Sanatarkat istuntoselostukset

Maanantai 16. kesäkuuta 2008 - Strasbourg

1. Istuntokauden uudelleen avaaminen

PUHETTA JOHTI
puhemies Hans-Gert PÖTTERING

(Istunto avattiin klo 17.00)

  Puhemies. − (DE) Julistan Euroopan parlamentin torstaina 5. kesäkuuta 2008 keskeytetyn istuntokauden uudelleen avatuksi.

2. Puhemiehen julkilausumat

  Puhemies. − (DE) Arvoisat naiset ja herrat, haluan antaa kaksi julkilausumaa. Toinen niistä on tehty puheenjohtajakokouksen puolesta ja sen pyynnöstä.

Irlannin 12. kesäkuuta 2008 järjestetyn kansanäänestyksen tulos muodostaa Euroopan unionille yhden sen historian vaikeimmista haasteista. Jäsenvaltioiden kansallisista parlamenteista ja Euroopan parlamentista koostuvan ja julkisesti kokoontuvan kokouksen laatimasta perustuslaista syntyneellä Lissabonin sopimuksella pyritään tekemään Euroopan unionista entistä demokraattisempi, tehokkaampi ja avoimempi. Sillä vahvistetaan Euroopan parlamenttia, annetaan kansallisille parlamenteille entistä enemmän vastuuta EU:n politiikan muokkaamisessa, tarjotaan Euroopan unionin kansalaisille mahdollisuus esittää aloitteita Euroopan toimielimille ja turvataan paikallisen hallinnon rooli.

Lissabonin sopimus on vastaus yleiseen arvosteluun Euroopan unionin puutteista. Sopimuksella Euroopan unionia tuodaan lähemmäksi sen kansalaisia. Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö uudistussopimuksen täytäntöönpano olisi aivan välttämätöntä, jos Euroopan unionin on puolustettava arvojaan ja etujaan 2000-luvulla. Ilman Lissabonin sopimuksen uudistuksia uusien jäsenvaltioiden liittymistä Euroopan unioniin on vaikea kuvitella.

Pyydämme Brysselissä seuraavana torstaina ja perjantaina pidettävän EU:n huippukokouksen osanottajia ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin uudistussopimuksen täytäntöönpanemiseksi. Ratifiointiprosessia on jatkettava ilman rajoituksia. Kehotamme Irlannin hallitusta ehdottamaan osaltaan keinoja, joiden avulla voimme toimia yhdessä selvitäksemme tämän Euroopan poliittisen elämän kannalta vaikean ajan haasteista.

Euroopan parlamentti pyrkii kaikin voimin ja kaikella antaumuksellaan ja sitoutumisellaan ratkaisemaan nämä haasteet. Odotamme Euroopan komission ja kaikkien Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten toimivan samoin. Odotamme heidän myös ottavan Euroopan parlamentin täysimääräisesti mukaan ponnisteluihinsa. Tavoitteenamme pysyy Lissabonin sopimuksen voimaantuleminen ennen Euroopan parlamentin kesäkuussa 2009 pidettäviä vaaleja. Teidän suostumuksellanne aion päättäväisesti puolustaa näitä periaatteita Euroopan neuvoston edessä Brysselissä 19. ja 20. kesäkuuta.

(Suosionosoituksia)

Keskustelu järjestetään keskiviikkoaamuna neuvoston ja komission kanssa. Tarkoituksena ei ole keskustella itse asiasta nyt tällä kertaa. Eurooppa-neuvoston kokouksen valmistelua koskeva keskustelu pidetään keskiviikkoaamuna, ja se on kaikkein loogisin ajankohta keskustella aiheesta, koska silloin kaikki neuvoston ja komission johtohenkilöt ovat läsnä.

Meidän on järjestettävä erittäin ohjattu vuoropuhelu, ja olen esittänyt teille asiaan liittyvät omat horjumattomat näkökantani. Olen toiminut näin nyt myös siitä syystä, että Euroopan parlamentin entinen puhemies Simone Veil, jolle myönnetään arvostettu palkinto Espanjassa keskiviikkona, on pyytänyt minua henkilökohtaisesti pitämään juhlapuheen. En voinut tehdä muuta kuin suostua hänen pyyntöönsä ja halusin tästä syystä varmistaa, että tiedätte mitä mieltä olen Irlannin tapahtumista ja meidän tulevista haasteistamme.

Puheenjohtajakokous on pyytänyt minua kommentoimaan Lähi-idän tilannetta. Lähi-itää käsittelevän työryhmämme neljäntoista hengen valtuuskunta, jota johtavat Veronique De Keyser ja Annemie Neyts-Uyttebroeck, vieraili Israelissa ja Palestiinassa 30. toukokuuta alkaen 2. kesäkuuta 2008 asti. Vierailunsa aikana valtuuskunta arvioi kuusi kuukautta sitten pidetyssä Annapolisin kokouksessa kaikkien osapuolten julkisesti antaman yhteisen julkilausuman tavoitteiden täytäntöönpanoa osana pyrkimyksiä saavuttaa kahden valtion ratkaisu tämän vuoden loppuun mennessä. Keskeisinä seikkoina olivat muun muassa se, että palestiinalaiset itse vahvistavat turvajoukkojaan, siirtokuntien kehittäminen etenkin Jerusalemin ympäristössä, taloudellinen kehitys, rajoitettu liikkuminen Länsirannalla ja humanitäärinen tilanne Gazan alueella, joka on suljettu ja johon kohdistetaan kansainvälisiä pakotteita.

Eri puolueiden jäsenistä koostuva valtuuskunta hyväksyi yksimielisesti synkän lausunnon, joka esitettiin viime viikolla komission läsnä ollessa neuvostolle ja joka sen jälkeen välitettiin puheenjohtajakokoukselle. Vaikka rohkaisevaa edistystä on saavutettu, kehitys on ollut vain alakohtaista ja sen vaikutukset ovat olleet rajallisia. Tilanteen yleinen kehitys ei anna tilaa optimismille. Nykyisessä tilanteessa Annapolisin kokouksen kunnianhimoisia tavoitteita on erittäin vaikea saavuttaa.

Valtuuskunta oli yksimielinen puheenjohtajakokouksen tukemassa kannassaan siitä, että Gazan alueen eristäminen on lopetettava ja että ihmisten ja tavaroiden rajatylittävä valvottu liikkuminen on aloitettava uudelleen ja että väkivalta on taltutettava.

Länsirannan osalta on myös seurattava uutta lähestymistapaa, jonka mukaan palestiinalaishallinnon uskottavuutta on vahvistettava ja jonka mukaan kestävälle taloudelliselle kehitykselle on luotava järjestelmällisesti olosuhteet. Israelin alituisen jakamisen ja maantieteellisen erottamisen politiikkaa on vastustettava. Me vaadimme myös siirtokuntien laajentamisen lopettamista etenkin Itä-Jerusalemin alueella, samoin kuin Yhdysvaltain hallinto, jonka mielipiteen ilmaisi eilen Yhdysvaltojen ulkoministeri Condoleezza Rice.

Meidän mielestämme kenelläkään ei ole oikeutta luistaa Annapolisin kokouksessa sovituista velvoitteista. Israelilaiset ja palestiinalaiset sitoutuivat neuvotteluihin hyvässä uskossa ja sovittelun hengessä. Heidän on palattava takaisin rauhan tielle ja noudatettava tarkasti velvoitteitaan. Heidän on osoitettava rohkeutta ja voimaa poliittiseen uudistukseen. Meidän eurooppalaisten on tuettava kumppaneitamme tässä kehityksessä. Euroopan parlamentti täyttää sille asetetun velvoitteen määrätietoisesti.

Euroopan unionin suhteita Israeliin ja palestiinalaishallintoon on kehitettävä siten, että ne edistävät rauhanprosessia kokonaisvaltaisesti. Barcelonan prosessi – Välimeren unioni – voi avustaa osaltaan rauhan rakentamisessa. Euroopan parlamentti odottaa, että sitä kuullaan asianmukaisesti Euroopan tavoitteissa luoda rauhaa Lähi-itään.

Samaan aikaan, kun pidämme kokoustamme täällä, kalastajat Gazan kaistalla laittavat verkkojaan mereen. Saarron vuoksi ympäristösaasteiden taso on noussut hallitsemattomasti hälyttävän korkealle. Saasteet uhkaavat kalastajien elinkeinoa, mitä vastaan he protestoivat. He ovat osoittaneet mieltään kalastusoikeutensa, elinkeinon harjoittamisen ja vapauden sekä rauhan puolesta. Valtuuskuntamme lupasi tukea näitä kalastajia. Välitän täten kyseisille kalastajille meidän kaikkien puolesta Euroopan parlamentin solidaarisuuden.

Hyvät naiset ja herrat, kiitos, että kuuntelitte lausuntoni sekä toisen lausunnon, jonka puheenjohtajakokous pyysi minun antavan.

3. Edellisen istunnon pöytäkirjan hyväksyminen: katso pöytäkirja

4. Poliittisten ryhmien kokoonpano: katso pöytäkirja

5. Parlamentaarinen koskemattomuus: katso pöytäkirja

6. Valiokuntien ja valtuuskuntien kokoonpano: katso pöytäkirja

7. Yhteispäätösmenettelyä noudattaen hyväksyttyjen säädösten allekirjoittaminen: katso pöytäkirja

8. Vastaanotetut asiakirjat: katso pöytäkirja

9. Taloudellisia etuja koskeva ilmoitus: katso pöytäkirja

10. Suulliset kysymykset ja kirjalliset kannanotot (vastaanotetut asiakirjat): katso pöytäkirja

11. Määrärahojen siirrot: katso pöytäkirja

12. Vetoomukset: katso pöytäkirja

13. Parlamentin kantojen ja päätöslauselmien johdosta toteutetut toimet: katso pöytäkirja

14. Valiokuntaan lähettäminen: katso pöytäkirja

15. Asiakirjan toimielintenvälisen tunnuksen muuttaminen: katso pöytäkirja

16. Päätös kiireellisestä käsittelyä koskevasta pyynnöstä: katso pöytäkirja

17. Käsittelyjärjestys

  Puhemies. − (DE) Tämän istunnon lopullinen esityslistaluonnos on jaettu. Seuraavia muutoksia on ehdotettu:

Maanantai/Torstai:

Ei muutoksia

Keskiviikko:

IND/DEM-ryhmä on ehdottanut, että Eurooppa-neuvoston kokousta alustava keskustelu nimetään seuraavasti: Eurooppa-neuvoston valmistelu Irlannin kansanäänestyksen jälkeen.⁽¹⁾

  Gerard Batten, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin ehdottaa, että otsikko ”Eurooppa-neuvoston valmistelu” muutetaan seuraavasti: ”Eurooppa-neuvoston valmistelu Irlannin kansanäänestyksen jälkeen”.

(Parlamentti hyväksyi pyynnön.)

  Hannes Swoboda, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, olemme juuri muuttaneet keskustelun otsikkoa, ja johtuen Irlannin päätöksen seurauksista – ja niihin liittyvistä erilaisista näkökannoista – olisi kohtuullista myöntää kokoukselle hieman aikaa näistä ongelmista keskustelemiseksi. Tästä syystä ehdotamme, että aamupäivän esityslistan toisena kohtana käsiteltävä asia siirretään iltapäivälle. Tiedostan kyllä, että ajasta voi tulla puutetta iltapäivällä, mutta ottaen huomioon tämän neuvoston kokouksen kiireellisyyden ja tärkeyden asian siirtäminen myöhempään ajankohtaan on järkevä vaihtoehto. Emme vastusta, jos yhtä tai muutamaa asiaa lykättäisiin myöhempään istuntoon, mutta ehdotammekin tällä hetkellä, että käytämme koko aamupäivän uudelleen nimetyn keskustelun sisällön käsittelyyn, jotta meille jää tarpeeksi aikaa keskustella aiheesta.

  Richard Corbett (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, koska olen ollut Lissabonin sopimuksen esittelijä, haluaisin tukea tätä ehdotusta. Meidän on järjestettävä laajamittainen keskustelu osoittaaksemme, että kuuntelemme molempia Irlannin kansan ilmaisemia mielipiteitä sekä muiden jäsenvaltioiden ilmaisemia mielipiteitä, joista suurin osa ellei kaikki puoltavat tämän sopimuksen täytäntöönpanon jatkamista.

  Carmen Fraga Estévez , PPE-DE-ryhmän puolesta. − (ES) Arvoisa puhemies, Lissabonin sopimus ja Irlannin tapahtumat ovat erittäin tärkeitä, mutta ne eivät saa vaikuttaa haitallisesti muun muassa kalastamista käsittelevään keskusteluun.

Minun on todettava, että monet Euroopan parlamentin jäsenet eivät ole hyvin kiinnostuneita kalastuksesta. Kalastusala on kuitenkin tällä hetkellä todellisessa kriisissä.

Kalastusasioista vastaava ministerineuvosto päättää 23. kesäkuuta koko kalatalouden rakenteellisen kriisiin liittyvistä asioista. Luulen, että Euroopan unionin kalastusalalla ei ymmärrettäisi, jos Euroopan parlamentissa ei perehdyttäisi tilanteeseen ja otettaisi siihen kantaa.

Pyydänkin tästä syystä poliittisia ryhmiä osoittamaan hieman hienovaraisuutta ja osallistumaan kunnolla asianmukaiseen keskusteluun kalastusalan kriisistä.

(Parlamentti hyväksyi pyynnön.)

  Francis Wurtz, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, haluaisin esittää kaksi kysymystä.

Ensimmäinen on sama kuin Hannes Swobodan kysymys, jossa hän pyysi lisäaikaa Eurooppa-neuvostoa ja kansanäänestystä koskevalle keskustelulle.

Toinen kysymys on kannattaako meidän käsitellä öljyhintoja koskeva keskustelu erillään kalastusta koskevasta keskustelusta vai keskustelemmeko molemmista aiheista samanaikaisesti.

Ne ovat kaksi erillistä kysymystä. Ehdotan teitä ottamaan Eurooppa-neuvostoa koskevan keskustelun puheenvuorojen pituutta koskevan kysymyksen ensimmäisenä käsiteltäväksi ja vasta sen jälkeen ryhtymään käsittelemään kalastusta koskevaa kysymystä.

(Parlamentti hyväksyi ensimmäisen ja torjui toisen pyynnön.)

(Käsittelyjärjestys vahvistettiin.)

(1) Käsittelyjärjestyksen lisämuutokset: katso pöytäkirja.

18. Minuutin puheenvuorot poliittisesti tärkeistä asioista

  Puhemies. − Esityslistalla on seuraavana minuutin puheenvuorot poliittisesti tärkeistä asioista.

  Georgios Papastamkos (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, olen kuunnellut erittäin tarkkaavaisesti viestiänne irlantilaisten kielteisestä äänestystuloksesta. Olemme täysin samaa mieltä lausunnostanne ratifiointiprosessin jatkamisen tarpeesta.

On todellakin hämmentävää, että irlantilaiset sanovat ei, kun EU on kasvavassa määrin demokraattinen, avoin ja tehokas. Meidän on kuitenkin, arvoisa puhemies, tulkittava kielteiseen tulokseen vaikuttaneiden tekijöiden viesti. Irlannin kansalaiset ovat tehneet päätöksensä ja käyttäneet demokraattista oikeuttaan; tämä kielteinen tulos edellyttää meitä kuitenkin ryhtymään rakentavaan itsekritiikkiin. Ehdotan, että itsekritiikissä painotetaan kahta seuraavaa asiaa: Arvoisa puhemies, me hukumme komission liialliseen sääntelyyn; me, Euroopan parlamentti, emme voi keskittyä kyseisen oikeudellisen muodollisuuden ja liiallisen sääntelyn kaikkiin yksityiskohtiin.

Arvoisa puhemies, tunnen hyvin omistautumisenne Eurooppaa koskeviin asioihin ja pyydänkin Euroopan parlamenttia vastaamaan tilanteen haasteisiin poliittisena elimenä, poliitikkokuntana, ja toimimaan Euroopan yhdentämisen suuntaa koskevien julistusten kokoajana.

  Puhemies. − (DE) Kiitän teitä rohkaisevista sanoistanne Georgios Papastamkos, mutta minun on pyydettävä teitä noudattamaan yhden minuutin aikarajaa, joka on määrätty äänestystulosta koskeville selvityksille. Minulle kerrottiin tämän lisäksi, että halusitte keskustella eri aiheesta.

  Teresa Riera Madurell (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, vaikka puheelleni ei löytynyt aikaa viime istunnossa ja vaikka siitä on nyt jo kulunut kuukausi, minusta tuntuu siltä, että minun on mainittava, että 12. toukokuuta oli maailmanlaajuinen fibromyalgian ja kroonisen väsymyssyndrooman päivä. Nämä kaksi sairautta vaivaavat pääsääntöisesti naisia.

Ne ovat molemmat sukupuolikohtaisia tauteja, joita on vaikea diagnosoida ja joiden tutkimiseen ja hoitoon on tarjolla vain vähän resursseja. Ne aiheuttavat yleensä työelämään liittyviä ongelmia, sillä ihmiset eivät ymmärrä, millä tavoin ne heikentävät sairastavien työkykyä ja tekevät sairastavista kykenemättömiä työhön.

Meidän on suhtauduttava tilanteeseen vakavasti ja meidän on pikaisesti selvitettävä näiden tautien aiheuttajat, tarjottava enemmän tehokasta hoitoa, vertailtava tuloksia sekä lisättävä yhteiskunnallista tietämystä ja tarjottava enemmän tietoa kyseisten tautien sosiaalisista, oikeudellisista ja työelämään liittyvistä vaikutuksista.

Tautia sairastavat ihmiset eivät saa tuntea jäävänsä vaille suojelua. Olemme sen velkaa kansalaisillemme.

  Metin Kazak (ALDE). – (BG) Ranskan Euroopan unionin tuleva puheenjohtajakausi osuu Euroopan yhdentymisen kannalta kriittisen ajankohtaan. Kestävän kehityksen strategian, Euroopan maahanmuuttosopimuksen, Euroopan puolustuksen ja yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen kaltaiset aiheet ovat ratkaisevan tärkeitä Euroopan kannalta. Mutta tärkein kysymys tällä hetkellä on se, miten unionin uudistusta voidaan jatkaa ja miten yhdentymistä voidaan syventää Irlannin kielteisen tuloksen jälkeen.

Lissabonin sopimuksen hylkääminen Irlannissa asettaa taas jälleen koetukselle eurooppalaisten halukkuuden ratkaista yhdessä globalisaation mukanaan tuomat haasteet. Euroopan unionin perustajavaltion Ranskan ja sen presidentin Nicolas Sarkozyn on yhdistettävä jälleen kerran kaikkien kahdenkymmenenseitsemän jäsenvaltion ponnistelut ja kehitettävä oikeudellinen järjestely ja toimintasuunnitelma, joiden avulla voidaan selvitä Lissabonin kriisistä. Sillä jos me emme ratkaise tätä kriisiä, saatamme joutua tilanteeseen, jossa hajottavat ja nationalistiset aatteet pääsevät etulyöntiasemaan ja jäädyttävät Euroopan unionin laajentumisen. Tämä ratkaisevan tärkeä hetki vaatii meitä tiedostamaan kyseiset uhat ja täyttämään velvollisuutemme ja odotukset, joita on Euroopan kansalaisten enemmistöllä, jolle Oodista ilolle on tullut jo toinen kansallislaulu.

  Hanna Foltyn-Kubicka (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, haluaisin tänään puhua tapauksesta, joka tapahtui hiljattain Varsovassa. Puolassa sijaitsevaan Kiinan suurlähetystöön läheisesti liittyvä henkilö hyökkäsi opposition The Epoch Times -lehteä jakaneen naisen kimppuun. Samankaltaisia tapahtumia on havaittu New Yorkissa, jossa Kiinan konsulaatin organisoimat ryhmät ovat hyökänneet Falun Gongin kannattajien sekä Tiibetin puolesta rauhanomaisesti mieltään osoittaneiden ihmisten kimppuun.

Jos samanlaisia tapauksia tapahtuu myös muissa maissa, kyseessä on vuonna 1961 hyväksytyn diplomaattisista suhteista tehdyn Wienin yleissopimuksen räikeä rikkominen. Huolimatta siitä, että Kiinan hallinto tekee kaikkensa näyttääkseen paremman puolensa olympialaisten aikana, se on kuitenkin jatkanut kaikkien sellaisten ryhmien vainoamista, jotka eivät jaa kommunistista maailmankatsomusta. Kiina menee teoissaan entistä pidemmälle, sillä se on lisännyt ponnistelujaan, ja se on viemässä kyseistä toimintaansa demokraattisten läntisten valtioiden alueille.

Tästä syystä pyydän EU:n viranomaisia ja jäsenvaltioita valvomaan tarkasti tilannetta ja toimimaan päättäväisesti, jos kuvaamani tilanteet toistuvat.

  Kyriacos Triantaphyllides (GUE/NGL). – (EL) Arvoisa puhemies, yleisten asioiden neuvosto kokoontuu tänään. En tiedä vielä kokouksen antia, mutta kokouksessa käsitellään muun muassa ehdotusta parantaa EU:n suhteita Israelin kanssa.

Tämän lisäksi Gazan alueen kalastajat osoittavat tänään mieltään Israelin hallituksen heihin kohdistamia epäinhimillisiä toimia vastaan. Israel ei ainoastaan kiellä heitä kalastamasta avoimilla vesillä, vaan se epää heiltä riittävän polttoaineen, minkä vuoksi kalastajat joutuvat kalastamaan matalalla vesialueella, johon päästetään likavettä ilman tarkistuksia. Tämä tilanne uhkaa välittömästi ja hälyttävästi johtaa epidemioihin.

Esitän teille, arvoisa puhemies, näiden kalastajien pyynnön siitä, että EU:n ei pidä tällaisten olosuhteiden vallitessa parantaa suhteitaan Israelin kanssa.

Suhteita ei pitäisi myöskään parantaa nyt siitä syystä, että Israel on osoittanut etenkin meille parlamentin jäsenille, että se ei edes arvosta meidän ihmisoikeuksiamme. Israelin joukot yrittivät väkivaltaisesti tukahduttaa rauhanomaisen mielenosoituksen, joka vastusti rasistisen ja jakavan muurin rakentamista; joukot vahingoittivat mielenosoittajia, mukaan lukien kollegaamme Luisa Morgantinia.

  Dimitar Stoyanov (NI). – (BG) Täällä parlamentissa, komissiossa ja Bulgariassa puhutaan paljon hallitusten korkealla tasolla esiintyvän korruption vastaisesta taistelusta. Korruptio ei ole kuitenkaan vain sana, joka on olemassa todellisuudesta erillään. Sen takaa paljastuu todellisia ihmisiä. Haluan näyttää teille Bulgarian johdossa esiintyvän julkisen vallan korruption kasvot.

Bulgarian suurin päivittäinen sanomalehti julkaisi eilen kuvia turkkilaisen etnisen puolueen MRL:n johtajasta, Ahmed Doganista, jolle annettiin kolme vuotta sitten tehtäväksi muodostaa Bulgarian hallitus. Nämä järkyttävät kuvat paljastavat, että Dogan asuu neljän tähden hotelliksi rekisteröidyssä valtavassa seraljissa, jossa hän omistautuu luksukselle. Kyseinen henkilö, Dogan, julisti, että hänen puolueensa on yhtiöiden piirin ympäröimä ja että äänien ostaminen kuuluu eurooppalaiseen käytäntöön. Hän kertoi Trud-sanomalehdelle, että hänen keskeisin toimensa oli liiketoimien harjoittaminen, mitä hän ei voi tehdä laillisesti ollessaan Bulgarian parlamentin jäsen.

Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin naiset ja herrat, arvoisat komission jäsenet, Dogan on yksi Bulgarian korruptiopedon päistä. Tämän hirviön tuhoaminen voidaan aloittaa Ahmed Doganin yhtiöiden ja liiketoimien tutkimisella.

Arvoisa puhemies, välitän teille sanomalehden, jotta voitte lukea siitä itse.

  Gerard Batten (IND/DEM). – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin onnitella niitä 862 415 irlantilaista, jotka äänestivät Lissabonin sopimusta vastaan viime torstain kansanäänestyksessä. He äänestivät vapauden, demokratian ja terveen järjen puolesta. Jos Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisille olisi sallittu kansanäänestys, he olisivat aivan varmasti äänestäneet vielä irlantilaisia selvemminkin kielteisesti. Jos muille Euroopan unionin jäsenvaltioille olisi annettu tilaisuus, niin ne olisivat äänestäneet sopimusta vastaan, aivan kuten Ranska ja Hollanti tekivät vuonna 2005.

Euroopan eliitti aikoo puskea eteenpäin sopimuksen ratifioinnissa tyrmistyttävällä pöyhkeydellä ja piittaamattomuudella demokratiaa kohtaan. Sopimus on kuollut, mutta EU ei suostu hautaamaan sitä. EU:n nykyinen ihastus sopimukseen on poliittista nekrofiliaa. Mutta sen ruumis alkaa jo haista, ja mitä kauemmin kestää ennen kuin se haudataan, sitä pahemmalta se alkaa haista. Meidän on haudattava sopimus. Se saastuttaa poliittista ilmapiiriä.

  Puhemies. − (DE) Gerard Batten, jos saan esittää oman kommenttini, teidän vertailunne on täysin epäasiallinen. Olette parlamentissa, joka on erittäin eloisa. Jos tämä parlamentti ei puhuisi, te elävänä olentona ette olisi voineet puhutella sitä.

(Suosionosoituksia)

  Pál Schmitt (PPE-DE). – (HU) Kiitos, arvoisa puhemies. Puhun unkarin kielellä. Slovakian parlamentti on antanut uuden opetusta koskevan asetuksen ja sen voimaan saattamiseksi tarvitaan vain Slovakian tasavallan presidentin allekirjoitus. Uuden lain mukaan paikannimien ja historiallisten henkilöiden nimien on noudatettava slovakin kirjoitussääntöjä unkaria äidinkielenään puhuvien opiskelijoiden historian oppikirjoissa, mikä jättää huomioimatta meidän vuosisatoja pitkät historialliset ja kielelliset perinteemme. Uusi laki loukkaa olennaisesti Slovakiassa olevan unkarilaisen vähemmistön oikeutta käyttää äidinkieltään. Slovakia allekirjoitti ja ratifioi alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan vuonna 2001. Komission jäsen Leonard Orban uskoo henkilökohtaisesti, että kansallisten vähemmistöjen äidinkielien suojeleminen on strategisesti tärkeää. On valitettavaa ja mahdotonta hyväksyä sitä, että Slovakia toiminta on vastoin Euroopan käytäntöä etenkin Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuonna. Vähemmistöjen oikeuksien laajentamisen sijaan se toimii päinvastoin ja rajoittaa niitä. Trianonin sopimuksen seurauksena useita tuhansia unkarinkielisiä asutuksia joutui Unkarin rajojen ulkopuolelle, ja meillä on oikeus käyttää näistä paikoista niiden unkarilaisia nimiä. Kielellinen monimuotoisuus on osa Euroopan kulttuuriperintöä ja se on ainutlaatuinen rikkaus, jota meidän kaikkien on suojeltava. Kiitos puheenvuorosta.

  Inés Ayala Sender (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, terroristijärjestö ETA hyökkäsi aikaisin aamulla 8. kesäkuuta El Correo -sanomalehden tiloihin, kun lehden 50 työntekijää oli rakennuksessa tekemässä sunnuntain numeroa. Onneksi kukaan ei loukkaantunut, mutta hyökkäys aiheutti huomattavia aineellisia vahinkoja.

Olisin kiitollinen, jos voisitte osoittaa solidaarisuutta. Haluaisin myös kommentoida, ja haluaisin, että parlamentin pöytäkirjaan merkitään, että ETAn tiedotusvälineitä vastaan kohdistuvat väkivaltaiset terroriteot on lopetettava ja että ilmaisunvapauden kokonaisvaltainen harjoittaminen on turvattava. Tämä on hyvä syy, miksi eurooppalaisten pitäisi tukea Lissabonin sopimusta, joka mahdollistaa yhteisten oikeus- ja turvallisuuskäytäntöjen ja terrorismin vastaisten toimien kehittämisen riippumatta yksinomaan kahden valtion välisestä tai hallitusten välisestä yhteistyöstä. Solidaarisuuttamme on tästä syystä myös ilmaistava Lissabonin sopimuksen ratifioinnilla.

  Puhemies. − (DE) Arvoisa Inés Ayala Sender, koska osoititte sananne minulle henkilökohtaisesti, haluaisin sanoa, että me muodostamme solidaarisuuteen perustuvan yhteisön ja että solidaarisuutta sovelletaan kaikkiin tapauksiin, myös nykyiseen. Olen kiitollinen, että ymmärrätte tämän.

  Viktória Mohácsi (ALDE). – (HU) Hyvä naiset ja herrat, viimeisessä täysistunnossa ryhmämme johtaja Graham Watson esitti tälle parlamentille yhden minuutin puheensa Italiassa tapahtuvien romaneihin kohdistuvien julmuuksien vuoksi. Valitettavasti minun on ilmoitettava, että samanlaisia tapauksia tapahtuu nykyään omassa maassani, Unkarissa. Kolme järjestyksenvalvojaa heitti noin viikko sitten kymmenisen polttopulloa kolmeen romanien asuttamaan taloon 70 kilometriä Budapestistä sijaitsevassa Pátkan kylässä. Tunnistamattomat henkilöt heittivät polttopulloja kahteen kotiin 16. huhtikuuta Fadd-nimisessä kylässä Unkarin Tolnan alueella. Viime viikolla ääriliikkeen kannattajat hyökkäsivät työtoverini kimppuun huutaen: ”Likainen mustalainen, lähde pois meidän maastamme!” Useimmat Pátkan asukkaat väittävät yhä, että järjestyksenvalvojat ovat viattomia, vaikka yksi epäillyistä on tunnustanut osallisuutensa. Tästä huolimatta noin 150 natsien periaatteita huutavaa henkilöä osallistui perjantain mielenosoitukseen, ja myöhemmin joukko tunnistamattomia naamioituneita henkilöitä yritti tehdä hyökkäyksen sadan mellakkapoliisin ollessa paikalla. Olin itsekin paikalla. Samaan aikaan poliisi piti salaisena Pátkan tapauksessa vahingoittuneen henkilön henkilöllisyyden. Italiassa EU:n kansalaiset asuvat vankiloissa, jotka on varattu pakolaisia varten; he ovat tietenkin romaneja. Arvoisa komission jäsen Jacques Barrot, toivon, että kun teidän uusi kabinettinne on muodostettu, me romanit voimme myös nauttia Euroopan unionin demokratian tarjoamasta turvallisuudesta, ja että EU:n kansalaisuuden määritettä laajennetaan koskemaan minua ja lapsiani sekä muita kuin romanikansalaisia. Suuret kiitokset.

  Ewa Tomaszewska (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, myös selviin tapauksiin liittyvissä ratkaisussa on otettava huomioon asiayhteys ja eri tavoitteiden väliset suhteet, kyseessä olevan ongelman tärkeys ja tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät kustannukset. Jokaisessa ongelmassa, erityisesti sellaisessa, joka vaikuttaa miljardien ihmisten elämään kuten ilmastonmuutos, on toimittava maltillisesti ja käytettävä tervettä järkeä ja oikeudenmukaisuutta ratkaistaessa ongelmaa.

En näe minkäänlaista oikeudenmukaisuutta ehdotuksessa vähentää hiilidioksidipäästöjä. Asiaan liittyy kaksi ratkaisua, jotka ovat tässä yhteydessä erityisen loukkaavia: Ensinnäkin se, että pitkälle kehittyneitä maita, jotka ovat aiheuttaneet suuren osan hiilidioksidipäästöistä ja saasteista tähän päivään saakka mutta joilla on paremmat teknologiset valmiudet, kohdellaan samoin kuin vähemmän kehittyneitä maita, etenkin niitä kansantalouksia, jotka perustuvat hiilivoimaan. Toiseksi se, että suurten autojen, joiden osalta 20 prosentin hiilidioksidivähennykset pystytään saavuttamaan helpommin, valmistajia kohdellaan samoin kuin pienimoottoristen ja vähän saastuttavien autojen valmistajia, joille kyseiset vähennykset aiheuttavat suurempia kustannuksia. Näyttää siltä, että ilmastonmuutos ei ole tärkeää tämän asian osalta vaan tärkeitä ovat liiketoiminnalliset asiat.

  James Nicholson (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, Euroopan mehiläisiä uhkaa sukupuuttoon kuoleminen vuosikymmenen sisällä. Taudit ja virukset ovat jo tuhonneet yhden kolmanneksen Amerikan yhdyskunnista ja ne uhkaavat nyt meidän yhdyskuntiamme. Amerikan tilanne tarjoaa vaarallisen esimerkin siitä, millaiseksi tilanne voi kehittyä Euroopassa, jos emme ryhdy nyt toimiin. Vähintään 70 viljelyskasvia, joilla on merkittävä kokonaistaloudellinen vaikutus, ovat suoraan riippuvaisia mehiläisten avulla tapahtuvasta pölytyksestä.

Yhdysvaltojen on tuotava maahan mehiläisiä korjatakseen menetykset. Nykyisen ilmastotilanteen vallitessa EU:n kykyyn tuottaa tarpeeksi ruokaa kysyntään vastaamiseksi liittyy vakavia kysymyksiä, ja jos samanlainen tilanne tapahtuisi Euroopassa, sillä olisi tuhoisat seuraukset.

Eurooppalaiset mehiläishoitajat tiedostavat mehiläisyhdyskuntia tuhoavien varroapunkkien muodostaman uhan. Heidän on käsiteltävä mehiläisyhdyskunnan romahtamisilmiötä jossa mehiläiset hylkäävät järjestelmällisesti pesänsä ja kuolevat nopeasti sukupuuttoon.

Meidän on tarjottava rahoitusta ja tuettava asianmukaista tieteellistä tutkimusta tällä alalla. Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus myöntää tällä hetkellä vain 250 000 Englannin puntaa mehiläistutkimukseen. Se on vain kuin pisara meressä näinkin tärkeälle asialle. Mehiläiset ovat olennainen osa ruokaketjua: mehiläisten puute vaikuttaa haitallisesti mehiläishoitajiin viljelykasveihin, hedelmiin ja pähkinöihin.

  Gérard Onesta (Verts/ALE). – (FR) Arvoisa puhemies, esityslistan mukaan tarkastelemme pyörillä varustettuihin maatalous- ja tai metsätraktoreihin kaatumisen varalta asennettuja suojarakenteita koskevan direktiivin kodifioitua toisintoa. Minun mielestäni Dublinin äänestystulos edellyttää, että käsittelemme muita ja kiireellisempiä asioita. Emme voi teettää niin tärkeää asiaa kuin Lissabonin sopimusta pelkästään Euroopan neuvostolla. Meillä Euroopan parlamentin jäsenillä on täysi oikeus osallistua etenkin, jos tiedämme, mitä tarvitaan ratkaisun löytämiseksi.

Olennaisten kysymysten on ensinnäkin liityttävä tiettyihin tärkeisiin institutionaalisiin näkökohtiin eikä niillä pidä kattaa useita satoja sivuja. Me tarvitsemme eurooppalaisen kansanäänestyksen vahvistuksen ja niille maille myönnettävää mahdollisuudesta jättäytyä siitä pois, jotka eivät halua seurata kyseistä suuntaa, ja lopuksi, kuten puhemies sanoi, me tarvitsemme erittäin tiukan aikataulun – vuosi 2009 – muutoin vaalikampanjaa on mahdotonta toteuttaa. Kukaan ei voi sanoa minulle, että suunnitelma on mahdoton; se ei ole yhtään epätodennäköisempi kuin se, jonka haasteiden kanssa painimme tällä hetkellä. Olen omalta osaltani valmis joka tapauksessa.

  Richard Corbett (PSE). – Arvoisa puhemies, komissio käsittelee tällä hetkellä tiettyjen yksityisyritysten Espanjassa, Ranskassa ja Italiassa nostamia kanteita osuuskuntia vastaan ja osuustoimintaliikettä vastaan siihen sovellettavien sääntöjen ja verokohtelun osalta.

Kehottaisinkin komissiota ottamaan asianmukaisesti huomioon osuustoimintaliikkeiden erityistarpeet ja ominaispiirteet käsittelyn aikana. Ne eivät ole samanlaisia kuin voittoa tekevät osakeyhtiöt. Osuuskunnan omistavat sen jäsenet, ja sen voitot jaetaan tasaisesti, eikä niitä vain makseta osakkaille.

Euroopan unioni tunnusti osuustoimintaliikkeen erityisen luonteen vuonna 2003 hyväksymällä asetuksen eurooppaosuuskunnan säännöistä. Kehotan komissiota ottamaan asianmukaisesti huomioon, että osuuskunnat työllistävät 55 miljoonaa henkilöä Euroopassa ja että niillä on Euroopassa 163 miljoonaa jäsentä, ja ansaitsemaan kyseisten ihmisten kiitollisuuden.

  Milan Horáček (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, Kiina vaati viime viikolla Tiibetin mielenosoitusten päättymistä ehdoksi dalai-laman edustajien kanssa käytäville jatkokeskusteluille. Kiinan ulkoministerin mukaan tiibetiläisten on lopettava aikeensa olympialaisten pilaamiseksi.

Protestoivien tiibetiläisten ei kuitenkaan odoteta hyväksyvän nöyrästi viime maaliskuisten mielenosoitustensa tukahduttamista. Kiinalaishallinnolla on nyt mahdollisuus muuttaa olennaisesti Tiibetin tilannetta. Mikäli vuoropuhelu on rehellistä eikä sille ole ennakkoehtoja, tiibetiläiset osallistuvat muutoksen rakentavaan prosessiin. Tärkeintä on lähettää selvä signaali, sallimalla muun muassa ulkomaisten tarkkailijoiden päästä maahan arvioimaan itsenäisesti tilannetta.

  Puhemies. − Kiitos, hyvä Milan Horáček! Haluan myös viitata 10. huhtikuuta tekemäämme päätökseen, jossa pyysimme kaikkia EU:n poliitikkoja olemaan osallistumatta 8. elokuuta järjestettävään avajaisseremoniaan, jos tiibetiläisten oikeuksia ei ole turvattu. Suosittelen vielä kerran tuota 10. huhtikuuta laadittua lausuntoa kaikille.

  László Tőkés (Verts/ALE). – (HU) Arvoisa puhemies, paavi Benedictus XVI:n puhe unkarilaisille piispoille pitkän kommunistisen kauden raskaasta taakasta oli erittäin osuva. Hänen kommenttinsa ovat erittäin ajankohtaisia tällä hetkellä, kun vietetään marttyyrikuoleman kärsineen pääministerin Imre Nagyn teloituksen 50-vuosipäivää ja raakojen uskonnollisten vainojen alkamisen sekä kardinaali József Mindszenthyn vangitsemisen 60-vuotispäivää. Magda Kósáné Kovács, tämän parlamentin jälkikommunistinen jäsen, nosti tämän piinallisen ajanjakson, jonka aikana valtion harjoittama väkivalta yhdistyi taistelunhaluiseen uskontoja vastustavaan aatteeseen, haamut esille viimeisimmässä tässä täysistunnossaan pitämässään puheenvuorossaan, jossa hän yritti puolustaa eurooppalaisia arvoja paavi Benedictukselta tai pikemminkin katoliselta kirkolta. Muutama vuosi sitten entinen puoluejohtaja Magda Kósáné Kovács väitti loukkaavasti, että Vatikaani oli paavi Johannes Paavalin aikana halunnut vaikuttaa koko Eurooppaan ja saada sen vaikutusvaltansa alaiseksi. Reformoidun kirkon piispana tiedän, että kristilliset kirkkokunnat ovat auttaneet muokkaamaan Euroopan aitoja arvoja Euroopan unionissa, jonka juuret ovat kristillisdemokraattisessa liikkeessä, enkä hyväksy ainuttakaan uskonnon vastaista ideologiaa tai suvaitsemattomuutta. Kutsukaamme paavi Benedictus Euroopan parlamenttiin.

  József Szájer (PPE-DE). – (HU) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, viisikymmentä vuotta sitten Unkarissa, 16. kesäkuuta 1958, Imre Nagy, joka oli Unkarin vuoden 1956 kansannousun ja vapaustaiston aikainen pääministeri, tuomittiin ja teloitettiin näytösoikeudenkäynnin päätteeksi puolustusministeri Pál Maléterin ja työtovereidensa Miklós Gémesin ja József Szilágyiin kanssa; Géza Losonczi kuoli puolestaan vankeutensa aikana. Heidän ruumiinsa sidottiin langoilla ja käärittiin paperiin, ja heidät haudattiin kasvot alaspäin. Heidän oikeudenkäyntinsä oli yksi 1900-luvun kunniattomimmista tapahtumista ja suurimmista epäoikeudenmukaisuuksista. Imre Nagy oli intohimoinen kommunisti, mutta siltä hän toivoi maansa palaavan vapaaseen Eurooppaan sen sijaan, että se olisi jäänyt Neuvostoliiton leiriin. Tämä seikka teki hänestä kansallisen sankarin, kansannousun marttyyrin, eurooppalaisen poliitikon. Hänen moraalinen asenteensa teki hänestä vapauden ja eurooppalaisen Unkarin vertauskuvan. Imre Nagyn ansaitsema uudelleenhautaaminen suoritettiin vasta 16. kesäkuuta 1989, jolloin kommunistinen hallinto oli tullut jo tiensä päähän ja Unkari pystyi liittymään uudelleen vapaiden eurooppalaisten valtioiden joukkoon. Näiden tapahtumien viesti on selkeä: vapaus ja kansallinen itsenäisyys innoittivat Unkaria vapautumaan kommunismin ikeestä. Ne, jotka kuolivat viisikymmentä vuotta sitten ja antoivat henkensä kyseisten arvojen vuoksi, eivät tehneet uhraustaan turhaan.

  Martin Schulz (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, kuuntelin hyvin tarkkaavaisesti parlamentin jäsentä, joka puhui ennen József Szájeria ja joka hyökkäsi kollegaaniMagda Kósáné Kovácsia vastaan täysin asiaankuulumattomalla tavalla.

Magda Kósáné Kovács on sosialidemokraattisen ryhmän johtavan elimen varapuheenjohtaja. Hän ei ole paikalla tänään, minkä vuoksi hän ei voi puolustaa itseään tältä hyökkäykseltä. Tiedän, että Magda Kósáné Kovács on vakaumuksellinen demokraatti ja sitoutunut edistämään eurooppalaista yhtenäisyyttä. Hän ei todellakaan ansaitse sitä, että kukaan parlamentin jäsenistä käyttää väärin tämän parlamentin mahdollistamia etuoikeuksia kotimaisen kaunan tai jonkin muun heidän välillään Unkarissa olevan ongelman selvittämiseksi. Pidän kyseisiä huomautuksia täysin asiaankuulumattomina ja Magda Kovácsin törkeänä mustamaalauksena, jota pidän erittäin vastenmielisenä.

  Brigitte Fouré (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, suhtaudun myönteisesti komission aloitteeseen myöntää kalastajille hätäapua. Vaikka kyseinen apu ei todennäköisesti ole riittävä ratkaisemaan kyseisen toimialan ongelmia, se vaikuttaa ainakin tällä hetkellä tarpeelliselta. Nykyinen tilanne on todellakin kriittinen: dieselöljyn litrahinta on noussut 35 sentistä 73 senttiin yhden vuoden aikana. Öljyn hinnan noususta on maksattava iso lasku ja minun vaalipiirini, Baie de Sommen, ammattikalastajat ovat hyvin huolestuneita ja erittäin katkeria tilanteen vuoksi. Öljyn hintaan liittyvän ongelman lisäksi kalastajat haluavat ennen kaikkea myydä kalojaan oikeaan hintaan ja he vastustavat välikäsien ottamia suhteettomia marginaaleja. Tämä tilanne on vakavampi kuin kriisi; tämä on rakenteellinen ongelma kalastusalalle ja se on selvitettävä Euroopan tasolla. Protestiliike on saanut eurooppalaisen ulottuvuuden, kuten olemme havainneet. Tämä on loogista ottaen huomioon, että kalastuspolitiikka on yksi Euroopan vanhimmista politiikoista. Meidän on autettava kalastusalaa uudistumaan, jotta se voi omatoimisesti hankkiutua eroon dieselöljyn luomista rajoitteista samalla, kun noudatamme luonnonsuojeluun ja kalavarojen hallintaan liittyviä sitoumuksiamme. Tästä syystä toivon, että keskiviikolle suunnitellussa täysistunnossa päästään päätöslauselmaan, joka edistää tällä hetkellä uhattua eurooppalaista kalataloutta.

  István Szent-Iványi (ALDE). – Arvoisa puhemies, Chee Soon Juan vapautettiin Singaporen Queenstownin vankilasta kaksi päivää sitten. Hänet on tuomittu ja vangittu useita kertoja viimeisten vuosien aikana. Chee Soon Juan ei ole rikollinen. Hänen ”rikoksensa” on hyvin yksinkertainen: hän on demokraattisen opposition johtaja. Hän taistelee omassa maassaan taukoamatta vapauden ja demokratian puolesta.

Hänen vapautumisen jälkeen Singaporen valtion hallinnoimat tiedotusvälineet ovat alkaneet häpäistä häntä ja tuhota hänen uskottavuuttaan perättömillä henkilökohtaisilla hyökkäyksillä ja mustamaalauksella. Osoitamme voimakasta solidaarisuutta Chee Soon Juanille ja hänen tovereilleen, jotka kärsivät ja taistelevat demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta Singaporessa.

Pyydämme Singaporen viranomaisia lopettamaan demokraattisen opposition vainoamisen ja häirinnän, lopettamaan ihmisoikeuksien rikkomisen ja noudattamaan perusoikeuksia ja ilmaisunvapautta. Toivomme hartaasti, että Singapore suostuu vankan toiveemme mukaisesti noudattamaan perusoikeuksia.

  Eoin Ryan (UEN). – (EN) Arvoisa puhemies, viime viikolla Irlannin kansalaiset tekivät demokraattisen päätöksen Lissabonin sopimuksesta ja sitä päätöstä on kunnioitettava täysin. Vaikka monet meistä, jotka äänestivät tai kampanjoivat sopimuksen puoltamisen puolesta, ovat pettyneitä tulokseen, on tärkeää, että me mietimme kyseistä äänestystulosta.

Vastauksena Gerard Battenin huomautuksiin haluan painottaa, että Irlanti ei ole Euroopan vastainen maa. Irlanti on yhä täysin sitoutunut eurooppalaiseen aatteeseen. Olemme tietoisia siitä, että Irlanti on yksi 27 jäsenvaltioista, mutta tämä ei ole vain irlantilainen ongelma. Tämä on kaikkien jäsenvaltioiden ongelma. Eurooppa on aiemmin kohdannut monia haasteita, ja se on selviytynyt niistä haasteista kypsän ja viisaan johtamisen avulla. Pyydänkin, että asian ja kohtaamiemme haasteiden osalta osoitetaan samanlaista johtamista. Olemme tuntemattomilla vesillä ja omasta mielestäni on tärkeää, että vältämme automaattisia reaktioita ja hätäisiä päätöksiä. Tarvitsemme harkintakykyä ja kypsyyttä, jotta voimme varmistua siitä, että voimme käsitellä nykyistä ongelmaa kokonaisvaltaisesti ja että voimme yrittää saada Eurooppaa takaisin sen aiemmalle kurssille siten, että se on täysin vastuullinen Euroopan kansalaisille.

  Manolis Mavrommatis (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, jäsenvaltioissa sijaitsevat Euroopan parlamentin tiedotustoimistot muodostavat parlamentin ja kansalaisten välisen viestintäkanavan. Yksi näiden toimistojen keskeisimmistä tehtävistä on tiedottaa kansalaisille erilaisten toimien kautta siitä, mitä Euroopan parlamentissa tapahtuu. Toimittajien kutsuminen Strasbourgiin seuraamaan täysistuntoja on yksi tällainen toimi.

Arvoisa puhemies, esitin 24. tammikuuta 2008 Euroopan parlamentille kysymyksen päätöksestä vähentää tiedotusvälineiden edustajien kutsumiseen suunnattua talousarviota. Tästä huolimatta en ole vieläkään saanut vastausta vaikka kysymyksestäni on kulunut noin viisi kuukautta. Parlamentin jäsenten tekemiin oikeutettuihin kysymyksiin ei vastata myöskään muissa valiokunnissa. Epäilen voiko tällaisella toiminnalla olla ainuttakaan myönteistä vaikutusta parlamentaaristen instituutioiden ja kokonaisten yksiköiden toiminnalle nyt, kun EU tarvitsee sen työjärjestyksessä tarkoitettuja hyvin toimivia toimintamenetelmiä.

  Hélène Flautre (Verts/ALE). – (FR) Arvoisa puhemies, haluan kiinnittää parlamentin jäsenten huomion 3. kesäkuuta tapahtuneeseen Sami Essidin karkotukseen Italiasta Tunisiaan, mikä rikkoo räikeästi Italian sitoutumista Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja etenkin sen 3 artiklaan. Miksi? Siksi, että Sami Essidiä syytetään terrorismista, ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on osoittanut kiistattomasti, että kaikkia terrorismista syytettyjä henkilöjä kidutetaan poikkeuksetta Tunisiassa.

Tästä syystä Euroopan yhteisöjen tuomioistuin pyysi Italiaa lykkäämään karkotusta. Tästä huolimatta Italia karkotti Sami Essidin 3. kesäkuuta rikkoen räikeästi sitoumuksiaan. Pyydän, että Italiaa muistutetaan sen Euroopan ihmisoikeussopimuksen allekirjoittamisen ja Euroopan unionin jäsenyyden mukaisista velvoitteistaan, ja vahvistuksia siitä, että nyt Tunisiaan karkotettu Sami Essid ei joudu kärsimään epäinhimillisestä ja halventavasta kohtelusta Tunisiassa.

(Suosionosoituksia)

PUHETTA JOHTI
varapuhemies Mechtild ROTHE

  Bairbre de Brún (GUE/NGL). – (GA) Arvoisa puhemies, Irlannin viime torstain äänestys Lissabonin sopimusta vastaan ei ollut äänestys Eurooppaa vastaan. Irlanti kuuluu Euroopan unioniin, joka on myöntänyt Irlannille sosiaalisia ja taloudellisia etuuksia – sekä pohjoisille että eteläisille alueille – maan jäsenyyden vuoksi.

