Schmidtia ja Margarita Starkevičiūtėa hyvästä yhteistyöstään. Laaja enemmistö valiokunnassa on osoittanut, että me olemme siirtymässä kannoissamme lähemmäksi toisiamme, vaikka olemme esittäneet uusia vaatimuksia.

Mitä me haluamme? Haluamme jatkaa yhtenäismarkkinoiden vähittäisrahoituspalvelujen kehittämistä ja luoda niistä kotimarkkinat kaikille kuluttajille ja pienille sekä keskisuurille yrityksille. Sanon tämän, vaikka tiedän, että vähittäiskauppa on ja pysyy enemmän paikallisen kuin kansainvälisen liiketoiminnan puitteissa. Mahdollisuuksia on kuitenkin paljon, sillä ainoastaan yksi prosentti EU:n kuluttajista ostaa rajatylittäviä rahoituspalveluja etäkauppana, mutta 26 prosenttia harjoittaa sitä kotimaassaan.

Kuten komission kertomukset ja parlamentin mietinnöt osoittavat, on olemassa perusteettomia esteitä eri vastuualoista huolimatta, mikä ei merkitse, että aikaisemmin ei olisi tapahtunut mitään. Haluaisin muistuttaa, että vuodesta 1988 lähtien pääomanliikkeiden vapauttaminen on jatkunut Euroopassa. Euron käyttöönotto toi etua kuluttajille ja taloudelle. Kuluttajia ja palveluntarjoajia hyödyttää poliittinen kehitys: rahoituspalveluiden toimintasuunnitelma, valkoinen kirja rahoituspalvelupolitiikasta 2005−2010 ja Euroopan yhtenäinen maksualue (SEPA). Tämä ei merkitse toimien päättymistä, vaan siirrymme määrätietoisesti eteenpäin.

Kummassakin komission asiakirjassa, kuten myös mahdollisesti omissamme, on joitain heikkouksia. Vihreässä kirjassa voidaan havaita yksi, sillä siinä käsitellään lähes yksinomaan kuluttajia. Se vaikuttaa sisäisiin vähittäismarkkinoihin sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Olemme lisäksi tietoisia siitä, että kuluttajansuojatoimet eivät yksin vielä rohkaise palveluntarjoajia liikkumasta yli rajojen. Kun tarkastelemme näitä aloja, heikkoutena on epäilemättä se, että meillä on vain vähän tietoja. Epäilemme, että markkinat sulkeutuvat pelkästään hintanäkökohtien vuoksi.

Pyydämme siksi mietinnössämme komissiota tekemään kunnollisen vaikutustenarvioinnin, johon on sisällyttävä yhtenä osatekijänä alkuperäisten markkinaolosuhteiden asianmukainen toteaminen. Pyydämme lisäksi, että yhdentymisen ja markkinoiden kilpailun arviointiin sekä aloitteen vaikutusten selvittämiseen on yhden indikaattorin sijaan sovellettava mahdollisimman monipuolisia mittausvälineitä.

Me tuemme kuitenkin komissiota sen tavoitteessa, jonka mukaan aloitteisiin ryhdytään ainoastaan silloin, kun perusteellisen kustannus-hyötysuhteen arvioinnin avulla voidaan osoittaa kuluttajille koituvat konkreettiset edut ja aloitteista on tehty kunnolliset vaikutustutkimukset

Voisin nyt tähdentää muita heikkouksia, mutta tyydyn siihen, mitä olemme erityisesti korostaneet mietinnöissä. Tärkeä viesti parlamentilta on se, että me tunnustamme selkeästi hajautetun alan. Tarvitsemme säästöpankkeja ja osuuskuntia samoin kuin julkisia osakeyhtiöitä. Tarvitsemme rajatylittäviä paikallisia huippuyrityksiä, emme ainoastaan kansainvälisiä huippuyrityksiä. Ne ovat vastuussa paikallisesta palveluntarjonnasta, taloudellisesta kehityksestä eri alueilla sekä toimitusvarmuudesta. Toiseksi, tarvitsemme tarjonnan ja kysynnän välistä tasapainoa. Kolmanneksi, tarvitsemme käyttölupien ja rekisteröintimuodollisuuksien yhdenmukaistamista. Rajojen yli toimivia vakuutusalan yrityksiä ja pankkeja valvovat useat rahoitusalan valvontaviranomaiset. Meidän olisi yhdenmukaistettava tätä alaa ja luotava yhtäläiset pääsyehdot.

Meidän pitäisi laajentaa verkkokauppaa. Yritysten etäkaupan edistämisen pitäisi edistää edelleen turvallista sähköistä allekirjoitusta, ja rahanpesudirektiiviä pitäisi uudistaa niiltä osin, kun se vaikeuttaa toimia.

Myös seuraavia näkökohtia esitetään: asiamiehet ja välittäjät ovat tärkeitä laajemman kilpailun kannalta rahoituspalvelujen alalla. Tarvitsemme helpompaa pääsyä luottotietorekistereihin ja meidän on laajennettava ryhmäpoikkeusasetusta, koska emme katso, että yhteistyö vääristää kilpailua tällä alalla, jos ehdot on määritelty selkeästi

Kehotan komissiota ja kollegojani tutkimaan tätä mietintöä kokonaisuudessaan sekä hyväksymään ja tukemaan muita näkökohtia, mietintööni kuuluvaa 44:ä selvennystä ja toimenpidettä.

  Neelie Kroes, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, on todella ilo olla tänään seurassanne ja käsitellä komission arvioita ja näkökantoja Gianni Pittellan mietinnöstä.

Haluaisin ensin onnitella Gianni Pittellaa ja Othmar Karasia hienosta työstä sekä kiittää parlamenttia sen kiinnostuksesta tätä asiaa kohtaan.

Meillä on paljon yhteisiä näkemyksiä tästä asiasta, ja se on hyvä lähtökohta. Kollegani Charlie McCreevy ja sisämarkkinoiden ja palveluiden pääosasto, omat yksikköni ja minä itse olemme tehneet paljon työtä vähittäispankkitoiminnan oppilaina, ja teidän tavoin mietimme, mitä voitaisiin parantaa. Olisi tietenkin typerää sanoa, että kaikki on täydellistä, joten tätä asiaa koskevana lähestymistapanamme on ”mitä voitaisiin parantaa?”.

Alaa koskevassa tutkinnassamme vuosittaiset 1 350 miljardin euron maksukorttijärjestelmän markkinat saivat paljon huomiotamme. Kyse ei ole pikkurahasta, 1 350 miljardia euroa vuosittain. Tarkastelimme myös luottorekistereiden parantamista, pankkien välistä hyödyllistä ja haitallista yhteistyötä ja pankkimaksuja.

