Sanatarkat istuntoselostukset

Maanantai 16. kesäkuuta 2008 - Strasbourg

26. Koheesiopolitiikan vaikutus heikossa asemassa olevien yhteisöjen ja väestöryhmien integroitumiseen (keskustelu)

  Puhemies. − (ES) Esityslistalla on seuraavana keskustelu Gábor Harangozón aluekehitysvaliokunnan puolesta laatimasta mietinnöstä koheesiopolitiikan vaikutuksesta heikossa asemassa olevien yhteisöjen ja väestöryhmien integroitumiseen (2007/2191(INI)) (A6-0212/2008).

  Gábor Harangozó, esittelijä. − (HU) Erittäin paljon kiitoksia, arvoisa puhemies. Arvoisa komission jäsen Hübner, hyvät naiset ja herrat, Euroopassa on alueita ja ihmisiä, jotka eivät pysty käyttämään hyväkseen niitä mahdollisuuksia, joita pyrimme tarjoamaan heille yhteisön voimavarojen kautta, jotta he voisivat saavuttaa Euroopan unionin keskiarvon mahdollisimman nopeasti ja jotta he voisivat kitkeä heitä ja niitä koskevan köyhyyden.

Laadin tämän mietinnön sen vuoksi, että halusin selventää niitä syitä, joiden vuoksi me emme ole pystyneet kehittämään kyseisiä alueita. Tämän lisäksi halusin myös laatia ehdotuksia tämän tilanteen muuttamiseksi ja ratkaisemiseksi. Euroopan komission neljännessä koheesiota koskevassa väliraportissa todetaan, että koheesiopolitiikka toimii erittäin hyvin kansallisella tasolla tietyissä valtioissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että entistä tarmokkaampi ja myönteisempi kehitys on pantu täytäntöön niissä maissa, jotka ovat jo Euroopan unionin jäseniä ja joille myönnetään varoja koheesiorahaston kautta. Jos kuitenkin tarkastelemme hieman alhaisempia alueellisia tasoja, voimme havaita, että alueelliset eroavaisuudet eivät vähene samalla tavoin. Haluan mainita esimerkkinä Unkarin: Unkarin keskeisten alueiden asukaskohtainen bruttokansatuote on 110 prosenttia Euroopan unionin keskiarvosta, mutta neljässä Unkarin seitsemästä alueesta asukaskohtainen bruttokansantuote on kuitenkin alle 45 prosenttia Euroopan unionin keskiarvosta. Näissä tapauksissa alueiden eroavaisuudet eivät kuitenkaan enää lisäänny. Monissa tapauksissa, kuten koheesiota koskevassa neljännessä väliraportissa myös todetaan, alueiden sisäiset eroavaisuudet lisääntyvät entisestään.

Miksi tietyt alueet pystyvät hyödyntämään käytettävissä olevia mahdollisuuksia edukseen ja miksi toiset alueet eivät? Jos tarkastelemme asiaa hieman tarkemmin, huomaamme, että alueellisella tasolla esiintyy taustalla vaikuttavia erittäin merkittäviä rakenteellisia tekijöitä. Vähäisen kehityksen alueilla uupuu selvästi inhimillisiä valmiuksia asianmukaisten hankkeiden luomiseksi. Kyseisillä alueilla ei ole myöskään tarvittavaa perusinfrastruktuuria investointien saamiseksi alueille, tarvittavaa koulutusta tai asianmukaista terveydenhoitoa. Unkarissa on esimerkiksi useita mikroalueita, joissa miespuolisen väestön odotettavissa oleva elinaika on 15 vuotta alhaisempi kuin kansallinen keskiarvo.

Mitä meidän pitäisi tehdä asialle? Mielestäni meidän on arvioitava, onko asianmukaista arvioida koheesiopolitiikkaa ainoastaan alueiden välisellä tasolla vai myös alueiden tasolla, koska kyseinen ongelma on erittäin monimutkainen ja koska se keskittyy selkeästi tietyille mikroalueille. Olisiko parempi tämän sijaan tutkia, tarvitsemmeko me entistä tarkempia ja tarkemmin kohdistettuja toimenpiteitä mikroalueiden tasolla, koska vakavimmat ongelmat esiintyvät juuri kyseisellä tasolla. Meidän on nyt ensimmäiseksi tutkittava päätöksenteossa käyttämiemme tilastotietojen laatu ja ominaisuudet. Olin tietoinen tästä ongelmasta tämän mietinnön laatimisen aikana, mutta en voi tarjota teille konkreettista pohjaa tilastotietojen vertailemiseksi, koska koko Euroopan unionin kattavia ja verrattavissa olevia tilastollisia tietoja ei ole riittävästi. Meidän on nyt tutkittava, olisiko asianmukaista liittää maaseudun koheesio osaksi maatalouspolitiikka siitä huolimatta, että kyseiset alueet ovat pääsääntöisesti maaseutualueita. Olisiko asianmukaisempaa käsitellä maaseudun ongelmia koheesiopolitiikan yhteydessä ja hyödyntää koheesiopolitiikan välineitä jättäen täten maatalouspolitiikan toimenpiteille täydentävän roolin?

Haluisin tässä kohtaa kiittää varjoesittelijöitä heidän poikkeuksellisen rakentavasta työstään tämän mietinnön laatimisessa. Haluan kuitenkin huomatta samaan hengenvetoon, että useiden viikkojen neuvotteluiden jälkeen ja sen jälkeen, kun olin hyväksynyt PPE-DE-ryhmän mietinnön, joka koski mietinnön erittäin tärkeän kohdan merkittävää tarkistusta, PPE-DE-ryhmä äänesti omaa kohtaansa vastaan. Tämä toiminta herättää mielestäni kysymyksen: mitä me oikein haluamme? Haluammeko me vain todeta, että ongelma on olemassa ja olla tekemättä mitään muuta sen suhteen, vai olemmeko me valmiita tarttumaan ongelmaan ja tekemään suosituksia politiikkamme muuttamiseksi ja tunnistamaan entistä tehokkaammin sellaisia alueita, joiden osalta voimme toimia ongelman ratkaisemiseksi? Kiitän teitä erittäin paljon antamastanne huomiosta.

  Danuta Hübner, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, haluan myös kiittää Gábor Harangozóa hänen laatimastaan mietinnöstä ja hänen pyrkimyksistään saavuttaa valiokunnassaan yksimielinen näkemys heikossa asemassa olevia yhteisöjä ja väestöryhmiä koskevan hankalan aiheen osalta. Jotta taloudelliseen kasvuun ei liity yhteiskunnassamme sosiaalinen kahtiajako, koheesiopolitiikan on kohdistuttava sosiaalisen syrjäytymiseen, etenkin heikossa asemassa olevien yhteisöjen ja väestöryhmien integroitumiseen, mikä on jatkossakin koheesiopolitiikan tavoite.