Ihmiset ovat olleet huolestuneita Irlannin ja muiden pienten valtioiden vaikutusvallan heikentymisestä Euroopan unionissa, puolueettomuudesta ja sotilaallisista asioista sekä työntekijöiden oikeuksista ja julkisista palveluista. Kyseisiä huolenaiheita ei ainoastaan nostettu esiin vaan niitä myös painotettiin kampanjan aikana julkistetuissa mielipidemittauksissa. Irlantilaisten automaattinen oikeus kansanäänestykseen tulevista merkittävistä muutoksista on myös tärkeä tekijä.

Joitakin kyseisistä aiheista nousi esille aiemmin Ranskassa ja Alankomaissa. Meidän on tartuttava kyseisiin huolenaiheisiin.

  Csaba Sándor Tabajdi (PSE). – (HU) Arvoisa puhemies, puhun nyt parlamentin jäsenenä, jonka kotimaan kaikkien puolueiden luottamusta nauttiva parlamentti ratifioi toisena jäsenvaltiona sopimuksen Euroopan perustuslaista ja ensimmäisenä jäsenvaltiona Lissabonin sopimuksen. Tämän vuoksi haluankin muistuttaa teitä siitä, että Euroopan suurin tämänhetkinen uhka on kansallinen egoismi tai nationalismi. Meidän on mietittävä, pitääkö meidän palkita niitä, jotka pyytävät koko ajan lisää, vai pitäisikö meidän sen sijaan asettaa seuraamuksia tämänkaltaiselle käytökselle. Kansallisten etujen suojaaminen on jokaisen kansallisen hallituksen ja Euroopan parlamentin jäsenten olennaisin velvollisuus, mutta Euroopan unioni ei voi toimia, jos lukuisissa kansallisissa eduissa ei pystytä tekemään selkeitä kompromisseja ja jos unionin jäsenmaiden ja kansojen välillä ei ole solidaarisuutta. Kehotankin tästä syystä voimakkaasti puolalaisia ystäviämme osoittamaan tukeaan samalla tavoin kuin 26 muuta jäsenvaltiota ovat tehneet, jotta Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti perustetaan Budapestiin. Unkari kilpaili myös hetken aikaa Varsovaan sijoitetusta Frontex-virastosta, mutta se ei käyttänyt veto-oikeuttaan. Olisi tästä syystä epäreilua, jos puolalaiset ystävämme eivät toimisi tässä asiassa samoin. Unkarilaiset ja puolalaiset ovat hyviä ystäviä, kuten sananlaskussa todetaan: ”unkarilainen ja puolalainen, kaksi ystävää niin fiiniä; yhdessä ne tappelevat ja juovat viiniä”.

  Puhemies. − (DE) Kohdan käsittely on päättynyt.

19. Jätedirektiivin tarkistus (keskustelu)

  Puhemies. − (DE) Esityslistalla seuraavana on Caroline Jacksonin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta laatima suositus toiseen käsittelyyn neuvoston yhteisestä kannasta jätehuoltoa koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston antamisesta ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (11406/4/2007 – C6-0056/2008 – 2005/0281(COD) (A6-0162/2008)).

  Caroline Jackson, esittelijä. − (EN) Arvoisa puhemies, noudattaen päätöstänne, jonka mukaan menettelytapakysymyksille ei ole aikaa, jatkan jätepolitiikan puitedirektiiviä koskevaa puhettani. Se on hieman hankalaa tätä taustaa vasten, mutta teen parhaani.

Yhdistyneen kuningaskunnan tiedotusvälineissä on annettu tietynlaisia kommentteja kyseisen aiheen osalta, ja aloitankin kiinnittämällä jälleen huomion etunäkökohtia koskevaan ilmoitukseeni, jonka ilmoitin julkisesti ja jossa mainitaan jäsenyyteni Shanks plc:n ympäristöaiheita käsittelevässä neuvoa-antavassa elimessä. Yhtiön liiketoimintaan kuuluu monenlaisia jätetekniikoita Yhdistyneen kuningaskunnan alueella sekä Manner-Euroopassa, ja sen ympäristöä käsittelevän neuvoa-antavan elimen olennaisena tehtävänä on arvioida puolueettomasti yhtiön toimipisteiden toimintaa.

Minulla on työtovereinani kyseisessä elimessä muuan muassa Euroopan unionin kehittymässä olevia ja vastikään havaittuja terveysriskejä käsittelevän tiedekomitean puheenjohtaja ja Yhdistyneen kuningaskunnan vihreän puolueen jäsen.

Parlamentin monien jäsenten tavoin arvostan tämän kaltaista mahdollisuutta seurata läheisesti kyseistä toimialaa ja siihen liittyviä aiheita ja ongelmia sekä oppia kyseisellä toimialalla työskenteleviltä.

Direktiivi on kulkenut pitkän ja piinallisen tien päästäkseen toiseen käsittelyyn, ja onnittelen kaikkia työtovereitani, jotka ovat auttaneet ja tukeneet minua aina loppuun asti. Tämä aihe on erittäin tärkeä. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen moninaiset tuomiot jälleenkäsittelylaitoksista peräisin olevan ja energian tuottamiseen suunnatun jätteen käsittelyn osalta oli selvennettävä. Tarvittiin uusia määritelmiä. Kaksi olemassa olevaa vaarallista jätettä ja jäteöljyjä koskevaa direktiiviä kumottiin ja niiden sisältämät säädökset siirrettiin jätteitä koskevaan puitedirektiiviin. Valiokunta ei ollut kuitenkaan tyytyväinen alkuperäisiin ehdotuksiin ja se muutti direktiiviä teknisestä direktiivistä kampanjaan liittyväksi direktiiviksi. Onnittelen sen johdosta työtovereitani.

Minun on sanottava, että ilmapiiri oli neuvostossa hyvin synkkä, ja se kuvasti ehkä talouden nykyistä tilannetta. Suunnitelmamme kohtasi paljon vastustusta, ja neuvosto ei joustanut paljoa neuvotteluissa, mutta onnistuimme saavuttamaan seuraavat seikat.

Olemme ensinnäkin lisänneet kierrätystä koskevat tavoitteet tekstiin. Tämä on hyvin merkittävä saavutus, sillä ne eivät kuuluneet alkuperäiseen ehdotukseen, ja tämä on ensimmäinen kerta, kun kotitalousjätteen kierrätystavoitteet mainitaan EU:n lainsäädännössä. Ne ovat tekstissä täysin parlamentin ansiosta.

Uudessa 8 a artiklassa jäsenvaltioita vaaditaan ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin, joiden avulla kotitalousjätteestä ja vastaavasta jätteestä saatavan paperin, metallin, muovin ja lasin yleinen kierrätysaste on 50 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. On olemassa joitakin jäsenvaltioita, kuten esimerkiksi Saksa, joille tämä on vaatimaton tavoite, mutta monille tämä tavoite on erittäin haasteellinen ja meidän on otettava kyseiset maat myös huomioon.

Samassa artiklassa edellytetään, että vuoteen 2020 mennessä 70 prosenttia rakennus- ja purkujätteestä kierrätetään. Vihreät ja heidän tukijansa levittävät sellaista tietoa, että tavoitteet eivät ole toteuttamiskelpoisia. He saattavat ehkä jopa uskoa sitä, mutta he – merkillisellä tavalla – hylkäävät oman saavutuksensa. Komissio on julkaissut lausunnon heidän auttamisekseen ja Stavros Dimas vahvistaa myös tämän. Lausunnossa todetaan hyvin selvästi, että jos vuoteen 2020 mennessä tavoitteita ei ole saavutettu, se on vakava osoitus komissiolle siitä, että kyseinen jäsenvaltio ei ole ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän pohjalta ja kolmivuotisten kansallisten edistystä koskevien tiedonantojen tukemana komissio voi haastaa jäsenvaltion oikeuteen kyseisen direktiivin vaatimusten laiminlyömisestä.

Vihreille voi olla tärkeää olla tyytymättömiä, sillä vihreät ovat aina kampanjoimassa, mutta heidän olisi otettava huomioon se, mitä komissio on sanonut tässä lausunnossa.

Olemme myös toiseksi lisänneet 8 a artiklaan uusia jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevia säännöksiä. Tämä tarkoittaa sitä, että komission on raportoitava EU:n jätteen tuottamisesta ja jätteen syntymisen ehkäisemisen laajuudesta vuoteen 2011 mennessä ja sen on ehdotettava jätteen syntymisen estämistä ja irrottamista koskevat tavoitteet vuodelle 2020 vuoteen 2014 mennessä. Neuvostoa tai komissiota ei saatu tämän direktiivin osalta sopimaan jätteen syntymisen estämisen määrällisistä tavoitteista, mikä johtui suurelta osin siitä, että kyseisiä tavoitteita koskevia ja tarvittavia tietoja ei ole, mutta parlamentti on tekemiensä muutosten kautta edistänyt tulevaa politiikkaa, johon voidaan sisällyttää jätteen syntymisen estämistä koskevat tavoitteet.

Uusi artikla on tämän vuoksi merkittävä saavutus. Seuraajamme voivat käyttää sitä hyväkseen. Emme voi tehdä kaikkea tämän direktiivin avulla, vaan meidän on siirrettävä asioita seuraajillemme ensi vuosikymmenellä.

Olemme kolmanneksi sijoittaneet EU:n kuuluisan jätehierarkian EU:n lainsäädäntöön ensimmäistä kertaa. Olemme puhuneet tästä vuosia, mutta jos EU:n lainsäädäntöä tutkitaan, sitä ei ole siellä. Se on siellä kuitenkin pian, ja me voimme juhlia pientä voittoa, sillä saimme neuvoston suostumaan siihen, että hierarkiaa sovelletaan ”ensisijaisuusjärjestyksessä” jätteen syntymisen estämisessä ja jätehallinnan lainsäädännössä.

Olemme neljänneksi turvanneet sen, että sopimuksessa painotetaan enemmän vaarallisen jätteen hallintaa useiden kollegoiden toivomusten mukaisesti.

Olemme viidenneksi myös varmistaneet, että jäteöljyjen uudistaminen on jatkossakin ensisijaisessa asemassa – vaikka politiikalle ei löytynytkään tukea kollegoiden toiveista huolimatta, koska sen myötä jäteöljyjen uudistamisesta olisi tullut pakollista kaikissa jäsenvaltioissa. Varmistimme neuvoston tuen Erna Hennicot-Schoepgesin esittämälle tarkistukselle, ja monet kollegat muuttivat jäteluetteloa siten, että se soveltuu paremmin pienten ja keskisuurten yritysten käyttöön, ja saimme myös tukea biojätteitä koskevan uuden artiklan osalta.

Lopuksi voidaan sanoa, että direktiivissä säädetään, että jätteenpolton energiatehokkuutta sekä energian hyödyntämistä koskevat kriteerit on luokiteltava hyödyntämiseksi jätteiden käsittelyn sijaan. Se on paras mahdollinen vaihtoehto. On itsensä pettämistä kuvitella, että olisimme voineet saada paremman tuloksen, jos olisimme sovitelleet. Jack Nicholsonin kuuluisan sanonnan mukaisesti ”this is as good as it gets” eli tämä ei tästä enää parane.

  Stavros Dimas, komission jäsen. − (EL) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, sallikaa minun ensin kiittää ja onnitella esittelijä Caroline Jacksonia hänen loistavasta panoksestaan jätteitä koskevan puitedirektiivin tarkistuksessa ja varjoesittelijöitä sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa sen myönteisestä ja rakentavasta panoksesta.

Yhteisö on ottanut ensimmäisen merkittävän askeleen kohti kierrätysyhteiskunnan luomista tämän direktiivin myötä. Direktiivillä luodaan nykyaikainen lähestymistapa, jota sovelletaan jätehuoltoon ja jätteiden käyttämiseen raaka-aineena, ja siihen sisältyy selkeämpiä määritelmiä, yksinkertaistettuja asetuksia ja uusia kunnianhimoisia tavoitteita.

Vaarallisia jätteitä ja jäteöljyjä koskevien direktiivien säännösten sisällyttämisen ansiosta kyseisellä direktiivillä voidaan parantaa lainsäädäntöä ja yksinkertaistaa yhteisön säännöstöä aiempaa laaja-alaisemmin. Seuraavana vaiheena on luonnollisesti direktiivin onnistunut täytäntöönpano.

Euroopan parlamentin huomattava ponnistelut ja sisukkuus on palkittu. Ei ollut helppoa saada jäsenvaltioita hyväksymään kierrätyksen uudet tavoitteet ja sopimaan jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevista tavoitteista. Tästä huolimatta kyseiset tavoitteet saavutettiin täysin.

Tiettyjä epäilyjä on ilmaistu sen suhteen, noudattavatko jäsenvaltiot kyseisiä tavoitteita. Haluan tästä syystä painottaa, että määrällisten tavoitteiden nykyisen sanamuodon ansiosta komissiolla on mahdollisuus ja poliittinen tahto viedä jäsenvaltiot Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen, jos ne eivät ole ryhtyneet tarvittaviin toimenpiteisiin kierrätystä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi.

Euroopan parlamentti on sisällyttänyt monia muita tärkeitä kohtia direktiiviin. Niihin kuuluvat muun muassa viiden erilaisen jäteluokituksen hierarkia, biojätteen ja vaaralliseen jätteen erillistä keräystä koskevat uudet säännökset sekä lukuisat hyödylliset selvennykset. Kyseiset kohdat rikastuttavat komission alkuperäistä ehdotusta ja parantavat tekstiä siten, että siitä tulee kunnianhimoinen oikeudellinen väline seuraaville sukupolville. On luonnollisesti erittäin miellyttävää, että toisesta käsittelystä on pystytty sopimaan. Haluan vielä kerran painottaa Euroopan parlamentin rakentavaa roolia tämän osalta.

Tällä direktiivillä luodaan uudet puitteet jätehuollolle ja sen avulla luodaan vankka perusta yhteisön muille toimintaehdotuksille. Euroopan komissio tukee kokonaiskompromissia, jotta toisessa käsittelyssä päästään sopimukseen.

  John Bowis, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, Caroline Jackson lainasi Jack Nicholsonia, jos ymmärsin oikein. Tietäen hänen taitonsa golfissa olisin voinut luulla hänen lainaavan Jack Nicklausta, mutta lainaus olisi aivan varmasti pysynyt samanlaisena. ”This is about as good as it gets” eli tämä ei tästä enää parane. Se on loistava kunnianosoitus esittelijällemme ja kiitän häntä koko ryhmämme puolesta.

On tärkeää, että me tuemme häntä ja ryhdymme tekoihin. Tulos ei ole niin hyvä kuin mitä kuvittelemme sen olevan yhteen aikaan. Olemme siitä huolimatta tehneet merkittävän saavutuksen. Arvoisa komission jäsen, teidän tehtävänänne on turvata, että direktiiviä sovelletaan ja esittää myöhemmät säännökset, jotka koskevat jätteiden syntymisen ehkäisemistä vuoden 2014 tavoitteen mukaisesti. Tiedän, että pistätte asian liikkeelle ja että se on myös tärkeää.

Se on tärkeää, sillä meillä on ollut roppakaupalla jätteitä koskevia ehdotuksia sinä aikana, kun olen toiminut Euroopan parlamentissa: olemme käsitelleet muun muassa ajoneuvoja, sähkö- ja elektroniikkalaitteita, paristoja ja pakkauksia. Jätteen määrä kasvaa kuitenkin; se kasvaa nopeammin kuin taloutemme. Sen kasvu on nopeinta muun muassa kunnallisjätteen kaltaisilla osa-alueilla, minkä vuoksi meidän on ryhdyttävä toimenpiteisiin.

Jätteiden osalta oma maani on yksi huonoimmista esimerkeistä. Onnittelemme Alankomaita parhaana esimerkkinä. Meidän kaikkien on kuitenkin päästävä vauhtiin. Meidän kaikkien on kierrätettävä enemmän, jotta voimme täyttää hierarkian mukaiset ehdot: meidän on muun muassa saavutettava kierrätystä ja jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevat tavoitteet. Uskon, että voimme tällä toimenpiteellä parantaa ajatteluamme, jota olemme osoittaneet aiemmin tuhlailevassa taloudessamme, tuhlailevassa yhteiskunnassamme ja tuhlailevissa politiikoissamme.

  Guido Sacconi, PSE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisat naiset ja herrat, Caroline Jackson ja komission jäsen Stavros Dimas ovat jo antaneet kokonaisvaltaisen selvityksen myös minun tukemani kompromissin keskeisistä seikoista, mikä auttaa minun puheenvuoroani. Haluan tästä syystä ehdottaa erittäin poliittisia ajatuksia.

Olen neuvottelija ja mietinkin aina, voiko saavutettu kompromissiratkaisu olla pätevä ja sitova. Luin tämän takia tekstit uudestaan ilman aiempia tulkintoja yöllä päättyneiden neuvottelujen jälkeen. Miksi neuvotteluiden on aina päätyttävä yöllä? Onko aamulla saavutettu sopimus vähemmän pätevä tai sitova? Siinä on miettimisen aihetta. Haluan vilpittömästi sanoa tämän vihreille ja GUE-ryhmään kuuluville kollegoillemme sekä Karl-Heinz Florenzille. Huomaan, että hän on ottanut uudelleen käsiteltäväksi ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan laatiman tarkistuksen, jonka olin allekirjoittanut ja jonka voin vain täten hyväksyä. Kun katson sekä kompromissiratkaisua että ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan laatimaa tekstiä, voin vain todeta, että olemme saavuttaneet hienon tuloksen, ja kiitos tästä saavutuksesta kuuluu teille, hyvä Caroline Jackson – todella loistava saavutus.

Olemmeko tietoisia siitä, että komission esityksessä ja yhteisessä kannassa ei ollut mitään mainintaa kierrätyksestä? Ei mitään lukuun ottamatta luetteloa, jossa mainittiin kierrätysyhteiskunta ilman tarkentavia yksityiskohtia. Siinä ei ollut mitään muuta! Nyt meillä on tarkat tavoitteet; meillä on tekstin tarkistus vuonna 2014, kun muut materiaalit, joita ei tällä kertaa voitu käsitellä, voidaan sisällyttää tekstiin; tiedämme varmasti, kuten komission jäsen Stavros Dimas mainitsi, että tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavien toimenpiteiden laiminlyöviä jäsenvaltioita odottaa oikeustoimenpide.

Se on mielestäni erittäin tärkeä seikka. On myös erittäin tärkeää, että poliittinen ja oikeudellinen prosessi on viimeinkin aloitettu ja että sen avulla jäsenvaltiot voidaan velvoittaa laatimaan todellisia jätteen syntymistä ehkäiseviä suunnitelmia ja että ympäristöä kunnioittava jätteen käsittelyä koskeva hierarkia on viimeinkin sisällytetty Euroopan lainsäädäntöön ja että sen on laillisesti sitova, minkä vuoksi jätteet eivät enää muodosta vain ongelmaa vaan myös voimavaran.

Tästä syystä uskonkin vilpittömästi velvollisuuksiemme mukaisesti, että tämän kompromissiratkaisun hylkääminen ja riskialttiiden neuvotteluiden aloittaminen ei palvelisi Euroopan kansalaisten etuja, vaan se asettaisi tässä selkeästi ja kiistattomasti mainittujen tavoitteiden saavuttamisen ja toteuttamisen vaakalaudalle.

  Mojca Drčar Murko, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, toivomme tämän asiakirjan avulla voivamme kääntää päinvastaiseksi suuntauksen tuottaa enemmän jätettä kuin mitä kierrätetään. Se on useita vuosia kestäneiden keskustelujen tulos ja siinä otetaan huomioon jäsenvaltioiden kaksi keskeistä ryhmää, jotka jakautuvat jätehuollon järjestelmien mukaisesti: kierrättävät jäsenvaltiot ja kaatopaikkoja käyttävät jäsenvaltiot.

Saavutettu kompromissiratkaisu on nähtävä tämän valossa. Ensimmäistä kertaa jätteen syntymisen ehkäisemiselle ja kierrätykselle on annettu keskeinen asema direktiivissä. Tämän lisäksi tekstissä on tarvittava muutosvoima korkeampien tavoitteiden sekä uusia jätevirtoja koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi. Se on erittäin tasapainoinen kompromissi: saavutettavissa oleva ja realistinen. Tarkistukset: emme usko niiden uhkaavan kokonaisuudessaan yleistä sopimusta.

Sivutuotteiden osalta – direktiivin artikloissa ja jätteen muuttumista uusiotuotteeksi koskevassa artiklassa – useimmat epäilijät pelkäävät laittomia hyödyntämistoimia. Vaara on todellinen, sillä ongelmaan ei ole kansainvälistä ratkaisua. Tästä syystä on selvennettävä, että komissio soveltaa vuoden 2007 helmikuun suosituksiaan kyseisen ongelman estämiseksi.

Olisin hyvin kiitollinen, jos Stavros Dimas voisi antaa meille tänään takeet siitä, että aine tai esine kuljetetaan sivutuotteena yhteisön ulkopuolelle vain silloin, jos 4 artiklan 1 kohdan ehdot toteutuvat yhteisön sisällä.

Sama koskee jätteen muuttamista uusiotuotteeksi. Kun tietynlainen jäte lakkaa olemasta jätettä, siitä johdettu aine tai esine voidaan kuljettaa yhteisön ulkopuolelle sellaisenaan vain, jos 4 artiklan ehdot on täytetty yhteisön sisällä. Monet Euroopan parlamentin jäsenet äänestäisivät tällöin helpommin kompromissiratkaisun puolesta.

Haluan lopuksi osoittaa kiitokseni esittelijälle ja varjoesittelijöille Euroopan kansalaisten etuja edistäneestä hedelmällisestä yhteistyöstä.

  Jill Evans, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan myös kiittää Caroline Jacksonia. Vaikka olemmekin ajautuneet erimielisyyteen veron osalta, olen sitä mieltä, että keskustelujen aikana olemme kaikki työskennelleet todella loistavasti yhdessä. Me emme ole tyytyväisiä tänään – toivon, että olisimme – ja antaisin mielelläni muutaman syyn siihen, miksi emme ole tyytyväisiä kompromissiratkaisuun.

Tuimme 30:ä kompromissitarkistusta ja otimme käsiteltäviksi muita, minkä avulla pyrimme vahvistamaan kompromissiratkaisua vaarallisen jätteen, jätteen uusiotuotteeksi muuttamisen, sivutuotteiden ja biojätteen erillisen keräyksen osalta. Alusta alkaen meille tärkeimmät aiheet olivat jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevien sitovien tavoitteiden omaksuminen ja kierrätys, ja vastustimme jätteidenpolton luokittelun vaihtamista energian hyödyntämiseksi. Lopullisessa kompromissiratkaisussa ei ole laillisesti sitovaa tavoitetta jätteen syntymisen ehkäisemiseksi. Jätteen syntymisen ehkäisemistä koskeva tutkimus ei ole riittävä vaihtoehto vakauttamistoimenpiteille; jätemäärän jatkuva kasvu on kestävän kehityksen vastaista ja ilman toimenpiteitä se jatkaa kasvamistaan.

Vaikka kierrätyksen ja uudelleenkäytön tavoitteet on asetettu 50 ja 70 prosenttiin ja vaikka jäsenvaltiot on velvoitettu ryhtymään toimenpiteisiin kyseisten tavoitteiden saavuttamisesi, tavoitteet itsessään eivät ole sitovia. Olen kiitollinen Stavros Dimasin tarjoamasta selvityksestä, mutta miksi tämän seikan sanamuodon osalta käytiin niin kiivasta keskustelua? Sen tarkoituksena oli välttää kyseisten tavoitteiden asettaminen sitoviksi.

Tuotantojätteet ja teollisuusjätteet, joiden osalta oli valtavat uudelleenkäyttöä ja kierrätystä koskevat mahdollisuudet, on jätetty tekstistä pois kokonaan. Jätteidenpolttoa ei voida pitää kierrätyksen ja uudelleenkäytön kaltaisena jätehuollon vaihtoehtona; se lisää vain investointeja polttolaitoksiin ja heikentää täten jätehierarkiaa. Jos heikko kompromissiratkaisu hyväksytään, olemme menettäneet mahdollisuuden turvata EU:n jätehuollon todellinen toiminta ja johtoasema silloin, kun me tarvitsemme sitä todella kipeästi.

  Bairbre de Brún, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (GA) Arvoisa puhemies, haluan kiittää Caroline Jacksonia hänen tekemästään työstä. Olemme toimineet hyvin yhteistyössä komission alkuperäisen ehdotuksen parantamiseksi, vaikka emme olekaan yksimielisiä kaikista kohdista.

Ehdotus muuttaa jätteidenpolttamisen luokitus energian hyödyntämiseksi, jos se täyttää tietyt tehokkuuskriteerit, vaikuttaa moniin ihmisiin koko unionin alueella. Vastustamme jätteidenpolttamisen luokituksen muuttamista ja olemme tehneet muutoksen, jossa kyseinen kohta poistetaan.

Viimeiseksi ehdotetussa sopimuksessa asetetaan kierrätystä koskevat tavoitteet, joita voi olla hyvin vaikea toteuttaa ehdotuksen epämääräisen sanamuodon vuoksi, sillä siinä todetaan, että jäsenvaltioiden on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin kierrätystä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi.

Hyvän lainsäädännön vaatimusten vuoksi tavoitteiden sanamuodon on oltava tarkempaa, jotta sen tulkinta ei jää Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelle. Haluamme tästä syystä puolustaa valiokunnan kannattamaa sanamuotoa ja säilyttää sen.

Jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevat ehdotukset on laimennettu siihen pisteeseen, että niistä ei ole enää merkittävää tai selkeää apua jäsenvaltioille jätteiden määrän tasapainottamisessa tai vähentämisessä. Jätteiden syntymisen ehkäisemistä koskevien viitteiden heikkouden vuoksi jätteiden syntymisen ehkäisemistä koskevaa yhdenmukaista aloitetta ja sitä koskevia indikaattoreja ei vielä ole kirjattu lainsäädäntöön.

Tämän vuoksi me voimme allekirjoittaa osan siitä työstä, jonka olemme tehneet yhteistyössä. Olemme kuitenkin sitä mieltä, että työn muiden kohtien osalta on esitettävä tarkistuksia. Haluaisin vielä kertaalleen kiittää Caroline Jacksonia hänen avoimesta ja kattavasta yhteistyöstään varjoesittelijöiden kanssa.

(Suosionosoituksia)

  Johannes Blokland, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta on laatinut erittäin hyvän mietinnön suositukseksi toiseen käsittelyyn. Tarkoitan etenkin jätehierarkialle, sivutuotteiden kategorian hylkäämiselle, jätteestä saadun uusiotuotteen käsitteelle, vaarallisen jätteen käsittelyä koskeville turvamääräyksille sekä jätteen syntymisen ehkäisemisen, uudelleenkäytön ja kierrätyksen tavoitteille myönnettyä merkittävää asemaa.

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön ainoa negatiivinen osatekijä oli tarkistus, jossa tuetaan jätteidenpolttoa pitämällä sitä jätteiden tehokkaana käyttönä siinä tapauksessa, jos siitä saadaan tarpeeksi energiaa.

Kahden kuukauden mittaisten neuvotteluiden jälkeen saavutettu tulos ei muistuttanut enää paljoa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan laatimaa ehdotusta, mutta se ei johtunut esittelijästä vaan neuvoston ehdottomasta ja tinkimättömästä kannasta.

Sivutuotteita koskevaa artiklaa ei tarkistettu, ja jäsenvaltiot voivat omatoimisesti päättää, milloin jäte ei ole enää jätettä, mukaan lukien siihen liittyvät kaikki kilpailuun kohdistuvat häiriöt. Tämän lisäksi jätteiden syntymisen estämistä koskevia tavoitteita ei määritelty ja uudelleenkäyttöä ja kierrätystä koskevia tavoitteita pienennettiin merkittävästi. En tukenut kompromissiratkaisua kyseisistä syistä. Toivon kuitenkin, että voimme yhä hyväksyä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan laatiman mietinnön hyvät osat huomisessa äänestyksessä. Tarkoitan erityisesti GUE/NGL-ryhmän ja vihreiden laatimia tarkistuksia. Ympäristö ansaitsee sen, että me käymme läpi vielä yhden sovittelumenettelyn, jotta voimme saada neuvoston tekemään tarvittavat parannukset. Jos me toimimme parlamentaarisena elimenä vakuuttavasti Caroline Jacksonin johdolla, voimme saavuttaa enemmän kuin tällä hetkellä. Haluan kiittää Caroline Jacksonia ja muita varjoesittelijöitä heidän erinomaisesta yhteistyöstään ja toivon, että saavutamme menestyksekkään tuloksen huomisen äänestyksessä.

  Luca Romagnoli (NI). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, pidän myönteisenä ja tuen kaikkia tarkistuksia, joilla pyritään ottamaan käyttöön välttämättömiä jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevia tavoitteita, joissa otetaan huomioon kehitetty kierrätys. Tuen myös luonnollisesti selkeästi määritellyn ja jäsennellyn jätehierarkian vaatimusta. On myös korvaamattoman tärkeää pystyä hyödyntämään luotettavia ja vertailukelpoisia tilastotietoja, jos teollisuusjätteen syntymisen ehkäisemistä ja kierrätystä halutaan kehittää entisestään.

Hyvät naiset ja herrat, olen sitä mieltä, että meidän on Euroopan parlamentissa tuettava poikkeuksetta hierarkiaperiaatteen soveltamista yleisenä sääntönä eikä ohjaavana periaatteena neuvoston mieltymyksen mukaan. Direktiivissä on selvitettävä yksityiskohtaisesti kaikkia poikkeuksia koskevat kriteerit, jotka on omasta mielestäni määriteltävä jäsennellysti ja selvästi, jotta minkäänlaista epäselvyyttä ei voi esiintyä siitä, mitä pidetään energian hyödyntämisenä ja mitä jätteen loppukäsittelynä.

Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että jätteenkäsittelylaitoksista peräisin olevalla ja energian tuottamiseen suunnatulla jätteellä voi olla merkittävä asema jäännösjätteiden torjumisessa ja siitä että meidän on nyt tehtävä tärkeä valinta tämän asian osalta ja otettava samalla huomioon Euroopan unionin riippuvuus epävarmoista energiatoimituksista eri puolilta maailmaa. Lopuksi haluan sanoa, että suhtaudun myös myönteisesti alun perin poistettuihin tarkistuksiin, jotka koskevat jäteöljyn uusiokäyttöä.

  Karl-Heinz Florenz (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluan sanoa Caroline Jacksonille, että en ole tyytyväinen kompromissiratkaisuun, mutta tyytymättömyyteni ei johdu Caroline Jacksonin neuvottelutaidoista tai niiden mahdollisista puutteista. Tällä kertaa minun on sanottava Stavros Dimasille, että tyytymättömyyteni kohdistuu vaihteeksi komissioon.

Komissio on erittäin tiukka lentokoneiden, teollisuuden ja moottoriajoneuvojen päästöjen osalta ja se tinkii oikeutetusti joka grammasta vähentääkseen hiilidioksidipäästöjä. Jätehuoltopolitiikassa hiilidioksidilla ei ole kuitenkaan minkäänlaista osuutta. Todisteet viittaavat sadan miljoonan tonnin mahdolliseen vähennykseen hiilidioksidin osalta. Tämä on mahtava mahdollisuus, mutta se haaskattiin tässä asiakirjassa.

Toinen syy tyytymättömyyteeni on se, että meistä on tullut eräänlainen betonialan yritys. Valamme betonia Euroopan eroavaisuuksien päälle sen sijaan, että pyrkisimme yhdenmukaistamaan. Vaikka me määrittelemme tavoitteet, ne eivät ole sitovia. Seuraavien 20 vuoden aikana näemme, olemmeko saavuttaneet ainuttakaan aidosti yhdenmukaista tavoitetta Euroopassa. Tämä on mielestäni häiritsevää tässä mietinnössä. Kaksikymmentä vuotta on melkein puolet yhdestä sukupolvesta. Meidän olisi pitänyt olla paljon innovatiivisempia kuin, mitä me olemme olleet.

Uskon, arvoisa komission jäsen, että mietinnössä on vain yksi vakava ongelma, nimittäin 14 artikla. Olisin kiitollinen, jos voisitte kertoa enemmän kyseisestä säännöksestä. Se voi osoittautua erittäin hankalaksi liittovaltiossa. Se liittyy kysymykseen yhdistetystä ja yhdistämättömästä jätehuollosta ja miten siihen suhtaudutaan omavaraisuuden periaatteen mukaisesti. Pyydän teitä vilpittömästi kommentoimaan kyseistä aihetta loppupuheenvuorossanne.

Tällä hetkellä muutamat henkilöt sanovat, että meidän pitää turvata suuri enemmistö, mutta jos näihin kysymyksiin ei löydetä vastauksia, muutamat suurista jäsenvaltioista tuskailevat varmasti äänestyksensä kanssa. Ottakaa ystävällisesti huomioon, että meillä ei ole ainoastaan huomisen käsittely, vaan meillä on myös kolmas käsittely, ja 64 käsittelyssä olevaa tarkistusta on aika paljon sovittelumenettelylle.

Arvoisa komission jäsen, jos tartutte tähän tilaisuuteen ja selvennätte yhtä tai kahta näistä ratkaisemattomista aiheista, uskon, että voisimme mahdollisesti saavuttaa onnistuneen lopputuloksen.

  Gyula Hegyi (PSE). – Arvoisa puhemies, kierrätämme tällä hetkellä Euroopassa vain 27 prosenttia jätteestämme ja melkein puolet jätteistämme päätyy kaatopaikoille. Tämä osoittaa sen, että meidän on muutettava perustavanlaatuisesti jätehuoltoamme. Meidän on ennen kaikkea tuettava jätteen syntymisen ehkäisemistä, vahvistettava uudelleenkäyttöä ja kierrätystä ja vähennettävä kaatopaikoille päätyvän jätteen määrää. Suhtaudun tästä syystä myönteisesti siihen seikkaan, että jätehierarkia jätettiin uuteen kompromissiratkaisuun keskustelujen jälkeen.

Lainsäädännön oleellisimman tavoitteen eli jätteen syntymisen ehkäisemisen osalta kaipaan jätteen vakiinnuttamista koskevia tavoitteita viimeisimmässä tekstissä, mutta me hyväksyimme ne jo ensimmäisessä käsittelyssä. Vanhoissa jäsenvaltioissa yksi henkilö tuottaa melkein kaksi kertaa enemmän talousjätettä – 570 kiloa vuodessa – kuin uusissa jäsenvaltioissa elävä henkilö – 300–350 kiloa vuodessa. Tästä syystä rikkaiden maiden pitäisi vähentää ensin jätteiden tuottamista.

Tuotetun jätteen määrä kasvaa Euroopassa. Tästä syystä kompromissiratkaisussa ehdotetut ennaltaehkäisyohjelmat eivät ole riittävä ratkaisu: meidän on asetettava velvoittavia tavoitteita jätteen tuottamisen kasvun estämiseksi. Tämän vuoksi harkitsen tarkistuksen 48 tukemista, sillä siinä otetaan uudelleen käyttöön jätteiden vakiinnuttamista koskeva tavoite. Suhtaudun myönteisesti jätteen uudelleenkäytön ja kierrätyksen velvoittaviin tavoitteisiin, mutta pelkään, että uusi teksti, jossa todetaan, että jäsenvaltioiden on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin tavoitteiden saavuttamiseksi, ei ole riittävä. Tarvitsemme todellisia, toteuttamiskelpoisia ja velvoittavia tavoitteita sekä kotitalousjätteelle että teollisuusjätteelle. Tuenkin täten tarkistusta 82 kierrätystä koskevien tavoitteiden toimeenpanon turvaamiseksi.

Näiden huomautusten antamisen jälkeen suhtaudun myönteisesti mietintöön ja Caroline Jacksonin, ystäväni Guido Sacconin ja muiden työhön.

  Chris Davies (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, esittelijä sanoo, että tämä sopimus ei tästä enää parane, ja arvostan hänen saavutustaan. Neuvotteluissa on olemassa sellaisia hyötyjä, joita voidaan saavuttaa ainoastaan sovittelumenettelyssä kello kolmelta aamulla eikä muulloin neuvotteluiden aikana.

Tiedostamme kaikki sen, että jätevuoremme kokoa on pienennettävä. Eräs Yhdistyneen kuningaskunnan supermarket ilmoitti hiljattain, että se aikoo vähentää pakkausten käyttöä 25 prosenttia ja muovikassien käyttöä 35 prosenttia vuoteen 2012 mennessä. Se haluaa varmistua siitä, että ruokajätteet muutetaan energiaksi hajottamalla ne anaerobisesti. Se haluaa, että pakkauksissa käytetään jatkossa vain neljää materiaalia, jotka ovat helposti kierrätettäviä tai kompostoitavia, ja se haluaa tulostaa yksinkertaisia symboleita kaikkiin pakkauksiin, jotta asiakkaat voivat helposti kierrättää ja kompostoida jätteensä.

Tämä kaikki riippuu poliittisesta tahdosta. Jätteiden syntymisen vähentäminen riippuu poliittisesta tahdosta, ja sitä tahtoa voidaan tukea Euroopan unionin lainsäädännöllä.

Uskon, että olisimme voineet saada neuvoston ainakin aikaistamaan vuodesta 2014 ainakin muutamalla vuodella päivämäärää, jolloin se julkistaa jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevat ehdotukset. Euroopan parlamentti on tehnyt hyvän työn. Se olisi ehkä voinut tehdä vielä paremman.

  Hiltrud Breyer (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, tämä ehdotus on pettymys. Sillä ei pystytä vastaamaan jatkuvaan tarpeeseen ilmastonmuutoksen torjumisesta ja luonnonvarojen säilyttämisestä. Tiedämme, että Euroopan ympäristökeskus on ennustanut, että jätemäärä kasvaa vuoteen 2020 mennessä 50 prosenttia. Tältä osin epäonnistumisena voidaan pitää sitä, että velvoittavia vakauttamistasoja tai velvoittavia kierrätystavoitteita ei ole määrätty, koska jäsenvaltioiden painostukselle on annettu periksi. Tarvittava väline on kiistattomasti vesitetty kyseisestä panostuksesta johtuen.

On myös pettymys, että jätteiden polttamisesta on tulossa yhä kasvavassa määrin äärimmäinen keino jätteiden syntymisen välttämisen kustannuksella. Kierrätystä koskevilla määräosuuksilla ja jätemääriä koskevalla vakauttamisella oli määrä korjata tämä kyseinen epätasapaino. Toivon, että voimme yhä tehdä parannuksia tähän luonnokseen hyväksymällä tarkistuksia ja että voimme tehdä sitä mitä tarvitaan, eli laatia kunnianhimoisen jätehuoltopolitiikan, jota tarvitsemme Euroopassa.

  Roberto Musacchio (GUE/NGL). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, olen pahoillani, mutta minun on arvosteltava muutamia saavutettuja kompromisseja, sillä jotkin niistä uhkaavat tehdä tyhjiksi ne kohdat, jotka Euroopan parlamentti hyväksyi ensimmäisen käsittelyn äänestyksessä.

Olen myös pettynyt siihen, että neuvosto on määrännyt kyseiset muutokset huonompaan suuntaan ja että ne ovat myös virheellisiä ja riskialttiita. Totean tämän myös omasta näkökulmastani katsottuna, sillä asun Italiassa. Italia tarjoaa valitettavasti huonon esimerkin jätehuollon osalta, sillä se laiminlyö EU:n lainsäädännön henkeä ja kirjainta, jossa hyödyllinen jätteen syntymisen ehkäisemistä ja kierrätystä koskeva hierarkia on konsolidoitu jo jonkin aikaa sitten.

Kyseistä hierarkiaa on tuettava jätteen syntymisen ehkäisemistä ja kierrätystä koskevilla määrällisillä ja kiistattomilla tavoitteilla myös teollisuusjätteen osalta, eikä niitä saa heikentää jättämällä liikkumavaraa jätteiden hävittämistä koskeville menettelyille, jotka ovat tämän ajattelutavan vastaisia, kuten on nyt käymässä jossain määrin. Italia on esimerkiksi suunnannut miljardien eurojen arvosta kannustimia jätteenpolttoon viime vuosina ja niiden tulokset ovat ilmeisiä kaikille eikä niitä voida pitää missään tapauksessa myönteisinä.

  Jim Allister (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, kaikki jäsenvaltiot ympäri Eurooppaa kamppailevat hallinnasta karanneiden energiahintojen kanssa. Tästä syystä jätteen pitäminen mahdollisesti tärkeänä polttoaineena on mielestäni sekä järkevää että tarpeellista. Se tarjoaa mahdollisesti kaikkia osapuolia hyödyttävän ratkaisun – hyödyntäen meidän valtavia jätemääriämme ja tarjoten vaihtoehtoisen energialähteen, etenkin tilanteessa, jossa olemme kohtaamassa energiakriisin ja jossa olemme yhä kasvavassa määrin riippuvaisia epävarmoista ulkomaisista öljytoimituksista.

En tästä syystä ymmärrä tiettyjen henkilöiden pidättyväisyyttä edistää jätteiden käyttöä energianlähteenä ja siitä saatavia selviä etuja. Pelkään, että jotkut kollegani pitävät kierrätystä koskevia ja jätteenpolton vastaisia dogmejaan niin suuressa arvossa, että he ovat valmiit uhraamaan mahdollisuuden saada lämpöä ja energiaa jätteistä. Minun on todettava, että uskon heidän olevan erittäin väärässä.

Yleistäen voisin sanoa, että kannatan erittäin voimakkaasti direktiivin määritelmän ”hyödyntäminen” maksimointia, jotta voimme kiistattomasti osoittaa, että jätteestä saatava energia on jätteiden hyödyntämistä eikä käsittelyä. Meidän on sovellettava tätä lähestymistapaa etenkin maatalousalallamme, jossa sille on suuria mahdollisuuksia.

  Françoise Grossetête (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, haluan ensiksi onnitella lämpimästi esittelijäämme Caroline Jacksonia hänen tekemästään erinomaisesta työstä, joka heijastaa hänen osaamisensa korkeaa tasoa jätehuollon arkaluontoisen aiheen osalta. Onnittelen häntä myös siitä, että hän on pystynyt kuuntelemaan osapuolia erittäin tarkkaavaisesti neuvotteluiden aikana, minkä ansiosta olemme pystyneet saavuttamaan tämän haastavan kompromissiratkaisun neuvoston ja komission kanssa.

Miellä on uusi direktiivi, jolla pyrimme selventämään monia kohtia. Suhtaudumme myönteisesti jätehuoltoon ja jätehierarkiaan sekä jäsenvaltioille asetettuihin kunnianhimoisiin kierrätystavoitteisiin, joilla kotitalousjätteen määrää vähennetään 50 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Jätehuollon on perustuttava jätteen syntymisen ehkäisemiseen, jätteen uudelleenkäyttöön, kierrätykseen, hyödyntämiseen ja viimeisenä käsittelyyn, ja kyseistä hierarkiaa on sovellettava ohjaavana periaatteena. On myös tärkeää, että polttolaitokset kuuluvat energiatehokkuuden kriteereihin tekstissä mainitulla tavalla, mikäli jätteenpolttamista käytetään vain silloin, kun mikään muu toimintatapa ei ole toteuttamiskelpoinen.

Tältä pohjalta suhtaudun erittäin myönteisesti siihen, että tekstissä tarjotaan vaarallisen jätteen erittäin tiukat hallintamenetelmät ja entistä tiukemmat jäljitettävyyttä koskevat toimenpiteet.

Tämä on tietenkin kompromissiratkaisu, ja olisimme halunneet mennä pidemmälle tiettyjen kohtien osalta ja lisätä tekstiin muun muassa hyödyntämistä koskevat ympäristökriteerit ja asettaa entistä tiukemmat jätteeksi luokittelemista koskevat alkumääritelmät; tämän lisäksi tekstissä on sivutuotteita koskeva ongelma, sillä sivutuotteiden määritelmä on hieman ongelmallinen. Meidän on kuitenkin kaikesta huolimatta tuettava tätä kompromissiratkaisua, sillä tiedämme erittäin hyvin, että sen saavuttaminen oli erittäin vaikeaa ja että jos haluamme yrittää sovitella, saattaisimme hävitä, jolloin asioiden käsittely voisi lykkääntyä merkittävästi. Meidän on ymmärrettävä tämä, sillä Euroopan jätepolitiikka on ollut epäonnistunutta tähän päivään saakka, ja tästä syystä onkin mielekkäämpää sopia kohtuulliselta vaikuttava ratkaisu, ja Euroopan komission on myös oltava hyvin tarkkaavainen ja varmistettava, että kyseistä direktiiviä sovelletaan asianmukaisesti. Voimme katsoa uudelleen, voimmeko parantaa tilannetta viiden vuoden päästä.

  Anne Ferreira (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, komissaari, hyvät naiset ja herrat, en ole tyytyväinen tämän kompromissiratkaisun sanamuotoon enkä sen sisältöön.

Sanamuodon osalta haluan sanoa, että en usko, että voimme tehdä työtämme asianmukaisesti, jos kaksi vuotta kestäneen laatimisen jälkeen voimme vain todeta sen, että lopulliset päätökset – jotka ovat enemmän kuin pelkkiä muutoksia – valmistellaan kaikessa hiljaisuudessa, että niissä ylitetään se, mitä oli hyväksytty ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa ja että ne annetaan parlamentin jäsenille vain muutamia tunteja ennen äänestystä.

Sisällön osalta haluan sanoa, että tässä kompromissiratkaisussa vältellään velvollisuuksia, koska siinä ei tarjota selvää määritelmää jätteiden hyödyntämiselle ja koska siinä ei enää määritellä kunnianhimoisia kierrätystavoitteita, ja siinä heijastuu valitettavasti komission ja neuvoston kyvyttömyys muuttaa Euroopassa ja kansainvälisesti tehdyt kunnianhimoiset julistukset teoiksi.

En ole tyytyväinen tähän ratkaisuun ja olen itse asiassa huolestunut poliittisesta kyvyttömyydestämme ryhtyä aitoihin ympäristötoimiin tai terveyttä edistäviin toimenpiteisiin, minkä vuoksi minun onkin äänestettävä tätä tekstiä vastaan.

  Anne Laperrouze (ALDE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, haluan heti ensimmäiseksi ylistää esittelijämme Caroline Jacksonin ja ALDE-ryhmämme esittelijä Mojka Drčar Murkon tekemää työtä.

Vaarallisia jätteitä koskeva kysymys herättää tärkeitä kysymyksiä, jotka koskevat jäljitettävyyttä, laimentamista, jätteen pitkäaikaista siirtelyä koskevien tietojen yhdenmukaista tallentamista, esimerkiksi viisi vuotta käsittelyketjun jokaisen kohdan osalta; kuitenkin kaikkia kyseisiä aiheita on käsitelty suhteellisen vähän. Tämä on erittäin valitettavaa ihmisten terveyden ja ympäristön kannalta.

Olen erittäin pettynyt sivutuotteita koskevien aiheiden osalta. En vastusta sivutuotteiden käsitettä: päinvastoin, tiedostan niiden tärkeyden; mutta olen sitä mieltä, että neuvoston yhteisessä kannassa annettu määritelmä ei tarjoa tarpeeksi kattavia takeita ja että kyseinen määritelmä voi johtaa mahdollisiin väärinkäytöksiin.

Muita kysymyksiä ja aiheita, jotka liittyvät muun muassa siihen, milloin jäte lakkaa olemasta jätettä, ja sen asemaan sekä jätteen hyödyntämiseen, on mielestäni uhrattu, jotta toisessa käsittelyssä saavutettaisiin sopimus.

  Friedrich-Wilhelm Graefe zu Baringdorf (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvä Caroline Jackson, käsittelemme puoluerajat ylittävää tarkistusta, jota tämän parlamentin enemmistö tuki ensimmäisessä käsittelyssä. Siinä tartutaan seuraavaan ongelmaan: useissa EU:n jäsenvaltioissa karjalle syötetään toistuvasti käsittelemätöntä ja steriloimatonta ruokajätettä tai kyseistä jätettä ei hävitetä asianmukaisesti. Tämänkaltainen toiminta aiheuttaa toistuvasti muuan muassa suu- ja sorkkataudin riskin. Tästä syystä on erittäin tärkeää turvata se, että ruokajätteet steriloidaan ja että hyväksytyt yhtiöt hävittävät ne turvallisesti ja asianmukaisesti. Jäsenvaltioille pitäisi myötää lupa käyttää ruokajätteitä sian rehussa vain, jos niitä on sterilisoitu 20 minuutin ajan 133 celsiusasteessa ja kolmen baarin paineessa, ja jos asetuksen 1774/2002 kaikki muut vaatimukset on täytetty täysimääräisesti. Uskon vankasti, että jos Euroopan parlamentti hyväksyy tämän tarkistuksen, neuvosto sisällyttää tämän säännöksen kompromissiratkaisuun.

  Umberto Guidoni (GUE/NGL). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, saavutettu kompromissiratkaisu on askel taaksepäin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan hyväksymästä tekstistä.

Alkuperäisessä tekstissä todettiin, että jätteen tuotantoa pitäisi vähentää vuoden 2009 tasolle vuodesta 2012 lähtien, ja siinä otettiin käytäntöön todellinen jätteen syntymisen ehkäisemistä koskeva politiikka, johon liittyi pidemmälle ajanjaksolle jaetut toimenpiteet. Kyseinen tavoite on kumottu kompromissiratkaisussa, jossa kaikki jätetään epäselväksi. Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta on asettanut kotitalous- ja teollisuusjätteen kierrätykselle vähimmäistavoitteet, jotka on saavutettava määrättyihin, joskin kaukaisiin, määräaikoihin mennessä. Kyseiset tavoitteet on myös vesitetty siten, että ne on rajoitettu koskemaan ainoastaan tiettyjä materiaaleja ja että ne eivät enää koske teollisuusjätettä.