Vastauksena erityisesti Gianni Pittellan mietinnön keskeiseen kohtaan voin ilmoittaa, että olemme monesta kohdasta samaa, mutta yhdestä eri mieltä. Kyseessä on asiakkaiden liikkuvuus: pallo on nyt vähittäispankkitoiminnan alalla. Se on luotava käytännesäännöt, ja sille voidaan laatia asiasta lainsäädäntöä, jos se ei tartu tilaisuuteen ja vastaa haasteeseen.

Kuluttajille tiedottamisen ja avoimuuden osalta katson, että hintavertailu ja tuotteita koskeva tiedonanto on kuluttajille välttämätöntä. Alalla kuitenkin kamppaillaan voimakkaasti ehdotuksia vastaan, joten pelkään, että asiassa ei edistytä. Kollegani komission jäsen Kuneva kerää näyttöä vähittäispankkitoiminnan maksuista osana kuluttajamarkkinoiden tulostaulun jatkotoimia. Hän voi varmasti arvioida pankkimaksujen erilaisuutta ja avoimuutta sekä vastaavaa kuluttajatietoisuuden tasoa. Tosiasioiden kerääminen on ensimmäinen askel muutokselle.

Minulla on hyviä uutisia luottorekistereistä. Ensimmäistä luottotietohistoriaa käsittelevän asiantuntijaryhmän kokousta suunnitellaan syyskuulle 2008, mikä ei ole enää kaukana. Asiantuntijoiden pitäisi esittää suosituksensa komissiolle 1. toukokuuta 2009 mennessä.

Kiinteistölainavälittäjien kaltaiset luottoalan välittäjät toimivat kasvavalla alalla, jolla on monia haavoittuvia asiakkaita, joten heitä koskeva komission tutkimus on hyvin tärkeä. Kyseisen tutkimuksen tuloksien oletetaan olevan käytettävissä lokakuussa 2008.

Pankkien välisen yhteistyön osalta voin ilmoittaa, että kilpailupääosasto tekee edelleen alaa koskevassa tutkinnassa täydentäviä tutkimuksia, joten on vielä liian aikaista antaa tässä vaiheessa yksityiskohtaisia kommentteja asiasta.

Euroopan yhtenäinen maksualue on vielä uusi käsite, ja tarvitaan kilpailua, että se toimii kunnollisesti. Olen tästä asiasta samaa mieltä parlamentin kanssa. Luotan siihen, että se toimii niin hyvin kuin voimme olettaa tällä hetkellä.

Asia, jossa vaikuttaa olevan erimielisyyttä, mistä mainitsin jo aikaisemmin, on pyyntö siitä, että komissio laatii suuntaviivat monenvälisistä toimitusmaksuista. Minun on oltava rehellinen asiasta ja sanottava, että en ole vakuuttunut siitä, että suuntaviivojen laatiminen tässä vaiheessa olisi asianmukaista. Yritän selventää asiaan perustuvan kokemuksemme vuoksi, mistä tämä johtuu.

Pyyntö suuntaviivoista ja ”avoimuudesta” − ja ymmärrän esittelijän ja hänen lähipiirinsä kysymyksen − on ennustettavissa oleva jatkotoimi, joka liittyy MasterCardia koskevaan päätökseen. MasterCardia koskeva päätös perustui kuitenkin ainoastaan tämän nimenomaisen tapauksen erityisiin näkökohtiin. Jos suuntaviivojen perustana on vain yksi päätös, olisi vaarana, että laadimme huonoja suuntaviivoja, jotka heikentäisivät pyrkimyksiämme auttaa kuluttajia (mikä seikka on jälleen kerran meille yhteinen, me, parlamentti ja komissio, haluamme auttaa kuluttajia). Yksi tapaus ei voi olla lähtökohtana asian ratkaisemiseksi.

On muitakin syitä, että suuntaviivat eivät välttämättä toimi, sillä EU:ssa on käytössä maksukorttijärjestelmiä, joissa joko on tai ei ole monenvälisiä toimitusmaksuja. Päätös maksukorttijärjestelmän liiketoimintamallista ja rahoitusjärjestelmistä pitäisi tehdä nimenomaisessa järjestelmässä. On selvää, että komissio ei voi määrätä erityisistä liiketoimintamalleista. MasterCardin kaltaisen kehittyneen järjestelmän monenvälisten toimitusmaksujen tarkastelu sekä niiden monenvälisten toimitusmaksujen tarkastelu, jota uudet markkinoille tulijat haluavat soveltaa kilpailun vuoksi, eivät ole välttämättä samat. Komissio on tässä vaiheessa tarkastellut ainoastaan Visan ja MasterCardin kaltaisten järjestelmien monenvälisiä toimitusmaksuja. Asetuksen (EY) N:o 1/2003 mukaisten puitteiden perusteella osapuolten on arvioitava toimintansa laillisuutta EU:n kilpailusäännöksien osalta.

MasterCardia koskevan päätöksen versio, joka ei ole luottamuksellinen, on julkaistu Internet-sivuillamme, joten olemme asiasta avoimia ja selkeitä. Muut maksukorttijärjestelmät voivat käyttää komission arviota MasterCardin monenvälisistä toimitusmaksuista ohjeena, vaikka päätökseen kuuluva arvio koskee MasterCardin monenvälisiä toimitusmaksuja, eikä kaikkia mahdollisia monenvälisiä toimitusmaksuja. Teen kuitenkin ehdotuksen markkinoiden avuksi, kun tämä asia kehittyy eteenpäin, tämä on ele omalta puoleltani. Yksikköni ovat valmiit keskustelemaan lisää markkinatoimijoiden ja kaikkien sidosryhmien kanssa, ja ne ovat jo tiiviissä yhteydessä maksualan toimijoihin tästä asiasta.

Haluaisin lopettaa myönteisellä tavalla. Komissio on erittäin tyytyväinen parlamentin selkeään tukeen tarpeelle ottaa käyttöön toimia, joilla parannetaan eri kansallisten rajojen mukaan jakautuneen vähittäispankkitoiminnan alan tehokkuuden ja toiminnan tasoa.

Teen työtä kanssanne, jotta monenvälisiä toimitusmaksuja koskevaan kysymykseen puututaan. Toivon, että voimme todeta, että tulevaisuus on meidän.

  Charlie McCreevy, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin onnitella talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntaa sekä erityisesti Othmar Karasia ja Pál Schmidtiä heidän erinomaisesta työstään perusteellisen ja johdonmukaisen mietinnön laadinnassa.