On myös totta, että mietinnössä tunnistetut ongelmat sivuavat toisaalta alueellista koheesiota ja toisaalta sosiaalisen koheesion haasteita. On myös totta, että sosiaalisesta kahtiajaosta ja sosiaalisen eriytymisen ongelmista tulee alueellisen koheesion ongelmia, kun ne keskittyvät tietyille alueille.

Euroopan unionin köyhimmillä alueilla esiintyy sosiaalista syrjäytymistä, mutta Euroopan unionin rikkaimmissa kaupungeissa esiintyy myös paikoittain sosiaalista huono-osaisuutta. Mietinnössä pyydetään komissiota esittämään alueellisen yhteenkuuluvuuden kattava määritelmä tulevan alueellista yhteenkuuluvuutta koskevan vihreän kirjan puitteissa. Voin vakuuttaa, että tämän vuoden syyskuun lopulla julkaistavan vihreän kirjan avulla edistetään alueellisen yhteenkuuluvuuden määritelmän ymmärtämisen leviämistä koko Euroopan unionin alueella.

Mietinnössä todetaan myös, että heikossa asemassa olevien yhteisöjen ja väestöryhmien määritelmä ei ole sellaisenaan yksinkertainen ja että sen käyttöä ei pidä rajoittaa koskemaan ainoastaan romaniyhteisöjä. Euroopassa on kuitenkin todettu yleisesti, että romaniyhteisöjen tilanteeseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Romanien syrjäytymiseen liittyvien monitahoisten ongelmien käsittelemiseksi meillä on oltava käytössämme monialainen toimintamalli, josta Euroopan parlamentti keskusteli yksityiskohtaisesti tammikuussa, kun se antoi päätöslauselman romaneja koskevasta Euroopan unionin strategiasta. Komissio esittää heinäkuun alussa valmisteluasiakirjan romanien osallistumista edistävistä yhteisön välineistä ja politiikoista tarkistetun sosiaalipoliittisen ohjelman kokonaisuudessa.

Yhdyn mietinnössä esitettyyn näkökantaan siitä, että meidän on hyödynnettävä entistä tehokkaammin Euroopan toimintamenetelmien ja myös käytettävissä olevien rahoitusvälineiden välisiä synergioita ja täydentäväisyyksiä. Komissio on kiinnittänyt huomiota tähän neuvotellessaan koheesiopolitiikan toimintaohjelmista kansallisten ja alueellisten viranomaisten kanssa.

Olen samaa mieltä sen mietinnössä esitetyn näkökannan kanssa, joka koskee verrattavissa olevien alueiden välisten ja sosiaalisia indikaattoreita painottavien tietojen saamista saataville kaikkien Euroopan unionin alueiden osalta: tämä on monimutkainen ongelma. Euroopan parlamentin jäsenet tietävät, että Eurostat ei luo tietoja, vaan se hallitse kansallisten tilastojärjestelmien antamia tietoja.

Saimme juuri päätökseen Urban Audit -kaupunkitutkimuksen toisen version, joka koskee kehitystä vuoteen 2004 asti. Voimme nähdä selvästi, että klassista alueellista NUTS 2-tasoa alempien tasojen alueellisten tietojen saatavuus on puutteellista. Aluepolitiikan pääosasto pyrki parantamaan aluepolitiikkaan liittyvän tutkimuksen ja sen tilastotietokantojen tasoa kyseisen ongelman selvittämiseksi ja alueellista koheesiota koskevan vihreän kirjan alustamiseksi. Tämän seurauksena vuosien 2000 ja 2006 väliset kulut on jaettu NUTS 3 -tasolla 20 menokategoriaan, ja ne ovat saatavilla tavoite 1 -alueiden, tavoite 2:n, Urban- ja Interreg-aloitteiden ja koheesiorahaston osalta.

Meidän on vielä tutkittava maaseutua. Minun on valitettavasti myönnettävä, että tällä hetkellä luotettavia tietoja ei ole saatavilla alueiden osalta, joille tietyt heikossa asemassa olevat ihmisryhmät ovat keskittyneet. Tämän vuoksi meidän viimeisimpiä tietojemme avulla ei voida selvittää, miten ja mihin koheesiopolitiikan voimavaroja käytetään kyseisten väestöryhmien alueilla. Mielestäni tätä aihetta koskeva kehitysmahdollisuus koskee nykypäivän valossa erityistutkimusta, jossa hyödynnetään kvalitatiivista analyysia.

Haluan jälleen kiittää Euroopan parlamenttia siitä, että se on kiinnittänyt huomiomme näihin tärkeisiin seikkoihin. Odotan mielenkiinnolla tämänpäiväistä keskustelua.

  Ilda Figueiredo, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnon valmistelija. − (PT) Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnon valmistelijana toistan, että meidän on tuettava maaseutualueita, mukaan lukien vuoristoalueita, joissa naisilla on keskeinen rooli. Naisten työtä on arvostettava ja heille on turvatta riittävät tulot.

Meidän on myös turvattava hyväpalkkaiset tuotantotoimet ja korkealaatuiset julkiset palvelut, jotta voimme tukea nuorten jäämistä maaseutualueille ja estää maaseudun tyhjenemisen. Maatalousyrittäjäperheisiin sekä pienikokoisiin ja keskikokoisiin viljelmiin on kiinnitettävä erityistä huomiota uudistamalla parhaillaan valmisteltavana olevaa yhteistä maatalouspolitiikkaa sen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi, jotta voimme torjua maaseudun väestökatoa ja tukea maataloustuotteita.

Painotan myös tarvetta tukea kaikkein heikoimmassa asemassa olevia alueita, pysyvistä rakenteellisista haittatekijöistä kärsiviä alueita, syrjäisimpiä alueita, teollisuuden rakennemuutoksesta kärsiviä alueita ja yhtiöiden siirtymisestä ja lakkauttamisesta kärsiviä alueita, jotta voimme vahvistaa heikossa asemassa olevien yhteisöjen ja väestöryhmien taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä sosiaalista osallisuutta.

  Maria Petre, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (RO) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat. Haluan ensinnäkin kiittää esittelijää hänen kovasta työstään erilaisten näkökantojen sisällyttämisessä mietintöön. Olemme kaikki samaa mieltä siitä, että heikossa asemassa olevat yhteisöt ja väestöryhmät kärsivät niiden kehitykseen vaikuttavista useista haittatekijöistä ja että ne tarvitsevat erityistä huomiota koheesiopolitiikassa sekä myös muita tukivälineitä.