Toinen negatiivinen seikka on se, että tietyn energiatehokkuuden saavuttavia polttolaitoksia pidetään nyt jätteen hyödyntämislaitoksina jätteen käsittelylaitoksen määritelmän sijaan. Tämän direktiivin osalta vaikuttaa siltä, että siinä on taivuttu vaikutusvaltaisten eturyhmien tahtoon. Irlannin kansanäänestyksen tulos on osoittanut, että poliitikkojen on oltava kansalaisten puolella ja otettava huomioon heidän huolenaiheensa, sillä muunlainen toiminta voi johtaa Euroopan idean hylkäämiseen ja yhdentymisen halvaannuttamiseen.

Euroopan parlamentin on otettava huomioon Euroopan kansalaisten lähettämät tuhannet sähköpostit, joissa he vaativat suurempaa sitoutumista ja velvoittavia tavoitteita, sillä muussa tapauksessa saatamme menettää taas jälleen yhden merkittävän mahdollisuuden, jolla olisimme voineet parantaa Euroopan unionin toimielinten uskottavuutta.

  Péter Olajos (PPE-DE). – (HU) Erittäin paljon kiitoksia, arvoisa puhemies. Suhtaudun myönteisesti kompromissiratkaisuun, mutta haluan samalla painottaa, että kyseinen kompromissi on suhteellisen hauras. Tästä syystä on äärimmäisen tärkeää, että jokainen jäsenvaltio toimii vastuullisesti eikä etsi lainsäädännöstä sinne mahdollisesti jääneitä porsaanreikiä. Tällä hetkellä jätteen erillisen keräyksen osuus on vain kaksi prosenttia jätteiden kokonaiskeräyksestä. Mielestäni tästä ei voi sanoa muuta kuin että toivottavasti direktiivin avulla nykyisen tilanteen alhaisia lukuja voidaan viimeinkin parantaa. Itäisessä Euroopassa investoinnit jätehuoltoon ovat kasvaneet viime vuosina, mikä on suurelta osin liittymistä edeltävän rakennepolitiikan välineestä ISPAsta ja koheesiorahastosta osoitetun rahoituksen ansiota. Kaatopaikkojen rakentaminen on ollut keskeisessä asemassa, mutta useissa kunnissa on myös aloitettu jätteiden lajitteluohjelmia ja joissain tapauksissa myös otettu käyttöön toimenpiteitä orgaanisen jätteen erillisen keräyksen aloittamiseksi. Toisaalta todellisia toimenpiteitä ja sijoituksia jätteen syntymisen ehkäisemiseksi ei ole lainkaan suunnitteilla, ja kierrätettyjen materiaalien uudelleenkäsittelyn toimiala ei ole vielä syntynyt. Euroopan unionin asettamien suositusten luonne ei ole ainoastaan Unkarille ratkaisevan tärkeää. Tilastojen mukaan jokainen yhteisö voi periaatteessa vähentää 50 prosenttia tuottamastaan jätteestä, kunhan se alkaa kierrättää kuivajätettä ja kerätä orgaanista jätettä erillisen ovelta ovelle keräyksen mukaisesti. Uusien velvoitteiden asettamisessa on kuitenkin otettava huomioon velvoitteiden toteuttamiskelpoisuus ja niihin liittyvät kustannukset. Voidaanko lisäinvestointeja panna esimerkiksi täytäntöön samoilla alueilla kuin ISPAn projekteja? Voidaan alkuperäisiä sopimuksia tarkistaa? Jos ei, niin jätteiden lajittelun laajentamisen kysynnällä ja kaatopaikoille joutuvan jätteen määrää vähentävällä lainsäädännöllä on vain vähän vaikutusta, sillä kahdenkymmenen vuoden pituisten sopimusten mukaan kerätty jäte on vietävä rakennetuille kaatopaikoille. Tästä syystä meidän on tämän direktiivin hyväksymisen lisäksi ryhdyttävä kehittämään mahdollisia keinoja olemassa olevien sopimusten tarkistamiseksi. Onnittelen esittelijää hänen hienosta työstään. Erittäin paljon kiitoksia.

  Horst Schnellhardt (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, uskon, että voimme onnitella esittelijää. Hän on todellakin pystynyt saavuttamaan neuvoston kanssa hyväksyttävän lopputuloksen. Haluan painottaa etenkin poikkeavan jätehierarkian sisällyttämistä.

Ehdotuksessa on kuitenkin neuvoston tähän asiakirjaan sisällyttämiä negatiivisia kohtia, jotka ovat todella käsittämättömiä. Ensimmäinen kyseisistä kohdista koskee eläimistä saatavia sivutuotteita. Olimme saavuttaneet valiokunnassa sen, että eläimistä saatavat sivutuotteet oli poistettava kyseisestä jätteitä koskevasta puitedirektiivistä. Neuvosto on nyt kuitenkin luonut sellaisen byrokraattisen esteen, joka ajaa maanviljelijät barrikadeille. Siinä säädetään, että lietteestä tuotetusta biokaasusta tuleekin yhtäkkiä jätetuote. Tiedättekö mitä tämä tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että maanviljelijöillä on oltava jätteenkäsittelyyn oikeuttava toimilupa ja heidän on määriteltävä tarkasti käsiteltävänä olevan jätteen määrä ja laatu sekä käsittelypaikka.

Eläimistä saatavia sivutuotteita koskevassa asetuksessa säädetään selkeästi, että poikkeukset koskevat lietettä. Tästä syystä maanviljelijöiden on nyt helpompaa levittää lietettä pelloilleen kuin tuottaa siitä biokaasua. Olemme luomassa toisin sanoen byrokraattista estettä käytännölle, jota haluamme itse asiassa tukea.

Toinen kohta koskee jäteöljyä. Jäteöljyä koskevassa direktiivissä – joka, kuten tiedätte, kumotaan – säädetään, että jäteöljyt on käsiteltävä ja uudistettava. Kyseisen direktiivin mukaisesti käsitellään suuria määriä jäteöljyä. Nyt on säädetty, että jäteöljyjä ei pidä käsitellä, jos uudistaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa tai teknisesti mahdollista. On säädetty, että jäsenvaltiot voivat päättää itse siitä. Olemmeko me Euroopan unioni vai olemmeko palanneet erillisten jäsenvaltioiden kokonaisuudeksi? Totuus on se, että me olemme taas jälleen hajottamassa markkinoita. Pidän tätä erittäin huolestuttavana. Sallikaa minun siirtyä lisääntynyttä omavaraisuutta koskevaan kysymykseen. Paikalliset viranomaiset voivat nyt päättää, kuka voi hävittää mitä ja milloin. On turhaa todeta, että paikalliset viranomaiset painostivat erittäin voimakkaasti polttolaitosten lisäkapasiteetin puolesta. He ovat kuitenkin menossa väärään suuntaan. Se ei ole vaihtoehto ja tämän kapasiteetin lisääminen pysäyttää täysin jätehuoltomarkkinoiden kehityksen.

  Frieda Brepoels (PPE-DE). – (NL) Arvoisa puhemies, mielestäni on selvää, että tämä kompromissiratkaisu on merkittävä askel kohti yhteistä eurooppalaista ympäristölakia. En ole kuitenkaan täysin tyytyväinen kompromissiratkaisuun. Miksi en ole? Muun muassa alueellani, Flanderin alueella, sekä Alankomaissa harjoitetaan parasta jätepolitiikkaa, ja kyseisten alueiden lajittelu ja kierrätys ovat huippuluokkaa, minkä vuoksi ehdotettuja kierrätystä ja jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevia tavoitteita pidetäänkin kyseisillä alueilla täysin vaillinaisina. Ne eivät kannusta meitä toimimaan yhtään paremmin tulevaisuudessa.

Emme ole myöskään täysin tyytyväisiä siihen mahdollisuuteen, että kotitalousjätteiden polttolaitoksia pidettäisiin energiatehokkuutta koskevan mallin mukaisena tehokkaana käytäntönä, sillä uskomme myös kyseisen mallin luovan käytännössä erittäin paljon hämmennystä. Kaikesta tästä huolimatta olen varma, että kokonaisratkaisua voidaan pitää hyvinkin myönteisenä ja haluankin tästä syystä kiittää Caroline Jacksonia hänen valtavasta panoksestaan. Me tuemme kompromissiratkaisua.

  Csaba Sándor Tabajdi (PSE). – (HU) Arvoisa puhemies, jätteitä koskeva puitedirektiivi uhkaa valitettavasti nykyisessä muodossaan biokaasun käytön laajentamista. Yhdyn täysin Euroopan parlamentin PPE-DE-ryhmän jäsenen Horst Schnellhardtin kantaan siitä, että direktiivi on nykyisessä muodossaan vaillinainen biokaasun tuotannon kuten myös lietteen käytön ja yhdyskuntajätteen käytön osalta. Jätteitä koskeva puitedirektiivi vaarantaa valitettavasti nykyisessä muodossaan biokaasun käytön edistämisen. Tämä saattaa Caroline Jacksonin mietinnön kyseenalaiseksi. Jätedirektiivin puitteissa annetun biokaasun tuotannossa käytettävän eläimistä saatavan lannan määritelmä on epäselvä. Jos direktiivin soveltamisalaa laajennettaisiin koskemaan tätä, eläimistä saatavasta lannasta ei enää voitaisi tuottaa biokaasua, huolimatta siitä, että se tarjoaa huomattavia energian hallinnointiin ja ympäristön- ja ilmastonsuojeluun liittyviä etuja. Meidän on selvitettävä tämä sotku ja palautettava lainsäädännöllinen johdonmukaisuus mahdollisimman nopeasti ja tämän vuoksi meidän on hyväksyttävä komission direktiivissä antama kanta biokaasun suhteen.

  Adam Gierek (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, onnittelen esittelijää kasvavan jäteongelman realistisesta arvioinnista. Ehdotetuissa asetuksissa mainitut perusolettamukset ovat jätteen syntymisen ehkäiseminen ja materiaalin kierrätys. Energian hyödyntäminen on yksinkertaisempaa, mutta se ei saa korvata sitä hankalampaa materiaalien kierrätystä.

Tästä syystä on luotava olosuhteet, jotka mahdollistavat materiaalien kierrätyksen toimimisen ja tarkempien lainsäädännöllisten erojen laatimisen, sillä niiden avulla voidaan määritellä, milloin metalliromua ei enää pidetä jätteenä vaan raaka-aineena. Me tarvitsemme entistä parempia ja halvempia materiaalien kierrätystekniikoita. Tuotteet pitäisi suunnitella siten, että ne helpottavat kierrätystä. Jätteen valikoivia keräyksiä tarvitaan ja kyseiset keräykset on mukautettava markkinoiden tarpeisiin siten, että sekä kotitaloudet että kierrätettyjen tuotteiden mahdolliset käyttäjät voivat hyötyä niistä.

Ilman näitä ratkaisuja saatamme toistaa Napolin nykyisen tilanteen, jossa jätteen polttaminen on valitettavasti osoittautunut ainoaksi vaihtoehdoksi.

  Stavros Dimas, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää kaikkia tähän keskusteluun osallistuneita puhujia heidän myönteisestä panoksestaan.

Hyväksytyn tekstin pohjalta jäsenvaltiot voivat nyt ryhtyä lukuisiin toimenpiteisiin, joilla he voivat parantaa jäteongelmaansa. Direktiivissä säädetään tarkat määritelmät ja jätehuoltoa koskevat periaatteet, joiden avulla voidaan toivottavasti ratkaista nykyiset tulkintaongelmat, vähentää oikeudenkäyntien lukumäärää ja asettaa vankka lainsäädännöllinen pohja jätteenkäsittelyn toimialan toiminnalle.

Lukuisia keskeisiä elementtejä on sisällytetty nyt ehdotettuun yleiseen kompromissiin. Niistä tärkeimpiä ovat seuraavat.

Direktiivin ympäristötavoite on ensinnäkin nyt selkeä ja kunnianhimoinen. Ympäristönsuojelun tasoa ei ole ainoastaan pidetty samana, vaan sitä on myös vahvistettu lukuisissa eri tapauksissa, muun muassa vaarallisen jätteen osalta.

Kaikki lainsäätäjät ovat päässet yksimielisyyteen lukuisista keskeisistä määritelmistä, myös jätteen syntymisen ehkäisemisen, kierrätyksen ja hyödyntämisen määritelmistä. Nämä määritelmät ovat selkeitä ja helposti ymmärrettävissä. Tämän lisäksi direktiiviin on myös sisällytetty kahden muun direktiivin säännökset, minkä myötä lainsäädännöstä tulee entistä helppokäyttöisempi samalla kun siinä säilytetään ympäristönsuojelua koskevat korkeat normit.

Jätteen hyödyntämisen ja loppukäsittelyn välinen ero on tehty selväksi ja komissiolle myönnettiin mahdollisuus tarkentaa kyseistä eroa tarvittaessa.

Selkeä viiden kohdan ”jätehierarkia” on luotu ja sen avulla voidaan edistää jätteen syntymisen ehkäisemistä, ja kyseisen hierarkian mukaan jäännöstuotteiden loppukäsittelyyn turvaudutaan vasta viimeisenä vaihtoehtona. Samanaikaisesti sillä sallitaan tarvittava jousto- ja liikkumavara, joka on oikeutettu hyvin perusteltujen elinkaaritarkisteluiden perusteella.

Haluan muistuttaa, että Euroopan parlamentti painotti ”jätehierarkian” yläosien vahvistamisen tärkeyttä neuvotteluiden aikana esittelemällä kierrätystä koskevat tavoitteet. Jos kyseisiä tavoitteita ei ole saavutettu vuoteen 2020 mennessä, komissio voi viedä jäsenvaltion oikeuteen direktiivin vaatimusten laiminlyömisestä. Tämän lisäksi nykyisen sanamuodon nojalla otetaan käyttöön säännöllinen ja perusteellinen seurantamenetelmä, jolla voidaan seurata toimenpiteitä, joihin jäsenvaltio on ryhtynyt vaadittavien tavoitteiden saavuttamiseksi ennen vuoden 2020 määräaikaa sen sijaan, että vaatimustasot vain tarkistettaisiin vuonna 2020, jolloin jätehuoltojärjestelmät ovat jo käytössä. Tällaisen aikaisessa vaiheessa tapahtuvan toimeenpanon avulla voidaan välttää epämiellyttävät yllätykset vuonna 2020.

Lisäksi direktiivissä otetaan käyttöön jätteen syntymisen estämisen uusi ulottuvuus, jota komissio haluaa innokkaasti harjoittaa välittömästi sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä. Jäsenvaltioiden on nyt luotava kansalliset jätehuoltosuunnitelmat ja -verkostot, joissa on seurattava tarkistetun direktiivin periaatteita ja uusia velvoitteita.

Jätteitä koskevan puitedirektiivin 14 artiklassa ei säädetä, osallistuvatko yksityiset yhtiöt tai kunnalliset viranomaiset kyseisten verkostojen luomiseen ja hallinnointiin, eikä sen kautta vaikuteta millään tavalla jätehuoltotoimintojen ja -infrastruktuurien – julkisten tai yksityisten – omistukseen. Julkisen ja yksityisen sektorin väliset toimivaltaerot ovat jäsenvaltion sisäinen asia, jonka vain kyseessä oleva jäsenvaltio voi ratkaista. Jos jätteen loppukäsittelyn verkosto ja jätteiden keräystoimintojen riittävä verkosto on jo käytössä – yksityinen, julkinen tai jaetussa omistussuhteessa oleva – sen luomiseksi ei tarvitse ryhtyä lisätoimenpiteisiin.

Liittyen huoliin, jotka koskevat tuotanto- ja teollisuusjätteiden kierrätystavoitteiden puuttumista, yksikköni tutkivat mahdollisuutta asettaa kyseiset tavoitteet ensisijaisena tehtävänä vuoden 2014 tarkistuksen yhteydessä, kuten on suunniteltu 8 a artiklan 4 kohdassa.

Liittyen eläinten ruokintaa eläimistä saatavilla sivutuotteilla, kuten esimerkiksi ruokajätteellä, kyseisestä asiasta säädetään eläimistä saatavia sivutuotteita koskevassa asetuksessa, joka on tällä hetkellä tarkistettavana. Kyseistä aihetta on säänneltävä kyseisellä asetuksella, sillä jätteitä koskeva puitedirektiivi ei sovellu ruokajätteen käytön sääntelyyn.

Komissio vahvistaa sen, että sivutuotteita koskevat vaatimukset ja vaatimukset, joilla määritellään, milloin jäte on lakannut olemasta jätettä, on ensin täytettävä Euroopan unionissa, ennen kuin ne voidaan kuljettaa yhteisön ulkopuolisiin valtioihin.

Sen kysymyksen osalta, pitääkö lanta poistaa jätteitä koskevan puitedirektiivin soveltamisalasta, haluaisin sanoa, että lannoitetta ei pidetä jätteenä, kun sitä käytetään lannoitteena. Lantaa pidetään kuitenkin jätteenä, kun sitä viedään jatkokäsiteltäväksi tai loppukäsiteltäväksi, kuten esimerkiksi poltettavaksi, biokaasun tuotannon raaka-aineeksi, kompostoitavaksi tai kaatopaikalle. Lannan poistaminen jätteitä koskevan lainsäädännön soveltamisalasta loisi huomattavan aukon ympäristönsuojeluun, sillä sen poistamisen myötä ei olisi enää laillisia keinoja hallita muun muassa päästöjä ilmaan ja veteen, kaatopaikkoja koskevia vaatimuksia, ääntä tai hajua.

Tämän lisäksi Euroopan unionin on edistettävä biokaasun tuotantoa ja jätteen kompostointia. Biokaasu- ja kompostointilaitokset eivät ole kuitenkaan ympäristönsuojelun näkökulmasta neutraaleja. Niistä aiheutuu myös päästöjä ilmaan ja veteen, ja muun muassa niiden haju ja ääni voi olla häiritsevää. Biokaasun tuottamiseen tai kompostointilaitoksen raaka-aineeksi tarkoitetun lannan poistaminen jätteitä koskevan puitedirektiivin soveltamisalasta johtaisi siihen, että kyseiset laitokset eivät enää kuuluisi ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämisen direktiivin eli IPPC-direktiivin soveltamisalaan.

Lopuksi haluan kertaalleen onnitella ja kiittää Caroline Jacksonia hänen loistavasta työstään. Komissio on hyvin tyytyväinen neuvottelujen lopputulokseen ja se hyväksyy ehdotetut kompromissitarkistukset täysimääräisinä.

  Caroline Jackson, esittelijä. − (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää nopeasti kaikkia keskusteluun osallistuneita työtovereitani. Haluan vastata yhdelle kollegalleni ja kyseinen kollega on Chris Davies – joka tunnetaan myös nimellä Chris ”Newsnight” Davies sen ohjelman mukaan, jossa hän haluaa usein esiintyä – joka sanoi, että taivuin liian helposti neuvoston vaatimuksiin. Toivon, että kollegani ovat kanssani samaa mieltä siitä, etten taipunut liian helposti ja etten ole koskaan taipunut kenenkään vaatimuksiin helposti. Aivan kuten Anne Laperrouze on vahvistanut todeksi vettä koskevan asian osalta, neuvoston kanssa on yhä kasvavassa määrin vaikeampaa ja hankalampaa neuvotella. Suhdannetaantuman iskiessä se havaitsee, että sen lainsäädäntö ei ole ilmaista eikä se halua hyväksyä Euroopan parlamentin tarkistuksia.

Meidän on tehtävä valinta huomenaamuna. Me voimme päästä sopuun käsiteltävistä tarkistuksia, ja toivon todella niin käyvän. Voimme äänestää läpi muutamia merkittäviä tarkistuksia, muun muassa sivutuotteita koskevan tarkistuksen, jolloin kokonaisuus kaatuu, minkä seurauksena aloitamme sovittelut. Se vasta olisikin todella hauskaa! Tai me voimme sopia muutamasta pienestä tarkistuksesta tai tarkistuksesta, jota sen tekijät pitävät pienenä, kuten esimerkiksi tarkistus 88, jonka osalta odotan komission kantaa mahdollisesti yön yli.

Olen sitä mieltä, että on erittäin epätodennäköistä, että neuvosto hyväksyisi yhtäkään, edes pientä, tarkistusta, minkä vuoksi kannatan kokonaisratkaisua sellaisenaan ilman tarkistuksia. Kokonaisratkaisun on loppujen lopuksi merkittävä jotain sillä, miksi neuvosto olisi muuten pistänyt niin pahasti hanttiin. Kokonaisratkaisu ei ole merkityksetön kuten vihreät ovat yrittäneet väittää; se on toimiva ja jämäkkä kokonaisratkaisu.

Haluan lopuksi kiittää kaikkia varjoesittelijöitä – Caroline Jackson and the Shadows, se kuulostaa 1960-luvun rokkibändiltä – heidän yhteistyöstään, mutta en toivo välttämättä näkeväni heitä yhä uudestaan ja uudestaan sovittelussa. Mielestäni meidän pitäisi saada tämä asia päätökseen huomenaamuna.

  Puhemies. − (DE) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna, tiistaina 17. kesäkuuta.

Kirjalliset kannanotot (142 artikla)

  Richard Seeber (PPE-DE), kirjallinen. – (DE) Uuden jätettä koskevan puitedirektiivin myötä Euroopan parlamentti on nyt voittanut kiistan isojen ja velvoittavien kierrätyskiintiöiden luomisesta. Niille olikin todellista ja pikaista tarvetta, ja katson luottavaisin mielin tulevaisuuteen, jossa jätteiden lajittelua ja kierrätystä harjoitetaan yhä kasvavassa määrin kaikkialla Euroopassa. Uskon, että tavoitteet, joiden mukaan kotitalousjätteestä kierrätetään 50 prosenttia ja rakennus- ja purkujätteestä kierrätetään 70 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, ovat erittäin hyviä ja että niiden avulla voimme tasoittaa tietä ympäristöystävälliselle, ilmastoystävälliselle ja toimivalle jätehuollolle kaikkialla Euroopassa. Itävaltalaiset toimivat jo nyt esimerkillisesti jätteiden lajittelun ja kierrätyksen osalta, ja olenkin ilahtunut siitä, että kaikki muutkin jäsenvaltiot osallistuvat nyt näihin toimenpiteisiin tuoden meidät kaikki taas yhden askeleen lähemmäksi tehokasta ympäristönsuojelua. Emme saa unohtaa, että jätetuotteet ovat myös raaka-aineita ja että kyseisten materiaalien tehokas käyttö auttaa myös torjumaan ilmastonmuutosta.

Voimme vain odottaa, että komissio antaa erityisen ehdotuksensa siitä, miten voimme varmistaa, että taloudellinen kasvu ei tarkoita myös jätemäärien kasvua.

20. Ympäristönlaatunormit vesipolitiikan alalla (keskustelu)

  Puhemies. − (DE) Esityslistalla on seuraavana keskustelu Anne Laperrouzen ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta laatima ehdotus toiseen käsittelyyn neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi ympäristönlaatunormeista vesipolitiikan alalla sekä direktiivien 82/176/ETY, 83/513/ETY, 84/156/ETY, 84/491/ETY, 86/280/ETY ja 2000/60/EY muuttamiseksi (11486/3/2007 – C6-0055/2008 – 2006/0129(COD) (A6-0192/2008)).

  Anne Laperrouze, esittelijä. − (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, tänään toisessa käsittelyssä esittelemämme mietintö on yhteistyön tulos, jonka ansiosta olemme päässet sopimukseen puheenjohtajavaltion Slovenian ja Euroopan komission kanssa. Omalta osaltani oli erittäin mielekästä pyrkiä kompromissiratkaisuun eri poliittisia ryhmiä edustavien yhteisesittelijöiden kanssa. Olin onnekas, koska minulla oli päteviä ja kokeneita kollegoita, jotka kuuntelivat tarkkaavaisesti ja osallistuivat neuvottelukokouksiin. Haluan osoittaa heille lämpimät kiitokseni ja haluan myös kiittää ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan sihteeristöä, poliittisen ryhmän neuvonantajia ja avustajaani Sylvain Maréchalia.

Käytän termiä yhteistyö, koska teimme erittäin hyvää työtä yhdessä puheenjohtajavaltion Slovenian edustajien kanssa, sillä he ottivat huomioon Euroopan parlamentin suositukset, ja Euroopan komission jäsenten kanssa, sillä he vastasivat kysymyksiimme ja auttoivat meitä saamaan paremman käsityksen tästä ehdotuksesta direktiiviksi. Uskon, että voimme kaikki havaita yhteistyömme tuomat edut kompromissitarkistuksissa, jotka otetaan käsiteltäviksi huomisessa äänestyksessä. Kiitän tästä syystä kaikkia, jotka ovat auttaneet minua työssäni tämän teknisen asiakirjan esittelijänä.

Kerron nyt asiakirjan sisällöstä. Vesipolitiikan puitedirektiivissä säädetään strategiasta, jolla torjutaan veden kemiallista pilaantumista. Tällä ehdotuksella tytärdirektiiviksi pyritään turvaamaan korkeatasoinen suojelu tiettyjen aineiden vesiympäristöille muodostamien uhkien torjumiseksi luomalla ympäristönlaatunormit.

Haluaisin nostaa esiin kyseisen kompromissitekstin tuomat olennaiset edut. Olemme ottaneet käyttöön kaksi keskeistä periaatetta: saastuttaja maksaa -periaatteen ja periaatteen, jonka mukaan ympäristövahingot korjataan ensisijaisesti niiden lähteellä. Kaikkein tärkeimmät seikat liittyvät käytännön asioihin. Muun muassa ylitysten siirtymäalueet – jotka on määritelty uudelleen sekoittumisvyöhykkeiksi – eivät ole pelkkiä muodostettuja vyöhykkeitä, vaan niiden avulla voidaan korostaa ongelmaa, ja tästä johtuen jäsenvaltioiden vastuulla on nyt määritellä oikaisutoimenpiteet.

Direktiivin päätavoitteena oli yhdenmukaistaa yhteisön normeja. Tämän vuoksi komission tehtävänä onkin määritellä ne periaatteet, joiden avulla voidaan yhdenmukaistaa päästökartoitukset, vuodot, päästöt ja sekoittumisvyöhykkeet. Me saavutimme tämän. Pystyimme myös varmistamaan, että jäsenvaltioiden välisten sekä myös jäsenvaltioiden ja yhteisön ulkopuolisten valtioiden rajatylittäviin pintavesistöihin kiinnitetään enemmän huomiota.

Parlamentti oli toivonut lisäävänsä yhdenmukaisen määrän lisäaineita. Alustavan käsittelyn jälkeen komissio oli valinnut kolmetoista ainetta, joiden katsottiin aiheuttavan huolta. Kompromississa vaaditaan selvästi, että komissiolla on 24 kuukautta aikaa julistaa lopullinen luokittelu ja ehdottaa asianmukaiset raja-arvot, jotka perustuvat tieteellisiin tietoihin. Tätä voidaan pitää suhteellisen merkittävänä edistysaskeleena, sillä näihin aineisiin kuuluvat olennaisilta osin muun muassa PCB-yhdisteet, vapaa syanidi, EDTA-liuos, dioksiinit ja bisfenolit.

Sedimenttiä ja eliöstöjä koskevan hankalan ongelman osalta kompromississa säädetään tieteellisten erimielisyyksien vuoksi, että jäsenvaltioiden valvottava sedimenttejä ja eliöstöjä, jotta niihin kerääntyvien aineiden pitkäaikaista kehitystä voidaan arvioida.

Yllätyttyään siitä, että ehdotuksessa ei ollut uusia toimenpiteitä päästöjen mittaamiseksi, Euroopan parlamentin jäsenet varmistivat kompromissin 7 artiklassa sen, että komission on jäsenvaltioiden toimittamien raporttien perusteella arvioitava olemassa olevan lainsäädännön tehokkuutta ja toimivuutta sekoittamisvyöhykkeiden vähentämisen osalta ja tehtävä arvioinnin pohjalta tarkistuksia tai ehdotettava asianmukaista lainsäädäntöä.

Kyseisten edistysaskelten valossa pyydänkin Euroopan parlamentin jäseniä tukemaan tätä kompromissipakettia.

PUHETTA JOHTI
varapuhemies Adam BIELAN

  Stavros Dimas, komission jäsen. − (EL) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, keskustelemme tänään ympäristöpolitiikan yhdestä äärimmäisen tärkeästä haasteesta: vesivarojemme suojelusta oman etumme ja tulevien sukupolvien etujen vuoksi.

Sallikaa minun aloittaa puheeni onnittelemalla esittelijä Anne Laperrouzea ja ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa heidän loistavasta työstään ja yhteistyöstään tämän direktiivin osalta.

Kuten varmaan muistattekin, vesipolitiikan puitedirektiivissä, joka on EU:n vesiensuojelun tärkein lainsäädännöllinen väline, otettiin huomioon, että lainsäädäntöä oli laajennettava kahden asian osalta: EU:n pohjavettä koskevat laatunormit ja EU:n laatunormit, joita sovelletaan prioriteettiaineiden pitoisuuksiin pintavedessä.

Pohjavesidirektiivi hyväksyttiin vuoden 2006 lopussa neuvottelumenettelyn avulla. Euroopan parlamentin on päätettävä tänään toisessa käsittelyssä prioriteettiaineiden pintavesissä olevien pitoisuuksien ympäristönlaatunormeja koskevasta direktiiviehdotuksesta. Direktiivissä säädetään yhdenmukaiset laatunormit 33 mainitulle aineelle, minkä avulla veden hyvän laadun perusmääritelmä voidaan ilmoittaa kiinteillä numeroarvoilla, jotka perustuvat parhaaseen käytettävissä olevaan tieteelliseen tietoon ja osaamiseen. Direktiivillä edistetään täten vesiympäristön ja ihmisten terveyden korkeatasoisen suojelun saavuttamista. Tämä on myös vesipolitiikan puitedirektiivin tavoite.

Komissio on päättänyt seurata tarkasti tämän direktiivin ja vesipolitiikan puitedirektiivin noudattamista. Sillä pyritään myös seuraamaan ja arvioimaan saatavilla olevaa tietoa sellaisten aineiden esiintymisestä ja vaikutuksista, joita ei ole mainittu prioriteettiluettelossa tai vaarallisten prioriteettiaineiden luettelossa. Sen tarkoituksena on laatia tarvittaessa ehdotuksia tarvittavien lisätoimien soveltamisesta.

Euroopan parlamentin puuttuminen moniin tärkeisiin seikkoihin neuvotteluiden aikana on edistänyt alun perin komission ehdottamien kunnianhimoisten tavoitteiden turvaamista. Tämä koskee eritoten muun muassa seuraavia erittäin tärkeitä kohtia: prioriteettiaineiden luettelon tarkistus, joka on nyt läheisemmin liitetty ympäristönlaatunormeihin ja jota ehdotetaan kahden vuoden päästä direktiivin voimaantulosta; tutkittavaksi ehdolla olevien aineiden luettelo, jonka sisältämät aineet otetaan tutkittavaksi olemassa olevan luettelon tarkistamisen yhteydessä; ja selvitys päästöistä, vuodoista, valumista ja sekoittumisvyöhykkeistä.

Haluan myös mainita lyhyesti saastuttavien päästöjen hallintajärjestelmän. Kuten tiedätte, vesipolitiikan puitedirektiivissä säädetään lähestymistavasta, jossa yhdistyvät päästöjen hallinta ja ympäristönlaatunormit. Yhteisön olemassa oleva lainsäädäntö kattaa suurelta osin päästöjen hallinnan. Vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämisestä annettujen direktiivien lisäksi (kyseiset direktiivit olivat jo voimassa vuonna 2000, kun vesipolitiikan puitedirektiivin hyväksyttiin) komissio on tänä aikana säätänyt tai ehdottanut yli 30 yhteisön säädöstä. Sallikaa minun mainita näistä muutama esimerkki: Kemikaalien hallinnoinnin sääntelykehys (REACH-asetus), asetus pysyvistä orgaanisista yhdisteistä, kaivannaisteollisuuden jätehuollon direktiivi ja tuholaistorjunta-aineita koskevaan direktiiviin kuuluvien aineiden käyttörajoitukset ja tiettyjen vaarallisten aineiden käyttöä ja liikkuvuutta koskevia rajoitteita koskeva direktiivi.

Uskommekin tästä syystä, että jäsenvaltiolla on käytössään tarvittavat säädökset vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tämän lisäksi komissio arvioi, tarvitaanko uusia tarkastustoimenpiteitä yhteisön tasolla, ja se laatii tarvittaessa ehdotuksia tarkistettaessa prioriteettiaineiden luetteloa. Komissio arvioi myös, onko prioriteettiaineita luokiteltava vaarallisiksi prioriteettiaineiksi uusien saatavilla olevien tietojen ja REACH-asetuksen soveltamisalan kehityksen valossa.

Sallikaa minun jälleen kerran ilmaista tyytyväisyyteni tähän yhteisesti, etenkin esittelijän osalta, saavutettuun tulokseen. Vahvistan komission täyden tuen kompromissipaketin toimenpiteille, joista on sovittu tämän tärkeän säädöksen osalta toisessa käsittelyssä.

  Robert Sturdy, PPE-DE-ryhmän puolesta. – Arvoisa puhemies, haluan onnitella Anne Laperrouzea. Hän on ollut erinomainen esittelijä, ja olen nauttinut erittäin paljon hänen kanssaan työskentelemisestä. Olen tyytyväinen siihen, että komissio on luvannut tukevansa tätä mietintöä.

Ehdotetulla direktiivillä – en halua toistaa kaikkea sitä, mitä Anne Laperrouze kävi jo aiemmin läpi, mutta minun on silti lisättävä omat kommenttini – joka on tytärdirektiivi vesipolitiikan puitedirektiiville, luodaan ja turvataan puuttuva tekijä, joka koskee hyvälaatuista vettä eri jäsenvaltioissa. Olemme keskustelleet aiheesta paljon esittelijän, neuvoston ja komission kanssa, ja uskon, että olemme viimeinkin päässeet sopuun kompromissiratkaisusta, jonka kaikki voivat hyväksyä. Pyydänkin esittelijän tavoin kaikkia äänestämään sen puolesta. Uskon, että se on tasapainoinen kokonaisuus: sen avulla suojellaan ympäristöä, parannetaan kansalaistemme vedenlaatua samalla kun sen luoma taloudellinen taakka pysyy kohtuullisena, mikä on mielestäni myös tärkeää. Neuvotteluiden yhteydessä keskustelimme usein kansalaisjärjestöjen ja toimialan edustajien kanssa ja päädyimme lopulta loistavaan ehdotukseen.

Ehdotuksessa asetetaan pintavedessä esiintyviä pitoisuuksia koskevat rajat kemiallisille aineille, vaarallisille ryhmille muun muassa raskasmetalleille, tietyille tuholaistorjunta-aineille ja muille vaarallisille kemikaaleille. Se perustuu suurelta osin ennaltaehkäisevien toimien periaatteeseen. Jäsenvaltiot voivat määrätä – kuten esittelijä totesi – sekoittumisvyöhykkeitä, joiden alueella kemiallisten aineiden pitoisuudet voivat ylittää asianmukaisten ympäristönlaatunormien arvot tietyissä tapauksissa, mutta kyseisiä vyöhykkeitä on tietenkin seurattava erittäin tarkasti. Meillä on alueita, jotka voidaan määrätä valtioiden rajatylittävien vesialueiden sekoittumisvyöhykkeiksi – mikä osoittaa lainsäädännön erinomaisuuden. Tekstissä sanotaan, että jäsenvaltioiden on kerättävä tietoa ja laadittava muun muassa karttoja. Luulen, että karttojen saaminen voi osoittautua hieman hankalaksi, mutta uskon, että saamme senkin seikan selvitettyä. Sitä tarvitaan vesipiirin hoitosuunnitelman laatimisessa, ruoppaamisessa ja laivaliikenteessä – nämäkin aiheuttavat vuotoja ja päästöjä. Prioriteettiaineiden katoamista voi tapahtua, jos se on vesipolitiikan puitedirektiivin mukaista.

Hyvät naiset ja herrat, jätän teidät miettimään yhtä asiaa. Vesi on elämän perusta – siksi tämä direktiivi on äärimmäisen tärkeä. Jopa Marsissa se on elämän perusta.

  Marie-Noëlle Lienemann, PSE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, haluan omalta osaltani kiittää Anne Laperrouzea ja kaikkia varjoesittelijöitä sekä puheenjohtajavaltiota Sloveniaa heidän tekemästään työstä.

Tämä on viimeinen vesipolitiikan puitedirektiiviin kuuluva tytärdirektiivi, ja on erittäin tärkeää, että me saavutamme kompromissin, jossa ilmaistaan todellista edistystä saastumista ja etenkin veden kemiallisen pilaantumisen torjumista koskevan tavoitteemme osalta. Jokapäiväisistä uutisista käy hyvin selväksi se, kuinka laaja-alaisesti PCB-yhdisteet vahingoittavat yhteisömme vesivaroja.

Anne Laperrouze mainitsi kaikki ne kohdat, joiden osalta olemme saavuttaneet edistystä. Kuten myös kaikkien muiden kompromissien suhteen voidaan todeta, olisimme myös tällä kertaa halunneet saavuttaa enemmän, mutta uskon kuitenkin, että olemme onnistuneet turvaamaan hyvän tuloksen. Meidän on oltava jatkossa tarkkaavaisia, sillä komission vastuulla on nyt tämän direktiivin osalta paljon tehtävää, ja me toivomme, että kun komissio ryhtyy toimenpiteisiin asiantuntijoiden tutkimustulosten tukemiseksi, se toimii hyvin kunnianhimoisesti tulevien prioriteettiaineiden, niiden 13 kuuluisan ja lähitulevaisuudessa luokiteltavan aineen luokittelun suhteen. Meidän on myös huolehdittava siitä, että nykyinen sedimenttejä ja eliöstöjä koskeva tieteellinen epätietoisuus ei muodosta tekijää, jonka nojalla Euroopan unioni vapautetaan sen pyrkimyksistä ymmärtää ja parantaa kyseisten sedimenttien ja eliöstöjen laatua pitkällä aikavälillä.

Lisäksi meidän on parannettava sekoittumisvyöhykkeitä ja lisättävä tietoutta saasteista ja saastelähteistä sekä kehitettävä päästöjen tarkkailua. Vakuutamme, että Euroopan parlamentti pysyy tarkkaavaisena, ja kiitän komission jäsentä siitä, että hän mainitsi, että komissio on halukas tarjoamaan tietoa vesipolitiikan puitedirektiivin täytäntöönpanosta sekä sen kompromissin säännöksistä, josta pian äänestämme, ja että komissio säätää tarvittaessa täydentäviä toimenpiteitä ympäristön kannalta hyväksyttävän vedenlaadun saavuttamiseksi vuoteen 2015 mennessä, jos jäsenvaltioiden osalta ilmenee lykkäyksiä tai jos asian tiimoilta esiintyy epäselvyyksiä, vuoden 2000 äänestyksemme mukaisesti.

  Chris Davies, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, esittelijä on ryhmäni jäsen ja läheinen työtoverini, minkä vuoksi Euroopan parlamentti ymmärtää varmasti, miksi puolustan hänen saavuttamaansa sopimusta. Olisimme ehkä voineet saavuttaa enemmän, olisimme ehkä voineet sisällyttää ratkaisuun muutaman kemikaalin lisää, mutta tieteellinen näkökanta ei ole yksimielinen; poliittinen tahto ei ole aina tarpeeksi vahva. Aiemman esittelijän sanojen mukaan tätä ratkaisua voidaan hyvin kuvailla sanoilla ”tämä ei tästä enää parane”.

Vesipolitiikka on mielestäni yksi Euroopan ympäristöpolitiikan onnistuneimmista osa-alueista. Olen sitä mieltä, että meidän on ylistettävä komission viime vuosina tekemää työtä ja kiitettävä Marie-Noëlle Lienemannia hänen seitsemän vuotta sitten vesipolitiikan puitedirektiivin puolesta tekemästään työstä. Vaikka valtioiden rajojen ylittäviä aiheita ei ole sisällytetty ratkaisuun, yhteinen päättäväisyys tarttua viimeisten vuosien aikana ja nykypäivänä saastumisen aiheuttamaan ongelmaan on luonut tarvittavat investoinnit, joilla voidaan turvata vedenlaadun parantaminen yksittäisten jäsenvaltioiden itsenäisten toimien mahdollistamaa tasoa tehokkaammin. Laatimamme lait ovat selkeitä tämän asian osalta. Saastuminen voidaan määritellä ja mitata. Sen torjumista koskevat vaatimukset ovat täytäntöönpanokelpoisia ja tämä lainsäädäntö vie meidät askeleen lähemmäksi panemalla täytäntöön kieltoja, jotka koskevat useita kemikaaleja, tuholaistorjunta-aineita ja saasteita, jotka muodostavat uhan vesieliöille ja ihmisterveydelle.

Euroopan ympäristökeskuksen raporteista ilmenee kuitenkin, että jäsenvaltiot eivät useissa tapauksissa pane lainsäädäntöä täytäntöön vaatimusten mukaisesti. Koko Euroopan parlamentti on samaa mieltä tämän lainsäädännön luonteesta ja myönteisestä suunnasta, johon Eurooppa on kulkemassa vedenlaadun suhteen, joten kääntykäämme komission puoleen ja sanokaamme: ”Teillä on voimavarat tutkia, toimia ja panna täytäntöön – käyttäkää niitä.”

  Margrete Auken, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DA) Arvoisa puhemies, haluan myös kiittää Anne Laperrouzea hänen ystävällisestä ja avuliaasta yhteistyöstään. Sen avulla pystyttiin kaikesta huolimatta säilyttämään jonkin verran myönteisiä seikkoja ensimmäisen käsittelyn lopputuloksesta, mutta tästä huolimatta tänään käsiteltävä ehdotus on heikko. Maatalouskemianteollisuuden eturyhmät ja tehottomasti toimivat julkiset sääntelyviranomaiset tekivät tyhjiksi suuren osan aiemmin saavutetuista tuloksista. Keskustelemme tänään saavutusten huonoista jäänteistä.

Kaikkia koskettava tavoitteemme on parantaa asteittain Euroopan jokien ja järvien vedenlaatua. Tuholaistorjunta-aineiden runsasta käyttöä ja teollisia jätepäästöjä on hillittävä, ja on pantava täytäntöön tiukkoja määräyksiä, jotka koskevat prioriteettiaineiden osuutta vedessä tai vaarallisten prioriteettiaineiden sallittua määrää vedessä. Tämän mietinnön heikkoutena on se, että sen takana ei ole enää todellista poliittista tahtoa muiden aineiden tutkimiseksi. Tämä on jo tullut selväksi, koska nykyinen järjestelmä, joka koskee mainittuja ja tutkittavia aineita sekä uusia lisättyjä aineita, toimii parhaillaankin liian hitaasti. Jos ennalta varautumisen periaatetta noudatettaisiin, monia muita aineita olisi tutkittava. Sen sijaan me annamme tämän mahdollisuuden livetä käsistämme.

Tämän lisäksi on epäselvää, mitä vaaditaan, jotta aineet julistettaisiin niin vaarallisiksi, että ne kiellettäisiin kokonaan. Olemme löytäneet muutaman aineen, jotka ovat hyvin todennäköisesti erittäin vaarallisia, mutta komissio on silti haluton kieltämään niiden käytön. Tätä on mahdotonta hyväksyä: jos aine on vaarallinen, se on vaarallinen. Meidän on seurattava, aloittaako komissio kyseisten aineiden tutkimisen vai vältteleekö se myös jatkossa päätöksen tekemistä sillä tekosyyllä, että sillä ei ole käytössään tarpeeksi tietoa. Tässä tapauksessa sen pitäisi hankkia tarvittavat tiedot.

Ehdotuksessa on muutama parannus. Valtioiden on nyt muun muassa kartoitettava pilaantumisen lähteet ja sisällytettävä selvityksiin sedimentin ja eliöstöjen pitoisuudet. Tämän lisäksi komissiolle ei myönnetty sen toivomusten mukaisesti lupaa odottaa vuoteen 2025 asti tilanteen tarkistamiseksi. Sen on laadittava kyseinen tarkistus vuonna 2018.

Kyllä, me äänestämme tämän mietinnön puolesta. Voimme iloita vain pienistä asioista ensimmäisen käsittelyn jälkeisen hylkäyksen jälkeen.

  Wiesław Stefan Kuc, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, maatalous, elintarviketeollisuus, kaivannot ja kemikaalitehtaat eivät ole ainoita tekijöitä, jotka saastuttavat pinta- ja pohjavettä. Tuhannet muut eri tekijät muun muassa kotitaloudet saastuttavat myös niitä.

Lisäämme niukkojen vesivarojemme alati kasvavaa myrkkymäärää aina siellä, missä meillä ei ole vedenkäsittelylaitoksia. Kaatopaikat sisältävät useita myrkyllisiä aineita, eivätkä biologiset jätevedenkäsittelylaitokset pysty käsittelemään kaatopaikoilta tulevaa saastetta, sillä niiden käyttämät bakteerit kuolevat myrkkyihin. Järvien ja tekojärvien pohjissa sijaitsevat kerrostumat varastoivat myös myrkyllisiä aineita. Niiden puhdistaminen aiheuttaa ongelman. Jos ne valuvat meriin ja valtameriin, ne pilaavat ajan myötä koko maapallon. Tekojärvien tällaisten kerrostumien puhdistaminen on erittäin kallista, eikä siihen ole olemassa tarvittavaa teknologiaa.

Haluan myös mainita jälleen kerran sen, että tuhansia kiloja vanhentunutta tuholaistorjunta-ainetta saastuttaa ja myrkyttää vesiämme järjestelmällisesti ja kyseiset myrkyt ovat valuneet jo 1 000 metrin syvyyteen. Tästä syystä ryhmämme on sitä mieltä, että tässä direktiivissä pitäisi keskittyä enemmän vesien suojeluun sen kustannuksiin katsomatta.

  Jens Holm, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (SV) Tällä direktiivillä oli tarkoitus asettaa ympäristönlaatunormit useille vaarallisille aineille ja suojella täten vesistöjä kemikaaleilta ja muilta haitallisilta aineilta. Valitettavasti eturyhmät ovat onnistuneet vaikuttamaan sekä Euroopan komission ja ministerineuvoston kantaan. Valitettavasti hyvät aikeet ovat täysin vesittyneet nyt, kun kyseistä aihetta käsitellään sen toisessa käsittelyssä. Yhtenä esimerkkinä tästä voidaan mainita se, että vain 11 kaikista niistä 29 kemikaalista, joita Euroopan parlamentti halusi seurattavan, luokiteltiin nyt tällä kertaa vaarallisiksi aineiksi. Jäsenvaltioilla ei ole mitään todellisia vaatimuksia tai velvoitteita saavuttaa vähentämistavoitteet. Tästä huolimatta kompromissiratkaisu on parempi kuin komission alkuperäinen ehdotus. Tämän vuoksi GUE/NGL-ryhmä tukee sitä, mutta voitte olla varmoja siitä, että me seuraamme asian kehittymistä erittäin läheisesti ja pyrimme varmistamaan, että vesistöjä suojellaan entistä paremmin jatkossa. Kun tarkistuksen aika koittaa, niin toivomme, että siinä voidaan kiristää tavoitteita entisestään. Minulla on kysymys komission jäsenelle Stavros Dimasille, joka on täällä tänään läsnä: mitä mieltä olisitte siitä, jos yksittäiset jäsenvaltiot haluavat mennä pidemmälle ja ryhtyvät noudattamaan laajempia toimenpiteitä kuin mitä on säädetty kyseisessä direktiivissä? Jos yksittäiset jäsenvaltiot haluavat luokitella enemmän aineita kuin mitä on lueteltu kyseisen kompromissiratkaisun osalta, sallisitteko heidän soveltaa tiukempaa lainsäädäntöä?

  Johannes Blokland, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, haluan ensimmäiseksi kiittää esittelijä Anne Laperrouzea hänen suorittamistaan neuvotteluista neuvoston kanssa.

Uskon, että olemme saavuttaneet erittäin hyvän vedenlaatua koskevien normien kompromissipaketin. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että sekoitusvyöhykkeet on jätetty ehdotukseen. Minulla onkin niihin liittyvä kysymys komission jäsenelle Stavros Dimasille.

Toteutettavuuden suhteen sekoitusvyöhykkeet ovat tärkeitä tietenkin siinä tapauksessa, että niistä ei aiheudu huomattavaa haittaa ympäristölle. Vesipolitiikan puitedirektiivissä vaaditaan, että juomaveden puhdistamisprosesseja vähennetään. Juomavettä koskevat normit ovat veden laatunormeja tiukempia. Useita juomaveden vedenottopaikkoja sijaitsee pintavesistöissä ja joissain tapauksissa vedenottopaikat voivat sijaita suhteellisen lähellä saastumisen lähdettä, minkä vuoksi vedenottopaikka voi kuulua sekoittamisvyöhykkeeseen, jolloin vedenpuhdistuksesta vastaavien yhtiöiden puhdistusprosesseja lisätään. Voiko komission jäsen Stavros Dimas vakuuttaa minulle, että hän tekee kaikkensa, jotta sekoittamisvyöhykkeet eivät jatkossa aiheuta ongelmia juomaveden vedenottopaikoille?

  Richard Seeber (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan myös omalta osaltani kiittää esittelijää ja komissiota erittäin rakentavasta työstä tämän ehdotuksen osalta.

Haluan muistuttaa Euroopan parlamenttia siitä, että tämä on kompromissipaketti. Neuvottelujen päätteeksi on päästy erittäin hyvin perusteltuun kompromissiin, ja se parantaa aivan varmasti omalta osaltaan Euroopan hyvää vedenlaatua. Haluan painottaa, että Eurooppa on se manner, tai poliittinen kokonaisuus, joka kiinnittää huomattavan suurta huomiota sen ympäristöön ja joka säätää erittäin korkeita ja vaativia normeja. Voi olla, että olisimme voineet saavuttaa tavoitteemme myös nopeammin. Jos kuitenkin vertaamme Eurooppaa muihin valtioihin ja maailmanosiin, voimme todeta, että olemme saavuttaneet erittäin korkean tason, jota on pidettävä jatkossa yllä ja parannettava entisestään.