Olen erittäin tyytyväinen laajaan tukeenne vähittäisrahoituspalvelujen strategiallemme ja olen kiitollinen merkittävästä panoksestanne moniin kysymyksiin. Puheenvuorooni varatun ajan puitteissa ei ole mahdollista tarjota näkemystä kaikista tähän laajaan mietintöön kuuluvista asioista. Haluaisin siksi keskittyä kahteen erityisen tärkeään vähittäiskaupan alan asiaan: kantaamme vähittäissijoitustuotteista sekä työhömme pankkitilejä koskevan liikkuvuuden osalta.

Käsittelen ensin vähittäissijoitustuotteita. Olen kiitollinen tuestanne jatkuvalle työllemme, jolla pyrimme varmistamaan, että vähittäissijoitustuotteiden myyntiä koskevalla sääntelyjärjestelmällä taataan sijoittajille jatkuva korkeatasoinen suoja. Olen vakuuttunut, että vähittäissijoitustuotteiden välisellä kilpailulla kuluttajat saavat todellista hyötyä. Meidän on kuitenkin voitava luottaa siihen, että myyntiin tulevien kaikkien investointituotteiden ohella sovelletaan korkeatasoista tuotteita koskevaa tiedonantoa ja myyntipistettä koskevia menettelysääntöjä. Ainoastaan siten voidaan varmistaa, että kuluttajia kohdellaan oikeudenmukaisesti ja että voidaan tehdä päätöksiä tietojen perusteella.

Olen tyytyväinen, että otitte mietinnössä selkeän kannan näihin asioihin. Kuitenkin, kuten tiedätte, en tee päätöksiä ennen kuin olen täysin vakuuttunut muutoksien tarpeesta. Ilmoitus- ja jakelusäännöksien yhdenmukaistaminen tai tehostaminen olisi kallis ja häiriöitä aiheuttava prosessi. Voi olla objektiivisia syitä, miksi eri tuotetyyppien tai jakelukanavien välillä tarvitaan erilaistamista.

Näiden syiden vuoksi uskon, että on aivan liian aikaista todeta, että sijoittajien suojaa koskevassa nykyisessä järjestelmässä on puutteita, joihin tarvitaan uutta monialaista lainsäädäntöä. Annan myöhemmin tämän vuoden aikana tiedonannon, jossa yhdistetään tutkimuksissa saatu näyttö. Kartoitamme alat, joilla teemme lisää työtä ja joilla tarkastelemme ja vastaamme selkeästi selvästi osoitettuihin puutteisiin nykyisessä sääntelysuojassa.

Käsittelen nyt pankkitilejä koskevaa liikkuvuutta. Kilpailukykyisten ja tehokkaiden pankkitilien markkinoiden luominen on keskeinen osa vähittäisrahoituspalveluja koskevaa strategiaamme. Monet kuluttajat joutuvat säännöllisesti vaikeuksiin, kun he yrittävät vaihtaa palveluntarjoajaa. Tämä tilanne ei voi jatkua, ja olemme siksi tyytyväisiä, että saimme tukenne tässä asiassa.

Pidän myönteisenä rahoituspalvelualalle antamaa kehotustanne siitä, että sen olisi pyrittävä itsesääntelyn avulla vihreän kirjan tavoitteisiin ja siten vähennettävä sitovien oikeudellisten välineiden tarvetta. Tämä ilmentää sisämarkkinakatsauksen aikana toistettua sitoumustamme käyttää − tarpeen vaatiessa tai silloin, kun niillä voidaan päästä haluttuun lopputulokseen − itsesääntelytoimia pikemminkin kuin turvautua lainsäädäntöön.

Mainitsen tässä yhteydessä, että kutsuimme viime vuoden marraskuussa Euroopan pankkialan kehittämään Euroopan käytännesäännöt vuoden 2008 puoliväliin mennessä. Näihin sääntöihin pitäisi sisältyä täysimittainen kotimaisen tilin vaihtamista koskeva palvelu, joka olisi asiakkaiden saatavilla, kun he haluavat vaihtaa pankkia. Pankkialan ei tarvitse aloittaa tyhjästä. Sen pitäisi hyödyntää joidenkin jäsenvaltioiden parhaita käytäntöjä.

Se, että pankkiala antaa korkealaatuiset käytännesäännöt, on ratkaisevaa, kun osoitetaan itsesäätelyn ansiot. Haluan tehdä asian selväksi tänään. Jos käytännesäännöt eivät ole komission edellytysten mukaisia, on harkittava vaihtoehtoja, kuten lainsäädäntöaloitetta.

  Zuzana Roithová, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (CS) Arvoisa puhemies, arvostan suuresti kollegani Othmar Karasin mietintöä, jossa käsitellään hyvin tärkeää aihetta eli pankkipalveluiden käytön vaivattomuutta kaikille Euroopan unionin kansalaisille ja yrityksille. Kyseessä on aihe, jolla edistetään sisämarkkinoidemme avaamista tai itse asiassa toteuttamista. Haluaisin kuitenkin kiinnittää huomionne erittäin vakavaan ongelmaan, joka koskee korkeita pankkimaksuja monessa jäsenvaltiossa. Joissain näistä valtioista − ja kotimaani Tšekin tasavalta on suurimpia syyllisiä − pankkimaksut voivat olla äärimmäisen korkeat. Tämä todella vaati ulkomaista kilpailua. Ainoastaan Puolassa maksuja koskeva tilanne on huonompi kuin Tšekin tasavallassa. Pankkimaksut ovat kuitenkin halvemmat esimerkiksi Alankomaissa ja Itävallassa.

Välineet, jolla voidaan nopeasti muuttaa tilannetta (ja tämä koskee myös luottokorttien myöntämisestä aiheutuvia erittäin korkeita maksuja) ovat komission ja parlamentin käsissä. Rajatylittävän sähköisen pankkitoiminnan esteiden poistaminen parantaisi terveestä taloudellisesta kilpailusta hyötyvien kuluttajien ja yritysten asemaa. Sen lisäksi, että pankkimaksuja vähennetään ja että niiden avoimuutta lisätään, on myös tarpeen keskittyä kohentamaan pankkipalveluiden laatua sekä parantamaan kuluttajien ja pienten ja keskisuurten yritysten tietoja rahoitustuotteista. Lopuksi, Euroopan unionin on kiinnitettävä huomio niin sanottujen pienluottojen sääntelyyn. Pienluotot voivat huomattavasti vahvistaa sähköistä kaupankäyntiä – ja myös muuta kaupankäyntiä. Hyvät naiset ja herrat, asia on meidän käsissämme.