Tuin sitä, että valmistelun aikana mietintö jaettaisiin kahteen erilliseen osaan: toisessa osassa olisi keskitytty heikossa asemassa oleviin yhteisöihin yhteisön etnisyyden näkökulmasta ja toisessa osassa olisi käsitelty tiettyjen maantieteellisten haittatekijöiden määrittelemiä heikossa asemassa olevia yhteisöjä. Valitettavasti mietinnön nykyisessä muodossa ei otettu pyyntöämme huomioon. Ryhmämme ehdottaa kolmea tarkistusta, joiden hyväksyminen vaikuttaa ratkaisevasti äänestykseemme. Tarkistuksiin kuuluu muun muassa johdanto-osan Ee kappaleen poistaminen, koska sen sisältö on sama kuin johdanto-osan I kappaleen, jossa selvitetään heikossa asemassa olevan alueen tai vyöhykkeen käsite luettelemalla niitä. Tämän lisäksi ehdotamme 17 kohdanpoistamista. Toivomme esittelijän tukevan ehdotustamme tältä osin.

Haluan lopuksi painottaa kahta muuta seikkaa: heikossa asemassa olevien yhteisöjen etnisiä ja/tai maantieteellisiä ongelmia voitaisiin käsitellä tehokkaammin, jos paikallisten, alueellisten, kansallisten ja eurooppalaisten viranomaisten välillä olisi asianmukaista yhteistyötä. Samaan aikaan koulutusjärjestelmän ja julkisten, sosiaalisten infrastruktuurien ja liikenneinfrastruktuurien rooli on korvaamattoman tärkeä heikossa asemassa olevien yhteisöjen ja väestöryhmien integroimisessa.

Haluan lopuksi tarkentaa, että kuten mainitsin jo aiemmin, lopulliseen kantaamme sisältyy ehtoja, jotka liittyvät kolmen mainitun tarkistuksen hyväksyntään ja etenkin 17 kohdan poistamiseen, mistä äänestettiin komissiossa. Tuemme tietenkin mietintöä, jos kyseiset tarkistukset hyväksytään.

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, PSE-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, haluan aloittaa kiittämällä esittelijää hänen työstään meille tänään esitetyn mietinnön laatimisessa. Olen samaa mieltä siitä, että me tarvitsemme mikroalueita painottavaa toimintamallia, jossa keskitytään alueiden välisiin eroavaisuuksiin ja kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin alueisiin.

Joissakin tapauksissa alueiden sisäiset eroavaisuudet ovat jopa alueiden välisiä eroavaisuuksia suurempia. Meidän on muistettava, että Euroopan aluepolitiikan tavoitteena ja sen olettamuksena on Euroopan unionin yksittäisten alueiden välisten kehityserojen pienentäminen ja että alueellista syrjäytymistä ei ole otettu huomioon aluepolitiikan välineissä. Uusissa jäsenvaltioiden sosiaalista kahtiajakoa ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien tarjoamisen puutteellisuutta esiintyy useimmin maaseutualueilla, kun taas alueiden taloudelliset ja sosiaaliset aloitteet keskittyvät dynaamisiin keskuksiin, pääsääntöisesti kaupunkialueisiin.

Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumisen voimavarat vaihtelevat maakohtaisesti. Jos aiomme kuitenkin luoda Euroopan unionin, joka on alueellisesti ja sosiaalisesti yhtenäinen, meidän on pantava täytäntöön lisätoimenpiteitä, joilla pyritään vapauttamaan taloudellisesti syrjäisten alueiden piilevät voimavarat.

  Ramona Nicole Mănescu, ALDE-ryhmän puolesta. – (RO) Arvoisa puhemies, haluan ensinnäkin onnitella esittelijää hänen työstään.

Koheesiopolitiikalla on elintärkeä vaikutus kehitysalueisiin ja osa-alueisiin. Yhteiskuntataloudelliset seikat, kuten köyhyys, infrastruktuurin ja hallinnollisten voimavarojen puutteellisuus, teollisuuden siirtäminen pois, opetuksen ja koulutuksen alhainen taso, korkea työttömyys, huonot elinolosuhteet sekä yleishyödyllisten palveluiden huono saatavuus ovat tekijöitä, jotka heikentävät näiden yhteisöjen asemaa, mikä muodostaa yhä suuremman haasteen Euroopan unionin alueiden yhteenkuuluvuudelle. Tästä syystä keskinäisten riippuvuustulosten, jotka koskevat tarvetta vähentää yhteiskuntataloudellisia eroavaisuuksia alueiden välillä ja heikossa asemassa olevien sosiaalista integroimista, pitäisi luonnollisesti johtaa rakentavaan prosessiin, johon liittyy alueellinen toimintamalli kansallisella tasolla ja Euroopan tasolla.

Arvoisa puhemies, uskon, että koska kyseisiä väestöryhmiä ja heidän sosiaalisen syrjäytymisensä laajuutta koskevat tilastolliset tiedot ovat puutteellisia ja koska alueellisten eroavaisuuksien mittaamisessa käytettävät indikaattorit eivät tarjoa luotettavia tietoja, jäsenvaltioiden ja komission on toimittava entistä läheisemmin yhteistyössä luodakseen todellisen kuvan heikossa asemassa olevien yhteisöjen ja väestöryhmien tilanteesta ja pannakseen täytäntöön alueelliseen kehitykseen ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen tähtääviä konkreettisia toimintaohjelmia ja strategioita.

Mielestäni jäsenvaltioiden on otettava ensimmäinen askel ja tunnistettava kyseiset heikossa asemassa olevat ryhmät. Tämän lisäksi jäsenvaltioiden on myös asetettava kyseiset ryhmät ensisijaiseen asemaan kansallisissa toimintaohjelmissaan, jonka jälkeen jäsenvaltioiden on kehitettävä asianmukaisia arviointi- ja seurantamenetelmiä. Emme saa unohtaa sitä, että siirtolaisuus johtuu useimmissa tapauksissa köyhyydestä ja että siirtolaisuus luo epävakaisuutta ja konflikteja. Arvoisa puhemies, uskon tästä syystä, että heikossa asemassa olevien väestöryhmien pitäisi hyötyä kaikissa jäsenvaltioissa sosiaaliavustuksista, yhtäläisistä mahdollisuuksista ja muista erityisohjelmista, joiden avulla voidaan kehittää heikossa asemassa olevien väestöryhmien alueita.

  Mieczysław Edmund Janowski, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, haluan kiittää Gábor Harangozóa siitä, että hän on työskennellyt tämän vaikean aiheen parissa, vaikka tässä mietinnössä ei oteta huomioon kaikkia tilanteita, henkilöitä tai ympäristöjä ja niihin liittyviä aiheita, jotka koskevat syrjäytymistä tai syrjäytymisen riskiä.