Tässä yhteydessä haluan myös muistuttaa komissiota siitä, että meidän on toimittava tehokkaasti näiden Euroopan ympäristöpolitiikan alalla ja etenkin vesipolitiikan alalla kiistattomasti saavuttamiemme menestysten hyödyntämisessä. Irlannin kansanäänestyksen tulos osoittaa kuitenkin sen, että emme ole pystyneet hyödyntämään tätä saavutusta. Eurooppa on edelläkävijä ympäristöasioissa, mutta vain muutamat kansalaiset ovat tietoisia EU:n johtavasta asemasta. Voi olla hyvinkin niin, että eturyhmät ovat onnistuneet vesittämään jonkin verran kompromissia, mutta toiset eturyhmät ovat auttaneet meitä turvaamaan sen, että kompromississa voidaan todellakin säätää vaativista toimenpiteistä, joihin teollisuusalan yhtiöiden, maanviljelijöiden ja muiden saastuttajien on ryhdyttävä.

Tältä osin haluan muistuttaa, että vesi on yksi niistä elementeistä, joihin meidän on kiinnitettävä jatkossa enemmän poliittista huomiota. Minun on pyydettävä komission jäsentä seuraamaan vesipolitiikan tulevaa kehitystä, koska etenkin ilmastonmuutos aiheuttaa meille uusia ongelmia ja koska veden keskeinen vaikutus ja tärkeys taloudelle ja ihmisten terveydelle kasvaa pian erittäin nopeasti.

Kyseessä on kokonaisuudessaan hyvin tasapainoinen kompromissi, ja pyydänkin Euroopan parlamentin kaikkia jäseniä tukemaan sitä. Tältä osin ei ollut mahdollista saavuttaa enempää.

  Dorette Corbey (PSE). – (NL) Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijä Anne Laperrouzea hänen työstään, jonka ansiosta olemme saavuttaneet tyydyttävän sopimuksen toisessa käsittelyssä. Puhdas pintavesi on tietenkin erittäin tärkeää. Selonteoissa ja tutkimusraporteissa todetaan kalojen sisältävän runsaasti elohopeaa ja muita haitallisia aineita. Se on epäterveellistä ihmisille ja ympäristölle, ja meidän on tehtävä asialle ehdottomasti jotain. Tässä lopputuloksessa on saavutettu hyvä tasapaino ympäristönsuojelun ja yritysten, vesiyhtiöiden ja hallitusten kustannustehokkuuden välillä. Euroopan parlamentti on onnistunut saamaan läpi useita parannuksia. Päästöalueiden läheisyydessä sijaitsevat sekoittumisvyöhykkeet, joilla sallitaan korkeampia saastepitoisuuksia, on rajattava ja merkittävä selvästi, ja jäsenvaltioiden on kerrottava, miten sekoittumisvyöhykkeitä voidaan vähentää jatkossa.

Euroopan parlamentilla on myös politiikka tulevaisuutta varten: mahdollisesti haitallisista aineista on laadittava erillinen luettelo jatkotutkimuksia varten. Tuen vahvasti tätä toimenpidettä.

Tuen myös Johannes Bloklandin komission jäsenelle Stavros Dimasille esittämää kysymystä sekoittamisvyöhykkeillä sijaitsevista päästöpisteistä ja juomaveden vedenottopaikoista.

Haluan myös kiinnittää huomion lukuisiin lähteisiin kohdistuviin toimiin, etenkin sairaaloiden läheisyydessä, ja lääkejätteisiin. Se on yksi tärkeä aihe, johon kiinnitettävä huomiota jatkossa.

  Hiltrud Breyer (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, kuten tiedämme, vesi on kaikkein tärkein luonnonvaroistamme. Tämän vuoksi emme voi sallia, että vetemme kuivuu pois sen vuoksi, että emme tehneet päätöstä kunnianhimoisemmasta vesipolitiikasta. On erittäin valitettavaa, että vaarallisten aineiden luettelon kaksinkertaistaminen ja EU:n jäsenvaltioille säädetyt velvoitteet saastepäästöjen vähentämiseksi ovat tehneet tyhjäksi Euroopan parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä aikaansaaman vesivarojen suojelua koskevan vauhdin. Tämän vuoksi olemme hukanneet tilaisuuden saavuttaa enemmän vesiemme suojelemiseksi. Vesien suojelun osalta on tärkeää turvata johdonmukaisuus ja yhdenmukaisuus lainsäädännön eri osa-alueiden välillä. Meidän on kiellettävä syöpää aiheuttavat, perimää muuttavat ja lisääntymiskyvyn vaarantavat tuholaistorjunta-aineet ja hormonitoimintoja häiritsevät aineet. Tästä syystä pidän valitettavana sitä, että komissio välttelee jatkuvasti vastuutaan ympäristön ja ihmisten terveyden kustannuksella. Komissio totesi vuonna 2006 ympäristönlaatua koskevassa lainsäädäntöehdotuksessaan, ettei se laadi ainuttakaan ehdotusta vaarallisten prioriteettiaineiden määrän ja myrkyllisyyden vähentämiseksi. Ne pitäisi laatia kemikaalien hallinnoinnin sääntelykehyksessä (REACH) ja tuholaistorjunta-aineita koskevan lainsäädännön puitteissa. Mutta mitä todella tapahtui? Kävi kuitenkin niin, että Euroopan parlamentin ehdotuksella, Euroopan parlamentin mietinnöllä, saavutettiin vesipolitiikan puitedirektiivin ja saasteita koskevan lainsäädännön välinen yhtenäisyys ja johdonmukaisuus. Euroopan parlamentti saavutti sen, eikä komissio, joka oli luvannut tekevänsä niin.

Vaadimmekin tästä syystä, että kaikki vaarallisten prioriteettiaineiden luettelossa mainitut tuholaistorjunta-aineet on kiellettävä. Yksinkertaisin ratkaisu on turvata se, että nämä vaaralliset aineet eivät pääse lainkaan vesistöihimme.

  Cristina Gutiérrez-Cortines (PPE-DE). – (ES) Arvoisa puhemies, haluan onnitella Anne Laperrouzea, joka on tehnyt erittäin vaativaa työtä muiden ryhmäni jäsenten ja Euroopan parlamentin kanssa päästäkseen sopimukseen ja yhteisymmärrykseen.

Olen hyvin tyytyväinen tähän direktiiviin, jossa käsitellään useita tärkeitä aiheita. Kestävyys on prosessi kuten Marie-Noëlle Lienemann totesi, ja vedenkäsittely, vedenlaadun parantaminen ja vesipolitiikka kuuluvat tuohon meidän useita vuosia sitten aloittamaamme prosessiin. Tämän prosessin on oltava ennen kaikkea realistinen, sillä se on pantava täytäntöön.

Lain säätäminen on huomattavasti helpompaa kuin täytäntöönpano. Lain säätäminen on huomattavasti halvempaa kuin täytäntöönpano. Jonkin asian kieltäminen ei maksa mitään. Täytäntöönpano tarkoittaa sitä, että yhtiöiden, maanviljelijöiden ja paikallisten hallintojen on pantava politiikka täytäntöön, eikä se ole aina helppoa.

Ehdotus on mielestäni merkittävä askel oikeaan suuntaan, mutta meidän on oltava realistisia, sillä aina ei ole helppoa olla eurooppalainen, minkä muun muassa eilisen kansanäänestyksen tulos osoittaa todeksi. Tämänhetkinen työmme vaatii rahaa ja vaivannäköä etenkin, kun otamme huomioon sen seikan, että politiikkaa noudatetaan koko Euroopassa.

Vesipolitiikkaa on kokonaisuudessaan toteutettava kaikkialla Euroopassa, minkä vuoksi me kohtaamme erittäin monimutkaisia tilanteita, joihin kuuluu lukuisia tekijöitä, muun muassa erittäin tärkeitä geofysikaalisia tekijöitä.

Haluan mainita kaksi muuta tähän direktiiviin liittyvää asiaa, jotka kuvaavat mielestäni edistystä. Siinä edellytetään huomattavasti enemmän avoimuutta jäsenvaltioiden hallituksilta. Veteen liittyvät asiat ovat aina olleet suhteellisen vaikeaselkoisia. Euroopan vesifoorumissa yksi tavoitteistamme oli kansalaisille suunnatun tiedottamisen avoimuus. Peräänkuulutammekin nyt erittäin hanakasti sitoutumista kansalaisille suunnatun avoimeen tiedottamisen.

Sama koskee myös indikaattoreita, muun maussa nilviäisiä. Haluan myös painottaa terveyteen liittyvien vesianalyysien tärkeyttä.

  Justas Vincas Paleckis (PSE). – (LT) Haluan onnitella esittelijää ja ilmaista täyden tukeni sille ajattelulle, jonka mukaan me tarvitsemme entistä tiukempia asetuksia, jotka liittyvät pintaveden vedenlaatuun ja yhteisön lainsäädännön arvioinnin kehittämiseen.

EU:n ulkorajoilla sijaitsevat pienet jäsenvaltiot kohtaavat erittäin herkkäluontoisen ongelman – viereisen valtion aiheuttama veden saastuminen. EU ei pyri eikä halua aidata itseään ”rautaesiripun” taakse ekologisten tai muiden aiheiden osalta. Tästä syystä on myös yhtäläisen tärkeää vähentää saastumista EU:n sisällä kuin myös EU:n lähialueilla. Tarkistuksessa 26 korostetaan, että komission velvoitteena on julkistaa yksityiskohtainen tiedonanto Komission pitäisi tukea uusien ympäristövelvoitteiden täytäntöönpanoa naapurivaltioiden kanssa käytävien neuvotteluiden aikana. Tämä aihe on erittäin tärkeä niille valtioille, joilla on yhteisiä rajajokia muiden jäsenvaltioiden kanssa.

  Christa Klaß (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, ”vesi on elämän edellytys” tai ”vesi on yhtä kallisarvoista kuin timantit”: siinä oli otteita otsikoista ja perusteluista vuodelta 2000, jolloin aloitimme vesipolitiikan puitedirektiivin käsittelyn. Vesipolitiikan ympäristönlaatunormeja koskeva direktiivi on viimeinen vesipolitiikan puitedirektiivin olennaisista tytärsäädöksistä. Sen avulla on tarkoitus asettaa ympäristönlaatunormit prioriteettiaineille ja vaarallisille prioriteettiaineille, jotta voimme turvata sen, että vesiämme, elämämme perustaa, suojellaan mahdollisilta uhilta. Tarkoitan tällä mahdollisimman korkealaatuista ja luonteeltaan välttämätöntä suojelua, joka voidaan saavuttaa viimeisimmän tieteellisen osaamisen avulla.

Omasta mielestäni tämä tarkoittaa kuitenkin sitä, että veden suojelu on pysyvä tehtävä. Meidän on tarkkailtava herkeämättä tieteellistä tutkimusta, tutkimustuloksia ja uusia keksintöjä, joita voidaan hyödyntää veden suojelussa ja sen turvaamisessa kaikkina aikoina ja kaikissa olosuhteissa uusimman tieteellisen kehityksen ja teknologian avulla. Kyseinen tilanne, jossa komissio ei toimi vastuunsa ja tehtäviensä mukaisesti, vaan antaa ajan kulua ryhtymättä toimenpiteisiin, ei saa enää koskaan toistua. Vaarallisten prioriteettiaineiden luetteloa on muutettava ja tarkistettava taukoamatta ja ilman viiveitä. Komission kyvyttömyys ryhtyä toimenpiteisiin aiheutti sen, että me Euroopan parlamentissa toimimme ja ehdotimme toista luetteloa, joka sisälsi aineita, jotka on tarkistettava uusimpien tutkimustulosten valossa. Kyseisellä luettelolla ei pidä luokitella tai tuomita aineita ennen niiden tutkimista. Sen avulla pitää luoda mahdollisuus selvittää aineita koskevat epäilyt. Aineita ei pidä tietenkään liittää luetteloon pelkästä mielijohteesta. PPE-DE-ryhmä on vaatinut sellaisten aineiden käsittelyä, joiden tiedot ovat jo saatavilla ja jotka osoittavat korkeita riskitasoja, on nopeampaa ja että se asetetaan etusijalle. Kuusi kuukautta on mielestämme sopiva aika.

Toivon hartaasti, arvoisa komission jäsen, että tällä hetkellä säädettyä 24 kuukauden aikaväliä ei noudateta kaikissa tapauksissa, sillä turvallisuuteen liittyviin seikkoihin on aina pystyttävä vastaamaan välittömästi. Tuemme kokonaisuudessaan Anne Laperrouzen saavuttamaa kompromissia.

  Péter Olajos (PPE-DE). – (HU) Kiitos, arvoisa puhemies. Useimmat Euroopan joista kulkevat monien valtioiden alueiden läpi, ja ne hyötyvät jokien luonnonvaroista ja jakavat tähän liittyvät vastuut. Jokaisen yksittäisen jäsenvaltion vedenlaatu riippuu joen yläjuoksulla olevasta valtiosta. Tonava kulkee seitsemän valtion läpi, Drava kulkee kuuden valtion läpi ja Rein sekä Tisza viiden. Tämä muodostaa merkittävän haasteen ja edellyttää laaja-alaista yhteistyötä. Onneksi tämän lainsäädännön hyväksymisen kautta voimme puhdistaa Raba-joen sen vaahdosta, jota on esiintynyt joessa viimeisten seitsemän vuoden ajan. Tällä hetkellä uimista voidaan suositella Unkarin ainoassa aidossa jokeen kuuluvassa kosteikossa vain siinä tapauksessa, jos uimarilla on päällään yksi Euroopan parlamentin jäsenille jaetuissa kuvissa sekä jaetuissa lehtisissä ja julisteissa näytetyistä uima-asuista. Raba-joki toimii tietenkin vain lakmuspaperina, mikä osoittaa, että nykyisessä lainsäädännössä on jotain pielessä. Sillä lainsäädännössä määriteltyjen raja-arvojen noudattamisesta huolimatta joki on yhä paksun vaahdon peittämä. Tämän vuoksi meidän on muutettava lainsäädäntöä. Tämän vuoksi pyydän teitä kaikkia äänestämän tämän kompromissipaketin puolesta.

  Gyula Hegyi (PSE). – (HU) Kollegani ovat jo todenneet, että puhdas vesi voi olla vuosisatamme arvokkain luonnonvara. Eikä siitä ei voi olla eri mieltä. On myös totta, että Euroopan tilanne on suhteellisen hyvä sekä puhtaan veden määrän että laadun suhteen. Haluan kiinnittää huomionne aiheeseen, jota ei ole vielä käsitelty, nimittäin siihen tosiseikkaan, että ilmastonmuutoksen seurauksena sademäärää koskevan käyrän ja siitä saatavan puhtaan veden jakautumista kuvaavan käyrän muutokset ovat tulossa koko ajan äärimmäisemmiksi. Tämä tarkoittaa, että meillä on pitkiä ja kuumia kesiä sekä kaatosateita kaikkialla Euroopassa. Käsiteltyjen ympäristöön liittyvien näkökohtien lisäksi tarvitsemme aiemmin mainitusta syystä vesivarojen hallintajärjestelmän, jonka avulla nykyisestä järjestelmästä poiketen tämä sadevesi voidaan ottaa säilöön ja säilyttää kuivien vuosien varalta. On äärimmäisen tärkeää, että tästä tehdään Euroopan unionin politiikka. Tämän järjestelmän avulla voimme säilyttää puhtaan veden määrän samana Euroopassa samalla, kun veden laatu määritellään ja turvataan lainsäädännön avulla. Kiitos.

  Marios Matsakis (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, veden saastuminen tapahtuu joissa, järvissä ja maaperässä, mutta sitä voi tapahtua myös kuljetusten aikana. Tämä saastumisen uhka on lisääntynyt viime aikoina merkittävästi eteläisessä Euroopassa vallitsevan kuivuuden vuoksi, minkä vuoksi eteläisessä Euroopassa öljytankkereita muutetaan juomaveden kuljetusaluksiksi. Tämä muodostaa alueen, jonka suhteen meillä ei välttämättä ole tarpeellista osaamista. Haluan pyytää komission jäsentä varmistamaan, että kyseiset kuljetukset ovat täysin turvallisia ja että niissä vältytään aromaattisten hiilivetyjen saasteilta, jotka voivat, kuten kaikki tietävät, aiheuttaa vakavia vammoja ihmisille ja eläimille.

  Stavros Dimas, komission jäsen. − (EL) Arvoisa puhemies, alustuksessa mainitsemieni kohtien lisäksi ehdotetun direktiivin avulla edistetään EU:n vettä koskevan lainsäädännön selventämistä ja yksinkertaistamista.

Muistatte varmaan, että vesipolitiikan puitedirektiivi sisältää säännöksiä, jotka koskevat seitsemän 1970- ja 1980-luvuilla laaditun säädöksen kumoamista. Nykyisellä direktiivillä kumotaan viisi muuta direktiiviä ja sen avulla selvennetään myös hiljattain perustetun Euroopan vesitietojärjestelmän WISEn vettä koskevien selontekojen laatimista. Täten voimme kehittää tietokantaamme, jota voimme hyödyntää poliittisissa ja teknisissä päätöksissä.

Muistatte myös, että Euroopan parlamentti painotti erityisesti, että tiettyjen aineiden poistamista tai vähentämistä koskevat tavoitteet sisällytetään vesipolitiikan puitedirektiiviin. Suunniteltu luettelo, johon kuuluu myös karttoja, on tarpeellinen tiedonlähde kaikille. Sitä voidaan käyttää arviointivälineenä komission tutkimuksissa, joiden avulla selvitetään, onko asteittaista vähentämistä tai poistumista koskevat ympäristölliset tavoitteet saavutettu.

Vesipolitiikan puitedirektiivillä ja sen ”tytärdirektiivillä” luodaan tiivis, ennustettava ja pitkäaikainen pohja kaikkia tasoja, yksittäisiä jokia koskevaa alueellista tasoa ja eurooppalaista tasoa koskevalle päätöksenteolle. Tämä on erittäin tärkeää vuoden 2009 joulukuun mennessä julkistettavien vesipiirin hoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmia osalta. Komissio julkaisi viime vuonna ensimmäisen vesipolitiikan täytäntöönpanoa koskevan tiedonantonsa. Tiedonannossa oli arvio saavutuksista ja puutteista. Jäsenvaltioiden on nyt täytettävä velvoitteensa määräaikaan mennessä.

Haluan tässä yhteydessä muistuttaa teitä, että EU:n rahallista tukea on saatavilla alueellisen kehityspolitiikan ja koheesiopolitiikan sekä maaseudun kehittämispolitiikan kautta. Jäsenvaltioiden oikeutena ja velvollisuutena on valita maakohtaiset painopisteala ja hankkeet.

Vesipolitiikan puitedirektiivin 7 artiklassa on jo säädetty juomavettä koskevat velvoitteet, eikä tässä kompromississa muuteta asiaankuuluvia toimenpiteitä tai säännöksiä.

Haluaisin painottaa, että jäsenvaltioiden on tehtävä selontekoja vesipolitiikan puitedirektiivin 51 artiklan noudattamisesta ja toimenpiteistä, joihin ne ovat ryhtyneet sekoittumisvyöhykkeiden laajuuksien vähentämiseksi, sekä sekoittumisvyöhykkeiden määrittelyyn liittyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä. Lisäksi haluan mainita, että komissio ei vastusta, jos jäsenvaltio haluaa noudattaa tiukempia ympäristönormeja.

Lopuksi haluan sanoa, että komissio tukee tyytyväisenä ja täysimääräisesti kompromissiratkaisua, jotta kyseisen direktiivin osalta päästään sopimukseen toisessa käsittelyssä. Haluan tässä kohtaa kiittää uudelleen esittelijää hänen loistavasta työstään.

Marios Matsakis esitti kysymyksen, joka koski veden kuljettamista Kyprokseen. Tiedän, että kyseinen ongelma on olemassa ja vastaan siihen myöhemmässä vaiheessa.

  Anne Laperrouze, esittelijä. − (FR) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, kiitän teitä panoksestanne tässä keskustelussa. Voitte kysyä, mikä on tämän direktiivin perimmäinen tavoite. Se on tietenkin pintavesistöjen vedenlaadun parantaminen. Emme halua löytää vesistämme enää yhtään enempää lyijyä, kadmiumia, nikkeliä, elohopeaa, liuottimia tai muita erittäin myrkyllisiä ja syöpää aiheuttavia aineita kuten PCB-yhdisteitä. Marie-Noëlle Lienemann viittasi noin kaksi viikkoa vanhaan uutiseen, jossa todettiin, että PCB-yhdisteitä on kertynyt kaloihin ja niitä syöviin ihmisiin. Emme voi enää hyväksyä tällaista tilannetta. Uskon myös, että Euroopan kansalaiset odottavat, että Eurooppa osoittaa selvästi ja voimakkaasti, että se suojelee meidän kaikkien ympäristöä ja terveyttä. Uskon, että voimme välittää tämän eurooppalaisen viestin perille noudattamalla vesipolitiikan puitedirektiiviä ja sen tytärdirektiivejä.

Eräät Euroopan parlamentin jäsenet sanoivat, että aineita koskeviin luetteloihin ei sisällytetty tarpeeksi aineita ja että Euroopan parlamentti lievensi tämän osalta vaatimuksiaan ensimmäiseen käsittelyyn verrattuna. Ehdotimme ensimmäisessä käsittelyssä yhteensä 33 + 28 ainetta, 61 analysoitua ainetta. Toisessa käsittelyssä meillä oli yhteensä 33 + 13, 46 ainetta. Meidän on kuitenkin mainittava, että ne olivat erityistä huolenaihetta aiheuttavia vaarallisia aineita, joita ei enää nykyään pitäisi esiintyä joissamme. Toinen kiinnostuksen kohde tämän direktiivin osalta on se, että voimme sen avulla tarkistaa, miten Euroopan lainsäädännön velvoitteita noudatetaan – tarkoitan tässä REACH-asetuksen ja IPPC-asetuksen noudattamista. Meillä on nyt käytössämme väline, jolla voimme arvioida, miten niitä noudatetaan.

Kollegani ovat sanoneet komissiolle, että jos neuvosto ja Euroopan parlamentti hyväksyvät tämän tekstin, vastuu siirtyy komissiolle. Komissiolla on paljon tehtävää. Sen on laadittava paljon analyysejä ja laadittava paljon luetteloita. Toivon komissiolle kaikkea hyvää. Me jatkamme tämän lainsäädännön seuraamista kaikesta huolimatta.

  Puhemies. – (PL) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tiistaina 17. kesäkuuta 2008.

21. Euroopan unionin katastrofivalmiuksien lujittaminen (keskustelu)

  Puhemies. − (PL) Esityslistalla on seuraavana komission julkilausuma Euroopan unionin katastrofivalmiuden lujittamisesta.

  Stavros Dimas, komission jäsen. − (EL) Arvoisa puhemies, yhteisön pelastuspalvelumekanismin ansiosta EU toimi yhtenä joukkona viime vuonna auttaakseen tuhoisista metsäpaloista kärsiviä jäsenvaltioita.

Olemme määrittäneet muutaman seikan, joihin on kiinnitettävä välittömästi tarkempaa huomiota vastaavanlaisten katastrofien välttämiseksi jatkossa.

Meidän on ensimmäiseksi selvitettävä ongelma, joka liittyy katastrofiavun riittämättömiin teknisiin voimavaroihin. Huomasimme kyseisen seikan vuoden 2007 operaatioissa.

Lisäksi meillä on oltava käytössämme metsäpalojen käsittelyyn, ehkäisyyn, toimintavalmiuksiin ja sammutustoimiin liittyvä yhtenäinen toimintamalli.

Lisäksi komission seuranta- ja tiedotuskeskuksen toiminnallisia valmiuksia on vahvistettava.

Komissio on jo vahvistanut muutaman käytännön toimenpiteen, joista keskeisimmät ovat seuraavat:

– metsäpalojen sammutusammattilaisten verkoston luominen ja sen kehittäminen

– kansallisten palontorjuntayksiköiden yhteentoimivuutta koskeva harjoittelu

– laajamittaisen harjoituksen järjestäminen viiden jäsenvaltion palontorjuntajoukkojen kanssa Sardiniassa huhtikuussa

– kolmen pelastusyksikön muodostaminen ja kouluttaminen ilmasta käsin harjoitettavaan metsäpalojen torjuntaan.

Tarvittavat varat on jo varattu apuvälineiden kuljetukselle. Toimimme tämän lisäksi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa vuoden 2008 metsäpalojen sammutusta koskevan pilottiohjelman puitteissa luodaksemme taktisia reservejä, jotka ovat valmiustilassa Euroopassa tapahtuvien hätätilanteiden varalta.

Tämän lisäksi vuosien 2007 ja 2013 välisenä aika noin 5,8 miljardia euroa suunnataan koheesiopolitiikan ohjelmissa riskien ehkäisyyn ja erilaisiin katastrofeihin muun muassa metsäpaloihin reagoimiseen.

Tämän lisäksi maaseudun kehittämisvaroihin suunnataan 1,6 miljardia euroa metsien resurssien palauttamiseksi ja metsäpaloja ehkäisevien toimenpiteiden luomiseksi.

Tämän lisäksi apua tarjotaan Euroopan unionin solidaarisuusrahaston kautta kaikkein tuhoisimpien luonnonkatastrofien tapauksissa.

Komissio painottaa maaliskuussa esittelemässään tiedonannossa, että Euroopan kriisinhallinnassa tarvitaan yhtenäistä lähestymistapaa, johon sisältyy myös kriisien ehkäisy, asianmukainen valmius ja reagointi sekä katastrofin jälkeiset toimenpiteet. Tiedonannossa tutkittiin kaikenlaisia luonnollisia ja ihmisten aiheuttamia katastrofeja EU:ssa ja sen ulkopuolella sekä yhteisön käytössä olevia valmiuksia katastrofiin reagoimiseksi.

Pelastuspalvelun lisäksi tiedonannossa tutkittiin yhteisön toimintaohjelman kolmea eri aluetta.

– Euroopan humanitäärisen avun tukeminen

– katastrofiin reagoimiseen liittyvän toimintakyvyn yhteensovittaminen

– toimielinten välisen yhteistyön kehittäminen, muun muassa Euroopan virastojen ja toimielinten yhteistoiminta.

Olemme tällä hetkellä kehittämässä toimintasuunnitelmaa. Se saadaan valmiiksi kesään mennessä, ja voimme sen avulla kartoittaa, miltä osin tietyt aloitteet ovat päällekkäisiä ja miltä osin ne menevät pidemmälle kuin tiedonannossa mainitut toimenpiteet, esimerkiksi

– sekä humanitääristen toimien että pelastuspalvelutoimien materiaalisten ja teknisten voimavarojen puutteiden analysointi. Tämän avulla voimme määritellä, mitä apuvälineitä on käytettävissä, mitkä apuvälineet ovat tarvittavia ja mitkä apuvälineet ovat kustannustehokkaimpia.

– yhteisön ulkopuolisissa valtioissa tapahtuviin katastrofeihin liittyvien riskien vähentämiseen liittyvät tukitoimenpiteet

– läheisempi yhteistyö YK:n, kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin ja lukuisten kansalaisjärjestöjen kanssa, jotta katastrofeihin voidaan reagoida paremmin maailmanlaajuisesti

– tieteen, teknologian ja innovaatioiden entistä tehokkaampi hyödyntäminen

– katastrofeihin reagoivien virastojemme roolin kehittäminen maailmanlaajuisesti

– katastrofihallinnan entistä tehokkaampi arviointi.

Tällä hetkellä käytössä ei ole Euroopan yhtenäistä toimintamallia katastrofien ehkäisemiseksi. Kyseisen ongelman ratkaisemiseksi komissio laatii tiedonantoa, jossa arvioidaan yhteisön katastrofien ehkäisymekanismin luoma lisäarvo. Komissio esittelee mahdollisia vaihtoehtoja, joilla pyritään saavuttamaan muun muassa seuraavat tavoitteet:

– katastrofeihin ja niiden vaikutuksiin liittyvän tiedon kehittäminen

– asiaankuuluvien toimenpiteiden välisten yhteyksien kehittäminen, muun muassa maankäytön suunnittelun ja katastrofien ehkäisyn välisten yhteyksien parantaminen

– yhteisön voimavarojen entistä parempi käyttö.

Tämän EU:hun keskittyvän aloitteen lisäksi komissio laatii myös strategian katastrofiriskien vähentämiseksi kehitysmaissa.

Komissio on myös ryhtynyt lukuisiin toimenpiteisiin parantaakseen EU:n toimintakykyä Euroopassa mahdollisesti tapahtuviin katastrofeihin reagoimiseksi. Etenkin komission seuranta- ja tiedotuskeskuksen toimintaa vahvistetaan. Meillä ei ole tällä hetkellä yksityiskohtaisia analyysejä toimintakyvyn puutteista, jotka liittyvät vakaviin katastrofeihin. Tämän vuoksi analysoimme mahdollisia katastrofeja ja kokeilemme tällä hetkellä innovatiivisia ratkaisuja. Tämän avulla voimme hyödyntää pelastuspalvelun voimavarat Euroopan tasoisissa operaatioissa. Vuoden 2009 puoliväliin mennessä komissio aikoo myös antaa ehdotuksen Euroopan katastrofitoiminnan koulutusverkostosta.

Haluan lopuksi kiittää Euroopan parlamenttia sen jatkuvasta ja vakaasta tuesta yhteisön katastrofitoiminnan toimintakyvyn parantamiseksi. Tämä tuki on vahvistettu mietintöluonnoksessa, josta äänestetään Euroopan parlamentin täysistunnossa.

  Antonios Trakatellis, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, luonnonkatastrofit, muun muassa tulipalot, tulvat ja maanjäristykset, ovat viime vuosina koetelleet monia jäsenvaltioita. Ihmishenkiä on menetetty, omaisuutta, maatiloja ja taloja on tuhoutunut, ja ympäristö on kärsinyt niin paljon, että vahinkojen korjaamiseen menee monia vuosia.

Solidaarisuus on yksi niistä periaatteista, joille EU perustettiin. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että EU pystyy katastrofin tapahtuessa tarjoamaan, eikä pelkästään koordinoimaan, teknisen avun lisäksi myös taloudellista tukea Euroopan solidaarisuusrahaston kautta katastrofista kärsiville alueille. Olen kuunnellut kiinnostuneena komission jäsenen analyysia kaikista katastrofin ehkäisyyn ja siihen reagoimiseen liittyvistä tekijöistä, ja odotammekin näkevämme Euroopan komissiolta vastaavia toimia.

Sallikaa minun keskittyä Euroopan solidaarisuusrahastoon liittyvään aiheeseen. Pidän tuomittavana komission päätöstä jättää Euroopan solidaarisuusrahasto tämän asetuksen ulkopuolelle. Tätä päätöstä pitääkin tästä syystä muuttaa.

Euroopan rahaston uudistaminen parantaa tilannetta merkittävästi. EU on sen myötä ensinnäkin paremmassa asemassa, minkä avulla se voi hallita luonnonkatastrofeja tehokkaasti ja joustavasti. Kodittomiksi ja turvattomiksi jääneet kansalaiset tulevat välittömästi tietoisiksi Euroopan solidaarisuudesta. He ymmärtävät tietyn valtion kansalaisuuden lisäksi Euroopan unionin kansalaisuuden tärkeyden.

Euroopan unionin kansalaiset odottavat meiltä tällaista politiikkaa ja tällaisia toimenpiteitä. Toivonkin, että Euroopan solidaarisuusrahastoa koskeva asetus hyväksytään välittömästi.

  Edite Estrela, PSE-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, tästä on tullut eräänlainen ennen kesää tai sen jälkeen toistuva vuosittainen tapahtuma: metsäpalot nostetaan poliittiseksi aiheeksi. Metsäpalot ovat kuitenkin erittäin vakava aihe, sillä luonnonkatastrofit liittyvät ilmastonmuutokseen. Ja myös siksi, että äärimmäiset ilmasto-olot tulevat asteittain pahemmiksi siksi, että tiedemiehet varoittavat luonnonkatastrofien tapahtuvan entistä useammin ja aiempaa voimakkaampina, mikä tarkoittaa usein toistuvia ja entistä kuivempia kuivia jaksoja sekä tuhovoimaltaan voimakkaampia tulvia, entistä useammin toistuvia äärimmäisiä helleaaltoja sekä entistä tuhoisampia, laajempia ja vaikeammin hallittavia metsäpaloja.

Euroopan parlamentti hyväksyi vuonna 2006 kolme tähän asiaan liittyvää mietintöä, joista yhdessä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan valmistelija ehdotti, että komissio laatisi metsäpaloja koskevan direktiivin. Kysymykseni komissiolle onkin tästä syystä seuraava: Jos otetaan huomioon olosuhteet ja se, että kyseiseen ongelmaan tarvitaan yhtenäinen toimintamenetelmä, eli toisin sanoen ilmastonmuutoksen vastaista politiikkaa ei voida pitää erillään pelastuspalvelua koskevasta politiikasta, pitääkö komissio metsäpaloja koskevaa direktiiviä näiden olosuhteiden valossa perusteltuna?

Tätä keskustelua käydään kuitenkin erittäin kriittisenä ajankohtana: energiakriisi, elintarvikekriisi ja niin edelleen. Nämä kaikki tekijät liittyvät tähän aiheeseen. Muun muassa biomassaa on käytettävä metsien puhdistamiseksi, minkä avulla metsäpalot voidaan estää, sekä myös samalla energian tuottamiseksi. Toinen tämän toiminnan tuoma etu on se, että viljakasveja ei käytetä biopolttoaineiden tuottamiseksi.

  Marios Matsakis, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, kyseisen päätöslauselman johdanto-osan A ja B kappaleessa ja 4 kohdassa painotetaan selvästi ongelman ehkäisyn tärkeyttä. Se onkin erittäin viisasta, sillä ongelman ehkäisy on aina parempi vaihtoehto kuin sen korjaaminen. Tältä osin haluan puhua tietynlaisesta ehkäistävissä olevasta suuronnettomuudesta: rakennusten sortumisesta. Kyproksessa hyvin hiljattain tapahtunut tapaus sai minut puhumaan siitä. Nikosian 1 100-paikkaisen kaupunginteatterin teräskatto sortui viime keskiviikkona äkillisesti ja varoittamatta. Sortuvien teräsrakenteiden ja muiden osien voima murskasi alla olevat tuolit. Onneksi teatteri oli tyhjillään sortumisen aikana, sillä katon sortuminen olisi voinut vaatia satoja kuolonuhreja ja loukkaantuneita. Teatteri oli ollut täynnä eri koulutapahtumia seuraavia lapsia sortumista edeltävinä päivinä. Kaksi viikkoa sitten Bolshoi Ballet -ryhmä esiintyi täydelle salille kyseisessä teatterissa ja muutama kuukausi sitten Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso sekä lukuisat EU:n virkamiehet, Euroopan parlamentin jäsenet, Kyproksen presidentti, ministerit ja parlamentin jäsenet ja monet muut henkilöt osallistuivat samaisessa teatterissa Kyproksen euroalueeseen liittymistä juhlistavaan tilaisuuteen. On ihme, että vältyimme todella valtaisalta onnettomuudelta.

Rakennusta korjattiin perusteellisesti kuuden miljoonan euron arvoisilla mittavilla rakennustöillä vain noin kolme vuotta sitten, mutta nyt vaikuttaa siltä, että kukaan vastuullisista, arvostetuista ja korkeapalkkaisista arkkitehdeistä, insinööreistä, valtion virkamiehistä ja muista henkilöistä ei pystynyt arvioimaan, että 50 vuotta vanha teräskatto oli äärimmäisen vaarallinen. Kyproksen muidenkin julkisten rakennusten epäillään olevan huonosti rakennettuja ja vaarallisia, mutta asiasta vastaavien viranomaisten tai osastojen tai yksityisten yhtiöiden ilmiselvästä välinpitämättömyydestä tai tietämättömyydestä tai korruptiosta johtuen korjaaviin toimenpiteisiin ei ole ryhdytty. Samanlainen tilanne voi tapahtua myös EU:n muissa jäsenvaltioissa. Julkiset rakennukset eivät myöskään kuulu Kyproksessa maanjäristyksestä annetun lainsäädännön soveltamisalaan, vaikkakin kyseistä lainsäädäntöä sovelletaan yksityisiin rakennuksiin. Pyydänkin komissiota takaamaan tässä päätöslauselmassa, että EU:ssa sijaitsevien rakennusten turvallisuus tarkistetaan.

ENPUHETTA JOHTI
varapuhemies Marek SIWIEC

  Dimitrios Papadimoulis, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, voimme kaikki todeta, että luonnonkatastrofit ovat lisääntymässä, sillä niihin vaikuttavat muutokset sekä ilmastossa että maankäytössä.

Laatimassani päätöslauselmassa, jonka osalta toivon, että pääsemme torstain täysistunnossa melkein yksimieliseen päätökseen, kuten ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa, vaaditaan komissiota lopettamaan viivyttely, tyhjät puheet ja asioiden lykkääminen.

Kysyn teiltä, arvoisa komission jäsen: aiotteko ryhtyä toimenpiteisiin komissiossa taataksenne sen, että Euroopan pelastuspalvelujoukkojen perustamista koskeva Barnierin ehdotus hyväksytään, kuten Euroopan parlamentti on toistuvasti pyytänyt päätöslauselmissaan?

Aiotteko ryhtyä toimenpiteisiin Euroopan solidaarisuusrahaston tekemiseksi joustavammaksi ja vähemmän byrokraattiseksi?

Aiotteko ryhtyä toimenpiteisiin merkittävien lainsäädäntöä ja toimintamenetelmiä koskevien erojen poistamiseksi, jotta Euroopan unioni voi tukea jäsenvaltioiden toimia entistä laaja-alaisemmin ja tehokkaammin omaisuutta tuhoavan ja ihmishenkiä vaativan luonnonkatastrofin tapauksessa?

Hyväksyimme ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa lukuisia komissiolle esitettäviä kysymyksiä, ja te kerroitte meille tänään, että te esitätte meille ehdotuksia noin vuoden päästä, eli vuoden 2009 puolivälissä. Kysymys kuuluukin, milloin komissio päättää paneutua asianmukaisesti näihin kysymyksiin ja milloin se antaa vastauksen Euroopan parlamentin ehdotukseen?

Mihin ehdotukseen suhtaudutte myönteisesti ja milloin otatte ne käyttöön? Mitä ehdotuksia te ette hyväksi ja miksi? Jos neuvosto pidättelee teitä, eikä se suostu myöntämään teille tarvittavia varoja, tai jos tietyt henkilöt komissiossa estävät teitä, hyvä Stavros Dimas, toimimasta asianmukaisesti, teidän kannattaa kertoa siitä meille. Me voimme auttaa teitä. Me emme halua kuulla sanahelinää; me haluamme konkreettisia toimia, jotta emme joudu suremaan tänä kesänä tuhoisan ekologisen katastrofin uhreja.

  Dimitar Stoyanov (NI). – (BG) Esittelin Euroopan parlamentille aiemmin tänä iltana Bulgarian johtoon pesiytyneen korruption kasvot, Ahmed Doganin ja hänen johtamansa Oikeuksien ja vapauksien liikkeen. Haluan nyt tarjota tarkempia metsäpaloihin liittyviä tietoja.

Bulgariassa yleisessä tiedossa oleva salaisuus on se, että Doganin puolueen ympärillä olevat yhtiöt ovat kaataneet jo noin kahdeksan vuoden ajan Bulgarian metsiä. Helpoin tapa peittää kyseisen rikoksen jäljet on sytyttää metsäpalo, minkä vuoksi joka vuosi tuhansia hehtaareja bulgarialaista metsää sytytetään palamaan. Aiemmin täysin bulgarialainen ongelma on laajentunut eurooppalaiseksi ongelmaksi, sillä Bulgarialle myönnetään huomattavia tukia metsissä tapahtuvien onnettomuuksien korjaamiseksi. Mutta mitä kautta nämä tuet myönnetään? Kyseisten tukien jakamisesta päättää hätätilanteista vastaava ministeriö, jota johtaa Ahmed Doganin puoleen jäsen Emel Etem. Kyseisestä ministeriöstä katosi Euroopan solidaarisuusrahaston kautta Bulgarian tulvien tuhojen korvaamiseen tarkoitetut kymmenet miljoonat eurot. Pyydän teitä, arvoisa komission jäsen, ja teitä kaikkia Euroopan parlamentin jäseniä tulemaan Bulgariaan, jotta voitte nähdä, minkälaista solidaarisuutta Emel Etem tarjoaa äänestäjäkunnalleen, millaista solidaarisuutta Ahmed Doganin puolue MRL tarjoaa omalle äänestäjäkunnalleen, eli Bulgarian muslimeille, jotka ovat asuneet tilapäisissä majoituksissa, elämiseen soveltumattomissa asuntovaunuissa, samalla kun Euroopan solidaarisuusrahaston varoja on piilotettu MRL-puolueen hallinnoiman ministeriön holveihin.

Tuon tämän asian esillä juuri tästä syystä. Tämä on törkeä rikos Bulgarian luontoa sekä Euroopan unionia vastaan. Se on unionin varojen varastamista. Jos Bulgariaa koettelee jatkossa mikä katastrofi tahansa, sen tuhovoimaa ei voi millään tavalla verrata MRL-puolueen aiheuttamaan tuhoon.

  Gerardo Galeote (PPE-DE). – (ES) Arvoisa puhemies, suhtaudun myönteisesti ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan aloitteeseen, jonka voimme lisätä aluekehitysvaliokunnan nykyisen lainsäädäntökauden aloitteiden pitkään luetteloon, vaikka kaikkia näistä aloitteista ei aina ymmärretä oikein. Totuus on se, että muutamat kehityssuuntaukset, mukaan lukien muutamat oikeudelliset päätökset, osoittavat sen, että huolenaiheemme ovat perusteltuja.

On kuitenkin surullista todeta, että neuvoston toiminta on näinkin tunteetonta ja vastuutonta. On myös hieman ristiriitaista, että valtionvarainministerit vastaavat ympäristöön liittyvistä kysymyksistä, aluepolitiikasta ja maataloudesta.

Kansallisten hallitusten on mietittävä vanhentuneen solidaarisuusrahaston uudistamisen jääräpäistä estämistä, vaikka Euroopan parlamentti ja komissio sekä selkeä yleinen kanta vaativat kyseisen uudistuksen toteuttamista. Toivon, ettemme kärsi muiden vuosien tavoin metsäpalojen, kuivuuksien ja tulvien vitsauksista. Toivon, että neuvosto ei joudu taas kertaalleen laatimaan tyhjiä solidaarisuutta välittäviä julkilausumia koordinoitujen pelastuspalvelutoimenpiteiden ja ihmisten auttamiseksi suunnattujen varojen sijaan, jolloin voimme vain valitella sitä, miksi kansalaiset ei välitä tai ole kiinnostuneita toimielintemme toiminnasta.

Eräät aluekehitysvaliokunnan jäsenet ovat esittäneet tarkistuksia, joilla pyritään kiinnittämään neuvoston huomio uudistusten ja aloitteiden tarpeellisuuteen. Saamme nähdä. pystyykö tänään poissaolollaan loistava neuvosto ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin.

  Iratxe García Pérez (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, haluaisin aloittaa ilmoittamalla, että suhtaudun myönteisesti Euroopan parlamentin aloitteeseen kehittää EU:n hätätilannevalmiutta, kun otetaan huomioon se, että katastrofit ovat koko ajan yleistyneet, mikä muodostaa jatkossa hyvin varmasti keskeisen haasteen poliittiselle aloitteellemme ja nopean toiminnan valmiudellemme.

Meidän on omaksuttava laaja-alainen toimintamalli, jossa otetaan huomioon, miten katastrofeihin voidaan reagoida, miten ne voidaan estää ja miten niistä voidaan toipua. Tämän vuoksi on tärkeää, että me pyydämme komissiota esittämään pikaisesti ehdotuksia, joilla voidaan estää katastrofeja Euroopan unionissa.

Meidän on myös otettava huomioon tarve tunnistaa Välimeren alueen kuivuuksien ja metsäpalojen aiheuttamien luonnonkatastrofien erityisominaisuudet ja meidän on myös sovellettava katastrofien ehkäisyä koskevia toimenpiteitämme, tutkimuksiamme, riskinhallintaa, pelastuspalveluamme ja solidaarisia toimenpiteitämme asianmukaisesti.

Tiedämme, että jäsenvaltioiden käytössä olevat metsäpalojen torjumiseen soveltuvat voimavarat, etenkin ilmasta käsin suoritettavan palontorjunnan voimavarat, ovat joskus suppeita. Tästä syystä me pyydämmekin komissiota edistämään yhteisön yksiköiden rahoitusta kansallisten voimavarojen lisäämiseksi ja täydentämiseksi.

Tämän päätöslauselman avulla on tehtävä neuvostolle tiukka vaatimus ehdotetun solidaarisuusrahastoa koskevan asetuksen hyväksymisestä, jotta katastrofeihin, joita yksittäiset jäsenvaltiot eivät pysty selvittämään yksin, voidaan reagoida entistä nopeammin ja tehokkaammin. Emme voi unohtaa näiden katastrofien uhreja, jotka tarvitsevat välitöntä apua ja tukea.

Emme voi suhtautua välinpitämättömästi tähän tilanteeseen, joka toistuu joka vuosi ja joka kesä ympäri Euroopan unionia. Meidän on pystyttävä reagoimaan päättäväisesti näihin valitettaviin tapahtumiin ja meidän on pystyttävä auttamaan niistä kärsiviä ihmisiä. Tulevaisuus näyttää epävarmalta, minkä vuoksi Euroopan unioni on toimittava.

  Françoise Grossetête (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, on valitettavaa, että me taas jälleen kerran keskustelemme samaisesta ongelmasta lomakauden aattona, sillä tämä luo sellaisen mielikuvan, että me emme ole saavuttaneet minkäänlaista edistystä viime vuosiin verrattuna. Useat kansalaiset suhtautuvat etenkin juuri nyt epäilevästi Euroopan unionin tehokkuuteen, minkä vuoksi onkin erittäin tärkeää osoittaa heille, että Eurooppa pystyy reagoimaan luonnonkatastrofin, oli se sitten metsäpalo, tulva tai jopa epidemia, iskiessä ja sen uhatessa ihmisten henkiä ja omaisuutta. Meidän on myös todistettava heille, että kun he ovat avun tarpeessa, he tarvitsevat Eurooppa, ja että Eurooppa on tuolloin heidän tukenaan.

Missä olemme nyt? Keskustelemme taas jälleen kerran solidaarisuuden tarpeesta ja tietenkin sitovista puitteista. Meidän on vakuutettava jäsenvaltiot siitä, että me tarvitsemme todellisia ja toimintakuntoisia pelastuspalvelujoukkoja, joita tuetaan rahavaroilla, tukitoimenpiteillä ja muilla eurooppalaisilla voimavaroilla. Meidän on myös vahvistettava humanitaarista apua tasoittamalla nykyisiä puutteita, jotka liittyvät kyseisen avun jakamiseen ja maailmanlaajuisen toimintavalmiuden kehittämiseen. Meidän on luotava koulutusverkosto. Kuten komission jäsen totesi, on olennaisen tärkeää kouluttaa hätäavun osaajia toimimaan katastrofitilanteissa siten, että koulutuksessa hyödynnetään jäsenvaltioiden hankkimaa kokemusta pelastuspalveluiden koulutuksen alalta. Meidän on kuitenkin ennen kaikkea ryhdyttävä ehkäiseviin toimenpiteisiin, ja tämän vuoksi me tarvitsemme todellisia toimintamenetelmiä, jotka liittyvät maaperän, maan ja metsien käyttöön. On äärimmäisen tärkeää, että meidän on ensin pantava täytäntöön ehkäiseviä toimia, ja vasta sen jälkeen me voimme valmistautua katastrofien varalta korjaavien toimien ja ennakkovaroitusjärjestelmien avulla.

Mikä on Barnierin mietintöehdotuksen tämänhetkinen tilanne? Haluaisin nähdä tämän ehdotuksen johtavan käytännön toimiin ja tuloksiin.

  Stavros Lambrinidis (PSE). – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, viime syyskuussa monet poliitikot ilmaisivat surunsa paloissa menehtyneiden vuoksi, mutta yksikään poliitikko ei puhunut velvollisuudentunteesta, jota heidän olisi pitänyt tuntea, koska metsäpalojen sallittiin tapahtua, minkä vuoksi me jouduimme kokemaan äärimmäisiä tuhoja. Poliitikkojen pitäisi tuntea olevansa tästä vastuussa. Tästä syystä Euroopan parlamentin sosiaalidemokraattinen ryhmä vaati ennen kesää ja metsäpalojen puhkeamista suullisessa kysymyksessä, että me keskustelisimme Euroopan parlamentissa komission kanssa metsäpalojen ehkäisemisestä.

Arvoisa komission jäsen, te sanoitte, että 5,8 miljardia euroa myönnetään vuosien 2009 ja 2013 välisenä kautena metsäpalojen estämiseksi. Kuinka paljon olette tänä vuonna 2008 myöntäneet palojen ehkäisyyn? Kuinka monta hallitusta ja mitkä hallitukset ovat käyttäneet hyödykseen näitä varoja?

Valitettavasti viimevuotisten ja kaikkein tuhoisimpien palojen yhteydessä Kreikan hallitus myönsi komissiolle laatimassaan selonteossaan, että asiaan liittyvien virastojen välinen koordinointi ja palojen ehkäisysuunnitelmat olivat puutteellisia. Oletteko tänä aikana tutkineet, mitä Kreikassa on tehty kyseisten ongelmien korjaamiseksi, vai annatteko te vain rahaa hallituksille, jotka erittäin todennäköisesti vain tuhlaavat ne?

  Rolf Berend (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, olen allekirjoittanut PPE-DE-ryhmän puolesta tiettyjä tarkistuksia ja olen myös aluekehityksen valiokunnan varapuheenjohtaja, minkä vuoksi haluankin ilmaista solidaarisuusrahastoa ja sen uudistusta koskevat mielipiteeni Euroopan unionin esittelijänä.