  Antolín Sánchez Presedo, PSE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisat komission jäsenet Kroes ja McCreevy, hyvät naiset ja herrat, vähittäispankkitoiminnalla on tärkeä tehtävä jokapäiväisessä elämässä niin perheiden keskuudessa kuin suurimmassa osassa Euroopan yrityksiä. Se on erittäin tärkeä taloudelle, se tuottaa noin kaksi prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta, tarjoaa yli kolme miljoonaa työpaikkaa ja muodostaa suurimman pankkisektorin, jonka pääoma vastaa yli 50 prosenttia koko EU:n BKT:sta.

Sen merkitys korostuu, kun otamme huomioon, että yksi sen tyypillisistä palveluista, eli asuntolainat, on Euroopan kansalaisille pääasiallinen taloudellinen riski. Lisäksi sen osuus kaikesta toiminnasta on noin 50 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta, ja sijoitusrahastojen osuus on 4−24 prosenttia jäsenvaltioiden kotimaan taloudesta.

Vaikka sääntely on parantunut alalla ja euron käyttöönotolla on saatu aikaan edistystä, yhteisön rahoituspalvelujen markkinoiden yhdentyminen sekä kilpailun edistäminen alalla eivät ole sujuneet täysin optimaalisesti.

Ainoastaan yksi prosentti Euroopan unionin kuluttajista ostaa rajatylittäviä rahoituspalveluja. Rahoituslaitosten hintojen välillä on huomattavia eroja. Valintamahdollisuudet ovat rajalliset. Yhä esiintyvät rakenteelliset esteet hankaloittavat palveluiden tarjontaa ja palvelujen moitteetonta toimintaa eri valtioiden välillä. Vähittäispankkitoiminnan hyötytaso vaihtelee suuresti. Pohjoismaiden, Espanjan ja Irlannin rahoituslaitosten taso on keskimääräistä parempi.

Kaikkia näitä kysymyksiä käsitellään mietinnössä kohtuullisen tasapainoisesti. Onnittelen esittelijöitä Gianni Pittellaa ja Othmar Karasia. Haluaisin ilmaista tyytyväisyyteni siihen, että mietintöihin sisällytettiin lopulta näkökohtia, joita ovat muun muassa vähittäispankkitoiminnan asema rahapolitiikan ehtojen siirtämisessä markkinoille, vähittäispankkialalla toimivien pankkien, osuuskuntien ja säästöpankkien monimuotoisuuden ja liiketoimintamallien tarjoama merkittävä hyöty, kilpailua edistävä yhteistyö riippumattomien toimijoiden välillä, rahoitusalan välittäjiä koskevien lainsäädännöllisten puitteiden tarve sekä rahoitustuotteiden vertailtavuuden parantaminen.

Pankkialan toiminnan parantaminen tarjoaa lisää tehokkuutta, edistää kaikkien Euroopan alueiden potentiaalin kehittämistä ja parantaa rahoituspalvelujen saatavuutta samoin kuin kansalaisille tarjottavien suojaehtojen noudattamista.

  Margarita Starkevičiūtė, ALDE-ryhmän puolesta. – (LT) Tämänpäiväisen keskustelun pääkysymyksenä on se, mitä tehdään sen varmistamiseksi, että EU:n kansalaiset voivat käyttää tehokkaasti yhtenäismarkkinoiden vähittäisrahoituspalvelujen mahdollisuuksia, sillä yhtenäismarkkinat ovat usein hyvin hajanaiset. Kuinka voimme ratkaista tämän ongelman? On kolme mahdollista tapaa. Ensimmäinen on se, että voimme edistää kuluttajien liikkuvuutta. Kuinka sitä voidaan lisätä? Kaikista tuotteista saatavan tiedon pitäisi olla yhdenmukaistettua ja avointa suhteessa näiden rahoitustuotteiden kustannuksiin, jotta kuluttaja voivat tehdä valintansa tiettyjen toimien perusteella esimerkiksi, kuten Gianni Pittella ehdotti, käyttämällä Internet-hakukonetta. Mielestämme ei ole tarkoituksenmukaista yhdenmukaistaa kaikkia tuotteita, sillä niissä on otettava huomioon eri valtioiden väliset sosiaaliset, kulttuuriset ja perinteiset erot. Yhdenmukaistaminen on siten määriteltävä selkeästi. Toinen on se, että kuluttajat voisivat avata tilejä muissa valtioissa. Schengen-alue on nyt olemassa, ja voimme siirtyä maasta toiseen ilman mitään vaikeuksia, ja tietojen rekisteröinti ei ole ongelma. Pankeille on kuitenkin ongelmallista avata tilejä toisten valtioiden asukkaille. Minusta tätä ei voida sallia modernin tekniikan aikakaudella. En usko, että nämä ongelmat voidaan ratkaista pelkästään itsesääntelytoimilla, koska näitä palveluja tarjoavia pankkeja on hyvin monta ja niillä on vaikeuksia koordinoida toimiaan. Voiko komissio ehdottaa aloitetta tästä asiasta?

Toinen keino olisi edistää palveluntarjoajien liikkuvuutta, jotta ne voisivat tarjota palvelujaan Internetin tai tekstiviestien avulla. Joka tapauksessa taloudellinen valvonta on järjestettävä etukäteen, ja on määriteltävä selkeästi, kuka on vastuussa, jos käy huonosti. Lopuksi toteaisin komission jäsenelle Kroesille, että edellytämme komissiolta avoimuutta. Maksukorttikustannuksien osalta haluaisin sanoa, että uusia kustannuksia otetaan nyt käyttöön, ja nämä toimet edeltävät ehdotuksianne. Kuluttajat eivät ehkä ole edes tietoisia kustannusten kohoamisesta, sillä pankit ovat vasta sopeutumassa uusiin vaatimuksiin. Maksukorttien kustannuksia koskevaa tietoa pitäisi levittää laajemmin ja useammin, jotta kuluttajat voivat vertailla sitä ja olla siten paremmassa asemassa, kun he ovat tekemisissä pankkien kanssa.

  Roberto Fiore (NI). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, parlamentti haluaa yhdenmukaistaa Euroopan pankkialaa. Uskon kuitenkin, että perheet ja pienet ja keskisuuret yritykset ovat erityisen huolestuneita, erityisesti kotimaassani Italiassa, joistakin tämänhetkisistä käytännöistä. Niitä tarkastellaan julkisessa mielipiteessä ankarasti ja kokonaisvaltaisesti.