Huolimatta siitä, että huomattava osa Euroopan unionin talousarviosta on varattu unionin koheesiopolitiikan täytäntöönpanemiseksi, huomattavia eroja esiintyy edelleen. Jos tarkastelemme esimerkiksi asukaskohtaista bruttokansantuotetta, se on lähes kymmenkertainen kaikista vauraimmilla alueilla verrattuna kaikkein köyhimpiin alueisiin. Meidän on muistettava, että alueiden sisällä esiintyy myös merkittäviä eroja. Köyhiä alueita löytyy myös isoilta kaupunkialueilta. Tämän lisäksi köyhyys on myös keskeinen ongelma monilla maaseutualueilla. Tällainen köyhyys voi periytä toiselta sukupolvelta seuraavalle.

Tämän vuoksi meidän on suojeltava lapsia ja perheitä tältä ilmiöltä. Tarvitsemme ennen kaikkea yhtäläisten mahdollisuuksien luomista etenkin koulutuksen, terveydenhuollon ja asumisen alueilla. Tämä toimii todisteena sosiaalisesta ja alueellisesta yhteenkuuluvuudesta, joita ei ole määritelty vielä asianmukaisesti. Alueellisessa, kulttuurisessa ja viestinnällisessä eristystilassa elävien väestöryhmien mahdollisuudet ovat huomattavasti muiden ryhmien mahdollisuuksia heikompia. Näihin ongelmiin vaikuttavat teknisen ja sosiaalisen infrastruktuurin lisäksi myös työllisyys ja kyseisten yhteisöjen sisäistä aktiivisuutta edistävän ilmapiirin luominen.

Sallikaa meidän auttaa kansalaisiamme, jotka kärsivät tavalla tai toisella syrjinnästä, jotta he voivat saada takaisin uskonsa siihen, että he voivat paeta alhaisesta yhteiskunnallisesta asemastaan. Tämän lisäksi meidän on myös rikottava ne ennakkoluulot, jotka halventavat näitä väestöryhmiä. Tämä asia liittyy moniin ihmisiin, jotka kärsivät vammaisuudesta tai kodittomuudesta, sekä aiemmin keskustelun aiheena olleisiin romaniyhteisöihin. Tällainen erottelu on ristiriidassa yhteisen solidaarisuutemme kanssa ja se on oire ihmisarvon kunnioittamisen puutteesta. Haluan muistuttaa siitä, että meidän on usein toimittava monilapsisten perheiden ja siirtolaisperheiden kanssa, jotka elävät tällaisissa olosuhteissa.

Tämän lisäksi me tarvitsemme yhteistä politiikkaa, jonka avulla voimme luoda samanarvoisuutta eri tasoilla: alueellisella, kansallisella ja eurooppalaisella tasolla. Me tarvitsemme myös vapaaehtoistyöntekijöiden ja kansalaisjärjestöjen apua.

  Lambert van Nistelrooij (PPE-DE). – (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kiitän Gábor Harangozóa siitä, että hän on kiinnittänyt huomion heikossa asemassa oleviin väestöryhmiin. Koheesiopolitiikan avulla on parannettu olennaisesti jo pidemmän aikaa heikossa asemassa olevien väestöryhmien elinolosuhteita. Esimerkiksi Irlannissa oli aiemmin erittäin heikossa asemassa olevia väestöryhmiä: erittäin korkeaa nuorisotyöttömyyttä, ränsistyneitä kaupunkeja, kehittymätöntä maaseutua ja erittäin rajalliset tulevaisuudennäkymiä ja mahdollisuuksia. Työllisyyden, koulutuksen ja osallisuuden on korvattava sosiaalinen syrjäytyminen myös monissa muissa valtioissa. Olemme menossa tähän suuntaan ja kehitys on ollut erittäin menestyksellistä.

Toinen aiheeni liittyy siihen, että olen kuullut useaan otteeseen, että me emme tiedä tarpeeksi ongelmasta ja että meillä ei ole tarpeeksi tietoa. Olen samaa mieltä siitä, että tilanteessa on parannettavan varaa, etenkin jäsenvaltioiden, alueiden ja kaupunkien toimesta. Gábor Harangozó ihmettelee, miksi unkarilaisten odotettavissa oleva elinaika on 15 prosenttia alhaisempi kuin muualla Euroopan unionissa. En tiedä sen syytä, mutta olen vieraillut sairaaloissa. Juomiseen ja syömiseen liittyvät tottumukset ovat erittäin epäterveellisiä, eikä Euroopan yhteisö voi tehdä asialle mitään. Mielestäni politiikkamme yksi tärkeimmistä lähtökohtana on se, että alueilla elävät ihmiset ottavat vastuun itsestään.

Mikä on todellinen syy siihen, että Euroopan kansanpuolueen ryhmä (kristillis-demokraattinen puolueryhmä) vastustaa NUTS 4 -tason alueita? Me vastustimme kyseistä tasoa vuonna 2004, koska päätimme vahvistaa politiikkaa vuoteen 2013 asti ja antaa sille enemmän sisältöä ja enemmän huomiota. Päätimme myös sisällyttää siihen ulkorajan sellaisenaan kuin se oli Interreg-aloitteen alueita ja ulkorajoja koskevassa politiikassa. Tämä tarkoittaa sitä, että me hajotamme ja tuhlaamme pyrkimyksiämme. Meidän ei kuitenkaan pitäisi jatkaa tähän suuntaan kulkemista jatkossa. Se olisi virhe. Pyydänkin teitä uudelleen poistamaan kyseisen artiklan. Hyväksyn muutoin esittelijän asettaman haasteen siitä, että meidän on keskusteltava tiiviisti alueellisesta yhteenkuuluvuudesta seuraavien kuuden kuukauden aikana.

  Iratxe García Pérez (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, haluan aloittaa kiittämällä esittelijää siitä, että hän on tehnyt tämän aloitteen ja laatinut mietinnön, jossa todetaan, että yksi Euroopan unionin tärkeimmistä tavoitteista on vähentää sosiaalisia, taloudellisia ja alueellisia eriarvoisuuksia.

Koheesiopolitiikan avulla on voitu vähentää tehokkaasti näitä eriarvoisuuksia, mutta vielä on paljon tehtävää, kuten koheesiota koskevassa neljännessä väliraportissa todetaan.