Sen jälkeen kun komission uutta solidaarisuusrahastoa koskeva lainsäädäntöehdotus hyväksyttiin Euroopan parlamentissa ylivoimaisella enemmistöllä toukokuussa 2006, kyseinen ehdotus on käynyt neuvostossa, jossa useimmat jäsenvaltiot hylkäsivät uuden rahaston sen tarkistetussa muodossa. Yksikään neuvoston vaihtuvista puheenjohtajavaltioista ei tähän hetkeen mennessä ole sisällyttänyt solidaarisuusrahastoa työohjelmaansa. Valtionvarainministerit ovat pysäyttäneet tarkistetun version käsittelyn neuvostossa. Kyseinen uusi rahasto, jonka piti kattaa vuosien 2007 ja 2013 välisen kausi, ei ole tästä syystä voimassa. Tällä hetkellä meillä on toistaiseksi käytössämme vain vanha rahasto, joka on ollut olemassa sen nykyisessä muodossaan vuoden 2002 syyskuusta lähtien ja joka käärittiin tuolloin nopeasti kiireessä kokoon. Rankkojen neuvotteluiden ja tiukkojen tinkimisten jälkeen täällä Euroopan parlamentissa vuonna 2006, me onnistuimme saavuttamaan kompromissiratkaisut, joiden avulla solidaarisuusrahastosta piti tehdä entistä nopeampi, tehokkaampi ja ennen kaikkea selkeämmin määritelty hätäapua edistävä väline. Neuvosto haluaa nyt kuitenkin haudata lopullisesti tämän tarkistetun version.

En pysty ymmärtämään, miten me voimme solidaarisuuteen perustuvana yhteisönä hylätä hätäapua edistävän välineen, jonka nimi itsessään juhlistaa solidaarisuutta, vain sen vuoksi, että muutama jäsenvaltio suhtautuu siihen herkkätunteisesti. Me kehitimme kyseistä välinettä paremmaksi. Me laajensimme sitä. En ymmärrä miksi rahastosta jo hyötyneet valtiot eivät suostu hyväksymään sitä. Tämän vuoksi pyydän neuvostoa harkitsemaan pikaisesti uudelleen kantaansa ja hyväksymään lopultakin tarkistetun version. Me olemme yhteisö, joka perustuu solidaarisuuteen, arvoisa puhemies. Kukaan ei voi ennustaa minne seuraava katastrofi iskee. Sen seuraukset ovat teidän vastuullanne …

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Margaritis Schinas (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, on itsestään selvää, että luonnonkatastrofeihin liittyvien EU:n kaikenlaisten oleellisten hallintatoimien on oltava tehokkaita katastrofien ehkäisyssä, niihin reagoimisessa ja katastrofien jälkeisen palautumisen osalta. Kaikesta huolimatta havaitsemme, että EU:n osallistumista katastrofien ehkäisyyn vastustetaan mitä luultavimmin ennakkoluulojen tai jonkinlaisen pakkomielteen vuoksi. Komission sisällä välittyy hyvin selkeä reaktio, joka ilmentyy joillakin näistä penkeistä, sillä tietyt henkilöt ovat sitä mieltä, että EU:n ei pidä sekaantua kyseiseen asiaan.

Vastustan voimakkaasti tätä asennetta. Ilman ehkäisyä emme voi saavuttaa mitään. Kuva, jossa komission puheenjohtaja José Manuel Barroso istuu helikopterissa ja pitää kädessään solidaarisuusrahaston shekkiä, ei anna todellakaan oikeaa kuvaa EU:n harjoittamasta solidaarisuudesta. Solidaarisuus tarkoittaa laajamittaisia reagoinnin ja yhteistyön mahdollistavia rakenteita. Michel Barnier on laatinut samanlaisen määritelmän, mutta sitä pidetään yhä lukittuna byrokratian labyrinttimaisissa syvyyksissä. Me olemme tehneet diagnoosimme valmiiksi ja nyt me kirjoitamme tarvittavaa reseptiä.

  Gyula Hegyi (PSE). – (HU) Esityslistan edellisessä kohdassa mainittiin, että suurin osa Euroopan luonnonkatastrofeista liittyy veteen: kuivuus, tulvat ja metsäpalot. Yksi ongelman keskeisimmistä syistä liittyy perinteisin tulvantorjuntamenetelmiin. Tarkemmin sanottuna se liittyy siihen, että tulvien tapahtuessa meidän tärkeimpänä tehtävänämme on poistaa vettä mahdollisimman nopeasti ja muutama kuukausi tämän jälkeen, kun me kärsimme kuivuuksista tai metsäpaloista, yllätymme siitä, kuinka kätevää se olisi ollutkaan, jos olisimme voineet varastoida asianmukaisesti sadevettä, jota satoi taivaalta tulvien tai rankkasateiden aikana. Tästä syystä olisikin erittäin tärkeää, että pystyisimme keskittymään vedenhallintaan kokonaisuutena ja pitämään jokaista vesipisaraa arvokkaana voimavarana, joka on säilöttävä vaikeampia ja kuivempia aikoja varten. Voisimme täten ehkäistä tässä yhteydessä mainittuja ongelmia. On erittäin tärkeää, etenkin uusille jäsenvaltioille, että tämä toiminta viedään yhteisön politiikan tasolle, jotta me voimme kehittää sitä yhteisön varoilla ja täten vähentää tulvien, kuivuuden ja metsäpalojen aiheuttamia tuhoja.

  Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Edustan Euroopan parlamentissa valtiota, joka ei kärsi metsäpalojen mittavista tuhoista ennen kuin koemme ilmastonmuutokset todelliset vaikutukset. Ymmärrän ja tiedostan kuitenkin tästä huolimatta eurooppalaisten valtioiden välisen solidaarisuuden tärkeyden. Olen kuunnellut lukuisia samankaltaisia keskusteluja aiemmin, ja uskonkin erittäin vakaasti entisenä johtajana, että meidän on nyt viimeinkin luotava yhteinen strategia, jonka avulla voimme keskittyä ongelmien ehkäisyyn ja siihen, miten voimme tarjota valtiolle apua silloin, kun se sitä tarvitsee. Ongelma ei liity rahaan. Ongelma liittyy toimintakykyyn, kohdennettuihin hallintakäytäntöihin ja kohdennettuun apuun, joka ei ole riippuvainen ainoastaan rahallisesta tuesta. Pyydän myös neuvostoa, kaikkia puheenjohtajavaltioita ja tietenkin komissiota ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin taatakseen sen, että me emme seiso täällä Euroopan parlamentissa pystymättä tekemään mitään vaan että me voimme äänestää siitä, voimmeko myöntää apua tänään tai viikon päästä huolimatta siitä, onko kyseessä iso vai pieni katastrofi.

  Zbigniew Zaleski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, olen yksi niistä viidestä, joille annettiin puheenvuoro catch the eye -menettelyn mukaisesti. Halusin sanoa, että luonnonkatastrofien osalta meidän on tehtävä kaksi toimenpidettä. Ensimmäiseksi meidän on ehkäistävä kykyjemme mukaisesti niiden, muun muassa tulvien, syntyminen, ja jos ne pääsevät tapahtumaan, meidän on huolehdittava niistä kärsineistä ihmisistä. Yksi tähän liittyvistä toimenpiteistä on psykologisen avun tarjoaminen. Voimme havaita, että ihmiset, jotka ovat menettäneet kaiken omaisuutensa, talonsa ja kaiken muun, tulvissa, jatkavat elämäänsä, mutta puutteessa, ja että he kärsivät äärimmäisestä menetyksestä. Tiedän kokemuksesta, että psykologien tekemä työ on erittäin tärkeää tällaisina hetkinä. Olen sitä mieltä, että tällaisiin katastrofiavun ryhmiin pitäisi sisällyttää varoja, joita myönnettäisiin psykologeille, jotka ryhtyvät toimimaan välittömästi kärsivien ihmisten auttamiseksi.

  Stavros Dimas, komission jäsen. − (EL) Arvoisa puhemies, kiitän kaikkia puhujia heidän erittäin myönteisestä panoksestaan.

Komissio on sitoutunut vahvistamaan olennaisesti yhteisön katastrofitilannevalmiutta. Komissio ryhtyy soveltamaan kokonaisvaltaista toimintamallia maaliskuussa antamansa tiedonannon ja tällä hetkellä valmisteltavina olevien toimenpiteiden kautta.

Tutkimme ensinnäkin kaikki katastrofeihin liittyvät seikat: katastrofien ehkäisy, valmistelevat toimenpiteet, katastrofivalmius, välitön reagointi ja pitkän aikavälin palautuminen.

Tutkimme lisäksi myös kaikenlaisia katastrofeja, luonnonkatastrofeja ja ihmisen aiheuttamia katastrofeja, EU:n sisällä ja sen ulkopuolella.

Aiomme tämän lisäksi yhdistää yhteisön kaikki voimavarat parantamalla EU:n virastojen välistä yhteistyötä.

Esitettyjen kysymysten osalta haluan sanoa, että Euroopan parlamentti ja komissio ovat ensinnäkin samaa mieltä solidaarisuusrahaston uudistamisesta. Neuvosto on kuitenkin valitettavasti hylännyt tämän uudistuksen. Komissio ei aio kuitenkaan vetää ehdotusta takaisin, ja sillä on suuret odotuksen sen suhteen, että neuvoston päätös voidaan vielä muuttaa.

Metsäpaloja koskevan direktiivin osalta haluan sanoa, että yksikköni laativat katastrofien ehkäisyä koskevaa tiedonantoa ja että yksi arvioitavista vaihtoehdoista on erityisesti metsäpaloja koskevan lainsäädännön luominen.

Komissio oli keskeinen toimija turvallisia rakennuksia koskevien eurokoodien antamisessa. Ne ovat eurooppalaisia standardeja, jotka koskevat rakennusten maanjäristyskestävyyttä. Kyseisiä standardeja sisällytetään kansallisiin lainsäädäntöihin ja niitä pannaan täytäntöön asianmukaisesti.

Olen Michel Barnierin ehdotuksen innokas tukija. Saanen muistuttaa teitä kuitenkin siitä, että sen osalta vaaditaan neuvoston yksimielinen hyväksyntä. Tiedämme kaikki, että tällä hetkellä jäsenvaltiot eivät ole yksimielisiä mistään asiasta. Tästä syystä ehdotuksiemme laatiminen vie toivottua pitempään. Sallikaa minun muistuttaa teitä, että jos Lissabonin sopimus olisi tullut voimaan, hyväksyntään olisi riittänyt määräenemmistö neuvostossa.

Olemme jo rahoittaneet Punaisen ristin ohjelmia psykologisen tuen tarjoamiseksi ja lisäohjelmia valmistellaan tällä hetkellä teknisellä tasolla.

Komissio huomioi lopuksi Euroopan parlamentin vahvan kiinnostuksen ja vahvistuneen aseman katastrofien hallinnan alalla. Odotan innolla Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa tehtävää yhteistyötä toissijaisuusperiaatteen ulottuvuuden määrittelyn osalta, jotta voimme edistää ja kehittää katastrofihallinnan eurooppalaista ulottuvuutta.

  Puhemies. − (PL) Olen vastaanottanut yhden työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätetyn päätöslauselmaesityksen⁽¹⁾.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina 19. kesäkuuta 2008.

Kirjalliset kannanotot (142 artikla)

  Daciana Octavia Sârbu (PSE), kirjallinen. – (RO) Kreikassa, Italiassa ja Espanjassa vuonna 2007 tapahtuneet metsäpalot ja Romanian ja Yhdistyneen kuningaskunnan tulvat ovat lisänneet vaatimuksia siitä, että EU:n toimintakykyä katastrofitilanteissa on parannettava. Ilmastonmuutokseen liittyviä luonnonkatastrofeja tapahtuu entistä useammin ja niiden torjumisessa vaaditaan monenvälisiä ja koordinoituja toimenpiteitä kaikkien käytettävissä olevien voimavarojen hyödyntämiseksi ottaen samalla huomioon toiminnan nopeuden, tehokkuuden ja taloudellisen tuoton.

Komission ehdottamiin toimenpiteisiin, joiden avulla parannetaan EU:n reagoimista katastrofitilanteisiin, sisältyy muun muassa seuranta- ja tiedotuskeskuksen vahvistaminen, Euroopan pelastuspalvelun toimintavalmiuksien kehittäminen ja YK:n ja Punaisen ristin välisen koordinoinnin parantaminen humanitaarisen avun osalta. Komissio aikoo myös perustaa Euroopan katastrofivalmiuksien koulutusverkon ja ennakkovaroitusjärjestelmän ja kehittää eurooppalaisen hätänumeron ”112” käyttöä, jota ei tunneta hyvin kaikissa jäsenvaltioissa. Vain 30 prosenttia romanialaisista tietää, että kyseiseen numeroon voidaan soittaa hätätapauksessa mistä Euroopan unionin jäsenvaltiosta tahansa. Kansallisten viranomaisten onkin jatkettava tämän numeron käytön edistämistä, jotta ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ongelmiin sekä muihin ongelmien voidaan reagoida nopeasti.

(1) Katso pöytäkirja.

22. Tulliliitto 40 vuotta 1. heinäkuuta 2008

  Puhemies. − (PL) Esityslistalla on seuraavana on komission julkilausuma 1. heinäkuuta 2008 vietettävästä tulliliiton 40-vuotispäivästä.

  László Kovács, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, aina kun puhumme kansainvälisestä kaupasta tai Euroopan yhdentymisestä, meidän on mietittävä tulleja, jotka mahdollistavat EU:n ulkorajoilla kaikkien toimenpiteiden asianmukaisen hallinnan nykyisen tulleja koskevan kaksinkertaisen haasteen torjumiseksi: kaupankäynnin helpottaminen ja Euroopan kansalaisten ja ympäristön suojeleminen.

Viimeisten 40 vuoden ajan Euroopan tullit ovat tehneet parhaansa toimiakseen yhteistyössä yhdessä yhtenäisen laitoksen tavoin. Tullien toiminta on toiminut usein suunnannäyttäjänä Euroopan yhdentymisessä. On todelle merkittävää, että politiikalla, jolle ei usein ole annettu paljon palstatilaa, on kuitenkin ollut uraauurtava rooli taloudellisen kehitykseen ja yhteisön yhdentymiseen liittyvien uusien kehityssuuntauksien luomisessa.

Tullien rooli on nykyään yhä tärkeä ja vaikea, eivätkä kansalaiset arvosta valitettavasti tulleja tarpeeksi. Tullien asianmukainen toiminta mahdollistaa yhtenäismarkkinoidemme asianmukaisen toiminnan ja tavaroiden, henkilöiden, pääoman ja palveluiden vapaan liikkuvuuden. Tulliviranomaisten toimenpiteet liittyvät läheisesti yhteisön toiminnan keskeisimpään osaan ja se vaikuttaa huomaamattomasti kansalaistemme jokapäiväiseen elämään.

Olen aloittanut koko EU:n kattavan tiedotuskampanjan tulliliiton 40-vuotispäivän kunniaksi, jotta voimme lisätä kansalaistemme tietoisuutta tullien oleellisen tärkeästä roolista. Jäsenvaltioiden tulliviranomaiset tukevat kyseistä ideaa.

Vierailin viime viikolla kolmessa EU:n ulkorajoilla sijaitsevassa merkittävässä tavaroiden rajanylityspaikassa – Rotterdamin satamassa, Frankfurtin lentokentällä ja Röszken rajanylityspaikalla, joka sijaitsee Unkarin ja Serbian välisellä rajalla. Tavoitteenani oli tuoda esiin tulliviranomaistemme jokapäiväistä työtä ja korkeaa työmotivaatiota. Tämä on nyt tiedotusvälineiden saatavilla olevan uutisen aihe ja sen avulla pyrimme tiedottamaan kansalaisille seuraavien kuukausien aikana.

Palaan takaisin keskeisiin aiheisiin. Tullien on täytettävä nykyään viisi strategista tavoitetta.

Niiden ensimmäisenä tavoitteena on suojella yhteisön ja sen jäsenien taloudellisia etuja. Vuonna 2007 tullimaksujen EU:n talousarvioon siirretty kokonaismäärä oli 16,6 miljardia euroa, mikä vastaa 16:a prosenttia yhteisön koko talousarviosta.

Niiden toisena tavoitteena on helpottaa laillista kaupankäyntiä ja tukea eurooppalaisten yhtiöiden kilpailukykyä: yhteisön tullikoodeksin uudistamisella ja sähköisten tullipalveluiden täytäntöönpanemisella voidaan saavuttaa kyseinen tavoite. Viimeisin konkreettinen saavutus oli valtuutetun taloudellisen toimijan käsite, joka otettiin käyttöön 1. tammikuuta 2008.

Kolmantena tavoitteena on suojella kansalaisia terroristeilta, huumeilta, väärennetyiltä ja laittomasti valmistetuilta tuotteilta, jotka voivat olla haitallisia terveydelle ja uhata ihmishenkiä, valvomalla kansainvälisissä tavarakuljetuksissa käytettäviä toimitusketjuja.

Niiden neljäntenä tavoitteena on ylläpitää, kehittää ja tiivistää jäsenvaltioiden tulliviranomaisten, tulliviranomaisten ja muiden lainvalvontavirastojen viranomaisten ja ennen kaikkea tullien ja liiketalousyhteisön välistä yhteistyötä.

Viides tavoite koskee Euroopan unionin ja yhteisön ulkopuolisten valtioiden välistä yhteistyötä – yhteistyö laittomasti valmistettujen tuotteiden ja terrorismissa käytettävien laitteiden kohdemaiden, muun muassa Yhdysvaltojen, kanssa.

Lähestymistapamme perustuu tiedonvaihtoon, yhteistyöhön riskiarviointien ja riskienhallinnan tasolla, turvallisuusnormien vastavuoroiseen tunnustamiseen, turvavalvontatoimenpiteissä saatuihin tietoihin ja tullin ja kaupan alan kumppanuusohjelmaan. Toimimme yhteistyössä tämän lisäksi väärennettyjen ja laittomasti valmistettujen tuotteiden lähtömaiden, kuten Kiinan kanssa, jonka alueella tuotetaan 60 prosenttia kaikista väärennetyistä tuotteista. Teimme vuonna 2005 tulliyhteistyösopimuksen ja perustimme vuosittain kokoontuvan tulliyhteistyösekakomitean. Viime vuonna toteutimme eurooppalaisten ja kiinalaisten satamien välisen Smart and Secure Tradelanes -aloitetta koskevan pilottihankeen ja aloimme hiljattain kehittää toimintaohjelmaa, joka on määrä allekirjoittaa joulukuussa järjestettävässä EU:n ja Kiinan huippukokouksessa. Meidän on luotava samanlainen yhteistyö muun muassa Intian, Turkin, Arabiemiirikuntien ja muiden valtioiden kanssa.

Vuodesta 1993 lähtien tavaroiden liikkuminen on ollut vapaata kaikkien jäsenvaltioiden alueella, kunhan kansallinen tulliviranomainen on ensin tullannut ne. Tämän myötä tulliviranomaisilla on yksi mahdollisuus valvoa tavaroita ja takavarikoida laittomia tavaroita. Tämän seurauksena tulliliitto on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Tällä tarkoitan sitä, että kuljettajien on hyvin helppo havaita paikka, jonka valvonta on muita heikompaa, ja ohjata tämän jälkeen laittomat tavarakuljetukset kulkemaan näiden paikkojen kautta. Tämä korostaa EU:n ulkoisilla rajoilla toimivien tulliviranomaisten vastuuta.

Tullitoiminta on jatkossakin erittäin aktiivista, kun otetaan huomioon alati kasvava kansainvälinen kaupankäynti ja velvoite torjua väärennettyjen tuotteiden maahantuonti. Tarjoan teille hieman tilastoja vuoden 2007 työmäärän kuvaamiseksi: 183 miljoonaa tullausilmoitusta käsiteltiin, mikä tarkoittaa noin 5,5 tullausilmoitusta joka sekunti; 1 545 miljoonaa tonnia merirahtia ja kolme miljoonaa tonnia ilmarahtia käsiteltiin; 43 väärennettyjen tuotteiden tapausta havaittiin, joiden yhteydessä takavarikoitiin 79 miljoonaa väärennettyä ja laittomasti valmistettua tuotetta. Kehityssuuntaus on nousemaan päin.

Pystymme vastaamaan tullien tällä hetkellä kohtaamaan kaksoishaasteeseen vain, jos pystymme arvioimaan uudelleen toimintatapamme. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että siirrymme tullimuodollisuuksien kaupankäyntiin perustuvasta toimintamallista ja valvontamenetelmistä kohti järjestelmäpohjaista toimintamallia, jossa painotetaan sisäisiä valvontamalleja ja taloudellisten toimijoiden toimitusketjuja.

Tämä ei tietenkään tarkoita yksittäisten kuljetusten valvonnan lopettamista vaan sitä, että kyseiset valvontamenetelmät liitetään riskianalyyseihin. Tällainen uusi toimintamalli edellyttää uusia työskentely- ja valvontamenetelmiä ja yhteistä riskienhallintastrategiaa EU:n kaikille tullilaitoksille. Se tarjoaa myös uuden alustan, jota voidaan käyttää, kun määritellään jäsenvaltioiden kanssa tuleviin olosuhteisiin parhaiten soveltuvia toiminnallisia rakenteita tulliliiton tehokkaan toiminnan turvaamiseksi.

Uudet toimintamenetelmät edellyttävät myös sitä, että kaikille kansallisille tulliviranomaisille annetaan tarvittavat taidot, osaaminen ja voimavarat viranomaisten tehokkaan toiminnan ja tehokkuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi komissio on julkistanut tässä tulliliiton kehitysstrategiaa koskevassa tiedonannossaan strategisen suunnitelman laatimisen. Tällä pitkän aikavälin suunnitelmalla pitäisi mahdollistaa se, että kansalliset viranomaiset pystyvät arvioimaan ennalta voimavaroja, koulutusta ja materiaaleja koskevat tarpeensa, minkä avulla kehitys voidaan saavuttaa samanaikaisesti ja yhdenmukaisesti kaikissa 27 jäsenvaltiossa. Tämä pysyvä viestintäkanava auttaa meitä turvaamaan uusien toimenpiteiden samanaikaisen täytäntöönpanon.

Pyydän teitä tulliliiton 40-vuotisjuhlapäivän aattona osoittamaan poliittista tukea komission laatimalle tulliliiton kehittämisstrategiaa koskevalle aloitteelle. Olen tyytyväinen siihen, että torstaina äänestettävässä päätöslauselman tekstissä otetaan huomioon suurin osa komission tulliliiton kehitykseen liittyviä suuntaviivoja koskevat ideat tullien entistä läheisemmästä yhteistyöstä, turvallisuuskysymysten käsittelystä, tehokkuudesta ja toiminnasta, joilla voidaan parantaa sisämarkkinoiden toimintaa.

En halua lopettaa tätä puheenvuoroa ennen kuin olen kiittänyt Euroopan parlamenttia sen tullitoiminalle useiden vuosien aikana osoittamastaan tuesta.

  Malcolm Harbour, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan ensi töikseni onnitella ryhmäni puolesta komission jäsentä siitä, että hän on johtanut tullien toimintaa komissiossa. Haluan myös sanoa, että meillä on tänä iltana erittäin merkittävä mahdollisuus tunnustaa, kuten komission jäsen totesi, komission ja kaikkien tulliviranomaisten aikaansaamat merkittävät saavutukset tänä 40-vuotispäivänä, mutta se on myös oiva tilaisuus suunnata katseemme tulevaan. Haluan vakuuttaa komission jäsenelle, että meidän puolemme Euroopan parlamentista tukee täysin hänen strategiaansa. Voitte nähdä päätöslauselmasta, että olemme pyytäneet jäsenvaltiota ilmaisemaan tukensa päätöslauselmalle ja tukemaan tätä erittäin tärkeää hanketta tarvittavilla voimavaroilla.

Kuten komission jäsen totesi puheessaan, tulliviranomaiset ovat sisämarkkinoiden niin sanottuja unohdettuja sankareita. Heitä ja heidän palveluitaan ei ole kuitenkaan unohdettu sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnassa. Hän tietää, että me olemme kiinnittäneet erityistä huomiota näihin asiakirjoihin, mutta tämän lisäksi me olemme myös työtehtäviemme yhteydessä vierailleet säännöllisesti tulliviranomaisten toimipisteissä saadaksemme kunnon käsityksen heille tärkeistä asioista ja heidän työssään kohtaamista ongelmista kaikkialla Euroopassa ja viime aikoina jopa Kiinassa asti. Olemmekin erittäin sitoutuneita tullien toimintaan.

Haluan painottaa muutamaa seikkaa niistä toimenpiteistä, joihin meidän on ryhdyttävä. Olen saanut sellaisen käsityksen, että meidän on muun muassa toimittava yhdessä saadaksemme yhtiöt toimimaan läheisemmin väärennettyjen ja laittomien tuotteiden kanssa toimivien tulliviranomaisten kanssa. Tulliviranomaiset tarvitsevat tietoja pystyäkseen pysäyttämän kuljetukset. He tarvitsevat tiedustelutietoja. Mielestäni yhtiöt eivät tiedosta tai ymmärrä tarpeeksi hyvin tietojen antamisen tärkeyttä.

Tämän lisäksi meidän on pyydettävä jäsenvaltioita tutkimaan tarkoin, onko heillä tarvittavia voimavaroja suurten tavaramäärien käsittelemiseksi ja väärennettyjen ja tulleja välttelevien tuotteiden tarkistamiseksi ja käsittelemiseksi, sillä kaupankäynti muun muassa Kiinan ja vastaavanlaisten maiden kanssa on moninkertaistunut. Erittäin paljon kiitoksia, arvoisa komission jäsen, kaikesta siitä työstä, jota te teette tällä alalla.

  Evelyne Gebhardt, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, olemme tietoisia siitä, että suuri osa kansalaisista suhtautuu koko ajan epäilevämmin Euroopan unioniin, minkä vuoksi onkin erittäin tärkeää, että me juhlistamme tällaisia symbolisia päiviä, ja tulliliiton 40-vuotispäivä on tietenkin ikimuistoinen päivä. Kuten totesitte itsekin, arvoisa komission jäsen, se on merkittävää, sillä ensimmäiset merkittävät askeleet kohti Euroopan yhdentymistä otettiin neljäkymmentä vuotta sitten, jolloin luotiin perustat yhtenäismarkkinoille ja henkilöiden, tavaroiden ja palveluiden vapaalle liikkumiselle. Mielestäni on tärkeää, että me kerromme ja näytämme heille selkeästi, miten he hyötyvät Euroopan unionista ja miten 40 vuotta sitten tehdyt saavutukset ovat mahdollistaneet tämän kaiken.

Tästä syystä haluan ylistää tätä tapahtumaa, sillä se on todella hieno asia. Mainitsemanne työ Kiinan ja muiden Euroopan unioniin kuulumattomien maiden kanssa on myös tärkeää taloudellemme sekä Euroopan unionin kuluttajille, koska me haluamme turvallisia tuotteita ja palveluita, joita me voimme kehittää. Se onkin erittäin tärkeää. Viimeisimmissä laatimissamme tulliliittoa koskevissa direktiiveissä me otimme huomioon myös modernin teknologian ja panimme täytäntöön sähköisen tullijärjestelmän. Uskon tämän osoittavan tien suunnan jatkossa. Jos me pystymme korostamaan tällaisia Euroopan unionin politiikkaan liittyviä positiivisia seikkoja ja jos saamme ihmiset tietoisiksi heidän Euroopan unionista saamistaan eduista, me voimme palauttaa ihmisten uskon Euroopan unioniin. Meidän on tehtävä se yhdessä. Haluan kiittää vilpittömästi teitä, arvoisa komission jäsen, tekemästänne työstä Euroopan komissiossa.

  Janelly Fourtou, ALDE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, juhlistamme tulliliiton 40-vuotispäivää ja sen kiistattomia saavutuksia ajankohtana, jolloin Eurooppa kärsii siihen kohdistuvista alati kasvavista epäilyistä ja vähentyneestä tuesta.

Vuosien 1968 ja 2008 välisenä aikana tullit ovat toimineet äärimmäisen kekseliäästi ja sopeutuvasti. Saatatte muistaa jäsenvaltioiden välisten rajamuodollisuuksien lakkauttamisen vuonna 1993. Tulliviranomaiset onnistuivat sijoittamaan uudelleen voimavaransa ja tekemään sen nykyaikaisesti. Heidän toimintansa on monimuotoista, sillä heidän on vastattava maailmanlaajuisiin haasteisiin. Heidän on taattava, että Euroopan unioni ja sen kansalaiset ovat turvassa, että logistinen ketju on turvassa, ja heidän on samanaikaisesti ylläpidettävä asianmukaista tasapainoa valvonnan ja laillisen kaupankäynnin helpottamisen välillä parantaakseen Euroopan kilpailukykyä.

Pystyäkseen suorittamaan tehtävänsä tullit onnistuivat muuttamaan rakenteitaan perinpohjaisesti uuden tullikoodeksin ansiosta. Se on entistä yksinkertaisempi ja kauaskantoisempi siihen kuuluvan yhteistyön ja uusien teknologioiden ansiosta, sillä niiden avulla mahdollistetaan tullien paperiton hallintaympäristö. Tätä tulliliiton toimintaa tukevaa yhteistyötä on sovellettava sekä kansainvälisiin toimielimiin kuten Maailman kauppajärjestöön ja Maailman tullijärjestöön sekä uusiin toimielimiin ja teollisuudenaloihin.

Yhteistyön tulokset ovat näkyneet erityisen ilmeisinä väärennettyjen tuotteiden takavarikoinnissa. Valitettavasti kansainvälinen yhteistyö on myös rajallista ja tällä hetkellä voimme vain paheksua Yhdysvaltain kongressin yksipuolista päätöstä läpivalaista kaikki meritse kuljetettavat rahtikontit Euroopan satamissa.

Tullien on tuettava toisiaan realistisen vuoropuhelun aloittamiseksi. Meidän on perehdyttävä tarkkaavaisesti tulliliiton tulevaisuutta koskevassa strategiassa mainittuihin aloitteisiin ja meidän on oltava valmiina tukemaan kaikkia toimenpiteitä, jotka edistävät tullin toimintaa etenkin väärennettyjen tuotteiden ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumisessa.

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Andreas Schwab (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, kuten Evelyne Gebhardt jo totesi, tulliliiton 40-vuotispäivän juhlistamisen kautta ihmisille voidaan tiedottaa, että Euroopan unioni kunnioittaa osaa siitä lupauksestaan, jonka se teki neljäkymmentä vuotta sitten. Tänä aikana tulliliitto on suojellut Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden taloudellisia etuja paljon tehokkaammin kuin mihin yksittäinen jäsenvaltio olisi pystynyt ja tänä aikana, arvoisa komissio jäsen, poliittinen ryhmäni on tukenut kaikkia teidän Euroopan parlamentille esittämiänne ehdotuksia. Tulliliitto on helpottanut Euroopan unionin sisäisiä jäsenvaltioiden rajatylittäviä investointeja tavalla, johon mikään yksittäinen jäsenvaltio ei olisi yksin pystynyt. Mainitsemienne tullikoodeksin uudistamisen ja sähköisten tullijärjestelmien ansiosta olemme voineet varmistaa sen, että tällaiset investoinnit ovat jatkossa entistä helpompia ja yksinkertaisempia. Haluan kuitenkin lisätä, että muutoksen kustannukset on jätetty yritysten maksettavaksi, mikä ei ole myönteistä. Uskon, että tullijärjestelmällä on tulevina vuosina merkittäviä ja valtavia haasteita. Mielestäni tästä syystä onkin tärkeää, että strategiassanne käsitellään näitä haasteita tehokkaasti ja että siinä tarjotaan keinot haasteisiin vastaamiseksi.

Vaalipiirissäni on ongelmia Sveitsin rajalla tapahtuvien tulliselvitysten kanssa, kuten tiedätte. Toivon, että voimme jatkossa selvittää yhtä tehokkaasti kuin aikaisemmin monia pieniä ja yksityiskohtaisia kysymyksiä, jotka vaikuttavat yrityksiemme jokapäiväiseen toimintaan.

Seuraavina vuosina tullijärjestelmässä on keskityttävä entistä tarkemmin ja läheisemmin Euroopan unionin turvallisuusetuihin, mikä muodostaa yhden niistä haasteista, joihin strategianne avulla on pystyttävä vastaamaan. Tähän sisältyy tietenkin väärennettyjen ja laittomasti valmistettujen tuotteiden torjuminen, mutta tullien toiminnan ja maailmanlaajuisen terrorismin torjumisen välille on luotava tietyiltä osin läheisimpiä yhteyksiä. Kuten Janelly Fortou totesi, maailmankaupassa on jatkossa yhä kasvava tarve keskustella perusteellisesti niin Maailmankaupan järjestön tasolla kuin myös muilla tasoilla siitä, miten tullihallinnot voivat toimia tehokkaasti ulkoisten rajojen suojelemisessa.

Haluan lopuksi mainita, että yleinen läpivalaistus ei vaikuta meidän näkökulmastamme katsottuna käytännölliseltä vaihtoehdolta, kun otetaan huomioon yhtenäiset transatlanttiset markkinat. Toivon teille menestystä myös jatkossa.

  Arlene McCarthy (PSE). – (EB) Arvoisa puhemies, tullipolitiikasta vastaavan sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan puheenjohtajana suhtaudun erityisen myönteisesti mahdollisuuteen esittää puheenvuoroni tässä keskustelussa, jonka aiheena on tulliliiton 40-vuotispäivä. Kuten jo totesin, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pitää tulliemme toimintaa erittäin tärkeänä, sillä se muodostaa Euroopan unionin työn pragmaattisen ja käytännöllisen puolen. Tulliliitto on kiistattomasti edistänyt eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä yksinkertaistamalla ja poistamalla tarpeettomia määräyksiä, jotka koskevat yrityksiä ja laillisia kauppiaita. Vuosittain käsitellään 175 miljoonaa tullausilmoitusta ja yhden ilmoituksen käsittely vie vain noin kaksi minuuttia.

Mutta parannettavan varaa löytyy yhä. Pieniä ja keskisuuria yrityksiä on autettava vähentämään kohtaamiaan vaikeuksia niiden harjoittaessa liiketoimintaansa Euroopassa. Paperittomien tullien, keskitetyn tulliselvityksen, ja ”yhden luukun” -järjestelmän avulla voidaan helpottaa ja tukea pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa, mutta jäsenvaltioiden on luonnollisesti noudatettava näitä käytäntöjä, jos me haluamme hyötyä niiden tuomista eduista.

Tämä luo myös mahdollisuuden, jonka avulla voimme vahvistaa sitoutumistamme laittomasti valmistettujen ja väärennettyjen tuotteiden tulvaan. Väärennetyt tuotteet ja lääkeväärennökset eivät ainoastaan haittaa eurooppalaisia yrityksiä, vaan tämän lisäksi ne muodostavat vakavan ja jatkuvan uhan kuluttajien terveydelle ja turvallisuudelle, mistä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta on erittäin huolestunut.

Työskentelemällä yhdessä yhteisön ulkopuolisten maiden ja etenkin Kiinan kanssa me haluamme parantaa vaarallisten ja laittomien tuotteiden takavarikointia. Meidän on kuitenkin tästä huolimatta parannettava tulliliittomme toimintaa. Jäsenvaltioita pyydetään tänä iltana suhtautumaan velvollisuuksiinsa vakavasti tämän ehdotuksen voimaan- ja täytäntöönpanemiseksi ja sen tukemiseksi tarvittavilla voimavaroilla.

Arvoisa komission jäsen, te voitte jatkossakin luottaa siihen, että me työskentelemme kanssanne sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnassa tulliliiton kehittämiseksi sisämarkkinoiden kulmakiveksi ja EU:n talouden toiminnan ja menestymisen takaavaksi keskeiseksi toimijaksi. Meidän on taattava, että 27 jäsenvaltiota työskentelevät yhdessä entistä läheisemmin: että ne toimivat yhteistyössä, jakavat tietoja ja saavat Euroopan toimimaan entistä paremmin ja sujuvammin yhtiöiden tarpeiden mukaan; ja meidän on myös ryhdyttävä ankariin toimenpiteisiin väärennettyjen ja laittomasti valmistettujen tuotteiden maahantuonnin suhteen.

  Małgorzata Handzlik (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, tulliliitto muodostaa Euroopan unionin sisämarkkinoiden elintärkeän osan, eivätkä sisämarkkinat voi toimia asianmukaisesti, jos yhteisiä periaatteita ei noudateta Euroopan unionin ulkorajoilla. Tulliliitolla on äärimmäisen tärkeä rooli kansalaistemme terveyden ja turvallisuuden turvaamisessa, kun emme laske mukaan tullien itsestään selvää tehtävää tullien kantamisesta.

Olemme omistaneet Euroopan parlamentissa huomattavasti aikaa viime aikoina keskusteluihin, joiden aiheina on ollut muun muassa tuoteturvallisuus ja etenkin lelujen turvallisuus sekä väärennettyihin tuotteisiin liittyvät ongelmat. On tärkeää, että kuluttajille tarjotaan tuotteita, jotka täyttävät niille määrätyt vaatimukset ja kriteerit, joiden mukaan ne eivät uhkaa kuluttajien terveyttä tai henkeä. Haluaisin muistuttaa teitä siitä, että väärennetyt tuotteet eivät ole yleisen mielikuvan vastaisesti ainoastaan kalliiden ja hienojen tuotteiden ongelma, vaan väärentäminen koskee myös autonosia ja muita jokapäiväisiä tuotteita kuten elintarvikkeita ja lääkkeitä.

Tällaisia väärennettyjä tuotteita tuodaan Euroopan sisämarkkinoille yhteisön ulkopuolisista maista. Tilastot kertovat tämän ongelman laajuudesta. Tulliviranomaiset takavarikoivat noin 128 miljoonaa väärennettyä tuotetta vuoden 2007 aikana. Tämä on noin 70 prosenttia enemmän vuoteen 2005 verrattuna. Lääkkeiden osalta kasvu oli 380 prosenttia. Tilastojen kasvu voi johtua monista eri syistä. Se voi johtua Euroopan unionin alueelle suunnattujen väärennettyjen tuotteiden lukumäärän kasvusta, mutta se voi myös johtua tulliviranomaisten tehokkaammasta toiminnasta.

Meidän on kuitenkin muistettava, että normit itsessään eivät ole riittäviä, jos rajojamme ei valvota tehokkaasti ja etenkin jos ulkoisia rajojamme ei valvota yhtä tehokkaasti eri paikoissa. Tulliviranomaisten ja EU:n jäsenvaltioiden valvontaviranomaisten sekä yhteisön ulkopuolisten tulliviranomaisten välistä yhteistyötä on kehitettävä, jotta Euroopan unioniin tulvivien väärennettyjen tuotteiden torjuminen olisi tehokasta. Tämän kehitetyn yhteistyön on myös seurattava teknologista muutosta. Tästä syystä onkin erittäin tärkeää, että kaikkialla Euroopan unionissa toimivilla tulliviranomaisilla on asianmukaiset varusteet, jotta he voivat suoriutua työtehtävistään tehokkaasti.

  Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Neljäkymmentä vuotta sitten tulliliitto oli tärkein tekijä, joka mahdollisti Euroopan vaurauden, sillä sen avulla voitiin luoda yhtenäismarkkinat. Kohtaamme nykyään erilaisia ongelmia, jotka liittyvät kaupankäynnin globalisoitumiseen. Tiedämme, että vain noin 0,5 prosenttia kaikista ulkomailta tuotujen tuotteiden valtavasta määrästä voidaan tarkistaa Euroopan satamissa ja että joka kolmannessa kontissa on väärennettyjä tuotteita. Tuotteet, jotka eivät täytä meidän teknisiä normejamme ja turvallisuusnormejamme, muodostavat toisen uhan.

Haluan painottaa, että meidän on suojeltava eurooppalaisia kuluttajia paremmin tällaisilta tuotteilta. Tehokkaampi yhteistyö riippuu siitä, että uutta ja nykyaikaista lainsäädäntöä, joka on (tai oli) tulliliiton vuosipäivälahjamme, noudatetaan tarkasti ja täsmällisesti. Olemme myös säilyttäneet lainsäädännössämme oikeuden tuhota vaaralliset ja väärennetyt tuotteet. Tämä lisää huomattavasti tulliviranomaisten työtä, ja se on täydellinen lahja heille. Meidän on kuitenkin tutkittava monia muita lähestymistapoja: läheisempää yhteistyötä yhtiöiden kanssa, entistä tehokkaampaa koordinointia jäsenvaltioiden kanssa hyödyntämällä sähköisiä tullipalveluita ja hiljattain mahdolliseksi tullutta yhteistyötä yhteisön ulkopuolisten valtioiden kanssa. Olemme toivottavasti pystyneet parantamaan myös hieman pienten ja keskisuurten yritysten tilannetta.

  Andrzej Jan Szejna (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, 1. kesäkuuta 1968 perustettu tulliliitto oli ensimmäinen askel, jolla edistettiin silloisten kuuden jäsenvaltion taloudellista yhdentymistä. Voimme tunnustaa, että tämä oli menestyksekäs askel Euroopan yhdentymisen historian kannalta. Juhlittaessa tulliliiton neljättäkymmenettä vuosipäivää on hyvä ottaa huomioon, että tulliliitto on hyvä esimerkki siitä, että yhteisön 27 jäsenvaltiota pystyvät toimimaan tehokkaasti yhteistyössä, sillä Euroopan unionissa ei ole vain yksi tulliviranomainen vaan 20 kansallista tulliviranomaista, joilla on erilaisia vastuualueita ja jotka koostuvat erilaisista järjestöistä, jotka toimivat yhteistyössä keskenään yhteisen eurooppalaisen politiikan pohjalta ja lainsäädännöllisten puitteiden mukaan, joissa määritellään asianmukaiset asetukset ja toimintamenetelmät. 27 jäsenvaltion tulliviranomaisten on toimittava yhtenä tulliviranomaisena.

Neljäkymmentä vuotta sitten tulliliiton tavoitteena oli poistaa tullimaksut jäsenvaltioiden välisiltä rajoilta ja tehdä yhteismarkkinoiden ideasta totta. Nykyään tulliviranomaiset työskentelevät yhteistyössä keskenään Euroopan unionin ulkoisten rajojen suojelemiseksi ja toimivat yhdessä torjuakseen salakuljetusta, takavarikoidakseen vaarallisia ja väärennettyjä tuotteita sekä suorittaakseen muita velvollisuuksiaan, jotka on myös otettu huomioon Euroopan komission vuoden 2008 huhtikuussa laatimassa tulliliiton kehitystä koskevassa strategiassa, minkä johdosta haluan taas jälleen onnitella komission jäsentä.

  Marios Matsakis (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, tulliliitto on hieno asia, mutta eikö olisi parempaa, jos kaikki asianomaiset valtiot noudattaisivat sitä. Viittaan tässä tietenkin Turkkiin, joka EU:n antamasta painostuksesta huolimatta ei vieläkään ole pannut täytäntöön tai ratifioinut Ankaran pöytäkirjaa Kyproksen osalta, eikä se salli meri- tai ilmakuljetuksia Kyproksen kanssa.

Kysynkin teiltä, miksi EU sallii Turkin tehdä pilkkaa määräyksistämme ja asetuksistamme. Miksi Turkkia ei rangaista tällaisesta käytöksestä, jota on mahdotonta hyväksyä. Miksi komissio ei pakota Turkkia joko noudattamaan tulliliittoa täysimääräisesti tai sulje Turkkia sen ulkopuolelle. Kuinka kauan meidän on siedettävä tällaista halveksintaa ja ivaa yhteisön jäsenyyttä hakevalta valtiolta, joka haluaa luulla olevansa eurooppalainen?

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, haluan ensin ylistää teidän ja teidän laitoksenne tekemää työtä tämän asiakirjan osalta, joka tekee Euroopan unionille kunniaa. Haluan myös kiittää kollegoitani ja poliittista ryhmääni siitä, että he tukivat tarkistustani, joka liittyi tarpeeseen kiinnittää huomiota pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka kohtaavat vaikeuksia hakiessaan tavaroiden maahantuontiin ja maastavientiin liittyviä lupia, jotka muodostavat yhden keskeisistä esteistä, jotka eivät ole tariffeja.

Mielestäni meidän on kuitenkin mentävä pidemmälle yhteistyössä kuin mitä ehdotetussa päätöslauselmassa esitetään. Ajankohtana, jolloin Lissabonin sopimuksessa ehdotetaan kansalaisten suojelemisen olevan yksi Euroopan unionin tavoitteista ja jolloin Maailman kauppajärjestö kärsii vakavista ongelmista, meidän on mentävä pidemmälle, koska tullien tilastot ovat hälyttäviä ja koska väärennetyt tuotteet uhkaavat jatkuvasti terveyttämme ja turvallisuuttamme sekä talouttamme, kuten komission jäsen totesi. Meidän on korkea aika mennä pidemmälle ja harkita tulliviranomaisten yhdistämistä nykyistä yhteistyötä läheisemmin, sillä nykyisen yhteistyön rajallisuus on jo nykyään selkeää.

  László Kovács, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, sallikaa minun ensinnäkin kiittää juuri käydystä keskustelusta, joka oli erittäin mielenkiintoinen. Olen kiinnittänyt erityistä huomiota keskustelussa tehtyihin kannanottoihin ja kommentteihin, koska ne ovat erittäin hyödyllisiä minulle, komissiolle ja tulliviranomaisille. Saamme niiden avulla nimittäin selville Euroopan parlamentin asiaan liittyvät poliittiset painopistealat.

Selkeät kannanotot, joissa tuettiin ja arvostettiin tulliliiton toimintaa, tekivät minuun suuren vaikutuksen. Voin vakuuttaa teille, että tulliliitto jatkaa toimintaansa. Mitkä asiat takaavat sen? Sen toiminnan takaa se, että meillä on käytössämme välineet, strategia, oikeusperusta, yhteisön nykyaikaistettu tullikoodeksi ja siihen kuuluvat määräykset ja toimenpiteet, joiden avulla laillista kaupankäyntiä voidaan helpottaa ja tukea, joiden avulla sisämarkkinoita voidaan suojella ja joiden avulla kansalaistemme terveyttä, henkeä ja turvallisuutta voidaan suojella.

Sähköisten tullipalveluiden puitteissa meillä on käytössämme henkilötietojen tunnistusteknologia ja erittäin laaja yhteistyöverkosto: toimimme yhteistyössä jäsenvaltioiden tulliviranomaisten kanssa, yhteistyössä muiden lainvalvontaviranomaisten kanssa ja yhteistyössä yksityisten yritysten kanssa. Haluankin mainita Malcolm Harbourin mainitseman aiheen osalta sen, että sain viime viikolla Frankfurtissa lisää tietoa väärennettyjä lääkkeitä koskevasta MediFake-projektista. Jos väärennettyjä tuotteita pitää luokitella, lääkkeet ovat niistä kaikkein vaarallisimpia.

Voin tyytyväisenä todeta, että vain muutama päivä sitten valtiossa, jonka tunnen parhaiten, eli Unkarissa, tulliviranomaiset ja Unkarissa toimivien lääkevalmistajien järjestö sopivat keinoista, joilla voidaan estää väärennettyjen lääkkeiden pääsy markkinoille.

Toimimme myös yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa ja yhteisön ulkopuolisten maiden kuten Kiinan kanssa. Minun onkin sanottava, että olen havainnut merkittävää kehitystä kiinalaisten asenteessa näiden kolmen vuoden aikana, kun olen työskennellyt tässä virassa ja neuvotellut säännöllisesti kiinalaisten viranomaisten kanssa. He ja heidän asenteensa ovat entistä konkreettisempia. Heidän kommenttinsa ovat asiaankuuluvia ja ytimekkäitä. He suhtautuvat entistä myönteisemmin yhteistyöhön ja toimivat entistä rakentavammin.

Yhtenä syynä tähän voidaan varmasti pitää sitä, että heille tämä kysymys liittyy poliittiseen arvovaltaan. Kiinalla on entistä tärkeämpi asema maailmankaupassa ja myös maailmanpolitiikassa, eikä sillä ole varaa tulla leimatuksi muiden maiden kansalaisten terveyden ja jopa hengen vaarantavien väärennettyjen tuotteiden keskeiseksi lähdemaaksi.

Toinen syy on se, että lukuisat todisteet osoittavat, että Kiinasta on tulossa yhä kasvavassa määrin väärennettyjen tuotteiden kohdemaa eikä pelkästään lähdemaa.

Ainakin kaksi puhujaa mainitsi Yhdysvaltojen kongressin aloitteen täydellisestä läpivalaisusta. Haluan kertoa teille, että me pyrimme painostamaan Yhdysvaltain hallintoa ja vaikuttamaan epäsuorasti jopa Yhdysvaltain lainsäädäntöön, koska me olemme aivan varmoja siitä, ja me toistamme jatkuvasti kantaamme, että tämä aloite vääristäisi merikuljetusten kansainvälistä kauppaa, se loisi perusteettoman turvallisuudentunteen ja se ohjaisi huomion ja voimavarat toisaalle varsinaisesta ongelmasta. Toivomme pääsevämme lopulta asiasta sopuun.

Olen varma, että tulliliiton toiminta on turvattu seuraavat neljäkymmentä vuotta ottaen huomioon teidän osoittamanne tuen, Euroopan parlamentin tuen ja tulliliitoa aktiivisesti tukeneiden sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan ja kansainvälisen kaupan valiokunnan tuen.

Kiitän teitä erittäin paljon panoksestanne ja tuestanne.

  Puhemies. − (PL) Olen vastaanottanut yhden työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätetyn päätöslauselmaesityksen⁽¹⁾.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina 19. kesäkuuta 2008.

Kirjalliset kannanotot (142 artikla)

  Sirpa Pietikäinen (PPE-DE) , kirjallinen. – Tulliliiton 40-vuotispäivän huomioimiseen on monia syitä. Euroopan unionin jäsenvaltioiden välisten tullien kauaskantoinen poistaminen on epäilemättä yksi unionin tärkeimmistä saavutuksista. Se on hyödyttänyt paljon sekä liikeyrityksiä että eurooppalaisia kuluttajia.

Tulliviranomaisille on annettu paljon vastuuta unionin ulkorajoilla. Väärennetyt tuotteet, huumeiden ja muiden aineiden laiton kauppa ja uhanalaisten lajien tai tuotteiden salakuljettaminen ovat haasteita, joita sisämarkkinat kohtaavat yhä harvemmissa sisäisissä rajatarkastuksissa. Euroopassa on yhden maailman suurimmat väärennettyjen tuotteiden markkinat. Näiden tuotteiden olemassaolo ja kauppa rikkovat vakavasti teollis- ja tekijänoikeuksia. Tilanteen korjaamiseksi pitäisi määritellä ja panna toimeen tehokkaampia toimenpiteitä.