Tällaisia käytäntöjä ovat esimerkiksi tilinylityksestä aiheutuvat enimmäiskustannukset ja koronkorko. Nämä ovat käytäntöjä, joista on tullut ongelma perustuslakituomioistuimelle ja korkeimmalle oikeudelle. En ymmärrä, kuinka voimme puhua maksujen avoimuudesta tai maksutapojen selkeydestä, kun Italian kaltaisessa valtiossa on vielä vakavia ongelmia pankkien ja oikeusviranomaisten välillä.

Sama koskee lainojen joustavuutta. Tällä hetkellä suurta huolestuneisuutta aiheuttaa se, että tuhannet tai sadat tuhannet perheet ovat suurissa vaikeuksissa lainojen joustavuuden vuoksi. Katson, että parlamentin pitäisi ennen kaikkea saattaa kansallisten pankkien toiminta oikeudenmukaisimpien kriteerien mukaiseksi.

  Harald Ettl (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, sekä Othmar Karasin että Gianni Pittellan mietinnöt osoittavat, että vähittäisrahoituspalvelualalla, johon kuuluvat pankkitilit, lainat ja vakuutukset, on vielä toteuttava paljon kuluttajia edistäviä toimia. Pankit, joiden markkinoiden volyymista vähittäiskaupan osuus on jopa 50 prosenttia, eivät ole enää kiinnostuneita kuluttajien liikkuvuudesta ja valitettavasti vain jonkin verran avoimista vertailumahdollisuuksista. Sinänsä hyvä mutta usein virheellisesti tulkittu pankkien ja asiakkaiden välinen luottamussuhde sitoo pankkeja vähemmän, ja siten asiakkaiden liikkuvuuteen ja kilpailun edistämiseen myötävaikutetaan vähemmän.

Etenkin koulutusta saaneet ja hyvin valistuneet asiakkaat voivat parantaa kilpailua. Olemme lopulta laatineet EU:n budjettikohdan, jolla edistetään kuluttajien ja pk-yritysten rahoitusalan asiantuntemusta. Halusin ainoastaan muistuttaa teitä tästä.

Kuluttajansuojan tasoa ei saisi heikentää esteitä vähentämällä. Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnassa päätetty pyyntö yhteisestä oikeusavusta rahoitustuotteita koskevissa rajatylittävissä kanteissa on asianmukainen tukitoimi oikeudenmukaisille markkinaolosuhteille. Uudet rahoitustuotteet on kuitenkin yleisesti otettava käyttöön objektiivisesti ja asianmukaisesti.

Komissiota kehotetaan sisällyttämään kuluttajille suunnattavat tiedottamista, markkinointia ja verrannollisten tuotteiden järjestämistä koskevat ehdot kaikkiin rahoitusalan säännöksiin. Rahoitusmarkkinadirektiivin parhaita neuvoja koskevia periaatteita olisi sovellettava erityisesti esimerkiksi sijoitussidonnaisiin henkivakuutuksiin ja muihin pitkän aikavälin säästöjä koskeviin tuotteisiin. Kuluttajan, asiakkaan auttamisen ja siten kukoistavien markkinoiden aikaansaamisen pitäisi olla toimintaperiaatteemme.

  Wolf Klinz (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, haluaisin ensiksi kiittää Gianni Pittellaa ja Othmar Karasia heidän mietinnöistään. Olen samaa mieltä kummastakin mietinnöstä ilmenevästä päätelmästä siitä, että Euroopan unionin jokaisen kansalaisen pitäisi voida käyttää pankkipalveluita. Haluaisin kuitenkin esittää kolme huomautusta tästä asiasta.

Asiakkaiden liikkuvuus on tavoitteenamme kasvavilla ja täysin toimivalla sisämarkkinoilla. On varmistettava, että jokainen asiakas voi käyttää rajatylittäviä pankkipalveluja. Tähän oikeuteen kuuluu kuitenkin vastuu. Olen kuitenkin hieman varovainen esitetystä pyynnöstä siitä, että jos kuluttaja ilmoittaa pankilleen, että hän haluaa vaihtaa pankkia, meidän toimiemme vuoksi riski jää alkuperäiselle pankille, jos asiakkaalla ei ole ajoissa uusia pankkitilitietoja. Tämä ei ole hyväksyttävää. Asiakkaiden pitäisi ottaa vastuu omista toimistaan, ja heidän on myös otettava henkilökohtainen vastuu saamistaan oikeuksista. Emme saisi suhtautua välinpitämättömästi niihin tahoihin, jotka pelastavat asiakkaat silloin, kun ne itse ovat aiheuttaneet tämän ongelmatilanteen.

Toiseksi, tiedottaminen asiakkaille. Olen aivan samaa mieltä edellisen puheenvuoron esittäjän Harald Ettlin kanssa. On vielä paljon tekemistä sellaisten toistensa kanssa kilpailevien vertailukelpoisten tuotteiden osalta, jotka eivät ole yhtä avoimia, koska niihin sovelletaan eri tiedonantovaatimuksia. Tämä ei ole hyväksyttävää. Puollan erityisesti sitä, että asiakkaat saavat tietoa. On kuitenkin totta, että me emme saa heittää lasta pesuveden mukana tai hukuttaa asiakkaita liikaan tietomäärään. Asiakkaat tarvitsevat tarpeellista tietoa, että he voivat tehdä vastuulliset päätöksensä itse, mutta tässä asiassa laatu on tärkeämpi kuin määrä.

Käsittelen lopuksi pankkitoiminnan rakenteita. Olen samaa mieltä Othmar Karasin kanssa siitä, että meillä on erilaisia, historiallisesti eri tavalla kehittyneitä pankkitoiminnan rakenteita. Yhdessä valtiossa on ainoastaan yksityisiä pankkeja ja toisissa on myös säästöpankkeja, luotto-osuuskuntia, alueellisia pankkeja ja niin edelleen. Meidän tehtävänämme ei ole järjestää uudelleen pankkitoiminnan alaa. Tämä on jäsenvaltioiden tehtävänä, jos ne eivät sitä ole vielä tehneet. Meidän tehtävänämme ei ole kuitenkaan perinteiden vaaliminen. Katson, että markkinoiden pitäisi päättää, säilyvätkö rakenteet samoina vai pitääkö niitä muuttaa. Palvelut, tuotevalikoimat, yksittäisten palveluntarjoajien asiakkailleen tarjoamat palvelut: niiden pitäisi olla päätösten perustana. Meidän ei pitäisi tehdä päätöksiä keskitetysti.

  Mairead McGuinness (PPE-DE). − (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin kommentoida lyhyesti tätä keskustelua.