Kaikilla alueilla, mukaan lukien vauraimmilla alueilla, asuu heikossa asemassa olevia väestöryhmiä, joita sosiaalinen syrjäytyminen ja äärimmäinen köyhyys uhkaavat. Tarvitsemme yhdennettyä lähestymistapaa, kun torjumme yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoamiseen liittyviä puutteita. Jäsenvaltiot ja alueelliset hallinnot tarvitsevat strategioita, joiden avulla ne voivat elvyttää heikossa asemassa olevia alueita, kehittää niiden infrastruktuureja ja edistää todellisia kehitysmahdollisuuksia niiden taloudellisten voimavarojen mukaisesti samalla, kun ne pitävät yllä yleishyödyllisiä palveluita hajautetulla julkisella sektorilla vahvistetun paikallishallinnon avulla.

  Emmanouil Angelakas (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, Gábor Harangozón kohdistettu ja aihekohtainen mietintö on Euroopan unionilta merkittävä edistysaskel, jolla pyritään tavoittamaan heikossa asemassa olevia yhteisöjä ja väestöryhmiä sekä integroimaan niitä yhteiskuntaan asteittain Euroopan koheesiopolitiikan kautta. Aloitteena se saa minun ehdottoman hyväksyntäni. Tunnustan myös esittelijän tekemän kovan työn, mutta haluan kuitenkin olla eri mieltä esittelijän kanssa siitä, miten ongelmaa on käsitelty. Kollegani vakaumuksellisesta työstä huolimatta mietinnön tietyissä kohdissa ei vieläkään ole sisältöä.

Osa näistä seikoista liittyy heikossa asemassa oleviin yhteisöihin ja väestöryhmiin, jotka edustavat yhteiskunnan ja mikroyhteisöjen laajaa kirjoa eivätkä vain ainoastaan romaneja. Euroopan parlamentti on kiinnittänyt huomiota tähän väestöryhmään erityiskertomuksessa, jonka soveltamisalan olisi pitänyt olla nykyistä laajempi, jotta siinä olisi voitu käsitellä ongelman sekä sosiaaliset että maantieteelliset seikat. Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä on vaatinut laajemman toimintamallin hyödyllisyyttä, mutta neuvoa ei ole alettu noudattaa. Mietintö on yksipuolinen ja siinä sovelletaan usein lyhytnäköistä toimintamallia.

Tarkoitan etenkin vuoristo- ja saarialueita, sillä kukaan ei voi kyseenalaistaa kyseisillä alueilla olevien yhteisöjen haavoittuvuutta. Kyseisiä alueita ei mainita lainkaan mietinnössä. En hyväksy sitä, että koko ajan pyritään välttämään määritelmiä tai tarkkoja viittauksia asioihin tai tilanteisiin. Haluan myös huomauttaa, että heikossa asemassa olevia yhteisöjä ja väestöryhmiä ei esiinny ainoastaan alueiden välillä vaan myös alueiden sisällä. Kyseiset yhteisöt ja väestöryhmät tarvitsevat materiaalia ja teknistä tukea, teknologista ja tieteellistä osaamista, opetusta, koulutusta ja hallinnollisen pohjan. Julkisen hallinnon hajauttamista ja liikenneverkoston laajentamista on painotettava. Vapaaehtoistoiminnalla voisi olla myös tältä osin tärkeä rooli ja sen avulla voitaisiin edistää kyseisten ryhmien aktivoimista ja huomioimista.

Vaikka esittelijä on selvästikin tehnyt kovasti töitä, en voi sanoa olevani tyytyväinen mietinnön kokonaisrakenteeseen. Siinä on huomattavia epäselvyyksiä ja sen osa-alueiden rakenne on selvästikin huonosti valmisteltu. Jos toivomme edistyvämme heikossa asemassa olevien yhteisöjen ja väestöryhmien ongelmien torjumisessa, meidän laatimiemme tekstien on oltava selkeitä ja yksitulkintaisia ja meidän on sovellettava ongelmaan laaja-alaista näkökulmaa.

  Evgeni Kirilov (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää kollegaani Gábor Harangozóa hänen valiokunta-aloitteisesta mietinnöstään.

Heikossa asemassa oleviin yhteisöihin ja väestöryhmiin kiinnitetään erityistä huomiota Euroopan unionin koheesiopolitiikassa. Tämä tarkoittaa sitä, että me emme ole unohtaneet sitä, että tämän politiikan ensisijaisena tehtävänä on edistää kansalaistemme hyvinvointia.

Tämän aiheen alueellinen ulottuvuus on selkeä. Jotta voimme tunnistaa heikossa asemassa olevien yhteisöjen ja väestöryhmien erityistarpeet ja sijainnin, meidän on analysoitava pienten alueellisten yksiköiden kehityksen voimakkuus. Havaitsimme, että haavoittuvuus muodostaa ongelman alhaisilla tasoilla, esimerkiksi köyhimmillä alueilla. Tästä huolimatta sen vaikutus ulottuu koko alueelle ja koskettaa kaikkia kyseisellä alueella eläviä sosiaaliryhmiä. Tämän vuoksi politiikan, strategian ja toimien, joilla pyritään ratkaisemaan heikossa asemassa olevien yhteisöjen ja väestöryhmien ongelmia, on oltava kokonaisvaltaisia, ja niiden on perustuttava eurooppalaisella, kansallisella ja paikallisella tasolla toimivien instituutioidemme yhteiseen lähestymistapaan.

  Bernadette Bourzai (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat. Haluan ensimmäiseksi onnitella Gábor Harangozóa hänen loistavasta työstään ja hänen tähän monimutkaiseen ja arkaluontoiseen aiheeseen liittyvistä ajatuksistaan. Halusin osallistua aktiivisesti maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan tätä mietintöä koskevan lausunnon laatimiseen, koska kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset elävät usein kaikkein vähiten kehittyneillä maaseutualueilla. Tämän vuoksi maatalouspolitiikalla ja maaseudun kehittämispolitiikalla onkin merkittävä rooli tältä osin.

Koheesiopolitiikassa on mielestäni pyrittävä ylläpitämään maaseutualueiden maatalouteen liittyviä sekä muita tuloa tuottavien toimia, jotta voimme säilyttää maaseudulla väestöä, joka muutoin muuttaisi pois maaseudulta, ja jotta saisimme maaseutualueille uusia asukkaita. Jotta me voimme vastata epäsuotuisessa asemassa olevien perheiden, yhteisöjen ja väestöryhmien tarpeisiin, meidän on tuettava perheviljelmiä, jotka luovat työpaikkoja, ja julkisten palveluiden tasapuolista saatavuutta sekä julkisten palveluiden hankintoja. Meidän on siis tehtävä maaseutuympäristöstä houkutteleva ja elinkelpoinen. Me voimme saavuttaa tämän tavoitteen, jos me pystymme yhdistämään eri politiikat, joita sovelletaan kyseisillä alueilla ja jotka on suunnattu näihin haavoittuviin ryhmiin. Täten voimme hyödyntää entistä paremmin käytettävissä olevien rahoitusvälineiden täydentävää luonnetta.