Näihin haasteisiin vastaamisessa on ennen kaikkea kyse eri jäsenvaltioiden tulliviranomaisten yhtenäisemmästä ja päättäväisemmästä yhteistyöstä. Kaiken kaikkiaan EU:n yhtenäismarkkinoiden kehitys on kuitenkin ollut kiistämätön menestys, ja sitä kannattaa juhlia yhtenä koko EU:n vaurauden tärkeimpänä edistäjänä.

(1) ks. pöytäkirja.

23. Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumisen teemavuosi (keskustelu)

  Puhemies. − (PL) Esityslistalla on seuraavana Marie Panayotopoulos-Cassiotoun työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan puolesta laatima ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksestä Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuodesta (2010) (KOM(2007)0797 - C6-0469/2007 - 2007/0278(COD) (A6-0173/2008)).

  Vladimír Špidla, komission jäsen. − (CS) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, haluan kiittää esittelijä Marie Panayotopoulos-Cassiotouta ja työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokuntaa sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon valmistelijaa Lidia Joanna Geringeriä heidän tekemästään hienosta työstä.

Euroopan vuoden 2010 teemavuodella on merkittävä asema sosiaalisen Euroopan kehittämisessä. Valitulla toimintatavalla, jonka mukaan yhden vuoden aikana yhdistetään keskitettyjä ja hajautettuja toimenpiteitä, voidaan tarjota paras mahdollinen tuki kansalaisten ja hallinnon eri tasojen väliselle poliittiselle koheesiolle. Sen avulla voidaan myös saavuttaa tietynlainen joustavuus, kun otetaan huomioon yksittäisten jäsenvaltioiden erityistilanteet.

Euroopan teemavuoden 2010 avulla voidaan tarjota Euroopan unionille ja jäsenvaltioille mahdollisuus uudistaa niiden poliittista sitoutumista. Sen avulla voidaan myös painottaa sitä, että köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen vaikuttavat Euroopan unionin talouden kehitykseen ja kansalaistemme itsekunnioitukseen. Euroopan vuoden 2010 teemavuoden tavoitteena on osoittaa, että köyhyyttä voidaan torjua menestyksekkäästi.

Euroopan vuoden 2010 teemavuoden avulla voidaan myös luoda foorumi, jossa voidaan keskustella Euroopan arvoista ja näiden arvojen kunnioittamisesta ja siitä, miten arvojen ja niiden kunnioittamisen avulla voidaan kehittää julkisia toimenpiteitä Euroopan unionissa ja jäsenvaltioissa. Teemavuoden avulla voidaan taata se, että köyhyydestä ja sosiaalisesta syrjäytymisestä kärsivät ihmiset nähdään uudessa valossa.

Komissio on aina vaatinut, että tämä ajatus ja tämä toimintamalli on säilytettävä tekstissä. Mielestäni useimmat Euroopan parlamentin tarkistuksista ovat samansuuntaisia komission käsityksen kanssa.

  Marie Panayotopoulos-Cassiotou, esittelijä. − (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, vuoden 2008 sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta koskevassa yhteisessä raportissa todettiin, että huolimatta jäsenvaltioiden kaikista vuonna 2000 tekemistä toimenpiteistä, joilla oli tarkoitus vähentää huomattavasti köyhyyttä vuoteen 2010 mennessä, 16 prosenttia Euroopan unionin väestöstä elää yhä köyhyysrajan alapuolella ja että puute ja sosiaalinen syrjäytyminen uhkaavat 19 prosenttia lapsista.

Köyhyys ei vaikuta ainoastaan naisiin, lapsiin ja tiettyihin yhteiskunnallisiin ryhmiin, jotka ovat aina erityisen haavoittuvaisia. Kansainväliset toimenpiteet energian ja ruoan tuotannon toimialoilla sekä Euroopan unionin vähemmän vauraiden alueiden sisäiset erot ovat vahvistaneet köyhyyttä sen poistamisen sijaan. Vähemmän vauraat alueet kärsivät pitkäaikaisista rakenteellisista haitoista, ja ne ovat muun muassa syrjäisiä alueita, saarialueita tai alueita, joilta teollisuus on siirretty pois.

Köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen uhkaavat kehitystä, kilpailukykyä ja sosiaalista mallia. Ne rikkovat myös ihmisoikeuksia Euroopassa, joka haluaa olla ihmisarvon kunnioittamisen ja kaikille suotavien yhtäläisten mahdollisuuksien mallina.

Komission Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuotta 2010 koskeva ehdotus, jossa ehdotetaan huomattavasti suurempaa talousarviota muihin teemavuosiin verrattuna, on merkittävä askel solidaarisuuden, sosiaalisen oikeuden ja entistä suuremman taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämisen kannalta.

Tavoitteenamme on, että vuosi 2010 toimii köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen moniulotteisen luonteen ymmärtämisen merkkipaaluna. Kyseinen tunnustaminen ei liity ainoastaan aineelliseen köyhyyteen, vaan siinä otetaan myös huomioon terveyspalveluiden, asuntojen, sosiaalisen suojelun, koulutuksen, jatkokoulutuksen ja työllisyyden saatavuus ja elämänlaatu. Meidän on hyväksyttävä se, että köyhyydestä kärsivillä on oikeus elää ihmisarvoista elämää ja osallistua yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen elämään. Meidän on vahvistettava Euroopan unionin virastojen, jäsenvaltioiden, työmarkkinaosapuolien ja kaikkien kansalaisten yhteistä vastuuta edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Teemavuoden 2010 avulla voimme luoda pohjan yhteisen vastuun toimiville rakenteille ja varallisuuden oikeudenmukaiselle jakamiselle.

Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä näytti tietä ehdotusten osalta ja hyväksyi tarkistukset, joilla mahdollistetaan Euroopan parlamentin kaikkien ryhmien välinen yhteistyö. Olemme täten vahvistaneet komission ehdotusta laajentamalla heikossa asemassa olevien kategorioiden määritelmää ja lisäämällä aiheita, jotka vastaavat erityisistä ongelmista kärsivien perheiden, yksinhuoltajaperheiden ja suurperheiden tarpeita ja joiden avulla voidaan käsitellä vammaisten ja kodittomien kohtaamia erityisiä ongelmia. Niiden avulla voidaan myös edistää aktiivista sopeutumista ja kulttuuri- ja harrastustoiminnan saatavuutta.

Tämä ei tietenkään heikennä päätavoitetta. Teemavuoden päätavoitteena on parantaa yksityishenkilöiden ja perheiden taloudellista tilannetta tarjoamalla heille kunnollista ja vakituista työtä. Hyvä työllisyys mahdollistaa osallistumisesta saatavan nautinnon ja tarvittavan omavaraisuuden muita heikommassa asemassa olevien yhteiskunnan jäsenten, kuten lasten ja vanhusten, tarpeiden täyttämiseksi.

Euroopan parlamentin jäseninä meidän on seurattava läheisesti yhteisön yhdenvertaisia mahdollisuuksia koskevan lainsäädännön asianmukaista täytäntöönpanemista. Meidän on osallistuttava yhteisten ja yhteen sovitettujen toimenpiteiden luomiseen ja soveltamiseen kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Julkiset ja yksityiset instituutiot ovat kehittäneet kyseisiä toimenpiteitä yhteistyössä kyseisistä ongelmista kärsivien kanssa, jotta hyvän johtamistavan, toissijaisuuden ja suhteellisuuden periaatteita voidaan ylläpitää.

Köyhyyden torjumisen teemavuoden onnistumiseen vaikuttavat muun muassa seuraavat tekijät: avoimen koordinointimenetelmän vahvistaminen, nykyisten eurooppalaisten ohjelmien toimenpiteiden koordinointi ja aikaisempien Euroopan teemavuosien saavutukset, kansalaisyhteiskuntien aktiivinen osallistuminen ja Euroopan komission ehdotusten ja saavutusten asianmukainen arviointi.

Euroopan parlamentti, komissio ja neuvosto ovat sopineet kansalaisjärjestöjen osallistumisesta ja niiden toimien rahoituksesta. Olemme iloisia siitä, että neuvosto hyväksyi ehdotuksen liittää päätökseen komission maininta pienten ja keskisuurten kansalaisjärjestöjen osallistumisen tukemisesta ja mahdollisuudesta rahoittaa niiden toiminta kokonaisuudessaan kansallisten virastojen kautta.

Haluan kiittää toimivaltaisia viranomaisia, kollegoita ja Euroopan parlamentin jäseniä heidän panoksestaan tämän päätöksen valmistelussa.

PUHETTA JOHTI
varapuhemies Alejo VIDAL-QUADRAS

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausuntoluonnoksen laatija. − (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaisten elämänlaadun parantaminen on oleellinen osa Euroopan yhdentymistä. Tästä huolimatta tilastot osoittavat, että 78 miljoonaa henkilöä elää Euroopan unionissa köyhyysrajan alapuolella ja että suurin osa heistä on lapsia, naisia ja vanhuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että Euroopan unionin on ryhdyttävä taloudellisten toimenpiteiden lisäksi myös sosiaalisiin aloitteisiin, minkä Euroopan parlamentti on todennut useaan otteeseen. Euroopan parlamentti painotti 15. lokakuuta 2007 laatimassaan päätöslauselmassa, että sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamisen ja köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumisen on oltava Euroopan unionin poliittisia painopistealoja. Komission aloite tehdä vuodesta 2010 Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi sopii täydellisesti tähän asiayhteyteen. Sen avulla voidaan myös ohjata poliittinen huomio sosiaaliseen suojeluun ja sosiaaliseen integroimiseen ja edistää niihin liittyviä laaja-alaisia toimia.

Tähän aloitteeseen varattu talousarvio on ennätyksellisen suuri, 17 miljoonaa euroa. Hankkeiden toteuttaminen kansallisella tasolla on kuitenkin ratkaisevan tärkeää aloitteen onnistumisen kannalta. Tästä syystä meidän on pyydettävä jäsenvaltioita osallistumaan tähän aloitteeseen ja ohjaamaan sen tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat inhimilliset ja taloudelliset voimavarat.

24. Esityslistan muuttaminen: ks. pöytäkirja

25. Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumisen teemavuosi (jatkoa keskustelulle)

  Puhemies. − (ES) Jatkamme nyt keskustelua Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuotta koskevasta mietinnöstä. Seuraavana ovat vuorossa puhujat, jotka puhuvat poliittisten ryhmiensä puolesta.

  Thomas Mann, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, yksi ryhmä näyttää jääneen huomioimatta, kun viennin kasvuun ja globalisaatiosta saataviin hyötyihin on kiinnitetty erittäin paljon huomiota. Viittaan köyhyydessä eläviin ihmisiin, joita on Euroopan unionissa 78 miljoonaa ja joista 19 miljoonaa on lapsia. Onko ihmisten opittava elämään tällaisessa tilanteessa? Ei todellakaan!

Kyseiseen ryhmään kuuluvat nuoret, jotka eivät sopeudu kouluelämään ja jotka lopettavat koulunkäynnin kesken, ja vanhukset, jotka vuosikymmenten työnteosta huolimatta saavat vain vähäisiä eläkkeitä, jotka kattavat vain perustarpeet. He tuntevat olonsa syrjäytyneiksi ja he joutuvat usein ponnistelemaan yksin ilman kenenkään tukea. Tästä syystä jokapäiväinen elämä muodostaakin lukuisia vakavia mielenterveyteen liittyviä ja fyysisiä rasitteita. Näihin rasitteisiin lukeutuvat muun muassa väliaikainen asumismuoto, velkaantumisen uhka, alkoholi ja huumeet – elämä ilman itsekunnioitusta tai omatuntoa. Jäsenvaltiomme köyhyyttä tutkivien vuosittaisten raporttien pitäisi saada hälytyskellomme soimaan.

Kuuntelin viime vuonna Saksan parlamentissa käytyä keskustelua sen yleisölehtereiltä. Keskustelun aiheena oli alemmat yhteiskuntaluokat. Se aiheutti kahden viikon kiivaan julkisen keskustelun. Köyhyydestä kärsivät tarvitsevat seuraavia asioita: he tarvitsevat ihmisiä, jotka ovat tietoisia heistä, jotka ottavat heidät tosissaan, jotka näyttävät, miten köyhyydestä voidaan päästä eroon. Voin sanoa PPE-DE-ryhmän puolesta ja hyvin henkilökohtaisella tasolla, että Marie Panayotopoulos-Cassiotou on laatinut erittäin hienon mietinnön. Sen ansiosta voimme nimetä vuoden 2010 Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuodeksi.

Jos Euroopan teemavuoden tarkoituksena ei ole vain kartoittaa tilannetta, vaan auttaa kärsiviä ryhmiä osallistumaan aktiivisesti ja luoda keskustelufoorumi, jonka kautta he voivat tuoda äänensä kuuluville; jos virastot saavuttavat todellisia tuloksia, eivätkä julista vain hyviä aikeitaan; jos opetusalan osaajat määrittelevät innostavia opetusmenetelmiä, joiden avulla yhä suurempi osa koululaisista pystyy käymään koulunsa läpi ja jos huomattavasti ja pysyvästi köyhyyttä vähentävät sosiaalietuudet voidaan määritellä, monet tällä hetkellä itsensä syrjäytyneiksi tuntevat henkilöt voivat vihdoinkin tiedostaa oikeutensa toimia osana yhteiskuntaamme.

  Richard Falbr, PSE-ryhmän puolesta. – (CS) Haluan ensin kiittää kollegaani Marie Panayotopoulos-Cassiotouta hänen hyvästä mietinnöstään ja mielekkäästä yhteistyöstä. Haluan mainita kaksi seikkaa.

Useissa asiakirjoissamme käytetään ilmauksia ”ihmisarvoinen työ” ja ”kunnolliset työpaikat”. Tosiseikka on kuitenkin se, että yhä useammat työt ovat niin sanottuja halpa-arvoisia töitä. Ne ovat töitä, joissa ei tarvita ammattitaitoa ja joista ei makseta riittävää korvausta. Köyhyydessä elävien tai töissä käyvien köyhien lukumäärä ei laske, mikä todistaa sen, että yhä suurempi osa työnantajista palkkaa työntekijöitä laittomasti. Hiljattain annetun työaikadirektiivin luonnos, jossa mahdollistetaan samanlainen työnteko kuin tietyillä kiinalaisilla teollisuusalueilla, on isku, joka lisää varmasti köyhien ihmisten lukumäärää.

Toinen aihe, josta halusin keskustella, liittyy tarpeeseen ottaa huomioon se, että tietyissä jäsenvaltiossa pyritään yksityistämään julkisia ja sosiaalisia palveluita vaivihkaa. Julkisten ja sosiaalisten palveluiden yksityistäminen lisää myös köyhyydessä elävien ihmisten lukumäärää. Haluan sanoa, että tarkistukseni, jotka korostavat tätä seikkaa, hylätään säännönmukaisesti. Haluan, että me alamme tehdä asialle jotakin sen sijaan, että tuotamme lisää papereita ja asetamme määräaikoja.

  Sepp Kusstatscher, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, sallikaa minun painottaa, että suhtaudun erittäin myönteisesti ajatukseen siitä, että tavoitteisiin köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi on kiinnitettävä erityistä huomiota kaikkialla Euroopassa vuoden 2010 aikana.

Haluan kuitenkin tehdä muutaman kriittisen kommentin. Minua on häirinnyt erittäin paljon se tapa, jolla kehitysehdotuksia on sivuutettu pääsääntöisesti neuvoston painostuksesta ja jotta ensimmäisessä käsittelyssä päästäisiin sopimukseen. Olen pyytänyt, että tälle tärkeälle aloitteelle myönnetään suurempia varoja vuoden 2010 talousarviossa, koska köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen on Lissabonin toimintasuunnitelman yksiselitteinen tavoite – tavoite, jota ei ole lainkaan saavutettu.

Halusin myös varmistaa sen, että Euroopan komission jakamia runsaita taloudellisia voimavaroja valvotaan entistä tarkemmin, etenkin vuoden 2010 Euroopan teemavuoden osalta, jotta voimme selvittää, ovatko ne toimineet entistä oikeudenmukaisemman jakamisen välineenä vai onko niiden avulla tehty rikkaista entistä rikkaampia ilman, että apua olisi mennyt perille köyhyydessä eläville.

Olisin omalta osaltani myös suhtautunut myönteisesti keskusteluun Euroopan unionin toimielinten sisällä ehdottomasta perustulosta ja etenkin siitä, olisiko se asianmukainen väline köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi. Olen hyvin pettynyt siihen, että kyseiset ehdotukset hylättiin välittömästi. Tuen Euroopan teemavuoden aloitetta. Olen kuitenkin sitä mieltä, että se on liian pidättyväinen ja että se ei liity tarpeeksi sosiaalipolitiikkaan.

  Jan Tadeusz Masiel, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, ilmoitus, että vuosi 2010 on Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumisen teemavuosi, on erittäin hyvä aloite neuvostolta. Meidän on muistutettava kansalaisiamme siitä, että köyhyyden torjuminen on yksi Euroopan unionin tärkeimmistä tavoitteista. Tämä lisää epäilemättä ihmisten luottamista Euroopan unionin toimielimiin, etenkin uusissa jäsenvaltioissa.

Omassa maassani, Puolassa, valitettavan monet ihmiset liittävät Puolan vuonna 2004 tapahtuneeseen liittymiseen Euroopan unioniin etenkin maaseudulla ja pienissä kaupungeissa asuvien ihmisten lisääntyneen köyhyyden. Euroopan parlamentin vaalien alhainen osallistujamäärä ja kyseisen äänestyksen tulos ovat seurauksia tästä ilmiöstä. Euroopan köyhyyden torjumisen teemavuosi luo mahdollisuuden tarkastella ja arvioida tilannetta tältä osin ja saada jäsenvaltiot ryhtymään konkreettisiin toimenpiteisiin köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi. Yhteiskunnan pintapuolisen tarkastelun jälkeen vaikuttaa siltä, että monien sekä vanhoissa että uusissa jäsenvaltioissa asuvien henkilöiden ja perheiden elämänlaatu on muuttunut huomattavasti. Valitettavasti nämä muutokset ovat olleet huonompaan suuntaan. Muun muassa asunnon löytäminen on entistä vaikeampaa. Me tarvitsemme tämän ongelman osalta uusia ja tämänhetkisiä tilastollisia tietoja.

Samalla kun maailma on entistä globaalimpi ja vaikeammin hallittava, valtion kansalaiseen kohdistuvan velvollisuuden pitäisi myös kasvaa. Valtion on taattava, että sen kansalaiset tuntevat olonsa turvalliseksi, ainakin perustasolla. Uskon, että tämän Euroopan teemavuoden luoma tärkein hyöty on se, että voimme sen avulla tiedottaa kaikille kyseisen ongelman olemassaolosta ja lisätä tietoisuutta ja solidaarisuutta, myös taloudellista solidaarisuutta, köyhille ja syrjäytyneille ihmisille.

  Gabriele Zimmer, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentin vasemmistoryhmä tukee tätä arvoisan kollegamme laatimaa mietintöä. Täten me tuemme myös Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumisen teemavuotta. Mietinnössä selitetään hyvin selkeästi köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen laaja-alaiset seuraamukset. Siinä ei kuitenkaan käsitellä niitä yhteiskunnallisina ongelmina, vaan myös, ja ehkä enemmänkin, köyhyysloukkuun jääneiden henkilöiden henkilökohtaisina ongelmina. Euroopan unionissa köyhyydessä eläviin 78 miljoonaan ihmiseen, mukaan lukien 19 miljoonaan lapseen, on viitattu jo useita kertoja.

Jos aiotaan ryhtyä todellisiin toimenpiteisiin köyhyyden poistamiseksi ja sen kitkemiseksi sosiaalisena ongelmana, tarvitaan kuitenkin erityisiä ja velvoittavia poliittisia strategioita. Poliittiset tavoitteet ja turvattu henkilökohtainen oikeus elää vapaana köyhyydestä ja sosiaalisesta syrjäytymisestä ovat esityslistalla. Näiden aiheiden osalta Euroopan unioni ei kuitenkaan säädä ainuttakaan säädöstä. Euroopan unionin poliittiset strategiat eivät liity millään tavalla köyhyyden torjumiseen. Taloudellinen kasvu ja työllisyyden kasvu eivät vähennä köyhyyttä. Jopa Euroopan unionin rikkaimmissa jäsenvaltioissa huomataan, että yhä enemmän ihmisiä elää köyhyysrajan tai riskialueen alapuolella. Etenkin Saksassa on viime vuosina tapahtunut niin, että alhaiset tulot ovat laskeneet samalla, kun alhaisia tuloja saavien henkiöiden lukumäärä on kasvanut.

Toisin sanoen työllisyys Euroopan unionissa ei automaattisesti johda köyhyyden torjumiseen. Joudun valitettavasti toteamaan, että Euroopan komission ja jäsenvaltioiden tietoisuus tästä seikasta ei ole johtanut toimenpiteisiin, joiden tavoitteena on muun muassa vähimmäispalkan nostaminen riskirajan yläpuolelle tai ongelman ratkaiseminen Sepp Kusstatscherin mainitseman sosiaalisen perusturvan avulla.

  Kathy Sinnott, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, kiitän Marie Panayotopoulos-Cassiotouta. Mielestäni lasten köyhyyteen on puututtava pikaisesti.

Perheen äärimmäisen suurta tärkeyttä on suojeltava entistä paremmin ja tämän mukaisesti myös perhe-elämää on puolustettava, kun otetaan huomioon tilastot, joiden mukaan Euroopassa on 19 miljoonaa köyhyyden riskirajalla elävää lasta. Perhe ansaitsee instituutiona ehdottoman kunnioituksen ja suojelun. Se on lasten luonnollinen elinympäristö. Havaitsemme, että kehittyneissä maissa köyhyys on yhä enemmän perheeseen liittyvä ilmiö kuin alueellinen ilmiö. Lapsen taloudellinen aseman liittyy läheisesti hänen vanhempiensa taloudelliseen asemaan. Vanhempien työttömyys aiheuttaa lasten köyhyyden.

Irlannissa, joissa perheillä on kuitenkin suhteellisen hyvät tulot, asuntolainan, terveydenhoidon ja auton maksut voivat nielaista suurimman osan perheen tuloista, jolloin perheelle jää vähän varoja lasten kasvattamiseen. Muut ilmiöt kuten vanhempien huumeriippuvuus, aiheuttavat sen, että perheille ei jää tarpeeksi varoja turvallisen lapsuuden tarjoamiseksi. Asumusero ja avioero voivat myös vaikuttaa haitallisesti perheen tuloihin ja täten lapsiin. On elintärkeää, että perheitä tuetaan tehokkaasti sekä taloudellisesti että sosiaalisesti, jotta voimme lieventää tämänhetkistä häpeällistä lasten köyhyyttä Euroopassa.

  José Albino Silva Peneda (PPE-DE). – (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, havaitsin, että tänään keskustelun aiheena olevassa mietinnössä puhutaan ehdotuksen mukaisesti nimenomaan köyhyyden kitkemisestä eikä vain sen torjumisesta. Olen tyytyväinen siitä, että havaintoni on kantanut hedelmää ja haluankin kiittää tästä esittelijä Marie Panayotopoulos-Cassiotouta.

Euroopan unioni on tottunut toimimaan nopeasti ja osoittamaan suurta solidaarisuutta luonnonkatastrofien uhreille kaikkialla maailmassa, mutta se kuitenkin välttelee päätöksentekoa ja vitkastelee silloin, kun sen on autettava taloudellisten ja sosiaalisten katastrofien uhreja Euroopan unionin sisällä.

Sanon tämän siksi, koska omasta mielestäni on vaikeaa ymmärtää, miksi köyhyyttä käsittelevässä mietinnössä ei viitata lainkaan elintarvikkeiden nouseviin hintoihin. Tämä järkyttää minua, koske me kaikki tiedämme, että mitä köyhempiä perheet ovat, sitä suurempi osuus niiden varoista kulutetaan ruokaan. Tämän vuoksi olisi hyvä viitata muun muassa komission viimeaikaiseen tiedonantoon elintarvikkeiden nousevista hinnoista.

Olen myös sitä mieltä, että meidän ei pitäisi rajoittautua kitkemään köyhyyttä ainoastaan Euroopan unionin alueelta. Tällä toiminnalla ei ole rajoja. Me puhumme arvoista, jotka ovat olennaisen tärkeitä ihmisarvon kannalta.

Eurooppaa on aina sen historiansa aikana määritelty enemmän sen maailmanlaajuisen laajentumisen myötä kuin sen oman identiteetin avulla. 2000-luvulla köyhyyden kitkeminen on ehkä kaikista jaloin tehtävä, jonka Euroopan unioni voi suorittaa ihmiskunnan hyväksi. Toivon tästä syystä, että kyseistä aihetta edistetään merkittävästi vuonna 2010.

  Jan Andersson (PSE). – (SV) Erittäin paljon kiitoksia, arvoisa puhemies ja arvoisa komission jäsen. Sallikaa minun aloittaa kiittämällä Marie Panayotopoulos-Cassiotouta hänen loistavasta työstään. Haluan myös sanoa, että aloite nimetä vuosi 2010 Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuodeksi on mielestäni loistava aloite.

Kuten Vladimir Špidla totesi, tällaisen teemavuoden avulla voidaan lisätä tietoisuutta ja tietoa nykyisistä rakenteista. Se ei ole kuitenkaan tarpeeksi. Sitä on tuettava toimenpiteillä, kuten muutamat Euroopan parlamentit jäsenet aiemmin huomauttivat. Yleisesti ottaen tilanne on suhteellisen hyvä Euroopan unionissa, mutta köyhyys ei kuitenkaan pienene. Se pikemminkin kasvaa ja kuten monet jo totesivat, se vaikuttaa suurelta osin naisiin ja lapsiin. Meidän on sovellettava avointa koordinointimenetelmää, mutta toimenpiteitä tarvitaan monilla eri alueilla, eikä vain muutamilla. Työllisyys on luonnollisesti tärkeässä asemassa, mutta niin ovat myös koulutus, sosiaaliturvajärjestelmät ja aluepolitiikka, joiden avulla kiinnitetään huomiota laiminlyötyihin alueisiin. Tarvitsemme myös toimia, jotka on suunnattu erityisryhmille, kuten toimintarajoitteisiin henkilöihin ja muista maista saapuneisiin henkilöihin, jotka kärsivät muita enemmän köyhyydestä. Toivon, että kyseisen teemavuoden avulla voidaan lisätä tietämystä ja tietoisuutta ja että se muodostaa lähtökohdan konkreettisille toimenpiteille köyhyyden vähentämiseksi Euroopan unionissa.

  Ewa Tomaszewska (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi muodostaa vuosien 2005 ja 2010 välisen sosiaalisen toimintaohjelman huipentuman. Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta on antanut useita yleisiä sosiaalisen suojelun ja integraation toimien indikaattoreita, jotka mahdollistavat tietojen vertaamisen.

Huolimatta siitä, että Euroopan unioni on tietoinen köyhyyden luomasta ongelmasta sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden toimenpiteiden tärkeydestä, tuloerot liittyvät taloudelliseen kasvuun Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Tämän seurauksena köyhät eivät hyödy talouden kasvusta. Tämä tarkoittaa sitä, että sosiaalinen yhteenkuuluvuus heikkenee. Tilanteeseen vaikuttaa myös muita tekijöitä, joilla on haitallinen vaikutus: köyhyys uhkaa joka viidettä lasta Euroopan unionissa. Väestökehityksen laskusuuntauksen aikana meidän pitäisi huolehtia lapsista erityisen hyvin, etenkin monilapsisissa perheissä olevista lapsista, joiden tilanne on kaikkein vaikein. Kuitenkin juuri monilapsisia perheitä syrjitään lasten tuotteiden korkeiden arvonlisävero-osuuksien kautta.

Haluan onnitella esittelijää etenkin siitä, että hän on kiinnittänyt huomion köyhyyden torjumiseen.

  Edit Bauer (PPE-DE). – (SK) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, suhtaudun myönteisesti Marie Panayotopoulos-Cassiotoun mietintöön sekä komission päättäväisyyteen jatkaa köyhyyden torjumista.

Köyhyys on mahdollisesti yksi kaikkein merkittävimmistä ristiriidoista vauraassa Euroopassa. Ei ole sattumaa, että kaikki jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet korkeista luvuista ja miljoonista ihmisistä, jotka elävät köyhyyden uhan alaisuudessa. Kaikkein hätkähdyttävintä on köyhyyden uhkaan syntyneiden ja siinä elävien lasten korkea lukumäärä. Tämän seurauksena ei ole yllättävää, että nämä lapset lopettavat koulunsa kesken ja että koulunsa lopettaneiden osuus on huomiota herättävän suuri. Toinen häkellyttävä tilastotieto koskee kodittomien tai laitoksissa elävien lasten korkeaa lukumäärää, joka kohoaa satoihin tuhansiin.

Ongelmana on se, että köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen ovat perinnöllisiä. Tämän seurauksena mahdollisuus saada koulutusta ja osallistua elinikäiseen oppimiseen ovat saavuttamattomia tavoitteita sosiaalisesti syrjäytyneille henkilöille.

Toivottavasti Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuoden avulla voidaan tarjota tarvittava kannustin kansallisten politiikkojen ja toimenpiteiden solidaarisuuden vahvistamiseksi. Tämän periaatteen toteuttamisesta tulee jatkossa entistä vaikeampaa, kun otetaan huomioon väestörakenteet tulevat muutokset. Tiettyjen julkisten varojen käyttöä ja vakuutusjärjestelmiä koskevat analyysit osoittavat, että tietyissä jäsenvaltiossa näihin järjestelmiin liittyy taloudellisia ja jopa sosiaalisia riskejä, jotka voivat aiheuttaa köyhyyden leviämistä.

Nykyinen öljyn ja elintarvikkeiden hintojen nopea nousu rasittaa kiistatta alhaisimpia tuloja saavien ihmisten taloutta. Tämä tarkoittaa sitä, että on olemassa enemmän kuin tarpeeksi syitä varmistaa, että Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuoden avulla ei ainoastaan kiinnitetä huomiota köyhyyteen, vaan sen avulla luodaan erityisiä kansallisia toimielimiä, joiden tehtävänä on edistää köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi suunnattujen toimenpiteiden koordinointia.

  Alejandro Cercas (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, halusin myös onnitella komissiota ja tietenkin esittelijää, jotka ovat mahdollistaneet tämän keskustelun ja kehityksen aloittamisen, jotta vuodesta 2010 voidaan tehdä merkittävä vuosi köyhyyden torjumisen kannalta.

Kuten Lissabonissa keskusteltiin, tämä on yksi Euroopan unionin tavoitteista. Me ja useat neuvostot olemme useasti todenneet, että köyhyyttä on vähennettävä huomattavasti vuoteen 2010 mennessä, mutta tämä tavoite ei valitettavasti näytä toteutuvan. Meidän on tämän vuoksi ryhdyttävä lisätoimenpiteisiin ja käytettävä tätä mahdollisuutta hyväksemme sen toistamiseen, että varallisuuden luominen ei ole hyödytä kaikkia tasavertaisesti.

Tietyt väestöryhmät ovat erityisen haavoittuvaisia, ja niitä on suojeltava köyhyydeltä, koska ihmisten on hyvin vaikea muuttaa tilannetta sen jälkeen, kun heistä on tullut köyhiä.

Me tarvitsemme tästä syystä monialaista politiikkaa, jonka avulla voimme mahdollistaa säädylliset työ- ja koulutusmahdollisuudet. Tällaisia mahdollisuuksia on kuitenkin luotava kaikkien Euroopan unionin ohjelmien kautta, jotta solidaarisuus pysyy unionin keskeisenä arvona ja jotta sitä ei käsitellä pelkästään taloudellisten toimenpiteiden yhteydessä.

  Ryszard Czarnecki (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, voidaan sanoa, että keräämämme tiedot vähättelevät ongelman laajuutta. Tämä johtuu siitä, että tilastot käsittelevät köyhyyttä Euroopan unionissa ennen Bulgarian ja Romanian liittymistä Euroopan unioniin. Näiden suhteellisen köyhien valtioiden liittymisen jälkeen Euroopan köyhyys on kasvanut huomattavasti. Meidän ei pidä peitellä tätä tosiseikkaa. Tämän lisäksi köyhyysrajan alapuolella ei elä vain joka seitsemäs henkilö Euroopan unionissa, vaan todellinen luku on huomattavasti 16:a prosenttia korkeampi. Se on todellisuudessa yli 20 prosenttia.

Tästä johtuen meidän on tehtävä pikainen päätös siitä, että Euroopan unionin osuus kaikkien aiemmin mainitsemiemme hankkeiden rahoituksesta on oltava yli 50 prosenttia. Tämä on erittäin tärkeää etenkin köyhempien valtioiden osalta. Rahoituksen rajoittaminen 50 prosenttiin rajoittaa samalla köyhyyden todellista torjumista.

(Suosionosoituksia)

  Joel Hasse Ferreira (PSE). – (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Vladimír Špidla, hyvät naiset ja herrat, on äärimmäisen tärkeää tunnustaa sosiaalisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ryhmien peruuttamattomat oikeudet ja että sellaisten oikeuksien käytännön tunnustamiseen liittyy julkisten ja yksityisten sosiaalisten toimijoiden vahva sitoutuminen.

Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden moninaiset ulottuvuudet on suojattava Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden sitoutumisella köyhyyden kitkemiseen ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen ja monialaisten konkreettisten toimien edistämiseen.

Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen kattavaa ja realistista seuraamista tarvitaan myös, arvoisa komission jäsen, mikä tarkoittaa sitä, että luotettavat ja vertailukelpoiset indikaattorit, jotka kuvaavat erilaisten sosiaalisten, taloudellisten ja kulttuurillisten ulottuvuuksien kehitystä, ovat ratkaisevan tärkeitä.

Hyvät naiset ja herrat, köyhät naiset ja yksinhuoltajaperheet ovat erityisen alttiita köyhyydelle ja syrjäytymiselle, minkä vuoksi niihin on kiinnitettävä erityistä huomiota ja niille on myönnettävä asianmukaista tukea.

Arvoisa puhemies, haluan esittelijän kiittämisen jälkeen lopuksi sanoa, että vuoden 2010 on oltava erityisen tehokas vuosi köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumisessa ja että tätä aihetta on tuotava entistä paremmin esille.

  Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, haluan kiinnittää huomion kolmeen aiheeseen tässä keskustelussa. Euroopan komission viimeisimmän kertomuksen mukaan vuonna 2004 noin sadan miljoonan Euroopan unionin kansalaisen, mikä vastaa 20 prosenttia EU:n koko väestöstä, tulot ovat alle 60 prosenttia EU:n keskimääräisistä tuloista. Tämä tarkoittaa sitä, että kyseisten henkilöiden on tultava toimeen alle 15 eurolla päivässä. Uusissa jäsenvaltioissa kuten Puolassa, Liettuassa, Latviassa ja Slovakiassa tämä tilanne koskee jopa 80 prosenttia väestöstä.

Toiseksi liberaalien taloustieteilijöiden ratkaisuja, joiden mukaan huomattavat tuloerot ovat tärkeä tekijä talouden kasvulla, ei pidä panna täytäntöön Euroopan unionin jäsenvaltioiden taloudellisissa ja sosiaalisissa käytännöissä. Tanskassa, Ruotsissa, Suomessa, Sloveniassa ja Tšekin tasavallassa oli vuonna 2006 alhaisimmat tuloerot ja näiden maiden bruttokansantuote on kasvanut tasaisesti usean vuoden ajan. Tämä tilanne eroaa huomattavasti tilanteesta, joka vallitsee Latviassa, Liettuassa, Portugalissa, Kreikassa ja valitettavasti myös omassa maassani Puolassa, joissa tuloerot ovat unionin suurimpia.

Kolmanneksi haluan ilmaista toiveeni siitä, että vuoden 2010 Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuoden avulla päätöksentekijät tiedostavat sen, että köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen haittaavat merkittävästi taloudellista kasvua ja sosiaalista kehitystä.

(Suosionosoituksia)

  Gabriela Creţu (PSE). – (RO) Arvoisa komission jäsen ja arvoisat kollegat, tiedämme hyvin mistä aiheesta komissio muistuttaa meitä: Euroopassa on valtaisa määrä ihmisiä, jotka elävät köyhyydessä ja äärimmäisessä köyhyydessä. Asian tietävien pitäisi hyväksyä syytös siitä, että vauras yhteisö, joka perustuu oikeudenmukaisuuteen ja solidaarisuuteen meidän yhteisömme tavoin, toimii siten, että köyhien kansalaisten valtiolle pitäisi myöntää enemmän paikkoja tässä parlamentissa kuin Saksalle. Köyhyys ei ole abstrakti käsite. Se on elämäntapa, joka koskee erityisesti naisia ja lapsia. Naisiin ja myös työssä käyviin naisiin kohdistuu erityisen suuri riski rakenteellisten palkkaerojen vuoksi ja sen vuoksi, että he työskentelevät huonosti palkatuilla aloilla, jotka eivät ole tarpeeksi järjestäytyneitä ja jotka kuuluvat epävirallisen talouden piirin. Naisten pääsääntöinen osuus yksinhuoltajaperheissä vaikuttaa myös heidän tilanteeseensa. Köyhyys on perinnöllistä. Vanhempien taloudellinen köyhyys vaikuttaa lasten kulttuuriseen köyhyyteen vähentämällä lasten koulutuksen määrää, poliittiseen köyhyyteen vähentämällä lasten osallistumista poliittiseen päätöksentekoon tai sulkemalla heidät pois siitä ja yhteiskunnalliseen köyhyyteen vähentämällä lasten osallistumista kansalaistoimintaan ja edistämällä syrjäytymistä. Se luo suurempia eriarvoisuuksia kuin ostovoiman erojen luoma epätasa-arvo. Se, että lausuntojen on vastattava tekoja edes jollain tavalla, pakottaa meidät tekemään enemmän kuin tiedottamaan kansalaisia tilanteesta. Poliittisia päätöksiä tarvitaan tilanteen parantamiseksi. Emme voi puhua Euroopan unionissa voimavarojen puutteesta, vaan joskus niiden epäoikeudenmukaisesta jakamisesta ja säännöistä, jotka lisäävät syrjäytymistä. Tämä on yhteinen vastuu, joka koskee myös yhtiöitä, joiden pitäisi omien etujensa vuoksi toimia entistä tehokkaammin, sillä naapuruston kulkukoirien pelastamiseksi perustettujen järjestöjen rahoittaminen ei ole ainoa keino ilmaista yhtiöiden yhteiskunnallista vastuuta.

  Zdzisław Zbigniew Podkański (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, 80 miljoonan köyhyysrajan alapuolella elävän Euroopan unionin kansalaisen ongelmia ei ratkaista julistamalla vuosi 2010 Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumisen teemavuodeksi. Valiokuntien nimittäminen, byrokratian ja istuntojen lisääminen ei myöskään anna heille yhtään ruokaa.

Köyhyyden torjumiseksi varallisuuden luomista ja sen jakamista on lähestyttävä eri suunnasta. On todettava selvästi, että globalisaatio edistää tilannetta, jossa toisille kertyy kohtuuttomasti varallisuutta ja jossa toiset kärsivät nopeasta köyhtymisestä. Valitettavasti köyhtymisestä kärsiviä on yhä enemmän. Köyhyyden ongelma Euroopan unionissa kasvaa entisestään monista syistä, joihin lukeutuvat muun muassa varallisuuden epäoikeudenmukainen jakaminen, ruoan jakamiseen liittyvät ongelmat ja elintarvikkeiden nouseva hinta, perheen ylläpitämiseen liittyvät yleiset kustannukset, Euroopan ja maailman väestön tilanne, jatkuvat eriarvoisuudet, tiettyjen alueiden historiallisista syistä johtuva kehittymättömyys ja tarpeessa olevien auttamiseksi soveltuvan asianmukaisen toimintamallin puute.

Lopuksi haluan sanoa, että me emme voi ratkaista köyhyyden ongelmaa kokonaisuudessaan, mutta meidän on kuitenkin edes tarjottava lapsille ja nuorille ilmainen koulutus ja ylimääräiset ateriat, kuten on vaadittu.

  Zbigniew Zaleski (PPE-DE). – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluan painottaa yhtä tiettyä seikkaa, minkä vuoksi puhun puolaksi.

(PL) Arvoisa puhemies, me yritämme auttaa köyhiä maita Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa ilman suuria saavutuksia. Mutta Euroopan unionissa elävien köyhien auttamisen epäonnistumista ei voi oikeuttaa millään. Euroopan unionissa on alueita, joiden ihmiset ja etenkin lapset ovat hyvin köyhiä. Haluan painottaa aihetta, jolla on vakavia seuraamuksia tulevaisuudessa, nimittäin Euroopan alueen orvot lapset. He ovat Euroopan unionin sisällä toisesta jäsenvaltiosta toiseen jäsenvaltioon matkustavien siirtolaisten lapsia, jotka on usein jätetty oman onnensa nojaan. Uskon, että tällä ilmiöllä on tulevaisuudessa psykologisia vaikutuksia, jotka tulevat meille kalliiksi. Tämän vuoksi meidän on tehtävä kaikkemme tämän ongelman ratkaisemiseksi nyt.

  Monica Maria Iacob-Ridzi (PPE-DE). – (RO) Arvoisa puhemies, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen kitkeminen on yksi Euroopan unionin keskeisimmistä tavoitteista. Tästä syystä vuoden 2010 on oltava ratkaisevassa asemassa eurooppalaisen strategian täytäntöönpanemisen osalta tällä alueella. Niistä 78 miljoonasta kansalaisesta, jotka elävät köyhyyden uhassa, 19 miljoonaa on lapsia. Valitettavasti tällä hetkellä ei vieläkään ole olemassa eurooppalaisia toimintaohjelmia tai rahastoja, joilla voitaisiin auttaa lasten asemaa. On totta, että Euroopan unioni tarjoaa kouluille varoja hedelmien ja meijerituotteiden ostamiseen ja rahaa oppilaiden kouluttamiseen, mutta me tarvitsemme mielestäni kuitenkin yhtenäisen ja johdonmukaisen strategian ja todellisia toimintaohjelmia köyhissä perheissä elävien lasten auttamiseksi. Meidän on samanaikaisesti keskityttävä myös muihin epäedullisessa asemassa oleviin ihmisryhmiin ja etenkin nuoriin, joiden auttamiseksi meidän on luotava toimintamenetelmiä ja suunnattava huomattavia rahamääriä rakennerahastojen kautta. Tämän lisäksi on tärkeää painottaa sitä, että me emme voi luoda tällä hetkellä yhteiskunnan kestävää kehitystä, jos meillä ei ole käytössämme tarvittavia rahoitusvaroja. Uskon, että myönnetty 17 miljoonaa euroa ei ole riittävä määrä, kun otetaan huomioon Euroopan nykyiset tarpeet sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjumiseksi. Tämän lisäksi köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumisen pitäisi liittyä olemassa oleviin toimintaohjelmiin. Euroopan sosiaalirahaston ja Progress-ohjelman avulla pitäisi rahoittaa Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumisen teemavuoden erittäin tärkeitä aiheita.

  Anna Záborská (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, onnittelen teitä tämän hienon ehdotuksen johdosta. Haluan myös kiittää Marie Panayotopoulos-Cassiotouta hänen loistavasta mietinnöstään. Olen varma siitä, että me äänestämme yksimielisesti tämän päätöslauselman puolesta.

Mutta kuitenkin. Meillä on taas uusi eurooppalainen teemavuosi. Tällä kertaa se koskee äärimmäisen köyhyyden torjumista. 17. lokakuuta tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun kansainvälinen yhteisö juhlisti ensimmäisen kerran köyhyyden poistamisen kansainvälistä päivää. Katsellessani 17. lokakuuta pidettävän juhlapäivän aikana Brysselissä sijaitsevan Euroopan parlamentin edustaa näen siellä itseni ja kollegani Iñigo Méndez de Vigon, joka johtaa Euroopan parlamentin kehitysmaita koskevaa valtuuskuntaa.

Pyydän teitä merkitsemään tämän päivän kalenteriinne, sillä pidän tilaisuudessa puheenvuoron. Toivon, että Euroopan toimielimet osoittavat vahvaa solidaarisuuttaan 17. lokakuuta käyttämällä kyseisen päivän iskulausetta: ”Siellä missä miehet ja naiset joutuvat elämään äärimmäisessä köyhyydessä, rikotaan ihmisoikeuksia. Meidän velvollisuutena on toimia yhdessä ja turvata, että ihmisoikeuksia noudatetaan”.

  Vladimír Maňka (PSE). – (SK) Kaiken kaikkiaan 78 miljoonaa ihmistä elää Euroopan unionissa köyhyysvaarassa. Kulutushyödykkeiden, energian ja elintarvikkeiden nousevat hinnat lisäävät huomattavasti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ryhmien riskiä.

Hyvälaatuinen työllisyys vähentää merkittävästi köyhyyden riskiä. Työssä käyvät henkilöt elävät kuitenkin myös usein köyhyysvaarassa.

Tarkistetussa Lissabonin strategiassa edistetään yhtäläisiä mahdollisuuksia kaikille, mikä on sosiaalisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden ja köyhyydestä vapaan yhteiskunnan luomisen keskeisin suuntaviiva. Tästä syystä suhtaudun myönteisesti aloitteeseen edistää köyhyyden ongelman näkyvyyttä ja pyrkimyksiin luoda yksi yhteen sovitettu politiikka.

Köyhyyden torjumisen kampanjan avulla pitäisi edistää kansalaisten tietoisuutta köyhyydestä ja luoda pitkän aikavälin pyrkimyksiä köyhyyden torjumiseksi. Tältä osin meillä on paljon opittavaa Pohjoismaista. Ne ovat oppineet, että köyhyyttä voidaan vähentää tehokkaasti aktiivisen työvoimapolitiikan, ihmisarvoisten työolosuhteiden ja vahvan sosiaalisen suojelun avulla.

  Danutė Budreikaitė (ALDE). – (LT) Suhtaudun myönteisesti komission ehdotukseen tehdä vuodesta 2010 Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumisen teemavuosi. Köyhyys on ongelma sekä Euroopan unionissa että muualla maailmassa.

Haluan painottaa köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen liittyviä muutamia vakavia seikkoja, joihin meidän on kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota.

Poistamalla lasten köyhyyden me voisimme rikkoa useiden köyhyydestä ja sosiaalisesta syrjäytymisestä kärsivien sukupolvien petollisen kierteen.

Tämän lisäksi noin kymmenen prosenttia työntekijöistä kärsii köyhyydestä alhaisten palkkojen, osa-aikaisten työsuhteiden ja alhaisten pätevyyksien vuoksi. On tärkeää edistää laadukasta työllisyyttä, joka perustuu työntekijöiden kouluttamiseen.

Lisäksi on myös erittäin tärkeää edistää solidaarisuutta yhteiskunnan sisällä, jotta kaikki kansalaiset tiedostavat köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen ongelman.

Haluan rohkaista Euroopan unionin kaikkia toimielimiä ja jäsenvaltioita tarjoamaan kaikille yhteiskunnan jäsenille köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen liittyvää yksityiskohtaisempaa tietoa, jotta voidaan lisätä yhteistä vastuuta ja poistaa ennakkoluulo, jonka mukaan kyseisistä ongelmista kärsivät ihmiset ovat taloudellinen taakka yhteiskunnalle.

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, köyhyys on hyvin monimutkainen ongelma ja se voi esiintyä monissa eri muodoissa. Sen ilmentymä vaihtelee maakohtaisesti. Emme puhu Euroopassa nälkään kuolevista ihmisistä, mutta Euroopan suurimmat ongelmat liittyvät pääsääntöisesti alhaisiin tuloihin, huonoihin asumisolosuhteisiin, huonoon terveyteen, alkoholismiin, syrjäytymisen tuntemuksiin tai mahdollisuuksien puutteeseen.

Köyhyys on vaarallinen ilmiö etenkin lasten parissa, koska se on usein perinnöllistä. Köyhyydessä kasvatetuilla lapsilla on vaikeampi kehityskaari, ja he ovat tuomittuja epäonnistumaan ja jakamaan vanhempiensa kohtaloon ilman ulkopuolista apua.

Tämän vuoksi on tärkeää ryhtyä kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin köyhyyden kierteen rikkomiseksi, jotta se ei pääse periytymään sukupolvelta toiselle. Sosiaalisen integroitumisen edistäminen, köyhyyden vähentäminen ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen ovat muutamia niistä haasteista, jotka Euroopan unionin on ratkaistava etenkin, kun otetaan huomioon väestörakenteen muutos, jolla tarkoitan väestön vanhenemista ja maahanmuuttajien tulvaa.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL). – (PT) Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen teemavuoden julistaminen ei ole riittävä toimenpide, kun köyhyys uhkaa noin 20 prosenttia Euroopan unionin väestöstä. Kasvanut sosiaalinen eriarvoisuus, epävarmoissa työsuhteissa työskentelevien huonosti palkattujen työntekijöiden lukumäärän lisääntyminen ja tästä johtuen myös köyhyydessä elävien ihmisten lukumäärän kasvaminen ja polttoaineen ja elintarvikkeiden nousevat hinnat edellyttävät myös muita toimenpiteitä, jotta voidaan turvata se, että sosiaalinen osallisuus koskee myös lapsia, naisia ja perheitä.

Tarvitaan toimenpiteitä, joiden avulla voidaan lisätä työn kannattavuutta, lisätä oikeuksilla suojattua työllisyyttä ja turvata korkealaatuiset julkiset palvelut, ihmisarvon mukainen asuminen sekä julkinen ja kattava sosiaaliturva.

Lissabonin strategian uusliberaalit toimenpiteet on korvattava Euroopan solidaarisuutta ja sosiaalista edistystä koskevalla strategialla ja vakaussopimus on myös hyväksyttävä pikaisesti, jotta Euroopan unionissa ei olisi enemmän köyhyyttä vuonna 2010 kuin tällä hetkellä.

  Juan Andrés Naranjo Escobar (PPE-DE). – (ES) Arvoisa puhemies, haluan ensin onnitella esittelijäämme ja komission jäsentä tästä aloitteesta.