Asiakkaan valistamista koskeva kysymys on erittäin tärkeä. Kuluttajien on ymmärrettävä rahoituspalveluja, ja meidän on erityisesti kohdistettava toimet nuoriin henkilöihin, jotka käyttävät luottokortteja kuin viimeistä päivää.

Haluaisin vain sanoa, että ne henkilöt, jotka kuvittelivat olevansa tietoisia asioista, ovat joutuneet kärsimään talousonnettomuuksista. Käsi ylös, jos uskoitte luottoon, jonka vakuutena on kiinnitys ja joka on liitetty sijoitusrahastoon. Minä voisin nostaa kummatkin käteni. Virheitä tehdään ja vääriä tuotteita myydään kuluttajille, vaikka asiasta on valistusta ja tietoa.

En ole varma, kuinka kauan komissio aikoo kokeilla uusia käytännesääntöjä ennen kuin se säätää asiasta lailla. En kannata lainsäädäntöä silloin, kun sitä ei tarvita, mutta tarvitsemme joskus parempaa lainsäädäntöä, joka on tehokasta kuluttajien näkökulmasta. Olemme nyt luottokriisissä. Ennen Irlannin pankkijärjestelmästä myönnettiin rahaa, ja sadan prosentin asuntolainat olivat normi, mutta nyt tilanne on täysin päinvastainen ja rahoitusta rajoitetaan. Tämä asia vaikuttaa meihin kaikkiin. Toivon, että tämän keskustelun tuloksena edistetään parempia rahoituspalveluja Euroopan kuluttajille.

  Neelie Kroes, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin jälleen kerran kiittää jäseniä tässä asiassa tehdystä työstä. Lähtökohtana on se, että tarvitsemme avoimuutta ja selkeän yleiskuvan kuluttajan asemasta. Laatu on tärkeämpi kuin määrä, mutta joskus tarvitaan jonkin verran määrää, että saadaan aikaan laatua.

Komissio on erittäin tyytyväinen, että annoitte tukenne toimien tarpeellisuudelle. Olemme tietoisia, että meidän on parannettava tehokkuutta sekä vähittäispankkitoiminnan alan toimintaa, sillä ala on vielä jakaantunut kansallisten rajojen mukaisesti. Tämä seikka ei ole yhdenmukainen sisämarkkinoiden kanssa, ja me kaikki uskomme sisämarkkinoihin. Siksi vähittäispankkitoiminnan alalla − joka on avoin − on keskeinen merkitys meille kaikille, kaikille kuluttajille ja koko taloudelle. Parlamentin mietinnöistä käy ilmi se merkitys, jo te annatte tälle alalle.

Zuzana Roithová puhui maassaan vallitsevasta tilanteesta, mutta mainitsi, että hänen kotimaansa ei ollut ainoa, jossa korkeat maksut aiheutuvat hajanaisista markkinoista, joilla on vain muutamia toimijoita. Tilanne, jonka havaitsimme alakohtaisessa tutkimuksessa, jonka jo mainitsin, on erittäin selkeä.

Olemme sitä mieltä ja odotamme, että Euroopan yhtenäisen maksualueen käyttöönotolla annetaan vastaus moniin ongelmiin, sillä se helpottaa rajatylittävää kilpailua, ja juuri sitä tarvitaan. Kyseessä on markkinamyönteinen lähestymistapa, ja sen pitäisi toimia. Olemme siksi hyvin paljon tämän aloitteen kannalla, ja olemme yhteistyössä alan kanssa, jotta Euroopan yhtenäisen maksualueen tavoitteet saadaan toteutettua. Antolín Sánchez Presedo totesi aivan oikein, että kilpailun edistäminen on avain koko lähestymistapaan. Jos ei ole kilpailua, tiedämme kaikki, että pankit yrittävät puijata meitä.

Margarita Starkevičiūtė kysyi maksukorttien todellisista kustannuksista. Me jaamme arvoisan parlamentin jäsenen toiveet laajemmasta avoimuudesta markkinoilla. Kilpailumyönteisyys merkitsee, että meidän pitäisi olla tietoisia siitä, mitä markkinoilla tapahtuu. Se seikka, että ei ollut selvää, miksi kuluttajat hyötyivät tästä asiasta, oli yksi syy kieltää MasterCardin toimitusmaksut. Tämä oli selvää. Tavoitteenamme ovat maksut, jotka tuovat selkeää ja todennettavissa olevaa hyötyä kuluttajille.

Wolf Klinz puhui oikeuksista, ja niihin liittyvät aina velvollisuudet, jotka koskevat asiakkaiden lisäksi kaikkia, pankkeja ja kaikkia toimijoita. Tarvitsemme lisää avoimuutta. Meidän pitää tehdä selväksi, millaisia valintoja teemme. Muutokset markkinoilla johtavat toivottavasti tähän suuntaan.

  Charlie McCreevy, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, kuten huomautin aikaisemmin, nämä mietinnöt ovat erinomaisia. Ne ovat perusteellisia ja johdonmukaisia, ja niillä edistetään merkittävästi vähittäiskauppaa ja rahoituspalveluita koskevaa jatkuvaa työtämme.

Ymmärrän, että monet toivoivat meidän toimivan nopeammin joissain aloitteissa, mutta nopeus ei ole aina sama asia kuin tasapuolisuus. Olemme sitoutuneet noudattamaan paremman sääntelyn periaatteita, mukaan lukien perusteellinen vaikutusten arviointi. Osa aloitteistamme, kuten pankkitilejä koskeva aloite, on ollut käytössä jo useiden vuosien ajan, ja sen pitäisi tuottaa tuloksia tänä vuonna. Toiset, kuten työmme vähittäissijoitushankkeista, ovat uudempia ja vaativat lisää tutkimusta, ennen kuin voimme päästä lopulliseen päätökseen.

Zuzana Roithová viittasi pankkimaksuihin, ja kollegani Neelie Kroes käsitteli kyseistä asiaa. Haluaisin vain huomauttaa, että emme voi säädellä kyseisiä maksuja varsinaisesti, mutta tarvitsemme todellista kilpailua ja sitä, että kuluttajat voivat helposti vaihtaa palveluntarjoajaa, jos he eivät ole tyytyväisiä. Haluamme tietenkin, että heidän on helpompi vaihtaa palvelua ja että markkinoilla on useita toimijoita. Pelkästään tämä alentaa hintoja markkinoilla. Margarita Starkevičiūtė esitti useita kysymyksiä. Olen pannut merkille kaikki hänen ehdotuksensa, ja toimimme niiden mukaisesti mahdollisimman tehokkaasti. Harald Ettl mainitsi vähittäispankit. Julkaisemassamme vihreässä kirjassa vastataan näihin nimenomaisiin ongelmiin.