  Miloš Koterec (PSE). – (SK) Haluaisin kiittää Gábor Harangozóa hänen loistavasta mietinnöstään, jossa käsitellään ongelmia, jotka eivät ole tähän mennessä saaneet osakseen suurta huomiota mutta jotka purkauduttuaan aiheuttavat vakavia seurauksia. Haluaisin käsitellä kahta tässä mietinnössä läpikäytyä aihetta: pääsääntöisesti maaseutualueella ja syrjäisillä alueilla sijaitsevien yhteisöjen elvyttäminen ja alueiden kehittäminen, joka kohdistuu mikroalueisiin, jotka ovat jääneet kehityksessä jälkeen, joilla on epäsäännölliset suhteet yksittäisten valtioiden erityisominaisuuksiin ja joita ei mainita melkein lainkaan nykyisissä tilastoissa.

Kumpaakaan yllämainituista aiheista ei ole käsitelty asianmukaisesti, koska niitä ei ole määritelty selkeästi. Meidän on määriteltävä tarkasti Euroopan unionissa olevat sekä taloudellisesti että sosiaalisesti äärimmäisen haavoittuvat yhteisöt. Meidän on analysoitava Euroopan unionin alikehittyneiden mikroalueiden tyyppejä ja sijainteja. Tämän lisäksi meidän on löydettävä ratkaisut näihin ongelmiin. Kyseisiä ongelmia on vaikea havaita koheesiopolitiikan yleisen menestyksen vuoksi. Emme halua, että koheesiopolitiikkoja verrattaisiin emmentaljuuston, joka näyttää ulkoapäin erittäin tiiviiltä.

  Miroslav Mikolášik (PPE-DE). – (SK) Tässä mietinnössä korostetaan asianmukaisesti sosiaalisten ongelmien ratkaisemisen ja alueellisen kehityksen välistä suhdetta sekä tarvetta siitä, että Eurooppa osoittaa solidaarisuutta ja panee täytäntöön tätä aluetta koskevan koheesiopolitiikan.

Käytän suuren osan ajastani siihen, että pyrin ratkaisemaan ongelmia, jotka liittyvät kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden tukemiseen etenkin Slovakiassa. Euroopan elinvoimaisen ja houkuttelevan maaseudun säilyttäminen on erittäin tärkeää taloudellisista, kulttuurisista ja ekologisista syistä johtuen. Tuen komission pyyntöä lisätä tulevan alueellista yhteenkuuluvuutta koskevan vihreän kirjan puitteissa alueellisten ongelmien ratkaisemiseksi tarvittavaa rahoitusta. Meidän on myös taattava tämän prosessin yhteydessä, että alueilla on aktiivinen rooli ja että ne toimivat läheisesti kansalaisjärjestöjen kanssa.

Haluan tältä osin sanoa, että kirkkojen ja uskonnollisten järjestöjen tarjoamat sosiaaliset aktiviteetit ansaitsevat erityiskiitoksen. Tiedän kokemuksesta, että kirkkojen ja uskonnollisten järjestöjen heikossa asemassa oleville ryhmille ja alueille tarjoamat palvelut ovat erittäin tehokkaita ja usein jopa korvaamattomia. Tämän vuoksi meidän on nähtävä nämä palvelut kiinteänä osana Euroopan pyrkimyksiä auttaa heikossa asemassa olevia yhteisöjä ja väestöryhmiä ja pyrkimyksiä tarjota heille asianmukaista tukea Euroopan tasolla.

  Stavros Arnaoutakis (PSE). – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komissio jäsen, hyvät naiset ja herrat. Haluan myös painottaa, että tässä mietinnössä ilmaisemme sitoumuksemme siitä, että kaksikymmentä vuotta koheesiopolitiikan kehittämisen jälkeen sen avulla on jatkossakin pystyttävä tarjoamaan Euroopan unionin solidaarisuutta kaikkein heikoimmassa olevien alueiden ja valtioiden lisäksi myös kaikkein heikoimmassa asemassa oleville yhteisöille ja väestöryhmille.

Meidän on vahvistettava koheesiopolitiikkaa taloudellisten varojen lisäksi myös asianmukaisilla mekanismeilla ja menettelytavoilla, joiden avulla voimme tunnistaa ja torjua paikallisen tason monimutkaisia ja moniulotteisia sosiaalisia ja taloudellisia eroja.

Alueitamme kohtaavat nykyiset haasteet ovat sellaisia, että me emme voi jättää köyhyyttä, sosiaalista ja alueellista syrjäytymistä koskevia ongelmia ratkaisematta. Tarvitsemme yhteen sovitettuja toimia kaikilla tasoilla, kuten yhdennetyssä lähentymistavassa, jossa voimavarat ja toimenpiteet täydentävät toisiaan ongelmien ratkaisemiseksi.

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, tällä hetkellä talouskasvu keskittyy pääkaupunkeihin ja isoihin kaupunkialueisiin. Muut alueet, kuten maaseutualueet, kehittyvät huomattavasti hitaammin, minkä vuoksi ne ovat alttiimpia ongelmille. Koheesiopolitiikan tavoitteena pitäisi olla näiden alueiden auttaminen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistäminen.

On erittäin tärkeää kehittää infrastruktuureja, tehdä kyseisistä alueista entistä houkuttelevampia sijoittajille, ylläpitää julkisia palveluita ja parantaa asumisolosuhteita ja elämänlaatua. Maaseutualueiden kehittämisen osalta on erittäin tärkeää luoda tarvittava liikenne- ja viestintäinfrastruktuuri. Tämä tarkoittaa pääsääntöisesti tieverkoston ja myös jätevedenpuhdistamoiden rakentamista, sillä ne luovat tarvittavat olosuhteet, jotka mahdollistavat investoinnit ja työpaikkojen luomisen, minkä ansiosta ihmiset voivat jäädä asumaan kyseisille alueille ja elämään ihmisarvon mukaisesti.

Tähän päivään asti yhteisessä maatalouspolitiikassa on keskitytty pääsääntöisesti ruoan laatuun, elintarvikkeiden turvallisuuteen ja maatalouden kilpailukykyyn. Sen avulla ei kuitenkaan ole yhtä laajasti vaikutettu maaseudun sellaiseen kehittämiseen, joka ei ole suoraan liitoksissa maanviljelyyn. On tärkeää, että koheesiopolitiikka, maaseudun kehityspolitiikka ja työllisyyspolitiikka sovitetaan entistä tiiviimmin ja tehokkaammin yhteen.