Sosiaalinen syrjäytyminen ja köyhyys ovat saman asian kaksi eri puolta. Ne kertovat siitä, että yhteiskunnassa elää hyvin puutteenalaisia ihmisiä ja että yhteiskunta ei ole sosiaalisesti yhtenäinen. Hyvät naiset ja herrat, kehityksessä on loppujen lopuksi kyse etiikasta.

Vuosi 2010 on köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumisen teemavuosi. Tiedämme jo nyt, että sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden kitkeminen on pitkä ja monimutkainen tehtävä, mutta jos me pystymme hyödyntämään jokaisen tähän toimintaohjelmaan sijoitetun euron parhaalla mahdollisella tavalla, jos me pystymme saavuttamaan eniten apua tarvitsevat ihmiset ja jos me pystymme herättämään kansalaisten omantunnon tämän asian tiimoilta, me luomme Euroopan uudenlaisen kansalaisuuden. Tämä on erittäin tärkeää.

Viime viikolla Irlannin kansalaiset hylkäsivät Lissabonin sopimuksen. Kansaa kiihottava propaganda, johon liittyi monenlaisia mielipiteitä, on luonut sekasortoa Irlannin yhteiskunnassa ja kiihottanut perusteettomia globalisaatioon liittyviä pelkoja ja aiheuttanut tietyn määrän sekaannusta meidän yhteisen kotimme rakentamisesta.

Sen lisäksi, että julistamme vuoden 2010 Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumisen teemavuodeksi meidän on myös tehtävä siitä Euroopan kansalaisuuden teemavuosi.

  Vladimír Špidla, komission jäsen. − (CS) Hyvät naiset ja herrat, kiitän teitä erittäin syvällisestä keskustelusta, jossa on käyty läpi monia köyhyyteen liittyviä asioita. Uskon, että ehdotuksessa itsessään tulee ilmeisen selväksi se, että komissio ei suhtaudu piittaamattomasti köyhyyteen ja että se pyrkii asteittain luomaan sellaisen poliittisen ympäristön, jonka avulla köyhyyttä voidaan torjua entistä tehokkaammin. Haluan myös sanoa, että komissio käsittelee köyhyyden ongelmaa sen kaikessa monimuotoisuudessa. Vaikka joissakin sen teksteissä, etenkin viimeisessä aktiivista osallisuutta koskevassa tiedonannossa, jossa käsitellään köyhyyttä erikseen, painotetaan laadukasta työllisyyttä, komissio kuitenkin tiedostaa sen, että köyhyyden monimutkaista ongelmaa ei voida ratkaista pelkästään työmarkkinakeinojen kautta, vaikka Lissabonin strategian tavoitteena on luoda enemmän työllisyyttä ja enemmän laadukkaampaa työllisyyttä Riittänee kun sanon, että lasten köyhyys liittyy selvästi koulutusjärjestelmien laatuun. Eläkkeellä olevien henkilöiden köyhyyttä ei voida myöskään ratkaista pelkästään työmarkkinakeinojen avulla.

Sallikaa minun mainita muutama muu aihe, jotka ovat mielestäni tärkeitä. Komissio ehdottaa 17 miljoonan euron suuruista rahoitusta, ja kuulimme keskustelun aikana mielipiteitä, joiden mukaan kansallisten hankkeiden rahoitusta pitäisi lisätä etenkin tietyissä maissa. Komissio ei yhdy tähän näkökantaan yksinkertaisesti sen vuoksi, että tavoitteenamme on varata mahdollisimman paljon rahallista tukea käytettäväksi, jotta toimenpiteemme ovat mahdollisimman tehokkaita. Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumisen teemavuosi on loistava esimerkki tavanomaisesta demokraattisesta ja poliittisesta menettelytavasta. Tärkeän edistysaskeleen saavuttamiseksi eli poliittisen ilmapiirin muuttamiseksi me tarvitsemme yksityiskohtaisen ja ajankohtaisen kyseistä asiaa käsittelevän keskustelun. Tämä onkin Euroopan teemavuoden tavoite.

Sallikaa minun nyt käsitellä tiettyjä yksittäisiä tarkistuksia. Olen samaa mieltä 2 artiklassa mainittujen tavoitteiden otsikkojen muuttamista koskevista tarkistuksista ja Euroopan teemavuoden ensisijaisia tavoitteita koskevista tarkistuksista. Suhtaudun myös myönteisesti tarkistuksiin, joissa keskitytään sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Sallikaa minun esittää Euroopan parlamentille tarkka luettelo tarkistuksista sen sijaan, että nojaudun istuntoselostuksien lainaamiseen, koska tarkistuksia on otettu erittäin paljon käsiteltäväksi.

Haluan mainita vain kaksi artiklaa, 37 ja 52 artiklat, joita haluan käsitellä puheessani. Luen teidän luvallanne näitä kahta artiklaa koskevan tekstin.

Komissio kiinnittää erityistä huomiota siihen, että se edistää ja tukee kaikilla tasoilla tapahtuvaa laajamittaista osallistumista vuoden 2010 Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumisen teemavuoteen liittyviin toimintoihin käytännöllisenä keinona turvata se, että teemavuoden vaikutus on myönteinen ja pitkäaikainen.

Euroopan teemavuotta koskevan päätöksen mukaisesti komissio laatii yhteiset ohjeet strategisessa puiteasiakirjassa, jossa asetetaan tärkeimmät tavoitteet, jotka liittyvät Euroopan teemavuoden toimintojen soveltamiseen, mukaan lukien kansallisten toimielinten ja toimintojen vähimmäisosallistuminen.

Strateginen puiteasiakirja osoitetaan kansallisille täytäntöönpanoelimille, jotka vastaavat Euroopan teemavuoteen liittyvien kansallisten toimintaohjelmien määrittelemisestä ja jotka valitsevat yksittäiset toimet ja muut asiaan liittyvät tekijät, joille haetaan yhteisön rahoitusta.

Komissio painottaa tältä osin, että on tärkeää helpottaa kaikkien kansalaisjärjestöjen myös pienten ja keskikokoisten järjestöjen osallistumista. Mahdollisimman laajan saatavuuden turvaamiseksi kansalliset täytäntöönpanoelimet voivat halutessaan olla pyytämättä yhteisrahoitusta ja sen sijaan rahoittaa tietyt toimet täysin.

Siinä oli kyseinen teksti. Hyvät naiset ja herrat, haluan viitata Richard Falbrin puheeseen, jossa hän käsitteli työaikadirektiiviä hyvinkin todellisuudesta poikkeavalla tavalla. Mahdollisten epäselvyyksien estämiseksi neuvoston saavuttaman kompromissin sisältö voidaan tiivistää seuraavasti: 48 tunnin työviikko pysyy voimassa ja opt-out-mahdollisuutta on rajoitettu 78 tunnista 60 tai 65 tuntiin viikkoa kohti. Tämä on yksi kompromissin keskeisimmistä ominaispiirteistä. Koska sitä käsiteltiin tässä keskustelussa, ajattelin, että asiaan olisi hyvä vastata.

Hyvät naiset ja herrat, haluan lopuksi vielä kerran kiittää teitä keskustelusta, jossa käsiteltiin monia köyhyyteen liittyviä seikkoja ja joka tarjosi mielestäni erittäin hyvää näkemystä. En valitettavasti usko, että tällä hetkellä olisi mahdollista vastata jokaiseen yksittäiseen puheeseen, vaikkakin suurin osa ilmoittamistanne näkökannoista vastaa esittelijän mietinnössä ilmaistuja kantoja. Haluan kiittää häntä jälleen kerran hänen laatimastaan mietinnöstä.

(FR)

Komission kanta parlamentin tarkistuksiin

Panayotopoulos-Cassiotoun mietintö (A6-0173/2008)

Komissio voi hyväksyä tarkistukset 6, 7, 12, 13, 16, 17, 19, 20, 21, 22, 23, 27, 28, 29, 31, 33, 34, 35, 36, 38, 39, 41, 42, 46, 47, 48, 49, 53, 54, 55, 56, 57, 58, 59, 60, 61, 62 ja 63.

Komissio voi hyväksyä tarkistukset 1, 2, 3, 4, 5, 8, 9, 10, 11, 14, 15, 18, 24, 25, 26, 30, 32, 37, 43, 44, 45, 50, 51, 52, 64 ja 66 periaatteessa ja osittain ja ne on muotoiltava uudelleen.

Lopuksi komissio ei voi hyväksyä tarkistuksia 40 ja 65. Tarkistuksien 37 ja 52 osalta, jotka koskevat pienten ja keskikokoisten kansalaisjärjestöjen osallistumista ja tiettyjen hankkeiden täyttä rahoitusta yhteisrahoituksen kautta, komissio ehdottaa kompromissiratkaisuna, että tähän asiaan liittyen annetaan tiedonanto, jonka luen teille ja jonka avulla pyritään sisällyttämään kyseisten artiklojen henki ja sisältö komission laatimaan strategiseen puiteasiakirjaan, jossa määritellään Euroopan teemavuoden toimintojen ensisijaiset tavoitteet.

  Marie Panayotopoulos-Cassiotou, esittelijä. − (EL) Arvoisa puhemies, kiitän komission jäsentä hänen mielipiteestään. Toivon, että strategisen puiteasiakirjan yleiset ohjeet ohjaavat kansallisia valiokuntia tehokkaan toiminnan suunnittelussa. Kuten komission jäsen painotti, keskeisenä tavoitteena on oltava köyhyydestä tällä hetkellä ja tulevaisuudessa kärsivien auttaminen.

Uskon henkilökohtaisesti, että köyhyyttä ei voida kitkeä kokonaan, koska se voi palata luonnonkatastrofin jälkeen. Olemme keskustelleet Kreikassa tapahtuneista katastrofeista ja muista tulvista ja metsäpaloista kärsivistä maista: köyhyys voi palata uudelleen tai kansainvälinen tilanne tuoda sen takaisin. Meidän on tämän vuoksi oltava aina valmiina. Tästä syystä olemme painottaneet erityisesti ongelman ehkäisyä, mikä selittää Anna Záborskán mainitseman 17. lokakuuta järjestettävän köyhyyden poistamisen kansainvälisen päivän. Olemme sisällyttäneet tämän päivämäärän mietintöömme.

Nämä eivät ole toimenpiteitä, jotka ovat vain vähän velvoittavia tai jotka eivät ole lainkaan velvoittavia. Haluamme nähdä, että niitä muokataan jokaisen jäsenvaltion tarpeiden mukaisiksi ja uskomme, että köyhyyden torjuminen tarkoittaa sitä, että torjumme rauhan ja vaurauden suurta vihollista kaikissa yhteisöissä. Komission jäsen on historioitsija ja hän tietää, että yli 1 000 vuotta Euroopassa kestäneen Bysantin keisarikunnan hallitsija tuki jokaisessa puheessaan köyhyyden torjumista. Hän piti köyhyyttä keisarikunnan suurimpana uhkana hänen taisteltuaan useaan otteeseen sitä vastaan keisarikuntansa rajoilla.

Meidän on myös Euroopan unionissa torjuttava köyhyyttä unionin sisällä ja ulkopuolella. Meidän on saavutettava kuuluisat vuosituhannen kehitystavoitteet, jotta me voimme tarttua ongelmaan, joka liittyy taloudellisista syistä tapahtuvaan maahanmuuttoon ja laittomaan maahanmuuttoon, minkä aiheuttaa se, että kyseiset siirtolaiset vertaavat omaa tilannettaan meidän tilanteeseemme.

Olen varma siitä, että hyvän suunnittelun avulla saavutamme hyviä tuloksia. Kiitän teitä kaikkia teidän hienoista puheenvuoroistanne.

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. − (ES) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna kello 12.

Kirjalliset kannanotot (142 artikla)

  Adam Bielan (UEN), kirjallinen. – (PL) Arvoisa puhemies, haluan kiittää Marie Panayotopoulos-Cassiotouta hänen loistavasta mietinnöstään ja erityisesti siitä, että hän on kiinnittänyt huomion köyhyyden ehkäisyyn. Tuen vuoden 2010 julistamista Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumisen teemavuodeksi. Kyseisen mietinnön osalta haluaisin kiinnittää huomion siihen, että on tärkeää vapautua köyhyydestä konkreettisten toimenpiteiden kautta eikä vain puhumalla siitä. Euroopassa köyhyydessä elää 78 miljoonaa ihmistä, joista 19 miljoonaa on lapsia. Meidän on muistettava perheen tärkeys ja että perhettä on suojeltava ja että sitä on tuettava sosiaalisin ja taloudellisin keinoin, jotta Euroopassa elävien lasten äärimmäinen köyhyys voidaan kitkeä.

Tässä kohtaa on hyvä mainita köyhyyden aiheuttaja. Elintarvikkeiden ja energian hintojen huomattava nousu, joka kohdistuu pääsääntöisesti monilapsisiin perheisiin ja vanhuksiin, aiheuttaa köyhyyttä. Euroopan komission mukaan noin 14 prosenttia vakituisessa työssäkäyvistä puolalaisista, kreikkalaisista ja portugalilaisista elää köyhyydessä.

  Corina Creţu (PSE), kirjallinen. – (RO) Haluan kiittää esittelijää tämän mietinnön laatimiseen liittyvästä yhteistyön hengestä. Euroopassa joka kuudes ihminen elää köyhyysrajan alapuolella, mutta tässä tilastossa ei oteta huomioon Romanian ja Bulgarian lukuja.

Vaikka monissa jäsenvaltioissa naisten ja miesten välinen ero on pienentymässä köyhyyden suhteen, keskimääräinen ero on kaksi prosenttia, kun mitataan köyhyyttä ja pitkäaikaista köyhyyttä. Haluankin tästä syystä kiinnittää huomionne uusiin jäsenvaltioihin. Romaniassa ja Bulgariassa naisilla on kymmenen prosenttia suurempi riski kärsiä köyhyydestä kuin miehillä. Naiset ovat huomattavasti alttiimpia sosiaaliselle syrjäytymiselle.

Meidän ei pitäisi jättää huomioimatta sitä seikkaa, että solidaarisuuden, sosiaalisen oikeuden ja köyhyyden kitkeminen ovat haasteita, jotka eivät koske ainoastaan Euroopan unionin jäsenvaltioita vaan ne liittyvät myös Euroopan unionin osallistumiseen maailmantaloudessa ja maailmanpolitiikassa.

Tämän vuoksi haluankin ehdottaa, että lopulliseen tekstiin sisällytetään naisten ja miesten väliset erot yleisempänä aiheena. Pidän tärkeänä myös Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumisen teemavuoden ja vuosituhannen kehitystavoitteiden välistä riippuvuussuhdetta ja etenkin köyhyyden poistamisen kansainvälistä päivää.

  Zita Gurmai (PSE), kirjallinen. – (HU) Köyhyys on monimutkainen, suhteellinen ja monitahoinen ongelma: se herättää taloudellisia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia kysymyksiä. Kaikesta huolimatta meidän on ryhdyttävä toimenpiteisiin köyhyyden torjumiseksi, sillä vuonna 2006 jopa 16 prosenttia Euroopan unionin kahdenkymmenenviiden jäsenvaltion väestöstä eli köyhyysrajan alapuolella. Kun Lissabonin strategia pantiin täytäntöön marraskuussa 2000, Euroopan unionin neuvosto pyysi jäsenvaltioita ja komissiota edistämään merkittävästi syrjäytymisen ja köyhyyden torjuntaa vuoteen 2010 mennessä. On erittäin tärkeä edistysaskel, että meillä on nyt käytettävissä keino, jolla voimme mitata köyhyyttä, koska meidän on ensin tunnistettava tarkasti köyhyyden ominaisuudet ongelman ratkaisemiseksi. Suhtaudun myönteisesti siihen, että olemme julistaneet vuoden 2010 Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumisen teemavuodeksi. Olen varma siitä, että voimme teemavuoden avulla edistää parhaiden käytäntöjen vaihtamista ja että voimme panna täytäntöön uusia aloitteita kaikilla osa-alueilla ja erityisesti osa-alueilla, jotka liittyvät köyhyyden torjumiseen, sen seuraamiseen ja rahoitusjärjestelmiin sekä lasten köyhyyden torjumiseen.

On kuitenkin otettava huomioon, että empiiristen todisteiden mukaan köyhyys uhkaa naisia miehiä enemmän, mikä pitää paikkansa erityisesti monista ongelmista kärsivien naisten tapauksessa. On äärimmäisen tärkeää, että yhtenäistä kohtelua sovelletaan myös köyhyyden torjumisessa, ja tämän vuoksi sitä on noudatettava myös Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuoden aikana. Miesten ja naisten välisen todellisen tasa-arvo on olennainen edellytys köyhyyden riskin vähentämiselle, koska tarkoituksenmukainen ja asianmukaisesti palkattu työ, jonka naiset voivat yhdistää perhe-elämän sitoumuksiensa kanssa, vähentää huomattavasti naisten riskiä kärsiä köyhyydestä.

  Rovana Plumb (PSE), kirjallinen. – (RO) Kansainvälisen työjärjestön säännöissä todetaan, että: ”Köyhyys missä tahansa on uhka vauraudelle kaikkialla.” Tästä syystä haluankin painottaa kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla suoritettavia moniulotteisia köyhyyden torjumista ja ehkäisyä edistäviä toimenpiteitä koskevan tarkistuksen tärkeyttä, sillä niiden avulla voidaan turvata kansalaisten aktiivinen osallistuminen yhteiskunnan ja työmarkkinoiden toimintaan.

Sosiaalista suojelua ja aktiivisen osallisuuden toimenpiteitä koskevien uudistusten avulla on pystytty kiihdyttämään ratkaisevasti Euroopan taloudellista kasvua ja luomaan työpaikkoja Euroopassa. Vuoden 2008 ensimmäisen neljänneksen aikana Romanian talouskasvu oli Euroopan nopeinta. Romanian talouden kasvuvauhti oli tuolloin 8,2 prosenttia (Euroopan keskiarvo oli tuolloin 2,5 prosenttia Eurostatin mukaan), mutta tästä huolimatta alhaisen koulutuksen saaneet ihmiset; ihmiset, joilla ei ole ammatillisia pätevyyksiä; maaseudulla asuvat ihmiset lapset, nuoret, liikuntarajoitteiset ihmiset ja romanit kärsivät huomattavasta köyhyyden riskistä.

Onnittelen esittelijää hänen toiminnastaan ja pidän välttämättömänä, että jäsenvaltioiden laatimilla eurooppalaisia suosituksia noudattavilla toimenpiteillä pyritään saavuttamaan suotuisa suhde kansalaisten taloudellisen kilpailukyvyn ja sosiaalihuollon välillä.

26. Koheesiopolitiikan vaikutus heikossa asemassa olevien yhteisöjen ja väestöryhmien integroitumiseen (keskustelu)

  Puhemies. − (ES) Esityslistalla on seuraavana keskustelu Gábor Harangozón aluekehitysvaliokunnan puolesta laatimasta mietinnöstä koheesiopolitiikan vaikutuksesta heikossa asemassa olevien yhteisöjen ja väestöryhmien integroitumiseen (2007/2191(INI)) (A6-0212/2008).

  Gábor Harangozó, esittelijä. − (HU) Erittäin paljon kiitoksia, arvoisa puhemies. Arvoisa komission jäsen Hübner, hyvät naiset ja herrat, Euroopassa on alueita ja ihmisiä, jotka eivät pysty käyttämään hyväkseen niitä mahdollisuuksia, joita pyrimme tarjoamaan heille yhteisön voimavarojen kautta, jotta he voisivat saavuttaa Euroopan unionin keskiarvon mahdollisimman nopeasti ja jotta he voisivat kitkeä heitä ja niitä koskevan köyhyyden.

Laadin tämän mietinnön sen vuoksi, että halusin selventää niitä syitä, joiden vuoksi me emme ole pystyneet kehittämään kyseisiä alueita. Tämän lisäksi halusin myös laatia ehdotuksia tämän tilanteen muuttamiseksi ja ratkaisemiseksi. Euroopan komission neljännessä koheesiota koskevassa väliraportissa todetaan, että koheesiopolitiikka toimii erittäin hyvin kansallisella tasolla tietyissä valtioissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että entistä tarmokkaampi ja myönteisempi kehitys on pantu täytäntöön niissä maissa, jotka ovat jo Euroopan unionin jäseniä ja joille myönnetään varoja koheesiorahaston kautta. Jos kuitenkin tarkastelemme hieman alhaisempia alueellisia tasoja, voimme havaita, että alueelliset eroavaisuudet eivät vähene samalla tavoin. Haluan mainita esimerkkinä Unkarin: Unkarin keskeisten alueiden asukaskohtainen bruttokansatuote on 110 prosenttia Euroopan unionin keskiarvosta, mutta neljässä Unkarin seitsemästä alueesta asukaskohtainen bruttokansantuote on kuitenkin alle 45 prosenttia Euroopan unionin keskiarvosta. Näissä tapauksissa alueiden eroavaisuudet eivät kuitenkaan enää lisäänny. Monissa tapauksissa, kuten koheesiota koskevassa neljännessä väliraportissa myös todetaan, alueiden sisäiset eroavaisuudet lisääntyvät entisestään.

Miksi tietyt alueet pystyvät hyödyntämään käytettävissä olevia mahdollisuuksia edukseen ja miksi toiset alueet eivät? Jos tarkastelemme asiaa hieman tarkemmin, huomaamme, että alueellisella tasolla esiintyy taustalla vaikuttavia erittäin merkittäviä rakenteellisia tekijöitä. Vähäisen kehityksen alueilla uupuu selvästi inhimillisiä valmiuksia asianmukaisten hankkeiden luomiseksi. Kyseisillä alueilla ei ole myöskään tarvittavaa perusinfrastruktuuria investointien saamiseksi alueille, tarvittavaa koulutusta tai asianmukaista terveydenhoitoa. Unkarissa on esimerkiksi useita mikroalueita, joissa miespuolisen väestön odotettavissa oleva elinaika on 15 vuotta alhaisempi kuin kansallinen keskiarvo.

Mitä meidän pitäisi tehdä asialle? Mielestäni meidän on arvioitava, onko asianmukaista arvioida koheesiopolitiikkaa ainoastaan alueiden välisellä tasolla vai myös alueiden tasolla, koska kyseinen ongelma on erittäin monimutkainen ja koska se keskittyy selkeästi tietyille mikroalueille. Olisiko parempi tämän sijaan tutkia, tarvitsemmeko me entistä tarkempia ja tarkemmin kohdistettuja toimenpiteitä mikroalueiden tasolla, koska vakavimmat ongelmat esiintyvät juuri kyseisellä tasolla. Meidän on nyt ensimmäiseksi tutkittava päätöksenteossa käyttämiemme tilastotietojen laatu ja ominaisuudet. Olin tietoinen tästä ongelmasta tämän mietinnön laatimisen aikana, mutta en voi tarjota teille konkreettista pohjaa tilastotietojen vertailemiseksi, koska koko Euroopan unionin kattavia ja verrattavissa olevia tilastollisia tietoja ei ole riittävästi. Meidän on nyt tutkittava, olisiko asianmukaista liittää maaseudun koheesio osaksi maatalouspolitiikka siitä huolimatta, että kyseiset alueet ovat pääsääntöisesti maaseutualueita. Olisiko asianmukaisempaa käsitellä maaseudun ongelmia koheesiopolitiikan yhteydessä ja hyödyntää koheesiopolitiikan välineitä jättäen täten maatalouspolitiikan toimenpiteille täydentävän roolin?

Haluisin tässä kohtaa kiittää varjoesittelijöitä heidän poikkeuksellisen rakentavasta työstään tämän mietinnön laatimisessa. Haluan kuitenkin huomatta samaan hengenvetoon, että useiden viikkojen neuvotteluiden jälkeen ja sen jälkeen, kun olin hyväksynyt PPE-DE-ryhmän mietinnön, joka koski mietinnön erittäin tärkeän kohdan merkittävää tarkistusta, PPE-DE-ryhmä äänesti omaa kohtaansa vastaan. Tämä toiminta herättää mielestäni kysymyksen: mitä me oikein haluamme? Haluammeko me vain todeta, että ongelma on olemassa ja olla tekemättä mitään muuta sen suhteen, vai olemmeko me valmiita tarttumaan ongelmaan ja tekemään suosituksia politiikkamme muuttamiseksi ja tunnistamaan entistä tehokkaammin sellaisia alueita, joiden osalta voimme toimia ongelman ratkaisemiseksi? Kiitän teitä erittäin paljon antamastanne huomiosta.

  Danuta Hübner, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, haluan myös kiittää Gábor Harangozóa hänen laatimastaan mietinnöstä ja hänen pyrkimyksistään saavuttaa valiokunnassaan yksimielinen näkemys heikossa asemassa olevia yhteisöjä ja väestöryhmiä koskevan hankalan aiheen osalta. Jotta taloudelliseen kasvuun ei liity yhteiskunnassamme sosiaalinen kahtiajako, koheesiopolitiikan on kohdistuttava sosiaalisen syrjäytymiseen, etenkin heikossa asemassa olevien yhteisöjen ja väestöryhmien integroitumiseen, mikä on jatkossakin koheesiopolitiikan tavoite.

On myös totta, että mietinnössä tunnistetut ongelmat sivuavat toisaalta alueellista koheesiota ja toisaalta sosiaalisen koheesion haasteita. On myös totta, että sosiaalisesta kahtiajaosta ja sosiaalisen eriytymisen ongelmista tulee alueellisen koheesion ongelmia, kun ne keskittyvät tietyille alueille.

Euroopan unionin köyhimmillä alueilla esiintyy sosiaalista syrjäytymistä, mutta Euroopan unionin rikkaimmissa kaupungeissa esiintyy myös paikoittain sosiaalista huono-osaisuutta. Mietinnössä pyydetään komissiota esittämään alueellisen yhteenkuuluvuuden kattava määritelmä tulevan alueellista yhteenkuuluvuutta koskevan vihreän kirjan puitteissa. Voin vakuuttaa, että tämän vuoden syyskuun lopulla julkaistavan vihreän kirjan avulla edistetään alueellisen yhteenkuuluvuuden määritelmän ymmärtämisen leviämistä koko Euroopan unionin alueella.

Mietinnössä todetaan myös, että heikossa asemassa olevien yhteisöjen ja väestöryhmien määritelmä ei ole sellaisenaan yksinkertainen ja että sen käyttöä ei pidä rajoittaa koskemaan ainoastaan romaniyhteisöjä. Euroopassa on kuitenkin todettu yleisesti, että romaniyhteisöjen tilanteeseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Romanien syrjäytymiseen liittyvien monitahoisten ongelmien käsittelemiseksi meillä on oltava käytössämme monialainen toimintamalli, josta Euroopan parlamentti keskusteli yksityiskohtaisesti tammikuussa, kun se antoi päätöslauselman romaneja koskevasta Euroopan unionin strategiasta. Komissio esittää heinäkuun alussa valmisteluasiakirjan romanien osallistumista edistävistä yhteisön välineistä ja politiikoista tarkistetun sosiaalipoliittisen ohjelman kokonaisuudessa.

Yhdyn mietinnössä esitettyyn näkökantaan siitä, että meidän on hyödynnettävä entistä tehokkaammin Euroopan toimintamenetelmien ja myös käytettävissä olevien rahoitusvälineiden välisiä synergioita ja täydentäväisyyksiä. Komissio on kiinnittänyt huomiota tähän neuvotellessaan koheesiopolitiikan toimintaohjelmista kansallisten ja alueellisten viranomaisten kanssa.

Olen samaa mieltä sen mietinnössä esitetyn näkökannan kanssa, joka koskee verrattavissa olevien alueiden välisten ja sosiaalisia indikaattoreita painottavien tietojen saamista saataville kaikkien Euroopan unionin alueiden osalta: tämä on monimutkainen ongelma. Euroopan parlamentin jäsenet tietävät, että Eurostat ei luo tietoja, vaan se hallitse kansallisten tilastojärjestelmien antamia tietoja.

Saimme juuri päätökseen Urban Audit -kaupunkitutkimuksen toisen version, joka koskee kehitystä vuoteen 2004 asti. Voimme nähdä selvästi, että klassista alueellista NUTS 2-tasoa alempien tasojen alueellisten tietojen saatavuus on puutteellista. Aluepolitiikan pääosasto pyrki parantamaan aluepolitiikkaan liittyvän tutkimuksen ja sen tilastotietokantojen tasoa kyseisen ongelman selvittämiseksi ja alueellista koheesiota koskevan vihreän kirjan alustamiseksi. Tämän seurauksena vuosien 2000 ja 2006 väliset kulut on jaettu NUTS 3 -tasolla 20 menokategoriaan, ja ne ovat saatavilla tavoite 1 -alueiden, tavoite 2:n, Urban- ja Interreg-aloitteiden ja koheesiorahaston osalta.

Meidän on vielä tutkittava maaseutua. Minun on valitettavasti myönnettävä, että tällä hetkellä luotettavia tietoja ei ole saatavilla alueiden osalta, joille tietyt heikossa asemassa olevat ihmisryhmät ovat keskittyneet. Tämän vuoksi meidän viimeisimpiä tietojemme avulla ei voida selvittää, miten ja mihin koheesiopolitiikan voimavaroja käytetään kyseisten väestöryhmien alueilla. Mielestäni tätä aihetta koskeva kehitysmahdollisuus koskee nykypäivän valossa erityistutkimusta, jossa hyödynnetään kvalitatiivista analyysia.

Haluan jälleen kiittää Euroopan parlamenttia siitä, että se on kiinnittänyt huomiomme näihin tärkeisiin seikkoihin. Odotan mielenkiinnolla tämänpäiväistä keskustelua.

  Ilda Figueiredo, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnon valmistelija. − (PT) Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnon valmistelijana toistan, että meidän on tuettava maaseutualueita, mukaan lukien vuoristoalueita, joissa naisilla on keskeinen rooli. Naisten työtä on arvostettava ja heille on turvatta riittävät tulot.

Meidän on myös turvattava hyväpalkkaiset tuotantotoimet ja korkealaatuiset julkiset palvelut, jotta voimme tukea nuorten jäämistä maaseutualueille ja estää maaseudun tyhjenemisen. Maatalousyrittäjäperheisiin sekä pienikokoisiin ja keskikokoisiin viljelmiin on kiinnitettävä erityistä huomiota uudistamalla parhaillaan valmisteltavana olevaa yhteistä maatalouspolitiikkaa sen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi, jotta voimme torjua maaseudun väestökatoa ja tukea maataloustuotteita.

Painotan myös tarvetta tukea kaikkein heikoimmassa asemassa olevia alueita, pysyvistä rakenteellisista haittatekijöistä kärsiviä alueita, syrjäisimpiä alueita, teollisuuden rakennemuutoksesta kärsiviä alueita ja yhtiöiden siirtymisestä ja lakkauttamisesta kärsiviä alueita, jotta voimme vahvistaa heikossa asemassa olevien yhteisöjen ja väestöryhmien taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä sosiaalista osallisuutta.

  Maria Petre, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (RO) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat. Haluan ensinnäkin kiittää esittelijää hänen kovasta työstään erilaisten näkökantojen sisällyttämisessä mietintöön. Olemme kaikki samaa mieltä siitä, että heikossa asemassa olevat yhteisöt ja väestöryhmät kärsivät niiden kehitykseen vaikuttavista useista haittatekijöistä ja että ne tarvitsevat erityistä huomiota koheesiopolitiikassa sekä myös muita tukivälineitä.

Tuin sitä, että valmistelun aikana mietintö jaettaisiin kahteen erilliseen osaan: toisessa osassa olisi keskitytty heikossa asemassa oleviin yhteisöihin yhteisön etnisyyden näkökulmasta ja toisessa osassa olisi käsitelty tiettyjen maantieteellisten haittatekijöiden määrittelemiä heikossa asemassa olevia yhteisöjä. Valitettavasti mietinnön nykyisessä muodossa ei otettu pyyntöämme huomioon. Ryhmämme ehdottaa kolmea tarkistusta, joiden hyväksyminen vaikuttaa ratkaisevasti äänestykseemme. Tarkistuksiin kuuluu muun muassa johdanto-osan Ee kappaleen poistaminen, koska sen sisältö on sama kuin johdanto-osan I kappaleen, jossa selvitetään heikossa asemassa olevan alueen tai vyöhykkeen käsite luettelemalla niitä. Tämän lisäksi ehdotamme 17 kohdanpoistamista. Toivomme esittelijän tukevan ehdotustamme tältä osin.

Haluan lopuksi painottaa kahta muuta seikkaa: heikossa asemassa olevien yhteisöjen etnisiä ja/tai maantieteellisiä ongelmia voitaisiin käsitellä tehokkaammin, jos paikallisten, alueellisten, kansallisten ja eurooppalaisten viranomaisten välillä olisi asianmukaista yhteistyötä. Samaan aikaan koulutusjärjestelmän ja julkisten, sosiaalisten infrastruktuurien ja liikenneinfrastruktuurien rooli on korvaamattoman tärkeä heikossa asemassa olevien yhteisöjen ja väestöryhmien integroimisessa.

Haluan lopuksi tarkentaa, että kuten mainitsin jo aiemmin, lopulliseen kantaamme sisältyy ehtoja, jotka liittyvät kolmen mainitun tarkistuksen hyväksyntään ja etenkin 17 kohdan poistamiseen, mistä äänestettiin komissiossa. Tuemme tietenkin mietintöä, jos kyseiset tarkistukset hyväksytään.

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, PSE-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, haluan aloittaa kiittämällä esittelijää hänen työstään meille tänään esitetyn mietinnön laatimisessa. Olen samaa mieltä siitä, että me tarvitsemme mikroalueita painottavaa toimintamallia, jossa keskitytään alueiden välisiin eroavaisuuksiin ja kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin alueisiin.

Joissakin tapauksissa alueiden sisäiset eroavaisuudet ovat jopa alueiden välisiä eroavaisuuksia suurempia. Meidän on muistettava, että Euroopan aluepolitiikan tavoitteena ja sen olettamuksena on Euroopan unionin yksittäisten alueiden välisten kehityserojen pienentäminen ja että alueellista syrjäytymistä ei ole otettu huomioon aluepolitiikan välineissä. Uusissa jäsenvaltioiden sosiaalista kahtiajakoa ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien tarjoamisen puutteellisuutta esiintyy useimmin maaseutualueilla, kun taas alueiden taloudelliset ja sosiaaliset aloitteet keskittyvät dynaamisiin keskuksiin, pääsääntöisesti kaupunkialueisiin.

Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumisen voimavarat vaihtelevat maakohtaisesti. Jos aiomme kuitenkin luoda Euroopan unionin, joka on alueellisesti ja sosiaalisesti yhtenäinen, meidän on pantava täytäntöön lisätoimenpiteitä, joilla pyritään vapauttamaan taloudellisesti syrjäisten alueiden piilevät voimavarat.

  Ramona Nicole Mănescu, ALDE-ryhmän puolesta. – (RO) Arvoisa puhemies, haluan ensinnäkin onnitella esittelijää hänen työstään.

Koheesiopolitiikalla on elintärkeä vaikutus kehitysalueisiin ja osa-alueisiin. Yhteiskuntataloudelliset seikat, kuten köyhyys, infrastruktuurin ja hallinnollisten voimavarojen puutteellisuus, teollisuuden siirtäminen pois, opetuksen ja koulutuksen alhainen taso, korkea työttömyys, huonot elinolosuhteet sekä yleishyödyllisten palveluiden huono saatavuus ovat tekijöitä, jotka heikentävät näiden yhteisöjen asemaa, mikä muodostaa yhä suuremman haasteen Euroopan unionin alueiden yhteenkuuluvuudelle. Tästä syystä keskinäisten riippuvuustulosten, jotka koskevat tarvetta vähentää yhteiskuntataloudellisia eroavaisuuksia alueiden välillä ja heikossa asemassa olevien sosiaalista integroimista, pitäisi luonnollisesti johtaa rakentavaan prosessiin, johon liittyy alueellinen toimintamalli kansallisella tasolla ja Euroopan tasolla.

Arvoisa puhemies, uskon, että koska kyseisiä väestöryhmiä ja heidän sosiaalisen syrjäytymisensä laajuutta koskevat tilastolliset tiedot ovat puutteellisia ja koska alueellisten eroavaisuuksien mittaamisessa käytettävät indikaattorit eivät tarjoa luotettavia tietoja, jäsenvaltioiden ja komission on toimittava entistä läheisemmin yhteistyössä luodakseen todellisen kuvan heikossa asemassa olevien yhteisöjen ja väestöryhmien tilanteesta ja pannakseen täytäntöön alueelliseen kehitykseen ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen tähtääviä konkreettisia toimintaohjelmia ja strategioita.

Mielestäni jäsenvaltioiden on otettava ensimmäinen askel ja tunnistettava kyseiset heikossa asemassa olevat ryhmät. Tämän lisäksi jäsenvaltioiden on myös asetettava kyseiset ryhmät ensisijaiseen asemaan kansallisissa toimintaohjelmissaan, jonka jälkeen jäsenvaltioiden on kehitettävä asianmukaisia arviointi- ja seurantamenetelmiä. Emme saa unohtaa sitä, että siirtolaisuus johtuu useimmissa tapauksissa köyhyydestä ja että siirtolaisuus luo epävakaisuutta ja konflikteja. Arvoisa puhemies, uskon tästä syystä, että heikossa asemassa olevien väestöryhmien pitäisi hyötyä kaikissa jäsenvaltioissa sosiaaliavustuksista, yhtäläisistä mahdollisuuksista ja muista erityisohjelmista, joiden avulla voidaan kehittää heikossa asemassa olevien väestöryhmien alueita.

  Mieczysław Edmund Janowski, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, haluan kiittää Gábor Harangozóa siitä, että hän on työskennellyt tämän vaikean aiheen parissa, vaikka tässä mietinnössä ei oteta huomioon kaikkia tilanteita, henkilöitä tai ympäristöjä ja niihin liittyviä aiheita, jotka koskevat syrjäytymistä tai syrjäytymisen riskiä.

Huolimatta siitä, että huomattava osa Euroopan unionin talousarviosta on varattu unionin koheesiopolitiikan täytäntöönpanemiseksi, huomattavia eroja esiintyy edelleen. Jos tarkastelemme esimerkiksi asukaskohtaista bruttokansantuotetta, se on lähes kymmenkertainen kaikista vauraimmilla alueilla verrattuna kaikkein köyhimpiin alueisiin. Meidän on muistettava, että alueiden sisällä esiintyy myös merkittäviä eroja. Köyhiä alueita löytyy myös isoilta kaupunkialueilta. Tämän lisäksi köyhyys on myös keskeinen ongelma monilla maaseutualueilla. Tällainen köyhyys voi periytä toiselta sukupolvelta seuraavalle.

Tämän vuoksi meidän on suojeltava lapsia ja perheitä tältä ilmiöltä. Tarvitsemme ennen kaikkea yhtäläisten mahdollisuuksien luomista etenkin koulutuksen, terveydenhuollon ja asumisen alueilla. Tämä toimii todisteena sosiaalisesta ja alueellisesta yhteenkuuluvuudesta, joita ei ole määritelty vielä asianmukaisesti. Alueellisessa, kulttuurisessa ja viestinnällisessä eristystilassa elävien väestöryhmien mahdollisuudet ovat huomattavasti muiden ryhmien mahdollisuuksia heikompia. Näihin ongelmiin vaikuttavat teknisen ja sosiaalisen infrastruktuurin lisäksi myös työllisyys ja kyseisten yhteisöjen sisäistä aktiivisuutta edistävän ilmapiirin luominen.

Sallikaa meidän auttaa kansalaisiamme, jotka kärsivät tavalla tai toisella syrjinnästä, jotta he voivat saada takaisin uskonsa siihen, että he voivat paeta alhaisesta yhteiskunnallisesta asemastaan. Tämän lisäksi meidän on myös rikottava ne ennakkoluulot, jotka halventavat näitä väestöryhmiä. Tämä asia liittyy moniin ihmisiin, jotka kärsivät vammaisuudesta tai kodittomuudesta, sekä aiemmin keskustelun aiheena olleisiin romaniyhteisöihin. Tällainen erottelu on ristiriidassa yhteisen solidaarisuutemme kanssa ja se on oire ihmisarvon kunnioittamisen puutteesta. Haluan muistuttaa siitä, että meidän on usein toimittava monilapsisten perheiden ja siirtolaisperheiden kanssa, jotka elävät tällaisissa olosuhteissa.

Tämän lisäksi me tarvitsemme yhteistä politiikkaa, jonka avulla voimme luoda samanarvoisuutta eri tasoilla: alueellisella, kansallisella ja eurooppalaisella tasolla. Me tarvitsemme myös vapaaehtoistyöntekijöiden ja kansalaisjärjestöjen apua.

  Lambert van Nistelrooij (PPE-DE). – (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kiitän Gábor Harangozóa siitä, että hän on kiinnittänyt huomion heikossa asemassa oleviin väestöryhmiin. Koheesiopolitiikan avulla on parannettu olennaisesti jo pidemmän aikaa heikossa asemassa olevien väestöryhmien elinolosuhteita. Esimerkiksi Irlannissa oli aiemmin erittäin heikossa asemassa olevia väestöryhmiä: erittäin korkeaa nuorisotyöttömyyttä, ränsistyneitä kaupunkeja, kehittymätöntä maaseutua ja erittäin rajalliset tulevaisuudennäkymiä ja mahdollisuuksia. Työllisyyden, koulutuksen ja osallisuuden on korvattava sosiaalinen syrjäytyminen myös monissa muissa valtioissa. Olemme menossa tähän suuntaan ja kehitys on ollut erittäin menestyksellistä.

Toinen aiheeni liittyy siihen, että olen kuullut useaan otteeseen, että me emme tiedä tarpeeksi ongelmasta ja että meillä ei ole tarpeeksi tietoa. Olen samaa mieltä siitä, että tilanteessa on parannettavan varaa, etenkin jäsenvaltioiden, alueiden ja kaupunkien toimesta. Gábor Harangozó ihmettelee, miksi unkarilaisten odotettavissa oleva elinaika on 15 prosenttia alhaisempi kuin muualla Euroopan unionissa. En tiedä sen syytä, mutta olen vieraillut sairaaloissa. Juomiseen ja syömiseen liittyvät tottumukset ovat erittäin epäterveellisiä, eikä Euroopan yhteisö voi tehdä asialle mitään. Mielestäni politiikkamme yksi tärkeimmistä lähtökohtana on se, että alueilla elävät ihmiset ottavat vastuun itsestään.

Mikä on todellinen syy siihen, että Euroopan kansanpuolueen ryhmä (kristillis-demokraattinen puolueryhmä) vastustaa NUTS 4 -tason alueita? Me vastustimme kyseistä tasoa vuonna 2004, koska päätimme vahvistaa politiikkaa vuoteen 2013 asti ja antaa sille enemmän sisältöä ja enemmän huomiota. Päätimme myös sisällyttää siihen ulkorajan sellaisenaan kuin se oli Interreg-aloitteen alueita ja ulkorajoja koskevassa politiikassa. Tämä tarkoittaa sitä, että me hajotamme ja tuhlaamme pyrkimyksiämme. Meidän ei kuitenkaan pitäisi jatkaa tähän suuntaan kulkemista jatkossa. Se olisi virhe. Pyydänkin teitä uudelleen poistamaan kyseisen artiklan. Hyväksyn muutoin esittelijän asettaman haasteen siitä, että meidän on keskusteltava tiiviisti alueellisesta yhteenkuuluvuudesta seuraavien kuuden kuukauden aikana.

  Iratxe García Pérez (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, haluan aloittaa kiittämällä esittelijää siitä, että hän on tehnyt tämän aloitteen ja laatinut mietinnön, jossa todetaan, että yksi Euroopan unionin tärkeimmistä tavoitteista on vähentää sosiaalisia, taloudellisia ja alueellisia eriarvoisuuksia.

Koheesiopolitiikan avulla on voitu vähentää tehokkaasti näitä eriarvoisuuksia, mutta vielä on paljon tehtävää, kuten koheesiota koskevassa neljännessä väliraportissa todetaan.

Kaikilla alueilla, mukaan lukien vauraimmilla alueilla, asuu heikossa asemassa olevia väestöryhmiä, joita sosiaalinen syrjäytyminen ja äärimmäinen köyhyys uhkaavat. Tarvitsemme yhdennettyä lähestymistapaa, kun torjumme yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoamiseen liittyviä puutteita. Jäsenvaltiot ja alueelliset hallinnot tarvitsevat strategioita, joiden avulla ne voivat elvyttää heikossa asemassa olevia alueita, kehittää niiden infrastruktuureja ja edistää todellisia kehitysmahdollisuuksia niiden taloudellisten voimavarojen mukaisesti samalla, kun ne pitävät yllä yleishyödyllisiä palveluita hajautetulla julkisella sektorilla vahvistetun paikallishallinnon avulla.

  Emmanouil Angelakas (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, Gábor Harangozón kohdistettu ja aihekohtainen mietintö on Euroopan unionilta merkittävä edistysaskel, jolla pyritään tavoittamaan heikossa asemassa olevia yhteisöjä ja väestöryhmiä sekä integroimaan niitä yhteiskuntaan asteittain Euroopan koheesiopolitiikan kautta. Aloitteena se saa minun ehdottoman hyväksyntäni. Tunnustan myös esittelijän tekemän kovan työn, mutta haluan kuitenkin olla eri mieltä esittelijän kanssa siitä, miten ongelmaa on käsitelty. Kollegani vakaumuksellisesta työstä huolimatta mietinnön tietyissä kohdissa ei vieläkään ole sisältöä.

Osa näistä seikoista liittyy heikossa asemassa oleviin yhteisöihin ja väestöryhmiin, jotka edustavat yhteiskunnan ja mikroyhteisöjen laajaa kirjoa eivätkä vain ainoastaan romaneja. Euroopan parlamentti on kiinnittänyt huomiota tähän väestöryhmään erityiskertomuksessa, jonka soveltamisalan olisi pitänyt olla nykyistä laajempi, jotta siinä olisi voitu käsitellä ongelman sekä sosiaaliset että maantieteelliset seikat. Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä on vaatinut laajemman toimintamallin hyödyllisyyttä, mutta neuvoa ei ole alettu noudattaa. Mietintö on yksipuolinen ja siinä sovelletaan usein lyhytnäköistä toimintamallia.

Tarkoitan etenkin vuoristo- ja saarialueita, sillä kukaan ei voi kyseenalaistaa kyseisillä alueilla olevien yhteisöjen haavoittuvuutta. Kyseisiä alueita ei mainita lainkaan mietinnössä. En hyväksy sitä, että koko ajan pyritään välttämään määritelmiä tai tarkkoja viittauksia asioihin tai tilanteisiin. Haluan myös huomauttaa, että heikossa asemassa olevia yhteisöjä ja väestöryhmiä ei esiinny ainoastaan alueiden välillä vaan myös alueiden sisällä. Kyseiset yhteisöt ja väestöryhmät tarvitsevat materiaalia ja teknistä tukea, teknologista ja tieteellistä osaamista, opetusta, koulutusta ja hallinnollisen pohjan. Julkisen hallinnon hajauttamista ja liikenneverkoston laajentamista on painotettava. Vapaaehtoistoiminnalla voisi olla myös tältä osin tärkeä rooli ja sen avulla voitaisiin edistää kyseisten ryhmien aktivoimista ja huomioimista.

Vaikka esittelijä on selvästikin tehnyt kovasti töitä, en voi sanoa olevani tyytyväinen mietinnön kokonaisrakenteeseen. Siinä on huomattavia epäselvyyksiä ja sen osa-alueiden rakenne on selvästikin huonosti valmisteltu. Jos toivomme edistyvämme heikossa asemassa olevien yhteisöjen ja väestöryhmien ongelmien torjumisessa, meidän laatimiemme tekstien on oltava selkeitä ja yksitulkintaisia ja meidän on sovellettava ongelmaan laaja-alaista näkökulmaa.

  Evgeni Kirilov (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää kollegaani Gábor Harangozóa hänen valiokunta-aloitteisesta mietinnöstään.

Heikossa asemassa oleviin yhteisöihin ja väestöryhmiin kiinnitetään erityistä huomiota Euroopan unionin koheesiopolitiikassa. Tämä tarkoittaa sitä, että me emme ole unohtaneet sitä, että tämän politiikan ensisijaisena tehtävänä on edistää kansalaistemme hyvinvointia.

Tämän aiheen alueellinen ulottuvuus on selkeä. Jotta voimme tunnistaa heikossa asemassa olevien yhteisöjen ja väestöryhmien erityistarpeet ja sijainnin, meidän on analysoitava pienten alueellisten yksiköiden kehityksen voimakkuus. Havaitsimme, että haavoittuvuus muodostaa ongelman alhaisilla tasoilla, esimerkiksi köyhimmillä alueilla. Tästä huolimatta sen vaikutus ulottuu koko alueelle ja koskettaa kaikkia kyseisellä alueella eläviä sosiaaliryhmiä. Tämän vuoksi politiikan, strategian ja toimien, joilla pyritään ratkaisemaan heikossa asemassa olevien yhteisöjen ja väestöryhmien ongelmia, on oltava kokonaisvaltaisia, ja niiden on perustuttava eurooppalaisella, kansallisella ja paikallisella tasolla toimivien instituutioidemme yhteiseen lähestymistapaan.

  Bernadette Bourzai (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat. Haluan ensimmäiseksi onnitella Gábor Harangozóa hänen loistavasta työstään ja hänen tähän monimutkaiseen ja arkaluontoiseen aiheeseen liittyvistä ajatuksistaan. Halusin osallistua aktiivisesti maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan tätä mietintöä koskevan lausunnon laatimiseen, koska kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset elävät usein kaikkein vähiten kehittyneillä maaseutualueilla. Tämän vuoksi maatalouspolitiikalla ja maaseudun kehittämispolitiikalla onkin merkittävä rooli tältä osin.