Olen yleensä samaa mieltä ystäväni Wolf Klinzin kanssa, mutta ellen ymmärtänyt häntä väärin, käsitin, että hän ei ollut niin huolissaan pankkitilin vaihtamisesta. Pyrimme antamaan kuluttajille mahdollisuuden vaihtaa pankkitiliä helposti jäsenvaltioissa. Haluaisin huomauttaa, että kyse ei ole mistään avaruusteknologiasta. Muut jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön käytännesääntöjä ja tehneet sen aivan helposti. Olemme antaneet pankkialalle mahdollisuuden suorittaa itsesääntelytoimia tällä erityisalalla. Olen tavannut alan edustajia. Jotkut esittävät kaikenlaisia loistavia ja ihmeellisiä selityksiä siitä, miksi näin ei voida tehdä, mutta voin vakuuttaa heille, että kyse ei ole mistään astrofysiikasta. Se on mahdollista toteuttaa melko yksinkertaisesti. Tämä on heille erinomainen tilaisuus osoittaa, että itsesääntely on parempi toimintatapa. Mutta, kuten mainitsin aikaisemmin, jos näitä toimia ei toteuteta, on olemassa muita vaihtoehtoja.

Olen kuitenkin samaa mieltä Wolf Klinzin toisen kohdan kanssa pankkirakenteista eri jäsenvaltioissa. Jokainen jäsenvaltio voi järjestää niitä, ja kaikissa jäsenvaltioissa on erilaisia pankkirakenteita. Jäsenvaltio voi järjestää rakenteet haluamallaan tavalla, mutta jos se toimii vapaakauppa-alueen puitteissa, sen on noudatettava perustamissopimuksen määräyksiä, ja tämä voi joskus aiheuttaa erimielisyyttä. Pankkirakenteen järjestäminen jäsenvaltiossa on kuitenkin yksinomaan kyseisen jäsenvaltion toimivallassa.

Olen samaa mieltä Mairead McGuinnessin kanssa käytännesääntöjen toiminnasta. Hän viittasi luottoihin, joiden vakuutena on kiinnitys ja jotka on liitetty sijoitusrahastoon. Lähdin ensin tälle tielle vastahakoisesti vastusteltuani vuosien ajan, mutta kerran, toisen henkilön kanssa, käytin hyväkseni tätä mahdollisuutta. Olin yksi onnekkaista. Kauden lopussa kävi ilmi, että sain voittoa, mikä oli minulle sekä kaikille muille yllätys, koska olin asiassa aikaisemmin vastahakoinen.

En kuitenkaan usko, että ketään voidaan syyttää siitä, mitä näiden luottojen kohdalla tapahtui. Se oli silloinen toimintatapa. Jokainen uskoi tähän toimintatapaan. Siihen liittyi melkoinen määrä aggressiivista myyntiä. Uskon kuitenkin, että niin kauan kun kuluttaja on tietoinen vaaroista, tämä on juuri sitä, mitä käytännesäännöillä tai kuluttajansuojalla pitäisi saada aikaan. Sanon aina liike-elämässä työskenteleville ihmisille, oli kyse sitten suurista tai pienistä yrityksistä, että meidän pitäisi olla kuluttajana tietoisia siitä, että jos asiat vaikuttavat olevan liian hyvin, se voikin olla juuri ongelma.

  Gianni Pittella, esittelijä. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, haluaisin nopeasti kiittää kaikkia puheenvuoron esittäneitä jäseniä sekä kiittää jälleen kerran komission jäseniä ja Othmar Karasia.

Sanon muutaman sanan monenvälisistä toimitusmaksuista. Suuntaviivoja koskeva ehdotukseni perustuu näkemykseen − ja voimme olla asiasta eri mieltä komission jäsen Kroesin kanssa − että monenväliset toimitusmaksut ovat hyödyllisiä kehitykselle ja maksuvälineen tehokkuudelle. Monenvälisten toimitusmaksujen puuttuessa on vaara, että kuluttajat vastaavat kustannuksista.

Esille tuli myös kysymys siitä, mikä lähestymistapa on paras rahoitusmarkkinoiden sääntelemiseksi. Tämän osalta uskon − ja olen sanonut niin usein komission jäsenelle McCreevylle − että vähän säännellyt ja huonosti säännellyt rahoitusmarkkinat sekä usein tehoton pankkialan itsesääntely ovat seikkoja, joiden kielteiset vaikutukset ovat tulleet selkeästi ilmi nykyisessä talouskriisissä.

Olen siksi sitä mieltä, että olisi väärin ajatella, että vähittäisrahoituspalveluiden alan kunnollinen yhdentyminen voidaan saavuttaa ainoastaan alan itsesääntelyn avulla. Vähittäistuotteiden markkinoita voidaan kutsua yhdentyneiksi vasta, kun saadaan aikaan ja taataan kuluttajansuojaa koskevien sääntöjen täydellinen yhdenmukaistaminen. Tämä voidaan toteuttaa parhaiten komission lainsäädäntöaloitteella.

  Othmar Karas, esittelijä. − (DE) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, haluaisin toistaa puheenvuoroni alussa mainitsemani kiitokset kaikille asiaan osallistuneille ja pyytää komissiota sisällyttämään parlamentin ehdotukset kokonaisuudessaan sen lainsäädäntötoimiin.

Toinen kohta on vihje. Haluaisin muistuttaa kollegoilleni, että mietintöä rahoituspalvelujen alan kuluttajavalistuksesta − mistä olemme keskustelleet tänään paljon − tarkastellaan tänään parlamentissa ja että siitä keskustellaan täysistunnossa syksyllä.

Toinen asia, jota emme saa unohtaa, on se, että jäsenvaltioiden eri verotusjärjestelmät muodostavat merkittävän esteen rajatylittävien rahoituspalveluiden tarjonnalle. Tämä heikentää yhteentoimivuutta etenkin silloin, kun rahoitustuotteita edistetään verotuksellisesti. Haluaisin pyytää teollisuutta ja pankkeja ryhtymään itsesääntelytoimiin, jotta tämän vihreän kirjan pohjatyötä koskeva tavoite toteutetaan. Standardoimisen ja tuotteiden monipuolistamisen osalta meidän on vastattava myönteisesti standardointiin, jos se ei vaaranna tuotteiden monipuolistamista. Pankkimaksujen osalta, joita Zuzana Roithová käsitteli puheenvuorossaan, komissio viittasi jo Euroopan yhtenäiseen maksualueeseen.