  Ewa Tomaszewska (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, mietinnän N kohdassa todetaan asianmukaisesti, että köyhyys ja syrjäytyminen ovat vahvasti alueellisia ongelmia. Haluaisin, että Euroopan rahastojen varoilla tuettaisiin taloudellisesti heikossa asemassa olevien alueiden integroimista, kun otetaan huomioon yleisesti Euroopassa noudatettavan solidaarisuuden periaate ja mietinnän N kohdan sisältö.

Omassa maassani on valitettavasti rikottu solidaarisuuden periaatetta tänä vuonna. Infrastruktuurin parantamiseen suunnatut varat ja muut tukivarat on ohjattu pääsääntöisesti vauraimmille ja kehittyneille alueille. Tämä johtuu usein siitä, että varoja hakeneet henkilöt ovat osanneet valmistella hakemuksensa paremmin. Toivon, että me voimme tämän käsittelemämme asiakirjan avulla poistaa tällaiset epäsäännöllisyydet kaikkialta Euroopasta.

  Danuta Hübner, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, mielestäni käyty keskustelu oli asianmukainen, ja haluan kiittää kaikkia siihen osallistuneita. Keskustelussa todettiin, että yhtenäistetyn lähestymistavan avulla voidaan tarttua kaikkein tehokkaimmin erilaisten heikossa asemassa olevien yhteisöjen ja väestöryhmien ongelmiin. Koheesiopolitiikan ja maaseudun kehittämispolitiikan välinen yhteys vaikuttaa tältä osin erittäin keskeiseltä aiheelta.

Yhdyn Euroopan parlamentin jäsenten mielipiteeseen siitä, että alueellista lähestymistapaa voidaan pitää oikeutettuna, jos heikossa asemassa olevien väestöryhmien ongelmien kasautuvat tietylle alueelle. Sosiaalista osallisuutta ei pidä erottaa alueellisesta yhteenkuuluvuudesta.

Ymmärrän myös, miksi Euroopan parlamentin jäsenet painottavat alueiden sisäisiä eroja. Monet Euroopan parlamentin jäsenet nostivat esiin sen, että korkealaatuisten ja luotettavien alueiden sisäisiä tietoja koskevien tilastojen laatiminen olisi erittäin hyödyllistä. Komissio aikoo lisätä investointeja tällaisen tietokannan luomiseksi, kuten totesin jo alustavissa huomautuksissani. Laadimme tällä hetkellä maaseutua koskevaa tutkimusta, samalla tavoin kuin suoritimme aiemmin kaupunkeja koskevan tutkimuksemme. Jäsenvaltioiden tiivis yhteistyö on ratkaisevan tärkeässä asemassa tämän aiheen osalta, ja luotan tältä osin paljon Euroopan parlamentin tukeen.

  Gábor Harangozó, esittelijä. − (HU) Erittäin paljon kiitoksia, arvoisa puhemies. Arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, haluan ensimmäiseksi kiittää komissio jäsentä Danuta Hübner siitä, että hän on vastannut tähän mietintöön ja keskusteluun ja myös siitä, että hän on pyrkinyt kehittämään tätä politiikkaa entistä paremmaksi ja tehokkaammaksi. Arvostan suunnattomasti hänen tekemäänsä työtä ja kiitän häntä myös hänen suorasukaisuudestaan tämän mietinnön osalta.

Haluan vastata keskustelussa esitettyihin lukuisiin kysymyksiin. Jos me suhtaudumme tähän ongelmaan asianmukaisesti, meidän on toimittava samoin kuin silloin, kun me suhtauduimme tosissamme Lissabonin prosessin tarpeeseen ja siihen, että se oli pantava täytäntöön koheesiopolitiikan osana. Tämä toiminta johti siihen, että koheesiopolitiikan varoja varattiin Lissabonin prosessin tukemista varten. Meidän on nyt toimittava samalla tavoin köyhyyden alueellisen keskittymisen torjumiseksi. Jos me haluamme. Jos me päätämme.

Haluan sanoa PPE-DE-ryhmälle ja etenkin Lambert van Nistelrooijille seuraava asian. Jos me poistaisimme mietinnön 17 kohdan, mietinnössä todettaisiin, että me myönnämme, että Euroopassa on mikroalueita, jotka eivät pysty hyödyntämään meidän niille tarjoamia mahdollisuuksia. Me myöntäisimme, että ne ovat mikroalueita, mutta miksi me haluaisimme poistaa mietinnöstä sen kohdan, jossa me kehotamme komissiota tutkimaan, olisiko tehokkaampaa tarjota kyseisille mikroalueille koheesiotukea mikroalueiden tasolla? En vieläkään pysty ymmärtämään, miksi meidän pitäisi poistaa kyseinen kohta.

Haluan sanoa Maria Petrelle, että pidän tätä mietintöä aluepolitiikkaa käsittelevänä mietintönä. Aluepolitiikkaa käsittelevä mietintö ei ole oikea paikka keskustella etnisistä väestöryhmistä. En myöskään ymmärrä, miksi meidän pitäisi ylipäänsä keskustella etnisistä väestöryhmistä. Jos tarkastelemme ongelmaa etnisestä näkökulmasta ja Romanian osalta, niin mitkä etniset väestöryhmät minun pitäisi sisällyttää hänen mielestään mietintöön? Romanit, jotka elävät erittäin huonoissa elinolosuhteissa tietyillä alueilla? Csangot, jotka elävät äärimmäisen huonoissa olosuhteissa yhdellä tietyllä alueella? Vai ylänköalueilla elävät romanialaiset? Me emme voi päättää tältä pohjalta vaan me tarvitsemme moniulotteisia indikaattoreita, monitahoisen lähestymistavan ja yhtenäisen täytäntöönpanon. Kiitän teitä teidän tarkkaavaisuudestanne.

  Puhemies. − (ES) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna kello 12.

Kirjalliset kannanotot (142 artikla)

  Bairbre de Brún (GUE/NGL), kirjallinen. – (GA) Suhtaudun myönteisesti Gábor Harangozón laatimaan mietintöön koheesiopolitiikan vaikutuksista heikossa asemassa olevien yhteisöjen ja väestöryhmien integroitumiseen Nykyään vaaditaan kasvavassa määrin, että meidän kaikkien on otettava entistä paremmin huomioon sellaisten kaupunginosien tai alueiden tulevaisuudennäkymät, joiden väestö on ollut päätöksenteon ja tavanomaisen talouskehityksen ulkopuolella.