Koheesiopolitiikassa on mielestäni pyrittävä ylläpitämään maaseutualueiden maatalouteen liittyviä sekä muita tuloa tuottavien toimia, jotta voimme säilyttää maaseudulla väestöä, joka muutoin muuttaisi pois maaseudulta, ja jotta saisimme maaseutualueille uusia asukkaita. Jotta me voimme vastata epäsuotuisessa asemassa olevien perheiden, yhteisöjen ja väestöryhmien tarpeisiin, meidän on tuettava perheviljelmiä, jotka luovat työpaikkoja, ja julkisten palveluiden tasapuolista saatavuutta sekä julkisten palveluiden hankintoja. Meidän on siis tehtävä maaseutuympäristöstä houkutteleva ja elinkelpoinen. Me voimme saavuttaa tämän tavoitteen, jos me pystymme yhdistämään eri politiikat, joita sovelletaan kyseisillä alueilla ja jotka on suunnattu näihin haavoittuviin ryhmiin. Täten voimme hyödyntää entistä paremmin käytettävissä olevien rahoitusvälineiden täydentävää luonnetta.

  Miloš Koterec (PSE). – (SK) Haluaisin kiittää Gábor Harangozóa hänen loistavasta mietinnöstään, jossa käsitellään ongelmia, jotka eivät ole tähän mennessä saaneet osakseen suurta huomiota mutta jotka purkauduttuaan aiheuttavat vakavia seurauksia. Haluaisin käsitellä kahta tässä mietinnössä läpikäytyä aihetta: pääsääntöisesti maaseutualueella ja syrjäisillä alueilla sijaitsevien yhteisöjen elvyttäminen ja alueiden kehittäminen, joka kohdistuu mikroalueisiin, jotka ovat jääneet kehityksessä jälkeen, joilla on epäsäännölliset suhteet yksittäisten valtioiden erityisominaisuuksiin ja joita ei mainita melkein lainkaan nykyisissä tilastoissa.

Kumpaakaan yllämainituista aiheista ei ole käsitelty asianmukaisesti, koska niitä ei ole määritelty selkeästi. Meidän on määriteltävä tarkasti Euroopan unionissa olevat sekä taloudellisesti että sosiaalisesti äärimmäisen haavoittuvat yhteisöt. Meidän on analysoitava Euroopan unionin alikehittyneiden mikroalueiden tyyppejä ja sijainteja. Tämän lisäksi meidän on löydettävä ratkaisut näihin ongelmiin. Kyseisiä ongelmia on vaikea havaita koheesiopolitiikan yleisen menestyksen vuoksi. Emme halua, että koheesiopolitiikkoja verrattaisiin emmentaljuuston, joka näyttää ulkoapäin erittäin tiiviiltä.

  Miroslav Mikolášik (PPE-DE). – (SK) Tässä mietinnössä korostetaan asianmukaisesti sosiaalisten ongelmien ratkaisemisen ja alueellisen kehityksen välistä suhdetta sekä tarvetta siitä, että Eurooppa osoittaa solidaarisuutta ja panee täytäntöön tätä aluetta koskevan koheesiopolitiikan.

Käytän suuren osan ajastani siihen, että pyrin ratkaisemaan ongelmia, jotka liittyvät kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden tukemiseen etenkin Slovakiassa. Euroopan elinvoimaisen ja houkuttelevan maaseudun säilyttäminen on erittäin tärkeää taloudellisista, kulttuurisista ja ekologisista syistä johtuen. Tuen komission pyyntöä lisätä tulevan alueellista yhteenkuuluvuutta koskevan vihreän kirjan puitteissa alueellisten ongelmien ratkaisemiseksi tarvittavaa rahoitusta. Meidän on myös taattava tämän prosessin yhteydessä, että alueilla on aktiivinen rooli ja että ne toimivat läheisesti kansalaisjärjestöjen kanssa.

Haluan tältä osin sanoa, että kirkkojen ja uskonnollisten järjestöjen tarjoamat sosiaaliset aktiviteetit ansaitsevat erityiskiitoksen. Tiedän kokemuksesta, että kirkkojen ja uskonnollisten järjestöjen heikossa asemassa oleville ryhmille ja alueille tarjoamat palvelut ovat erittäin tehokkaita ja usein jopa korvaamattomia. Tämän vuoksi meidän on nähtävä nämä palvelut kiinteänä osana Euroopan pyrkimyksiä auttaa heikossa asemassa olevia yhteisöjä ja väestöryhmiä ja pyrkimyksiä tarjota heille asianmukaista tukea Euroopan tasolla.

  Stavros Arnaoutakis (PSE). – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komissio jäsen, hyvät naiset ja herrat. Haluan myös painottaa, että tässä mietinnössä ilmaisemme sitoumuksemme siitä, että kaksikymmentä vuotta koheesiopolitiikan kehittämisen jälkeen sen avulla on jatkossakin pystyttävä tarjoamaan Euroopan unionin solidaarisuutta kaikkein heikoimmassa olevien alueiden ja valtioiden lisäksi myös kaikkein heikoimmassa asemassa oleville yhteisöille ja väestöryhmille.

Meidän on vahvistettava koheesiopolitiikkaa taloudellisten varojen lisäksi myös asianmukaisilla mekanismeilla ja menettelytavoilla, joiden avulla voimme tunnistaa ja torjua paikallisen tason monimutkaisia ja moniulotteisia sosiaalisia ja taloudellisia eroja.

Alueitamme kohtaavat nykyiset haasteet ovat sellaisia, että me emme voi jättää köyhyyttä, sosiaalista ja alueellista syrjäytymistä koskevia ongelmia ratkaisematta. Tarvitsemme yhteen sovitettuja toimia kaikilla tasoilla, kuten yhdennetyssä lähentymistavassa, jossa voimavarat ja toimenpiteet täydentävät toisiaan ongelmien ratkaisemiseksi.

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, tällä hetkellä talouskasvu keskittyy pääkaupunkeihin ja isoihin kaupunkialueisiin. Muut alueet, kuten maaseutualueet, kehittyvät huomattavasti hitaammin, minkä vuoksi ne ovat alttiimpia ongelmille. Koheesiopolitiikan tavoitteena pitäisi olla näiden alueiden auttaminen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistäminen.

On erittäin tärkeää kehittää infrastruktuureja, tehdä kyseisistä alueista entistä houkuttelevampia sijoittajille, ylläpitää julkisia palveluita ja parantaa asumisolosuhteita ja elämänlaatua. Maaseutualueiden kehittämisen osalta on erittäin tärkeää luoda tarvittava liikenne- ja viestintäinfrastruktuuri. Tämä tarkoittaa pääsääntöisesti tieverkoston ja myös jätevedenpuhdistamoiden rakentamista, sillä ne luovat tarvittavat olosuhteet, jotka mahdollistavat investoinnit ja työpaikkojen luomisen, minkä ansiosta ihmiset voivat jäädä asumaan kyseisille alueille ja elämään ihmisarvon mukaisesti.

Tähän päivään asti yhteisessä maatalouspolitiikassa on keskitytty pääsääntöisesti ruoan laatuun, elintarvikkeiden turvallisuuteen ja maatalouden kilpailukykyyn. Sen avulla ei kuitenkaan ole yhtä laajasti vaikutettu maaseudun sellaiseen kehittämiseen, joka ei ole suoraan liitoksissa maanviljelyyn. On tärkeää, että koheesiopolitiikka, maaseudun kehityspolitiikka ja työllisyyspolitiikka sovitetaan entistä tiiviimmin ja tehokkaammin yhteen.

  Ewa Tomaszewska (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, mietinnän N kohdassa todetaan asianmukaisesti, että köyhyys ja syrjäytyminen ovat vahvasti alueellisia ongelmia. Haluaisin, että Euroopan rahastojen varoilla tuettaisiin taloudellisesti heikossa asemassa olevien alueiden integroimista, kun otetaan huomioon yleisesti Euroopassa noudatettavan solidaarisuuden periaate ja mietinnän N kohdan sisältö.

Omassa maassani on valitettavasti rikottu solidaarisuuden periaatetta tänä vuonna. Infrastruktuurin parantamiseen suunnatut varat ja muut tukivarat on ohjattu pääsääntöisesti vauraimmille ja kehittyneille alueille. Tämä johtuu usein siitä, että varoja hakeneet henkilöt ovat osanneet valmistella hakemuksensa paremmin. Toivon, että me voimme tämän käsittelemämme asiakirjan avulla poistaa tällaiset epäsäännöllisyydet kaikkialta Euroopasta.

  Danuta Hübner, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, mielestäni käyty keskustelu oli asianmukainen, ja haluan kiittää kaikkia siihen osallistuneita. Keskustelussa todettiin, että yhtenäistetyn lähestymistavan avulla voidaan tarttua kaikkein tehokkaimmin erilaisten heikossa asemassa olevien yhteisöjen ja väestöryhmien ongelmiin. Koheesiopolitiikan ja maaseudun kehittämispolitiikan välinen yhteys vaikuttaa tältä osin erittäin keskeiseltä aiheelta.

Yhdyn Euroopan parlamentin jäsenten mielipiteeseen siitä, että alueellista lähestymistapaa voidaan pitää oikeutettuna, jos heikossa asemassa olevien väestöryhmien ongelmien kasautuvat tietylle alueelle. Sosiaalista osallisuutta ei pidä erottaa alueellisesta yhteenkuuluvuudesta.

Ymmärrän myös, miksi Euroopan parlamentin jäsenet painottavat alueiden sisäisiä eroja. Monet Euroopan parlamentin jäsenet nostivat esiin sen, että korkealaatuisten ja luotettavien alueiden sisäisiä tietoja koskevien tilastojen laatiminen olisi erittäin hyödyllistä. Komissio aikoo lisätä investointeja tällaisen tietokannan luomiseksi, kuten totesin jo alustavissa huomautuksissani. Laadimme tällä hetkellä maaseutua koskevaa tutkimusta, samalla tavoin kuin suoritimme aiemmin kaupunkeja koskevan tutkimuksemme. Jäsenvaltioiden tiivis yhteistyö on ratkaisevan tärkeässä asemassa tämän aiheen osalta, ja luotan tältä osin paljon Euroopan parlamentin tukeen.

  Gábor Harangozó, esittelijä. − (HU) Erittäin paljon kiitoksia, arvoisa puhemies. Arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, haluan ensimmäiseksi kiittää komissio jäsentä Danuta Hübner siitä, että hän on vastannut tähän mietintöön ja keskusteluun ja myös siitä, että hän on pyrkinyt kehittämään tätä politiikkaa entistä paremmaksi ja tehokkaammaksi. Arvostan suunnattomasti hänen tekemäänsä työtä ja kiitän häntä myös hänen suorasukaisuudestaan tämän mietinnön osalta.

Haluan vastata keskustelussa esitettyihin lukuisiin kysymyksiin. Jos me suhtaudumme tähän ongelmaan asianmukaisesti, meidän on toimittava samoin kuin silloin, kun me suhtauduimme tosissamme Lissabonin prosessin tarpeeseen ja siihen, että se oli pantava täytäntöön koheesiopolitiikan osana. Tämä toiminta johti siihen, että koheesiopolitiikan varoja varattiin Lissabonin prosessin tukemista varten. Meidän on nyt toimittava samalla tavoin köyhyyden alueellisen keskittymisen torjumiseksi. Jos me haluamme. Jos me päätämme.

Haluan sanoa PPE-DE-ryhmälle ja etenkin Lambert van Nistelrooijille seuraava asian. Jos me poistaisimme mietinnön 17 kohdan, mietinnössä todettaisiin, että me myönnämme, että Euroopassa on mikroalueita, jotka eivät pysty hyödyntämään meidän niille tarjoamia mahdollisuuksia. Me myöntäisimme, että ne ovat mikroalueita, mutta miksi me haluaisimme poistaa mietinnöstä sen kohdan, jossa me kehotamme komissiota tutkimaan, olisiko tehokkaampaa tarjota kyseisille mikroalueille koheesiotukea mikroalueiden tasolla? En vieläkään pysty ymmärtämään, miksi meidän pitäisi poistaa kyseinen kohta.

Haluan sanoa Maria Petrelle, että pidän tätä mietintöä aluepolitiikkaa käsittelevänä mietintönä. Aluepolitiikkaa käsittelevä mietintö ei ole oikea paikka keskustella etnisistä väestöryhmistä. En myöskään ymmärrä, miksi meidän pitäisi ylipäänsä keskustella etnisistä väestöryhmistä. Jos tarkastelemme ongelmaa etnisestä näkökulmasta ja Romanian osalta, niin mitkä etniset väestöryhmät minun pitäisi sisällyttää hänen mielestään mietintöön? Romanit, jotka elävät erittäin huonoissa elinolosuhteissa tietyillä alueilla? Csangot, jotka elävät äärimmäisen huonoissa olosuhteissa yhdellä tietyllä alueella? Vai ylänköalueilla elävät romanialaiset? Me emme voi päättää tältä pohjalta vaan me tarvitsemme moniulotteisia indikaattoreita, monitahoisen lähestymistavan ja yhtenäisen täytäntöönpanon. Kiitän teitä teidän tarkkaavaisuudestanne.

  Puhemies. − (ES) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna kello 12.

Kirjalliset kannanotot (142 artikla)

  Bairbre de Brún (GUE/NGL), kirjallinen. – (GA) Suhtaudun myönteisesti Gábor Harangozón laatimaan mietintöön koheesiopolitiikan vaikutuksista heikossa asemassa olevien yhteisöjen ja väestöryhmien integroitumiseen Nykyään vaaditaan kasvavassa määrin, että meidän kaikkien on otettava entistä paremmin huomioon sellaisten kaupunginosien tai alueiden tulevaisuudennäkymät, joiden väestö on ollut päätöksenteon ja tavanomaisen talouskehityksen ulkopuolella.

Oman vaalipiirini osalta tiedän, että vaikeuksista eivät kärsi ainoastaan heikossa asemassa olevat kaupunkialueet vaan myös Irlannin rajakreivikunnilla sijaitsevat syrjäseudut. Näiden maaseutualueiden on vaikeaa saada liiketoimintaan tai infrastruktuuriin kohdistuvia investointeja. Maaseudun väestökadon tässä mietinnössä mainitun lopputuloksen pitäisi olla politiikkojen painopisteala.

Gábor Harangozó on oikeassa siinä, että pienikokoisilla ja keskikokoisilla maatiloilla on tärkeä rooli maaseutuyhteisöjen ylläpitämisen kannalta. Maaseutuyhteisöjä ei saa sivuuttaa koheesiopolitiikassa ja maaseutukehittämisen ja aluekehityksen yhteistoimintaa on tiivistettävä sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi.

Syrjäinen sijainti viestintä- ja liikenneverkostoihin nähden on käytännön ongelma ja se on ratkaistava.

  Bogdan Golik (PSE), kirjallinen. – (PL) Euroopan unionin talousarviosta käytetään 33 prosenttia koheesiopolitiikkaan ja kyseinen politiikka on erittäin tärkeä kaikille Euroopan unionin jäsenvaltioille. Puola osallistuu mielellään kaikkiin toimenpiteisiin, jotka liittyvät yhteiskunnan täydelliseen taloudelliseen yhdentymiseen Euroopassa ja mikroalueiden eroavaisuuksien tasoittamiseen. Uskon, että kaikilla koheesiopolitiikkaan liittyvillä toimenpiteillä on erittäin tärkeä rooli kestävän kehityksen edistämisessä ja vakavia sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia Euroopassa aiheuttavien työttömyyden, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumisessa. Kaikkien jäsenvaltioiden välinen yhteistyö ja kokemusten vaihtaminen ovat tältä osin äärimmäisen tärkeitä.

Ongelmat, jotka hidastavat Euroopan unionin kestävää kehitystä, kuten muun muassa alhaiset tulot, heikko infrastruktuuri ja alhainen sosiaalinen nousu, liittyvät pääsääntöisesti maaseutualueisiin. Maaseudun lisääntyvä väestökato ja maaseutualueiden yleistynyt sosiaalinen syrjäytyminen pahentavat tilannetta. Tämän lisäksi koheesiopolitiikkaan vaikuttavat haitallisesti 2000-luvun alkupuolella myös sen ulkopuoliset tekijät ja ongelmat, kuten esimerkiksi Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen kasvavat erot. Tuottavuuden kasvu oli Euroopassa huomattavasti alhaisempaa verrattuna Yhdysvaltoihin tai Japaniin vuosien 1995 ja 2005 välisenä aikana. Tämä tekijä on heikentänyt merkittävästi Euroopan markkinoiden kilpailukykyä.

Haluan kiittää Gábor Harangozóa siitä, että on kiinnittänyt huomiomme näihin ongelmiin.

  Lívia Járóka (PPE-DE), kirjallinen. – (HU) Euroopan unionin on hyödynnettävä parhaalla mahdollisella tavalla sen käytössä olevaa yrittäjyys- ja työvoimapotentiaaliaan työllisyyden ja kilpailukyvyn edistämiseksi. Romanien integroimisella voisi olla ratkaisevan tärkeä rooli Lissabonin toimintasuunnitelman ja koheesiopolitiikan tavoitteiden saavuttamisen osalta, koska suurin osa melkein kymmenestä miljoonasta Euroopassa asuvasta romanista kärsii rakenteellisesta ja/tai täystyöttömyydestä tai toimii harmaan talouden parissa. Mietinnössä todetaan, että koheesiopolitiikan avulla kaikkein köyhimmät alueet ovat pystyneet kaventamaan taloudellisia ja sosiaalisia eroja. Tarvitaan kuitenkin paljon enemmän määrällisiä ja laadullisia tuloksia. Euroopan komission ja jäsenvaltioiden on turvattava käytössä olevien taloudellisten varojen koordinointi ja toisiaan täydentävä luonne. Euroopan unionin rahoitusvälineillä, pääsääntöisesti Euroopan sosiaalirahastolla ja Euroopan aluekehitysrahastolla, on puolestaan tuettava lukuisia yksittäisiä toimintaohjelmia, joilla muun muassa tarjotaan mikrolainoja yrityksille tai investoidaan infrastruktuuriin kehitysohjelmiin. On erittäin tärkeää tunnistaa ja poistaa sekä yleisiä että erityisluonteisia esteitä, jotta voidaan turvata toimintaohjelmien menestys ja varoja käytetään niiden aiotun tavoitteen mukaisesti. Kehityksessä jälkeen jääneet alueet, jotka kärsivät lukuisista ongelmista, eivät pysty keräämään tarvittavia vastikerahastoja saadakseen yhteisön myöntämää tukea, johon ne ovat laillisesti oikeutettuja. Romanit kärsivät puolestaan muita enemmän ongelmista, jotka aiheutuvat alhaisesta koulutustasosta ja sukupolvilta toisille periytyvästä työttömyydestä.

  Cătălin-Ioan Nechifor (PSE), kirjallinen. – (RO) Euroopan parlamentti on aloittanut keskustelun päätöslauselmaluonnoksesta, joka koskee koheesiopolitiikan vaikutusta heikoimmassa asemassa olevien yhteisöjen ja ryhmien integroimiseen ja vaatii, että maaseutualueilla pidetään yllä tiettyä tuloja synnyttävää toimintaa, ja kiinnittää erityistä huomiota perheviljelmiin mutta myös pieniin ja keskisuuriin maaseutuyrityksiin.

Yhteisen maatalouspolitiikan on oltava oikeudenmukaisempaa, jotta suurelta osin maataloustoimintaa harjoittavan väestön pysyminen maaseutualueille voi olla mahdollista nykyisen elintarvikekriisin puitteissa.

Minun mielestäni tämän päätöslauselman antamisella Romanialle osoitetaan huomattavaa tukea köyhyyden torjumiseksi maaseutualueilla, joilla asuu kymmenen miljoonaa ihmistä ja joilla sosiaalinen ja alueellinen syrjäytyminen uhkaavat jo Romanian valtion olemassaoloa, sekä tukea elintarviketurvaan ja turvallisuuteen.

Keskittymällä pieniin, omavaraisiin tiloihin ja niihin viljelijäperheisiin, joiden maatilat ovat pieniä, Romanian maataloudella on todellinen mahdollisuus, ja se voi siten kasvattaa tämän alan BKT:tä.

Käytän tämän tilaisuuden pyytääkseni Romanian hallitusta ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin tämän päätöslauselman hyväksymiseksi ja pelastamaan kaiken sen, mitä on pelastettavissa maatalouden alalla, jolla Euroopan yhdentyminen ei ole vielä vaikuttanut mitenkään.

27. Kehitysyhteistyöpolitiikan johdonmukaisuus ja vaikutukset, joita tiettyjen biologisten luonnonvarojen hyödyntämisellä EU:n taholta on kehitykselle Länsi-Afrikassa (keskustelu)

  Puhemies. − (ES) Esityslistalla on seuraavana ja viimeisenä aiheena keskustelu Frithjof Schmidtin kehitysyhteistyövaliokunnan puolesta laatimasta mietinnöstä kehitysyhteistyöpolitiikan johdonmukaisuudesta ja vaikutuksista, joita tiettyjen biologisten luonnonvarojen hyödyntämisellä EU:n taholta on kehitykselle Länsi-Afrikassa (INI/2007/2183) (A6–0137/2008)).

  Frithjof Schmidt, esittelijä. − (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat. Sallikaa minun aloittaa kääntämällä mietintöni otsikko. Kun puhumme biologisista luonnonvaroista, tarkoitamme niillä puutavaraa ja kaloja. Puutavara ja kalat ovat Länsi-Afrikan alueen sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen kannalta tärkeitä luonnonvaroja. Tästä seuraa se, että me käsittelemme myös metsän häviämistä.

Tiedämme kaikki, kuinka hälyttävää metsän häviäminen on. Länsi-Afrikassa viisikymmentä vuotta sitten olleesta metsäalasta on nykyään jäljellä vain noin 13 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että 87 prosenttia aiemmin metsitetystä alueesta on sittemmin raivattu. Tiedämme kaikki, miten tämä on vaikuttanut ilmastoon ja aavikoitumiseen.

Olemme myös kuulleet Atlantin alueen ylikalastusta koskevista hälyttävistä tilastoista ja sen aiheuttamista vakavista ongelmista. Olemme tietenkin kaikki nähneet kuvia ylikuormitetuista kanooteista, jotka ovat täynnä pakolaisia Länsi-Afrikasta, niiden rantautuessa Kanariansaarille. Ilmoittamieni ilmiöiden ja Länsi-Afrikasta Eurooppaan tulevan lisääntyneen siirtolaisten lukumäärän välinen yhteys on ilmeinen ja kiistaton, ja se on tietenkin poliittisen keskustelun aihe yhteiskunnissamme.

Euroopan unioni on puutavaran ja kalojen keskeinen markkina. Myönnämme itse, että me ostamme noin 80 prosenttia kyseisistä tuotteista. Tästä syystä on viisasta ja välttämätöntä tarkistaa kehitysyhteistyöpolitiikkamme, kalastuspolitiikkamme ja puutavaran ostopolitiikkamme johdonmukaisuus, jotta me voimme selvittää missä määrin niiden yhteisvaikutus on myönteistä ja missä määrin ne voivat vastavuoroisesti muodostaa tietyiltä osin esteitä.

Meidän on estettävä puutavaran osalta laittomat hakkuut ja kalojen osalta laiton pyynti ja meidän on luotava molempien tuotteiden osalta luonnonvarojen kestävä hallinta. Molempien tuotteiden osalta on taattava, että paikallisen talouden ja paikallisten kuluttajien tarpeet asetetaan ensisijaiseen asemaan kansainväliseen kauppaan nähden. Jos me emme saavuta näitä tavoitteita, kaikenlainen omavarainen kehitys heikentyy ja samalla vaarannamme kehitysyhteistyömme myönteiset saavutukset. Tämän vuoksi on tärkeää selvittää toimiemme johdonmukaisuus, jotta voimme olla varmoja siitä, että muut politiikkamme eivät haittaa tai heikennä kehitysyhteistyöpolitiikkaamme.

Meillä on tiedossa ne välineet, joiden avulla me voimme parantaa tilannetta. Meidän on seurattava paremmin kalakantoja ja metsävaroja sekä valvottava entistä tiiviimmin ja tarkemmin puutavara- ja kalastusteollisuutta. Meidän on myös kehitettävä asianmukainen infrastruktuuri kalakantojen ja metsävarojen tutkimiseksi ja taloudellisten toimien hallitsemiseksi ja valvomiseksi. Olemme tienneet tämän jo pitkän aikaa ja olemmekin pyrkineet seuraamaan tätä poliittista suuntausta jo jonkin aikaa.

Tämän asian osalta meidän on toimemme suunnattava pääsääntöisesti laittomien hakkuiden, laittoman kalastuksen ja laittomien tuotteiden kaupankäynnin torjumiseen. Meidän on tehtävä tämä paikallisesti Länsi-Afrikassa. Tämän saavuttamiseksi meidän on tuettava Länsi-Afrikassa sijaitsevia kumppanuusmaitamme, ja tämä tarkoittaa sitä, että me autamme niitä pääsemään Euroopan unionin markkinoille. Meidän on kehitettävä valvontajärjestelmiämme. Yksi kehitysyhteistyöpolitiikkaan liittyvistä tärkeistä tehtävistä on suunnata toimenpiteemme uudelleen kohti hakkuita, metsähoitoa ja kalastusta koskevia kestävää suojelua edistäviä lähestymistapoja.

Sallikaa minun käsitellä vielä yhtä aihetta ja viitata mietintöä koskevaan ristiriitaan. Totesimme mietinnössä, että meidän on kehitettävä Euroopan unionissa toimivien yhtiöiden ja afrikkalaisten kumppaneiden välisten yhteisyritysten ehtoja ja että meidän on tarjottava investoinneille suoja. Pidän kyseisiä toimenpiteitä välttämättöminä, mutta meidän on kuitenkin taattava, että niillä ei luoda ylikapasiteettia, joka heikentäisi muita toimenpiteitämme, joilla pyritään torjumaan muun muassa ylikalastusta.

On äärimmäisen tärkeää, että ratkaisemme tämän päämäärien ristiriidan. Tästä syystä me lisäsimme kalatalousvaliokunnan lausunnossa esitetyn kyseisen toteamuksen lisäkohtana mietintöön. Kehotan painokkaasti, että menettelyä koskeva ristiriita siitä, kenellä on toimivalta päättää siitä, kuka voi tehdä lisäyksiä mihin asiakirjaan ja milloin, ei saisi hämärtää tehdyn lisäyksen sisältöä. Sen tärkeimpänä tehtävänä on mielestäni ylläpitää periaatetta, jonka mukaan uusia lisäkapasiteetteja ei luotaisi. Kuten tiedätte, tämä kohta halutaan poistaa mietinnöstä, mutta meidän on estettävä sen tapahtuminen.

  Danuta Hübner, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, haluan aloittaa onnittelemalla esittelijää Frithjof Schmidtia hänen laatimastaan mietinnöstä. Kehitysyhteistyöpolitiikan johdonmukaisuus on tärkeä aihe. Haluankin vakuuttaa teille, että Euroopan unionin politiikanalojen ja kehitysyhteistyön välisten haittavaikutusten torjuminen ja synergioiden paras mahdollinen hyödyntäminen kuuluvat kiinteänä osana toimintaamme, jonka avulla pyrimme saavuttamaan vuosituhannen kehitystavoitteemme.

Kehitysyhteistyöpolitiikan lisäksi muulla politiikalla voidaan edistää huomattavasti kehitysyhteistyötä, ja ne vaikuttavatkin välittömästi myöntämämme kehitysavun tehokkuuteen.

Trooppisten metsien häviäminen koskettaa meitä kaikkia, kuten totesitte mietinnössänne. Mielestäni tältä osin on tehtävä ero kahden seikan osalta: toisaalta metsänhävityksen ja ilmastonmuutoksen osalta ja toisaalta metsävarojen laittoman käytön torjumisen osalta.

Kansainvälinen yhteisö määritti Balissa metsien hävittämisen yhdeksi keskeiseksi ilmastomuutokseen vaikuttavaksi tekijäksi. YK:n ilmastonmuutoskokouksen hengen mukaisesti komissio aikaa ohjata viisi miljoonaa euroa vuonna 2008 Maailmanpankin hallinnoimaan Forest Carbon Partnership Facility -hankkeeseen. Tämän lisäksi varaan 60 miljoonaa euroa vuoteen 2010 mennessä maailmanlaajuiselle ilmastonmuutosliittoumalle, joka perustettiin viime vuonna ja jonka avulla on tarkoitus tukea köyhimpiä maita sopeutumaan ilmastonmuutokseen.

Lisäksi monet maat, muun muassa Ghana, Kamerun, Mali, Sierra Leone ja Norsunluurannikko, ovat myös sisällyttäneet luonnonvarojen ja kyseisten toimialojen hallintatoimenpiteitä niiden kymmenenteen Euroopan kehitysrahastoon liittyviin kansallisiin ohjelmiin.

Länsi-Afrikka on myös Euroopan unionin tärkeä kumppani metsien laittoman käytön torjumisessa. Kuten ovat myös Kamerun, Ghana, Liberia ja Norsunluurannikko, jotka vievät huomattavia määriä puutavaraa Eurooppaan.

Kaksi kyseisistä maista, Kamerun ja Ghana, viimeistelevät parhaillaan vapaaehtoisia FLEGT-kumppanuussopimuksia Euroopan unionin kanssa ja Liberian odotetaan aloittavan hyvin pian samankaltaiset neuvottelut.

Kalastuspolitiikan osalta painotitte oikeutetusti, että uusien kalastuskumppanuussopimusten avulla on voitu lisätä ja parantaa yhteisen kalastuspolitiikan ja kehityspolitiikan välistä johdonmukaisuutta. Kyseisissä uusissa sopimuksissa ei enää rajoituta tarjoamaan yhteisön aluksille kalastusmahdollisuuksia, vaan niiden avulla on mahdollista aloittaa vuoropuhelu muiden sopimuskumppanien kanssa ja tukea niitä luomaan aluevesillään aidosti kestävän kehityksen mukaista ja vastuullista kalastuspolitiikkaa.

Sen lisäksi, että kalastussopimuksissa on turvattu rahalliset korvaukset, jotka edistävät usein kumppanimaiden tuloja ja niiden makrotaloudellista vakautta, näiden sopimusten avulla muodostetaan myös erittäin tärkeä poliittinen ja oikeudellinen perusta. Tämän avulla yhteisö voi edistää kyseisten maiden kalastuspolitiikan kehittämistä vuoropuhelun kautta ja kyseisten maiden määrittelemien kalastuspolitiikkaa koskevien ensisijaisten tavoitteiden osalta.

En voi kuitenkaan yhtyä mietinnössä tekemäänne lausuntoon, jossa yhdistätte siirtolaisuuden ja kalastussopimukset. Jopa asianomaisissa maissa on julkisesti hylätty syytökset siitä, että yhteisön kalastusaluksilla olisi merkittävä vaikutus luonnonvaroihin ja haitallinen vaikutus pienimuotoista kalastusta harjoittavien kalastajien elinkeinon tuottavuuteen, minkä vuoksi laiton siirtolaisuus koskisi etenkin juuri kyseistä väestöryhmää. Esimerkiksi Senegalissa ministeri Djibo Ka on julkisesti kiistänyt kyseiset väitteet.

Toimimme yhteistyössä kalastajien, kansalaisjärjestöjen ja yksityisten kumppaneiden kanssa Euroopassa ja kyseisissä maissa, jotta me voisimme torjua mahdollisimman hyvin kaikkia haitallisia vaikutuksia ja yhteisön kalastajien ja kyseisten maiden kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kalastajien välistä epäoikeudenmukaista kilpailutilannetta ja sen seurauksia.

Samaan aikaan Euroopan kalastuslaivasto ei kilpaile kyseisten länsiafrikkalaisten valtioiden pienimuotoista kalastusta harjoittavan kalastuslaivaston kanssa, vaikkakaan samaa ei voida sanoa muista ulkomaisista kalastuslaivastoista.

  Carmen Fraga Estévez, kalatalousvaliokunnan lausunnon valmistelija. – (ES) Suhtaudun kielteisesti kehitysyhteistyövaliokunnan toimintaan, johon se ryhtynyt luullessaan, että sen ei pidä noudattaa Euroopan parlamentin työjärjestystä ja jota on mahdotonta hyväksyä. Se on kiertänyt 47 artiklassa säädettyä tehostettua yhteistyötä koskevaa menettelyä ja korjannut kalatalousvaliokunnan lausuntoja sellaisten aiheiden osalta, jotka kuuluvat selvästi kalatalousvaliokunnan toimivallan piiriin. Kehitysyhteistyövaliokunta on myös käyttäytynyt täysin epäluotettavalla tavalla tämän mietinnön alusta alkaen, sillä se on jääräpäisesti pyrkinyt ottamaan haltuunsa kalatalousvaliokunnan toimivaltaa kalastuskumppanuussopimusten osalta. Vaikka kalatalousvaliokunta on laatinut lausunnon, jossa pyrittiin ottamaan harkitusti huomioon ne arkaluonteiset aiheet, joita tämä ongelma herättää kehitysyhteistyövaliokunnassa, kehitysyhteistyövaliokunta on heti alusta alkaen sekaantunut tarkoituksenmukaisesti yksinomaan kalastuspolitiikkaan liittyviin asioihin.

Arvoisa puhemies, joillakin valiokuntien puheenjohtajilla on tapana luulla, että he eivät voi tehdä mitään väärää ja että työjärjestystä ei pidä soveltaa heihin, vaikka heidän pitäisi olla sen suurimpia tukijoita. Tämä johtaa kahden valiokunnan väliseen tuloksettomaan yhteenottoon, joka vahingoittaa koko toimielimen uskottavuutta.

Toivon, että tämän tapauksen avulla voimme tukahduttaa kaikki pyrkimykset väärinkäyttää valtaa ja että kaikki, jotka ovat kiinnostuneita tietämään minkälainen rooli kalastuskumppanussopimuksilla on Länsi-Afrikan kylien ja kansallisten kalatalousalojen kehittämisessä, voivat hyödyntää analyysissään kokonaisvaltaista ja sensuroimatonta mietintöä.

Esittämällä tämän tarkistuksen PPE–DE-ryhmän puolesta, tämä esittelijä haluaa osoittaa halumme palata takaisin pyrkimään yhteiseen tavoitteeseen. Olemme kuitenkin ilmoittaneet, että jos yksikään muu poliittinen ryhmä ei tue kyseistä tarkistusta, me pyydämme, että kyseinen mietintö palautetaan asianomaiselle valiokunnalle.

  Filip Kaczmarek, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, haluan kiittää FrithjofSchmidtiä erittäin kattavasta ja yksityiskohtaisesta mietinnöstä. Jos haluamme kehitysyhteistyöpolitiikkamme olevan todellakin johdonmukaista, meidän on laadittava yksityiskohtaisia mietintöjä, joissa otetaan huomioon kehitysyhteistyön erilaisia näkökulmia. Muiden valiokuntien kanssa käytävää yhteistyötä on luonnollisesti myös säädeltävä. Jos kuitenkin keskustelemme politiikan johdonmukaisuudesta, meidän on selvitettävä, miltä osin yksittäisten valiokuntien on toimittava yhteistyössä.

Analyysi, joka koskee Länsi-Afrikan luonnonvarojen hyödyntämistä Euroopan unionin toimesta, tarjoaa todellisen pikemminkin kuin välinpitämättömän arvion Euroopan unionin läsnäolosta ja sen vaikutuksista kyseisellä Afrikan alueella. Meidän on tiedostettava, että luonnonvarojen käyttämisellä on hyvin konkreettisia ja usein myös hyvin kivuliaita ja monitahoisia sosiaalisia seuraamuksia. Tältä osin on hyvin huolestuttavaa, että Länsi-Afrikan kalavaroja ylikalastetaan, koska tämä toiminta voi uhata paikallista kehitystä, sillä kyseiset kalavarat mahdollistavat kyseisen alueen elintarviketurvan.

On totta, että Afrikan valtiot eivät usein piittaa luonnonvarojen kestävän kehityksen mukaisesta käytöstä, ja jos ne pyrkivät edistämään kestävää kehitystä, niiden toimenpiteet eivät ole riittäviä. Tästä syystä meidän pitäisi arvioida toimiamme tällä alueella sekä taloudellisista että eettisistä näkökannoista. Ymmärrän, miksi monet poliitikot näkevät eurooppalaisia kalastajia mieluummin Afrikan länsirannikolla kuin Brysselin kaduilla. Meidän on kuitenkin varottava, että toimemme eivät osoittaudu tekopyhiksi, koska me emme voi puhua johdonmukaisesta kehitysyhteistyöpolitiikasta ilman kestävän kehityksen mukaista kalateollisuutta Länsi-Afrikassa.

Meidän on myös samoin vältettävä omien sosiaalisten ongelmiemme maastavientiä, sillä nykyiset ongelmamme voisivat palata takasin vaivaamaan meitä siirtolaisuuteen liittyvinä ongelmina, jos me onnistuisimme viemään niitä ulkomaille. Olen saanut vaikutelman, että me kiristämme itseämme tietyllä tavalla sanomalla, että jos me siirrämme kalastuslaivastomme Länsi-Afrikasta, niin muut laivastot vievät paikkamme huonontaen täten tähän asti sovellettuja normeja ja standardeja. Tämä on vaarallinen tapa ajatella. Mielestäni meidän ei pitäisi käyttää tällaisia väitteitä.

  Thijs Berman, PSE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, jos me kalastamme Mauritanian rannikkovesillä, se saa kaikkein köyhimmät ihmiset tulemaan Eurooppaan siirtolaisina, koska heillä ei ole enää tulevaisuudennäkymiä kotonaan. Vauraiden alueidemme sijaan meidän kaikkein köyhimmät alueemme joutuvat torjumaan kyseistä ongelmaa. Tästä syystä Euroopan unioni menettää äänestäjiensä ja etenkin erittäin alhaisia palkkatuloja saavien äänestäjiensä tuen. Tästä syystä koheesiopolitiikalla on äärimmäisen tärkeä rooli. On hyvin valitettavaa monista eri syistä, mutta toisaalta ymmärrettävää, että Irlanti hylkäsi Lissabonin sopimuksen.

Lissabonin sopimus on todellinen edistysaskel kehitysyhteistyöpolitiikan osalta. Se on ensimmäinen teksti, jossa määritellään johdonmukaisuus asianmukaisesti. Euroopan unionin ei pidä riistää köyhiltä mailta sitä, mitä se on jo niille myöntänyt toisten toimien kautta. Euroopan unionin maatalouspolitiikan, kalastuspolitiikan ja kauppapolitiikan ei pidä olla ristiriidassa kehitysyhteistyöpolitiikan kanssa. Kehitysyhteistyö koskettaa epäilemättä lukuisia politiikan aloja, mutta se ei pidä sisällään Euroopan parlamentin valiokuntien välistä kilpailua. Se on merkityksetön yksityiskohta.

Nizzan sopimuksessa vaadittiin vain, että Euroopan unioni toimii maailmalla yhdenmukaisesti ja johdonmukaisesti. Se ei kuitenkaan riittänyt. Maatalouspolitiikassa sallittiin häpeilemättä, että elintarvikeylijäämämme, muun muassa sokerin ja viljan ylijäämämme, myytiin alihintaan maailmanmarkkinoille vientitukien avulla. Onneksi tällaiset tapaukset ovat kuitenkin historiaa.

Kuitenkin vasta Lissabonin sopimuksessa tarjotaan köyhien maiden tukijoille tarvittava oikeusperusta, jonka avulla he voivat turvata solidaarisuuden maailman kaikkein köyhimmille ihmisille. Irlanti ei kuitenkaan äänestänyt tätä vastaan. Pääsääntöisesti kaikkien alhaisimpia tuloja saavat kansalaiset äänestivät Lissabonin sopimusta vastaan, koska Euroopan kaikkein köyhimmät kansalaiset eivät samastu tarpeeksi Euroopan unioniin. He kokevat liian paljon epävarmuutta ja liian monia riskejä ja heidän on kärsittävä tämän epäjohdonmukaisen ja yhteiskunnanvastaisten politiikan seuraamuksista.

Kuten esittelijä FrithjofSchmidt on tehnyt päivänselväksi, meidän on osoitettava solidaarisuutta Euroopan kaikille kansalaisille ja kehitysmaiden kansalaisille ja meidän on samalla kunnioitettava ympäristöä. Tämä ei ole kuitenkaan mikään vaatimaton tehtävä. On hyvin houkuttelevaa asettaa yksi kyseisistä solidaarisuuksista etusijalle ja ristiriitaan muiden kanssa. Kaikesta huolimatta ne eivät ole vastakkaisia toisiinsa nähden. Solidaarisuus kehitysmaiden kanssa on välttämätöntä, jos halutaan saavuttaa aito solidaarisuus alhaisia tuloja saavien ihmisten kanssa Euroopassa ja muualla maailmalla.

  Hélène Goudin, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (SV) Kun Euroopan unionin jäsenvaltiot hyödyntävät köyhempien maiden luonnonvaroja, ne jättävät jälkeensä isot jalanjäljet. Länsi-Afrikan vesien kalavarat on melkein pyydetty loppuun, puuvarojen laiton kaupankäynti tuhoaa ympäristöä ja muiden luonnonvarojen hyödyntämisellä on merkittäviä jälkiseurauksia köyhällä ja poliittisesti epävakaalla alueella. Toimintamme vaikuttaa paikalliseen väestöön.

Mietinnössä pyritään luomaan läheisempää koheesiota Euroopan unionin jäsenvaltioiden välille, ja siinä toivotaan, että Euroopan parlamentti voi vaikuttaa asiaan entistä paremmin. Euroopan parlamentissa edustetaan lukuisia aihekohtaisia etuja, minkä vuoksi Euroopan tukipolitiikka on tuomittu epäonnistumaan. Yhdistyneiden Kansakuntien tai muiden vastaavien järjestöjen pitäisi vastata kansainvälisestä toiminnasta. Jos me todella haluamme muuttaa maailmaa niin kuin me sanomme, meidän on turvauduttava muihin toimenpiteisiin. Euroopan unionin pitäisi tarkistaa ja uudistaa omaa politiikkaansa.

Euroopan unionin on lopetettava epäonnistuneen eurooppalaisen maatalouden tukeminen, lopetettava piilotettu protektionismi, joka leimaa sen kauppapolitiikkaa, ja lakkautettava sen moraalittomat kalastussopimukset.

  Bogdan Golik (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin hyväksymien päätöslauselmien mukaisesti useimmat jäsenvaltiot keskittävät tukitoimensa Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan, johon kuuluvat myös Länsi-Afrikan valtiot. Tällä alueella on suurimmat kehitykseen liittyvät tarpeet. Puola tukee Euroopan unionin kehitysyhteistyöhön liittyvää näkökantaa ja se tukee myös kyseistä aluetta koskevien vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista. Puolalaiset kannattavat yhä kasvavassa määrin kehitysmaiden tukemista. Viime vuonna sitä kannatti 77 prosenttia väestöstä. Samanaikaisesti me tiedostamme tarpeen lisätä yksittäisten jäsenvaltioiden pyrkimyksiä velvollisuuksien täyttämiseksi ja Euroopan kehitysyhteistyöpolitiikan johdonmukaisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi. Tällä hetkellä erittäin tärkeä aihe koskee Euroopan unionin ja Euroopan parlamentin Accran ja Dohan kokouksiin liittyvän yhteisen kannan valmistelua, kun otetaan huomioon asiaan liittyvät nykyiset jakautuneet näkökannat.

Afrikassa on eniten kehitysmaita, ja sillä on vain vähän kokemusta omien biologisten voimavarojensa suojelusta. Euroopalle on toisaalta hyvin tärkeää päästä hyödyntämään Afrikan mineraalivaroja, mutta samoin pyrkivät tekemään myös Kiina ja Venäjän federaatio. Euroopan kumppaneille on äärimmäisen tärkeää, että ne pystyvät kehittämään kaupallista vetovoimaansa ja että ne pystyvät vähentämään kehitysavun riippuvuutta Afrikan demokraattisista uudistuksista. Pääsy Euroopan unionin elintarvikemarkkinoille on erityisen tärkeää afrikkalaisille valtiolle. Meidän on sallittava niiden pääsy kyseisille markkinoille ja annettava niille ensisijainen asema ennen Brasiliaa, Yhdysvaltoja tai Australiaa. Tarvitsemme Euroopan unionin ja yksittäisten jäsenvaltioiden avustusohjelmien entistä parempaa täydentävyyttä, koheesiota ja koordinointia. Länsi-Afrikan luonnonvarojen käytön osalta on oleellisen tärkeää, että meillä on käytössämme tehokas järjestelmä, jonka avulla voimme hallita luonnonvarojen käyttöä entistä paremmin ja arvioida käytön laajuutta.

Haluan kiittää FrithjofSchmidtiäsiitä, että hän on kiinnittänyt huomiomme näihin ongelmiin

  Kathy Sinnott (IND/DEM). – (EN) Arvoisa puhemies, tämän mietinnön mukaan puutavarat ja kalavarat ovat Länsi-Afrikan tärkeimmät luonnonvarat. Meillä on tärkeä rooli näiden luonnonvarojen kestävän kehityksen mukaisessa kehittämisessä, sillä Euroopan unioni on kyseisten tuotteiden määränpää. Euroopan unioni harkitsee syvempien suhteiden luomista Marokon kanssa, mikä mahdollistaisi entistä laajemmat kauppamahdollisuudet, syvemmän poliittisen vuoropuhelun ja yhteistyön ulkopolitiikassa ja turvallisuusasioissa kyseisen maan ja Euroopan unionin väillä.

Emme vastusta periaatteessa Marokon ja Euroopan unionin syvemmän yhteistyön sallivaa sopimusta, jos Marokko suostuu lopettamaan kaikki ihmisoikeusloukkaukset laittomasti miehittämällään Länsi-Saharan alueella, jos Marokko suostuu Länsi-Saharan vapaaseen ja puolueettomaan kansanäänestykseen, jos sen kalastuskumppanuussopimus tarkistetaan ja jos se antaa Länsi-Saharan Saharawi-kansaan kuuluvien ihmisten elää tasavertaisina marokkolaisina.

On olemassa monia syitä, miksi Marokolle ei pitäisi myöntää entistä syvempiä suhteita Euroopan unionin kanssa. Myöntämällä Marokolle entistä syvemmät suhteet Euroopan unionin kanssa Euroopan unioni vahvistaa Marokon laitonta miehitystä ja vaikeuttaa täten poliittisia pyrkimyksiä, joilla pyritään järjestämään vapaa ja puolueeton kansanäänestys. Tämän lisäksi syvempien suhteiden luominen Marokon kanssa rikkoo Yhdistyneiden Kansakuntien toimintaa, jonka tarkoituksena on järjestää kansanäänestys Länsi-Saharan itsemääräämisoikeudesta.

  Danuta Hübner, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, keskustelu näinkin myöhäisessä vaiheessa osoittaa selvästi sen, kuinka tärkeänä me pidämme tätä aihetta. Tämän vuoksi kiitän jälleen Euroopan parlamenttia tästä mietinnöstä.

Kuten jo todettiin, puutavara ja kalavarat ovat kaksi tuotetta, jotka ovat erittäin tärkeitä Länsi-Afrikan taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle. Sallikaa minun painottaa taas kertaalleen, että Euroopan unionin ja Länsi-Afrikan valtioiden ensisijaisena tavoitteena on taata, että kyseisiä luonnonvaroja hyödynnetään jatkossakin kehitysyhteistyötavoitteiden mukaisesti.

Komissio on sitoutunut tämän tavoitteen saavuttamiseen, kuten totesin alustavassa puheenvuorossani ja minkä halusin toistaa jälleen. Euroopan parlamentin huomenna hyväksymällä päätöslauselmalla voidaan edistää ja tukea huomattavasti komission tekemää työtä.

  Frithjof Schmidt, esittelijä. − (DE) Arvoisa puhemies, haluan ensimmäiseksi kiittää Carmen Fraga Estéveziä, sillä me työskentelimme henkilökohtaisesti erittäin rakentavasti mietinnön laatimisen aikana ja pystyimmekin ratkaisemaan lukuisia ongelmia. Hänen kiittämisensä voi ehkä tulla monille yllätyksenä hänen puheenvuoronsa vuoksi. Meidän on pidettävä mietintö erillään kalatalousvaliokunnan ja kehitysyhteistyövaliokunnan välisestä kiistasta, joka koskee työjärjestystä. Kiista johtuu siitä, että ICEI-tutkimuksen tuloksen mukaan meille myönnettiin uusi toimenkuva, joka koostuu toimenpiteiden johdonmukaisuuden tarkistamisesta. Neuvosto päätti, että 12 politiikan johdonmukaisuus on tarkistettava kehitysyhteistyöpolitiikan kanssa. Kyseisten politiikanalojen alueet kuuluvat aina muiden valiokuntien toimivallan piiriin. Tämä aiheuttaa jatkuvasti toimielinten välisiä kiistoja. Se on ongelma. Mutta haluan kaikesta huolimatta kiittää teitä hyvästä henkilökohtaisesta yhteistyöstä tämän mietinnön sisällön osalta.

Arvoisa komission jäsen, uskon, että komissio kulkee oikeaan suuntaan FLEGT-prosessissa ja uusien kalastuskumppanisopimuksissa vuodesta 2002 lähtien. Tämä toiminta muodostaa hyvän pohjan lisäkehitykselle, ja haluankin rohkaista teitä jatkamaan määrätietoisesti samaan suuntaan kestävän kehityksen edistämisessä. Meillä on vielä paljon tehtävää. Kyseistä lähestymistapaa on vielä kehitettävä. Tämän osalta voitte luottaa Euroopan parlamentin tukeen.

Haluan vielä sanoa yhden asian siirtolaisuuden ja ylikalastuksen välisestä yhteydestä. Minun on turha sanoa, että se ei ole ainoa syy siirtolaisuuteen, johon vaikuttavat monet erinäiset syyt. On kuitenkin olemassa selviä merkkejä siitä, että ylikalastus vaikuttaa osaltaan siirtolaisuuteen. Muun muassa Euroopan unioni osallistuu kyseiseen ylikalastukseen. Kansainvälinen siirtolaisjärjestö on antanut erittäin todellisia todisteita kyseisen yhteyden esiintymisestä Senegalissa. Tältä osin Senegalin presidentin ei pitäisi sulkea silmiään maansa ja sen rannikoiden todelliselta tilanteelta. Meidän on tutkittava näitä aiheita kriittisemmin, käsiteltävä niitä ja ratkaistava niiden luomat ongelmat yhdessä.

  Puhemies. − (EN) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna kello 12.

28. Seuraavan istunnon esityslista: katso pöytäkirja

29. Istunnon päättäminen

(Istunto päättyi klo 23.05)