Meillä on kuitenkin monia muita esteitä, nimittäin se, että tietyissä valtioissa hankittuja oikeuksia ei voida usein siirtää toiseen valtioon ja se, että tili voidaan avata vain, kun on olemassa asuinpaikka. Sähköistä kaupankäyntiä koskevaa määritelmää ei ole olemassa. Rajatylittävät tilisiirrot toimivat, mutta tilien avaamista ja muita oikeuksia koskevia esteitä esiintyy, ja ne on poistettava. Meillä on tarpeeksi työtä, että saamme ehdotukset käsiteltyä. Meidän pitäisi nähdä tulokset ja jatkaa työtä johdonmukaisesti.

  Puhemies. − (PT) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna.

Kirjalliset kannanotot (142 artikla)

  Zita Pleštinská (PPE-DE), kirjallinen. – (SK) Hyvin toimivat yhdennetyt rahoitusmarkkinat ovat ennakkoedellytys Lissabonin ohjelman toteuttamiselle. Pankit vaikuttavat merkittävällä tavalla rahapolitiikan vaatimusten välittämiseen erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille ja kuluttajille. Vaikka monet asiakkaat olisivat kiinnostuneita käyttämään rajatylittäviä rahoituspalveluja, pankkitilin avaaminen tietyn jäsenvaltion pankissa aiheuttaa niin paljon hallinnollisia menettelyjä, että asiakkaat joutuvat usein luopumaan aikeestaan.

Euroopan pankkialan olisi parannettava ja yksinkertaistettava pankkitilien sulkemismenettelyä. Tiliotteet ovat vielä hyvin monimutkaisia, ja monet kuluttajat eivät ymmärrä niitä. Rahoitustuotteiden monimuotoisuuden vuoksi kuluttajilla on ongelmia tehdä vastuullisia päätöksiä. Kuluttajille aiheutetaan myös rasitetta suhteettoman korkeilla pankkipalveluista ja luottokorttien hankkimisesta aiheutuvilla maksuilla.

Uskon, että EU:n ei pitäisi säännellä pankkimaksuja, vaan että sen olisi varmistettava pankkialan kilpailukyky. Valistuneet kuluttajat ovat tärkeässä asemassa, kun varmistetaan pankkien välinen taloudellinen kilpailu.

Olen vakuuttunut siitä, että kuluttajajärjestöillä on tärkeä tehtävä, koska ne voivat määritellä, mitä tietoja ne pitävät tarpeellisina, jotta kuluttajat voivat tehdä pankkien tuotteiden osalta tarkoituksenmukaisia valintoja. Ne voivat koordinoida taloudellisia koulutusohjelmia, joilla pyritään lisäämään kuluttajien tietoisuutta omaisuuden hoidon vaihtoehdoista. Ne auttavat myös heikommassa asemassa olevia kuluttajia.

Uskon, että EU:ssa koittaa aika, jolloin kuluttajajärjestöt eivät enää kamppaile hengissä pysymisensä puolesta. Sen jälkeen, kun ne ovat vastuussa kuluttajapolitiikasta, ne ymmärtävät, miten tärkeää rahoitusala on.

  Katrin Saks (PSE), kirjallinen. − (EN) Komissio tarjoaa vähittäisrahoituspalveluita koskevassa vihreässä kirjassaan kolmea strategiaa vähittäisrahoituspalvelujen markkinoiden yhdentymisen edistämiseksi: alhaisempia hintoja ja enemmän valinnanvaraa, kuluttajien mahdollisuuksien lisäämistä sekä kuluttajansuojan kohentamista.

Haluaisin ensiksi keskittyä kuluttajien mahdollisuuksien lisäämiseen ja haluaisin korostaa tarvetta talouslukutaidon tason lisäämiseksi. Äskettäin järjestetyssä kuluttajien kouluttamista talousasioissa koskevassa kuulemistilaisuudessa näimme monia käytännön esimerkkejä talousasioiden koulutusohjelmista. Lisäksi voitaisiin pyrkiä jakamaan tämän alan parhaita käytäntöjä kaikissa jäsenvaltioissa, ja erityistä huomiota olisi kiinnitettävä uusiin jäsenvaltioihin.

Kuluttajien valinnan osalta on selvää, että kuluttajien, jotka haluavat vaihtaa rahoituspalveluiden tarjoajaa, on voitava näin tehdä, ja heille pitää aiheutua tästä mahdollisimman vähän kustannuksia ja oikeudellisia esteitä.

Kuluttajille annettavien tietojen osalta ei ole riittävää, että kuluttajille annetaan mahdollisimman paljon tietoa. Kuluttajien ylikuormittaminen tiedoilla aiheuttaa päinvastaisen vaikutuksen. On kuitenkin tarjottava riittävästi tietoja, joiden perusteella kuluttaja voi tehdä perusteltuja valintoja.

  Silvia-Adriana Ţicău (PSE), kirjallinen. – (RO) Gianni Pittellan mietinnön mukaan alaa koskevassa tutkimuksessa analysoitiin maksujärjestelmiä koskevaa kilpailutilannetta, mihin kuuluvat muun muassa maksukorttijärjestelmät, luottolaitokset, pankkien välinen yhteistyö sekä hinta- ja maksupalvelua koskevat toimintalinjat. Tutkimus osoittaa, että pankkikorttimaksujen välillä on huomattavia eroja. Siten todettiin, että suurin osa kansallisista pankkikorttiverkostoista laskuttaa pankkienvälisistä maksuista huomattavasti vähemmän kuin kansalliset verkostot. Lisäksi useimmissa jäsenvaltioissa suurin osa pankeista myöntää asuntolainoja, henkilökohtaisia lainoja ja pk-yrityksille tarkoitettuja lainoja, kun pankissa on avattu käyttötili.

Yleensä kuluttajalla ei ole neuvottelumahdollisuuksia, kun hän aloittaa sopimussuhteen sen pankin kanssa, jonka asiakas hänestä tulee. Hän allekirjoittaa sopimuksen, jota hän ei aina lue, ja jos hän lukee sen ja haluaisi ehdottaa siihen muutoksia, se ei ole mahdollista. Katson tästä näkökulmasta tarkasteltuna, että sääntelystä vastaavien toimivaltaisten viranomaisten pitäisi valvoa pankkien tarjoamia sopimuksia, jotta sekä kuluttajien että pankin edut turvataan. Mielestäni on välttämätöntä, että asiakas, joka avaa tilin, saa ensin lyhyen katsauksen kaikista kustannuksista, joita peritään tilin käyttöaikana.

Puhetta johti
varapuhemies Diana WALLIS