Oman vaalipiirini osalta tiedän, että vaikeuksista eivät kärsi ainoastaan heikossa asemassa olevat kaupunkialueet vaan myös Irlannin rajakreivikunnilla sijaitsevat syrjäseudut. Näiden maaseutualueiden on vaikeaa saada liiketoimintaan tai infrastruktuuriin kohdistuvia investointeja. Maaseudun väestökadon tässä mietinnössä mainitun lopputuloksen pitäisi olla politiikkojen painopisteala.

Gábor Harangozó on oikeassa siinä, että pienikokoisilla ja keskikokoisilla maatiloilla on tärkeä rooli maaseutuyhteisöjen ylläpitämisen kannalta. Maaseutuyhteisöjä ei saa sivuuttaa koheesiopolitiikassa ja maaseutukehittämisen ja aluekehityksen yhteistoimintaa on tiivistettävä sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi.

Syrjäinen sijainti viestintä- ja liikenneverkostoihin nähden on käytännön ongelma ja se on ratkaistava.

  Bogdan Golik (PSE), kirjallinen. – (PL) Euroopan unionin talousarviosta käytetään 33 prosenttia koheesiopolitiikkaan ja kyseinen politiikka on erittäin tärkeä kaikille Euroopan unionin jäsenvaltioille. Puola osallistuu mielellään kaikkiin toimenpiteisiin, jotka liittyvät yhteiskunnan täydelliseen taloudelliseen yhdentymiseen Euroopassa ja mikroalueiden eroavaisuuksien tasoittamiseen. Uskon, että kaikilla koheesiopolitiikkaan liittyvillä toimenpiteillä on erittäin tärkeä rooli kestävän kehityksen edistämisessä ja vakavia sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia Euroopassa aiheuttavien työttömyyden, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumisessa. Kaikkien jäsenvaltioiden välinen yhteistyö ja kokemusten vaihtaminen ovat tältä osin äärimmäisen tärkeitä.

Ongelmat, jotka hidastavat Euroopan unionin kestävää kehitystä, kuten muun muassa alhaiset tulot, heikko infrastruktuuri ja alhainen sosiaalinen nousu, liittyvät pääsääntöisesti maaseutualueisiin. Maaseudun lisääntyvä väestökato ja maaseutualueiden yleistynyt sosiaalinen syrjäytyminen pahentavat tilannetta. Tämän lisäksi koheesiopolitiikkaan vaikuttavat haitallisesti 2000-luvun alkupuolella myös sen ulkopuoliset tekijät ja ongelmat, kuten esimerkiksi Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen kasvavat erot. Tuottavuuden kasvu oli Euroopassa huomattavasti alhaisempaa verrattuna Yhdysvaltoihin tai Japaniin vuosien 1995 ja 2005 välisenä aikana. Tämä tekijä on heikentänyt merkittävästi Euroopan markkinoiden kilpailukykyä.

Haluan kiittää Gábor Harangozóa siitä, että on kiinnittänyt huomiomme näihin ongelmiin.

  Lívia Járóka (PPE-DE), kirjallinen. – (HU) Euroopan unionin on hyödynnettävä parhaalla mahdollisella tavalla sen käytössä olevaa yrittäjyys- ja työvoimapotentiaaliaan työllisyyden ja kilpailukyvyn edistämiseksi. Romanien integroimisella voisi olla ratkaisevan tärkeä rooli Lissabonin toimintasuunnitelman ja koheesiopolitiikan tavoitteiden saavuttamisen osalta, koska suurin osa melkein kymmenestä miljoonasta Euroopassa asuvasta romanista kärsii rakenteellisesta ja/tai täystyöttömyydestä tai toimii harmaan talouden parissa. Mietinnössä todetaan, että koheesiopolitiikan avulla kaikkein köyhimmät alueet ovat pystyneet kaventamaan taloudellisia ja sosiaalisia eroja. Tarvitaan kuitenkin paljon enemmän määrällisiä ja laadullisia tuloksia. Euroopan komission ja jäsenvaltioiden on turvattava käytössä olevien taloudellisten varojen koordinointi ja toisiaan täydentävä luonne. Euroopan unionin rahoitusvälineillä, pääsääntöisesti Euroopan sosiaalirahastolla ja Euroopan aluekehitysrahastolla, on puolestaan tuettava lukuisia yksittäisiä toimintaohjelmia, joilla muun muassa tarjotaan mikrolainoja yrityksille tai investoidaan infrastruktuuriin kehitysohjelmiin. On erittäin tärkeää tunnistaa ja poistaa sekä yleisiä että erityisluonteisia esteitä, jotta voidaan turvata toimintaohjelmien menestys ja varoja käytetään niiden aiotun tavoitteen mukaisesti. Kehityksessä jälkeen jääneet alueet, jotka kärsivät lukuisista ongelmista, eivät pysty keräämään tarvittavia vastikerahastoja saadakseen yhteisön myöntämää tukea, johon ne ovat laillisesti oikeutettuja. Romanit kärsivät puolestaan muita enemmän ongelmista, jotka aiheutuvat alhaisesta koulutustasosta ja sukupolvilta toisille periytyvästä työttömyydestä.

  Cătălin-Ioan Nechifor (PSE), kirjallinen. – (RO) Euroopan parlamentti on aloittanut keskustelun päätöslauselmaluonnoksesta, joka koskee koheesiopolitiikan vaikutusta heikoimmassa asemassa olevien yhteisöjen ja ryhmien integroimiseen ja vaatii, että maaseutualueilla pidetään yllä tiettyä tuloja synnyttävää toimintaa, ja kiinnittää erityistä huomiota perheviljelmiin mutta myös pieniin ja keskisuuriin maaseutuyrityksiin.

Yhteisen maatalouspolitiikan on oltava oikeudenmukaisempaa, jotta suurelta osin maataloustoimintaa harjoittavan väestön pysyminen maaseutualueille voi olla mahdollista nykyisen elintarvikekriisin puitteissa.

Minun mielestäni tämän päätöslauselman antamisella Romanialle osoitetaan huomattavaa tukea köyhyyden torjumiseksi maaseutualueilla, joilla asuu kymmenen miljoonaa ihmistä ja joilla sosiaalinen ja alueellinen syrjäytyminen uhkaavat jo Romanian valtion olemassaoloa, sekä tukea elintarviketurvaan ja turvallisuuteen.

Keskittymällä pieniin, omavaraisiin tiloihin ja niihin viljelijäperheisiin, joiden maatilat ovat pieniä, Romanian maataloudella on todellinen mahdollisuus, ja se voi siten kasvattaa tämän alan BKT:tä.

Käytän tämän tilaisuuden pyytääkseni Romanian hallitusta ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin tämän päätöslauselman hyväksymiseksi ja pelastamaan kaiken sen, mitä on pelastettavissa maatalouden alalla, jolla Euroopan yhdentyminen ei ole vielä vaikuttanut mitenkään.